on Kiinteistöliitto
Itä-Suomen jäsenlehti
Olet juuri avaamassa Kiinteistöliitto Itä-Suomen jäsenlehteä, joka on osa taloyhtiösi jäsenyyttä Kiinteistöliitossa. Lehdestä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asiantuntijatekstejä, tietoa lainsäädännön muutoksista sekä vinkkejä taloyhtiön hallintoon ja asumiseen.
Lisäksi julkaisemme paikallisia taloyhtiökuulumisia ja -ilmiöitä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraa meitä somessa!
@kiinteistoliittoitasuomi
Pääkirjoitus
Taloyhtiön vuosi
Vuoden alussa on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, miten taloyhtiössä tapahtumat sijoittuvat vuoden ajalle. Onko kaikki sattumanvaraista vai onko asiat kuitenkin suunniteltuja ja oikein ajoitettuja? Vaikka virallista vuosikelloa ei olisikaan laadittu, väitän, että usean taloyhtiön arki ei pyöri sattumanvaraisesti.
Näin alkuvuonna ja kevätkaudella isännöintitoimistot tahkoavat läpi tilinpäätöksiä ja hallitukset valmistautuvat taloyhtiön tärkeimpään tapahtumaan eli yhtiökokoukseen. Huoltoyhtiöt torjuvat liukkautta sekä auraavat lumia. Kattojen lumi- ja jääkuormaa on syytä tarkkailla.
Myöhemmin keväällä tai alkukesästä, kun uusi hallitus on yhtiökokouksen jälkeen järjestäytynyt, on hallituksen syytä pysähtyä tarkastamaan taloyhtiön tärkeimpiä sopimuksia – tutustua niihin ja tarpeen mukaan päivittää, mikäli muutostarpeita on tullut. Huoltoyhtiö aloittaa pihalla kevätsiivoukset ja ehkäpä taloyhtiössä järjestetään myös talkoot. Uusia hallituksen jäseniä on myös syytä perehdyttää ja ilmoittaa heidän tietonsa Kiinteistöliiton jäsenrekisteriin.
Alkusyksystä hallitus ja isännöitsijä päivittävät ehkä taloyhtiön strategian. Tätä varten osakkaille ja asukkaille lähetetään tarvittaessa kysely, jolla kartoitetaan heidän mielipidettään siitä, mihin suuntaan taloyhtiötä pitäisi kehittää.
Myöhemmin loppuvuonna käydään läpi kyselyn tuloksia ja suunnitellaan näiden pohjalta toimenpiteitä seuraavalle vuodelle. Huoltoyhtiö käy läpi salaojajärjestelmän kunnon sekä putsaa rännit ja syöksytorvet. Joulukuussa hallitus vahvistaa seuraavan vuoden korjausohjelman ja tutustuu hankintasopimuksiin liittyviin hinnankorotuksiin.
Siinä oli hyvin pelkistetty kuvaus taloyhtiön vuodesta. Jokaisella taloyhtiöllä on tietenkin ne omat vuosittaiset rutiinit, mutta yksi asia on varmaa ja se on kevään yhtiökokous. Luin taannoin LinkedInistä erään isännöitsijän positiivista päivitystä siitä, miten hän odottaa kevään yhtiökokouskautta. Hän koki asian niin, että edessä on kuukaudet, jolloin hänellä on mahdollista tavata lyhyessä ajassa kaikki asiakastalojensa edustajat. Mahtava asenne, ajattelin minä.
Vuosikello ei ole pelkkä hallituksen työkalu, vaan parhaillaan koko taloyhtiön etu. Se lisää läpinäkyvyyttä, vahvistaa luottamusta ja auttaa pitämään kiinteistön kunnossa suunnitelmallisesti. Hyvin laadittu vuosikello muistuttaa, että taloyhtiön johtaminen on pitkäjänteistä työtä. Kun asiat tehdään oikeaan aikaan, säästyy rahaa, aikaa ja hermoja. Ja mikä tärkeintä, taloyhtiö pysyy paikkana, jossa on hyvä asua – tänään ja huomenna. Mikäli kiinnostuit aiheesta, löydät siitä lisätietoja verkkosivuiltamme kiinteistoliitto.fi/taloyhtionvuosi
Parhain terveisin
Piia Moilanen
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Tässä lehdessä
Pääkirjoitus
6
8
9
10
12
14
15
16
Ajankohtaista
Kutsu Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen 130-vuotisjuhlagaalaan
Kiinteistöliiton junioreille täyteen 20 vuotta
Kysy Kimmolta
Tilintarkastaja valvoo ja tarvittaessa huomauttaa
Sähköiset järjestelmät vähentävät virheitä ja vilppiä
Kiinteistölehti luettavissa sähköisesti
Rakenna ja Asu-messut
18 Messulippu
19
22
23
Historia herää henkiin Myhkyrinhovissa
Teemu Kasurinen johtaa taloyhtiötä lämmöllä ja avoimuudella
Jaakko Hassinen tekee pikkuhommat itse valmiiksi
24 Risto Hätisen kokemus ja aktiivinen ote on tuonut säästöjä
25
26
Ystävällisen talon tunnollinen puheenjohtaja Maija-Liisa Närhi
Puheenjohtajan kynästä
28 Hiihtäjätie 15:n puurojuhlassa muisteltiin menneitä
30 Asiantuntijalta
KIINTEISTÖLIITTO
ITÄ-SUOMI
Muodostuu kolmesta alueyhdistyksestä, jotka ovat Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys, Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys. Yhdistyksissä, jotka ovat osa Suomen Kiinteistöliittoa on yhteensä noin 2800 jäsentä.
KIINTEISTÖVIESTI
JÄSENLEHTI
Ilmestyy neljästi vuodessa. Painos: 2970 kpl
Julkaisija: Kiinteistöliitto
Itä-Suomi
Päätoimittaja: Piia Moilanen
Toimitus: Anna-Liisa
Pekkarinen, Minna Akiola ja Anne Verger
Taitto: Mainostoimisto Taiga
Paino: Offsetpaino Tuovinen
Ky
LEHDEN KANSI
Pauliina Haapsaari, Kiinteistöliiton vanhempi lakimies
Kuva: Katri Lehtola, Keksi
PALVELUKESKUS
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio www.kiinteistoliitto.fi/ ita-suomi puh. 017 262 6633
Jäsenpalvelut 2026
KATTAVAT
NEUVONTAPALVELUT
▶ Puhelinneuvontaa
▶ Verkkoneuvontaa
▶ Kirjallisia lausuntoja
JÄSENKOULUTUS
▶ Koulutustilaisuudet
▶ Verkkokurssit
▶ Webinaarit
TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ SEKÄ EDUNVALVONTA
Asiantuntijamme ovat mukana kymmenissä kehityshankkeissa, joiden tuloksia tuodaan esille viestinnässä sekä hyödynnetään edunvalvontatyössä.
TIEDOTUS- JA VIESTINTÄPALVELUT
▶ Itä-Suomen Kiinteistöviesti
▶ Suomen Kiinteistölehti
▶ Sähköiset uutiskirjeet
LATAA NYT
MOBIILIJÄSENKORTTI
Mobiilijäsenkortti kokoaa jäsennumeron, neuvontapalvelut, tapahtumat, koulutukset sekä jäsenedut ja -alennukset yhteen.
Kortti löytyy puhelimesi sovelluskaupasta haulla Kiinteistöliiton jäsenkortti.
Ajankohtaista
Kevään Kiinteistöillat: Kunnossapitovastuun perusteet
▶ Hallitsetko kunnossapitovastuunjaon pelisäännöt?
▶ Tiedätkö, miten toimia osakkaan kunnossapitotyön yhteydessä?
▶ Tiedätkö, miten ratkaistaan kunnossapitovastuujaon yleisiä ongelmia?
Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastaukset sekä toimintavinkkejä osallistumalla koulutukseen. Kouluttajina toimivat Kiinteistöliiton asiantuntijat.
VARKAUS : 25.2. klo 16.30–19.00 Varkauden kaupunginkirjasto, Osmajoentie 1
IISALMI : 26.2. klo 17.00–19.30 Hotelli Iisalmen Seurahuone, Savonkatu 24
JOENSUU : 10.3. klo 17.00–19.30 Riveria, Auditorio, Niskakatu 17
KUOPIO : 16.4. klo 17.00–19.30 Original Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16
SAVONLINNA : 20.4. KLO 17.00–19.30 Original Sokos Hotel Seurahuone, Kauppatori 4–6
MIKKELI : 21.4. klo 17.00–19.30 Original Sokos Hotel Vaakuna, Porrassalmenkatu 9
Ilmoittautuminen tilaisuuksiin tapahtumakalenterin kautta: ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat
Kevään webinaarit
3.2. Taloyhtiön toimintakertomus
9.2. Energiatehokas taloyhtiö
3.3. Reklamaation tarkoitus ja tekeminen
11.3. Hyvin valmisteltu ja sujuva yhtiökokous
17.3. Sähköautojen latauspisteiden kartoitus ja suunnittelu
25.3. Energiaselvitys ja taloyhtiön energiaremontin hankesuunnitelma
1.4. Näkymiä tulevaan asunto-osakeyhtiölain muutokseen
13.4. Kylpyhuoneen kunnossapito- ja korjausvastuut
23.4. HTJ2 – kohti jatkuvaa tiedonsiirtoa
6.5. Aurinkosähkö ja paikallinen energiayhteisö
11.5. Lyhytvuokraus taloyhtiössä
21.5. Taloyhtiön elinkaari ja peruskorjausten rahoitus
3.6. Mitä jokaisen uuden hallituksen jäsenen pitää tietää hallitustyöstä
Väestönsuojan hoitajan kurssi
Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto järjestää 26.2.2026 klo 17–21 väestönsuojan hoitajan kurssin Kylpylähotelli Kunnonpaikassa.
Kurssin tarkoituksena on antaa sellaiset taidot, että väestönsuojan hoitajat tuntevat suojan laitteet, osaavat tarkastaa ja huoltaa ne, osaavat tehdä aloitteita puutteiden korjaamiseksi, osaavat saattaa väestönsuojan käyttökuntoon sekä ohjata ihmisten toimintaa suojauduttaessa väestönsuojaan.
Kurssin hinta 95 euroa (+alv), josta Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen jäsenet saavat -10 % alennuksen.
Sitovat ilmoittautumiset 9.2.2026 mennessä www.pspl.fi > ilmoittautuminen tai ninni.kaariainen@pspl.fi tai p. 017 262 5098.
Vuosikokoukset
Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys
24.3.2026 klo 15 UKKO Bistro @ Deli
Tallikankaankatu 3, Pieksämäki
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys
31.3.2026 klo 15 Kuopion Klubi
Kuninkaankatu 10, Kuopio
Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys
1.4.2026 klo 15 Local Bistro
Kauppakatu 32, Joensuu
Kokouskutsut vuosikokouksiin tulevat sähköpostin tai postin välityksellä jäsentalon hallituksen puheenjohtajalle/yhteyshenkilölle.
Ilmoittaudu ehdolle kiinteistöyhdistyksesi hallitukseen
Kaikkien kolmen Itä-Suomen yhdistyksen sääntöjen mukaan varsinainen kiinteistöyhdistyksen kokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Yhtenä sääntömääräisenä kokouksessa päätettävänä asiana on hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten sijaan. Yhdistyksen hallitus on voinut nimetä toimi- tai valiokunnan valmistelemaan hallitusjäsenten valintaa. Mikäli sinua kiinnostaa kiinteistöyhdistyksen hallitustyöskentelystä, voit ilmaista mielenkiintosi joko
Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtajalle ja oman kiinteistöyhdistyksesi puheenjohtajalle helmikuun aikana.
Kutsu pohjoissavolaisen jäsentaloyhtiön puheenjohtajalle
POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN
130-VUOTISJUHLAGAALA
Tervetuloa juhlimaan kanssamme
Hotelli Scandiciin (Satamakatu 1, Kuopio)
Torstaina 12. maaliskuuta 2026 klo 18–22
OHJELMASSA:
Tervetulomaljat ja -puhe puheenjohtaja Juhani Simpanen
Juhlaillallinen
Minna Canth -avattaren puhe juhlaväelle
Kunniavieraan onnitteluterveiset maakuntajohtaja Tytti Määttä
Kunniamerkkien jako
Tilaisuuden juontaa Mico Lonka
Ilmoittautuminen viimeistään 26.2.2026 www.lyyti.in/130vuotta
Kutsu kahdelle, paikkoja rajoitetusti Pukukoodi: tumma puku
POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYS RY
JUHANI SIMPANEN PIIA MOILANEN PUHEENJOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA
Kiinteistönliiton juniorille
täyteen 20 vuotta
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistykset perustivat Kiinteistöliitto Itä-Suomi nimeä käyttävän palvelukeskuksen Kuopioon vuonna 2006. Tänä vuonna tälle palvelukeskukselle tulee 20 toimintavuotta täyteen.
Jäsenmäärä pinkaisi hurjaan kasvuun
Palvelukeskuksessa on alusta alkaen ollut vakituista kokopäiväistä henkilökuntaa kehittämässä yhdistysten toimintaan. Tämä onkin näkynyt ihan alkuvuosista saakka voimakkaana jäsenmäärän kasvuna. – Ilman vakituista henkilökuntaa pitkäjänteinen yhdistystoiminnan kehittäminen on haastavaa. Käytännössä vapaaehtoisilta loppuu aika ja tarmo jossain vaiheessa, summaan Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Piia Moilanen palvelukeskuksen hyötyjä. - Pienillä yhdistyksillä ei taloudelliset resurssit riitä vakituiseen henkilökuntaan, niinpä keskittäminen on ollut ja on edelleen järkevää, Moilanen jatkaa.
Muisteloita ja virstanpylväitä
Tulevan vuoden aikana tulemme nostamaan toimintavuosien ajalta esille muisteloita ja virstanpylväitä. Haastattelemme avainhenkilöitä sekä kattojärjestön Suomen Kiinteistöliiton johtoa alueellisten palvelukeskusten merkityksestä.
1869
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys perustetaan
1907
Suomen Kiinteistöliitto perustetaan
1910
Etelä-Savon Kiinteistöyhdistys perustetaan
1917
Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys perustetaan 2006
Kiinteistöliitto Itä-Suomi perustetaan
Jäsenmäärän kehitys 20 vuoden aikana
Kysy Kimmolta
TEKSTI: KIMMO MALINEN, NEUVONTAINSINÖÖRI, KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
Kysy Kimmolta-palstalla nostetaan esiin kysymyksiä, joita jäsentaloyhtiöissä on aiemmin pohdittu. Onko sinulla Kimmolle kysymys? Jätä viesti sähköpostilla kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
01
Silikonisaumojen uusiminen kylpyhuoneessa
Täytyykö kylpyhuoneen silikonien vaihdosta ilmoittaa taloyhtiölle?
Osakasmuutostyöilmoitus on tehtävä taloyhtiölle, jos muutostyöstä voi aiheutua haittaa rakennukselle tai toiselle osakkaalle. Ilmoitusta taloyhtiölle ei tarvitse tehdä, jos muutostyö ei voi mitenkään vaikuttaa taloyhtiön tai toisen osakkaan vastuulla oleviin tiloihin esim. huoneiston seinien maalaaminen.
