RAKENNA YHTEYS
ASTA ROSSI
Rakenna yhteys kuinka etääntynyt työelämä korjataan
© helsingin seudun kauppakamari / helsingin kamari oy ja tekijä great place to work® -organisaatiolla on tekijänoikeus tutkimustietoon, jota on esitetty sivuilla 10, 12, 35, 53, 117, 127, 133, 140, 148, 170, 177, 198, 204, 215, 262, 263, 264, 266, 267, 268, 269, 270, 271, 272 ja 273. 978-952-418-062-7 978-952-418-063-4 (e-kirja) 978-952-418-064-1 (ammattikirjasto) kansi: abel derks ulkoasun suunnittelu ja taitto: mikko puranen painopaikka: otavan kirjapaino oy 2026 tämä kirja on saatavilla myös ammattikirjastossa, ammattikirjasto.fi.
sisällys ALUKSI
9
1
21
JOHTAMISEN UUSI FOKUS – YHTEYS
1.1 Yhteys yhteiskunnassa
23
1.3 Yhteys yrityskulttuurissa
29
1.2 Yhteys johtamisen ulottuvuuksina
TÄHTICASE wpd Suomi Oy: Stronghold –
yrityskulttuurin merkitys
2
25
31
YHTEYKSIEN MURENTUMINEN JA ETÄÄNTYNYT TYÖELÄMÄ
2.1 ”Nykyään kaikki muu tulee ennen työtä” – työn
39
muuttunut asema elämässä
42
2.1.2 Joustavuus työelämässä: Alankomaat ja Islanti
44
2.1.4 Nuoret
46
2.1.1 Eri elämänalueiden tasapaino 2.1.3 Työn merkitys
2.1.5 Erilaiset työelämän mallit
2.2 Työelämän köydenveto – etätyö
43 46 47
49
2.2.1 Individualismi kulttuurissa
50
2.2.3 Viestinnästä yhteistyöhön
53
2.2.2 Dialogi
2.2.4 Diginomadit
2.3 ”Puhelimet purkkiin” – digitalisaatio
51 55
57
2.3.1 Transaktionaalisuus
58
2.3.3 Riippuvuus
62
2.3.2 Polarisaatio 2.3.4 Tekoäly
2.4 Mielenterveyspandemia
60 64
67
2.4.1 Puutostilat
68
2.4.3 Yhteisöttömyys
72
2.4.2 Elämänhallinta
70
5
2.5 ”Tätä tehdään porukalla” – uuden sukupolven arvot 2.5.1 Aikuistuminen
76
2.5.3 Eri sukupolvet yhdessä
80
2.5.2 Johtamiskulttuurin murros
2.6 ”Me ei pärjätä ilman maahanmuuttoa”
83
2.6.1 ”Muut”
84
2.6.3 Kulttuurimuurin yli
90
2.6.2 Asenteet ja rakenteet
2.7 ”Kriisit vaikuttavat jokaiseen”
87 92
2.7.1 Johtajuuden kriisi
94
2.7.3 Ympäristökriisi
99
2.7.2 Yhteiskunta kriisissä
96
YHTEYKSIEN RAKENTAMINEN SUOMEN PARHAISSA TYÖPAIKOISSA
3.1 Työntekijän yhteys yritykseen
3.1.1 ”Ei ruveta barbapapoiksi” – arvot
3.1.2 ”Jani siellä hakkaa kaivon kantta auki”
TÄHTICASE Hilti: Legendaarinen yrityskulttuuri
105
107
109 116
– johtamisjärjestelmä
120
organisaatiossa
125
ennen muutosta” – psykologinen turvallisuus
134
saadaan kukoistamaan
138
TÄHTICASE Boco IP: Johtaminen itseohjautuvassa
3.1.3 ”Muutoksen onnistumisen avaimet on jaettu jo kauan
TÄHTICASE JYSK: Kuinka nuori sukupolvi
TÄHTICASE Kuusakoski: Kulttuurin kehitysmatka
3.2 Työntekijän yhteys itseensä
3.2.1 ”Ulkoinen uhka on sama, mutta sä olet eri”:
itsetuntemus ja itsensä johtaminen
TÄHTICASE Suomen Digimarkkinointi Oy:
Itsetuntemusta ja psykologista turvallisuutta valmentavalla johtamisella
6
78
3
75
144
153
159
167
3.2.2 ”Why don’t you have those f***ing glass igloos?”:
yhteinen taajuus
171
ja kasvun kulttuuri
174
TÄHTICASE Snowhotel Family: Mahdollisuuksien
3.3 Työntekijän yhteys yrityksen kautta maailmaan
3.3.1 ”Kukaan ei käy töissä enää vain töissä”: merkitys 3.3.2 ”Johtajuus muuttanut jokaista alaa. Sen myötä
185
189
keskitytään ihan eri ihmisyyden kysymyksiin”: vastuullisuus
