Keravan kaupungin asukaslehti • 2/2026
Tällaista skeittipuistoa ei löydy muualta Suomesta Maisema-arkkitehti Janne Saario Sirkusbambi tuo ripauksen taikaa Salavapuistoon
Uusi monitoimihalli kutsuu kaikenikäiset liikkumaan
Esittelyssä kummiurheilija Aino Kortelainen
Sisältö 3
Kaupunginjohtajan pääkirjoitus
4
Nyt rullataan Plotissa
6
Sirkusbambi tuo ripauksen taikaa Salavapuistoon
8
Kaikukortilla kulttuuria kaikille
10
Syksyn uutuustapahtumat kaupunginkirjastossa
12
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvontapalvelut
14
Uusi monitoimihalli kutsuu kaikenikäiset liikkumaan
15
Keravan vammaisneuvosto esittäytyy
16
Vanhustenviikko tarjoaa kohtaamisia, tietoa ja tekemistä
18
Lähiluonnon helmet kutsuvat retkelle
20
Erasmus+ avaa ovia maailmalle
23
Ruoka-apua ja yhdessä syömisen iloa Keravalla
26
Tervahaudankatu kehittyy huimaa vauhtia
27
Energiayhtiö pitää kaukolämpökatkot minimissä
28
PerusFiksu – uusi tuote talven turvaksi
29
Sponsoroimme sekä urheilua että urheilun puitteita
30
Elinkeinopalvelut yritysten tukena
32
Yhteiskäyttöauto kaikille keravalaisille helpottamaan asumisen arkea
33
Killan Kruunu – kohtaamispaikka keskellä Kiltaa
34
Kummiurheilija Aino Kortelainen – Keskuskoulun keinusta kohti maailman huippua
Kaikukortilla kulttuuria kaikille, sivu 8
Lähiluonnon helmet, sivu 18
Päätoimittaja: Pauliina Mustonen Toimituspäällikkö: Inka Tiainen Taitto: Joni Salomaa Kannen kuva: Sami Siilin Paino: Savion Kirjapaino Painos: 5 000 kpl Hiilineutraali painotuote.
Elinkeinopalvelut yritysten tukena, sivu 30
Hyvä keravalainen Keravalla elää rinnakkain monta sukupolvea, joilla jokaisella on oma tulokulmansa kotikaupungin kehittämiseen. Yksi tuore esimerkki kaupungin kehittämisestä on elokuussa avattu Sompion skeittipuisto Plotti, jota on ilo esitellä myös tässä asukaslehdessä. Te asukkaat olette saaneet osallistua ja vaikuttaa monin eri tavoin skeittipuiston suunnitteluun, ja lopputuloksena on toiminnallinen kokonaisuus, josta saamme olla ylpeitä. Suuren suosion saavuttanut skeittipuisto tarjoaa kaikille – ja erityisesti lapsille ja nuorille – paikan liikkua, opetella uutta ja viettää aikaa yhdessä perheen tai kavereiden kanssa. Tällaiset paikat ovat kotikaupunkimme helmiä, jotka lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja vahvistavat kokemusta siitä, että kaupungilla on tarjota jotain tärkeää juuri minulle. Tässä asukaslehden numerossa nostamme esiin myös ikäihmiset, joiden kanssa osallistuin elokuussa yhteiselle kävelylle Keravan ja Sipoon Energia-areenalla. Kävelyn
lomassa vaihdoimme arjen kuulumisia ja juttelimme kotikaupunkimme asioista. Nämä lämminhenkiset kohtaamiset ovat minulle todella arvokkaita. Emme voi kehittää kaupunkia pelkkien suunnitelmien ja numeroiden äärellä. Tarvitsemme aitoa keskustelua ja erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä siitä, millaista elämä Keravalla on. Lehdestä löydät tärkeää tietoa myös lokakuussa vietettävästä Vanhustenviikosta, jonka teemana on tänä vuonna Arjen kohtaamiset. Se on osuva teema, joka ei kosketa pelkästään ikäihmisiä vaan meitä kaikkia. Pienilläkin kohtaamisilla – kuten ystävällisellä tervehdyksellä, hymyllä tai skeittirampilla ohimennen käydyllä keskustelulla – voi olla ihmiselle todella suuri merkitys. Toivon, että Kerava tunnetaan jatkossakin kaupunkina, jossa kaikenikäisten on hyvä elää ja kohdata toisensa. Mukavia lukuhetkiä ja aurinkoista alkanutta syksyä!
Kirsi Rontu
kaupunginjohtaja
Nyt rullataan Plotissa teksti: inka tiainen kuvat: sami siilin
K
eravan uuden skeittipuiston 80 metriä pitkällä betoniradalla voi ottaa tuntumaa skeittaukseen rauhallisemmin tai etsiä haastetta erilaisista muodoista. Noin tuhannen neliömetrin skeittialueelta löytyy myös yksityiskohtia, joita ei muualla Suomessa tule vastaan. Skeittipuiston suunnittelussa mukana ollut maisemaarkkitehti ja ammattiskeittaaja Janne Saario tuntee lajin vaatimukset myös omasta kokemuksestaan. ”Kumpuileva ledge, tupla-bump ja sen vierellä oleva todella pitkä reili mahdollistavat paljon erilaisia temppuja. Tällaista ei löydy muualta Suomesta. Myös wallride-seinä on ainutlaatuinen, koska siinä on erityinen aukko keskellä”, Saario kertoo. Plotissa on huomioitu eri tasoiset harrastajat ja tilaa riittää samanaikaisesti niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin. Vieressä kiertävä pumptrack täydentää harrastusmahdollisuuksia ja tarjoaa vauhtia myös pyöräilijöille, skuuttaajille ja rullaluistelijoille.
4
Nuorten idea päätyi osaksi Plottia Sompionpuiston suunnittelun aikana kaupunkilaisilta kysyttiin, millaista tekemistä alueelle kaivataan ja millainen skeittipaikka houkuttelisi harrastamaan. Toiveita kerättiin kyselyissä, työpajoissa ja asukastilaisuuksissa. Keväällä 2024 järjestetyssä skeittityöpajassa nuorilta tuli ehdotus pumptrack-radasta skeittialueen vierelle. Sama toive nousi esiin myös asukaskyselyssä. Idea otettiin mukaan suunnitelmaan, ja nyt Plotin vieressä kiertää noin 170 metriä pitkä pumptrack-rata.
Asukkaat mukana suunnittelun eri vaiheissa Kaupunkilaisten toiveet vaikuttivat skeittialueen elementteihin ja toimintoihin. Samalla haluttiin säilyttää Sompionpuiston vehreä ilme. Plotti sijoitettiin vähäisellä käytöllä olleelle hiekkakentälle, ja kokonaisuudessa huomioitiin myös maisemointi ja melusuojaus. Kaupunkilaiset saivat vaikuttaa vielä nimeenkin. Plotti voitti keväällä järjestetyn nimikilpailun yleisöäänestyksen noin 60 prosentin kannatuksella. Nimi viittaa läheiseen Sompionplotti-lampeen.
Laudalla pienetkin yksityiskohdat merkitsevät Valmiilla radalla ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka tarkkaa työtä sen kaarteiden ja pintojen tekeminen on vaatinut. Plotin betonipinnat laajempaa tasaista osuutta lukuun ottamatta on hierretty käsin. Myös pumptrackradan muodot ja asfaltointi ovat vaatineet erityisosaamista.
Tarkkaan hiotut muodot mahdollistavat puitteet sille, mitä varten Plotti on tehty: liikkumiselle, uusien taitojen harjoittelulle ja yhdessäololle. ”Täällä viettää helposti koko päivän skeittaillen ja hengaillen kavereiden kanssa”, Saario sanoo.
Skeittipuiston säännöt Sijainti: Sompionpuisto, Luhtaniituntie, Kerava Avoinna: joka päivä kello 8–22 Muista Plotissa: •
Skeittipuisto on tarkoitettu harrastajien käyttöön, ei pienten lasten leikkipaikaksi.
•
Käytä suojavarusteita ja kypärää.
•
Pidä skeitattavat alueet vapaina.
•
Älä istu radoilla tai jätä tavaroita muiden eteen.
•
Huomioi muut käyttäjät ja anna kaikille harjoittelurauha.
•
Kaikenlainen häirintä, syrjintä ja rasismi on kielletty.
•
Moottoriajoneuvoilla ajo on kielletty.
•
Päihteiden käyttö on kielletty.
•
Laita roskat roska-astiaan. Puiston siisteydestä vastaavat käyttäjät itse.
Puiston käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla, ja huoltajat vastaavat lasten turvallisuudesta.
Jasmin Anoschkin työskentelemässä työhuoneellaan. Kuvan teokset matkasivat valmistuttuaan Anoschkinin New Yorkin näyttelyyn. Kuva: Jefunne Gimpel.
Sirkusbambi tuo ripauksen taikaa Salavapuistoon teksti: veera törrönen ja inka tiainen
Savion Salavapuisto on saanut uuden asukkaan. Puiston peruskorjauksen yhteydessä leikkialueelle on valmistunut julkinen taideteos, Sirkusbambi, joka ammentaa inspiraationsa Keravan vahvasta tivoli- ja sirkusperinteestä.
K
ierrätysmetallista valmistettu veistos on suunniteltu erityisesti leikkipuistoon. Omaleimainen teos kutsuu lapsia tutkimaan, koskettamaan ja käyttämään mielikuvitustaan. Samalla se tuo Savion alueelle uutta julkista taidetta ja vahvistaa alueen identiteettiä.
Sirkusbambi syntyi sirkushistoriasta Teoksen tekijäksi valikoitui kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin, jolle Kerava on ennestään tuttu. Kuvataideakatemiasta valmistunut taiteilija työskenteli uransa alkuvaiheessa Keravalla ja hänellä oli pitkään työhuone Klondyke-talossa. Hän asui Keravalla vuosina 2002–2012. Anoschkinin teoksia on nähty myös Taide- ja museokeskus Sinkan näyttelyissä. Sirkusbambin suunnittelussa keskeiseksi lähteeksi nousi Sariolan tivoli- ja sirkussuvun kuva-aineisto. Taiteilija tutustui sirkuksen historiaan ja kävi läpi satoja arkistokuvia. 6
"Teoksen pinnassa on erilaisia kiiltokuvia ja söpöysmerkkejä, jotka ovat syntyneet aitojen arkistokuvien pohjalta vapaasti", Anoschkin kertoo. Kuvista löytyi paitsi visuaalisia vaikutteita myös kiinnostavia tarinoita. Sirkuksen historiaan perehtyessään Anoschkin törmäsi esimerkiksi kertomuksiin virtahepo Hummelin karkuretkistä. "Kävin tekovaiheessa useamman sata kuvaa läpi sirkuksen historiasta ja piirsin mielenkiintoisimmista kuvista luonnokset. Samalla luin myös sirkuksen historiasta eri lähteistä." Sirkusbambissa yhdistyvätkin Keravan sirkusperinne, taiteilijan oma bambi-aiheinen tuotanto ja lasten leikkiin sopiva satumaisuus.
