Issuu

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018 • 10 €

2018

SISÄLLYS

YHDISTYKSET Anttolan yhdistys ........................5 Haukivuoren yhdistys ................. 8 Hirvensalmen yhdistys............... 10 Joroisten yhdistys....................... 14 Juvan yhdistys .......................... 20 Jäppilän yhdistys........................24 Liittovaltuustokausi alkoi Jyväskylän Liittokokouksesta........................... 4

Kangasniemen yhdistys............. 30

Joulunalusajatuksia.................................................................................. 7

Mikkelin yhdistys...................... 36

Joulu jättää jäljen .................................................................................. 19

Mikkelin seudun yhdistys...........42

Jouluisia kulttuuriperinteitä .................................................................. 35

Mäntyharjun yhdistys ................44

Piirihallituksen kuulumisia ....................................................................41

Pertunmaan yhdistys................. 48

Kirkon pitää tukea yhteisöllisyyttä ........................................................ 66

Pieksämäen yhdistys...................54

Liittovaltuustossa koettua......................................................................68

Puumalan yhdistys.....................57

Esko Taavitsaisen kuulumisia ................................................................ 69

Ristiinan yhdistys....................... 61

Tapahtumia ..........................................................................................70

Virtasalmen yhdistys................. 64

Kilpailutoiminta ................................................................................... 72 Ristikko ................................................................................................88

Yhdistysluettelo......................... 90

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Liittovaltuustokausi alkoi Jyväskylän Liittokokouksesta ELÄKELIITOSSA, PIIREISSÄ JA YHDISTYKSISSÄ ON LIIKUNNAN ILO OIVALLETTU

Julkistettu UKK- instituutin liikuntaraportti 2017 vyöryttää tutkittua tietoa suomalaisten elämästä, joka vastaa melko hyvin arkikokemuksia. Etenkin työikäisissä on laiskoja liikkujia. Vain joka viides suomalainen liikkuu suositusten mukaisesti. Nuoret miehet eivät piittaa kestävyysliikunnasta. Tutkimus osoittaa myös, että liikunta yleistyy vasta työelämän jälkeen. Kuusikymppisistä joka neljäs liikkuu suositusten mukaisesti. Toisin sanoen selkeä enemmistö suomalaisista on turhan paljon liikkumatta. Olisi kaikkien etu, että ihmiset etsisivät ja löytäisivät liikunnan ilon ja mieluummin jo nuorena. Liikkumattomuudesta johtuvien elintapasairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardeja euroja vuodessa. Sitäkin suurempi merkitys on yksilön elämänlaadun heikkeneminen ja inhimillinen kärsimys, johon liikkumattomuus väistämättä ja joskus yllättävänkin nopeasti johtaa. Eläkeliitossa, piirireissä ja yhdistyksissä on liikkumisen merkitys ja ilo yhdessä liikkumiseen huomioitu. Etelä-Savon piirissä järjestettiin kaksi liikuntatapahtumaa, keväällä Joroisissa ja syksyllä Pertunmaalla. Molemmissa tapahtumissa oli runsas osanotto. Lämmin Kiitos järjestäville yhdistyksille.

iittokokous hyväksyi toiminnan ja talouden suuntaviivat 2019-2024, joita päivitetään tarpeen mukaan 2021 Tampereen liittokokouksessa. Hyväksyi Eläkeliitto Ry:n säännöt, sekä Eläkeliiton piirien ja yhdistysten mallisäännöt. Eläkeliitto Ry:n uudeksi puheenjohtajaksi 2018-2021 valittiin yksimielisesti hallintotieteiden tohtori Raimo Ikonen Helsingistä. Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten valinta toimikaudeksi 20182021. Eläkeliiton Etelä-Savon piirin liittovaltuuston jäseninä aloittaa, 1 vyöhyke Arvo Levänen Jäppilän yhdistyksestä, 2 vyöhyke Eeva-Liisa Luukkonen Puumalan yhdistyksestä, 3 vyöhyke Kaija Montin Pertunmaan yhdistyksestä. Edelliset liittovaltuuston jäsenet Kaija Kilpeläinen, Sirkka Nyyssönen ja Erkki Karjalainen, olivat olleet kaksi kautta, eli kuusi vuotta mikä on sääntöjen mukainen yhtäJÄRJESTÖJEN ASEMA SOTE- JA mittainen ajanjakso. MAAKUNTAUUDISTUKSESSA Etelä-Savon piirin puolesta heille parhaimmat kiitokset tekemästänne Kolmannen sektorin toimijoilla on uusissa maakunnissa tärkeä asema työstä piirin ja Eläkeliiton hyväksi. hyvinvoinnin ja terveyden edistä-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

misessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Järjestöillä ja yhteisöillä on monipuoliset mahdollisuudet toimia omien tavoitteidensa mukaisesti, kunhan palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettu toisistaan. Yleishyödylliset yhteisöt ovat merkittäviä kansalaisyhteiskunnan toimijoita kunnan ja maakunnan yhteistyökumppaneina ja asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien tuottajina. Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin, kuten vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan. Maakunta voi varmistaa esimerkiksi sopimusjärjestelyin vuokraamiensa tilojen tai palveluntuottajien tilojen käyttämisestä järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi maakunta huolehtii järjestöjen edustajien osallistumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja koordinaatioon. Eduskunnan käsittelyssä olevan maakuntalain tavoitteena on muun muassa luoda edellytykset maakuntien ja järjestöjen yhteistyölle ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksille. Joululehden ilmestyessä tiedetään tarkemmin, Maakunta- ja sote- uudistuksen etenemin eduskunnassa. Siunattua Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019. Arvo Levänen Etelä-Savon piirin puheenjohtaja

Lapin lumo

apin luonto luo outoa taikaa lauletaan laulussa. Joku taika siinä on, kun tänne vuosi vuoden jälkeen mieli halaa ja tänne täytyy palata. Niin myös tänä vuonna ruska aikaan. Käyty on yöttömän yön ja kevät hankien aikaan ja jokaisessa vuodenajassa on oma taikansa. Sanotaan että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten antaa kuvien kertoa. TEKSTI JA KUVAT Leena Taivalantti

MA LA SU

J P L S JUHANNUKSENA MYYMÄLÄ AUKI NIIN KAUAN KUIN

Turvallista matkaa kaikille teille!

0400 153 884 myynti@tilausliikennehimanen.fi www.tilausliikennehimanen.fi

MEILTÄ SA RUNSAAT J

PÄIVITTÄIN UUNITUOREITA: - LEIVONNAISIA - MAUKKAAT LIHAPIIRAKAT - SÄMPYLÄT JA LEIVÄT - MUNKIT JA WIENERIT - PITKOT JA PULLAT YMS.

PI Etelä-Savon Huoltopalvelu VALITSE YLI 2 TÄYTEVAIHTO PAIKAN PÄ Puh. 0400-487051 SYÖ MUKAAN. TULE NAUTTIMAAN ! 52100 Anttola

NAUTI OLUESI TERASSILLAM

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Leena Taivalantti Aulis Oittinen

Hyvää Joulua!

3RUUDVVDO

• kuorma-autot, rekat, linja-autot Vanhanpappilantie 3 • pyöräkuormaajat, kaivinkoneet 52100 ANTTOLA ym. raskaat työkoneet • ojasta vedot, nostot ja kuljetukset Puh. (015) 660191 • apukäynnistykset 12-24 v.

ne Valtakunnallinen Hinaus- ja tiepalvelu

01002400 www.falck.fi

Joulun tunnelmaan! Tanssien jouluun!

Tanssi-illoissamme 26.10.-14.12. tanssin pyörteisiin johdattaa niin tangokuninkaalliset kuin muutkin maamme johtavat tanssiparkettien huippunimet. Katso lisätiedot » anttolanhovi.fi

LIPUT OVELTA 14€ / hlö

Hovintie 224, 52100 Anttola • Myyntipalvelu 044 4301 100 sales@anttolanhovi.fi • anttolanhovi.fi

äj

si äjä ritt lla ky du alc nF eu

h n s s 24 8 sty 629.fi k 8 ivy Pä 5 89.falc 4 w 0 w w ine

all

ik Pa

li ke

Mik

Paikalli a

045 898 6298 www.falck.fi

www.hinausliikanen.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

ck yritt

-S

Paikallinen Falck yrittäjäsi

Mikkelin seudulla Päivystys 24h Päivystys 24h 045 898 6298

Fa l

Etelä

Mikkelintie 63 52100 Anttola Puh. (015) 450681

Anttolanhovissa laskeudut joulun tunnelmaan mm. herkullisesta lähiruoasta nauttien, savusaunan löylyissä rentoutuen ja järviluonnon maisemia ihaillen. Viihtyisän majoituksen takaavat Rantahotellimme ja korkealuokkaiset Art & Desing -huvilamme. Tervetuloa!

Anttolan Autohuolto ja kahvio

alueell

ajoneuvojen siirrot ja ojasta vedot parkkihallista noudot apukäynnistykset 12-24 v. renkaanvaihdot sijaisautopalvelu lukittujen ovien avaus

• • • • • •

RASKAAN KALUSTON HINAUS

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOT

Joulunalusajatuksia

uvaisin Eläkeliittoa suku- käsitteellä. Suvun puolesta liitto katto-organisaationa hoitaa yhteiskuntasuhteita, ajaa erityisesti pieneläkeläisten aseman vahvistamista, ohjeistaa piirien ja yhdistysten toimintaa ja pitää asiat ajan tasalla. Lähisuku eli piirit puolestaan ovat alueensa vaikuttajia, järjestävät koulutuksia ja yhteistä toimintaa yhdistyksille ja osaltaan tukevat yhdistystyössä. Ydinperheenä toimiva yhdistys on lähellä jäseniä. Se toteuttaa vaikuttamista paikallistasolla, järjestää yhteisöllistä toimintaa jäsenille. Sukuun kuuluu eri ikäisiä ja erilaisia suvun jäseniä. Se todentuu Eläkeliitossakin. Kaikki piirit eivätkä yhdistykset ole samanlaisia. On pienempiä piirejä ja yhdistyksiä, joissa toimintatavat on mitoitettu olemassa olevien resurssien mukaisesti. On kaupunkiyhdistyksiä ja maaseutuyhdistyksiä, joissa toiminnat ja mielenkiinnon kohteet ovat erilaisia. Hyvä niin. Toiminnan vahvuus onkin erilaisuuden hyväksymisessä. Liiton uusi puheenjohtaja Raimo Ikonen totesi puheenvuorossaan Jyväskylässä: ”Pidetään kaikki mukana.” Siinä meille tehtävää. Vuoden 2018 toiminta on ollut liitossa vilkasta. Oli Jyväskylän liittokokous, johon yhdistykset lähettivät edustajansa. Liittokokouksessa katsottiin yhdessä eteenpäin tulevaisuuteen. Mitä liitto on vuoteen 2024 mennessä ? Mitä uudet jäsenet toivovat liitolta – miten muutoksiin valmistaudutaan? Sama keskustelu jatkuu piireissä. Emme voi tuudittautua siihen, että kaikki entinen toiminta kiinnostaa juuri eläkkeel-

le jäänyttä. Mitä meillä on tarjolla ? Onko meillä valmiutta ottaa uusia voimia yhdistysten toimintaan hallituksen jäseniksi tai muiksi vapaaehtoisiksi. Toivotammeko uudet tervetulleiksi joukkoomme avosylin? Kuulemmeko heitä? Siinä haasteemme seuraaville vuosille. Voimmeko verrata yhdistystoimintaa tulevina vuosina morsiamen vaatetukseen: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Uusi voisi olla uudet toimintatavat. Uskallammeko ottaa riskin ja aloittaa uutta, josta emme paljoa tiedä. Uudistetut kotisivut ja sähköisen viestinnän maailma on tulevaisuutta aina enemmän. Voimme silti pitää kiinni kaikkia kiinnostavasta yhteisöllisyyttä lisäävästä kerhopäivästä. Löytyisikö esim. muista järjestöistä meille jotain lainattavaa esim. opittavaa toiminnallisesti ja hallinnollisesti. Morsiamen vaatetuksen sininen lienee meidän yhteinen unelma tulevasta kaikkia huomioivasta ja yhdistävästä yhdistystoiminnasta. Sitä varten me olemme. Kiitos hyvästä yhteistyöstä, Hyvää joulua ja Yhteisöllistä Uutta Vuotta. Airi Tella toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Lapsuusmuistoja

anhassa laulussa lauletaan jotenkin näin: ”talven lunta kulmillani vuotten niihin painamaa”. Kun luet tätä kirjoitusta joululehdestä, toivotaan, että lunta olisi myös maassa. Jokainenhan me toivomme valkeaa Joulua.

Adventti aloitti koulussakin joulunajan. Ensimmäistä adventtia ennen lauantaiaamuna tultiin jo kello kahdeksalta koululle. Oli pimeää ja jännä koulumatka. Hiihdeltiin tuttua latua melkein käsikopelolla. Silmä kuitenkin tottui nopeasti. Silloin ei tunnettu koulukyyditystä. Pisin Mennään muistoihin, lapsuuden matka oli joillakin viisi kilometriä. aikaan. Varhaisin muisto, joka liit- Päivä alkoi kynttilän valossa adtyy jouluun, on 50-luvun taitteesta. venttihartaudella. Kyläkunnalle saatiin sähkö jouluksi 1949. Sisäasennukset oli tehty hy- KOULUN KUUSIJUHLAT olivat vissä ajoin. Kun virta tuli mittariin, pitkään valmistellut ja harjoitelei kun lamput palamaan. Jouluksi lut. Joulujuhlassa oli yläluokka saatiin myös radio, joka oli ostet- tupaten täynnä vanhempia ja laptu Vihtorin kaupasta. Radio oli sia. Jokaisen lapsen isä tai äiti oli ASA-merkkinen. Tämä kyläkaup- paikalla seuraamassa miten oma pias oli sellainen, että hän toimitti lapsi osaa ohjelmansa. Sattuipa myös myllyt ja sähkömoottorit. Ra- juhlissa kerran uhkaava tilannediosta kuunneltiin heti joulumu- kin. Ei tunnettu sähkökynttilöitä. siikkia ja uutisia sekä hartausohjel- Steariinikynttilät olivat vaarallisia mia. Tämä kaikki jäi pienen pojan lasten käsissä. Niinpä tontun parmieleen. Yksi ralli jäi myös mieleen, ta syttyi palamaan kesken leikin. siinä toisteltiin ”Kulkurin iltatähteä”. Nopea toiminta pelasti tilanteen ja pahemmalta vältyttiin.

Porsaskoskentie 1515, Nykälä 0400 208 402/Pekka 0400 448 078/Olli-Pekka pekman.vauhkonen@gmail.com

Pizzat

Kankaalatie 4, Haukivuori Akuntie 4 , Otava Koti- ja laitoskäynnit hoitola@hoitolawanilla.fi www.hoitolawanilla.fi

Puh. 0400 494 542 ilkka.vaisanen@v-a-p.inet.fi www.vap-keittiot.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Vuoden 1953 alussa aloitimme kevätlukukauden uudessa kansakoulussa. Tuo lapsuuden koulu on ollut jo pitkään lakkautettuna ja omat lapset kävivät toisessa koulussa. Vuodet ovat vierineet, mutta Joulu vielä kuitenkin on juhlista jaloin. Rauhaisaa Joulua teille kaikille tämän lehden lukijoille! Onhan Joulu Rauhanruhtinaan syntymäjuhla. MUISTELIJANA Ahti Kohvakka

IHMISEN PESÄ

Joulukuun paksun valkoisen lumivaipan allako? Jäljet johtavat, jos vielä näet – karhun, ketun pesälle. Ihmisen pesälle ei johda jäljet – sinne vie näkymättömät, langattomat, timantin lujat yhteydet, sydämestä sydämeen kiinnitetyt tienviitat! Kävele langattomalla trapetsilla – et putoa, sillä tie toisen luo on turvallinen. Rakkaus kannattaa! Löydät ihmisen pesän. Ihmisen, joka odottaa omistajaa! Omistusoikeus? Sydämen laki käy ohi lainhuudon! Jospa sieltä löytyisi Joulun lapsi!

KIRJOITTANUT Anna Hänninen 15.12.1994 (kirjoitettu tyttärelle)

HAUKIVUOREN APTEEKKI Keskustie 64-66 palvelemme ma-pe 9-17 puh. 015 412 008 www.haukivuorenapteekki.fi

Haukivuoren yhdistyksen Joulutervehdykset Eija Hokkanen Raimo Hänninen Ritva Kekkonen Annikki Kenttälä Ahti ja Marja-Liisa Kohvakka Eila Leikas Mauri ja Paula Luhanko Tellervo Tuomainen Anja Vauhkonen

Puh. 0400 677 488, 040 731 9082 Sähköposti: mail (at) nikopuu.fi • Sorat ja murskeet ja mullat kuljetettuina • Rahtikuljetukset koko Suomen alueella

• Kaivinkonetyöt • Kiinteistönhoitopalvelut • Teiden kesä/talvikunnossapito • Maatalouskoneurakointi • Laadukasta täytemaata

Kuljetusliike Kohvakka Oy Puh. 0500 651 812/Seppo 0500 150 876/Miika

Jukka Kohvakka • 050 543 1731

KATAJAKANKAAN PUUTARHA Haukilammentie 229, Haukivuori p. 0400 174 336, 0400 800 320 www.katajakankaanpuutarha.fi

tmi maatiainen Koulutetun hierojan palvelut Persoonalliset käsityöt ja kortit

Haukivuorentie 5, 51600 Haukivuori Puh. 050 3023219

POLTTOPUUTA

• Valmiita klapeja noutaen tai kotiin tuotuna – koivua tai sekapuuta 33 tai 50 cm 0500 189 271 Jukka 040 827 2324 Antti

• PAIKALLISLEHDET • VIESTINTÄRATKAISUT • KYLTIT YMS. MAINOSMATERIAALIT • TEKSTIILIT MERKATTUINA!

.fi

Keskustie 72, 51600 Haukivuori Puh. 015 412 097 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

vet tarjoavat erinomaiset puitteet vapaa-ajan asutukselle. Toisin oli ennen. Järvien tärkeimmät käyttömuodot olivat kalastus, liikkuminen ja metsätalous. Kesällä kulkuneuvoina olivat veneet ja laivat, talvella suuretkin hevoskuormat kulkivat kevyesti ja liukkaasti tasaisella jäällä. Järvet eivät silloin olleet kulkuesteitä, vaan päinvastoin reitti naapuriin, kirkonkylään ja maailmaan. Vasta itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä poluista ja alun perin hevosille rakennetuista kärryteistä alkoi muodostua autolla ajettavia kulkuväyliä. Silloinkin tiet olivat talvisin ja rospuuttoaikoina lähes kulkukelvottomia. Muutaman kymmenen kilometrin linja-automatka Hirvensalmelta Mikkeliin tai Joutsaan kesti parhaimmillaankin tuntikausia. metsäteollisuudesta tuli maailman luokan edelläkävijä jo 1800-luvulla suurelta osin vesireittien ja vesivoiman ansiosta. Tähän perustui myös Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan synty vuonna 1872. Myös Hirvensalmi oli runsas sata vuotta sitten metsäasioissa valveilla. Vesistöjen arvo puun kuljetukselle ymmärrettiin. Viisi varakasta maanviljelijää, kolmasti kansanedustajanakin toimineen Justus Ripatin johdolla rakensi Suonteen Tuukkalan lahden rannalle vuonna 1907 höyrysahan, joka työllisti parhaimmillaan sata henkeä. Teollisuuslaitoksen alkuvuodet olivat kasvun aikaa. Sahan yhteyteen perustettiin seutukunnan ensimmäinen puhelinkeskus. Suonteelle ja Puulavedelle hankittiin puuta, sahatavaraa ja ihmisiä kuljettavat laivat. Lisäksi huimapäät yrittäjät ostivat sahalaitoksen Otavasta ja konepajan Mikkelistä. Puun, valmiiden tuotteiden ja ihmisten kuljetukseen rakennettiin Suonteen ja Puulan välille muutaman kilometrin mittainen rautatie, SUOMEN

läkeläiset ovat kovia reissaamaan. Hirvensalmen yhdistyksen matkat suuntautuivat vuonna 2018 naapurimaihin ja Suomeen. Osa kotimaan matkoista tehtiin etukäteen valittuihin paikkoihin. Jännittävillä sokkoretkillä matkan suunta paljastui pikku hiljaa vasta päivän aikana. Kaikilla matkoilla opimme aina jotain uutta – kuka mitäkin. Elokuun sokkoretki Kouvolaan pani aivosolut miettimään kotikuntamme historiaa ja sitä, miten 10

kaikki olisi voinut mennä toisinkin. Nykyiseen Kouvolaan kuuluva Verlan kylä julistettiin vuonna 1996 UNESCOn Maailmanperintökohteeksi. Näitä kulttuuri- tai luonnonhistoriallisesti poikkeuksellisen arvokkaita kohteita on maailmassa runsas tuhat ja Suomessa vain seitsemän. Olisiko perintökohde voinut olla myös Hirvensalmella? Hirvensalmi on tunnettu metsistään ja erityisesti vesistään, jotka kattavat lähes 40 % kunnan pinta-alasta. Nykyisellään puhtaat jär-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

HAUTAKIVET ym. kivityöt Ristiinan

KIVIVEISTÄMÖ KY Linnaniementie 12 52300 Ristiina Puh. 040 776 1842 ristiinan.kiviveistamo@luukku.com

Kattopeltisepäntyöt Puh. 0400 155441

Kaura-ahontie 11, 50670 Otava

Jatkuu >

• Murskeja sepelitoimitukset • Kaivinkonetyöt

Tuija Tanttu 050-5914487 Vahvamäentie 42 Hirvensalmi www.puulataival.fi/kissakoski

puh. 0500 150 746 • Pasi Outinen

Vilkonharjun Sora

Järjestämme kaikki tilaisuudet:

0500 255159/Janne Kaivinkonetyöt 0400 750099/Mika Vilkonpääntie 60 A 52550 Hirvensalmi

UUSI SAMPAN TILA

Kodin juhlat;

esim. muistotilaisuudet, syntymäpäivät

yritys/järjestötilaisuudet

ijä jo vuodes tek ta

Topjupek Oy

Järjestämme: Pikkujoulut, Häät, Syntymäpäivät, Sukujuhlat

UNESCON maailmanperintökohdetta ajatellen kriittisin ajanjakso Kissakosken kannalta oli 1930-luku. Maailmantalouden suhdanteet olivat sen tyyppiset, ettei Kissakosken hiomon ja vielä vähemmän Verlan pahvitehtaan jatkamiselle ollut taloudellisia edellytyksiä. Kissakosken puuhiomo lakkautettiin vuonna 1939, mutta Verlan toimintaa jatkettiin.

9 19

Rakennustyöt ja remontit Tapani Karjalainen Harjutie 6 A 9 50600 Mikkeli Puh. 050 516 5963

navetta. Vuonna 1920 tulipalo poltti hirsirakenteisen tehtaan. Vakuutusrahat eivät riittäneet uuden paperikoneen hankintaan. Kissakoskella päätettiin jatkossa keskittyä vain puuhiokkeen valmistukseen. Lopuilla vakuutusrahoilla ostettiin Werlan Puuhiomo ja Pahvitehdas. Pari vuotta myöhemmin Kymi Osakeyhtiö osti koko firman ja jatkoi toimintaa molemmilla paikkakunnilla.

Juh li

jolla liikennöivät junat kulkivat sahan jätepuulla toimivan höyryveturin voimalla. Puulan toisella rannalla sijaitsevan Otavan rautatieaseman kautta avautui tie etelän kuluttajamarkkinoille. Huomattavia logistisia rakennelmia olivat jo 1800-luvulla kaivetut Kissakosken kanava ja Turhankanava, joita pitkin vesi ja puu kulkivat Kymijoen vesistöön. Kaivutöiden sivutuotteena Hirvensalmen kirkonkylä sai maankuulut luontaiset tervaleppänsä vesijättömaalle. Kasvun huumaa kesti vain viisi vuotta. Justus Ripatin kuoltua Tuukkalan höyrysaha teki konkurssin. Tämä johti monen ökytalon pakkohuutokauppoihin ja omistajan vaihdoksiin. Pari vuotta Tuukkalan sahan käynnistymisen jälkeen neljän helsinkiläisen liikemiehen porukka perusti Kissakosken kanavan varteen puuhiomon ja paperitehtaan. Parhaina aikoinaan Kissakoski työllisti 250 henkeä, joiden punaiset asuinrakennukset tehtaan johtajien arvokkaampia residenssejä unohtamatta muodostivat kosken ympärille eläväisen ruukkimiljöön. Yhtiöllä oli myös peltoa ja oma isohko

pitopalvelu@pitoaitta.fi www.pitoaitta.fi 0400 525 214 /Pia Komppa

Hirvensalmen Kiinteistönhoito Ky Puh. 0440-606 033 ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Tarinan mukaan Verlan jatkamisen yhtenä syynä oli se, että pahvia tarvittiin sota-aikana ammuslaatikoihin ja muuhunkin pakkaamiseen. Vuonna 1952 Suomen va n h a n a i k a i s i m m a k s i puunjalostuslaitokseksi tituleerattu Verlakin laitettiin lakkautuslistalle. Alasajon toteutus kesti 12 pitkää vuotta, joiden aikana töitä jatkanut vanha kaarti ehti eläköityä. Nuoremmat työntekijät irtisanottiin tai siirrettiin Kymi-yhtiön muille tuotantolaitoksille. 1964 Verlan koneet ja kädet vaikenivat lopullisesti. Muutama vanhimmista työntekijöistä palkattiin pitämään huolta tehdasalueesta. Huolta pidettiin niin hyvin, että vajaa vuosikymmen

myöhemmin alue avattiin yleisölle tehdasmuseona Kymiyhtiön 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Sittemmin Verla suojeltiin virallisesti

VUONNA

ja vihdon vuonna 1996 museoalue pääsi UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Miten tämä yksinpuheluni liittyy Hirvensalmeen? No siten, että

Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi Puh. 0500 557143 www.facebook.com/ www.omenapuu.com

• PAIKALLISLEHDET • VIESTINTÄRATKAISUT • KYLTIT YMS. MAINOSMATERIAALIT • TEKSTIILIT MERKATTUINA!