Taloyhtiön hallitus käsittelee osakasmuutostyöilmoitukset. Taloyhtiöllä on oikeus asettaa muutostyölle ehtoja tai kieltää muutostyö kokonaan. Jokaisessa taloyhtiössä olisi hyvä muistutella osakkaita aika ajoin muutostyöilmoitusvelvollisuudesta sekä siitä, mitä muutoksia huoneistossa saa tehdä ilman ilmoitusta taloyhtiölle.
Kylpyhuoneen pintamateriaalit kiinnityksineen kuuluvat asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan kunnossapitovastuulle.
Otetaan esimerkkikohteeksi 10 vuotta sitten remontoitu kylpyhuone, jonka seinä- ja lattiapinnat ovat
laatoitettuja. Laatoituksen alla on käytetty siveltävää vesieristettä. Lattian ja seinän rajakohdassa on käytetty elastista silikonia ohjeiden mukaisesti.
Silikonivalmistajan ilmoittama tekninen käyttöikä on jo ylitetty ja osakas on nyt uusimassa silikonisaumoja. Isännöitsijä on vaatinut osakasta tekemään osakasmuutostyöilmoituksen silikonien vaihdosta. Tämä on herättänyt ihmetystä sekä yhtiön hallituksessa että osakkaassa.
Taloyhtiön on perusteltua vaatia osakasmuutostyöilmoitus silikonien vaihdosta. Kyseessä on pintamateriaali, mutta silikonisauman taustalla on vesieriste ilman mitään suojaa alttiina viiltovaurioille. Silikonisauman poistaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja yhtiön on syytä tietää, milloin tällaisia töitä huoneistoissa suoritetaan. Huolimattomalla työllä voi vesieriste rikkoutua ja aiheuttaa ajan saatossa kosteusvaurion yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin.
Osakkaan
keittiöremontti ja sen valvonta
Tarvitseeko taloyhtiön valvoa osakkaan keittiöremonttia?
Taloyhtiöön on tilattu huolto-ohjelman mukaisesti Iv-kanavien puhdistus, koska edellisestä kerrasta on jo n. 10 vuotta. Puhdistustyön yhteydessä yhden huoneiston keittiöstä on löytynyt päätelaitteeton IV-kanava. Päätelaitteettomuus tarkoittaa, että poistokanavan päässä ei ole ilmavirran säätämiseen tarkoitettua venttiiliä.
Tässä tapauksessa poistokanavan pää löytyi keittiökaappien yläpuolelta, kotelointilevytyksen takaa piilosta. Keittiön, huoneiston ja koko rakennuksen ilmanvaihto ei ole toiminut suunnitellusti.
Osakas on keittiöremontin yhteydessä poistanut iv-päätelaitteen ja kanavan pää on jäänyt piiloon. Osakas oli tehnyt remontista etukäteen ilmoituksen taloyhtiölle. Taloyhtiö oli asettanut ehdoiksi remontille ammattilaisten käyttämisen putki- ja sähköasennuksissa, mutta ei ollut kuitenkaan nimennyt remontille valvojaa varmistamaan toteutusta.
Osakkaan tulee aina huomioida, ettei muutostyö vaikuta kiinteistön perusjärjestelmien toimintaan, kuten ilmanvaihtoon. Keittiöremontissa joudutaan lähes aina tekemään muutoksia putki-, sähkö- tai iv-asennuksiin, jotka ovat perusjärjestelminä taloyhtiön vastuulla.
On vahva suositus, että taloyhtiö nimeää osakkaiden keittiöremontteihin valvojan valvomaan työn toteutusta suunnitelmien mukaisesti sekä hyvää rakennustapaa noudattaen. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että asennustöistä ei aiheudu haittaa taloyhtiölle tai muille asukkaille.
Esimerkkitapauksessa nuohoustyötä tekemässä ollut yritys jatkoi iv-kanavaa pidemmälle yläsokkelilevyn läpi ja asensi kanavan päähän soveltuvan päätelaitteen. Työ tehtiin puhdistustyön ohessa lisätyönä, koska muuten pudistustyö olisi keskeytynyt odottamaan kanaviston muutoksia. Taloyhtiö veloittaa lisätyöstä aiheutuneet kulut kokonaisuudessaan keittiöremon-
tin tehneeltä osakkaalta, koska lisätyö aiheutui osakkaan remontin puutteista.
Tilintarkastaja valvoo ja tarvittaessa huomauttaa
TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN
- Tilintarkastaja on asunto-osakeyhtiön osakkaiden ”takuumies”, joka katsoo, että kirjanpito ja hallinto on suoritettu oikein, kiteyttää Aki Saari, KHT-tilintarkastaja Tilintarkastustoimisto Juha Tissari Oy:stä Kuopiosta.
Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa. Alalle on määritelty myös kansainväliset ammattistandardit, joiden mukaan tilintarkastuksen lähtökohta on kohtuullinen varmuus, mutta absoluuttista varmuustasoa ei edellytetä.
- Tilinpäätöksen laadinnasta ovat vastuussa taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Tilintarkastuksessa käydään läpi myös toimintakertomus ja varmistetaan, että se on yhteneväinen tilinpäätöksessä esitetyn informaation kanssa, kertoo yrittäjä, KHT JHT Juha Tissari.
Tilintarkastuskertomus kertoo yhtiön hoidosta
Tilintarkastuksen jälkeen tilintarkastaja antaa yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomuksen. Se on päätöksenteon tukena yhtiökokouksessa, kun se päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä sekä hallituksen ja isännöitsijän vastuuvapaudesta, HT-tilintarkastaja Heikki Tissari selvittää.
- Nollasta aloitin 20 vuotta sitten ja aloin vähitellen keskittyä asunto-osakeyhtiöihin ja muihin pieniin yhtiöihin. Pienehkölle toimistollemme se sopi silloin hyvin ja sopii edelleen, Juha Tissari (keskellä) kertoo. Oikealla Heikki Tissari ja vasemmalla Aki Saari.
Tilintarkastuskertomus voi olla vakiomuotoinen tai mukautettu. Vakiomuotoinen kertomus antaa osakkaalle vahvistuksen siitä, että tilinpäätös ja toimintakertomus sisältävät oikeat ja riittävät tiedot.
Mukautetussa kertomuksessa tuodaan esille ne seikat, joihin tilintarkastaja kiinnittää huomiota.
Mukautuksen vakavuus riippuu tarkastushavainnosta. Syyt mukautukseen esitetään kertomuksen kohdissa ”Kielteisen lausunnon perustelut, Varauman sisältävän lausunnon perustelut tai Perustelut lausunnon antamatta jättämiselle”.
- Näihin kohtiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tilintarkastaja voi nähdä perusteena mukautukselle esimerkiksi sen, että yhtiön yhdellä tai usealla osakkaalla tai vuokralaisella on maksuvelvollisuuksia hoitamatta. Tällöin saatavien epävarmuudesta ei ole välttämättä mainittu tilinpäätöksessä, ja siksi se ei anna oikeaa ja riittävää kuvaa yhtiön taloudellisesta asemasta.
Mahdollisilla huomautuksilla viestitään asioista, joihin yhtiön vastuutahot ovat syyllistyneet tai joita laiminlyöneet ja joista he voivat joutua vahingonkorvausvelvollisiksi. Huomautus saattaisi olla esimerkiksi yhtiökokouksen myöhästymisestä kuuden kuukauden määräajasta tilinpäätöshetkestä, puutteista materiaaleissa, pöytäkirjaamattomista päätöksistä tai puuttuvista pöytäkirjoista. Lain mukaan yhtiökokouspöytäkirjan laativat puheenjohtaja ja sihteeri ja yhden pöytäkirjan tarkastajan on allekirjoitettava pöytäkirja. - Hallituksen kokouksesta on myös laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen jäsen tai kokouksessa läsnä ollut isännöitsijä, Juha Tissari sanoo. Pöytäkirjojen päätösten lainmukaisuuteen tilintarkastajat kiinnittävät huomiota. Remontointiin, vastikepäätöksiin ja lainannostoihin liittyvät ja muihin osakkaan maksuihin vaikuttavat merkittävät päätökset käydään läpi tarkasti ja tietoa hyödynnetään myös tilinpäätöserien tarkastamisessa.
