ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti Nro:3 2026
Väestönsuojan käyttöönotto vaatii valmistelua
21
Uusi opas kannustaa taloyhtiöitä korjaamaan yhdessä
10
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
Kädessäsi on
Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsenlehti
Olet juuri avaamassa Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsenlehteä, joka on osa taloyhtiösi jäsenyyttä Kiinteistöliitossa. Lehdestä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asiantuntijatekstejä, tietoa lainsäädännön muutoksista sekä vinkkejä taloyhtiön hallintoon ja asumiseen. Lisäksi julkaisemme paikallisia taloyhtiökuulumisia ja -ilmiöitä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraa meitä somessa! @kiinteistoliittoitasuomi
Nro:3 / 2026
Pääkirjoitus Puhutaanko hetki väestönsuojista? Suomessa on noin 50 000 väestönsuojaa. Suomalaisen väestönsuojajärjestelmän merkittävä erityispiirre on se, että väestönsuojista iso osa on taloyhtiöiden omistuksessa. Väestönsuojan kunnossapidosta vastaavat niin ikään kiinteistöjen omistajat. Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin tehdään väestönsuoja. Jokaiseen väestönsuojaan on suositeltavaa nimetä oma väestönsuojan hoitaja. Väestönsuojan hoitajan tulisi olla kyseisestä kiinteistöstä, koska suojautumistilanteessa hän toimii kyseisen suojan sisällä.
Väestönsuojan käyttöönottoa on syytä harjoitella Monissa taloyhtiöissä väestönsuojat toimivat arjessa varastotiloina. Viranomaisen määräyksestä ne on kuitenkin muutettava käyttövalmiiksi 72 tunnissa. Tämä tarkoittaa paljon muutakin kuin tilojen tyhjentämistä. Asunto Oy Kuopion Satamankulmassa käyttöönotto on suunniteltu yksityiskohtaisesti etukäteen. Taloyhtiössä on laadittu väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma ja yhtiön väestönsuojan hoitaja on käynyt käyttöönottoa läpi yhtiön yhtiökokouksessa. Lue lisää tämän lehden sivuilta 21 alkaen.
On opeteltava toimimaan yhdessä Kuopiossa testattiin syyskuun alussa isoa yleistä Luola-väestönsuojaa. Suojaan 2026 -harjoituksessa väestönsuojaan koottiin ensin tuhansia opiskelijoita, jonka jälkeen Luolassa yöpyi pienempi joukko harjoitellen pidempiaikaista suojautumista. Turussa järjestettiin poikkeuksellinen Yhdessä26-väestönsuojaharjoitus, jossa harjoiteltiin taloyhtiön väestönsuojan käyttöönottoa. Harjoitukseen osallistui 70 henkilöä, joista 52 oli taloyhtiön asukkaita. Vastaavanlaiset harjoitukset hyödyttäisivät myös Itä-Suomen taloyhtiöitä. Ne eivät ole liioiteltua varautumista, vaan tärkeä osa turvallisuutta. Samalla taloyhtiön asukkaat oppivat toimimaan yhdessä, josta olisi hyötyä paitsi kriisitilanteessa myös ihan jokapäiväisessä arjessa. Parhain terveisin
Piia
Piia Moilanen toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomi
3
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
Tässä lehdessä 3 Pääkirjoitus 6
Ajankohtaista
8
Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä
10
Ryhmäkorjaushankkeet taloyhtiössä-opas
12
Kysy Kimmolta
14
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys täytti 130 vuotta
15
Älykäs lämmönsäätö toi tasaisen lämmön ja säästöjä
18
Mitä Taloyhtiössä saa kuvata?
21
Väestönsuojan käyttöönotto vaatii valmistelua
24
Kiinteistöliitto Itä-Suomi 20 yhteistä vuotta
28
Ilmalämpöpumppu kerrostaloon - lupa tarvitaan aina
30
Lakimuutosten loppu- ja alkuvuosi
32
Nyt Joensuussa täyden palvelun valokuitu taloyhtiöön
34
Asiantuntijalta: Parvekekaiteiden turvallisuus ja yhtiön vastuu
KIINTEISTÖLIITTO
KIINTEISTÖVIESTI
ITÄ-SUOMI
JÄSENLEHTI
Muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä, jotka ovat osa Suomen Kiinteistöliittoa on yhteensä noin 2800 jäsentä.
Ilmestyy neljästi vuodessa. Painos: 3000 kpl Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Päätoimittaja: Piia Moilanen Toimitus: Anna-Liisa Pekkarinen, Minna Akiola ja Anne Verger Taitto: Mainostoimisto Taiga Paino: Offsetpaino Tuovinen Ky
LEH DEN KANSI Ari Pie tiläinen, A s O y Kuop ion Satamankulma Kuva : Minna Ak iola
PALV ELU K E SKUS K auppak atu 1 7, 7 01 0 0 Kuop io www.k iinte istolii tto.f i/ i ta- suomi puh. 01 7 262 6 633
5 ITÄ-SUOMEN
5
Jäsenpalvelut 2026
Kiinteistöviesti
KATTAVAT NEUVONTAPALVELUT
TIEDOTUS- JA VIESTINTÄPALVELUT
▶ Puhelinneuvontaa ▶ Verkkoneuvontaa ▶ Kirjallisia lausuntoja
▶ Itä-Suomen Kiinteistöviesti ▶ Suomen Kiinteistölehti ▶ Sähköiset uutiskirjeet
JÄSENKOULUTUS ▶ Koulutustilaisuudet ▶ Verkkokurssit ▶ Webinaarit
TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ SEKÄ EDUNVALVONTA Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
L ATA A N Y T
MOBIILIJÄSENKORTTI Mob iilijäs enkor tti kokoaa jäs ennumeron, neuvontapal ve lu t , tapahtumat , koulu tuk s e t s e k ä jäs ene du t ja -alennuk s e t y hte en. K or tti lö y t y y puhe lime si s ove llusk aupasta haulla K iinte istölii ton jäs enkor tti.
ITÄ-SUOMEN
6
Kiinteistöviesti
Ajankohtaista Etsi mme vu o d e n ta l o y hti ö puh e e nj ohta jaa K iinte istö lii tto It ä- Suomi ha luaa tänäk i n vu o n na tuo da e siin te ko ja, ha nkke it a ja hen k ilö i t ä, jotk a ovat to iminnallaan va iku ttane e t p o si tii v is e sti k iinte istöalan ja talo y htiö id e n to imint ay mpä ristön ke h i ttämis e en. E t simme ny t to imia lue e m m e ko lm e en maakunt aa n omaa Vuo den talo y htiö p u he enjoht a jaa . Vu o de n Puh e e nj ohta ja 2 0 26 To imim inen puhe enjoht a ja na on vastu u llista ja ar vok ast a t yöt ä t a lo y htiön hy väk si. O n ko t a lo y htiö s s äsi puhe en joht a ja, jo k a o n te ht äväs s ää n a k tii v in e n ja vastu u llinen? Onko puhe e njoht a ja to im inu t e simerk illis e sti ja o s o i tt a nu t to im innas s aan jo hta juu tt a? E t simme puhe e nj o hta jaa, jo k a on e dist ä ny t o s a kk aid e n o s allisu u tta s e k ä to iminu t te ht äväs s ään tavo i tte e llis e sti. Vo i tta jat va li t s e e raati, johon kuuluu pu he enjo hta jisto K iinte istölii tto It ä-Suo m en kustak in a lue y hdist y k s e st ä, y k s i
is än n ö i t s ijö id e n e dusta ja s e k ä K i i nte istölii tto Itä-Suom e n to im in nan j o ht a ja . Vo i tta ja p alk i taan n o in 1 0 0 e uron la h jakor tilla. Vo i tta jat julk aistaan Itä-Suomen Talo y htiöp äi vä -tap ahtum is s a : Kuo p i o s s a 1 6 .11. , Mikke lis s ä 1 7.11. ja Jo e nsuus s a 1 8.11. Lue lis ää ja e h dota p alk i ttavaa t a h o a ve rkko s i vuillam m e i ta- suom i.k iinte isto lii tto.f i/ 31.1 0. 2 0 26 m e n n e s s ä. K ai k k i e hdotta jat p alk i taan K iinte istöm e d ia O y : n tuote lah jalla. Va lta ku nna llis et h u o mio t vu o nna 2 0 2 7 K e väällä 2 0 2 7 vali taan Suom en vu o de n talo y htiöp uh e e n johta ja He ls i n g i n Talo y htiö2 0 2 7-tap ahtuman y hte y d e s s ä . Itä-Suom e s s a vuon na 2 0 26 huomi o t avat tah ot ovat k an d idaatte ja val takun na l l is ia huom ion o s o i tuk s ia my ön n e ttäe s s ä . Va ltakun nallis e n k ilp ailun vo i tta ja s aa n o i n tuhan n e n e uron ar vo is e n K iinte istö me d ian tuote lah jan.
Po hj ois - Savo n K i i nte istö y hdist ys myi Ku opi on Tal oke skuk s e n K iinte istö lii tto It ä- Suome en kuuluva Po hjo is-S avon K iinte istö y hdist y s on my y ny t Ku o p ion Ta loke skuk s e n jak autu m is e s s a muo do stune e t is ä nnö innin ja k i inte istö hu o llon liike to iminnat 1.6 . 2 0 26 . 13 0-vu o tias Pohjo is- Savon K iinte istö y hdist y s p erusti is ä nnö inti ja k iinte istö hu o l to liike to imint aa ha r jo i ttavan Kuo p io n Talo ke skuk s e n vuonna 1 96 8 tilante e s e en, jo s s a y hdist y k s en jäs e n inä ol e vat talo y htiöt t a r v i t si vat a mmatti maist a is ännö intiä . Is ä nnö intia la on ke h i tt yny t lähe s 6 0-vuo de s s a ja pa l ve luntar jo -
a jia on alalle tullu t runs aasti. - Ni i n p ä ko im m e , e tte i talo y htiö ide n e dunva l vo ntaa ja n e uvontaa h o i tava y h d ist y s o l e e nää o ike a tah o om istamaan talo y hti ö i l l e p al ve lui ta tar joavaa y ri t y stä, tausto i tt aa y h dist y k s e n p uh e e n johta ja Ju ha n i S i mpa ne n as iaa. Kuop ion Taloke skus Huol to O y :n o s a kke e t my y tiin K iinte istöp al ve lu S iik i O y : lle ja Kuop ion Taloke skus Is än n ö inti O y : n o s akke e t my y tiin O i va Is än n ö inti Gro u p O y : lle .
