Issuu

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017 • 10 €

SISÄLLYS Anttolan yhdistys ........................4

Muutosten vuosi Etelä-Savon piirissä

rvoisa Joululehden lukija. Toivotan lukijoille nautittavia hetkiä perinteisen lehtemme saatua uuden graafisen ilmeen ja sisällöllisiä muutoksia. Vuoden vaihteessa allekirjoittanut on ottanut piirin puheenjohtajan tehtävät hoidettavaksi. Edelliselle puheenjohtaja Kaija Kilpeläiselle tuli säännössä määritelty kuusi toimintavuotta täyteen. Hänelle parhaimmat kiitokset kuluneista vuosista Etelä-Savon piirin ja Eläkeliiton eteen tehdystä työstä. Eläkeliiton Etelä-Savon piiri ja Karjalan piiri ovat olleet edelläkävijöitä valtakunnallisesti perustaessaan yhteisen osa-aikaisen toiminnanjohtajan tehtävän kaksivuotisena kokeiluna. Tehtävään saimme Airi Tellan toiminnanjohtajaksi. Mahdollisuus kokeilulle syntyi, kun Karjalan piirillä ei ollut vakituista toiminnanjohtajaa ja Etelä-Savon piirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Esko Taavitsainen oli ilmaissut mahdollisuuden jäädä viettämään eläkepäiviä. Tehtävien vaihtaminen ajoittui touko kesäkuun vaihteeseen. Parhaimmat kiitokset pitkäaikaiselle toiminnanjohtaja Esko Taavitsaiselle Etelä-Savon piirin ja Eläkeliiton eteen tehdystä työstä. Onnea ja menestystä

Muutoksessa mukana Airi Tella .....................................5 Haukivuoren yhdistys ................. 6

toiminnanjohtaja Airi Tellalle Etelä-Savon ja Karjalan piirien tärkeään ja haasteelliseen tehtävään. VANHUSTENPÄIVÄ JA -VIIKKO

Suomessa on vietetty vuodesta 1954 lähtien vanhustenpäivää. Vanhustenpäivä on lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko on vanhusten viikko. Vanhusten viikko liittyy Suomen Itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaan tämän vuoden teemalla, IKÄPOLVET YHDESSÄ – juurensa tuntien, toisiaan tukien. SUOMI 100 -JUHLAVUOSI

Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään vuonna 2017. Juhlavuosi on ollut täynnä erilaisia juhlia ja tapahtumia Suomessa ja muissa maissa vietettyjä juhlallisuuksia, Suomen kunniaksi. Vuosi huipentuu Suomen Itsenäisyyspäivän viettoon eripuolilla Suomea, sekä Suomen Tasavallan presidentin Sauli Niinistön juhlavastaanottoon presidentin linnassa. Siunattua Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018. Arvo Levänen Etelä-Savon piirin puheenjohtaja

Hirvensalmen yhdistys................ 8 Joroisten yhdistys....................... 12 Juvan yhdistys ........................... 16 Jäppilän yhdistys........................ 19 Kangasniemen yhdistys..............22 Mikkelin yhdistys...................... 26 Mikkelin seudun yhdistys.......... 29 Mäntyharjun yhdistys ................ 31 Pertunmaan yhdistys..................34 Pieksämäen yhdistys.................. 38 Puumalan yhdistys.....................42 Ristiinan yhdistys...................... 46 Virtasalmen yhdistys................. 50 Joulupalloista valkoiset ovat suosituimpia ..............................52 Joulun iloa - Eeva Kuuskoski......54 Tahtumia ja kisoja......................55 Digitaalista joulua Anssi Kemppi.............................57 Sata vuotta sitten joulua vietettiin niukkuudessa - Maria Sirén....... 58 Ristikko..................................... 64 Yhdistysluettelo......................... 66

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Anttolan yhdistys

ELETTIIN SITÄ ENNENKIN

n kaunis syksyinen aamu, istun rantasaunan terassilla ja katselen tyyntä järven

pintaa. Mieleni palaa vuosikymmenten taakse, kun silloin nuorikkona saavuin kylälle, ei ollut sähköjä missään talossa, kaasuvalot tai Tilley-lamppu

Tilaa moneen menoon.

8–49 matkustajan mainiot bussit vievät sinut ja seurueesi mukavasti perille. Ja takaisin.

valaisi pimeitä iltoja. Puuhellalla keitettiin niin aamupuurot kuin ruuatkin. Myrskylyhty valaisi tietä navetalle ja ulkovessaan. Lehmät lypsettiin käsin, siinä emäntien käsivoimat karttui.Viljat ja heinät niitettiin viikatteella ja kuivattiin seipäillä.Viljat puitiin ensin riihessä. Jossain vaiheessa saatiin puimakone, jota pyöritti polttomoottori. Samalla moottorilla pyöritettiin myös pärehöylää. Ennen katot katettiin päreillä. Pärepuun etsintä oli tarkkaa puuhaa siinä ei saanut olla oksia ja päreen teossa piti olla ammattimies ettei katkonut sormiaan. Kylän suurimmassa talossa oli puhelin ja sieltä käytiin soittamassa, jos asiaa oli. Kännyköistä ei ollut tietoakaan. Lasten aika kului leikkien ja lukien. Emännät ja isännät teki puhteella käsitöitä, naiset kehräsivät lankaa villasta ja pellavasta, jonka olivat kesällä kasvattaneet. Pellavankäsittelyssä oli monta vaihetta, ennenkuin se oli kehruu kunnossa. Miehet tekivät puutöitä veneitä ja muuta tarpeellisija työkaluja.

TEKSTI Leena Taivalantti Eläkeliiton Anttolan Yhdistyksen puheenjohtaja

Etelä-Savon Huoltopalvelu Puh. 0400-487051 52100 Anttola

0400 153 884 myynti@tilausliikennehimanen.fi www.tilausliikennehimanen.fi

70-luvulla sitten koitti valonaika ensin ostettiin agregaatti tuomaan sähköä valoon ja jääkaappikin saatiin helpottamaan ruuan säilytystä. Päästiin vähentämään suolan käyttöä säilytyksessä. Kyllä entisaikojen emännät oli kekseliäitä ruuanlaiton ja säilönnän suhteen, maakellari oli kovassa käytössä, sinne säilöttiin perunat ja vihannekset, marjat ja sienet. Lihat ja kalat suolattiin ja säilytettiin aitassa. Keväällä, jos suolakaloja oli vielä niin, ne kuivattiin kevätauringossa. Sitten saapui se päivä, että saatiin kylälle sähköt. Elämä helpottui huomattavasti, tuli lypsykone, pakastinkin saatiin. Kyllä se elämä ennen oli mukavaakin, mutta en ainakaan sähköä antaisi pois.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Muutoksessa mukana koskettavat meitä kaikkia. Muutoksia on meneillään niin yhteiskunnan ylätasolla kuin paikallisesti ja yhdistystasolla. Itse olen saanut olla osa muutosta tämän kesän aikana. Olen aloittanut työn kahden Eläkeliiton piirin, Etelä-Savon ja Karjalan piirien osa-aikaisena toiminnanjohtajana. Tehtävä on uusi kokeilu. Kahden vuoden aikana on tarkoitus luoda uusia toimintamalleja ja selvittää, hoituuko piirin toiminnanjohtajuus vaikutusalueen kahden piirin alueella. Tavoitteena on olla tu-ulkopuolella. Talvivanhan kena myös vaikuttamistyössä. kaudella Tuleva vuosi on ajan pakkasten jälkeen 25 kilometrin tiematka Antto- ei ole mahdollista. Kiitos teille uusien kokeilujen aikaa. työtä toiminta taajaman liikkeisiin lyhenee kah- vuoden toiminnasta. TyöpaPiirihallitukset ovat olleet lan ennakkoluulotkaikille kuluneen deksaan kilometriin.noksellanne Myös runsas tomia kyseistä päätöstä tehdessään ja piireien on suuri merkitys ikääntyvien ihvapaa-ajan asukkaiden ja kalastajipuheenjohtajat ovat muutostilanteessa joutu- misten hyvinvointiin. en joukko hyödyntää hoidettua jääneet kantamaan tavallista suuremman vastuun. tieyhteyttä. JOULUNSANOMA korostaa hyvää tahtoa, läKiitos teille! Anttolassa joulukirkhimmäisen rakastamista ja toisen huomioimisKesän aikana olen saanut osallistua erilaisiin ajetaan Se on mikäli myös yhdistystoiminnan perustehtävä. edelleen jäätietäta.pitkin, Eläkeliiton piirien tapahtumiinkoon ja kokouksiin. Hyvää lähestyvää Olen saanut nähdä valtavan innostuksen, loista- talven. saamme kunnon Matka tait- Joulua ja Onnellista tulevaa vuotta. van energian ja osaamisen yhdistyksissä. Kaikki autoilla tuu tänä päivänä eikä enää toiminta yhdessä sisältää mittaamattoman mää- hevosen vetämänä vuosikymmeniin rän sosiaalista pääomaa. Toiminnassa reellä. on muka- Airi Tella Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja na uutta ja perinteistä. Ilman mittavaa talkoo- Aulis Oittinen

MUUTOKSET YHTEISKUNNASSA

Anttolan yhdistyksen joulutervehdykset

Joulu on taas!

Leena Taivalantti Aulis Oittinen

Anttolan Autohuolto ja kahvio Mikkelintie 63 52100 Anttola Puh. (015) 450681

Purku-, puhdistus- ja saneeraustyöt, myös muut kuin palovahingot. Sydänmaantie 390, 52100 Anttola puh. 050 596 6645 Pentti Laitinen palosaneeraus@gmail.com www.palosaneeraus.fi

3RUUDVVD

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Haukivuoren yhdistys

KOTIKUUSI

Kasvoi kankaan laitamalla kuusi suuri ja komea. Juurellansa mökki pieni koti, paikka kultainen.

Kerro mulle suuri kuusi sankareista taisteluiden, vaalijoista vapautemme, kohtalosta kansan pienen.

Vuosina jo mennehinä nähnyt kuusi kaikenlaista. Talven paukkupakkasia, kesiä niin lämpimiä. Miten miehet uutteraiset raivasivat peltomaata, kaskisauhun polttavaisen kirvellessä silmiänsä.

Juurellesi kaunis kuusi vielä nytkin tahdon tulla, suvituulen henkäillessä kuiskettasi siellä kuulla. KIRJOITTANUT Helka Nykänen Suomi 100- juhlavuoden merkeissä

Katovuoden koittaessa hallan vieden kaiken viljan, petäjäisen leivän turvin kevään uuden kohtasivat.

Porsaskoskentie 1515, Nykälä 0400 208 402/Pekka 0400 448 078/Olli-Pekka pekman.vauhkonen@gmail.com

Pizzat

Kankaalatie 4, Haukivuori Akuntie 4 , Otava Koti- ja laitoskäynnit hoitola@hoitolawanilla.fi www.hoitolawanilla.fi

Puh. 0400 494 542 ilkka.vaisanen@v-a-p.inet.fi www.vap-keittiot.fi

Puh. 0400 677 488, 040 731 9082 Sähköposti: mail (at) nikopuu.fi 6

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Haukivuoren yhdistyksen Joulutervehdykset Eija Hokkanen Raimo Hänninen Ritva Kekkonen Annikki Kenttälä Ilpo Kohvakka Eila Leikas Aune Liukkonen Osmo Moilanen Aulis Pöyhönen Viljo Roponen Irma Sipinen Salli Suhonen Tellervo Tuomainen Anja Vauhkonen

VALTAKUNNALLISET KARAOKE-KILPAILUT KUOPION TAHKOLLA 4.10.2017

Eläkeliiton Karaokekilpailuissa lokakuun alussa tuli voitto Etelä-Savoon. Miehet 65+ -sarjassa mestaruuteen lauloi Jukka Korpela.

• PAIKALLISLEHDET • VIESTINTÄRATKAISUT • YRITYSTEKSTIILIT MERKATTUINA! • KYLTIT YMS. MAINOSMATERIAALIT

.fi • Sorat ja murskeet ja mullat kuljetettuina • Rahtikuljetukset koko Suomen alueella

• Kaivinkonetyöt • Kiinteistönhoitopalvelut • Teiden kesä/talvikunnossapito • Maatalouskoneurakointi • Laadukasta täytemaata

Kuljetusliike Kohvakka Oy Puh. 0500 651 812/Seppo 0500 150 876/Miika

Jukka Kohvakka • 050 543 1731

KATAJAKANKAAN PUUTARHA Haukilammentie 229, Haukivuori p. 0400 174 336, 0400 800 320 www.katajakankaanpuutarha.fi

tmi maatiainen

POLTTOPUUTA

Koulutetun hierojan palvelut Persoonalliset käsityöt ja kortit

• Valmiita klapeja noutaen tai kotiin tuotuna – koivua, haapaa, leppää tai sekapuuta 30, 50 ja 60 cm

Haukivuorentie 5, 51600 Haukivuori Puh. 050 3023219

Jukka Sepponen puh. 0500 189 271 • sepponen@klapipilke.fi www.klapipilke.fi

SORAT MURSKEET MULLAT

Teiden kesä- ja talvikunnossapito 0500 552 435 Hannu Sipinen

Keskustie 72, 51600 Haukivuori Puh. 015 412 097 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Usein tuleva aviopuoliso löydettiinkin kirkonmäeltä. Yleensä kirkossa käytiin joka toinen sunnuntai tai pari kertaa kesässä, riippuen matkan pituudesta. Perää piti ja järjestystä valvoi joku vanhoista isännistä, joka tunsi reitit ja tuulet. Matkan aikana laulettiin usein virsiä, hengellisiä lauluja tai kansanlauluja. Kirkkorantaan pyrittiin saapumaan hyvissä ajoin, jotta ehdittiin hiukan peseytyä, pukea paremmat vaatteet päälle ja vaihtaa kuulumisia muiden kanssa sekä syödä eväitä. Kirkonmenojen jälkeen paluumatkalla oli tavallista veneiden kesken kilpailla paremmuudesta. 1900-luvun alkupuolella venematkat kirkkoon vähenivät, ja perinne alkoi vähitellen sammua.

Hirvensalmen yhdistys

aineistoista löytyi jonkun verran tietoa Hirvensalmen kirkkoveneistä. Hirvensalmi on ollut vielä 1800-luvulla kymmenien kirkkoveneiden pitäjä. Veneillä tultiin kirkkoon eri puolilta pitäjää. Eteläisistä ja itäpuolen kylistä tultiin Ryökästä pitkin, pohjoisesta Puulaa ja lännestä Vahvajärven ja Liekuneen poikki. Ryökäsvedeltä tulivat Kilkin, Monikkalan, Lelkolan, Lahnaniemen, Merrasmäen ja Syväsmäen venekunnat, joihin kaikkiin kuului kaksi tai useampia veneitä. Kotkatvettä ja Ryökästä pitkin matkasivat myös Kirjalan ja Pääskynsaaren asukkaat. Pääskynsaarelaisten matka Puulalta alkoi veneellä Pääskynselän poikki, jatkui jalan Kirjalan rantaan, toisella veneellä kotkatveden poikki, taas jalan Rehniönniemen poikki ja lopulta kolmannella veneellä kirkkorantaan. Useilla läntisten kylien taloilla oli myös kaksi veneosuutta. Vahvaselästä ja Hämeenmäestä tultiin ensin Vahvajärven poikki, sitten maitse Vahvamäen kautta Liekuneen rantaan ja toisella veneellä kirkolle. Vahvamäkeläiset liittyivät joukkoon Liekuneen osuudelle. Pohjoisista ja luoteisista kylistä ja monista saarista kirkkoveneet soutivat Suonsalmen kautta, ja tulivat KOTISEUTUMUSEON

HIRVENSALMEN PERINTEINEN KIRKKOVENESOUTU

irvensalmella vietetään joka vuosi heinäkuun alussa Tervaleppäjuhlia. Kotiseutupäivien vietto alkoi vuonna 1973. Sunnuntain kirkkopyhään on pitkään kuulunut perinne kirkkoveneen saapumisesta kirkonkylän rantaan. Perinteessä oli usean vuoden katko, kunnes Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistys elvytti perinteen ja on koonnut soutajat ja muut tapahtumaan osallistuvat yhdistyksen jäsenistä. Myös tänä vuonna joukko iloisia eläkeläisiä souti kirkkoveneellä Suur-Savon rantaan, jossa muu kirkkoväki heitä odotteli. Kirkkoveneillä on Suomessa tehty perinteisesti kirkkomatkoja. Varsinkin Järvi-Suomessa oli lähes joka pitäjässä omia kirkkoveneitä. Uskonpuhdistuksen myötä, 1600-luvulta lähtien alkoi kirkko vaatia veneiden ylläpitämistä. Kirkkoveneitä 8

omistivat usean talon muodostamat veneyhtiöt, jonka osakkaita olivat maata omistavat talonpojat. Kukin talo omisti airon tai airoparin. Veneen ylläpito kuului myös osakkaille. Tilaton väki saattoi lunastaa paikan veneestä osallistumalla veneen huoltoon, soutumiehenä, tekemällä korvaukseksi taloihin pieniä palveluksia tai ostamalla paikan rahalla, marjoilla, voilla tai kaloilla. Kirkkoveneen suuruus riippui osakkaiden määrästä ja matkan pituudesta. Veneen omistajana saattoi olla myös yksi suuri talo tai kokonainen kylä. Kirkkoveneen muoto noudatti paikkakunnan venetyyppiä. Arjen raadannan keskellä kirkkomatkat olivat tervetullutta vaihtelua, jolloin kirkonmäellä ja veneessä saattoi haastella tuttavien kanssa. Nuorille matkat olivat ainoa mahdollisuus tavata toisten kylien nuorisoa.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Liekunetta pitkin kirkolle. Suonsalmen kautta kirkolle kulkivat Hirvenlahden, Kuitulan ja Tuukkalan kirkkoveneet. Myös Puulan saarista, Saari-Kuitusesta, Koverosta ja Puukonsaaresta tultiin Suonsalmen kautta. Kirkkorannassa saattoikin monesti olla jopa parikymmentä kirkkovenettä. VÄISÄLÄNSAAREN KIRKKOMATKA

kulki sen sijaan Pöyrynkylän Reijonrantaan ja siitä jalan kirkolle. Reijonrannassa syötiin eväät, sekä hautajaissaaton ollessa kyseessä tehtiin karsikot lähistöllä olleeseen väisäläisten karsikkopetäjikköön. Karsittiin puu tai oksia aina kun tuotiin vainaja. Reijonrannasta käveltiin kirkolle yleensä paljain jaloin. Kengät laitettiin jalkaan vasta kirkon edustalla. Näin säästettiin arvokkaita kenkiä kulumiselta. Myös varsinaiset kirkkovaatteet vaihdettiin vasta perille päästyä. Kekkolasta, joka tuolloin kuului myös Hirvensalmeen, tehtiin myös kirkkomatkat veneellä. Olen kuullut kerrottavan, että he rantautuivat yleensä Häntäniemeen ja kävelivät siitä kirkolle. Kirkonmäellä katoksessa oleva vene on valmistunut 1866, ja sen tekijä on Topia Liukkonen Komurinsaaresta. Vene on aikanaan ollut Väisälän suurin kirkkovene kahdeksalla hankaparilla. Perimätieto kertoo, että 1941 jatkosotaan lähteneet miehet soutivat sillä mantereelle, ja sitä ei enää viety takaisin saareen. Kirkonmäelle se on sijoitettu seurakunnan 300-vuotisjuhlille 1956. Lelkolan kyläläisillä oli ”Kovanen” ja ”Lelkonen” -nimiset kirkkoveneet, joista ensin mainittu oli Hirvensalmen suurin 16 hankaparillaan. Siihen mahtui peräti kuutisenkymmentä matkalaista. Viimeisimmät muistitiedot Hirvensalmella kirkkoveneellä tehdyistä kirkkomatkoista ovat vuodelta 1936. Höyrylaivaliikenteen vilkastuessa kirkkoveneet vähitellen jäivät pois käytöstä.

