KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 8.10.2024 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
IKÄ- JA MUISTIYSTÄVÄLLINEN TALOYHTIÖ
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on yli 2.900 taloyhtiötä. Jäsenkentästä suurin osa on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■ Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa,
varmuutta ja mielenrauhaa
■ Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa
lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä
■ Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten
energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä
■ Järjestämme ajankohtaista koulutusta ■ Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta
tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 33.000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 8.10.2024. Päätoimittaja: Juuso Kallio Julkaisija ja kustantaja: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Suomi harmaantuu ja harmaantumisella on monia vaikutuksia. Yhä kasvava määrä yli 65 vuotiaita asuu erilaisilla asuinalueilla erilaisissa ja eri aikaan valmistuneissa tai remontoiduissa asuinrakennuksissa. Yli 65 vuotiaista puolet asuvat kerros- tai rivitaloissa ja yli 75 vuotaista jo hiukan yli puolet. Ikääntyneiden asumistoiveissa esteetön kerrostaloasuminen nousee esiin halutuimpana asumisen muotona. Suomessa on yli 90.000 asunto-osakeyhtiöitä, josta noin 80.000 on hajautetun omistuksen yhtiöitä. Väestön ikääntyminen nousi eniten asumisen tulevaisuutta muuttavaksi tekijäksi Kiinteistöliiton taannoisessa jäsenkyselyssä. Merkittävin esteettömyyttä edistävä yksittäinen remontti on hissin rakentaminen kerrostaloon, jossa ei ole hissiä. Edelleen noin puolet kaikista Suomen kerrostaloista on hissittömiä. Joka viides hissittömässä kerrostalossa asuva on yli 65-vuotias. Hissin rakentamisen mahdollisuuksia kannattaa selvittää, sillä toteutuessaan se nostaa myös asuntojen arvoa. Esteettömyys on muutakin kuin hissi. Asukkaat toivovat, että taloyhtiöissä parannettaisiin esteettömyyttä hissien lisäksi ovien automatisoinnilla sekä erilaisten ramppien ja luiskien tai kahvojen avulla. Lisäksi valaistusta voisi parantaa esimerkiksi liiketunnistimin ja huolehtien selkeistä kylteistä, väreistä ja porrasmerkinnöistä. Esteettömyyden lisäksi väestön ikääntyminen tuo taloyhtiöihin ulkopuolisia toimijoita.
Kotihoidon palveluntarve kasvaa. Paloturvallisuuteen ja kiinteistön yleiseen turvallisuuteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Muistisairauksien lisääntyessä naapuriapu nousee arvoon arvaamattomaan. Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa asiakkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Hyvinvointialueilla ei vaikuta olevan riittävästi resursseja lain mukaisen yhteisöllisen asumisen järjestämiseen. Yritetäänkö vastuuta kaataa yksityisille taloyhtiöille? Tavallisessa asunto-osakeyhtiöissä ei vastikerahalla voi järjestää sosiaalipalveluita. On kuitenkin olemassa asunto-osakeyhtiöitä, joissa palveluvastikkeella voidaan kattaa tätä palvelutarvetta. Eriytyykö asuminen siten, että ikääntynyt väestö asuu omissa rakennuksissaan? Aiheen ympärillä käydään melko vähän julkista keskustelua, vaikka vaikutukset koskettavat monia. Taloyhtiöissä kannattaa edistää kaikkien turvallisuutta ja asumisviihtyvyyttä parantavia uudistuksia pitkällä tähtäimellä. Koti on usein ihmisen arvokkain omaisuus ja turvallisin paikka, jossa viihdytään pitkään.
