Keski-Suomen Kiinteistöviesti 1/2026

KIINTEISTÖ VIESTI

1 • 26

SUURIA

EROJA TALOYHTIÖIDEN JÄTEMAKSUISSA

Aktiivinen hallitus

kävi kulujen kimppuun

Ennen remonttia on selvitettävä taloyhtiökohtaiset vaatimukset

Uudet teknologiat mullistavat kaukolämmön tuotantoa Jyväskylässä

Huolehdimme puolestasi.

Jyväskylässä, pyydä tarjous: 040 479 8096 / marta kemell@kiinteistotahkola.fi 050 527 3938 / mikael.nummi@kiinteistotahkola.fi

Isännöinti

Digipalvelut 24/7

Talotili-palvelu pienille taloyhtiöille

Manageeraus

Välitys

Vuokravälitys

Asuntosijoittajien palvelut

11:llä paikkakunnalla Suomessa, kiinteistotahkola.fi

1 • 2026

Tässä lehdessä

4 Pääkirjoitus: Lähidemokratia asuntoosakeyhtiössä on arjen vaikuttamista

4 Lyhyesti

6 Aktiivinen hallitus kävi kulujen kimppuun

9 Oluttehtaan isännöitsijän talo valmistui vuonna 1898

10 Asiantuntijalta

12 Keittiön ilme päivittyi 2020-luvulle

14 Kauniit, mutta katalat vieraslajit

18 Energiansäästövinkkejä taloyhtiöille

20 Taloyhtiön vakuutusten valinta: vertailu ja perehtyminen kannattaa

23 Kiinteistöliiton käyttöikälaskuri on päivitetty

24 Kaukolämpöakku, sähkökattilat ja lämpöpumppulaitos uudistavat Jyväskylän kaukolämmön tuotantoa

26 Meiltä kysyttyä – Äänileikkuri

28 Kuntakohtaiset erot taloyhtiöiden jätekustannuksissa ovat KeskiSuomessa jopa tuhansia euroja

32 Palveluhakemisto

33 Kiinteistöliitto Keski-Suomen vuosi 2025

34 Jäsenpalvelut käytössäsi

6

12

KESKI-SUOMEN

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenlehti, 25. vuosikerta

Keski-Suomen Kiinteistöviesti jaetaan neljä kertaa vuodessa kaikille jäsentaloyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja muille yhdistyksen sidosryhmille.

14

28 24

Julkaisija Kiinteistöliitto Keski-Suomi, Yliopistonkatu 11 C, 40100 Jyväskylä

Kustantaja KKY-Palvelu Oy

Päätoimittaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Toimitus Viestintä-Paprico Oy ja Kiinteistöliitto Keski-Suomi, kiinteistoviesti@paprico.fi

Ulkoasu Viestintä-Paprico Oy

Ilmoitusmyynti Mediatoimisto Dorimedia Oy, 050 468 2290, timo.hyvonen@dorimedia.fi

Painopaikka Kirjapaino Kari, Jyväskylä

Painosmäärä 7 120 kpl

Osoitelähde Kiinteistöliiton jäsenrekisteri

Osoitteenmuutokset kiinteistoliitto.fi/osoitteenmuutos, 045 208 6560, keski-suomi@kiinteistoliitto.fi

Seuraava numero 2/2026 ilmestyy viikolla 20, aineistopäivä 13.4.2026.

Hannu Mähönen

Päätoimittaja, toiminnanjohtaja

Lähidemokratia asunto-osakeyhtiössä on arjen vaikuttamista

Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli ei ole vain tapa omistaa kiinteistöjä, vaan myös merkittävä lähidemokratian muoto. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat päättävät omaan elinympäristöönsä ja omaisuuteensa vaikuttavista asioista. Se on käytännön demokratiaa parhaimmillaan: lähellä ihmistä, konkreettista ja suoraan elämänlaatuun vaikuttavaa.

Yhtiökokouksessa jokaisella osakkaalla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Siellä päätetään yhtiön suurista linjoista ja valitaan hallitus toteuttamaan osakkaiden tahtoa. Osakkailla on oikeus saada haluamansa asia kokouksen käsiteltäväksi, ja äänileikkuri takaa sen, ettei kukaan yksin saa liian suurta päätösvaltaa.

Vaikka yhtiökokous käyttää ylintä valtaa, arjen demokratia kulminoituu hallituksen työhön. Hallituksen jäsenet ovat yleensä yhtiön asukkaita tai osakkaita – naapureita, jotka hoitavat yhteisiä asioita vapaa-ajallaan. Tämä luo matalan kynnyksen vuorovaikutukselle.

Suurin haaste on osakkaiden passiivisuus. Kun yhtiökokouksiin osallistuu vain harva, päätösvalta keskittyy helposti pienelle joukolle. Silloin muutaman aktiivin näkemykset voivat ohjata koko yhtiön suuntaa, vaikka ne eivät vastaisi enemmistön tahtoa. Osallistumisaktiivisuutta voidaan kuitenkin lisätä paremmalla viestinnällä ja tekemällä osallistumisesta mahdollisimman helppoa esimerkiksi etäyhteydellä.

Asunto-osakeyhtiölaki antaa puitteet, mutta todellinen lähidemokratia syntyy ihmisten välisestä kunnioituksesta ja halusta kehittää yhteistä kotitaloa. Se opettaa vastuunottoa, taloudenpitoa ja yhteistyötaitoja – asioita, jotka ovat koko yhteiskunnan vakauden perustana.

Taloyhtiöiden varauduttava menojen nousuun talousarvioissaan vuodelle 2026

Kiinteistöliitto Keski-Suomi on laatinut jäsenilleen talousarvio-ohjeen vuodelle 2026. Ohjeessa esitetään taloyhtiön menojen muutokset vuodesta 2025 vuoteen 2026 alueen suurimmilla paikkakunnilla selkeästi siten että 2026 talousarvion perustana voidaan käyttää vuoden 2025 toteutuneita menoja.

Vesihuollon menot nousevat Laukaassa 15 prosenttia, Äänekoskella 13 prosenttia, Muuramessa 9 prosenttia, Saarijärvellä 7 prosenttia ja Jyväskylässä 5 prosenttia.

Saarijärvellä kaukolämmön menot nousevat 6 prosenttia ja monilla muilla paikkakunnilla 3–4 prosenttia.

Jätehuollon menot nousevat Keuruulla runsaat 15 prosenttia ja Jämsässä liki 11 prosenttia.

Vuoden aikana voi tulla yllättäviä lisämenoja. Siksi taloyhtiön pitää aina huolehtia taloudellisesta varautumisesta, niin että taloyhtiön maksuvalmius säilyy kaikissa tilanteissa.

▶ Keski-Suomen talousarvio-ohje 2026 löytyy jäsensivuilta kohdasta Työkaluja taloyhtiöille.

Ikä- ja muistiystävällinen taloyhtiö -hanke 2024–2025 kokosi tietoa ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla turvallista, esteetöntä, muistiystävällistä ja yhteisöllistä asumista voidaan tukea taloyhtiöissä. Osana hanketta on julkaistu opas taloyhtiöiden hallituksille, isännöitsijöille ja asukkaille.

▶ Opas löytyy hankkeen sivuilta www.kiinteistoliitto.fi/taloyhtio/ajassa/ikajamuisti/

Kannessa

Näkymä Jyväskylän Harjulta

Kuva: Ilona Pietiläinen

Tietosuojavaltuutetulta

uusia

vastauksia asumisen tietosuojaa koskeviin kysymyksiin

Tietosuojavaltuutetun toimisto on julkaissut uusia vastauksia asumisen tietosuojaa koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Vastauksissa käsitellään muun muassa kameravalvontaan, tallentaviin lukitusjärjestelmiin, asunnoista otettuihin kuviin ja mitattaviin teknisiin tietoihin liittyviä kysymyksiä. Vastauksissa on tietoa myös henkilötietojen käsittelysopimuksessa sovittavista asioista sekä sähköpostin ja somekanavien käytöstä.

▶ Kysymykset ja vastaukset löytyvät tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta: tietosuoja.fi/usein-kysyttya-asuminen

Hissiavustuksen määrä nousee 45 prosenttiin

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) myöntämän hissiavustuksen määrää korotetaan tänä vuonna. Hissittömään kerrostaloon tai luhtitaloon rakennettavaan jälkiasennushissiin voi saada jatkossa enimmillään 45 prosentin avus-

Tarkista

tuksen kustannuksista. Esteettömyysavustuksen avustusprosentti pysyy 35 prosentissa.

▶ Lisätietoja www.varke.fi/fi/yhteisot-ja-yhtiot/ avustukset-yhteisoille-ja-yhtioille/hissiavustus

yhteystietosi, niin saat yhtiökokouskutsun oikeaan osoitteeseen

Osakkeenomistajien kannattaa tarkistaa ja tarvittaessa päivittää posti- ja sähköpostiosoitteensa Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään, jotta yhtiökokouskutsu löytää perille.

Taloyhtiö saa osakkeenomistajien yhteystiedot huoneistotietojärjestelmästä viestintää ja asioiden hoitamista varten. Taloyhtiöillä on mahdollisuus lähettää yhtiökokouskutsu kirjeen sijaan myös sähköpostilla, mikäli osakkeenomistaja lisää sähköposti-

osoitteensa yhteystietoihinsa.

Osakkeenomistajien postiosoitteet päivittyvät huoneistotietojärjestelmään pääsääntöisesti suoraan väestötietojärjestelmästä, mutta sähköpostiosoite pitää jokaisen itse ilmoittaa huoneistotietojärjestelmään.

Osakkeenomistaja voi tarkistaa omistamaansa huoneistoa koskevat yhteystiedot Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa. Jos yhteystiedot eivät ole ajan tasalla, ne pitää korjata.

▶ www.maanmittauslaitos.fi/huoneiston-omistajan-yhteystiedot

Keskisuomalaiset jäsenet soittivat neuvontaamme viime vuonna puheluita yhteensä

1

024

Yhdistyksemme toiminnanjohtajan neuvontaan jäsenet soittivat puheluita

365

Kiinteistöliiton laki-, korjausja tekninen, energia-, talous- ja veroneuvonta saivat puheluita Keski-Suomesta yhteensä

659

Sellaisia jäseniä, jotka soittivat neuvontaamme vuoden aikana ainakin kerran, oli yhteensä

LÄhdE: KiinTEiSTöLiiTTO KESKi-SuOMEn JÄSEnrEKiSTEri

Aktiivinen hallitus kävi kulujen kimppuun

Vapaudenkatu 8:n taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Milla Hänninen pitää tärkeänä sitä, että hallituksella on reaaliaikainen tieto yhtiön tuloista ja menoista.

Asunto-osakeyhtiö Jyväskylän

Vapaudenkatu 8:n asuintalo sijaitsee kuin herran kukkarossa: puiden, pensaiden ja rakennusten ympäröimänä, mutta aivan ydinkeskustan vieressä. Talossa on kahdeksan asuntoa. Ainoassa perhekoon asunnossa, jossa on noin sata neliötä, asuu taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Milla Hänninen perheineen.

toon ja vaihtanut nimetyn isännöitsijän niin sanottuun kevytisännöintiin.