Tämän vuoden kirkkovenesoutu kirkkoon saatiin tehdä kauniissa säässä ihaillen kaunista Liekunetta. Tunnelma oli hyvä sekä veneessä että rannassa vastaanottajilla. Rauhallisesti kävellen vanhaan tyyliin pukeutunut kirkkoväki asteli kirkonmäelle kauniiseen kotikirkkoomme viettämään Tervaleppäjuhlien kirkkopyhää. On todennäköistä, että perinne jatkuu seuraavinakin vuosina. Innokkaita soutajia ei suuremmin ole tarvinnut houkutella mukaan, vaan vapaaehtoisia soutajia on aina riittänyt. TEKSTI JA KUVAT Maija Kekkonen

1 Kirkkovene soutajineen Liekuneella 2 Kirkkovene saapunut kirkonkylän rantaan

Hirvensalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Leevi Paavilainen Jouko Jumppanen Pirjo Jaatinen Maija Kekkonen Raimo Kurvinen Kari Ollikainen Asta Nummela Riitta Pailakka Martti Pylkkänen Kaija Simpanen Seppo Simpanen Leena Tolvanen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Yrttitie 21 52550 Hirvensalmi Puh. 020 743 4670

HAUTAKIVET ym. kivityöt Ristiinan

Yrittäjänkatu 4 50130 MIKKELI palvelu.mikkeli@gigantti.fi

HAUTAKIVET

KIVIVEISTÄMÖ KY

nimien lisäys, kultaukset, puhdistukset ym.

Linnaniementie 12 52300 Ristiina Puh. 040 776 1842 ristiinan.kiviveistamo@luukku.com

Hautakivipalvelu Parkkinen Pertunmaa puh. 0400 548 214

Vilkonharjun Sora 0500 255159/Janne Kaivinkonetyöt 0400 750099/Mika Vilkonpääntie 60 A 52550 Hirvensalmi

Topjupek Oy Kattopeltisepäntyöt Puh. 0400 155441

Kaura-ahontie 11, 50670 Otava

Rakennustyöt ja remontit Tapani Karjalainen Koivutie 2 A 4 52550 Hirvensalmi Puh. 050 516 5963

• Murskeja sepelitoimitukset • Kaivinkonetyöt UUSI SAMPAN TILA

puh. 0500 150 746 • Pasi Outinen

Aten Marja-Aitta

Liito-oravantie 2 52510 Hietanen Puh. 050 372 5206 www.marja-aitta.fi

Hirvensalmen Kiinteistönhoito Ky Puh. 0440-606 033

Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi Puh. 0500 557143 www.facebook.com/ www.omenapuu.com

Kilkinmäentie 9 52550 Hirvensalmi GSM 050 3688 395 www.rantamikkolanpuutarha.fi

TEHOKASTA APUA

Hirvensalmen Fysioterapia Oy

Fysioterapeutti Hannu Kinnunen Hirvensalmentie 8 Puh. 050 3259456

Fysioterapeutit Jaana Pöyry Mirva Purkunen Pitäjäntie 2 puh. 040 763 0693

lihas ja nivelperäisiin vaivoihin

LUNTAN MANSIKAT JA MÖKIT TAIDETUPA HIRVENSALMEN TUUKKALASTA! Tilayhtymä Luntta

Ville 0400-766121 Pirkko 040-8224675 Joutsantie 1279 52610 Tuukkala

Hirvensalmentie 21 52550 Hirvensalmi Puh. (015) 451 003

Sihteeripalvelut Maarit Honkanen Hämeenmäentie 1026 52610 Tuukkala Puh. 050 3514057 10

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Joutsantie 1316, 52610 Tuukkala Puh. Eila 050 375 5166 Taisto 050 505 2206

SUOMI 100 -JUHLAVUODEN HANKE innoitti Hirven-

salmen yhdistystä järjestämään kaikille avoimen Suomi 100 juhlan. Tilaisuus suunniteltiin valtioneuvoston asettaman hankkeen teeman mukaisesti “yhdessä”. Juhlan ohjelmavastaavana oli Viena Tolamo. Juhlapuhujana oli professori Kari Mielikäinen. Kanttori Pirjo-Riitta Marjamäki-Rantanen säesti kuoroa sekä yhteislaulut.

Pertunmaan yhdistys oli juhlassa mukana runsaalla osanotolla. Pertunmaalta oli sekä vieraita että myös tanssiryhmä esiintymässä. Anni-Sirkku Askolan ohjaamat vanhat tanssit saivat yleisön lämpenemään. Tanssimusiikista vastasi Tommi Seppänen. Onnistuneesta juhlasta kiitos kaikille, jotka olivat mukana vieraana, esiintyjänä tai järjestämässä jo etukäteen kaikkea tarvittavaa.

Järjestämme: Pikkujoulut, Häät, Syntymäpäivät, Sukujuhlat Tuija Tanttu 050-5914487 Vahvamäentie 42 Hirvensalmi www.puulataival.fi/kissakoski

Jalkojenhoitopalvelu MARJA HUOTARI • koti- ja laitoskäynnit Hirvensalmella ja lähikunnissa

• PAIKALLISLEHDET • VIESTINTÄRATKAISUT • YRITYSTEKSTIILIT MERKATTUINA! • KYLTIT YMS. MAINOSMATERIAALIT

.fi

044 239 3834 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Joroisten yhdistys

KAPPALAINEN JA KANSANEDUSTAJA

ntti J Rantamaa, Joroisten nuori pastori, joksi Antti itseään nimitti, oli syntynyt Merikarvialla 26. marraskuuta 1904 maaanviljelijäperheeseen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1925, suoritti teologisen erotutkinnon ja vihittiin papiksi 1928 siihen mennessä iältään nuorimpana Suomessa. Toimi kappalaisena Joroisissa 36 vuotta. Maalaisliiton kansanedustajana kertyi vuosia 23. Joroisten kunnanvaltuustossa hän vaikutti neljä kautta 1950 – 1960 luvuilla. Rantamaa työskenteli myös uskonnon, historian ja suomen kielen opettajana eri oppikouluissa ja hän oli vapaaehtoisena kenttäpappina talvisodassa Kollaan rintamalla 1939 – 1940 ja jatkosodassa 1941 – 1944. Rantamaa kirjoitti toista kymmentä kirjaa eri aiheista viideltä vuosikymmeneltä. Rovastin arvonimen hän sai 1962.

PAPINVAALISSA KIIHKEÄ TUNNELMA

Paastonajan viidentenä sunnuntaina 13.3.1932 järjestettiin Joroisten kirkossa kappalaisen vaali, joka hakee vertaistaan seurakunnan historiassa. Vaalissa olivat vastakkain oman seurakunnan vt kappalainen Otto Kaksonen ja Karttulan seurakunnan kirkkoherranapulainen Antti Johannes Rantamaa. Seurakuntalaisten kiinnostus vaaliin oli erittäin suuri, sillä hyväksyttävästi äänesti 1154, joista valtakirjalla 497. Vaalissa mukana olleet kertoivat, että valtakirjoja tehtiin kirkon penkissä. Vaalipöytäkirjasta on nähtävissä valtuuttajan ja valtuutetun nimet sekä ketä tämä valtuutettu äänesti. Rantamaa sai äänistä 2/3 osaa ja tuli valituksi virkaan. EDUSKUNTAAN JA KOHTA KOLLAALLE

Eduskuntaan Rantamaa valittiin heinäkuussa 1939 olleissa vaaleissa ja eduskunta kokoontui 1.9. sodan varjojen leijuessa Suomenkin yllä. Talvisodan syttyessä 30. marraskuu12

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

ta ja eduskunnan siirryttyä Kauhajoelle sisäinen palo ajoi Anttia lähtemään rintamalle. Maalaisliiton vanhempien kansanedustajien kannustamana hän päätti lähteä Kollaan rintamalle tervehtimään syntymä- ja kotiseurakunnan Merikarvian ja Joroisten miehiä. Ennen lähtöään Antti kävi kerjuulla Helsingin liikkeissä ja sai paljon mukaan tuliaisia. Mukana oli myös iso paketti Joroisten lotilta ja kirkkoherra Otto Kolehmaisen antamat ehtoollistarvikkeet. Jouluviikolla sotapappi saapui Kollaalle. Jouluhartaudet pidettiin etulinjassa ja tuliaiset jaettiin jouluaattona joukkoyksiköissä. 1 Rantamaa: Pastori Antti J Rantamaa 2 Juutilainen ja Rantamaa: Kaksi kuuluisuutta Marokon kauhu ja Joroisten pastori. SA-kuva 3 Jouluhartaus: Talvisodan kuuluisin valokuva, jossa Antti J Rantamaa pitää Kollaalla jouluhartautta Marokon kauhun luutnantti Aarne Juutilaisen komppanialle. SA-kuva.

Joulu yö, Juhla yö... Auto- ja Konekorjaamo Risto Hakkarainen Ky Uusitie 10, 79600 Joroinen • p. 017-571 244

JOROISTEN KIRKONKYLÄN TAKSIASEMA PUUSEPÄNLIIKE IHALAINEN

Puh. (017) 571770

Honkatie 15, 79600 Joroinen p. (017) 571 176, 0400 276 134 psl.ihalainen@gmail.com

Ma - Pe 9-18 La 9-14 Puh. 017-571 081 Koskentie 2 www.joroistenapteekki.fi

Joulurauhaa toivottaa Joroisten seurakunta

Sorat, murskeet, myös seulottua multaa konetyöt esim. telakaivurilla Torstilant. 39 Joroinen Pekka 0400 654 298 Antti 0400 178 079 TILAUSAJOT 16-54-paikkaisilla busseilla kaikilta paikkakunnilta. UUTTA! 54-paikkainen bussi kaikilla mukavuuksilla! 9-paikkainen Mercedes-Benz Vito vuokrabussi vain ilman kuljettajaa.

PYYDÄ TARJOUS!

Famifarm Oy

Kartanotie 6 79600 JOROINEN Puh. (017) 4704400 www.jarvikyla.fi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

TOIMITUKSET LENNOSSA

Touhukkaana miehenä Antti pyrki aikaistamaan mm.kastetoimituksia. Hän saattoi samalle suunnalla liikkuessaan tarjoutua pitäämään toimituksen edellisenäkin päivänä mitä oli sovittu ja näin tapahtuikin, jos lapsen vanhemmat suostuivat. Keväällä 1942 Maaveden kylällä käydessään Antti oli kuullut, että erääseen kotiin oli syntynyt poikalapsi. Antti meni taloon ja kysyi äidiltä, missä poika on, nyt annetaan pojalle nimi ja poika sai nimen ja kummit naapurista. Kirkonkylässä nuorelle parille oli syntynyt esikoispoika. Isä meni kappalaisen luo sopimaan kastetilaisuudesta. Antti valitteli kiireitään ja esitti, että tuokaa poika asemalle ensi maanantaiaamuna puoli tuntia ennen Pieksämäelle menevän junan lähtöä, niin kastetaan poika siellä. Ajatus ei saanut vanhempien hyväksyntää. Kastaminen tapahtui myöhemmin sovittuna ajankohtana kotona. Samaan perheeseen tuli papin tarvetta seuraavana vuonna. Kastetilaisuus sovittiin lauantaiksi klo 10. Kahdeksan jälkeen kuuluu koputus-

ta ulko-ovelta. Isä menee avaamaan ja pastorihan se sieltä on tulossa. Lapsen äiti ja sylikummi ovat vielä aamutakeissaan. Sinä aikana kun Antti täytteli dokumenttejään, ehdittiin pukeutua. Laitettiin vettä kuppiin ja annettiin pojalle nimet lyhyemmän kaavan mukaan. Antti ei piitannut kovinkaan orjallisesti sovituista ajoista. Vihkiminen voitiin aloittaa, kun hääpari oli valmiina. Äitienpäivänä Antti ehti puhumaan neljän viiden koulun juhlissa, kun juhlien alkamisajat olivat sopivasti porrastettu. URHEILUA RIPPIKOULUSSA

Antti oli nuorena harrastanut pikajuoksua ja oli suuri urheilunystävä. Monet Antin rippikoulussa olleet ovat kertoneet kuinka kesken tunnin saatettiin lähteä pihamaalle työtämään kuulaa, hyppäämään pituutta tai juoksemaan kilpaa. Ennen käytiin rippikoulua kaksi viikkoa syksyllä ja toiset kaksi keväällä. Antin viimeisellä virkavuosikymmenellä alettiin lyhentää kouluaikaa. Joululomalla pidettiin neljän päivän koulua.

Eräs nuorimies oli syysjakson käynyt. Kevättalvella sattui naapuriin, kun Antti oli siellä kylässä. Tuli puheeksi nuorukaisen kevätjakso, kun se vielä sattui toukotöiden aikaan. Kun Antti tiesi kuka pojan isä oli, vaikeastti haavoittunut sotainvalidi, niin suoritettiin pikakurssi naapurin kamarissa. Huvittava tapaus sattui Antin viimeisessä rippikoulussa v, 1968. Antilla oli mäyräkoira, joka oli tullut isäntänsä mukana seurakuntasaliin. Koira teki pökäleet penkin alle. Antti oli tapauksen nähnyt mutta rippikoululaiset ei. Antti kysyy löytyisikö joukosta yhtä vapaaehtoista. Yksi poika ilmoittautuu. Antti pyytää tätä siivoamaan koiransa jätökset. Kun työ on tehty, ilmoittaa Antti pojalle, sinun rippikoulu on suoritettu, mene kotiin ja tule kirkkoon konfirmatiopäivänä. Toisenlaisia tapauksiakin sattui. Hyvin pienestä Antille epämieleisestä asiasta rippikoulu voi päättyä siihen hetkeen ja jatkui myöhemmin jos jatkui.

Laadukasta ja ammattitaitoista palvelua paikkakunnalla vuodesta 1932 Koskentie 2, 79600 Joroinen Puh. (017) 571 079 www.lahtioy.com

TEBOIL-ETAPPI Joroinen (017) 571193

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

SAAVUTUKSIA JA ERIKOISUUKSIA

keen lopun tosi kovaa, että karsta tippui katosta. Ei siinä muuta unilukkaria tarvittu. Tarjoilupuolella Antin bravuuri oli kuuma sipulimaito, kinkerit eivät alkaneet ennen kuin pappi oli saanut mukillisen sipulimaitoa. Eläkkeelleen Antti muutti Helsinkiin, missä hänellä oli ollut asunto koko kansanedustaja-ajan. Puoliso-Selma ja tytär-Marja asuivat pääasiallisesti Töölössa, missä tytär kävi koulunsa. Viimeinen tapaaminen Antin kanssa tapahtui kesällä 1969 Helsingissä Hankkijan pääkonttorin edessä. Antti käveli vastaan ja huusi kaukaa mitä Joroisten miehelle kuuluu. Kansanedustajilla on ihmeelisen hyvä ihmistuntemus ja eikä Joroistakaan ollut unohtanut. Tämä jäi viimeiseksi tapaamiseksemme. Antti muutti tyttärensä luo Sveitsiin, missä kuoli 1987.

Eduskunnassa Antti oli hyvin aloitteellinen. Saavutuksista voidaan mainita Joroisten maatalousoppilaitoksen saaminen Huutokoskelle. Toinen aikaansaannos oli maantien rakentaminen 1950 luvulla Rantasalmen Teemassaarelta Joroisten Tahkorantaan. Antti Rantamaan aloitteesta on perustettu Eduskunnan Urheilukerho, jonka ensimmäinen puheenjohtaja hän oli. Antti Rantamaan muistomerkkinä voidaan pitää vuonna 1958 Savonlinnan Tallisaareen pystytettyä Kollaan muistomerkkiä KOTI – USKONTO – ISÄNMAA. Antti oli erikoinen persoona, erittäin omaperäinen ja itsepäinenkin. Seurakuntalaiset jakaantuivat kahtia toiset tykkäsi enemmän toiset vähemmän. Puhe-esityksiään Antti tehosti äänen voimalla. Hän aloitti hyvin hil- TEKSTI Eero Immonen jaisella äänellä, mutta kiljaisi virk- KUVAT Yksityisalbumi, SA-kuva

Joroisten yhdistyksen Joulutervehdykset Raili Ikonen Maija ja Viljo Immonen Terttu ja Heimo Suhonen Mirja ja Martti Paunonen Anneli ja Pekka Lantto Mirja ja Markku Lapp Sirpa ja Mauri Jäske Terttu Suhonen Sinikka ja Martti Ikonen Milja ja Armas Komi Liisa ja Jukka Huhtala Anni ja Pekka Lyytinen Terttu ja Terho Jurvainen Tuula ja Pertti Vihonen Anja ja Teuvo Multanen Viljo Karppola Anita ja Tapio Nummi Riitta ja Helge Valkonen Eeva ja Eero Immonen Sirkka ja Yrjö Seppä Pentti Markkanen Leila ja Veikko Koukonen Päivi Kankkunen ja Ossi Tyrväinen

Koskentie 3, Joroinen Puh. 017 571212 www.sarikolehmainen.net

Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/keskisavo p. 040 834 9793

Talveksi Lämmintä! Polttopuut Omaniemestä Arttu Osmala

Omaniementie 24 79600 Joroinen Puh. 040 555 0128 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Juvan yhdistys

JOULUKIRKOON HEVOSKYYDILLÄ

un ikävuosia on kertynyt yli kahdeksankymmentä, niin lapsuudenajan jouluaikoja alkaa muistella mielellään. Joulukirkkoon lähteminen lapsena oli perheen kannalta tärkeä juttu – hevosella kun tuo kirkkoreissu tehtiin. Silloista aikaa, ennen sotavuosia, kirkkoon lähtöä valmisteltiin jo useita päiviä ennen jouluaamua. Vanhemmat kuuntelivat radiosta sääennusteita; onko odotettavissa julmia pakkasia tai lumipyryä? Ajorekeä virittelivät siihen malliin, että nelihenkinen perhe tuolloin mahtui sopivasti rekeen. Täytyi ottaa huomioon, että hevoselle oli varattava heiniä, selkäloimi, pieni kaurapussi ja jopa leipäkannikoita ”pikaruoaksi”. Kun ajomatkaa kertyi kolmisen kymmentä kilometriä, täytyi säätä tarkkailla, jotta ”muksut” tarkenisivat vällyjen alla. Kyllä sellainenkin tapaus sattui, jottei kirkkoon voitu lähteä Juvan Remojärven perukoilta kovan pakkasen takia.