.fi LUNTAN MANSIKAT JA MÖKIT TAIDETUPA HIRVENSALMEN TUUKKALASTA! Tilayhtymä Luntta

Ville 0400-766121 Pirkko 040-8224675 Joutsantie 1279 52610 Tuukkala

Verlan tehtaat aikoinaan omistanut Kissakoski oli vielä kouluaikanani 1960-luvun alussa koulupojan silmissä aito ruukkimiljöö, joka veti vertoja Fiskarsin, Strömforsin ja Noormarkun museoalueille. Se, miksi Kissakoskella ei ole enää punaisia taloja, paperitehdasmuseota, navettaa eikä peltoja, ei ole kenenkään vika, vaan historian kulkua, jota ei voi jälkeenpäin muuttaa. Tätä historiaa olin omalta osaltani toteuttamassa kesällä 1968 heinäämällä ja täydentämällä tilan reheville pelloille istutettuja ”räkämänniköitä”. Sota-aikana ei tarvittu pelkkää puuhioketta, vaan pahvia, jota Verla tuotti. Läheltä siis piti, etteikö maailmanperintökohde olisi voinut syntyä Hirvensalmelle.

Aten Marja Oy

Liito-oravantie 2 52510 Hietanen Puh. 050 372 5206

TEHOKASTA APUA

Hirvensalmen Fysioterapia Oy

Fysioterapeutti Hannu Kinnunen Hirvensalmentie 8 Puh. 050 3259456

Fysioterapeutit Jaana Pöyry Mirva Purkunen Pitäjäntie 2 puh. 040 763 0693

lihas ja nivelperäisiin vaivoihin

Kilkinmäentie 9 52550 Hirvensalmi GSM 050 3688 395

Hirvensalmentie 21 52550 Hirvensalmi Puh. (015) 451 003

Sihteeripalvelut Maarit Honkanen Hämeenmäentie 1026 52610 Tuukkala Puh. 050 3514057 12

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Joutsantie 1316, 52610 Tuukkala Puh. Eila 050 375 5166 Taisto 050 505 2206

Samaisella sokkoretkellä vierailimme myös Kouvolan vanhassa ortodoksikirkossa, joka oli rakennettu vuonna 1915 venäläisen sotaväen hartaudenharjoitusta varten. Suomen itsenäistyttyä kirkko siirtyi valtiolle ja Kouvolan evankelisluterilaiselle kirkolle. Vuonna 1981 kirkko luovutettiin takaisin Haminan ortodoksiselle kirkolle. Mikkelissä kävi aikoinaan toisin. Vuonna 1905 venäläisen sotaväen käyttöön vihitty upea punatiilinen ”Ryssänkirkko” hylättiin 1920-luvulla, koska kirkolle ei löytynyt omistajaa eikä käyttöä. Venäläisyys ja venäläinen kulttuuri eivät tainneet myöskään olla kovin hyvässä huudossa juuri itsenäistyneessä Suomessa. Kirkkoa käytettiin seuraavat vuosikymmenet muun muassa ammusvarastona, kunnes hoidotta huonoon kuntoon joutunut rakennus purettiin vuonna 1958. Tässäkin asiassa historia meni tavalla, joka olisi voinut jälkikäteen pähkäillen mennä toisinkin. TEKSTI JA KUVAT Kari Mielikäinen

Hirvensalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Pirjo Jaatinen Jouko Jumppanen Maija Kekkonen Raimo Kurvinen Kari Mielikäinen Asta Nummela Kari Ollikainen Riitta Pailakka Martti Pylkkänen Risto Rantalainen Kaija Simpanen Seppo Simpanen Leena Tolvanen

KAUNIS JOULUKUUSI

Joka vuosi pystytän sen kuusen vihreine oksineen laitan kuusen jalkaan vanhaan perinnöksi saatuun harmaaseen. Siinä loistaa kuusi lattiasta aina kattoon asti! Vain koristeet puuttuvat siitä. Koristelen kuusen onnen hetkillä elämäni jokaisen vuoden. On oksilla alimmilla vain pari koristetta pientä. Ja seuraavilla jo kuusi. Taas katseeni kohoaa ylöspäin, on sielläkin koristeita paljon… yhdellä kaksi, toisella neljä. Ja voihan ihme, tuohan oksa onkin ihan alaspäin, on siinä koristeita niin paljon, että ei niitä edes laskea voi. Niin elämä jatkui, vuodet kulki kulkuaan. Loisti tuvassani joka vuosi kaunis joulukuusi. Tuli taas uusi joulu, taisi olla 2008. Laitoin kuusen taas lattiasta aina kattoon asti, alaoksilla oli koristeita aika paljon, keskellä joka oksalla ainakin kuusi. Kun katsoin kuusta lattiasta aivan kattoon asti, tuntui tosi ihanalta, oli koristeita täynnä koko kuusi. Kun laskin oli niitä ainakin 366. Oli joka päivä ollut onnellinen, aamusta iltaan. Vielä puuttui koristeista yksi, latvasta tähti. Nyt tähti latvassa kirkkaana loistaa, meidän tiemme ohjaa luokse Herramme taivaan, ikuiseen rauhaan, rauhaan taivaan. Siunattua Joulua teille kaikille! Raimo Rissanen Hevosmies Korvesta

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Oman maan ”pakolaiset”

iime vuosina voimakkaasti virinnyt keskustelu pakolaisista ja voimakkaat kannanotot puolesta ja vastaan kirvoittivat mieleni muistelemaan oman perheeni pakkomuuttoa Karjalasta Savoon. Vanhempani asuivat ennen talvisotaa Karjalan kannaksella Raudun pitäjässä lähellä Laatokkaa. Isäni suku oli kirkonkirjojen mukaan asunut jo 1600 luvulla Raudussa.

SUURE JAANI

TAKAISIN RAUTUUN

Kävin ensimäisen kerran Suuressa Jaanissa vuonna 1987. Yksityinen ladakuski vie minut sinne Tallinnasta ja piirirajan ylitys oli mielenkiintoinen kokemus konepistoolimiehen uhatessa katkaista matkamme. Lada kuskilla oli sukulaisia noin 2 kilometrin päässä piirirajan takana ja pitkään neuvoteltuaan vartiomies päästi meidät eteenpäin. Palattuani matkalta kerroin enolleni Kaarlo Asomaalle millaista Suuressa Jaanissa oli ollut. Kaarlon muistin mukaan juuri mikään ei ollut 77:ssä vuodessa muuttunut. Laitoin postikortin enolleni Suuresta Jaanista, mutta se ei koskaan tullut perille Suomeen.

Kun vanhempani muuttivat takaisin Rautuun keväällä 1942, ottivat he mukaansa vanhimman poikansa Matin ja me muut lapset jäimme isäni veljen Juhon taloon, tätini Helenan ja äidinäitini Greta Binsolin hoiviin Kangasniemelle, Vanhin veljeni Matti menehtyi koulumatkallaan Raudussa kranaatin räjähdyksestä saamiinsa vammoihin talvella 1944. Äitini oli surussaan todennut: ”Minun uhrini isänmaalle.”

TALVISOTA

Äitini oli syntyisin Virosta, Suuren Jaanin luterilaisesta seurakunnasta. Suuren Jaanin seurakunta sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Viljandin kaupungista. Se on pieni kirkonkylä keskellä Viroa. Kivirakenteien kirkko, rakennettu 1600-luvulla, on käytössä vieläkin. Pienehköön Navesti jokeen, joka virtaa kylän läpi, on rakennettu pieni vesivoimala. Äitini Helena Binsolin perhe muutti Suomeen Karjalan kannakselle Rautuun vuonna 1910. Perheessä oli vanhempien Juhanin ja Reetin lisäksi kolme lasta, joista nuorin vuonna 1902 syntynyt Helena, oli äitini. Perhe lähti Virosta pakoon Siperiaan joutumisen pelosta. Koti, pieni maatila Suuressa Jaanissa jätettiin sinne ja vain henkilökohtaisia tavaroita otettiin mukaan. 14

Talvisodan syttyessä perheeni oli evakossa Lounais-Suomessa Metsämaan pitäjässä ja myöhemmin Somerolla. Kaurakedon kartanossa Somerolla, jonka 21 Rautulaista karjalaisperhettä yhdessä osti Meltolalta keväällä 1940, oli peltoa 300 ha ja metsää saman verran. Kartano myytiin takaisin Meltolalle -42 ja lähdettiin takaisin Rautuun. Synnyin talvisodan aikaan Loimaalla. Äitini sairastui pahaan munuaistulehdukseen, eikä hän voinut hoitaa minua. Minut lähetettiin hoitokotiin Loimaalle, josta myöhemmin siirrettiin Uudenkaupungin lastenkotiin. Sieltä pääsin pois noin reilun vuoden ikäisenä äitini tervehdyttyä. Äitini kertoman mukaan hoitokodin lapseton johtajaperhe olisi halunnut adoptoida minut, mutta vanhempani eivät halunneet luopua pojastaan. Lastenkodissa minua oli hoidettu erikoisen hyvin ja olin ollut sieltä palattuani pulskassa kunnossa ja sota-aika huomioiden, erityisen hyvin puettu. Siitä on todisteena paluun kunniaksi otettu valokuva.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

HYVÄSTI RAUTU

Sodan jatkuessa suurhyökkäyksellä kesällä 1944 tuli taas lähtö Raudusta ja perheemme muutti kokonaisuudessaan Kangasniemelle. Siellä asuimme vuokralaisina kahdessakin paikassa. Ensiksi Kivimäen suuressa talossa, jossa asui myös isän siskon perhe Hanna ja Ville Tuomimaa. Siellä asuimme riihituvassa ja riihessä asui venäläisiä vankeja. Joulukuun alussa 1944 muutimme Makkolan kylälle Riitamäen maatilalle vuokraviljelijöiksi. Tila oli suuri metsäpinta-alaltaan, mutta peltoa oli alle kymmenen hehtaaria ja pelto oli hyvin kivistä. Tila oli myynnissä ja isämme olisi saanut ostaa tilan, mutta osaksi äitini kielloista johtuen hän luopui ajatuksesta. Äitini arveli, että yli 56 vuotias mies ei enää jaksaisi kunnostaa kivisiä peltoja. Ei arvannut äitinikään ehkä silloin, että vielä oli jaksettava rakentaa koko koti uudelleen. Aloitin koulun käynnin Kangasniemellä sijaitsevassa Särkimäen koulussa ja minulle jäi erittäin mieluisat muistot tuosta ensimäisestä kouluvuodesta. Opettajani oli Maire Hokkanen, joka myöhemmin avioitui Alatalon Aulis Rytkösen kanssa. Opettaja oli nuori seitse-

mäntoista vuotias neitonen, jolla oli uskonnollinen elämänkatsomus. Muistan elävästi viimeisen koulupäiväni Kangasniemellä. Koko päivä vietettiin läksiäisiäni ja lopuksi oppilaat kävivät saattamassa minut yhdessä kotiin. Opettajani toivottamat ”Jumalan siunausta” sanat jäivät pysyvästi mieleeni. POJAT OVAT POIKIA

Poikien toimeliaisuudesta pieni tapahtuma. Riitamäen talosta kujasille johti talon ohi komea koivukuja ja siihen liittyy seuraava vahvasti mieleeni jäänyt tapahtuma. Jostain syystä olin repinyt tuosta koivukujalla olevasta koivusta tuohta ja toin sen mummoni nähtäväksi. Hän kehui, että ”nämähän ovat hyviä sytykkeitä”. Tietenkin unohdin kertoa mistä ne olivat lähtöisin. Ajattelin kuusivuotiaan logiikalla, että hyviä sytykkeitä pitää saada lisää. Hain isoveljeni avuksi ja niin aloitimme koivukujan parkitsemisen. Kuoren alla oli maukasta jälttää nuoleskeltavaksi ja niin kuorimme koivuja runkoa myöten. Olimme ehtineet jo kolmanteen koivuun, kun homma valkeni isälleni. Saimme talon nurkan takana hyvin ansaitun kurituksen. Jälkeen päin olen kauhulla ajatellut sitä ajattelemattomuutta, jonka vallassa tihutyömme teimme. Etenkin, kun kyseessä oli vuokratalon koivukuja ja siitä kuoli kolme isoa

koivua meidän ansiostamme. En tiedä miten isämme selvitti asian vuokraisännän kanssa, mutta helppoa se ei ymmärrettävästi ole voinut olla.

kolmannen sukupolven hoidossa. Kuosmalan tuvassa on vietetty jo 71 Joulua. Pasalan kylälle muutti 21 karjalaisperhettä, joten olimme enemmistönä asukkaista. Ehkä tästä johtuen UUSI KOTI JOROISISSA sopeutuminen oli melko helppoa Toukokuussa 1947 muutimme muutamaa tapausta lukuunottaJoroisten kunnan Pasalan kylälle matta. Yhteiset harrastukset lapsilla Kuosmalanmäelle, joka oli raken- ja yhteistyö arjen asioissa aikuisten tamaton maatila. Yövyimme ensim- kesken sujui ilman suurempia erimäisen yön Mikkolan mäellä olevan mielisyyksiä. parakin lattialla ja aamulla kipaisin ”JOKAINEN IHMINEN ON seitsenvuotiaan uteliaisuudella katLAULUN ARVOINEN” selemaan uutta kotia. Mäeltä näkyi rautatie ja siinä vieressä oleva vaih- Näitä karjalaisperheiden tarinoita dekoppi. Luulin koppia uudeksi on liki satatuhatta, jokainen varmaskodiksemme ja ajattelin ”etteivät ne ti erilainen. Kokonaisuutena me siirkummoisia olleet olot evakkoper- tolaiset olemme kiitollisia Suomen heillä vuokralaisinakaan, mutta kyl- päättäjille, että siirtolaiskysymys lä uusi koti on tosi pieni kahdeksan hoidettiin olosuhteisiin nähden kiihenkiselle perheelle.” Myöhemmin tettävästi, emmekä joutuneet pakoselvisi, että olihan se hieman isom- laisiksi omassa maassamme. Osalta pi lautakorsu sorakuopassa, jossa maanomistajista pakkolunastettiin asuimme ensimmäisen kesän mar- maita siirtolaisten asuttamiseksi ja useimmat meistä ymmärtävät sen raskuulle saakka. Siitä alkoi isäni viimeinen kodin luopumisen tuskan, jonka kotitilan rakentaminen. Hän itse oli viisi- pirstominen aiheuttaa. Muistamme kymmentä kuusi ja vanhin viidestä kuitenkin, ettei karjalalaisilta kysytlapsesta oli 11 vuotias. Talo valmis- ty haluatteko luopua kodeistanne. tui asuttavaan kuntoon marraskuus- Karjalan otettiin väkivalloin, vahsa 1947. Talvi oli jo niin pitkällä, vemman oikeudella ja vääryydellä. että vesi jäätyi sangossa sorakuopassa olevassa yksinkertaisista laudoista TEKSTI Armas Komi tehdyssä korsussa. Näin kohosi Kuosmalanmäelle uusi koti maatilalla tarvittavine rakennuksineen. Nyt maatila on jo

JOULURAUHA

Suomen Turusta julistetaan jouluaattona joulurauha. Sen myötä suomalaiset hiljentyvät joulujuhlaan, ja elävät niin siivosti kuin suomalaiset keskimääräisesti eläisivät joulunsa muutenkin. Mutta näin on meidän ajan suomalaisilla aina ollut; julistettu joulurauha iankaikkisesta iankaikkiseen.

Toivottavasti Turun julistus yltää tänä vuonna rauhan jylynä myös Joulun Lapsen synnyinseuduille. Jouluinen ilosanoman alkukoti ja loppumaton sodinta samoilla Välimeren rannoilla on ikuinen paradoksi. Tällainen on aikamme ihmisten Lähi-itä aina ollut; ilon ja murheen ristiriita iankaikkisesta iankaikkiseen. On hyvä olla suomalainen suomalaisessa joulussa, Joulurauhassa - iankaikkisesti! KIRJOITTANUT Ahti Salovaara ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Joroisten yhdistyksen Joulutervehdykset Marita ja Eino Litmanen Riitta ja Helge Valkonen Unto Nyyssönen Terttu ja Heimo Suhonen Anja ja Kaino Häkkinen Lea Lampinen Sirpa Haapanen Milja ja Armas Komi Terttu Suhonen Anneli ja Pekka Lantto Eeva Nevalainen Anita ja Tapio Nummi

Rauhallista

joulunaikaa ja onnea vuodelle 2019!

KONEURAKOINTI E. Koivistoinen puh. 045-1014 956, koneurakointi. ekoivistoinen@gmail.com Suoritan erilaisia urakointitöitä mm. • kaivinkonetyöt (ojitukset) • metsänhoitotyöt • auraukset KYSY TARJOUS!

Koskentie 3, Joroinen Puh. 017 571212 www.sarikolehmainen.net

Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus etunimi.sukunimi@mhy.fi www.mhy.fi/keskisavo p. 040 834 9793

Talveksi Lämmintä! Polttopuut Omaniemestä Arttu Osmala

Omaniementie 24 79600 Joroinen Puh. 040 555 0128 16

Laadukasta ja ammattitaitoista palvelua paikkakunnalla vuodesta 1932 Koskentie 2, 79600 Joroinen Puh. (017) 571 079 www.lahtioy.com

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Joulu on ihmeellinen

anskan pääkaupungissa Pariisissa tapahtui maailmaa kuohuttava terrori-isku 13.11.2015. Matkustin vaimoni kanssa läheistemme luokse Pohjois-Ranskaan joulun viettoon noin kuukautta myöhemmin. Aiempiin vierailuihimme verrattuna tunnelmat Ranskassa olivat masentuneet. Tiukat maahantulotarkastukset, aseistautuneita sotilaita ja poliiseja lentokentällä ja asemilla, tarkastuksia tarkastusten perään, jopa kauppojen ovilla. Kaupungin joulutori oli kuitenkin suomalaiselle turistille runsauden sarvi, iloisesti sykkivä jouluun valmistautuvien ihmisten kohtauspaikka. Elämä normalisoitui vaikka kirkkojen ovilla terrorin uhrien muistoksi tuodut kukkaröykkiöt muistuttivat vielä taannoisesta surusta. Suuren juhlan ilo ja ihmisten pahuus näkyivät tässä joulussa kaupungilla

rinnakkain. Se puhutteli pohjolan saan 2000 kilometrin päässä kotoa eläkeläistä! Elämän kauneuden ja elin joulua suomalaisen joulurauhan sylissä ja kolmen vieraan maan kurumuuden ääripäät tulivat lähelle. ninkaan matkassa. TUNNELMALLISEN ranskalaisjoulun jälkeisenä arkena tutustuimme Joulu on ihmeellinen! Sen sanoma, paikalliseen suureen katedraaliin. sen rauha, sen ilo löytää meidät ohi Kirkon yhtä ikkunaa (kuva) ihailles- pahuuden maailman ääristäkin. sani ajattelin sen olevan yhtä värikkään kuin eläkeläisen eletty elämä. NYT vuoden 2018 joulun kynnykLoistavat värit ja niiden takana valo sellä toivotan kaikille eläkeläisille olivat joulun ilosanoma aikojen ta- Joroisten kirkonkylän laidasta Eläkeliiton Joroisten yhdistyksen joukaa. lurauhaa evästyksellä, joka on muoKun tähän kauneuteen tuli tunnel- toutunut aivoihin edellä kerrottujen man lisääjäksi musiikki, seuraavat kokemusten ja ajatusten myötä. minuutit muodostuivat läheisten kanssa vietetyksi suureksi rauhan ja Arvoisa eläkeläinen, ystävä! Uskalla elää juuri tätä joulua kuten itse hajuhlan hetkeksi. luat. Missä oletkin näe ja koe, tartu Kolmen kuninkaan marssi tulvi hi- tunnelmiin. Anna elämänkokemuktaahkona sovituksena katedraalin sesi loistaa läheisille, anna joulun monien laivojen holvistoissa tai- tavoittaa sinut. Sinä jos kuka olet tavan sekakuoron esityksenä. Me ansainnut juuri tämän joulun rikhiljennyimme kiireettömään kuun- kailla kokemuksilla ja hyvyydellä teluun. Tuon musiikkituokion tun- kuorrutettuna. nelma oli taianomaisen rauhoittava. Katedraalin päälaivan penkillä, run- TEKSTI JA KUVA Ahti Salovaara ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

TEBOIL-ETAPPI Joroinen (017) 571193

Auto- ja Konekorjaamo Risto Hakkarainen Ky Uusitie 10, 79600 Joroinen • p. 017-571 244

Ma - Pe 9-18 La 9-14 Puh. 017-571 081 Koskentie 2 www.joroistenapteekki.fi

Joulurauhaa toivottaa Joroisten seurakunta

Sorat, murskeet, myös seulottua multaa konetyöt esim. telakaivurilla Torstilant. 39 Joroinen Pekka 0400 654 298 Antti 0400 178 079 TILAUSAJOT 16-54-paikkaisilla busseilla kaikilta paikkakunnilta. UUTTA! 54-paikkainen bussi kaikilla mukavuuksilla! 9-paikkainen Mercedes-Benz Vito vuokrabussi vain ilman kuljettajaa.

Oma Säästöpankki Tyytyväisten asiakkaiden suomalainen pankki. Varaa palveluaika omasp.fi

PYYDÄ TARJOUS!

JOROISTEN KIRKONKYLÄN TAKSIASEMA PUUSEPÄNLIIKE IHALAINEN

Puh. (017) 571770

Famifarm Oy

Kartanotie 6 79600 JOROINEN Puh. (017) 4704400 www.jarvikyla.fi 18

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Honkatie 15, 79600 Joroinen p. (017) 571 176, 0400 276 134 psl.ihalainen@gmail.com

Joulu jättää jäljen

e suomalaiset rytmitämme vuoden juoksun vahvasti vuodenaikojen mukaan. Jokaisella vuodenajalla on merkittävä huippukohta, jossa pysähdytään ja joka jättää jäljen usein loppuelämään. Kesällä on juhannus, syksyllä keyri, talvella joulu ja keväällä pääsiäinen.

TOISENA nousi mieleen joulun odotus ja valmistelu; pikkujoulut, adventtikynttilöiden sytytys, lahjojen hankkiminen ja piparien paisto. Yhteisöllisyys tiivistyy, salaperäisyys ja yleinen Edessämme on joulu, joka katkaisee odotus leimaavat syksyn ja pitkän pimeän ajan. Jou- olemista. Mahassa luun liittyvät vahvimmat odotukset kipristää koko ajan. yhdessäolosta, antamisesta ja saami- Valmistelu tiivistää sesta. Se henkii hartautta, odotusta juhlan perheen ja läja toivoa. Jokaista on puhutellut hipiirin yhdessäolon juhjoulun sanoma koulussa, kotona tai laksi, jossa toisten huomioilaitoksissa. minen on normaalia vahvempaa.

Joulu merkitsee erilaisia asioita eri sukupolville, vai merkitseekö? Testatakseni asiaa kysyin tyttäreltäni ja lastenlapsilta, mitä joulusta tulee ensiksi mieleen. Yllätyin miten sukupolvesta toiseen samantyyppiset asiat korostuvat. Monesti ne ovat hyvin arkisia pieneltäkin tuntuvia asioita, tekoja tai sanoja. Ne kuitenkin otollisessa tilanteessa jättävät koko eliniän kestävän jäljen.

Joulusauna aattona on tärkeä puhdistautumis- ja rauhoittumisriitti, joka lopulta käynnistää todellisen joulun, ruokailun, lahjat ja rauhoittumisen. Se helpottaa jännitystä ja rytmittää aattoiltaa.

Näihin näkemyksiin minun oli helppo yhtyä. Minulle henkilökohtaisesti vanhan polven edustajana on tärkeää joulukuusen haku, kiinnitys jalkaan, sulattaminen ja sisään Mitä jälkipolvi näki tärkeimpänä tuonti. Toinen tärkeä asia on hiljenjälkenä? Ensimmäisenä spontaanina tyminen muistelemaan mennyttä vastauksena tuli karjalanpiirakoiden vuotta korttien, viestien ja muistateko, niiden tuoksu, maku ja perusta misten kautta. muille jouluruuille. Piirakan sydänten teosta käynnistyy joulu, vaikka Taitaa joulun jälki olla niin vahva, ennen sitä on puuhattu paljon. Yli että se kantaa yli sukupolvien, vaik40 vuotta on yhdessä tehty lapsen ka eri aikoina korostuvat erilaiset ja lastenlasten kanssa aatonaattona tilanteet. Joulu on vahvasti perheen karjalanpiirakoita 150-200 kappa- ja lähiyhteisön juhla. Meillä on kuiletta. tenkin runsaasti ihmisiä, joille joulu

on yksinäistä aikaa. Jospa me eläkeliittolaiset muistaisimme läheisyydessä olevia yksinäisiä pienellä eleellä. Se ei maksa paljon, mutta antaa monin verroin. Joulussa ja sen odotuksessa on paljon samaa kuin vapaaehtoisessa järjestötyössä. Siinä pyyteettömästi kohdataan kanssaihmisiä auttamisen, yhteisten harrastusten, keskustelujen, matkojen ja vertaistuen merkeissä. Jokainen kohtaaminen voi jättää pysyvän, elämää rikastuttavan läpi elämän kantavan jäljen. Toivotan jokaiselle eläkeliittolaiselle rauhallista ja sopuisaa joulua. Terveisin Raimo Ikonen, Eläkeliiton puheenjohtaja.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Jouluyönä armeijan harmaissa

yksy vuonna 1953 oli harmaa ja jo talvea enteilevä kun kutsu armeijan harmaisiin oli ajankohtaista. Savon Prikaatiin oli tuo määräys kirjattu. Jotenkin jännittävä päivähän se oli kun ei tuttuja kavereitani ollut lähtemässä omalta kotikylältäni Juvan Remojärveltä. Uudet olosuhteet toisaalta kiinnostivat Mikkelissä, olihan se jo entuudestaan tuttu kaupunki. Ensimmäiset viikot olivat yhtä ”äkseerausta” kun ei alokkaat päässeet edes Sotilaskotiin munkkikahveille. Eihän sinne ”mokuilla” ollut menemistä! Viikon tai kahden aikana alkoi minulle hahmottua kuka olisi kavereitani niissä olosuhteissa. Kasarmin ulkopuolelle pääsemiseen tuli mahdollisuus osallistumalla

hiihtovalmennukseen. Sitä veti terhakka ylikersantti, joka vei meidät pari kertaa viikossa Kalevankaaan tai Pitkäjärven metsämaisemiin. Vauhti oli mielestäni lujaa, jollaiseen en kotipuolessa ollut tottunut. Joulukuun puolivälin paikkeilla kasarmin portit avautuivat ja pääsimme esimerkiksi ”sotkuun” munkkikahveille. Siellä oli kabinetissa vanha piano, jota pääsin kokeilemaan ensimmäisen kerran. Musiikki oli tuon ajan iskelmiä, joita tapaillessani ympärille kertyi poikia, jotka lauloivat innokkaasti. Kun menin sotkulle, silloin oli jo muutamat vetämässä hihasta taas kabinettiin pianon äärelle.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

VARTIOVUOROT JOULUKSI!

