Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsen- ja sidosryhmärekisteri Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenrekisteri
Jakelu
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät sekä sidosryhmät Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja isännöitsijät
Kiinteistöliitto Pohjois-suomi 120 vuottatarina ihmisistä, yhteisöstä ja kehityksestä Pääkirjoitus
120 vuotta – se on sukupolvien tarina. Kun Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi perustettiin 19.2.1906 Oulussa, Suomi oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa. Samana vuonna säätyvaltiopäivät lakkautettiin, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin ja yksikamarinen eduskunta alkoi muotoutua.
F.R. Lantto muisteli 20-vuotishistoriikissa perustamisaikoja, “Uutta innostusta näkyi kaikissa kansankerroksissa. Eipä siis ihme, joskaan eivät Oulun talonomistajatkaan voineet aivan toimetoinna seista, vaan alkoivat yksi toisensa kanssa, miehestä mieheen neuvotella, että eikö olisi syytä talonomistajainkin lyödä käsi kätehen ja käydä yhteistoimintaan omain taloudellisten asiansa hyväksi.”
Toiminnan alkuaikoina puhuttivat vuokralaiskysymykset, katurasitukset sekä energia-asiat.
Viime vuosikymmeninä olemme olleet mukana suurissa murroksissa: 1990-luvun talouskriisi, 2000-luvun digitalisaatio ja viime vuosien energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet sekä nopeat muut ulkoiset toimintaympäristön muutokset ovat muokanneet kiinteistöalaa. Jokaisessa vaiheessa yhdistyksemme on tarjonnut yhdessä Suomen Kiinteistöliiton kanssa jäsenilleen asiantuntemusta ja turvaa muuttuvassa maailmassa.
Tänään tehtävämme on yhtä tärkeä kuin 120 vuotta sitten. Energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen hillintä, digitalisaation hyödyntäminen,
asumiskustannusten seuranta, suunnitelmallinen kiinteistönpito ja taloyhtiöiden arjen tukeminen ovat keskiössä. Kunnallisilla tariffeilla ja päätöksillä on huomattava vaikutus asumisen ja kiinteistönpidon kustannuksiin. Meidän roolimme on varmistaa, että jäsenemme saavat ajantasaista ja oikea-aikaista tietoa, käytännön neuvoja ja yhteisön, johon voi luottaa. Samalla tavoin kuin perustajat tarttuivat aikansa haasteisiin, mekin tartumme tämän päivän kysymyksiin.
Juhlavuosi ei ole pelkkää menneisyyden muistelua – se on myös katse tulevaan. Mitä seuraavat 120 vuotta tuovat? Työ jatkuu. Tarvitsemme jatkuvaa oppimista, yhteistyötä ja rohkeutta uudistua. Jäsenpalveluista koulutustoiminta on jäsenneuvonnan lisäksi suosituimpia palveluita. Tavoitteenamme on hallitusten työskentelyn kehittäminen ja osaamistason kohottaminen sekä vertaistuen tarjoaminen.
Yhdistyksemme voima on sen jäsenissä, ja yhdessä rakennamme kestävän ja viihtyisän asumisen tulevaisuuden. Kiitos jokaiselle jäsenelle, yhdistyksen luottamushenkilölle ja työntekijälle ja yhteistyökumppanille, teille kaikille, jotka olette olleet osana tätä matkaa. Teidän panoksenne tekee yhdistyksestämme sen, mitä se on tänään – vahvan, asiantuntevan ja yhteisöllisen. Juhlitaan mennyttä – mutta ennen kaikkea suunnataan katse tulevaan.
Johanna Laitala, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi
Juhlistamme merkkivuotta ensimmäisen kerran yhdistyksen vuosikokouksessa tiistaina 10.3. Tämänkin jälkeen juhlavuosi näkyy tapahtumissamme. Someseuranta ja kuukausittainen jäsenkirje pitävät sinut ajan tasalla juhlavuoden kuulumisista.
Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos
Harri Hiltunen
Oulu oli vuonna 1906 monen tapahtuman näyttämönä. Kaupungissa pidettiin mm. SDP:n puoluekokous, jossa päätettiin ottaa 1.5. valtakunnalliseksi työväen marssi- ja protestipäiväksi. Samana vuonna pidettiin myös toinen tärkeä kokous: Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen (alun perin Oulun Talonomistajayhdistys) perustamiskokous.
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on yli kymmenen vuotta vanhempi kuin itsenäinen Suomen Tasavalta. Suomen Kiinteistöliitto - syntymänimeltään Suomen Kaupunkien Talonomistajayhdistysten Keskustoimikunta – perustettiin vuonna 1907 Oulun Talonomistajayhdistyksen ollessa yksi perustamiskokouksen osallistujista. Vanhin yhä toimiva kiinteistöyhdistys perustettiin vuonna 1892 Hämeenlinnaan.
Viime vuosisadan alussa niin Oulussa kuin muuallakin Suomessa talonomistajia yhdisti yhteinen asia: talonomistajien kanta katurasitusasiaan oli saatava kuuluviin perustamalla omia yhdistyksiä ja oma liitto.
Yhdistyksien kokouksissa keskusteltiin ahkerasti mm. katurasituksesta eli tontin edustalla sijaitsevan kadun kunnossapitovelvollisuudesta, kaavoituksesta, veroista ja hyyryläisten eli vuokralaisten asemasta.
Hyyryläisasiat ovat vuokrasääntelyn purkamisen jälkeen jääneet vähemmälle, ja niiden tilalle keskusteluun on noussut ilmastonmuutokseen torjuntaan ja vaikutuksiin liittyvät aiheet.
Asukkaiden muuttuvia tarpeita ja odotuksia on selvitetty asuntojen uu-
disrakentamisen näkökulmasta. Ihmisten ja kiinteistöjen elämänsyklit kohtaavat konkreettisimmin kuitenkin silloin, kun ikääntyvissä asuinkiinteistöissä syntyy tarve tehdä suuria korjauksia tai parannuksia.
Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu 1950-, 1960- ja 1970 -luvulla. Niissä on kasvava tarve toteuttaa merkittäviä peruskorjaus- ja parannustoimenpiteitä, jotta asuintalot säilyvät käyttökunnossa ja mukautetaan asukkaidensa muuttuviin tarpeisiin.
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomella on merkittävä rooli kasvavien korjaustarpeiden edessä; kiinteistöjen kunnonhallinnan ja pitkäjänteisen kunnossapidon suunnittelun edistäjänä.
Ilman välttämättömiä toimenpiteitä kansallisvarallisuutemme yhtä kivijalkaa - asuinrakennuskantaamme - uhkaa vakava rappeutuminen.
Kiinteistöliittoyhteisön strategian nimi on ”Kiinteistöliitto – Kotisi asialla”. Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistyksien strategisena tavoitteena on kehittää ja tarjota jäsenpalveluita, jotka hyödyttävät laajasti jäsenistöä. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on avainasemassa näiden palveluiden alueellisesta kehittämisessä ja tarjoamisessa.
Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen ja sen jäsenten tekemä mittava työ kiinteistöjen hyväksi on palvellut niin osakasta, asukasta kuin käyttäjääkin. Tällä työllä on ollut ja tulee olemaan suuri yhteiskunnallinen merkitys niin Pohjois-Suomessa kuin koko Suomessa.
Kosteusmittaukset
Kuntotutk imukset
Korjaussuunnittelu
Valvonta
Energiatodistukset taloyhtiöille alkaen 270 €. 2026 jäsenalennus 10 %.
Tutustu nyt Lounea GIA-Ready -taloyhtiönettiin
Hinta alkaen 9,95 €/kk /huoneisto
Aloita nykytilakartoitus
Alueesi taloyhtiöratkaisujen asiantuntija: Pekka Hiltula 044 7733 856, pekka.hiltula@lounea.fi
asunto-osakeyhtiön hallinto ja suunnitelmallinen kehittäminen arkkitehdin silmin
Teksti: Pekka Määttä, arkkitehti,
Lukkaroinen Arkkitehdit Oy
Kuva: Eveliina Koho/ Ööga Visuals
Suomen kansallisvarallisuudesta pääosa on asunnoissa. Osakkaiden omaisuudesta hyvin suuri osa on usein kiinni omassa taloyhtiössä.
Taloyhtiön hallinto kantaa vastuuta paitsi kiinteistön kunnosta, myös sen arvon säilyttämisestä ja korottamisesta. Viime vuosina keskustelu korjausvelasta ja taloyhtiöiden korjaustarpeista on vilkastunut huomattavasti. Tämä onkin aihe, joka koskettaa jokaista osakasta.
taloyhtiön hallinnointi kokonaisuutena
Kiinteistöihin sidotusta varallisuudesta huolehtiminen on koettu usein haastavaksi ja osin sen takia hallinnointi saattaa keskittyä lähinnä akuuttien, kiireellisten asioiden rat-
komiseen. Teknisten järjestelmien ja rakenteiden kunnon seuraaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa kiinteistön suunnitelmallista kehittämistä. Eivät kuitenkaan ainoa osa.
Niiden varjoon tahtoo jäädä kiinteistön kokonaisvaltainen kehittäminen kokonaisuutena, jonka osaalueita tekniset järjestelmät ja rakenteetkin ovat.
Taloyhtiön viihtyisyys ja toiminnallisuus jäävät usein aika vähälle huomiolle, vaikka niillä on oleellisesti vaikutusta asuntojen arvoon, myyntiaikoihin ja erityisesti asukkaiden pysyvyyteen.