Sirkusbambi tuo taiteen osaksi lasten arkiympäristöä Julkinen taide on parhaimmillaan osa ihmisten jokapäiväistä ympäristöä. Leikkipuistossa taideteoksesta voi parhaimmillaan tulla osa lasten omia leikkejä ja tarinoita. "On tärkeää, että lapsena on mahdollisuus nähdä taidetta ja veistoksia luonnollisena osana elämää ja elinympäristöä. Taide voi näin tulla osaksi tulevaisuuden arkea, joko tekijänä tai kokijana", Anoschkin pohtii. Sirkusbambi onkin suunniteltu paitsi katseltavaksi myös lasten ympäristöön sopivaksi. Leikkipuistoon sijoitettavan teoksen kohdalla turvallisuus asetti omat reunaehtonsa, kun terävät kulmat ja esimerkiksi erilaisten kolojen mitat piti tarkistaa huolellisesti.
Uuden materiaalin äärellä Anoschkin työstää teoksiaan tavallisesti savesta tai puusta. Sirkusbambi valmistui kuitenkin kierrätysmetallista, joten myös erilaisen materiaalin kanssa työskentely toi tekemiseen uudenlaisen näkökulman. "Olen tehnyt metallia viimeksi opiskeluaikoina, joten siinä mielessä olin uuden äärellä. Pronssivalun muoto on tosin puurungon päälle muotoiltua savea ja ennen valua olevan vahan työstö muistuttaa myös saven tekemistä. Työ on sisältänyt sekä uudenlaista tekemistä että itselle hyvin tuttuja tapoja." Kierrätysmetallin valinta liittyy myös teoksen pitkään elinkaareen. Materiaali on kestävä ja mahdollistaa veistokselle pitkän elämän. Sirkusbambi onkin suunniteltu osaksi puistoa vuosikymmeniksi, ehkä useamman sukupolven yhteiseksi tutuksi. "Toivon Sirkusbambille paljon silitystä ja rapsutusta monessa polvessa."
Salavapuiston peruskorjaus Sirkusbambi on osa Salavapuiston peruskorjausta, jossa puiston leikkialuetta ja muuta ympäristöä on uudistettu. Uudistuksen myötä puistosta on haluttu tehdä viihtyisä ja toimiva paikka kaikenikäisille käyttäjille. Leikkipaikka on uudistettu käytännössä kokonaan. Uusiin leikkivälineisiin kuuluvat muun muassa pienten ja isompien lasten kiipeilytelineet, vaijeriliuku ja keinut. Peruskorjauksessa on tehty myös paljon sellaista, mikä ei näy puiston käyttäjille päällepäin. Alueen kuivatusta ja valaistuksen kaapelointeja on parannettu sekä rakennekerroksia uusittu.
Sirkusbambi työstövaiheessa taiteilijan työhuoneella.
Puistoa uudistettiin vähähiilisesti Salavapuiston peruskorjaus on toteutettu kaupungin vuoden 2026 fossiilivapaan työmaan pilottikohteena, ja hankkeessa on etsitty keinoja rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiseen. Vanhat leikkivälineet on poistettu ja toimitettu kunnostettaviksi, jotta niitä voidaan hyödyntää kaupungin muissa puistoissa. Yksi Salavapuiston vanhoista keinuista on puolestaan maalattu uudelleen ja otettu takaisin käyttöön puistossa. Leikkipaikalla kokeillaan myös erilaisia turva-alustamateriaaleja. Perinteisen turvahakkeen rinnalla käytetään kierrätyskumista, kookoskuidusta ja järviruo’osta valmistettuja turva-alustoja.
Salavapuisto ennen peruskorjausta keväällä 2026.
Kaikukortilla kulttuuria kaikille teksti: veera törrönen
Keravalla viime vuonna käyttöön otettu Kaikukortti on löytänyt käyttäjänsä. Kortin avulla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat voivat osallistua maksutta kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan. Ensimmäisen toimintavuoden aikana kortteja on jaettu jo yli 100 kappaletta.
K
ulttuuri ja harrastukset kuuluvat kaikille, mutta tiukassa taloustilanteessa pääsylippuun tai harrastuskurssiin ei välttämättä ole varaa. Kaikukortti tarjoaa tähän yhden ratkaisun. Kaikukortti on henkilökohtainen ja maksuton, ja se on voimassa vuoden. Kortin voi saada vähintään 16-vuotias henkilö, jonka taloudellinen tilanne on tiukka. Lisäksi hänen tulee olla mukana Kaikukortti-toimintaan osallistuvassa sosiaali- ja terveysalan tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelussa. Korttia voi pyytää omalta työntekijältään. Keravalla kortti otettiin käyttöön viime vuonna, ja ensimmäinen toimintavuosi on sujunut hyvin. Kaikukortti on löytänyt käyttäjänsä eri kulttuuri- ja vapaaajan kohteissa.
8
Yhteisiä kokemuksia ja hyvinvointia Kulttuurilla on merkitystä hyvinvoinnille, mutta parhaimmillaan se tarjoaa myös yhteisiä kokemuksia ja irtiottoja arjesta. "Tutkimukset kertovat, että taide ja kulttuuri voivat vaikuttaa hyvin positiivisesti hyvinvointiin. Kulttuuri voi tarjota kaivatun irtioton arjesta tai mahdollisuuden karata hetkeksi toisenlaiseen todellisuuteen", sanoo Kulttuuria kaikille -palvelun vastaava toiminnanjohtaja Aura Linnapuomi. Kulttuuriin liittyy usein myös yhteisöllisyys. Esitykseen, näyttelyyn tai kurssille voidaan lähteä yhdessä tai paikan päällä voi kohdata uusia ihmisiä. Jaettu kokemus voi jäädä mieleen pitkäksi aikaa. Kulttuuria kaikille -palvelun palautekyselyissä Kaikukortin käyttäjät ovatkin kertoneet kulttuurikokemusten merkityksestä yhteisöllisinä kokemuksina. Yksi palaute on jäänyt erityisesti Linnapuomin mieleen. Usean lapsen vanhempi, jolla oli haastava elämäntilanne, kertoi voineensa viedä Kaikukortin avulla vuorotellen jokaisen lapsensa kokemaan kulttuuria. "Hän kertoi, että pystyi kortin avulla viettämään laatuaikaa kaikkien lastensa kanssa. Tämä palaute tuntui todella mahtavalta ja merkitykselliseltä."
Kortilla kulttuuria ja harrastuksia Keravalla Kaikukorttia voi käyttää Taide- ja museokeskus Sinkassa, Keravan Opiston kursseilla, kaupunkikulttuuripalveluiden maksullisissa tapahtumissa, Keravan tanssi-
opistossa ja Keski-Uudenmaan Teatterissa. Keravan kaupunginkirjastossa kortilla saa lainata maksutta neljä kaukolainaa vuodessa. Kaikukorttia voi hyödyntää oman paikkakunnan Kaikukortti-kohteiden lisäksi myös muualla Suomessa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kohteet ovat helposti saavutettavissa keravalaisille. Kaikukorttipaikkoja saattaa olla kohteessa rajattu määrä, joten ilmoittautumiskäytännöt kannattaa tarkistaa aina suoraan kohteesta. Kortin saaminen ei vaadi sitoutumista sen käyttämiseen. Linnapuomi kannustaa lähtemään liikkeelle rohkeasti myös silloin, kun kulttuuritapahtumaan osallistuminen ei tunnu itsestään selvältä. "Kortin voi hankkia ja käydä kokeilemassa eri paikkoja oman halun mukaan." Lähteminen voi olla helpompaa, jos seuraksi voi pyytää läheisen tai työntekijän. Kaikissa Kaikukortti-kohteissa paitsi kansalaisopistoissa kortinhaltija voi ottaa mukaansa myös alaikäiset lapsensa ja lapsenlapsensa. Opistoissakin lapsen mukaan ottaminen onnistuu vanhempilapsi-kursseilla.
Kaikukorttia kehitetään yhdessä Viime vuonna juhlittiin 10-vuotiasta Kaikukorttia, ja toiminnassa on nykyisin mukana yli sata kuntaa. "Yhdenvertainen mahdollisuus kokea kulttuuria on Kaikukortin idea. Kaikukortilla pyritään poistamaan nimenomaan taloudellista osallistumisen estettä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus osallistua, jos niin haluaa", Linnapuomi kertoo. Keravalla Kaikukortti-toiminta liittyy myös kaupungin strategisiin tavoitteisiin edistää osallisuutta ja hyvinvointia sekä vähentää yksinäisyyttä. Kaikukorttitoimintaa kehitetään yhdessä kortinhaltijoiden kanssa. Keravalla mukaan toivotaan kaupungin nykyisten kohteiden lisäksi myös uusia palveluntarjoajia. "Ihanaa, että Keravakin on halunnut lähteä mukaan toimintaan. Kaikukortti on konkreettinen tapa tehdä kulttuurista saavutettavampaa ja yhdenvertaisempaa", Linnapuomi summaa.
Lisätietoja: kerava.fi/kaikukortti kaikukortti.fi
Taide- ja museokeskus Sinkkaan pääsee Kaikukortilla.
Aura Linnapuomi. Kuva: Ville Paasimaa.
Syksyn uutuustapahtumat kaupunginkirjastossa Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy, tervetuloa!
Ilmastokahvila Tiistaina 20.10. kello 17 ja 10.11. kello 18, kirjaston aula Tule juttelemaan ilmastoasioista rennossa seurassa! Tarjolla on pientä purtavaa sekä lämmintä juotavaa. Keskustelut saavat jatkoa myös keväällä 2027.