– Teimme kaupat asunnosta elokuussa 2019 etsittyämme pitkään uutta asuntoa läheltä keskustaa. Meille tilanne oli hyvä, sillä pääsimme vaikuttamaan uuden kotimme materiaalivalintoihin. Muutimme taloon tammikuussa 2021.

Hänniset ostivat ennakkomarkkinoinnissa olleen poikkeuksellisen kohteen, jossa heidän oli jo alkuvaiheessa pohdittava vastuuta omaisuudestaan. Ky- n TEKSTI: TIMO SILLANPÄÄ

Taloyhtiön hallitus on viime vuonna laittanut aktiivisesti yhtiön taloutta kun-

Asunto-osakeyhtiö Vapaudenkatu 8:n hallituksen puheenjohtaja Milla Hänninen sanoo, että alhaista hoitovastiketta käytetään asuntokaupassa usein markkinointikeinona. ”Kannattaa selvittää, miksi vastike on alhainen. Onko se merkki hyvin vai huonosti hoidetusta taloudesta?”

”Kun kävimme ensimmäistä kertaa tontilla, ihmettelimme, miten tästä voi tulla moderni asuintalo”, Milla Hänninen kertoo. Kuva on otettu syksyllä 2019.

Ilmakuva havainnollistaa Vapaudenkatu 8:n sijainnin. Vasemmalla yläkulmassa näkyy Vapaudenkatua ja Lounaispuistoa. Asukkaat ovat itse parantaneet puutarhan viihtyisyyttä ja hyötykäytön mahdollisuuksia viljelylaatikoilla ja pergolalla.

seessä oli entinen Päivärinteen päiväkoti, jota Garantia Rakennus Oy oli lähdössä saneeraamaan asuintaloksi. Asuinrakennuksen osana on säilytetty suojeltu, vuonna 1898 rakennettu hirsitalo.

Vanhasta hirsirakennuksesta ei ole enää näkyvissä mitään lukuun ottamatta luonnonkivistä tehtyä kivijalkaa. Lopputuloksena on 1950-luvulla tehdyn peruskorjauksen ulkoasua mukaileva 2-kerroksinen asuinrakennus, jossa on kahdeksan asuntoa. Koska rakenteisiin jäi vanha hirsirunko, Hännisen ystävä suositteli rakennustyön tarkkailijan käyttöä.

Tarkkailija valvoo osakkeenomistajien oikeuksia ja puuttuu mahdollisiin rakentamisen virheisiin.

– Meille oli tärkeää, että asuntomme sisäilma on kunnossa. Löysimme perinnerakentamista tuntevan rakennustyön tarkkailijan, joka seurasi puolestamme

vanhan talon saneerausta. Tarkkailija raportoi asuntojen ostajille töiden etenemisestä.

Hänniselle tarkkailijan käyttö toi ennen muuta turvallisuuden tunteen siitä, että työt tehdään oikein.

– Lopputulos on onnistunut ja persoonallinen asuintalo, hän kehuu.

Liian alhainen vastike oli vienyt talouden kuralle

Vaikka rakennusvaihe meni jouhevasti, harmaita hiuksia aiheuttavat ongelmat olivat vasta edessä. Normaalin käytännön mukaan rakennusliike hallinnoi taloyhtiötä hallinnonluovutuskokoukseen asti. Se pidetään noin puoli vuotta kohteen valmistumisen jälkeen. Vapaudenkatu 8:n hallitus valittiin vuoden 2021 puolivälin tienoilla.

– Alkuvaiheessa meillä ei ollut reaali-

aikaista näkymää yhtiön talouteen, eikä siksi mahdollisuuksia arvioida maksamamme hoitovastikkeen riittävyyttä, Hänninen kertoo.

Tilanne kärjistyi vuonna 2024, kun hallitus sai vain hieman ennen yhtiökokousta isännöitsijältä tiedon, että taloyhtiön maksuvalmius on negatiivinen.

– Hoitovastike oli ollut pitkään liian alhainen. Hallituksen oli esitettävä yhtiökokoukselle ylimääräisten hoitovastikkeiden keräämistä talouden tasapainottamiseksi.

Hänniselle keskeinen opetus on ollut se, että hallituksen pitää olla aktiivinen toimija yhtiön taloudenpidossa. Vaikka isännöitsijällä olisi velvollisuus raportoida liian alhaisista vastikkeista, on myös hallituksen huolehdittava siitä, että se

JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

saa tietoa taloudesta ajoissa ja voi tarvittaessa tehdä korjausliikkeitä.

– Hallitus on vastuussa osakkaiden omaisuudesta. Näen myös, että jokaisen osakkaan pitäisi olla perillä asuntovarallisuuden hoidosta, vaikka ei olisi hallituksessa mukana. Mutta varsinkin isännöitsijän pitäisi tietää, mikä on riittävä hoitovastike yhtiölle.

Kaikki kulut käytiin läpi tiheällä kammalla

Kun talouden ongelmat oli tiedostettu, hallitus ryhtyi aktiivisesti käymään läpi taloyhtiön kuluja ja päätti etsiä säästöjä kuluihin. Kaikki taloyhtiön kuluerät käytiin läpi tiheällä kammalla.

– Mietimme, millaisista asioista voimme löytää säästöjä kilpailuttamalla palveluita ja onko asioita, joita voimme tehdä itse. Hallituksen jäsenillä on onneksi talouspuolen osaamista, mikä on helpottanut vastuun ottamista, Hänninen kertoo. Korjausliikkeiden tekoa auttoi taloyhtiön hyvä yhteishenki, ja säästökohteita löytyi.

Huoltoyhtiö ymmärsi tilanteen ja esitti ratkaisuja talvikunnossapidon kustannusten pienentämiseksi. Kesäajalla pihaa päätettiin hoitaa omin voimin.

– Talossa on pieni porraskäytävä, jonka siivouksen ja mattohuollon päätimme hoitaa itse. Siitä tuli merkittävä säästö vuositasolla, vaikka käytävän siivouksessa on kyse varttitunnin työstä muutaman viikon välein.

– Kilpailutimme myös yhtiölainan, mikä hoitui yhdellä puhelinsoitolla. Pankki säilyi samana, mutta se pudotti lainan marginaalia säilyttääkseen asiakkuuden. Osakkaiden taloudellinen rasitus hel-

pottui ”hevoskuurin” ansiosta. Vuoden 2025 hoitokate oli jo reilusti ylijäämäinen.

Säästöjä hallintoon kevytisännöinnillä

Menojen tarkempi syynäys paljasti hallitukselle, että hallinto oli ollut parin ensimmäisen vuoden aikana yksi suurimmista kulueristä. Isännöintipalvelujen kilpailutus osoitti, että hintataso alueella on varsin yhtenäinen. Hallitus ei kuitenkaan halunnut ottaa taloushallintoa täysin omalle vastuulleen, vaan lähti etsimään uudenlaisia ratkaisuja.

– Siirryimme käyttämään kevytisännöintiä tarjoavan yrityksen palveluja. Voimme valita tarvitsemamme palvelut ja tällä hetkellä käytämme vain taloushallinnon palveluja. Meille on nimetty oma kirjanpitäjä, minä tarkastan ja hyväksyn hallituksen puheenjohtajana laskut. Verkkoportaalissa näen koko ajan yhtiömme taloudellisen tilanteen reaaliajassa, Hänninen kertoo.

Isännöintiin liittyvät muutokset tuovat säästöjä, jotka näkyvät yhtiön taloudessa kuluvana vuonna.

Kevytisännöintiä tarjoava yritys laatii tilinpäätöksen ilman viiveitä ja tekee ehdotuksen vastikkeesta tulevalle tilikaudelle. Hänninen on saanut nimetyltä kirjanpitäjältä nopeasti vastauksia, jos jokin asia on askarruttanut mieltä. Kun hallitus on koko ajan selvillä, miten talous kehittyy suhteessa talousarvioon, korjausliikkeitä voidaan tehdä nopeasti.

– Osakkailla on nyt mielenrauha, kun yllätyksiä ei ole odottamassa seuraavassa tilinpäätöksessä. Suomalaisilla on kuitenkin suurin varallisuus kiinni omassa

kodissa. Lopulta pienen taloyhtiön talouden pitäminen kunnossa vaatii vain maalaisjärkeä. Tukea ja tietoa saa esimerkiksi Kiinteistöliiton asiantuntijoilta.

Hänninen on huomannut, että asuntokaupassa yksi markkinointikeino on alhaisen hoitovastikkeen korostaminen. Asunnon ostamista suunnittelevan on syytä olla tarkkana.

– Kannattaa selvittää, mitkä ovat perusteet alhaiseen vastikkeeseen. On tietysti myönteistä, jos yhtiö on aikaisempina vuosina kerännyt hyvän puskurin ja vastike on siksi alhainen. Huonompi vaihtoehto on se, että korjauksia on siirretty eikä niihin ole varauduttu keräämällä puskuria. Alhainen vastike sinänsä ei kerro mitään taloyhtiön tilanteesta.

Yhtiöjärjestys saattaa vaatia muutoksia

Tähän saakka kokemukset kevytisännöinnistä ovat olleet myönteiset. Hänninen uskoo, että palvelu soveltuu parhaiten pieniin taloyhtiöihin, jotka hallinnoivat suhteellisen uutta kiinteistöä.

– Talon ikääntyessä on ehkä tarkasteltava, riittääkö kevytisännöinti. Silloin tulee arvioitavaksi suurempien peruskorjausten toteuttaminen. Tosin hallituksen on oltava kartalla niissäkin tilanteissa: se ei voi luottaa vain isännöitsijän näkemyksiin.

Hänninen muistuttaa, että siirtyminen kevytisännöintiin voi vaatia muutoksia yhtiöjärjestykseen.

– Meillä oli yhtiöjärjestyksessä sanamuotona ”pitää olla nimetty isännöitsijä”. Se muutettiin ylimääräisessä yhtiökokouksessa muotoon ”voi olla nimetty isännöitsijä”.

nurkkaus ennen ja jälkeen peruskorjauksen. Milla Hänninen sanoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen.

Fredrik Wilhelm Lönn kuvasi Jyväskylän Juomatehtaan isännöitsijän talon alkuperäisessä asussaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Oluttehtaan isännöitsijän talo valmistui vuonna 1898

Vapaudenkatu 8:n puutalon historia ulottuu 1800-luvulle saakka. Alueen kehittymiseen on vaikuttanut keskeisesti oluttehdas, joka perustettiin vuonna 1859 Lounaispuiston ja Jyväsjärven väliselle maalle.

Vuonna 1898 rakennettiin silloiseen Vapaudenkatu 10:een hirsitalo oluttehtaan asuin- ja konttorirakennukseksi. Alkujaan rakennus tunnettiin juomatehtaan isännöitsijän talona.

Vuosina 1923–1952 talossa asui Jyväskylän kaupungininsinööri perheineen. Aikansa tyylin mukaisesti rakennus oli koristeellinen, mutta se remontoitiin vuosina 1953–54 kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnitelmien pohjalta päiväkotitoimintaan sopivaksi. Ulkoasu muotoutui 1950-luvun virtausten pohjalta.

Vuonna 1953 rakennukseen muutti Jyväskylän seminaarin naistenosastolla 1865 aloittanut Suomen vanhin lastentarha. Muuton yhteydessä se sai nimekseen Päivärinteen lastentarha, sittemmin Päivärinteen päiväkoti. Toiminta siirtyi Puistokoulun laajennukseen elokuussa 2010, ja talo jäi tyhjilleen.

