Issuu

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN

2019

SISÄLLYS

Hyvää Joulua

Lappeenrannan yhdistys............. 16

YHDISTYKSET Imatran yhdistys ..........................5 Joutsenon yhdistys ..................... 10

Karjalan piiri ja yhdistykset

Lemin yhdistys.......................... 30 Luumäen yhdistys .....................34

Puheenjohtajan kynästä........................................................................... 4

Parikkalan yhdistys.....................44

Ajatuksia työn tuoksinassa......................................................................15

Rautjärven yhdistys....................52

Vuosi 2019 kanssanne - toiminnanjohtajan katsaus tapahtumiin .......... 57

Ruokolahden yhdistys............... 58

Pakollinen verollepano.......................................................................... 92

Savitaipaleen yhdistys................ 64

Kohti juhlavuotta.................................................................................. 93

Simpeleen yhdistys ....................76

Kirjoituksia kuudelta vuodelta............................................................... 94

Suomenniemen yhdistys............ 82

EL Krypto........................................................................................... 103

Taipalsaaren yhdistys................. 84

EL Ristikko......................................................................................... 104

Ylämaan yhdistys....................... 86

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtajan kynästä Määräaikaisten sekä päivittäisten asioiden hoitaminen ns. luottamusmiestasolla olisi varsin työlästä. Nytkin on havaittavissa, että yhdistyksissä vapaaehtoisina työskentelevät tuntevat tehtävänsä jopa rasitteena, ja heidän jaksamiseensa on kiinnitettävä huomiota. Uusia toimijoita tuntuu välillä olevan vaikea saada mukaan.

uosi sitten kesällä ei tullut mieleenkään että olisin nyt koneen ääressä kirjoittamassa puheenjohtajan palstaa Karjalan piirin Joululehteen. Erinäisten vaiheiden jälkeen Eskon jättämiä suuria saappaita nyt on pyritty täyttämään. Kun samanaikaisesti myös pitkäaikainen varapuheenjohtaja Toivo jäi pois, aloitettiin melko uusin voimin. Onneksi Airi toiminnanjohtajana jatkoi ja näin ei oltu aivan eheän edessä. Vuoden 2019 aikana uudistettin piirien säännöt. Edellisiin verrattuna uudistus oli nykytermiä käyttäen ”päivitys”, joskin edustus liittovaltuustossa pieneni. Samanaikaisesti Eläkeliitto panosti piirien toiminnan vahvistamiseen ja tästä olemme saaneet runsaasti materiaalia vuoden kuluessa. Tähän liittyi myös liiton toiminnanjohtajan Anssi Kempin vierailu piirihallituksen kokouksessa sekä sitä ennen hänen ja piirien johtajien tapaaminen Mikkelissä. Piirin johtamisen osalta varsin tärkeä päätös oli Etelä-Savon piirin kanssa yhteisen toiminnanjohtajan työsuhteen jatkaminen keväällä.

Piirien toimintaa jäntevöittävänä ja yhdensuuntaistavana on nähtävä myös uunituore Eläkeliiton piirien toimintakäsikirja, jossa on päivitetty niin Yhdistyslain muutokset kuin muutkin asiaankuuluvat säännökset. Siihen perustuen on piirille tehty oma johtosääntö sekä käyty läpi niin puheenjohtajan kuin toiminnanjohtajankin vastuut. Päätökset niiden toimeenpanemisesta tekee toki piirin yleinen kokous tai piirihallitus. Näin saadaan kaikki piirin johtoelimet ns. ”samaan taloon” eikä tarvitse arvuutella, kenen puoleen kääntyä eri asioita hoidettaessa. PIIRIN TOIMINNAN monipuolistumisesta yksi esimerkki on pari vuotta vireillä ollut Etelä-Karjalan Eetu ry:n perustaminen. Eetu on eläkejärjestöjen yhteenliittymä, jolla on omat eri eläkejärjestöjen sopimat yhteiset toimintatavoitteet ikäihmisten olojen parantamiseksi. Etelä-Karjalan Eetu ry:n kuuluvat Eläkeliiton Karjalan piirin lisäksi Eläkkeensaajien Keskusliiton Kymen piiri, Eläkeläiset ry:n Kaakkois-Suomen aluejärjestö, Kristillisen Eläkeliiton Kymen piiri sekä Etelä-Karjalan Kansallinen Senioripiiri. Toivon mukaan toiminta yhteisten asioiden osalta etenee.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Ikääntyvien oikeuksien edistämistä varten on Eläkeliitto palkannut vuoden kuluessa Vanhusasiamiehen, joten kun toiminta lähtee kunnolla käyntiin, toivomme saavamme myös sieltä tukea paikalliseen vaikuttamiseen. Jo tämän vuoden aikana on aloitettu alueellinen Vanhusneuvostokoulutus, joka ulottunee ensi vuonna piirin kautta myös omalle toiminta-alueellemme. Tässä katsauksessa olen ottanut esiin muutamia asioita, joista on varmasti apua lähitulevaisuudessa. Katson, että voimme luottavaisin mielin katsoa ensi toimintakauteen, ja lähteä avoimin mielin juhlimaan nyt ensin Joulua 2019 sekä heti ensi vuoden helmikuussa Eläkeliiton 50vuotisjuhlia. Toivotan Teille kaikille Rauhaisaa Joulunaikaa sekä vireää ja nautittavaa Uutta Vuotta. Pekka Haimila Karjalan piirin puheenjohtaja

Puheenjohtaja Pirkko Molkentin Sihteeri Raija Jäppinen

Tainionkoskentie 20 A 3 Tienhaarankuja 27 A 3

55100 Imatra 55800 Imatra

040 591 4882, pirkko.molkentin@gmail.com 050 467 2232, raija.jappinen@gmail.com

Muistoja maalta

un elämään tuli muutos, ostin maalta pienen mökin. Lumi oli vielä maassa, kun muutin, kevätaurinko sulatti lumet, katselin lumen alta paljastuvaa pihamaata, nyt voin tehdä kaipaamiani kukkapenkkejä. Tontti oli iso, voisin ottaa jotain eläimiä, kissoja, kanoja, kanin ja kesälampaita. Kukkapenkkien tekoon vähän myöhemmin. Kesälampaat hain Hauklapista eräältä ystävältä. Jalat kiinni narulla ja säkkiin, päät näkyviin ja auton takakonttiin. Auton nokka kotiin päin kohti Kiurulaa. Jo puolessa matkaa lampaat oli päässeet pois säkistä ja katselivat auton ikkunasta liikennettä. Hankin jyvät, kuivat heinät ja ruoho kasvoi pellolla syötäväksi. Naapurilta sain lammasaitaverkkoa ja sitten aidan tekoon. Niin kului kesä ja lampaat kasvoi ja välillä piti päästä verkkoaidan raosta paremmille apajille. Tuli syksy ja elokuussa Laurin päivän aikaan lampaat pitää keritä.

Naapurin isäntä toi teroitetut keritsimet. Olin nähnyt, kun lampaita keritään, mutta itse en ole sitä hommaa tehnyt. LAMMAS PUUTARHAPÖYDÄLLE,

että lammas kuolee siihen paikkaan. Siinä meni kauan aikaa opetellessa ja alkoi tulla pimeä, piti lopettaa, löysäsin lampaan jaloilleen, oli aika hassun näköinen lammas, kun toinen puoli oli keritty ja toisella oli vielä pitkä villa. Huomenna uusi aloitus! Seuraaville kesälampaille sain lampaankasvattajalta keritsemiseen tarkoitetun telineen, siinä lammas seisoo jaloillaan ja pää on kaulasta kiinni. Jatkan keritsemistä Fiskarssin saksilla, sillä ne ovat tutummat välineet, ja niillä myös onnistuin! Kyllä se on taitolaji tuo keritsiminen. Lampaasta sain kilon villoja, ja olen aina halunnut opetella kehräämään lankaa. Nyt on villat, ja talvella opettelen käyttämään rukkia ja kehräämään. Kesälampaat pääsivät talveksi hoitoon naapurikuntaan ystäväni lampolaan.

narulla jalat köytettyinä aloin hommiin. Lapsenlapset olivat kylässä ja seurasivat tekemistäni. Ei se ollut niin helppoa, kuin luulin, keritsimet olivat vaikeat välineet ja tökin lampaat verille, ja lapset pelkäsivät, TEKSTI JA KUVAT Pirkko Savolainen

Keritsemistyö käynnissä ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Hyvää Joulua!

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Luonto antaa Niin kuin usva järven yllä veteen vajoaa, kesän tuoksuun, syksyn ruskaan, aatokseni hajoaa. Aurinkoinen kesän lämpö kukkimaan saa metsät, haat, punaposki mansikatkin oottaa pientä poimijaa. Suloista on kesän riemut, loiskimiset kaislikon, sekä monet herkät muistot, hetket iltanuotion. Syksyn värit kylläisinä hehkuu kohta luonnossa, marjamättäät, herkut puiden, sienet metsän suojassa. Elämää niin monenlaista mahtuu tähän maailmaan, muurahaiset, linnut, karhut omaa pesää rakentaa. Paljon meille luonto tarjoaa, oli kesä tai syys, antaa meille kesän valon ja tuo syksyyn lohdun hämäryys. Ritva Piili, Imatra

Syksyn tullessa Kultaa loistavat koivupuut, karpalot hehkuvat suolla, omenaa maistavat herkkusuut, syksy on joka puolla. Kurjet auraavat taivaanrantaa, matkalla kauas pois, järveltä joutsenten laulu kantaa, kuin ikävä niilläkin ois. Pelto on antanut syksyn sadon, valo vain vähenee, varis nokkii edessä ladon, talvi taas lähenee

9.12.-20.12.

Pistaasin Joululounasbuffet Tervetuloa nauttimaan hyvistä hetkistä ja runsaan joulupöydän perinteisten makujen herkuista.

Ritva Piili, Imatra

Tulkoon joulu rauhallinen uusi vuosi onnellinen. toivoo Ritva

ma–pe klo 11–14 / Hinta 27 € Pöytävaraukset p. 0300 870 502 (0,69€ / min + pvm / mpm)

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

LUOVUTETUN KARJALAN MURRESANASTOA

SANONTOJA

Terestäijä – ryhdistäytyä Tiinu – iso saavi Temuta – peuhata, telmiä Tirahtaa – suuttua Tohut – jauhon tähteet,- rippeet Toivikki – kuulutettu morsian Tokka – nukke Seppiet – räystäät Sittanäppi – saituri Solkennaa – peräperään, keskeytymättä Sotjakka – sopusuhtainen Sulani – eteisessä kylmä ruokakomero Lissoa – survoa Lopitsoija – puhua turhanpäiväisesti Lutviintua – järjestyä Luukka – kyntöaura, aura Lähättäijä – tulla, tuppaantua Läksein – toisen talossa asuva Musikka – rahvaan mies Muurehtuu – puutua Myötä moisee – lopullisesti Naittiloat – kihlapari, kuulutuspari Natku – saita Neveskä – miniä, minnii Niipotniekka – vähästä loukkaantuva Niljakka – liukas Ramasoo – raukaista, väsyttää Ranstakka – hiilihanko Rittoanit – myötäjäiset Rossata – hangata, puhdistaa Kosla – kärryjen lavetti Kuharkka – herrasväen palvelustyttö Kurnaali – kuorittu maito Kutale – holtiton, välinpitämätön

- Ei kannettu vesi kaivossa pysy - Ei kauhalla voi vaatia, jos lusikalla on annettu - Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan - Hullu töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä - Ei korppi korpin silmää noki - Laita lapsi asialle, mene itse perässä - Lisänä on rikka rokassa, hämähäkki taikinassa - Pieni lapsi polkee helmoja, iso lapsi sydäntä - Sitä koira koiksee sanoo, missä on kolme yötä - Itselleen sika kiusaa tekee, kun kaukalonsa kaataa - Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy - Ota silmä kätees ja kato - Takuulla sanoi Tampereen likka ja taas valehteli USKOMUKSIA- ENTEITÄ-SANONTOJA

- Jos nuori tyttö pesee kynnyksen puhtaan valkeaksi, hän saa valkotukkaisen miehen - Jos sairaalasta lähtiessä ottaa kukat mukaansa, joutuu pian uudelleen sairaalaan - Jos on menossa jollekin asialle ja akka tulee vastaan, on parasta kääntyä takaisin - Lapsesta tulee tavallista viisaampi jos syntyy hammas suussa - Jos närhi tulee pihapuuhun, älä aja sitä pois, sillä närhen tulo ennustaa rahan tuloa VANHOJA SÄÄENNUSTUKSIA

Jos ei pauku Paavalina, eikä kylmä kynttilänä, niin on halla heinäkuussa, talvi keskellä kesää.

Pirkko

Heikki heittää, Paavo painaa, Matti nostaa (Heikin päivästä alkaa matikan kutu)

LÄÄKÄREIDEN SANELUISTA

Tammikuun ensimmäisestä suvesta 200 päivän päästä uutta ruista puimaan.

- Ohessa resepti, jonka pyydän ystävällisesti syömään - Potilas on parantunut hoidosta huolimatta - Otetaan valokopio potilaasta ja annetaan mukaan - Alaraajoissa todetaan 1.5 metrin pituusero - Kaatunut pyörää ulkoiluttaessa - Tulee kipsin poistoon ja ompeluiden vaihtoon - Perunoita kuokkiessa oikea nilkka kipeytynyt - Itsenäisyyspäivänä pudonnut WC -pytyltä ja 112 tullut apuun - Potilas turkulainen nuorimies, ei muuta vikaa

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Heikin päivänä karhu kääntää kylkeä, talvi silloin puolessa, eläinten rehua pitää olla puolet jäljellä Hermannilta heinään. Pihlaja ei kanna kahta taakkaa. Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa. Pirkko

Eläkeliiton oma lomakeidas kutsuu viihtymään

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Tuula Partanen Sihteeri Anja Japola

Kähäriläntie 214 Kähäriläntie 166

54100 Joutseno 54100 Joutseno

040 553 8737, joutsenonelakeliitto@gmail.com 050 583 8774, anja.japola@gmail.com

Toista vuotta toiminnassa mukana

läkeliiton Joutsenon yhdistyksen toiminta on tullut vähän kerrassaan tutuksi tälle suoraan työelämästä tulleelle puheenjohtajalle. Minulle oli yllätys, miten monenlaista toimintaa yhdistyksessä toteutetaan. Mukana on runsaasti mielenkiintoista toimintaa ja innokkaita toiminnan toteuttajia. Tavoitteena onkin saada koko jäsenistölle innostavaa ja heidän hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Siihen tarvitaan koko jäsenistön mukanaoloa, sillä mikään järjestö ei toimi ilman jäseniään. Se erilainen osaa-

minen, tiedot ja taidot, jota meille ikäihmisille on kertynyt vuosikymmenten kuluessa, on erittäin arvokasta. Nyt voimme sitä jakaa toinen toisillemme erilaisissa kerhoissa, toimintapäivissä, tarinatuvassa kahvittelun lomassa, retkillä tai vaikka tietovisassa. Joku haluaa matkustaa, käydä teatterissa tai konsertissa. Joku toinen tekee kaikkea mahdollista käsillään, kutomalla, neulomalla, piirtämällä tai veistämällä puusta erilaisia käyttöesineitä tai taideteoksia. Joku nauttii esiintymisestä, osaa kirjoittaa runoja, soittaa tai laulaa.

Kaiken tämän osaamisen voimme jakaa yhteisöllisenä toimintana toinen toisillemme ja itsellemme iloksi ja virkistykseksi. Kaikki uudet toimintaideat ovat tervetulleita. Voimme perustaa uusia toimintaryhmiä, kerhoja tai tehdä kertaluontoisia tapahtumia jonkin aiheen ympärille. Tuokaa rohkeasti terveisiä ja ideoita toimintasuunnitelmaan. Tärkeintä on yhdessä tekeminen, toinen toisesta välittäminen. Kiitos kuluneesta vuodesta. Joulun iloa ja rauhaa kaikille.

Tuula Partanen

ÖLJYT JA RENKAAT • öljynvaihdot • rengastyöt

EDULLISESTI

JOUTSENON ÖLJY- JA RENGASHUOLTO Puusepäntie 5, p. 4133 656 10

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

6 1. Yhdistyksen kirkkopyhäretki Puumalaan, Puumalan pj.vastaanottamassa vieraita 2. Yhdistyksen 4 puheenjohtajaa mukana toukosiunauksessa. Vasemmalta Valto Ikävalko, Urho Tujula, Tapio Jauho ja Tuula Partanen 7

3. Toukosiunaus Aila ja Jorma Ikävalkon pellolla, kirkkoherra Tero Kalpio ja kanttori Toni Pussinen seurakunnasta mukana 4. Ikäihmisten liikenneturvapäivässä Jänhiälän lavalla yhtenä alustajana liikennekouluttaja Kari Vaske 5. Petankin pelaajat kahvitauolla yhdistyksen mestaruuskisoissa 6. .Järjestimme Eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen bocciaturnauksen Joutsenohallissa, kuvassa palkinnonsaajat 7. Sokkoretkellä Ruokolahdella museon pihalla, Virve Niiranen Kulttuuripalvelu Kaiku Ky:stä kertoi paikallisesta historiasta ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

60 vuotta suu- ja sorkkataudista Joutsenosta

uutamia muistoja 1959 syksyllä tapahtuneesta harvinaisesta ja vaarallisesta eläinsairaudesta, mikä iski samoihin aikoihin itärajalla kolmeen karjaan melko samoihin aikoihin. Mistä se tuli jäi mysteeriksi. Epäiltiin lintuja, koska tilat olivat samalla etäisyydestä rajasta, jonka takana tautia oli. Joutsenon Anolan kylän karjatila oli yksi tartunnan saaneista tiloista. Se oli varmaan tilan asukkaille kova järkytys ja henkisesti tiukka paikka, kun tilan kaikki eläimet jouduttiin viranomaisten toimesta lopettamaan ja hautaamaan. Samoin navetta tyhjentämään kaikesta ja kalkitsemaan. Tapaus koski aika montaa ihmistä lähikylissä, kun ns. Anolan lenkki laitettiin eristyksiin ja kaikki sorkkaeläimet sen sisällä rokotettiin. Mottiin jäi Myllärilänkylä kokonaan, osia Anolan, Soljalan ja Kähärilän kylistä. Yhteensä noin 20 tilaa, joissa oli karjaa ja noin 10 muuta taloa, sekä

Kähärilän kansakoulu. Tilalle, jossa sairaus todettiin, muutti poliisi pariksi viikoksi asumaan ja valvomaan, että karanteeni toteutuu. Teiden risteyksiin tuli ympärivuorokautiset poliisipartiot. Heillä oli vartiokopit ja saunat kolmessa tienristeyksessä, Anolassa, Hyvättilässä ja Kähärilässä. eristysalueella aika lailla pariksi viikoksi. Kaikki kolme kauppaa, yksi Anolassa ja kaksi Hyvättilässä jäivät alueen ulkopuolelle, mutta olivat aivan karanteenialueen tien reunassa, joten saatiin tavarat tien yli karanteenissa oleville taloille. Pitää muistaa, että puhelimia ei silloin vielä ollut kuin kaupalla ja Kähärilän koululla. Samoin koulutyö vaikeutui. Koulutehtäviä tuotiin lapsille poliisien vartiokopeille koulun toimesta. Alueelta pääsi pois vain saunan kautta. Kaikki tavarat piti kuumentaa saunassa. Siinä taisi mennä pari koulukirjaakin piloille. Oli siinä

ELÄMÄ VAIKEUTUI

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

oma jännityksensäkin, kun kuljettiin metsiä ja polkuja pitkin kavereille. Käytiin myös poliisikopeilla katsomassa, miten heillä aika kului. Naapurin pari vuotta vanhempi poika kävi melkein joka yö pelaamassa korttia ja tupakalla poliisien kopilla. KYLLÄ on aikapaljon elämä muuttu-

nut kuudessakymmenessä vuodessa. Ei olisi uskonut silloin, että lehmä tuottaa kaasua niin paljon, että maapallo siitä lämpenee ja naudanlihan syönti on melkein rikos. Joutsenon lehmät eivät kyllä enää paljon maapalloa lämmitä, kun lehmiä on enää noin 10:llä tilalla ja parilla tilalla lihanautoja. Kyllä muutos on ollut raju. Tätä vauhtia Suomen maatalous ajetaan kyllä loppuun, toivottavasti kuitenkaan ei, sillä kotimainen puhdas ruoka kelpaa kuitenkin kaikille.

Näin muisteli paimenpoika Tapio Jauho.

Käsityökerhomme

loinen joukkomme on taas koossa ja juttu luistaa käsitöiden teon ohella. Kokoonnumme talvikaudella joka toinen tiistai Joutseno talolle monenlaisten töiden pariin. Joukostamme löytyy aikamoisia taitureita kuin myös vähemmän osaavia, mutta vastakohdat täydentävät toisiaan ja aina voi oppia uutta. Mukanaolijoiden määrä vaihtelee 1015 välillä. Kerhossa tehdään omia töitä sekä yhdistyksen tarvikkeista arpajaisiin ja joulumyyjäisiin tuotteita. Mukaan voi tulla vain juttelemaan ja viettämään aikaa varsinkin yksinasuvat, joilla ei ole juttukaveria kotona. Töitä tehdään monenlaisia, kauniita kirjoneuleita, virkkausta, erilaisia ompelutöitä, askartelua, pieniä kudontatöitä, kuten poppanaa ynnä muuta. Tärkeänä osana on tietenkin kahvitauko sekä yhteinen aika juttuineen, ”maailmaa parantaen”, mutta valmista ei taida tulla. Pääasia on viihtyminen mukavassa porukassa ja aina tulee valmiita töitä ihasteltavaksi. Mukaan sopii aina uusia jäseniä, rohkeasti vaan mukaan iloiseen joukkoomme. TEKSTI JA KUVAT Anja Japola

Käsityökerhon syksyn avajaiset ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

UUSI JA UPEA

S-MARKET JOUTSENO Palvelemme: ark. 7–21 • la 7–21 • su 10–21

JÄNHIÄLÄN TANSSILAVA

w w w.t a n h u v a a r a . f i

tanhuvaaran joulu 23.–26.12.2019

Luonnon rauhaa, kiireettömyyttä, monipuolisia aktiviteettejä sekä hyvää ruokaa - perheen tai ystävien kanssa nautiskellen.

Hinta

alk. 280 €/ aik.