7
Syk sy n web i naa ri t 1.1 0. L ak ineuvonnan ky s y t y immät ky s y my k s e t 8.1 0. Energiate hok as y lläp i to ja kulu tus s euranta talo y htiö s s ä 2 0.1 0. Sähkö - ja tie to jär je ste lmien kunno s s ap i to ja p eruskor jauk s e t 28.1 0. Talous ar v ion laadinta ja talous ar v io - ohje 2 02 7 2 .11. Patteri verko ston p erus s äätö – suunni tte lu ja toteu tus 9.11. Urako i t sijan vastuu kor jausrakentamis e s s a 1 9.11. Os ak asmuu to stö iden val vonta 24 .11. Energiay hte is ö -we b inaari y hte ist yö s s ä Moti va 1.1 2 . Tur vallisuuswe b inaari varau tumis e sta ja väe stö suo jista 8.1 2 . AOYL ja muu t tuore e t lak iuudistuk s e t muk aan luk ien l y hy t vuokraus 1 4 .1 2 . Sähköau tolataamis en eri t y isky s y my k s e t
Sy k sy n k i i nte istö i l lat A ja n ko hta ista k iinte istö jurid iik asta hallituk sille •
A sunto - o s ake y htiölain muu to s
•
Muu ttuva asuinhuone iston vuokralak i ja l y hy t vuokrauk s en s äänte l y
•
A jankohtaista huone istotie to jär je ste lmästä
VAR KAUS 5.1 0. klo 1 6. 30–1 9.0 0
Vark auden k aupungink ir jasto, Osma jo entie 1
IIS ALMI 6.1 0. klo 1 7.0 0–1 9. 30
Hote lli Iis almen S eurahuone , Savonk atu 24
MIK K ELI 1 2 .1 0. klo 1 7.0 0–1 9. 30
Original S oko s Hote l Vaakuna, Porras s almenk atu 9
S AVONLINNA 13 .1 0. klo 1 7.0 0–1 9. 30
Original S oko s Hote l S eurahuone , K auppatori 4 –6
KUOPIO 1 9.1 0. klo 1 7.0 0–1 9. 30
Original S oko s Hote l Puijons ar v i, Minna Canthin k atu 1 6
JOENSUU 2 0.1 0. klo 1 7.0 0–1 9. 30
Ri veria, Nisk ak atu 1 7
Il mo ittau tumi ne n Tap ahtu m iin ilmo i tt audu t aa n e nsis ijais e sti ve rkko s i vuilla : i ta- suom i.k iinte isto l i i tto.f i / t a p ahtu mat , s ä hköp o stilla a nne .ve rge r@k iinte istolii tto.f i tai p uh e lim i t s e 0 1 7 262 6 6 33 .
Väe stönsu o ja n h o i ta ja n kurs s i (4h) K oulu tus dot ,
e ttä
antaa
s e llais e t
väe stönsuo jan
tie dot
ho i ta jat
ja
tai-
tunte vat
A ik a : 2 1.1 2 . 2 026 klo 1 7-2 1 Paikk a : Ky lp y lähote lli Kunnonpaikk a
suo jan lai tte e t , o s aavat tark astaa ja huol-
Hinta : 9 5 euroa (+al v), Pohjo is-Savon K iin-
taa suo jan lai tte e t , o s aavat te hdä alo i tte i-
te istö y hdist y k s en jäs enalennus 1 0 %
ta puu tte iden kor jaamis e k si, o s aavat s aat-
Sitovat ilmoittau tumis et : ninni.k aariainen@
taa väe stönsuo jan k äy ttökunto on ja k äy ttää
p spl.f i tai 01 7 262 5 0 9 8
lai tte i ta s e k ä o s aavat ohjata ihmisten to i-
Järje stä jä : Pohjo is-Savon Pe lastus alan L ii tto
mintaa
suo jaudu ttae s s a
väe stönsuo jaan.
8
Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjestää Itä-Suomen Taloyhtiöpäivä 2026 -tapahtumat Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Messu- ja seminaaritapahtuma sisältää ajankohtaista tietoa taloyhtiöasumiseen liittyen.
PAIKKAKUNNAT KUOPIO 16.11.2026 Kuopion Musiikkikeskus MIKKELI 17.11.2026 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli JOENSUU 18.11.2026 Original Sokos Hotel Kimmel
TAPAHTUMASSA MUKANA Tilanne 9.9.2026
Nro:3 / 2026
9
OHJELMA 13.30 Näyttely avautuu - näyttelyyn tutustuminen 15.00 Tilaisuuden avaus
toiminnanjohtaja Piia Moilanen, Kiinteistöliitto Itä-Suomi puheenjohtaja, paikallinen isännöintiyhdistys
15.15 Etsitkö hyvää isännöintiä? Arvi-sertifiointi ja laadukkaan isännöinnin kriteerit sertifiointipäällikkö Simo Taitto, Suomen Isännöintiliitto
15.40 Taloyhtiöiden energia-avustukset 2026–2027
erityisasiantuntija (energia-avustukset) Leif Andersson, Varke
16.00 Tauko - näyttelyyn tutustuminen 17.15 Kuumat perunat - mitä hallituksen pitää tietää taloyhtiön taloudesta ja hallinnasta juuri nyt? toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva, Suomen Kiinteistöliitto
17.40 Miten asunnon hinta määräytyy?
Kuopio ja Mikkeli: toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa, Kiinteistövälitysalan Keskusliitto Joensuu: ilmoitetaan myöhemmin
18.00 Vuoden 2026 puheenjohtajan julkistaminen toiminnanjohtaja Piia Moilanen, Kiinteistöliitto Itä-Suomi puheenjohtaja, paikallinen kiinteistöyhdistys
18.15 Tilaisuus päättyy
Varken asiantuntija tavattavissa Kiinteistöliitto Itä-Suomen osastolla
Tapahtumien näytteilleasettajamyynti on parhaillaan käynnissä. Yleisöilmoittautuminen avataan syksyllä. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Tapahtumat järjestää Kiinteistöliitto Itä-Suomi, Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijät ry, Etelä-Savon Isännöitsijät ry ja Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry.
ITÄ-SUOMEN
10
Kiinteistöviesti
Uusi opas kannustaa taloyhtiöitä korjaamaan yhdessä TEKSTI: MINNA AKIOLA
Miten taloyhtiöt voivat toteuttaa välttämättömät korjaukset tilanteessa, jossa kustannukset kasvavat ja rahoituksen saaminen vaikeutuu? Uusi opas tarjoaa taloyhtiöille mallin ryhmäkorjaushankkeen käynnistämiseen ja yhteistyöhön naapuritaloyhtiöiden kanssa.
O PA S TO IMII KO NK R EE T T ISENA T YÖ K ALU NA OPA S LÖY T Y Y JÄ SENSI V U I LTA .
R YH MÄKO R JAUSH ANK K EI TA SU U NNI T ELTAE S S A .
KUVA: MINNA AKIOLA
Nro:3 / 2026
11
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjaustarpeet kasvavat, mutta hankkeiden toteuttamista hidastavat taloudellinen epävarmuus ja rahoitushaasteet. Yksi vastaus taloyhtiöiden kasvaviin korjaustarpeisiin ja rahoitushaasteisiin on ryhmäkorjaushankkeiden suunnittelu useamman taloyhtiön kesken. Ennakoivan korjaamisen tärkeys ja uhka taloyhtiöiden arvon laskusta vaikuttivat siihen, että Kiinteistöliitto Itä-Suomi päätti teettää Savoniaammattikorkeakoululla Ryhmäkorjaushankkeen aloittaminen -oppaan. Opinnäytetyönä luodun oppaan tekijäksi valikoitui rakennustekniikan opiskelija Roni Dufva, joka tarkasteli oppaassa ryhmäkorjaushankkeiden mahdollisuuksia taloyhtiöiden näkökulmasta. Opas toimii konkreettisena työkaluna ryhmäkorjaushankkeita suunniteltaessa. – Opas tarjoaa käytännönläheisen mallin siihen, miten ryhmäkorjaushankkeilla voi saavuttaa kustannushyötyjä, paremman neuvotteluaseman ja sujuvamman projektinhallinnan, Kiinteistöliitto Itä-Suomen neuvontainsinööri Kimmo Malinen sanoo.
Auttaa hankkeen käynnistämisessä
KUVAT: MINNA AKIOLA
Opas on suunnattu ensisijaisesti taloyhtiöille, mutta se on hyödyllinen myös isännöitsijöille ja osakkaille. Se auttaa ymmärtämään ryhmäkorjaushankkeen vaiheet, roolit, vastuut sekä eri urakkamuodot. Opinnäytetyötä tehdessään Dufva huomasi, että ryhmäkorjaushankkeista on saatavilla niukasti käytännön tietoa. Tämä korosti oppaan tarvetta.
Ari Hänninen on ollut mukana onnistuneessa ryhmäkorjaushankkeessa.
– Ryhmäkorjaushankkeiden onnistumisessa korostuvat hyvä yhteistyö, viestintä ja ammattitaitoinen projektinjohto. Ensimmäisen hankkeen läpivienti opettaa ja helpottaa seuraavien ryhmäkorjausten toteutusta, Dufva toteaa. Oikea-aikaisilla korjauksilla voidaan ehkäistä taloyhtiön arvon heikkenemistä, mikä korostaa ennakoivan korjaamisen merkitystä. Yhtiöiden on syytä valmistautua korjaushankkeisiin ajoissa, jotta vältetään äkilliset rahoituspaineet.
Kolme taloyhtiötä yhdisti voimansa As Oy Pieksämäen Koivutorin hallituksen puheenjohtaja Ari Hänninen on ollut mukana ryhmäkorjaushankkeessa, jossa kolme taloyhtiötä toteutti yhdessä käyttövesiputkiston korjaukset. Yhteishankkeella saavutettiin noin kymmenen prosentin säästöt. Taloyhtiöillä on yhteinen tavoite pitää talot kunnossa ja säilyttää niiden arvo, joka helpotti päätöksentekoa ennen projektiin ryhtymistä. Hanketyöryhmä kokoontuu hankkeen jälkeenkin säännöllisesti suunnittelemaan seuraavia hankkeita. – Hyvä yhteistyö ja luottamus urakoitsijan kanssa sekä taloyhtiöiden hallitusten kesken olivat onnistumisen avaintekijöitä. Positiivinen ilmapiiri ja avoimet keskustelut vähensivät ristiriitoja ja lisäsivät päätöksenteon tehokkuutta, Hänninen arvioi. Pieksämäen esimerkki osoittaa, että alueellinen verkostoituminen kannattaa. Siihen tarjoaa erinomaisen väylän Kiinteistöliitto Itä-Suomen järjestämät puheenjohtajaklubit.
Roni Dufva (oik.) kokosi oppaaseen käytännön tietoa ryhmäkorjaushankkeiden toteuttamisesta.
12
ITÄ-SUOMEN
Kysy Kimmolta
Kiinteistöviesti
TEKSTI: KIMMO MALINEN, NEUVONTAINSINÖÖRI, KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
Kysy Kimmolta-palstalla nostetaan esiin kysymyksiä, joita jäsentaloyhtiöissä on aiemmin pohdittu. Onko sinulla Kimmolle kysymys? Jätä viesti sähköpostilla kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
01
Takan ja savuhormin kunnossapitovastuu
Kenen vastuulla korjaukset ja nuohous?
taloyhtiön kunnossapitovastuulle. Takat ovat osakkaan muutostyönä asennettuja,
Rivitaloyhtiön olohuoneessa
kahdessa
takka.
huoneistossa
on
joten niiden kunnossapito- ja huoltovastuu kuuluvat
huoneiston
tak-
osakkaalle. Takan asennusajakohdalla ei ole merki-
Toisen
ka on tehty rakennusvaiheessa ja toinen tak-
tystä huolto- ja kunnossapitovastuuseen.
ka on lisätty myöhemmin osakkaan toimesta.