Ensisijaisesti kyse on kuitenkin kodista. Taloyhtiöissä koti käsittää oman huoneiston lisäksi kaikki yhteiset tilat ja piha-alueetkin. Siksi on toivottavaa, että koko taloyhtiön kiinteistö palvelee asukkaitaan mahdollisimman hyvin. Niin ikään tavoiteltavaa on, että kotiyhtiössä viihdytään oman asunnon ulkopuolellakin.
suunnitelmallinen taloyhtiön kehittäminen
Usein kiinteistön kehittäminen kokonaisuutena koetaan vaikeaksi ja sen pelätään nostavan kustannuksia. Asioiden edistäminen taloyhtiön päätöksenteossa on joskus työlästä ja stressaavaa, suuremmat hankkeet saattavat aiheuttaa kovaakin vastustusta.
Ratkaisua kannattaa hakea suunnitelmallisesta ja pitkäjänteisestä kiinteistön kehittämisestä. Hankkeita ei tule nähdä toisistaan irrallisina toimenpiteinä, vaan mieltää yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi, jotka jokainen vuorollaan vievät taloyhtiön terveellisyyttä, turvallisuutta tai viihtyisyyttä tavoiteltuun suuntaan.
Kaikki pohjautuu perusteelliseen nykytilanteen kartoitukseen ja yhteisesti muodostettuun näkemykseen
taloyhtiön kehittämisestä.
Taloyhtiön on järkevää luoda konkreettinen suunnitelma siitä, millaisiksi kokonaisuuksiksi pitkän tähtäimen suunnitelmassa näkyvät toimenpiteet halutaan muodostaa. Jokaisen toimenpiteen osalta kannattaa miettiä jo etukäteen, miten niiden yhteydessä huolehditaan kiinteistöstä kokonaisuutena. Näin osakkaidenkin on helpompi hahmottaa päämäärä, johon kulloinkin ajankohtaisessa hankkeessa pyritään.
Ennakoivan kiinteistön kehittämissuunnitelman myötä viihtyisyyden ja arjen toimivuuden huomioiminen hankkeissa on helpompaa, koska niihin on valmistauduttu jo etukäteen. Isännöitsijän ohella myös rakentamisen ammattilaisia kannattaa hyödyntää rohkeasti ennakoivassa suunnittelussa. Ammattilaisten avustamana ennakkoon suunnitellen välttämättömät hankkeet muuttuvat ymmärrettävämmiksi ja kehittävät varmuudella taloyhtiötä toivottuun suuntaan.
Kehittäminen käytännössä
Taloyhtiö voi esimerkiksi suunnitella valmiiksi, kuinka valaisinten uusimisen yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota tilojen viihtyisyyden parantamiseen valaistuksen keinoilla.
Vähällä käytöllä oleville kellaritiloille suunnitellaan uusi yhteisesti tarpeelliseksi havaittu käyttötarkoitus, joka toteutetaan sopivan hankkeen yhteydessä. Käyttämättömiä tiloja suunnitellaan muutettavaksi uusia tarpeita vastaaviksi kuntoilu- tai pyöränhuoltotiloiksi, tai vastataan lisääntyneeseen etätyötilojen tarpeeseen.
suunnitelmallista varainhoitoa
Suunnitelmallisen kiinteistönpidon seurauksena suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailutus ja valintakin helpottuu, kun osataan kuvata selkeästi, mitä tarjouksiin halutaan sisällytet-
tävän ja mikä on tavoiteltu laatutaso.
Taloyhtiön siirtyessä pelkästä rapistumisen ehkäisemisestä kohti määrätietoista kehittämistä turvataan osakkaiden varallisuus, sekä luodaan viihtyisä ja toimiva asuinympäristö pitkälle tulevaisuuteen.
Käyttötarkoituksen muutoksen myötä vanha (Turun Kupittaalla sijaitseva) piharakennus sai uuden elämän nykystandardit täyttävänä asuinrakennuksena
Kuva Pia Sabelström
Kuva Eero Alho
DNA:n asiakkaille koittaa vauhdikkaat ajat
Valokuitu taloyhtiöihin
DNA pistää tuulemaan ja rakentaa supernopean valokuituverkon kaikkiin nykyisiin kaapeliasiakastaloyhtiöihin seuraavan kolmen vuoden aikana. DNA päivittää omaa kaapeliverkkoaan ja korvaa sen valokuitutekniikalla. Taloyhtiöasukkaat voivat siis luottaa siihen, että DNA:lta saa varmat ja nopeat yhteydet joka kodin tarpeisiin tänään ja tulevaisuudessa.
Rakennamme valokuidun asuinalue kerrallaan ja näin vältämme turhaa kaivamista ja häiriöitä asukkaille. Kokonaisuus on taloyhtiöille vaivaton ja ekologisesti kestävä – siis kaikin puolin mutkaton. Valokuidun rakentaminen on DNA:n tarjoama etu taloyhtiölle. Kiinteistölle ei aiheudu valokuidun asentamisesta kuluja.
Nyt on hyvä hetki uudistaa taloyhtiönetin sopimus
Mietitkö, miten valokuituasia alueellasi etenee?
Lue lisää dna.fi/taloyhtiöt ja ota yhteyttä paikalliseen yhteyshenkilöön. Oulun alueella asiasta kertoo mielellään enemmän:
Kylpyhuoneen silikonisaumojen vaihtoikä on noin 5 vuotta. Ovatko sinun saumasi kunnossa?
Tutustu lisää osoitteessa: www.uspsaumaus.fi
fb.com/USPsaumaa
Vesikattojen ammattilaiset
ProRakenne Oy
Puh. 040 746 6231
toimisto@prorakenne fi www.prorakenne fi
11 vuotta 2014-2025
Kesä huputettuna maksoi vaivan
teksti Pirkko Koivu | Kuvat johanna laitala
Hannu Hämäläinen kertoo, että naapuritaloyhtiön joustavuus auttoi, kun telineet ja tarvikkeet valtasivat tilaa sisäpihalta. Naapurin pihalta järjestyi tilaa.
Asemansillassa julkisivuremonttia ja sen ajoitusta mietittiin huolellisesti.
Valmista tuli Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden alkaessa.
Asunto-osakeyhtiö Asemansillan tietää jokainen Oulun rautatieaseman tienoilla liikkuva, sillä taloyhtiö sijaitsee asemaa vastapäätä postiaukion ja Rautatienkadun kulmassa. Äskettäin valmistuneessa julkisivuremontissa rakennus sai uuden rappauspinnan, uudet ikkunat ja ovet. Kattojen ja piippujen pellitys uusittiin ja ullakon ilmanvaihtoa parannettiin.
Isännöitsijä Lassi Kaijanen Oiva Isännöinnistä kiittää kaikkia osakkaita ja asukkaita pitkämielisyydestä.
– Kun koko talo huputetaan, yksi kesä menee kokonaan siinä. 30 asteen helteissä tämä ei ole helppoa, mutta kaikki ovat ymmärtäneet tilanteen ja näkevät mitä on saatu aikaan.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Hämäläinen kertoo, että saneerausta suunniteltiin pitkään.
– Odotimme naapuritalon remontin valmistumista sekä Oulun Veden viemärisaneerausta Hallituskadulla.
Paremmalle viemäröinnille on tarvetta, sillä rankkasateilla riskinä on hulevesien tulviminen talon kellariin. Viemäriremontin alkaessa on ajatuksena samalla asentaa talon kellarin ulkoseiniin patolevyt ja lisäeriste.
Naapuritalon remontin aikana toteutettiin yhteistyössä pihapuolen remontti. Kun Oulun Veden viemärisaneerausta ei alkanut kuulua, taloyhtiö päätti edetä omalla aikataulullaan. Linjasaneeraus taloyhtiössä tehtiin jo vuonna 2010.
Hallituksen jäsen Kirsi Luoma kertoo projektiin kuluneen suunnitelmineen kolme vuotta. Vuonna 1957 valmistunut talo ei ole suojelukohde, mutta Museovirastoon oltiin yhteydessä suunnitteluvaiheessa.
– Aloitimme kuntoarviolla ja kuntotutkimuksilla. Näytteitä otettiin,
jotta saatiin täsmällinen kuva rakenteiden kunnosta. Porttikongin seinissä oli halkeamia, ja tuuletusparvekkeita pienennettiin, jotta ne säilyivät turvallisina.
Vanha rappaus yllätti
Lähes 70 vuotta vanhan rakennuksen seinärappauksen todellinen kunto paljastui kuntotutkimuksesta huolimatta vasta purkutöiden alettua, sillä rappauksen paksuus vaihteli. Vanhaa rappausta purettaessa osoittautui, että poistettavaa oli oletettua enemmän.
– Julkisivuremontti voi olla aivan yhtä suuri hanke kuin putkiremontti, jos rakenteita täytyy purkaa laajasti, Lassi Kaijanen sanoo.
Saneeraus tuli maksamaan 1,6 miljoonaa euroa. Taloyhtiön sijainti kaupungin keskustassa sekä kunnossa oleva talous helpottivat remonttilainan saamista.
Tuleviin remontteihin yhtiö oli valmistautunut keräämällä hoitovastikkeen lisäksi vähän ylimääräistä korjausvastiketta, jota talletettiin parempaa korkoa maksavalle tilille pariksi vuodeksi.