junut leppoisasti joulutunnelmissa. Syksyllä 2016 sain kuulla, kuinka Virtasalmella joulukirkkoon meneminen hevosella oli vallan erikoinen. Ennen joulua oli ollut kova pakkasjakso, mutta lunta ei lainkaan. Joulukirkkoon olivat joutuneet lähtemään hevosella lumetonta jäätä pitkin ja rautapyöräkärryillä! Jäätä pitkin mentäessä kirkkomatka lyheni oleellisesti. Silloinen kirkkomatka oli jäänyt kertojan muistiin lähtemättömästi – olihan se siten erikoista. Lumeton joulukaan ei aivan ennenkuulumatonta ole ollut. Tekstin kirjoittaja sai koulupojan ikäisenä luvan lähteä joulukirkkoon kuorma-auton lavalla, pressujen suojassa. Lunta ei ollut lainkaan ja koko kylä ”säkkipimeää”. Kylätiet ja piha-alueet olivat täysin peilikirkasta! Siihen aikaan ei ollut keksitty kenkäpohjien alle laitettavia ”jarrulaitteita”. Ennakkoon saatiin tietää, että autoilija Veikko Herranen on luvannut järjestää kyydityksen JOULUAAMUNA oli noustava jalkuoma-autonsa lavalla. Perheen piikeille kello viideltä, kuten lasten rissä pidettiin kirkkoreissua suorasjoululaulussa kerrotaan. Heräätaan uhkarohkeana tapahtumana. minen oli vaikeaa, kun joulupuKotiportilla odottelin autoa, jonka kin vierailun takia oli jouluaattona pyöriin asennetut riimut ”roikivat” valvottu pitkään. Aamuvarhain oli voimakkaan äänet jo kaukaa. Lavalhevosemme valjastettuna pihassa le oli kyhäilty lankkuista istuimet ja odottamassa kirkkoreissulle lähtijöipressu. Kyydissäolijat nostivat tä. Tuskin oli kymmentä kilometriä pressun reunaa aina uusille ajettu kun jo unijukka hiipi rekeen! kyytiin tulijoille. Lavan täyPieni kulkunen kilisi nukuttavasteiselle kirkkoväelle tarti hevosen valjaissa. Usein oli lunta jottiin tuo mahdollisuus vähänlaisesti mikä aiheutti reen jaosallistua joulukirkkoon, laksen alla kiusallisia rääkäisyjä. Aljoka omalla tavallaan on kumatkalla ei asumusten ikkunoilla pysynyt mielessä vuosikymnäkynyt kynttilöitä – oli pilkkopi- TOISELLA OHJAKSELLA ei he- menet. meää! Köröttelyn jatkuessa näkyi jo vosen kovaa menoa voinut hillitä. asumusten ikkunoille ilmaantua Sen jälkeen kun ohjasremmi oli TEKSTI Antti Kilkki kynttilöiden valoa. Se merkitsi sitä, saatu korjatuksi, kotimatka oli su16

että kirkkoon on taidettu lähteä siitäkin asumuksesta. Kirkon piha-alueelle tultaessa löytyi hevoselle ”parkkipuomi”. Siihen hevosilla matkanneet kytkivät ajokkinsa ja miehet virittelivät loimet hevostensa selkiin. Heinätukko hevosen eteen syötäväksi kuului asiaan – tai jopa kaura-pussi päähän. Kyydittävät menivät kirkkoon, josta täytyi hakea istumapaikat. Jouluevankeliumia kuunneltiin herkällä korvalla ja avoimin mielin sekä virsi Enkeli taivaan… laulettiin täysin äänin, vaikka olis’ mennyt vähän väärin! Paluumatka oli toisenlaista kuin mentäessä. Puomissa kylmettyneet hevoset tajusivat, että nyt ollaan lähdössä tuttuun kotitalliin. Niiden juoksemista ei tarvinnut käskyttää – pikemminkin jarrutella liian kovasta vauhdista. Ohjastajilla oli usein omat motiivinsa, eli katsottiin kenellä on vauhdikkain juoksija aisojen välissä. Erään kerran kävi siten, että lähinaapurimme, tunnetusti kova juoksijahevonen, otti ”jalat alleen” jota ohjastaja ei hallinnutkaan! Pari kilometriä kirkonmäeltä, Suolahden peltoaukeilla, hevonen meni menojaan eikä hevosen omistaja saanut ajokkiaan pysähtymään. Vasta Hatsolassa, meijerin paikkeilla hevonen rauhoittui vauhdistaan ja lopulta pysähtyi. Silloin ohjastaja sai tilanteen hallintaan. Ohjasremmeistä oli toinen katkennut jo kohta kirkolta lähdettäessä! Hevonen ei ollut totellut lainkaan suusanallista pysähtymispyyntöä.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

TURAKKALAN PUUTARHA OY VANHA-JUVANTIE 543 51810 Maivala 0503701557

0500370 1556

Avoinna ma-pe 8.30-18 la 9-15 Puh 0440 340210 Hiihtäjäntie 1, 51900 Juva

J UVA *Pesulapalvelut *Koti-ja Yrityssiivoukset *Kotiinkuljetus MEILLE KÄY PALVELUSETELIT! LAHJAKORTIT Juva, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna www.pyykkipaikka.fi pyykkipaikka@gmail.com Juvantie 5 51900 Juva Ma-Pe 8.30-16

Rauhallista ja siunattua Joulua!

PYHÄN RISTIN SEURAKUNTA JUVA ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Kahvikulma JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY

050 571 1102 040 687 9950 Juvantie 16 info@kahvikulma.fi

rautakauppa.juva.fi aseliike.fi Puh. 020 787 0500, fax 020 787 0501

www.aseliike.fi

Juvan Ruoste-esto Ky - Maalaukset - Hiekkapuhallus - Ruoste-esto - Huollot 040 742 39 89

Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy Juvantie 14, 51900 Juva Puh. 010 548 2670

Lea Hyötyläinen Puh. (015) 651 511 Juvantie 5, 51900 Juva

RK-ANTENNI KY Kummunmäenkuja 3 51900 Juva Puh.0400 655541

JiiPee-Lomat Ky Poikolanniementie 68 51900 Juva Puh. 050 551 0551

ETELÄ-SAVO Väätäisentie 5, 51900 Juva www.mhy.fi/etelasavo puh. 015 357 4000

Kauneushoitola Nuppu Juvantie 9 51900 Juva Puh.015-452 077

Ahotie 1 B 4 Puh. 044 2192472

Kuljetusliike La-SA Osaketie 7 51900 Juva Puh. 050 556 8181 INFO@LASA.FI

Poikolanniementie 7 51900 Juva Puh. 040 754 0117 0500 489355

Juvantie 7, 51900 Juva Puh.015 452 952

Juvantie 7, 51900 Juva Puh. (015) 651 320

Juvantie 7 Puh. 015 651 242

KL-Rengas Pieksämäki Puh. 040 - 8291300 Juva Puh. 044 - 342 2321 http://www.kl-rengas.fi 18

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Jäppilän yhdistys

PUUELÄINPIHASSA KUHISEE OLETKO KOSKAAN NÄHNYT PIHASSA OLEVAN SUDEN, LEOPARDIN, RIIKINKUKON TAI VOMPATIN, VIELÄPÄ SAMALLA KERTAA?

JÄPPILÄN PUUELÄINPIHASTA LÖYTYVÄT NÄMÄ KAIKKI ELÄIMET JA PALJON MUUTA YLLÄTTÄVÄÄ.

miksi ei tekisi. Oma työtila tarpeellisine työvälineineen löytyy läheltä. Veikko lähtee aamulla hallille, käy päiväkahvilla kotona ja jatkaa työtä vielä tovin iltapäivällä. Päivässä ja Jäppilän kirkonkylällä asuvat työnteossa on rytmi ja säännöllisyys Veikko ja Leila Koukonen. He sekä ennen kaikkea kiireettömyys. ovat yhdessä rakentaneet pengerre- Leila-vaimon ei tarvitse odotella valtyn pihapiirin kauniine kukkaistu- miin ruoan kanssa, vaan ruoan ehtii tuksineen talonsa ympärille. Piha tehdä sitten kun mieskin kotiutuu. ”kutsuu” eläimiä. RAUDUSTA Jo 15 vuoden ajan on pihaan jatJÄPPILÄÄN kuvasti ilmestynyt uusia puueläimiä. Monien muiden karjalaisten taVeikko, 93 v, oli poikasena tehnyt sukset itselleen helpottaakseen kou- voin, viisitoistavuotias Veikko joutui lumatkaansa. Käsillä tekemisen tai- jättämään lapsuuskotinsa Rautuun, to on kulkenut Koukosen suvussa. heti Talvisodan alettua marraskuun Veikko toteaa, että eläkkeellä ollessa lopussa 1939. Hän ehti vielä aron aikaa ja kun taito tekemiseen on meijaan ja Petsamo ja Liinahamaverissä ja kuntoa kun vielä riittää, rikin tulivat tutuksi. Lapsuusperhe

oli evakossa, kuka missäkin. Tuomas-veli oli jo perheineen Jäppilässä. Tänne Veikkokin suunnisti. Sattuma vai johdatusko vei hänet lukemaan Maavedelle ilmoitusta: Imatran Voima ottaa miehiä töihin. Näin Veikko, 20 v nuorimies, pääsi työhön kiinni ja kun vaimokin löytyi paikkakunnalta, Jäppilään kotiutuminen oli itsestään selvää. TIENVIITTA PUUELÄINPIHAAN

Ohikulkija huomaa Syvänsi - järven pilkahtavan oikealla ja samalla hätkähtää, oliko tuossa vasemmalla koivikossa tosiaan kirahvi poikasensa kanssa. Tienviitta kutsuu poikkeamaan ihan talonväen luvalla. Kesäaikaan Leila-vaimo on saanut opastaa

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

1 Puueläimiä pihassa 2 Kurki kurkkaa 3 Leila ja Veikko Koukonen kotipihassa

yksittäisiä kävijöitä sekä aikuis- ja lapsiryhmiäkin. Katsottavaa riittää. Elokuuhun 2017 mennessä eläimiä on jo 72. Edelliskesän jälkeen ovat ilmestyneet mm ahma, susi, hirvi, kaulushanhi, norpat ja majava, joka sekin näyttää olevan juuri järsimässä puuta. Kesäaikaan kaikki eläimet ovat ulkosalla, talveksi pienimmät muuttavat katoksen alle Veikko kertoo ihmettelijälle, että eläinkirjoista löytyvät mallit ja kuvista oikeat mittasuhteet. Materiaali on enimmäkseen kuusipuuta. Eläimet ovat onttoja, ne on helppo koota osista eivätkä näin puun eläessä pääse halkeilemaan. Ja lisäksi nämä ovat ”helppoja eläimiä” toteaa Veikko. Eipä tarvitse ruokinnasta ja aitauksista huolehtia. Joskus vaikkapa riikinkukot tarvitsevat värien kirkastamista sulkiinsa. 20

Vapaahetkinä Leila ja Veikko istahtavat siihen olohuoneeseen, josta näkyy Syvänsi-järvi sekä pihan eläimiä, joutsenetkin lentoon lähdössä. Noin neljä kertaa vuodessa he suuntaavat viikoksi virkistäytymään Lehmirantaan liikunnan ja tanssin merkeissä. Vierailijaa jäävät saattelemaan ulkoseinällä olevat karhut ja pihakannella oleva kaurisperhe. ”Eläimetkään eivät ole yksin vaan ihmisten tavoin – perheittäin”. TEKSTI Leena Nokka KUVAT Kyösti Nokka

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Jäppilän yhdistyksen Joulutervehdykset Leila ja Veikko Koukonen Arvo Levänen Aila Kaipiainen Raija Kolehmainen Eila Kainulainen Päivi Lappi Kyösti Nokka Pertti Nokkala Ossi Suhonen Timo Suuronen Tuomo Tenhunen Seija Valkonen Sirkka Nyyssönen

Tule Joulu kultainen! Verhoilusalonki PÄIVI KURONEN 040 8231652

Sähkösuunnittelu ja asennukset Ikonen Kari puh. 0400 154 435 kari.ikonen@pp2.inet.fi

www.verhoilusalonki.fi

Ruuhilammentie 102 A 77570 Jäppilä Puh. 0400 768 977 www.multalansora.fi

Fysioterapeutti Aija Lappi

KOLEHMAISEN PUUTARHA

Heikinlammentie 3, Jäppilä Sorsakoskentie 12 79130 Sorsakoski Puh. 040 769 2760

Tihusniemi PUH. 040 587 8631 www.kolehmaisenpuutarha.com

Teollisuustie 14, 79100 Leppävirta p. 044 559 7511 Käsityökatu 22, 78200 Varkaus p. 044 559 7524

Rakennus ja Remonttipalvelu Lehkoset Ky Tihusniementie 340 77570 Jäppilä p. 0500 651 765

Oikopolku 10, 77570 JÄPPILÄ Sirpa Ylönen Puh. 040 510 6022 sirpa@pksirpa.fi

Ruuhilammentie 968 77570 Jäppilä Puh. 0400 151 016

MARKKU VEPSÄLÄINEN

AUTOMYYNTI JA VUOKRAUS

- sahausta - soranajoa - kaivurityötä - puutavaran myyntiä

AUTO-SOININEN

Lähesuontie 7, 77570 Jäppilä Puh. (015) 610313, 0500 271

Rengasmyynti ja asennus

Kaura-ahontie 31 (Katsastusasema) 0400 321 296

Palvelumme: • uudisrakennus • remontointi • hirsiveisto • kaivutyöt Ota yhteyttä ja kysy lisää Puh. 040 5594999, rakennuseloranta.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Kangasniemen yhdistys

TOTEUTUNEITA KÄSITYÖUNELMIA KANGASNIEMELTÄ

aaseutupitäjät ovat olleet perinteisesti käsityöpitäjiä. Niin myös Kangasniemi, jossa on kankaaseen liityvä sana, kangas. Ennen teollisen vaatetuotannon syntyä, kodeissa valmistettiin kaikki pito- ja liinavaatteet. Usein näin talon tyttärille siirtyi äitien perinnetietoutta.

korujen valmistukseen. Yrityksen helmiä ovat Marin suunnittelemat ja valmistamat uniikit huopakorut. Kun sydän sykkii käsityöläisyyteen, kaikkeen käsillä tekemiseen hän suhtautuu intohimoisesti. Raha ei aina ratkaise, vaan että pystyy tarjoamaan asiakkaalle mieleisen laadukkaasti valmistetun tuotteen. Kiireisissä tapauksissa venytetään Tämän taidon sai äidin maidos- päivää, jotta saadaan asiakas palvelta myös Vihavella syntynyt Mari tua hyvin. Hyvin tehty työ on paras Jalava. Suvun naisissa oli monta mainos. käsityön taitajaa, hyödyntäen omat kasvatetut pellavat kuin lampaan villat. Marille täti sai paikallisesta LM-pukineesta jäännöstilkkuja, joista idearikas koululainen toteutti luovaa suunnittelua. Hinku käsillä tekemiseen ja uuden luomiseen sai näin alkunsa. Käsityövaltaisella alalla kasvulle on omat haasteensa. Yrityksen kasvuodotukset kohdistuvat huopakoruihin sekä niiden vientiin ulkomaille. Uniikkien huopakorujen valmistaminen on aikaa vievä prosessi. Jokainen koru suunnitellaan huolella, väreillä ja muodoilla on mielikuvitus vain rajana. Koruja tehdessään Mari haluaa tuottaa korun kantajalle hyvän mielen sekä nautinnon, näin saadaan samalla hyvä mieli kiertämään. Koru tuo ripauksen juhlaa Valmistuttuaan vaatetusalan arte- arkeen ja näyttävyyttä juhlaan. nomiksi, Mari työskenteli vuosia Kansallisteatterissa. Kuitenkin juuret vetivät kotiseudulle, Kangasniemelle. Idearikas, energinen monitaitaja perusti vuonna 2011 yrityksen JALAVILLA. Opiskeltuaan huovutusta Pieksämäellä, Mari sai kipinän huopa22

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Marin huopakoruja on ollut Saksan messuilla, Mikkelin asuntomessuilla ja Helsingin taidetapahtumissa. Muistamme myös linnan juhlat 2016, joissa korut pukivat kansanedustaja Heli Järvisen pukua. Hyvää Joulua toivottaen Mari Jalava TEKSTI JA KUVAT Seija Väisänen

Kangasniemen yhdistyksen Joulutervehdykset Seija Väisänen Ari Miettinen Pirjo Kurki Ritva Kurki Erkki Tiihonen Sirkka-Liisa Liikanen-Häkkinen Seija Hokkanen Heikki Viinikainen Hannu Tiihonen Heimo Ylönen Veikko Haverinen Aila Räisänen Matti Albrecht Antti Lindqvist

tulla.fi

www.

Otto Mannisentie 1-3 51200 Kangasniemi Puh. 015 341010 Palvelemme ma-pe 9.00-17.30 la 9.00-14.00

Sepäntie 10, Kangasniemi Puh. 0400 678 243, 0400 655 692 tulla@tulla.fi

www.kangasniemenapteekki.fi

Avoinna: ma-pe 8.00-17.00 kesä la 8.00-13.00

Rakennus- ja remontointipalvelut ammattitaidolla!

p. 0400-257 146 • www.rakliikelahikainen.fi

Teollisuustie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. 010 768 5081 Upeat uniikit huopakorut Kankaat ja ompelutarvikkeet Ompelupalvelu | Brodeeraukset

Keskustie 2, Kangasniemi | 040 801 0844 www.jalavilla.fi | mari.jalava@jalavilla.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

LVI-ALAN TYÖT JA TARVIKEMYYNTI

PUULANTORI Asematie 4, Kangasniemi | puh. 020 728 490 Seuraa meitä Facebookissa!

Puulan Putki Oy Talotekniikan taitaja

Keskustie 18, Kangasniemi Puh. 050 411 7164, 015 431 510 www.puulanputki.fi

Fysioterapiapalvelut Akupunktuuri

FYSICA

Otto Mannisen tie 1-3 Puh. 020 792 0460 www.kangasniemenfysica.fi

Otto Mannisentie 1-3 51200 KANGASNIEMI

Puh. (015) 432 070 posti@kukkaelisa.fi

Avustaja talousasioissa hannu@mentorix.fi Salmelantie 35 A 51200 Kangasniemi

Myynti 0440-544 084 Toimisto 015-343 340 www.rotomon.fi Sähköposti: rotomon@rotomon.fi Hallitie 26, 51200 Kangasniemi

Sepäntie 4 51200 Kangasniemi Puh. 020 793 1830

Hallitie 14 51200 Kangasniemi Puh. +358 201 809 380 www.hahle.com T:mi Tanjan Siivous- ja Kotiapu Siivous, avustaminen, asiointi- ja tukipalvelut yms.