Joulun lähetessä tuli tieto, että Krh:n pojat ovat ”kiinni” jouluna, lomille ei ollut asiaa! Sekös otti päähän, emmekö siis pääse kotijoukkoja tapaamaan jouluna lainkaan? Vanhat kehuivat, että kyllä jouluna ovat armeijassa tosi hyvät sapuskat, joten kannattaa jäädä kasarmille. Vartiotehtävistä saimme ennakkoon tarkat ohjeet. Tämän kirjoittajalle oli merkattu jouluyönä vartiovuorot kasarmialueen pääportille. Ajattelin, että mahtanee olla sittenkin mielenkiintoinen yö tulossa. Kuinka ollakaan niin aattopäivänä pukkasi kovan flunssan, mutta en lähtenyt sitä valittamaan lääkintäasemalle. Sairasloma olisi taas merkinnyt sitä, että karanteeri olisi jatkunut useita päiviä eteenpäin.

Ensimmäinen vartiovuoroni oli jouluaattoina klo 18.00-20.00. Sää oli mitä parhain kevyttä lunta satoi, oli tyyntä ja kaunista. Vartiovuorolleni sattui ensimmäinen jännityshetki kun kaksi everstiä Hynninen ja Lammetmaa tulivat liki pääportin ja jäivät keskenään juttusille. He olivat tulossa luultavasti joulukirkosta? Välimatkaa portille oli 10-15 metriä enkä pystynyt ratkaisemaan missä vaiheessa olisi vartioilmoitus tehtävä? Sitten herrat toivottelivat toisilleen hyvää joulua ja lähtivät eri suuntiin koteihinsa. Tuossa vaiheessa sain tilaisuuden suorittaa ilmoitukseni, muistaakseni eversti Paavo Lammetmaalle. Kun vartiovuoroni vaihtui, pääsin päävartioon jouluaterialle, joka oli yltäkylläinen. Flunssakuume nousi jo huippulukemiin ja sain luvan painautua ”punkkaan” lepäämään. Sen jälkeen en tiennyt yhtään mitään jouluyön tapahtumista.

MITÄ SATTUIKAAN JOULUYÖNÄ?

duttua rouva juoksi takaisin portista ulkopuolelle ja sadatteli siellä vartiKasarmialueen toisella laidalla oli jalle, että kuinka tuollaiselle hulluilporttia vartioimassa Joensuun seu- le annetaan ase, jolla voi tapaa syytdulta kotoisin oleva stm Martti tömiä vaikka jouluyönä! Heikkinen. Siellä tupakaveri oli joutunut hankalaan tilanteeseen! Päävartioon saapui hälytys ampuSaamamme ohjeen mukaisesti ke- mavälikohtauksesta, jolloin vartiotään ei saanut päästää portista kul- päällikkö ja vapaana olleet pojat kemaan ilman kulkulupaa. Niin oli kiitivät Pitkäjärven puoleiselle varvaan käynyt, että Heikkisen vartio- tiopaikalle. Siellä oli alkanut tarkat paikalle tuli kasarmialueen ulko- kuulustelut tapahtumista. Kuuluspuolelta nainen joulupaketti kädes- telua jatkoivat vielä joulupäivänä ja sään. Hänellä ei tuota kulkulupaa sen jälkeenkin. Tapahtumapaikalollut esittää. Tämä oli selittänyt ta oli löydetty 5 kpl konepistoolin vievänsä pikaisesti joulupakettinsa hylsyä! Lopputuloksena prikaatinportin luona olevan kerrostaloasun- komentaja oli myöntänyt sotamies non ovelle kasarmialeen sisäpuo- Heikkiselle seitsemän päivän kunlelle. Vartiomies ei antanut siihen toisuusloman junalitteroineen Joenlupaa, mutta rouva tunkeutui roh- suuhun ja takaisin Mikkeliin. keasti ohi vartiomiehen! Siinä tilanteessa Heikkinen oli hihkaissut Tämän kirjoittaja ei tiennyt muuta SEIS, SEIS komennon, jota rouva ei kuin hälytysäänet, sillä kuumeilu ja totellut! Tilanne jouluyön päräytti siihen liittyvä lääkitys veivät ”tajun sarjan paukkuja ilmaan! Tarkoitus kankaalle”! Muistan ainoastaan yholi ampua vain yksi laukaus, mutta den ja ainoan jouluyön vartiovuorosyntyneessä tilanteessa ase menikin ni tapahtumat. vahingossa sarjatulelle, jolloin viisi paukkua karkasi ilmaan. Sen tapah- TEKSTI Antti Kilkki

Juvan yhdistyksen Joulutervehdykset Kauko ja Anneli Kupsanen Helena Markkanen Senni ja Matti Paavilainen Rauno Tolvanen ja Helka Pursiainen Voitto ja Helvi Tirronen Leena Tuukkanen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Rauhallista ja siunattua Joulua!

PYHÄN RISTIN SEURAKUNTA JUVA

Taisto Karvisen näkemys vallitsevasta tilanteesta joulun edellä 1996.

Poikolanniementie 7 51900 Juva Puh. 040 754 0117 0500 489355

Juvantie 7, 51900 Juva Puh.015 452 952

Avoinna ma-pe 8.30-18 la 9-15 Puh 0440 340210 Hiihtäjäntie 1, 51900 Juva *Pesulapalvelut *Koti-ja Yrityssiivoukset *Kotiinkuljetus MEILLE KÄY PALVELUSETELIT! LAHJAKORTIT Juva, Rantasalmi, Sulkava, Savonlinna www.pyykkipaikka.fi pyykkipaikka@gmail.com Juvantie 5 51900 Juva Ma-Pe 8.30-16

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

JUVAN RAUTA JA MAATALOUS OY

rautakauppajuva.fi aseliike.fi Puh. 020 787 0500, fax 020 787 0501

J UVA

Juvan Ruoste-esto Ky - Maalaukset - Hiekkapuhallus - Ruoste-esto - Huollot 040 742 39 89

RK-ANTENNI KY Kummunmäenkuja 3 51900 Juva Puh.0400 655541

Tegelberg Pellonsivuntie 11 51900 Juva

Kahvikulma 050 571 1102 040 687 9950 Juvantie 16 info@kahvikulma.fi

0400 251 760 kauko.tegelberg@juvan-arkki.fi

Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy Juvantie 14, 51900 Juva Puh. 010 548 2670

Lea Hyötyläinen Puh. (015) 651 511 Juvantie 5, 51900 Juva

Kauraniementie 2-6 51900 JUVA Puh. 0207 983 440 Palvelumme: korjaamo, maalaamo, tarvike, varaosaliike ja katsastuspalvelu

Kauneushoitola Nuppu Juvantie 9 51900 Juva Puh.015-452 077

Ahotie 1 B 4 Puh. 044 2192472

ETELÄ-SAVO Väätäisentie 5, 51900 Juva www.mhy.fi/etelasavo puh. 015 357 4000

TURAKKALAN PUUTARHA OY VANHA-JUVANTIE 543 51810 Maivala 0503701557

0500370 1556

KATSO RUOAT & TARJOUKSET www.abcasemat.fi puh. 010 76 41200

(0,0835 €/puh.+ 0,1209 €/min)

abc.juva@sok.fi

ABC Juva 24 h

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Aapeli kotonaan, 1966.

AAPELI AMERIIKASSA

uuri valtamerilaiva keinui Atlantin aalloilla heinäkuussa 1912. Laiva oli lähtenyt Englannin Southamptonista, jonne oli Suomesta tultu ensin pienemmällä höyrylaivalla. Vain 3 kuukautta aikaisemmin oli höyrylaiva Titanic törmännyt jäävuoreen vieden hyiseen hautaansa yli 1500 matkustajaa pohjoisella Atlantilla. Aapeli ei pelännyt, hän oli valmistellut elämänsä suurinta seikkailua kauan ja nyt se oli vihdoinkin toteutumassa. Ehkäpä hänellä oli läheisiä matkakumppaneita Suomesta, tarinamme ei sitä kerro. Aapeli syntyi Juho Utriaisen ja vaimonsa Marian kahdeksan lapsen pesueen toiseksi vanhimpana vuonna 1889 Jäppilän Tihusniemen Kurikkamäkeen. Perheet olivat siihen aikaan suuria ja elanto tiukassa. Ei ihme, jos nuoren miehen mieli paloi edes vähän leveämmän leivän ääreen. Jo kolmevuotisessa sotaväessä Venäjän armeijassa hän oli päässyt avartamaan maailmankuvaansa huomattavasti kotipitäjänsä ulkopuolelle. Moni oli lähtenyt jo aikaisemmin valtameren yli ja ehkäpä joku kirjoitti kuvainnollisesti 24

vuolevansa kultaa puuveitsellä. Monissa kirjoituksissa ehkä kaunisteltiin ja liioiteltiin oloja suuressa lännessä, ei haluttu myöntää sitä mikä on totuus. Aapeli ei ollut mikään haihattelija, vaan ymmärsi että sielläkin täytyy elanto hankkia kovalla työllä. Työpaikka hänellä oli varattuna Ylä-Michiganin kuparisaarella kaupungissa nimeltä Mohawk. Ensin oli edessä laivamatka Englantiin, josta sitten Southamptonista suurella valtamerihöyryllä yli Atlantin. Laivan saavuttua New Yorkiin edessä oli Ellis Island, saari jossa siirtolaiset tarkastettiin ja hyväksyttiin. Vain hyväkuntoiset kelpuutettiin siirtolaisiksi, tosin Eurooppalaiset olivat etusijalla. Pitkään ei Aapeli ehtinyt ihmetellä suurkaupungin

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

vilskettä. Juna läksi Union Station asemalta kohti länttä Chicagon ja Detroitin kautta. Tiedossa ei ole, että matkustiko hän yksin. Lienee luultavaa, että useampi nuori mies läksi samaan aikaan. Suurin Suomalaisten siirtolaisten keskittymä Yhdysvalloissa oli Michiganissa ja sielläkin Yläjärveen pistävällä niemellä, Kuparisaarella jonka kanava erotti mantereesta. Metsäinen ”Suomalaismaisema” lienee ollut maanmiehille paljon tutumpi, kuin keskilännen avoin preeria. Saaren suurimmassa kaupungissa Hancockissa oli jo siihen aikaan Suomalainen yliopisto. Alueen suurimmast työllistäjät olivat kaivosteollisuus ja metsätyöt. Nimenomaan Suomalaiset olivat ahkeran ja tunnollisen työmiehen maineessa. Pian saapumisensa jälkeen Aapelikin aloitti työt kuparikaivoksessa. Vuosisata sitten kaivostyökin on ollut fyysisesti todella raskasta ja työpäivät pitkiä, mutta sitkeät Suomalaiset pärjäsivät. Kielitaitokaan ei ollut pahempana esteenä, koska kaikkialla puhuttiin vanhan kotimaan kieltä. ”Haalilla” kokoonnuttiin niin poliittisiin tilaisuuk-

siin, tansseihin ja viihteelle, kuin hartaustilaisuuksiin. Koska muuta viihdetarjontaa oli vähän, näihin tilaisuuksiin tultiin yleensä suurella joukolla. Kerran oli haalin yläkerrassa Joulujuhla ja sali tupaten täynnä väkeä kun joku huusi, tulipalo. Seuranneessa paniikissa moni rusentui kuoliaaksi rynnätessään alas ahtaita rappusia. Heistä suurin osa lapsia. Seuranneessa tutkimuksessa osoittautui, että joku oli huutanut ilmoituksen piloillaan, mitään tulipaloa ei ollut. Muutamaa vuotta myöhemmin Aapeli tapasi tulevan vaimonsa Annan, hänkin Suomalaisia. He menivät naimisiin ja saivat 3 lasta, kaikki poikia. Yksi varhaisimpia muistojani on, kun Anna mummoni sai veljeltään Aapelilta kirjeen tai Amerikan paketin. Siinä oli peltinen noin kahden litran pyöreä kahvipurkki, jossa oli intiaaniteltan kuva ja teksti ”Wigwam”. Sen avaamisessa oli tärkeää kuunnella, kun alipaine suhahti mukavasti. Toki sitä oli mukava saada säännöstelyn ja korvikekahvin aikaan. Säännöstelykauden loputtua ja olojen vakiinnuttua harvenivat Aapelinkin yhteydenotot ja viimeistään Anna mummoni kuoltua hän ei enää siskonsa perheelle kirjoittanut. -------------------------------------Istuin Greyhoundin bussissa Matkalla Duluthista Michiganin Kuparisaarelle joulukuussa 1966. Se on Yhdysvaltain suurin kaukoliikenne-

linjayhtiö kuljettaen edelleen yli 25 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Sen toiminta juontaa jo yli 100 vuoden taakse. Alkuaikoina se keskittyi palvelemaan pieniä kyliä, mutta jo 1960 luvulla se keskittyi vain suurten kaupunkien väliseen liikenteeseen. Aika oli ajanut pienten paikkakuntien ohi, kuten nyt meilläkin. Greyhound tarkoittaa vinttikoiraa, jonka kuvakin on bussin kyljessä. Muistan pienenä, että minulle tuli autossa pahoinvointia, jos en tarkkaan seurannut tietä. Niin myös sillä kertaa. Sanoin asiasta kuljettajalle, joka kehoitti menemään vessaan. Silloin opin tietämään, että busseissakin voi olla vessoja. Takana oli 8 kuukauden harjoittelu maatilalla Minnesotassa. Olin lähtenyt lomalle muutamaa päivää aikaisemmin ja käynyt muutamien tuttujen luona. Pentti Mähönen oli tästä meidän lähinaapurista ja muuttanut Yhdysvaltoihin ja Pohjois-Minnesotaan 1950 luvun alussa. Hän toimi Parkvillessa rakennusurakoitsijana. Vaimo Liisa oli kotoisin Pohjanmaalta. Ahkerat ja osaavat työmiehet ja yrittäjät näyttivät menestyvän uudessa maanosassa. Toisin kuin lounaisosien preeria, Pohjois-Minnesota muistuttaa Suomalaista maisemaa runsaine metsineen ja lukuisine järvineen. Siitäkö johtunee, että Suomalaisia oli myös niille seuduin muuttanut runsain joukoin.

joka on aivan Duluthin naapurissa. Helmi on Pentin nuorempi sisko ja oli muuttanut sinne veljensä perästä muutamaa vuotta myöhemmin. Erkki on myös pohjalaisia ja oli töissä paikallisessa puutavarafirmassa. Duluth on merkittävä sisävesisatama, jonne pääsee myös valtamerilaivat purjehtimaan St Laurence joen ja suurten järvien kautta. Viljaa ja malmia kuljetetaan paljon joita junat tuovat Duluthin satamaan. Onhan Virginian lähellä yksi maailman suurimpia avolouhoksia, josta saadaan etupäässä rautamalmia. Bussi saapui aikanaan Hancockiin, josta sain vielä kyydin Mohawkiin. Ensimmäinen havaintoni oli, että en ollut eläissäni nähnyt niin paljon lunta. Kaupungin kadut olivat todella leveitä ja liikennemerkit kiinnitetty talojen seiniin. Siten ne eivät olleet lumen poiston tiellä. Keskellä katua oli aurausvalli. Autoissa oli pitkä antenni, jonka päässä heijastava merkki joka näkyi lumivallin yli. Näin voi havainnoida liikennettä myös kadun toiselta puolen ennenkaikkea risteyksissä. Mohawk vaikutti uneliaalta pikkukaupungilta, josta aika oli ajanut ohitse. Kaivokset oli suljettu vuosia sitten ja vain niiden kuonakasat jäljellä. Kaivoskäytäviä risteili myös kaupungin alla. Tukipölkkyjen lahotessa kaivossortumat saivat ajoittain rakennusten ikkunat helisemään ja perustukset halkeilemaan. Nuorempi väki oli muuttanut pois parempien ansioiden perässä ja lähinnä vain eläkeläiset olivat jäljellä. Aapelikin asusti puurakenteista omakotitaloaan yksin vaimon kuoltua jo 10 vuotta aikaisemmin. Epäilemättä etenkin talviaikainen lumenluonti oli alkanut käydä raskaaksi omakotitaloissa asuville ja naapurit auttoivatkin toinen toisiaan vointinsa mukaan. Aapeli kertoikin, ettei ole käynyt juuri Toinen kyläpaikka oli Helmi ja missään sen jälkeen, kun oli AmeErkki Panulan luona Superiorissa, rikkaan muuttanut. Sanoi joskus ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

haaveilleensa Suomessa käynnistä eläkkeelle siirryttyään. Toinen jalka oli kipeä ja hän joutui liikkuessaan nojaamaan kävelykeppiin. Hän totesi, ettei Suomessa käynnistä tule mitään koska Siikamäen pysäkiltä ei pystyisi kulkemaan meille saakka jalan. Nähdäkseni Aapelilta oli unohtunut se asia, että myös Suomessa oli kehitys kulkenut viime vuosikymmeninä eteenpäin ja autotie oli myös Siikamäen pysäkille. Autokin Aapelilla oli, mutta ei hän sitä enää käyttänyt vaan turvautui asian ilmetessä naapurin miehen apuun. Kehitys kaupungissa oli pysähtynyt jo aikoja sitten. Siitä kielivät myös pimeinä olevat omakotitalojen ikkunat. Ei oikein jaksanut mieltää enää olevansa lainkaan Amerikassa, vaan jossakin takapajulassa. Näitä kuolevia paikkakuntia näin sitten muuallakin päin mannerta. Ehkäpä sieltä on viimeinen lähtijä sammuttanut valot jo aikoja sitten. Liikoja mukavuuksia ei Aapelilla ollut, niinkuin ei siellä muillakaan.

Joulupäivä sattui sunnuntaille ja koska siellä ei vietetä toista Joulupäivää, eikä Loppiaista, niin ei sen Joulun seutuun osunut yhtään ylimääräistä pyhää. Monella paikkakunnallahan Joulukuuset ja omakotitalot koristellaan aivan ylenmäärin, siellä Mohawkissa se ei juurikaan näkynyt. Läksin Aapelin kanssa hänen naapurinsa kuskaamana tutustumaan lähiseutuun. Pohjois-Amerikan suurimman järven, Yläjärven ”Lake Superior” selkä avautui silmänkan26

tamattomana. Kysyin, miksi sen rannalla ei näy huviloita? Kovanakaan talvena järvi ei jäädy kokonaan umpeen, vaikkakin jäälakeus voi ulottua niin pitkälle, kuin silmä kantaa. Toistuvat Kanadasta tulevat talvimyrskyt työntävät valtaisat jääröykkiöt pitkälle rantaan, josta viimeiset sulavat vasta kuuman kesän aikaan. Siitä johtuen siellä ei ollut kasvillisuuttakaan lähellä rantaa. Sulasta järvestä johtuu myös poikkeuksellisen runsaat lumisateet. Aapelille ja hänen vaimolleen oli siunaantunut 3 lasta, kaikki poikia. He olivat jo varhain muuttaneet muualle leveämmän leivän ääreen. Vanhin pojista oli lähtenyt kotoa ilmoittamatta osoitettaan. Toinen asui poikamiehenä Chicagossa. Kolmas poika, Tauno oli asettunut perheineen Detroitin autokaupunkiin. Silloin se oli vielä Amerikan kukoistavan autoteollisuuden keskus ja työpaikat pitkälti autoteollisuuden varassa. Koska minulla oli mukavasti aikaa Joulun seutuun, päätin käydä myös Taunon perheen luona. He asuivat laajalla esikaupunkialueella omakotitalossa. Taunolla ja Virginialla oli yhteensä viisi lasta, kolme tytärtä Oreen, Marcia ja Susan, sekä kaksi poikaa Gary ja David. Gary kaatui myöhemmin Vietnamin sodassa vuonna 1970. Vanhin tytär Oreen oli mennyt edellisenä vuonna naimisiin Jack Cummingsin kanssa. Niin Tauno, kuin hänen vävynsä Jack työskentelivät GM:n autotehtailla.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Amerikassa uskottiin vielä pitkään suurten autojen markkinaosuuden säilyvän. Toisin kuitenkin kävi. Amerikkalaiset autojätit eivät osanneet varautua pienten autojen buumiin ja niinpä ulkolaiset autonvalmistajat valtasivat markkinat. Koska Detroitin työpaikat olivat valtaosin autoteollisuudessa, se on nykyisin enää kuin haamu entisestä loistostaan. Näin voi Amerikassa käydä jopa miljoonakaupungeille. Otin osoitteita ylös pitääkseni yhteyttä Taunon perheeseen. Aapeli olikin sitten kuollut vain puoli vuotta käyntini jälkeen, joten olin todella onnekas tavatessani hänet siellä. ------------------------------------Tauno Utriainen Mikkelistä teki mittavan työn selvittäessään suvun vaiheita. Minulta hän kyseli Aapelin sukuhaarasta. Annoin hänelle osoitteen, josta ei kuitenkaan tavoitettu ketään. Yhteydenpitoni oli sillä kertaa jäänyt jatkamatta. Vuosikymmenten saatossa perheet olivat ehtineet muuttaa, ties montako kertaa. Asia jäi kuitenkin minua vaivaamaan. Siinä vaiheessa tuli sitten avuksi internetin ihmeellinen maailma. Sitä kautta pääsin selaamaan Yhdysvaltain puhelinluetteloita. Michiganista löytyikin 5 Jack Cummings nimistä kaveria. Kirjoitin tiedustelukirjeen, josta otin 5 kopiota ja lähetin heille kaikille. Sain 4 vastausta, joista 3 kieltävää. Neljäs olikin sitten oikea henkilö. Oreen ja Jack olivat juuri muuttamassa Arizonaan, joten minun tiedusteluni ehti viimetingassa perille. He olivat tosi yllättyneitä, että otin yhteyttä vuosikymmenten kuluttua. Sen jälkeen en ole antanut yhteyden katketa. -------------------------------------Auton keulassa hyrisi Pontiackin tehokas moottori sen vetäessä 4 hengen seuruettamme pitkin

Amerikkalaista moottoritietä. Siellä vannotaan yhä vapaan liikkumisen ja henkilöauton nimiin, vaikkakin suurkaupungit ovatkin pahasti ruuhkaisia. Sen sijaan laaja maaseutu on nautittavaa autoilla unohtamatta myöskään pikkuteitä. Vaimoni Marja-Leenan lisäksi matkassa on Ilmo Utriainen Jäppilästä sekä Leo Holopainen Naarajärveltä. Takana on lento Frankfurtin kautta Texasiin. Vuokra-auton saimme allemme Dallasista. Ainut asia, josta satuin Dallasin muistamaan oli presidentti Kennedyn murha. Niihin tapahtumapaikkoihin emme halunneet tutustua, vaan suuntasimme suoraan kohti länttä. Öljyvaltiona Texas on yksi Yhdysvaltain rikkaimmista osavaltioista. Tiet olivat väsyttävän yksitoikkoisia laajalla tasangolla. Maisemassa näkyi valtaosin suuria karjatiloja.

Päästyämme Uuden Meksikon puolelle maasto alkoi olla kumpuilevaa ja kuivempaa. Edelleen matkamme jatkui Arizonan osavaltioon, joka lienee vuoden keskilämpötilalla mitattuna lämpimin osavaltio. Tutustuimme suureen meteoriittikraa-

teriin autiomaassa. Sen halkaisija oli yli kilometrin ja syvyys 170 metriä. Maahan iskeytyneen rautapitoisen meteroriitin halkaisija lienee ollut noin 30-50 metriä. Matkamme yksi tavoite ja kohokohta oli vierailu Oreenin ja Jackin luona. Edellisestä tapaamisestani oli ehtinyt kulua jo 41 vuotta. Eläkkeelle jäätyään he olivat muuttaneet pääkaupunki Phoenixin tuntumaan. Oreenin sanojen mukaan he kyllästyivät alituiseen lumen luontiin talvella. Ennakkoon sovimme, että ilmoitamme heille kun olemme jossakin lähistöllä, että voivat tulla vastaan. Heille oli kuulemma vaikea osata. Ilmolla oli hyvä Suomesta hankittu navigaattori, johon oli ladattu Amerikan tiekartat. Niinpä meillä oli jopa suomenkielinen opastus perille.

silhuetti. Miksi sitten sisäpiha täytyy olla niin tiiviisti suljettu? Kuumissa erämaissa liikkuu käärmeitä, ennenkaikkea hyvin myrkyllinen kalkkarokäärme. Joka kerta sen luodessa nahkansa, hännän päähän jää siitä rengas, joita se sitten kalisuttaa varoittaen tulemasta lähelle. Toinen on skorpioni, joka litteänä otuksena voi tunkeutua sisälle ahtaastakin raosta. Kukapa näitä haluaisi sisälle taloonsa. Puhdas vesi on siellä arvossaan ja nurmikkojen kasteleminen kiellettyä. Yllätys olikin sitten meidän saapuessa pihalle omin päin. Alueen turva-aita ei ollut niin tiukka, että se olisi meitä pidätellyt. Kävimme läpi sukuselvitystä useampia sukupolvia taaksepäin. Heidän poikansa perhe oli muuttanut alueelle jo aikaisemmin, joten sekin oli yhtenä syynä heidän muuttoonsa sinne. Lähellä oli museoitu kultakaivos, johon kävimme heidän kanssaan tutustumassa. Oreen ajoi avomallin Pontiackia, mutta Jakilla oli omatekoinen kaksipaikkainen urheiluauto, joka kyllä erottui liikenteessä. Parin päivän vierailumme kului nopeasti ja oli aika suunnata automme keula kohti länttä ja Grand Canyonia.