Mikäli kyseessä olisi osakasmuutostyönä asen-
Kenen tehtävä on huolehtia takan ja hormin kun-
nettu takka ja ilman valmista hormia eli hormi oli-
nosta ja nuohouksesta?
si asennettu takan asennuksen yhteydessä, olisi lupapiirustuksia
osakkaalla kunnossapitovastuu sekä nuohousvas-
pystyimme toteamaan, että taloyhtiön jokaiseen
tuu myös hormiston osalta. Jälkikäteen osakasmuu-
huoneistoon on tehty takkavaraus. Takkavaraus on
tostyönä asennettu hormi on kokonaisuudessaan,
toteutettu tekemällä kaikkiin huoneistoihin hormi jo
läpivienteineen, osakkaan kunnossapitovastuulla.
rakennusvaiheessa, jolloin takan lisääminen osak-
Tällaisessa tapauksessa on taloyhtiön oltava erityi-
kaan toimesta on helpompaa.
sen huolellinen. Yhtiön on suositeltavaa käyttää am-
Tarkasteltuamme
kiinteistön
Koska hormi on tehty jo uudisrakentamisen yhteydessä, sen katsotaan kuuluvan yhtiön perustasoon. Tästä johtuen hormien nuohoaminen kuuluu
mattilaista jo muutostyöehtojen laadinnassa sekä erityisesti asennustyön valvonnassa.
Nro:3 13 / 2026
13 ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
02
Parvekelasien huolto- ja kunnossapitovastuu
Parvekelasien huolto – Osakkaan vai yhtiön vastuulla?
mat parvekelasitukset ovat kokonaisuudessaan osakkaan kunnossapitovastuulla. Yhtiöjärjestyksessä voi kuitenkin olla erillinen
Kerrostaloyhtiön kaikilla parvekkeilla on lasitukset. Lasitukset ovat olleet kaikilla parvekkeil-
kunnossapitovastuupykälä, jolla kunnossapitovastuuta on muutettu laista poikkeavaksi.
la uudesta saakka. Kenen vastuulla on lasitusten
Tämän taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on eril-
huolto- ja kunnossapito? Voiko yhtiöjärjestyk-
linen pykälä kunnossapitovastuusta. Pykälässä
sessä määrätä parvekelasien kunnossapitovas-
on selkeästi ja yksiselitteisesti mainittu, että par-
tuusta?
vekelasitusten huolto- ja kunnossapitovastuu on
Kunnossapitovastuu tarkoittaa käytettävyy-
laista poiketen osakkaalla.
den ylläpitäviä huoltotoimia, vikojen korjaamista
Toisessa taloyhtiössä kaikilla parvekkeilla on
ja mahdollisesti rikkoutuneiden osien/lasien uu-
lasitukset, jotka on asennettu vuosien varrella
simista.
osakkaiden omina muutostöinä. Yhtiöjärjestyk-
Asunto-osakeyhtiölain mukaisen vastuun-
sessä ei ole pykälää kunnossapitovastuusta.
jaon mukaisesti yhtiön perustasoon kuuluvat
Tässä tapauksessa noudatetaan asunto-osa-
lasitukset ovat taloyhtiön kunnossapitovastuul-
keyhtiölakia eli osakasmuutostyönä asennettu-
la. Rakennusvaiheessa asennetut lasitukset
jen lasitusten huolto- ja kunnossapitovastuu on
katsotaan kuuluvaksi perustasoon. Vastaavasti
kokonaisuudessaan osakkaalla.
osakkaan jälkikäteen muutostyönä asennutta-
03
Poreamme rivitalohuoneiston takapihalle
Voiko osakas asentaa takapihalleen poreammeen?
Hallituksen on suositeltavaa viedä poreammeen asennusasia yhtiökokouksen päätettäväksi, koska kyseessä on kaikkia koskeva päätös
Rivitaloyhtiön yksi osakas on tehnyt osakasmuutostyöilmoituksen poreammeen asentamisesta omalle takapihalleen.
eikä asiaa ole yhtiössä aiemmin käsitelty. Koska pihat ovat yhtiön hallinnassa, yhtiökokouksella on oikeus kieltää osakkaalta poream-
Kyseessä on taloyhtiön ensimmäinen ulko-
meen asentaminen oleskelupihalleen. Yhtiö-
poreammeen asennukseen liittyvä osakasmuu-
kokouksen enemmistöpäätös ei vaadi erityisiä
tostyöilmoitus eikä asiaa ole ennakoivastikaan
perusteluja.
käsitelty yhtiössä. Miten hallituksen tulee toimia? Ensimmäisenä hallituksen tulee varmistaa yhtiöjärjestyksestä kenen hallinnassa oleskelupihat ovat, yhtiön vai osakkaan.
Hallitus toimii yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tässä tapauksessa sekä vastaavissa tulevissa osakasmuutostyöilmoituksissa. Hallituksen on aina muistettava muutostyöilmoitusten käsittelyssä yhdenvertaisuus kaikkien
Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa oleske-
osakkaiden kanssa. Jos yhdelle annetaan lupa,
lupihojen hallinnasta, joten huoneistojen oles-
tulee muidenkin osakkaiden saada lupa samoilla
kelupihat ovat tällöin asunto-osakeyhtiölain mu-
ehdoilla vastaavaan muutokseen.
kaan yhtiön hallinnassa.
ITÄ-SUOMEN
14
Kiinteistöviesti
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys
täytti 130 vuotta
TEKSTI: PIIA MOILANEN, TOIMINNANJOHTAJA KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen 130-vuotistaivalta juhlistettiin maaliskuussa hotelli Scandicissa Kuopiossa juhlagaalan merkeissä. Juhlaan oli kutsuttuina kaikki pohjoissavolaiset jäsentalojen puheenjohtajat aveceineen. Lisäksi kutsuvieraiden joukossa oli Kuopion kaupungin johtoa sekä Pohjois-Savon maakuntajohtaja. Myös Suomen Kiinteistöliiton johto oli edustettuna. Lisää kuvia verkkosivuillamme.
KUVA: STUDIO SAUNIO OY
Yhdistyksen kultaiset ansiomerkit vastaanottivat vastaava isännöitsijä Harri Eskelinen Iisalmesta ja yhdistyksen jäsensihteeri Anne Verger Kuopiosta.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä toi juhlaan onnittelutervehdyksen.
Yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Simpanen toivotti juhlavieraat tervetulleeksi.
Älykäs lämmönsäätö
toi tasaisen lämmön ja säästöjä TEKSTI: MINNA AKIOLA
Kuopiolaisessa Asunto Oy Niilonpossussa käytäväpuheet asuntojen kylmyydestä ovat jääneet pois ja asunnoissa on tasainen lämpötila kerroksesta riippumatta Älykäs lämmönsäätö -palvelun ansiosta.
15 KUVA: KUOPION ENERGIA
Nro:2 // 2026 Nro:1 Nro:3 2026
16
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti Asunto Oy Niilonpossun asukkaat saavat kiittää huoneistojen tasaisesta lämpötilasta ja lämmityskustannusten säästöistä Kuopion Energian Älykäs lämmönsäätö -palvelua, joka yhtiössä otettiin käyttöön lämmönjakokeskuksen vaihdon yhteydessä pienellä lisäinvestoinnilla vuonna 2022. Ajatus lähti Kuopion Energian kampanjasta, jossa tarjottiin lämmönvaihtimen kunnon kartoitusta ja järjestelmää, jolla lämmitystä pystytään säätämään automaattisesti. Niilonpossun hallituksen puheenjohtaja Urpo Hirvonen kiinnostui asiasta, koska talon lämmönvaihdin alkoi olla tiensä päässä. Hän pyysi Kuopion Energialta tarjouksen rahoituksineen ja sai luettavakseen ison nipun papereita. – Laskin rahoitustarjousta uudelleen ja uudelleen. Ihmettelin, että kun kuukausierät kertoo viiden vuoden maksuajalla, niin ei mene senttiäkään korkoihin. Minun piti ihan kaksi kertaa soittaa Kuopion Energialle ja kysyä ovatko he vakavissaan, että saamme järjestelmän nettohinnalla, Hirvonen naurahtaa. Totta se kuitenkin oli, vaikkei Hirvonen ollut tottunut, että joku rahoittaa taloyhtiön laitteita ilman korkoa. Tarjouksen taustalla toki vaikutti Kuopion Energian varautuminen siihen, että vanhoissa taloyhtiöissä saatettaisiin alkaa harkitsemaan maalämpöä kaukolämmön sijasta.
Kaksi eri mallia käyttöönottoon Älykäs lämmönsäätö on rivitaloihin ja kerrostaloihin soveltuva palvelu, jonka asennuksesta Kuopion Energia huolehtii. Kuopiossa se on jo otettu noin 90 taloyhtiössä käyttöön. Palvelu perustuu huoneistoihin asennettaviin antureihin, jotka mittaavat lämpötilaa ja ilman suhteellista kosteutta. Tietoja hyödynnetään yhdessä sääennusteiden kanssa lämmityksen optimointiin. Järjestelmän käyttöönottoon on kaksi eri mallia: joko päivitetään nykyisen lämmönjakokeskuksen säädin tai vaihdetaan uusi lämmönjakokeskus. – Jokainen kohde on omanlaisensa, muun muassa asuntojen määrä vaikuttaa järjestelmän hintaan. Meillä on edelleen voimassa tarjous viiden vuoden kulutto-
KUVA: MINNA AKIOLA Älykäs lämmönsäätö on rivitaloihin ja kerrostaloihin soveltuva järjestelmä, jonka asennuksesta Kuopion Energia huolehtii.
masta ja korottomasta maksuajasta, Kuopion Energian asiakasvastaava Pasi Kärki kertoo. Uuden lämmönjakokeskuksen ja älykkään lämmönsäädön kokonaishinnaksi muodostui Niilonpossussa 25 000 euroa. Se ei ollut suuri summa tuolloin tulossa olevien hissi- ja kattoremontin rinnalla, mutta kertakuluna se ei olisi noin vain mahtunut yhtiön budjettiin.
Auttaa säästymään yllätyksiltä Järjestelmän tulon myötä paljastui, että Niilonpossun ylimmät kerrokset olivat viileämpiä kuin muut. Syyksi selvisi rakennusaikaiset laudan pätkät sekä sementin ja tiilen kappaleet, jotka oli jätetty painamaan villoja välikatolle. Kattoremontin yhteydessä välikatolta poistettiin viisi rullakollista rakennusjätettä ja lisättiin villojen lisäksi 20 senttiä lämpöeristemassaa. Sen jälkeen ei ole yläkerroksissakaan enää ollut ongelmia lämpötilan suhteen. Toisen kerran järjestelmän osoitti tarpeellisuutensa, kun yhden Airbnb-käytössä olleen asunnon parvekkeen ovi oli joulun aikaan jäänyt auki. Joulun jälkeen alkoi pakastumaan ja asuntojen lämpötilatiedoista ilmeni, että kyseinen huoneisto vain jäähtyi ja jäähtyi. Lopulta siellä oli enää 16 astetta lämmintä. – Arvelin, että huoneiston lähetin on rikki. Pyysin heti ensimmäisenä arkipäivänä huoltoyhtiötä tarkastamaan tilanteen. Onneksi säästyimme isommalta yllätykseltä. Jos olisi ollut 30 astetta pakkasta, olisi voinut patteri pamahtaa jäähän, Hirvonen toteaa.