Tanja Elo Puh. 040 1747705 Vihaventie 580A 51440 Vuojalahti 24

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Kangasniemen Autosähkö Oy Hallitie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. (015) 431 332

LÄÄKÄRI TIMO SAVOLAINEN Ajokortit ja Akupunktio Marjoniementie 9

p. 040-7226 900

PP-ELECTRO Ky Otto Mannisentie 8 51200 Kangasniemi Puh. 020 798 3480 Fax 020 798 3481

Taksi Kangasniemi Puh. 0601 10032 Kela Taksi 0601 10003 Kylätaksit matkapuhelinnumeroista

Puunkorjuupalvelut

• Optikko- ja silmälääkäripalvelut • Kello- ja kultasepän palvelut KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI

Otto Mannisentie 1-3 • KANGASNIEMI • p. (015) 433 220

ISOPESU

Kangasniemen koru-kelloliike / Uniikkipiste

Teollisuustie 11 • Liinavaatteiden • Mattojen pesu • Plyysi- ja käytävämatot • Noutopalvelu Avoinna: ma-pe 9.00-15.00 Puh. 0500 338 260 www.isopesu.fi • pesula@isopesu.fi

0400 715 346

www.veljeksethokkanen.fi

Kangasniemen kiinteistökeskus LKV Keskustie 3, 51200 Kangasniemi Puh. 040-1430022

Kotiseudun käsikirja oman alueen paikallislehti

ELÄKELIITON KANGASNIEMEN YHDISTYS Kiittää jäseniään ja yhteistyökumppaneitaan erittäin hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Samalla toivotamme kaikille HYVÄÄ JOULUA JA SIUNAUKSELLISTA UUTTA VUOTTA 2018

Mielenkiintoista tietoa lähimmän elinpiirin asioista Otto Mannisen tie 11 Puh. (015) 350 3165, 350 3168 www.kangasniemen-kunnallislehti.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Mikkelin yhdistys

TUNNELMALLA ON TEKIJÄNSÄ

sasikohan edes rovasti Peltonen aavistaa, millainen designkäsityön, hyvän ruuan, kulttuurin ja mukavan yhdessäolon kehto pappila tulisi vielä olemaan, kun hän ajoi T-Fordinsa Kenkäveron pappilarakennuksen eteen ja töräytti sen torvea iloisesti jouluna 1925. Upeaksi restauroitu Kenkävero elää nyt uutta loiston kautta. Koe joulun taika Kenkäverossa - tarjolla on mainio kattaus lahjoja, tapahtumia, kulttuuria ja herkkuja juhlaan!

Suosittuja lahjatuotteita ovat Ebba Masalin maalaamista vanhoista opetustauluista tehdyt tuotteet, kauniit kynttilät ja herkkukorit. Tänä vuonna suosikiksi noussevat Suomi 100 -vuotta tuotteet. Suosittuja lahjoja on myös valohimmeli- ja lapastarvikepaketit.

rista tilattua olutta ja viinaakin. Joulun juhla-ateria nautittiin Kenkäveron suuressa salissa kynttilöiden loisteessa.

laitetaan tänäkin vuonna Kenkäverossa joulupöytä parhaimmilleen. Joulun alla voi herkutella tavallisNAVETAN YLISILLÄ, Paulina Rund- takin paremmin – Saimaan seudun gren HandiCraftsin myymälässä on järvien, metsien ja peltojen parhaista Paulinan designtuotteiden lisäksi antimista valmistetuilla lähiruoilla. kursseja, joissa tutustutaan tarinaan Kenkäveron runsas jouluemaloinnin historiasta ja emaloi- pöytä on enemmän KENKÄVERO ja pappilan pihamaa daan koru omalla designilla. kuin ateria, se on täyttyvät joulun alla touhusta ja toelämys kaikille aisPERINTEIKÄS PAPPIILAN hinasta. Sadoin jouluvaloin somisteille. FIINIMPI JOULUPÖYTÄ tettu tunnelmallinen pihapiiri on jo Ruustinna Minna Cederbergin käsite mikkeliläisille. aikaan Kenkäveroon kutsuttiin Jo useana jouluna Jukka Rintala ja pitoemäntä valmistamaan jouluMatti Vaskelainen ovat somistaneet ruuat tilan omista antimista. Juhpappilan päärakennuksen ravintolapöytään tehtiin sen seitsemän laan lähes satumaisen kauniin tunsortin ruuat, jotka maustettiin eli nelman. Niin tänäkin vuonna. ryyditettiin voimakkaasti. ja saaDesignmyymälä on täynnä kautettiinpa aterialla tarjota Viipuniita suomalaisia lahjatuotteita. 26

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

ENTISAIKOJEN MALLIIN

Mikkelin yhdistyksen Joulutervehdykset Riitta-Leena Jantunen Eero Kellman Aija Himanen Aira Nurminen Olavi Kähkönen Mari Parkkinen Kirsti Hakala Mirja Tarssanen Pentti Toivonen

Hyvää Joulua! SINIVALKEAT

LAHJAT kynttilä 19,-

JOULUN HERKKUPÖYTÄ

katettuna 2.-23.12. päivittäin klo 11-15. Tapanipäivänä 26.12. klo 12-15. Muina aikoina tilauksesta 26.12. saakka. Lisätietoja ja pöytävaraukset: Kenkäveron myyntipalvelu: puh. 0440 162 270, myyntipalvelu@kenkavero.fi www.kenkavero.fi

taskulamppu 11,90

sukat 18,90

glögi 8,90

Kenkävero Pursialankatu 6 Mikkeli. Palvelemme Joka päivä klo 10-18

Teijan Kukka

Kauppakeskus Stella Puh. (015) 211 439, Fax (015) 211 339 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN KEILAILUMESTARUUSKILPAILU PIDETTIIN MIKKELIN KEILAHALLILLA 30.9.2017.

Osallistujia oli 16 henkilöä. JOUKKUEKISASSA Kangasniemen joukkue oli voittoisin (Seppo Marttinen, Heimo Lehikoinen ja Vilho Nyyssönen) yht. 2 661 pistettä. Seuraavaksi tuli Ristiinan ykkösjoukkue (Martti Rummukainen, Taito Halonen ja Raimo Kaijanen) yht. 2549 pistettä ja kolmanneksi Ristiinan 2. joukkue (Sirpa Muhonen, Salme Heikkinen ja Sirkku Saalasti) yht. 2058 pistettä. MIESTEN SARJAN KOLME PARASTA OLIVAT:

Martti Rummukainen, Ristiinan yhdistys, 1029 pistettä Aaro Pylkkänen, Mikkelin yhdistys, 1006 pistettä Seppo Marttinen, Kangasniemen yhdistys, 988 pistettä

Hautauspalveluja kotimaisilla tuotteilla yli 75 vuotta Mikkelissä, Ristiinassa, Mäntyharjulla ja Puumalassa.

Porrassalmenkatu 24, 50100 Mikkeli, 015 162 222, 015 367 28

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

NAISTEN SARJAN KOLME PARASTA OLIVAT:

Sisko Putkonen, Mikkelin seudun yhdistys, 1019 pistettä Liisa Halonen, Ristiinan yhdistys, 754 pistettä Sirkku Saalasti, Ristiinan yhdistys, 708 pistettä

Mikkelin seudun yhdistys

KESÄ- JA TEATTERIRETKI RANTASALMELLE

hdistyksemme perinteinen kesä- ja teatteriretki suuntautui tänä kesänä Rantasalmelle. Torstaina 20.7.2017 kokoontui iloinen 50 hengen joukko Mikkelin matkakeskukseen ja klo 12.00 suuntasi bussi kohti Rantasalmea. Ensimmäinen kohteemme oli HakoApajan Aikhikylä. Meidät otti vastaan talon Mari-emäntä, joka on lähtöisin Mikkelin Ihastjärveltä ja toivotti meidät Mikkeliläiset sydämellisesti tervetulleiksi. Mari kertoi lyhyesti talon historiaa ja miehensä Esa Heiskasen aikaansaannoksia. Esittelyn jälkeen nautimme makoisat kahvit omenapiirakan kera.

Tämän jälkeen jokainen sai tutustua vapaasti alueen aikaansaannoksiin. Ihmettelyä riitti, yli 30 vuotta kestäneen rakennusprojektin seurauksena Rantasalmen Porosalmelle on rakennettu erikoinen nähtävyys - Suomen suurin uppopuurakennusten kokonaisuus. Hakopuut ovat tutkimuksissa osoittautuneet todella vanhoiksi, sillä Aikhituvan nuorimmatkin hirret ovat noin 1000 vuoden ikäisiä ja vanhimmat jopa yli 4000 vuotiaita. Joistakin rungoista on löytynyt myös muinaisia kirveen jälkiä. TÄMÄ YHDEN MIEHEN uskomaton

elämäntyö ihmetyttää kun ajattelee,

että 18-vuotiaana Heiskanen alkoi sukellella hakoja ylös Hietajärven pohjasta, välineenään tukkisakset ja kelluva köysi. Hän nosti painavan uppopuun taljan avulla pintaan, karsi ja pätki sen, uitti veneellä rantaan ja kuljetti kuivumaan. Niinpä 10 vuoden aikana järvestä nousi peräti 1500 runkoa odottamaan hyötykäyttöä ja kaiken hän teki vapaa-aikanaan sillä päivisin mies teki kirvesmiehen töitä. Näistä uppopuista tehtyjä rakennuksia saimme ihmetellä ja ihastella, tätä näkemää ei voi sanoin kertoa, se on koettava ja nähtävä paikan päällä.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Jätimme taakse Aikhituvat ja suuntasimme kohti seuraavaa kohdetta, Järvisydäntä. Täällä saimme tutustua uuteen Järvikylpylään. Kylpylässä on kaikki rakennusmateriaalit luonnonläheisiä; Saimaan järvivettä, luonnonkiviä ja täälläkin yli 500 vuotta vanhoja uppotukkeja. Emme tällä kertaa nauttineet kylpylän palveluista, mutta ehkä joskus voisi tulla ihan kylpylämatkalle. Kello läheni jo 16.00 ja meille oli katettu ruokailu Piikatytön pitopöytään. Hyvällä ruokahalulla nautimme maukkaan aterian. Ruokailun jälkeen olikin mukava täydellä vatsalla keskittyä teatteriesitykseen, joka oli Pekka Lipponen ja Kalle

Kustaa Korkki, ”Kadonnut kaksoisolento”. Teatteri oli hauska, niin kuin arvata saattaa kun muistelee niitä lapsuuden kuunnelmia Pekka Lipposen seikkailuista. Teatteriesityksen jälkeen lähdimme välittömästi kotimatkalle. Sanotaan, että ”ilta on aamua viisaam-

pi”, niin olimme mekin. Paljon jäi päivästä mieleen, etenkin Esa Heiskasen mahtavat aikaansaannokset noista uppopuista. Taas kerran oli koettu antoisa kesäretki. TEKSTI JA KUVAT Aila Hänninen

1 Kahvilla Aikhituvassa 2 Uppopuurakennelmia

Tarjolla kahvia,virvokkeita ja leivonnaisia ennen esitystä, väliajalla sekä tilauksesta esim. iltapalaa ryhmille

Rakennusliike Arto Pulkkinen Oy Majavesi puh. 0500 258198 30

Ravintola (015) 362 779 Hannele Hakkarainen 050 918 1976 mikkelin.teatterikerho@surffi.fi

Hiihtomäki

Hyvää Joulua ja Tervetuloa tanssimaan

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Tuukkalankatu 2, 50160 Mikkeli Puh. 045 276 4230

Mäntyharjun yhdistys

ANNI-TÄDIN ERILAINEN JOULUAIKA v. 1951

ollessa kysynyt synnytystä, Seija kertoi, ettei hän muista siitä mitään. Seitsemäntoista vuotiaana olin olHautalahti sijaitsee Vanhan Kelut ensimmäisen kerran avustamassa rimäen maantien varrella Kumsynnytystä Tyynelle hänen ensimpurannassa noin kaksitoista mäisen avioliiton aikaan. Äitini neukilometriä Kerimäen taajamasta voi, miten tulee toimia ja miten naitään. panuora sidotaan sekä katkaistaan. Olin ollut juuri veljesi Reinon Hautalahdesta kaksi kilometriä synnytysavussa Mäntyharjulla ja itään eroaa tie tätini kotipaikalle saapunut tänne Kerimäelle. Sidoin Puntusen salmeen, jonne kyseinapanuoran melko kaukaa kahdesta sestä tienhaarasta on matkaa noin kohti ja katkaisin sen, jotta kätilö viisi kilometriä. saa sitoa sen kunnolla. Niin hän tekikin, kun vihdoin saapui perille. Siskoni Tyyne odotti vauvaa syntySynnytykseen ei oltu valmistaumään maaliskuussa 1952 sisarusten duttu millään tavoin, koska laskotipaikalla, Kerimäen Kumpurankettuun aikaan oli vielä neljä kuunassa, johon hän oli jäänyt puolikautta. Ei ollut kapalotarpeita eikä sonsa Ilmarin kanssa asumaan ja vaatteita. Naapuria, joka oli naveviljelemään torpan noin neljän ja talla, pyysin etsimään joitakin Seipuolen hehtaarin peltoja. Ilmari sai ja-tyttären vaatteita. lisätoimeentuloa kalastuksella lähei- NIINHÄN SIINÄ KÄVI, että poika Kun olin pessyt pojan, saimme syntyi keskosena ollessani Tyynen hänet puettua ja lämpöön nukkusestä Puruvedestä. Seudulle ei ollut muuta tietä, kuin ja Seija tyttären kanssa. Kaksivuo- maan. Kätilölle sanoin vielä, että hevosen mentävä hevosura vanhalle tias tytär näki koko synnytystapah- hän saa pestä vauvan paremmin, jos Kerimäen tielle. 18.12.1951 varhain tuman. Kun olen häneltä aikuisena vain haluaa. Ei hän tehnyt keskosKIRJOITUKSESSA ESILLE TULEVAT PAIKAT:

aamulla Ilmari suunnitteli jäälle lähtöä kokemaan kalaverkkoja ja Tyyne puolestaan aamulypsylle lähtöä. Tyyne tunsi herättyään vihlauksen vatsassaan. Ilmari teki välittömästi johtopäätöksen, että nyt tarvitaan kätilöä, jota hän lähti hakemaan hevosella seitsemäntoista kilometrin päästä Kerimäen kirkolta. Menomatkalla hän kehotti naapuria Martta Vatasta menemään tilalle hoitamaan kolmen lehmän aamulypsyn ja niiden, sekä kahden sian ja muutaman lampaan hoidon. Anni-täti oli tullut juuri Kerimäelle, josta sai hälytyksen kaksikymmentäkuusi vuotiaana siskonsa avuksi sekä katsomaan kaksivuotiasta Seija tytärtä. Sisällä Seija kulki vierelläni koko ajan.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

lapsen pesua toistamiseen. Poika oli pieni, joten maitoakin hänelle annettiin vain lusikallinen kerrallaan. Työtä siinä oli, koska ruokinta täytyi hoitaa uudelleen ja uudelleen hyvin pienen väliajan kuluttua. Poika sai tammikuussa keuhkokuumeen. Se hoidettiin kotona, jonka vuoksi terveyssisar kävi lääkitsemässä hänet päivittäin. Hoidon aikana pojan nukkuminen onnistui vain rintaa vasten, sillä nouseva lima oli tukehduttaa hänet. Sairaus uusi huhtikuussa, jonka vuoksi hän oli sairaalahoidossa. Ilmari kävi kalastamassa päivittäin ilmojen salliessa. Tilalta riitti maitoa toimitettavaksi meijeriinkin. Olin avustamassa siskoni perhettä talven ja Mäntyharjulle tulin takaisin keväällä. TEKSTI JA KUVAT Erkki Karjalainen

1 Karjalainen kotitilallaan Puntusen lammen rannalla v. 2008. Seurana Anja Karjalainen

Anna Joulun yllättää!

Mäntyharju, Keskustie 7, (015) 7683650 32

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Mäntyharjun Apteekki Pentinpolku 2 (S-Market) Puh. 010 524 7720 mantyharjunapteekki.net

Hyvän ruoan ystäville Tervetuloa!

Reissutie 4, Mäntyharju, puh. 015 464 840 www.ravintolarosmarin.com

MÄNTYHARJU

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille toivottaa Attendo Hoivakoti Mäntyhovin henkilökunta.

Hyvää Joulua

24 H päivystys 040 572 7986

JUHLA- JA PITOPALVELUA meidän tai asiakkaan tiloissa

www.miekankoskenkahvila.com Juhla ja eräruokapalvelu puh. 0400 653 281

Laadukasta vuokra-asumista kaikenikäisille Mäntyharjulla www.keskivali.fi

Reissutie 4, 52700 Mäntyharju www.kaluste-kippari.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Pertunmaan yhdistys

PERINTEISTÄ KIRKKOPYHÄÄ VIETETTIIN PERTUNMAALLA PALMUSUNNUNTAINA

KIRKKOPYHÄJUHLAN OHJELMA OLI MONIPUOLINEN

läkeliiton Pertunmaan yhdistyksen järjestämä Kirkkopyhäjuhla kokosi yhteen lähes 300 Etelä-Savon eläkeläistä. Moni kertoi olevansa Pertunmaalla ensimäistä kertaa. Pisin kirkkomatka taisi olla Jäppilän yhdistyksen väellä, noin 150 kilometriä yhteen suuntaan. Matka taittui kuitenkin mukavasti bussin kyydissä. JUHLAMESSU PERTUNMAAN KAUNIISSA PUUKIRKOSSA

Pertunmaan kirkkoon Palmusunnuntain messuun virtasi väkeä tasaisena nauhana ja penkit täyttyivät lähes viimeistä istuinpaikkaa myöten. Ennen messun alkua Risto Salminen kertoi katkelmia kirkon mielenkiintoisesta historiasta, Markus Pulierin rukoushuoneesta Hartolan kirkon siirtoon Pertunmaalle. Pertunmaan kaunis puukirkko on rakennettu 1684-1693. Messun toimitti pastori Risto Blom ja palveluryhmän tehtävän hoiti Eläkeliiton Pertunmaan yhdistys.

LOUNAS NAUTITTIIN YHTENÄISKOULULLA

Kirkkopyhäjuhlan ohjelma sisälsi puheita, lauluja ja runoutta. Piirin puheenjohtaja Arvo Levänen toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja kertoi Kirkkopyhäjuhlan perinteestä ja tärkeydestä eläkeliittolaisille. Pastori Risto Blom piti Pertunmaan kappeliseurakunnan tervetuliaispuheen ja juhlapuheen kansanedustaja Jari Leppä. Ohjelmassa oli myös taidokasta Sirpa-Liisa Kuoppalan laulua Ari Hyvölän säestyksellä. Aikuisten lauluryhmä lauloi Elina Kauppisen johdolla ja Leo Niemelän säestyksellä. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä ohjelmanumerona Anni-Sirkku Askola lausui koskettavia runojaan. Lopuksi laulettiin yhdessä perinteisen maakuntalaulun sijaan Finlandia-hymni Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. EteläSavon eläkeläiset lähtivät kotimatkalle ilmeisen tyytyväisenä kiitosten runsaudesta päätellen.