Tarjoamme vaivattoman ja helpon tavan rauhoittua joulun viettoon! Lisätiedot & ilmoittautuminen: myynti@tanhuvaara.fi / Puh. 044 715 0400 Tanhuvaara Sport Resort • Urheiluopisto • Savonlinna

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Ajatuksia työn tuoksinassa

arjalan piirissä työtehtävät ovat olleet moninaisia ja tapahtumia paljon. Niihin olen osallistunut mahdollisuuksien mukaan. Kokonaisuudessaan vaihteleva ja koulutuspainotteinen tämä vuosi on ollut. Olen saanut tavata jäseniä eri yhteyksissä. Hyvä niin. Olen iloinnut siitä karjalaisesta välittömyydestä, jota olen kohdannut. Kaikesta touhusta ja tohinasta huolimatta tai sen vuoksi olen kokenut tänä vuonna olevani enemmänkin kanssakulkija kuin toiminnanjohtaja. Monet mieliinpainuvat keskustelut olen saanut käydä kanssanne. Monta elämäntarinaa rikkaampana saan käydä joulun viettoon. Yhdessä tekemistä yhdistystoiminnan pitäisikin olla ja kohtaamista. Yhdistystoiminnassa keskiössä tulisi olla ihminen. Kokoontumisissa tulisi olla tarjolla virkistystä ja toimintaa. Osallistujan tulisi saada kokemus osallisuudesta. Kokemus olla merkityksellinen ja osa isompaa kokonaisuutta on tärkeää meille kaikille. Liiton arvot tulevat toivottavasti käytännössä todeksi kaikissa yhdistyksissä tapaamisten yhteydessä. Ne ovat seuraavat: ”Inhimillisyys = Huomioimme toiminnassamme ihmisen ja hänen tarpeen. Talous on taustalla vaikuttava reunaehto. Tunnustamme, että inhimillisyyteen kuuluvat myös virheet. Annamme anteeksi ja opimme virheistämme. Ikäystävällisyys = Huomioimme ikääntymisen tuomat erityispiirteet toiminnassamme. Kehitämme oman toimintamme ja tilojemme esteettömyyttä. Tasa-arvo = Huomioimme tasa-arvon eri

näkökulmat. Eläkeliitossa ketään ei syrjitä. Yhteisvastuu = Eläkeliitossa kaikki tukevat toisiaan. Kannustamme jäsenpiirejämme ja niiden yhdistyksiä aktiiviseen yhteistyöhön. Vain yhdessä toimien voimme vaikuttaa”. Tähän kaikki me pyrimme. Työ piirissä on hallinnollisten asioiden hoitamista. Toivon, että voin välittää jäsenille toivoa ja ihmisyyttä. Ilman jäseniä ei ole yhdistystä, ei piiriä ei liittoa. Tarvitsemme hallinnon rakenteet yhteisen kohtaamisen ja työn tueksi. Rakenteet olkoot väline. Jouluna voimme muistella vuoden tapahtumia ja nauttia yhteisistä kohtaamisista. Voimme palata mielissämme myös edellä oleviin arvoihin. Ne voisivat olla huoneentauluna itsellä ja yhdistyksen kokoushuoneissa. Arvot ovat kuin joulun sanoma, inhimillistä ihmisen elämää. Kiitos kuluneen vuoden uurastuksesta yhdistyksissä. Kiitos teille jäsenet osallistumisesta ja kannustuksesta. Hyvää ja rauhallista Joulua ja Turvallista vuotta 2020. Airi Tella toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Erkki Veikkanen Sihteeri Kaarina Hämäläinen

Kannelkatu 8 as. 20 Panssarikatu 2 E 54

53100 Lappeenranta 53800 Lappeenranta

Keväinen retki Partalaan ja lähiseudulle 13.5.2019

un kevät teki vielä verkkaisesti tuloaan, lähdimme me Lappeenrannan Eläkeliiton yhdistyksen jäsenet retkelle, joka vei meidät Saimaan kanavan itäpuolelle. Täysi bussilastillinen meitä oli matkalla. Monet matkalaisista olivat aivan liian kesäisissä vaatteissa, sillä ilma oli todella kolea ja tuulinen. Retkemme eteni Konnunsuolle menevää entistä ratapohjaa pitkin Saikkolan, Mentulan-Ryösölän ja Partalan kylien kautta kohti ensimmäistä kohdettamme. Paikka oli Veijo Saarnian tilalla valmiiksi muokattu pellonreuna kylvösiunausta varten. Tilalla meitä odotti joukko kyläläisiä ja Lappeen seurakunnan kirkkoherra Mika Lehtola.

Partalan ala-aste oli seuraava kohteemme, jonne kävelimme jo kahvikupponen mielessä. Päivähän oli jo edennyt lähes puoleen. Kylätoimikunta oli toimittanut meille retkeläisille termoksissa valmiit kahvit, jota oman yhdistyksemme tytöt meille herkullisten leivonnaisten kera tarjoilivat. ”Kylläpä maistuikin hyvältä” totesi jokainen. Partalan ala-aste lähes sata vuotta toimineena ja monta ulkoista ja sisäistä remonttia kokeneena sai kaupungin päättäjiltä kolme vuotta sitten lopettamispäätöksen. Meitä oppilaita oli enimmillään lähes kuusikymmentä. Koulutaksit eivät silloin kulkeneet ja koulumatkat pisimmillään olivat Mentula-Ryösölän, Saarnialan ja kanavan varren lapsilla lähes kolme kilometriä. Koulumatka kuljettiin kävellen, suksilla tai polkupyörällä.

Haikeaksi veti tyhjissä luokkahuoneissa ja pihalla kävellessä, olinhan tuosta opinahjosta saanut kaiken sen tiedon, jota eri opettajat silloin aikanaan minulle ja meille oppilaille ”Soi kunniaksi Luojan nyt virsi kii- tarjosivat. toksen...” soi kauniisti pellon laidalla, jossa allekirjoittanut suoritti Koululta matka jatkui Muukon vanhaa vakkakylvötapaa noudattaen Erämiesten metsästysmajalle, jossa vehnän kylvön. Lappeen seurakun- majan isäntä Tarmo Vaarala odotti nan kirkkoherra Mika Lehtola piti meitä grilli kuumana, makkaroita ja puheen ja suoritti siunauksen kyl- mehua tarjoillen. vetylle siemenelle Luojalta kasvua toivoellen. Tilaisuus oli vaikuttava Koululta lähdettyämme jouduimme ja jäi varmasti monelle mieleen. Kyl- ajamaan allekirjoittaneen nuoren vötyöt pääsivät vauhtiin vasta reilun metsän halki, jossa talven lumituviikon päästä peltojen kuivettua kyl- hot olivat vielä osittain korjaamatta. vökuntoon. Kyllä sillä painavalla, paljolla lumel-

050 562 4304, erkki.veikkanen@suomi24.fi 040 5321 931, h.kaarina@gmail.com

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

la on valtava voima paksunkin puun katketessa tai kaatuessa juurineen. Huh huh sitä siivoa! Muukon Erämiehet ry on tänä syksynä toiminut täydet 60 vuotta ja paljon on noina vuosikymmeninä tapahtunut. Nyt jo kolmas sukupolvi hallinnoi ja kulkee näitä samoja eräpolkuja, joita me seuran perustajajäsenet silloin aikanaan kuljimme. Monilta eräretkiltä ovat peräisin ja eri vuosikymmeniltä ne saaliseläimet, jotka majan seinillä tulijoita tuijottivat. ”Hirvimiehet nuo punapäiset metsässä aikaansa tuhlaa, mutta kyllä se niin vain on, että hirvijahti, se on aina yhtä juhlaa.” Harrastuksista yksi niitä parhaita, sanoisin! Metsästyseura nykypäivänä kaikkine toimintamuotoineen ja tapahtumineen tarjoaakin jäsenilleen varsin monimuotoisen ja kattavan ja tietenkin mieluisan harrastusmuodon kotiseudullaan. Paluumatkamme majalta alkoi varsin takaperoisesti. Mainio kuljettajamme Jaakko Kultanen ei ahtaissa paikoissa edes yrittänyt kääntää pitkää bussia, vaan perä edellä mentiin puoli kilometriä, jossa auto kääntyi kohti Saarnialan kylää jossa teimme lenkin. Seuraava kohteemme oli TuuliSaimaan mahtavan kokoiset ja näköiset tuulimyllyt. Kyllä siinä tunsi itsensä pieneksi ja vähäpätöiseksi, kun sinne ylös niiden pitkien siipien liikettä lumoutuneena seurasi. Niin vain tuo siipien verkkaiselta näyttä-

Hän mainitsi, että todellisen lahjakkuuden näistä tytöistä ja pojista näkee melko nopeasti, kun he rataa kiertävät. Radalle oli tullut joukko venäläisiä nuoria poikia ja eräs heistä oli ajanut melko nopeasti silloisen rataennätyksen. Kiitos Matille kaikesta. Näin monta kokemusta rikkaampana siirryimme kulkuneuvoomme tarkoituksena aloittaa kotimatka, vä liike teki energiaa sinne kaupun- ”Kimi Cirkuittia” eli mikroautora- mutta ei se niin yksinkertaista olgin sähköverkkoon ja sitä kautta taa. Kimintie ja koko rata on ristitty lutkaan. Kun auto ei kulje, niin ei meidän kuluttajien hyödyksi. Kyllä Kimi Räikkösen mukaan. Tällä ra- kulje. Ei muuta kuin tilattiin Vensiinä moni sähkösauna ja kahvin dalla sen suorissa ja mutkissa Kimi nolta toinen auto meitä kyyditsekeitin sai näiden 7 voimalan kaut- ja monet muut ajajat ovat oppinsa mään. Näin oli retkemme kaikkine ta jo päivän pyörimisellä voimansa. saaneet. Onpahan radalla kiertäneis- vaiheineen päättymässä ja kaikille TuuliSaimaan toimitusjohtaja Mii- tä pojista kehittynyt kaksi Formula mukana olleille jäi varmasti paljon ka Pilli oli meillä oppaana koko Ykkösen maailmanmestariakin. Ki- mietittävää ja muistelemista. Tällaiajan ja jo autossa sekä voimaloilla min lisäksi myös Mika Häkkinen. nen lähiseudulla retkeilykin voi olla liikkuessamme hän hyvinkin tarkvirkistävää ja antoisaa! kaan kertoi meille lupamenettelyn, Matti Noroaho kertoi meille radan rakennusvaiheen määräykset sekä syntyhistoriaa, rakennusvaihetta ja Kun siinä ensimmäisenä jäin autosenergian tuotannon. Kysymyksillä kerhon nykytoimintaa. Tutkimme ta pois toivotin vielä kaikille matahdistelimme häntä pitkin päivää. varikolla minkälaisia nämä ohjuk- kakumppaneilleni sateista kesää ja set oikein ovat. Kyllä siinä piti ih- kaikkea hyvää jatkossa. Näin tämä keväinen maanantai kal- metellä, millä vauhdilla tuo pieni listui jo pitkälle iltapäivään, kun nelipyöräinen ”vehje” rataa kierteli. Näin kirjoitti Olavi Veikkanen Jaakko Kultanen sai meidät kaik- Mieleeni jäi Matti Noroahon kerto- yksi mukanaolleista ki kyytiin ja pääsimme suunnista- mana eräs lause. maan kohti viimeistä kohdettamme

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kesäretki Rantasalmelle

Ruokailu Järvisydän hotellissa.

appeenrannan Yhdistyksen kesäretki 6.8.2019 tehtiin Rantasalmelle HakoApajan Aihkikylään. Lähdettiin Vennon tallilta aurinkoisena aamuna klo 8,00 kohti Mikkeliä ja sieltä edelleen kohti Rantasalmea. Saavuimme Aihkikylän Hotel & Spa Resort Järvisydän hotelliin jossa meille oli katettu maukas lounas. Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen toivotti tervetulleiksi ja kertoi paikan historiaa ja esitteli menun. Ei muuta kuin syömään vatsat täyteen. Ruokailun jälkeen tutustuimme oppaan johdolla hotelliin ja lähellä sijaitsevaan kylpylään. Lomamökkejä ja huviloita on useita. Ihailimme kaunista järvimaisemaa, mahtavia kallioita ja kaikkea ympärillä olevaa.

HakoApajan isäntäväki Mari ja Esa.

Siirryimme sitten vähän matkan päähän HakoApajan hirsirakennukseen. Isäntä Esa Heiskanen on omin käsin rakentanut kolmessakymmenessä vuodessa Porosalmen laelle ja rinteelle oman maailmansa upoksissa maanneista ikivanhoista puista. Esa oli 18 v. käynyt anomassa pankista lainaa ostaakseen pienen maapalan rannalta, johon alkaisi kerätä puita kuivumaan. Kuhmon ja Hyrynsalmen uittoreiteille uponneita puita hän sukelsi irrottelemaan ja kuljetti puun narusilmukalla pintaan, moottoriveneellä rantaan ja traktorilla maalle kuivumaan. 10 v. aikana järvestä nousi 1500 runkoa odottamaan rakentamista. Puita kuivatettiin useita vuosia. Päärakennus on sadan neliön Aikhi tupa. Mahtavaa ja uskomatonta yhden miehen tekemää hirsityötä.

Siirryimme sitten vähän matkan HakoApajan sisäänkäynti. 18

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Putkisalon kartanon emäntä ja lampaat.

Kokoonnuimme Aikhi Tupaan kuuntelemaan talon Mari emännän kerotomusta rakennusmiljöön synnystä ja historiasta 30 v. ajalta. Rakennus on nyt lähes 1000 m2. Ympäristöön on myöhemmin noussut useita rakennuksia esim. käsityötupa ja kalastusmuseo, lomamökkejä ja savusaunoja. Retkemme jatkui Rantasalmen Putkisalon kartanoon. Talon emäntä Susanna toivotti meidät tervetulleeksi ja kertoi tilan toiminnasta. Tilalla kasvatetaan lampaita, viljaa ja myös metsästä saadaan tuloja. Lampaat laiduntavat pellolla ja hoitavat samalla perintömaisemaa.

Päiväkahvit nautimme kartanon suuressa salissa kultareunaisista kupeista. Kahvituksen jälkeen talon vanhempi emäntä Raija kertoi kartanon historiasta hyvin kattavasti. Katseltiin pihapiirin rakennuksia ja tehtiin ostoksia myymälästä. Hyvästelimme ja kiittelimme kartanon väen. Poikkesimme vielä Parkuinmäen muistomerkillä joka on pystytetty 21 pv heinäkuuta v. 1789 ruotsalais-suomalaisten ja venäjän välisen taistelun muistoksi. Kotiinpäin lähdimme Sulkavan kautta, Vekaransalmen ylitimme lossilla ja ihastelimme uuden sillan rakennushommia, mahtavalta näytti. Kiitoksia kuljettaja Jaakko Kultaselle turvallisesta kyydistä. TEKSTI JA KUVAT Helka Koskimäki

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

ÄIJÄKERHO KOKKIKURSSILLA MARTTALASSA 19.2.2019

Äijäkerho Karjalan poikii kokoontui Marttalassa kokkikurssille ja valmistimme Päivi Jukkaran lempeässä opastuksessa aitoa ”läskisoosia” tykö tarpeineen ja jälkiruokineen,jota tietysti itse nautimme porukalla rinta rottingilla itseämme kehuskellen. Kuvat kertokoot innostuksen. Kotona tein saman annoksen seuraavana päivänä ja sain meillä asuneelta ranskalais- vaihto-oppilas Joffreyltä kehuja, ”olipa hyvää ruokaa tänään.” No joo, lähetin kännykuvan Päiville saavutuksestani, vastaus oli vähän tylyn tyylinen;liikaa jauhoja, enemmin ruskistusta ym. Ymmärrän kyllä ammattilaisen arvostelun, mutta kumminkin olin ylpeä saavutuksestani! Yritän seuraavaan kertaan kohentaa taitojani. Saimme ensi syksyksi pyynnön tulla uudelleen, uuden ”menun” harjoitukseen, jonka mielihyvin otamme vastaan. Kiitos Päivi ja Martat! Pekka Porali

Vesijumppaa keskiviikkoisin ja perjantaisin. Vetäjänä Pirjo Vuoksela ja kuva Pirjo Vuoksela. 20

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

kimppakyydeillä parin kymmenen hengen voimalla kohti Suur-Saimaan rantaa. Tänä vuonna 70 vuotta täyttänyt urheilukalastajat hankki niemen kärjen kohta seuran perustamisen jälkeen jäsenten kalastus ja virkistys käyttöön. Nyt siellä on talkootyöllä hankittuja useampia rakennuksia vuokrattavaksi jäsenistölle vapaa-ajan viettoon. Paikka oli mainio jäällä ulkoiluun, ja makkaran paistoon grilli- ja savustus kodassa. Aurinkoisessa säässä vietetyn aamupäivän ja Karin kertoman seuran toimintakatsauksen jälkeen pullakahvit maistuivat seuratuvassa KEVÄTRETKI VANNIEMEEN simmekin etukäteen allasjump- varsin erinomaiselta. Kun tuo sää28.3.2019 pa-saunassa josko me yleensäkään ennustajien lupaama pilviverhokin päästään tutustumaan paljon pu- saavutti saimaan rannan, lähdimme Innokas kalamies, Kari Autio kut- huttuun kalastajien leiripaikkaan rentoutuneena Lappeenrantaan kesui meidät tutustumaan Lappeen- kun ”MetteMannoset” lupasivat vätsohjoista tietä kotia kohti. Kiitos rannan Urheilukalastajien tukikoh- jos jonkinmoista tuulta ja räntäsa- Kari, monille meistä paikka oli uusi taan Taipalsaaren Vanniemeen. detta tulevaksi viikoksi,mutta yl- yllättävä kokemus ja näkemisen arlätys, torstai aamu valkeni sangen voinen paikka. Tämän vuoden maaliskuun säät hyvään säähän, eikä jäätkään olleet olivat varsin oikukkaat, ja jännä- vielä liiaksi heikenneet. Lähdimme Pekka Porali

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevaan Saga Torilinnaan. Palvelutalossa on esittelykierros joka ke klo 13. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Nähdään Saga Torilinnassa! Tilaa esitteet tai kysy palvelusetelistä: Sari Kärpänen | puh. 050 354 5989 sari.karpanen@sagacare.fi Saga Torilinna Snellmaninkatu 3 D 53100 Lappeenranta

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

helotus. Mikäs siellä katoksen alla oli laulellen lettukahveja nauttia. Etelä-Saimaan Invalidit yhdistys, on Naisväellä oli ensin saunavuoro, hykutsunut meidät vuosittain loma- vähän meidän miesväen oli aurinkeskus Marjolaan rentoutumaan ja gossa maisemia ihailla. Mutta kun saunomaan iltapäiväksi. tuli miesten vuoro saunaan, niin alkoi aivan valtava ukkosmyräkkä Meille sattui varsin vaihteleva ja vir- vesikuuroineen ja naiset olivat ihan kistävä elokuinen kolmetuntinen. helisemässä grillikatoksessa. Mikäs Ensin oikein lämmin auringonpais- ukkojen oli lämpimässä saunassa te, sitten ukkossade ja taas lämmin kuuron ohimenoa odotella ja sitten MARJOLASSA 14.8.2019

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

pulahtaa uimaan lämpimään järviveteen. No suomen kesä on nyt tällainen, vähän vaihteleva, olemmehan jo vuosien tuomalla kokemuksella tottuneet, että tasan ei mene luonnon lahjatkaan. Kumminkin kaikki olivat ihan kiitollisia Marjolan väelle kutsusta ja toivotaan taas mahdollisuutta ensivuonna tulla uudelleen. Pekka Porali

UKKOKERHO ”KARJALAN POIKII” TERIJOELLA YÖN YLI MATKALLA 4-5.9.2019

Tehtiinpä taas kerran päätös allasjumppa saunassa että mennään ukot porukalla reissuun ja niinhän myö lähettiin 43 äijän joukolla Vennon bussilla” Vennäin” maalle Karjalan kunnaille. Porukkaa oli kasattu lähialueilta Joutsenoa ja Savitaipaletta myöten. Keskiviikko aamuna seitsemältä lähdettiin Sepon ja Askon opastamana Lappeenrannasta kohti Nuijamaan raja-asemaa ja ruplanvaihtoa. Tottahan aina jotain pientä kommellusta sattuu. Keneltä jäi lompsa, jos toisella oli vanha passi, kuitenkin uusikin passi oli, mutta kotona. Eikun rouvat tuomaan autoilla pikapikaa tarvittavat tavarat rajalle. Eihän meillä enää tässä iässä mitään kiirettä ole. Sitten vaan tulleihin ja rajantakaiseen Karjalaan.

majoituimme entisessä Kuokkalassa, nykyisessä Repinossa, saman nimiseen hotelliin. Paikan nimihän tulee kuuluisan taiteilija Ilja Repinon nimen mukaan. Ihan kohtuu tasoinen hotelli palveluineen. Illanistujaisten ja torstain aamupalan jälkeen matka jatkui Pietarin kehätien pato-osaa pitkin joka on samalla muuten Pietarin tulvavarustus Kronstadtin linnoitussaarelle. On se melkoinen laivastotukikohta, yli 40,000 asukasta. Heillä on komea ortodoksi kirkko. Sitten pienen ulkoilutauon jälkeen alkoi jo nälkä ”kurnimaan”. Asko oli suunnitellut nälän helpottamiseksi Pietarin Ikanoa, mihin sitten mentiinkin. Siellä oli maukkaat pitsat ym. On se iso rakennelma. On siellä niin paljon kauppoja ja ravintoloita! Ilmeisesti Ikea oli suunnitellut samanlaista meille Mustolaan. Mitenkähän olisi meidän kaupunkikeskustan kehitykselle käynyt jos se olisi aikoinaan rakennettu?

Lähdimme iltapäivällä palailemaan Uudenkirkon ja Summan kautta Viipuria kohti katsellen ja ihmetellen sodanaikaisia kohteita, isiemme uhrauksia kunnioittaen. Ruokailimme vielä Viipurissa, mm. hienossa, uudelleen vanhojen piirustusten mukaisesti rakennetussa ravintola Espilässä. Tällä kertaa ruokakin tuli ajoissa, joskus siellä joutuu odottelemaan turhankin pitkään, kun on olevinaan niin kiire kotiin, mm. borshkeitto oli todella hyvää! Venäjän tullin ja tax-free-kaupan jälkeen Suomen tulli ja raja oli tervetullut. Iltahämärissä saavuttiin Lappeenrantaan yhtä kokemusta rikkaampina. Yllättävää oli, että vaikka olimme aika iäkäs joukko ei meillä ollut ongelmia oikeastaan missään asiassa. Kiitos ryhmäläisille, ryhmänvetäjille Verhon Askolle ja Kilpiän Sepolle ja tietysti bussin kuljettajallemme! Pekka Porali

Viipurissa syötiin aamupala ja sitten lähdettiin kohti Johannesta ja Koivistoa. Siellä tutustuttiin komiaan suomalaisten aikaiseen kirkkoon, joka toimii paikallismuseona. Rantatietä pitkin jatkettiin ohi uuden öljysataman maisemia ihaillen Terijokea kohti, matkalla jotkin kertoivat muisteluksiaan. Terijoen kuuluisilla rantahiekoilla emme kumminkaan käyneet, joten ajoimme ohi hotellialueen. Terijoen alueella

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

YLÖS ULOS

Itselle se tuli eteen jo neljävitosena, Niilo Tarvajärvi lopetti aina Aa- kun selkä petti totaalisesti. Sen jälmukahvilla ohjelmansa tähän sa- keisen leikkauksen jälkihoitona hunomaan. Se jäi varmasti monen rahdin kuntohiihtoon, mikä oli niin meidän ikäisten ihmisten muistin mielelle kuin kropalle hyvä oivallus. syövereihin, mutta kuinkahan moni meistä on tätä oivallista kehotusta Nyt myöhemmin, kun nivelrikko noudattanut? On vedottu vaikka polvissa alkoi pahasti jäytämään, mihin kiireisempään ja tärkeämpään niin jouduin polvinivelleikkauktekemiseen! seen. Lähiaikoina toiseenkin polveen laitetaan titaanit, niin lähdin Vanhemmiten, kun meille on alka- hakemaan apua ja neuvoja kuntoutnut tulla kaikenlaista ”kremppaa”- tamiseen ammattilaiselta. niin iän kuin työnkin aikaansaamana, jos johonkin paikkaan kehoa, Vuosien varrella yrittäjäaikoinaniin sitten vasta on tullut mieleen, ni olin tutustunut Fysioterapeutti josko olisi kumminkin pitänyt nou- Maarit Eskola-Heikkiseen. Menin dattaa tuota Tarvan niin iloista toi- vaimoni Kitin kanssa hänen luokvotusta. Mutta ei se kyllä vieläkään seen pyytämään neuvoja niin itseni ole liian myöhäistä elämän laadun kuntoutukseen kuin muuhunkin ylläpitämiseksi! oman ja vaimoni hyvinvoinnin ja elämän laadun ylläpitämiseen josta tämä kuvasarja: YLÖS –ULOS JA LENKILLE.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Tärkeintähän on ensin päästä ylös sieltä sohvalta tekemään näitä juttuja, josta kerron: kun nouset tuolilta istu ensin etureunalla, toinen jalka taaempana josta on helpompi ponnistaa tue käsillä.

Sama asento venyttää myös reiden etuosaa, tehostuu kun se tehdään seisten jalka takana tuolilla.

JA LENKILLE!

KAIKKI LÄHTEE JALKATERÄSTÄ:

Verenkierto, etenkin jalkojen laskimoverenkierto pitää jalat vetreinä ja estää alaraajojen turvotusta. Pohjepumppu pitää pitää käynnissä! Nousu päkiöille: huomioi, että nouset suoraan päkijälle… ei ulkoreunalle. pohjevenytys: tehdään kahdella tavalla; polvi suorana, (silloin pohkeen Lonkan koukistajan venytys on paksumpi yläosa venyy), ja koukussa helppo tehdä tuolilla istuen toinen (tuntuu nilkassa ja akillesjänteessä.) jalka sivulla, selän ojennus ja lantiota eteenpäin.

Hengitys on myös hyvin tärkeää: Hyvä ryhti ja rangan ojennus on se juttu, silloin keuhkot saavat tilaa ja pystymme hengittämään myös keuhkojen ala osilla, istuen, kiertäen kroppaa, puhaltaen ulos, tulee hyvä tulos! Aamujumppa liikkeet saavat Kitin herättämään ja virittämään koko kehon päivän askareisiin. Vielä kerran Tarvan sanoin: ylösulos- ja lenkille!