Nro:3 / 2026
Ennakoi lämpötiloja sääennusteiden avulla Hirvosen käytössä on ohjelma, josta hän näkee Niilonpossun huoneistojen lämpötilat reaaliajassa sekä sen, mitkä venttiilit ovat auki, paljonko taloon tulee energiaa ja millä lämpötilalla. Järjestelmän etu on myös se, että puheet asuntojen kylmyydestä jäivät pois. – Minulla oli esittää dataa siitä, mikä lämpötila missäkin asunnossa on. Muutokset lämpötiloihin tulevat palvelun kautta, mutta Kuopion Energialle voi toki soittaa ja pyytää nostamaan tai laskemaan lämpötilatavoitetta, Hirvonen kertoo. Automaattinen lämmönsäätö ennakoi lämpötiloja sääennusteiden avulla. Esimerkiksi, kun pakkanen lauhtuu, järjestelmä alkaa automaattisesti pienentämään lämmityspiirin venttiiliä. Samoin järjestelmä tunnustelee ilmankosteutta ja tuulta. Kostealla ilmalla järjestelmä automaattisesti nostaa hieman lämpötilaa, ettei asunnoissa tunnu niin viileältä. Myös tieto järjestelmän mahdollisista vikaantumisista lähtee automaattisesti. – Jos tiettyihin raja-arvoihin tulee muutoksia, kilahtaa meille ja huoltoliikkeelle viesti asiasta, Kärki kertoo.
17
Säästö on talokohtaista Hirvonen pitää Kuopion Energian suoraselkäisestä markkinoinnista järjestelmän suhteen. Asiakkaille ei luvata tiettyjä säästöjä lämmityskuluissa. Säästö on talokohtaista ja riippuu talon iästä, kunnosta sekä monesta muusta seikasta. Kuopion Energian mukaan säästö voi vaihdella 0–10 prosentin sisällä. – Nyt voin neljän vuoden kokemuksella sanoa, että meidän talossamme säästöä on syntynyt keskimäärin 10 prosenttia. Se tekee Niilonpossun lämmityskustannuksissa noin 4000 euroa vuodessa, Hirvonen toteaa. Uuden lämmönvaihtimen iäksi arvioidaan noin 25 vuotta. Hirvonen kuitenkin laskee, että investointi on maksettu takaisin noin seitsemässä vuodessa ja ilmaisia vuosia jää paljon käyttöön. Soraääniä investoinnista ei Niilonpossussa syntynyt, koska hallitus pystyi itse tekemään päätöksen järjestelmän uusimisesta. Yhtiökokouksessa hankkeesta toki ilmoitettiin ja sille saatiin siunaus. Hirvonen suosittelee vilpittömästi Älykäs lämmönsäätö -palvelun käyttöönottamista muillekin. – Minulla ei ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa, Hirvonen summaa.
KUVA: MINNA AKIOLA
KUVA: MINNA AKIOLA Niilonpossun hallituksen puheenjohtaja Urpo Hirvonen suosittelee vilpittömästi Älykäs lämmönsäätö -palvelun käyttöönottamista muillekin.
Järjestelmä voi ottaa käyttöön päivittämällä nykyisen lämmönjakokeskuksen säätimen tai vaihtamalla uuden lämmönjakokeskuksen.
18
ITÄ-SUOMEN
Mitä taloyhtiössä
Kiinteistöviesti
saa kuvata?
TEKSTI: MINNA AKIOLA Kameroista on tullut osa arkea, mutta missä vaiheessa kuvaaminen muuttuu yksityisyyttä loukkaavaksi tai jopa lainvastaiseksi? Taloyhtiön alueella kuvattaessa kysymys ei ole vain siitä, mitä kamera tallentaa. Ratkaisevaa on myös se, missä kuvataan ja mitä kuvilla tehdään. Monelle tulee yllätyksenä se, että valokuva tai videokuva henkilöstä on henkilötieto, jota koskevat tietosuoja-asetuksen määritelmät henkilötietojen käsittelystä. Suomen Kiinteistöliiton vanhemman lakimiehen Minna Anttilan mukaan yleisin virhe onkin ajatella, ettei taloyhtiön alueella kuvaaminen kuulu tietosuojan piiriin. – Kuvaaja vastaa siitä, että kaikki tietosuoja-asetukseen liittyvät velvoitteet ovat kunnossa ja hoidettu.
Toisen kotia tai pihaa ei saa kuvata On myös muistettava, että kotirauhan suojaamilla alueilla ei saa kuvata ilman niiden henkilöiden lupaa, joiden kotirauhasta on kyse. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kerrostalon porraskäytävät ja huoneistopihat, jotka ovat vain tietyn huoneiston käytössä. – Kameraa ei saa suunnata niin, että kuvaa toisen pihaa tai kotia, Anttila toteaa. Sama koskee myös ikkunoita tai alueita, joista näkee kameralla esimerkiksi porrashuoneeseen oven avautuessa tai huoneistoon eli toisen kotiin. Jos kotirauhan suojaamaa aluetta kuvaa, kuvaaja voi syyllistyä salakatseluun ja joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
KUVA: KATRI LEHTOLA / KEKSI Kiinteistöliiton vanhemman lakimiehen Minna Anttilan mukaan kuvaaja vastaa siitä, että kuvaaminen on lainmukaista.
Nro:3 / 2026
Joissain tapauksissa asukas videokuvaa taloyhtiön pihaa jatkuvasti omasta ikkunastaan. Tällöin ei ole kyse kotirauhan suojasta, mutta tietosuojavelvoitteet säilyvät tällöinkin. Juridisesti sillä ei ole eroa kuvaako pihaa satunnaisesti vai toistuvasti, jos tietosuojaan liittyvät kysymykset tulevat vastaan. – Taloyhtiön voi tällaisessa tapauksessa olla hankalaa puuttua kuvaamiseen, koska kyse on niiden henkilöiden välisestä asiasta, joka kuvaa ja joka näkyy kuvassa, Anttila sanoo.
Kotitalouspoikkeus Tietosuoja-asetuksissa on rajattu omaan kotitalouteen liittyvä yksityinen kuvaaminen pois. Tällöin kyseessä on niin sanottu kotitalouspoikkeus. Se koskee tilanteita, joissa henkilö kuvaa yksityiseen käyttöön oman kotitalouden toimintaa. – Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kamera on suunnattu kuvaamaan ainoastaan hänen omaa pihaansa yksityiseen käyttöönsä. Silloin kuvaajan ei tarvitse tietosuoja-asetuksen velvoitteitakaan noudattaa, Anttila toteaa. Taloyhtiön yleinen piha-alue ei kuitenkaan ole kotitalouspoikkeuksen alainen paikka. Yhtiö voi ilmoittaa, että ei hyväksy kuvaamista yleisillä alueillaan, jos siitä esimerkiksi syntyy kiistoja. Yhtiöllä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia ratkaista kiistaa. – Viime kädessä tietosuojaviranomainen voi ottaa kuvaamiseen kantaa, Anttila kertoo. Kotirauhan suojaamien alueiden lisäksi kuvaaminen on kuitenkin lain mukaan kielletty esimerkiksi sauna-, wc- ja pukeutumistiloissa. Jos niissä kuvaa, syyllistyy samalla tavoin salakatseluun kuin toisen kotia tai pihaa luvattomasti kuvatessaan.
Kameravalvonnan tarve on arvioitava Ajoittain Kiinteistöliiton lakineuvontaan tulee kysymyksiä kameravalvonnan käyttöönotosta. Ennen sitä taloyhtiön on tehtävä niin sanottu tasapainotesti. Siinä arvioidaan, onko kameravalvonta todella tarpeen, voidaanko tavoite saavuttaa lievemmillä keinoilla ja ovatko asukkaiden yksityisyyteen kohdistuvat vaikutukset oikeassa suhteessa valvonnasta saatavaan hyötyyn.
19
– Arviointi on dokumentoitava. Kameravalvonnan tarpeesta päättää pääsääntöisesti yhtiökokous. Joissain poikkeustapauksissa, kuten kiireellisissä toistuvan ilkivallan tilanteissa, hallituksella on voitu katsoa olevan toimivalta päättää kameravalvonnasta. Hallitus ei kuitenkaan voi päättää kotirauhan suojaamien alueiden kuvaamisesta, Anttila lisää. Tietosuojaselosteeseen puolestaan tulee kirjata muun muassa, minkä takia kameravalvonta on, millä perusteella henkilötietoja käsitellään, mitä tiloja kamera kuvaa, videoille tallentuvien ihmisten oikeudet sekä se kenellä on oikeus katsoa tallenteita. Niitä saa katsoa vain sellaisissa tilanteissa, jotka ovat määritelty tietosuojaselosteessa kameravalvonnan tarkoitukseksi. – Näitä voivat olla esimerkiksi rikosten ja ilkivallan ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen. Tallenteita ei voida katsoa, jos kiinnostaisi joku muu niillä oleva tieto, Anttila sanoo.
KU VA AMINEN TALOYH T IÖ N ALU EELL A KO LME TÄR K EIN TÄ A SIA A , J OT K A J O K AISEN TALOYH T IÖ N H ALLI T U K SE S S A O LE VAN PI TÄISI T IE TÄ Ä KU VA AMISE STA TALOYH T IÖ N ALU EELL A : 1 . KU VA AMISE S S A O N KYSE T IE TO SU OJA STA . 2 . K AMER AVALVO N TAPÄ ÄTÖ K SEN K ANNALTA O N MER K I T YSTÄ SILL Ä , MILL Ä ALU EILL A KU VATA AN. 3. KU V IA JA V ID E O I TA VO I K ÄY T TÄ Ä VAIN NIIH IN TAR KO I T U K SIIN, MI TÄ VAR T EN K AMER AVALVO N TA O N O LE MA S S A .
20
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti Tallenteiden säilytysajat tulee huomioida Jos taloyhtiö haluaa kameravalvonnan ulottuvan esimerkiksi porraskäytävään, joka kuuluu kotirauhan suojaamiin tiloihin, tarvitaan kaikkien kyseisessä porraskäytävässä asuvien suostumus. Tällaisesta kameravalvonnasta ei voida päättää pelkällä yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kameravalvonnan suhteen pitää huomioida myös tallenteiden säilytysajat ja informoida kameravalvonnasta niillä alueilla, joilla kuvataan. Lähtökohta tallenteiden säilytykselle on, että tietoja käsitellään vain se aika, kun niitä on tarpeen käsitellä. Säilytysajat täytyy kirjata myös tietosuojaselosteeseen. – Säilytysaikaa täytyy peilata siihen, missä ajassa arvioidaan tulevan ilmi ne asiat, minkä takia kamerat on asennettu sekä huomioida mahdollinen pidempi säilyttämistarve esimerkiksi sellaisten vaatimusten ja oikeustoimien vuoksi, joissa tietoja tarvitaan, Anttila huomauttaa. Ajoittain Kiinteistöliiton lakineuvonnassa tulee vastaan tapauksia, joissa osakas haluaisi asentaa kerrostalon ulkoseinään kameran. Tällöin kameran asentajan on pyydettävä lupa muutostyöhön taloyhtiöltä. – Yhtiö voi kieltää asennuksen kokonaan, eikä asiaa tarvitse perustella. Jos yhtiö antaa luvan, niin se voi myös antaa ehtoja kameran suuntaamiselle. Toki sen valvominen voi olla vaikeaa, Anttila arvioi.