Satukino Maanantaina 26.10., 23.11. ja 21.12. kello 17, Satusiipi Tervetuloa nauttimaan elokuvista yhdessä! Satukino on lapsille ja perheille suunnattu elokuvailtojen sarja. Elokuvien nimet ja ikärajat julkaistaan kirjaston sosiaalisen median kanavissa, ilmoitustaululla ja kaupungin tapahtumakalenterissa. Omat eväät ovat sallittuja.
Skenekino Maanantaina 12.10., 9.11. ja 7.12. kello 17, Satusiipi 12.10. Syysloman leffamaraton aloitetaan jo aiemmin päivällä, mutta viimeinen elokuva alkaa kello 17. Paljon toivotut nuorten omat leffaillat ovat täällä! Tule viettämään rentoa iltaa elokuvan ja kavereiden seurassa. Elokuvien nimet ja ikärajat julkaistaan kirjaston Instagramissa, ilmoitustaululla ja kaupungin tapahtumakalenterissa. Omat eväät ovat sallittuja.
10
Omannäköinen elämä Kivisillassa Keravan Kivisilta tarjoaa modernia asumista luonnonkauniilla alueella, reilun kilometrin päässä keskustan palveluista. Kun kaikki tärkeä on sopivan lähellä, aikaa jää enemmän elämälle. Katso vapaat tontit ja löydä oman kotisi paikka: kerava.fi/kivisilta
12
Kaupunginjohtajan asukasilta tiistaina 6.10. kello 17–19 Keravan lukion auditorio, Keskikatu 5 Pullakahvit kello 16.30 alkaen!
Asunnottomien yö lauantaina 17.10. kello 13–19 Kierrätysmyymälä Kirsikan takapihalla, Aleksis Kiven tie 6 Tule viettämään yhteistä iltapäivää, keskustelemaan ja kuuntelemaan musiikkia.
Keravanjoki kuntoon! -hankkeen työpaja torstaina 22.10. kello 18–19.30 Klondyke-talo (kokoustila Fanfaari), Kumitehtaankatu 6 Tarjolla pientä purtavaa. Lisätiedot: vhvsy.fi
Joulukauden avajaiset Lauantaina 14.11. kello 11–16 Koko perheelle suunnattua ohjelmaa keskustassa. kerava.fi/joulukaudenavajaiset
Uusi monitoimihalli kutsuu kaikenikäiset liikkumaan teksti: pauliina mustonen
Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ja seniorit tapasivat elokuussa liikuntahalleilla yhteiskävelyn merkeissä.
K
eravan ja Sipoon Energia-areenalla kuuluu iloinen puheensorina, kun lähes 50 keravalaista senioria on lähdössä kävelysauvojensa kanssa yhteiskävelylle kaupunginjohtaja Kirsi Ronnun kanssa. Aurinkoinen aamu ja mahdollisuus päästä juttelemaan kaupunginjohtajan kanssa on houkutellut mukaansa odotettua enemmän porukkaa. "Yllätyin siitä, että näin moni osallistuu kävelytapahtumaan", Keravan kansalliset seniorit ry:n kerhovastaava Annele Matikainen iloitsee. "Yhteiskävely on mukava tapa kohdata muita ikäihmisiä, ja tämä on monelle ensimmäinen vierailu Keinukallion uudella liikuntahallilla. Paikalla on myös senioreita Eläkeliiton Keravan osastolta." Yhteiskävelyn idea sai alkunsa Ronnun vieraillessa Keravan kansalliset seniorit ry:n kevätkokouksessa, jossa hän esitteli uutta kaupunkistrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä.
Kirsi Rontu ja Annele Matikainen. 14
"On aina yhtä ihanaa kohdata kasvotusten kuntalaisia ja kuunnella, mitä heillä on sydämellään. Toivon, että tämä yhteiskävely toi iloa jokaisen päivään ja vahvisti kokemusta siitä, että ikäihmiset ovat kaupungille todella tärkeitä", Rontu tuumaa. Yhteiskävelyn ajatuksena oli myös madaltaa kynnystä lähteä tutustumaan monitoimihallille, jota kaikenikäiset voivat hyödyntää yli kuntarajojen. Hallissa on turvallista liikkua myös pimeään vuodenaikaan, joten kotiin ei tarvitse jäädä talviliukkaillakaan. Sauvat viuhuvat, ja kävely saa reippailijoiden kasvot hehkumaan. Ilmassa on liikunnan iloa.
Keravan ja Sipoon Energia-areena tarjoaa mahdollisuuksia senioreiden liikkumiseen: •
Ilmainen seniorikävelytapahtuma. Seniorit voivat tulla kävelemään hallille kävelysauvojen kera tai ilman maanantaisin 30.11.2026–29.3.2027 kello 10–11.30.
•
Senioriyhdistysten vuorot 20 euroa / tunti. Senioriyhdistykset voivat varata vuoroja arkisin kello 8–15 silloin, kun hallilla ei ole koulutai päiväkotiryhmiä.
•
Yksilövuorot 4 euroa / tunti. Seniorit voivat varata yksilövuoroja liikunta-alueiden ollessa vapaana.
•
Lisätiedot. Halleille on saatavilla normaalihintaisia vakiovuoroja ja 15 euron perhelippuja. Voimistelualueella voi järjestää myös liikunnallisia synttärijuhlia. Kysy lisää: erkki@keravasipooliikuntahallit.fi
Keravan vammaisneuvosto esittäytyy teksti: niklas kilpeläinen ja minna jaskari
V
ammaisneuvosto on lakisääteinen kunnan vaikuttamistoimielin, joka koostuu eri vammaisjärjestöjä edustavista jäsenistä. Pyrimme edistämään Keravan kaupunkiympäristön saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä vammaisten hyvinvointia. Annamme lausuntoja vammaisten henkilöiden näkökulmasta, jotta he voisivat osallistua Keravan arkeen ja tapahtumiin kunnan yhdenvertaisina asukkaina. Lausunnoilla vaikutetaan kunnan päätöksentekoon ja eri toimintojen suunnitteluun. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on oleellista, jotta viestimme saavuttaa päättäjät. Kaupunginhallituksen edustaja osallistuu kokouksiimme, usein myös nuorisovaltuuston edustaja. Kuulemme lisäksi viranhaltijoiden esittelyjä oman toimialansa asioista. Kaikkien vaikuttamiselinten yhteiskokouksissa jaamme ajatuksia nuorisoja vanhusneuvoston, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan jäsenten sekä kaupungin työntekijöiden kanssa. Keravan vammaisneuvostolla on edustus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisneuvostossa, jotta
Kerava ei jää huomiotta hyvinvointialueenkaan tasolla. Tämä on tärkeää, koska hyvinvointialue päättää sosiaalija terveyspalveluista sekä muun muassa vammaispalvelulain käytännön toteutuksesta.
Tavoitteena esteetön kaupunki Meitä vammaisia on monenlaisia. Emme kaikki liiku pyörätuolilla, mikä monella tulee ensimmäisenä mieleen, eivätkä vammat usein näy päällepäin. Esteettömyydellä tarkoitetaan ympäristön, palveluiden ja tuotteiden suunnittelua siten, että jokainen ihminen voi toimintakyvystään riippumatta toimia yhdenvertaisesti, itsenäisesti ja omana itsenään. Se kattaa fyysisen ympäristön ohella myös aisteihin, hahmottamiseen, sosiaalisuuteen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tekijät. Jotta nämä tavoitteet voisivat toteutua, otamme kantaa kaavoitukseen ja rakennushankkeisiin sekä liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Konkreettisena toimena vierailemme kaupungin kiinteistöissä testaamassa niiden esteettömyyttä esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien ja näkövammaisten näkökulmasta. Viimeksi vammaisneuvosto kävi tutkimassa remontin jälkeen avatun Taide- ja museokeskus Sinkan tilojen toimivuuden. Maailmaa ei voida muuttaa kokonaan esteettömäksi, mutta voimme vaikuttaa siihen lausunto kerrallaan!
Keravan vammaisneuvosto: •
Niklas Kilpeläinen, puheenjohtaja Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry
•
Minna Jaskari, varapuheenjohtaja Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry
•
Tuula Aavamäki, jäsen Keski-Uudenmaan Kuulo ry
•
Joel Hyttinen, jäsen Kehitysvammaisten Tuki ry
•
Tarja Räisänen, jäsen Keski-Uudenmaan Näkövammaiset ry
•
Kari Salminen, jäsen Keravan Diabetesyhdistys ry
•
Lea Sillanmäki, jäsen Keski-Uudenmaan AVH-yhdistys ry
Ota yhteyttä: vaikuttamistoimielimet@kerava.fi Vammaisneuvoston jäsenten sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@kerava.fi
15
Vanhustenviikko tarjoaa kohtaamisia, tietoa ja tekemistä teksti: veera törrönen
Jokaiselle päivälle oma teema
Keravalla vietetään Vanhustenviikkoa 4.–11.10.2026. Viikon aikana on tarjolla monipuolista ja maksutonta ohjelmaa ikäihmisille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Vanhustenviikko käynnistyy sunnuntaina 4.10. vanhustenpäivän juhlalla, johon ovat tervetulleita kaikki keravalaiset ikäihmiset. Viikon muina päivinä ohjelmaa järjestetään eri puolilla Keravaa. Jokaisella teemapäivällä on oma vastuujärjestäjänsä. Yhteistyö tuo ohjelmaan erilaisia näkökulmia ja tekemistä. Esimerkiksi Kristilliset eläkeläiset ry ja Keravan seurakunta järjestävät yhdessä perjantain Välittämisen päivän pullakahvit.
V
anhustenviikko tarjoaa mahdollisuuksia tavata muita, saada tietoa ja osallistua mielekkääseen toimintaan. Valtakunnallista teemaviikkoa vietetään vuosittain eri puolilla Suomea, ja viikon tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Keravalla Vanhustenviikon ohjelmaa rakennetaan yhteistyössä kaupungin, seurakunnan ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Myös Keravan vanhusneuvosto osallistuu teemapäivien sisältöjen suunnitteluun ja viikon markkinointiin. "Vanhustenviikko on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyöllä voidaan tarjota ikäihmisille monipuolista toimintaa ja mahdollisuuksia osallistua. Toivon, että mahdollisimman moni löytää viikon ohjelmasta itselleen kiinnostavaa tekemistä", vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Sinikka Hyyppä sanoo.