Perehdy vastikerahoituslaskelmaan
Talouden tasapainon kannalta tilinpäätöksen tärkein paperi on Heikki Tissarin mukaan vastikerahoituslaskelma. Siitä selviää muun muassa, onko hoitovastike riittävällä tasolla, jotta sillä voidaan kattaa
hoitokustannukset. Laskelman osoittaessa ylijäämää kustannukset tulevat katetuksi.
Jos yhtiössä peritään vastikkeita eri tarkoituksiin ja eri perustein, esimerkiksi pääomavastiketta, seurataan sitä omalla laskelmallaan. - Toivoisin yhtiökokouksessa käytävän keskustelua vastikerahoituslaskelman osoittamasta taseasemasta. Se lisäisi osakkaiden tietoisuutta yhtiön taloudesta.
Ja kun maallikko lähtee asuntokaupoille, tulisi hänen vähintäänkin tutustua tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vastikerahoituslaskelmineen. - Vertailla tulosta ja talousarviota, onko tilikauden budjetti pitänyt, mitä poikkeamia on ja miksi, ja tarkistaa taseesta saatavien määrä – se kertoo saamattomista yhtiövastikkeista. Myös kunnossapitotarveselvitykseen on hyvä kiinnittää huomiota ja pyrkiä sen perusteella arvioimaan, onko yhtiöön odotettavissa suuria remontteja.
Toiminnantarkastuksesta lisäarvoa
Mikäli osakkeenomistajien hallinnassa olevia huoneistoja on alle 30, taloyhtiön ei tarvitse lain mukaan valita tilintarkastajaa, vaan toiminnantarkastaja riittää. Yhtiöjärjestys voi kuitenkin määrätä asiasta lakia tiukemmin. Monet yhtiöt valitsevat tilintarkastajan ja ehkä täydentävät toiminnantarkastajalla, yhtiöjärjestyksensä mukaan. Tissarin toimistossakin näitä työpareja on.
- Toiminnantarkastus voi tuoda lisäarvoa esimerkiksi tilanteessa, jossa hallintoon ja talousasioihin perehtynyt osakas pystyy yhtiön sisältäpäin tarkastamaan kokonaisuutta, näin molemmat pystyvät hyödyntämään toistensa osaamista. Toiminnantarkastus ei kuitenkaan ole tiukasti säädeltyä ja valvottua, kuten tilintarkastus. Tilintarkastuksella on korkeat riippumattomuus-, kokemus-, osaamis- ja laatuvaatimukset salassapitovelvollisuutta unohtamatta, joita valvotaan viranomaisen toimesta, kuvaa Saari.
Tilintarkastajien yhteistyö isännöitsijöiden kanssa on saumatonta ja päivittäistä. - Varsinkin kevään sesonkiaikaan soitellaan heille enemmän kuin rouvalle kotiin, he tuumaavat. Oman työnsä he kokevat muuttuneen ja parantuneen sen tultua digitaaliseksi.
Sähköiset järjestelmät
vähentävät virheitä ja vilppiä
TEKSTI: ANNA-LIISA PEKKARINEN
Voiko nykypäivinä tapahtua niin, että taloyhtiön tililtä maksettaisiin toisen taloyhtiön kuluja?
- Nykyisten sähköisten järjestelmien aikakaudella riski on matala, tilintarkastajat sanovat. Järjestelmien ansiosta tositteiden ja tilitapahtumien läpikäyntiä ja vastiketarkastusta tehdään pitkin vuotta, ei vain tilinpäätöstarkastuksen aikaan. Tarkastuksessa tarkastetaan laskun tai tositteen kuuluminen yhtiölle, oikealle ajanjaksolle, sen oikea määrä ja luokittelu. Ammattistandardien kohtuullisen varmuustason täyttyminen ei edellytä jokaisen kuitin läpikäymistä.
Tilintarkastajan on hyvä tuntea yhtiön menettelytavat, se on osa riskienarviointimenettelyä, joka sisältää hallituksen, isännöitsijän ja kirjanpitäjän välisen työnjaon läpikäynnin, käyttöoikeuksien arvioimisen ja järjestelmien seurannan tarkastamisen. Tämä vähentää virheiden ja väärinkäytösten riskiä.
Taloyhtiön hallituksen on tärkeää muistaa huolellisuusvelvoitteensa. - Jotta hallitus tietää, mitä yhtiössä oikeasti tapahtuu, laskuilla tulisi olla selkeät hyväksyntä- ja seurantamenettelyt. Digiympäristössä laskujen tarkistus- ja hyväksyntäkontrolli on järjestettävissä myös hallituksen jäsenille vaivatta, Heikki Tissari ehdottaa.
Pohjois-Savon Ammatti-isännöitsijät
valitsivat vuoden isännöitsijän
Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijät ovat valinneet keskuudestaan vuoden 2025 isännöitsijäksi Anne Hirsjärven Varkaudesta. Hirsjärvi toimii yrittäjänä ja isännöitsijänä Taloasema Isännöinti Hirsjärvi Oy:ssä. Vuoden Isännöitsijä on valittu vuodesta 2017 lähtien. Eniten ääniä saanut saa vuodeksi haltuunsa komean pokaalin. Aiemmin Vuoden Isännöitsijä -palkinnon ovat voittaneet Seppo Haaksiala Iisalmi, Pekka Hirsjärvi Varkaus, Ilja Knuutinen Kuopio, Jori Raatikainen Kuopio, Sami Mörsky Kuopio, Pasi Pesonen Kuopio, Tarja Rönkä Iisalmi sekä Jari Bolodin Kuopio.
Kiinteistölehti koko hallituksen luettavissa sähköisesti
Taloyhtiön hallituksen kaikki jäsenet ja isännöitsijä pääsevät lukemaan maksutta jäsenetulehtemme eli Kiinteistölehden näköislehteä jäsensivujen kautta. Kiinteistöliiton jäsenyyteen sisältyy maksutta painettu Kiinteistölehti yhdelle vastaanottajalle. Lisäksi painettuja lisälehtiä on mahdollista tilata edulliseen lisätilaushintaan. Sähköisenä näköislehtenä Kiinteistölehti on maksutta koko hallituksen luettavissa ja tuore tieto hyödynnettävissä.
Jäsensivujen käyttäjäksi kannattaa kaikkien hallituksen jäsenten rekisteröityä ja hyödyntää jäsensivujen sisältöjä oman taloyhtiön toiminnassa. Rekisteröitymistä varten tarvitset taloyhtiösi jäsennumeron ja sähköpostiosoitteesi, joka on tallennettuna jäsenrekisterimme. Jäsensivujen kautta näköislehdet maksutta
Toimi näin
1. Kirjaudu jäsensivuille kiinteistoliitto.fi -verkkosivulla.
2. Klikkaamalla jäsensivuille sinipohjaisen valikon alla olevaa Lue Suomen Kiinteistölehteä verkossa -kohtaa.
3. Siirryt Kiinteistölehden sivustolle, josta vaakapalkin Näköislehti -kohtaa klikkaamalla avautuu näköislehtien sivu.
4. Valitse lehden numero ja klikkaa kansikuvan päällä olevaa Lue -kohtaa, niin sinulle avautuu Kiinteistölehden kyseisen numeron näköislehti luettavaksi.
Rakenna ja Asu 2026
Messuilla teemana asumisen monet muodot
Rakenna ja Asu-messut järjestetään 21.-22.2.2026 Kuopio-hallissa. Messut ovat auki lauantaina klo 10–17 ja sunnuntaina klo 10–16. Messuorganisaatio tarjoaa ilmaisen bussikuljetuksen Kauppakeskus Kolmisopesta sekä keskustasta Musiikkikeskuksen ja kaupungin- talon takaa. Katso reittiaikataulut kuopionmessut.fi -verkkosivuilta.