Alueen muutos käynnistyi 2010-luvulla Vapaudenkatu 8:n päärakennus on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi sekä historiallisin että kaupunkikuvallisin perustein.

Vuonna 2010 Jyväskylän kaupunki laati kaavaluonnoksen, jonka tavoitteena oli suunnitella laadukasta asuntopainotteista rakentamista Hämeenkadun alueelle kortteleihin 65, 139 ja 140. Alue rajautuu etelässä Haarakatuun ja Hannikaisenkatuun, pohjoisessa Vapaudenkatuun ja Minna Canthin katuun. Kaava sai lainvoiman vuonna 2016.

Kaavamuutoksen jälkeen jyväskyläläinen Garantia Rakennus Oy hankki omistukseensa Alvar Aallon suunnitteleman Casa Laurénin sekä entisen Päivärinteen päiväkodin, kun kaava näytti vahvistuvan. Näiden lisäksi yritys osti vanhan ortopediasairaalan. Vanhat rakennukset peruskorjattiin asuinkäyttöön.

Päivärinteen entisessä päiväkodissa vain vanhin hirsirakenteinen osa on suojeltu. Viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä purettiin pois 1970-luvulla rakennettu lisäsiipi ja tilalle rakennettiin kaksi asuntoa käsittävä uusi lisäsiipi. Vanhan piharakennuksen tilalle nousi autokatos. KESKi-SuOMEn

Asiantuntijalta

Petri Pylsy

Kiinteistöliiton johtava asiantuntija (energia ja ilmasto)

Mikä on sähkön tehomaksu?

Energiaviraston uusi määräys on lisännyt kiinnostusta siihen, mitä sähkön tehomaksu eli tehokomponentti tarkoittaa taloyhtiöille. Tehopohjaiset sähkönjakelumaksut eivät ole uusi keksintö, vaan monilla verkkoyhtiöillä niitä on ollut käytössä jo vuosia. Pienillä asiakkailla säilyy jatkossakin mahdollisuus valita vaihtoehto ilman tehokomponenttia. Isommat ja enemmän sähköä käyttävät taloyhtiöt ovat useimmiten jo nyt maksaneet käytetystä tehosta mittauksen perusteella verkkoyhtiölle.

Miten tehokomponentti määritellään?

Energiaviraston määräys yhtenäistää hinnoittelun pelisääntöjä. Jos sähkönjakelumaksu sisältää tehokomponentin, laskutus perustuu kuukauden suurimpaan mitattuun 60 minuutin keskitehoon. Hinta ilmoitetaan euroina per kilowatti kuukaudessa. Asiakkailla, joiden käyttöpaikan pääsulakekoko on enintään 3x63 ampeeria, on 8 kilowatin kynnysraja. Kynnysraja vähennetään tunnin keskitehosta. Verkkoyhtiö voi myös hinnoitella tehoa eri tavoin päivällä ja yöllä, jos esimerkiksi verkossa on yöaikaan hyvin kapasiteettia tarjolla.

Tuleeko tehomaksu kaikille taloyhtiöille?

Verkkoyhtiö päättää, tarjoaako se tehokomponenttia sisältäviä tuotteita. Pienille asiakkaille on aina oltava tarjolla myös tuote ilman tehokomponenttia. Uudet vaatimukset tulevat viimeistään voimaan vuoden 2029 alussa. Jos tehopohjainen hinnoittelu yleistyy, kyse on hinnoittelurakenteen muutoksesta, ei uudesta lisämaksusta. Käytännössä hinnoittelurakenteen muutoksessa osa asiakkaista hyötyy ja osa maksaa enemmän. Toivottavasti verkkoyhtiöt tasapainottavat mahdollista muutosta pienemmillä perusmaksuilla.

Vaikuttaako asukkaiden oma sähkönkäyttö taloyhtiön tehomaksuun? Tyypillisessä tilanteessa asukkaiden sähkönkulutus ei vaikuta taloyhtiön tunnin keskitehoon. Asukkailla on omat sähkösopimuksensa, ja heidän kulutuksensa mitataan verkkoyhtiön asuntokohtaisilla sähkömittareilla. Taloyhtiön keskitehossa näkyvät vain kiinteistösähkön kulutuskohteet, kuten LVI-laitteet, va-

Verkkoyhtiö päättää, tarjoaako se tehokomponenttia sisältäviä tuotteita.

Pienille asiakkaille on aina oltava tarjolla myös tuote ilman tehokomponenttia.

laistus sekä mahdolliset latauspisteet, yhteissaunat ja kylmäkellarit, jotka ovat kiinteistösähkön mittauksen piirissä. Asuntojen omat sähkösaunat sisältyvät asukkaiden omiin sähkölaskuihin.

Poikkeuksena on sähkön yhteishankinta, jossa huoneistosähkön kustannukset kerätään osakkailta esimerkiksi erillisellä sähkövastikkeella.

Näin taloyhtiö vähentää kulutuspiikkejä Taloyhtiön on hyvä ymmärtää oma kiinteistösähkön käyttö ja kulutuspiikkien syyt.

Panosta ainakin näihin:

• ymmärrä energian ja tehon ero

• tiedä kiinteistösähkön pääsulakkeiden koko

• seuraa verkkoyhtiön hinnoittelua ja tarjolla olevia tuotteita

• selvitä kulutusprofiili ja kulutuspiikit mittaustiedoista

• tunnista piikkien aiheuttajat, kuten yhteissaunat ja sähköautojen lataus, ja pohdi voiko niihin vaikuttaa

• älä siedä sähkön hukkakulutusta, esimerkiksi vääriä käyttöaikoja ja viallisia laitteita

• huomioi sähköteho ja sen hallinta investoinneissa: muun muassa latauspisteet, lämmitysmuutokset, automaatio ja älyohjaus.

▶ Energiaviraston tiedote: energiavirasto.fi/-/sahkon-jakelun-hinnoitteluperusteet-yhtenaistetaanvuoteen-2029-mennessa

Tervetuloa Jyväskylän RakennusmessuilleKeski-Suomen suurimpaan rakentamisen ja asumisen tapahtumaan! Luvassa on erityistä juhlatunnelmaa, sillä vietämme 50-vuotisjuhlavuotta.

Jyväskylän Rakennusmessut esittelee parhaat ratkaisut rakentamiseen ja remontointiin sekä ideat sisustamiseen ja vapaa-aikaan. Mukana on yli 120 näytteilleasettajaa sekä ajankohtaista ohjelmaa.

TALOYHTIÖT JA ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTOT, TILAA TALOYHTIÖPAKETTI

Pakettien tilaukset: maarit.mantela@paviljonki.fi JYVÄSKYLÄN

Paketti sisältää sisäänpääsyn messuille, lounaan, kahvin & pullan. Hinta 37 €/hlö, sis. alv. (norm. 51 €).

jklrakennusmessut.fi

Keittiön ilmeen päivitys rivitaloasunnossa

Pienen keittiön kalustesuunnittelu oli haasteellista ja kaikki toiminnot mietittiin tarkkaan. Yhdeksän neliön tilaan tuli toimivuutta keskittämällä korkeat kaapit vain toiselle sivulle keittiötä.

n TEKSTI JA KUVAT: ILONA PIETILÄINEN

Muutostyöilmoituksesta alkava remontti toteutetaan taloyhtiön ja isännöitsijän antamia ohjeita noudattamalla. Ilmoitus vaaditaan, jos remontti tai muutostyöt voivat vaikuttaa taloyhtiön rakenteisiin, yhteisiin tiloihin tai järjestelmiin. Taloyhtiökohtaiset vaatimukset on selvitettävä ennen remonttitöiden aloittamista.

Taloyhtiön hyväksymä valvoja varmistaa remontin oikeellisuuden, hallitus päättää valvonnasta tapauskohtaisesti. Valvonnan kustannuksista vastaa osakas. Rivitalokolmion keittiön ilme haluttiin päivittää 2025 vuoteen remontin avulla. Ensimmäinen toimenpide ennen remontin aloittamista oli taloyhtiölle ja isän-

Ennen remonttia oli keittiö ahdas suurten kodinkoneiden sekä syvien kaapistojen vuoksi. Remonttia helpotti se, että vesipiste pysyi entisellä paikallaan.

nöitsijälle toimitettu kirjallinen muutostyöilmoitus. Lomakkeen ilmoitukselle sai taloyhtiöltä.

Muutostyöilmoituksessa tulee kertoa remontin sisältö, kesto, tekijät ja mahdolliset suunnitelmat, kuten lvi- ja sähkösuunnitelmat. Ennen vuotta 1994 rakennetuissa keittiössä on tehtävä myös asbestikartoitus. Asbestikartoituksen tulokset liitetään taloyhtiölle toimitettaviin asiakirjoihin. Mahdollinen asbestilöydös vaatii valtuutetun asbestipurkajan ja asianmukaiset purkutyöt.

Muutostyöilmoituksen hyväksymisestä saatiin taloyhtiön hallitukselta kirjallinen ilmoitus. Remontti aloitettiin vasta sen jälkeen.

Integroitu liesituuletin hellassa vaatii tilan keittiökalusteesta. Kalustesuunnittelussa otetaan huomioon laatikoiden koko sekä syvyys. Putkisto kulkee laatikoiden takana.

Koti kuntoon, osa 1/4

Ilona Pietiläinen on jyväskyläläinen valokuvaaja, toimittaja ja kirjailija. Hän esittelee juttusarjassa sanoin ja kuvin, miten vuonna 1985 rakennetun 71-neliöisen rivitaloasunnon peruskorjaus toteutettiin.

Purku- ja remonttitöiden alkaessa huomioitiin taloyhtiön muut osakkaat. Remontista ja siitä mahdollisesti aiheutuvista äänihaitoista kerrottiin etukäteen. Keittiökalusteiden kuvat oli piirrätetty jo hyvissä ajoin ennen remonttia. Kuvissa näkyvät muutokset vesi- ja sähköpisteisiin kirjattiin muutostyöilmoitukseen. Vanhan keittiön ja sen pintojen purkamisen jälkeen tarkastettiin, että poh-

Keittiökalusteiden kuvat oli piirrätetty jo hyvissä ajoin ennen remonttia. Kuvista näkyvät muutokset vesija sähköpisteisiin kirjattiin muutostyöilmoitukseen.

Keittiöremontissa päädyttiin jättämään yläkaapit kokonaan pois. Astianpesukone on varustettu kuivaustoiminnolla.

jarakenteet olivat kunnossa. Vasta sen jälkeen aloitettiin uuden rakentaminen. Aikaisemman omistajan tekemän asbestikartoituksen vuoksi ei sitä tarvinnut tehdä uudelleen.

Remontissa kannattaa suosia kierrätystä

Puretut keittiökalusteet sekä vanhat kodinkoneet saivat tori.fi-sivuston kautta uuden sijoituspaikan. Kalusteiden noutoajankohta ajoitettiin purkupäivään. Pois kuljetettavan purkumateriaalin määrä minimoitiin tällä tavoin.

Purkujätettä tuli vain välitilan laatoituksen poistamisesta sekä vanhan kattomateriaalin purkamisesta. Myös lattioista purettu laminaatti kierrätettiin.