Lantion ja lonkkien liikkuvuus tuo kävelyyn ketteryyttä, lonkan koukistajien kireys voi estää pakaralihaksia aktivoitumasta.

Kiitos Maaritille opastuksesta ja onnea hänen 35 vuotiaalle fysioterapia yritykselleen, ja onnea myös yrittäjälle itselleen!

Reiden taka osa: tämän voi tehdä vaikka sohvalla, meille niin tuttu paikka, eli jalka suorana, toinen sohvan reunalla koukussa, selkä suora- Pekka Porali na: venytys tuntuu reiden takana.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

RANTAONGINTA 2019

Yhdistyksemme parhaat Ahdin suosimat rantaonkijat ratkaistiin 3.6.2019 Korkkitehtaan rannassa todella kauniissa alkukesän säässä, mikä varmaankin myös verotti saaliiden suuruutta, mutta tosi kalahenkilöt kyllä erottuivat joukosta.

saaliillaan ja hän sai myös miesten suurimman kala painoltaan 750 g. Toisena oli Ahti Hellsten 700 g, 3. Vesa Poutanen 575 g, 4. Kari Autio 415 g, 5. Leo Korhonen 345 g.

Naistensarjan paras kalannarraaja oli Eira Mononen saaliillaan 1250 g, hän myös sai naisista suurimman vonkaleen 610 g lahnan. Seuraavana eli 2. Laila Hellsten 900 g, 3. Terttu Huhtiniemi 205 g, 4. Helka Koskimäki 175 g, 5. Arja Villanen 110 g

Viisi parasta yhteensä 3400 g.

Viiden parhaan tulos oli yhteensä 2640 g. Eipä miehilläkään ollut paljon lapsenlapsille kehumista saaliissaan kun tuloksia punnittiin, kaloja kumminkin eikä vanhoja saappaanrahjoja. Paras oli Lötjösen Eino 1365 g 26

Kuinka ollakaan, taas miehet voittivat, niin kesäosuuden kuin olivat voittaneet pilkinnän, eli kiertopalkintoon teksti: miehet 2019. Ei hätää, ensivuonna Korttelan Maken lahjoittama

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

”potti” uudelleen jakoon, - pilkkejä kiillottamaan!

YHDISTYKSEN PILKKIKILPAILU PIDETTIIN MARJOLASSA 21.2.2019

Naisten sarjan voitti Arja Villanen 1820 gramman saaliillaan, toisena Seija Mäkirinta, 1630 g, kolmas Terttu Huhtiniemi 1335 g, neljäs Laila Hellsten ja viides Eira Mononen. Miesten sarjan viisi parasta olivat: 1. Timo Kaukonen 5075 g, 2. Leo Korhonen 4525 g, 3. Poutanen Vesa 3055 g ,4. Jaakko Villanen 2290 g ,5. Kari Autio 1550 g. Viisi parasta naispilkkijää, yht. 5565 g ja viisi parasta miespilkkijää, yht. 16495 g, ratkoivat vuotuisen talvisen kisan miesten eduksi, kesän rantaonginta sitten kesällä ratkaisee kummalle joukkueelle kiertopalkinto kaiverretaan vuodelle 2019.

TerveJalka-jalkaklinikka on alaraaja-asiantuntija

Enemmän elämään

Jalkaklinikan fysioterapeuttimme ovat erikoistuneet jalan ongelmiin, kehon kineettisen ketjun toimintaan ja harjoittamiseen sekä tukipohjallisten valintaan ja muotoiluun.

Jalkojen virheasennot, erilaiset kiputilat ja toiminnalliset häiriöt ovat yleisiä. Tyypillisiä ongelmia asiakkaillamme ovat vaivasenluut, vasaravarpaat, jalkaterän etuosan kipu, ”luupiikki”/ kantakalvon ja akillesjänteen tulehdukset, rasitusvammat säären, polven ja lonkan alueella. Jalkaklinikalle voi tulla ilman lääkärin lähetettä tai lähetteellä. Ajanvaraus puh. 020 743 7290

KunnonKaupasta laadukkaat terveysjalkineet: New Feet Medical Footwear kengät erityisesti diabeetikoille, reumaatikoille sekä heille, joilla on esim. vaivaisenluut/vasaravarpaat. Think! -Täydelliset jalkineet ovat erinomainen valinta ennalta ehkäisemään jalan virheasentoja sekä tukemaan jo ilmenneitä virheasentoja. Mallistomme sandaaleihin voi laittaa oman tukipohjallisen.

Fysio-Eskola tarjoaa Enemmän elämään! Valtakatu 38, 53100 Lpr www.fysio-eskola.fi Fysioterapia- ja KehoKeskus 020 743 7290 toimisto@fysio-eskola.fi

Merkki paikallisuudesta.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Meitä omistaja-asiakkaita on jo 50 000. Kiitos, kun olet yksi meistä. Tutustu sinulle kuuluviin etuihin ja osallistu 1 000 €:n arvoisen matkalahjakortin arvontaan verkossa op.fi/etela-karjala/edut tai konttorissamme.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kiinteistรถmaailma Lappeenranta Kaakkoiskaari 1, 53500 Lappeenranta Puh. 020 743 1211

www.llh.fi

Lappeenrannan Asuntokauppa Oy LKV Kauppakatu 53, 53100 Lappeenranta Puh. 010 423 8500 lpr.kauppakatu@kiinteistomaailma.fi

Kauppatori

Raatimiehenkatu 20 C 53100 Lappeenranta

Kaakkoiskaari 20, 53500 LAPPEENRANTA

Katsastajankatu 4, 53500 LAPPEENRANTA

Tuomaankuja 8, 55100 IMATRA

ELร KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Kari Haiko Urolantie 33 Sihteeri Maija-Liisa Raatikainen Honkatie 1

54720 Lemi 54850 Kuukanniemi

050 3674739, kari.haiko@gmail.com 0500 651 837, maija-liisa.raatikainen@pp.inet.fi

LEMIN HIUSHUONE

Toukkalantie 4, LEMI

040 524 5887

PERINTEISET

VIIPURINRINKELIT 0400 274 987 Kotileipomo J. Rasa Ky

LEMIN SÄRÄ - YKSI SUOMEN SEITSEMÄSTÄ IHMEESTÄ Tervetuloa herkuttelemaan yksin, kaksin tai sankoin joukoin! PERINTEINEN SÄRÄ-ATERIA 33€ JUHLAPAKETTI 38€ Ravintola Säräpirtti Kippurasarvi p. 05 4146 470 info@sarapirtti.fi

www.sarapirtti.fi

Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta 2020

omasp.fi 30

Toivottaa OmaSp Lappeenranta Valtakatu 32

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

TILAUSLIIKENNE

RAPI

Tilausajot

0400 865 835

www.rapi.fi

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

TARVITSENKO TELKKARIA?

Talviaamun valjetessa astun pirtistä pihalle. Lumet portailta lakaisen, hahtuvat kellarin kululta. Katson maisemaa mäkistä, hankeen paksuun peittynyttä, kuuran kätkemää käpyä. Luojan ihmeitä ihailen. Kutonut on pakkasherra hienot huurrekukkasensa, sen seitsemät seittisensä tuvan kaikkiin akkunoihin. Onpa saanut kannen uuden eilen aukaistu avanto, josta veet vesikelkalla vedin viereen rantasaunan. Metsän öiset taapertajat jättäneet on jälkiänsä kinoksille hohtaville. Kettu on kiertänyt avannon, varvikossa metsämyyrä, jänis liiterin edestä. Järven jääll´ on teeriparvi kaivautunut kieppeihinsä. Otan sukset seinustalta, kiinnitän siteet monoihin, sauvat hyppysiin hivutan. Lylyt liu´utan ladulle rannan viertä kiertävälle. Nautin auringon valosta, rauhasta lumisen luonnon, liikunnan luomasta ilosta. Aira Grén Lemi

32 18

ELÄKELIITON KARJALAN ETELÄ-SAVON PIIRIN PIIRIN JOULUTERVEHDYS JOULULEHTI 2018 2019

Kiitos

kuluneesta vuodesta! Tervetuloa ensi vuonnakin tekemään puukauppaa. Metsäasiakasvastaava Olavi Pikkarainen p. 0400 132 936 Metsäasiakasvastaava Ville-Veikko Kontinen p. 040 509 0236 Metsätalousasiantuntija Paavo Ripatti p. 0400 755 126

Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsa.fi

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Riitta Kulju Sihteeri Birgitta Heimala

Taimitie 5 Kurvilantie 32

54500 Taavetti 54500 Taavetti

040 4107 006, riitta.kulju1@gmail.com 050 5436 960, birgitta.heimala@gmail.com

Puheenjohtajan tervehdys

nsimmäinen vuosi puheenjohtajana on tulossa täyteen. Nykyaikana on ollut helppo pitää yhteyttä ihmisiin, puhelin, viestit, sähköpostit ym. sähköiset välineet helpottavat yhteydenpitoa. Tieto kulkee joutuisasti olipa asia mikä tahansa. Kiireitäkin on, on tehtävä sitä ja tätä, mutta sehän on vain elämän suola. Joka vuosi vietämme kuitenkin Joulua. Muistellaan hyvää joulun aikaa!

kiireettömästä ajasta, lapsista, lapsenlapsista ja hehän vievät ajatukset jouluun, jossa oli pukki lahjoineen ja herkulliset äitien tekemät jouluruoat. Jouluun kuuluvat myös kuusi kynttilöineen ja käynti hautausmaalla kynttilämerta katsomassa ja muistamassa poisnukkuneita.

NAUTTIEN

VUOSI VAIHTUU,

lähdetään rakentamaan uutta toiminnallista vuotta 2020! Kiitos kaikille jäsenillemme menneestä tapahtumarikkaasta vuodesta. Toivotan kaikille lukijoillemme ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Riitta Kulju Luumäen yhdistyksen puheenjohtaja

Isä keittää joulupuuroa

ertahan se on ensimmäinenkin, tuumi isä ja valmistautui elämänsä ensimmäisen puuron keittoon. Olisi joutanut olla joku arkisempi ajankohta, jos niinkuin jotakin sattuisi menemään jotenkin pieleen. Mutta mitenkä voisi mennä, pussin kyljessä on tarkat ohjeet. Siellä ne nyt riisit muuttuvat puuroksi kiehuvassa maidossa. Näytetäänpä vaimolle, ettei yksi anopin nilkan nyrjähdys jouluaaton ohjelmaa muuta. Aina on syöty joulupuuro kun Suomen Turku on joulurauhan julistanut. -Voihan lonkero, mikä sille nyt tuli. Se ei mahdu tähän kattilaan. Voi kökön kökkö! 34

-Tee nyt jotain, sanoi joku. -Niin mitä? -Nosta nyt ainakin minut pois kuumalta levyltä. -Jaa, tosiaan.... -Sekoita, että vähän jäähtyy. Ennen siihen käytettiin puukauhaa, olisi se varmasti parempi kuin kahveli. -Siellä alemmassa laatikossa. Levy pitäisi panna ykköselle, kuutonen on liian kuuma. -Voi kiitoksia! Ihan kuin sinä puuro antaisit ohjeita. Tällä tavoinko sinä aina vaimoanikin auttelet? -Ei ole tarvinnut. Hän on oppinut niksit jo äidinmaidosta. Sinuna minä hoitelisin tähteeksi jääneen puuron kiehumaan kypsäksi asti ja

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

jäljet pitäisi siivota. -Herranjestas, kun täällä haisee hellalle kiehunut maito, siunailee kotiin palaava vaimo. -No, siinä nyt kävi vähän niin, änkyttelee isä. Mutta puuro antoi minulle hyvän neuvon vastaisen varalle. Se kehotti ostamaan sellaisen höyrykattilan, joka pitää puuron sisällään. -Ai puuro kehotti! Olipa tosi hyvä puuropuhe. Niin hyvä, että alapas laputtaa ostamaan sellainen kattila itsellesi joululahjaksi. Anneli Hyyrynen

Kinkun sulatus

- Täältä tullaan, oletko valmis, huusi kinkkupala, jota oli höystetty lanttulaatikolla ja melkoisella määrällä sinappia. - Joko taas! murisi mahalaukku. En ole edellisiäkään täytteitä ehtinyt loppuun asti selvitellä. Mutta tulkaa, tulkaa kaikki, tänne vaan toisten sakkiin. -Äläpähän murise, lohduttelee siansiivu. Tulet huomaamaan, miten helpoksi olen tehnyt hommasi. Oikeastaan hampaat sen tekivät. Lienee tehty niille jotakin remonttia, kun oli niin teräviksi hiottu. Ja sitten se mukellus, ei tuntunut siitä loppua tulevan! Jotain terveysoppia oli kai saatu. Luulin jo, ettei minua alas laskettaisikaan. -Totta on, totesi mahalaukku. Sellaista on muusia, ettei tuosta tiedä, mitä imisi. Taidankin tyrkätä sen tuollaisenaan ohutsuolen hoidettavaksi. -Ja niin uiskenteli joskus niin murea ja himoittava kinkunpala kohti uutta ulottuvuuttaan. Eikä murehtinut menneitä. Anneli Hyyrynen

Syksyn tulo

Helteinen kesä mennyt on, syystuuli ravistelee lehdet pois. Koulutielle lapset reippaasti käy, kurkiaurat ylitsemme lentävät pois. On saapunut ruska, vilu hiipii hiljalleen. Sato laareihin puitu jo on, marjat poimittu, pottumaat läpikäyty, kellareihin saatu juurekset, sun muut, on mieli hyvä. Lämpöä lisätty, valoja lisätty kynttilöin. On hyvä katsoa taakse päin, oli kesä lämmin, terveyttä toi, hyvä näin. Kaihoten katsotaan eteen päin, joko vielä seuraavan kesän näen? Voiko talven tuisku ja pakkassää, Sinut mukaansa temmata. -Et jaksakaan enää. Onhan meillä toivo, on Joulu.

Tule, joulu, koteihimme!

Jeesus joulun Herra, tule jällehen! Tule koteihimme taivaan lapsonen! Paljon ahdistusta täällä ollut on. Pyhää vapahdusta vartoo onneton. Jeesus joulun Herra, saavu sydämiin! Armon, rauhan tiellä onnen kyyneliin, heltyy mieli, jossa varjot asustaa. Jeesus joulun Herra, koteihimme saa! P.T.

P.T.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Luumäen oma “runotyttö” Aili Laukas (94v.) LAPSUUS

NUORUUS (sota-aika)

Elokuun 24 päivä vuonna 1925 kesken syystöiden syntyi Taavi ja Emmi-Sofia Siiropäälle, Luumäen Siiropään kylässä perheen yhdeksäs lapsi, tyttö, joka nimettiin Ailiksi. Ailin jälkeen syntyi perheeseen vielä yksi tyttö Maija-Liisa, jonka jälkeen sisaruksia oli 10.

Aili oli neljätoistavuotias kun talvisota syttyi ja sotien päätyttyä hän oli kaksikymppinen, joten koko paras nuoruus kului siinä sodan myötä. Se tarkoitti, kun kolme vanhinta veljestä oli sodassa, että maatalon työt jäivät äidin ja tytärten haltuun. Kaksi talon kolmesta hevosestakin oli viety sotaan. Oli pakko oppia teSiiropään talo oli sen ajan tyypilli- kemään myös miesten töitä, ja siinä nen maalaistalo, jossa oli kaiken- tuli tutuksi myös Fiskarsin 10-auralaisia eläimiä; lehmistä, hevosista, kin, jolla oli kynnettävä peltoa. Pelsioista, lampaista kanoihin. Ailin lot oli saatava kylvökuntoon ja myös muistoissa elämä oli hyvin omava- kylvettävä sillä ruokaa tarvittiin. raista, rahaa ei paljon käytetty, mutta elämä oli onnellista ainakin lapsen muistoissa. V. 1932 oli sitten aloitettava kansakoulu joka muodostui 2 luokasta alakoulua ja 4 luokasta yläkoulua. Opettajina toimivat alakoulussa Lydia Valtonen ja yläkoulussa Taipaleen pariskunta Kaino ja Frans Peter. Koulutovereita oli runsaasti, luokkakoot olivat paljon suurempia kuin nykyään. Kouluaika sisältää erikoisen muiston, joka on vieläkin Ailin muistissa hyvin sanasta sanaan. Maaliskuun alussa 1937, Ailin ollessa 11-vuotias koululainen hän sai kunnian Luumäen lasten puolesta lausua kukkatervehdyksen presidentti Pehr Edvin Svinufvudille Luumäen asemalla, kun hän palasi Luumäelle, Kotkaniemeen presidenttikauden päätyttyä. Aili muistaa hyvin sanat, jotka hän Jatkosodan aikana oli monessa lausui: ”Pitäjän pienenpien terveh- maatalossa sotavankeja auttamassa dyksenä pyydämme saada ojentaa töissä. Niin myös Siiropäällä, tosin teille Herra Presidentti nämä kuk- heillä oli ns. siviilisotavankeja Sortakaset”. Huomon Rauha oli kukki- valasta. Kaksi nuorta, poika 16 v ja en ojentajana. Ehkä silloin jo kipinä tyttö 14 v. Poika oli Vasili Zidorkin runojen lausuntaan ja esiintymiseen jota sanottiin Villeksi. He olivat sai alkunsa, ja siitä taidosta me luu- Siiropäällä toista vuotta ja itku tuli mäkeläiset olemme saaneet nauttia silmään kaikille, kun he joutuivat sodan päätyttyä palaamaan Neuvosjo yli 80 vuotta. 36

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

toliittoon. Sen jälkeen ei heistä ole kuulunut mitään. Sota-aikana oli paljon liikkeelä evakoita ja heitä tietenkin majoitettiin Siiropäällekin jatkuvasti. Oli esimerkiksi Säkkijärveltä nuori tyttö, jolla oli mukanaan kymmenkunta lehmää jotka oli majoitettava. Navetta oli täynnä, joten ei muuta kuin lantalan lattialle pahnoja ja lehmät sinne odottamaan viikoksi eteenpäin kuljetusta. Talvisodan syttymisen 30.11.1939 Aili muistaa elävästi, koska kukaan ei odottanut sodan syttymistä, vaan

yhtäkkiä kirkonkylän yläpuolella kohti Kouvolaa lensi matalalla yhdeksän lentokonetta. Niitä mentiin oikein ulos ihmettelemään ja vasta radiosta saatiin sitten kuulla, että sota oli syttynyt. Kolme veljestä joutui heti rintamalle. Isä joka toimi Luumäen kunnallislautakunnan puheenjohtajana (nyk. kunnanjohtajana) oli jo sen ikäinen ettei joutu-

sa runojen lukemista ja esittämistä. ”Tupakkaa en ole tuprutellut enkä viinan kanssa lätrännyt.”

Vas. Aili Laukas, Aino Korkiakangas, Maija-Liisa sisko ja Selma täti.

nut rintamalle, mutta hän oli koko AIKUISUUS, TYÖELÄMÄ JA ELÄKEPÄIVÄT sota-ajan kiinni kunnan tehtävissä. Ailin veljillä rintamalla oli varjeluksensa, sillä kaikki kolme tulivat elä- Sota sitten aikanaan päättyi ja Aili vinä (osa haavoittuneena) takaisin niinkuin muutkin saivat aloittaa normaalin siviilielämän. Tanssikielkotiin sodan päätyttyä. tokin aikanaan loppui ja Risulahti kutsui tanssimaan. Sieltä sitten löytyi kumppani Martti Laukas, joka asusti läheisessä Antikkalan kylässä. Naimisiin mentiin v. 1948 ja hääpukukangas tuli ihan Amerikasta, serkun lähettämänä, kun ei Suomesta oikein kankaita saanut. Arki aloitettiin pitämällä Laukkaan sekatavaramyymälää Taavetin aseman lähellä entisessä Timosen talossa, jossa toimi myös Osuuskassakin. Lapsia syntyi kaksi kappaletta, molemmat tyttöjä. Aikanaan sitten kauppa siirtyi Taavetin keskustaan, jossa toiminta jatkui vireästi. Kiinteistö kävi Aili Laukas jatkosodan aikana pieneksi ja viereen rakennettiin uusi veljensä Laurin sota-asussa (salaa) nykyaikainen ja tilavampi kauppaVarsinaisia lottatöitä ei Aili ehtinyt rakennus. Sitten Martti sairastui tekemään, koska talon työt sitoivat ja oli vuorossa sukupolvenvaihdos. ja sisarusparven toiset tytöt olivat Tytär miehineen jatkoi liiketoiminlottina. Aili muistaa kuitenkin, että taa, tosin sekatavaraliike lopetettiin aina kun vähänkin oli vapaa-aikaa, ja tilalle tuli urheilutarvike myyniin leikattiin lakanoista 8 cm le- mälä. Siinä vaiheessa Ailikin sitten vyisiä sidetarpeita sotasairaaloiden lopetti pitkän työuransa ja siirtyi käyttöön. Pellavalakanat eivät kuu- ansaituille eläkepäiville. Hyvästä lemma kelvanneet, vaan piti olla terveydestä Aili kiittää siitä, että on joustavampaa kangasta. Rullat oli koko elämänsä viettänyt terveellistä käärittävä tiukoiksi ja sitten muis- työteliästä elämää ja ollut kiinnostaakseni Mätön Elli toimitti ne tunut maailman asioista sekä saanut eteenpäin. harrastaa hänen niin rakastamaan-

”Runot ovat minun rakkauteni. Niitä minä luen ja opettelen vieläkin uusia. Yrjö Jylhä on lempirunoilijani. Hänen runonsa minua puhuttelevat ja ne on monta kertaa itkettävä itse, ennenkuin niitä pystyy esittämään. Lempirunoja on monta, esimerkiksi Heinäkuun yö ja Kirvesmäki. Kaikkein rakkain on tietenkin Eino Leinon Nocturno. Yksi Jylhän runo on vielä opeteltava ja se on Viimeinen virsi. Se on yhtä koskettava kuin Kaivo-runokin. Minä näen runot silmissäni, näen korsut ja näen sotilaan pyytävän vettä jne. Minä elän runoissa ja siksi minä myös muistan ne”.

Aili Laukkaan runoesityksistä ja näytelmäsuorituksista me luumäkeläiset olemme saaneet nauttia vuodesta 1937 tähän päivään asti. Satoja kertoja on milloin kunta, milloin seurakunta tai eri yhdistykset kääntyneet Ailin puoleen ja aina on ”runotyttömme” ollut valmis meitä auttamaan esityksillään. Haluankin kiittää, Sinua Aili, ihan näin julkisesti meidän kaikkien luumäkeläisten puolesta siitä lahjasta, jota olet meille jakanut vuosikymmeniä. Kiitos ja kunnioitus! Tapani Sulander ps. Tässä tekstissä on murto-osa yli tunnin mittaisesta haastatte-lusta, joka on kuunneltavissa ääninauhalla.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

KUVAGALLERIA VUODEN

3 1. Tammikuussa jälleen Kaustisten Kansanterveyslaitoksella 2. Englanninkerho oli myös uutta yhdistyksen toiminnassa 3. Yhdistyksen uusi Taidekerho aloitti vuoden alussa 4. Yhdistyksen vapaaehtoiset viettämässä saunapäivää Seurakunnan kesäkoti Osviitassa 5 Emäntäryhmä n:o 1 valmiina kahvittamaan tanssijoita 6. Kesäretkellä käytiin Orilammella sekä Heinolan Teatterissa 7. Tarinatupaan Joukolaan kokoonnuttiin joka maanantai 8. Vapaaehtoisvastaava Elsi tarjoilee Tertulle ikäkahvilassa vappusimaa 9. Savitaipaleen Charlotta ja Taneli vierailivat tarinatuvassa 10. Ulkoilupäivänä Venäläisenkylän majalla myös tanssittiin 11. Yhdistyksen karaoketähdet Reijo, Arto ja Antero sekä ”pelimannisetä” Seppo Joukolan kauden päättäjäisissä 12. Ulkoilupäivänä saatiin myös tietoa metsien tilasta 38

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

2019 TOIMINNASTA

6 5

8 7

10 9

12 ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Luumäen kunta toivottaa kaikille Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Olemme palvelusetelituottaja

Hoivapalvelut Siivouspalvelut yrityksille ja yksityisille Siivoustarvikemyynti ja konsultointi

~ BËWZÝchÝc ~ :^SX]Z^]TTc ~ 8[\P[Ë\_Ý_d\_dc ~ 0daX]Z^_P]TT[Xc

Ilo Siivota!