– Siinä tienattiin muutama tonni, mikä ei ole suhteessa paljon, mutta kaikki on eteenpäin, Kaijanen sanoo.
juuri oikeaan aikaan
Muille korjaushankkeita suunnitteleville taloyhtiöille Hannu Hämäläinen sanoo, että ajoitusta on hyvä miettiä monelta kannalta: mitä tapahtuu kaupungilla, naapuritaloissa, Suomessa ja laajemminkin.
Suhdannetilanne ja maailmantilanne vaikuttavat esimerkiksi materiaalien hintoihin ja urakoitsijoiden saamiseen. Myös rakennuksen kunto sanelee ajoitusta, sillä ehjää ei pidä korjata eikä toisaalta päästää rakenteita huonoon kuntoon.
– Usein on taloudellisesti kannattavampaa tehdä korjaukset täsmälleen oikeaan aikaan sen sijaan, että viivytellään ja tehdään lopulta iso remontti, jossa kaikki korjataan kerralla. Kun korjataan vaiheittain ja lainaa otetaan osissa, säästetään korkokuluissa.
Lassi Kaijanen kertoo isännöitsijänä ottaneensa urakoitsijan suuntaan kysymysten esittäjän roolin.
– Isännöitsijän pitää uskaltaa esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä: esimerkiksi kun projektissa tarjottiin lisätöitä, olen kysynyt mitä maksaisi jos tämä tehtäisiin myöhemmin. Aina ei tarvitse laittaa nimeä alle siihen, mitä urakoitsija ehdottaa.
Hannu Hämäläinen puolestaan pohtii asiantuntija-avun roolia.
– Minulla on visio, että olisi kiva jos olisi olemassa täysin riippumattomia valvontayksiköitä, joita voisi tilata palveluja ja joita urakoitsijatkin kunnioittavat. Monessa asiassa tällainen riippumaton asiantuntija olisi hyvä.
Hallituksen jäsenet Hannu Hämäläinen, Hannu Holma, Kirsi Luoma sekä isännöitsijä Lassi Kaijanen kehuvat taloyhtiön ilmapiiriä. ”Täällä moikataan ja jutellaan naapurin kanssa. Se tekee tällaisenkin urakan mahdolliseksi”, Kirsi Luoma summaa.
iäkkäiden asumisen
haasteet lisääntyneet taloyhtiöissä
Teksti: Maura Tiuraniemi, Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–2025, sosionomi, isännöitsijä, asumisneuvoja ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja
Suurin osa yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan, usein tavallisessa asunnossa, ilman ulkopuolista tukea.
Lähes puolet yli 65-vuotiaista asuu yksin. Liikkumisen vaikeudet, kaatumiset, teknologian käytön ongelmat, muistioireet, yksinäisyys ja huoli asukkaiden pärjäämisestä nousevat esiin yhä useamman taloyhtiön arjessa.
“Rollaattorin kanssa on vaikea kulkea ulko-ovissa. Sisäänkäynti ei ole esteetön, avainta vaikea kääntää, isoja kynnyksiä, ei tilaa apuvälineille pyöräkellareissa.”
(Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -kysely 2024, Pohjois-Pohjanmaa / Kainuu)
Ympäristöministeriön ja Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hankkeessa (2024–2025) selvitettiin taloyhtiöiden kokemuksia kolmella kyselyllä, joihin vastasi yhteensä noin 4 600 henkilöä. Maaliskuussa 2024 lähes 40 prosenttia vastaajista
ei osannut sanoa, millaisia haasteita taloyhtiössä oli ollut iäkkäiden asukkaiden toimintakyvyn heikkenemiseen liittyen.
Tämä kertoi ennen kaikkea siitä, että tilanteita ei aina tunnisteta tai tieto ei kulje. Toisaalta vuoden 2024 kyselyyn tuli paljon vastauksia keinoista, joilla taloyhtiöt ovat jo helpottaneet iäkkäiden asumista.
”Autopaikkojen ja pihan kolaamisessa on vapaasti muotoutunut ”kolapartio”, joka auttaa vanhuksia ja sairaita hoitamaan tonttinsa.”
(Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -kysely 2024, Pohjois-Pohjanmaa / Kainuu)
Ikä- ja muistiystävällisen asumisen edistäminen taloyhtiössä
Opas taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja asukkaille
ikä- ja muistiystävällisyys taloyhtiössä ei ole yksittäinen projekti, vaan osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa, josta kaikki asukkaat hyötyvät.
Lokakuun 2025 kyselyssä lähes 30 prosenttia vastaajista kertoi haasteiden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Muutos oli selvästi yleisempi taloyhtiöissä, joissa yli puolet asukkaista oli täyttänyt 65 vuotta. Samalla ”en osaa sanoa” -vastaukset vähenivät, mikä viittaa siihen, että ilmiöt ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi ja tunnistetuimmiksi taloyhtiöiden arjessa. Seuraavassa vaiheessa tieto alkaa näkyä konkreettisina toimintatapojen muutoksina.
hankkeelta apua taloyhtiöille
Hankkeessa toteutettiin 20 taloyhtiöpilottia eri puolilla Suomea, joissa kokeiltiin käytännössä erilaisia toimintamalleja ikäystävällisen asumisen edistämiseksi.
Esimerkiksi Asunto Oy Kajaanin Ridellissä järjestettiin esteettömyyskävely, jonka avulla kartoitettiin piha-alueiden ja yhteisten tilojen saavutettavuutta.
”Yhdessä asukkaiden kanssa tehdyllä kierroksella tuli esille epäkohtia, joita ei muuten olisi hoksannut. Lähdemme liikkeelle niistä parannuksista, jotka on helpointa toteuttaa nopeasti”, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Leinonen kertoo.
Lisäksi Salossa innovoitiin jatkopilotti Ikä- ja muistiystävällinen viestikapula, jossa pilotin toteuttanut taloyhtiö haastaa seuraavan yhtiön käynnistämään oman kokeilun.
Hankkeessa koottu materiaalipankki jää pysyvästi Kiinteistöliiton verkkosivuille kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi. Sivuilta löytyy mm. raportit pilottiyhtiöiden kokemuksista, ohjeet viestikapulan välittämiseksi, esteettömyyden itsearviointilomake sekä Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -opas.
Kustannus- ja taloustietoa
taloyhtiöiden hyväksi
Teksti: Juho Järvinen, johtava asiantuntija (talous- ja veroasiat) Kiinteistöliitto / T&K-yksikkö
Kustannusten kehitys ja asumiseen menevät eurot puhuttavat aina yhtiökokouksissa ja pöytien ääressä. Miltä ensi vuosi näyttää? Pitääkö vastiketta nostaa? Mihin rahat kuluvat oikein kuluvat?
Kiinteistöliiton Tutkimus- ja kehityspalvelut (T&K) -yksikkö seuraa kustannusten kehitystä vuosittain useammalla eri tavalla ja pyrkii tarjoamaan tietoa ja selityksiä taloyhtiöiden toiminnan ja suunnittelun tueksi. Lisäksi kaikkea tutkittua ja kerättyä tietoa hyödynnetään edunvalvonnassa taloyhtiöiden hyväksi.
Toteutamme vuosittain Indeksitalo-vertailun syyskuun alussa. Indeksitalo mittaa nykyisin 59 kaupungin kuntakohtaisesti päätettäviä kiinteistökustannuksia. Nämä kustannukset kattavat keskimäärin hieman runsaat puolet taloyhtiöiden hoitokuluista. Vertailun avulla kuntien välisiä veroja ja maksuja voidaan entistä tarkemmin arvioida.
Asumismenot-selvitys on puolestaan Pellervon taloustutkimuksen toteuttama asumiskustannuksiin keskittynyt tutkimus, jossa toimimme tilaajana. Tutkimuksessa selvitetään siis käytännössä, kuinka paljon suomalaisten kotitalouksien käytet-
tävissä olevista tuloista menee asumiseen.
Julkaisemme jäsentalojen käyttöön vuosittain lokakuussa talousarvio-ohjeen seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje päivitetään tammikuun alussa, jolloin käsitys muutoksista on tarkentunut.
Talousarvio-ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti, mutta se tarjoaa taustatietoa odotettavissa olevista muutoksista taloyhtiöiden toimintaympäristössä.
Yhdistettynä paikallisyhdistyksen tarjoamaan täsmätietoon kunnallisten kustannuksista, jäsentaloyhtiö saa tukea talouden suunnitteluunsa.
Kyselyt täydentävät jäsenten ja Kiinteistöliiton käytettävissä olevaa informaatiota. Kyselyt kuten Hoitokulukysely, Talous- ja rahoituskysely sekä Korjausrakentamisbarometrit tarjoavat korvaamattoman arvokasta tietoa taloyhtiöiden tilanteesta, jota T&K-yksikkö kerää, jalostaa, jakaa ja hyödyntää kaikessa toiminnassaan. Tutkittu tieto auttaa yksittäistä taloyhtiötä ja hallitusta tekemään parempia päätöksiä ja mahdollistaa vaikuttavan edunvalvonnan koko taloyhtiökannan hyväksi.
nämä asiat muuttuvat rakentamislain uudistuksessa vuoden 2026 alusta
Rakentamislain muutokset 2026 alusta koskevat rakentamisluvan tietomallimuotoista hakemusta, luvan myöntämistä vähäisemmillä tiedoilla ja lupahakemuksen käsittelyaikatakuuta.