Kuvaajalla on vastuu Kiinteistöliitolle ei ole tullut vastaan kovin räikeitä tapauksia, joissa olisi kuvattu taloyhtiön alueella väärin perustein. Anttilan mielestä on hyvä, että asioita kysytään etukäteen Kiinteistöliiton lakineuvonnasta eikä vasta sitten, kun niistä on jokin riita meneillään. Hankalimpia arvioida lain näkökulmasta ovat tapaukset, joissa esimerkiksi auto kuvaa lähiympäristöään. Siinäkin tapauksessa kuvaamiseen pätevät loppukädessä samat säännöt kuin muuhunkin kuvaamiseen ja auton omistaja vastaa siitä, mitä auto kuvaa. – Aina kun yksityishenkilö kuvaa jotain muuta kuin omaa perhettään omalla kotipihallaan, on hänellä vastuu selvitellä myös ne asiat, mitä kuvissa tai videoilla näkyy, miksi hän kuvaa ja onko tietosuoja kunnossa, Anttila kiteyttää.
Taloyhtiön kameravalvonnan käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua.
Nro:2 // 2026 Nro:1 Nro:3 2026
21
Väestönsuojan käyttöönotto
vaatii valmistelua TEKSTI: MINNA AKIOLA
Harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon työtä väestönsuojan käyttöönotto vaatii. Kun kriisitilanne iskee, taloyhtiön väestönsuoja on saatettava käyttökuntoon 72 tunnissa. Siksi Asunto Oy Kuopion Satamankulmassa käyttöönotto on suunniteltu etukäteen yksityiskohtaisesti.
KUVA: MINNA AKIOLA Ari Pietiläinen on nimetty Asunto Oy Kuopion Satamankulman väestönsuojan hoitajaksi.
22
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti Monessa taloyhtiössä väestönsuoja toimii arjessa varastona. Jos viranomainen määrää väestönsuojat käyttöönotettaviksi jonkin uhkatilanteen takia, tila on muutettava kolmen vuorokauden kuluessa ihmisille turvalliseksi suojaksi. Se tarkoittaa paljon muutakin kuin varastojen tyhjentämistä: tilaan on rakennettava wc-tilat, suojateltta ulko-ovelle, täytettävä vesisäiliöt ja otettava käyttöön suodattimella varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Väestönsuojan käyttöönottoon kannattaa varautua etukäteen – kriisin alkaessa ei ole enää aikaa suunnitella. Kannattaa myös muistaa, että tilan käyttöönoton tulee onnistua niiltä henkilöiltä, jotka ovat paikalla. Hallituksen jäseniä tai väestönsuojan hoitajaa ei voida velvoittaa olemaan kotona uhkatilanteen sattuessa. – Jonkun pitää organisoida hommaa ja ottaa vastuu siinä tilanteessa, Asunto Oy Kuopion Satamankulman turvallisuusvastaavaksi ja väestönsuojan hoitajaksi valittu Ari Pietiläinen toteaa. On myös todennäköistä, että ulkopuolista apua ei ole kyseisellä hetkellä saatavilla – jokainen suomalainen on oletettavasti varautumassa itsensä ja perheensä suojautumiseen.
KUVA: MINNA AKIOLA Satamankulman väestönsuoja suljetaan turvallisuustilanteen niin vaatiessa järeällä ovella, jonka eteen rakennetaan suojateltta.
Käyttöönottosuunnitelma on hyvä tehdä Pietiläinen on käynyt Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) Väestönsuojan hoitaja -kurssin. Koulutus antaa valmiudet poikkeusoloja koskevaan varautumiseen väestönsuojien osalta. Kurssin käynyt henkilö tietää, miten väestönsuojan omatoiminen tarkastus, vuosihuolto ja käyttöönotto hoidetaan. – Ei tällaisia asioita tule ajatelleeksi ennen kuin asioihin perehtyy, Pietiläinen toteaa. Satamankulmassa on tehty myös pelastumissuunnitelma, joka on pelastuslain mukaan laadittava kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Suunnitelma tulee pitää ajan tasalla eli tarkistaa se ajoittain ja tarvittaessa päivittää sitä. Siinä keskitytään normaaliolojen onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin.
Väestönsuojan käyttöönottosuunnitelma on myös hyvä tehdä. Suojan omistajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että suoja voidaan saattaa käyttökuntoon määräajassa. Kiinteistön käyttäjät tulee myös perehdyttää taloyhtiön mahdollisiin riskitilanteisiin, niiden ennaltaehkäisyyn ja toimintaohjeisiin vaaratilanteissa. – Pidin viime yhtiökokouksessa esitelmän väestönsuojan käyttöönotosta. Esitelmä on lisätty myös taloyhtiömme verkkosivuille. Se ei ole yhtä seikkaperäinen kuin tekemäni taulukkomuotoinen ohjeistus, joka on sitä varten, kun tila pitää oikeasti ottaa käyttöön, Pietiläinen kertoo.
Tekniikka tilaa
vie
KUVA: MINNA AKIOLA
Nro:3 / 2026
23
– Sitä ei koskaan tiedä, paljonko väkeä lopulta on, jos tilanne tulee eteen, Pietiläinen sanoo.
Puhelinyhteys on lakisääteinen Vuonna 2012 valmistuneen Satamankulman väestönsuoja on sen verran uusi, että sitä ei ole tarvinnut remontoida tai muutenkaan muuttaa. Kymmenen vuoden välein tilaan on kuitenkin tehtävä tiiveyskoe, jossa ilmastointiputket suljetaan ja tila paineistetaan sekä varmistetaan, että tilaan ei ulkopuolelta pääse kaasuja tai muuta terveydelle haitallista. Lakisääteisistä tiiveyskokeista ja testauksista vastaa isännöitsijä, jotta ne tulevat varmasti tehdyiksi. Ne on
teetettävä auktorisoidulla yrityksellä, jolHyvin laaditussa käytla on luvat testauksen tekemiseen. töönottosuunnitelmassa määLisäksi kerran vuodessa tulee tesritellään esimerkiksi se mitä Aktiivihiilisuodattimilla varustetut ilmatata, että ilmapumput ja muut laitsuojasta puretaan, minne tava- pumput ovat käsikäyttöisiä siltä varalta, teet toimivat. rat siirretään, miten ilmanvaih- että sähköt katkeavat. to muutetaan suojakäyttöön ja Väestönsuojan puhelinyhteys mitä varusteita tarvitaan. on myös lakisääteinen. Useimmiten käsipuhelimet eiKannattaa varmistaa myös, ovatko lakisääteisen vät kuitenkaan väestönsuojassa toimi, koska ympärillä työkalulaatikon työkalut juuri kyseiseen tilaan soveon paljon betonia ja terästä. liaat. Satamankulmassa varastohäkit ovat metalliset – Todennäköisesti joudumme laittamaan väestönja ne on kasattu ruuveilla. Pietiläinen naurahtaa, että suojaamme niin sanotun GSM-passiiviantennin, joka niitä ei viitsisi sorkkaraudalla alkaa purkamaan. tuodaan seinän läpi ulkoa sisälle. Uusiin taloihin ne – Olemme miettineet myös sitä, että käytössä olisi asukkaiden omia akkukäyttöisiä ruuvinvääntimiä. laitetaan jo valmiiksi, Pietiläinen kertoo. Niillä varastorakenteiden purkaminen sujuu huomatHän muistuttaa, että väestönsuojan käyttöönottavasti nopeammin. toon on syytä ryhtyä heti, kun viranomainen niin määVäestönsuojan käyttöönotossa kannattaa huorää. 72 tuntia ei ole lopulta kovin pitkä aika ja työtä on mioida sekin, että tilaa ei ole kovin paljon. Tilaa vie paljon. suojautujien lisäksi väestönsuojan tekniikka, kuten ilmapumput, vesisäiliöt ja käymälätilat. Siksi noin 70 neliön suoja voi tuntua ahtaalta, jos siellä on esimerkiksi 50–80 ihmistä. Laki velvoittaa myös, että ketään ei voi estää tulemasta tilaan suojaan – jos tilaa on, vaikka he eivät asuisikaan kyseisessä talossa.
ITÄ-SUOMEN
24
Kiinteistöviesti
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
20 yhteistä vuotta
TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN Kolmen itäsuomalaisen kiinteistöyhdistyksen yhteistä taivalta on tänä vuonna takana 20 vuotta. Vuonna 2006 Kuopioon avattiin Kiinteistöliitto Itä-Suomen -palvelukeskus, josta palvellaan pohjoissavolaisten jäsentalojen lisäksi myös pohjoiskarjalaiset ja eteläsavolaiset jäsentalot. Mistä kaikki sai alkunsa ja miten alusta saakka mukana olleet asiantuntijat kuvailevat yhteistyön alkumetrejä?
Pohjois-Savo yhteistyön käynnistäjänä
A IIS -L NA AN N NE
I AR
KK PE
- Me onnistuimme. Kolmen yhdistyksen yhteistyö kannatti ja kantaa edelleen, Mirjami Kauppinen toteaa.
Yhteistyön suurimpia ennakkopelkoja oli kustannustenjako: Yhteiset kulut jaettiin kunkin yhdistyksen jäsenmaksutulojen suhteessa, kun taas suorat kulut jäivät kunkin yhdistyksen maksettaviksi. Kun kunkin yhdistyksen jäsenmäärä alkoi nousta, alkoi parantua myös talous. Kustannuspaine helpotti. Kunkin yhdistyksen alueella alettiin järjestää jäsenhankintakampanjoita ja erilaisia tehoiskuja, mikä lisäsi jäsenmäärää. Myös julkisuudella oli merkitystä, Kauppinen oli yhteydessä lehtien toimituksiin ja nosti esiin taloyhtiöiden kannalta tärkeitä aiheita. Näin tietoisuus Kiinteistöliitto Itä-Suomesta nousi. Yhteistyössä tärkeää oli, ettei paikallista identiteettiä unohdettu. Erityisesti Etelä-Savon kaksi keskusta, Savonlinna ja Pieksämäki, tarvitsivat huomiota. Siksi tilaisuuksien määrää niissä ja muissakin pienemmissä keskuksissa lisättiin. Yhteistyöstä tehtiin palautekyselyjä. Niiden mukaan palvelujen koettiin parantuneen. Vaikka Kuopion palvelukeskus oli osalle jäsenistöä kaukana, puhelut ja sähköpostit toimivat, ja olivathan yhdistyksen luottamushenkilöt edelleen lähellä, jos henkilökohtaista apua tarvittiin.