Messun jälkeen juhlakansa jaloitteli Pertunmaan Yhtenäiskoululle kirkkopyhälounasta. Koululla tehtiin varmasti yhden sortin ennätys, ruokittiin suurilukuinen juhlaväki mallikkaasti. Vieraille maistui lohilaatikko lisukkeineen ja lopuksi nautittiin kahvit täytekakun kera. Juhlajärjestelyt oli tehty huolella ja tarjoilu hoidettiin sujuvasti suuresta TEKSTI Kaija Montin KUVAT Markus Montin ja väkimäärästä huolimatta.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Raimo Ulmanen

1 Pertunmaan kirkko oli täynnä lähes viimeistä istuinpaikkaa myöten. 2 Eläkeliiton Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Arvo Levänen. 3 Pastori Risto Blom. 4 Kansanedustaja Jari Leppä piti Kirkkopyhän juhlapuheen. 5 Aikuisten lauluryhmä, ”Lahjattomien laulukuoro”. 3

6 Anni-Sirkku Askola tulkitsi herkkiä runojaan. 7 Suurilta ruuhkilta vältyttiin, kun kahvit ja kakut tarjoiltiin pöytiin. 8 Vieraat kiittelivät hyviä juhlajärjestelyjä ja erinomaista palvelua. 9 Juhlalounaalla ruoka noudettiin buffet-pöydästä, juomat ja kahvit tarjoiltiin pöytiin.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Klassinen- ja urheiluhieronta • Kuumakivihieronta Ripsien pidennykset ja volyymiripset • Microblading kulmienmuotoilu Ripsien- ja kulmien värjäys • Rakennekynnet • Varpaankynsien geelaus Kynsien oikaisuhoidot • Kynsiproteesit • Jalkojen hoito

Pertuntie 29, 19430 Pertunmaa (vanha Postin tila) liisaihmemainen@gmail.com • puh. 040-700 7440 Ajanvaraukset arkisin 9-16 (Joustava aukiolo)

Kuortin Rautakauppa Ky Siilitie 2 19410 Kuortti Puh. (015) 680 160, (015) 680 260

kuortinrautakauppa@kuortinrautakauppa.fi

Puh 015-681 145

Puh 015-464 120

alaisten, Pertuntori on pertunma n, vapaa-ajan asukkaide n torimyyjien ja yhdistyste a. ikk spa tau koh tain uan äla kes

TE RV ET UL OA !

Pertuntie 11, 19430 Pertunmaa 0400 608 087 36

ttaa to ja oma rauha. Täällä odo Pertunmaalla on kaunis luon en. vart a Sinu n ttöö käy iseen tasokkaat huvilat ympärivuot

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

ETELÄ-SAVON PIIRIN PILKKIMESTARUUDESTA KISAILTIIN PERTUNMAALLA piirinmestaruuskisojen järjestelyvuorossa oli Eläkeliiton Pertunmaan yhdistys. 87 pilkkijää koetti onneaan Pertunmaan Pienveden jäällä. Punnituksessa tarkalla digivaa’alla ahvensaaliiden koko vaihteli 10 grammasta reiluun 3400 grammaan. Kultamitalisaaliin, 3415 g, pyydysti Pertti Reinikainen Kangasniemen yhdistyksestä sarjassa miehet alle 70 vuotta. Yli 70 vuotiaiden miesten kilpailun voiton vei Reino Hasanen Hirvensalmelta 1830 gramman saaliilTIISTAINA 21. MAALISKUUTA

laan. Naiset alle 70 vuotta -sarjan paras pilkkijä oli Asta Nummela Hirvensalmelta, 2230 g. Naiset yli 70 vuotta sarjan voittaja tuli myös Hirvensalmelta, Eila Ollikainen, 1325 gramman ahvensaaliillaan. Viiden hengen joukkuekisan paras oli Hirvensalmen yhdistys, tulos oli 12,1 kg. Hopeaa vei Juvan yhdistys, ja pronssille ylsi tiukassa kilpailussa Kangasniemen yhdistys. Kisan aikana ahvenia nousi Pienvedestä yhteensä noin 64 kiloa.

1 Miehet alle 70-vuotta sarjan kultamitallisaaliin, 3415 g, pyydysti Pertti Reinikainen Kangasniemen yhdistyksestä hopeaa sai Seppo Kontio ja pronssia Veikko Liukkonen.

3 Kuvassa alle 70-vuotiaiden naisten voittaja Asta Nummela ja toiseksi sijoittunut Eila Kuisma. Kolmanneksi sijoittunut Eija Pöyry puuttuu kuvasta.

2 Voittoisa Hirvensalmen joukkue sai 12,1 kilon saalillaan kotiin viemiseksi joukkuekilpailun kirkkaimman mitalin ja linnunpöntöt.

4 Kuvassa yli 70-vuotiaide naisten voittaja Eila Ollikainen, toiseksi tuli Eila Tuovinen ja kolmanneksi Inkeri Päivinen.

Rauhaisaa joulua ja Hyvää uutta vuotta

Pertunmaan yhdistyksen Joulutervehdykset Kaija Montin Markus Montin Sirkku Salomäki Hilma Ahonen Auli Halttunen Maila Pöysä Liisa Uotinen

Jari Leppä Kuva: Keskustan kuvapankki

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Pieksämäen yhdistys

VEDENJAKAJAN POLKUJA PIEKSÄMÄELLÄ VEDENJAKAJAN KYLÄ

Pieksämäen seutu sijaitsee Saimaan ja Päijänteen vesistöalueitten välisellä ylänköalueella, vedenjakajalla, ja on viitisenkymmentä metriä ympäristöalueitaan korkeammalla, korkeuslukuina esitettynä Saimaa 76 m, Päijänne 78 m, Kallavesi 82 m ja Pieksänjärvi 119 m merenpinnan tasosta laskettuna. Saimaan ja Päijänteen vedenjakajana toimii Savonselän linja, johon Pieksämäen kohdalla tulee vielä lisänä vedenjako pohjoiseen laskevaan Rautalammin reittiin ja etelään Mäntyharjun reittiin. Kun vedet syntyvät ylänköalueella, ne jokia pitkin laskevat kolmeen ilmansuuntaan. Nämä joet ovat ikiaikaisia, aikoinaan ne toimivat kulkuväylinä ja toivat ensimmäiset asukkaat seudulle, elettiin kivikauden aikaa 7700 vuotta sitten. Pieksämäellä on sieltä alkaen merkkejä asutuksesta tähän päivään saakka.

noille. Partaharjussa leiritoiminta alkoi 1940-luvulla. Ensin sinne kokoontuivat partiolaiset leiripäiville ja sitten Poikien ja Tyttöjen keskus, jolloin suuria telttaleirejä ilmestyi kesäisin Salvosen rannalle. Nikkarilan kruunun metsiin perustettiin LUONTO JA LUONNOSSA Metsänvartijakoulu 1900-luvun LIIKKUMISTA alussa, myöhemmin koulu tunnetVedenjakaja-alueen luonto on jok- tiin metsäkouluna ja metsäopistona. seenkin karua. Monet pohjoiset lin- Koulun opiskelijat raivasivat polkuja tulajit ovat kotiutuneet Pieksämäen ja tekivät ne polkupyörillä ajettavikympäristöön, mm. kuukkeli- ja riek- si. Polkuja pitkin päästiin nopeamkokanta ovat alueella vahvoilla. Seu- min savottapalstoille, jotka toimivat dulla viihtyvät monet Lapin lajistot, koulun työharjoittelupaikkoina. Poonpa vaivaiskoivukin havaittu kas- lut ovat säilyneet hyvässä kunnossa. vavan Nikkarilan alueella. Pohjoisia VEDENJAKAJA-REITISTÖ aapasuotyyppiä edustavat Ringinsuo VALMISTUU ja Paltasuo. Nämä luonnonolot tarjoavat erilaisen ja mielenkiintoisen Pitkään oli pohdittu, miten näitä reittejä ja luonnon ainutlaatuisuutympäristön metsissä samoamiselle. Paikkakuntalaiset ovat saaneet jo ta saataisiin paremmin tuotua esille pitkään ulkoilla miellyttävillä met- niin matkailijoille kuin paikallisillesäpoluilla Partaharjun ja Nikkarilan kin. Kolmisen vuotta sitten astuttiin ympäristöissä. Molemmissa paikoissa on pitkät perinteet luontotoimin- aimo harppaus eteenpäin, kun Piek38

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

sämäen kaupunki ja liikuntapalvelupäällikkö Antti Nousiainen lähti viemään monialaisen työryhmän esityksiä käytäntöön. Työryhmä koostui vapaaehtoisista niin matkailualan yrittäjistä, urheiluseurojen henkilöistä kuin luontoliikunnan harrastajista. Päävastuun rakentamisesta kantoi Pieksämäen Seudun Liikunta ry:n ammattitaitoiset työmiehet ja -naiset Mika Jormakan johdolla. Reitistö muodostettiin kolmesta erilaisesta alueesta, jotka liitettiin yhdyspoluilla toisiinsa. Alueiksi muotoutuivat Partaharjun harjumaisemat, Nikkarilan metsäkankaat ja Tahinsuon suomaisema, jossa kulkeminen tapahtuu pitkospuita pitkin. Entiset savottapolut ja metsätiet innostivat maastopyöräilijöitä suunnittelemaan ja vapaaehtoisvoimin raivaamaan metsäkoneiden jäljiltä mainion MTB-reitistön, joka on osin yhteinen vaeltajien kanssa. Kun alkuun oli päästy, niin alkoi

tapahtua. Partaharjun toimintakeskukseen valmistui reitistön lähtölava, rakennettiin komea laavu ja ns. esteetön luontopolku Salvosen järven rantaan, jota voi liikkua turvallisesti pyörätuolilla ilman avustajaa. Levähdyspaikkoja luontopolulla on useita 1,5 km matkalla, josta matkasta osa on rakennettu mielenkiintoisesti ”kapulatienä”. Salvosenmäelle komeisiin maisemiin syntyi kolmen näköalalavan kokonaisuus: tornilava ja kansalaisille netistä varattava ns. varauskota sekä lava, jonne on sijoitettu myös kuntoilulaitteita. Mukava niissä maisemissa on kuntoilla ja makkaraa paistella. Läheisillä harjuilla sijaitsee myös suosittu frisbeegolfrata. Tahinlammen suoreitiltä oli vaikea päästä Nikkarilan alueelle, mutta ratkaisuksi tuli kapean vesistön ylittäminen kapulalossin avulla, joka tuo vaihtelua maastossa liikkumiseen. Itse kunkin se lautta on vedettävä lahden yli, jotta matka jatkuisi. Vedenjakajalla ei tarvitse pelätä eksymistä, sillä reitin varrella on 400 kylttiä, 600 merkkikeppiä sekä muutama kymmenen opastetaulua. Elokuun lopulla virallisesti avattu VedenjakajaReitistö tarjoaa nyt luontoliikkujille kaikkiaan 35 kilometriä erinomaisia vaellus- ja polkujuoksureittejä sekä 40 kilometriä maastopyöräilyreittejä. Ja paljon kaunista luontoa.

LUONTOMATKAILU

Tämän päivän luontomatkailijat arReitistö netissä: sport.pieksamaki.fi/vjr. vostavat maaston monipuolisuutta, Facebookissa ryhmä: lyhyitä, helppokulkuisia reittejä sekä VedenjakajaReitistö kunnollisia opasteita. Nämä toteuNikkarila: tuu Vedenjakajalla, joten reitit sovel nikkarilanyhteiso.rate.fi tuvat erinomaisesti myös perhematPartaharjun Toimintakeskus: kailuun, siitä pitävät huolen myös partaharju.info monet laavut, sillat, pitkospuut ja muut mielenkiintoiset rakennelmat reittien varsilla. Reitistö ei ole suinkaan valmis, TEKSTI Asko Hankilanoja vasta perusteet toiminnalle on luotu. Seuraavaksi on vuorossa Vedenjakaja-reitistön tuotteistaminen ja opas- ja ohjelmapalvelutuottajien etsiminen. Oma juttunsa on reitistön tarinallistaminen ja tarinoiden esittäminen mobiilisti. Partaharju-Nikkarila alueella on vuosisatainen tarinaperinne käytettävissä tähän tarkoitukseen. Luontoliikkuminen tuskin tulee jäämään miksikään yksittäiseksi buumiksi, siksipä reitistölle halutaan luoda monipuoliset liikkumisRaimo Matilainen mahdollisuudet kaikilla palveluilla, Lea Matilainen tulossa on myös kanoottiretkeily saMatti Laamanen moille alueille. Esko Hotti Reitistön hyvä sijainti heti kauErkki Häkkinen pungin kupeessa luo helpon saavuTuula Leikas tettavuuden. Luontomatkailija voi Sirkka-Liisa Saastamoinen tulla Pieksämäelle myös junalla, Terttu Saramäki astua junasta asemalla ja lähteä siiKalevi Suuronen tä suoraan vaellusreitille vedenjakaMikko Taipalkoski ja-alueeseen tutustumaan. Raija Nykänen

Pieksämäen yhdistyksen Joulutervehdykset

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Puh. (015) 341 462, 0400 259 470 Häyrisentie 2, 76100 Pieksämäki

Tallikankaankatu 3, Pieksämäki

p. 015 341 699

Keskuskatu 17-19, 76100 Pieksämäki Puh. 015-481846, 040 541 4541 kukka.molsa@pp.inet.fi

TILAUSAJOT 16-54-paikkaisilla busseilla kaikilta paikkakunnilta. UUTTA! 54-paikkainen bussi kaikilla mukavuuksilla! 9-paikkainen Mercedes-Benz Vito vuokrabussi vain ilman kuljettajaa.

PYYDÄ TARJOUS!

Uunonpottu Oy

Joka makuun käypää ruokapottua Jorma Silvasti 040 5863457 Männistöntie 10 asunto 1 77460 Maavesi

Metsä-Weljet Oy Vättiläntie 706 77460 Maavesi Mikko Ihalainen Puh. 0400 323505

Naarajärven Fysikaalinen hoitola Seunalantie 2, 76850 Naarajärvi Fysioterapeutti Ensio Parkkinen puh. 0440 348 831

• Kiinteistöhuolto • Siivouspalvelut Huolto ja päivystys 0400-650660 Kyösti Lappalainen 0400-575660

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Keskuskatu 38 76100 Pieksämäki Puhelin (015) 348 752, 348 753 E-mail: pieksamaen_uusi.apteekki@apteekit.net AD autokorjaamo V Kovanen Voimapolku 2, 76850 Naarajärvi Puh. 0400 510 533 Sähköposti: naarajarvi@ad-autokorjaamo.fi

Kari 0400 678 770 kuljetus.marttikarjalainen@gmail.com

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Puumalan yhdistys

EERO KANKKUNEN MUISTELEE

TERVAHÖYRYSSÄ TÖISSÄ

uonna 1936 olin Savonlinnan Saukonsaaressa renkinä yhdessä veljeni Taunon kanssa. Siihen aikaan alkoi ilmestyä metsätöitä. Niitä ei sitä ennen paljon tehty, kun firmat eivät ostaneet juuri minkäänlaista puuta. Gutzeit alkoi ostaa propsia. Sakeita metsiä harvennettiin ja ohutta puuta tehtiin muistaakseni kaksimetriseksi propsiksi. Velipoika ja minä ostettiin kirveet ja sahat ja lähdettiin savottahommiin. Minä olin silloin alta kahdenkymmenen enkä ollut vielä käynyt armeijaakaan. Me päästiin ruokamiehiksi sellaiseen taloon, jossa oli vanha emäntä ja kaksi tyttöä. Se oli pieni maapaikka, josta isäntä oli kuollut. Se oli oikein siisti ja nätti koti ja oikein mukavia ihmisiä. Talon vanha emäntä otti meidät ruokamiehiksi. Ruokaraha oli kymmenen markkaa päivältä. Siihen kuului myös yösija. Raha oli arvokasta silloin. Tuohon aikaan Saimaalla oli paljon tervahöyryjä. Oli laivanomistajia ja firmoilla oli pikkuisia tervahöyryjä vaikka kuinka monta. Saukonsaarella asui yksi laivan kippari, joka pyysi minua konemestarin apulaiseksi Ahjo-nimiseen laivaan. Minä ajattelin, että se voisi olla hyväkin työ ja vaihtelua metsähommiin. Sanoin kipparille, että voisihan tuota kokeilla.

seen ja halkoja Helsinkiin. Kipparilla ja konemestarilla oli urakkatyö ja niin sanottu piiskaraha. Se tarkoitti sitä, että mitä enemmän he ajoivat, sen korkeampi oli palkka. Täkkipojalla ja konemestarin apulaisella ei ollut muuta kuin normaali kuukausipalkka. Laivassa vapaa-aika oli kuusi tuntia ja kuusi tuntia oli ajoaika. Kun ajosta tultiin lastauspaikoille, niin me tuotiin Savonlinnaan kauppiaille tavaroita Helsingistä. Sitä oli kaikenlaista tavaraa. Hienosokeri tuli silloin sadan kilon säkeissä. Samoin riisit ja muut oli suurissa säkeissä. Vinssi kun nosti säkin kannelle, niin

SE OLI KESÄAIKAA. Minä en tiedä,

minkä takia konemestarin apulainen oli lähtenyt siitä laivasta pois kesken kesän. Laivan kipparin poika oli siinä täkkimiehenä. Silloin oli vielä se vanha Saimaan kanava, josta kuljettiin. Pikkuiset tervahöyryt pääsivät siitä läpi. Ahjo ajoi propsia Uuraa42

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

säkin nurkat otettiin käsin olkapäiden yli, satakiloinen säkki vedettiin selkään ja vietiin laiturille. Kuorma purettiin yhtä kyytiä pois ja siitä ajettiin suoraan lastauspaikalle, josta otettiin propsia tai halkoja. Työtä tehtiin niin kauan, kunnes kuorma oli valmis ja taas lähdettiin ajamaan. Se oli ihan hirveätä. Silloin ei ollut mitään aikarajoja, se oli menoa yötä päivää. Sitten kun lähdettiin ajamaan, oli toinen kaveri töissä ja toinen huilasi, kunnes vuoro vaihtui. Kerran minulla oli vapaavuoro, mutta kaveri pyysi minua ajoon. Hän sanoi, että aja sinä sinne toiseen rantaan laituriin ja minä lupasin tehdä niin. Kun minä menin sinne konehuoneeseen ja vähän aikaa ajelin, niin huomasin, että koneen kupeessa oleva vesimäärää

näyttävä parinkymmenen sentin pituinen mittalasi on aivan kuiva. Minä säikähdin hirveästi, kun varaventtiili huusi ja kovat tulet oli uunissa. Me oltiin jo liikkeellä satama-altaassa. Löin kiireellä koneen sammuksiin. Kippari huusi ylhäältä, että eteen täysillä vaan. Sitä minä en uskaltanut tehdä, vaan kipusin ylös sanomaan masille, että kohta me mennään ahvenanmaan kautta taivaaseen, koneessa ei ole yhtään vettä. Silloin hän putosi kuin nuija alas konehuoneeseen. Hän oli unohtanut kääntää vettä koneeseen ottavan venttiilin auki. Kun kovat tulet oli uunissa, oli kuumuus puhaltanut höyryt pihalle ja vesi oli hävinnyt lasista. ONNEKSI siinä ei kerinnyt tapahtua mitään pahaa. Me emme ajaneet toisia laivoja päin eikä muutakaan haaveria tullut. Sitten kun vesi alkoi näkyä lasissa, me lähdettiin taas ajamaan. Kun päästiin toiseen laituriin, alkoi kippari kuulustella meitä ja kysyi, mikä ihmeen hässäkkä teillä oli siellä. Minä sitten sanoin, mikä tilanne

oli ollut ja kerroin, että masi huu- muuten elä, niin kuolkoon nälsi minulle hirveästi ja kävi rähjää- kään, mutta tervahöyryssä minä mään, vaikka se oli ollut hänen en ole töissä. omaa törttöilyänsä. Minä sanoin, että minä en tykkää yhtään sem- TEKSTI Ilmari Pulli moisesta, että minulle huudetaan syyttä. Tein johtopäätökseni ja sanoin, että kun tämä purkki jämähtää Savonlinnan möljään, niin tämä poika hyppää kyydistä. Kippari sanoi, että älä lähde mihinkään. Mistä hän näin syksyllä saa enää työmiehen tähän laivaan. Minä sanoin siihen, että se on minulle ihan samantekevää. Lisäsin vielä, Aarni Kasanen että lyökää Saimaan syvimmällä Anja Kosunen kohdalla pohjaan reikä ja antakaa Eliina Kantola upota sinne. Minuun nähden on Ossi Hyvönen ihan sama, tämä poika lähtee kyllä Kaija Kiljunen laivasta. Terttu Kiljunen Minua sapetti mahdottoman Terho Pietikäinen tiukka työ ja huutaminen. Sanoin, Hemmo Auvinen että minut saa ampua, jos joku vieEeva-Liisa Luukkonen lä näkee minut tervahöyryssä töissä. Ja lähdin kanssa. Siihen loppui se homma minulta sinä kesänä. Enkä ole tervahöyryssä sen perästä 1 Senior-Shopin vaate-esittelyä ollut. Minä sanoin lähtiessäni, että 2 Lounastauko teatteriretkellä jos minun henki ei maan päällä