TÄHTICASE MTB-Siivouspalvelu Oy:
Maahanmuuttajat yrityksen parhaina työn- ja
193
kasvuntekijöinä
195
3.4 Johto yhteyksien rakentajana
207
TÄHTICASE DHL: Maailmankansalaisuus dna:ssa
3.4.1 Etääntynyt työelämä tarvitsee johtajuutta 3.4.2 ”Räppänät auki”: johtajan yhteys itseensä
TÄHTICASE Mikkelin Kotikaari: Johtajan oma
tietoisuus ja sosiaalinen vastuu
201 209 212
212
3.4.3 ”Kun maailma ei riitä”: yhteys ja johtajuus huipputasolla 221
LOPUKSI
235
Yhteys prioriteetiksi
238
Johtajuus – saman pöydän ääreen
242
Uusi työelämänpuhe
240
TEKIJÄ
247
LÄHTEET
254
KIRJALLISUUSVIITTEET
248
LIITE 1: kirjaan haastatellut yritykset ja ihmiset
260
LIITE 3: Taustaa: 30 vuotta tutkimustyötä parhaista työpaikoista
264
LIITE 2: Suomen parhaat työpaikat -listat 2025 ja 2024
262
LIITE 4: Great Place to Work® ja Suomen parhaat työpaikat -tutkimus 266 LIITE 5: Miksi luottamukseen p erustuvissa yrityskulttuureissa on korkea tuottavuus (liikevaihto per työntekijä)?
268
7
8
rakenna yhteys
aluksi
”Me ollaan erilaisessa maailmassa ja ollaan rakennettu yhteisö, joka on erityinen.” – Heikki Peltomaa, toimitusjohtaja, wpd Suomi Oy
Miksi jokainen organisaatio ei ole hyvä työpaikka? Miksi kaikki työntekijät eivät tule töihin mutkattomalla asenteella, valmiina ja kykeneväisinä erinomaiseen työsuoritukseen? Miksi jokainen johtaja ei saa aikaan yrityskulttuuria, joka tuottaa vahvoja tuloksia? Olen ihmetellyt näitä kysymyksiä ja kulkenut parhaiden työpaikkojen rinnalla vuodesta 2004, jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Voin antaa kysymyksiin sekä lyhyen että pitkän vastauksen. Lyhyesti kyse on siitä, että ihmiset eivät työelämässä pääsääntöisesti kohtaa toisiaan siinä tilassa, jossa ollaan tietoisia itsestä, hyväksytään tosiasiat ja ollaan valmiita ottamaan vastuu omasta toiminnasta. Pidempi vastaus vaatii tämän kirjan. Tässä kirjassa tarkastelen, mitä hyvän työpaikan rakentaminen edellyttää tässä ajassa, mitkä tekijät estävät sen syntymistä ja miten parhaissa työpaikoissa on tutkitusti onnistuttu sen luomisessa. Mutta miksi työpaikan laadulla on ylipäätään merkitystä? Suomen parhaissa työpaikoissa, joiden organisaatio- ja johtamiskulttuurit sekä tutkimustulokset muodostavat tämän kirjan pääaineiston,
aluksi
9
on pohjimmiltaan kyse työelämän muutoksen mahdollisuudesta. Maailman arvostetuimman ja laajimman työntekijöiden kokemusta mittaavan Great Place to Work® -tutkimuksen tekijöinä olemme päässeet näkemään, kuinka totutusta poikkeavan todellisuuden parhaat työpaikat ovat luoneet työntekijöilleen. Hyvän työpaikan kokemus on 86 prosentilla Suomen parhaiden työpaikkojen työntekijöistä – ja 58 prosentilla tyypillisessä suomalaisessa työpaikassa. Ero on selkeä: kymmenen hengen joukkue, jossa yhdeksän pelaa täysillä tai joukkue, jossa reilu puolet kantaa vastuuta. Suomen parhaat työpaikat™ -listalle yltäneet organisaatiot ovat ansainneet valokeilansa. Käytännössä listasijoitukseen vaadittava tutkimustulostaso kirittää joka vuosi kymmenien tuhansien suomalaisten työpaikkoja parantamaan johtamista, yrityskulttuuria ja taloudellisia