(05) 4171 296

| www.bionella.ﬁ Riihitie 1, Taavetti | Leipurinkatu 2 L 1, Lappeenranta

~ BËWZÝchÝc ~ :^SX]Z^]TTc ~ 8[\P[Ë\_Ý_d\_dc ~ 0daX]Z^_P]TT[Xc

• Kodinkoneet • Ilmalämpöpumput • Aurinkopaneelit Ansaritie 38 54510 URO Suklaarusinoita n. 20 g. Ainekset: rusina, sokeri, kaakaovoi, täysmaitojauhe, kaakaomassa, vehnäjauho, laktoosi, emulgointiaine (soijalesitiini), aromit (vanilja) pintakäsittelyaine (E414). Maitosuklaata 42 %. Sisältää gluteenia ja maitoa. Saattaa sisältää jäämiä pähkinöistä. Parasta ennen 15.2.2018. Suklaarusinoita n. 20 g. Ainekset: rusina, sokeri, kaakaovoi, täysmaitojauhe, kaakaomassa, vehnäjauho, laktoosi, emulgointiaine (soijalesitiini), aromit (vanilja) pintakäsittelyaine (E414). Maitosuklaata 42 %. Valmistuttaja Lumac Finland Oy. Sisältää gluteenia ja maitoa. Saattaa sisältää jäämiä pähkinöistä. Parasta ennen 15.2.2018.

p. 0400 752 069Ansaritie Ansaritie 38, URO 38 54510 URO

Valmistuttaja Lumac Finland Oy.

p. 040 591 2325

VUOKRATAAN JUHLATELTTA 5,2 m x 12 m. Linnalantie Puh. 0400-752 48 069 TAAVETTI

www.luumaenisannointi.fi TAAVETTI

Rakentaminen ja remontointi: 040 152 8419 / Joni Kainlauri Maanrakennus: 040 152 8519 / Joonas Kainlauri 40

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

• Fysioterapia • Hieronta • Faskiakäsittely • Tukisukkatuotteet ja -mittaukset • Hyvinvointineuvonta ja -valmennus • Ryhmäohjaukset ja luennot • Omaishoidon palvelusetelituottaja Marttilantie 25 • 54500 Taavetti p. 050 444 8262 www.fysioterapiakatikiiski.fi Ajanvaraus: www.vello.fi/ftkatikiiski

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

www.mense.fi ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Juha Härkönen Sihteeri Osmo Joro

Piankuja 1 Rantakuja 3

59100 Parikkala 59310 Särkisalmi

0400 756 452, harkonen.juha@gmail.com 040 544 8229, osmo.joro@gmail.com

Mäntyläisen perheen joulu Jouluaaton aatto, perimätiedon mukaan on vuoden kiireisin päivä. Mäntyläisen äiti hyöri keittiössä ja pakkasi joulukamppeita kokoon. Ala-astetta käyvä Laura tavaili päivän lehteä ja huudahti: - Äiti, tässä sanotaan, että Jumala on saanut sairauskohtauksen. Joulustressistä varmaankin! - Mitä sinä höpötät? - Ihan totta! Tässä sanotaan, että Jumala on kutsunut luokseen tohtori Juhani Lindströmin. Mäntyläisen perhe oli lähdössä junalla mummolaan Pohjois-Suomeen. Lähtö viivästyi ja viivästyi. Kun he vihdoin viimein olivat päässeet rautatieasemalle kimpsuineen ja

kampsuineen, junasta näkyivät enää perävalot. - Sinun syytäsi! isä Mäntyläinen ärähti vaimolleen. - Sinä ja sinun alituiset pukemisesi ja pakkaamisesi! Olisit reilusti ja yksinkertaisesti ottanut mukaan vain kaiken sen, mitä kukin meistä tarvitsee, niin meidän perhe ei seisoisi nyt tässä. Vaimo kimpaantui. - Ja sinä! Jos sinä et olisi pakottanut meitä kaikkia juoksemaan pää kolmantena jalkana asemalle, niin seuraavaa junaa ei tarvitsisi odottaa läheskään niin kauan. Aatonaaton hoppu oli lopulta jotenkuten hoidettu. Oltiin porukalla mummolassa. Laura tavaili uutta luontokirjaansa, joka kertoi sarvi-

kuonoista. Mummo otti osaa lukutapahtumaan. - Laura pikkuinen, tiedätkö sinä, miksi sillä sarvikuonolla on tuollainen sarvi? hän kysyi. - Tietysti sillä pitää olla sarvi, Laura tuhahti, - kun kerran sillä on kuonokin. Olisi ihan höhlää, jos sen nimi olisi pelkkä kuono. Illalla Laura kuiskasi iltarukouksessaan: - Rakas jumala, siirrä sitä jouluaattoa vähän lähemmäs tätä päivää. Me pikkulapset emme millään jaksa odottaa niin kauan. Tarina kirjasta Nauru päivässä 365 vuodesssa

Lapsuuteni joulukuusi Oli aika armahin kun olin lasna, kului päiväni tyynnä ja onnekasna. Minä maailman tuskasta tietänyt en, vaan nautin rauhasta lapsuuden. Oli leikistä kyllin mun riemuksein ja huolteni taakan mä äidille vein. Kun tähdet loisteli hankien yllä, ne täyttivät mieleni ihmettelyllä. Voi tähtien luokse kun päästä vois. Ja mä toivoin, joulu jos huomenna ois. Laps onnellinen oli oottaessaan tuota juhlaa taivaan kuninkaan. Meni päiviä monta ja nukuttiin öitä. Minä kaipasin kuusta ja kynttilöitä. Tuli jouluaatto, sitä riemua voi. Isä kauniin kuusen kun metsästä toi. Äiti kynttilät laittoi ja kaunisti sen. Hämyss’ illan se oli niin juhlallinen. Ja kuusessa kynttilät syttyi ja paloi, se lapsenmieleeni lämpöä valoi. Kuin kuorosta taivaan enkelten ois kuulunut kuiskaus hiljainen ja jouluvirren kun säveliin isän kanssa kaikin me yhdyttiin. Minä onneeni uupuen nukkunut lienen. Emo vuoteelle kantoi poikasen pienen. Jäi siunaava enkeli vuotehen luo, koti suojan lämpimän, armahan tuo. On kynttilät kuusessa himmenneet. Ovat lapsuusvuoteni vierineet. Väinö Vuorinteen runo kirjasta UNTEN! JUHLAT 44

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kotiseutu tutuksi Parikkalan eläkeliiton retki Uukuniemelle 24.7.2019

iime vuosien aikana kotiseudullamme on tapahtunut useita kunta- ja seurakunta- liitoksia. Samojen rajojen sisälle on tullut uusia naapureita, joista emme välttämättä tiedä paljoakaan. Tällainen tilanne aiheuttaa helposti vierauden tunnetta, jopa kyräilyä naapureita kohtaan. Tietomme naapuripitäjän historiasta, kulttuurista, nähtävyyksistä ja palveluista saattavat olla vähäiset. Ehkä emme ole käyneet edes naapuri- pitäjän kirkonkylässä. Tämän havainnon olemme tehneet myös eri-ikäisten parikkalalaisten keskuudessa. Vuonna 2005 Parikkala, Saari ja Uukuniemi liittyivät uudeksi Parikkalan kunnaksi ja seurakunnaksi. Parikkalan keskustasta Uukuniemen Kirkonkylään on matkaa 50 km. Uukuniemi on kuntayhteisön pienin osapuoli. Kanta-asukkaita tällä hetkellä on n. 400. Onko Uukuniemellä mitään nähtävää? Parikkalan eläkeliittolaiset lähtivät kesäiselle tutustumismatkalle. Retkelle osallistui peräti neljäkymmentä asiasta kiinnostunutta. Koko kuntamme alueelle yhteistä on itäraja, jonka taakse jäi osia kuntayhteisömme kaikista pitäjistä. Uukuniemi menetti eniten. Kolme neljäsosaa sen alueesta jäi silloisen Neuvostoliiton puolelle. Niukkalan ja kirkonkylän välillä olevassa Suojärvessä rajamerkit näkyvät maantielle asti. Mutta ei Uukuniemi kuitenkaan mikään turha paikka ole! Keskellä Niukkalan kylää voi auton ikkunasta ihmetellä laitumella ruokailevia biisoneja. Ylämaan lehmiä ja Suurtuvan tilan lammaskatraita. Lähiruokaa on siis tarjolla. Siksi kotiseuturetken päivä alkoi Juholan biisonitilalla

biisonikeittolounaalla. Yrittämisen uskallustakin paikkakunnalta löytyy. Kevätkesästä avattiin Niukkalan mäelle uudelleen kyläkauppa ja sen yhteyteen Evakkotaival-kahvila. Entiseen kunnanvirastoon perustettiin Uukuniemi-hotelli. Paikkakunnan historiaan retkikunta tutustui 1800-luvun lopulla perustetulla Paakasalmen hautausmaalla, johon kätketty suuri joukko Uukuniemen hengelliseen ja henkiseen elämään vaikuttaneita merkkihenkilöitä. Jotkut heistä ovat olleet valtakunnallisiakin vastuunkantajia tai tulleet tunnetuiksi eri elämän aloilla talousmiehinä, tehtailijoina, urheilijoina. Uukuniemen puinen ristikirkko on rakennettu v. 1797. Sen vierellä on laaja sankarihautausmaa. Alueelle on haudattu 40 sankarivainajaa, joiden kaatumapaikaksi on merkitty Kollaa. Talvisota oli tuolloin 6000 asukkaan Uukuniemelle raskas koettelemus, kun suurin osa väestöstä joutui vielä evakkotaipaleelle. Uukuniemen varhaisesta ortodoksisesta historiasta kertovat pari vuotta sitten Kirkonkylään rakennettu Pyhän perheen tsasouna. Mutta laajempaakin julkisuutta on saavuttanut Papinniemellä 1500– 1600- lukujen vaihteella sijainnut ortodoksikylä. Arkeologisissa kaivauksissa alueelta on löytynyt kirkon ja hautausmaan paikka, asumusten perustuksia ja tällä hetkellä Kansallismuseon kokoelmissa säilytettävä raha-aarre. Kylän väki pakeni Venäjälle alueen jouduttua Ruotsin valtapiiriin. Pian tämän jälkeen v. 1632 perustettiin Uukuniemelle luterilainen seurakunta, samaan aikaan kuin on perustettu myös kanta Parikkalan seurakunta.

Uukuniemen kotiseuturetken lopuksi tutustuttiin Papinniemen leirintäalueeseen. Kuluneenakin kesänä Pyhäjärven puhtaat hiekkarannat ja leirintäalueen erilaiset palvelut houkuttelivat paikalle suuren joukon lomalaisia. Osa heistä on vuokrannut rantamökin, toiset ovat saapuneet matkailuautoillaan toiset ovat telttaretkellä ja lähiruokaravintolassa tarjotaan biisoniburgeria. Uukuniemi elää kesäkuukausina. Parikkalan eläkeliiton kotiseutumatka on osasena tässä kokonaisuudessa. Alkuillasta siirryttiin Saaren pitäjän puolelle tutustumaan Honkakylän kauppamu- seoon. Kauppatalo on säilytetty 1950-luvun asussa. Samassa liiketilassa myytiin yhtä hyvin jauhoja kuin kumisaappaitakin. Monelle retkeläiselle tuli mieleen lapsuuden ostosmatkat oman kotikylän kauppapuotiin. Retkipäivän päätteeksi menimme kesäteatteriin Mikkolanniemen toimintakeskukseen. Mikkis-teatteri esitti laulunäytelmän ”Kesäillan farssi”. Paikalla oli salintäyteinen iloinen ja tyytyväinen yleisö. Retkipäivälle tuli pituutta reilusti yli 100 km, mutta samalla siihen sisältyi yhteistä matkantekoa, ystävyyttä ja varmasti myös uutta tietoa kotiseudun koko kuvasta. Karjalaisten laulussa sanotaan ”... ei oo meillä rikkautta...” - Mutta onhan meillä sittenkin! Matkassa mukana oppaana Erkki Lemetyinen

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kulje Jouluun Kuva Lege Pajari-Kosonen

ulje jouluun-joulupolku järjestetään Parikkalassa tulevan adventin aattona 30.11. jo yhdeksättä kertaa. Kolmen vuoden ajan joulupolku kulki Parikkalan keskustassa, mutta nyt se järjestetään jo kuudetta kertaa Parikkalan kirkon ympäristössä. Kirkkoa on kierretty lumitilanteen mukaan molempiin suuntiin. Parikkalan Pelastakaa Lapset ry organisoi joulupolun ja merkitsee reitin ulkoroihuin. Ryhmien vetäjinä toimivat PeLan hallituksen jäsenet, aikaisemmin myös Hyvät Tontut. Joulupolkua ennen Parikkalan Yrittäjät järjesti kylän keskustassa joulunavauksen tonttukulkueineen, joulupukkeineen ja ohjelmineen. Siihen tapahtumaan kuului myös puurotarjoilu.

Mehupisteeltä lähdetään kirkon kellotapuliin. Siellä on vuosien varrella ollut monenlaista ohjelmaa; parina viime vuonna Eija ja Jouko Tykkyläisen upeat luontokuvasarjat Parikkalasta, aikaisemmin myös Parikkala-kvartetin ja Annikan ja Alisan joulumusiikkia. Kirkkoherra Erkki Lemetyinen kertoi kellotaRyhmät kootaan kirkon parkki- pulin historiasta ja tarinoi siitä, mitä paikalla, jossa Parikkalan Latupiiat kaikkea voi päätellä kirkon kellojen ja-pojat tarjoavat kuumaa mehua ja soitosta. pipareita. PeLan hallituksen joulutontut ottavat ohjattavakseen kertyneen ryhmän ja johdattelevat kulkijat polun kohteisiin.

Kellotapulin jälkeen ryhmä siirtyy Taitokeskukseen, jossa nautitaan joulumuorien tarjoamat makoisat puurot. Monia vuosia Parikkalan Yrittäjät tarjosivat joulupuuron. Nykyisin LC Parikkala tarjoaa puurotarpeet ja Paula ja Pentti Hinkkanen keittävät puuron.

Kulje jouluun-tapahtuman tavoite on 1. Tarjota joululahjaksi mahdollisuus kokea vanhanajan joulun tunnelmaa. 2. Koota yhteistyötä ja joulumieltä paikkakunnalla. 3. Jatkaa tuttua joulunalusperin nettä

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Joulupukki, välillä myös muori, jakaa makeisia ja ottaa vastaan lahjatoiveita. Muutaman kerran on Parikkalan Pikkupiika ollut pukin sihteeritonttuna.

Lapset saavat lähdettäessä mukaansa pienen muiston seurakunnalta. Aina silloin tällöin Parikkalan Parikkala-kvartetti on esiintynyt Sankarihaudoilta näkyvätkin jo Kunniaemäntä ja -isäntä ovat vielä vuosien saatossa monissa eri pai- paimenet kedolla tulien ääressä. toivottamassa hyvää joulua ja antakoissa, myös ulkosalla. Nykyisin he Sieltä alkaa seurakunnan evankeliu- massa joulupolun kulkijoille kynttilaulavat Taitokeskuksessa. mipiste. Siirrymme kuuntelemaan, lät muistoksi. mitä paimenet ovat kokeneet ja nähneet.

Joitakin kertoja olemme kiertäneet ryhmän kanssa kotiseutumuseo Hauta-Ollin mökissä ja Meijerimuseossa ennen puuropistettä.

Puuron jälkeen siirrytään Parikkalan sankarihautausmaalle, jossa on reserviläisten kunniavartio, kuullaan tarinaa sankarihaudoilla olevista muistomerkeistä ja on mahdollisuus sytyttää ja viedä kynttilöitä haudoille. Viime aikoina on myös laulettu yhdessä laulu ”Maa on niin kaunis”

Enkelit ovat hiljaa ilmestyneet lähelle ja alkavat laulaa. Enkelien ja paimenten mukana siirrytään kirkkoon, jossa odottaa seimikuvaelma. Kuulemme joulun sanomaa ja laulamme kanttorin säestyksellä tutun joululaulun.

TEKSTI Vuokko Ahoranta KUVAT Jorma Ahoranta

Niin kuin arvata saattaa tapahtumassa tarvitaan paljon talkoolaisia. Kahdeksan vuoden matkalla ovat järjestelyissä mukana olleet ainakin Parikkalan Pelastakaa Lapset, Latupiiat ja-pojat, seurakunta, kunta, Parikkala-kvartetti, Kannaksen Metsästysyhdistys, Taitokeskus, Jouko ja Eija Tykkyläinen, Parikkalan Yrittäjät, joulupukki, Pikkupiika, Parikkalan Martat, Paula ja Pentti Hinkkanen, LC Parikkala, LC Parikkala Ladyt, Parikkalan Ilvekset, Kangaskylän kylätoimikunta, Reserviläiset ja Reserviupseerikerho, Kirjolan koulun oppilaiden lauluryhmä, Annika ja Alisa Valkeapää, S-market ja joukko vapaaehtoisia.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

TOUKOSIUNAUS 2019 Parikkalan yhdistyksen perinteinen toukosiunaus pidettiin 22.5.2019 Saarenpitäjän Tönkivaarassa Laukkasen tilalla kauniiden maisemien keskellä. Tilaa on viljelty 1700- luvulta lähtien. Nyt tilaa viljelee Virpi Laamasen ja Sami Laukkasen perhe. Tila on lypsykarjatila jossa keskitytään nurmen, -sekä vehnän ja herneen seoskasvuston viljelyyn, jotka käytetään tilalla rehuksi. Tämän vuoden kylvötöitä olivat sateet viivästyttäneet noin viikon, mutta kylvöt ovat nyt loppusuoralla totesi Sami. Toukosiunauksen toimitti eläkkeellä oleva entinen Parikkalan kirkkoherra rovasti Erkki Lemetyinen. Tapahtumaan osallistui 32 henkilöä. TEKSTI JA KUVA Juha Härkönen

PARIKKALAN YHDISYTKSEN SOKKOMATKA UUKUNIEMEEN

Mikkolanniemen kauppamuseo

KUVAT Maija Tossavainen 48

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kesäinen muisto Istun mökkimme laiturin nokalla, liotan varpaitani vedessä. On auringon laskun aika. Mikä rauha huokuu kesäisessä illassa Puruveden rannalla. Uskomattoman kauniiksi on taas luonto maalannut taivaanrannan, joka heijastuu tyynen järven pintaan. Nautitaan luonnosta niin kauan kuin se on meillä puhdasta. Maija

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Loma- ja kurssikeskus

Tapahtumia mm. Oron joulu, majoitusta, monipuolisia kokous– ja juhlapalveluja

Oronmyllyntie 250 59310 SÄRKISALMI

toimisto@oronmylly.fi www.oronmylly.fi

Tulossa ilmoittaudu

Rauhallista Joulua Ja Valoisaa Uutta Vuotta!

oronmyllysr +358 (0)400 793441

Rauhallista Joulua Siunausta vuodelle 2020

Parikkalan seurakunta parikkala.srk@evl.fi

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Irja Varis Sihteeri Esteri Varis

Niskapietiläntie 1516 Niskapietiläntie 1323

56640 Purnujärvi 56640 Purnujärvi

050 302 3055, irja.varis@pp.inet.fi 050 595 4044, esteri.varis@gmail.com

Mummun seikkailu skandinaviassa

apsenlapset esiintyivät kevätkonsertissa laulaen ja saksofonia soittaen. Konsertit pidettiin Ruotsissa, Malmössä ja Lundissa. Siispä mummu suunnisti Ruotsiin toukokuun puolivälissä. Kätevintä on matkustaa ensin Helsinkiin, sieltä lentäen Kööpenhaminaan ja lentoasemalta suoraan junalla Ruotsiin. LIPPUJA NETISTÄ

Nykyisin ei oikein missään ole eläviä lipunmyyjiä vaan joudut seurustelemaan koneiden kanssa matkalipun saadaksesi. Yritys-erehdys-mene52

telmää käyttäen sain kuin sainkin netistä ostettua junalipun Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä meno paluulennon Kööpenhaminaan. Paluulippua junaan en arvannut ostaa kun ei koskaan voi tietää onko lento ajoissa ja mihin Imatran junaan ehtisin. KONSERTIT

Konsertit olivat upeita. On hienoa nähdä niin paljon musiikkia harrastavia lapsia ja nuoria. Malmön oopperan lavalla oli samanaikaisesti 403 lasta soittamassa ja laulamassa. Ahdasta oli mutta hienosti meni. Kävin

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

myös taidenäyttelyssä ja muutamassa upeassa vanhassa kirkossa. Matka oli siis erittäin onnistunut. KOTIINPALUU

Paluupäivä oli sunnuntai, jolloin kanttori-tytär oli tietysti työssä. Vaan ei hätää mitään. Lapsenlapsi lähti luotsaamaan mummun juna-asemalle. Lundin asemalla oli lippuautomaatti, johon luottokorttini upotin. Lapsenlapsi neuvoi mistä nappulasta painetaan ja niin kone syöksi kidastaan kaupan kassakuittia muistuttavan paperin.

Hieman ihmettelin kun ei tarvinnut antaa mitään tunnuslukua, mutta onhan meilläkin lähimaksu. Niin arvelin Ruotsissakin olevan. Talletin lipun rahakukkaroon ja halausten ja hyvän matkan toivotusten saattelemana nousin junaan.

kiireisin askelin tyylikkäässä etunojassa tiskejä kohti. Ja sitten tuli stop. Mies ilmoitti että ei ole virkailijoita tiskien takana ja itse on tehtävä lähtöselvitys koneella.. Kiiruhdin vapaan koneen luo, passi koneeseen ja nappuloita painamalla sain matkalaukkua varten pitkän tarranauhan KONDUKTÖÖRI ja lipun. Tarranauha tuotti vähän Virallisen näköinen nainen tuli tar- vaikeuksia kun osa pitää irrottaa ja kastamaan matkaliput. Ojensin lip- loput saada laukkuun kiinni. Ystäpuni hänelle ja vilkaistuaan sitä hän vällinen herrasmies auttoi. Kaikki sanoi minulle jotakin, mitä en ym- hyvin siis. mi:irtänyt. -” Anteeksi, en ymmärrä”. Vaan istu ja pala! Koneeseen oli -”Teillä ei ole matkalippua”. nousukortti mutta ei paikkaa! AuSilmät hämmästyksestä selällään ih- tomaatista ei enää olisi apua. Mitäs mettelin asiaa, kunnes hän ilmoitti nyt? Siivelläkö minun pitää Helsinettä paperi, jota luulin lipuksi, oli kiin matkustaa!!! Mies, joka oli miilmoitus maksutapahtuman hylkää- nut pysäyttänyt sanoi, että siivellä ei misestä. No ei hätää. Minullahan on saa matkustaa. Jaaha! No mistä sen luottokorttini, jota hänelle tarjosin. paikan sitten saa? Mies selvitti että -”Junassa ei myydä lippuja”, ilmoitti mene 45 minuuttia ennen lähtöportiukkailmeinen nainen. tille niin saat paikan. Sitä ennen piti -”No mitä nyt sitten tehdään?” ky- vielä viedä se matkalaukku hihnalle syin minä jo vähän hädissäni. itsepalveluna ja läpäistä turvatarkas-”Menet alas seuraavalla asemalla ja tus. Turvatarkastuksessa taskussa olostat junalipun automaatista”. lut huulipuna piti laittaa muovipusNiin minä kapusin alas konduktöö- siin kun se tulkittiin nesteeksi! rin valvonnassa Triangelin asemalla, jolla en ikinä ollut käynyt, kiipesin Sain paikan ja istuin puolitoista tunkolmet pitkät liukuportaat ylös ja tia koneessa onnellisena että kaikki löysin automaatin autiolla asemalla. meni kuitenkin hyvin. Niinhän Apua! En nähnyt mitä se rakkine ha- minä luulin. lusi kun teksti oli pientä ja piilossa. HELSINGISSÄ Onneksi paikalle saapui avulias nuoripari ja mummu sai lippunsa ja Lento oli ajallaan ja ilokseni huomaosasi oikeaan junaankin. Sitä lippua sin ehtiväni aikaisempaan Imatralle menevään junaan. Niinpä lentoei kyllä kukaan enää kysynyt. asemalla syöksyin avoimesta junan LENTOASEMALLA ovesta sisää ja juna lähtikin heti. Terminaali 2 oli tytär valistanut. Siis sinne. Finnairin selvitystiskit Tuli taas konduktööri (nainen) ja 204-209 kertoi infotaulu. Reippain, halusi matkalipun. Minulla ei ollut,

joten tarjosin joko korttia tai euroja maksuksi. Ei kuulemma ole kahteen vuoteen myyty näissä junissa lippuja. No mitä nyt sitten tehdään? -”Mene alas seuraavalla asemalla ja osta lippu automaatista”. Olin jo melko uupunut. Epätoivoissani kyselin eikö olisi mitään muuta mahdollisuutta kun minut on tänään jo kertaalleen heitetty junasta ulos. -”Onko sinulla älypuhelinta”? -”On, mutta en minä sitä osaa käyttää”. -”Ota se esiin niin ladataan siihen..... (Jotain, mitä en ymmärtänyt). Ihan mitä vaan, kunhan pääsen tämän vuorokauden puolella kotiin. Painelin nappuloita ohjeen mukaan ja ihme ja kumma, konduktööri ilmoitti, että minulla on matkalippu. Onneksi sitä ei kukaan enää kysynyt kun en olisi sitä kuitenkaan osannut puhelimen uumenista kaivaa. Helsingissä ostin lipun Imatralle automaatista ja ehdin aikaisempaan junaan. Kotona voileipää voidellessani puhelimeeni tuli siltä sovellukselta viesti. Säikähdin. Mikähän nyt vielä on mennyt vikaan? Ei mikään. Sovellus ilmoitti että lippuni ei ole enää voimassa. HUHHUH! Ei tarvitsekaan, olin jo kotona. Digimaailma on kiva ja edistyksellinen! Vai onkohan sittenkään. Kaipaan ihan oikeita eläviä ihmisiä nappuloiden ja näyttöjen asemesta. Marja-Leena Luumi

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Oman suvun tarina

iime jouluna sain tyttäreltäni lahjaksi litteän, kovan paketin. Siitä paljastui kirja, jonka nimi on Kirja minusta. Sisältö näytti kovin tutulta. Tällaisia olivat ne ystäväkirjat, joita tyttäret kouluaikaan innolla täyttivät. Tällä kertaa vain koko kirja oli täynnä kysymyksiä minulle. Pari päivää myöhemmin kuulin uutisista, että nuo täytettävät kirjat olivat joulun hitti. En siis ole ainoa, jota oman suvun tarina kiinnostaa. Olin noin 25-vuotias, kun kysyin mummoltani, isänäidiltä, osaisiko hän kertoa suvusta. Ja mummohan osasi. Tuntui olevan kiitollinen, että kysyin. Puheessa virtasivat Nataliat, Averkinit ja Filippät. Piirsin siinä kuunnellessa sukupuuta. Muistan vielä, miltä piirros näytti. Muistan senkin, missä kohti paperia se oli ja missä mapissa. Valitettavasti vain mappi on elämän melskeissä kadonnut. Aika tosin on auttanut minua. Mieheni on ollut innokas sukututkija, hän on löytänyt niin Natalialle kuin Filippällekin oikeat paikat ja ajat. Myöhemmin olen vielä liittynyt Genissä Itä-Suomen suureen sukupuuprojektiin. Se on paljastanut vielä monta sukulaista lisää. SUKUPUITA VAI TARINOITA?