Puumalan yhdistyksen Joulutervehdykset

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Meiltä passikuvat myös sähköisesti! Video-ja Valokuvaus Valtonen Ky p.0400 190 196

Sahanlahti Resort | Lietvedentie 830 | Puumala | puh. 040 779 9896

w w w. s a h a n l a ht i re s o r t. fi

Tervetuloa

Parturi-Kampaamo Hiuspirtti

Joululohi-ostoksille Aukioloaikamme ark. klo 8-15.30 Jouluaattona ja pyhinä suljettu

PIRJO LUUKKONEN 52200 Rinnetie 2, PUUMALA, Puh. (015) 468 1608

Härkösentie 4 p. (015) 468 1317, 050 520 3963

Niinisaari Sepän paja ja galleria • Melonta- ja retkeilyvälineiden vuokrausta • Takotöiden myyntinäyttely

Ylössaarentie 84, Puumala Puh. 040 740 1831 tai 050 548 7653

Ylössaarentie 35, Puumala Puh. 0500 259 378

Jukka Dyster Kellomäentie 62 52200 PUUMALA

050 5215495 jukka.dyster@gmail.com www.dyster.fi

Ylössaarentie 35, Puumala Puh. 0500 259 378

PUUMALAN APTEEKKI Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 (015) 755 3300 www.puumalanapteekki.fi

-rakennustyöt -traktorityöt -polttopuiden valmistus ja myynti Puh. 050 325 8602

Palvelutaksi Maijukka Puh. 050 589 3066

- 9 väylää ja Range, Pay&Play - tutustu golfiin, jos ryhmässä 1 Green Card - vierasvenelaituri Kietävälänvirralta - ryhmille tutustumistilaisuuksia

• inva- ja potilaspaarivarustus • henk.koht. avustaja matkalla • pyörätuoli lainattavissa

Kostioniemi Golf Osuuskunta www.puumalagolf.fi 0400-657913

silla ISÄNNÖINTI

• isännöinti • kirjanpito • toimistopalvelut

silla

Puumalan pesula

shop

Liisankuja 3 Puh. 0400 805 672

• silla shopista kaikkea kivaa kotiin, mökille ja lahjaksi

Neste Puumala

Satamatie 4 A Puh. (015) 468 1131, 0400 805672

Keskustie 8, Puumala • Puh. 0400 655 695 www.silla.fi

APAJA

KAUPPIAS HOITAA HOMMAN 44

Keskustie 19, 52200 Puumala Puh. (015) 4681 140 tanja.raivio@k-market.com ark. 7-20, la 7-18, su 10-18 www.k-market.com

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

PUUMALA-LEHTI

Härkösentie 7 52200 Puumala Puh. 040 1386331 toimitus@puumalalehti.fi

GOLF-MESTARUUSKILPAILUT PUUMALASSA 17.7.2017

EL-Etelä-Savon piirin Golf-mestaruuskisa 17.4.2017 Yht. Yht. Lyönnit Pisteet Tas. Lyönnit 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18

Sarja Nimi Naiset 1. Alice Virtanen 2. Eliina Kantola 3. Sisko Putkonen

Yhdistys Mikkelin seutu Puumala Mikkelin seutu

33 30 28

18 30 23

89 105 99

4 5 4 3 5 4 8 4 6 5 6 5 3 5 4 7 4 7 3 6 4 4 6 4 10 6 9 4 6 6 4 8 3 8 6 8 4 4 6 5 7 3 9 5 7 6 4 6 4 6 3 8 5 7

Miehet alle 65v 1. Vilho Nyyssönen 2. Heimo Lehikoinen

Kangasniemi Kangasniemi

29 23

25 15

100 98

4 6 6 5 6 4 8 7 6 4 6 6 3 6 3 9 6 5 7 5 5 4 5 6 9 4 6 4 5 6 3 5 5 8 6 5

Miehet yli 65 v. 1. Jaakko Suominen 2. Ossi Artimaa 3. Vesa Häkkinen 4. Pentti Kantola 5. Antti Lindqvist

Puumala Puumala Kangasniemi Puumala Kangasniemi

44 38 28 27 21

36 29 21 14 24

96 97 98 95 109

4 4 2 4 4

Lähimmäksi lippua

Vilho Nyyssönen

Pisin draivi

Sisko Putkonen

Lyöntipeli, Naiset

Alice Virtanen

Lyöntipeli, Miehet

Pentti Kantola

4 4 6 4 7

4 5 5 4 5

3 4 7 4 4

6 7 6 5 6

3 4 6 4 7

7 6 7 10 7

5 5 7 5 6

9 11 6 6 6

4 4 3 3 6

4 5 6 4 6

6 5 4 8 5

5 4 4 4 7

7 5 6 5 6

5 5 5 5 5

7 7 6 7 7

6 6 5 5 7

7 6 7 8 8

Selitystä sarjakäytäntöihin: Miehet yli 65 vuotiaat pelasivat keltaisilta, kun Puumala Golf- kentän väylät ovat keskimääräistä lyhyempiä. Keltaisilta pelaaminen mahdollisti osallistumisen lyöntipeliin yhdessä alle 65 vuotiaiden kanssa. Lähimmäksi lippua- kisa yhtenä kisana naiset ja miehet. Väylänä Par 3 - 112 metriä, sama tii miehillä ja naisilla. Pisin draivi- kisa pelattiin myös yhtenä kilpailuna naiset ja miehet, jossa naiset saivat 41 metrin edun punaisilta. Puumala Golf hoiti palkinnot Lähimmäksi lippua- ja Pisin draivi- kisaan sekä pienet matkamuistopalkinnot Pistebogey- kisan sarjojen kolmelle parhaalle. Piiri hoitaa muut palkinnot.

Pehmeät paketit pukin konttiin

Puumalan Muoti Puoti

Puh. 040 775 8548 Avoinna ma - pe 10.00-17.00 la 10.00-13.00

KAHVIO - tuoreita leivonnaisia - ruoka-annoksia MYYMÄLÄ - elintarvikkeet - autotarvikkeet - puutarhatarvikkeet - vapaa-ajantarvikkeet

HUOLTAMO - huolto- ja korjaustyöt - korityöt, renkaat ja tuulilasit - katsastus perjantaisin AVOINNA - ma-pe 6-18 - la 8-15 - su 9-15

Niementie 2, 52200 PUUMALA p. 015 722 5500 puumala@huoltoasemat.teboil.fi

TEBOIL

- huoltaa autoja ja ihmisiä ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Ristiinan yhdistys

ENTISIÄ JOULUAIKOJA MUISTELLEN...

apsuudessani jouluaika alkoi siitä kun isämme toi sylillisen kuivia kaloja niin kuin leppähalkoja ja romautti ne uunin eteen lattialle. Otti suutarintuolin ja hohtimet sekä alkoi nylkeä nahkoja niistä kuivista kaloista. Siitä alettiin valmistaa sitä oikeaa lipeäkalaa ja tämä operaatio kesti noin parisen viikkoa kaikkine liotus ja lipeäntekovaiheineen. Lopuksi ne valmiit kalat haudattiin lumihankeen, sen ajan pakastimeen, josta sitten otettiin ensimmäiset herkkupalat joulupäivänä. Seuraava odotus lapsilla oli piparkakkujen leipominen. Se olikin seremonia sinänsä kun olis mielellään syöty se taikina sellaisenaan jos olis annettu. Piti vain jaksaa odottaa valmistumista. Maistiaisia saatiin ainoastaan jos sattui tulemaan palaneita, virheellisiä tai lattialle pudonneita. Viimeinen pelti oli jo paistumassa eikä ollut vielä tullut ns. kakkoslaatua joten mentiin piiloon keittiön oven taakse ja säikäytettiin äiti kun hän tuli sen viimeisen pellin kanssa tuvasta keittiöön. Pelti vähän heilahti ja silloin muutama pipari putos lattialle ja saatiin maistiaiset. Seuraavaksi oli sitten kaakkujen paistaminen ja siinä oli jo valmiiksi varattu ja jaettu taikinakupin nuolemisvuorot. Siinä ei tingitty eikä vuoroa niin vain annettu toisille koska kakkutaikina oli hyvää ja sitä harvoin saatiin. Pienempi veljeni oli saanut kipon ja alkoi autuas ilme kasvoillaan lipoa taikinanjämiä kun me toiset kinusimme vierestä että anna vähän maistaa. Hän oli46

kin hyvin topakka ja neuvokas että menettämisen pelossa käänsi kipon päähänsä sanoen että nyt on minun vuoro. Tämän tempun jälkeen hän sai kyllä nuolla rauhassa, osa taikinasta oli jäänyt tietysti hiuksiinkin. Koulun kuusijuhlan odottaminen oli myös jännittävää. Ohjelmia oli harjoiteltu syksyn raittiusjuhlan jälkeen joka viikko ja tunnelma tiivistyi sitä mukaa kun illat pimenivät ja koulusta tulo oli pelottavaa. Kaikki toiset olivat jo päässeet aikaisemmin koulusta. Ne, jotka olivat näytelmässä mukana, jäivät koulun jälkeen harjoittelemaan, ja ilta oli jo pitkällä ennen kuin kuuden kilometrin matka oli hiihdetty kotiin. Kuusijuhla olikin sitten kylän suurin juttu, kaikki kynnelle kykeneväiset olivat tulleet hevosilla, potkureilla, hiihtäen tai jalan illalla koululle seuraamaan ohjelmia ja sitä suurta näytelmää, Topeliuksen Totuuden helmeä. Se oli myös hieno asia että jokainen oppilas sai sen kuuluisan joulupussin pukinkontista. Suuri omena, kanelinen pulla ja piparkakku olivat kullanarvoinen lahja sen ajan lapsille. Jos vielä onnistui saamaan hyvän joulutodistuksen niin se lisäsi joulutunnelmaa mukavasti. Kuusijuhlan jälkeen oli touhukkaat päivät kotona ennen jouluaattoa. Siivottiin kaikki huoneet

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

ja haettiin kuopasta valmiiksi perunat, porkkanat ja lehmille lanttuja. Alatoopit ja suolakalat oli jo tehty hyvissä ajoin. Miesväki huolehti heinä- ja olkikuormat etäpelloilta navetalle ettei joulunpyhinä tarvinnut lähteä ryskätöihin. Vanhemmat olivat käyneet kaupalla ja tuoneet jotain jouluherkkuja, suolakurkkuja, omenia ja sekahedelmät. Yhtenä jouluna tuli aattoillaksi kova pakkanen ja äidiltä oli unohtunut suolakurkut vistin pöydälle ja tietysti ne karahtivat jäähän. Isä otti siitä ihteesä ja murjotti koko illan, hiukan se laimensi tietysti tunnelmaa aattoillan ruokapöydässä. Sekin tilanne laimeni kun tuli joulupukin tuloaika ja näimme pukista vain vilauksen ovensuussa kun hän heitti sen säkin siihen ja meni menojaan. Kun isä sitten tuli tupaan sieltä tallista hevosen syötöstä.....? niin me sitten tivaamaan että minkä takia isä ei voinut ruokkia sitä hev o s t a vähän aikaisemmin että olis nähnyt joulupukin.... hän vain ihmetteli muikea ilme kasvoillaan. Siinähän se sitten oli odotettu aattoilta, oikeat kynttilät kärysivät kuusessa, syötiin suurella ruokahalulla ja tyytyväisenä sitä paksulihaisen ja poskisen sian kinkkua, kukaan ei marissut ruuasta eikä pöydässä saanut muutenkaan höslätä. Juostiin sitten maha pinkeänä savusaunaan suurin piirtein ilkosillaan ja nautittiin siitäkin huvista täysillä. Löylyjen välissä käytiin hangessa tekemässä enkelin kuvia eikä kukaan siitä yskää saanut. Ilta kuluikin sitten mukavasti pukin tuomien vihkojen, värikynien, Musta-

pekka korttien ja paperinukkien kanssa leikkiessä. Nukkumaan oli mentävä silloin kun sanottiin sillä aamulla aikaisin oli lähtö joulukirkkoon. Meitä oli viisi ja naapurista kolme lasta kun isämme valjasti Tuiskun heinillä täytetyn laitareen eteen ja heitti paksut nahkaset meidän päälle. Pakkasta oli varmaan yli -20 kun Tuisku kiiti Pielaveden järven jäätä reilut kahdeksan kilometriä koko ajan juosten ja aisakello kalkatti mukavasti. Ennen kirkkoon menoa isä vannotti koko sakille että sitten kun minä sanon :”Rekkeen, niin tiijättä tulla joutuin!” Se oli välttämätön kehotus sen vuoksi että Tuisku oli orihevonen ja kuumaluontonen, se tepitti jo kovasti siinä paalussa kun viimeisen virren soidessa oli komennus tullut ja juoksimme kiireesti rekkeen vällyjen alle. Siinä ja siinä että isä kerkes ottaa loimen ja heinäpussin pois hevoselta ja hypätä kyytiin kun Tuisku lähti laukkaamaan. Se oli sitten menoa eikä meininkiä, tierat vain kopisivat reen etulaitaan ja aisakellon tahti oli sen mukaista. Olihan siellä paljon muitakin hevosia ja kaikki yrittivät kovaa kotia kohti niin kuin tapana yleensä on ollut kirkkomatkoilla, pientä kisaa kenen hevonen on nopein. Välillä kurkistimme vällyjen alta miten kovaa mennään mutta eipä voinut kauan pitää nenäänsä ulkopuolella, sen verran viima kävi vierestä. Loppumatkasta malttoi Tuiskukin jo vaihtaa laukan raviksi ja rantaan tultuamme totesimme että onpas Tuisku saanut valkoisen huurrekarvan. Varmaan maistui Tuiskulle lämmin jouluape tallissa kirkkoreissun jälkeen hyvälle, niinkuin meillekin se alussa mainittu lippeekala maitokastikkeen kanssa. Mukavia jouluaikoja muistellen ja tämän ajan joulutoimia suorittaen toivottelen HYVÄÄ JOULUAIKAA KAIKILLE! TEKSTI Liisairene Särkkä

JOULUYÖNÄ SYNTYI PIKKUSISKO Jouluaatto on jännitystä ja odotusta täynnä. Tuleeko joulupukki? Mitähän saan lahjaksi? Syntyykö pikkusisko tai- veli tänään? Äiti Martta touhuaa joulua valmiiksi, välillä hän istahtaa ja levähtää. Isä Iisakki tuo tuoksuvan ja lumisen kuusen kuivumaan pirttiin. Pian se koristeltaisiin. Pakkanen kiristyy ulkona, joten leikin pikkuveljen kanssa sisällä. Hänkin hapuilee sanoja ja taputtaa Tip- tap, tip-tap, tipe, tipe, tip-tap -laulun mukaan. Kesken karjalanpiirakoiden teon äiti käy yllättäen pitkälleen tuvan sängylle, ja isä lähtee vauhdilla hiihtäen ukkilaan hakemaan hevosta. Pian hän on takaisin ja hänen mukanaan on Mirja –täti. Mirja sitten leipoo ja paistaa piirakat, äidille tehdään kamariin peti tuvan sivusta vedettävän sängyn kannesta. Isä lähtee hevosella hakemaan kätilö Varista 20 km päästä Polvijärveltä. Mitä? Nyt jo nukkumaan! Onko ilta? Isä houkuttelee pikkuveljeni ja minut nukkumaan tuvan levitettävään sänkyyn. En millään malttaisi rauhoittua, kun meillä on vieraita ja äitikin jää kamariin. Yöllä herään lapsen rääkäisyyn, pomppaan ylös, ryntään kamariin ja näen äidin makaavan alasti laverisängyllä. Isä ei ehtinyt ottaa minua kiinni ennen kuin olin jo ihmettelemässä äidin

vieressä. Miksi äiti on alasti? Onpa vastasyntynyt pieni. Onko se tyttö vai poika? Hämmentyneenä joudun palaamaan tuvan puolelle. Isä tulee, ottaa minut syliinsä ja kertoo, että olen saanut pikkusiskon. Joulupäivän aamu on jo pitkällä, kun kamarin ovi vihdoin aukeaa ja kätilö tuo siskon näytille. Onpa se tiukassa käärössä. Onpa se suloinen! Juoksen katsomaan äitiä kamariin. Äiti kertoo, että joulupukkikin on käynyt yön aikana. Isä löytää lahjat tuvan korkean kaapin päältä. Saan lahjaksi punaiset lapaset, joissa on kämmen selällä nyppyläinen kuvioneule. Veljeni saa samanlaiset, mutta väriltään siniset. Iltapäivällä tulee mummo katsomaan pikkusiskoani, joka saa myöhemmin kasteessa nimen Maija. Nyt vasta muistetaan koristella joulukuusi. Siihen tulee valkoisia pumpulipalloja. Muiston Polvijärven Teerivaaralta vuodelta 1955 kertoi Heli Himanen. Hän oli silloin 4-vuotias, nyt hän asuu Himalanpohjalla Ristiinassa. Tarinaksi muiston kirjoitti Helena Kauppinen. KIRJOITTANUT Helena Kauppinen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

JOULURUNO

Ristiinan yhdistyksen Joulutervehdykset

AIRI TELLA RISTIINAN YHDISTYKSEN VIERAANA

Eläkeliiton Etelä-Savon piirin uusi toiminnanjohtaja Airi Tella kävi vierailulla Ristiinan yhdistyksessä tutustumassa yhdistyksen väkeen ja kertomassa piirin toiminnasta uudessa tilanteessa. Hän luennoi myös ihmissuhteista hyvin ihmisläheisesti.

