KIINTEISTÖLIITTO VARSINAIS-SUOMEN TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE 14.10.2025 PÄÄKIRJOITUS Juuso Kallio, Toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi
ENERGIAFIKSUUTTA ASUMISEEN
Alueellinen edunvalvoja, vaikuttaja ja asiantuntija
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi on vuonna 1907 perustettu alueen kiinteistönomistajien edunvalvoja- ja asiantuntijajärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on n. 3000 taloyhtiötä. Jäsenkentästä suurin osa on asunto-osakeyhtiöitä koko maakunnan alueelta. ■
Jäsenyys tuo taloyhtiön päättäjille tietoa, varmuutta ja mielenrauhaa
■
Tarjoamme jäsenillemme neuvontaa lakiasioissa sekä teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä
■
Tarjoamme tutkittua tietoa rakennusten energiatehokkuudesta, kunnossapitovastuista, korjausrakentamisesta, uudistuvasta talotekniikasta ja korjaushankkeiden päätöksentekomenettelystä
■
Järjestämme ajankohtaista koulutusta
■
Jäsenillämme on käytössään alan tuoreinta tietoa, sekä kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut.
Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 33.000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Puolalankatu 1 D, 4 krs, 20100 Turku www.kiinteistoliitto.fi/varsinais-suomi varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi puh 02 277 5150 Taloyhtiö.nyt on Kiinteistöliitto VarsinaisSuomen julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille. Lehden sisältö rakentuu Kiinteistöliitto yhteisön artikkeleista ja sisällöistä. Julkaistu 14.10.2025. Päätoimittaja: Juuso Kallio Julkaisija ja kustantaja: Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry Taitto: Turun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Varsinais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Uudessakaupungissa 3,9 prosenttia. Muissa kunnissa nousu oli keskimääräistä pienempää. Kustannukset nousivat eniten Uudessakaupungissa 3,9 prosenttia ja Salossa 2,8 prosenttia. Loimaalla, Kaarinassa, ja Naantalissa kustannusten nousu oli 2,7. Paraisilla nousua oli 2,6 prosenttia ja Turussa 1,9 prosenttia. Raisiossa kustannukset nousivat maltillisemmin 0,8 prosenttia ja Liedossa kustannukset laskivat 2,0 prosenttia. Taloyhtiö jakaa saamansa laskut osakkailleen vastikeperusteiden mukaan maksettavaksi. Hyvin johdetulla taloyhtiöllä on yhdessä päätetyt ja riittävät maksuvalmiuspuskurit, sekä ajan tasalla olevat vastiketasot. Taloyhtiöiden hoitokuluista merkittävä osuus käytetään energiaan lämmitys-, sähkö- ja vesikustannukset vievät jopa 30-40 prosenttia hoitokuluista. Lähes kolme neljästä taloyhtiöpäättäjästä kokee, että oman taloyhtiö energiatehokkuudessa on parantamisen varaa. Taloyhtiön enegiatehokkuutta kannattaa parantaa suunnitelmallisella työllä. Suunnitelmallisuuteen kuuluu energiakatselmuksen teke-
minen ja korjausten suunnittelu yhdessä osakkaiden kanssa. Käyttöikänsä päässä olevien rakenteiden kuten ikkunoiden, ulkoseinien ja LVI-järjestelmien energiatehokkuutta voi parantaa. Lisäksi voidaan hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkopaneeleita, ja ottaa käyttöön energiatehokkaita laitteita. Asukkaat voivat myös itse vaikuttaa vähentämällä energian- ja vedenkulutusta. Vesi on välttämättömyyshyödyke, jota ilman emme tule toimeen. Turun seudulla ei käytännössä ole kohdattu vesipulaa. Esimerkkejä löytyy melko läheltä, sillä viime kesänä Tukholman alueen vesija jätehuoltoviranomainen kehotti kansalaisia rajoittamaan veden kulutusta toistaiseksi, koska vedenottoalueen järviveden lämpötila oli noussut niin korkeaksi, ettei sitä pystytty puhdistamaan normaalisti juomavedeksi. Jokaisen asukkaan kannattaa kiinnittää huomiota veden kulutukseen. 15 minuutin päivittäinen suihku voi maksaa vuodessa 450 euroa. Lyhentämällä suihkuaikaa 5 minuuttiin, säästyy vuodessa jopa 300 euroa. Vuotavista vesikalusteista kannattaa ilmoittaa heti taloyhtiölle, sillä vuotava istuin kuluttaa hurjan määrän vettä. Muutkin pienet toimet vaikuttavat. Vesihana kannattaa sulkea silloin kun sitä ei käytä, esimerkiksi hammaspesun aikana.