Asuinalue olikin sitten vartioitu ja aidan ympäröimä. Hetken mietimme, että kuka avaa meille portin. Ajoimme sitten takaa tulleen auton vanavedessä portin läpi. Yllätys olikin heille, kun osasimme tulla suoraan omakotitalon pihaan. Siinä missä muualla yleensä on hyvin hoidetut pihanurmikot, siellä oli hiekkaa ja kaktuksia. Asunnon takana oli tiiviillä tiilimuurilla ympäröity alue uima-altaineen. ”Se uima-allas näkyi muuten Googlen satelliittiku- AIHEESTA KIRJOITTI vassa, kun haki oikean osoitteen.” Esko Kaukonen Sen takana oli laajempi takapiha, jossa kasvoi aromaan pensaita ja useita jättiläiskaktuksia muistuttaen suuria puun runkoja. Maiseman taustalla häämötti Kalliovuorten

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

TOUKOSIUNAUS

Jäppilän yhdistyksen Joulutervehdykset Eila Kainulainen Aila Kaipiainen Esko Kaukonen Raija Anneli Kolehmainen Raija Irmeli Kolehmainen Leila ja Veikko Koukonen Päivi Lappi Arvo Levänen Kyösti Nokka Pertti Nokkala Sirkka Nyyssönen Ossi Suhonen Timo Suuronen Tuomo Tenhunen

KESÄRETKI KARTTULAAN

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Tule Joulu kultainen!

Verhoilusalonki PÄIVI KURONEN 040 8231652

Sähkösuunnittelu ja asennukset Ikonen Kari puh. 0400 154 435 kari.ikonen@pp2.inet.fi

www.verhoilusalonki.fi

Ruuhilammentie 102 A 77570 Jäppilä Puh. 0400 768 977 www.multalansora.fi

KOLEHMAISEN PUUTARHA Tihusniemi PUH. 040 587 8631 www.kolehmaisenpuutarha.com

Teollisuustie 14, 79100 Leppävirta p. 044 559 7511 Käsityökatu 22, 78200 Varkaus p. 044 559 7524

Rakennus ja Remonttipalvelu Lehkoset Ky Tihusniementie 340 77570 Jäppilä p. 0500 651 765

Oikopolku 10, 77570 JÄPPILÄ Sirpa Ylönen Puh. 040 510 6022 sirpa@pksirpa.fi

Ruuhilammentie 968 77570 Jäppilä Puh. 0400 151 016

MARKKU VEPSÄLÄINEN

AUTOMYYNTI JA VUOKRAUS

- sahausta - soranajoa - kaivurityötä - puutavaran myyntiä

AUTO-SOININEN

Lähesuontie 7, 77570 Jäppilä Puh. (015) 610313, 0500 271

Rengasmyynti ja asennus

Kaura-ahontie 31 (Katsastusasema) 0400 321 296

Palvelumme: • uudisrakennus • remontointi • hirsiveisto • kaivutyöt Ota yhteyttä ja kysy lisää Puh. 040 5594999, rakennuseloranta.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Toukosiunaus, perinteinen ja toivoa antava keväinen tapahtuma

angasniemen yhdistyksen järjestämä toukosiunaus pidettiin tänä vuonna Juha ja Paula Liukkosen tilalla Kutemajärven kylässä. Etelä-Talon tila on sukutila, jossa Juha on neljännen polven viljelijä. Tilan töissä on vahvasti mukana Niko-poika. Hän jatkaa tilan pitoa vanhempien siitä luopuessa.

toukokuun viimeinen päivä oli viileä ja tuuli tuiversi korkealla mäellä sijaitsevan talon pihapiirissä. Seurakuntapastori Tuula Suuronen muisteli puheessaan, että edellisessä toukojen siunaamisessa, jossa hän oli mukana, oli erikoinen kevät: oli ollut kylmää ja kuivaa. Nyt oli myös erikoinen kevät: lämmintä ja kuivaa. Sää ja luonnonilmiöt meitä puhuttaa, huolettaa, yhdistää ja säästä olemme riippuvaisia. Monenlaisissa olosuhteissa on eletty ja maataloutta harjoitettu. Ja erilaisissa olosuhteissa on aina noussut myös rukous Taivaan Isän puoleen. Jälleen kerran on kevään ja kylvön aika. Ja on aika pyytää Kaikkivaltiaan siunausta kylvötyölle ja kasvulle. Kylvösiementen siunauksen ja suvivirren jälkeen Juha tarttui isännän ottein kylvövakkaan ja kylvi jyvät peltoon.

LÄMPIMÄN

YHDISTYKSEN perinteen mukaan toukosiunauspaikkaan lahjoitettiin ja istutettiin isäntäväen toivoma muistopuu. Tänä vuonna se oli rautatieomenapuu, kaunis, riippaoksainen koristeomenapuu. Sen syntyhistoria ulottuu 1800–1900 -lukujen vaihteeseen Hyvinkään VR:n puutarhalle. Koristeellista omenapuuta alettiin silloin istuttaa asemien puistikoihin. Lähes kuusikymmentähenkinen osallistujajoukko nautti vielä maittavat pullakahvit ennen kotimatkaa. Hiljaisena toiveena meillä osallistujilla oli runsasta satoa tuottava kesä.

on lypsykarja, lehmävasikat kasvatetaan itselle ja sonnit myydään. Muutamia villisikojakin on kasvamassa pienine porsaineen. Viljanviljelyn lisäksi tilalla on perunan ja vihannesten viljelyä. Juha-isäntä onkin tuttu näky toreilla myymässä tuotteita. Niko hallitsee maatilan konetyöt ja urakoinnin ulkopuolisille. Puoliso Paula on koulutettu hieroja ja kalevalainen jäsenkorjaaja. Hän ottaa asiakkaita vastaan pääosin talvella. Kesäaikaan on laajassa puu- TEKSTI Seija Hokkanen tarhassa ja lehmien hoidossa yhdessä KUVAT Sirkka Liikanen-Häkkinen ja Seija Väisänen isännän kanssa riittävästi työtä. TILALLA

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Kangasniemen yhdistyksen Joulutervehdykset Veikko Haverinen Seija Hokkanen Sirkka-Liisa Liikanen-Häkkinen Pirjo Kurki Ritva Kurki Aila Räisänen Helvi Marttinen Ari Miettinen Erkki Tiihonen Hannu Tiihonen Heikki Viinikainen Seija Väisänen Heimo Ylönen

tulla.fi

www.

Sepäntie 10, Kangasniemi Puh. 0400 678 243, 0400 655 692 tulla@tulla.fi

Rakennus- ja remontointipalvelut ammattitaidolla!

p. 0400-257 146 • www.rakliikelahikainen.fi

Otto Mannisentie 1-3 51200 Kangasniemi Puh. 015 341010 Palvelemme ma-pe 9.00-17.30 la 9.00-14.00 www.kangasniemenapteekki.fi

Avoinna: ma-pe 8.00-17.00 kesä la 8.00-13.00

Teollisuustie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. 010 768 5081

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Kesämatka Lofooteille

uhannuksen jälkeen lähdimme Lofoottien kiertomatkalle. Lofootit ovat Luoteis-Norjan rannikolla sijaitseva saariryhmä. Sille on tyypillistä jylhät tunturit, kirkas meri ja kuvaukselliset kalastajakylät tuntureiden välissä. Aikoinaan jo Viikingit kutsuivat Lofootteja jumalten saariksi maisemien kauneuden vuoksi. Matkamme alkoi kohti pohjolaa Haaparannasta, Tornion rajanylityspaikan kautta, Ruotsin Gällivaren kaupunkiin. Siellä vietimme ensimmäisen yön. Seuraavana aamuna matka jatkui ja ohitimme Ruotsin korkeimman tunturin Kebnekaisen 32

Kiirunassa. Kun ylitimme Norjan rajan maisemat muuttuivat entistä jylhemmiksi. Matkamme kulki kohti Svolvaeria, joka on Norjan Lofooteilla Våganin kunnan keskustaajama ja Lofoottien epävirallinen ”pääkaupunki”. Saapuessamme Tjeldsundin riippusillalle ylitystä varten tuuli yltyi 43m/s puhaltavaksi myrskytuuleksi. Se keinutti sillan yli kulkijoita niin, että liikenne jouduttiin keskeyttämään. Odottelimme ylitystä kolme tuntia. Pientä jännitystä oli ilmassa, kun vihdoin saimme luvan ajaa sillalle ja ylittää Tjeldsundetin. Silta oli yli kilometrin pituinen.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

päivänä matkasimme pitkin Lofootteja aina Hennigsvaerin viehättävään kalastajakylään saakka, jossa tutustuimme mm. Bøstadin kylässä sijaitsevaan Viikinkimuseoon. Museoon on rakennettu arkeologisten löytöjen perusteella muinainen päällikön talo, jossa esitellään elämää viikinkien aikaan. Neljäntenä päivänä matka jatkui kohti pohjoista. Skibottenin ja Kilpisjärven välillä näimme kauniin 28 metriä korkean Rovijoen putouksen, jota myöskin morsiushunnuksi kutsutaan. Iltapäivällä eteemme avautui kimalteleva Kilpisjärvi.

KOLMANTENA

LVI-ALAN TYÖT JA TARVIKEMYYNTI

Puulan Putki Oy Talotekniikan taitaja

Keskustie 18, Kangasniemi Puh. 050 411 7164, 015 431 510 www.puulanputki.fi

Fysioterapiapalvelut Akupunktuuri

FYSICA

Otto Mannisen tie 1-3 Puh. 020 792 0460 www.kangasniemenfysica.fi

Viidentenä päivänä matkasimme Kaaresuvannon, Muonion ja Kolarin kautta Kemiin, jossa yövyimme ennen kotimatkan alkamista. Mahtava matka oli takana. Olimme nähneet upeat Lofootit sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen upeita tunturimaisemia. TEKSTI Pirjo Kurki KUVAT Raimo Kuusisto ja Leila Mieskolainen

Sepäntie 4 51200 Kangasniemi Puh. 020 793 1830

TERVETULOA OSTOKSILLE!

Valikoimissa lähituottajan tuoretta lihaa ja lihaisia jalosteita. Roinilan Aromiliha Oy Lastutie 3 Kangasniemi 0400 771 833

www.aromiliha.fi

LAADUKKAAT ULKO-OVET

HALLITIE 15 51200 KANGASNIEMI www.ovistudio.fi

Kangasniemen Autosähkö Oy Hallitie 4 51200 KANGASNIEMI Puh. (015) 431 332

Kangasniemen koru-kelloliike / Uniikkipiste

PUULANTORI Asematie 4, Kangasniemi | puh. 020 728 490 Seuraa meitä Facebookissa!

KANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI 0400 715 346

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

• Optikko- ja silmälääkäripalvelut • Kello- ja kultasepän palvelut

Hallitie 14 51200 Kangasniemi Puh. +358 201 809 380 www.hahle.com

Otto Mannisentie 1-3 • KANGASNIEMI • p. (015) 433 220

T:mi Tanjan Siivous- ja Kotiapu Siivous, avustaminen, asiointi- ja tukipalvelut yms.

Avustaja talousasioissa hannu@mentorix.fi Salmelantie 35 A 51200 Kangasniemi

Otto Mannisentie 1-3 51200 KANGASNIEMI

PP-ELECTRO Ky Otto Mannisentie 8 51200 Kangasniemi Puh. 020 798 3480 Fax 020 798 3481

Tanja Elo Puh. 040 1747705 Vihaventie 580A 51440 Vuojalahti

Myynti 0440-544 084 Toimisto 015-343 340 www.rotomon.fi Sähköposti: rotomon@rotomon.fi Hallitie 26, 51200 Kangasniemi

ISOPESU

Teollisuustie 11 • Liinavaatteiden • Mattojen pesu • Plyysi- ja käytävämatot • Noutopalvelu Avoinna: ma-pe 9.00-15.00 Puh. 0500 338 260 www.isopesu.fi • pesula@isopesu.fi

Kotiseudun käsikirja oman alueen paikallislehti

Mielenkiintoista tietoa lähimmän elinpiirin asioista Otto Mannisen tie 11 Puh. (015) 350 3165, 350 3168 www.kangasniemen-kunnallislehti.fi 34

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Jouluisia kulttuuriperinteitä

uutama vuosi sitten Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sopimuksen tarkoituksena on suojella aineetonta kulttuuriperintöä ja tehdä ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Museoviraston esityksen pohjalta tehtiin Suomessa viime vuonna ensimmäinen aineettoman kulttuuriperinnön lista. Joulu näkyy vahvasti suomalaisessa aineettomassa kulttuuriperinnössä. Hautausmaalla käyminen jouluaattona, Turussa joulurauhan julistus ja suomalainen joulupukkiperinne KULTTUURI on merkittävä osa Eläkeliiton toimintaa niin paikalovat näkyvästi mukana listalla. lisella, alueellisella kuin valtakunMyös Eläkeliiton yhdistyksissä nallisellakin tasolla. Soitto, laulu, vaalitaan monia upeita jouluisia kirjallisuuspiirit ja muut kulttuurin kulttuuriperinteitä. Yhdistysten muodot keräävät yhteen kymmeniä joulupuurojuhlat keräävät tänäkin tuhansia jäseniä. Kulttuuritoiminta jouluna tuhansia jäseniä mukavan on merkittävä yhteisöllisyyden ja yhdessäolon pariin. Kauneimmat hyvinvoinnin lähde. Se on yhdessä joululaulut raikuvat eläkeliittolais- tekemistä ja olemista. Tänä vuonna ten toimesta monissa kirkoissa. Jou- Eläkeliitto on vahvistanut kulttuurilumyyjäisissä pöydät notkuvat mo- toimintaansa entisestään. Uusi kulttuuria kaiken ikää -toimintamme ja nenmoista herkkua.

syksyllä työnsä aloittanut kulttuurisuunnittelijamme tukee jatkossa yhdistystoiminnan kehittämistä ja uuden, monipuolisen kulttuuritoiminnan synnyttämistä yhdistyksissämme. Yhtenä tavoitteena on kulttuuritoimintaa käynnistämällä synnyttää myös uusia yhdistyksiä ympäri Suomea. Uskon, että näiden lisäresurssien avulla kulttuuri tulee kukoistamaan Eläkeliiton yhdistyksissä entistä voimakkaammin. Joulu on myös perhejuhla, jolloin vetäydymme läheisten pariin. Silloin on hyvä pitää hetki taukoa yhdistystoiminnasta ja nauttia toistemme seurasta sekä joulun perinneruuista – osa kulttuuriperintöä sekin. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2019! Anssi Kemppi Eläkeliiton toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

UUSI ALUEVALTAUS –

kuvataidetekniikoihin tutustuminen kahden päivän seminaarissa

läkeliiton Mikkelin yhdistyksessä pohditaan jatkuvasti toiminnan kehittämistä ja uusien avauksien löytämistä. Eläkeliiton toiminta-avustusten saanti on antanut mahdollisuuksia kokeilla uusia asioita. Tänä vuonna ideoimme, kuinka jäsenet voivat perehtyä kuvataiteen tekemiseen ja toisaalta oppia vertaamaan esimerkiksi näyttelyissä eri tekniikoin tehtyjä tauluja. Pienen pohdiskelun jälkeen syntyi idea kuvataideseminaarin järjestämisestä yhteistyössä Mikkelangelot ry:n, siis mikkeliläisen kuvataideyhdistyksen kanssa. Tavoitteiksi asetimme, että jokainen, joka haluaa, voi kokeilla eri tekniikoita, opitaan katsomaan näyttelyissä taidetta uudella tavalla ja ”uusin silmin” ja kipinän saatua voidaan jatkaa harrastusta eri tavoin. Seminaari oli kaksipäiväinen, jolloin opiskelun lomassa jäi yhteistä aikaa keskusteluille mukavassa seurassa kauniin luonnon keskellä. Lisäksi voitiin pohtia, kuinka saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää tulevassa toiminnassa.

Kahden päivän aikana osanottajilla oli innostusta oppia uutta, aitoa iloa onnistumisista ja kahden yhdistyksen välistä hyvää yhteistyötä. Osanottajat esittävät kauniit kiitokset ohjaajille ja Mikkelangelot ry:lle.

Aira Nurminen on aina halunnut kokeilla pastellia, kuvataideseminaarissa se toteutui ja tuloksena järvimaisema.

Mutta mehän osaamme tuumivat Martti Jantunen ja Reino Himanen tehdessään taulua kollaasimenetelmällä.

Ritva Montonen perehdyttää Sinikka Mörskyä ja Anu Tuovista veitsitekniikan saloihin. TEKSTI Riitta-Leena Jantunen Hyvä, kun lähdimme mukaan kiittelevät itseään Anitta Eteläpää ja Aija Himanen.

PAIKAKSI löytyi Rantasalmelta Kol-

konjärven rannalta inspiroiva ympäristö Kuus-Hukkalasta. Ajankohta oli syyskuun alussa. Mikkelangelot ry:n jäsenet opastivat osanottajia taiteen tekemisen saloihin, oli öljyväreillä, akvarellilla, akryylillä, pastelliväreillä maalaamista, grafiikkaa, maalausveitsellä ja mehiläisvahalla työskentelyä sekä kollaasitekniikkaa. Ohjaus tapahtui ryhmissä, jolloin osallistujilla oli mahdollisuus tutustua useampaan eri tapaan työskennellä. Osanottajia ilmoittautui ilahduttavasti 20. 36

Mikkelin yhdistyksen Joulutervehdykset

Osaamisen ja ohjauksen nautintoa! Sauli Tanskanen taiteilijan ottein syventyneenä järvimaiseman maalaamiseen. Sirkka Lindroos opastaa Anitta Eteläpäätä työn alkuun.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Aija Himanen Ritta-Leena Jantunen Jorma Kailassaari Mirja Kauppinen Eero Kellman Olavi Kähkönen Hanna Luntta Aira Nurminen Mirja Tarssanen

KOE KENKÄVERON

JOULUN AIKA 3.11.2018 – 6.1.2019

Mitäpä jos Nauttisit

JOULU LOUNAAN Kenkäverossa JOULUN HERKKUPÖYTÄ 1.12.-23.12. päivittäin kello 11-15

36€

lapset 1-11 vuotta 1€ / ikävuosi

LAHJA KENKÄVEROSTA ON VIESTI AIDOSTA VÄLITTÄMISESTÄ Kenkävero palvelee joka päivä 10-18

TAPAHTUMAT......................................... Tonttuseikkailu .................17.11.-23.12. Lasten joulutapahtuma ............la 24.11. Kenkäveron yötapahtuma .......ke 5.12. Jouluherkkumarkkinat la-su 22.-23.12.

Attendo Marsalkanhovi

Tervetuloa

joulukukkaostoksille! Uusi Mikkeliin avautunut kulttuuri ja taide -teemainen hoivakoti ikäihmisille. Tiedustelut Hoivakodin johtaja Ulla Yli-Karro p. 044 494 3550

MA - P E 8 - 1 9 , L A 8 - 1 8 , S U 12 - 16 K A U P P A K E S K U S S TE L L A MA A H E R R A N K A TU 1 3 , MIKKE L I PUH. 010 764 0540 (0,0835 €/puh.+0,1209 €/min)

Hautauspalveluja kotimaisilla tuotteilla yli 75 vuotta Mikkelissä, Ristiinassa, Mäntyharjulla ja Puumalassa.

PIKANTTI

Porrassalmenkatu 24, 50100 Mikkeli, 015 162 222, 015 367 626 www.hautaustoimistomielonen.fi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Lemmenjoen jokiajelun lomassa maistui poronlihakeitto ja nokipannukahvit kakun kera, niitä tarjoilivat Heikki Paltto poikansa Nils-Heikin kanssa. Saimme kuulla myös Nils-Heikin joikkaamista.

Ruskan loistoa ja elämyksiä Etelä-Savon piirin matkalla

orstaiaamu 13.9.2018 valkeni ja yli 30 innokasta matkalaista oli lähdössä nauttimaan ruskan loistosta Lapissa ja tutustumaan mielenkiintoiseen Varangin vuonon rannalla sijaitsevaan, pieneen Pykeijan kalastajakylään, josta on kerrottu paljon lehdissä ja televisio-ohjelmissa. Joitakin kiehtoi myös takavuosilta Pauligin juhlamokkamainoksessa huovuttamassa ollut Kaija Paltto Lemmenjoelta. Matka taittui Savonlinjan tilausajobussilla tutun kuljettajan Jari Korjan tahdittamana. Ikääntyneiden ihmisten matkalla on tärkeää, että matka tehdään hyvällä autolla, nukutaan pehmeällä ja syödään hyvin. Tämä motto täyttyi tälläkin kerralla. Pitkällä matkalla tarvitaan pysähdys- ja jaloittelutaukoja sopivasti. Hepoköngäs Puolangalla tarjosi sopivan taukopaikan jaloitteluun Suomen korkeimpaan vapaana virtaavaan putoukseen tutustuen, putous 24 metriä. 38

Rovaniemellä nukutun yön jälkeen matka jatkui Kittilän, Levin ja Pokan kylän kautta Lemmenjoelle, jossa sateen jälkeen aurinkoinen sää helli Lemmenjoelle lähtijöitä. Ensin kuitenkin porotilan emäntä ja huovutustaiteilija Kaija Paltto esitteli Lemmenjoen kylän ja kertoi huovutustöiden näyttelyistään, joita on ollut Suomen lisäksi mm. Abu Dhabissa, Mongoliassa ja Japanissa. Tarinoinnin lomassa Kaija näytti, kuinka huovuttamalla syntyy taulu. Jokiajelulla nautimme auringonpaisteesta, upeasta ruskasta, lappilaisista tarinoista saamelaiskäräjien varapuheenjohtajan Heikki Palton kertomana ja makoisan poronlihakeiton ja nokipannukahvien höystämänä. Nils-Heikki Paltto esitti saamelaisia joikuja. Kolmannen päivän ohjelmassa mielenkiinto kohdistui Utsjoen satoja vuosia vanhoihin kirkkotupiin ja Välimäen jokisaamelaisten museotilaan. Nuorgamin kylään tutustuimme kahvin juonnin lomassa

ENSIMMÄISEN

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Nuorgamin Lomakeskuksen yrittäjien Marjatta ja Rauno Holmbergin kertomana. Mielenkiintoista oli kuulla, että kaukaisessa Nuorgamin kylässä ei ole työttömiä. Norja takaa, että kylällä on työtä, kaksi K-kauppaa, kaksi rautakauppaa ym. palveluita.

Trond ja Tor Oscar Høiberget veivät halukkaat kokemaan kuningasrapumertoja. PYKEIJAN kalastajakylä oli pääkohteemme. Kun lähestyimme kylää korkealta vuorenrinteeltä ja Pykeijan kylä avautui alhaalla, tälläkin kerralla matkalaiset jälleen kerran esittivät

Huopapirtissä Kaija Paltto kertoi Lemmenjoen kylästä, huopatöistään ja näytti, kuinka huovutettu taulu syntyy.

ihastuksensa kylän näkymästä. Kylä on rakennuskannaltaan yhtenäinen kokonaisuus, jonka keskellä on kirkko ja hautausmaa. Se sijaitsee kapealla kannaksella Varangin vuonon etelärannalla. Kylässä on asukkaita alle 200. Heistä osa vielä puhuu Pykeijan vanhaa suomea. Nälkävuosina 1800-luvun lopussa alueen valtasivat suomalaiset, koska meri antoi ruokaa. Kylä säästyi viime sodassa saksalaisten polttamiselta, kun kylän kupeessa olevan saksalaisten tukikohdan komentaja oli ystävystynyt kylän opettajapariskunnan kanssa. Heitä yhdisti musiikkiharrastus. Lisäksi Pykeijan kalastajat kuljettivat saksalaiset veneillään Varangin vuonon pohjukkaan. Tuolloin Pykeijaan ei ollut tietä, 20 kilometriä pitkä tie valmistui vasta 1963.

Bistron isäntä Trond Høiberget ja pieni kuningasrapu.

Pykeija tunnetaan kuningasravuista, joiden pyynti on tärkeä tulonlähde kalastuksen ohella. Myös osa matkalaisista halusi lähteä kokemaan kuningasrapumertoja. Saalista tuli ja herkkupöytä odotti mukana olleita. Kun meren äärellä oltiin, niin muutkin ateriat olivat etupäässä merenantimia: Pykeijan kalasynfonia, useaa eri kalaa, valasstroganof, poronsydänkäristys ja paistettua seitä. Kylän Bistro tunnetaan hyvästä ruoasta. TripAdvisorissa (=parhaat ravintolat maailmalla) Bistro on saanut tunnustusta ravintolana, jolla on eniten viiden tähden arvosteluja Finnmarkin läänin alueella ollen täten alueen ykkönen. Ei ihme, että matkalaiset olivat vallan ihastuneita ravintolan ruokaan.