Korjausrakentamisen lupahakemuksiin ei vaadita ilmastoselvitystä eikä rakennustuoteluetteloa kuten uudiskohteissa.
ensimmäiset muutokset jo 2025
Jo vuonna 2025 voimaantulleen rakentamislain ensimmäiset uudistukset kevensivät byrokratiaa, selkeyttivät valitusoikeutta ja edistivät kiertotaloutta, vähähiilistä rakentamista ja digitalisaatiota. Ehkä eniten julkisuudessa on ollut alle 30 k-m2, ei-asuinrakennusten, luvasta vapauttaminen.
Korjausrakentamisen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin koskien lupia, arkkitehtuuria sekä teknisiä aiheita. Juha Järvenpää (tarkastusinsinööri), Anneli Paakkari (tarkastusarkkitehti), Riikka Takalo (tarkastusarkkitehti), Jouni Rautio (tarkastusinsinööri), Petri Ylitalo (vs. johtava LVI-insinööri) ja Tommi Riippa (ilmasto- ja korjausneuvoja)
taloyhtiöille enemmän vapautta, mutta myös vastuuta
Taloyhtiöille tämä uudistus tarkoitti, että on olemassa vain yksi lupa eli rakentamislupa ja toimenpideluvat poistuivat. Lisäksi lupakynnys nousi ja luvasta vapautetut toimenpiteet ovat nyt taloyhtiön vastuulla.
Oulussa vapautettiin mm. huoneistojen tilamuutokset ja huoneistojen yhdistäminen sekä osa julkisivumuutoksista. Vapautukset eivät koske suojeltuja tai arvokkaita kohteita tai muutoksia, joilla on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan.
Ikkunoiden uusiminen koneellista tulo-poistoilmanvaihtoa lukuun ottamatta haluttiin vielä luvanvaraiseksi ilmanvaihdon ongelmien vuoksi.
Taloyhtiöille tuli siis enemmän vapautta, mutta myös vastuuta. Luvasta vapautetun rakentamisen osalta taloyhtiö hankkii riittävän osaamisen ja ohjauksen suunnittelijalta, joka ratkaisee rakentamisen tekniset vaatimukset ja varmistaa määräysten mukaisuuden. Taloyhtiöiden olisi hyvä huomioida, että suunnittelutehtävien vaativuusluokan ja vastuuhenkilöiden pätevyyden osalta on myös tehty keventäviä muutoksia.
Tavanomaiseen suunnittelutehtävään ei vaadita suunnittelukokemusta ollenkaan, siksi taloyhtiöiden olisi hyvä tarkistaa riittävä suunnittelukokemus suunnittelijan referenssilistasta ja pätevyys suunnittelijan esittämästä todistuksesta.
Toimenpiteiden luvanvaraisuudesta on tietoa rakennusvalvonnan nettisivuilla, tarvittaessa luvanvaraisuus ratkaistaan maksuttomalla, lupajärjestelmässä tehdyllä neuvontapyynnöllä.
tietomallimuotoinen lupahakemus
Vuoden 2026 alusta alkaen rakentamislaki edellyttää, että rakentamis-
lupa haetaan tietomallimuotoisesti. Rakentamislupaa voi hakea kahdella tavalla, suunnitelmamallilla tai koneluettavilla tiedoilla. Molemmilla tavoilla haettaessa hakemukseen liitetään myös pdf-muotoiset pääpiirustukset. Muutos koskee niin korjaus- kuin uudisrakentamisen rakentamislupia.
Oulun rakennusvalvonnan sähköinen asiointipalvelun kehitystyö on vielä kesken, muiden kaupunkien ja kuntien tapaan, eikä vuoden alussa voida ottaa vastaan suunnitelmamallipohjaisia lupahakemuksia. Tämän vuoksi Oulussa vuoden alussa haetaan lupaa vain koneluettavilla tiedoilla. Tämä tarkoittaa, että hakija toimittaa rakennuksen ydintiedot ja pääpiirustukset PDF-muodossa sähköiseen asiointipalveluun hakemuksen yhteydessä.
Ydintietoihin sisällytetään vuoden alusta uusia tietoja rakennuksesta, esimerkiksi hissien ja sisäänkäyntien tiedot, polkupyöräpaikkojen sekä sähköautojen latauspisteiden määrät.
Rakentamislain uudistuksen yhteydessä taloyhtiöiden olisi ajankohtaista keskustella lupa- ja suunnittelumateriaalin hallinnasta sekä ajantasaisen tietomallin tarpeesta. Miten suunnittelumateriaalia hallitaan ja kuka on vastuussa, jotta tehtyä suunnittelutyötä ei tarvitse teettää uudestaan seuraavissa muutoksissa?
Tulisiko taloyhtiöllä olla ajantasaiset piirustukset tai tietomalli rakennuksesta? Milloin olisi hyvä siirtyä tietomalliin?
lupahakemuksen sisältö ja käsittelyaikataulu
Rakentamislupa voidaan antaa aikaisemmassa vaiheessa ja vähemmillä tiedoilla. Rakentamislupaha-
kemus voi olla suppeampi, liitteitä vähemmän ja muut kuin pakolliset liitteet perusteltava erikseen. Suunnitteluratkaisut on silti esitettävä hakemuksessa toimenpiteen laajuudessa, joko alustavat luonnokset tai 0-asiakirjat.
Suunnittelutyömäärä on sama, mutta sijoittuu enemmän lupapäätöksen jälkeiseen aikaa. Hakemuksesta tulisi voida todeta asemakaavan mukaisuus ja määräysten täyttyminen, jotta lupa voidaan myöntää.
Rakennusvalvonnoille on asetettu rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu, poikkeuksellisen ja erityisen vaativien hankkeiden käsittelyaika on kuusi kuukautta. Aikaa aletaan laskea, kun rakentamislupahakemus liitteineen on riittävä lupahakemuksen käsittelemiseksi. Käsittelyaika keskeytyy, jos hakemus ei ole miltään osin käsiteltävissä. Jos käsittelyaika ylittyy, saa hakija palautusta lupamaksusta.
energiatehokkuuden parantaminen ennallaan
Energiatehokkuuden parantamiseen ei ole tullut muutosta 2026 alussa, energiatehokkuutta on parannettava rakentamislupaa vaativissa toimenpiteissä silloin, kun se toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista.
Oulun rakennusvalvonnassa energiatehokkuuden parantamisen asioissa neuvoo ilmasto- ja korjausneuvoja sekä korjausrakentamisen asiantuntija.
uudistuksen pääkohdat
Yleisesti vuoden 2026 rakentamislain uudistus helpottaa taloyhtiöiden rakentamislupien hakemista ja antaa käsittelyaikatakuun lupahakemuksille.
Oulun rakennusvalvonnan nettisivuilla on kattavat ja ajantasaiset ohjeet taloyhtiöille rakentamislaista, rakentamislupien hakemiseen ja luvanvaraisuuteen. https://www.ouka.fi/rakennusvalvonta
Vuoden 2026 talousarvioohjeet jäsenkiinteistöille
järjestösihteeri merja Kokko
Kiinteistöliiton valtakunnallinen talousarvio-ohje sekä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen ja Kiinteistöliitto Meri-Lapin paikallinen talousarvio-ohje löytyvät jäsensivuilta jäsenyhtiöiden talousarvioiden laatimisen tueksi.
Valtakunnallinen ohje sisältää kattavasti tietoa hoitokulujen kehityksestä ja syistä muutosten takana. Paikallinen ohje tarkastelee hintamuutoksia kaukolämmön, sähkön verkkopalvelumaksujen, vesi-, jätevesi- ja hulevesimaksujen, jätehuollon sekä kiinteistöveron osalta.
Paikallisessa ohjeessa on mukana Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen toiminta-alueelta Oulu, Kempele, Ylivieska, Kajaani, Raahe, Liminka, Kuusamo, Haapavesi, Tyrnävä sekä Kalajoki ja Kiinteistöliitto Meri-La-
Kevätkauden lähitapahtumat:
23.2. Puheenjohtajaklubi Oulu 2/2026
24.2. Puheenjohtajaklubi Ylivieska 1/2026
9.3. Ammattilaisille: Mistä rahoitus korjauksiin? (Oulu)
9.3. Hallituksen jäsenen talouskurssi (Oulu)
pin toiminta-alueelta Kemi, Keminmaa ja Tornio. Tiedot on koottu yrityksiltä ja mukana on myös kaukolämmön ja vesikustannusten osalta hintavertailu.
Ohjeisiin tutustumisen lisäksi kannattaa ilmoittautua maaliskuussa pidettävälle hallituksen jäsenen talouskurssille Ouluun. Tapahtumat ovat maksuttomia ja tarkoitettu jäsenyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille. Mukana on myös kaikille avoimia tapahtumia, joihin kannattaa kutsua osakkaatkin mukaan. Tervetuloa!
sovittelu taloyhtiöissä –keino ratkaista ristiriitoja rakentavasti
Teksti: Sirpa Flinkman, sovitteluohjaaja, PohjoisSuomen sovittelutoimisto, Vuolle Setlementti Ry
Taloyhtiöissä syntyy toisinaan erimielisyyksiä, joita ei saada ratkaistua keskustelemalla tai tavanomaisilla menettelyillä. Sovittelu tarjoaa turvallisen ja puolueettoman tavan käsitellä tilanteita, korjata haittoja ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat asumisrauhaa ja viihtyvyyttä.
Millaisissa tapauksissa sovittelu voisi tulla kysymykseen taloyhtiöissä?