: VA KU
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen aloitti myös Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtajana vuoden 2006 alusta toimipaikkanaan Kuopion palvelukeskus. Hän oli yksi yhteistyön valmistelijoista. - Yhteistyön aloittaminen vaati neuvotteluja, tahtoa ja pitkän valmistelun, jotta kolmesta yhdistyksestä kasvoi yhteinen kokonaisuus. Kiinteistöliitto yhteistyön alullepanijana näki, että keskittämällä toimintoja jäsenet saavat parempia palveluja, muistelee Kauppinen. Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Raimo Purovesi antautui perusteellisesti neuvottelu- ja selvitystyöhön. Käytännön organisointi jäi palvelukeskuksen tehtäväksi. - Alku oli innostuksen täyttämää. Kolmen yhdistyksen hallitukset sitoutuivat prosessiin ja puhalsivat yhteen hiileen, paikallisuutta unohtamatta. Tiesimme, että paras asiantuntemus oli paikallisessa yhdistyksessä, ja se piti säilyttää. Paikkakunnilla oli myös omat asumiskulujen erityispiirteensä. Yhdistymisestä aiheutunut työmäärä neuvontapuheluineen huoletti Kauppista. Siksi hän aloitti jäsenyhtiöiden kurssi-illat, jotta hallitusten oma osaaminen lisääntyi. Kurssi-illoissa käsiteltiin hallinnollisia, teknisiä ja taloudellisia asioita, kouluttajat saatiin useimmiten Kiinteistöliitosta. Kun Kauppinen sai avukseen järjestösihteerin, työmäärä alkoi helpottaa.
Yhteiset kustannukset jaettiin jäsenmaksutulojen mukaan
Nro:3 / 2026
25
Yhdessä syntyi jotain suurempaa
Etelä-Savossa talous vahvistui, paikallisuus säilyi
Kauppinen jäi eläkkeelle 1.4.2019. Viihtynyt hän on hyvin; ei suinkaan toimettomana, vaan hän on kirjoittanut perhe- ja sukukirjoja, matkustellut ja mökkeillyt. Vuonna 2018 hän muutti Savosta Vantaalle, lähelle lastensa perheitä. Asuminen ja taloyhtiöiden asiat kiinnostavat häntä edelleen. Hän asuu taloyhtiössä, ei kuulu hallitukseen, mutta on aktiivinen asukas seuraten asioita, vaikka ei jokaiseen kokoukseen osallistu. Kauppinen näkee asumisen laajana yhteiskunnallisena kysymyksenä ja on huolestunut siitä, että asuntoja ostetaan näyttävyyden perusteella, eikä mietitä taloyhtiön taloutta ja kunnossapitoa. Siksikin on hyvä, että Kiinteistöliitto tukee taloyhtiöiden hallituksia tehtävässään. Taaksepäin katsoessaan Kauppiselle jää päällimmäiseksi onnistumisen tunne: - Yhdessä saimme aikaan jotain suurempaa.
Kun Juhani Kortelainen aloitti Etelä-Savon kiinteistöyhdistyksen sivutoimisena toiminnanjohtajana Mikkelissä vuonna 2001, toiminta oli vielä hyvin pienimuotoista. Hallitus kokoontui pari kertaa vuodessa ja jäseniä oli noin 300. Talous oli tiukilla. – Taloyhtiöiden jäsenmaksut tulivat alkuvuodesta, mutta loppuvuodesta rahat olivat aina loppu, eikä palveluja voinut kehittää. Jäsenmaksujen nostamista ei voinut ajatellakaan, Kortelainen kertoo. Myös alueen kolmen keskustan tasapuolinen palveleminen, Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen, oli haaste. Hallitus totesi, että yhdistys tarvitsee päätoimisen toiminnanjohtajan, mutta palkaamiseen ei ollut varaa. Vaikeassa tilanteessa syntyi ajatus, voisivatko itäsuomalaiset kiinteistöyhdistykset ryhtyä yhteistyöhön. Palkata yhteisen toiminnanjohtajan palvelua kehittämään, jotta kaikkien kolmen jäsenmäärät lähtevät kasvuun – paikallisuuden säilyessä tärkeimpänä kriteerinä. Yhteistyössä toimivia Kiinteistöliiton jäsenyhdistyksiä oli jo joitakin muualla Suomessa, niihin käytiin tutustumassa ja hakemassa näkemyksiä. Etelä-Savo aloitti neuvottelut ensiksi Pohjois-Savon kiinteistöyhdistyksen kanssa, myöhemmin mukaan tuli myös Pohjois-Karjala. Kun neuvottelijat esittivät yhdistyksen hallitukselle sopimusluonnoksensa vuonna 2005, se kannatti sitä yksimielisesti. Yhteistyö alkoi 2006. Yhdistykset perustivat Kuopioon Kiinteistöliitto Itä-Suomen palvelukeskuksen, mutta kukin yhdistys säilytti silti juridisesti oman nimensä.
KUVA: PIIA MOILANEN - Paikallisuuden menettäminen huoletti alussa, mutta turhaan. Yhteistyö on kantanut hienoa hedelmää, sanoo Juhani Kortelainen.
ITÄ-SUOMEN
26
Kiinteistöviesti Jäsenmäärä tuplaantui Yhteistyö toi nopeasti taloudellista vakautta, uusia jäseniä ja palvelut kehittyivät. Tilaisuuksista tuli laadukkaampia, ilmoittautumiset helpottuivat ja jäsentiedotteet muuttuivat oikeaksi lehdeksi. Myös paikalliset asiamiehet säilyivät, Paavo Savolainen Savonlinnassa ja Kyösti Lappalainen Pieksämäellä. Kattojärjestö Kiinteistöliitto tuki yhteistyön rakentamista. Se tsemppasi, neuvoi ja antoi apua ja vinkkejä, alussa myös taloudellista tukea. Lisäksi Kiinteistöliitto Itä-Suomi sai liittohallitukseen kaksi omaa edustajaa aiemman yhden sijasta, koska yhteistyön aloittaminen lisäsi sen painoarvoa. Etelä-Savon kiinteistöyhdistyksen jäsenmäärä on nyt lähes 700, myös talous on vakaalla pohjalla. – Olemme yhteistyöhön tyytyväisiä. Se oli yhdistyksen historian kenties tärkein päätös, joka osoittautui onnistuneeksi, Kortelainen summaa.
Uudet haasteet varmistavat toiminnan tarpeellisuuden Yhdistyksen toimintaympäristö ja jäsenten tarpeet ovat Kortelaisen mukaan muuttuneet 20 vuodessa. Sähköisten palvelujen pitää olla kunnossa ja tietoa on saatava nopeasti. Perinteistä yhteisöllisyyttäkin tarvitaan; puheenjohtajaklubit ja koulutukset vetävät osallistujia. Itä-Suomen huono taloudellinen kehitys näkyy osakkaiden ja sitä kautta taloyhtiöiden talousvaikeuksina. Korjaushankkeita on mietittävä tarkkaan. Myös liikekiinteistöjen kannattavuus on huolestuttava. - Toiminnalle riittää tarvetta, sillä taloyhtiöiden hallituksilla on paljon vastuuta, jossa Kiinteistöliitto ja sen paikallisyhdistykset ovat hyvä taustatuki. Kortelaisen neljännesvuosisadan mittainen kokemus tiivistyy ajatukseen: yhteistyöllä voidaan kasvaa ja kehittyä, mutta paikallisuudesta ei tarvitse luopua.
Pohjois-Karjalalle yhteistyö oli välttämätön Kaisa Salminen oli yksi Itä-Suomi-yhteistyön arkkitehdeistä, hän Pohjois-Karjalan kiinteistöyhdistyksen puheenjohtajana allekirjoitti yhteistyösopimuksen 31.5.2005. Pohjois-Savosta sen allekirjoitti Raimo Purovesi ja Etelä-Savosta Paavo Savolainen. Salminen toimi puheenjohtajana lähes 18 vuotta, vuoteen 2017 saakka. Hänen aloittaessaan kiinteistöyhdistys toimi Joensuussa pienimuotoisesti, jäseniä oli 68, kokouksia pidettiin harvakseltaan. Yhdistyksen asiamiehenä toimi otona Pertti Hirvonen. - Jäsenmaksutulomme olivat niin vähäisiä, että meidän oli pakko saada lisää jäseniä sekä tarjota heille koulutusta ja alan tietämystä. Edunvalvonnallekin oli tarvetta, sillä kuntien ja laitosten energia- ja vesimaksut nousivat jatkuvasti, eikä niitä voi kilpailuttaa. - Huoli selviämisestä sai meidät miettimään uusia vaihtoehtoja. Kun Pohjois-Savo lähestyi meitä yhteistyöajatuksella, hallituksemme suhtautui siihen erittäin positiivisesti, vaikka meitä vähävaraisena yhdistyksenä huolestutti, miten selvitä kuluosuudestamme.
1869 P O HJ O IS -S AVO N K IIN T EISTÖYH D IST YS PER UST E TA AN
19 07 SU O MEN K IIN T EISTÖ LII T TO PER UST E TA AN
1910 E T EL Ä-S AVO N K IIN T EISTÖYH D IST YS PER UST E TA AN
191 7 P O HJ O IS -K AR JAL AN K IIN T EISTÖYH D IST YS PER UST E TA AN
20 0 6 K IIN T EISTÖ LII T TO I TÄ-SU O MI PER UST E TA AN
Nro:3 / 2026
Yhteistyö toi kasvun Kun kolme yhdistystä aloitti yhteistyön, saatiin palkattua toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Itä-Suomen Kuopion palvelukeskukseen. Se auttoi jäsentaloyhtiöitä selviytymään yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä. - Jatkuvasti nousi uusia ongelmakohtia. Vaikka tietoa tuli joka tuutista, ei tavallinen ihminen välttämättä tiennyt, mitä kaikesta pitäisi ajatella. Yhteistyön alettua koulutusillat ja muut yhteiset tilaisuudet – puheenjohtajien aamukahvien lisäksi – jakoivat tietoa ja kokosivat ihmisiä yhteen. Tilaisuuksiin kutsuttiin esimerkiksi Kiinteistöliiton lakimiehiä kertomaan uusista laeista ja säädöksistä sekä Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan Pelastuslaitoksen henkilöitä oli tuomassa tietoa taloyhtiöiden toimijoille. Kiinnostus Kiinteistöliiton palveluihin lisääntyi ja jäsenmäärä alkoi merkittävästi kasvaa. Tänä päivänä Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen jäsenmäärä on noin 500.
27
Yhdistyksen toimittava aktiivisesti ja tietoa jakaen Yhteistyö isännöitsijöiden kanssa oli jäsenhankinnassa tärkeää. Isännöitsijöillä ja kiinteistöyhdistyksillä oli molemmilla omat keskusliittonsa ja yhteistyö niiden kesken oli sujuvaa. Se hyödytti molempia ja toi uusia jäseniä. Nykyisin Salminen seuraa yhdistystoimintaa etäämmältä, mutta pitää edelleen tärkeänä sitä, että taloyhtiöiden hallituksilla olisi mahdollisuus saada ajantasaista tietoa. Hänestä yhdistystoiminnassa tarvitaan edelleen ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. - Hallitukseen on nykyään vaikea saada väkeä. Rohkea on se, joka ottaa hallitustehtävän vastaan. Kolmen yhdistyksen yhteistyöstä Salmiselle jäi ennen kaikkea tunne siitä, että yhdessä tekemisellä ja tiedon jakamisella on merkitystä. - Kun lähtee mukaan, pitää olla itse aktiivinen ja pitää myös huolehtia, että jäsenet ovat tietoisia, mitä yhdistys tarjoaa. Ei riitä, että palvelut ovat vain olemassa. Niistä pitää muistuttaa ja niitä pitää osata käyttää.