Miten voidaan vaikuttaa ikääntymisen aiheuttamiin asumisen haasteisiin ja miten näitä haasteita voidaan ennaltaehkäistä? Iän myötä riski tapaturmalle tai sairaskohtaukselle kasvaa. Tällä hetkellä yli puolet ensihoidon tehtävistä kohdistuu ikääntyneeseen väestöön. 2022 ensihoidon tehtävistä A-kiireellisyysluokassa oli 1240 tehtävää. Näillä tehtävillä kilpaillaan aina aikaa vastaan. B- kiireellisyysluokan tehtäviä puolestaan oli 11093, joissa niissäkin avun nopea saanti on ensiarvoisen tärkeää. Jotta apu saadaan nopeasti perille, tulee kiinteistön olla helposti löydettävissä sekä pelastustien esteetön. Oikean kiinteistön löytyminen edellyttää, että kiinteistön numerointi on helposti havaittavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Useammista taloista koostuvista yhtiöissä sisääntuloväylälle olisi syytä asentaa selkeä aluekartta. Pelastustien tulee olla tyhjä kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Pelastustielle ei voi laittaa kukka-asetelmia, siihen ei voi pysäköidä ”ihan vaan hetkeksi” eikä sitä voi käyttää lumen kasaamiseen. Mikäli taloyhtiössä herää huoli ikääntyneen asukkaan hyvinvoinnista tai turvallisuudesta, voi taloyhtiö tehdä asukkaasta huoli-ilmoituksen Varhan sähköisen asioinnin kautta. Palotarkastaja Elena Raitmaa, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Kotona asumisen haasteisiin tulee vastata yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Väestön ikääntyminen vaatii esteetöntä ja turvallista asumista, joka tukee aktiivista arkea. Esteettömyys tulee huomioida jo asuntojen suunnittelun alkuvaiheessa. Tämä edellyttää myös hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää ehkäistä sosiaalista eristäytymistä ja vahvistaa yhteisöllistä asumista. Teknologiset ratkaisut, kuten turvapuhelimet, sensorit ja digipalvelut voivat lisätä ikääntyneiden itsenäisyydentunnetta. On myös huolehdittava riittävästä, monipuolisesta ja kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Kansanedustaja Saara-Sofia Siren, ympäristövaliokunnan jäsen
Ikääntyneiden määrä lisääntyy Suomessa merkittävästi. Miten siihen voidaan ja kannattaa valmistautua? Kysymys on herättänyt keskustelua monilla elämänalueilla. Asumisessa ratkaisut ovat osin helppojakin. Sekä uutta tehdessä että vanhaa korjatessa asia kannattaa suunnitellessa huomioida. Miten teen tilat helppokäyttöisiksi kaikille käyttäjille? Näin se on noin pähkinänkuoressa. Uutta tehdessä löytyy sekä ihan hyviä että erinomaisia esimerkkejä. Ja aina kun remontteja tehdään eri syistä, kannattaa miettiä miten samalla parannettaisiin tilojen käytettävyyttä. Ne taloyhtiöt, jotka näin toimivat, saavuttavat selkeää kilpailuetua tulevaisuudessa, kun asunnon ostajat näitä asioita tarvitsevat ja vaativat. Vanhustyön keskusliitto, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Oman kodin tarkastelu ikääntyessä kannattaa. Lyhyt etäisyys palveluihin ja harrastuksiin on tärkeää etenkin, jos liikkuu jalan. Asunnon esteettömyyttä voi parantaa remontoimalla. Maksuttomia korjausneuvojan palveluita voi tiedustella Vanhustyön keskusliitosta. Pieniä parannuksia voi tehdä jo tavaroita karsimalla ja valaistuksella. Kodin turvallisuuteen voi vaikuttaa apuvälineillä, kuten liesivahdin avulla. Jos kotia ei voi remontoida, on tärkeää, että tarjolla on tavallisen asumisen vaihtoehtoja, joissa korostuu esteettömyys, palvelujen läheisyys ja sosiaaliset suhteet. Ystävistä, sukulaisista tai naapureista muodostuva lähiverkosto on tärkeä tuki. Oman hyvinvoinnin ylläpitäminen ja tarvittavien kotona asumista helpottavien palvelujen käyttäminen ovat pohja hyvälle ikääntymiselle ja turvalliselle kotona asumiselle. Outi Korpelainen, kehittämisasiantuntija, ikääntyneiden palvelut, Varha