Sukututkimus on useimmiten sitä, että ihmisille löytyvät sukulaissuhteet. Itse kuulun niihin, jotka metsästävät tarinoita. Pelkkä sukupuun luuranko ei riitä minulle, vaan haluan luiden päälle lihaa. Kuitenkin, jos joku on elänyt erityisen kunniallisesti, hänestä on jäänyt kovin vähän kerrottavaa. Paljon enemmän 54

löytyy tietoa niistä, jotka ovat kaidalta tieltä poikenneet: hevosvarkaat ja viinankeittäjät ovat työllistäneet myös oikeuslaitosta. Olen kuullut, että jotkut pelästyvät ja lopettavat sukunsa tutkimisen siihen paikkaan, kun ensimmäinen hevosvaras löytyy. Ei kannattaisi. Ei meistä kukaan ole vastuussa siitä, mitä joku esi-isistä aikanaan on tehnyt. Ja niin se vain on: sukupuusta löytyy varmasti useammin korttihuijareita kuin kuninkaallisia.

Suvun tarinan etsiminen kannattaa aloittaa kysymällä. Kysytään omilta sukulaisilta ja muistellaan itse, siitä huolimatta, ettei kenenkään muisti ole aukoton ja erehtymätön. Ja katsellaan yhdessä valokuva-albumeja. Kirjoitetaan muistiin, keitä kuvissa on, milloin kuvat on otettu ja miksi. Näin albumit muuttuvat osaksi oman suvun tarinaa, eikä enää käy niin, että kuolinpesästä löytyy albumeja, jonka kuvien ihmisiä ei kukaan enää tunne. Katsotaan niitä omia luokkakuviakin. Jotkut viisaammat ovat heti kirjoittaneet muistiin, ketkä kaikki ovat mukana kuvassa, kuka on opettaja ja ketkä olivat kuvauspäivänä

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

pois koulusta. On yllättävää, miten nopeasti parhaidenkin kaverien nimet rapisevat mielestä. Kysymisen ja katsomien jälkeen kannattaa kääntyä erilaisten arkistojen puoleen ja käyttää hyväksi internetin antamaa apua. Omaa ja sukunsa tarinaa tallettava joutuu tekemään myös valintoja. Kertoako kaikki, minkä muistaa tai saa selville? Entä kannattaako nolotkin jutut paljastaa? Jokainen vetää omat rajansa itse. Asiaa on tutkittukin, on paljastunut, että yleensä tarinansa kertovat on olleet ankaria itselleen, kertoneet mokansakin. Nimittäisin tätä terapiakirjoittamiseksi. Kun ottaa jonkin elämänsä vaikean asian pureksittavaksi, se tulee samalla tavallaan selvitetyksi, terapoiduksi. Ei kannata pelästyä, että oman suvun tarinan kertominen olisi hirveän suuri urakka. Siihen voi suhtautua kuin sängynpeiton virkkaamiseen. Parhaat peitot syntyvät tilkuista, jotka vasta lopuksi kiinnitetään yhteen. Aloitetaan suvun tarinan kertominen tekemällä näitä pieniä tilkkuja, yksittäisiä tarinoita. Jokainen pieni tarina on askel eteenpäin. Itse kukin määrittelee, kuinka pitkä matka on kuljettavana, kuinka suuri peitto tehtävänä. Mutta sen voin taata, ettei tähän urakkaan ryhtyessään voi enää koskaan sanoa, ettei ole mitään tekemistä! Marja Holli Eläkeliiton Rautjärven osasto

1. Virkistyspäivä 2. Minimessut 3. Onkikisat 4. Itsenäisyyspäivän kahvitilaisuus 5. Pikkujoulut ELÄKELIITON ELÄKELIITON KARJALAN ETELÄ-SAVON PIIRINPIIRIN JOULUTERVEHDYS JOULULEHTI 2018 2019

33 55

Pub Kahvila Aseman Kello Rautjärventie 100, 56610 Rautjärvi puh. 05-489 744 ma-to 9-21, pe 9-23, la 10-23, su 12-18

• A-oikeudet • Veikkaus • Biljardi • Darts Tervetuloa, myös motoristit!

Markku Lempiäinen 0500 259 335 56

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Vuosi 2019 kanssanne toiminnanjohtajan katsaus tapahtumiin Kulunut vuosi ollut muutosten vuosi. Karjalan piirin puheenjohtaja Esko Simonen jäi puheenjohtajan tehtävästä pois ja tilalle astui Pekka Haimila Savitaipaleelta. Varapuheenjohtaja Toivo Ruohonen jäi myös pois tehtävästään ja Joutsenon yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Partasesta tuli varapuheenjohtaja. Piirihallituksen jäsenistössä tapahtui myös muutoksia. Piirihallitus kokoontui neljä kertaa, työvaliokunta kolmesti ja yleisiä kokouksia oli kaksi.

säkuun alussa ja Imatran kylpylässä syyskuussa päästiin vapaamuotoisesti vaihtamaan kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja voitiin pohtia yhteisiä yhdistystoiminnan haasteita. Ennakkoluulottomia ratkaisuja löytyi yhdessä pohtien.

Viialainen valotti maakunnallisesti tärkeitä asioita valtakunnallisen budjetin valossa ja kuvasi järjestöjen tärkeää roolia ennaltaehkäisevässä työssä. Karjalan OP:n edustajat kertoivat Mobiilivarmenteen käytöstä ja muista pankkimaailman muutoksista asiakkaan näkökulmasta. Eksoten kehittämispäällikkö Merja Tepponen kuvasi palvelurakennetta tänään ja järjestöjen roolia ja yhteistyötä. Lisäksi liiton kulttuurisuunnittelija Jussi Hietanen ja Lehmirannan palvelupäällikkö Minna Nikander toivat omat tervehdyksensä yhdistysväelle.

Kirkkopyhä kokosi yli 200 osallistujaa kauniiseen Ruokolahden kirkkoon. Perinteisesti piirin edustajat laskivat kukkaseppeleen kaatuneiden muistomerkille. Juhlan ohjelma kirkossa oli koottu paikallisin voimin Ruokolahden omiin perinteiTyö on lähtenyt hyvin vilkkaana siin liittyen. Joutsenossa Jänhiälän liikkeelle ja toiminnan suunnittelua lavalla vietettiin piirin kesäjuhlaa. vahvistettiin puheenjohtajistosta ja Yli 300 osallistujaa vietti viihtyisässä Piiri järjesti kuljetuksen tuetulle toiminnanjohtajasta muodostuval- ympäristössä rennon iltapäivän juh- lomalle Lehmirantaan maaliskuun la työvaliokunnalla. Toimikunta on laohjelmaa kuunnellen ja tanssien. alussa. Mukana oli nelisenkymmentä valmistellut kokousasioita ja kausiosallistujaa. Yhteiskuljetus järjestetsuunnitelmia sekä osallistunut joh- Kevään liikuntapäivät vietettiin tiin myös kirkkopyhään Ruokolahtoryhmien yhteisiin neuvotteluihin Taipalsaarella ja Suomenniemel- delle Savitaipaleelta ja Parikkalasta. Etelä-Savon kanssa. Itselleni työryh- lä. Taipalsaarella oli miltei ”olym- Luumäen liikuntapäivään matkusti män tuki on ollut merkittävä töiden pialaistunnelma”, kun eri rasteilla bussillinen eri yhdistysten edustajia eteenpäin viemiseksi. osallistujat saivat kokeilla taitojaan. Itä puolelta piiriä. KesäteatterimatSuomenniemellä nautittiin kauniis- ka Mikkeliin toteutui myös yhteiselKoulutuksia on järjestetty vuoden ta maisemista, tutustuttiin kunnan lä bussikyydillä. Syksyn perinteinen aikana useita tukemaan yhdistys- ulkokuntoilulaitteisiin, Savikun- matka pelimanniviikolle Lehmirantoimintaa. Kotisivuvastaavat olivat non toimintaan ja Frisbee-golfiin. taan innosti mukaan viitisenkymkoolla Ruokolahdella tammikuun Luumäellä kokoonnuttiin syyskuun mentä osallistujaa. alussa päivittämässä taitojaan uu- alussa yhteiseen liikuntapaäivään den kotisivuohjelman käytössä. 150 – 170 henkilön voimin. Päivä Piirin kilpailut ja niiden tulokset Yhdistystoimijoiden koulutuspäi- sisälsi jokaiselle jotakin liikunnallis- löytyvät lehdessä toisaalta: Savitaivä Imatralla kokosi sekä Karjalan ta. paleella pidettiin bocciakilpailut, että Etelä-Savon piirin yhdistysten pilkkikilpailu Parikkalassa, ranaktiiveja kuulemaan koulutussuun- Karjalan piiri järjesti kolmen piirin taongintakilpailu Taipalsaarella ja nitelija Sointu Kallion opastusta. järjestöpäivät Imatran kylpylässä petankkikilpailu kilpailtiin SavitaiTalousjohtaja Timo Vähäkoski syyskuun lopulla. Mukana oli 80 paleella. luotsasi Tulorekisterin käyttöön ja yhdistysten edustajaa yhteensä. PuEtelä-Karjalan pelastuslaitoksen heenjohtaja Ikonen luotsasi osal- Airi Tella edustajat valottivat turvallisuus- listujia hallitusohjelman sisältöihin toiminnanjohtaja suunnitelmien tärkeyttä. Mukavalta sekä liiton tuleviin tavoitteisiin. on kuulostanut iloinen keskustelu ja Vanhusasiamies Irene Vuorisalo kokemusten vaihtaminen eri tapaa- innosti osallistujia vaikuttamistyömisten yhteydessä. Erityisesti yhdis- hön ja kertoi liiton 50 – vuotistyskehittämispäivissä Marjolassa ke- juhlavuodesta. Maakuntajohtaja ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Leena Lankinen Sihteeri Liisa Tiilikainen

Niittylahdentie 170 Junnikalantie 215

56310 Syyspohja 56310 Syyspohja

050 302 1894, lankinen.marjaleena@gmail.com 050 3010 557 liisa.tiilikainen@gmail.com

Siunauksen suoritti Leena Haakana ja kanttorina toimi Riku Tella.

Esko Lankinen kylvi siunatut jyvät peltoon.

Kylvöä siunaamassa

ämän viikon maanantaina kokoonnuttiin lähes 70 henkilön voimin kylvön siunaukseen Esko ja Leena Lankisen tilalle Tuomolan kylälle. Näin liityttiin vuosisatoja vanhaan perinteeseen. Toukosiunaus on tunnettu Suomessa jo 1600-luvulla. Silloin niin sanottuina käyntipäivinä rukoussunnuntain ja helatorstain välissä mentiin kulkueena papin johdolla paikkakunnan pelloille, rukoiltiin yhdessä sadon puolesta ja siunattiin touko. Tuohon aikaan ihmisten toimeentulo riippui vahvasti maataloudesta. Oli myös kokemusta vuosista, jolloin halla tai kuivuus vei sadon. Siksi oli tärkeää siunata kylän ja pitäjän pellot yhteisesti. Teollistumisen ja maatalouden muutosten myötä kylvön siunaus unohtui. Kun kaupasta sai kaikkea, ihmiset osittain unohtivat ruuan alkuperän ja riippuvuutensa sekä luonnon olosuhteista että Jumalan siunauksesta. 1990-luvulla toukosiunausperinne alkoi kuitenkin elpyä 58

Viljapellot kertovat myös kasvun ihmeestä. Markuksen evankeliumissa kerrotaan kylväjästä, joka kylvää siemenen maahan. Kylväjä nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään. Siemen orastaa ja kasvaa mutta kylväjä ei tiedä miten. Maa tuottaa saKUN PYYDÄMME SIUNAUSTA don aivan itsestään, ensin korren, maanviljelykselle, sadolle ja kätten sitten tähkän, sitten täydet jyvät työlle, liittyy siihen itse asiassa paljon tähkään, kunnes tulee korjuun aika. enemmän. Martti Luther kirjoittaa Isä meidän -rukouksen selityksessä, Viljan kasvua verrataan Markuksen että anoessamme Taivaalliselta Isältä evankeliumissa myös Jumalan valjokapäiväistä leipää, pitää tuo leipä takuntaan. Uskon siemenkin kasvaa ymmärtää laajasti. Siihen kuuluvat näkymättömällä tavalla ihmisen syLutherin mukaan ”Ruoka, juoma, dämessä. Raamatun lupaukset hoivaatteet, kengät, koti, pelto, karja, tavat, kantavat ja vahvistavat meitä. raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, Lopulta usko kantaa meidät myös kunnolliset lapset, kunnollinen pal- iankaikkiseen elämään. velusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat Tämän vuoden kylvö siunattiin sasäät, rauha, terveys, järjestys, kun- noilla: ”Jumala on antanut ihmisille nia, hyvät ystävät, luotettavat naa- tehtäväksi viljellä ja varjella luomapurit ja muu sellainen.” Kun siis kuntaa. Siunatkoon kolmiyhteinen rukoilemme Jumalan siunausta sa- Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki, dolle, pyydämme samalla siunausta kylvötyömme ja vuoden sadon.” kaikille elämämme tarpeille. Suomessa uudelleen. Pyytämällä siunausta kylvölle ihminen tunnustaa nöyrästi Taivaalliselle Isälleen, että hän on elämässään jatkuvasti riippuvainen Jumalan huolenpidosta ja siunauksesta.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Leena Haakana kirkkoherra

Entisen poliisilaitoksen Putkasta muutettiin syyskuussa 2019 uuteen kunnan osoittamaan kerhotilaan. Kerrostie 4 on uusi osoite ja joka maanantai siellä toimitaan, vuoroviikoin Äijäkerhon kanssa. Ensimmäisessä kerhossa Ulla Soikkeli oli vieraana. Ulla puhui ilon ja rukouksen kantavasta voimasta, siunaten näin tilan kerhokäyttöön.

Kuvassa teatteri retkeläisiä Tarkkolassa katsomassa Rollaattori kapinaa. On tullut jo tavaksi retkeillä yhdessä Invaliidi yhdistyksen kanssa. Asiaa helpottaa kun on yhteinen matkavatäjä Leena Tarkiainen.

Kerhovieraita käy useammilta osaamisalueilta. Kaikulaiset Virve ja Jari Niiranen kävivät myös ilahduttamassa meitä soittaen ja laulaen.

Hyvin hommansa hoitaneet Eeva Nenonen ja Toivo Ruohonen saivat kukkaset p.j. Leena Lankiselta kiitos puheen kera.

Vuoden ensimmäisessä kerhossa muisteltiin edellisenä vuonna pois nukkuneita ja pidettiin hiljainen hetki.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kohti yhtenäisempää tulevaisuutta

-vuotiaana kunnanjohtajana tervehdyksen kirjoittaminen Eläkeliiton joululehteen oli allekirjoittaneelle haastava, mutta samalla mieluisa tehtävä. Kirjoituksen tueksi olen käynyt lukuisia keskusteluja vanhempien ihmisten kanssa. Tehtävääni helpotti myös omien vanhempien eläkkeelle siirtymisestä syntyneet ajatukset. Kirjoitukseni viitekehykseksi nostan muutaman eläkeläisiin ja ikäihmisiin liittyvän yhteiskunnallisen ongelman sekä niiden ratkaisuun tarvittavan ikäluokkien välisen vuoropuhelun ja keskinäisen arvostuksen merkityksen. on kehittynyt hyvinvointivaltioksi viime vuosikymmenten aikana. Erityisesti edellisten sukupolvien työurat sekä muut ponnistelut ovat mahdollistaneet poikkeuksellisen toimivan yhteiskuntamme. Kiteytettynä rohkenen väittää Suomen olevan yksi maailman onnistuneimmista yhteiskunnista. Toisaalta meidän täytyy muistaa, että hyvänkin yhteiskunnan sisälle mahtuu ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisuja. Nostan esimerkiksi eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskevista ongelmista Suomen vanhustenhoidon tilanteen sekä eläkeläisköyhyyden. Suomalaisten vanhustenhoidon ongelmat nousivat julkisuuteen viime keväänä, kun yksityisten hoivayhtiöiden toiminnasta paljastui epäkohtia.

SUOMI

Tällöin puhuttiin niin sanotusta hoivakohusta: sen ratkaisemiseksi päättäjät lupasivat nopeita toimenpiteitä. Niin ikään eläkeläisköyhyyteen luvattiin ratkaisuja ja hallitus korottikin pienempiä eläkkeitä, tosin huomattavasti ennalta luvattua vähemmän. keskustelussa eläkeläisiin ja ikäihmisiin liittyviin ongelmiin luvataan lähes aina nopeita ratkaisuja. Ratkaisujen lupaaminen on helppoa, mutta niiden toteuttaminen käaytännössä on vaikeampaa. Vanhemmat ikäluokat voivat perustellusti esittää nuoremmille kysymyksen, miten nämä aikovat turvata inhimillisen ja onnellisen ikääntymisen niille, jotka ovat niin vahvasti tätä yhteiskuntaa rakentaneet. Helppoa ja yksinkertaista vastausta mainittuun kysymykseen ei ole, mutta tärkeintä olisi, että eri ikäluokat kävisivät keskustelua aiheesta entistä enemmän. Laajan yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi keskustelua arvokkaasta ikääntymisestä tulisi käydä myös perhepiirissä, toinen toistamme kuunnellen ja kunnioittaen. JULKISESSA

mutta jokainen edistysaskel kehittää tätä maata parempaan suuntaan. Myös meidän nuorempien huolia kannattaa kuunnella. Vanhemmilla ikäluokilla on paljon annettavaa omista taidoistaan ja elämänkokemuksestaan. Me nuoremmat arvostamme kuuntelevia, kokeneempia ja monissa asioissa meitä viisaampia läheisiä, vaikka aina emme osaa sitä näyttääkään. Jälkikäteen voin todeta omien vanhempien ja läheisten ikäihmisten avun ja neuvojen olleen täysin korvaamattomia lukuisissa eri tilanteissa. JOULUN tärkeimpiä sanomia ovat lähimmäisenrakkaus ja toisesta välittäminen. Yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys kukoistavat. Juuri joulupyhien aikaan ymmärrämme parhaiten sen, miten tärkeitä, niin vanhat kuin nuoretkin läheiset meille oikein ovatkaan. Olen täysin varma, että lähimmäisenrakkautta ja toisesta välittämistä riittää meillä kaikilla myös alkavalle vuodelle 2020. Niiden avulla teemme Suomesta entistä paremman yhteiskunnan tulevaisuudessakin. Toivotan omasta ja kunnan puolesta kaikille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta.

LAAJAN yhteiskunnallisen ja pienempien perheen sisällä käytyjen keskustelujen kautta on varmasti Tuomo Sallinen löydettävissä ratkaisuja suuriin ja Ruokolahden kunnanjohtaja, VT pienempiinkin ongelmiin. Kaikkia ongelmia ei voida ratkaista kerralla,

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

1 3

2 1. Piirin onnittelut toivat Airi Tella ja Esko Simonen, vastaan- ottajina Leena Lankinen, Toivo Ruohonen ja Arja Salakka 2. Eturivissä oik. Toivo Ruohonen, Airi Tella, Esko Simonen, juhlapuhuja Kirsti Mustakallio, Leena Lankinen ja seurakunnan tervehdyksen tuonut Riitta Luume 3. Juhlassa ohjelmaa suorittivat Ruokolahden koulun kuoro, joht. Tarja Tiilikainen, Perämiehetön Oktetti, joht. Pekka Jäntti. Puumalan Polskaajat laittoivat jalalla koreasti. Historiikin esitti Edith Teräväinen sanoin ja kuvin

Saimaan Turistiliikenne Oy Soittele ja pyydä tarjous 0400 719 451 s-turistiliikenne@co.inet.fi Hyvää Joulua! Inkinen Leena Lankinen Leena Malinen Eila Mustonen Unto Pullinen Boris Salakka Arja Tarkiainen Leena Tiilikainen Liisa Toiviainen Tuulikki

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! t. Utulan Kyläkauppa P.s. ”Eläkeläisparlamentti” kokoontuu kaupalla aina joka kuun viimeinen torstai klo 14. Tuu siekin!

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Avoinna: ma-pe 8.30-17.30 la 9-14 Liisanpolku 2 56100 Ruokolahti puh: 05-4341 019

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

45 v. juhlassa jaettiin kaksi kultaista ja viisi hopeista ansiomerkkiä. Kuvassa vas. Edith Teräväinen, Anja Vertanen, Arja Jurva, Seija Lifländer, Toivo Ruohonen, Raija Salakka ja Jorma Tuomainen.