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Kolmen yhdistyksen välillä ei ollut eturistiriitoja ja yhteistyö oli sujuvaa, muistaa Kaisa Salminen.
28
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
Ilmalämpöpumppu
kerrostaloon - lupa tarvitaan aina TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Viilentävä ilmalämpöpumppu on yleistynyt taloyhtiöissä nopeasti. Asennukseen vaaditaan aina taloyhtiön lupa ja kirjallisen muutostyöilmoituksen tekeminen hallitukselle. – Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä isännöitsijään ja selvittää, onko taloyhtiön huoneistoihin asennettu ilmalämpöpumppuja ja minkälaisia ehtoja asennuksille on aiemmin asetettu. Tieto auttaa myös kysymään ilmalämpöpumppuja toimittavilta yrityksiltä riittävät lisätiedot, kertoo isännöitsijä Tuomas Holopainen Karjalan Tilipalvelusta Joensuusta. Kaukolämmitteisissä kerrostaloissa pumppu kannattaa olla vain viilentävä. Lämmittävä pumppu tuottaa kondenssivettä, joka pakkasella jäätyessään voi aiheuttaa vahinkoa parvekkeella. Suorasähkölämmitteisissä taloyhtiöissä tilanne on toinen; niissä ilmalämpöpumppua käytetään yleensä viilennyksen lisäksi myös lämmitykseen.
KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN - Viilentävä ilmalämpöpumppu parantaa asumisviihtyisyyttä helteillä. Käytä ammattitaitoista asentajaa asennustöihin, opastaa isännöitsijä Tuomas Holopainen.
Nro:3 / 2026
Muutostyöilmoitus tehtävä Muutostyöilmoitus kannattaa tehdä huolella ja liittää mukaan tiedot asentajasta, läpivientien toteutuksesta ja kondenssivesien poistosta. Asennuksen jälkeen taloyhtiölle pitää toimittaa käyttöönottopöytäkirja sekä kuvat asennuksesta ja läpivientien tiivistyksistä. Ammattitaitoisen asentajan käyttäminen on erittäin tärkeää. Itse ei saa pumppua asentaa, ellei omaa vaadittavia ammatillisia pätevyyksiä. Kerrostalossa ulkoyksikkö laitetaan yleensä parvekkeelle jalustalle, sillä seinälle asennettu ulkoyksikkö saattaa aiheuttaa melua ja tärinää. - Meluvalituksia tulee melko harvoin ja yleensä ne johtuvat siitä, että pumppu on asennettu väärin, toteaa Holopainen. Kondenssivesi johdetaan parvekeviemäröinnin kautta pois tai jos viemäriä ei ole, vesi johdetaan yleensä erilliseen astiaan, joka on muistettava tarvittaessa tyhjentää. Parvekkeiden ”ulosheittäjäputket” voivat valuttaa vesiä esimerkiksi alakerran parvekkeelle tai parvekelasituksen päälle. Ilmalämpöpumppu tarvitsee ilmankierron, siksi parvekelasitusta ei pumppua käytettäessä saa sulkea, ei edes parvekkeella mahdollisesti ulkoilevan lemmikin takia. Ilmanvaihdon pitää toimia asianmukaisesti ja samalla eläimen turvallisuus säilyttää muilla ratkaisuilla.
Ilmalämpöpumppu parvekkeettomaan asuntoon Entä jos pumppu on asennettu ilman lupaa? Kyseisissä tilanteissa taloyhtiö vaatii osakasta jälkikäteen toimittamaan muutostyöilmoituksen ja selvityksen asennuksen asianmukaisuudesta tarvittavine asiakirjoineen. - Taloyhtiöllä on oikeus vaatia luvatta asennettu ilmalämpöpumppu poistettavaksi osakkaan kustannuksella, jos asennus ei täytä vaatimuksia, kertoo Holopainen.
29
Luvaton asennus voidaan mainita myös isännöitsijäntodistuksessa. Taloyhtiön on myönnettävä asennusluvat yhdenvertaisesti kaikille osakkaille. Jos ulkoyksikkö voidaan parvekkeelle teknisesti asentaa, pitää olla perusteltu syy, miksi toinen ei sitä saisi, jos toinen sai. Parvekkeettomaan asuntoon pumpun asentaminen on hankalampaa. - Jos ulkoyksikkö sijoitettaisiin julkisivuun näkyvälle paikalle, vaatii se taloyhtiön luvan lisäksi usein kunnan rakennusvalvonnan luvan, koska ulkoyksikkö muuttaa rakennuksen julkisivua. Suojelluissa rakennuksissa rajoitukset voivat olla erityisen tiukkoja, tietää Holopainen. Rivitaloissa ulkoyksikkö tulee tavallisesti pihalle, ja koska piha-alueet ovat yleensä taloyhtiön hallinnassa, niin asentaminen vaatii aina taloyhtiön suostumuksen ja kirjallisen muutostyöilmoituksen.
Pumppu voi parantaa asumismukavuutta Taloyhtiöt harvemmin tekevät yhteisiä ilmalämpöpumppuhankintoja, vaan osakas itse vastaa laitteen hankinnasta, asennuksesta, kunnossapidosta ja mahdollisista myöhemmistä kustannuksista. Jos esimerkiksi julkisivua tai parveketta remontoidaan ja pumppu joudutaan siirtämään, kustannukset kuuluvat osakkaalle. Ilmalämpöpumppu on asumisviihtyvyyttä lisäävä tekijä, jolla voi olla merkitystä asuntoa myydessä. Esimerkiksi sijoittajaosakas saattaa sitä arvostaa, sillä viilennysmahdollisuus voi kiinnostaa vuokralaisia. Uudiskohteisiin rakennuttaja saattaa tarjota ilmalämpöpumppumahdollisuutta jo rakennusvaiheessa.
30
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
Lakimuutosten loppu- ja alkuvuosi
TEKSTI: JURISTI JESSE NIEMI, KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAA RY
Loppuvuosi 2026 ja alkuvuosi 2027 ovat tuomassa mukanaan huomattavia muutoksia asumi-sen juridiikkaan, kun usea merkittävä laki on saamassa uudistuksia. Niistä ensimmäisinä 1.10.2026 voimaan astuvat niin asunto-osakeyhtiölain kuin huoneenvuokralain muutokset.
Merkittäviä muutoksia jo lokakuussa Asunto-osakeyhtiölain muutoksella helpotetaan erityisesti asumishäiriöihin puuttumista mm. lisäämällä hallintaanottoperusteita ja sujuvoittamalla hallintaanottoprosessia. Tämän lisäksi lunastussääntely tarkentuu ja yhtiökokoussääntely saatetaan vastaamaan huoneistotietojärjestelmään liittyviä käytänteitä. Kunnossapitovastuun osalta ikkunat kokonaisuudessaan siirtyvät yhtiön vastuulle. Osakkeenomistajien tiedonsaantioikeus kasvaa kattamaan jäljennökset yhtiöllä olevista huoneistoaan koskevista asiakirjoista, joilla on merkitystä huoneiston käytön ja kunnossapidon tai niistä aiheutuvien kustannusten arvioinnin taikka osakkaan oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamisen kannalta. Taloyhtiöiden hallittua alasajoa helpotetaan täsmentämällä selvitystilaa ja konkurssia koskevaa sääntelyä, ja erityistä tarkastusta koskeva sääntely tarkentuu. Huoneenvuokralain muutoksessa vuokrasuhteisiin liittyvien ilmoitusten tiedoksiannot ovat helpottumassa. Laki mahdollistaa jatkossa tietyin edellytyksin irtisanomis- ja purkamisilmoitusten sekä varoitusten toimittamisen sähköisesti. Vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee, se on lainvoimaantulon jälkeen tehtävissä vuokrasopimuksissa 3 kuukautta ja pitenee 4 kuukauteen silloin, kun vuokrasuhde on kestänyt kaksi vuotta. Tupakoinnista huoneistossa tulee lähtökohtaisesti kiellettyä, ja kielto tulee voimaan takautuvasti jo tehtyihin vuokrasopimuksiinkin.
KUVA: KIINTEISTÖLIITTO PIRKANMAA
Nro:3 / 2026
31
Jatkossa laki tunnistaa myös sellaiset vuokra-
Rakentamislain uudistuksessa eniten taloyhtiö-
sopimukset, jotka ovat voimassa ensin määräajan
kentällä kiinnostusta herättänee se, että lakiin on
ja sen jälkeen toistaiseksi. Uudistus sisältää myös
tulossa määritelmä lyhytvuokraukselle ja sen ajal-
muita merkittäviä muutoksia, kuten vuokrananta-
liselle ulottuvuudelle. Ehdotuksen mukaan alle 28
jan purkamisoikeuden laajentumisen sekä tiettyjen
päivää kestävä vuokrasuhde katsottaisiin lyhytvuok-
edellytysten täyttyessä mahdollisuuden huoneiston
raukseksi ja tällaisia vuokrasuhteita saisi asemakaa-
tyhjentämiseen vuokralaisen jättämistä tavaroista.
va-alueella olla maksimissaan 90 vuorokautta vuo-
Lisäksi muutoksia tulee esimerkiksi muuttopäivään
dessa, ellei kaupunki/kunta omissa määräyksissään
ja vuokralaisen ilmoitusvelvollisuuteen.
pidennä aikaa 180 vuorokauteen.
Laajoja muutoksia odotettavissa myös 2027 Asunto-osakeyhtiölain ja huoneenvuokralain jo varmistuneiden muutosten lisäksi eduskuntakäsittelyssä on asumiseen vaikuttavia lakimuutoksia myös tupakkalain, rakentamislain ja asuntokauppalain muodossa. Näitä on tämänhetkisen tiedon mukaan tarkoitus käsitellä syksyn 2026 aikana ja lakien voimaantulot ajoittuisivat vuoden 2027 alkuun. Muutoksia voidaan tässä vaiheessa kommentoida vain hallituksen esitysten perusteella: Jatkossa taloyhtiö voisi itse päättää parveke- ja käyttöpihatupakointikielloista sekä asuntoihin määrättävästä tupakointikiellosta, ilman kunnan viranomaisen päätöstä. Tupakointikieltoon ei enää tarvittaisi kaikkien osakkaiden suostumusta, jos kieltojen määräämisen edellytykset täyttyvät. Päätös voitaisiin yhtiössä tehdä 2/3 määräenemmistöllä. Ennen tupakointikiellosta päättämistä huoneistojen haltijoita olisi kuitenkin kuultava kuten nykyisinkin. Tupakkalain uudistus helpottaisi ainakin parveke- ja pihatupakoinnin kieltämistä. Asuntojen sisäisen tupakoinnin osalta on kuitenkin riskinä, että oikeudenkäynnit lisääntyvät ja niiden kustannukset kohoavat, koska yhtiöt joutuvat jatkossa itse hankkimaan riittävän näytön kiellon tueksi, kun aiemmin kunnan viranomainen on jo ennen asiasta päättämistä selvittänyt ja arvioinut onko kiellolle perusteita.