• naapuririidat esim. tuoksut, melu, yhteisten tilojen käyttöön liittyvät kiistat
• pienet vahingonteot, jotka kohdistuvat asukkaiden omaisuuteen tai kiinteistöyhtiöön
• asukkaiden/osakkaiden väliset erimielisyydet, joissa vuorovaikutus on vaikeutunut
• hallituksen ja osakkaan/asukkaan väliset ristiriidat esim. toimintatapoihin liittyen
• isännöitsijän toimintaan liittyvät erimielisyydet
• pitkittyneet konfliktit, joissa osapuolet eivät enää koe tulevansa kuulluksi
Myös vähäiset vahingonkorvausriidat ja asianomistajarikokset, joissa ei haluta tehdä rikosilmoitusta, voidaan sovitella osapuolten suostumuksella.
Vuorovaikutus – avain asumisrauhaan
Pienet erimielisyydet voivat kasvaa suuriksi riidoiksi, jos niistä ei keskustella ajoissa. Avoin ja ajoissa tapahtuva keskustelu ehkäisee erimielisyyksien kärjistymistä. Avoimuus, kuunteleminen, yhteiset säännöt, kunnioitus ja ennaltaehkäisy tukevat asumisrauhaa, turvallisuutta ja viihtyvyyttä sekä auttavat ratkaisemaan ristiriidat rakentavasti ennen niiden eskaloitumista.
Hyvä vuorovaikutus auttaa ylläpitämään asumisrauhaa, turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Keskeisiä periaatteita:
• Avoimuus ja rehellisyys: Kommunikoi selkeästi ja vältä väärinkäsityksiä.
• Kuuntele ja ole valmis kompromissiin: Ymmärrä muiden näkökulmia ja jousta tarvittaessa.
• Säännöt ja yhteiset pelisäännöt: Kaikkien tuntemat säännöt ehkäisevät konflikteja.
• Kunnioitus: Kohtele naapureita ja osakkaita asiallisesti ja rauhallisesti.
• Ennaltaehkäisy: Järjestä keskusteluja ja kokouksia ongelmien ehkäisemiseksi.
• Vältä henkilökohtaisuuksia: Keskity asiaan, älä henkilöihin. Henkilökohtaiset hyökkäykset voivat pahentaa tilannetta ja tehdä sopimisesta vaikeampaa. rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Sovittelupalvelua tarjoaa 17 sovittelutoimistoa ympäri Suomen. Palvelu perustuu sovittelulakiin (1015/2005). Sovittelussa sovitellaan vuosittain yli 13 000 rikos- ja riita- asiaa. Toimintaa johtaa, ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelupalvelun valtakunnallisesta järjestämisestä, koordinoinnista ja kehittämisestä.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sovittelupalvelua tuottaa Vuolle Setlementti ry, ja alueen toimistot sijaitsevat Oulussa, Raahessa ja Kajaanissa. Toimistossa on 8 työntekijää ja noin 150 vapaaehtoista sovittelijaa.
ranomainen. Sovittelualoite tehdään sovittelutoimistoon.
Sovittelupalvelu on vapaaehtoista, maksutonta, puolueetonta ja luottamuksellista. Sovitteluun osallistuminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta.
Sovittelualoitteen voi tehdä rikoksen tai riidan osapuoli, huoltaja tai edunvalvoja, poliisi, syyttäjä tai muu vi-
Sovittelualoitteen saapuessa sovittelutoimistoon ammattihenkilöstö ottaa yhteyttä osapuoliin ja selvittää asian soveltuvuuden sovitteluun. Jos sovittelu aloitetaan tehtävään koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat järjestävät sovittelutapaamisen ja auttavat osapuolia etsimään ratkaisuja sovi-
teltavaan asiaan. Syntyneestä sovinnosta tehdään kirjallinen sovittelusopimus, ja tarvittaessa sovittelutoimisto seuraa sen toteutumista.
Mikäli sinulla on kysyttävää sovittelusta, haluat kokeilla sovittelupalvelua tai haluat, että tulemme kertomaan lisää sovittelusta, voit olla yhteydessä lähimpään sovittelutoimistoon.
Pohjois-Suomen sovittelutoimiston yhteystiedot ja sovittelualoite:
Palolantie 11 a 90630 Oulu • toimisto.oulu@capse.fi
VAIN PARASTA KATOLLESI
Kattoremontit ja kattohuollot vankalla kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen.
Skannaa koodi ja tutustu videolta taloyhtiön kattoremonttiin!
Pyydä tarjous kattoremontista: kattokeskus.fi
Hakatie 15 90440 Kempele rakennuttajat ovat valinneet
010 2290 190
ILMOITUS
Ilmoita taloyhtiösi hallinnolliset tiedot huoneistotietojärjestelmään
Maanmittauslaitoksen verkkopalvelussa
Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään ilmoitetaan nyt taloyhtiöiden hallinnollisia tietoja. Näitä tietoja ovat taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien remontit, yhtiölainat ja -vastikkeet sekä kunnossapitotarveselvitys. Taloyhtiö voi ilmoittaa tietoja kahdella eri tavalla.
Ne taloyhtiöt, jotka käyttävät huoneistotietojärjestelmän kanssa yhteensopivaa isännöintijärjestelmää, voivat ilmoittaa tietoja huoneistotietojärjestelmään oman isännöintijärjestelmänsä kautta.
Jos taloyhtiöllä ei ole käytössään isännöintijärjestelmää, voi tiedot ilmoittaa Maanmittauslaitoksen maksuttoman verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua voi käyttää Patentti- ja rekisterihallitukselle ilmoitettu taloyhtiön edustaja tai taloyhtiön suomi.fi -palvelussa valtuuttama henkilö.
Taloyhtiön hallinnollisten tietojen pitää olla huoneistotietojärjestelmässä viimeistään 30.6.2026. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on taloyhtiöllä. Huoneiston omistajan ei tarvitse ilmoittaa asuntonsa remonttitietoja huoneistotietojärjestelmään, vaan tuttuun tapaan taloyhtiölle.
Jatkossa taloyhtiöiden tulee päivittää tiedot säännöllisesti huoneistotietojärjestelmään. Kunnossapito- ja muutostyöt täytyy päivittää aina kuukauden sisällä varsinaisesta yhtiökokouksesta tai vähintään kerran vuodessa. Tietojen ajantasaisuus täytyy tarkistaa lisäksi aina, kun taloyhtiö antaa isännöitsijäntodistuksen.
Mitä tietoja taloyhtiön täytyy ilmoittaa?
kunnossapito- ja muutostyöt eli taloyhtiön hankkeet ja huoneiston omistajien ilmoittamat remontit kunnossapitotarveselvitys
• hoito-, tontti-, kunnossapito- ja pääomavastikkeet
• huoneistokohtaiset lainaosuudet
Kunnossapito- ja muutostyö tarkoittaa sellaista remonttia, muutosta tai korjausta, joka kirjataan isännöitsijäntodistukseen. Huoneiston omistajan tekemä remontti ilmoitetaan huoneistotietojärjestelmään, jos se koskee taloyhtiön rakenteita. Taloyhtiön rakenteita koskeva remontti on esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontti.
Valmistaudu tietojen ilmoittamiseen
Tietojen ilmoittamiseen kannattaa valmistautua etukäteen. Sopikaa, kuka vastaa tietojen ilmoittamisesta ja ylläpidosta (esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä). Taloyhtiöt ja isännöitsijät vastaavat tietojen oikeellisuudesta. Maanmittauslaitos ei tarkista tai korjaa ilmoitettuja tietoja.
Kerää seuraavat tiedot valmiiksi:
• taloyhtiössä tehdyt hankkeet (samat kuin isännöitsijäntodistuksessa)
• viimeisin kunnossapitotarveselvitys
• huoneiston omistajien 1.6.2023 jälkeen tehdyt remontit
• huoneistojen lainaosuudet ja vastiketiedot
Alle 6 huoneiston taloyhtiöt
Jos taloyhtiössä on alle 6 huoneistoa, taloyhtiön hallinnolliset tiedot täytyy ilmoittaa vain, jos taloyhtiöllä on yhtiölainaa tai tiedot pyydetään päivittämään huoneistotietojärjestelmään. Tietojen päivittämistä voi pyytää huoneiston omistaja, luotonantaja tai kiinteistönvälittäjä. Huoneisto tarkoittaa asuntoa, autopaikkaa tai muuta osakeomisteista tilaa. Pienenkin taloyhtiön kannattaa ilmoittaa taloyhtiön hallinnolliset tiedot huoneistotietojärjestelmään. Tiedoista on hyötyä esimerkiksi asuntokauppatilanteissa, jolloin tiedot ovat saatavilla digitaalisessa muodossa kaupanteon eri osapuolille.
Huoneistotietojärjestelmästä rakentuu uusi yhteiskunnallinen tietorekisteri, jota hyödyntävät useat eri tahot. Kiinteistönvälittäjät, isännöitsijät, luotonantajat sekä tutkijat ja tilastoijat saavat taloyhtiöiden hallinnolliset tiedot yhdestä paikasta. Myös viranomaiset ja yritykset tulevat tarvitsemaan huoneistotietojärjestelmän tietoja. Huoneistotietojärjestelmä avaa myös mahdollisuuden täysin uusien asumisen palvelujen tuottamiseen.