Purkutöiden jälkeen oli helpointa toteuttaa sähkömuutokset. Keittiössä muutettiin vain valaisimien paikkoja. Muut vesi- ja sähköpisteet pysyivät paikallaan, eikä korjausta vaativia yllätyksiä tullut. Sähköurakoitsija piirsi muutoksista sähköpiirustukset, jotka liitettiin muutostyöilmoitukseen.

Seinien ja lattioiden vaatimat tasoitustoimenpiteet tehtiin heti sähkömuutosten jälkeen. Maalattavat ja tapetoitavat pinnat kitattiin, hiottiin ja pohjamaalat-

tiin kauttaaltaan. Lopuksi maalille jäävä pinta maalattiin lopulliseen sävyyn ja tapetille jäävät seinät tapetoitiin. Tämä oli nopeinta tehdä ennen uusien kattopaneelien asentamista paikalleen. Paneloinnin jälkeen asennusvuorossa oli vinyylilankkulattian sekä keittiökalusteiden asentaminen.

Keittiökalusteiden rungot tulivat keittiöliikkeestä valmiiksi kasattuina, mikä sujuvoitti asennustyötä. Kivitasoon oli upotettu allas ennakkoon kivivalmistajan toimesta. Ennakkoasennus takasi asennusreiän koon oikeellisuuden.

Pienen keittiön kalustesuunnittelu oli haasteellista ja kaikki toiminnot mietittiin tarkkaan. Yhdeksän neliön tilaan tuli toimivuutta keskittämällä korkeat kaapit vain toiselle sivulle keittiötä. Aamiaiskaapin avulla keittimet ja paahdin saatiin sijoitettua suljettujen ovien taakse. Aamiaiskaapin jälkeen jäi tilaa vielä päällekkäin sijoitetulle mikrolle ja uunille sekä korkealle jääkaappi-pakastimelle.

Hallituksen kanssa yhteistyö oli mutkatonta. Muutoksille oltiin taloyhtiössä myötämielisiä. Urakoitsijoissa tuli muutoksia matkan varrella, jotka päivitettiin asianmukaisesti muutosilmoitukseen. Loppuraportissa sähköurakoitsija teki

Keittiö, ruokailu ja olohuonetila liittyvät toisiinsa saumattomasti. Tämän vuoksi keittiökalusteiden sävyt haluttiin pitää rauhallisena. Sävy valittiin Tikkurilan värikartasta.

mittauspöytäkirjat sähköpiirustusten lisäksi. Rivitaloasunnon keittiöremontissa ei vaihdettu kuin keittiöhana, tästä syystä lvi-urakoitsijan ei tarvinnut tehdä koepaineistuspöytäkirjaa.

Komealupiinin

torjuntaan tarvitaan usein viikatetta ja lapiota.

Kauniit, mutta katalat vieraslajit leviävät nopeasti

n TEKSTI: PAULA WILKMAN, JAPA ry:N KOOdINAATTOrI n KUVAT: JAPA ry:N ArKISTO

Komealupiini ja jättipalsami ovat valitettavan tuttu näky tienvarsilla. Ihmiset ovat aikoinaan tuoneet kasvit Suomeen puutarhakasveiksi, eivätkä ne siis kuulu luontaiseen lajistoomme. Puutarhoista kasvit karkasivat luontoon vallaten kasvupaikkoja alkuperäisiltä lajeilta.

Näitä ihmisen siirtämiä lajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Ne ovat tyypillisesti hanakoita leviämään ja haastavia hävitettäviä.

Juurtuessaan jollekin kasvupaikalle ne vähitellen valtaavat koko alueen ja syrjäyttävät muut kasvit tieltään. Lopulta alueella kasvaa vain tämä yksi laji, josta ei yleensä ole iloa edes pölyttäjille. Esimerkiksi komealupiinin siitepöly on myrkyllistä kimalaisille ja haittaa niiden lisääntymistä.

Haitalliset vieraslajit tulee hävittää asuintalojen pihoilta

Suomen vieraslajilaki kieltää haitallisten vieraslajien kasvattamisen ja levittämisen. Jokaisen tulisi siis hävittää haitalliset

vieraslajit omalta pihalta, mikäli niitä siellä kasvaa. Naapurin pihalle ei hävitystöihin voi mennä noin vain, vaikka siellä vieraslajia kasvaisikin, sillä torjunta vaatii aina maanomistajan luvan. Naapurin kanssa kannattaa kuitenkin keskustella hyvässä hengessä vieraslajien hävittämisestä.

Komealupiinin ja jättipalsamin lisäksi haitallisia vieraslajeja on lukuisia ja niihin kannattaa tutustua valtakunnallisella vieraslajit.fi-sivustolla. Esimerkiksi monen taloyhtiön pihassa kasvavat kurtturuusu ja viitapihlaja-angervo ovat niin ikään haitallisia vieraslajeja.

Molemmilla kasveilla on vahva juurakko, jonka avulla ne leviävät uusille kasvupaikoille, jopa pienestä juurenpalasta. Kurtturuusun kiulukoissa olevat siemenet voivat levitä lintujen mukana hyvinkin kauas kasvupaikaltaan.

Vieraslajien hävittäminen vaatii yleensä sinnikkyyttä ja usean vuoden torjuntaa. Jättipalsamia voi kitkeä, lupiini vaatii yleensä viikatetta.

Jättipalsami irtoaa nykäisemällä, sillä kasvilla on pieni juuri.

Kurtturuusu kannattaa torjua näivettämällä.

Nurmialueilla kasvava kurtturuusu on helpointa torjua leikkaamalla se maata myöten ja ajaa kesällä ruohonleikkurilla sen yli. Jos kasvupaikka on kivikkoinen, voi kasvin näivettää. Tällöin kurtturuusu leikataan noin 20–30 senttimetrin mittaisiksi tyngiksi ja uudet versot poistetaan sitä mukaa kun niitä kasvaa.

Viitapihlaja-angervon hävittäminen vaatii kasvuston leikkaamisen 3–4 kertaa kasvukauden aikana. Juuria voi myös kaivaa tai peittää koko kasvualueen tukevalla pressulla. Torjuttuja alueita kannattaa seurailla muutaman vuoden, ettei kasvi innostu uuteen kasvuun. Torjuntatyössä syntynyt kasvijäte tulee hävittää asianmukaisesti paikallisen jätehuoltoyhtiön ohjeiden mukaan.

JAPA ry:n Wanted! -hanke avuksi Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke käy haitallisten vieraslajien kimppuun yhdessä asukkaiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta vieraslajeista ja niiden vaikutuksesta luontoon. Lisäksi hankkeella halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja aktivoida heitä toimimaan omatoimisesti vieraslajien torjunnassa.

Hanke saa EU:n maaseuturahaston tukea Leader JyväsRiiheltä. Hanke on käynnissä syksyyn 2027 saakka ja se toimii Muuramessa, Laukaassa, Uuraisilla ja Jyväskylän maaseutualueilla.

Hankkeen asiantuntijoita voi pyytää avuksi taloyhtiöön vieraslajitalkoiden järjestämisessä tai asukaskokoukseen kertomaan vieraslajien torjunnasta. Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä sähköpostitse toimisto@japary.fi.

▶ Lisätietoja Wanted! -hankkeesta osoitteessa lainsuojattomat.fi.

Va stuullisuus on myös kustannustehokasta.

Lindströmin vaihtomattopalvelu on vaivaton ja edullinen palvelu, joka vähentää siivouksen tarvetta.

Vaihtomatot pitävät hiekan, kuran ja irtolian poissa tiloistasi ja samalla luovat siistin yleisilmeen.

Kumipohjansa ansiosta matot pysyvät hyvin paikoillaan, mikä lisää askelturvallisuutta. Palvelumme ansiosta tilasi pysyvät edustuskunnossa. Vähennät samalla myös siivouskustannuksia. Mattojen vaihtoväli yhdestä neljään viikkoa.

Mattovuokraus – vastuullinen ratkaisu Lindströmin vaihtomattopalvelu toimii asiakkaan lähellä. Otamme ympäristön huomioon niin tuotteidemme valmistuksessa kuin palveluprosesseissammekin. Helpota arkeasi ja keskity olennaiseen. Toimi hyvän sään aikana.

www.lindstrom.fi

Ilmoita taloyhtiösi hallinnolliset

tiedot huoneistotietojärjestelmään

Maanmittauslaitoksen verkkopalvelussa

Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään ilmoitetaan nyt taloyhtiöiden hallinnollisia tietoja. Näitä tietoja ovat taloyhtiöiden ja osakkeenomistajien remontit, yhtiölainat ja -vastikkeet sekä kunnossapitotarveselvitys. Taloyhtiö voi ilmoittaa tietoja kahdella eri tavalla.

Ne taloyhtiöt, jotka käyttävät huoneistotietojärjestelmän kanssa yhteensopivaa isännöintijärjestelmää, voivat ilmoittaa tietoja huoneistotietojärjestelmään oman isännöintijärjestelmänsä kautta.

Jos taloyhtiöllä ei ole käytössään isännöintijärjestelmää, voi tiedot ilmoittaa Maanmittauslaitoksen maksuttoman verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelua voi käyttää Patentti- ja rekisterihallitukselle ilmoitettu taloyhtiön edustaja tai taloyhtiön suomi.fi -palvelussa valtuuttama henkilö.

Taloyhtiön hallinnollisten tietojen pitää olla huoneistotietojärjestelmässä viimeistään 30.6.2026. Vastuu tietojen oikeellisuudesta on taloyhtiöllä. Huoneiston omistajan ei tarvitse ilmoittaa asuntonsa remonttitietoja huoneistotietojärjestelmään, vaan tuttuun tapaan taloyhtiölle.

Jatkossa taloyhtiöiden tulee päivittää tiedot säännöllisesti huoneistotietojärjestelmään. Kunnossapito- ja muutostyöt täytyy päivittää aina kuukauden sisällä varsinaisesta yhtiökokouksesta tai vähintään kerran vuodessa. Tietojen ajantasaisuus täytyy tarkistaa lisäksi aina, kun taloyhtiö antaa isännöitsijäntodistuksen.

Mitä tietoja taloyhtiön täytyy ilmoittaa?

• kunnossapito- ja muutostyöt eli taloyhtiön hankkeet ja huoneiston omistajien ilmoittamat remontit

• kunnossapitotarveselvitys

• hoito-, tontti-, kunnossapito- ja pääomavastikkeet

• huoneistokohtaiset lainaosuudet

Kunnossapito- ja muutostyö tarkoittaa sellaista remonttia, muutosta tai korjausta, joka kirjataan isännöitsijäntodistukseen. Huoneiston omistajan tekemä remontti ilmoitetaan huoneistotietojärjestelmään, jos se koskee taloyhtiön rakenteita. Taloyhtiön rakenteita koskeva remontti on esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontti.

Valmistaudu tietojen ilmoittamiseen

Tietojen ilmoittamiseen kannattaa valmistautua etukäteen. Sopikaa, kuka vastaa tietojen ilmoittamisesta ja ylläpidosta (esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä). Taloyhtiöt ja isännöitsijät vastaavat tietojen oikeellisuudesta. Maanmittauslaitos ei tarkista tai korjaa ilmoitettuja tietoja.