SAUNOMINEN Jäämeren saunassa ja kastautuminen meressä kuuluivat tietenkin ohjelmaan. Matkan aikana tapasimme myös kyläläisiä ja saimme kylän raitilla mukavaa juttuseuraa. Kotimatkalle lähdettäessä moni totesi, että sydän jäi Pykeijaan ja uusi vierailukin kävi mielessä. Ravintoloitsija Trond Høiberget on sanonut Lapin Kansan haastattelussa: ”Meidän ei ole täällä pakko asua, mutta täällä me olemme kuin herran kukkarossa. Meillä on kaikki, mitä me tarvitsemme. Tämä on viimeinen pysäkki ennen paratiisia.” Siihen ei ole paljon lisäämistä!

www.pykeijanystavat.fi www.visitbugoynes.no www.bugoynes.no TEKSTI JA KUVAT Riitta-Leena Jantunen

MATKATUNNELMIA

Oli mahtavat maisemat matkalla meillä, kun kuljimme pohjoisen ruskan teillä. Näimme vuonoja, laaksoja, kallioita tunturipuroja sekä revontuliöitä. On vatsat täytetty Trondin herkuilla, valailla, ravuilla sekä rusinavellillä. Monen mieli jo uudelle matkalle halaa, et sais’ taas nauttia jäämeren kalaa. On saatu viettää ihana viikko, siitä kiitos teille Riitta-Leena ja Jari, ootte matkatouhussa mahtava pari. KIITOSRUNO Raija Roponen ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Tarjolla kahvia,virvokkeita ja leivonnaisia ennen esitystä, väliajalla sekä Hannele Hakkarainen 050 918 1976 ravintolapaallikko@mikkelinteatterikerho.fi tilauksesta esim. iltapalaa ryhmille

)ZWÊÊ +PVMVB ja 0OOFMMJTUB 6VUUB 7VPUUB!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Piirihallituksen kuulumisia

läkeliiton Etelä-Savon piirin piirihallitus kokoontui vuoden 2018 aikana neljä kertaa. Piirihallitus on muodostunut yhdistysten edustajista piirin alueelta. Piirihallitus käsitteli kokouksissaan piirin tapahtumia, kilpailuja ja yhteisiä hallinnollisia kysymyksiä. Piirihallituksen puheenjohtajana on toiminut Arvo Levänen Jäppilästä. Monet kiitokset piirihallituksen puheenjohtajalle ja sen jäsenille hyvästä yhteistyöstä ja panoksestanne piirin toimintaan.

Vuoden aikana on piirihallituksen piirissä on ollut menetyksiä. Kevättalvella menehtyi Antti Lindqvist Kangasniemeltä. Hän oli pitkäaikainen piirihallituksen jäsen ja Eläkeliiton liittohallituksen jäsen vielä viime vuonna. Muistamme hänet liikunnan ystävänä ja yhteistyökykyisenä toimijana. Elokuussa piiriin tuli toinen suru-uutisen. Piirihallituksen jäsen Eero Immonen Joroisista oli menehtynyt. Hän oli talousasioiden osaaja ja ennen kaikkea liikunnan ystävä. Hänen toimestaan piirin liikuntapäivä - Liikunnan Riemua toteutui Joroisissa ja lisäksi hän toimi kilpailuvastaavana piirissä. Piirihallitus arvostaa edesmenneiden työtä ja kiitollisina kunnoittaa heidän muistoaan.

YHTEISTYÖTÄ KARJALAN JA ETELÄ- SAVON PIIRIEN KANSSA VUODEN 2018 AIKANA

Eläkeliiton Etelä-Savon ja Karjalan piiri tiivistivät yhteistyötään vuoden 2018 aikana koulutusten, matkojen ja tapahtumien myötä. Pärnun matka tammikuun lopussa, Karjalasta 50 ja Etelä-Savosta 30 osallistujaa. Vanhusneuvostokoulutus Savitaipaleella tammikuussa, 24 osallistujaa. Helmikuussa Mikkelissä koulutus Uusille hallitusten jäsenille, 50 osallistujaa. Maaliskuulla matkavastaavat kokoontuivat Mikkeliin uudistuvan Valmismatkalaki koulutukseen, osallistujia 54. Piirit järjestivät yhdessä myös Uudistuvan kotisivukoulutuksen yhdis-

tysten kotisivuvastaaville kaksi kertaa sekä Karjalassa Ruokolahdella että Etelä-Savossa Mikkelissä. Matka Unkariin Budapestiin oli myös piirien yhteinen, 28 osallistujaa. Vierailut piirien kesäjuhlissa. Etelä-Savon piiri vieraili Karjalan piirin juhlassa Risulahdessa 30 henkilön voimin ja Karjalan piiri puolestaan osallistui 54 henkilön voimin Etelä-Savon juhlaan Ristiinassa. Kolmen piirin piirihallituksille tarkoitettu yhteinen Piirien vahvistamispäivä järjestettiin Imatran kylpylässä syksyllä. Piirihallitusten johtoryhmän kokoukset x 2 / v. Airi Tella Yhteinen toiminnanjohtaja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

EL:N MIKKELIN SEUDUN YHDISTYKSEN TOIMINTAA 2018.

Tässä kuvia muutamista tilaisuuksista. Kotiseuturetki suuntautui tänä vuonna Luston metsämuseoon ja Parikkalan patsaspuistoon. KUVAT Hilkka Karjalainen ja Aila Hänninen

Pilkkikisan voittajakolmikko, naiset

Yhdistyksemme pilkkikisat Käärrelammella, nuotiokahveilla

Yhdistyksemme miehet lähdössä kilpailuun

Luston matkalaisia yhteiskuvassa

Parikkalan patsaspuiston ihmeitä, Veijo Rönkkösen tuotantoa 42

Sirpa valmiina starttiin

Retkeläiset kahvitauolla ravintola Käkösessä

Käsityökerhon tuloksia, Pääsiäisaskarteluja

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Pilkkikisan voittajakolmikko, miehet

Rummikubbia pelaamassa

Mikkelin seudun yhdistyksen Joulutervehdykset Aila Hänninen Ossi Hölttä Hilkka Karjalainen Aulis Karstunen Seija Lämsä-Paavola Sirpa Mustonen Pekka Parkkinen Maija Pylkkänen Anneli Salonranta Mirja Väätämöinen Ilmo Weide

Miksi kannattaa liikkua ?

iikunnan puutteen hinta Suomessa terveydenhuollon kokonaismenoista on NCD-tautien (tarttumattomat taudit) osalta 1-2 mrd. Kun mukaan lasketaan myös epäsuorat kustannukset, jotka tarkoittavat työpanosmenetyksiä, sairauslomia jne. saadaan hintalappu, jonka kokonaissumma on vähintään 3 mrd. Nämä luvut käyvät ilmi UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin kokoamista tutkimuksista. Yksittäinen esimerkki on diabetes, jonka ehkäisyssä liikunnalla on keskeinen rooli. Diabeteksen hoidon kokonaiskustannukset ja tuottavuuskustannukset ovat 2,7 mrd. Riittämätön liikunta on yhteiskunnallinen ongelma. Liikunnalla on merkittäviä etuja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja säännöllisen liikkumisen hyödyt ovat kiistattomat. Kuntoa ei voi varastoida. Itse olen aikoinaan juossut maaottelutasolla.

lisäksi myös kotioloissa omaa kehoa hyväksikäyttämällä. Vatsa- ja selkälihakset sekä jalkojen ja käsien lihakset ovat keskiössä. Kun näitä toimintoja harjoituttaa, tapahtuu positiivisia vaikutuksia elimistön rakenteeseen ja toimintaan. Lihaskoordinaatio, voima ja teho paranee. Luuston massa vahvistuu. Nivelruston ravitsemus tehostuu ja nivelten toiminnalliset ominaisuudet paranevat. Myös aineenvaihdunnassa tapahtuu suotuisia vaikutuksia ja hyvän HDL-kolesterolin määrä lisääntyy. AEROBISTA kestävyyttä voi harjoitEnnen kaikkea liikunta lisää mielitaa hyötyliikunnalla. Marjastus, sie- hyvähormonien (endofiilit) määrää nestys, kävelylenkit, pyöräily, uinti, ja mikä tärkeintä, se luo hyvän olon tanssi ja hiihto ovat mainioita lajeja tunteen liikuntasuorituksen jälkeen. peruskestävyyden lisäämiseksi. Riittävä lihaskunto on tärkeä edel- TEKSTI Heino Lipsanen lytys arjen toimintakyvyn turvaami- Aluejohtaja, Etelä-Savon Liikunta sessa, joka usein ikääntyneimmillä KUVAT Hilkka Karjalainen unohtuu. Lihaskuntoharjoittelua ja Aila Hänninen voi mainiosti toteuttaa kuntosalien

Olen ollut huippukunnossa. Se ei takaa sitä, että pysyisin kunnossa edelleen ilman säännöllistä liikkumista. Elimistöä täytyy kuormittaa riittävän usein ja tehokkaasti, jotta harjoitusvaikutusta elimistössä tapahtuu. Hyvän toimintakyvyn peruspilarit ovat liikunta, ravinto ja uni. Jos joku näistä pettää, tulos ei ole optimaalinen. Varsinkin ikääntyneimmillä tulee huolehtia kahdesta asiasta. Ne ovat aerobinen kestävyyskunto ja lihaskunto.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Lato

eistä Eläkeliiton jäsenistä varmaan suurin osa muistaa lapsuudesta, sekä nuoruudesta, miten heinää tehtiin kotitiloilla ja ajettiin niitä latoon. Lapsista oli todella hauskaa olla polkemassa heiniä tiiviiksi latoon. Sai hyppiä ja temuta mielensä mukaan. Monet varmaan muistavat miten pärekattojen naulat osuivat päähän ja saivat pienimuotoisia naarmuja, jotka taitavat löytyä arpina vieläkin vuosikymmenten jälkeen päänahasta. Aikoinaan latoja, joihin heinät

säilöttiin, oli jokaisella tilalla useita. Heinien ajomatka ei saanut olla pitkä, koska aikaa ei ollut paljon syksyn painaessa päälle. Talvi oli aikaa siirtää heiniä navetoille ja karjasuojiin, jossa karja ja hevoset ym. märehtijät olivat talvelta sekä kylmältä suojassa. Nykypäivänä ladot ovat katoamassa peltomaisemasta, ellei kattoja ja perustuksia ole pidetty kunnossa. Latoja Suomessa oli parhaimmillaan yli miljoona kappaletta. Suomessa latojen historia ulottuu satojen vuosien päähän. Tarve ladoille syn-

Mäntyharju, Keskustie 7, (015) 7683650 44

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

tyi Suomen olosuhteista. Kulttuurimme piti ratkaista lyhyen kesän ja pitkän talven olosuhde, kuinka siitä selvitään. Suomalainen elokuvateollisuus itsenäisyyden aikana on saanut myöskin lukemattomia innovaatioita ladoista ja niiden kiehtovista tarinoista. Toivottavasti, jokainen maatila säilyttää olemassa olevista ladoista ainakin yhden. TEKSTI JA KUVAT Heikki Koljonen

Hirsiladon salaisuudet Paikka pellon tai niityn optimipisteessä Nurkat kivien päälle, lattia irti maasta Vinot seinät, alahirret suojaan sateelta Tuiskuseinälle rakoihin rimat Noppamaisuus lisää kuutioita yhden katon alle Yläluukku: purku alkaa hevosrekeen Heinien keskelle jätetään ”kanava” kuivatuskone ”ladonala” mittayksikkönä

Erilaisia latoja.. heinälato olki- eli pahnalato . turvelato kuivasammallato kerppulato . salpietarilato (1600-luku)

Laukkolan lato Kulttuurin ratkaisu talveen; mahdollisti väestön kasvun ja kaupungit Aurinkoenergia heinissä > talonpojan riippumattomuus > tasavalta Sisä-Suomi oli latojen ansiosta mukana koko maan aluekehityksessä Metsäteollisen logistiikan ”polttoainesammio” 1860-luvulta 1964 asti Talvisodankäynnissä hevoset ovat ”ladosta kotoisin” Siirtoväki eli ”hajautettu pakolaisleiri” aloitti ladoista Lato opettaa systeemianalyysia joka johtaa biotalouteen Miten ja mihin biotalouden biomassat tulevaisuudessa varastoidaan?

Latotyyppejä Pieni niittylato 3 x 5 m Korpilato Ruokokattoinen, norppamainen rannikkoseudun lato Läpiajettava Silmäpuoli lato-joskus ”venelato” . Tulvamaiden pylväille rakennettu lato Lapin täyspituisista hongista tehty latoliiteri Makasiinilato ruotsalaisen mallin mukaan +heinähissi Lautalato Puimala-lato Pyöröpaalilato - sähköpylväsrakenteella

Nimityksiä Alasaksan ”laden” kauppiaan hirsivarasto Sarrain vrt Silkkitien sarai Kuuri Hakeri Suuli (skjul) Illo Liuha Latomeri Haymarket, Hötorget, Heinätori

Esperi Hoivakoti Rautuhovi toivottaa

Hyvää joulua!

Kysy hoivapalveluistamme: Johanna Poranen 050 577 2004 Raututie 9, 52700 Mäntyharju ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Yksinäinen joulu muistojen keskellä

onet meistä joutuvat viettämän elämänsä loppuaikaa yksin. Ihminen, joka on saaut elää kenties vuosikymmeniä perheen, sukulaisten ja ystävien ympäröimänä, kokee yksinäisyyden joskus hyvin raskaana. Etenkin juhlapyhien, kuten joulun viettäminen, saattaa tuntua jopa ylivoimaisen vaikealta. Muistot tulvivat, tunteet nousevat pintaan. Itkettää. Olen syntynyt Pohjois-Karjalassa, pienen töllin kolmantena lapsena. Elettiin niukkuuden keskellä, mutta tunsin olevani hyvin onnellinen. Kesät olivat ihania. Leikin käpylehmillä, muovailin savea ja seikkailin lähimetsässä ihmetellen kuusien oksilla riippuvia harmaita partatupsuja. Poimin mustikoita ja tuoksuvia ahomansikoita. Ihaninta oli kun isä joskus kauniina kesäiltana sanoi: ”Lähdetäänkö ongelle?” Ne hetket säteilevät ilon pisaroina elämäni loppuun asti.

tuikkivia kynttilöitä, koska en ollut sellaisia missään nähnyt. Joulupöydän antimet olivat niukat, mutta sain elämäni ensimmäisen kerran syödä rusinasoppaa. Ah, se oli niin hyvää! Aterian jälkeen isä nosti sormen huulilleen ja sanoi kuiskaten: ”Pihalla kävelee joku.” Menimme varovasti avaamaan ovea, ja mitä ihmettä, rapulla oli monta kauniiseen paperiin käärittyä karamelliä sekä muutamia pieniä lahjapaketteja. Joulupukilla oli ollut kiire. Keräsimme aarteet ja siirryimme lämpöiseen tupaan nauttimaan sadunoloisesta tunnelmasta. Sain kaksi lahjaa, mustan räsynuken ja puusta veistetyn lehmän. Oi sitä riemua!

monien mutkien kautta Mäntyharjulle, pieneen yksiöön. Olen jo väsynyt, mutta on hetkiä jolloin tunnen eläväni vielä täysillä. Joulunvietto sukulaisten keskellä on kaukainen muisto. Läheiset muistavat, onhan yhteyksien pito nykyisin niin helppoa, koska tahansa, minne hyvänsä. Nautin ystävien tapaamisesta. Tikrun kanssa lenkkeillessä kohtaamme paljon uusia, mielenkiintoisia ”lajitovereita”. Eläkeliiton tarjoama hyvin monipuolinen toiminta ilahduttaa ja estää syrjäytymistä. Hiljaisuus kynttilän valossa, koiran rauhaisa tuhina, ja kirjapino yöpöydälläni. Minun jouluni. Olen yksin, mutta en yksinäinen. Levollista Joulua!

neljätoista, koulun loputtua, lähdin Helsinkiin. Sain työpaikan ja asunnon. Iltaisin kävin TEKSTI Tuula Lindroos rippikoulun. Elämä jatkui jännittävänä ja kiihkeänä. Nuorena solmittu avioliitto, lapset, jonkun vuoden kuluttua oma koti ja auto. Olimme YHDEN jouluaaton muistan hyvin onnellisia kuin Heikki ja Kaija, joielävästi. Tuvan pienuuden vuok- den elämää seurasimme tiiviisti telesi joulukuusi ripustettiin kattoon. visiosta, heihin samaistuen. Koristeiksi olin saanut leikellä saTänä jouluna lapset ja lastenlapset nomalehti Karjalaisen reunoilta viettävät omaa vauhdikasta, ja näin valkoisia suikaleita. Kuusi oli niin vanhan ihmisen mielestä vaikeakaunis, en osannut kaivata välkkyviä takin aikaa. Itse olen kulkeutunut Arja ja Erkki Karjalainen hopeanauhoja, värikkäitä palloja ja uskollisen koirani Tikrun kanssa TÄYTETTYÄNI

Mäntyharjun Aisakellotervehdys

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Mäntyharjun Apteekki Pentinpolku 2 (S-Market) Puh. 010 524 7720 mantyharjunapteekki.net

Attendo Mäntyhovi toivottaa kaikille hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta! Attendo Mäntyhovi, 044 494 3555 Kompantie 16–18, 52700 Mäntyharju

Hyvän ruoan ystäville Tervetuloa!

Reissutie 4, Mäntyharju, puh. 015 464 840 www.ravintolarosmarin.com

MÄNTYHARJU Mäntyharjun ja Pertunmaan uutiset, tapahtumat ja ihmiset

Turvallista Turvallistalihaskuntoharjoittelua lihaskuntoharjoittelua myös senioreille. myös senioreille. Reissutie 4, Mäntyharju p. 4, 044 989 6556 Reissutie Mäntyharju

Pentinpolku 1, 52700 Mäntyharju Puh. 015-350 3518 pitajanuutiset.fi tilaukset@pitajanuutiset.fi

Parasta paikallista kotiin ja lahjaksi

ESV-Paikallismediat Oy

p. 044 989 6556

Palveleva, laadukas Kenkäkauppa KENKÄRI Asematie 1 Mäntyharju p. 040 1979 222 Avoinna TI-PE 10.30-16.30, LA 10-13

JUHLA- JA PITOPALVELUA meidän tai asiakkaan tiloissa

www.miekankoskenkahvila.com Juhla ja eräruokapalvelu puh. 0400 653 281

24 H päivystys 040 572 7986

Laadukasta vuokra-asumista kaikenikäisille Mäntyharjulla www.keskivali.fi

Reissutie 4, 52700 Mäntyharju www.kaluste-kippari.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

OTA JOULUN LAPSI SYLIISI!

umalan Pyhä Henki johdatti kadulta Jerusalemin temppeliin miehen, josta me tiedämme vain ni men Simeon. Hän oli odottanut Israelille luvattua lohdutusta. Pyhä Henki ohjasi hänet naisten esipihalle Marian ja Joosefin luo. Pyhä Henki osoitti Simeonille, että Marian kuuden viikon ikäinen lapsi on hänen kauan odottamansa Maailman Vapahtaja. Vanhan liiton edustaja piti uuden liiton alkajaa käsivarsillaan. (Ks. Raamatusta Luuk. 2: 25-40) Simeon ylisti Jumalaa ja julisti liikuttuneena saaneensa vihdoin nähdä Jumalan lähettämän pelastajan ja pääsevänsä lähtemään onnellisena tästä ajasta ikuisuuteen. Valosta ja kirkkaudesta kiittämisen jälkeen hän siunasi Mariaa ja Joosefia. Lopuksi hän sanoi vain Marialle: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israeli 48

laiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tun nusteta ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä.”

jonka jälkeen langennut on kuolleena. Ja nousemisesta käytetään sanaa, joka merkitsee myös kuolleista heräämistä, kuolleista ylösnousemista. Uskossa tähän lapseen kaikki omat Tässä ennustuksessa näkyy kuva pyrkimykset ja pelastuksen rakenrististä. Ja miekasta on alkutekstis- nelmat hajotetaan maahan. Ihmisä koinee-kreikan kielellä sana, joka seltä rii sutaan kaikki oma pois ja merkitsee pyövelin käyttämää suur- lahjoitetaan uskossa Kristuksen valta ja leveäteräistä miekkaa, sellaista, mistama vanhurskaus tilalle. Ihmijoka oli Goljatilla, kun hän meni nen kuolee synnille ja nousee kuolDaavidia vastaan. Jeesuksen ja Ma- leista elämään vanhurskaudelle. rian tämä miekka kohtaisi, Joosef ei olisi enää silloin elossa. Senkin Pyhä Pyhä Henki järjesti toisenkin toHenki ilmoitti Simeonille. Siksi hän distajan paikalle. Temppelialueella kohdisti sanansa vain Marialle. asunut naisprofeetta Hanna tuli ja ylisti Jumalaa. Hän puhui tästä lapVanha käännös sanoo edellä sitee- sesta kaikille, jotka odottivat lunasratut Simeonin sanat oikein, kun se tusta. Lunastus-sana merkitsee tässä sanoo kompastumisen sijaan, että tekstissä aivan kirjaimellisesti orjan tämä lapsi on pantu ”lankeamisek- ostamista vapaaksi. Ja niinhän Sisi ja nousemiseksi”. Tuo lankeami- meonkin alkukielen mukaan asian nen tarkoittaa alkukielen mukaan ilmaisi. Hän sanoi: ”Nyt sinä vapau sellaista kaatumista ja putoamista, tat orjasi, isäntä”.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Yli 30 vuotta myöhemmin Jeesus puhui Nikodemokselle: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yk sikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3: 16) Oletko sinä saanut pitää Jeesus-lasta sylissäsi ja ihastella häntä? Oletko omistanut hänet omaksi Va pahtajaksesi, vapahtajaksi kaikesta synnistä ja todellisesta, varsinaisesta kuolemasta, jota myös ikuiseksi kuolemaksi sanotaan. Oletko saanut tuntea iloa ja kiitollisuutta Jumalaa kohtaan siitä, että hän on armahtanut sinut ja antanut kaikki synnit anteeksi? Ja jos voit vastata myöntävästi näihin kysy myksiin, niin oletko kiittänyt ja ylistänyt Jumalaa Simeonin ja Hannan tavoin? Joskus Jumala antaa lapselleen aivan kuin tuulahduksen taivaasta. Silloin saattaa kiittääkin.

rahassa, eläkkeessä, omaisuudessa tai velkojen vähyydessä, omissa asioidenhoitokyvyissämme, luottamustoimissa ja muussa yhteiskunnallisessa arvostuksessa.

mämme. Ja meidän on tarpeellista asettaa asioita uudelleen arvojärjestykseen. Silloin me saamme sydämillämme tuntea, että koko meidän turvamme, luottamuksemme ja lohdutuksemme tulee olla vain Missä on meidän lohdutuksem- siinä Israelin lohdutuksessa, joulun me? Huomaamattamme voi käydä lapsessa. Ja kun niin tapahtuu, niin niin, että meidän lohdutuksemme Simeonin ja Hannan kiitosvirret alonkin kalaretkissä, hiihtolomissa, kavat soida sydämissämme. etelänmatkoissa tai television katsomisessa. Tai takkailloissa, mökkiTässä joulun lapsessa on sinulle elämässä, puutarhaharrastuksissa ja kaikki. Vietä nyt juhlahetki taivaalliurheiluharrastuksissa, konserteissa sen Temppelin esipihalla. Ota tämä ja oopperoissa, ostosmatkoissa, hy- lapsi syliisi ja kiitä Jumalaa. vässä ruoassa ja muodikkaissa vaatteissa. Hyvää adventin odotuksen ja joulun juhla-aikaa sinulle! Tämä ei merkitse sitä, ettei kristitty saisi elää tavallista, normaa- TEKSTI Risto Blom lia elämää, eikä mistään ajallisesta Pastori, Eläkeliiton jäsen, Pertunmaa nauttia. Tai ettei kristityn tarvitse hoitaa asioitaan. Tämä ei ole saarnaa elämässään onnistuneita vastaan tai omistamista vastaan. Abrahamilla oli kultaa ja hopeaa, valtava määrä karjaa ja suuri palveluskunta. Ja kun Jobin vastoinkäymiset loppuivat, niin Herra antoi hänen menestyä mahtavalla tavalla.