Messuilla on runsas kattaus näytteilleasettajia sekä messulavalla mielenkiintoisia ja ajankohtaisia esittelyjä. Juontajana messuilla toimii koko kansan tuntema Perttu Sirviö.
Kiinteistöliitto Itä-Suomi osastolla B-17
Kiinteistöliitto Itä-Suomen osastolla pääset keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa. Osastolla on tavattavissa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Pauliina Haapsaari, neuvontainsinööri Kimmo Malinen sekä toiminnanjohtaja Piia Moilanen. Haapsaari pitää myös molempina päivinä luennon messulavalla yhdessä Isännöintiliiton lakiasiantuntijan kanssa. Tervetuloa!
Tietoiskut messulavalla
Lauantai 21.2.
klo 11 Taloyhtiöissä sattuu ja tapahtuu, miten oikeus on ratkaissut riidat?
Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton yhteisluennolla käydään läpi aitoja oikeustapauksia. Tule kuuntelemaan mistä taloyhtiöissä riidellään ja miten oikeus on asiat ratkaissut.
Pauliina Haapsaari vanhempi lakimies, Kiinteistöliitto
Kristel Pynnönen Andersson vanhempi lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
Klo 12 Maaseutuasumisen uudet tuulet
Mitä mahdollisuuksia maaseudulla asuminen tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa. Ketkä maalle muuttavat, millaisesta elämästä haaveillaan ja miten vastaamme maallemuuttajien tarpeisiin. Puhujina Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla-hankkeen asiantuntijat ja projektipäälliköt Jenna Tyyskä/SavoGrow, Reetta Nummelin/Nihak ja Mirva Loihtua/Sydänsuomessa.
klo 13 Sisustuskorjaamo - sisustusarkkitehti Paula Valta
Haluatko uudistaa kotisi ilmettä ilman suurta budjettia? Lavaohjelmassa näytetään konkreettisesti, miten pienet ja helposti toteutettavat sisustusvalinnat voivat muuttaa koko tilan tunnelman. Tule inspiroitumaan, saat ideoita, jotka voit viedä suoraan omaan kotiisi!
klo 14 Renta, Kehityspäällikkö Tomi Uuhiniemi
Renta – moderni konevuokraamo
Sunnuntai 22.2.
klo 11 Taloyhtiöissä sattuu ja tapahtuu, miten oikeus on ratkaissut riidat?
Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton yhteisluennolla käydään läpi aitoja oikeustapauksia. Tule kuuntelemaan mistä taloyhtiöissä riidellään ja miten oikeus on asiat ratkaissut.
Pauliina Haapsaari vanhempi lakimies, Kiinteistöliitto
Kristel Pynnönen Andersson vanhempi lakiasiantuntija, Isännöintiliitto
Klo 12 Riidaton talokauppa
Paneelin juontaa OKL:n järjestöpäällikkö Sami Toivanen ja paikalla ovat juristi Niina Kukkonen, Asianajotoimisto Kontturi ja kuntotarkastaja (vielä avoin).
Lisäksi juristi on paikalla OKL P-S piirin osastolla molempina päivinä klo 10-14.
klo 13 Sisustuskorjaamo - sisustusarkkitehti Paula Valta
Haluatko uudistaa kotisi ilmettä ilman suurta budjettia? Lavaohjelmassa näytetään konkreettisesti, miten pienet ja helposti toteutettavat sisustusvalinnat voivat muuttaa koko tilan tunnelman. Tule inspiroitumaan, saat ideoita, jotka voit viedä suoraan omaan kotiisi!
klo 14 Renta, Kehityspäällikkö Tomi Uuhiniemi
Renta – moderni konevuokraamo
HYÖDYNNÄ ILMAINEN PÄÄSYLIPPU
Kuopion Näyttely Oy ja Kiinteistöliitto Itä-Suomi haluaa tarjota Itä-Suomen Kiinteistöviestin lukijoille ilmaislipun Kuopion Rakenna ja Asu-messuille. Lehden sivulta 18 (seuraava sivu) löydät ilmaisen pääsylipun, mikä oikeuttaa yhteen käyntikertaan messuilla. Huomioithan, että pääsylippu ei sisällä ilmaista pysäköintiä. Pysäköinti maksaa 5 euroa.
Historia herää henkiin
Myhkyrinhovissa
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Kuopiolaisen kerrostalon pihalle on rakentumassa vanhan kivitalon raunioista oleskelualue. Myhkyrinhovin haltijan mysteeri pitää talon väkeä ja suunnittelijoita vielä jännityksessä, mutta nyt on jo nähtävissä, että historia alkaa elää taloyhtiön pihamaalla uutta elämää.
Oleskelualue saa muotonsa kivitalon pohjapiirustuksesta.
KUVA: PARTANEN & LAMUSUO
As Oy Myhkyrinhovin hallituksen puheenjohtaja Pekka Mustonen pohti taloon muuttaessaan, että mikä kumma rakennelma pihaan on haudattu. Nurmikon ja istutusten seasta pilkotti osittain hautautunut raunio. Taiteesta kiinnostunut Mustonen tutustui vaimonsa kanssa taitelijapari Partanen & Lamusuon julkisen taiteen näyttelyyn ja sai idean selvittää raunion historian. – Heräsi ajatus, että pystyisikö siitä luomaan taloyhtiömme pihaan taideteoksen. Selvitin kaupungin kaavoituksesta, että rauniota ei ole suojeltu ja että sen esiin kaivamiselle ei ole estettä. Todennäköisesti se on aikanaan kustannussyistä jätetty niille sijoilleen, Mustonen arvioi.
Hän kysyi Jaana Partaselta ja Heikki Lamusuolta ajatuksia raunion hyödyntämisestä. He innostuivat aiheesta, ja nyt raunion ympärille rakentuvaa oleskelualuetta ollaan toteuttamassa Myhkyrinhovin pihamaalle.
Myhkyrinhovin haltija
Kaupungin arkistosta löytyi tieto, että raunio kuuluu noin vuonna 1920 rakennettuun asuintaloon, jonka pihassa on ollut myös hevostalli. Rakennuksen pohjapiirustukset olivat tallella arkistossa ja niistä ilmeni, että talossa on todennäköisesti ollut Kuopion ensimmäinen sisävessa eli posliininen wc-istuin.
– Haastattelimme myös Kuopion alueen rakennushistoriaa tuntevia henkilöitä selvittääksemme, kuka ta-
lossa on asunut. Tämä salapoliisityö jatkuu. Tarkoitus on kirjoittaa taloyhtiön aulaan tarina asukkaasta, jonka olemme nimenneet Myhkyrinhovin haltijaksi, Jaana Partanen kertoo.
Partanen ja Lamusuo suunnittelivat oleskelualueen vanhan pohjapiirustuksen pohjalta, jossa näkyy muun muassa talon päädyssä oleva kaari. Kaikeksi onneksi juuri se on säilynyt hautautuneena pihamaalle.
– Kaaren jatkeeksi rakentuu pohjapiirroksen mukaisesti wc, kylmiö ja eteinen, joihin sijoitetaan erilaisia toimintoja. Taloyhtiö osti rakentamisessa käytetyt kivet Nilsiän Ikikiveltä. Ne ovat niin kutsuttuja rescue-kiviä eli eri hankkeista ylijääneitä kiviä, Partanen lisää.
Nostaa asuntojen arvoa
Hankkeen rahoitus oli aluksi haastavaa saada taloyhtiössä läpi. Sittemmin soraäänet ovat vaienneet, kun on nähty, että tyylikkäästi toteutettu ja historiaa hyödyntävä oleskelualue tulee nostamaan myös asuntojen arvoa.