Kerää seuraavat tiedot valmiiksi:

• taloyhtiössä tehdyt hankkeet (samat kuin isännöitsijäntodistuksessa)

• viimeisin kunnossapitotarveselvitys

• huoneiston omistajien 1.6.2023 jälkeen tehdyt remontit

• huoneistojen lainaosuudet ja vastiketiedot

Alle 6 huoneiston taloyhtiöt

Jos taloyhtiössä on alle 6 huoneistoa, taloyhtiön hallinnolliset tiedot täytyy ilmoittaa vain, jos taloyhtiöllä on yhtiölainaa tai tiedot pyydetään päivittämään huoneistotietojärjestelmään. Tietojen päivittämistä voi pyytää huoneiston omistaja, luotonantaja tai kiinteistönvälittäjä. Huoneisto tarkoittaa asuntoa, autopaikkaa tai muuta osakeomisteista tilaa. Pienenkin taloyhtiön kannattaa ilmoittaa taloyhtiön hallinnolliset tiedot huoneistotietojärjestelmään. Tiedoista on hyötyä esimerkiksi asuntokauppatilanteissa, jolloin tiedot ovat saatavilla digitaalisessa muodossa kaupanteon eri osapuolille.

Lue lisää:

maanmittauslaitos.fi/omatoimi-isannoitsija

Mikä on huoneistotietojärjestelmä?

Huoneistotietojärjestelmästä rakentuu uusi yhteiskunnallinen tietorekisteri, jota hyödyntävät useat eri tahot. Kiinteistönvälittäjät, isännöitsijät, luotonantajat sekä tutkijat ja tilastoijat saavat taloyhtiöiden hallinnolliset tiedot yhdestä paikasta. Myös viranomaiset ja yritykset tulevat tarvitsemaan huoneistotietojärjestelmän tietoja. Huoneistotietojärjestelmä avaa myös mahdollisuuden täysin uusien asumisen palvelujen tuottamiseen.

Kattoremonttien ammattilainen jo vuodesta 1997

Kiinteistöt kuntoon!

ME MATOTAMME

• tuulikaapit

• käytävät

• saunatilat

• terassit

NYKYAIKAISET PESULAKONEET JA -VARUSTEET Tuotannosta n. 70% valmistetaan Suomessa.

LIKAA KERÄ TOT MITTOJEN MUKAAN. HUOLTOSOPIMUS AIN TARVITTAESSA.

Asekatu 3, Jyväskylä puh. 010 439 5200 0400 546 554

Kosteuskartoitukset

Kuivauspalvelut Rakennuspalvelut

VV-Kuivaus

JYVÄSKYLÄ

020 730 9999 jyvaskyla@vv-kuivaus.fi www.vv-kuivaus.fi

24H

VAIN PARASTA KATOLLESI

Toteutamme kattoremontit vankalla kokemuksella ja nopealla aikataululla. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen.

Skannaa koodi ja tutustu videolta taloyhtiön kattoremonttiin!

Pyydä tarjous kattoremontista: kattokeskus.fi

Vilkkutie 5 40320 Jyväskylä

010 2290 190

Energiansäästövinkkejä

3. Suuret energiaremontit

HUKKALÄMPÖ TALTEEN 20–30 %

Poistoilmalämpöpumppu voi vähentää lämmityskustannuksia

Pienet, kannattavat investoinnit

Lämmitysenergian säästö voi olla

ÄLYKÄS LÄMMITYKSEN OHJAUS 5–10 %

1. Nopeat ja edulliset toimet

TOIMINNAN TARKASTAMINEN JA SÄÄDÖT

• Sulanapitojärjestelmät

• Autonlämmitystolpat

• Talon kylmäkellari ja sauna

• Korvausilmaventtiilit

• Vesikalusteet

• Patteriventtiilit ja termostaatit

• Vesijohtoverkoston painetaso

MAALÄMPÖ TAI

VESILÄMPÖPUMPPU

Olemassa olevaa lämpöä siirretään oikeaan paikkaan.

Energiansäästövinkkejä taloyhtiöille

TAI ILMAVESILÄMPÖPUMPPU lämpöä paikkaan.

VALAISTUS LEDEIKSI

Säästä valaistuksen sähkökuluissa myös liiketunnistimilla, hämäräkytkimillä ja ajastuksella. Säästö voi olla

50–80 %

AURINKOPANEELIT

Hyvityslaskennan ansiosta tuotettua sähköä voi hyödyntää myös asukkaiden sähkölaskuissa.

OVIEN JA IKKUNOIDEN TIIVISTYS

Yleisten tilojen ilmavuodot voivat hukata lämpöä koko taloyhtiön lämmöstä jopa

5 %

SUOSITUSLÄMPÖTILAT

Yhden asteen lasku säästää noin 5 % lämmitysenergiaa

KIINTEISTÖLIITON

ENERGIANEUVONTA AUTTAA

Neuvontaan voi varata ajan osoitteessa: ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

Taloyhtiön vakuutukset, osa 1/3

Vakuutukset ovat taloyhtiön riskienhallintaa

Vakuutukset ovat keskeisen tärkeä osa taloyhtiön riskienhallintaa, joten sopivan vakuutuskokonaisuuden löytäminen on tärkeää. Hyvänä apuna tässä on Kiinteistöliiton Vakuuta oikein -opas, joka tarjoaa tiiviin tietopaketin vakuuttamisesta ja korvauksista sekä paljon havainnollistavia esimerkkejä.

n TEKSTI: KIINTEISTÖLIITTO n KUVA: SHUTTEr STOCK

Mitä vakuutuksia taloyhtiöllä on hyvä olla? Mitä eri vakuutukset korvaavat – ja eivät korvaa. Mistä saa apua vakuutuksiin liittyvissä asioissa?

Vastikään päivitetty Vakuuta oikein -opas tarjoaa hyvät askelmerkit tarvittavien vakuutusten valintaan ja katsauksen eri vakuutuksiin sekä asioihin, mitä ne korvaavat.

Vakuutuksissa on eroja

Vakuutuksen ottaminen vakuutusyhtiöstä tapahtuu siten, että vakuutuksenantaja (vakuutusyhtiö) tekee sopimuksen vakuutuksenottajan kanssa. Sopimuksessa vakuutusyhtiö sitoutuu korvaamaan vakuutuksen korvauspiiriin liittyvät vahingot. Vakuutuksia on erilaisia ja vahingon korvattavuuden päättää aina vakuutusyhtiö korvausharkinnassaan.

Muistilista taloyhtiön vakuutusten valintaan

• Tärkeintä on vakuutusturvan laajuus, ei pelkkä hinta.

• Huomioitava kaikkien rakennusten ja lisärakentamisen sisällyttäminen vakuutukseen tosiasiallisin tiedoin.

• Taloyhtiön mahdollisen vuokratulon vakuuttaminen.

• Vakuutusturva muistettava tarkastaa esimerkiksi vuosittain tai kun vakuutettavassa kohteessa tapahtuu muutoksia.

• Oikeusturvavakuutuksen ja vastuuvakuutusten vakuutusmäärien riittävyyden tarkistaminen.

• Kiinteistövakuutusturvan mahdollinen laajentaminen vakuutusyhtiön tai vakuutusmeklarin lisätuotteilla.

• Oman vakuutusturvan riittävyyden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös yhteistyötahojen vakuutusturvan riittävyyteen.

Vakuutuksia otettaessa ja arvioitaessa oppaan keskeinen viesti on se se, että vakuutukset ovat erilaisia laajuudeltaan ja koostumukseltaan. Vakuutusyhtiöillä on erilaisia ehtoja ja niiden korvauskäytännöt voivat poiketa toisistaan.

Tärkeää on miettiä taloyhtiön tarpeet ja hinta-laatu -suhde. Samoin vakuutusten laadun ja kattavuuden suhteen on syytä tehdä säännöllistä arviointia ja toteuttaa oikeat muutokset tarvittaessa.

Vakuutusmeklari apuna

Valtaosa taloyhtiöiden kiinteistövakuutuksista hoidetaan nykyään vakuutusmeklarin avulla. Vakuutusmeklari edustaa aina vakuutuksenottajaa eli taloyhtiötä. Vakuutusmeklarin tulee tarkistaa isännöitsijän kanssa, että taloyhtiön vakuutusturva on kunnossa ja vakuutuksen hintataso on oikea.

Vahinkotilanteessa meklari on ammattilaisena ajamassa taloyhtiön etua ja valvoo, että taloyhtiö saa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. Vakuutusmeklarit ovat tuoneet markkinoille myös omia asiakasetutuotteitaan taloyhtiön, hallituksen ja osakkaiden lisäturvaksi.

Taloyhtiön vakuutukset

• Suomen Kiinteistöliiton 2025 lopulla päivitetty Vakuuta oikein -opas läpivalaisee taloyhtiön vastuuhenkilöiden johtamisen kannalta keskeisiä kohteita ja vakuutuslajeja.’

• Oppaan ovat päivittäneet Antero Miikki ja Jani Korhonen Howden Finland Oy:stä sekä Jukka Kero, Juho Järvinen ja Janne Salakka Kiinteistöliitosta

• Keski-Suomen Kiinteistöviesti esittelee oppaan sisältöä vuoden 2026 numeroissaan.

• Opas löytyy jäsensivuilta.

Kylpyhuoneet kunnossa?

Asiantunteva arvio kylpyhuoneiden, saunojen ja muiden märkätilojen kunnosta

Rakenteita rikkomatta

Pintakosteusmittaukset

Riskirakenteiden tunnistaminen

Kuvallinen rapor tti ja erilliset selkeät toimenpidesuositukset

isännöitsijälle/hallitukselle/osakkaalle

Sopii päätöksenteon tueksi ja remonttitarpeen arviointiin.

RENEVO.FI LINJASANEERAUKSET // PERUSKORJAUKSET VAHINKOKORJAUKSET // TILAMUUTOKSET

Laadun takaa ihmiset.

Laadukasta ja asiakaslähtöistä rakentamista Keski-Suomessa yli 35 vuoden kokemuksella

www.phamalainen.net, puh. 0400 294 975

KESKI-SUOMEN NUOHOUS- JA ILMASTOINTIHUOLTO OY

• Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus- ja tarkistustyöt

• Ilmamäärien mittaus- ja säätötyöt

LAHTI

LINJASANEERAUKSET // PERUSKORJAUKSET VAHINKOKORJAUKSET // TILAMUUTOKSET

• Lakisääteiset tulisijanuohoukset

• Piippujen suojaukset

• Ilmanvaihtoasennustyöt

• Hormisaneeraukset

HELSINKI • LAHTI • JYVÄSKYLÄ • JOENSUU

HELSINKI • LAHTI • JYVÄSKYLÄ

SOITA MEILLE: 020 734 9910 // INFO@RENEVO.FI

SOITA MEILLE: 020 734 9910 // INFO@RENEVO.FI

TILAUKSET 044 350 8830 www.nuohousjailmastointihuolto.fi

Graffitien poistot • Julkisivupesut puh. 0400 973 423 jouni.saajamaa@gracon.fi www.gracon.fi

Pyydä tarjous ilmanvaihdon puhdistuksesta ja säädöstä. p. 050 369 0945, teemu.peltonen@camini. p. 020 749 5050

Hyödynnä jäsensivut

Käyttöikälaskuri on päivitetty!