Miten on tänä päivänä? Mihin me turvaamme ja luotamme – ja missä on meidän lohdutuksemme? Huomaamattamme voi käydä niin, että meidän turvamme ja luottamuksemme onkin hyvässä asunnossa tai Meidän on kuitenkin tarpeellista autossa, joka ei jätä tielle, kuukau- aika ajoin pysähtyä ajattelemaan, sipalkassa, ansiosidonnaisessa päivä- mitkä asiat täyttävät meidän elä

Onko sinulla Kallein jalokivi? Oletko jo suuren kultaisen kaupungin asukas? Mihin uskosi perustuu? Mitä kaikkea merkitsee Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa eli se Kallein jalokivi? Pelastava usko perustuu Raamattuun, Jumalan sanaan. Miten sanaa pitäisi tulkita ja ymmärtää? Kristuksen oppi on kirjoitettuna Raamattuun. Pastori Risto Blom selvittää kirjassaan kristinuskon tärkeimpiä ja keskeisimpiä asioita ymmärrettävällä tavalla ilman teologisia termejä. Kallein jalokivi -kirja on kovakantinen, sidottu, 336 sivua. Hinta 25,00 + postikulut. Tilaa Ristikukka Kustannuksen verkkokaupasta, osoite www.ristikukkakustannus.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

PERTUNTORI

- uusi kesäinen kohtauspaikka

oukokuussa 2018 Pertunmaan torin rannassa alkoivat puhallella uudet tuulet! Säännölliset kesätorit elävöittivät Pertuntoria joka lauantai toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Yhdessä kesässä Pertuntorista on tullut todella suosittu paikkakuntalaisten ja vapaa-ajanasukkaiden kohtauspaikka. Aiemmin Suomen kauneimmaksi toriksi tituleerattu järvenrantatori ammotti tyhjyyttään suurimman ajan kesästä. Pertun päivät, Leijonien juhannusjuhla, kalailta ja torikirkko olivat ainoat säännölliset kesäiset toritapahtumat. Pertunmaan kunnan tuki toritoiminnan käynnistämiselle on ollut ensiarvoisen tärkeää. Kunta tilasi ison toriteltan, jonka suojissa on hyvä tehdä kauppaa helteellä ja myös sateen sattuessa. Pienempiä myyntitelttoja on pystytetty tarpeen mukaan. Torille on palkattu myös toriemäntä ja -isäntä, jotka huolehtivat myyntipaikoista, torielämän sujuvuudesta ja torin järjestyksestä ja siisteydestä. Pertunmaan kunta tarjoaa ilmaisen toripaikan ja tarvittaessa myös myyntipöydän kaikille myyjille. Markkinointiin kunta on panostanut kohtuullisesti. Mediamarkkinoinnin lisäksi sosiaalinen media, Facebook ja Instagram, sekä ulkomainonta ja ”puskaradio” ovat tavoittaneet kohderyhmän mukavasti. 50

Mitä Pertuntorilla myydään? Tuoretta kalaa ja savukalaa, rapuja, leivonnaisia, vihanneksia, juureksia, marjoja, säilykkeitä, hunajaa, kukkia, taimia, vastoja, paljon erilaisia käsitöitä, mattoja, koreja, villalan-

VPK, Pertunmaan kappeliseurakunta, Talvikki, 4H, Tähkäpartio, PePo, Maapuolustusnaiset ja Reserviläiset, Pienveden kalastusyhteisö, Pertunmaan yrittäjät, Pertunmaan Kennelyhdistys, ovat tehneet toimintaansa näkyväksi ja varainhankintaa omana lauantainaan. Torilla on paistettu muurinpohjalettuja ja tarjottu kahvia ja mehua ja grillattu makkaraa. Ohjelmassa on ollut haitarinsoittoa, lauluesityksiä, karaokea, agilityä, tarkkuusammuntaa, jumppaa, senioritanssia, jättisaippuakuplia, teatteria ja monia muita upeita esityksiä. Torilla on myös tanssahdeltu, pelattu pihapelejä, ongittu… vain mielikuvitus on ollut rajana tekemisille. Pääasia, että torimeininki on rentoa ja iloista! Uusittu ja laajennettu torikahvila Kaks´muijaa on torin sykkivä sydän. Lasitettu terassi ja upea järvinäkykoja, lampaantaljoja, kirppistava- mä, paikan päällä leivotut ihanat raa… ja paljon muuta. Puisia lasten suolaiset ja makeat kahvileivät, jätskalusteita, saunajakkaroita ja posti- kikioski ja viihtyisät tilat houkuttelaatikkotelineitä on saanut teettää levat pistäytymään. myös mittojen mukaan. SahtivierPertuntorista on tullut pertunrettäkin on ollut myynnissä joka maalaisille ja vapaa-ajanasukkaille lauantai viiden litran pöniköissä. Ja lauantaipäivän olohuone. Siellä takauppa on käynyt hyvin! vataan tuttuja, nautitaan ohjelmasJoka lauantai joku pertunmaalai- ta, hörpätään kahvit ja popsitaan nen yhdistys tai yritys on tuottanut letut ja makkarat. ohjelmaa ja tunnelmaa torille. Muun muassa Eläkeliiton Pertunmaan yh- TEKSTI Kaija Montin distys, SPR, Martat, VPK, MLL,

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Kuortin Rautakauppa Ky Siilitie 2 19410 Kuortti Puh. (015) 680 160, (015) 680 260

kuortinrautakauppa@kuortinrautakauppa.fi

Puh 015-681 145

Puh 015-464 120

Hyvää Joulua ja Onnea Uuteen Vuoteen 2019

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

erätä sain taas lämpimään syksyiseen aamuun, niin kuin aina viiden maissa. Eteisessä katsoin ovien isoon peiliin. Hiukan kummallinen, väsyneen näköinen mies katsoi vastaan, voi hitto, minä aina iloinen vaeltaja. Mikä nyt on pielessä? Avattuani ulko-oven, sumun takaa kuului ihana aina ystävällinen tervehdys, ruunapojat hörähtelivät tarhassa, meidän yövahdit. Pihan yli talliin, siellä Pikku-Elli 1 v tervehtii tulijaa: ”minä olen täällä”! Aamuheinät kaikille ja Ellille aamuherkut, leivät kaurat, vitamiinit, ruokintakalkki ja suolat. Ruunapojat sisälle pihattoon, tammat ulos ja tietysti Pikku-Elli myös. Siitä se päivä taas alkaa. On alkanut jo yli 40 vuotta, minun kuntosalini.

Pertunmaan yhdistyksen Joulutervehdykset Hilma Ahonen Auli Halttunen Kari Honkanen Kaija Montin Markus Montin Sirkku Salomäki Liisa Uotinen

Olemme saaneet käydä koko kesän ABC:llä herkuttelemassa seisovasta pöydästä. Edullinen hyvä lounas on hyvä vahvistus monen yksinäisen ihmisen ehkä vaatimattomaan ruokavalioon. Kesä laskeutuu maahan. Koko kesän loistaneet vihreät lehdet kellastuvat, putoavat maahan kuin kiitokseksi ihanan ikimuistoisesta kesästä. Sinun, minun ja meidän kaikkien ihana kesä. Tulee hallayöt, aamujen ihana raikkaus, syksy. Marjat on poimittu, sienet säilötty, omenat tehty hilloksi. Nyt vain odotetaan joulua, meidän kakkien yhteistä juhlaa. Lasten jännitystä, mitähän minä saan lahjaksi tänä vuonna?

Myös aikuisten ajatukset harhailevat tulevaisuudessa. Vieläkö työt jatkuvat, pysyykö terveys kunnossa? Kun jaksat yrittää ja kiittää jokaisesta eletystä päivästä, on myös loppuelämäNyt aamukahville! Nyt eteisen peili si onnellinen. näyttää iloisen, nauravan elämänhaVoimia teille kaikille, luisen hevosmiehen. Terveys hyvällä mallilla, ainoat lääkkeet toistaiseksi oikean jalan särkyyn särkylääkettä. Vuosia vasta 73 numeroissa, sielussa 50 ja ristat.

Rami hevosmies korvesta

Onhan taas huomenna meidän ”tikikurssit” Pertunmaalla. Kiitos Markon, kun on yhdistänyt meidät ikääntyvät, vanhenevat eläkeläiset todella tärkeän nykyaikaisen harrastuksen pariin.

Rauhaisaa joulua ja Hyvää uutta vuotta Jari Leppä Kuva: Keskustan kuvapankki

TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ – TAI AINAKIN MAHA!

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Pertuntie 11, 19430 Pertunmaa 0400 608 087

IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN RIEMUA -tapahtuma Pertunmaalla

läkeliiton Etelä-Savon piirin syksyn Liikunnan riemua -tapahtumassa 30.8.2018 väkeä oli hyvin sateen uhasta huolimatta. Loppujen lopuksi sää oli oikein sopiva ja kävijöitäkin lähes sata. Tapahtuman järjesti Eläkeliiton Pertunmaan yhdistys. Tapahtuma alkoi Pertunmaan urheilukentällä kello 10.00. Eläkeliiton Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Arvo Levänen ja Pertunmaan yhdistyksen puheenjohtaja Kaija Montin toivottivat osallistujat tervetulleiksi. Puheenvuorojen jälkeen Etelä-Savon Liikunta eli ESLI ohjasi alkuveryttelyn musiikin tahdittamana. Reippaaseen alkujumppaan saimme mukaan myös päiväkoti Keinulan lapset urheilukentän naapurista.

upealla urheilukentällä oli useita mielenkiintoisia ja leikkimielisiä liikuntarasteja, muun muassa keppijumppaa, puhallustikkaa, Angry Birds -lintujen ampumista isolla ritsalla tai taiteilua tasapainoradalla. Jääkiekkokaukalossa innokkaimmat pääsivät tutustumaan vuosisatoja vanhaan karjalaiseen kyläpeliin, kyykkään. Urheilukentältä siirryttiin noin 1,5 kilometrin matka Urheilutalo Kisarantaan joko kävellen tai autolla. Jorma Syvälahti toimii kävelyoppaana, ja kertoi matkan varrella mielenkiintoisia asioita Pertunmaan historiasta nykypäivään. Historiakävely vei myös kauniiseen Pertunmaan kirkkoon ja sankarihaudoille.

PERTUNMAAN

oli tarjolla keittolounas jälkiruokakahveineen. Lounaan jälkeen liikuntatapahtuma jatkui eri lajien parissa. Pihakentällä pelattiin sekalentopalloa, joukkueet koottiin paikan päällä peliin ilmoittautuneista. Peilisalissa voi tutustua ikäihmisen kehonhuoltoon, ja kuntosalilla pyöri kuntopiiri. Liikunnan lomassa opastettiin tärkeää ensiaputaitoa, defibrillaatorin käyttöä. Paikalla ollut asiantuntija kertoi miten ”deffalla” elvytetään sydänpysähdyksen saanutta henkilöä. Järvenrannassa kun oltiin, vesilajejakin on mukana. Tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua ja kokeilla melontaa joko kajakilla tai inkkarikanootilla.

KISARANNASSA

TEKSTI Kaija Montin ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

HYVINVOINTIA AIVOILLE

ähes jokainen huomaa ikääntyessään muistissaan muutoksia. Tutunkin ihmisen nimi saattaa unohtua tai kun lähtee hakemaan jotakin tavaraa toisesta huoneesta, matkalla unohtuu mitä oli hakemassa. Unohtelu saattaa herättää huolta. Valtaosa unohduksista on kuitenkin normaalia ja liittyvät iän tuomiin muutoksiin muistin toiminnassa.

Omaan aivoterveyteen voi vaikuttaa ja aivoja kannattaakin käyttää sekä huoltaa koko elämän ajan. Aivojen terveyteen vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät kuten terveellinen ruoka, liikunta ja aktiivinen elämäntapa. Aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa säännöllisesti. Sydänterveys on aivoterveyttä. Eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa ja kalaa on hyvä suosia. Terveellinen ruokavalio auttaa verenkiertoelimistöä pysymään kunnossa, mikä on edellytys myös aivoterveydelle. Myöskin uni ja lepo ovat aivoille elintärkeitä. Aikuisen unentarve vaihtelee yksilöllisesti. Tavallisimmin aikuinen ihminen tarvitsee unta 7-8 tuntia yössä. Unen aikana aivot lepäävät, järjestelevät ja tallentavat päivän aikana tullutta tietoa. Tärkein unen vaihe on syvä uni, jota nukutaan eniten alkuyöstä. Myös liikunta on tiedetty vaikuttavan terveyteen. Nuorena ja keski-iässä harrastettu aktiivinen liikunta edesauttaa aivojen hyvinvointia vanhuusiässä. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja hyvä verenkierto on tärkeä aivojen kannalta. Myös kulttuuri on tärkeä, sekin hoitaa osaltaan aivoja. Esimerkiksi teatterit, konsertit ja taidenäyttelyt hellivät aivoja. Tanssiessa yhdistyy musiikki ja liikunta mielihyväksi, joka on muistille elintärkeä. Tärkeä on tehdä aktiivisesti ja monipuolisesti arkisia askareita, joista nauttii itsekin. Samalla tulee huomaamatta hoidettua aivoterveyttä.

län myötä tiedonkäsittely aivoissa hidastuu hieman. Uusien asioiden opettelu saattaa vaatia vähän enemmän kertaamista kuin nuorempana. Asiat muistuvat mieleen hitaammin kuin aikaisemmin ja nimimuistin heikentyminen on tavallista. län tuomat muutokset muistiin ovat yksilöllisiä. Joillakin muutokset voivat näkyä jo ennen seniori-ikää ja toisilla niitä voi olla vaikea havaita iäkkäänäkään. Normaaliin ikäntymiseen liittyvät muutokset ovat kuitenkin niin lieviä, että tavallinen arjessa toimiminen sujuu hyvin. Aikaisemmin opitut tiedot ja taidot pysyvät muistissa, oppimiskyky säilyy ja elämän varrella kertyneestä tiedosta ja kokemuksesta on paljon hyötyä opetellessa uutta. Monilta osin iäkkäämmän ihmisen aivot toimivat paremmin kuin nuoremman, elämänkokemuksen ja- viisauden myötä. Aivot hahmottavat paremmin monimutkaisia asiakokoTEKSTI Raimo Matilainen naisuuksia.

Pieksämäen yhdistyksen Joulutervehdykset Esko Hotti Erkki Häkkinen Kalevi Kaasinen Matti Laamanen Tuula Leikas Lea Matilainen Raimo Matilainen Raija Nykänen Sirkka-Liisa Saastamoinen Kalevi Suuronen Mikko Taipalkoski

PYYDÄN

Anna niin pitkät siivet, että pystyn suojelemaan lapsiani minne ikinä he menevätkin. Anna sitten haukan silmät, jotka näkevät kaukaa, tarkasti. Anna myös herkät korvat, että kuulen, kun Vaara uhkaa vaikka mikään ei näy. Anna niin kevyt uni, että olen heti valmis, kun minua tarvitaan. Anna niin paljon aikaa kun kaikkeen tarvitaan. Liisa Naukkarinen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

AD autokorjaamo V Kovanen Voimapolku 2, 76850 Naarajärvi Puh. 0400 510 533 Sähköposti: naarajarvi@ad-autokorjaamo.fi

Kari 0400 678 770 kuljetus.marttikarjalainen@gmail.com

Avoinna Parittomat viikot: arkisin 8.30–18 la 9–15

Parilliset viikot: arkisin 8.30–19 la 9–17 su 11–17

Keskuskatu 30 puh. 040 539 0655 76100 Pieksämäki www.pieksamaenapteekki.fi

Tallikankaankatu 3, Pieksämäki

p. 015 341 699

TILAUSAJOT 16-54-paikkaisilla busseilla kaikilta paikkakunnilta. UUTTA! 54-paikkainen bussi kaikilla mukavuuksilla! 9-paikkainen Mercedes-Benz Vito vuokrabussi vain ilman kuljettajaa.

PYYDÄ TARJOUS!

Puh. (015) 341 462 0400 259 470

Metsä-Weljet Oy Vättiläntie 706 77460 Maavesi Mikko Ihalainen Puh. 0400 323505

Naarajärven Fysikaalinen hoitola Seunalantie 2, 76850 Naarajärvi Fysioterapeutti Ensio Parkkinen puh. 0440 348 831

Kontiopuiston Apteekki

Pieksämäen I Apteekki

Liikekeskus, Kauppakatu 5-7 76100 Pieksämäki puh 020 7981 301

Palvelemme ma-pe 8.30-18 la 9-15 Päivystys (parittomat viikot) ma-pe 8.30-19 la 9-17 su ja pyhät 11-17 Löydät meidät myös Facebookista!

Kaakinmäenkatu 5-7 76100 Pieksämäki puh 020 7981 306

Palvelemme ma-pe 9-16.30 Monipuoliset apteekkipalvelut ammattitaidolla! Tervetuloa!

www.pieksamaen1apteekki.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

MUISTELLEN

Savusaunan muistan niin mustuneen ja muistan sen lahonneet lauteet, monet vihdat siellä kun vihdottiin monet saatiin niin lämpimät hauteet.

Esi-isät ovat kaskensa kaataneet ovat korvesta raivanneet pellon, monet matkansa päähän jo päässeet on ja kuulleet kutsun jo kuolemankellon.

Musta kiuas se nurkassa kohisi kun vettä sen päälle heitti, eikä kestänyt lämpöä ensinkään nokikerros vaikk’ pintaa sen peitti.

Työtä tehty on täällä ennenkin ja leipä on hankittu työllä, on kynnetty, kylvetty, leikattukin monet päivät on jatkettu yöllä.

Kesäilloin usein kun istuttiin saunan vierellä koivun alla, illan ruskot sen lehvillä leikkivät eikä tuntunut tuoksua hallin.

Tää elon polku niin kummaa on vaan kaikilta päättyy se kerran, kun kätkee kahleet, niin päättyy tie luo laupiaan armon Herran.

Savusaunan lauteet jo on lahonneet seinät haihtuvat tuhkana tuuleen, mutta kiukaan kiukkuisen kohinan yhä vieläkin korvissa kuulen.

Sen armon avulla alkaa voi ja päättää myös tää elon tie, vaikk’ kaita se on ja ohdakkeinen niin kotiin se kerran vie.

Vielä muistan ne mainiot mansikkamaat ja ne marjaisat ahojen laitat, siellä kauniina kukkivat kanervat siellä karjankin polut niin kaidat.

Liisa Naukkarinen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Scheelin Olga tuttu näky Puumalassa ja Ruokolahdella

ansanparantaja Olga Scheele (1898-1981)oli aikansa tunnetuimpia henkilöitä Hauklapissa ja hänen taitonsa tunnettiin myös Puumalassa. Olgasta kehittyi 1960-1970 -luvulla tunnettu verenseisauttaja, jolta pyydettiin apua ympäri maata. Hän sai parannustaidot isältään Aatami Valtoselta. Olgan opin tuntemaan nuorena miniänä ollessani. Hän oli aina joskus meillä ja muissakin kylän taloissa yötä. Siihen aikaan ei olleet pitkät housut naisilla kovin yleisessä käytössä ja naiset käyttivät pitkää alushametta päälyshameen päällä. Olga oli ratkaissut alushousuongelman tekemallä hakaneuloilla housut alushameesta. Kätevää vai mitä? Tyttäreni kertoivat silmät pyöreinä millaiset housut tädillä olivat saunareissulla. Olga paransi verenvuoto- ja migreenipotilaita. Hän hoiti verenvuototautia, lieviä halvauksia, säärihaavoja ja veritulppia. Olga paranssi useimmiten puhelimen välityksellä tai kävi myös parannettavan kotona. Yhdellä yökyläreissulla talon nuori miniä valitteli päätautiaan ja sormeen hänen oli tullut vuotava haava. Apuhan oli lähellä ja Olga rupesi parannustöihin. Hän itse meni eteiseen ja potilas jäi tupaan. Eteisestä kuului loitsun muminaa. Olisiko olut parannettava vähän epäuskoinen, kun se taika ei kyllä ollut tehonnut. Eikös sitä sanota että uskomus parantumiseen on paras lääke.

TAIKAUSKO

sävytti Olgan elämää, hän liikkui kylällä ja teki kotitöitä iltamyöhään ja öisin. Yöliikuminen synnytti huhuja, mutta Olgan nähtiin ja tiedettiin vierailleen kylän navetoissa etenkin joulun ja pääsiäisen aikoihin. Hän keritsi lampaiden päitä sekä keräsi hevosen harja- ja häntäjouhia. Villoja ja jouhia tarvittiin muissa taijoissa.

käski miestä laittamaan aseen kiven päälle, sillä sitä ei saanut tuoda tupaan. Kun vieraat lähtivät, Olga kehotti miestä ottamaan aseen kiven päältä mutta kivi oli tyhjä. Kului vähän aikaa, kun Olga kehotti toisen kerran ottamaan aseen ja siinä se oli kiven päällä. Alkoholin käyttö oli Olgan tavoista huomiota herättävin. Konjakki oli hänen ainoa lääkkeensä. Päiväannoksena oli ryyppy aamuin ja illoin kuuman veden ja sokerin kanssa. Sekoitus juotiin teevadilta. Konjakkipullo kulki mukana kyläreissuilla. Olga ei ottanut, jos hänelle tarjottiin alkoholia avatusta pullosta tai jos juoma oli kaadettu lasiin hänen näkemättään. Hän otti vain korkkaamattomasta pullosta. ”Korkin pitää narahtaa” hän sanoi.

Olga Scheeleä pidetiin myös yliluonnollisena ihmisenä, hänet on nähty kahtena Olgana eri paikoissa yhtä aikaa. Kesällä 1977 nähtiin Olgan istuvan kotirannassaan veneessä ja toisen pesevän mattoja laiturillaan. Vastarannan mökkiläiset lähtivät soutamaan kohti Olgan rantaa, kun noin 50 metrin päässä veneessä istunut Olga katosi. Olgalla oli kaksoisolento marjassa ja viljanleikkuussa ja hänen kerrotaan olleen kovan työihmisen maineessa. Liekö maine perustunut apulaisiin. Olgasta kerrotaan tapausta, joka muistuttaa Kuikka-Koposen silmänkääntotempuja. Olgalle tuli vieraita. Miehellä oli ase taskussa, jota Olga ei voinut nähdä. Ulko-ovella Olga

PEUKALOKYYTIÄ ottava Olga oli tuttu näky Imatra-Puumalatien autoilijoille. Joskus hän lähti asioille siihen suuntaan, mihin sai ensimmäisen kyydin. Tälläisiä Olgia on nykyaikana harvassa. Pieni mummo tienposkessa peukalokyytiä ottamassa tai odottamassa linja-autoa Hollituvalla että pääsee kotimökin tienhaaraan ja sieltä vielä kävelee useamman kilometrin mökilleen. Tähän on käytetty Etelä-Saimaassa 21.9.1986 ilmestyneestä lehtikirjoituksesta olleita tapahtumia jotka oli kirjoittanut Ilpo Leskinen. OMAT MUISTOT ON KIRJANNUT Eeva-Liisa Luukkonen

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Laulua Koivurannan palvelukeskuksessa joulutervehdyksellä. PUUMALAN YHDISTYKSEN TOUKOSIUNAUS. KUVAT Video- ja valokuvaus Valtonen Ky.

REISSU VARKAUDEN MEKAANISEN MUSIIKIN MUSEOON.

Esittelijät olivat tosi hauskoja veikkoja.

Kirkkoherra Helena Castren ja Airi Tella Toukosiunauksessa.

Puumalan yhdistyksen Joulutervehdykset

Vierailu Mekaanisen musiikin museoon oli syksyisellä ”sokkoreissulla” Varkauteen. 58

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Hemmo Auvinen Esko Husu Eliina Kantola Kaija Kiljunen Terttu Kiljunen Anja Kosunen Reijo Laamanen Eeva-Liisa Luukkonen Terho Pietikäinen Airi Tella Paula Viskari

Pehmeät paketit pukin konttiin

Puumalan Muoti Puoti

Puh. 040 775 8548 Avoinna ma - pe 10.00-17.00 la 10.00-13.00

Sahanlahti Resort | Lietvedentie 830 | Puumala | puh. 040 779 9896

w w w. s a h a n l a ht i re s o r t. fi

Tervetuloa

Parturi-Kampaamo Hiuspirtti

Joululohi-ostoksille Aukioloaikamme ark. klo 8-15.30 Jouluaattona ja pyhinä suljettu

Ylössaarentie 35, Puumala Puh. 0500 259 378

PIRJO LUUKKONEN 52200 Rinnetie 2, PUUMALA, Puh. (015) 468 1608

Jukka Dyster Kellomäentie 62 52200 PUUMALA

Härkösentie 4 p. (015) 468 1317, 050 520 3963

050 5215495 jukka.dyster@gmail.com www.dyster.fi

PUUMALAN APTEEKKI Avoinna ma-pe 9-17 la 9-13 (015) 755 3300 www.puumalanapteekki.fi

-rakennustyöt -traktorityöt -polttopuiden valmistus ja myynti Puh. 050 325 8602

Palvelutaksi Maijukka Puh. 050 589 3066

- 9 väylää ja Range, Pay&Play - tutustu golfiin, jos ryhmässä 1 Green Card - vierasvenelaituri Kietävälänvirralta - ryhmille tutustumistilaisuuksia

• inva- ja potilaspaarivarustus • henk.koht. avustaja matkalla • pyörätuoli lainattavissa

Kostioniemi Golf Osuuskunta www.puumalagolf.fi 0400-606840

silla ISÄNNÖINTI

• isännöinti • kirjanpito • toimistopalvelut

silla

Puumalan pesula

shop

Liisankuja 3 Puh. 0400 805 672

• silla shopista kaikkea kivaa kotiin, mökille ja lahjaksi

Neste Puumala

Satamatie 4 A Puh. (015) 468 1131, 0400 805672

Keskustie 8, Puumala • Puh. 0400 655 695 www.silla.fi

! KAUPPIAS HOITAA HOMMAN

K-market APAJA Keskus7e 19, 52200 Puumala joni.mustonen@k-market.com Ark. 7-21, la 7-18, su 10-18 www.k-market.ﬁ

PUUMALA-LEHTI

Härkösentie 7 52200 Puumala Puh. 040 1386331 toimitus@puumalalehti.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

PIIRIN PILKKIMESTARUUDESTA KILPAILTIIN 15.3.PUUMALAN SAHALAHDESSA Tuulisessa ja tuiskuisessa talvisessa säässä kilpailtiin. KUVAT Pentti Kantola Tulokset Miehet yli 70 v. /

Kilpailijoita 19 henkilöä, Kesonen Markku Mikkelin seudun yhdistys Liukkonen Aarre Hirvensalmen yhdistys Nykänen Raimo Kangasniemen yhdistys

saaliin yhteistulos 6010 g 1490 g 1260 g 760 g

Miehet alle 70 v / kilpailijoita 24 henkilöä Särkkä Arto Ristiinan yhdistys Neuvonen Mikko Juvan yhdistys Liukkonen Veikko Hirvensalmen yhdistys

saaliin yhteistulos 7480 g 1500 g 1420 g 1010 g

Naiset yli 70 v /

kilpailijoita 7 henkilöä, Särkkä Helena Ristiinan yhdistys Pöyry Eija Pertunmaan yhdistys Kuisma Eila Kangasniemen yhdistys

saaliin yhteistulos 1500 g 530 g 110 g 70 g

Naiset alle 70 v /

saaliin yhteistulos 760 g 500 g 330 g 330 g

Tullinen Sinikka Tuovinen Eila Venäläinen Edit

kilpailijoita 7 henkilöä Mikkelin seudun yhdistys Ristiinan yhdistys Haukivuoren yhdistys

Joukkuekilpailun tulokset

Hirvensalmen yhdistys Mikkelin seudun yhdistys Juvan yhdistys

KAHVIO - tuoreita leivonnaisia - ruoka-annoksia MYYMÄLÄ - elintarvikkeet - autotarvikkeet - puutarhatarvikkeet - vapaa-ajantarvikkeet

3480 g 2540 g 2440 g

HUOLTAMO - huolto- ja korjaustyöt - korityöt, renkaat ja tuulilasit - katsastus perjantaisin AVOINNA - ma-pe 6-18 - la 8-15 - su 9-15

Niementie 2, 52200 PUUMALA p. 015 722 5500 puumala@huoltoasemat.teboil.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

TEBOIL

- huoltaa autoja ja ihmisiä -

Joulu joka maanantai

akkassää tuntuu raikkaalta poskissa, kaivan nimikorttia esiin ja lähestyn iloista, rupattelevaa ryhmää. Meillä vapaaehtoisilla on joka viikkoisen ulkoilun aika Vaarinsaaren asukkaiden kanssa. Tervehdimme lämpimästi toisiamme ja vaihdamme kuulumisia. Pian ulko-ovi aukeaa ja hoitaja toivottaa meidät tervetulleeksi. AULAN tuoleilla istuu jo muutama ulkovaatteisiin pukeutunut, ja pyörätuolilla liikkuvia, lämpimästi puettuja asukkaita on jonoksi asti. Tervehdykset, esittäytymiset, kättelyt, taputukset ja halaukset tuovat hyvää mieltä ja turvallisuuden tunnetta. Ihailen vapaaehtoisten taitoa lähestyä tuntemattomia ja puolituttuja. Minulla on paljon opittavaa heiltä! Lämminhenkinen rupattelu

jatkuu: Kävelläänkö käsikynkkää? Voinko työntää sinua pyörätuolissa? Onko hattu korvilla? Tarvitsetko jaloille vielä lämpöisen peiton? Tänään on tuulinen ilma.

mättä ei tarvitse puhua eikä tehdä mitään, yhdessä on hyvä olla. Kautta aikojen ihmiset ovat auttaneet toisiaan. Naapuriapu, talkoot, työ järjestöissä, urheiluseurojen toiminnan pyörittäminen, yhteisten PIAN olemme kaikki ulkona, ja kä- paikallisten asioiden hoito… ovat velijöiden ja pyörätuolien jono ete- kaikki merkityksellistä vapaaehtoisnee verkkaisesti eteenpäin. Samalla työtä. Minä saan tuottaa iloa ulkoijutellaan niitä näitä – säästä, elämäs- lemalla. Näen hymyileviä kasvoja, ja tä, tulevasta joulusta… Huomataan ulkoilma virkistää ja tuo väri vaarinjäniksen jälki uudella lumella. Mieti- saarelaisten poskipäihin. Ulkoilun tään mihin suuntaan se on mennyt? päätyttyä kuulen usein kysymyksen: Tuolla kiipeää orava puun runkoa - Milloin tulette uudestaan? Olen pitkin. Mietitään millainen se laulu antanut aikaani, ja olen saanut lahoravasta olikaan? Vai oliko se runo? jan – hyvän mielen! Kierroksen jälkeen kokoonnutaan pelaamaan palloa, laulamaan, voi- TEKSTI Helena Kauppinen, Ristiina mistelemaan, muistelemaan, aivojumppaamaan… Onneksi meitä vapaaehtoisia on monta, ja jokainen osallistuu omalla tavallaan. Välttä-

Ristiinan yhdistyksen Joulutervehdykset Timo Haajanen Pekka Hall Jukka Heikkinen Jorma Himanen Pirkko Janhonen Helena Kauppinen Lea Matilainen Seppo Puhakka Leena Rantalainen Aija Rasimus Martti Rummukainen Ritva Valkonen Anneli Vesalainen Pallopeli Vaarinsaaressa. ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

RISTIINA Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina

8.00-17.00 la 9.00-14.00 • lounas ark. • pizzat • hampurilaiset puh. 044 752 0000 • pitopalvelu • kokoustilat

MÄNTYHARJU Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

Brahentie 42, Ristiina P. 050 44 99 322

RISTIINA Yllättävän helppoa

Yrittäjäntie 3, 52300 Ristiina ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0000

MÄNTYHARJU Yllättävän helppoa

Nokiantie 1, 52700 Mäntyharju ark. 8.00-17.00 la 9.00-14.00 puh. 044 752 0040

Louhen Lohi KAIKKEA KALASTA 040 558 4541 Eteläsavolaista satoa

Sattilan Marjatila

TUKIAINEN

RISTIINA MÄNTYHARJU 044 752 0000

Sattilantie 270 52320 Vitsiälä Puh. 040 736 2547

pminkkinen.srp@gmail.com

Parturi Kampaamo Sari Lauanne Brahentie 42 (2. kerros) 52300 Ristiina Puh. 667 111

sitoutumaton paikallislehti Brahentie 34, Ristiina (015) 3373 560 62

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Karsikkoniementie 1 52420 Pellosniemi Finland

Oi niitä lapsuuden Jouluja!