tuloksia. Suomen parhaat työpaikat -tutkimus ei ole pelkkä instituutio, vaan se vaikuttaa aktiivisesti suomalaisen työelämän laadun ja yritysten tuottavuuden (ks. Liite 5) kehitykseen. Parhaiden työpaikkojen merkitys on kuitenkin vielä laajempi. Ne nimittäin todistavat, että toisenlainen työelämä ei ole pelkästään visio, vaan se on todellisuutta. Utopiaan ei tarvitse uskoa, koska käsillä on oikeita yrityksiä. Toisenlaista työelämää ei tarvitse visioida tyhjästä; tiedämme, mitä parhaissa työpaikoissa on jo tehty – ja että se tuottaa mitattavia tuloksia. Tämän kirjan tavoitteena on jakaa tuo tieto entistä laajemmalle joukolle, jotta uskomukset työelämästä voisivat muuttua ja jotta suomalaisessa työelämässä voitaisiin saada aikaan käännekohta. Käännekohdaksi nimitetään historiallista hetkeä, jolloin yhteiskunnallinen muutos tapahtuu. Tunnistamme universaalin, inhimillisen kokemuksen, todellisuutemme taittavan hetken, jolloin valkenee, ettei asioiden tarvitse jatkossa olla niin kuin ne ovat siihen asti olleet. Kun riittävän ison ihmisjoukon uskomukset liikahtavat, muutos pääsee irti. Esimerkiksi Berliinin muuri, tupakointi ravintoloiden sisätiloissa tai täysipäiväinen työskentely toimistolla olivat historiallisesti jaettuja
10
rakenna yhteys
uskomuksia todellisuutemme luonteesta, jotka murtuivat. Ne sulivat fiktioiksi, kun todellisuutta alettiin elää eri uskomusten ohjaamina. Miksi suomalaisen työelämän pitäisi muuttua? Mikä siinä mättää? Suomen talous tehdään työelämässä. Kansantaloutemme tila on pysäyttävä: Sitran perusteellinen analyysi maaliskuulta 2025 paljastaa, ettei elintaso (bkt/asukas) ole kasvanut Suomessa viimeiseen 18 vuoteen. Muistion johtopäätös on karu: Suomen menestystarina on kääntynyt päälaelleen kymmenen viime vuoden aikana. Työn tuottavuus on kasvanut hitaammin kuin verrokkimaissa. Kasvu on jäänyt puoleen Ruotsin vauhdista.
Työn tuottavuus on Sitran mukaan keskeisin tekijä kansantalouden kasvun kannalta.1 Vuonna 2024 bruttokansantuote supistui –0,2 prosenttia, mikä sijoitti Suomen kasvultaan kolmen heikoimman maan joukkoon Euroopassa. Maailmanlaajuisesti olimme kymmenen heikoimman maan joukossa. Konkurssien määrä on jatkanut kasvuaan, ja vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla vireille tulleiden konkurssien määrä oli suurin koko 2000-luvulla2. Työttömyysasteemme, kymmenen prosenttia, on Euroopan toiseksi korkein, ja pitkäaikaistyöttömien määrä on suurempi kuin koskaan 2000-luvulla3. Rankat luvut ovat suomalaisen työelämän tuloksia. Julkisesta työelämäkeskustelusta välittyy kuva kurjistumisen kierteestä, jossa näköalattomuus ja toivottomuus kutistavat tekemistä entisestään. Pandemia-ajan jälkeisten vuosien kuumin keskustelunaihe, etätyö, tekee näkyväksi työelämämme syvän vastakkainasettelun. K eskustelu on 1
Pohjola, Matti: Miksi Suomen talous ei kasva? Sitran muistio 3.3.2025.
2
Kauppalehti: Rahat loppuvat yrityksiltä: ”Kovin surkealta tämä valitettavasti vaikuttaa” 6.8.2025.
3
Juntunen, Esa: Työttömyys kasvaa rajusti: ”Karvas pettymys”, lausuu ekonomisti. Helsingin Sanomat 23.9.2025.