Ota käyttöösi helppokäyttöinen laskuri, joka kokoaa tavallisen asuintalon yleisimmät rakennusosat ja järjestelmät. Ne on ryhmitelty Kiinteistöliiton kunnossapitotarveselvityksen mukaisesti kolmeentoista osa-alueeseen.

Syötä asennusvuosi, niin laskuri määrittää rakennusosien ja järjestelmien teknisen käyttöiän puolestasi. Selkeät liikennevalovärit kertovat, mitkä kohteet edellyttävät tarkempaa arviointia kunnossapidon tai uusimisen osalta. Laskurista on iso apu hallituksen kunnossapitotarveselvitystä varten.

Huomioithan, että laskuri ei korvaa ammattilaisen tekemää kuntotarkastusta. Se auttaa sinua hahmottamaan kokonaisuuden ja tunnistamaan ne rakennusosat ja järjestelmät, joiden kunto kannattaa arvioida tarkemmin.

▶ Laskuri löytyy kohdasta Sovellukset ja laskurit: kiinteistoliitto.fi/jasensivut

O itsaakkohetsunnatsuk.itsavatsuoj nedieprat.naakumR ädyyp.suojratanialV

anialoithyolat/fi.poT

äätnöym.ikknapsuusoR

Muutos, joka lämmittää

Tänä vuonna Jyväskylän kaukolämmön tuotanto muuttuu merkittävästi. Alva ottaa käyttöön kaukolämpöakun, kaksi sähkökattilaa sekä lämpöpumppulaitoksen, joka ottaa lämmön talteen puhdistetusta jätevedestä. Ratkaisut mahdollistavat lämmön tuottamisen yhä suuremman osan vuodesta ilman polttamista, vähentävät ulkopuolisten polttoaineiden tarvetta ja vievät Jyväskylää kohti vähäpäästöisempää, monipuolista ja omavaraisempaa energiantuotantoa. Kun uudet teknologiat otetaan käyttöön, kiinteistönomistajat ja taloyhtiöt hyötyvät entistä tasaisemmasta ja ennustettavammasta kaukolämmön hinnasta samalla kun lämmityksen päästöt pienenevät merkittävästi.

Rauhalahteen, voimalaitoksen tontille on noussut uusi näyttävä maamerkki, Alvan kaukolämpöakku, joka keväällä 2026 tapahtuvan käyttöönoton myötä varastoi sähkökattiloilla liekittömästi tuotettua lämpöä. Kaukolämpöakku on nimensä mukaisesti lämpövarastosäiliö, jonka sisällä virtaa kuumaa vettä. Sähköllä tuotettu lämpöenergia varastoidaan veteen. Akun tilavuus on 18,5 miljoonaa litraa (18 500 m3). Mittaluokasta kertoo esimerkiksi se, että akun täyttäminen vedellä kesti kuukauden. Kaukolämpöakkuun voidaan varastoida lämpöä maksimissaan noin 800 MWh. Sitä voidaan ladata lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla tai suoraan voimalaitoksista.

Kaukolämpöakkua on mahdollista hyödyntää myös muun lämpöverkon varrella tuotetun lämmön varastointiin.

Sähkökattilat hyödyntävät edullista sähkön hintaa Sähkökattilan toimintaa voi yksinkertaisimmillaan verrata suureen vedenkeittimeen, joka tuottaa sähköllä lämpöä. Kattilan korkeus on noin yhdeksän metriä ja halkaisija neljä metriä. Kahdesta sähkökattilasta koostuvan kokonaisuuden yhteenlaskettu on 120 MW, mikä vastaa kutakuinkin nykyistä koko kaupungin käyttämää sähkötehoa sen ollessa huipussaan.

Sähkökattiloilla hyödynnetään sähkömarkkinan hintavaihtelua: lämpöä tuotetaan sähköllä silloin, kun sähkön hinta on edullista. Tuotettu lämpö voidaan siirtää suoraan kaukolämpöverkostoon

tai se voidaan varastoida kaukolämpöakkuun ja käyttää myöhemmin sen mukaan, mikä on Jyväskylässä kulloinenkin lämmönkulutustarve. Talvikaudella sähkökattilat toimivat tarvittaessa vara- ja huipputehoyksikköinä.

Sähkökattilat, kaukolämpöakku ja kaukolämpöverkosto on kytketty toisiinsa lämmönvaihtimien kautta, ja tuotantoprosessia operoidaan nykyisten voimalaitosten valvomoista.

Lisää joustavuutta tuotantopalettiin

Sähkökattilat, kaukolämpöakku ja lämpöpumppulaitos tuovat tuotantopalettiin lisää joustavuutta kasvattamalla lämmön tuotantomuotojen määrää eli lämpöä voidaan tuottaa kulloisellakin hetkellä parhaimmalla ja kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla. Kun sähkö on halpaa, sähkökattiloilla tuotettua lämpöä voidaan varastoida kaukolämpöakkuun, jonka avulla pystytään purkamaan tehohuippuja silloin kun tarvitaan lisää kapasiteettia.

Lämmön toimitusvarmuuden ohella Alva pyrkii hintavakauteen eli kilpailukykyiseen ja ennustettavaan lämmön hintaan. Polttamattomaan tekniikkaan perustuva energiantuotanto vakauttaa hintaa, kun sitä tarkastellaan pidemmälle tulevaisuuteen.

Loikka kohti päästötöntä energiantuotantoa

Sähkökattiloiden, kaukolämpöakun ja lämpöpumppulaitoksen käyttöönotta-

minen vuoden 2026 aikana on Alvalle merkittävä saavutus kohti polttamatonta energiantuotantoa ja hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2030.

Laitoksiin tehdyt investoinnit ovat Alvan historian suurimmat polttamattomaan lämmöntuotantoon, noin 70 miljoonaa euroa. Samalla Alva on ottanut pitkän loikan energiantuotannon päästöttömyyteen. Näiden laitosten avulla Jyväskylän lämpö tuotetaan puolet vuodesta polttamattomalla tekniikalla eli hiilidioksidipäästöt ja ympäristökuormitus pienenevät merkittävästi. Lisäksi Jyväskylän teillä ajavien polttoainerekkojen määrä vähenee: Alvan uusien laitosten käyttöönoton myötä Jyväskylässä poltetaan vuositasolla noin 5 000 rekkakuormallista (500 GWh) vähemmän puuta. Lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla sekä niihin yhdistetyllä kaukolämpöakulla on tarkoituksena ajan myötä korvata vuonna 1986 käyttöönotettu Rauhalahden voimalaitos, joka saavuttaa teknisen käyttöikänsä lopun ensi vuosikymmenellä.

Lämpöä ilman polttamista –vielä tänä vuonna!

Kaukolämpöakun koekäyttö alkaa helmi–maaliskuun vaihteessa, ja käyttöönotto tapahtuu maalis–huhtikuussa. Nenäinniemen lämpöpumppulaitoksen käynnistäminen ajoittuu alkukesään ja sähkökattiloiden elo–syyskuulle.

Vastaavan tyyppisiä kaukolämpöakkuja on Suomessa otettu käyttöön myös muun muassa Vantaalla, Lahdessa sekä Lappeenrannassa.

Kaukolämpöakku

• tilavuus 18 500 m3

• korkeus 55 metriä

• halkaisija 21,5 metriä

• voidaan varastoida lämpöä enintään noin 800 MWh

Sähkökattilat

• yhteisteho 120 MW

• korkeus 9 metriä

• halkaisija 4 metriä

Lämpöpumppulaitos

• max teho 52 MW

Meiltä kysyttyä

Äänileikkuri on tärkeä tuntea

Keväisin puhelinneuvonnastamme kysytään paljon yhtiökokouksista. Usein käy ilmi, että äänileikkuri on monille outo asia.

edustetusta yhteenlasketusta äänimäärästä’. Silloin leikataan henkilön yhteenlaskettua äänimäärää. Esimerkissä B:n 80 ääntä leikkautuu silloin 40 ääneksi.

Jäseniämme askarruttaviin kysymyksiin vastaaminen on tärkeä osa toimintaamme. Usein kysymykset ovat sellaisia, joita mietitään muissakin taloyhtiöissä. Tällä palstalla kerromme vastauksia tällaisiin kysymyksiin.

Lähtökohtaisesti yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiölaki kuitenkin määrää, että äänestyksessä kunkin osakkaan äänimäärä on enintään 1/5 kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Esimerkiksi jos osakkaalla A on 100 ääntä, B:llä 50 ääntä ja C:llä 50 ääntä, ääniä on yhteensä 200 ja äänestyksissä kullakin on siten 40 ääntä. Jos C antaa valtakirjan B:lle, silloin B:lla on 80 ääntä.

Monissa yhtiöjärjestyksissä on määräys ’Kukaan älköön äänestäkö enemmällä kuin 1/5:lla kokouksessa

Olen ollut mukana jäsentalon yhtiökokouksessa, jossa yhtiöjärjestyksen määräys äänileikkurista on ratkaissut tiukan äänestyksen. Onkin tärkeää, että äänileikkuri tunnetaan ja sitä käytetään oikein.

Myös jääviyteen liittyvät asiat kiinnostavat. Voiko hallituksen puheenjohtajan poika toimia yhtiökokouksen puheenjohtajana, kun hänen isälleen hallituksen muiden jäsenten ohella myönnetään vastuuvapaus? Entä voidaanko hallituksen puheenjohtajan miniä valita toiminnantarkastajaksi?

Mikäli vastuuvapauden myöntämisestä ei synny keskustelua eikä tule vastustavia mielipiteitä, voi tilivelvollinen, esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja, tai joku hänen läheisistä toimia puheenjohtajana. Jos asiasta syntyy keskustelua ja mahdollinen äänestystilanne, tulee henkilön jäävätä itsensä ja kokoukselle valita uusi puheenjohtaja asian käsittelyn ajaksi.

Toiminnantarkastajana ei voi olla hallituksen jäsenen puoliso, veli, sisar taikka tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa oleva. Myös näiden puolisoiden ei voida katsoa olevan riippumattomia. Silloin henkilön olisi kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä. Sama koskee toiminnantarkastajan sijaista.

EPSI Ratingin asiakastyytyväisyystutkimus

DNA:lla on tyytyväisimmät laajakaista-asiakkaat.

Meillä on Suomen tyytyväisimmät laajakaistaliittymien yksityisasiakkaat* – jo toista vuotta pötköön. Eikä ihme, sillä meiltä saat aina netin, joka sopii tarpeisiisi kuin nenä päähän. Sen lisäksi vain ja ainoastaan meiltä saat kodin laajakaistan turvallisella nettiselauksella.

Taloyhtiöpäättäjänä tee valinta asukkaiden eduksi ja liittykää joukkoon! Olitpa sitten tuore tuttavuus tai DNA-konkari, jokainen asiakas on meille tärkeä. Ja nälkä kasvaa syödessä. Teemme kaikkemme, että tyytyväisyys nousee jatkossa vielä entisestään. Kiitos luottamuksesta.

*EPSI Rating -organisaation riippumaton tutkimus

Laajakaistaliittymät, yksityisasiakkaat 10/2025.

Asiakastyytyväisyys: DNA 73,5, Telia 70,2, Elisa 69,6. Tutkimuksen virhemarginaali on +/- 1,8.

dna.fi/taloyhtiöt

Jyväskylässä paikallinen yhteyshenkilömme auttaa valitsemaan taloyhtiöön sopivimmat palvelut.