KUVA: JULIA HAUTOJÄRVI
esteettömyys ja yhteistyökyky
toivat palkintoja
Teksti Pirkko Koivu | Kuvat Johanna Laitala
Sirpa Sarkkinen palkittiin vuoden 2025 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja Ylivieskan Lukkarin Puustelli vuoden taloyhtiöteosta.
Ylivieskalaisen taloyhtiön saunanlauteille ei kiivetä, vaan niille istahdetaan alas kuin pukuhuoneen penkille. Silti lämpöä riittää.
– Lauteiden ei tarvitse olla katon rajassa. Uusi tekniikka antaa mah-
dollisuuden siihen, että saunan saa lämpimäksi alhaaltakin, sanoo hallituksen jäsen Hannu Koiste Asunto Oy Ylivieskan Lukkarin Puustellista. Erikoisvalmisteisen kiukaan ilmaventtiili imee kuumaa ilmaa kiukaan läpi ja siirtää sitä alhaalle, jolloin saunan lämpö pysyy tasaisena.
Saunaosastolle talon kellaritasoon on näppärää tulla, sillä hissi laskeutuu samaan kerrokseen ja pukuhuoneen ovi on hissin lähellä. Ovia on myös levennetty rakenteiden sallimissa rajoissa. Pesuhuoneessa on seinästä taitettavat istuimet, käsikaiteet, selkeät värikontrastit ja hyvä valaistus. Myös kerhotilat ja pyykkitupa ovat saaneet uuden, virkeämmän ilmeen. Kerhotilaa voivat sopimuksesta hyödyntää taloyhtiön ulkopuolisetkin käyttäjät.
Esteettömien sauna- ja pesutilojen toteutus toi yhtiölle Vuoden 2025 taloyhtiöteko -palkinnon Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen toimintaalueella eli Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Vuonna 1983 valmistuneessa 48 asunnon talossa sauna oli käyttöikänsä päässä. Isännöitsijä Mervi Visuri Kodin Isännöinti Oy:sta kertoo, että ainakin lauteet olisi tullut vaihtaa joka tapauksessa. Kylpyhuone oli kylmä ja laatat alkuperäiset. – Kosteuttakin oli paikoittain, kun kyseessä oli kellaritason tila.
idea tuli lehtijutusta
Idea esteettömän saunan toteutuksesta oli lähtöisin Kiinteistölehden jutusta vuosien takaa. Jutun lukenut hallituksen puheenjohtaja Asta Vähäpassi otti lehden talteen ja
Asta Vähäpassi (vas.), Mervi Visuri ja Hannu Koiste ottavat tuntumaa uuden saunan lauteisiin.
Virkeän ilmeen saaneita kerhotiloja voivat sopimuksen mukaan käyttää muutkin kuin talon asukkaat.
esitti, että hekin toteuttavat sellaisen, kunhan remontin aika tulee. Näin päätettiin tehdä.
Hallituksen jäsen Saku Niemi pitää tärkeänä, että eri-ikäiset asukkaat otetaan huomioon.
– Kun taloyhtiössämme on monen ikäisiä asukkaita ja liikuntakyky voi olla rajoittunutta, niin halusimme tarjota tilat kaikille tasapuolisesti.
– Saatiin hyvä suunnittelija. Kun sanoin, että tehdään esteetön sauna, kukaan ei sanonut, että sellaista ei voi tehdä, Asta Vähäpassi kertoo.
Saunan lämpiämistä testattiin ja lopullista ratkaisua vielä kehitettiin testin pohjalta. Päädyttiin ratkaisuun, jossa kiukaan tuulettimen voi kellokytkimellä kytkeä päälle oman saunavuoron aikana.
Pyykki- ja kerhotilojen uusiminen mukaan lukien remontti tuli maksamaan noin 100 000 euroa. Erikoisvalmisteinen kiuas tuli Saku Niemen mukaan kalliimmaksi kuin tavallinen, mutta kokonaisuuden kannalta kustannuksella ei ollut suurta merkitystä.
suunnitelmallisia korjauksia ja talkootyötä
Vuoden taloyhtiön puheenjohtajaksi valittu Sirpa Sarkkinen on asunut Asunto Oy Kanervarannassa Oulun Kaijonrannassa lähes 30 vuotta, joista noin kymmenen vuotta hallituksen puheenjohtajana.
Taloyhtiön johtamisessa hän painottaa yhteisöllisyyttä ja taloyhtiön
arvon nostamista. Päätökset tehdään hallituksessa yhdessä ja ne perustuvat kuntoarvioihin sekä kiireellisyysjärjestykseen.
– Hallituksen jäsenet eivät aina ole rakennustekniikan asiantuntijoita, joten osaamista haetaan tarvittaessa ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Seitsemästä rakennuksesta koostuvassa yhtiössä on taloja yhdessä ja kahdessa kerroksessa, yhteensä 34 asuntoa. Sarkkisen aikana on toteutettu useita korjaushankkeita, joilla on parannettu asumisviihtyvyyttä ja turvattu kiinteistön arvoa.
Yhtiössä on muun muassa korjattu vesikatto ja maalattu julkisivuja.
Edessä on vaativin urakka eli rakennusten kengitys, sillä vuonna 1984 valmistuneen taloyhtiön rakennuksissa on valesokkelit. Kengityksen jälkeen tulee vuoroon tontin kuivatukseen liittyvien ratkaisujen suunnittelu.
Tulevaisuudessa on tontin vuokrasopimus myös umpeutumassa. Sarkkinen kantaa huolta vuokrankorotuksesta, sillä taloyhtiö investoi kalliisiin korjauksiin. Hän toivoo kaupungilta vastaantuloa korotuksessa.
Hän kertoo yhtiön säästäneen merkittävästi, kun huoltomaalauksia, pienkorjauksia, pihatöitä ja aitaelementtejä on tehty talkoina.
– Meillä asuu yhtiössä taitavia ihmisiä, joiden osaamista on hyödynnetty.
Sarkkinen on saanut kiitosta selkeästä, ikä- ja muistiystävällisestä viestinnästä.
– Nykyään on tärkeää viestiä myös englanniksi taloyhtiön asioista, sillä meillä on omistajia eri kulttuureista.
Englanti on monilla suomalaisilla hyvin hallussa, mutta kiinteistöalan erikoistermistö voi olla uutta.
– Isännöintiyritysten englanninkielisiltä sivuilta löytyy kiinteistöalan erikoissanastoa, hän vinkkaa.
Vuoden 2025 taloyhtiön puheenjohtajaksi valittu Sirpa Sarkkinen kokee palkinnon ennen kaikkea luottamuksen osoituksena. Jo ehdolle asettaminen tuntui arvokkaalta ja kertoi siitä, että pitkäjänteinen työ huomataan.
Asunto- ja kiinteistöalan ammattilainen
Avustamme rakentajia, vuokranantajia, taloyhtiöitä ja yksityishenkilöitä erilaisissa asumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä päivittäin.
Loihde on Suomen suurin kokonaisturvallisuuden toimittaja. Mikäli taloyhtiön turvallisuus mietityttää, ota yhteyttä lähimpään toimipisteeseemme, joita on ympäri Suomen.
loihde.com 029 001 3000
Valvojan tehtävät ja vastuut
taloyhtiön korjaushankkeessa
Teksti: Jenni Hupli, lakiasianjohtaja, Kiinteistöliitto | Kuva: KL Keksi
Hallituksen ja isännöitsijän tulee edistää korjaushankkeen valmistelua ja toteutusta huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti. Huomiota tulee kiinnittää etenkin riittävään resursointiin eli siihen, että hankkeen suunnittelu, toteutus ja valvonta teetetään ammattimaisilla toimijoilla.
Korjaushankkeiden läpivientiä sääntelee rakentamislaki. Rakennusvalvonta valvoo rakentamislupaa edellyttävää hanketta vain yleisen edun näkökulmasta. Oma valvoja toimii hankkeessa taloyhtiön etujen valvojana.
Taloyhtiön kannattaa sopia valvojan tehtävistä ja vastuista kirjallisesti. Yleensä nämä konsulttisopimukset sidotaan konsulttitoiminnan yleisiin sopimusehtoihin eli KSE 2013 -ehtoihin.
Valvojan tehtävät määritellään taloyhtiön ja valvojan välisessä kon-
sulttisopimuksessa. Tyypillisesti tehtävät jakautuvat yleis-, laadun-, aikataulu- sekä kustannusten valvontaan. Valvoja mm. koordinoi ja dokumentoi työmaa- ja suunnittelukokouksia sekä aloitus- ja työnaikaisia katselmuksia. Valvoja tarkastaa ja hyväksyy urakoitsijan esittämät ratkaisut, tarkastaa työsuoritusten suunnitelmanmukaisuuden sekä huolehtii lisä- ja muutostöiden teettämisestä sekä hyväksyttämisestä taloyhtiöllä. Osana kustannusvalvontaa valvoja tarkistaa laskujen maksukelpoisuuden ja varmentaa muutenkin maksupostien sopimuksenmukaisuuden.
Sopimuksessa on tärkeä sopia konsultin toimivaltuuksista mm. lisä- ja muutostöiden yhteydessä. Riittävillä valtuuksilla taloyhtiö voi osaltaan turvata hankkeiden läpiviennin sujuvuutta. Jos valtuudet ovat suppeat, tulee hallituksella olla riittävä päätöksentekovalmius mukautusten
tekoon.