Helena Kauppinen Salme Heikkinen Leena Rantalainen Ritva Valkonen Anneli Vesalainen Lea Matilainen Pirkko Janhonen Pertii Liukkonen Katri Liukkonen Jukka Heikkinen Seppo Puhakka Tarmo Valkonen Matti Rummukainen Aija Rasimus

Äiti koska se tulee se joulurauha? Kultaseni istuhan tähän syliini nyt laitan pois tämän puurokauhani Se tulee sydämestä lapseni se on tämä hetki. Katsele kynttilä valoa katsele taivaan kajoa. Ollaan aivan hiljaa tämä on meille taivaan viljaa. Nytkö se on se joulurauha? Nyt se on rakkaani kuiskaa äiti KIRJOITTANUT Pirkko Janhonen

HOTELLI HEIMARI Laitialantie 190, 52330 Ristiina 015 7273 100 | hotelli@heimari.com www.heimari.com

Nina’s Erikoistaksipalvelut Oy Taksit ja Tilausajot 0440 522122 www.erikoistaksipalvelut.fi 48

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

RISTIINA Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina 8.00-17.00 la 9.00-14.00 • lounas ark. • pizzat • hampurilaiset puh. 044 752 0000 • pitopalvelu • kokoustilat

MÄNTYHARJU Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

Ristiinan Autotyö Puh. (015) 458 300 0400 876 105

Brahentie 42, Ristiina P. 050 44 99 322

RISTIINA Yllättävän helppoa

Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0000

Louhen Lohi KAIKKEA KALASTA 040 558 4541 Eteläsavolaista satoa

MÄNTYHARJU Yllättävän helppoa

Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

Sattilan Marjatila Sattilantie 270 52320 Vitsiälä Puh. 040 736 2547

RISTIINAN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS

TUKIAINEN

RISTIINA MÄNTYHARJU 044 752 0000

Braahentie 10 52300 Ristiina Puh. 0400 552 770

pminkkinen.srp@gmail.com

Parturi Kampaamo Sari Lauanne Brahentie 42 (2. kerros) 52300 Ristiina Puh. 667 111

sitoutumaton paikallislehti Brahentie 34, Ristiina (015) 3373 560

Karsikkoniementie 1 52420 Pellosniemi Finland

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Virtasalmen yhdistys

ELÄKELÄISENÄ MAALLA

un kirjoitan tätä, kesästä on jäljellä enää vain muistot. Syksy saapuu harmaine pilvineen, sateineen ja loskineen. Illat pitenevät ja tarvitaan lisää lämpöä ja valoa. Puuha-Martat huokaisevat helpotuksesta syyskiireiden jälkeen. Maanviljelijät valvovat yömyöhään sadonkorjuussa. Töissä olevien lomat on pidetty ja koulut alkaneet. Elämä täällä maalla on säiden ar-

VIRTASALMEN APTEEKKI Virtasalmentie 16 77330 Virtasalmi p. 015-480 109 AVOINNA

ma-ti 9-16, ke 9-17, to-pe 9-16 50

moilla oloa… Ihmiset ovat sinut luonnon kanssa. Me eläkeläiset nautimme vapaudestamme. Liitymme harrastuspiireihimme viehtymystemme mukaan. Liikunta on monipuolista terapiaa. Ne, jotka tykkäävät tanssista, jatkavat sitä edelleen. Opetellaan uutta ja vanhaa ”lavista”. Voimistellaan, pelataan bocciaa ja lauletaan karaokea, jopa kilpaillen.

Erilaiset tapahtumat ja kerhot vetävät puoleensa. Yksin ei tarvitse olla. Hyvässä seurassa ei ole köyhä eikä kippee. Järjestöillä ja seurakunnalla on omat tilaisuutensa. Eipä silti, kyllä eläkeläinen voi harrastaa paljon kotonaankin. Voi lukea, laulaa ja kirjoittaa. Hoitaa jälkipolvea ja tehdä käsitöitä. Monelle matkailu on elämäntapa. Toisille ter-

Oi niitä lapsuuden Jouluja! Kuosmala Tuote Ky Kotipalvaamo Hirviherkku Virtasalmi, Pieksämäki Puh. 040 418 1595 Sähköposti: jouni.tikkanen@suomi24.fi Riihitie 43, 77380 Kantala

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Parturi Tuikku Parturi-Kampaamo Virastotie 3 77330 Virtasalmi 0400-555857 tuikku@parturituikku.net

veydenhoito. Uusinta uutta on varapapat ja -mummot kerhoissa ja kouluissa. Nykyajan eläkeläiset osaavat hoitaa parisuhdettaan kylpylöissä ja risteilyillä. Uusia tuttavuuksia solmitaan netissä ja tapahtumissa. Jokaisella pitäisi olla oma sydänystävä. Olisiko sinusta sellainen jollekin? Nyt joulun alla, kun lehti tulee luettavaksesi, syksy on jo ohjelmineen takana. Joulukiireet ja valmistelut painavat päälle, toisille enemmän, toisille vähemmän. Jotkut osaavat odottaa valmista. Joulunaikaan on hyvä pysähtyä tärkeimpien asioiden ääreen. Viettää aikaa rakkaimpien kanssa. Kokea joulukirkon tunnelma tai hautausmaan kynttilämeri. Ottaa lapsenlasta kädestä tai ottaa syliin ja kertoa omasta lapsuuden joulusta. Siirtää tunnetta ja tietoa sukupolvelta toiselle. Ehkä jokin oma tekemä juttu voi olla se, mikä on parasta. Ruuan tuoksut, pehmoiset neuleet tai kintaat lahjana. Mikä sen ihanampaa saada. Tehkäämme näitä muistoja yhdessä ja erikseen. Niistä riittää voimaa vuosiksi. Tänäkin jouluna kirkoissa kaikuvat kauneimmat joululaulut. Minun korvissani soivat nyt jo: ”Taas kaikki kauniit muistot, mun tulee

mielehen... Äitini siunattiin joulun aikaan vuosia sitten. Mieheni eläkeläiskuoron johtaja lauloi tämän laulun Kun hän tuli kohtaan ”nyt kuului äidin ääni...” puhkesin voimakkaaseen itkuun. Kaipaus ja hyvyys liikuttivat minua syvästi silloin ja myös edelleen kun kuulen tämän laulun. Musiikki hoitaa, jopa parantaa. Tunne-elämä syvenee. Monissa perheissä Joulunvietto on haasteellinen. Tehdäänkö siten kuin viime vuonna? Kummanko vanhemmille mennään aattona? Mitä lahjaksi? Ruuaksi? Riittääkö raha? Paetaanko matkoille? Mitä sinkku tekee tai leski? Yksinkö taas vai lähteekö jonnekin? Jokainen ratkaiskoon mielensä mukaan. Tärkeintä on muistaa oikea joulun tarkoitus. Jeesuksen syntymäjuhla. Älkäämme pilatko sitä turhalla hössötyksellä, epäsovulla tai kännäämisellä. Joulu on rakkautta. Rakkaudesta riittää kaikille. Kaikkea. Rakkaudesta jää muistot. Muistorikasta Joulua kaikille. TEKSTI Eila Itkonen

JOULURUNO

Tule meille joulumieli, tuo antelias käsi. Anna piparien tuoksua, kinkkua leivän lisäksi. Tule meille Joulun henki. Avaa ovet vieraille. Tarjota sitä hyvää, mikä on Pyhää. Tule meille Joulunlapsi. Synnytä rakkaus sydämiin. Kosketa sielun sopukkaan. Jää sinne asumaan. KIRJOITTANUT Eila Itkonen

Virtasalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Anja Kantanen Reino Karjalainen Jukka Lehmusoksa Arja ja Antti Naukkarinen Helena ja Heikki Orbinski Aune Paajanen Mirja Pelkonen Marja ja Markku Pulkkinen Eila Putkonen Mirja ja Matti Särkiniemi Maija ja Tauno Tikkanen

Kun ilta pimenee ja tuhannet valot syttyvät joulun viettoon, syttyköön myös hyvä joulumieli kaikkiin sydämiin, ja tähtiin ripaus joulun taikaa.

Lämmintä joulumieltä!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Hyvää palloa voi myydä monta vuotta. Baby-palloa, joka on suunniteltu vasta syntyneiden vauvojen kunniaksi, on myyty jo 19 vuotta ja edelleen se kiinnostaa. Vuosiluku pallossa vain vaihtuu. - Suurin muutos joulupalloissa on koon kasvaminen. Suurin pallomme on halkaisijaltaan 25 senttiä, Friman toteaa. Koristelu voi vaihdella, mutta laskukausikaan ei vie koristeluintoa. Voi olla jopa päinvastoin: kun rahaa ei ole isoihin hankintoihin tai matkoihin, keskitytään kotiin ja joulukuuseen. PERINNE ALKOI 1500-LUVULLA

JOULUPALLOISTA VALKOISET OVAT SUOSITUIMPIA

oulukuusiin laitetaan monen väriä palloja. Vaikka punainen on joulun väri. Useita vuosia suosituin joulupallon väri on ollut valkoinen. Joulupallot ovat perinteisimpiä joulukuusen koristeita. Ne ovat pyöreitä, täydellisyyden kuvajaisia ja todellisuuden heijastajia. Mutta samanlaisia ne eivät ole vuodesta toiseen. Värit ja sävyt vaihtelevat joka vuosi. - Valtaosalla tulee kysyttäessä mieleen punainen joulupallo ja punoksesta hopeinen, K. A. Weiste Oy:n tuotepäällikkö Helena Friman kertoo. 52

Punainen ei kuitenkaan ole suosituin joulupallojen väri. Eikä kulta tai hopeakaan ole kärjessä. Vaan ykköspaikka kuuluu valkoiselle värille. On kuulunut jo vuosia. 15 vuotta sitten suosituin väri oli kulta. Sen uutta nousua odotetaan. Joulupallojen suunnittelu alkaa maaliskuussa. Ajan suosikkivärit pääsevät myös joulukoristeisiin. Joka vuosi pitää olla uutuuksia tarjolla. - Muottipohjaisia uutuuksia, kuten filigraanipalloja, emme tee kovin montaa vuodessa. Mutta erilaisia väri- ja kuviomuunnoksia täytyy tehdä useita.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Joulukuusiperinne syntyi 1500-luvulla saksalaisessa Elsassissa, Strassburgin seudulla. Suomen yläluokka innostui kuusesta 1800-luvun alussa. Vuonna 1848 suomalaiset saivat ensi kerran lukea, miltä oikean joulukuusen tulee näyttää. Helsingissä ilmestynyt Morgonbladet julkaisi H. C. Andersenin sadun, jossa kuvattiin yksityiskohtaisesti, miten kuusi piti koristella. Sadussa kuusi oli kukkuroillaan kaupasta ostettuja koristeita. Helsinkiläinen Wasseniuksen kirjakauppa tarjosi 1850-luvulla kuuseen värillisiä paperilyhtyjä. Turkulainen H. Seipelin ilmoituksessa mainittiin jo 1860-luvun lopulla ”Joulunäyttelö kaikenlaisia helppohintaisia joulukuusenkoristuksia” (Sanomia Turusta 20.12.1867). 1870-luvun lopulla kuusi alkoi levitä myös talonpoikien pirtteihin. Alussa kuusi koristeltiin kynttilöillä, omenoilla ja piparkakuilla. Ensimmäiset kuusenpallot ja erilaiset kultalangatkin ilmestyivät kuusiin 1800-luvun lopulla. Saksalaisessa Lauschan kylässä alettiin 1860-luvulla valmistaa lasisia joulukuusenkoristeita mm. palloja. - Lasi on joulupallon alkuperäinen materiaali. Edelleen niitä valmistetaan puhaltamalla ja myydään paljon, Friman kertoo.

Puhallettu lasi metalloidaan ja lakataan värillä, jolloin saadaan kaunis pinta. Lasipalloihin on perinteisesti maalattu eläimiä ja kuvioita. Muovipalloista hienoimmat näyttävät lasisilta ja sitä illuusiota tavoitellaan Weisteelläkin. - Lasinen pallo on esikuva, johon pyrimme, Friman kuvaa. WEISTE ALOITTI LASIPALLOISTA

Opettaja Kalle A. Weiste tarvitsi paperikaupassaan joulukoristeita. Kun niitä oli vaikea saada, hän päätti vuonna 1924 perustaa oman koristetehtaan Helsingin Kluuvikadulle. Sieltä se siirtyi pari vuotta myöhemmin Helsingin Pukinmäkeen, jossa toimii tänäkin päivänä. Joulupallot ovat olleet alusta alkaen Weisteen tuotannossa. Alussa ne olivat henkäyksen ohutta lasia ja helposti särkyviä. Enää ei Weiste valmista lasisia palloja, muovi on ollut pääraaka-aine 1960-luvulta lähtien. Weiste on ollut Suomen ainoa muovisten joulupallojen valmistaja, ja nykyisin se on Pohjoismaiden ainoa, teollinen joulukuusikoristeiden valmistaja. Joulupallot valmistetaan Hangossa Koristevienti Oy:ssä, joka on K. A. Weiste Oy:n tytäryhtiö. Ensimmäiset muoviset joulupallot olivat lasisten tavoin hauraita, kahdesta osasta puristettuja. Ne olivat kevyitä ja pyörivät kauniisti kuusessa. Mutta kolhaisut jättivät niihin pysyviä jälkiä, joita ei saanut pois. ”Särkymättömiä joulukuusen palloja. Ei säry pudotessa, ei tule siruja, ei ole tulenarka. Kevyt, kestävä, kirkas.”, Weiste mainosti.

MONTA TYÖVAIHETTA

Muovisten joulupallojen valmistaminen alkaa muovirouheesta, joka johdetaan pallokoneeseen. Pallot puristetaan ja metalloidaan. Niihin laitetaan aluslakka, värilakka ja päälilakka. Pitkä kaula katkaistaan, nupitetaan ja pakataan. Kuviointi vaatii lisäksi oman työnsä. - Palloissa on paljon käsityötä. Kaksi pallokokoa nupitetaan koneella, muut nupitetaan käsin, Friman kertoo. Weisteen tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin, eniten Ranskaan. Ulkomailla arvostetaan pallojen tasalaatuisuutta. Laatu tarkoittaa myös pitkää ikää. Weisteen palloja kopioidaan paljon. Tietyn pallon patentointi tuskin olisi mahdollista ja rekisteröintikin veisi turhan paljon aikaa pallojen nopeassa kierrossa. - Euroopassa arvostetaan eurooppalaista työtä. Asiakassuhteistamme iso osa on hyvin pitkäaikaisia. Joulukuusenkoristeteollisuus on siirtynyt Saksasta Itä-Euroopan maihin, Etelä-Amerikkaan, Japaniin, Koreaan ja Kiinaan, jossa nykyisin suurin osa joulukoristeista valmistetaan. TEKSTI JA KUVAT Vesa Toikka

LÄHTEET • Kaisa Koivisto, Hannele Nyman ja Marjo-Riitta Saloniemi, Joulupuu on rakennettu. Suomalaisen joulukuusen tarina. Tammi • Kai Linnilä, Vanhan ajan joulu. Helmi Kustannus. • Kai Linnilä ja Kaari Utrio, Suomalainen joulu

1 Suomen itsenäisyyden juhlavuosi voi näkyä joulukuusissakin.

3 Muovinen joulupallo tavoittelee lasisen esikuvansa tunnelmaa.

2 “Suurin muutos joulupalloissa on koon kasvaminen”, K. A. Weiste Oy:n tuotepäällikkö Helena Friman kertoo.

4 Vanhat pallot tuovat muistoja mieleen. 4

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Joulun iloa LAPSUUDESSA taisi olla niin, että lahjat ja tonttuleikit toivat suurimman jouluriemun. Ihania olivat myös joulukirkon elävät kynttilät ja hautausmaan valomeri.

Mikä tuo meille suurimman ilon nyt Suomi 100-juhlavuonna? Eläkeliiton jäsenistä reilut 30 on elänyt itsenäisen Suomen koko matkan. Ja monet meistä ovat nähneet reippaasti yli puolet Suomen itsenäisyyden ajasta. Toivon, että voisimme tuntea aitoa iloa tästä maasta. Olemme selvinneet monista kovistakin kolhuista. Talvisodan päivistä lähtien on puhuttu ”kaveria ei jätetä”-yhteishengestä. Uskon, että juuri tällä voimalla on yhdessä rakennettu hyvää Suomea. Nyt tutkijat varoittavat empatia-kuilusta. He tarkoittavat, että myötätuntomme ulottuu vain aika pieneen lähipiiriin. Sosiaaliset etäisyydet ovat kasvaneet. Se merkinnee, että me kaikki taidamme elää omissa kuplissamme. Eliniän pidentyminen ja hyvinvoinnin kasvu ovat synnyttäneet neljän sukupolven Suomen, kun isovanhempien vanhemmatkin voivat olla vielä elossa.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Nyt tunnen huolta, että ”kaveria ei jätetä”-henki on hiipumassa. Sukupolvien välille uhkaa syntyä helposti jakoja ja hyvin erilaista arkea. Voisiko meidän eläkeläisten jouluilo syntyä siitä, että rakennamme siltoja eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten välille? Uskon, että voisimme tuottaa monille lapsille ja nuorille hyvää mieltä jouluna ja myös tavallisena arkena. Meille eläkeläisille parasta jouluiloa voisi olla pääsy lastenlastemme tai lähipiirissä elävien lasten ja nuorten joulurientoihin. Eeva Kuuskoski Eläkeliiton puheenjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON, KARJALAN JA KYMEN PIIRIEN JÄRJESTÖPÄIVÄT KOTKASSA 27.-28.9.2017

Puheenjohtaja Arvo Levänen luovutti Eläkeliiton viirin 30.5. varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Luukkoselle.

Puheenjohtaja Arvo Levänen kiitti Toiminnanjohtaja Esko Taavitsaista pitkäaikaisesta työstä piirissä. Etualalla varapuheenjohtaja Toivo Ruohonen ja Eläkeliiton Karjalan piirin puheenjohtaja Esko Simonen. ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

AITOVIERILTÄ PITKIN PITOIHIN järjestettiin Kaustisen festivaalien ja Eläkeliiton kesäpäivillä oli teemalla “Aitovieriltä pitoihin” Suomi100 merkeissä, eläkeliittolaisten yhteisötaideteos. Eri puolilla Suomea Kaustisen 50. musiikkijuhlien yhteydessä. valmistetuilla taideaidoilla juhlistettiin ikäihmisten luovuutta. 230 aitaa kehysti reittiä Kansantaiteenkeskukselta festivaalialueelle. Eläkeliiton Etelä-Savon piirin yhdistykset olivat innokkaasti mukana toteuttamassa omia aitojaan.