Aleksi Hernesniemi Myyntipäällikkö 044 044 5166 aleksi.hernesniemi@dna.fi

KIINTEISTÖJEN JULKISIVUJEN KUIVAJÄÄPUHALLUKSET

• Tiilipintojen sammaleen, lian ja kasvuston poistot

• Puupintojen maalin- ja homeen poistot

• Erilaiset suoja-aineet pintoihin

Pintagroup Oy

Markus Ahonen

Puh. 040 535 4304 markus.ahonen@ pintagroup.fi

Henri Kaipio

Puh. 045 330 3559 henri.kaipio@ pintagroup.fi

KESPE OY

TALOYHTIÖILLE SOPIVIA KOULUTUKSIAMME

• ASUINKIINTEISTÖN TURVALLISUUSHENKILÖSTÖN KOULUTUS

Asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille, hallitusten ja asukastoimikuntien jäsenille, isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille

• VÄESTÖNSUOJAN HOITAJAN KURSSI

S1- ja K-luokan väestönsuojan hoitajille tai tehtävään haluaville sekä heidän varahenkilöilleen. Kurssi soveltuu myös isännöitsijöille.

• HÄTÄENSIAPU JA ALKUSAMMUTUS

Koulutus soveltuu kaikille kansalaisille asuintavasta riippumatta.

Kysy tarjousta:

Minna Hämäläinen puh. 0500 641 489

T:mi Jani Ylönen

• Puiden kaadot ja pilkonta

• Kantojen jyrsintä

• Oksien haketus

www.pihapalveluylonen.fi pihapalveluylonen@gmail.com P. 0400 627 799

A S I A N A J O T O I M I S T O

Väinönkatu 36 bB 2. krs 40100 Jyväskylä

020 754 5130 toimisto@janlex.fi

www.janlex.fi

Suuria eroja Keski-Suomen kuntien jätemaksuissa

Taloyhtiöiden jätekustannukset vaihtelevat maakunnan sisällä jopa tuhansia euroja. Edullisinta jätehuolto on niissä kunnissa, jotka ovat mukana alueellisessa jätehuoltoyhteistyössä.

n TEKSTI JA KUVAT: KIINTEISTÖLIITTO KESKI-SUOMI

Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliitto Keski-Suomen tekemästä laajasta selvityksestä, jossa on vertailtu jätehuollon maksuja kaikissa Keski-Suomen kunnissa tammikuussa 2026. Vertailussa on käytetty vakiomuotoista 20 asunnon taloyhtiötä, jossa on uuden jätelain mukainen sekajätteen, biojätteen, kartongin, paperin, muovin, lasin ja metallin erilliskeräys, ja niille kunnan järjestämä kuljetus. Maakunnan edullisin jätehuolto on taloyhtiölle Jyväskylän seudulla (jätehuol-

toyhtiö Mustankorkea), jossa vuotuiset maksut jäävät alle 2 000 euroon. Konnevedellä (Jätekukko) ja pohjoisen KeskiSuomen kunnissa (Sammakkokangas) vuotuiset maksut jäävät alle 3 000 euron. Kalleinta jätehuolto on Luhangassa, yli 5 200 euroa vuodessa. Luhanka on KeskiSuomen ainoa kunta, joka ei ole järjestänyt erilliskerättävien jätteiden kuljetusta kiinteistöiltä.

JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA uu

TÄSTÄ VERTAILUSTA

• Vertailussa on käytetty vakiomuotoista, ns. indeksitaloa, joka on 20 asunnon kerrostalo kunnan keskustaajamassa.

• Kiinteistössä on jätelain vaatima jätteiden erilliskeräys.

• Vertailussa on käytetty kunnan tai kuljetusyhtiön ilmoittamia 1.1.2026 voimassa olleita hinnastoja.

• Tyhjennysmaksu sisältää kuljetuksen ja käsittelyn (sis. alv 25,5 %).

Taloyhtiön jätehuollon kustannukset vuodessa Keski-Suomen kunnissa

Euroa vuodessa

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Toivakka

Konnevesi Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski

Keuruu Kyyjärvi Jämsä Joutsa Luhanka

Tyhjennysmaksut yhteensä / vuosi

Perusmaksu yhteensä / vuosi

Kyyjärvi / Järviseudun jätelautakunta, Millespakka Oy

Kyyjärvellä taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 3 800 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on 650 euroa (14,7 %). Sekajätteen kuljetuksen järjestäminen on taloyhtiön vastuulla, ja tässä vertailussa on käytetty Jätehuolto ja kuljetus M. Hautala Ky:n ilmoittamaa sekajätteen kuljetushintaa.

Keuruulla taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 3 400 euroa vuodessa. Tänä vuonna käyttöön otetun jätehuollon perusmaksun osuus kustannuksista on noin 250 euroa (7,4 %). Keuruulla sekajätteen kuljetuksen järjestäminen on kiinteistön haltijan vastuulla. Tässä vertailussa on käytetty Keuruun kaupungilta saatuja hintoja, myös sekajätteen kuljetukselle.

Jämsässä taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 3 100 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on noin 440 euroa (14,1 %). Jämsässä sekajätteen kuljetuksen järjestäminen on taloyhtiön vastuulla. Tässä vertailussa on käytetty Jämsän kaupungin ilmoittamaa sekajäteastian tyhjennysmaksua silloin kun tyhjennys joudutaan suorittamaan kaupungin järjestämänä.

Luhanka

Luhangassa taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 5 250 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on noin 1 600 euroa (31 %). Luhangassa jätteiden kuljetusten järjestäminen on taloyhtiön vastuulla. Luhangan kunta katsoo, että sillä ei ole jätelain mukaista velvoitetta järjestää erilliskerättävien jätteiden kuljetusta taajamissa, koska kunnassa ei ole yhtään taajamaa. Tässä vertailussa on käytetty L&T:n ilmoittamia kuljetushintoja.

Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski / Sydän-Suomen jätelautakunta, Sammakkokangas Oy

Pohjoisen Keski-Suomen alueen kunnissa taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 2 800 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on noin 530 euroa (19,0 %).

Konnevesi / Savo-Pielisen jätelautakunta, Jätekukko Oy Konnevedellä taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 2 300 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on 600 euroa (25,8 %).

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Toivakka / Jyväskylän seudun jätelautakunta, Mustankorkea Oy

Jyväskylän seudun kunnissa taloyhtiön jätehuolto maksaa hieman alle 2 000 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on noin 430 euroa (21,4 %).

Joutsa

Joutsassa taloyhtiön jätehuolto maksaa noin 4 600 euroa vuodessa. Perusmaksun osuus on 840 euroa (18,2 %). Joutsassa sekajätteen kuljetuksen järjestäminen on taloyhtiön vastuulla. Joutsan kaikki hintatiedot saatiin kuljetusyritys Tulla Ky:ltä.

Uudistettu jätelaki velvoittaa lajitteluun

Vuonna 2021 uudistunut jätelaki velvoittaa kaikki taajamissa sijaitsevat, vähintään viiden huoneiston taloyhtiöt keräämään erikseen sekajätteen, biojätteen, kartongin, lasin, metallin ja muovin.

Lakiuudistuksen tavoitteena on lisätä kierrätystä ja hillitä kustannuksia vähentämällä kalliin sekajätteen määrää. Kunnan pitää järjestää näiden jätteiden kuljetus kiinteistöiltä. Kunta voi kuitenkin päättää, että sekajätteen kuljetuksen järjestäminen on taloyhtiön vastuulla.

Vaikka jätelaki antaa valtakunnalliset raamit, kunnalliset jätemääräykset voivat antaa tarkempia ohjeita tai tiukempia velvoitteita lajitteluun liittyen. Kaik-

ki laissa asetetut määräajat tulivat täysimääräisesti voimaan vuoden 2024 loppuun mennessä, joten velvoitteet koskevat taloyhtiöitä nyt kaikilta osin.

Kunnallinen jätehuolto: palvelut ja päätöksenteko

Suurin osa Keski-Suomen kunnista toteuttaa jätehuoltonsa alueellisena yhteistyönä. Tehtävät on jaettu käytännön palveluihin ja hallinnollisiin viranomaistehtäviin.

Kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt, kuten Mustankorkea ja Sammakkokangas, huolehtivat jätelaissa määritellyistä kunnan vastuulla olevista palvelutehtävistä. Näitä ovat jätteiden keräys ja kuljetus kiinteistöiltä, käsittely, kierrätys ja turvallinen loppusijoitus sekä jätehuollon asiakaspalvelu ja laskutus.

Jätehuollon viranomaistehtävistä vas-

taavat alueelliset jätelautakunnat. Niiden vastuulla on muun muassa jätehuoltomääräysten vahvistaminen ja jätemaksuista päättäminen. Niissä kunnissa, jotka eivät kuulu alueelliseen yhteislautakuntaan, jäteviranomaisena toimii tyypillisesti kunnan tekninen lautakunta.

Maksut nousseet joillakin paikkakunnilla reilusti

Taloyhtiön jätehuollon menot nousevat vuonna 2026 Keuruulla yli 15 prosenttia ja Jämsässä liki 11 prosenttia vuodesta 2025. Sammakkokankaan alueella jätehuollon menot nousevat noin kolme prosenttia ja Mustankorkean alueella prosentin verran. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäsenilleen laatimasta talousarvio-ohjeesta vuodelle 2026. Ohje löytyy jäsensivuilta kohdasta Työkaluja taloyhtiöille.

www.huoltosilta.fi hs@huoltosilta.fi p. 0400 917 722

Lämpöä

koteihin – ilman turhaa päänvaivaa

Paikallisena energiakumppanina Loimua auttaa sovittamaan uusiin ja vanhoihin taloyhtiöihin energiaratkaisut, jotka toimivat tänään ja huomioivat myös huomisen. Kaukolämpölaitteiston uusinta avaimet käteen -palveluna jopa 5 vuoden takaisinmaksuajalla. Kysy myös laitteiston etävalvonta- ja optimointipalvelustamme!

Asiakkuuspäällikkö Erno Lehtinen puh. 040 839 0060 erno.lehtinen@loimua.fi

"Palvelu on parantunut viime vuosina. Kiitos aktiivisesta viestinnästä ja nopeista vastauksista", näin kertoi eräs isännöitsijä, kun kysyimme viime vuonna, mitä mieltä olette Mustankorkean palveluista. Annoitte meille kouluarvosanan 8,3, kiitos!

Tässä vielä meidän pari vinkkiä jatkoon:

1. Uusi sähköinen palvelumme OmaJätehuolto on otettu hyvin käyttöön lähes kaikissa isännöitsijätoimistoissa. Sinne tehdään yksi tunnus per toimisto. Muistathan siis jakaa tunnuksen myös työkavereillesi.

2. Jätekuljetusten häiriöviestit kertovat, jos jäteastioiden tyhjennys ei jostain syystä onnistunut. Jos et saa sähköpostia ongelmatilanteista, ole yhteydessä asiakaspalveluumme. Voi olla, että kiinteistön tietoihin ei ole merkitty yhteystietoja.

PALVELUHAKEMISTO

n ILMASTOINTIHUOLTOA

• Ilmanvaihtokanavien puhdistukset

• Ilmanvaihtokoneiden huollot. Ilmamäärien mittaukset.