Puheenjohtaja Leena Lankinen ojentaa kukkaset kunniapuheenjohtaja Ester Tiilikaiselle. Taustalla viirin ja kukkasen saaneet pitkäaikaiset toiminnantarkastajat Niilo Huhtanen ja Pauli Rautio, sekä meitä vuosikymmenet turvallisesti linja-autolla retkille kuskanneet Sari ja Aapo Hämäläinen.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Pekka Haimila Sihteeri Asta Kuorttinen

Olkkolantie 11 54800 Savitaipale Suomalansaarentie 239 54950 Penttilä

050 534 9409, pekka.p.haimila@gmail.com 0400 418 580, asta.kuorttinen@gmail.com

Eläkkeellä

ähän tarinaan on koira haudattuna, joten kehoitan lukijaa tarkoin harkitsemaan, jatkaako lukemista, vai hylkääkö sikseen. Suosittelen jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Hallituskin oli mennyt osa-aikaviikkoaan tekemään maalikyliin, eikä ollut tilannetta panikoimassa. Viimein pystyin kohottautumaan seisoville jaloille, ja lähdimme kylkimyyryä kävellen pirtin suuntaan. Sen viikon pallopelit jäivät kyllä väAika yleinen käsitys lienee, että kun liin, ja taisivat vielä seuraavankin. ihminen siirtyy eläkkeelle, ei sen jälkeen tapahdu juurikaan mitään. SEURAAVALLA KEVÄTKAUDELLA Kuitenkin, jos itse kukin tarkaste- laitoin monot jalkaan aikoen norlee elämää vaikkapa viiden vuoden maalille hiihtolenkille koiraa ulperiodilla taaksepäin, huomaa että koiluttamaan. Kevät oli huuhtonut jäiset kynnökset näkyviin, mutta yhtä jos toista onkin sattunut. ladulla vielä lunta riitti. Uteliaisuus on pahe, vaikkei sitä seitsemän kuolemansynnin jouk- Koira hihnassa juosten laskin loikoon lasketakaan. Sen sain karvaas- vaa alamäkeä niin kuin satoja kerti kokea, kun jokunen vuosi sitten toja ennenkin, kun sukset yhtäkkiä lähdin koira mukana katsomaan, katosivat alta, ja huomasin olevani mitä naapuri kaivinkoneella jyräjää. pitkin pituuttani tantereella, pääni Kone ehti jo poistua kun tulin kor- kivikovaan kynnökseen lyöden. Takean kiviaidan viereen, laitoin koi- pailin siinä pääparkaani, ja jotain ranhihnan aidantolppaan, aikomuk- lämmintä ja punaistahan sieltä alkoi sena nousta kiviaidan seuraavalle valumaan. Irti päässyt koira seurasi kivelle. Tartuin kiinni viereiseen surullisena tilannetta, ja pajuun nousun helpottamiseksi, jouduin sille toteakun nuori vitsas yllättäen lähtikin maan, että taisi se luistamaan kädestä, ja aloin suorin tämän päivän vartaloin kaatua taaksepäin. Mieles- hiihtolenkki sä kävi kivi, jolta olin ponnistanut. olla tässä. Sattuuko pään kohdalle vai alemmas Pirtille tultua keskivartaloon. Kaatuminen ja jy- aloin päästää säys. Ei sattunut päähän, mutta il- monoja jalasta mat pihalle. Yritin haukkoa henkeä, hallituksen päivitellessä timutta kipu ei antanut myötä. Lo- lannetta, ja etsien tuketta päälakeen. pulta kylkiluut asettuivat sen verran Yhtäkkiä hän jostain kumman syyskohdalleen että henki alkoi vähän tä sieppasi puhelimen kamarin puokulkea. Pikkuhiljaa ryömin odotta- lelle siirtyen. van koiran luo, jolta kysyin josko olisi aika soittaa yks-yks kakkoseen. Oven läpi kuulin, että polillehan Koira puisteli päätään kiellon mer- siellä soiteltiin. Täällä kuulemma kiksi, josta ymmärsin ettei vielä ol- mies puhuu ihan sekavia, väittää ettei ole missään hiihtämässä käynyt, lut sen aika. 64

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

vaikka juuri vetää monoja pois jaloista takaraivo verta valuen. Hallitus palaili tovin kuluttua pirttiin, ja tiedustelin minne nyt oli niin kiire soittelemaan. Polille kertoi soitelleensa, ja semmoiset oli terveiset, että jollei jutut parin tunnin kuluessa asetu kohdilleen, niin sitten maalikylään kiireen kaupalla. Kaipa ne jutut siitä oikeaan suuntaan illan mittaan asettui, koska kaupunkireissu jäi sillä kertaa kokematta. Syyskuun alussa nousin parin kilometrin päässä olevalle korkealle mäelle puolukoita poimimaan. Pian oli sanko täynnä, ja päätin oikaista parempaa reittiä metsäautotien varteen jättämälleni autolle. Yhtäkkiä maisemat näyttivätkin aivan vierailta, ja hiestä märkänä saavuin aivan tuntemattoman autotien varteen. Koiran olin jättänyt kotiin, hän kyllä olisi isännän osannut kotiin neuvoa.

oikealle päin, ja noin kilometrin jälkeen tie päättyi kääntöpaikalle. Jo meinasin tehdä itsestäni katoamisilmoituksen, päättäen kuitenkin vielä marssia tien paluusuuntaan, jostain han LÄKSIN MARSSIMAAN

tie alkaakin, jos se johonkin päättyy. Aikani siinä ravailtuani näin lopulta tutun autonperän tien loppupäässä. Kyllä oli vähän kitkerä maku näissä marjoissa, kun niitä talvella sangon reunoilta jäisinä rapsuttelin. Sattuipa seuraavana kevättalven päivänä pirttiin pistäytymään puolituttu rouvashenkilö. Kertoili siinä olleen männä viikolla äijänsä kanssa elokuvissa. Mepä siinä hallituksen kanssa utelemaan, jotta mitäpä piti oikein eläviin kuviin mennä katsomaan. –No mielensäpahoittajaa, mutta hukkaan menivät nekin rahat. Tapanin elämää kun on seurannut niin eipä olisi tarvinut elokuviin lähteä.

MÄNNISTÖN PUURO

Charlotta Ritva Kontunen ja Taneli Raimo Laari

Eki Luumi ja Heikki Hytti

Ja kun hän oli sen sanonut likaisen naurun myötäilemänä, kyllä minä niin mieleni pahoitin. Seuraavalla viikolla lainasin kirjastosta teoksen, tutkiakseni minkälainen mies pystyy niin tarkkaan toisen aivoituksia tulkitsemaan. Ja istu ja pala. Totta joka sana, aina läskisoosia ja karvahattua myöten. Kun siitä parhaita paloja sohvan kulmalta ääneen paukutin, olin havaitsevani pientä virnettä hallituksen suupielessä. Koira onneksi osasi suhtautua vakavasti päivän epistolatekstiin. Suuret kyyneleet valuivat valtoimenaan pitkin kuonon pintaa, niin kovasti hänkin minun puolestani mielensä pahoitti.

Palkitut

Koira on haudattuna talon taakse viiskivien viereen. Kuoli tuossa alkutalvella. Eipä ole enää neuvoja jakamassa elämän ongelmatilanteissa, joita näyttää riittävän eläkkeellä olosta huolimatta. Tai sitten siitä johtuen. Tapani Lapatto, Savitaipale

Näytelmä

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Menneen kesän vierailijat pihapiirissämme, kun luonto on lähellä

esäaamun avaus, halkopinon tarkistus. Mitä lie repolainen etsinyt, tai muuten pihallemme eksynyt. Jäin sen vierailua pohtimaan ja mieleni piristi se pikavisiitti. Jotain mustaa näkyi ruusupensaan takana, onko se myyrä noin pitkälle ehtinyt, otin kiikarin avuksi. Siinähän kyyhötti variksen poikanen, pää höyhenissä se torkkui. Oliko se saanut häädön pesästä, vai pudonnutko maahan, eipä lentoon lähtöä ees yrittänyt. Sain asiantuntijan avuksi: tiltaltti Etsin kirjasta lisätietoja, entisisMinussa heräsi uteliaisuus, nyt var- sä tiedoissani se oli kai pikkulintu, maan ehtisin sen kuvata. Se lähti niinhän minä lajittelen koon muverkkaisesti kävelemään, kompastui kaan. jos olin lähellä pesäpuuta, se nurin, nousi kuitenkin ylös. Emo istui ensin oksalla ja pujahti pesään varotteli poikasta, mutta pysyi pie- kuin salaa. Jäin kyllä toiseksi niissä nen välimatkan päässä, poikasen oli kuvauspuuhissani ja lintuperhe sai pärjättävä omineen. Emo ei puolus- pesintärauhan. Poikasten lentohartanut sitä vaan uskoi sen pärjäävän, joituksia en päässyt seuraamaan, se niin se luonnossa opetus hoidetaan. pesue lähti, eikä hyvästejä jättänyt. Ihmisäiti olisi ollut kaikin tavoin Lintukirjasta selvitin niiden muutneuvomassa, ei olisi antanut lapsen- tomatkaa. Alkukesästä mustarastas sa yrittää. Luonnossa on toiset lait, viipotti pihallamme aamuisin, joon vain luotettava ja lopun hoitaa tain evästä keräsi, joskus sillä oli kakohtalon kova laki. verikin mukana. Eivät nekään ensin hyväksyneet muoria sinne seurakOli popsinut aamupuuroni ja naut- seen, tottuivat kuitenkin eikä heti tinut kahvikupillisen, katselin sateen lähdetty lentoon. puhdistamaa luontoa ja ihmettelin ikkunamaisemaa kuinka se muuttuu Muorin pihamaalla käy myös kävepäivittäin. Joku vilahti lähimetsässä, leviä hiirienpyytäjiä, joku niistä lekutsuin siihen tiirailemaan toisenkin päilee aitan rapulla auringossa. Toisilmäparin. Meidät palkittiin, eikä vottavasti saavat palkan paistina. ollut jokapäiväinen vierailija. Peura valitsi avaramman kulkureitin, pis- Touhuaahan pihallamme se ahkera teli pitkin pikitietä ja koko maantie myllääjä, josta tulee niitä harmaioli sen käytössä, näytti meille jalan ta hiuksia muorille. Myyrä on raunousua. Olihan taas ihmettä kerrak- hoitettu, mutta kukkapenkissäni se seen, luonto livenä me aitiopaikalla. tekee oikein myyrän työtä. Toivon tähänkin jonkin ratkaisun, tai sitä Halusin kuvata kotikoivussa olevan rinnakkaiseloa. lintuperheen, en tunnistanut lintua. 66

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Ikkuna auki keittiössäni, neitoperhonen eksyi sisälle. Ohjasin takaisin ulos, kuuluu luontoon vapaasti lentelemään. Hetken vierailu tuvan puolella. Jotain hyvää on pihamaalla, kun harakkaparikin noukkii ja pomppii, vaan laulu ei miellytä, sehän on ilkkumista. Yksi sieni ilmestyi pihalle, nyt luku on jo kymmenen. Löytyi niille nimikin: lehmäntatteja, nuorena syötäviä kertoo sienikirja. Muori katselee ja ihmettelee miksei kanttarellejä. Virkisti vihdoin vesikuurokin luontoa. Kukkaan ehti pienet or vokintaimet, jotka luonto on pihamaalle siirtänyt kukkapenkistä. Metsämarjoista saa mukaan vaikka minkälaista elävää, nekin vien pihalle, nehän kuuluu luontoon, annan niille mahdollisuuden jatkaa matkaa.

Kannattaako. Tunti kävelty ja tosi tarkkaan tiirailtu, käsin varpuja käännelty marjoja etsiessä. Tuli mieleen aamun radio-ohjelma. Pojat siellä pohti, kannattaako pakastaa, marjoja kun saa kaupan pakastealtaasta, et kannattaako? Älkää menkö jääkiekkomatsiin, senhän saa huomisesta lehdestä lukea joku kertoo teille pelin tuloksen, et kannattaako? Siis mitä on kokea jokin asia livenä tai tehdä itse, vaikka saalis olisi vain aamupuuron päälle itse poimitut marjat. Turha kai on teille järkeville selostaa, muorilla kun pelaa enemmän tuo tunnepuoli. On myös hyvä pitää siitä kuntoliikunnasta huoli, kun se kaupan pakaste onkin muutaman mutkan takana. Niinhän se on pojat, mikä sopii yhdelle se ei käy toiselle. Niin ollaan eri aaltopituudella, pojat voimantunnossa ja nykyäly kädessä, muori hiipii sivuraiteilla ja sielläkin vain hissun kissun. Turha kai tässä on virnuilla, voinhan vaihtaa kanavaa, siis uutta turhaa kohti tohottaa, kun voi tätä liikuntaa harrastaa. Alli Kauppi, Savitaipale

”VUODEN LIIKUTTAJA”-PALKINTO SAVITAIPALEEN YHDISTYKSELLE

Mieleni minun tekevi sanoin vielä selvitellä, kertoa kuvasta tästä. Komistusta siin on kaksi, tutut miehet meijän puolen: Piirimme puheenjohtaja ja yhistyksen kakkosmies. Aiheena on kättelyssä onnentoivotuksen anto. Kas, kun piirin ykköseksi meijän ylsikin yhistys, ollen vuoden liikuttaja, kohottaja kaiken kunnon. Tilaisuuksia kosolti onhan meillä kuntoella, lajejakin runsain määrin, jokaiselle on jotakin. Pallopelit, kuntosalit, allasjumpat ja avannot. Kävijöitä kymmenittäin, käyntikertoja sadoittain, yhteen ynnäten tuhansin. Osallistujille kiitos, vetäjille varsin paljon. Kiitokset saa piirimmekin, tämän kun on huomioinut. Samaan tyyliin jatkakaamme, itselle siint hyödyn saamme. Kunto kasvavi kohisten, nousee jalka joutuisasti iloksi koko ikämme! TEKSTI JA KUVA Terttu Kultanen

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Muistojeni polku

noni mustavalkoisia valokuvia katsellessani löytyi v. 1939 kesäkuussa otettu kuva mummolan pihalla: äiti, isä, sisareni ja minä, siis perhe koossa. Ja saman vuoden joulukuussa ei isää enää ollut. Hänen kohtalonsa oli jäädä sille sotapolulle. Ei jäänyt tyttärille muistijälkiä mieleen.

Sota, se oli vaiettu keskustelunaihe lapsuudessani ja tyydyin siihen. Olin joskus toivonut valokuvaa perheestämme. Niinpä yllätyin kuvalöydöstäni, kädessäni oli oikea aarre minulle. Toiveeni olikin tosi vaikka sen toteutumiseen kului vuosia. Onnen tunne rinnassani, kyyneleet silmissäni! Suurennettu kuva sai valkeat kauniit kehykset: Nyt on Oli vain valkoinen puuristi sankari- kokonainen perhe kuvattuna kirjavainajien haudalla ja nimi kaatunei- hyllyssäni. den muistotaulussa kansakoulumme seinällä. Oli hääkuva ja isästä yk- Mutta aina jotain puuttuu: vain sin muutama kuva, sekä tukkimie- minä saan iloita siitä kuvasta. Niin henkynä, johon kirjoitettu: tämän ihmeellinen on elämän kulku. omistaa Onni Alatalo. Löysin polun lapsuuteeni, vaikka se Näistä vähistä muistoista rakentelen oli lyhyt. Olin isäni kuollessa 2v ja ajatusyhteyden isääni mielikuvituk- 1kk vanha ja sisareni 11 kk. sen avulla. Ajattelen kynän hänen käteensä ja hänet merkitsemässä pii- En ole ainoa isänsä menettänyt. lukirveellä veistämiään Egyptin-par- Elämä on kuitenkin antanut korkoruja silloin ennen sotia. jen kera minulle: hyvän mummolan

Riikan reissu

Orilampi 68

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

elämäni jalustaksi, turvallisen miehen vierelleni, lapsia, lapsenlapsia ja jo neljännen polven. Olen saanut elää tapahtumarikkaan elämän. On siis aihetta kiitoksiin! Alli Kauppi, Savitaipale

Pieni Jouluevankeliumi

a tapahtui niinä päivinä, että rukiiden puimisen aika koitti ja kotiseutuyhdistykseltä tuli kutsu, missä kaikkia kynnelle kykeneviä ja asiasta kiinnostuneita pyydettiin niiden puintiin osallistumaan. Tämä tapahtui armon vuonna 2017 jKr, Kimmo Kainulaisen toimiessa Savitaipaleen kunnanjohtajana, sekä Tertun ja Heikin Europeusten kulttuuritoimen sijaistajina. Niin myöskin Ismo lähimpien miestensä kanssa nousi ylös Hakamäelle riihen oven kupeelle. Sisälle oli ahdettu suuri joukko lyhteitä kuin sotamiehiä, jotka parvella seisten odottivat kohtaloaan tähkät taivaita tapaillen. Rivakastipa sieltä osa sadosta siirtyi keskilattialle tähkäpäät vastatusten ja varstojen vingunta nuijien kolkkeen kanssa täytti tienoon miesten siellä hikoillessa.

Ja katso, heidän siellä ollessaan riihen ovelle ilmestyi henkilö, joka ei ollut Herran enkeli, koska hänellä oli kumisaappaat jaloissaan. Miehet pyysivät häntä käymään riiheen sisälle kokeilemaan, kuinka jyvä tähkästä irtoaisi. Ennakkoluulottomasti tämä paikalle eksynyt tarttui varstaan, ja Veikon ohjeilla alkoi seurata miesten tahtia. Kertoilipa siinä puinnin lomassa miehensä tulleen paikkakunnalle työhaastatteluun, ja hänen käyttävän oman aikansa paikkoihin tutustumiseen.

lienee talkooperinteen parasta antia, ja rattoisastipa siinä kerran taas ruokataukoa vietettiin. Ja tapahtui niin kuin kirjoitettu oli, otsat hiessä meidän piti leipämme syömän. Ja puiman.

Kun ateria oli siirtynyt ilman siirtomaksua ja alvia oikeaan osoitteehensa, alkoivat puimamiehet palailla riihen lämpöön, ja vieraat kirkon suuntaan ateriasta emäntiä kiitellen. Paikallislehdestä luimme myöhemmin, että kyseinen työnhakija oli lukuisien hakijoiden joukosta valittu Emännät sieltä tovin kuluttua huu- paimeneksi Savitaipaleen, nykyiseen telivat talkookeitolle, joten kyse- Taipaleen seurakuntaan. limme viimeksi tulleelta henkilöltä, josko hänellä olisi aikaa lähteä kans- Tapani Lapatto, Savitaipale samme aterialle. Työhaastattelussa ollut mieskin ilmestyi paikalle, ja niin meillä oli ilo saada heidät molemmat pirttiin höyryävän keiton ääreen. Tarinoiden kertominen

Retki eduskuntaan Tapani Kiminkinen

Yhteislauluja Suvannossa ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Yhteisiä hetkiä KUVAT Ismo Hölsä

Retki Vuohijärvelle, Mäntysaaren kappelin alttari

Retki Vuohijärvelle, 14.8.2019

Männistön tanssit 12.2.2019

EL piirin kokous Ylämaalla. Esko ja Airi

Pikkujoulutilaisuus 2018

EL piirin kokous Ylämaalla 14.3.3019. Pekka Haimila puhuu

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

EL Savitaipale tanssit Heituinlahden ns-talolla Aaprot

Säänjärven lava

Eläkeliiton bocciavuorolla Savitaipaleen vanhan koulun liikuntasalilla saamme aina nauttia väliaikakahvit

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Hyvän tanssimusiikin ystäville

Tanssiorkesteri AMOR Heikki Hytti p.0400 757224 hyttiheikki@gmail.com

Anun Siivous ja Kotiapu

• Kodin siivoukset • Ikkunanpesut • Kodin avustustehtävät • Palvelusopimustuottaja

Anu Valsi puh 0400 785 271

Hyvää Joulunaikaa ja Onnea Vuodelle 2020

Savitaipaleen Martat Monessa mukana

SAVITAIPALE

Kaikki hyvä on lähellä.

M. KOPONEN KY Viemärikaivojen tyhjennykset: Savitaipale, Lemi, Taipalsaari ja Suomenniemi Puh. 416 0363, auto 0400 254 289

* Tilausajot * Valmismatkat *

Puh. 05 – 41 60 075 www.liikenneetelapaa.ﬁ 7lausajot@liikenneetelapaa.ﬁ

Parturi-Kampaamo T:mi Sirpa Purtilo

Supanahontie 23 54800 Savitaipale Puh. 050 560 4500 www.sipriina.com

Hyvän Ilman Kampaamo ® 72

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Hiuspiste

Riitta & Tarja

Puh. (05) 456 1279

Hanna

Puh. 0400 350 372 Torikatu 8 A 2, Savitaipale

PIHAMON NUOHOUS ja huolto p. 050 532 1388

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Jouluyö, Juhlayö... Sähköurakointi J. Jäppinen Oy Jukkarankaari 15 54770 Heituinlahti

puh. 0400 605 826

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Raija Joronen Sihteeri Eila Toppinen

Rantalankatu 4 as.1 Änkiläntie 562

56800 Simpele 56800 Simpele

040 754 8985, raija.anita.joronen@gmail.com 045 1885 120, eila.toppinen04@gmail.com

Kesäretki Puumalan upeisiin saaristomaisemiin

impeleellä tiistaina 23. heinäkuuta aamu valkeni aurinkoisena. Sää oli mitä parhain 50 jäsenen odotellessa bussin lähtöä kesäretkellemme. Menomatkalla saimme kuulla Pentti Häkkisen kirjoittaman tietopaketin Puumalan kunnasta ja muistelot siellä eletyistä vuosista. Hän ja vaimonsa Maija ovat syntyneet Viljakansaaressa. Heidät vihittiin Puumalassa -59 ja avioparina muuttivat Simpeleelle -68.

”Soi kunniaksi Luojan” virsi. Ilman virsikirjaa pj aloitti ensimmäisestä säkeistöstä – siirtyen puolivälissä toisen säkeistön loppuosaan. Veisuun loputtua Airi totesi: ”….kyllä

Puumalan kauniin puukirkon pihalla meitä oli vastassa Karjalan piirin toiminnanjohtaja Airi Tella. Kirkko on tasavartinen kaksoisristikirkko eli kahtamoinen. Airi esitteli kirkon sisätiloja ja kertoili kirkon historiaa. Päätteeksi haluttiin laulaa 76

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

hän on tiennyt simpeleläiset nopeiksi tekijöiksi , muttei niin nopeiksi, että saavat mahtumaan koko virren yhteen säkeistöön.…. tämähän sen ehtimisen selittää”! Kahvila SOROPPI oli seuraava kohde. Persoonallisesti sisustetussa paikassa joimme posliinikupeista kahvia ja söimme sämpylää, kyllä maistui. Pikkuhiljaa siirryttiin satamatorille katselemaan ja odottelemaan Kauniin Veeran lähtöä. Osa porukasta kävi viereisessä LASIRUUSU- myymälässä värikkäitä tuotteita ihastelemassa, ostoksiakin tehden. Vain kuusi huimapäätä uskaltautui Puumalan sillan kupeessa olevaan näköalatorniin. Hissi vei ja toi, viimeiset portaat piti kävellä – kyllä oli kuumaa lasikaapissa –

kahvilassa ihanan viileää ja siltatien varrella kova tuuli. Kannatti nousta yläilmoihin katselemaan sinistä Saimaata ja vilkasta veneliikennettä. Satamassa noustiin KAUNIS VEERA-nimiseen laivaan. Vaikka laulussa sanotaan ”Saimaa on illalla kauneimmillaan”, niin henkeä salpaavan kaunista oli myös päiväristeilyllä. Tunti kului nopeasti saaristomaisemia seuratessa, norppakin oltiin näkevinään – taisi olla kivi! kennettu entisen navetan paksuun kivijalkaan. Kotimatkalla oli puolen tunnin pakkopysähdys. Hätinvirran lossinkuljettaja aloitti taukonsa juuri bussin pysähtyessä lossirantaan. Puheenjohtaja hyödynsi odotteluajan kertomalla yhdistyksen ja piirin syksyn tapahtumatarjonnasta.

NIINISAARESSA rantauduttiin, kävelymatka NIINIPUU-ravintolaan oli lyhyt, mutta tie nousevassa maastossa otti voimille kuumuuden takia. Maukkaan lounaan jälkeen jatkoimme navetanvintiltä viereiselle TEMOLAN viinitilalle. Matka jatkui - HANHINIEMEN PAJAssa taontatuotteet olivat kalliita ja ostokset jäivät tekemättä.