– Tiukalla väännöllä saimme hankkeen menemään äänestyksessä läpi, Mustonen huokaisee.
Heikki Lamusuo muistuttaa, että oleskelualue tulee omalta osaltaan lisäämään myös yhteisöllisyyttä taloyhtiössä: siihen tulee paikka, jossa voi istuskella ja laittaa ruokaa tulen ääressä, ja paikka, jossa voi kasvattaa kasveja.
– Siitä tulee kaunis mutta myös toiminnallinen.
Jaana Partanen, Pekka Mustonen ja Heikki Lamusuo ovat selvittäneet raunioiden historiaa.
KUVA: MINNA AKIOLA
Esteettömyys on huomioitu
Partasen ja Lamusuon toimintatapa taloyhtiöiden hankkeissa on koota kiinnostuneet osakkaat kertomaan unelmistaan ja haaveistaan hankkeen alkuvaiheessa. Tässä tapauksessa workshop pidettiin taloyhtiön pihalla.
– Kokoontuminen toimii meille todella rikkaana ja tärkeänä lähtömateriaalina, jonka pohjalta lähdemme työstämään teosta, Lamusuo kiittelee.
Taloyhtiö kilpailutti urakoitsijan, joka lähti Partasen ja Lamusuon ohjeiden mukaan kaivamaan esiin raunion perustuksia ja tekemään eri toiminnoille korkotason muutoksia. Oleskelualueen rakentamisessa huomioidaan myös esteettömyys.
– Rakennustyöt jatkuvat keväällä osin talkootyönä ja istutuksiakin on mahdollista tehdä yhteisöllisesti taloyhtiön voimin, Lamusuo kertoo.
Syyspimeillä 2026 pitäisi talon väen päästä nauttimaan kauniisti valaistusta uudesta oleskelualueestaan, jossa voi aistia historian läsnäolon.
KUVA: KUOPION KAUPUNGIN ARKISTO
RAUNIO KUULUU NOIN
VUONNA 1920 RAKENNETTUUN
ASUINTALOON, JONKA PIHASSA ON OLLUT MYÖS HEVOSTALLI.
PARTANEN JA LAMUSUO
SUUNNITTELIVAT OLESKELUALUEEN
VANHAN POHJAPIIRUSTUKSEN POHJALTA. Raunioiden tilalla on 1920-luvulla ollut kivitalo.
Etelä-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja
Teemu Kasurinen johtaa taloyhtiötä lämmöllä ja avoimuudella
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Etelä-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtajaksi valittu Teemu Kasurinen on toiminut Asunto Oy Siesunkulman hallituksen puheenjohtajana toukokuusta 2025 alkaen. Hän sai heti pestinsä alkutaipaleella eteensä vaativan parvekeremontin, jonka hän hoiti asiantuntevasti ja tinkimättömällä otteella.
Teemu Kasurinen on esimerkillinen puheenjohtaja – lämmin, osaava ja yhteisönsä eteen pyyteettömästi toimiva. Hänen aloitteestaan taloyhtiön pihalla on kaikkien yhteinen kasvimaa, ja hän vetää myös bingoiltoja asukastuvassa sekä paistaa muikkuja tai leipoo pullia eri tapahtumiin.
Asunto Oy Siesunkulman hallituksen jäsenen Heli Seppäsen mukaan Kasurinen ansaitsee erityiskiitoksen ikäihmisille antamastaan avusta. Hän tekee pieniä huoltotöitä heille ja auttoi heitä parvekkeiden tyhjentämisessä remontin aikaan. Hän myös suhtautuu tehtäväänsä vastuullisesti ja kehittää osaamistaan aktiivisesti osallistumalla Kiinteistöliiton koulutuksiin ja jakaa saamansa opit muillekin.
ja vastasi Seppäsen mukaan puheluihin aina iloisena ja palvelualttiina.
– Kaikkien on hyvä tietää mitä talossa tapahtuu. Ei me hallituksessa olla yhtään sen parempia osakkeenomistajia tai asukkaita, vaan kaikki ovat yhtä tasa-arvoisia, Kasurinen sanoo.
Hänelle taloyhtiön johtamisessa avoimuus on tärkeää. Hän haluaakin olla ihmisten tavoitettavissa ja palaa tarvittaessa vaikka mökiltä kaupunkiin, jos tilanne niin vaatii.
– Saahan siitä itselleenkin, kun toisia auttaa. Minusta on kivaa auttaa, touhuta ja toimia, Kasurinen toteaa.
Kaikki ovat yhtä tasa-arvoisia
Kasurinen piti huolta siitä, että parvekeremontin aikana kaikki asukkaat ymmärsivät remontin kulun ja aikataulun. Hän oli tavoitettavissa ympäri vuorokauden
– Täytyy sanoa, että parvekeremontin aikana äijältä otettiin heti luulot pois. Se työllisti koko kesän mukavasti, mutta hyvin siitäkin selvittiin, Kasurinen naurahtaa.
Tunnustus tuntuu hyvältä
Kasurisen perusperiaate taloyhtiön johtamisessa on kokonaisvaltainen turvallisuus. Sekin lisää turvallisuutta, että naapurit tuntevat toisensa ja on joku, jolle soittaa.
– Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -tunnustus tuntuu oikeasti hyvältä ja tuntuu, että sitä työtä arvostetaan, jota teen. Toivottavasti saamani tunnustus saa muitakin nuorempia ihmisiä lähtemään taloyhtiöiden hallituksiin mukaan.
Kasurinen kertoo uutena puheenjohtajana rohkeasti pyytäneensä apua isännöitsijältä ja muilta hallituksen jäseniltä. Hän kannustaa muitakin kysymään tarvittaessa apua.
KUVA: MINNA AKIOLA
Pohjois-Karjalan Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja
Jaakko Hassinen tekee pikkuhommat itse valmiiksi
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Rivi-, pari- ja kerrostaloista koostuvan Asunto Oy Joensuun Rannan Loisteen hallituksen jäsenet kuvailevat Jaakko Hassista puheenjohtajaksi, joka tekee työtä antaumuksella ja vaivannäköä säästämättä. Hän on kieltäytynyt ehdotetuista korvauksista ja ajaa kaikkien etua aktiivisesti.
– Olen useammassa hallituksessa ja Jaakko on kirkkaasti paras tehtävässään, sanotaan Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -kilpailun perustelussa, jonka Rannan Loisteen hallituksen jäsenet ovat lähettäneet.
Hassinen on muun muassa järjestänyt vieraslajien poistamisen ja istuttanut itse pensaita taloyhtiön pihalle sekä hoitanut pihavalojen vaihdot ja säädöt sekä isännöinnin kilpailutukset. Lisäksi hän kolaa ja hiekoittaa kulkuväyliä tarvittaessa.
– Eläkkeellä kun olen, niin tulee pikkujuttuja itse tehtyä. Olen todennut, että talkoiden järjestämiseen menee enemmän aikaa kuin itse työhön. Olen vain tehnyt homman valmiiksi. Monesti on joku tullut auttamaan. Se on ollut mukavaa, Hassinen kertoo.
Asiat tehdään napakasti kuntoon
Talot ovat valmistuneet vuonna 2000 ja moni asia alkaa olla elinkaarensa lopussa. Hassinen ennakoi asioita niin, että kiinteistön arvo säilyy eikä pääse kertymään kustannuspommeja tai syntymään vaurioita. Hän myös pitää aktiivisesti yhteyttä isännöintiin ja tiedottaa hallitusta aktiivisesti.
– Laitan hallitukselle viikon–parin välein sähköpostia ja kerään ennakkomateriaalia asioista, joista pitää piakkoin tehdä päätöksiä. Hallituksen yhteistyö on toiminut todella hyvin.