aluksi
11
jumiutunut poteroihin, joista työntekijät ja -antajat huutavat t oistensa ohi. Aitoa dialogia ei käydä, ja toisen osapuolen todellisuutta ei ymmärretä. Työstä ei synny innovaatioita tai kasvua, ja energia kuluu organisaation sisäisiin selkkauksiin. Kyse ei ole etätyöpäivien määrästä, eikä kuilua kurota umpeen pakoilla tai säännöillä. Pelko pitää ihmiset etäällä ja eri puolilla. ”Mistä saadaan tuloksia? Kaikki lähtee luottamuksesta”, toteaa toimitusjohtaja Marcus Mattila VALA Group Oy:stä (Suomen paras työpaikka™ 2025, keskisuuret yritykset). Hän selventää psykologisen turvallisuuden merkitystä: kun luottamusta on, voidaan ratkaista konflikteja, pitää toisemme vastuussa sovituista asioista ja keskittyä tulosten saavuttamiseen. Mattilalla on esittää näkemyksilleen vahvaa katetta: luottamuksen taso, Trust Index, on VALAlla 95 prosenttia, ja kirjan kirjoittamisen aikaan yritys tekee IT-alan vahvinta kasvua Suomessa. Kirjan yritysesimerkeistä käy ilmi, että parhaat työpaikat ovat johdonmukaisesti taloudellisesti vahvoja: ne kasvavat ja tekevät tervettä tulosta. Ne saavat asiakkailtaan vahvat suositukset (NPS) ja kasvattavat markkinaosuuttaan. Olen tarkoituksella valinnut mukaan myös suhdanneherkillä aloilla toimivia yrityksiä, jotta tiedämme, miten ne ovat onnistuneet navigoimaan taloudellisesti haastavien vuosien läpi ja silti menestyneet paremmin kuin kilpailijansa. Yhdysvalloissa kerätään laajin käytettävissämme oleva yhden markkinan tutkimusaineisto parhaista työpaikoista, ja sieltä löytyy erityisen relevantti havainto Suomen tuottavuusongelmaan. Kun vertaamme Yhdysvaltojen parhaiden työpaikkojen (Fortune 100 Best Companies to Work for) tuottavuutta markkinakeskiarvoon, parhaiden työpaikkojen tuottavuus on jopa 8,5-kertainen (ks. Liite 5). Näissä organisaatioissa on siis onnistuttu moninkertaistamaan työn tuottavuus. Tämä tulos validoi parhaiden työpaikkojen tuottaman työelämän myös taloudellisesti. Kansantalouden ja työn tuottavuu-
12
rakenna yhteys
den kasvun avaimet löytyvätkin jo yritysten sisältä. Kuinka korjataan työelämä, joka on taloudellisesti romahtanut ja sosiaalisesti etääntynyt? Tarvitaan ajattelua eri tasolla ja toisenlaisia uskomuksia. Voimme oppia parhaiden työpaikkojen toiminta tavoista, mutta on ymmärrettävä, ettei muutos synny pelkästään johtamiskäytäntöjä ja -prosesseja kuvaamalla ja kehittämällä. Parhaissa työpaikoissa vallitsee perustavanlaatuisesti erilainen ajattelutapa. Todellinen muutos, transformaatio, tapahtuu tietoisuuden kautta. Vasta ajattelu toisella tasolla ja erilaisten uskomusten omaksuminen johtavat toisenlaiseen tekemiseen, josta syntyy toisenlaisia tuloksia. Työelämä kaipaa näkökulman muutosta. Työelämässä näkyvät ongelmat liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin ja murroksiin. Aikaamme leimaa sosiaalisen koheesion ja yhteyksien murtuminen. Ihmiset ovat asettuneet omiin digitaalisiin todellisuuskupliinsa algoritmien ohjaamina. Työssäkäyvien – erityisesti nuorten – mielenterveysongelmat yleistyvät huolestuttavasti, ja kehitys muistuttaa uudenlaista globaalia pandemiaa.4 Media raportoi yhä useammin aseellisista yhteenotoista. Samalla kriittisimpiä päätöksiä ulkoistetaan teknologialle: digitalisaation ja tekoälyn varaan. Väitän, että aikamme haasteet johtuvat syvästä etääntymisestä – yksilöiden, ryhmien, työntekijöiden ja työnantajien sekä valtioidenkin välillä. Yhteydet ovat rikki. Entinen pääministeri Sanna Marin kiteyttää ilmiön osuvasti: ”Sosiaalinen media, ja minun mielestäni myös perinteinen media, polarisoituu. Polarisoidummat ja yleensä negatiiviset jutut myyvät eniten. Tämä on iso uhka demokratialle. Meillä ei ole enää sitä alustaa, missä ihmiset voivat jakaa faktat ja käydä rehellistä keskustelua.”5 4
Cookson, Clive & Borrett, Amy: Global mental health crisis hits workplaces. Financial Times 15.12.2024.