• Perinteiset piipunnuohoukset.

P. 050 555 7848 • www.tekufix.fi

Luotettavaa paikallista palvelua! Nuohous- ja ilmastointipalvelu Räty

Ilmastointikanavien puhdistus, hormien tiiviyskokeet, suodatinhuollot, säädöt, tulisijojen ja hormien nuohoukset palvellen jo 40 vuoden ajan Ota yhteyttä puh. 0500 548 882 Muista varaukset ennen ruuhkia!

n ISÄNNÖINTIÄ

Laadukasta

ISÄNNÖINTIÄ

kiinteistöjen arvoa turvaten jo vuodesta 1983.

Länsiväylä 4 A, 40630 Jyväskylä puh. 020 740 1760 www.jskipa.fi

Suomen suurin, mutta paikallisin isännöintikumppani!

Puistokatu 4, 40100 Jyväskylä

Vapaudenkatu 40- 42, 40100 Jyväskylä. Puh. 010 778 6700 www.isannointijyvaskyla.fi, asiakaspalvelu@jklkp.fi

ISÄNNÖINTIPALVELU

Asiakaslähtöinen palvelumme tuottaa ja välittää laadukkaita asumisen ja omistamisen palveluita. Pyydä tarjous isännöinnistä. Myös pienet yhtiöt!

Jyväskylän Kiinteistömestarit Ky • Kauppakatu 6, 40100 Jyväskylä Puh. 0403 400 113 (klo 9–17) • isannointi@kiinteistomestarit.com

JY VÄ SKYL Ä 010 755 6020

TALOHALLINTO JA ISÄNNÖINTI

Taloyhtiönne parhaaksi

0400 580 153 | toimisto@disponentti.fi | www.disponentti.fi

Jyväskylä | Jämsä | Muurame | Petäjävesi

KIINTEISTÖHUOLTOA

Isännöintisiivous- ja kiinteistönhoitopalveluja vuodesta 1973.

SÄHKÖSUUNNITTELUA JA -ASENNUKSIA

Sähkötyöt remonteista uudiskohteisiin Valaistus- ja sähkösuunnittelu

KUNTOTUTKIMUKSIA

Betonitie 4, 40340 Jyväskylä, puh. 010 820 9300 www.sulunkh.fi 6767

n LVI-ASENNUSLIIKKEITÄ

LVI-asennus, -huolto ja korjaustyöt, linjasaneeraukset

Lekatie 1, 40320 Jyväskylä • puh. 010 322 3300 asiakaspalvelu@lvi-maktek.fi • www.lvi-maktek.fi

n PESULAKONEITA JA HUOLTOA

Puh. 040 680 0079 • 0400 646 317 • www.pestek.fi • toimisto@pestek.fi

tapio.ostman@sisamaansahkopalvelu.fi 0400 547567 Varastotie 1, 40250 Jyväskylä

n TILINTARKASTUKSIA

KHT Tanja Pajulampi.......... 040 543 9024

KHT Iida Tuuri...................... 040 510 1461

HT Anni Kilpinen................ 040 064 8281

HT Sami Kiviluoma............ 045 678 4633

HT Tapani Kärkkäinen...... 050 355 6620

HT Maria Taavila............... 044 585 8713

HT Samu Kallioinen.......... 040 670 5735

HT Tuomas Rantanen...... 050 492 9005

HT Lauri Lehtonen............ 045 124 1462

HT Alina Mustapirtti......... 050 064 6573

HT Anna Smirnov.............. 050 433 9616

Varaa tila ilmoituksellesi!

timo.hyvonen@dorimedia.fi, p. 050 468 2290 erja.joentausta@dorimedia.fi, p. 050 374 9444

Kiinteistöliitto Keski-Suomen vuosi 2025

Jäsenten neuvonta: 1000+ puhelua 20+ tapaamista

Kiinteistöviesti: 4 jäsenlehteä, painos 7 000+

Jäsensivut: 1 300+ käyttäjää 1 700+ taloyhtiössä

15 jäsentapahtumaa, 28 webinaaria, 1 000+ osallistujaa

15 tiedotetta, 10 uutiskirjettä, 5 000+ vastaanottajaa

Taloyhtiöpäivä: 750+ vierasta, 60+ yritystä

Printti- ja verkkomedia: 60+ mainintaa

Sosiaalinen media: 1 550+ seuraajaa, 270+ julkaisua

90 uutta jäsentä, jäsenmäärä +4,2 %, 2000:s jäsen 1.1.2026

Yhdistykseltä

KUTSU TERVETULOA TAPAHTUMIIN

Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n vuosikokous 2026

Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n varsinainen yhdistyksen kokous pidetään torstaina 26.3.2026 klo 16.30, Sipisen Salongit, Yliopistonkatu 11 B, Jyväskylä. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkistus alkaa klo 16.00. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 10 § määräämät asiat sekä päätetään sääntöjen 9 § ja 11 § muuttamisesta. hallitus esittää, että jatkossa yhdistyksen kokoukseen pitää ilmoittautua ennakkoon, ja hallituksen jäsenen ikärajoite poistuu ja jäsenen peräkkäisten toimikausien määrä rajoitetaan viiteen.

Ennakkoilmoittautuminen vuosikokoukseen 2006 vaaditaan etäyhteydellä osallistuvilta ja sitä suositellaan myös paikan päällä osallistuville järjestelyjen sujuvoittamiseksi. ilmoittautumiset ja valtakirjat tulee toimittaa viimeistään 24.3.2026 klo 15.00 mennessä osoitteessa www.lyyti.in/kokous2026 tai yhdistyksen toimistolle, Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä.

Tarkemmat tiedot kokoukseen osallistumisesta sekä kokouksen asialista ovat yhdistyksen sivuilla keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/ vuosikokous2026

Kokouksen materiaali on julkaistu jäsensivuilla, lähetetään kaikille ilmoittautuneille sähköpostilla ja on nähtävillä yhdistyksen toimistolla.

Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry Hallitus

▶ Lisätietoja: toiminnanjohtaja Hannu Mähönen, 045 110 6333, hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Yhdistyksen jäsenmäärän

kasvu jatkui vahvana vuonna 2025

Kiinteistöliitto Keski-Suomen jäseniksi liittyi vuoden 2025 aikana 90 taloyhtiötä. Jäsenmäärän kasvu 4,2 prosenttia oli kaikista Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksistä suurin. Yhdistys saavutti 2 000 jäsenen rajan 1.1.2026 kun yli 30 taloyhtiötä liittyi jäseneksi heti vuoden alussa. Tuhannen jäsenen raja saavutettiin vuonna 2010, joten jäsenmäärä on kaksinkertaistunut 15 vuodessa.

Jäsenistä 94 prosenttia on asunto-osakeyhtiöitä, 4 prosenttia kiinteistöosakeyhtiöitä ja loput muita yhteisömuotoisia kiinteis-

Tapahtumakalenteri ja ilmoittautuminen: ▶ keski-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat Tallenteet ja aineistot jäsensivuilla!

VAIN JÄSENILLE

LÄHITAPAHTUMAT

Kokouskäytännöt taloyhtiössä

9.3. päivä, Jyväskylä

9.3. ilta, Jyväskylä

Kiinteistöliitto Keski-Suomi ry:n vuosikokous 2026

26.3. Jyväskylä

Ajankohtaista kiinteistöjuridiikasta

14.4. Jyväskylä

WEBINAARIT

11.3. Onnistuneen yhtiökokouksen tunnusmerkit 17.3. Sähköautojen latauspisteiden kartoitus ja suunnittelu

25.4. Energiaselvitys ja taloyhtiön energiaremontin hankesuunnitelma

tönomistajia, kuten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä, säätiöitä, seurakuntia ja kunnallisia vuokrataloyhtiöitä. Kannatusjäseniä on kymmenen.

Jäsenten omistamista kiinteistöistä 50 prosenttia on asuinkerrostaloja, 37 prosenttia rivitaloja ja 6 prosenttia asuin-liiketaloja tai liike-toimistotaloja. Lisäksi on joitakin paritaloja ja erillistaloja.

Jäsenistä 1 360 on Jyväskylässä, 150 Jämsässä, 119 Äänekoskella, 72 Laukaassa, 59 Saarijärvellä, 55 Muuramessa ja 51 Viitasaarella.

MAKSUTTOMAT JÄSENPALVELUT HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖINNILLE

Neuvonta

Lakineuvonta ja muut asiantuntijat vastaavat puhelimitse joka arkipäivä. Lisäksi Kotibotti palvelee 24/7.

Koulutus ja tapahtumat

Luentoja, vierailuja ja webinaareja. Tallenteet, videot ja verkkokurssit – opi ajasta ja paikasta riippumatta.

Hallituksen perehdytys

Varmuutta hallitustyöhön – käytännönläheinen startti uusille jäsenille ja kokeneemmillekin.

Kokoustila

Käytössänne tila taloyhtiön kokouksiin toimistollamme Jyväskylässä, myös videoneuvotteluihin.

Asiantuntija kokouksiin

Voitte kutsua toiminnanjohtajamme yhtiökokoukseen tai hallituksen kokoukseen –tukea päätöksentekoon.

Jäsenlehdet

Kiinteistölehti ja Keski-Suomen Kiinteistöviesti kotiin postitse, ja näköislehdet jäsensivuilla.

Jäsenkirjeet

Ajankohtaiset vinkit, uutiset ja tapahtumakutsut sähköpostiisi – helppoa pysyä ajan tasalla.

Jäsensivut

Kaikki oppaat, ohjeet ja materiaalit yhdessä paikassa 24/7 – todellinen taloyhtiön tietopankki!

Jäsenetuja

Sähkön yhteishankinta taloyhtiöille ja muita kumppanien tarjoamia rahanarvoisia etuja.

Edunvalvonta

Suomen Kiinteistöliittoon kuuluu yhteensä yli 34 000 taloyhtiötä – yhdessä olemme vahva vaikuttaja!

ME NEUVOMME SINUA

Paikallinen neuvonta hannu Mähönen, toiminnanjohtaja 045 110 6333 (ma–pe 9–16) Yliopistonkatu 11 C, Jyväskylä hannu.mahonen@kiinteistoliitto.fi

Jäsenyysasiat

Tarja Båga, järjestöassistentti 045 208 6560 (ma–pe 9–16) tarja.baga@kiinteistoliitto.fi

Lakineuvonta

10 asiantuntijaa 09 1667 6300 (ma–to 9–15, pe 10–15) ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/lakineuvonta

Korjaus- ja tekninen neuvonta

4 asiantuntijaa 09 1667 6311 (ma–to 10–12)

Talous- ja veroneuvonta

2 asiantuntijaa 09 1667 6369 (ma–to 10–12)

Energianeuvonta

1 asiantuntija ajanvaraus.kiinteistoliitto.fi/energianeuvonta

ONKO TALOYHTIÖNNE VALMIS

EU:n GIAasetukseen?

EU:n Gigabitti-infrastruktuurisäädöksen (GIA) tavoitteena on, että kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla olisi gigabitin yhteydet saatavilla vuoteen

Ota yhteyttä alueesi taloyhtiöratkaisujen asiantuntijaan:

SAMI MATTILA

sami.mattila@lounea.fi, 050 5934 271