Ristiinan Autotyö Puh. (015) 458 300 0400 876 105

R I S T I I N A

Ristiinan apteekki Nina’s Erikoistaksipalvelut Oy Taksit ja Tilausajot 0440 522122 www.erikoistaksipalvelut.fi

tietokoneet puhelimet liittymät huolto

0201 980 280 www.mikrohai.com myynti@mikrohai.com Brahentie 16, 52300 Ristiina

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Joulu Vihreässä-Talossa!

uoden 2014 joulu on jäänyt minulle monella eritavalla mieleen. Ennen kaikkea siitä syystä, että se oli ensimmäinen jouluni maalla Virtasalmella. Tulin tänne ”pystykivikylästä”, Vantaalta, saman vuoden helmikuun alussa. En ollut aiemmin edes käynyt koskaan Virtasalmella ja vasta n. vuotta aikaisemmin, kun olin netistä löytänyt tämän söpön pikku talon, ymmärsin missä yleensä on Virtasalmi. Tulin ja elän yksin täällä, joten voinette vain kuvitella, sitä jännityksen määrää. Enhän edes tuntenut ketään täältä, heh! Rosamundat, lantutut, porkkanat Nyt kerron teille tarinan, erään silloin vielä, ”umpiuusimaalaisen” punajuurineen ja seitsemänkilon kinkun, saa helposti vedettyä kahnaisen joulusta Virtasalmella. dessa kestokassisa mäen alaosuuJOULUN valmistelut Vihreässä-Ta- den…. lossa on aloitettu, sopivan ajoissa, n. Autoa ei ole, eikä mitään muutaviikkoa ennen aattoa. kaan, mutta lähes ehjänä ovat kasTämän pikkutalon emäntä, joka sit pohjistaan, kun kauppareissu on ei todellakaan ole mikään ”talous- tehty. Näin alkaa laatikoiden valmisihme”, päättää taasen valmistaa itse tus ja tietty, kuten joka vuosi, joulukaikki ruoat. Kaiken tarvittavan hän lauluja kuunellen. hankkii kylän ainoasta kaupasta. Hyvin onnistuukin laatikot ja karKovin on talvisenluikas ja lumi- jalanpaisti ja jopa kinkkunkin paisto men, 20 asteen pakkassää, kun läh- leivinuunissa, ajatellen, ettei hän ole tee hän mäkeä kiipeämään kirkolle. koskaan aiemmin, ennen maalle tuloaan edes sytyttänyt leivinuunia. Taloaan hän on alkanut koristelemaan jouluun, jo ensimmäisestä adventista lähtien, pikkuhiljaa ja joka päivä enemmän. Aatonaattona hän on jäädyttänyt elämänsä ensimmäiset jäälyhdyt, punaisia ovat väriltään...hän keksi säästä punajuurienkeitinliemen näitä varten. Näiden lisäksi puiden oksilla loistaa kuusitoista lyhtyä. Hän rakastaa joulua ja joulun tuomaa tunnelmaa ja rauhaa. Päivittäin uunia lämmittäen ja lumitöitä tehden jouluaattokin lähestyy, paljoa muuta hän ei ker64

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

keä tekemäänkään. Väsyneenä hän suunnilleen kaatuu joka ilta petiin ja joka aamu hän herää onnellisena siitä, että saa herätä aamulla tässä jo niin rakkaaksi tulleessa pikkutalossaan. On aattoaamu, aamu on kaunis ja kuulas. Auringonsäättetkin tavoittelevat ikkunoista sisään, luonto on niin kaunis kuin se maalla voi olla, lumisena talviaamuna. Tuvassa tuoksuu aamuyöstä uunista pois nostettu kinkku. Rossipohjalattia on kylmä, eikun villasukat ja huopatossut jalkaan ja venytellen ylös. Radiosta kuuluu ”Varpunen jouluaamuna” kyyneleet kastelevat posket, niin kuin aina hänen tätä kuunellessaan. Helpottavan itkunikävä edesmenneen veljen vuoksi vaihtuu hyvään ja tyytyväisenonnelliseen mieleen päivän tuomissa askareissa. Päivä etenee illan siniseen hetkeen ja hän on jo kantanut vedet pihasaunaan ja nyt tulet kiukaan alle iloisena hän sytyttää. Hänhän lämmittää elämänsä ensimmäisen joulusaunansa maalla, ensimmäistä puusaunaansa.

Makoisten löylyjen jälkeen hän kattaa joulupöydän yhtä kauniisti kuin silloin, kun perheenä syötiin. Nyt hän aterioi yksin, iloisena siitä, että lapset tulevat tapanina. Illan edetessä ja vain telkkaa toisella silmällä katsoessa hänelle tulee mielenhaikeus, kuten joka jouluaatto, minkä hän on yksin viettänyt. Se ei kuitenkaan masenna häntä, hänestä se kuuluu jouluun myös, ikävä ja kaipauskin. ”Joulun sanoma on hyvä, se välittävä, lämmin ja sen tunne on syvä. Se muistaa myös sen, joka on osattomampi, sairaampi, taikka yksinäisempi. Joulun sanoma on oikein ymmär- TEKSTI JA KUVAT rettynä, kaunis, lempeä, anteeksian- Annukka Vuojolainen tava, rakastava ja pyhä”.

Virtasalmen yhdistyksen Joulutervehdykset Anja Kantanen Jukka Lehmusoksa Arja ja Antti Naukkarinen Helena ja Heikki Orbinski Aune Paajanen Mirja Pelkonen Marja ja Markku Pulkkinen Mirja ja Matti Särkiniemi Maija ja Tauno Tikkanen

Lämmintä Joulumieltä kaikille toivottaa:

VIRTASALMEN APTEEKKI Avoinna ma-ti 9-16 ke 9-17, to-pe 9-16

www.ekinmuovi.ﬁ

Kuosmala Tuote Ky Kotipalvaamo Hirviherkku Virtasalmi, Pieksämäki Puh. 040 418 1595 Sähköposti: jouni.tikkanen@suomi24.fi Riihitie 43, 77380 Kantala

www.haukivuorenapteekki.fi (015) 480 109

Parturi Tuikku Parturi-Kampaamo Virastotie 3 77330 Virtasalmi 0400-555857 tuikku@parturituikku.net

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Arkkipiispa Tapio Luoma

Kirkon pitää tukea yhteisöllisyyttä

rvomaailmojen eriytyminen toisistaan on johtanut siihen, että emme oikein ymmärrä toisiamme. Puhumme vihaisesti toisillemme. Arkkipiispa Tapio Luoman mielestä kirkolla voisi olla tässä annettavaa: se voi vahvistaa sovinnon ja yhteisyyden kokemista suomalaisessa yhteiskunnassa. Luoma mainitsee kuluneen vuoden lukuisat tilaisuudet, joissa on rakennettu ymmärrystä ja sovintoa vuoden 1918 tapahtumille. Kirkko ja seurakunnat ovat olleet niissä mukana. - Kirkolla on maailmanlaajuinen vastuu. Viime sotien jälkeen Suomi sai paljon apua muualta maailmasta. Lähimmäistä ei voi sivuttaa asuipa hän vieressä tai kaukana, yhteisestä maapallosta, todellisuudesta on kyse, Luoma selittää. Maahanmuuttokeskustelu on polarisoinut tätä keskustelua. Tänne tulevien tai muualla asuvien auttamisen on koettu olevan pois suomalaisilta. Luoma ei halua laittaa heitä vastakkain. - Kehitysyhteistyö on lähimmäisten auttamista heidän kotioloissaan jopa niin pitkälle, ettei heidän tarvitse tuntea paineita lähteä sieltä pois. Kehitysyhteistyö voi parhaimmillaan auttaa ihmisiä löytämään omilta elinalueiltaan oma tulevaisuutensa. Aina se ei onnistu.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

EI VASTAKKAINASETTELUA

Ihmisiä ei saa Tapio Luoman mukaan missään tapauksessa asettaa vastakkain sen perusteella, mistä he tulevat tai missä he asuvat. - Ajatus siitä, että avun piiristä suljettaisiin pois toisella tavalla uskovat, on vieras jopa Herramme opetukselle, Luoma tähdentää. Kyse on ennen kaikkea ihmisyydestä. Luoma kertoo suhtautuvansa erittäin myönteisesti herätysliikkeisiin. Hän muistelee, että Etelä-Pohjanmaalla niillä on ollut vahva asema. - Mielelläni näkisin, että se hyvä hengellinen elämä, jota herätysliikkeissä viljellään, voisi koitua myös jatkossa koko kirkon hyväksi. Vastakkainasettelu herätysliikkeiden kesken sekä toisaalta herätysliikkeiden ja kirkon välillä on hänen mielestään usein liioiteltua. Hänellä itsellään ei ole herätysliiketaustaa. KUTSUMUSAMMATTI

- Kansakoulun 1. luokasta lähtien olin mukana Vaasan suomalaisen seurakunnan toiminnassa. Luoma kertoo. Seurakunnasta tuli jo varhain luonteva osa hänen elämäänsä. Rippikoulun jälkeen hän tiesi haluavansa papiksi. - Rohkenen pitää sitä kutsumuksena, Luoma selittää.

Hän kuvaa papin työtä ihmisen rinnalla kulkemiseksi. Se on Jumalan läheisyyden ja armon sekä rakkauden esillä pitämistä. PAIMEN KAITSEE

Kirkossa käytetään termiä kaitsenta, joka periytyy maatalousyhteiskunnasta, jolloin paimen kaitsi laumaansa. - Kaitsenta on hyvä termi. Se kuvaa paremmin, mikä on johtajan ja johdettavien välinen suhde. Kyse ei ole pelkästään, että tässä on johtaja ja tässä on johdettava porukka. Kirkollinen johtajuus ei typisty pelkästään maallisiin, normaalien johtajuusajattelun sapluunoihin. Tässä on kaiken aikaa mukana ajatus, että paimen kulkee lauman mukana ja huolehtii laumasta. Lisäksi kirkollisessa ajattelussa paimen on osa laumaa, Luoma kuvailee. Paimenen ja lauman välistä suhdetta nimitetään rakkaudeksi. Taustalla on Jumalan läsnäolo. ARKKIPIISPA NÄKYY

vaikutuksessa valtiovallan tai järjestökentän kanssa. - Moniarvoinen yhteiskunta pitää sisällään myös sellaisia äänenpainoja, jotka eivät mitenkään hyvällä katso ylipäätään uskontoa. Ajatellaan, että uskonto on jotenkin ongelma, josta pitää suoriutua eroon. Puhutaan neutraaliudesta. En usko mihinkään neutraaliuteen. Yritys nousta kaiken yläpuolelle ei onnistu, senkin taustalla on tietty aatteellisuus. Hän toivoo tilaisuuksia, joissa voisi kohdata ihan ketä tahansa. Arkkipiispalle voi lähettää myös sähköpostia: arkkipiispa@evl.fi. JOULUIHMINEN

- Olen aina pitänyt joulusta. Joulun sanoman kautta se on hyvin tärkeä juhla. Olen monella tavalla jouluihminen, Luoma pohtii. Ensimmäisenä jouluna Jumala syntyi Jeesuksessa ihmiseksi jakamaan ihmisten osan. - Me voimme kristittyinä uskoa, että meidän Jumala kyllä tietää, mitä on olla ihminen kaikkine iloineen ja suruineen. Joulu puhuttelee erityisesti suomalaisia, koska se tuo valoa vuoden pimeimpään aikaan.

Arkkipiispalla on oma ns. kaitsenta-alue eli Turun seudulta yhdeksän seurakuntaa, joiden piispa arkkipiispa on. Arkkipiispa on puheenjohtajana kirkolliskokouksessa, kirkkohallituksen täysistunnossa ja piispainkokouksessa. Hän myös vastaa kirkon ulkomaan suhteista. - Usein arkkipiispan puoleen käännytään, kun media haluaa kuulla hänen mielipiteitään. Hän on keskeisesti mukana myös vuoro- TEKSTI JA KUVA Vesa Toikka

Ihmisiä ei saa Tapio Luoman mukaan missään tapauksessa asettaa vastakkain sen perusteella mistä he tulevat tai missä he asuvat. Avun piiristä ei voi sulkea edes toisella tavalla uskovia.

TAPIO LUOMA • syntynyt Kurikassa vuonna 1962 • vihitty papiksi vuonna 1987 • väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 1999 • vuoden pappi vuonna 2000 • apupappi ja kappalainen Peräseinäjoella vuosina 1987-1998 • kappalainen Ilmajoella vuosina 1998-2002 • kirkkoherra Seinäjoella vuosina 2002-2012 • Lapuan hiippakunnan pappisasessori vuosina 2001-07 • kirkolliskokouksen jäsen vuodesta 2008• Espoon hiippakunnan piispa vuosina 2012-18 • Turun ja Suomen arkkipiispa vuodesta 2018-

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Liittovaltuustossa koettua vetäjät ja niissä aktiivisesti toimivat jäsenet. On ollut suurella kiitollisuudella mieluisaa saada todeta jäsenien innostus järjestön eri tehtäviin.

iirimme edustajat vv. 20122018 kuvattuna Lehmirannassa luentosalin aulassa. Sirkka-Liisa Nyyssönen Jäppilästä, Kaija Kilpeläinen Ristiinasta ja Erkki Karjalainen Mäntyharjulta.

ja vaikutusmahdollisuuksista. Sai vahvasti tuntea olla jäsen Suomen suurimmassa eläkejärjestössä. Sen palveluksessa olevat toimihenkilöt ja toiminnanjohtajat loivat kuvan seminaarien yhteydessä pidetyissä esityksissä osaavista ja toimivista Toimikauden alussa tunnelma ja ti- henkilöistä. Myös yhteistyökumplanne oli vanhastaan tuttu, kuin olisi panien seminaariesitelmät avarsivat ottanut vastaan uuden luottamus- näkemyksiä yhteiskunnallisiin asioitoimen. Asiat tuntuviat vierailta, hin. vaikka niihin yritti päästä mukaan sääntöihin, edellisiin asiakirjoihin ja TOIMINNASTA sen rahoittajat vaaEläkeliiton tavoitteisiin tutustumalla. tivat Eläkeliitolta vuosittain tarkat Useiden järjestöjen sihteeritehtä- tiedot, jotka oli mahdollista koota vien hoitajana olen kokenut vuoden yhdistysten sihteerien tarkkojen toikierron kuluneen, ennen kuin asiat mintatilastojen ansiosta. Haluan italkavat rullaamaan ja tulemaan tu- sekin kiittää sihteereitä huolellisesta työstä ja tilastojen täsmällisestä patuiksi. lautuksesta. Ensi sijaisena tuntemuksena nousee kiitollisuus saadusta edustustehtä- Ilman eri toimintaryhmien- ja kerhojen hyvin hoidettua toimintaa, västä. Liittovaltuuston jäsenyys antoi ei sihteerillä olisi ilmoitettavaa tierityisen mahdollisuuden laajentaa lastoissa. Näin ollen koko järjestön näkemyksiä Eläkeliiton tehtävistä toiminnan pohjan luovat ryhmien 68

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

En voi olla toteamatta sitä, että puheenvuorojen käyttö pyrki jäämään hyvin harvojen tehtäväksi. Tietenkin yli seitsemäänkymmeneen edustajaan kuului myös tavanomaiset joka asiaan kantaa ottavat henkilöt. Joskus tuntui sille, että kymmenen edustajaa olisi riittänyt päättämään asioista. Meidän ryhmämme kohdalta lukija voi arvioida, että en ole oikea toteamaan seuraavaa, mutta mielipiteeni on, että jäsenet olivat paneutuneet tehtäviinsä, esittivät asiat täsmällisesti ja nostivat käsittelyyn alueellemme tärkeitä asioita. Kahtena tai kolmena vuonna laadin tiedotteet kokouksissa tehdyistä päätöksistä. Niin viestintä kulki myös ylhäältä ruohonjuuritasolle. KOHDALLANI oli erityistä, että jouduin käymään dialyysihoidossa maanantaina viimeisinä kahtena ja puolena vuotena. Sen osalta ei kuitenkaan ollut ongelmaa, sillä se voitiin hoitaa sinä aikana, kun edustajat saapuivat eri puolilta maata kokoukseen. Kahteen kokoukseen en päässyt mukaan, sillä jouduin juuri ennen kokousta sairaalahoitoon. Varajäseneni hoiti edustuksen ansiokkaasti.

koko kuuden vuoden ajalta on seuraava. Talous vahvistui muun muassa arpajaisten ja jäsenmaksun korotuksen ansiosta. Majoitustilojen lisärakentaminen vahvisti mielenkiintoa eri toiminNÄKEMYKSENI

toja kohtaan. Rakennustyö toteutettiin oikea- aikaisesti eli suotuisaan aikaan rakennuskustannuksiin nähden. Uskon myös, että lisämaan hankinta oli hyvä ratkaisu järjestön tulevaisuuta varten. Lehmirannan lämpöjärjestelmän saneeraus, vesi- ja jätevesijärjestelmän liittäminen kunnalliseen verkostoon ja kuntopolun rakentaminen olivat merkittäviä parannuksia

tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi pa- edelleen käyttöön sen mukaan, kun rannettiin lukuisia eri kiinteistöjen tulevat rakennetuiksi valmiiksi. toimintoja liitovaltuustokautemme Toivon mielenkiintoisia vuosia aikana. uusille edustajille Eläkeliiton kehittämiseksi, ja toiminnan laajentamiKaiken kaikkiaan myös toiminta seksi. Minun mielestäni tiedotus on laajeni merkittävästi sekä uudistui kulmakivi, jonka avulla toiminta ajankohtaisia tiedotusjärjestelmiä voidaan pitää tehokkaasti voimassa. kehittämällä. Se kehitystyö on jatkunut uuden valtuustokauden ai- Erkki Karjalainen. kana ja niitä on otettu ja otetaan

Etelä-Savon piirin pitkäaikaisen toiminnanjohtaja

Esko Taavitsaisen kuulumisia Mitä sinun eläkepäiviisi kuuluu? Kiitos, kohtuullisen hyvää. Lähipiirille, lapsille ja lapsenlapsille, on jäänyt nyt enemmän aikaa. Olen kolmen lapsenlapsen pappa, he kaikki ovat jo yli 10 vuotiaita. Terveys on kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta uusiin harrastuksiin en ole vielä oikein osannut tarttua. Olen ollut hieman kuin puusta pudonnut omena, koska työ Eläkeliitossa merkitsi minulle todella paljon. Mikä oli parasta Eläkeliiton vuosissasi? Aloitin työni Etelä-Savon piirissä 1.1.2001 eli heti valtion virkani jälkeen. Parasta on ollut lukuisat ystävät, matkat ja tilaisuudet, joita yhdessä vietettiin. Eräs ystävä sanoikin kerran ”on sinulla Esko muistelemista vanhana”. Jos muistaa, sanoo Esko hymyssä suin. Miten Etelä-Savon piiri on kehittynyt vuosien varrella? Etelä-Savon piirikään ei olisi näin suuri ilman kolmiportaista piiriorganisaatiota, se on ollut viisas ratkaisu. Aluksi piirihallituksessa oli vain isompien yhdistysten edustajat, mutta kaudellani kaikkien pienimpienkin yhdistysten edustajat saivat paikan piirihallitusten kokouksissa. Nythän kaikissa kunnissa on yhdistykset ja parhaissa kaksi.