16
Vanhustenviikon teemapäivät ovat: • maanantai 5.10. messupäivä • tiistai 6.10. kirjaston päivä • keskiviikko 7.10. liikuntapäivä • torstai 8.10. kulttuuripäivä • perjantai 9.10. Välittämisen päivä Messupäivänä Keravan kirjastossa pääsee tutustumaan ikäihmisten arkea, hyvinvointia ja osallisuutta tukeviin yhdistyksiin, hankkeisiin ja palveluihin. Vanhustenviikon huipentaa Veikko Ahvenaisen konsertti sunnuntaina 11.10. Keravan Keskuskoulussa. Ahvenaisen konserttiin on
pääsymaksu, mutta kaikki muut viikon tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Vanhusneuvosto tuo ikäihmisten ääntä esiin Keravalla vanhusneuvoston ja kaupungin yhteistyö on tiivistä ja toimivaa. Vanhusneuvosto osallistuu aktiivisesti ikäihmisiä koskevien asioiden valmisteluun ja tuo päätöksentekoon ikääntyneiden näkökulmaa. Vanhusneuvosto seuraa ja kommentoi muun muassa palveluiden suunnittelua ja hyvinvointiohjelman toteutumista. Tavoitteena on, että ikäihmisten näkökulma huomioidaan kaupungin päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Erityisesti yli 75-vuotiaiden kuntalaisten määrän kasvuun ja heidän tarpeisiinsa on tärkeää varautua hyvissä ajoin. Parhaillaan valmisteltavassa kaupungin hyvinvointiohjelmassa vuosille 2026–2030 vanhusneuvosto pitää tärkeinä teemoina muun muassa yksinäisyyden kokemuksen vähentämistä ja turvallisuuden parantamista. "Yksinäisyyden vähentämisessä tarvitaan yhteistyötä kaupungin, järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä.
Tutustu Vanhustenviikon ohjelmaan Keravan Vanhustenviikon ohjelma löytyy kaupungin tapahtumakalenterista: tapahtumat.kerava.fi/vanhustenviikko Paperista ohjelmaa on saatavilla kaupunginkirjastossa, uimahallissa ja Keravan asiointipisteessä.
Hyviä keinoja voivat olla esimerkiksi senioriverkoston ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä erilaiset yhteiset kohtaamiset, kuten yhteisö- ja puistoruokailut", Hyyppä listaa. Vanhusneuvosto pitää tärkeänä, että yhteistyötä tehdään laajasti eri kulttuuri-, liikunta- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa. Vanhustenviikko on yksi konkreettinen esimerkki tästä yhteistyöstä.
Lähiluonnon helmet kutsuvat retkelle teksti: veera törrönen
K
eravalla luonto on aina lähellä. Kaupungista löytyy monipuolisia retki- ja ulkoilukohteita, joissa pääsee virkistymään ympäri vuoden. Kokosimme vinkit lähiluonnon kohteisiin, jotka sopivat niin rauhalliseen kävelyyn, koko perheen retkelle kuin aktiiviseen ulkoiluun. Pakkaa eväät mukaan ja lähde tutustumaan oman kotikaupungin luontokohteisiin!
18
Esteetön luontoseikkailu Ollilanlammella
Näin pääset Ollilanlammelle
Ollilanlampi on Keravan suurin lampi, joka nevoineen muodostaa mielenkiintoisen luonto- ja retkeilykohteen. Ollilanlammen lähiympäristö on vilkkaassa käytössä olevaa ulkoilualuetta: lammen ja sen pohjoispuolisen nevan välissä kulkee pitkospuureitti, joka yhtyy ympäristössä kulkeviin metsäpolkuihin. Ollilanlammen ympäri kulkeva luontopolku on esteetön, ja leveiden pitkospuiden ja tasaisen maaston myötä reitti sopii myös esimerkiksi pyörätuolilla liikkuville ja lastenrattaiden kanssa kulkeville.
Ollilanlampi sijaitsee Ahjon ulkoilualueella noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Keupirtin pihalla on pieni pysäköintialue, josta on lyhyt matka lammelle. Osoite on Saviniementie 5. Perille pääsee myös kävellen pururataa pitkin eri puolilta kaupunkia.
Haukkavuori vie keskelle ikimetsän tunnelmaa
Näin pääset Haukkavuorelle
Haukkavuori on maakunnallisesti arvokas luontokohde, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Haukkavuorella samoilija saa kokea aavistuksen siitä, millaiselta Keravanjoen varressa on näyttänyt joskus ennen. Alueelta löytyvät Keravan arvokkaimmat ja laajimmat lehdot sekä aarniometsämäisiä kuusikoita. Kallioinen Haukkavuori kohoaa noin 35 metriä Keravanjoen pintaa korkeammalle. Noin 2,8 kilometrin pituinen luontopolku johdattaa kulkijan vaihtelevien maisemien halki huipulle, josta avautuvat upeat näkymät Keravanjoen ympäristöön.
Luonnonsuojelualue sijaitsee Keravanjoen varrella noin neljän kilometrin päässä keskustasta. Haukkavuoren saavuttaa Kaskelantieltä, jonka varrella on pysäköintialue ja opastetaulu. Osoite on Kaskelantie 176. Pysäköintialueelta lähtee peltojen läpi kulkeva polku.
Pidetään huolta luonnosta! Pysy poluilla, vie roskat mukanasi, käytä vain valmiita nuotiopaikkoja ja anna eläimille pesimärauha. Näin luonto säilyy viihtyisänä meille kaikille.
Koko perheen ulkoilukeidas Keinukalliossa
Näin pääset Keinukallioon
Keinukallio tarjoaa monipuoliset puitteet liikuntaan, ulkoiluun ja vapaa-aikaan vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Alueella voi ulkoilla valaistuilla reiteillä, nousta kuntoportaita ihailemaan maisemia, pelata frisbeegolfia tai viettää aikaa lasten liikuntapaikoilla. Talvisin Keinukalliossa pääsee hiihtämään ja pulkkamäkeen. Keinukallio sopii niin aktiiviliikkujille, retkeilijöille kuin koko perheelle, ja alueen laajat reitit johdattavat helposti myös Ahjon ja Ollilanlammen maisemiin.
Keinukallion urheilupuisto sijaitsee erinomaisten kulkuyhteyksien varrella muutaman kilometrin päässä Keravan keskustasta. Alueella on useita pysäköintialueita. Osoite kuntoportaiden läheisyyteen on Keinukalliontie 42.
Keravanjoki kutsuu viihtymään veden äärelle
Näin pääset Keravanjoen varrelle
Keravanjoki tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Joen varrella voi retkeillä ja pyöräillä, vesille pääsee melomaan, ja joella voi myös kalastaa. Reitin varrelta löytyy lisäksi kiinnostavia kulttuurikohteita. Keravanjoki on 65 kilometriä pitkä ja Vantaanjoen suurin sivuhaara. Keravan alueella se virtaa noin 12 kilometrin matkan halki vaihtelevien maisemien.
Keravanjoen varrelle pääsee useista eri kohdista ympäri kaupunkia. Hyviä lähtöpisteitä ovat esimerkiksi Keravan kartano osoitteessa Kivisillantie 12, Haukkavuoren luonnonsuojelualue osoitteessa Kaskelantie 176 ja Jaakkolan patoallas, jonka lähin pysäköintialue sijaitsee Talmantien kupeessa.
Lue lisää Keravan ulkoilumahdollisuuksista: kerava.fi/luontojaretkeily
Erasmus+ avaa ovia maailmalle teksti: riitta lähde ja terhi kurri kuvat: leena hakamäki, r. lähde, ulla-maija myllyluoma
Keravan lukion Erasmus+ -toiminta vie opiskelijoita ja opettajia eri puolille Eurooppaa sekä tuo kansainvälisyyden osaksi lukion arkea Keravalla.
E
rasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka edistää opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistä liikkuvuutta sekä oppilaitosten ja organisaatioiden välistä eurooppalaista yhteistyötä. Keravan lukio sai Erasmus+ -akkreditoinnin vuonna 2020 ensimmäisten lukioiden joukossa Suomessa. Opetusalan laatusertifikaattina pidettävä akkreditointi on turvannut lukiolle säännöllisen vuosittaisen rahoituksen ja mahdollistanut kansainvälisen toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun.
Kansainvälisyys laaja-alaisen osaamisen tukena Kansainvälisyys ja Erasmus+ eivät ole pelkkää matkailua, vaan ne toimivat väylänä syvempään itsetuntemukseen ja maailmankuvan laajentamiseen. Vaihtojaksojen aikana opiskelijat kartuttavat arvokkaita taitoja: kieli kehittyy aidoissa arjen tilanteissa, kulttuurienvälinen lukutaito ja kommunikaatiotaidot syvenevät ja sopeutumiskyky sekä itsenäistyminen vahvistuvat.
Milanossa vierailtiin Breran taidemuseossa. 20
Ryhmämatkoja ja yksilövaihtoja Keravan lukion opiskelijoille on tarjolla monipuolisia tapoja lähteä maailmalle aina tiiviistä ryhmämatkoista koko jakson mittaisiin yksilövaihtoihin. Viikon mittaisiin ryhmävaihtoihin osallistuu 10–15 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Yhteistyökouluja on muun muassa Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Norjassa, Espanjassa ja Tšekissä. Nuoret majoittuvat isäntäperheissä ja työskentelevät tietyn teemaprojektin parissa yhdessä paikallisten opiskelijoiden kanssa. Projekteissa on käsitelty monipuolisesti esimerkiksi astronomiaa, ravitsemuskasvatusta ja kestävää ruoantuotantoa, kierrätysmuotia, historiaa sekä nuorten juuria, vahvuuksia ja identiteettiä. Yksilövaihdossa opiskelija osallistuu paikallisen koulun opetukseen ja elää osana isäntäperheen arkea. Lyhyt vaihto kestää kaksi viikkoa ja pitkä vaihto 6–8 viikkoa. Yhteistyökouluja on Belgiassa, Itävallassa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Vaihto suunnitellaan yhdessä opinto-ohjaajan kanssa niin, ettei se viivästytä valmistumista. Uudessa ympäristössä pärjääminen ja mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen kasvattavat nuoren itseluottamusta, sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Elämä isäntäperheessä antaa aitoon arkeen pohjautuvan näkymän toisen maan kulttuuriin, ja vaihtojaksolta jää aina myös uusia ystävyyssuhteita.