Jos on hyvät perusteet, niin päätöksiä pystytään tekemään nopeastikin. Esimerkiksi ennen joulua taloyhtiön lukkosylinterit päätettiin vaihtaa, jotta avaimiin saadaan parempi kontrolli.
– Valmistajan kampanja oli päättymässä seuraavana päivänä, mutta saimme lopullisen hankintapäätöksen pikaisesti aikaan ja saimme merkittävät säästöt kilpailutuksella ja kampanjahyödyllä, Hassinen toteaa.
Hassisen työtapa on ajatella kaikki korjaus- ja kehitystoimet projekteina ja aikatauluttaa ne niin, että mitään ei jää kesken. Jos jotain päätetään, niin se tehdään napakasti kuntoon.
Jaakko Hassinen auttaa kaikkia asukkaita ja vie asioita jouhevasti eteenpäin.
Pohjois-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja
Risto Hätisen kokemus ja aktiivinen ote on tuonut säästöjä
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Erityisosaaminen rakennusalan insinöörinä ja tarmo hoitaa taloyhtiön asioita toivat Risto Hätiselle Pohjois-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -tunnustuksen. Hän haastaa sidosryhmät ja isännöinnin antamaan parasta palveluaan taloyhtiön käyttöön.
Risto Hätinen on toiminut eri kokoisten taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana yli 40 vuotta, joka on tuonut hänelle kokemusta taloyhtiöiden toimintaympäristöistä ja rakentamiskulttuurista. Osaltaan puheenjohtajuuden hoitamista on auttanut aiempi työura rakennusinsinöörinä.
As Oy Siilinjärven Tammirannan hallituksen puheenjohtajana Hätinen on toiminut vuodesta 2012 alkaen ja hallituksessa yhtiön perustamisesta eli 2011 alkaen.
Aktiivisuus ja tarmo luoneet hyvän yhteishengen
Viimeisin Hätisen vetämä projekti on ollut kolmen taloyhtiön yhteisesti kilpailuttaman sähkölatausinfran ja sen valmiuden rakentaminen. Haasteellisuutta projektiin on tuonut taloyhtiöiden yhteinen pysäköintialue, joka vaati hankkeen ja sen kustannusten hyväksyttämisen kaikissa kolmessa taloyhtiössä yhtä aikaa.
87 autopaikan latausinfrahanke valmistui elokuussa 2025. Haasteista huolimatta hankkeen laajuudesta oli myös hyötyä – hinnasta tippui 30 prosenttia pois. Säätöistä hyötyivät kaikki kolme taloyhtiötä.
Hallituksen jäsen Veikko Matikainen kiittelee, että Hätistä on helppo lähestyä ja häneltä löytyy apu
Risto Hätinen hoitaa aktiivisesti isännöinnin ja taloyhtiön välisiä asioita.
KUVA: MINNA AKIOLA
Pohjois-Savon Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja-kunniamaininta
Ystävällisen
talon tunnollinen puheenjohtaja Maija-Liisa Närhi
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Tunnollisena, vastuullisena ja osaavana puheenjohtajana tunnettu Maija-Liisa Närhi sai kunniamaininnan Kiinteistöliiton Vuoden Taloyhtiöpuheenjohtaja -kilpailussa Itä-Suomen alueella. Lisäksi hänelle myönnettiin Kiinteistöliiton kultainen kunniamerkki tunnustuksena kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä.
Maija-Liisa Närhi jättäytyi pois Asunto Oy Kuopion Retkeilijän hallituksen puheenjohtajan tehtävästä
tämät kurssit heti puheenjohtajuuteni alusta alkaen. Niistä olen saanut erinomaisia oppeja, Närhi kertoo.
Talo on ollut rauhallinen ja hiljainen asua, ja naapurisopu on hyvä. Eräs uusi asukas kuvaili taloa ystävälliseksi.
Saamastaan tunnustuksesta Närhi on hämmästynyt mutta otettu. Hän haluaa kiittää hyvästä yhteistyöstä vuosien varrelta kaikkia isännöitsijöitä sekä hallituskumppaneita ja naapureita.
Maija-Liisa Närhelle myönnettiin myös Kiinteistöliiton kultainen kunniamerkki.
KUVA: MINNA AKIOLA
Puheenjohtajan kynästä
Joensuun puheenjohtajat vierailivat Savon Voiman
tuotantolaitoksella
TEKSTI: TIMO TIAINEN, POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYS
Kiinteistöliitto Itä-Suomen Joensuun alueyhdistyksen vuoden viimeinen puheenjohtajatapaaminen järjestettiin yritysvierailulla Savon Voiman Joensuun Iiksenvaaran tuotantolaitokselle. Tilaisuuttamme isännöivät asiakkuuspäällikkö Emilia Behm ja laitoksen käyttöpäällikkö Veli-Matti Keronen Savon voimalta.
Huoletonta lämpöä taloyhtiöille
Pari tuntia kestäneen vierailun aluksi meille tarjottiin kahvit ja pientä purtavaa sekä kerrottiin tuotantolaitoksen toiminnasta ja siitä, kuinka ympäristöarvot ja kierrätys on otettu laitoksen toiminnassa huomioon. Oli hienoa nähdä omin silmin, mitä kaikkea laitoksen toimintoihin kuuluu lämmön tuotannon lisäksi. Myös tulevaisuuden visioita avattiin varsin kattavasti, ja ainakin itselleni jäi hyvä kuva siitä, että myös tulevina vuosina joensuulaisille taloyhtiöille on turvattu lämmöntuotanto. Savon Voima on sitoutunut omilla toimillaan myös tulevaisuudessa auttamaan talo -
yhtiöitä alati nousevien kustannusten hallinnassa tuomalla markkinoille uusia kustannustehokkaita tuotteita ja tarjoamalla muun muassa konsultaatiota taloyhtiöiden lämmönjakohuoneiden ja niiden koneiden päivittämiseen. Mainittakoon myös, että suomalaista lämpötuotanto-osaamista Joensuussa on käyty ihmettelemässä muun muassa Kanadasta ja monesta muusta maasta saakka.
Infon lopuksi käytiin vilkas keskustelu, jossa sivuttiin myös nykyisiä turvallisuusuhkia, joihin isäntämme totesivat, että myös niihin on varauduttu kaikin mahdollisin keinoin.
KUVA: TIMO TIAINEN
Lintuperspektiivistä kokonaiskuva laitokseen
Tietoiskun jälkeen oli aika pukeutua säännösten vaatimiin turvavarusteisiin ja siirtyä 10-kerroksisen rakennuksen katolle ulkoilmaan katsomaan lintuperspektiivistä Iiksenvaaran tuotantolaitoksen aluetta. Katolle kuljettiin pieni matka teräsritilän päällä, josta näki noin 30 metrin päässä jalkojen alla olevan tuotantolaitoksen lattian - aika huima kokemus.
Kuulosuojaimet piti olla korvilla desibelien takia, kun kuljettiin valtavan generaattoritilan läpi itse katolle. Joulukuun pimeydessä näkymät olivat varsin
mykistävät ja isäntämme kertoivat mitä missäkin osassa aluetta tapahtuu. Kuvissa näkyvät puuvarastot riittävät 2–3 viikon tarpeisiin ja lisää niitä hankitaan noin 100 kilometrin säteeltä tuotantolaitoksesta.
Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli erittäin onnistunut.
Suuret kiitokset Savon Voimalle vieraanvaraisuudesta ja mahdollisuudesta päästä tutustumaan tuotantolaitokseen, jonne ei ”ihan noin vain” voi kuka tahansa mennä katselemaan.
KIRJOITTAJA TIMO TIAINEN
TOIMII PUHEENJOHTAJANA
KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMEEN
KUULUVASSA POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSESSÄ.