Asuntokauppalain osalta erityisesti uudiskohteiden kauppaan vaikuttavia muutoksia on tulossa mm. sen osalta, että rakennustyön tarkkailija on tulossa pakolliseksi, minkä lisäksi muutoksia on tulossa vuositarkastuksiin, vakuuksien vapautumiseen ja perustajaosakkaan vastuun päättymiseen. Tupakka-, rakentamis- ja asuntokauppalain muutoksiin palataan kiinteistöliiton puoleltakin tarkemmin siinä vaiheessa, kun lait ovat lopullisesti eduskunnassa hyväksytty. Lakiuudistukset vastaavat monelta osin sellaisiin nykyajan ilmiöihin, joita ei vielä kyseisten lakien alkuperäisessä säätämisvaiheessa osattu ottaa huomioon. Sitä, miten suuri käytännön vaikutus näillä muutoksilla lopulta on, täytyy kuitenkin jäädä seuraamaan. Oikeuskäytännön muodostuminen vie oman aikansa ja edellyttää aina sitä, että joku rohkeaa asiansa tuomioistuimeen asti viedä.
32
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
Nyt Joensuussa
täyden palvelun valokuitu taloyhtiöön Netti, tutut kaapeli-tv-kanavat ja kotimainen asiakaspalvelu. Lounean täyden palvelun valokuitu tuo taloyhtiön yhteydet saman kotimaisen kumppanin hoidettavaksi.
Netti ja kaapeli-tv kuuluvat yhteen
kaita auttaa kotimainen asiakaspalvelu, ja suomenkielinen tekninen tuki palvelee ympäri vuorokauden. Lounea on kotimaisessa omistuksessa oleva tie-
Televisio kuuluu monen kodin arkeen yhtä tiiviisti
toliikenneyhtiö, joka on rakentanut yhteyksiä jo yli
kuin netti. Lounean taloyhtiönetti yhdistää molem-
130 vuotta. Suomalaisesta palvelusta kertoo myös
mat samaan sopimukseen: asukkaat saavat nettiyh-
Avainlippu.
teyden ja kaapeli-tv:n tutut kanavat, eikä taloyhtiön tarvitse hankkia niitä eri toimijoilta. Yhteishankinta voi tuoda säästöä verrattuna
Joensuun valokuituverkko on laajentunut
asukkaiden erillisiin nettisopimuksiin. Asukas voi täydentää taloyhtiön perusnopeutta omiin tarpei-
Lounea on rakentanut kesän aikana lisää valokui-
siinsa sopivalla lisänopeudella. Saatavilla on myös
tuverkkoa Joensuuhun. Nyt on hyvä hetki tarkistaa
WiFi-ratkaisuja kodin langattomiin yhteyksiin.
oman taloyhtiön saatavuus ja selvittää mahdollisuus
Täysi palvelu jatkuu asennuksen jälkeen Lounea vastaa omasta valokuituverkostaan ja tarjoamistaan palveluista, joten myös häiriötilanteissa apu löytyy samasta paikasta. Taloyhtiöitä ja asuk-
Joensuussa teitä palvelee: Tanja Tamminen
044 7733 595 tanja.tamminen@lounea.fi
Jarkko Pihlaja
044 7733 643 jarkko.pihlaja@lounea.fi
hankkia netti ja kaapeli-tv yhdessä. Tutustu viereisen sivun tarjoukseen ja kysy lisää! Maksuton nykytilakartoitus auttaa alkuun eikä sido taloyhtiötä hankintaan.
Suomen paras netti taloyhtiöön SUOMEN PARAS KOTINETTI – OPENSIGNAL 2026
250M
Tarjous saatavilla 31.5.2027 asti. Kampanjahinnat edellyttävät kaikkia huoneistoja kattavaa 60 kk määräaikaista taloyhtiösopimusta. Vain uusiin taloyhtiösopimuksiin, vain Kiinteistöliiton jäsenyhtiöille. Valokuituliittymä ilman kytkentämaksua. Etu koskee uusia kampanja-aikana tehtyjä sopimuksia.
34
ITÄ-SUOMEN
Kiinteistöviesti
ASIANTUNTIJALTA
Parvekekaiteiden turvallisuus ja yhtiön vastuu TEKSTI: JOHANNA YLÄ-MONONEN, KIINTEISTÖLIITON VANHEMPI JURISTI Onnettomuustutkintakeskus
(Otkes)
antoi
arviossa varattu rahaa kunnossapito- ja korjausme-
21.5.2026 onnettomuusuhkailmoituksen parvekekai-
noihin. Jos kartoitus on kallis suhteessa yhtiön vasti-
teissa käytetyistä sementtikuituisista parvekelevyis-
kekertymään eikä talousarviossa ole varattu rahaa
tä. Otkesin tekemissä tutkimuksissa varmistui, että
kunnossapito- ja korjausmenoihin, suosittaisin päät-
sementtikuituiset levyt voivat olla liian heikkoja es-
tämään kartoituksen tilaamisesta yhtiökokouksessa.
tämään parvekkeelta putoamista. Samalla Otkes toi
Jos tutkimuksessa tai muuten havaitaan korjaamis-
esiin, että myös lasisissa kaidelasien kiinnityksissä
ta edellyttäviä riskirakenteita tai konkreettista turvalli-
saattaa olla turvallisuusriski.
suusuhkaa, voidaan harkita parvekkeiden asettamis-
Taloyhtiöiden, joilla voi olla nykytiedon valossa
ta käyttökieltoon. Tällöin käyttökiellosta voi päättää
riskialttiita parvekekaideratkaisuja, tulisi vahinkojen
taloyhtiön hallitus. Käyttökielto ei kuitenkaan voi olla
välttämiseksi ja asukkaiden turvallisuuden varmista-
pidempiaikainen tai pysyvä ratkaisu, vaan yhtiön tulee
miseksi tutkituttaa parvekkeet pätevän asiantuntijan
aktiivisesti ryhtyä tilanteen vaatimiin tarkastus- ja kor-
avustuksella ja ryhtyä tarvittaessa tutkimuksissa suo-
jaustoimiin kohtuullisessa ajassa. Mikäli taloyhtiö pää-
siteltuihin jatkotoimenpiteisiin.
tyy kieltämään parvekkeiden käytön, tulee varmistaa,
Parvekkeiden kuntotarkastuksen sisältö ja tarkastajan pätevyys Muun muassa rakennusvalvonnat, julkisivuyhdistys ja tasolasiyhdistys ovat antaneet tarkempia ohjeita tarkastuksen suorittajasta ja tarkastuksen sisäl-
että mahdollisessa hätätilanteessa varapoistumiseen tarkoitetut parvekkeet ovat käytettävissä pelastautumiseen tai että pelastautuminen on järjestetty muulla tavoin.
Yhtiön johdon vastuu kiinteistön turvallisuudesta
löstä. Taloyhtiön kannattaa hyödyntää näitä ohjeita pohtiessaan parvekekaiteisiin tehtävän tarkastuksen
Rakentamislain 140 §:n mukaisesti rakennuksen
laajuutta, tarkastajan pätevyyttä sekä sitä, löytyykö
omistajan on pidettävä rakennus sellaisessa kunnos-
yhtiöstä mahdollisesti parvekekaiteita, joissa piilee
sa, että se jatkuvasti täyttää turvallisuuden vaatimuk-
turvallisuusriskejä.
set. Asunto-osakeyhtiö kiinteistön omistajana tai hal-
Yhtiön toimenpiteet, päätöksenteko ja parvekkeiden käyttökielto Mielestäni taloyhtiöiden, joissa on lasisia tai sementtikuitulevyä sisältäviä parvekekaiteita, kannattaisi ensi tilassa ainakin tiedottaa asukkaita ja osakkaita, että parvekekaiteissa voi piillä turvallisuusriski ja ohjeistaa asukkaita ja osakkaita ilmoittamaan havaitsemistaan puutteista parvekkeilla. Samalla asukkaita tulisi myös ohjeistaa varovaisuuteen mahdollisen turvallisuusriskin sisältävillä parvekkeilla. Yhtiön johdon kannattaisi myös tiedottaa asukkaille ja osakkaille, miten yhtiön on tarkoitus edetä asiassa ja milloin ja miten parvekkeiden turvallisuutta tullaan kartoittamaan. Se, onko hallituksella toimivaltaa kartoituksen tilaamiseen omalla päätöksellään, riippuu kartoituksen hinnasta ja laajuudesta sekä siitä, onko yhtiön talous-
tijana lähtökohtaisesti vastaa siitä, että yhtiön tontilla ja rakennuksissa on turvallista oleskella ja liikkua. Taloyhtiön vastuuseen sen alueella liikkuvien turvallisuudesta on suhtauduttu oikeuskäytännössä hyvin ankarasti. Käytännössä kiinteistönomistajan on täytynyt vahingon sattuessa voida näyttää toimineensa huolellisesti välttyäkseen korvausvelvollisuudelta. Vastuu on tuottamukseen perustuvaa, eli korvausvelvollisuuden perusteena täytyy kuitenkin olla laiminlyöntiä tai huolimattomuutta sekä todettu syy-yhteys kärsityn vahingon ja todetun tuottamuksen välillä. Taloyhtiön johdon kannattaa ottaa turvallisuuskysymykset tosissaan. Jos esimerkiksi jatkotutkimuksia tai korjaustoimia laiminlyödään tai hallitus ei puutu ilmeisiin riskeihin, voi yhtiön johto (eli hallitus ja isännöitsijä) joutua vastuuseen onnettomuuden tapahtuessa.
V A LT A K U N N A L L I N E N K I I N T E I S T Ö L I I T O N
P U H E L I N N E U V O N TA // L AK I N EU VON TA MA-TO K LO 9 –1 5 PE K LO 10 –1 5 P U H. ( 0 9) 1 667 6 300
// TALO US- JA V ERON EU VON TA MA-TO K LO 1 0–1 2 P U H. ( 0 9) 1 667 6 369
// KOR JAUS- JA TEK N I N EN N EU VON TA MA-TO K LO 1 0–1 2 P U H. ( 0 9) 1 667 6 311
K I I N T E I S T Ö L I I T T O I TÄ - S U O M I
PA I K A L L I S N E U V O N TA PAI K ALLI N EN N E U VO N TA // PI IA MOI L AN EN To iminnanjohta ja 0 4 4 35 5 5 7 07 p iia.mo ilanen@k iinte istolii tto.f i
KO R JAUS - JA T EK N I N EN N E U VO N TA // K I M MO MALI N EN Neuvontainsinö öri 0 4 4 4 91 4 4 7 8 k immo.malinen@k iinte istolii tto.f i
JÄ SEN YYS A SI AT // AN N E V ERG ER Jäs ensihte eri 0 4 4 35 5 590 9 anne .verger@k iinte istolii tto.f i