ELÄKELIITON KESÄPÄIVÄT 15.-16.7.2017

1 Kesäjuhlien luutametsä. 2 Ristiinan yhdistyksen aita. 3 Hirvensalmen yhdistyksen aita. 4 Jäppilän yhdistyksen aita. 5 Haukivuoren yhdistyksen aita. 6 Mäntyharjun yhdistyksen ja Pertunmaan yhdistyksen aidat. 7 Joroisten yhdistyksen aita. 8 Eläkeliiton Hirvensalmen yhdistyksen kuoro edusti Etelä-Savoa mallikaasti. 56

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Digitaalista joulua

anhan sanonnan mukaan vain muutos on pysyvää auringon alla. Onkin totta, että yhteiskunta, sen tavat ja arvot muuttuvat jatkuvasti. Erityisesti tekniikan kehitys muovaa arkeamme yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Monet julkiset ja yksityiset palvelut siirtyvät sähköiseen muotoon ja internet ylipäätään on läsnä elämässämme monin eri tavoin. Tieto on tärkeää pääomaa, jota tarvitaan kaikilla elämänalueilla. Internet on nykyään keskeinen käytössämme oleva tietopankki. Kaikille meistä internetin käyttö ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Erityisesti monet ikääntyneet kansalaiset ovat vaarassa pudota tietoyhteiskunnan jatkuvasti vauhtiaan kiihdyttävästä kelkasta. NÄIN JOULUNA MONESSA PERHEESSÄ pukinkontista

kaivetaan taas erilaisia tabletteja, älypuhelimia ja muita ”härpäkkeitä”, jotka avaavat käyttäjälleen oven internetin kiehtovaan maailmaan. Tietotekniikan käytöllä on myös todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Tietotekniikka tarjoaa hyvän kanavan pitää seurata uutisia, osallistua erilaiseen toimintaan ja pitää yhteyttä tuttaviin ja läheisiin. Yhä useammat eläkeliittolaiset ovatkin jo mukana facebookissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa.

ELÄKELIITTO on jo pitkään tehnyt työtä edistääkseen ikääntyneiden suomalaisten tietoyhteiskuntaoikeuksia. Lähiverkko-projektimme on kuluneiden neljän vuoden ajan tarjonnut tukea, tietoa ja helppoja työkaluja ikäihmisille

tietotekniikan käyttöön. Lähiverkko-projekti päättyy mutta pidämme ikääntyneiden tietoyhteiskuntaoikeuksien edistämistä niin tärkeänä, että olemme päättäneet ottaa teeman pysyväksi osaksi vaikuttamis- ja koulutustoimintaamme. Toisaalta uudet eläkeläissukupolvet ovat aiempaa tottuneempia internetin ja sähköisten viestintäkanavien käyttäjiä. Siksi Eläkeliitonkin on kehitettävä omaa toimintaansa ja näkyvyyttään myös erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. JOULUPUKIN SÄKISSÄ sinua saattaa siis odottaa kova paketti, jonka sisältö avaa sinulle oven internetin ihmeelliseen maailmaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joulun pyhät ovat myös hyvä hetki pysähtyä hetkeksi kaiken kiireen keskellä nauttimaan läheisten ihmisten seurasta ja rauhallisesta tunnelmasta. Toisille meistä joulu voi olla henkinen kokemus toisille taas kaivattu hengähdystauko kiireen keskellä tai perinteikäs perhejuhla. Yksi löytää ihmeen joulun rauhallisesta tunnelmasta, toinen lasten vilpittömästä ilosta, kolmas yhdessäolosta ja läheisten ihmisten seurasta. Hetken aikaa maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

Iloista joulua ja onnellista uutta vuotta 2018! Anssi Kemppi toiminnanjohtaja Eläkeliitto ry

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Sata vuotta sitten joulua vietettiin niukkuudessa

Mitä pidemmälle vuosi 1917 kului, sitä heikommaksi elintarviketilanne muuttui. Jouluun mennessä Suomessa nähtiin nälkää.

SATA VUOTTA SITTEN

vuonna 1917 kevät Suomessa oli samankaltainen kuin kevät 2017. Kevät oli kylmä ja pitkä. Alkukesän kuumuus ja kuivuus sekä myöhästynyt kasvukausi johti huonoon satoon. Jo kesällä alkoi olla pulaa viljasta ja tilanne paheni joulua kohti. Joulupöydät olivat vaatimattomia. Kinkku oli harvinaista herkkua etenkin kaupungeissa. Myös voita, sokeria ja maitoa joutui jonottamaan suurimmissa kaupungeissa. Tänään sata vuotta myöhemmin leipäjonot ovat edelleen todellisuutta vaikka elämme rauhanaikaa. Joulua vuonna 1917 vietettiin ensimmäisen maailmansodan varjossa. Joulurauhaa ei julistettu Turussa, koska Euroopassa riehui sota. Sodasta johtuva ruokapula paheni pitkin vuotta. Sota katkaisi yhteydet maihin, joista aiemmin ostettiin muun muassa viljaa. Kun viljasta tuli pulaa, yritettiin leipää jatkaa oljilla tai petulla ja jopa jäkälää yritettiin käyttää leivän jatkeena. Voikukan juuria kuivattiin ja niistä tehtiin kahvin korviketta.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Kaikesta puutteesta huolimatta joulua valmisteltiin ja vietettiin perinteisesti. Joulusiivous, joulusauna ja joulukirkko kuuluivat lähes jokaisen kodin joulunviettoon. Joulupöytään yritettiin pula-ajasta huolimatta loihtia peniä herkkupaloja. Joulukuusi teki vasta tuloaan suomalaisiin koteihin. Jouluevankeliumia luettiin kodeissa aattona tai kuunneltiin hartaina jouluaamun jumalanpalveluksessa. Myös laulettiin samoja joululauluja kuin tänä jouluna: ”En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan, mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.” Sydänlämpöistä ja siunattua joulua kaikille. Maria Sirén Aluekappalainen Pertunmaa

EL:N SUOMI 100 -JUHLARISTEILY 16.-17.6.2017

Tuokiota ja tunnelmakuvia juhlaristeilyltä ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

TUNNISSA MAAPALLON YMPÄRI KÄVELY 9.8.2017

1 Tunnissa maapallon ympäri kävely 9.8.2017 Jäppilän yhdistyksen tapahtuma. Etelä-Savon piirin kilpailussa Jäppilä sijoittui toiseksi, Pertunmaan jälkeen. 2 Pertunmaan yhdistyksen voittoisan joukkueen kävelijöitä.

Yhdistyksen nimi

Osallistujapisteet Kierrokset

Pertunmaan yhdistys Jäppilän yhdistys Puumalan yhdistys Hirvensalmen yhdistys Joroisten yhdistys Juvan yhdistys Pieksämäen yhdistys Mäntyharjun yhdistys Kangasniemen yhdistys Mikkelin seudun yhdistys Mikkelin yhdistys Haukivuoren yhdistys

230 380 320 410 410 290 250 170 250 220 70 110

158 409 405 507 514 321 233 104 205 266 172 154

Pisteet Jäsenmäärä 31.12.

388 789 725 917 924 611 483 274 455 486 242 264

73 205 260 340 398 398 407 233 539 580 300 414

Tulos

5,315 3,849 2,788 2,697 2,322 1,535 1,187 1,176 0,844 0,838 0,807 0,638

PIIRIN BOCCIA-KILPAILUT JÄPPILÄSSÄ 18.3.2017

Piirin Boccia-kilpailut Jäppilässä 18.3.2017, Jäppilän I joukkue voitti. 1 2 60

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Raija Kolehmainen, Inkeri Päivinen ja Sirkka Nyyssönen Jäppilän I joukkue ja Jäppilän II joukkue

RANTAONGINTAKILPAILU 28.6.2017 JUVALLA

Nimi

Yhdistys

Paino g

Miehet alle 70 vuotta 1 Pekka Auvinen 2 Seppo Kontio 3 Heimo Kuitunen

Juvan yhd. Juvan yhd. H-salmen yhd.

4310 3385 3030

Miehet yli 70 vuotta 1 Heikki Kiljunen 2 Unto Pietikäinen 3 Olli Tuovinen

Juvan yhd. Juvan yhd. Ristiinan yhd.

4410 2430 1865

Naiset alle 70 vuotta 1 Asta Nummela H-salmen yhd. 2 Raija Kolehmainen (Koivula) Jäppilän yhd. 3 Helena Särkkä Ristiinan yhd.

1000 970 960

Naiset yli 70 vuotta 1 Eila Ollikainen 2 Eeva-Liisa Luukkonen 3 Eila Tuovinen

1545 1055 1035

H-salmen yhd. Puumalan yhd. Ristiinan yhd.

YHTEISTYÖSTÄ KIITTÄEN RAUHAISAA JOULUA & ONNELISTA UUTTA VUOTTA

PAREMPIIN HETKIIN

JUHLAT KOTONA - AMMATTILAISET APUNA

2018

TOIVOTTAEN

RISTIÄISET, RIPPIJUHLAT, YLIOPPILASJUHLAT, VALMISTUJAISET, KIHLAJAISET, HÄÄT, MERKKIPÄIVÄT, MUISTOTILAISUUDET. Kaikkiin juhliin Catering-palvelut yksilöllisesti ja joustavasti, aina asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Kauttamme on mahdollista tilata myös astiat n. 200 henkilölle.

KYYHKYLÄN KARTANON MYYNTIPALVELU: Puh. 044 020 3320, myyntipalvelu@kyyhkyla.fi KYYHKYLÄN KARTANO, KYYHKYLÄNTIE 6 A, 50700 MIKKELI, WWW.KYYHKYLA.FI

www.matkamainio.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

SYYSMATKA RANSKAN RIVIERALLA 23. – 28.10.2017 Nizza –Monaco - St. Paul de Vence - Cannes – Venimigliani - Cap Ferrat

1 Nizzan rantamaisema 2 Monte Carlon Kasinon pihalta 3 Lounasravintola Le Ligure 4 Rothschildin huvilan etupihalla 5 Rothschildin huvilan puutarha 6 Nizzan rantamaiseman näköalapaikka

TAPHTUMIA EL:N ETELÄ-SAVON PIIRISSÄ

Edellinen piirin puheenjohtaja Kaija Kilpeläinen ja uusi puheenjohtaja Arvo Levänen. 1 62

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Eläkeliiton Jäppilän kirkkopyhä ja ruispuuroa messun jälkeen 17.9.2017, Eläkeliiton kuoro lauloi.

PIIRIN MÖLKKYKISA RISTIINASSA 5.7.2017 Eläkeliiton Etelä-Savon piirin Mölkkykisa pidettiin 5.7. Ristiinan koulukeskuksen kentällä kesäisessä sadesäässä. Mukana oli 5 joukkuetta. Tulokset 1. Ristiina 1, 184 pist. 2. Haukivuori, 168 pist. 3. Kangasniemi, 123 pist. 4. Ristiina 3, 105 pist. 5. Ristiina 2 (Rupu), 86 pist.

Eläkeliiton Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon piirien yhteinen jäsenmatka

Unkariin 1.-5.5.2018

Tervetuloa keväiseen Unkariin! Matkan aikana Budapestin lisäksi tutuksi tulee myös kaunis Egerin kaupunki, jossa käymme tutustumassa perinteiseen viininviljelyyn. Pääsemme myös ihastelemaan unkarilaisillekin rakkaan keisarinna Sissin linnaa ja museota. Iloinen Unkarin matka tutustuttaa meidät monipuolisesti unkarilaiseen elämänmenoon ja herkullisiin makunautintoihin MATKAN AJANKOHTA 1.–5.5.2018 (ti–la) MATKAN HINTA 1 290 €/hlö Matkan hintaan sisältyy tilausbussikuljetus Mikkeli-Lappeenranta-lentoasema ja takaisin • lennot turistiluokassa Helsinki-Budapest-Helsinki • suomenkielisen oppaan palvelut kohteessa • lentokenttäkuljetukset kohteessa sekä muut kuljetukset ohjelman mukaisesti • majoituksen 3-tähden hotellissa aamiaisella • 2 x lounas ja 4 x illallinen ruokajuomineen • retket ja vierailukohteet sisäänpääsymaksuineen Lisämaksusta yhden hengen huone lisämaksu 130€/hlö • muut palvelut

LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMISET 12.1.2018 MENNESSÄ verkkokaupassa www.kontiki.fi. Varaukset myös ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. 09 466 300 ilman palvelumaksua. Matkan toteutuminen edellyttää 30 hengen ryhmäkokoa. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd. Yhteistyössä Eläkeliiton piirit ja Kon-Tiki Tours / Trio Travels

www.kontiki.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

RISTIKKO

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

MARTTI RÄIKKÖNEN

RATKAISU SIVULLA 67 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRI RY

Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 • www.elakeliitto.fi/etela-savo PIIRIHALLITUS

ELÄKELIITON HIRVENSALMEN YHDISTYS

Levänen Arvo, piirin puheenjohtaja, 0400 240 133, arvo@multalansora.fi Ruuhilammentie 102 A, 77570 Jäppilä Hänninen Aila, Mikkelin Seudun yhdistys Immonen Eero, Joroisten yhdistys Jantunen Riitta-Leena, Mikkelin yhdistys Krakau Tapani, Mäntyharjun yhdistys Luukkonen Eeva-Liisa, Puumalan yhdistys, vpj. Matilainen Raimo, Pieksämäen yhdistys Paavilainen Leevi, Hirvensalmen yhdistys Paavilainen Senni, Juvan yhdistys 7/2107 saakka Rummukainen Martti, Ristiinan yhdistys Suhonen Salli, Haukivuoren yhdistys Taivalantti Leena, Anttolan yhdistys Väisänen Seija, Kangasniemen yhdistys

Puheenjohtaja

KUTSUTTU

Puheenjohtaja

Leevi Paavilainen 040 5588 257 Leevi.paa@gmail.com Taipaleentie 54 52250 Hirvensalmi

Sihteeri

Maija Kekkonen 0400 162 792 kekkonenmaija@gmail.com Allinkuja 13 52550 Hirvensalmi

ELÄKELIITON JOROISTEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Multanen 040 7426 847 anja.multanen@gmail.com Hakatie 6 79600 Joroinen

Sihteeri

Anita Nummi 040 5554 900 nummi.anita@gmail.com

ELÄKELIITON JUVAN YHDISTYS Sihteeri

Kantanen Anja, Virtasalmen yhdistys Montin Kaija, Pertunmaan yhdistys Roikonen Reino, Juvan yhdistys 7/2017 alkaen Tenhunen Tuomo, Jäppilän yhdistys Karjalainen Erkki, EL:n liittovaltuutettu Kilpeläinen Kaija, EL:n liittovaltuutettu Nyyssönen Sirkka, EL:n liittovaltuutettu Lindqvist Antti, EL:n liittohallituksen jäsen Simpanen Seppo, Yhdistyskehittäjä Taavitsainen Esko, toiminnanjohtaja 31.5.2017 saakka Tella Airi, toiminnanjohtaja 1.6.2017 alkaen

Senni Paavilainen –>7/2017 Reino Roikonen 7/2017–> 050 2528 919 reino.roikonen@@gmail.com Vanha Myllytie 14 51900 Juva

ELÄKELIITON ANTTOLAN YHDISTYS

ELÄKELIITON KANGASNIEMEN YHDISTYS

Puheenjohtaja

Leena Taivalantti 050 5477 848 leena.taivalantti@gmail.com Sipiläntie 579 52100 Anttola

Sihteeri

Ritva Pylkkänen 050 3658 238 Kärmeharjuntie 37 B 52100 Anttola

Leena Tuukkanen 050 3683 880 tuukkanen.leena@gmail.com Partalantie 5 as. 2 51900 Juva

ELÄKELIITON JÄPPILAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Arvo Levänen 0400 240 133 arvo@multalansora.fi Ruuhilammentie 102 A 77570 Jäppilä

Puheenjohtaja

Seija Väisänen 0400 418 861 seija.vai@gmail.com Beckerintie 1 as. 7 51200 Kangasniemi

Sihteeri

Tuomo Tenhunen 040 5020 020 tuomotapani.tenhunen @gmail.com Välästintie 164 77430 Jäppilä Sihteeri

Seija Hokkanen 050 4914 277 seija.hokkanen@hotmail.com Luusniementie 1301 51460 Luusniemi

ELÄKELIITON HAUKIVUOREN YHDISTYS

ELÄKELIITON MIKKELIN YHDISTYS

Puheenjohtaja

Salli Suhonen 040 8482 433 salli.suhonen@luukku.com 51600 Haukivuori

Sihteeri

Aune Liukkonen 0400 192 055 aune.liukkonen@gmail.com Saksalantie 80 51600 Haukivuori

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Riitta-Leena Jantunen 0440 341 935 riitta-leena.jantunen@surffi.fi Haukankatu 7 50190 Mikkeli

Sihteeri

Aija Himanen 050 5974 880 aijahimanen@gmail.com Outilanvirrantie 71 A 52100 Anttola

ELÄKELIITON MIKKELIN SEUDUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Aila Hänninen 044 3456 320 aila.hanninen9@gmail.com Kuikankuja 3 50170 Mikkeli

Sihteeri

Seija Lämsä-Paavola 040 5021 378 seija.lamsa@gmail.com Lenkkitie 3 As 8 50600 Mikkeli

ELÄKELIITON MÄNTYHARJUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Tapani Krakau 0400 863 791 tapani.krakau@gmail.com Työväentie 9 A 3 52700 Mäntyharju

Sihteeri

Erkki Karjalainen 040 5820 898 erkkikarjalainen47@gmail.com Keskustie 10 as. 7 52700 Mäntyharju

ELÄKELIITON PERTUNMAAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kaija Montin 040 5088 148 kaija.montin@gmail.com Pikkulantie 34 19430 Pertunmaa

Sihteeri

Sirkku Salomäki 050 5435 146 sirkku.salomaki@gmail.com Honkaniementie 9 as. 2 19430 Pertunmaa

ELÄKELIITON PIEKSÄMÄEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Raimo Matilainen 040 7562 944 matilainen.raimo@luukku.com Hällintie 16 76850 Pieksämäki

Sihteeri

Raija Nykänen 040 544 4781 raija.nykanen@hotmail.com Kaanarinkatu 8 76100 Pieksämäki

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017 KUSTANTAJA Eläkeliiton Etelä-Savon piiri ry Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 etela-savo@elakeliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Arvo Levänen

TOIMITUSSIHTEERI Kaija Montin

TOIMITUSKUNTA Arvo Levänen Airi Tella Eeva-Liisa Luukkonen Kaija Montin

ULKOASU JA TAITTO Sammy Virtanen King Kong Advertising, Pertunmaa 0400 972676

PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli

PAINOSMÄÄRÄ 4400 kpl

ELÄKELIITON PUUMALAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Eeva-Liisa Luukkonen 050 0654 155 eevaluuk@gmail.com Koivulantie 29 52200 Puumala

Sihteeri

Ossi Hyvänen 050 5345 113 ossi.hyvonen@pp.inet.fi Liisankuja 6 as. 5 52200 Puumala

ELÄKELIITON RISTIINAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Martti Rummukainen 040 7577 252 martti.rummukainen@pp.inet.fi Puntalantie 28 52300 Ristiina

Sihteeri

Aija Rasimus 050 463 9967 aija.rasimus@outlook.com Karhilantie 419 B 52360 Someenjärvi

ELÄKELIITON VIRTASALMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Kantanen 040 7775 272 kantanenanja@gmail.com Virastotie 3 77330 Virtasalmi

Sihteeri

Jukka Lehmusoksa 040 1279 009 juuso.lehmusoksa@gmail.com Poste Restante 77330 Virtasalmi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2017

Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katsoen tähtien hopeista nauhaa, toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa.

www.suursavo.fi

Ota kokonaisuus haltuun. Uusi liikennevakuutuksemme on nyt täällä.

Lue lisää OPn liikennevakuutuksesta: op.ﬁ/auto Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.