Tästä alkaa uusi puheenjohtajan kynästä -palsta, jossa Itä-Suomen kiinteistöyhdistysten puheenjohtajat jakavat vuorollaan ajatuksiaan taloyhtiöelämästä sekä yhdistyksen ja kiinteistöalan ajankohtaisista asioista.
Hiihtäjäntie 15:n puurojuhlassa muisteltiin menneitä
TEKSTI: MINNA AKIOLA
Kuopion Puijonlaaksossa sijaitseva Asunto-osakeyhtiö Hiihtäjäntie 15 juhli 60-vuotista taivaltaan perinteisen puurojuhlan merkeissä. Puurojuhla on yksi monista tavoista, joilla taloyhtiö vaalii yhteisöllisyyttä ja kunnioittaa pitkää historiaansa.
Puheenjohtaja kertoi talon historiasta
Hiihtäjäntie 15:n hallituksen puheenjohtaja Katri Rämänen kertoo puurojuhlan aluksi taloyhtiön ja sen ympäristön historiasta. 1900-luvun alussa Puijon tienoot olivat vielä käytännössä maaseutua, eikä alueella ollut tietoakaan kerrostaloista tai kauppakeskuksesta.
– Kuopion keskusta alkoi 1960-luvulla kehittyä ja uusia rakennuksia nousi sen lähiympäristöön. Puijonlaaksokin alkoi muuttua metsäisestä rinteestä ja maaseutumaisesta asuinalueesta kaupunkimaiseksi, Rämänen kertoo.
Tuolloin käynnistyi myös Hiihtäjäntie 15:n rakenta-
minen ja ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan rakennukseen marraskuussa 1964 leudon alkutalven saattelemana. Talonkirjojen mukaan sen ensimmäisten asukkaiden joukossa oli muun muassa varatuomari, poliisi, kansakoulun tarkastaja ja koneompelija – sekä tietenkin oma talonmies.
Tauno ja Lea Rytkönen olivat tuossa joukossa mukana kolmen lapsensa kanssa. Asuntotilanne oli 1960-luvulla haastava, asuntoa ei tahtonut saada mistään. Rytkösten onneksi koitui, että Hiihtäjäntien asuntoja tarjottiin VR:n työntekijöille, jossa Leakin työskenteli.
– Viihdyimme täällä erinomaisesti 60 vuotta, mutta viime syksynä oli muutettava hissitaloon, Lea Rytkönen harmittelee.
Uudet ja vanhemmat sukupolvet kohtasivat puurojuhlassa.
KUVAT: MINNA AKIOLA
Parhaimmillaan talossa asui noin 150 lasta – nyt alle kymmenen. Yksi heistä on Leo Valkonen.
Tauno ja Lea Rytkönen sekä Juha Pekka Ahonen muistelivat talon alkuaikoja. Pukkina toimi Markku Tomperi.
KUVA: MINNA AKIOLA
Lapset kasvatettiin yhteisvoimin
1960- ja 1970-luvuilla taloyhtiössä asui paljon lapsia, parhaimmillaan noin 150. Nyt heitä on alle kymmenen. Alkuvuosina taloyhtiön yhdessäkään asunnossa ei asunut vain yksi ihminen, vaan keskimäärin neljä ihmistä asunnon koosta huolimatta – yksiöt mukaanluettuna. Rytkösten 68-neliöiseen kolmioon mahtui hyvin viisihenkinen perhe, kotiapulainen ja vielä alivuokralainenkin.
Yksi Hiihtäjäntie 15:n pihamaalla tuolloin juoksennelleista lapsista oli Juha Pekka Ahonen, joka edelleen asuu lapsuudenkodissaan. Hän oli neljävuotias muuttaessaan taloon eikä ole sen jälkeen asunut kuin putkiremontin ajan toisaalla. Hän muistaa edelleen missä kohtaa muuttoauto oli parkissa ja kuinka ensimmäinen yö sujui patjalla lattialla.
– Olen käynyt tässä talossa ainakin 30:ssa eri asunnossa, kun kavereiden kanssa kuljettiin. Silloin lapsista pidettiin yhteisöllisesti huolta. Äitini kertoi, että kerrankin oli yksi kaveri tullut koulusta suoraan meidän jääkaapillemme syömistä hakemaan, eikä sitä pidetty siihen aikaan mitenkään ihmeellisenä, Ahonen naurahtaa.
Asuinjärjestelyiden erikoiseksi piirteeksi Ahonen mainitsee sen, että monilapsiset perheet asuivat kerrostalon alemmissa kerroksissa ja yksilapsiset perheet ylemmissä.
Taakse jää mukava puheensorina ja muistelu, kun jatkan matkaa. Kerhohuoneen nurkassa tunnelmaa luovat jouluvaloin koristellut vanhat sukset, jotka muistuttavat Hiihtäjäntien menneisyydestä.
Asunto-osakeyhtiö Kuopion Hiihtäjäntie 15:n puurojuhlalla on pitkä perinne.
KUVA: MINNA AKIOLA
ASIANTUNTIJALTA
TEKSTI: LOTTA LAURILA, KIINTEISTÖLIITON JURISTI
Hallituksen
pöytäkirja
Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee hallituksen pöytäkirjan laatimista, allekirjoittamisesta sekä säilyttämisestä. Laissa säädetään myös hallituksen jäsenen ja isännöitsijän oikeudesta saada eriävä mielipide merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjan allekirjoittaminen
Hallituksen kokouksesta tulee laatia pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos
pöytäkirjan muodossa laadittuun pöytäkirjaan ei tarvitse kirjata käytyä keskustelua, vaan pöytäkirjaan merkitään vain tehdyt päätökset. Pöytäkirjaan on kuitenkin mahdollista kirjata tarkemmin päätösten taustoja sekä perusteluja.
Pöytäkirjasta tulee aina käydä ilmi yhtiön nimi, pöytäkirjan numero, kokouksen aika sekä paikka, läsnäolijat ja kokouksen laillisuuden sekä päätösvaltaisuuden toteaminen. Jos hallitus tekee päätöksiä äänestämällä, on pöytäkirjaan olennaista merkitä myös äänestyksen tulokset ja se, kuinka jäsenet ovat äänestäneet. Hallituksen jäsenten äänestyskäyttäytyminen voi olla merkityksellistä, kun arvioidaan jäsenten vastuuta tietystä hallituksen päätöksestä. Päätöstä vastustaneet jäsenet eivät lähtökohtaisesti vastaa enemmistön tekemästä vir-
Hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on myös oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Ilmoittamalla eriävän mielipiteensä jäsen vapautuu pääsääntöisesti virheellisen päätöksen mahdollisesti tuottamasta vahin-
Hallituksen pöytäkirjat tulee numeroida juoksevasti ja ne on säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjat tulee säilyttää pysyvästi eli lähtökohtaisesti koko taloyhtiön olemassaoloajan.
Lotta Laurila, Kiinteistöliiton juristi.
KUVA: JONNA LÅNG
VALTAKUNNALLINEN KIINTEISTÖLIITON
PUHELINNEUVONTA
// LAKINEUVONTA
MA-TO KLO 9–15
PE KLO 10–15
PUH. (09) 1667 6300
// TALOUS- JA VERONEUVONTA
MA-TO KLO 10–12
PUH. (09) 1667 6369
// KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
MA-TO KLO 10–12
PUH. (09) 1667 6311
KIINTEISTÖLIITTO ITÄ-SUOMI
PAIKALLISNEUVONTA
PAIKALLINEN NEUVONTA
// PIIA MOILANEN
Toiminnanjohtaja 044 355 5707 piia.moilanen@kiinteistoliitto.fi
KORJAUS- JA TEKNINEN NEUVONTA
// KIMMO MALINEN
Neuvontainsinööri 044 491 4478 kimmo.malinen@kiinteistoliitto.fi
JÄSENYYSASIAT
// ANNE VERGER
Jäsensihteeri 044 355 5909 anne.verger@kiinteistoliitto.fi