Reissu oli mukava kuten porukkakin, mutta mukava oli palata kotiinkin. Jos ei lähde mihinkään, ei ole paluutakaan! Seuraavan kesän retkeä odotellessa –

Sitten bussin nokka kohti viimeistä etappia – NESTORINRANNAN TEKSTI JA KUVAT Raija Joronen kahvila – myös nämä tilat oli ra-

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Eläkeliiton Simpeleen yhdistys 45-vuotta LOUHELASSA 28.11.18 PUHEENJOHTAJA VAIHTUU

Olen toiminut EL-Simpeleen yhdistyksessä 10-vuoden ajan eri tehtävissä, viimeiset viisi vuotta puheenjohtajana. Aika on kulunut nopeasti ja nyt on tullut aika jättää rakas harrastus ja keskittyä erilaiseen rooliin. Olen kiitollinen uudelle puheenjohtajalle, kun otti pestin vastaan. Ollaan tehty yhteistyötä 6 vuotta eli kokemusta riittää. Louhelassa meitä oli 100 jäsentä viettämässä pikkujoulua ja todistamassa nuijan luovutusta uudelle puheenjohtajalle Raija Joroselle. Toivotan hänelle Onnea ja Menestystä ja kiitokset kaikille yhteistyöstä. Salme Molarius

siirtäminen käytäntöön, annetut päivämäärät huomioiden, on paljon Viime syksynä Salme alkoi puhua, mutkikkaampaa ja hitaampaa kuin että hänen on perhesyistä jätettävä äkkiseltään luulisi. yhdistystyöt vähemmälle. Itsekin olen ollut omaishoitaja, joten ym- Tämän vuoden tilaisuuksissa, tapahmärsin varsin hyvin hänen elämän- tumissa ja retkillä, jäsenistö on ollut tilannettaan. Muistan, miten henki- mukana runsaslukuisesti. Tulkitsen sesti raskasta sellainen aika voi olla ja asian niin, että tarjotut tapahtulupauduin jatkoon. Hermostumatta mat ovat olleet mielenkiintoisia ja Salme on perehdyttänyt asioihin, edullisiakin hintatasoltaan. Viime auttanut ja tukenut puheenjohtajan marraskuusta lähtien uusia jäseniä työtäni kiitettävällä tavalla. on saatu 13, mutta poistuma vielä suurempaa, kuoleman tai sairauden Vaikka minulla oli kokemusta jär- takia. Jäsenistöä vartenhan tätä työtä jestötyöstä työelämässä oloajaltakin tehdään, joten pitäkää itseänne esillä jo 10 vuotta (ammattiosaston hal- ja äänessä — minä olen omasta mielituspaikka ja rahastonhoitaja) sekä lestä liiankin paljon! lisäksi 7 vuotta eläkkeellä oloajalta eri yhdistysten tehtäviä niin kyllä Toivotan jäsenistölle, lukijoille ja puheenjohtajan pestin hoitaminen yhteistyökumppaneille levollista on ihan oma lukunsa ja maailmansa. joulunaikaa ja Tapahtumarikasta Välillä yksinäistäkin, kun lukee joka Uutta vuotta 2020 päivä sähköpostiviestintää ja laajoja liitetiedostoja — yrittää ymmär- Raija Joronen tää ja oppia uusia asioita. Asioiden UUDEN PUHEENJOHTAJAN TUNTOJA JA KOKEMUKSIA

Hopeisten ansiomerkkien saajat; Kari Hinkkanen, Tuija Hinkkanen, Raija Joronen ja Ritva Lattu. Eila Toppinen (puuttuu kuvasta) sai hopeisen ansiomerkkinsä jo aikaisemmin. 78

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Ajatuksia omaishoitajan arjesta omaishoitajana

uosi sitten jätin EL-Simpeleen yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät ja nyt olen toiminut matkavastaavana. Omaishoitajan arkea olen pyörittänyt vuodesta 2017. Puolisollani on todettu Alzheimerin tauti v. 2011. Apua hän tarvitsee arjen asioissa. Päivän mittaan tapahtuu kaikenlaista; etsitään vaatteita, lehtiä, silmälaseja ym, puhutaan asiat moneen kertaan. Yhteiskunnan apu on hyvä, mutta vuorokaudessa on monta yksinäistä tuntia. Uusi rooli on tämä minunkin elämässä. Hoitajana parisuhteessa oleminen on uutta. On tyydyttävä kohtaloon, vaikka haastavalta tuntuukin.

Omaishoitajan vapaat saa tilata vain Lappeenrannasta SAS-TOIMISTOSTA (selvitä, asioi, sijoita). Sieltä annetaan vuodeksi vapaa-ajat. Minullakin ne on jo vuoden 2020 kalenterissa.

Siinä kaiken ohessa omaishoitajana teen ruuat, huollan pyykit, siivoan, hoidan rakkaani puhtauden, ajan parran, teen ulkotyöt yms. ja palkka on tosi vaatimaton.

Taakan olen hartioilleni ottanut. Mutta jos haluat muuttaa vapai- Kannan sen ja taistelen oikeuksieni ta omien menojesi mukaan, soitto puolesta, vaikka päähän ottaakin. sinne toimistolle ja hoitoaika vaih- Sanalaskussakin sanotaan: ”Vaikeudetaan, mutta sijoituspaikka onkin det usein kiihottavat älyä” ja ”Sisulla muualla kuin omalla paikkakun- se etanakin arkkiin pääsi”. nalla esimerkiksi Ruokolahdella tai Olen todennut, että paperilla on Imatralla. hyvä olla asiat yllä. Itselleni ainakin Vapaapäivä alkaa huom, vasta klo se muistuttaa, että kaikkeni olen 14 ja päättyy hakupäivänä klo 12 eli yrittänyt. yksi vapaa pidetään kahdessa erässä. Työelämässä tällainen ei olisi toimi- Haluan olla äänitorvena, vertaistuOn pitänyt hyväksyä tosiasiat. Joka nut. kihenkilönä ihmisille jotka ovat sapaikkaan ei yksinkertaisesti pääse massa tilanteessa. Hoitoa en moiti. lähtemään. Olen oppinut kärsivälli- Kuuntelin televisiosta ohjelmaa van- Henkilökunta tekee työnsä niin hysyyttä jopa nöyryyttäkin. husten hoidosta. Tarkkakorvaise- vin, mihin aika riittää. na kuulin gerontologian professori Ajatus käynyt mielessä, mihin hävi- Marja Jylhän puhetta muistisairaan Haluan toivottaa kaikille Eläkesi mies, joka minulla oli kymmenen hoidosta. Samaa mieltä hänkin oli liiton jäsenille Karjalan piirissä vuotta sitten? Minusta synkintä on kanssani. Miten mutkikasta onkaan Rauhallista joulua ja hyvaa uutta ajatella tulevaisuutta, miten pitkään iäkkäälle ihmiselle hoitaa pykälä- vuotta! pärjätään ja mihin kuntoon ihmi- viidakkoa. Meillä käy perhehoitaja nen menee ennen kuin loppu tulee? kerran viikossa ja päivätoimintapai- Pidetaan huolta läheisistämme! Elämältä on pohja pois, kun ei pysty kassa tarvittaessa. Salme Molarius osallistumaan keskusteluun. Kaikki HOITAJAN TERVEYS muistista häviää - musta aukko vain Elämään valopilkkuja jostakin tulee. jää. Onneksi terveenä olen saanut olla ja PALVELUSETELIT sisulla painan raskaammat hommat. Palvelusetelit antavat pelivaraa ar- Koko ajan ohjeistetaan, että hoijen pyörittämiselle. Vapaille pää- to kotona on parasta hoidettavalle. see kolmena päivänä kuukaudessa. Mutta työtä 24 tuntia vuorokaudesPykäläviidakko, jonka olen käynyt sa ja sitä kun tekee viikosta toiseen, läpi, olen todennut jopa hankalaksi. saattaa hoitajakin väsyä. Ikäihmisillä jäisi asiat hoitamatta.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kannesta kanteen paikallisia juttuja, joita et voi lukea mistään muualta.

www.prsanomat.fi

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

ASEMANSEUDUN PALVELUPISTE: M Aseman Puoti

...kahveja odotellessa kuunneltiin Kimmo Viinasen haitarinsoittoa ja Pekka Rontu lauloi.

Yhdistysaktiivien ja vapaaehtoisten virkistyspäivää vietettiin Koitsanlahden entisellä koululla. 28 tuli kolmestakymmenestä kutsutusta paikalle. Koitsan Pito ja Palvelu oli valmistanut lounaaksi maukasta biisoni-kasviskeittoa ja jälkiruoaksi täytekakkukahvit.

... keitto upposi nopeasti nälkäisiin suihin... KUVAT Raija Joronen

Rautjärvi rajalla – Sillä Simpele

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Seppo Sillman Sihteeri Marjo Laamo

Pajalampi 1 Metsolanraitti 4 as.4

52830 Suomenniemi 52830 Suomenniemi

0500 256 467, seppo.sillman50@gmail.com 040 557 2510, marja.laamo@gmail.com

Oliko ennen koulukiusaamista

li elokuun 22 päivän aamu vuonna 1948. Olin silloin kuusivuotias. Saavuin Luotolahden kansakoululle ilmoittautumaan suorittaakseni lain vaatimaa oppivelvollisuutta. Alkuseremonioiden jälkeen alkoi nimenhuuto, ja oppilaiden kirjaus. Pian tuli minunkin vuoro. Reippaana ja opiskeluintoa uhkuen ilmoitin nimeni olevan Veijo Raskorpi. Alkoi kuulua naurua ja hihitystä. En ymmärtänyt miksi ja mistä syystä. Joku oppilas tiesi sukunimeni olevan Mäkirinne. Minä kuulin sen varmaan ensi kerran, olihan isääni, äitiäni ja sisaruksiani kuullut nimitettävän aina raskorpi etunimikkeellä. En muista siitä ensimmäisestä koulupäivästä sen enempää, ehkä ei muita oppitunteja sitten ollutkaan. Kotini ja koulun välillä oli niin sanottu kinttupolku. Pikkumatka kivistä kärritietä, kivinen vetinen notko, suuren koivun luonta Vaittisen laitumen yli, polkua parisataa metriä, ja koululle matkaa alle kaksi kilometriä. Syksy jatkui. Tuli ensilumet ja olin pakotettu kulkemaan oikeaa tietä. Oli sen verran lunta että talolliset olivat käyneet karvaoopelin (autoja ja traktoreita siihen aikaan ollut) 82

la ei ole muistikuvaa kauanko matkassa meni aikaa, mutta kauan ainakin. Eikä siitä jaksoinko itkeä koko matkan ajan. Kotiin tultua äitini sai kiskotuksi nuoskalunta täynnä olleet saappaat jaloistani. En muista sitä pakottiko jalkoja vai paleliko. Pieni reiteni oli tieran jäljiltä punainen ja iho oli rikki. Mieleeni ei vetämän reen kanssa kauppa-asioil- ole jäänyt oliko siihen jotain salvaa la. Nuori nuoskalumi ja pikkukivet tai voidetta. tarttuivat hevosten kavioihin, eli tierottuivat ja irtosivat isommiksi tul- Tämän syksyinen opiskelu päättuaan suutarin ja niin sanotun Vait- tyi tähän. Koulutodistukseen ei ole tisen riihen välisellä kapealla kujalla. merkitty minkäänlaista numeroa eikä arvosanaa tälle syksylle. Olen Eräs koululainen oli ottanut tehtä- sitä mieltä että tämän syksyn tapahväkseen olla estämässä minun kul- tumia ei saanut tietää muut kuin kuani tällä kujalla. Väistelin hänen äitini ja minä ja sinä, jos satut luheittämiään tieroja ja lumipalloja, kemaan tämän. Ei opettajat eikä joistakin sain osumia. Muistini mu- muut, ehkä ei isänikään? kaan en tehnyt vastahyökkäyksiä tässä ottelussa. Olin ehkä väsynyt KOULUNKÄYNTI JATKUU tai muuten en ehtinyt väistämään. Reiteeni lensi tiera jonka sisällä oli Meni talvi ja kesä niin kuin sitä enkivi. Tunsin parhaammaksi kipua ja nen ja senkin jälkeen. Tuli syksykesä tuskaa tuntien alkaa perääntymään, ja oli mentävä taas siihen kamalaan ja palasin koulun kautta sille polulle kouluun. jota lumettomana aikana kuljin. Olimme saaneet uuden, noin paNuoskalumi oli painanut pajun, rikymppisen opettajan alaluokalle, koivun ja lepän varvut polun yli, Paula nimeltään. Samana vuonja lumet tippuivat niskaani. Lunta na valittiin myös paulingin kahvioli sen verran, että pienet saappaani mainoksissa esiintynyt Paula. Eräs täyttyivät heti alkumatkasta. Minul- saman luokan oppilas totesi kotona

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

äidilleen, että kyllä meidän Paula on komeampi. Nykyäänkin Paulat ovat komeita, vaikka en ole koskaan joutunut pauloihin. Olen myöhemmin kuullut että jotkut kylän nuoret miehet katselivat häntä vähän ”sillä silmällä”, luultavasti saamatta sen parempaa otetta.

En ole koskaan kantanut kaunaa enkä vihaa ketään kohtaan. En opettajaa, enkä muita asianosaisia. Ei ole tullut mieleeni räjäyttää koulua tai tappaa opettajaa tai muita koululaisia. Olen joskus ajatellut miten paljon pienikin ihminen jaksaa ja kestää kun on pakko.

Mutta se minun puhumattomuus jatkui, joka oli edellisen syksyn ensimmäisenä koulupäivänä alkanut. Muistiini ei ole tallentunut montako viikkoa meni niin, että meidän Paula ei saanut minusta sanaa irti. Hän päätti ottaa kovemmat otteet. Olimme luokkahuoneessa pitämässä neuvottelua, joka oli yksipuolista minun puhumattomuuteni takia.

Hyvä lukija! Täyttääkö tämä kertomukseni, joka on totta, koulukiusatun kriteerit? Suomenniemellä, joulukuussa 2008 Veijo ”Vekri” Mäkirinne

Olisin halunnut, mutta en saanut sanaa tulemaan. Tuli pala kurkkuun niin kuin tuhansia kertoja senkin jälkeen. Meidän Paula uhkasi jättää minut jälki-istuntoon niin kauaksi aikaa että alan jutella. Ymmärsin tämän uhkauksen vakavuuden toteutuessaan (ei ollut varmaan laiton uhkaus). Tunsin jo tulevan yksinäisyyden tunteen suuressa luokkahuoneessa. Opettajan ollessa juuri avaamassa ovea ja poistumassa luokasta purskahdin itkuun ja sanoin alkavani jutella. Näin myös tapahtui, vaikka vaikeaa se oli. Olen joskus ajatellut että tämä oli tälle nuorelle opettajalle eräänlainen työvoitto. Tämä edellisen syksyn ensimmäisenä koulupäivänä alkanut lukkiintuminen, jännitys, ihmispelko, masennus, puhe-estoisuus, voisinko sanoa stressi, on vaivannut minua lähes kuusi vuosikymmentä senkin jälkeen. Kaikissa ihmissuhteissa, asioinnissa ihmisten kanssa pankki-, puhelin-, ja muissa asioissa. Olen yrittänyt salata ja peitellä sitä, monesti epäonnistuen. Ensi tammikuun lopulla tulee kaksi vuotta siitä, kun olen päässyt siitä lähes eroon.

NIEMENTÄHTI

Opinraitti 9 52830 Suomenniemi 0400 228 402 Kahvila avoinna 7.15 – 14.45. Lounas joka päivä 11–13 Olemme myös palveluseteleiden tuottajia. Tervetuloa ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Jussi Turkia Sihteeri Mirja Turkia

Kihliäntie 85 Kihliäntie 85

54960 Vehkataipale 54960 Vehkataipale

040 708 1841, jussi.turkia@gmail.com 050 349 3799, mirja.turkia@gmail.com

Vanerikoivun käki Oli kaunis koivikkomäki ja koivun latvassa käki se kukkua helskytti niin. Se aamusta iltaan kukkui - sydänyöllä kai tuokion nukkui - ja kelpasi kukkuakin. Oli koreaääninen käki, ja koivu, sen kauaksi näki, oli metsikön komein puu. Ja rinteellä muori ja vaari ne asuivat pirtissään, ja pihalta muori huutaa: Tule kiireesti kuuntelemaan. Taas tullut on meidän käki! Kuka tietää mitä se matkoillaan näki vaan tuollaista koivua varmaankaan ei muualla kasvakaan. Ja aikansa kukkui käki kesä kääntyi syksyyn päin. Ja uunia kohensi vaari ja haasteli muorille näin: Mitäs sanot, jos myytäisiin vähän puuta, on töllötin rikki ja kaikkea muuta. Mikäs siinä huokasi vaieten muori, pian Tehdaspuun mies jo pirttiin suori ihan innosta hehkuen. Pani paperit kuntoon ja koputti pöytää: Harvoin tällaista koivua löytää. Ja pirtissä talvea vietettiin, väritelkkaria vaan katseltiin. Vaari välillä takkaan halkoja heitti ja muori lisää kahvia keitti. Vaan mäeltä kävi ryske ja jyry, ihan toista se oli kuin pahin pyry. Tuli sitten taas kevät ja toukokuu. Vaan missä on käkemme kukuntapuu? Ja muori se vaaria silmiin katsoi: Liian paljon se uusi telkkari maksoi. Kun käki taas pitkältä matkaltaan palas kukuntapuutaan katsomaan, oli risuja kantoja täynnä mäki ja niin oli kiukkuinen vanha käki, sen siivenlyönneistä ihan jo näki, yli lensi ja kähisi mennessään: Menen muille kunnaille kukkumaan. Jytää, rokkia saatte nyt iltaisin kuulla - sehän maksettiin käkemme kukuntapuulla. Pois lensi ja vielä mennessään se jotain pudotti kiukuissaan, Jos lienee se tarkattu vaarin hattuun oli tähtäys huono - sellaista sattuu. Kun tehtaalla viilua sorvataan moni siellä ei taida tietääkään mistä tehdään se hieno pintaviilu. Sehän tehdään käen kukuntapuusta siitä juuri - ei mistään muusta. Kirjoittanut Helka Kuisma 84

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puusepänliike R ja K Pakkanen (05) 4142 034, 0400 896 633 Taipalsaari

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Puheenjohtaja Olli Lehtolainen Sihteeri Erkki Tapio

Rasantie 1 F 1 Rinteläntie 3 F

54430 Hujakkala 54410 Ylämaa

044 323 9746, eino.lehtolainen@gmail.com 040 583 2477, tapioerkki0@gmail.com

Sattumuksia lapsuudestani

iktaattori Stalinin sotakoneet ampuivat valojuovaluodeilla isovanhempieni rajaseudulla sijainneen talon tuleen heinäkuussa 1941. Kaksikerroksinen talo paloi perustuksia myöten. Myös savusauna sai osumia, mutta ei sentään palanut. Ampumisen kohdistuminen siviilirakennuksiin saattoi johtua lähellä sijainneesta suomalaisten tykkipatterista. Isoisäni Iivari Pukki sai kunnalta luvan purkaa lähistöllä sijainnut tarpeettomaksi käynyt korsu. Niistä hirsistä hän rakensi palaneen rakennuksen paikalle pienen 4 kertaa 4 metrisen asunnon kodiksi perheelleen. Seudulta jouduttiin lähtemään evakkoon jatkosodan loppuvaiheissa. Iivarin molempiin jalkoihin tuli kuolio evakkoreissulla ja hän kuoli Loimaalla heinäkuussa 1944. Minä synnyin toukokuussa 1947. Isäni ei koskaan nähnyt minua, sillä hän kuoli puolitoista kuukautta ennen syntymääni. Isäni ja äitini rakkaustarinasta olen kertonut edellisessä Joulutervehdyksessä. Pula-aikana elämä maaseudun pieneläjillä oli selviytymistaistelua päivästä toiseen. Aina löytyi kuitenkin auttamishalua ihmisiltä ja niistäkin ajoista selvittiin. Erityisesti naisten osuus oli ratkaiseva, sillä tavanomaisten naisten töiden lisäksi 86

he joutuivat tekemään myös raskaita töitä metsissä ja pelloilla. Siinä meni monelta naiselta terveys. Vanhuuden päivänsä he ovat joutuneet kituuttamaan naurettavan pienillä eläkkeillä.

junan ikkunoihin, sillä aluetta hallitsi Neuvostoliitto. Turussa oltiin keskellä yötä. Ystävällisen mieshenkilön opastamana päästiin taksilla oikeaan osoitteeseen, jossa majoituimme tätimme asunnon sivurakennukseen. Minä kiinnostuin kovasti raitiovaunuista, joita Turussa silloin vielä liikennöi. Täti antoikin minulle lahjaksi punaiseksi maalatun leluraitiovaunun, jolla leikin monta vuotta. Siskopuolen kuume hellitti ja paluumatka sujui yllätyksittä.

Hauskana sattumana tulee mieleen, kun Ylämaan kunnanjohtaja tuli karhuamaan tädiltä veroja joulukuussa. Pihalla vapaana ollut pässi ilmeisesti ajatteli, että nyt ei ole sopiva aika tyhjentää perheen kukkaroa, kun joulukin on tulossa. Niinpä pässi otti hyvän vauhdin ja pökkäsi yllättynyttä kunnanjohtajaa takalistoon. Kunnanjohtaja ei moisesta tervehdyksestä hermostunut, vaikka täti Lapsuudesta on jäänyt mieleeni mat- pelkäsi pahinta. Kun lumet oli koka tätini Lyylin miehen hautajaisiin pisteltu ulsterista, niin asiallisen kesTurkuun syksyllä 1952. Minä olin kustelun jälkeen hän antoi tädille silloin viisivuotias. Lähdimme mat- maksuaikaa tammikuun lopulle. Silkaan Raipon asemalta äitini, minä ja loin täti sai lihanostajalta rahat kaskaksivuotias siskopuoleni. Helsin- vattamastaan vasikasta, ja verot tuligissä vaihdoimme sitten Turun ju- vat maksetuksi. Pässin kohtalona oli naan. Odotusaika oli useita tunteja. joutua seuraavana syksynä tiinuun Ilma henkäili syksyistä koleutta ja ja sitä kautta perheen ruokapöytään siskopuolelle nousi kuume. Porkka- omassa maassa kasvatettujen perulaan tullessa konduktööri veti verhot noiden kyytipojaksi.

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Lapsuuden jouluista on jäänyt mieleen ensitapaaminen joulupukin kanssa. Uskoni pukkiin sai vakavan kolauksen, kun äiti pyysi pukkia kahville. Silloin pukki joutui nostamaan naamariaan, että saisi ryypättyä kupin reunalta. Tunnistin heti, että naapurin isäntähän se siinä. Seuraava mieleen jäänyt joulu on ajalta, jolloin olin ensimmäisellä luokalla Säämälän kansakoulussa eli ”Säämälän Yliopistossa”. Nyt joulupukin tunnistaminen oli helppoa, koska hänellä ei ollut naamaria, vaan oli noennut naamansa mustaksi. Lahjasäkistä löytyi lepästä sorvattuja purkkeja ja pehmeässä paketissa oli villaiset sukat ja lapaset. Viimeisenä säkistä tuli esille pieni puujuna vau-

nuineen lastinaan pieni suklaalevy. Juna oli mieleinen leikkikalu, mutta suklaalevyn kätkin radiopöydän laatikkoon. Kun kesällä aioin viettää herkkuhetken ja otin levyn piilostaan, se olikin paksussa homeessa.

Tuntui, että se oli elämäni suurin pettymys. Myöhemmin elämässä on joutunut sopeutumaan paljon suurempiinkin pettymyksiin.

Eero Palomäki, Ylämaa

Joutsenkosken Mylly ja Voima Oy Hujakkala Puh. 050 567 2561

Rikkilän Leipä Oy Rikkiläntie 855 54330 Simola Puh. (05) 414 9617 0400 156 567 simo.vainikka@pp.inet.fi

Riemukasta Joulua Hujakkalan alueen Kyläyhdistys

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Jouluyö, juhlayö – erään laulun tarina

änään on teille syntynyt Vapahtaja…” Joulu kerää ihmisiä ympäri maailmaa tämän tutun sanoman äärelle. Meille välittyneen tradition mukaan Luukas kokosi kirjalliseen muotoon pääkohdat Jeesuksen elämästä, opetuksista ja teoista. Luukkaan siteeraamat sanat lausuu enkeli Betlehemin kedolla paimenille. Viestin kuulijat eivät edusta vaikutusvaltaista tai varakasta ihmisryhmää. Siitä huolimatta juuri heidät valittiin ensimmäisenä kuulemaan joulun hyvä uutinen.