Miten vesijohtoverkoston korjaustarpeeseen on varauduttu? Miten huolehditaan, että veden kustannukset pysyvät kohtuullisina ja ohjaavat asiakasta veden säästeliääseen käyttöön? Apulaisjohtaja Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys Kuva: Vesilaitosyhdistys Suomen vesihuoltolaitostenvesihuoltoverkostot ovat pääosin 1960–80-luvuilla rakennettuja, ja niiden korjaustarve kasvaa. Vesihuoltolaitokset varautuvat tähän pitkäjänteisillä saneerausohjelmilla, joissa korjauskohteet valitaan kuntotutkimusten, aiempien vikojen ja riskien perusteella. Esimerkiksi Turussa runkolinjojen saneeraukset sovitetaan yhteen kaupungin katuremonttien kanssa, jotta kustannukset pysyvät hallinnassa ja häiriöt vähäisinä. Kaivamattomia tekniikoita hyödynnetään yhä enemmän. Samalla asiakkaiden vedenkäyttöä ohjataan säästäväisempään suuntaan kulutusseurannan ja vesitehokkaiden ratkaisujen avulla, mikä hillitsee myös lämpimän käyttöveden energiakustannuksia.
Toimitusjohtaja Petri Jokela, Turun Vesihuolto Turun Vesihuolto Oy ylläpitää järjestelmällisesti ja ajantasaisesti verkostotietoja ja kunnonseurantaa. Kuntokartoitusten perusteella saneeraukset kohdennetaan oikein ja oikeaaikaisesti. Investoimme verkos-
tojen saneeraukseen vuosittain 7 – 8 miljoonaa euroa. Meillä on ympärivuorokautinen varallaolo putkirikkojen nopeaan korjaamiseen, varaosat varastossa ja asiantunteva henkilöstö. Turun Vesihuolto Oy:n organisaatio ja toimintaprosessit pidetään tehokkaina, saneerausinvestointeja teemme ennaltaehkäisevästi ja teemme yhteistyötä muiden infratoimijoiden kanssa, esim. yhteiset kaivannot. Laskutuksessa varmistamme, että kaikki vedenkäyttäjät maksavat oman osuutensa. Tiedotamme vedenkäyttäjiä veden tuhlaamisen välttämiseksi. Kohtuullisiin kustannuksiin sisältyy myös panostaminen toimintavarmuuteen, mikä ei suoraan välttämättä näy kuluttajalle.
Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto On kaikkien osapuolten kannalta hyvä, ettei vesitaksoissa painopiste valu liiaksi kiinteisiin perusmaksuihin. Kun merkittävä osa laskutetaan käytetyn veden perusteella, veden käyttäjällä säilyy kannuste rajoittaa veden käyttöä. On myös vesilaitosten ja kuntien kannalta edullista, ettei vettä käytetä ilman mitään rajaa. Mikäli veden lisäkäytöllä ei ole tarpeeksi kustannusvaikutusta, tämä lisää kapasiteetin ja ylläpidon tarvetta. On tärkeää, että vesihuoltolainsäädäntöä uusitaan. Suomi on iso maa, ja olosuhteet vaihtelevat suuresti. Vesiasiat ansaitsevat kaikkialla ison huomion, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.