Valvojan vastuut määräytyvät sopimuksen mukaisesti. Valvoja vastaa vain oman suorituksensa virheellisyydestä eli valvoja ei vastaa urakoitsijan työn laadusta. Vastuu urakkasuorituksen puutteellisuudesta kuuluu urakoitsijalle.
KSE-ehtojen mukaan valvojan vahingonkorvausvastuu rajautuu palkkion määrään. Ehtojen mukainen vastuunrajoitus ei kuitenkaan sovellu, jos valvoja on menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Oikeuskäytännössä konsultti on voitu tuomita laajoihinkin vahingonkorvausvastuisiin, jos vastuunrajoitusehto ei ole soveltunut. Valvoja on tuomittu esimerkiksi yhteensä 1,2 miljoonan euron korvauksiin kahdelle taloyhtiölle. Taustalla oli urakoitsijan konkurssi ja valvojan poikkeuksellisen moitittava menettely (HelHO S14/3326 ja S 14/3327).
taloyhtiöiden ääni kuuluu Kiinteistöliiton edunvalvonnassa
Teksti: Janne Salakka, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Kiinteistöliitto | Kuva: Johanna Laitala
Suomen Kiinteistöliiton tunnetuimmat jäsenpalvelut ovat neuvontapalvelut, koulutukset ja Kiinteistölehti. Vähemmän tunnettu mutta tärkeä palvelu on edunvalvonta, jota teemme kansallisella tasolla ja Euroopan unionissa. Kunta- ja maakuntatason vaikuttaminen kuuluu jäsenyhdistysten, kuten Kiinteistöliitto Keski-Suomen, pirtaan. Kiinteistöliiton edunvalvonta on ennen kaikkea tiedon tuottamista ja sen jakamista päättäjille. Kaikki alkaa tiedosta: Kiinteistöliiton asiantuntijat keräävät dataa esimerkiksi jäsenkyselyillä ja erinäisiä tietolähteitä hyödyntäen. Tämän jälkeen aineistot analysoidaan ja työstetään helpommin lähestyttävään muotoon. Näin saadaan ymmärrystä taloyhtiöiden tarpeista ja toiveista.
Paraskaan tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan se pitää saada päättäjien pöydille – kansanedustajille, mepeille, avustajille, ministeriöihin ja kuntien lautakuntiin.
Vuonna 2025 Suomen Kiinteistöliitto antoi 46 viranomaislausuntoa, tapasi kymmeniä päättäjiä ja oli kuultavana eduskunnassa useita kertoja. Aiheet vaihtelivat asunto-osakeyhtiölaista rakentamislainsäädäntöön ja verotuksesta turvallisuuskysymyksiin.
Lisäksi asumisen kustannukset, taloyhtiöiden taloudelliset haasteet ja ilmastokysymykset ovat nousseet edunvalvonnan kärkeen.
Lisäksi liitto sai 127 mediayhteydenottoa ja mainittiin eri medioissa 2 248 kertaa. Taloyhtiöiden asiat siis aidosti kiinnostavat ja herättävät keskustelua.
Samalla Kiinteistöliitto toimii aktiivisesti kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyöelimissä ja tuo taloyhtiöiden ääntä esiin myös viranomaisten työryhmissä.
Liitto on myös mukana kehittämässä isännöinnin pelisääntöjä: Isännöinnin eettinen neuvosto ja yleiset sopimusehdot syntyivät yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Kiinteistöliitto noudattaa edunvalvonnassaan hyvää edunvalvontatapaa. Lisäksi liitto kuuluu EU:n ja Suomen avoimuusrekistereihin, joista kuka tahansa voi seurata, millä asialla liitto on kulloinkin yhteyksissä päättäjiin. Edunvalvonta ei ole etäinen tai vieras ilmiö, vaan käytännönläheistä työtä taloyhtiöiden toimivan arjen eteen.
mihin energia ja eurot kuluvat?
Teksti: Petri Pylsy, johtava asiantuntija (energia ja ilmasto), Kiinteistöliitto | Kuva: KL Keksi
Lämmitys, sähkö ja vesi muodostavat merkittävän osan taloyhtiön hoitokuluista. Tyypillisesti 30–40 prosenttia hoitokuluista käytetään energiaan ja veteen. Aina ei ole täysin selvää, mistä laskut koostuvat. Kun ymmärrät perusasiat, voit tehdä parempia päätöksiä ja pitää näin asumiskustannukset kurissa.
lämmitys on suuri kuluerä
Taloyhtiöissä tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmitys vie ison siivun käytetyistä euroista. Tyypillisesti lämmityskustannusten osuus on noin 20–25 prosenttia hoitokuluista. Kaukolämmitteisessä taloyhtiössä kaukolämpölasku muodostuu kahdesta pääosasta: energiamaksusta ja perus-/tehomaksusta. Energiamaksu perustuu mitattuun kulutukseen (MWh) ja perusmaksu (€/v) määräytyy lämmityksen huippukulutushetken, esimerkiksi niin sanotun
laskutustehon mukaan. Perusmaksuun voi vaikuttaa myös kaukolämpöveden paluulämpötila.
Jos kaukolämpövesi ei jäähdy riittävästi taloyhtiön kaukolämpölaitteissa, voi tämä nostaa perusmaksun suuruutta.
Kaukolämmön energiamaksu voi olla kiinteän maksuun sijaan myös kausi- tai kuukausihinnoiteltu, eli talvella hinta on korkeampi kuin kesällä. Perusmaksu on usein noin 15–30 prosenttia vuotuisista kaukolämmön kokonaiskustannuksista.
Taloyhtiössä on tärkeää hallita myös hetkellisiä lämmityksen kulutuspiikkejä, eli lämmitystehoa.
Vesi ei ole ilmaista
Taloyhtiön vesimaksut eivät koostu vain kylmästä vedestä. Taloyhtiö maksaa myös jätevedestä ja lämpimän käyttöveden lämmityksestä. Kylmän veden ja jäteveden hinnat
saadaan suoraan vesilaitoksen hinnastosta. Lämpimän veden lämmityksen kustannus on laskettava itse.
Esimerkiksi Oulussa kylmän käyttöveden yksikköhinta olisi noin 4,09 €/m ja lämpimän käyttöveden yksikköhinta kaukolämmitetyssä kohteessa arviolta noin 8,4 €/m³.
Jos taloyhtiön keskimääräinen kokonaisvedenkulutus olisi 150 litraa per henkilö päivässä, josta noin 40 prosenttia on lämmintä vettä, olisi henkilöperusteinen vesimaksu noin 26 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.
taloyhtiö tarvitsee myös sähköä
Taloyhtiö voi käyttää sähköä esimerkiksi yleisten tilojen ja ulkoalueiden valaistukseen, pumppuihin ja puhaltimiin, hisseihin ja vaikkapa kylmäkellareihin.
Kiinteistösähkön osuus hoitokuluista on useimmiten 2-5 prosenttia,
5,68 /m2/ kk
Indeksitalo Oulu 2025, johon yhdistetty Tilastokeskuksen hoitokulutilaston v. 2024 PohjoisSuomen tietoja. Lämmin ja kylmä vesi sisältää myös jätevesimaksut. Tilojen lämmitys sisältää kaukolämmön tehomaksun. Sähköenergian hintana käytetty 10 snt/kWh.
Lähde: Petri Pylsy, Kiinteistöliitto koulutusmateriaali
jos sähköä ei käytetä lämmitykseen.
Sähkölasku koostuu kolmesta osaalueesta: sähköenergiasta, verkkopalvelusta, sähkö- ja arvonlisäveroista. Nyrkkisääntönä voidaan ajatella näistä jokaisen osan vievän kolmasosan sähkön kokonaiskustannuksista. Näistä vain sähköenergian voi kilpailuttaa.
Ymmärrä – fokusoi – toimi
On tärkeää tuntea oman taloyhtiön lähtötilanne. Tämä mahdollistaa asioiden laittamisen tärkeysjärjestykseen. Ensin kannattaa kiinnittää huomiota niihin asioihin, joilla on suurin vaikutus niin euroihin, energiankulutukseen kuin myös asumisviihtyvyyteen.
Useimmiten taloyhtiöissä voidaan asiat laittaa seuraavaan tärkeysjärjestykseen:
Viisi vinkkiä taloyhtiön hallitukselle
1. tilojen lämmitys
2. lämmin käyttövesi
3. kylmä käyttövesi
4. kiinteistösähkö.
On tärkeää, ettemme jää haaveilemaan, vaan selvitämme, valmistelemme, päätämme faktojen pohjalta ja toimimme päätösten mukaisesti.
1. Tunnistakaa taloyhtiön keskeiset energiankulutuskohteet ja asettakaa mitattavat tavoitteet energialle, vedelle ja sisäolosuhteille: esimerkiksi kulutukset, eurot ja huoneilman lämpötilat lämmityskaudella.
2. Varmistakaa kulutusseurannan toimivuus ja hyödyntäkää kulutusseurannan tietoja ja raportteja aktiivisesti ja laaja-alaisesti taloyhtiön johtamisessa.
3. Varmistukaa, että tekniset järjestelmät on huollettu, niiden säädöt ovat kohdillaan ja ne toimivat oikein, kuten esimerkiksi lämmitys-, ilmanvaihto- ja käyttövesijärjestelmä.
4. Laatikaa ja pitäkää ajan tasalla kunnossapitosuunnitelma (PTS) ja huomioikaa suunnitelmassa myös energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet ja niiden vaikutukset.