Entä miten Eläkeliiton toiminta valtakunnallisesti kehittyi toimintavuosiesi aikana? Toiminta on mennyt hyvään suuntaan. Yhteinen ystävämme Jukka Salminen oli ”taivaan lahja” Eläkeliitolle. Hän otti Eläkeliiton ydintoiminnan eli ihmiset aina huomioon. Sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeintä. Siinä tarvitaan yhteistyötä ja on ymmärrettävä ”pelin henki”, sanoo mies, joka on valmentanut jalkapallojoukkueita parikymmentä vuotta. Miten Eläkeliittoa pitäisi kehittää, jotta se olisi kiinnostava järjestö myös uusille eläkeläisille? Ei minulla ole viisasten kiveä, sanoo Esko vaatimattomasti. Tapahtumia ja tarjontaa on niin paljon, että niisTämä Joululehti on myös kehittä tulee ähky. Yhdistysten paikalli- tynyt todella paljon. Aluksi paisesti järjestämä ohjelma ja tapahtu- nosmäärä oli pieni, ja ensimmäiset mat ovat mielestäni tärkeitä. lehdet edeltäjäni Aune Markkanen sitoi neulalla ja langalla 30 vuotta Kerro vielä jokin kiva muisto Elä- sitten. Laskutkin kirjoitettiin vielä keliiton ajoiltasi. minunkin kaudellani yksitellen kirNyt kun nettisivu-uudistus on taas joituskoneella, Esko muistelee. ajankohtainen asia, täytyy todeta, että Etelä-Savon piiri oli sähköi- Haluan toivottaa Oikein Hyvää Jousen maailman edelläkävijä, sanoo lua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaiEsko. Tuotin ensimmäiset kotisi- kille Joululehtemme lukijoille! vut jo vuonna 2001, silloin ei ollut nettisivuja valtakunnan tasollakaan. ESKON HAASTATTELUN Piirimme ensimmäiset nettisivut, MUISTIIN MERKITSI Kaija Montin ELE-Sivut olivat toiminnassa kokonaista 15 vuotta. ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN TAPAHTUMAT VUONNA 2018 Piirien toiminnanjohtajien kehittämispäiviin tammikuussa osallistui toiminnanjohtaja. Ko. päivillä luotiin katsaus tulevaan vuoteen ja kehiteltiin valmiuksia erilaisiin kehittämistehtäviin piirien alueilla. Liittovaltuustoseminaariin ja -kokoukseen huhtikuussa osallistuivat liittovaltuuston jäsenet Seija Väisänen, Kaija Kilpeläinen ja Sirkka-Liisa Nyyssönen sekä puheenjohtaja Arvo Levänen ja toiminnanjohtaja Airi Tella. Kokous järjestettiin 16.-18.4.2018 Lehmirannassa Liittokokous ja kesäjuhlat 6.-7.6.2018 Jyväskylässä kokosivat yhteen 2000 eläkeliittolaista. Piirin alueelta osallistui 33 osallistujaa. Kokouksessa päätettiin liiton talouden ja toiminnan suuntaviivat aina v. 2014 saakka ja hyväksyttiin uudistetut säännöt. Piirien puheen- ja toiminnanjohtajien kehittämispäiville Lehmirannassa elokuussa osallistuivat puheenjohtaja Arvo Levänen ja toiminnanjohtaja Airi Tella. Lehmirannassa kokoontuivat yhdistykehittäjät neuvottelupävilleen myös elokuussa. Piirin edustajina olivat Seppo Simpanen ja Airi Tella. Liittovaltuustoseminaari ja -kokous 19.-21.11.2018 Lehmirannassa. YHTEISTYÖ KARJALAN PIIRIN KANSSA

taipaleella tammikuussa, 24 osallistujaa. Helmikuussa Mikkelissä koulutus Uusille hallitusten jäsenille, 50 osallistujaa. Maaliskuulla matkavastaavat kokoontuivat Mikkeliin uudistuvan Valmismatkalaki koulutukseen, osallistujia 54. Piirit järjestivät yhdessä myös Uudistuvan kotisivukoulutuksen yhdistysten kotisivuvastaaville kaksi kertaa sekä Karjalassa Ruokolahdella että Etelä-Savossa Mikkelissä. Matka Unkariin Budapestiin oli myös piirien yhteinen, 28 osallistujaa. Vierailut piirien kesäjuhlissa. Etelä-Savon piiri vieraili Karjalan piirin juhlassa Risulahdessa 30 henkilön voimin ja Karjalan piiri puolestaan osallistui 54 henkilön voimin Etelä-Savon juhlaan Ristiinassa. Kolmen piirin piirihallituksille tarkoitettu yhteinen Piirien vahvistamispäivä järjestettiin Imatran kylpylässä syksyllä. Kolmen piirin yhteiset Järjestöpäivät olivat 26.9. – 27.9.2018 Etelä-Savon piirin järjestämänä. Kokouspaikkana oli Hotelli Vaakuna Mikkelissä. Osallistujia on yhteensä 100 henkilöä ja aiheina olivat liiton ajankohtaiset asiat sekä maakunta- ja soteuudistus. Vierailevia luennoitsijoina olivat Eläkeliitosta järjestöjohtaja Kirsti Mustakallio, ohjelma-ja lomatoimintavastaava Ulla Kanniainen Lehmirannasta ja liiton puheenjohtaja Raimo Ikonen. Maakunnallista asiantuntemusta edustivat kauppaneuvos Heikki Hämäläinen Osuuskauppa Suur-Savo, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Etelä-Savon maakuntaliitosta ja Essoten toimitusjohtaja Risto Kortelainen. Etelä-Savon ja Karjalan piirien johtoryhmien kokoukset x 2 / v.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

PIIRIN KOKOUKSET

Piirin kevätkokous pidettiin Paukkulan Nuoriso-opistolla Mikkelissä 20.3.2018. Kokouksen alussa puhui Essoten projektipäällikkö Irma Ahokas-Kukkonen projekteista ja muista Essoten ajankohtaisista asioista. Syyskokous pidetään 23.11.2018 myös Paukkulassa. Mukana on Osuuspankki Suur-Savon toimitusjohtaja Jari Himanen. Piirihallitus on kokoontunut vuoden aikana neljä kertaa. TAPAHTUMAT

Piirin sisäisiä yhdistysten Ideapäiviä järjestettiin kaksi. Tammikuussa Mäntyharjun organisoimana ja marraskuussa Mikkelin yhdistyksen järjestämänä. Liikunnan riemua liikuntapäiviä järjestettiin kaksi liiton Toimekas -rahoituksella. Toinen päivä pidettiin Joroisissa toukokuulla ja toinen elokuun lopussa Pertunmaalla. Molemmissa päivissä mukana oli 80 – 100 henkilöä. Ohjelma oli runsasta ja innostavaa. Kirkkopyhä 25.3. Kangasniemellä kokosi piirin yhdistysten edustajia 300 henkilöä. Jumalanpalveluksen jälkeen vietettiin juhlaa. Kirkkoherra Matti Tolvanen esitteli ennen messua Kangasniemen kirkon. Messun jälkeen oli lounas ja juhla Kansis-keskuksessa. Juhlassa kuultiin musiikkiesityksiä Maria ja Lauri Tiihosen esittäminä sekä historiallinen esitys Sirkku ja Matti Tolvasen esittäminä. Lisäksi ohjelmassa oli myös Eija Pynnösen lausuntaa ja juhlaesitelmän piti Professori Simo Hokkanen. Jussi Marttisen lauluesitys johdatti ohjelman yhteislauluun. Eläkeliiton Kangasniemen yhdistys vastasi kirkkopyhän järjes-

PAREMPIIN HETKIIN

telyistä. Piirin kesäjuhlaa vietettiin Ristiinan Metsälinnassa 31.7. Juhlaan osallistui Karjalan piirin yhdisityksistä vieraita yli 50 henkilöä. Juhlapuhujana oli eläkeliitton toiminnajohtaja Anssi Kemppi. Mikkelin kaupungin tervehdyksen toi Kaupunginahallituksen I varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen. Ohjelmassa oli senioritanssijoiden esityksiä Anni-Sirkku Askolan johdolla ja yhdistyksen oma kuoro esiintyi. Ristiinan yhdistys vastasi järjestelyistä.

KARTANON JOULU Kartanon perinteinen joulupöytä 17.-21.12. klo 11.30 -15.00, 28 €/hlö Joulun täysihoitopaketit alk. 273 €/hlö 2 vrk. KYYHKYLÄN KARTANON MYYNTIPALVELU: Puh. 044 020 3320, myyntipalvelu@kyyhkyla.fi WWW.KYYHKYLA.FI

Piirin yhteinen teatteritapahtuma Mikkelin teatterissa saavutti suuren suosion. Yksi kokonainen näytäntö 23.2. ja toinen puoliteatterisalillista väkeä oli piirin yhdistysten käytössä 17.2.18. Näytäntönä oli Oi iloinen toukokuu. Iloista yhdessä oloa kulttuurin parissa parhaimmillaan. Tuettu loma Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n järjestämänä ja STEA:n rahoittamana Lehmirantaan toteutui 10.9. – 15.9.2018. Piiri järjesti kuljetuksen Pieksämäeltä alkaen. Lokakuussa järjestettiin piin oma Vapaaehtoistyötä tekeville koulutus– ja virkistyspäivä Kyyhkylässä. Kouluttajana eritysissuunnittelija Tarja Levo Tunne Mieli -projektista.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Kilpailutoiminta oli runsasta vuoden aikana KEILAILUMESTARUUSKILPAILU PIDETTIIN MIKKELISSÄ 25.9.2018.

Mukana oli 18 osallistujaa eri yhdistyksistä. Tulokset Pisteet Miesten sarja

siten, että ensin on saadut pisteet, sitten ikähyvityksin olevat pisteet

1. Seppo Marttinen 1051 - 1093 2. Seppo Koivisto 990 – 1092 3. Aaro Pylkkänen 909 – 1059

Kangasniemen yhdistys Pieksämäen yhdistys Mikkelin seudun yhdistys

Naisten sarja

1. ElinaTuoriniemi 2. Sisko Putkonen 3. Hellevi Liikanen

936 – 1020 852 – 978 788 – 836

Mikkelin seudun yhdistys Mikkelin seudun yhdistys Mikkelin seudun yhdistys

Joukkuekilpailu tulokset

1. Mikkelin seudun yhdistys, yht. 3057 pistettä (Aaro Pylkkänen 1059, Elina Tuoriniemi 1020 ja Sisko Putkonen 978) 2. Ristiinan yhdistys III, yht. 2642 pistettä (Kari Pöysä 898, Taito Halonen 753, Raimo Kaijanen 991) 3. Ristiinan yhdistys II, yht. 2362 pistettä (Pentti Tukiainen 814, Tommi Valkonen 729, Timo Haajanen 819)

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN GOLF-MESTARUUSKILPAILU KILPAILTIIN KANGASNIEMELLÄ 14.8.2018.

Kilpailijoita oli mukana 10. Naiset

1. Alisalo Merja 2. Virtanen Alice

Yhdistys Kangasniemen yhdistys Mikkelin seudun yhdistys

SLOPE OUT 30 19 23 10

IN TULOS 18 37 12 22

Miehet + 70 v

1. Ruotsalainen Paavo Haukivuoren yhdistys 2. Laitinen Auvo Juvan yhdistys

25 14

27 11

19 10

46 21

20 18 10

20 17 17

18 17 16

38 34 33

Miehet alle 70 v

1. Nykänen Seppo 2. Häkkinen Vesa 3. Alisalo Keijo

Mikkelin seudun yhdistys Kangasniemen yhdistys Kangasniemen yhdistys

PIIRIN SUUNNISTUSMESTARUUSKILPAILU KILPAILTIIN PIEKSÄMÄELLÄ 8.8.2018. Tulokset Miehet yli 70 v.

aika (sis. hyvitys) 1. Jorma Hyyryläinen 22,26 22,26 2. Eino Haikonen 39,57 36,57 3. Järvinen Martti 38,42 37,12

Mlin seudun yhdistys Mlin seudun yhdistys Kangasniemen yhdistys

Miehet alle 70 v.

1. Raimo Hyyryläinen 16,47 14,17 2. Valkonen Pekka 15,41 15,41 3. Unto Tanttu 23,04 19,04

Mlin seudun yhdistys Kangasniemen yhdistys Hirvensalmen yhdistys

Naiset

1. Rauni Muikku 2. Leena Piskonen 3. Ritva Nisonen

25,1 20,4 37,37 31,07 31,35 31,35

Ristiinan yhdistys Mlin seudun yhdistys Mlin seudun yhdistys

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

BOCCIA-MESTARUUSKILPAILU PIDETTIIN JÄPPILÄSSÄ 17.2.2018.

Kilpailussa oli mukana piirin alueelta kahdeksan joukkuetta. Tulokset

1. Jäppilä I joukkue 12 pistettä (Inkeri Päivinen, Sirkka Nyyssönen, Raija Kolehmainen, Pirkko Laine) 2. Haukivuori 10 pistettä (Aune Liukkonen, Erkki Häkkinen, Jaakko Kukkonen, Timo Nykänen) 3. Juva II 10 pistettä (Kauko Kupsanen, Voitto Tirronen, Arto Kaukonen)

Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen osuuspankkiin. Olemme valmiit palvelemaan sinua tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa. Toimimme osana kotimaista OP Ryhmää, joka on tunnustettu Euroopan vahvimmaksi pankiksi. Voit varata ajan osoitteessa www.op.fi tai soittamalla 0100 0500. Lämpimästi tervetuloa!

Uutistoimisto Bloomberg vertaili maailmanlaajuisesti pankkeja vuonna 2015 ja totesi OPn Euroopan vahvimmaksi sekä maailman kahdeksanneksi vahvimmaksi pankiksi. 74

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

KARAOKEMESTARUUDESTA KILPAILTIIN HAUKIVUORELLA 24.3.2018

Mukana oli 55 kilpailijaa. Päätuomarina ja DJ:nä toimi Pete Nikulainen, muina tuomareina toimivat ohjaaja näyttelijä Tarja Pyhähuhta ja toisena musiikkipedagogi Anna-Mari Salo-Karlsson. Mukana oli musiikin ja tanssin ystäviä yhteensä 110 henkilöä. Tilaisuudessa esiintyi viime vuoden valtakunnallisen 70 v miesten sarjan voittaja Jukka Korpela.

Naiset 70 v- sarjan voittajaksi ylsi Raili Palimo Hirvensalmelta. Sarjassa kilpaili 10 laulajaa. Naiset 50–69 v sarjan voitti Pirkko Tyynelä Pertunmaalta. Sarjassa kilpaili 20 laulajaa. Miesten yli 70 v-

sarjan voitti Saloniemi Matti Mikkelistä. Sarjassa oli mukana 18 laulajaa. Miesten alle 70 v- sarjan voittajaksi julistettiin Hietanen Asko Mäntyharjulta. Sarjassa kilpaili 7 laulajaa. Voittajat voivat halutessaan osallistua Eläkeliiton valtakunnallisiin karaokemestaruuskilpailuihin lokakuussa.

RISTIINASSA KILPAILTIIN PIIRIN MÖLKKYMESTARUUDESTA 3.7.2018

neljän joukkueen voimin. Sateisen kilpailupäivän tulokset ovat seuraavat. Piirin Mölkkymestaruuden saavutti Haukivuoren joukkue. Hopealle ylsi Hirvensalmen joukkue ja pronssille Ristiinan joukkue. Onnea !

tanhuvaara.fi

AINA PArHAASSA Iässä

TAMMILOMA 20.–25.1.2019

Hinta

295 €/hlö

Lisätiedot: jaana.tervonen@tanhuvaara.fi Puh. 044 715 0408

www.jseoy.fi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

HIIHTOMESTARUUDESTA KILPAILTIIN JUVALLA TALVISESSA PAKKASSÄÄSSÄ 26.2.2018.

Kilpailussa oli mukana 30 osallistujaa eri puolilta piiriä. Tulokset Miehet 80 v,

2,8 km Veikko Sikanen Joroisten yhdistys Heikki Linna Kangasniemen yhdistys

13:34.3 14:06.5

Miehet 75 v, 2,8 km Paavo Kilkki Juvan yhdistys Riku Kyllönen Ristiinan yhdistys Kauko Ikonen Juvan yhdistys

10:18.9 10:47.6 12:33.5

Miehet 70 v,

4 km Matti Reinikainen Matti Kohvakka Esko Kekkonen

Miehet 65 v,

4 km Seppo Väisänen Paavo Pajunen Esko Väisänen

Miehet 60 v,

4 km

Esko Arkko Arto Särkkä Veli Manninen

Kangasniemen yhdistys Haukivuoren yhdistys Hirvensalmen yhdistys

Mikkelin seudun yhdistys 13:02.4 Mikkelin seudun yhdistys 13:45.3 Mikkelin seudun yhdistys 14:41.6 Mikkelin seudun yhdistys Ristiinan yhdistys Haukivuoren yhdistys

Naiset 85 v,

1,4 km Aune Paajanen Virtasalmen yhdistys

Naiset 75 v,

2,8 km Terttu Pakarinen Mikkelin seudun yhdistys Anneli Lantto Joroisten yhdistys Naiset 70 v,

2,8 km Leena Härkönen Juvan yhdistys Anja Rautiainen Pieksämäen yhdistys Leena Valjakka Mikkelin seudun yhdistys Naiset 65 v,

2,8 km Sirpa Mustonen Mikkelin seudun yhdistys Helka Avikainen Mäntyharjun yhdistys

14:03.2 17:02.5 18:01.4

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

15:42.7 19:16.9 20:24.6 09:34.7 13:54.8 16:47.8 12:11.6 15:39.1 15:55.8 12:52.9 16:30.3

RANTAONGINTAKILPAILUT PIDETTIIN HIRVENSALMELLA 12.6.2018.

Mukana oli 26 osallistujaa. Miehet alle 70 v,

9 osallistujaa yhteistulos 10 645,5 g 1. Matti Tuukkanen Kangasniemen yhdistys 2879 g 2. Seppo Kontio Juvan yhdistys 2394 g 3. Heimo Kuitunen Hirvensalmen yhdistys 1824,5 g Miehet yli 70 v,

7 osallistujaa yhteistulos 5931 g 1. Aarre Liukkonen Hirvensalmen yhdistys 2845,5 g 2. Pekka Auvinen Juvan yhdistys 1257,5 g 3. Kari Ollikainen Hirvensalmen yhdistys 944 g

Naiset alle 70 v,

6 osallistujaa yhteistulos 84,5 g 1. Raili Toivonen Pertunmaan yhdistys 45,5 g 2. Asta Nummela Hirvensalmen yhdistys 39 g 3. Anja Kosunen Puumalan yhdistys 0 g( 3.sija arvottiin)

Naiset yli 70v,

4 osallistujaa yhteistulos 361 g 1. Eila Ollikainen Hirvensalmen yhdistys 182,5 g 2. Eila Tuovinen Ristiinan yhdistys 178,5 g 3. Anja Ropponen Joroisten yhdistys 0 g (3.sija arvottiin)

Eläkeliiton valtakunnalliset kilpailuissa Etelä-Savosta ylsi kolmannelle sijalle naisten perinteisen hiihtotavan yli 70 v. sarjassa Terttu Pakarinen Mikkelin seudun yhdistyksestä. Hän saavutti myös hopeaa vapaalla hiihtotavalla. Vapaalla hiihtotavalla yli 75 v. miesten sarjassa mestaruuteen ylsi Riku Kyllönen Ristiinasta. Lisäksi vapaalla hiihtotavalla yli 90 v. sarjassa tuli toinen sija Pentti Nissiselle Mikkelin seudun yhdistyksestä. Golfin Eläkeliiton valtakunnallisissa kilpailuissa Alice Virtanen Mikkelin seudun yhdistyksestä tuli naisten sarjassa toiseksi ja Sisko Putkonen neljänneksi. Valtakunnallisissa Suunnistuskilpailussa Rauni Muikku Ristiinan yhdistyksestä voitti oman sarjansa. Onnittelut voitosta !

YHTEISTYÖSTÄ KIITTÄEN RAUHAISAA JOULUA & ONNELISTA UUTTA VUOTTA

2019

TOIVOTTAEN

ATar Tilipalvelu Tarkiainen Oy Lehmuskatu 11, 50120 Mikkeli p. 050 522 5145

sähköp. aila.tarkiainen@pajutar.fi

www.matkamainio.fi

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

JÄPPILÄN YHDISTYKSEN JOULUJUHLAT 2017

Piirin varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Luukkonen luovutti Eläkeliiton hopeisen ansiomerkin piirin puheenjohtaja Arvo Leväselle.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

KIRKKOPYHÄ KANGASNIEMELLÄ

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

KOLMEN PIIRIN JÄRJESTÖPÄIVÄT MIKKELISSÄ

Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen puhumassa järjestöjen asema muuttuvassa tilanteessa.

Piirin puheenjohtaja Arvo Levänen kiittää maakuntajohtaja Pentti Mäkistä esitelmästä.

Ilta tansseihin luotsasi Charniniekat. Olli Lehtolainen ja Janne Ikonen.

Päivien osallistujia.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

PIIRIN KEVÄTKOKOUS MIKKELISSÄ

OSTA ELÄKELIITON MUKI ITSELLESI TAI VAIKKAPA JOULULAHJAKSI! VAIN 10 € kpl

Kysy lisää piiristä, puh. 045 6993 142 tai omasta yhdistyksestä.

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

VIIMEINEN LIITTOVALTUUSTON KOKOUS

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

LIIKUNNAN RIEMUA – LIIKUNTAPÄIVÄ JOROISISSA

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

PIIRIN KESÄJUHLA RISTIINAN METSÄLINNASSA

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

LIITTOKOKOUSKUVIA JYVÄSKYLÄSTÄ

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

RATKAISU SIVULLA 91

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRI RY

Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 • www.elakeliitto.fi/etela-savo PIIRIHALLITUS

ELÄKELIITON HIRVENSALMEN YHDISTYS

Levänen Arvo, piirin puheenjohtaja, 0400 240 133, arvo@multalansora.fi Ruuhilammentie 102 A, 77570 Jäppilä Hänninen Aila, Mikkelin Seudun yhdistys Immonen Eero, Joroisten yhdistys 15.8. saakka Jantunen Riitta-Leena, Mikkelin yhdistys Krakau Tapani, Mäntyharjun yhdistys Luukkonen Eeva-Liisa, Puumalan yhdistys, vpj. Matilainen Raimo, Pieksämäen yhdistys Paavilainen Leevi, Hirvensalmen yhdistys 15.1. saakka Roikonen Reino, Juvan yhdistys Rummukainen Martti, Ristiinan yhdistys Suhonen Salli, Haukivuoren yhdistys Taivalantti Leena, Anttolan yhdistys Väisänen Seija, Kangasniemen yhdistys

Puheenjohtaja

Risto Rantalainen 503 617 848 mokkiristo@gmail.com Lampuulahdentie 131 52550 Hirvensalmi

Kantanen Anja, Virtasalmen yhdistys Kaukonen Esko, Jäppilän yhdistys Montin Kaija, Pertunmaan yhdistys Nummi Anita, Joroisten yhdistys Rantalainen Risto, Hirvensalmen yhdistys Simpanen Seppo, Yhdistyskehittäjä Tella Airi, toiminnanjohtaja

Puheenjohtaja

Anita Nummi 040 5554 900 nummianita@gmail.com Metsätie 735 79680 Lahnalahti

Senni Paavilainen 040 779 2108 paavilainensenni@gmail.com Välikankaantie 26 B 6 51900 Juva

Leena Taivalantti 050 5477 848 leena.taivalantti@gmail.com Sipiläntie 805 52100 Anttola

Sihteeri

Ritva Pylkkänen 050 3658 238 Kärmeharjuntie 37 B 52100 Anttola

Anja Häkkinen 0400 676 914 anja.hakkinen@pp.inet.fi Hakatie 1 79600 Joroinen Sihteeri

Leena Tuukkanen 050 3683 880 tuukkanen.leena@gmail.com Partalantie 5 as. 2 51900 Juva

ELÄKELIITON JÄPPILAN YHDISTYS

Esko Kaukonen 0400 100 332 esko.kaukonen@gmail.com Särkimäentie 478 77460 Maavesi

Puheenjohtaja

Sihteeri

ELÄKELIITON JUVAN YHDISTYS

Puheenjohtaja

ELÄKELIITON ANTTOLAN YHDISTYS

Maija Kekkonen 0400 162 792 kekkonenmaija@gmail.com Allinkuja 13 52550 Hirvensalmi

ELÄKELIITON JOROISTEN YHDISTYS

Puheenjohtaja

KUTSUTTU

Sihteeri

Tuomo Tenhunen 040 5020 020 tuomotapani.tenhunen @gmail.com Välästintie 154 77430 Siikamäki

ELÄKELIITON KANGASNIEMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Seija Väisänen 0400 418 861 seija.vai@gmail.com Beckerintie 1 as. 7 51200 Kangasniemi

Sihteeri

Seija Hokkanen 050 4914 277 seija.hokkanen51@hotmail.com Luusniementie 1301 51460 Luusniemi

ELÄKELIITON HAUKIVUOREN YHDISTYS

ELÄKELIITON MIKKELIN YHDISTYS

Puheenjohtaja

Tellervo Tuomainen 040 576 3518 telle.tuomainen@hotmail.fi Lehtonen 14 51600 Haukivuori 90

Sihteeri

Ritva Kekkonen 0440 693 560 ritva.k.kekkonen@gmail.com Keskustie 102 51600 Haukivuori

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Riitta-Leena Jantunen 0440 341 935 riitta-leena.jantunen@surffi.fi Haukankatu 17 50190 Mikkeli

Sihteeri

Aija Himanen 050 5974 880 aijahimanen@gmail.com Mutilanvirrantie 71 A 52100 Anttola

ELÄKELIITON MIKKELIN SEUDUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Aila Hänninen 044 3456 320 aila.hanninen9@gmail.com Kuikankuja 3 50170 Mikkeli

Sihteeri

Seija Lämsä-Paavola 040 5021 378 seija.lamsa@gmail.com Lenkkitie 3 As 8 50600 Mikkeli

ELÄKELIITON MÄNTYHARJUN YHDISTYS Puheenjohtaja

Tapani Krakau 0400 863 791 tapani.krakau@gmail.com Työväentie 9 A 3 52700 Mäntyharju

Sihteeri

Anja Aaltonen 0405 657 294 anja.aaltonen46@gmail.com 52700 Mäntyharju

ELÄKELIITON PERTUNMAAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Kaija Montin 040 5088 148 kaija.montin@gmail.com Pikkulantie 34 19430 Pertunmaa

Sihteeri

Sirkku Salomäki 050 5435 146 sirkku.salomaki@gmail.com Honkaniementie 9 as. 2 19430 Pertunmaa

ELÄKELIITON PIEKSÄMÄEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Raimo Matilainen 040 7562 944 matilainen.raimo@luukku.com Hällintie 16 76850 Naarajärvi

Sihteeri

Raija Nykänen 040 544 4781 raija.nykanen@hotmail.com Kaanarinkatu 8 76100 Pieksämäki

ELÄKELIITON PUUMALAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Kosunen 0400 819 039 anja.kosunen@pp.inet.fi Petäjäniementie 420 52200 Puumala

ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018 KUSTANTAJA Eläkeliiton Etelä-Savon piiri ry Pohjankaari 7 as. 35, 50190 Mikkeli 045 6993 142 etela-savo@elakeliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Arvo Levänen

TOIMITUSSIHTEERI Airi Tella

TOIMITUSKUNTA Arvo Levänen Airi Tella Eeva-Liisa Luukkonen Kaija Montin

ULKOASU JA TAITTO Sammy Virtanen King Kong Advertising, Pertunmaa 0400 972676

PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli

PAINOSMÄÄRÄ 4500 kpl

Kiitämme jäseniä, yhdistyksiä, yhteistyökumppaneita ja ilmoittajia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Toivotamme lukijoille Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2019. Eläkeliiton Etelä-Savon piirin Piirihallitus

Sihteeri

Terttu Kiljunen 0500 952 500 terttu.kiljunen@gmail.com Satamatie 11 52200 Puumala

ELÄKELIITON RISTIINAN YHDISTYS Puheenjohtaja

Martti Rummukainen 040 7577 252 martti.rummukainen@pp.inet.fi Puntalantie 28 52300 Ristiina

Sihteeri

Aija Rasimus 050 463 9967 aija.rasimus@outlook.com Karhilantie 419 B 52360 Someenjärvi

ELÄKELIITON VIRTASALMEN YHDISTYS Puheenjohtaja

Anja Kantanen 040 7775 272 kantanenanja@gmail.com Väisälänkyläntie 732 77380 Kantala

Sihteeri

Jukka Lehmusoksa 040 127 9009 juuso.lehmusoksa@gmail.com Mustalahdentie 25 B 77330 Virtasalmi ELÄKELIITON ETELÄ-SAVON PIIRIN JOULULEHTI 2018

Hyvää Joulua! Hyvän tahdon sanomaa, joulun kellot kajahtaa. Vaiti kuulee ihminen, ääntä joulun kellojen. Hyvän tahdon sanomaa, joulun tähti tuikahtaa. Vaiti katsoo ihminen, yössä kimmellystä sen. Hyvän tahdon sanomaa, joulun ihme julistaa. Herkistyypi ihminen, joulumieltä tuntien. – Aune Castrén-Saarnio –