Opiskelua Mont de Marsanissa Ranskassa.
Opettajien liikkuvuus tukee kehittämistä Keravan lukion opettajat voivat osallistua eurooppalaisiin täydennyskoulutuksiin esimerkiksi digitaalisen pedagogiikan, kestävän kehityksen, monimuotoisuuden tai hyvinvoinnin teemoista. Koulutuksista saatu uusi oppi ja parhaat käytännöt jaetaan koko työyhteisön hyödynnettäväksi. Uravarjostuksessa opettajat seuraavat kollegoidensa työtä eurooppalaisissa kumppanikouluissa. Jaksoilla saadaan tuoreita näkökulmia opetuksen järjestämiseen ja pedagogisiin ratkaisuihin sekä laajennetaan ammatillisia verkostoja. Samalla luodaan pohjaa tulevien lukuvuosien opiskelijavaihdoille ja yhteistyöprojekteille.
Kansainvälistä arkea kotikentällä Aina ei tarvitse lähteä Keravalta pois kokeakseen kansainvälisyyttä. Keravan lukion käytävillä on kuluneina vuosina puhuttu monia kieliä, sillä koulu on isännöinyt Erasmus-vaihto-opiskelijoita vuosittain esimerkiksi Belgiasta, Saksasta, Italiasta, Ranskasta, Espanjasta ja Itävallasta sekä järjestöjen kautta tulleita nuoria Japanista ja Chilestä saakka. Lisäksi lukiossa on vieraillut uravarjostuksessa opettajia lukuisista Euroopan maista. Vilkas vuorovaikutus tuo maailman suoraan Keravan lukiolle ja rikastuttaa koko oppimisympäristöä.
Tansania-projekti kasvattaa globaaliin vastuuseen Eurooppalaisen yhteistyön lisäksi Keravan lukiolla on kehitysyhteistyöhanke, jonka kautta tuetaan Tansanian Monduli Juun alueen vähäosaisten nuorten koulunkäyntiä. Opiskelijat ovat keränneet varoja Monduli Juu Orphans Projectin toimintaan yli vuosikymmenen ajan esimerkiksi myymällä kahvia, leivonnaisia ja Tansaniassa valmistettuja käsitöitä. Tansania-projekti vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä globaalista vastuusta, kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Samalla se antaa konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin toisella puolella maailmaa. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat nuorten toimijuuden tukeminen, koulutuksen saavutettavuuden parantaminen sekä kestävän kehityksen edistäminen paikallisyhteisössä. Sen kautta on tuettu koulutuksen lisäksi puhtaan juomaveden saatavuutta, koulupukujen ja kenkien hankintaa, ompelukoneita ammatilliseen koulutukseen, terveyssiteiden saatavuutta, metsänistutusta ja kirjastotoiminnan kehittämistä. Projektiin sisältyvät opintomatkat Tansaniaan ovat tarjonneet opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua paikalliseen arkeen, koulunkäyntiin ja yhteistyökohteisiin paikan päällä. Seuraava opintomatka tehdään huhti-toukokuussa 2027.
Erasmus+ -ohjelman painopisteet Keravan lukiossa Osallisuus ja moninaisuus Kansainvälistymisen kokemukset kuuluvat kaikille. Tarjoamme ohjauksellista ja tarvittaessa rahallista tukea opiskelijoille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia osallistua. Digitaalinen muutos Digitaaliset työkalut sujuvoittavat viestintää, ryhmätöitä ja opiskelua eri oppimisympäristöissä. Digitaalisuus mahdollistaa myös joustavan opiskelun ulkomaanjakson aikana. Ympäristö ja ilmastonmuutoksen torjunta Kestävä kehitys ohjaa toimintaamme aina matkustusvalinnoista arjen tekoihin. Yhteiset arvot ja kansalaistoiminta Vaihtojaksot ja oppilaitosyhteistyö tarjoavat käytännön alustan eurooppalaisten arvojen, kuten yhdenvertaisuuden, sananvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen pohtimiseen. Lisätietoa: kerava.fi/erasmus
Keravan lukion lahjoittama vesitankki Tansaniassa.
”Odotan jo innolla, että pääsen pian aloittamaan espanjan kielen kurssin Keravan Opistossa. ¡Olé!”
“Minä olen käynyt Opiston joogassa.”
“Kuulostaa hyvältä! Itse aloitin verkkokurssin, joka auttaa sopeutumaan työelämään.” “Teidän pitäisi tulla kanssani kuoroon! On mahtavaa laulaa yhdessä muiden kanssa.”
KERAVAN OPISTO kaikkien kohtaamispaikka
Keravan Opistossa voit oppia uutta, vahvistaa osaamistasi, harrastaa, löytää mielekästä tekemistä ja kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Ilmoittaudu mukaan: • Verkossa osoitteessa opistopalvelut.fi/kerava • Puhelimitse soittamalla 09 2949 2352 maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 12–15 sekä keskiviikkoisin kello 12–14. • Paikan päällä Keravan asiointipisteellä osoitteessa Kultasepänkatu 7.
Ruoka-apua ja yhdessä syömisen iloa Keravalla teksti: veera törrönen
Keravan kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, jotta ruoka-apua ja yhteisöllisiä ruokailuja on tarjolla eri puolilla kaupunkia. Toiminta tukee arkea, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ehkäisee yksinäisyyttä.
K
eravan seurakunta on yksi ruoka-apua tarjoavista toimijoista. Johtava diakoniatyöntekijä Mirva Nyman on työskennellyt seurakunnassa 2000-luvun alusta lähtien. Hänen seitsemän hengen tiiminsä kohtaa työssään kaikenikäisiä keravalaisia – lapsiperheistä ikäihmisiin ja erityistä tukea tarvitseviin. Mirvan mukaan ruoka-apu ja yhteisöruokailut ovat nousseet viime vuosina yhä tärkeämmiksi. Avun tarve on kasvanut, ja tämä näkyy myös ruokailujen kävijämäärissä.
Vapaaehtoisia tarvitaan jatkuvasti, ja mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä. Ilmoituksia vapaaehtoistehtävistä löytyy esimerkiksi Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta.
Kolme yhteisöruokailua viikossa
Ruoka-apua järjestetään yhteistyössä
Seurakunta järjestää yhteisöruokailuja kolmesti viikossa seurakuntakeskuksessa, Saviolla ja Ahjossa. Viikoittain jopa 250 keravalaista kokoontuu syömään yhdessä. Ruokailut ovat avoimia kaikille, eikä osallistuminen edellytä kirkkoon kuulumista tai hengellistä sitoutumista. Kaikki ovat tervetulleita omana itsenään. Ruoka on nykyään maksutonta, ja halutessaan voi antaa vapaaehtoisen maksun. Osa ruoasta valmistetaan seurakunnassa, osa saadaan hävikkiruokana yhteistyökumppaneilta.
Ruoka-aputoimintaa kehitetään ylikunnallisesti Yhdessä katettu -verkoston kautta, johon Keravan kaupunki liittyi vuoden 2026 alussa. Monialainen verkosto koordinoi Keski-Uudenmaan alueen hävikkiruoan keräilyä ja jakelua. Keravan kaupunki rahoittaa verkoston toimintaa ja koordinoi paikallista ruoka-aputoimintaa. Keravalla ruoka-aputyötä tekevät seurakunnan lisäksi Keravan helluntaiseurakunta, Keravan Polku ry, Jalotus ry ja MLL Onnila.
Yhteisöllisyys on tärkeintä Mirva kuvaa ruokailujen tunnelmaa rauhalliseksi ja lämminhenkiseksi. Pöydissä syntyy vilkasta puheensorinaa, ja moni tulee paikalle juuri yhteisön vuoksi. "Paras palaute on, kun joku sanoo, että tämä on viikon ainoa kerta, kun syön jonkun kanssa. Se on valtavan merkityksellistä", Mirva kertoo. Monet ovat myös ystävystyneet ruokailuissa ja alkaneet käydä yhdessä syömässä. Ruokailun jälkeen seurustelu jatkuu usein seurakuntasalissa.
Vapaaehtoiset ovat toiminnan sydän Yhteisöruokailut ja ruoka-apu eivät pyörisi ilman vapaaehtoisia. He auttavat ruoan tarjoilussa ja kohtaamisissa.
Seurakunnan yhteisöruokailut • Tiistaisin kello 11–12.30 Keravan seurakuntakeskus, Papintie 6A. • Keskiviikkoisin kello 11–12.30 Savion toimitila, Koivikontie 10. • Torstaisin kello 11–12.30 Ahjon kerhotila, Ketjutie 3. Kaikki Keravalla järjestettävät ruokailut löytyvät kaupungin verkkosivuilta: kerava.fi/ruokaapu 23
HYÖDYNNÄ DIGITAALISIA KANAVIAMME Silloin kun haluat nopeasti hoitaa sähköasiasi, mutta asiakaspalvelussamme on ruuhkaa ja tuntuu, että vastauksen saaminen kestää, meidän sähköiset kanavamme ovat todella käteviä. Meillä on useampi sähköinen itsepalvelukanava, jossa voit nopeasti hoitaa asiasi. Uusi sovellus ja asiakasportaali OmaSähkö Uudessa sovelluksessamme ja päivittyneessä OmaSähkö-asiakasportaalissamme voit nopeasti ja helposti mm. tarkistaa sähkölaskusi, nähdä laskuarkistosi sekä voit varmentaa sopimustietosi kaikista sopimuksistasi kanssamme. Näet myös ajantasaisen sähkön markkinahinnan.
Asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9–14 Puh (09) 5849 5526 asiakaspalvelu@ Keskustele kasvotusten! Tervahaudankatu 6 04200 Kerava
Ota yhteyttä – olemme täällä sinua varten!
Latausohjeet sovellukselle OmaSähkö löytyy osoitteesta
SPONSORIHAKU ALKAA KOHTA! Keravan Energian sponsorihaku vuodelle 2027 aukeaa loppusyksystä 2026. Seuraa viestintäämme verkkosivuillamme sekä sosiaalisessa mediassa. Sponsoroimme ensisijaisesti lasten ja nuorten harrastuksia seuratasolla.