5. Keskustelkaa, kuunnelkaa ja viestikää aktiivisesti ja ymmärrettävästi myös energia-asioista, jotta osakkaiden päätöksenteko helpottuu ja ymmärrys oman taloyhtiön tilanteesta kasvaa.
Kysy – me vastaamme
Kalle Pyrhönen, asianajaja, varatuomari
Taloyhtiössä on viranomaisen määräämä tupakointikielto. Yksi asunnoista on myyty. Ostaja saa parvekkeella tupakoinnin jälkeen huomautuksen isännöitsijältä, että taloyhtiössä on parveketupakointikielto. Isännöitsijäntodistuksessa ei asiasta ollut mainintaa. Kenen virhe? Miten nyt kannattaa osakkaan / hallituksen toimia?
Isännöitsijäntodistuksen tarkoitus on antaa pyytäjälle tiivistetty tieto taloyhtiön tilasta, ja siten myös viranomaisen määräämästä tupakointikiellosta. Isännöitsijäntodistuksen antaa isännöitsijä, ja tämän ollessa esteellinen, hallituksen puheenjohtaja.
Taloyhtiö ja isännöitsijä vastaavat todistuksessa olevien tietojen oikeellisuudesta. Mikäli isännöitsijäntodistuksessa ilmenee puutteita, yhtiön hallituksen tulisi välittömästi huolehtia siitä, että todistuksessa ei ole jatkossa puutteita. Mikäli taloyhtiö on joutunut puutteen vuoksi korjausvelvolliseksi, hallituksen tulee arvioida mahdollinen isännöitsijän korvausvelvollisuus taloyhtiötä kohtaan. Mikäli osakkaalle / ostajalle aiheutuu vahinkoa tiedon puuttumisesta, hän voi esittää korvausvaatimuksen taloyhtiötä ja isännöitsijää kohtaan.
Ostin vasta tämän asunnon. Onko minun aivan pakko osallistua yhtiökokoukseen, kuulemma sellainen on tulossa maaliskuussa?
Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous on taloyhtiön ylin päätöksentekoelin. Kokouksessa osakkaat päättävät yhtiön tärkeistä asioista kuten tilinpäätöksestä, talousarviosta, vastikkeista, isoista remonteista ja hallituksen jäsenten valinnasta. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osal-
listua yhtiökokoukseen, jos osakkeenomistaja on yhtiökokousta edeltävänä päivänä merkittynä osakeluetteloon tai osakehuoneistorekisteriin.
Lain mukaan osakkaan ei ole pakko osallistua kokoukseen. Huomioiden kuitenkin se, että yhtiökokouksessa osakas pääsee osallistumaan yhtiön kannalta keskeiseen päätöksentekoon, suosittelen vahvasti siihen osallistumista.
s atu Kauppila, asianajaja, varatuomari
Lähden reissuhommiin puoleksi vuodeksi. Meillä vesimaksu määräytyy henkilöluvun mukaisesti. Voinko saada vapautuksen vesimaksuista tuolta komennusajalta?
Jos vesimaksu määräytyy henkilöluvun mukaan, henkilölukuun lasketaan kaikki huoneistossa tosiasiallisesti asuvat henkilöt. Vesimaksu määrätään, vaikka henkilö ei olisi kirjoilla osakehuoneistossa tai hänen postiosoitteensa olisi jokin toinen, mikäli henkilön katsotaan tosiasiallisesti asuvan huoneistossa. Arvioinnissa ei ole merkitystä, kuinka tiiviisti huoneistossa asuva henkilö todellisuudessa käyttää huoneistoa asumiseensa vaan merkityksellistä on, asutaanko huoneistossa vai ei.
Vakiintunut tulkinta on, ettei vesimaksun maksamisesta voi saada vapautusta tilapäisten tai epäsäännöllisten poissaolojen perusteella. Lisäksi oikeuskirjallisuudessa ja -tapauksissa on katsottu, ettei puolen vuoden asuminen muualla ole sellainen pitkäaikainen ja yhdenjaksoinen poissaolo, joka oikeuttaisi saamaan vapautuksen vesimaksusta. Puolen vuoden reissuhommat eivät näin ollen todennäköisesti oikeuta vapautukseen vesimaksuista komennusajalta.
Taloyhtiön ulko-/pyörävarasto on aivan täynnä. Voiko säilyttää lasten pulkkaa ja kelkkaa sekä pieniä suksia rappukäytävässä tämän talvikauden, ettei tarvitsisi joka kerta vintiltä hakea?
Taloyhtiöiden käytävät ja porraskäytävät ovat palomääräysten mukaisia uloskäytäviä, jotka muodostavat myös oman palo-osaston. Pelastuslain sekä rakennusten paloturvallisuusmääräysten mukaan kaikki poistumisreitit on pidettävä sellaisessa kunnossa, että henkilöt voivat poistua rakennuksesta nopeasti ja pelastushenkilöstö pääsee kohteeseen ilman viivytyksiä. Pelastuslain mukaan rakennuksen poistumisreittien tulee olla esteettömiä eikä poistumisreiteillä saa olla tavaroita, jotka voivat haitata poistumista tai lisätä palokuormaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei pulkkia, suksia tai muuta irtaimistoa saa säilyttää rappukäytävässä.
j uho j ärvinen, johtava asiantuntija (talous- ja veroasiat), Kiinteistöliitto
Hallituksessamme halutaan kilpailuttaa pankit. Pitääkö asia päättää yhtiökokouksessa vai riittääkö hallituksen päätös? Onko sillä merkitystä päätöksentekoon, jos taloyhtiöllä lainaa?
Taloyhtiön pankkipalveluita, kuten kaikkia yhtiön hankkimia palveluita on tarpeellista käydä säännöllisesti läpi ja tarvittaessa kilpailuttaa palveluntarjoajia. Muiden palveluiden tapaan hallitus yhteistyössä isännöitsijän kanssa hoitaa pankkipalveluiden kilpailutuksen ja huolehtii sopimuksista. Peruspankkipalveluista huolehtiminen kuuluu siis hallituksen tehtäviin. Mikäli samassa yhteydessä yhtiö nostaa lainaa tai avaa luotollisen tilin, tulee tältä osin asiasta päättää yhtiökokouksessa.
KONEURAKOINTI
KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT
• Traktoreilla ja kiinteistönhuoltokoneilla tapahtuva koneurakointi
• Kiinteistöhuolto
• Lumen aurausta ja liukkauden torjuntaa
• Harjausta
• Koneurakointi
• Pienremontit
SIIVOUS
• Siivous
• Kotisiivoukset
• Ruoanlaitto
• Kaupassakäynti
• Kiinteistö- ja liiketilasiivoukset kukkohovipalvelut.fi
Jo lähes 1600 taloyhtiötä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on liittynyt Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäseneksi ja hyödyntää monipuolisia palveluitamme.
Jäsenpalvelut ovat taloyhtiön hallituksen, isännöitsijän sekä tilin- ja toiminnantarkastajien käytettävissä.
Jäsenmaksuesimerkkejä:
As Oy Taloyhtiö 1 2 500 m3 200 €
As Oy Taloyhtiö 2 9 900 m3 300 €
Ota
yhteyttä!
Monta hyvää syytä olla jäsen — olemme taloyhtiösi asialla
Neuvonta
Jäsenlehti
Uutiskirje
Jäsensivut
Koulutus
Edunvalvonta
pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi Voit myös varata keskusteluajan toimistolle tai sopia etätapaamisen (Kirkkokatu 53, 90100 Oulu)
Meiltä löytyy kokeneita isännöinnin ammattilaisia taloyhtiösi käyttöön. Pyydä tarjous!
Ari Räisänen puh. 040 614 6819, tarjoukset@retta.fi rettaisannointi.fi | omaretta.fi
ISA-auktorisoitu isännöintiyritys Paikallinen perheyritys vuodesta 1985 www.hlahti.
Monipuoliset rahoitusratkaisut
taloyhtiön peruskorjauksiin
Me Pohjolan OP Yrityspalveluissa autamme taloyhtiötäsi onnistumaan niin pienissä kuin suurissakin remonteissa ja peruskorjaushankkeissa. Tunnemme alueemme taloyhtiöiden tarpeet.
Tarjoamme:
• taloyhtiösi tarpeisiin sopivan rahoitusratkaisun: Yrityslaina sopii erityisesti taloyhtiön pitkäaikaisiin investointeihin, kuten peruskorjauksiin.
Kestävät rahoitusratkaisumme sopivat sinulle, jos taloyhtiösi suunnittelee investointia esimerkiksi energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin.
Korkosuojauksen avulla teet taloyhtiösi lainanhoitokuluista ennustettavia ja hillitset rahoitusvastikkeiden nousua, sillä suojauksen vuoksi korkotaso on tiedossa koko laina-ajan.
• käyttöösi digitaaliset palvelut, jotka helpottavat raha-asioiden hoitamista. Käyttöoikeudet voi saada myös hallituksen puheenjohtajalle.
• avun talouden suunnitteluun ja seurantaan.
Yrityslainan myöntää osuuspankki tai OP Yrityspankki Oyj. Luotollisen yritystilin tarjoaa osuuspankki. Taloyhtiön korkosuojauksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj.
Hae yrityslainaa verkossa
Taloyhtiösi rahoitusneuvottelut saat helposti käyntiin hakemalla taloyhtiölainaa osoitteessa op.fi/yrityslaina. Liitä hakemukseesi mukaan
• viimeisin ja sitä edellisen vuoden virallinen tilinpäätös