”

Yllättävän paljon tietoa ja tapahtuman yksityiskohtia Luukas kirjoituksessaan meille välittää. Onneksi joku on aikanaan myös opiskellut muita, muinaisiakin kieliä, sillä ei Luukas teostaan suinkaan sujuvalla suomella kirjoittanut. Kirjaimet olivat kreikan aakkosista ja kieli koineen kreikkaa. 1800 vuotta myöhemmin pastori Joseph Mohr pähkäili joulun alla saarnan sanoja. Saarnan valmistus keskeytyi koputukseen. Pappilan ovelle tuli nainen, joka kertoi miilunpolttajan vaimon synnyttäneen lapsen ja pyytäneen pappia siunaa88

maan tuota lasta. Vuoren rinteellä vaatimattomassa majassa, jossa äiti makasi vuoteella vastasyntynyt lapsi vierellään, muuttuivat jouluevankeliumin sanat todeksi. Kotiin palattuaan Mohr kirjoitti kokemuksensa runoksi ”Jouluyö, Juhlayö”.

kotiseutunsa lauluja, myös Taivaisen Laulun. Paikan päällä ollut Saksin kuningaskunnan ylikapellimestari Pohlenz ihastu kovasti lauluun, ja antoi lapsille lahjaksi liput konserttiin. Kesken konsertin kapellimestari ilmoitti, että salissa on Strasserin perheen neljä ihmeen hienosti laulavaa lasta ja pyysi heidät esiintymään. Lapset aloittivat laululla Jouluyö, juhlayö. Suosionosoitukset olivat valtavat. Yleisön joukossa olivat myös Saksin kuningas ja kuningatar. He kutsuivat lapset seuraavaksi jouluksi laulamaan linnaansa. Kuninkaallisiin piireihin päästyään Juoluyö, Juhlayö, tunnettiin pian kaikkialla saksaa puhuvassa Euroopassa. Laulusta on tullut myös osa meidät jouluperinnettämme. Se saattelee meidät lumoavan sävelkulun ja koskettavien sanojen myötä Betlehemin kedolle kuulemaan joulun hyvää sanomaa.

Pastori kertoi urkuri Franz Gruberille, mitä oli kokenut ja näytti kirjoittamansa runon. Urkuri sävelsi runon saman tien, jouluaattona. Sattui vielä, että Oberndorfin kirkon urutkin olivat rikki. Niinpä pappi ja urkuri esittivät uuden laulun duettona kitaran säestyksellä yömessuun kokoontuneelle seurakunnalle. Pian joulun jälkeen urkuja korjaamaan tuli urkurakentaja Carl Mauracher. Kun urut olivat kunnossa, soitti Gruber laulunsa ensi kertaa uruilla. Urkurakentaja ihastui ja pyysi saada esittää sen kotikirkossaan Zillertalissa. Siellä laulu sai nimekseen Taivainen laulu. Kevääseen mennessä laulua ei vielä muualla tunnettu. Siunattua ja rauhallista joulunaikaa. Kunnes… Tervetuloa kauneimpiin joululauluihin kuuntelemaan joulun sanoKeväällä Zillertalilainen Strasserin maa kaunein sävelin. perhe matkusti Leipzigin messuille myymään säämiskähansikkaita. Mika Lehtola, kirkkoherra Perheen lapsilla oli kauniit äänet, ja Lappeen seurakunta he lauloivat messuvieraitten iloksi

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Hyvää Joulua Onnea Vuodelle 2020

Myttylän Moottori

Ylämaan taksit Helena Laapas 040 550 3730 Rixun Taksi Maria 0400 251 369

Hyvää Joulua

Hyvää joulua ja liikunnallista uutta vuotta

toivottaa

0500 554 843 Kasarin Saha Juha Hovi p.0500 399 632 sahatavaraa, höylätavaraa Kasarintie 1045, 54490 Ahomäki

Hyvää Joulua Ylämaan Pyrkijät

Ylijärven kyläyhdistys

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kirkkopyhä

läkeliiton Karjalan piirin väki kokoontui runsaslukuisesti Ruokolahden kauniiseen kirkkoon viettämään kirkkopyhää. Jumalan palveluksessa saarnasi Leena Haakana ja kanttorina toimi Riku Tella säestäen myös Anni Väänäsen messun aikana laulamat Kari Tikan Armolaulun ja Oskari Merikannon Oi kiitos sä Luojani armollinen.

Seurakunnan tervehdyksessä kirkkoherra Leena Haakana kertoi alttaritaulun maalanneesta Aleksandra Frosterus-Såltinin vaikeasta elämästä. Jäädä leskeksi ja kolmen lapsen äidiksi 1800 luvulla, jolloin ei ollut sosiaalihuoltoa tukena. Sisukas nainen maalasi kuitenkin lähes 70 alttaritaulua, elättäen näin perheensä. Ruokolahden kirkossa oleva Kristus ristillä, valmistui v.1915 ja jäi hänen viimeiseksi työkseen.

Seppelpartiossa olleet Toivo Ruohonen, Pekka Haimila ja Leena Lankinen lähtivät kirkosta Beethovin sävelten kaikuessa.

Kunnan tervehdyksen toi kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen. Hän korosti puheessaan, että järjestötyö on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää. EläkeliitolRiku jatkoi urkurina myös pienen la on siinä jatkossakin vahva rooli. tauon jälkeen alkaneessa kirkkopy- Kunnan tehtävänä on järjestää hyvät hä ohjelmassa. Juhla alkoi suvivir- olosuhteet järjestöjen toimia. rellä ja piirin puheenjohtaja Pekka Haimila sanoi tervetulopuheessaan, Tilaisuuden juhlapuheen pitäjä että Eläkeliitolla on uusi teema to- Ruokolahti-Seuran puheenjohtaja teutettavaksi; Kohti ikäystävällistä Airi Ruokonen korosti kotiseutu Suomea! työn merkitystä. 60 vuotta kirkon-

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

mäellä ollut entisessä viljamasiinissa toiminut kotiseutu museo kertoo esineillään nykyihmisille miten ennen elettiin. Ruokonen kertoi myös, että kun Ruokolahden kirkonmäellä ollaan, niin ei voi jättää mainitsematta Eukkoja. Eukoilla on oma patsas kirkon seinustalla siinä paikassa, jossa taiteilija Edelfelt heidät tauluksi ikuisti. Nykyiset eukot olivat myös estraadilla esittäen runo ja laulu koosteen. Nina Mangström soitti kanteleella B.J. Bacmanin säveltämän Sunnuntai aamuna ja karjalaisen kansansävelmän Konevitsan kirkonkellot. Juhla päättyi Karjalaisten lauluun ja Seurakuntakodilla juotuihin kirkkokahveihin. KUVAT JA TEKSTI Edith Teräväinen

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Pakollinen verollepano

oulun seutu on täynnä ihmeitä niin lapsille kuin aikuisillekin. Tärkeimpiä varmasti jokaiselle ovat Jeesuksen syntymä, joulupukki ja niihin liittyvät tapahtumat. Joulun ydin pelkistyy hyvin itselleni Joulun Evankeliumissa ja sen sanomassa. Joulun tienoilla kouluissa, juhlissa, perheissä ja kirkoissa luetaan joulun evankeliumi. Joka kerta kun kuulen sen, nousee mieleen useita mietteitä sekä maallisia että hengellisiä. Erityisesti tulee mieleen joulu 1963. Olin kuullut, että Lappalaisen kaupalta valtatien varresta on kansalaisille bussikuljetus joulukirkkoon noin kello 6 jouluaamuna. Kävelin yksin lumisateessa reilun kolme kilometria aamutuimaan tien varteen, josta jatkoin kippuraista tietä bussilla 26 kilometriä Liperin kirkolle. oli väkeä täynnä ja takki päällä alkoi väsyttää. Sitten pappi aloitti evankeliumin ” tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verollepantava. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa maaherrana. Kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi oli Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa kanssa, joka oli raskaana”. Tähän ajatukseni jäivät kiinni, muuta en jaksanut

KIRKKO

kuunnella, sillä osasinhan minä sen lopun ilmestyksen ja sanoman ulkoa ennestään. Tähän alkuun en ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota. SÄPSÄHDIN,

että näin arkisella reissullako se Jeesus syntyikin. Naapurin miehet maitoautoa odotellessa jatkuvasti kinasivat ja marmattivat veroista ja verollepanosta. Piti kotiin tultua kysäistä isältä, mitä se verollepano tarkoittaa ja koskeeko se meitäkin. Isä rauhoitteli, että siellä isossa kirjassa sanotaan, että lähimmäisestä on huolehdittava; kenellä on paljon siltä otetaan ja kenellä on vähän niin annetaan. Veroilla tasoitetaan elämän kolhuja ja toteutetaan inhimillisyyttä. Kyllä se on hyvä asia, jos se oikein toteutetaan. Tämä rauhoitti mielen. Myöhemmin olen paneutunut verotukseen ja sen historiaan. Se on ollut aikansa kuva eikä aina oikeudenmukaista. Mutta minulle kyläyhteisön yhteishenki ja tuo verohavahdus ovat olleet tärkeänä kantimena elämässä. Lähimmäisestä on huolehdittava, ihmiset on kohdattava sellaisena kuin ovat. Yhteisöllisyys on voimavara, jota erityisesti kyläyhteisöjen hajoa-

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

misen myötä järjestöt ovat vaalineet. Eläkeliitto aivan kärkipäässä. Hallitsijat ovat kautta aikojen käyttäneet veroja ja verohelpotuksia hyviin tarkoituksiin. Niistä mekin olemme nauttineet. Jouluna tämä sanoma korostuu ja toivottavasti koskettaa kaikkien mieltä ja sydäntä. Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja

Kohti juhlavuotta

26.

helmikuuta 2020 tulee kuluneeksi 50 vuotta Eläkeliiton perustamisesta. Kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana suomalainen yhteiskunta on kokenut suuren muutoksen. Samassa ajassa Eläkeliitosta on kasvanut Suomen suurin eläkeläisjärjestö, joka kerää toimintaansa 20 piirin alueella ja yli 400 yhdistyksessä lähes 130 000 henkilöjäsentä. Eläkeliiton perustamisen aikoihin, 1970-luvun alussa Suomessa elettiin kaupungistumisen aikaa. Suomen väestö ikääntyi aiempaa nopeammin. Erityisesti maaseudulla ikärakenteen muutos näkyi nopeammin nuorten muuttaessa työn perässä kaupunkeihin. Valveutuneet yhteiskunnalliset vaikuttajat kansanedustaja Katri-Helena Eskelisen johdolla olivat jo muutamaa vuotta aikaisemmin nostaneet esille huolen ikääntyneiden kansalaisten eläketurvasta ja ylipäätään heidän taloudellisesta ja sosiaalisesta turvallisuudestaan. Eläkeliitto perustettiin suureen ja akuuttiin tarpeeseen.

mikä oli tilanne 50 vuotta sitten liittoa perustettaessa. Eläkeläisten taloudellinen tilanne on parantunut jatkuvasti. Elämme pidempään kuin sukupolvet ennen meitä. Liiton yhdistyksissä on tarjolla monipuolista kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Eläkeläiset myös matkailevat niin koti- kuin ulkomailla. Eläkeläisten edunvalvonnalle ja vaikuttamistyölle 1970-asetetut tavoitteet on saavutettu erinomaisesti. Myös liiton ja sen yhdistysten toiminta on vahvalla pohjalla.

saatio muuttaa maailmaa. Ihmisten välinen vuorovaikutus on siirtynyt yhä enemmän sosiaaliseen mediaan. Nyt pelätään, että perinteinen yhdistystoiminta jää digiyhteisöjen jalkoihin. 2000-luvun eläkeläiset ovat arvoiltaan, elämäntavoiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan aiempia sukupolvia yksilöllisempiä. Eläkeläiset ovat kiinnostuneita erilaisista asioista. Tämä on tiedostettava myös piireissä ja niiden yhdistyksissä. Toiminnan on kehityttävä ja uudistuttava jatkuvasti. Automaattisesti ei kenestäkään tulee yhdistystoimijaa. Uusien eläkeläissukupolvien mielenkiinnon herättäminen vaatii uusia keinoja tänään ja tulevaisuudessa. Eläkeliiton juhlavuotta 2020 vietetään teemalla ”sukupolvien ketjussa”. Juhlavuonna kurkistamme liiton historiaan mutta haluamme myös pohtia tulevien eläkeläissukupolvien odotuksia. Juhlavuoden teema näkyy monin eri tavoin ja tapahtumin vuoden 2020 aikana. Tervetuloa mukaan – juhlitaan yhdessä 50-vuotiasta Eläkeliittoa! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

SAMAAN AIKAAN uudet muuTänä päivänä, 50 vuotta myöhem- tosvoimat asettavat haasteita niin min, elämme kaikin tavoin vau- eläkeläisten hyvinvoinnille kuin Anssi Kemppi raammassa yhteiskunnassa kuin Eläkeliiton toiminnallekin. Digitali- Eläkeliiton toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Kirjoitelmia kuudelta vuodelta

oimiessani Karjalan piirin puheenjohtajana vuosina 2013 – 2018 kirjoittelin lehtien yleisönosastoihin ja kolumnipalstoille yhteensä n. 50 kirjoitusta. Valtaosa niistä käsitteli ikääntyneiden hoitoa ja eläkeläisten kokemia ongelmia. Kokosin tähän muutamia otteita teksteistä jonkinlaisena läpileikkauksena. Länsi-Saimaan Sanomat helmikuu 2015: ”Kansalaismielipiteet ovat aidon demokratian keskeisiä rakennuspuita. Olen ennenkin ihmetellyt, miksi lukijat niin vähän kirjoittavat tämän lehden mielipideosastoon. Siitä on tullut paikallispoliitikkojen ja muutaman kansanedustajan esiintymisareena. Tarvitaan rivikansalaisten mielipiteitä epäkohdista ja kehitettävistä asioista. Tällä tavoin kehitystä voidaan vauhdittaa ja epäkohtia korjata.”

Parhaimmillaankaan kotiin vietävät palvelut eivät korvaa jatkuvasti paikalla olevaa hoitohenkilöstöä korkean iän ja sairauksien heikentämien ihmisten hoidossa. Heidän asumisensa kotona on turvatonta ja yksinäistä, jos kotona ei ole ketään muuta.”

”Pientä heräämistä näyttää tapahtuvan päättäjienkin taholla. Jopa Eksoten hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat ilmaisseet huolensa hoidon laadusta. Olen esittänyt aiemmin saman kysymyksen kuin puheenjohtaja: ovatko säästöt tärkeämpiä kuin laadukas hoito?”

LSS joulukuu 2014: ”Hallitus esittää laista poistettavaksi käsitteen arvokas elämä. Mitä on arvokas elämä? Mielestäni siihen kuuluu turvallinen ympäristö. Kotona olevan on pystyttävä nousemaan ylös, pukemaan, riisumaan, liikkumaan, ruokailemaan ja huolehtimaan hygieniastaan. Yksinäisyys ei kuulu arvokkaaseen elämään, ellei henkilö sitä itse halua. Gerontologian professorit ovat antaneet lausuntoja, joissa he toteavat yksinäisyyden olevan suurimpia vanhusten kuntoa heikentäviä tekijöitä. Vanhuksista lähes puolet asuu yksin.”

E-S syyskuu 2015: ”Kotihoito on päivän teema vanhusten hoidossa, ja Etelä-Karjalaa on kehuttu siinä edelläkävijäksi. Vanhusten halutaan tulevan toimeen kotonaan mahdollisimman pitkään. Näinhän me kaikki haluamme, mutta entäpä sitten, kun se ei enää onnistu eikä ole inhimillistä? Hurskastellen todetaan, että kunnioitetaan vanhusten tahtoa, hehän haluavat olla kotonaan. Kunnioitetaanko sitä myös silloin, kun vanhus haluaa itse päästä hoitopaikkaan? Eipä suinkaan! Pienituloisen ainoa mahdollisuus on kotihoito, jos viranomainen niin päättää.”

LSS huhtikuu 2013: ”Hoitohenkilöstön vähyys vanhushuollossa on ollut nähtävissä jo pitkään, vaikka päättäjien mukaan tilanne on kohtuullinen. Nyt on ilmeisesti ylitetty henkilöstön kuormituksessa uusi raja, sillä hoitajat ovat tulleet esille asiassaan. Heidän mukaansa hyvä hoito ei ole enää mahdollinen.”

Etelä-Saimaa tammikuu 2015: ”Vanhusten kotihoito on kriisissä. Tähän tulokseen on päädytty lähi- ja perushoitajien liiton Superin jäsenilleen tekemässä kyselyssä, johon vastasi n. 2400 liiton jäsentä. Vastaajista 95 % on huolissaan vanhusten hoidon tilasta ja potilaiden turvallisuudesta. Enemmistö hoitajista harkitsee alan vaihtoa, koska LSS marraskuu 2014: ”Lähivuo- kuormittavuus ylittää kestokyvyn ja sina vaikeasti muistisairaiden ja to- työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin dellisten vanhusten määrä kasvaa haluaa. Olisiko jo aika kuunnella voimakkaasti keski-iän noustessa. heitäkin?”

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

LSS huhtikuu 2016: ”Eläkeläisköyhyys on eläkejärjestelmämme suurin ongelma. Paljon puhutun taitetun indeksin oikaiseminen korottaisi pienimpiä eläkkeitä vain vähän, jos ollenkaan. Kaikkihan eivät edes saa työeläkettä. Vain pienimpien eläkkeiden korottaminen ja pieneläkeläisille kohdistuvan maksurasituksen keventäminen auttavat. Eikä se edes maksa kohtuuttomasti.”

E-S huhtikuu 2018: ”Innokkaimpia palvelujen lopettajia ovat olleet pankit. Jos yksi pankin konttori vielä onkin paikkakunnalla, niin palvelutiskillä voi asioida vain parina päivänä viikossa parin tunnin aikana. Muutamat pankkikonttorit ovat ilmoittaneet lopettavansa kassapalvelut kokonaan. Tämä on harmillista monille iäkkäille ihmisille, joilla ei ole varaa eikä mahdollisuutta asioida verkossa. Käteisestä rahasta on tullut kirosana, automaattejakin vähennetään.”

E-S marraskuu 2018: ”Eksoten omistajakunnat äimistyivät, kun kerrottiin suunnitelmasta rakentaa suuret Sote-keskukset Lappeenrantaan ja Imatralle. Kustannusarvioksi esitettiin 57 miljoonaa euroa. Samalla Eksoten johto julisti, että minkään hyvinvointiaseman toiminta ei pysy ennallaan. Jatkossa optimointia ei tehdä kuntien vaan maakunnan näkökulmasta. Mitä se merkitsee? Aivan ilmeisesti tavoitteena on hyvinvointiasemien toiminnan keskittäminen muutamaan yksikköön, mahdollisesti juuri noiE-S kesäkuu 2018: ”Selailin ju- hin kahteen. Mielestäni toiminnot hannuksena lehtileikemappiani. pitää ensin optimoida ihmisten kanAlkuvuotena 2013 ja toisen kerran nalta ja siltä pohjalta etsiä toimivat 2015 olin osallistunut yleisönosas- ratkaisut.” toilla keskusteluihin vanhusten kotihoidon tilasta. Lähtökohtana TOIVOTTAVASTI eläkeliittolaiset molemmissa oli silloinkin lähi- ja osallistuvat edelleen keskusteluihin perushoitajaliiton Superin tekemä yleisönosastoilla. Asiallisille kirjoijäsenkysely. Kyselyjen tulokset oli- tuksille löytyy yleensä tilaa. Ollako vat hyvin samankaltaisia hiljattain mukana Somessa vai ei, se on kuntoteutetun kyselyn kanssa. Kaikissa kin oma ratkaisu. Keskustelujen kolmessa kyselyssä 95 % vastaajista pinnallisuus ja epäasiallisuus ei ainaoli huolissaan vanhusten hoidon ti- kaan lisää kiinnostusta. Itse olin mukana Helsingin Sanolasta ja potilaiden turvallisuudesta. Joka kerta enemmistö hoitajista on mien nettikeskustelussa 10 vuotta. ilmoittanut harkitsevansa alan vaih- Kirjoituksia kertyi kaikkiaan noin toa, koska työn kuormittavuus ylit- 750. Ajan puute iski sitten vuonna tää kestokyvyn ja työtä ei voi tehdä 2015. Samoihin aikoihin Hesarin niin hyvin kuin haluaa. Joka kerta keskustelu muuttui päiväkohtaisten johto on luvannut parannusta on- uutisten kommentoinniksi peukugelmiin. Joka kerta Eksoten johto tuksineen. Oli sopiva aika lopettaa. kertoo tulosten tulleen yllätyksenä ja hämmästelee olleensa tietämätön Esko Simonen Savitaipale ongelmien suuruudesta.”

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

KESÄJUHLAT JOUTSENOSSA

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

SUOMENNIEMEN LIIKUNTAPÄIVÄ

TAIPALSAAREN LIIKUNTAPÄIVÄ

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

LIIKUNTAPÄIVÄ TA

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

AVETISSA 11.9.2019

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

RANTAONGINTAKILPAILU TAIPALSAARELLA 26.6.2019

Mukana oli 26 osallistujaa. Miehet yli 70 v, 23

osallistujaa 2358 g Aarne Potinkara Joutseno 2050 g Vesa Poutanen Lappeenranta 1966 g Martti Toura Lappeenranta Miehet alle 70 v, 5 osallistujaa 1480 g Timo Karhu Taipalsaari 1144 g Kari Lallo Joutseno 708 g Petri Lilja Luumäki Naiset yli 70 v,

496 g 380 g 214 g

9 osallistujaa Pirjo Huopainen Luumäki Kirsti Juvakka Taipalsaari Ulla Henelius Lemi

Naiset alle 70 v, 5 osallistujaa 1904 g Arja Villanen Lappeenranta 794 g Mirja Huotilainen Simpele 256 g Terttu Huhtiniemi Lappeenranta

100

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN KARAOKEKILPAILUT PIDETTIIN 24.4.2019 YLÄMAALLA

Eläkeliiton Karjalan piirin karaokekilpailut pidettiin 29 laulajan voimin ja yli 80 kannustajan tuella. Tunnelma oli katossa ja iloinen! Onnittelut voittajille! EL Karjalan piirin karaoke kilpailun voittajat NAISET 50-69

Leena Stålhberg Lappeenranta Arja Ihalempiä-Rossi Joutseno Parvinen Eija Joutseno NAISET 70+

Pirjo Vihervaara Leena Tynys Sirkku Hynninen

Luumäki Luumäki Joutseno

Loukkola Juhani Savitaipale Antero Suursalmi Luumäki Markku Vinnikka Luumäki

MIEHET 50-69

MIEHET 70+

Jaakko Taina Olavi Veikkanen Reijo Peussa

Luumäki Lappeenranta Luumäki

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

101

Karjalanpiiri voitti ylivoimaisesti Eläkeliiton valtakunnallisen pilkin joukkuekisan. Joukkuessa pilkkivät Arja Villanen, Petri Lilja, Terttu Huhtiniemi, Timo Kaukonen ja Edith Teräväinen

YHTEISTYÖSTÄ KIITTÄEN RAUHAISAA JOULUA & ONNELISTA UUTTA VUOTTA

2020

TOIVOTTAEN

www.matkamainio.fi 102

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

Ruokolahti talon pihalta jossa Virve ja Jari touhuaa lasten kanssa

RATKAISU SIVULLA 107

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

103

RATKAISU SIVULLA 107

104

ELÃ„KELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

105

PIIRIN BOCCIA-MESTARUUSKILPAILUJEN TULOKSET 2.3.2019 1. Joutseno I

Esko Ovaska Aarne Potinkara Pekka Lyytikäinen

2. Savitaipale I

Lauri Lavikka Irma Laari Raakel Haimila

3. Lappeenranta I

Leena Saarimäki Veikko Saarimäki Kari Autio

106

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

ATar Tilipalvelu Tarkiainen Oy Lehmuskatu 11, 50120 Mikkeli p. 050 522 5145

sähköp. aila.tarkiainen@pajutar.fi

HINTA 7 € SAVITAIPALEEN KESKUSKENTÄLLÄ KÄYTIIN PERJANTAINA 2.8. ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN PETANKKIKILPAILUT

Kilpailuun osallistui yhteensä 15 joukkuetta viidestä Eläkeliiton paikallisyhdistyksestä. Kilpailun tulokset kolmen parhaan joukkuen osalta: 1. Joutseno I

Aulis Kouvonen Pekka Lyytikäinen Viljo Taskinen

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019 KUSTANTAJA Eläkeliiton Karjalan piiri ry Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 karjala@elakeliitto.fi

2. Savitaipale III

Irma Laari Pekka Ristola Eero Käyhty 3. Lemi I

Maija-Liisa Raatikainen Seppo Matilainen Esko Kiiski

PÄÄTOIMITTAJA Pekka Haimila

TOIMITUSSIHTEERI Airi Tella

TOIMITUSKUNTA Raili Muhli Tuula Partanen Tapani Sulander Edith Teräväinen

ULKOASU JA TAITTO Sammy Virtanen King Kong Advertising, Pertunmaa 0400 972676

PAINOPAIKKA Arkmedia

PAINOSMÄÄRÄ 2900 kpl

Kiitämme jäseniä, yhdistyksiä, yhteistyökumppaneita ja ilmoittajia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivotamme lukijoille Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2020. Eläkeliiton Karjalan piirin Piirihallitus

ELÄKELIITON KARJALAN PIIRIN JOULUTERVEHDYS 2019

107