TERVAHAUDANKATU KEHITTYY HUIMAA VAUHTIA Teksti: Iiris Lehtinen
Keravan Energian toimitalon tontilla Ylikeravalla on tapahtunut kevään ja kesän aikana paljon. Alueella rakennetaan yhtiön uutta toimitaloa, vanha lämpövoimala on hävinnyt katukuvasta ja viime vuoden aikana tontille noussut sähkökattila on saatu käyttöön. Uusi toimitalo etenee Keravan Energian uuden Energiataloksi nimetyn toimitalon työmaalla on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. Tervahaudankadulla, energiayhtiön vanhan toimitalon naapuriin nousevan rakennuksen työmaalla työskennellään parhaillaan rakennuksen julkisivun parissa ja sisätilat ovat myös alkaneet löytää muotoaan. Puisen ulkoverhoilun asennuksen myötä talo alkaa ulospäin näyttää valmiimmalta. Alkusyksystä sisustussuunnittelijat yhdessä Keravan Energian edustajien kanssa paneutuvat rakennuksen kalustamiseen. Taloon tulevat av-laitteet aulanäytöistä kokoustekniikkaan toimitetaan keravalaisen Fite Oy:n toimesta. Energiatalon rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2025 ja rakennusurakan toteuttaa Jatke Toimitilat Oy. Kokonaisuudessaan hankkeen on tarkoitus valmistua vuodenvaihteessa. Lämpökeskus hävisi maisemasta Keravan Energian nykyisen ja tulevan toimitalon välissä sijainnut Ylikeravan lämpökeskus purettiin kevään aikana. Purkutyöt valmistuivat toukokuussa. Puretun lämpövoimalan materiaalit kierrätettiin jatkokäyttöön. 26
Lämpövoimalan häviämisen tuoma muutos alueen ilmeessä on merkittävä, sillä Ylikeravan lämpökeskus oli pitkään Tervahaudankadun maamerkki, joka näkyi junaradalle asti. Aivan täysin vanha laitos ei kuitenkaan hävinnyt, vaikka suurin osa siitä purettiin. Vanhasta laitoksesta jäi vielä muutamia osia katukuvaan, kuten alueen ylle nouseva savupiippu. Sähkökattila käyttöön Tervahaudankadulla toimitalon kanssa tontilla sijaitseva, vuonna 2025 rakennettu sähkökattila on ollut testikäytössä koko kevään ja toukokuun lopussa se valmistui virallisesti. Keväällä vasta testikäytössä ollut laitos pääsee tositoimiin syksyn ja talven lämmityskauden myötä. Keravalle noussut sähkökattila on 30 megawatin kokoinen elektrodisähkökattila. Yksinkertaistettuna sähkökattilan elektrodin ja vastaelektrodin välillä kulkeva sähkö lämmittää veden. Laitos voi tuottaa kaukolämpöä tarvittaessa hyvinkin nopeasti, minkä takia se on etenkin mahdollisissa häiriötilanteissa erityisen hyvä ratkaisu. Sähkökattila on myös yksi askel lähemmäs Keravan Energian kaukolämmön tuotannon hiilineutraaliutta.
ENERGIAYHTIÖ PITÄÄ KAUKOLÄMPÖKATKOT MINIMISSÄ Teksti: Veera Kostamo
Kaukolämpö on yksi toimitusvarmimmista lämmitysmuodoista. Vaikka yksittäisiä häiriöitä voi esiintyä, Keravan Energian jatkuva valvonta, nopea vikojen korjaaminen sekä kattava varautuminen pitävät lämpökatkot harvinaisina ja niiden vaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Asiakkaalle tämä tarkoittaa ennen kaikkea huoletonta arkea ja luotettavaa lämpöä vuoden jokaisena päivänä. Kaukolämpöverkkoa valvotaan vuorokauden ympäri Kaukolämpökatko voi johtua esimerkiksi verkoston suunnitelluista korjaus- ja kunnossapitotöistä, tai ulkopuolisesta vahingosta, kuten rakennustyömaan yhteydessä tapahtuneesta kaivinkoneosumasta. Harvinaisemmissa tapauksissa syynä voi olla laajempi sähkökatko tai tuotantolaitoksen häiriö. Energiayhtiöt pyrkivät kuitenkin ennakoimaan riskit ja varmistamaan, että mahdolliset häiriöt vaikuttavat mahdollisimman pieneen asiakasjoukkoon. Kaukolämpöverkostoa seurataan valvomoissa vuorokauden ympäri. Kun havaitaan poikkeama, alkaa välittömästi selvitystyö. Häiriön sattuessa asiantuntijat paikantavat ongelman, rajaavat vikakohdan ja lähettävät korjaushenkilöstön paikalle. Kaukolämpöverkko voidaan jakaa pienempiin osiin, jolloin korjaustyön vaikutukset saadaan rajattua mahdollisimman suppealle alueelle ja suuri osa asiakkaista saa lämpöä normaalisti myös korjaustöiden aikana.
Energiayhtiöt ovat osa huoltovarmuusketjua Koska energiayhtiöiden täytyy tuottaa lämpöä myös poikkeustilanteissa, kaukolämmön toimitusvarmuutta parannetaan monin rakenteellisin ratkaisuin. Kaukolämmön tuotanto perustuu useisiin tuotantoyksiköihin ja eri energialähteisiin, joten yhden laitoksen tai laitteiston häiriö ei vaaranna koko verkoston toimintaa. Tärkeimpiä laitteita on kahdennettu, ja käytettävissä on varakapasiteettia poikkeustilanteiden varalle. Näin lämmöntuotantoa voidaan jatkaa myös häiriöiden aikana. Energiayhtiönä Keravan Energia huolehtii asiakkaiden tiedottamisesta. Suunnitelluista keskeytyksistä ilmoitetaan hyvissä ajoin etukäteen, ja äkillisissä häiriötilanteissa tietoa päivitetään esimerkiksi verkkosivuilla, keskeytyskartoissa ja sosiaalisen median kanavissa. Useimmissa kiinteistöissä lyhyet kaukolämpökatkot jäävät lähes huomaamatta. Rakennukset varastoivat lämpöä rakenteisiinsa, joten sisälämpötila laskee hitaasti. Muutaman tunnin mittainen keskeytys ei välttämättä tunnu asukkaista lainkaan. 27
PERUSFIKSU UUSI TUOTE TALVEN TURVAKSI Teksti: Nina Karmano PerusFiksu on kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus, joka tuo ennustettavuutta pitkälle tulevaisuuteen. Sopimus yhdistää talvikauden kiinteän hinnan turvan ja kesäkauden pörssisähkön joustavuuden, joten sinun ei tarvitse pohtia sähkösopimuksen kilpailuttamista joka vuosi uudelleen. Voiko sähkösopimus olla yhtä aikaa vakaa ja joustava? Moni sähkönkäyttäjä pohtii samaa asiaa vuosi toisensa jälkeen: miten suojautua talven mahdollisilta hintapiikeiltä ilman, että joutuu maksamaan kiinteää hintaa myös silloin, kun sähkö on edullista? PerusFiksu talven turvaksi Kaikki eivät halua seurata sähkömarkkinoita päivittäin, mutta harva haluaa myöskään maksaa turhaan korkeampaa kiinteää sähkön hintaa ympäri vuoden. Tarjoamme uutuustuotteena PerusFiksun, joka yhdistää turvallisen Perussähkön kiinteän hinnan sekä pörssisähkön tarjoamat mahdollisuudet Fiksusähköstämme. Näistä tuotteista koostuu uuden tuotteen nimikin. PerusFiksu ei ole monimutkainen tai vaikeasti hankkia sähköä sinun tarpeisiisi. Ei turhia yllätyksiä PerusFiksussa sähkön hinta on kiinteä viiden kuukauden ajan marraskuusta maaliskuuhun.
Nämä vuoden kylmimmät kuukaudet ovat usein niitä, jolloin sähkönkulutus on suurimmillaan. Lämmitys, saunominen ja arjen energiantarve näkyvät sähkölaskussa erityisesti omakotitaloissa ja sähkölämmitteisissä kodeissa. Kiinteä hinta tuo ennustettavuutta silloin, kun sitä eniten tarvitaan. PerusFiksulla talven hintaasi ei vaikuta se, tuuleeko vai ei. Sinun ei myöskään tarvitse huolehtia millaisia vaikutuksia markkina- ja maailmantilanne tuovat sähkön hintaan. Kesällä nautit pörssisähkön eduista Huhtikuusta lokakuuhun PerusFiksun hinta perustuu pörssisähköön. Kesäkaudella sähkönkulutus on monessa kodissa selvästi pienempää kuin talvella. Samalla markkinahinta on usein talvikautta edullisempaa. Tällöin sinulla on mahdollisuus hyötyä pörssisähkön vaihtelusta ilman, että koko vuoden sähkönhankinta perustuu markkinahintojen seuraamiseen. PerusFiksu tarjoaa siis parhaat puolet molemmista maailmoista: suojaa silloin, kun riski
PerusFiksu sopii esimerkiksi • sähkölämmittäjälle, joka haluaa ennakoida talven kustannuksia • sinulle, joka olet kiinnostunut pörssisähköstä muttet halua altistaa koko vuoden kulutustasi markkinahintojen vaihtelulle
28
tuntuu suurimmalta ja joustavuutta silloin, kun markkinatilanne voi olla sinulle edullinen. Turvaa kahdeksi vuodeksi PerusFiksu on 24 kuukauden määräaikainen sähkösopimus, joka on suunniteltu pitkän aikavälin huolettomuutta arvostavalle asiakkaalle. Sopimuskauden aikana saat kahdesti talven kiinteän hintasuojan ja pääset hyödyntämään kesäkausien pörssisähköä. Näin sähkösopimus mukautuu vuodenaikojen vaihteluun ilman, että sinun tarvitsee tehdä uusia sopimuksia tai arvioida markkinatilannetta joka vuosi erikseen.
Kenelle PerusFiksu sopii? PerusFiksu sopii erityisesti sinulle, joka haluat tehdä yhden hyvän päätöksen kerralla pidemmäksi aikaa. Kahden vuoden määräaikainen sopimus tarjoaa mielenrauhaa ja vakautta ilman, että sinun tarvitsee seurata jatkuvasti sähkönhinnan muutoksia tai päivittää omaa sopimustasi koko ajan. Talven turvaa ja kesän mahdollisuuksia –
SPONSOROIMME SEKÄ URHEILUA ETTÄ URHEILUN PUITTEITA Teksti: Veera Kostamo Sponsoroimme vuosittain toistakymmentä lasten urheilu- ja kulttuuriharrastusta. Tukemissamme seuroissa lapset ja nuoret voivat kokeilla taitojaan aina jalkapallosta salibandyyn ja cheerleadingista ratsastukseen. Blackbirds United sai maailmanluokan harrastetilat Keravalainen salibandyseura Blackbirds United on muuttanut harjoittelemaan uudenkarhealle Keravan ja Sipoon Energia-areenalle. Seura on yksi Keravan Energian pitkäaikaisista sponsorituen saajista. Sponsoritukemme kohdennetaan erityisesti seurojen ja
yhdistysten junioritoiminnalle. Keravan ja Sipoon Energia-areena antaa mahdollisuudet harrastamiseen Haluamme luoda parempia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille harrastaa ja liikkua. Uuden Keravan ja Sipoon Energia-areenan tiloissa toimii jalkapallohalli sekä yleisurheilu- ja palloilukäyttöön soveltuva monitoimihalli. Areena tarjoaa harjoitteluolosuhteet niin tavoitteellisille urheilijoille kuin harrastajillekin. 29
Elinkeinopalvelut yritysten tukena teksti: ulla perasto
Keravalla toimii noin 2 400 yritystä. Ne näkyvät kaupunkilaisten arjessa palveluina, työpaikkoina ja verotuloina. Siksi yritysten toimintaedellytysten kehittäminen on tärkeä osa kaupungin työtä.
K
eravan kaupungin elinkeinopalvelut edistää yritysten sijoittumista, kasvua ja investointeja Keravalla. Työssä yhdistyvät yritysten toimintaympäristön kehittäminen, Keravalla toimivien yritysten kasvun ja kilpailukyvyn tukeminen sekä uusien yritysten houkutteleminen kaupunkiin. Elinkeinojohtaja Ippa Hertzberg korostaa helposti lähestyttävän ja nopeasti reagoivan yhteistyön merkitystä. "Haluamme olla kaupunki, jossa yritysten tarpeisiin vastataan nopeasti, ja jossa yrittäjät voivat aidosti vaikuttaa kaupungin kehittämiseen. Kun yritykset menestyvät, syntyy uusia työpaikkoja, investointeja ja elinvoimaa, jotka hyödyttävät kaikkia keravalaisia", Hertzberg sanoo.
sujuvia palveluita ja yhteistyötä. Elinkeinopalvelut toimii yrityksille kaupungin ensimmäisenä yhteyspisteenä. Yrittäjän ei tarvitse tietää, mikä kaupungin yksikkö asiaa hoitaa, vaan elinkeinopalvelut kokoaa tarvittavat asiantuntijat ja palvelut yrityksen tilanteen ympärille. Tavoitteena on, että yksi yhteydenotto riittää asian selvittämisen käynnistämiseen. Käytännössä yritys voi saada apua esimerkiksi tontin tai toimitilan löytämiseen, sijoittumiseen, lupiin, rekrytointiin, investointeihin ja vihreän siirtymän mahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteena on paitsi ratkaista yrityksen ajankohtainen pulma, myös tunnistaa tulevia kasvun mahdollisuuksia.
Yrityskäynneillä kuullaan yrittäjien tarpeita Elinkeinopalveluiden arjessa tärkeässä roolissa ovat yritysvierailut. Niillä kuullaan yritysten ajankohtaisista asioista, tulevaisuuden suunnitelmista ja mahdollisista haasteista. Samalla voidaan ennakoida esimerkiksi rekrytointi- ja osaamistarpeita sekä yhdistää yritys kaupungin palveluihin ja sopiviin yhteistyökumppaneihin. Yrityskäynnit tarjoavat kaupungille arvokasta tietoa myös päätöksenteon tueksi. Kun yrittäjien näkemyksiä kuunnellaan aktiivisesti, kaupungin kehittämisessä voidaan huomioida paremmin yritysten tarpeet ja toimintaympäristön muutokset.
Yksi yhteydenotto riittää
Oikeat kumppanit yrityksen ympärille
Keravan vahvuuksia yritysten sijoittumispaikkana ovat keskeinen sijainti pääradan varrella ja valtaväylien läheisyydessä, hyvät liikenneyhteydet sekä lentoaseman ja satamien läheisyys. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös
Elinkeinopalveluiden työ perustuu laajaan yhteistyöverkostoon, jossa keskeisiä kumppaneita ovat Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuke, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Laurea-ammattikorkeakoulu
Sinebrychoff on Keravan suurin yritys sekä liikevaihdolla että henkilöstömäärällä mitattuna. Moottoritielle hyvin näkyvästä jättitölkistä on muodostunut yksi Keravan maamerkeistä. Kuva: Sinebrychoff. 30
Keravan kaupungin elinkeinopalvelut
Elinkeinojohtaja Ippa Hertzberg ja elinkeinokoordinaattori Johanna Haavisto
sekä KUUMA-seudun kunnat. Verkostosta yritys voi saada tukea muun muassa kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen, koulutukseen, innovaatioihin, korkeakouluyhteistyöhön, kansainvälistymiseen sekä uusien kumppanuuksien rakentamiseen. "Meidän tehtävämme on löytää oikeat ihmiset ja palvelut yrityksen tueksi sekä kaupungin sisältä että yhteistyöverkostoista", Hertzberg sanoo.
Yrittäjien ääni kuuluu kaupungin kehittämisessä Keravan Yrittäjät ry on kaupungille tärkeä kumppani ja yrittäjien äänen välittäjä. Säännöllinen vuoropuhelu varmistaa, että yrittäjien näkemykset ja tarpeet huomioidaan kaupungin kehittämisessä sekä elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa. Keravan Yrittäjien puheenjohtaja Annukka Sumkin kiittää yhteistyötä kaupungin kanssa: "Keravan kaupungilla on aktiivinen ja aidosti yrittäjämyönteinen asenne. Yhteistyötä tehdään rakentavasti, laaja-alaisesti ja strategisesti, ja asioiden käytäntöön vientiä seurataan esimerkiksi elinkeino-ohjelman toimenpiteiden kautta. Myös yhteiset tapahtumat, kuten säännöllisesti järjestettävät hankintaillat, ovat tärkeä osa yhteistyötä." Kaupungin ja yritysten vuoropuhelua vahvistaa myös elinkeinofoorumi, johon kuuluu Keravan elinkeinoelämän keskeisiä toimijoita sekä kaupungin edustajia. Vapaamuotoisen, noin neljä kertaa vuodessa kokoontuvan
•
Tukee yritysten kasvua, kilpailukykyä ja sijoittumista Keravalle.
•
Auttaa tontti-, toimitila-, lupa-, rekrytointi- ja investointiasioissa.
•
Tekee yritysvierailuja ja luotaa yritysten kehittämistarpeita.
•
Kokoaa kaupungin palvelut ja kumppaniverkoston yrityksen tueksi.
•
Järjestää yritystapahtumia ja edistää yrittäjien verkostoitumista.
•
Edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja Keravan elinvoimaa.
•
Palvelulupaus: yritysten yhteydenottoihin vastataan arkisin 24 tunnissa.
Lisätietoa: kerava.fi/elinkeinopalvelut
keskustelu- ja neuvottelufoorumin tavoitteena on vireän ja tuottavan elinkeinotoiminnan edistäminen Keravalla.
Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia Keravan kaupungin strategisena tavoitteena on olla Uudenmaan yrittäjäystävällisin kunta, ja pitkäjänteinen työ sen eteen tuottaa myös tulosta. Uudenmaan Yrittäjät on myöntänyt Keravalle kultaisen Yrittäjälipun jo kahdesti. Tunnustuksen myöntämisessä arvioidaan kaupungin elinkeinopolitiikkaa, yhteydenpitoa yrityksiin, hankintoja ja yrittäjäystävällistä toimintakulttuuria. Yrittäjien näkemyksiä kotikuntiensa elinkeinopolitiikasta ja yhteistyöstä kartoittaneessa tuoreessa Kuntabarometrissä Kerava nousi keskikokoisten kuntien sarjassa Uudenmaan ykköseksi ja sijoittui valtakunnallisessa vertailussakin 16. sijalle. Tunnustusten taustalla on kaupungin johdonmukainen työ yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi: ennakoiva ja avoin vuorovaikutus, sujuva asiointi ja nopeat lupaprosessit sekä yritysten osallistaminen kaupungin kehittämiseen. "Pidämme yritykset tiiviisti mukana kaupungin kehittämisessä ja teemme ratkaisuja, jotka tukevat yrityksiä ja parantavat yritystoiminnan edellytyksiä Keravalla. Kun yritykset menestyvät, siitä hyötyy koko kaupunki", Hertzberg summaa.
Yhteiskäyttöauto
kaikille keravalaisille helpottamaan asumisen arkea teksti: anne hakkarainen kuva: nikkarinkruunu
Joustava ja kestävä liikkumisratkaisu Keravalla
K
eravan kaupungin oma vuokrataloyhtiö Nikkarinkruunu on ottanut askeleen kohti kestävämpää liikennettä ottamalla käyttöön yhteiskäyttöauton, joka tarjoaa kaikille keravalaisille uuden mahdollisuuden liikkua vaivattomasti. Yhteiskäyttöauto tarkoittaa, että useat käyttäjät voivat jakaa saman auton, mikä vähentää yksityisautoilua ja auttaa suojelemaan ympäristöä. Omago Yhteiskäyttöauto sijaitsee Ahjossa osoitteessa Moukaritie 8. Vuokraajana maksat ainoastaan vuokraauton käytöstä. Yhteiskäyttöauto on lisämaksullinen palvelu, jonka tuottaa suomalainen Omago Oy. Auton käytöstä maksetaan kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti.
Helppoutta ja joustavuutta Auton vuokraaminen on helppoa ja sen avulla keravalaiset voivat liikkua joustavasti. Autoa ei tarvitse omistaa, vaan sen voi varata tarpeen mukaan älypuhelinsovelluksen kautta. Tämä tarkoittaa, että voit napata auton alle nopeasti, olitpa matkalla töihin, kauppaan tai vaikkapa viikonlopun retkelle.
Yhteiskäyttöauton hinnasto 1.4.2026 alkaen Auto: Toyota Yaris Hybrid, automaattivaihteinen. Maksat ainoastaan auton käytöstä (ajoaika ja ajokilometrit) seuraavan hinnaston mukaan. Nikkarinkruunun asukashinta: • 6 €/tunti + 0,15 €/km tai • 39 €/vrk + 0,15 €/km (vrk = yli 7 tunnin varaus) • Sis. Alv 25,5 % Muut kuin Nikkarinkruunun asukkaat: • 8 €/tunti + 0,15 €/km tai • 60 €/vrk + 0,15 €/km (vrk = yli 7 tunnin varaus) • Sis. Alv 25,5 %
Varaus ja käyttöönotto – liity mukaan!
Nikkarinkruunu pähkinänkuoressa Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu on voittoa tavoittelematon Keravan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö. Meillä on yli 1 600 asuntoa kerros-, luhti-, rivi- ja omakotitaloissa eri puolella Keravaa. Tarjoamme nykyisille ja tuleville keravalaisille viihtyisiä, turvallisia ja toimivia koteja kohtuuhintaan. 32
Miksi siis valita yhteiskäyttöauto? Se on helppoa, ekologista ja taloudellista. Auton omistaminen voi olla kallista ja aikaa vievää sekä huoltoa vaativaa. Yhteiskäyttöauto tarjoaa sinulle enemmän aikaa ja vähemmän huolia. Omagon yhteiskäyttöauton varaus ja käyttöönotto tapahtuu matkapuhelimeen ladattavan Omagon sovelluksen avulla ja rekisteröimällä ilmainen käyttäjätunnus. Liity mukaan ja koe itse, kuinka joustava ja kestävä yhteiskäyttöauto voi muuttaa tapasi liikkua Keravalla. Lue lisää: nikkarinkruunu.fi/yhteiskayttoauto
Killan Kruunun avajaisissa lokakuussa 2025 avajaisvieraat toteuttivat yhdessä taiteilija Sofia Amberlan kanssa kerhotilaan upean taideteoksen Killan tähtien alla.
Nahkurinpolulta Killasta löytyvät valoisat ja viihtyisät etätyötilat kaikkien keravalaisten käyttöön.
Killan Kruunu – kohtaamispaikka keskellä Kiltaa Etätyöhuoneet Nahkurinpolulla kaikkien teksti: tarja ansamaa kuvat: nikkarinkruunu
K
aupungin vuokrataloyhtiö Nikkarinkruunun omistama Killan Kruunu tarjoaa viihtyisät ja monikäyttöiset puitteet monenlaisiin tilaisuuksiin. Kahdessa erillisessä kerhotilassa voidaan järjestää 10–40 hengen kokouksia, tapaamisia, juhlia ja muita tapahtumia. Tilat ovatkin löytäneet nopeasti käyttäjänsä. Kerhotalolla on jo vietetty syntymäpäiviä, valmistujaisia ja muita perhejuhlia. Killan alueen asukastoimikunnat ovat järjestäneet siellä yhdessä useita tapahtumia Killan asukkaille. Ja lähialueen taloyhtiöt ovat pitäneet tiloissa yhtiökokouksia ja hallituksien kokouksia. Myös seurakunnalla on säännöllistä kerhotoimintaa Killan Kruunussa. Killan Kruunu onkin lunastanut paikkansa alueen yhteisenä kohtaamispaikkana – tilana, jossa juhlistetaan tärkeitä hetkiä, kokoonnutaan yhteen ja tehdään yhdessä uusia muistoja. Tutustu kerhotaloon! Katso tilojen kuvat ja varausohjeet sekä esittelyvideo: nikkarinkruunu.fi/killan-kruunu-kerhotalo
keravalaisten käytössä
Nahkurinpolku 2 A-portaan ulko-oven vieressä sijaitsee viisi etätyöhuonetta, jotka tarjoavat viihtyisän ja edullisen mahdollisuuden tehdä töitä lähellä kotia mutta kodin ulkopuolella. Etätyöhuoneiden käyttö on Nikkarinkruunun asukasrekisterissä oleville asukkaille maksutonta. Muille varaajille tilat ovat maksullisia.
Helposti käyttöön varauksella Etätyöhuoneen käyttö edellyttää aina varausta Timmi -varausjärjestelmässä (Timmi Kerava). Etätyötilat ovat käytettävissä arkipäivisin kello 7–20. Varausta tehdessäsi saat ovikoodin, jolla pääset sekä kiinteistön ulko-ovesta että varaamasi etätyöhuoneen ovesta. Jokaisessa etätyöhuoneessa on työpöytä, työtuoli ja internetyhteys. Yhteys otetaan käyttöön kytkemällä datakaapeli omaan tietokoneeseen. Tilassa on myös yhteiskäytössä oleva tulostin. Työpäivän lomassa voi hyödyntää yhteistä keittiötä ja wc-tilaa. Keittiöstä löytyvät mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin, jääkaappi ja astianpesukone. 33
Kummiurheilija
Aino Kortelainen Keskuskoulun keinusta kohti maailman huippua teksti: pauliina mustonen kuvat: sami siilin ja aino kortelainen
Aino Kortelainen teki pikkutyttönä päätöksen, joka muutti hänen elämänsä. 19-vuotias taekwondourheilija valmistautuu nyt uransa ensimmäisiin aikuisten MM-kisoihin ja haluaa näyttää, mihin kaikkeen Keravalta voi ponnistaa.
A
ino Kortelainen oli 7-vuotiaana ison päätöksen edessä. Liikunnallinen lapsi harrasti tuolloin taekwondoa, aikidoa ja telinevoimistelua, mutta päällekkäisten treeniaikojen vuoksi jostakin piti luopua. Hän muistaa yhä sen hetken Keskuskoulun pihan keinussa. "Sanoin äidilleni, että haluan jatkaa taekwondoa telinevoimistelun sijaan. Tein samalla päätöksen, joka muutti elämäni perustavanlaatuisesti." Taekwondo oli alkanut Eerontien budosalilla, ja laji tuntui nopeasti omalta. Erityisesti Kortelaista kiehtoi lajin atleettisuus ja mahdollisuus haastaa itseään. Kahdeksanvuotiaana harjoittelu siirtyi Helsinkiin, ja pian alkoivat kilpailut ulkomailla. Kerava pysyi silti kotina, johon oli turvallista palata. "Aloitan jokaisen aamun ja lopetan jokaisen päivän kotona Keravalla. Täällä on sellaista rauhallisen arjen tuntua."
Pettymyksestä eteenpäin Urheilijan tie ei ole ollut pelkkiä onnistumisia. Vuoden 2021 EM-kisoissa 14-vuotias Kortelainen pääsi yksilösarjan finaaliin. Mitalikin oli mahdollinen, mutta jännityksen takia suoritus ei onnistunut. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti kuitenkin ryhmäsarjassa Euroopan mestaruuden. Vaikea kokemus jäi mieleen. Kortelainen alkoi työskennellä urheilupsykologin kanssa ja kehittää itseään kilpailijana. Kaksi vuotta myöhemmin hän palasi EM-kisojen yksilöfinaaliin. "Sain kisattua ehjän kilpailun kovassa sarjassa. Se oli hyvin konkreettinen merkki siitä, että olin mennyt eteenpäin." Jännittäminen ei ole kadonnut, mutta nyt Kortelaisella on keinoja hallita sitä. Kisapäivinä turvaa tuovat tutut rutiinit, kuten samantyyppisten ruokien syöminen, laittautuminen ja lämmittely tutuilla tavoilla. "Pystyn luottamaan näihin rutiineihin kovankin 34
jännityksen iskiessä." Rutiinit kannattelevat myös arkea. Mäkelänrinteen lukiossa opiskeleva Kortelainen aloittaa päivän usein aamutreenillä, käy koulussa, opiskelee ja palaa illalla harjoituksiin. Viime keväänä hän valmistautui samaan aikaan ylioppilaskirjoituksiin ja tavoitteli paikkaa maajoukkueessa. Fysiikan tehtäviä syntyi busseissa ja lentokentillä ympäri Eurooppaa. "Arjessa tarvitaan välillä Just do it -asennetta. Tärkeää on tehdä juuri niitä asioita, jotka stressaavat, sen sijaan että lykkäisi niitä."
Keravalta voi ponnistaa pitkälle Syyskuussa Kortelainen pukee Suomen edustusasun päälleen aikuisten MM-kisoissa. Hän kilpailee sekä yksilöettä ryhmäsarjassa. Paikkaa varten takana on yli puolen vuoden karsintaurakka. Kortelainen on kiitollinen mahdollisuudesta olla Keravan kummiurheilija. Kummiurheilijana hän haluaa näyttää kotikaupunkinsa lapsille ja nuorille, mihin kaikkialle Keravalta voi ponnistaa. "Pienestä kaupungista on mahdollista nousta Suomen tai jopa Euroopan huipulle. Haluaisin rohkaista lapsia ja nuoria tekemään joka päivä jotakin vaikeaa tai sopivasti pelottavaa. Jos löytää itselleen tärkeän asian, sitä kannattaa toteuttaa rohkeasti."
Keravan kaupungin yhteystiedot
Ainon valinnat •
Mieluisin ajankohta treenata: Ilta
•
Paras tapa palautua: Rauhallinen kotipäivä esimerkiksi ruokaa laittaen ja pyykkiä pesten
•
Paras treenibiisi: Charli xcx – Von dutch
•
Ilon lähde arjessa: Ahkeruuden tunne
•
Treenikassin vakiosisältö: Vastuskuminauhat ja polvituet
Keravan kaupunki Palokorvenkatu 2, PL 123, 04201 Kerava 09 29 491, arkisin kello 8-15.30 kirjaamo@kerava.fi
Keravan asiointipiste Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava 09 2949 2745 asiointipiste@kerava.fi
Tilaa uutiskirjeemme! Voit itse valita, mistä aihealueista haluat uutisia sähköpostiisi. Yleisuutiskirje lähetetään joka perjantai ja muut uutiskirjeet 2–4 viikon välein. Tilausosoite: uutiskirje.kerava.fi
Seuraa kaupungin kanavia: kerava.fi cityofkerava KeravanKaupunki Keravan kaupunki - City of Kerava KeravankaupunkiOfficial