5
Vuorikoski, Salla. 2024. Poikkeuksellinen Pääministeri. WSOY.
aluksi
13
Luottamuksen rakentamisen edellytyksenä on yhteinen perusta, mutta se puuttuu. Gallupin State of the Global Workplace 2025 -raportin mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on sitoutuneita työhönsä. Työelämän kehittämiseen erikoistunut psykologi ja Yhteys – avain johtamiseen -kirjan kirjoittaja Ilona Rauhala tiivistää tilanteen osuvasti: ”Organisaatiot ja tiimit eivät kaadu ongelmiin, vaan yhteydettömyyteen.”6
Ajassa, jossa yhteyksiä koetellaan, työelämä toimii yhteyksien kannalta keskeisenä foorumina: siellä tarvitaan yhteistyötä tulosten saavuttamiseksi – ja juuri siksi siellä on myös vahva kannustin yhteyksien (jälleen)rakentamiseen. Johtajan tehtävä tänä päivänä on luoda ja vahvistaa yhteyksiä. Parhaiden työpaikkojen ydintä, luottamusta, ei voi syntyä ilman niitä. ”Kaikki riippuu luottamuksesta. Ilman luottamusta ei ole mitään. On vain itseensä keskittyviä ihmisiä, ja näistä ihmisistä tulee itseensä keskittyviä valtioita. Suurempia asioita alkaa tapahtua, kun ihmiset auttavat toisiaan ja yrittävät kehittyä yhdessä.” – Michael Bush, CEO, Great Place to Work
Kirjaa varten analysoin työntekijöiden kyselyvastauksista koostuvaa aineistoa vuosien 2024–2025 Parhaat työpaikat -tutkimuksista (ks. liitteet 2 ja 3). Seurasin työelämää koskevaa keskustelua sekä kotimaisessa että kansainvälisessä mediassa. Haastattelin 21 Parhaiden työpaikat -listalle yltäneen organisaation toimitusjohtajaa tai henkilöstöjohtamisesta vastaavaa johtajaa. Työntekijöiden, johtajien ja 6
14
Ilona Rauhalan haastattelu Great Place to Workin podcastissa: #11 Vahvojen yhteyksien voima työelämässä.
rakenna yhteys
ediakirjoitusten näkökulmista alkoi hahmottua työelämä, joka m tuntuu hyvin erilaiselta verrattuna vuosikymmenen takaiseen aikaan – siihen, jolloin edellinen kirjani Kulttuuristrategia 2 – Kohti Euroopan parasta työelämää (2015) julkaistiin. Yrityskulttuurin valjastaminen strategiseksi menestystekijäksi on tämän päivän parhaissa työpaikoissa jo osa perusjohtamisosaamista. Muuttunut aika on kuitenkin muokannut sekä johtamisen sisältöä että johtamisotetta. Etä- ja hybridityöskentely ovat tuoneet esihenkilötyöhön uuden haastekertoimen. Organisaatiot ovat aiempaa moninaisempia: itseohjautuvia ja monikulttuurisia. Viime vuosien kerrostuneet kriisit ovat painaneet henkilöstöä, ja suorituskykyä haetaan nyt inhimillisemmällä johtamisotteella: välittäminen, mielenterveydestä huolehtiminen ja psykologinen turvallisuus korostuvat. Suomalaiseen työelämään kuuluu luonnollisesti myös noin 185 000 yksinyrittäjää7. Koska kyseessä on johtamiskirja, sisältö keskittyy kuitenkin sellaisiin organisaatioihin, joissa ihmiset toimivat yhdessä. Jos kirjan lukee alusta loppuun, ensimmäisessä luvussa pohjustetaan ja laajennetaan yhteyksien näkökulmaa. Tarvitaan yhteinen näkökulma työelämän nykytilanteen tarkasteluun ja yhteinen kieli sen kuvaamiseen, jotta voimme hahmottaa selkeästi, mistä todellisuudessa on kysymys, jolloin näitä tilanteita voidaan johtaa ja aikaansaada muutos. Toisessa luvussa käsittelen yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka ovat vaikuttaneet yhteyksien heikentymiseen. Muutos näkyy globaalisti elämän eri osa-alueilla ja tasoilla. Se heijastuu väistämättä myös työelämään. Kirjan kolmannessa luvussa tarkastelen, miten parhaat työpaikat rakentavat yhteyksiä. Mukana on runsaasti käytännön johtamistapoja, 7
Yrittäjyys Suomessa. Suomen Yrittäjät -sivusto.
aluksi
15
mutta painopiste on johtamisen näkökulmissa, jotka ohjaavat arjen tekemistä. Kirjan lopussa kokoan yhteen työelämän uuden näkökulman, jonka avulla käännekohta voi syntyä. Tarjolla on myönteinen ääni interventioksi työelämän kurjistumisdiskurssille. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen työelämän suuntaan ja parantaa johtamisen laatua, lisätä yritysten tuottavuutta ja vahvistaa Suomen kansantaloutta ja kilpailukykyä. Great Place to Workin ja parhaat työpaikat -tutkimuksen taustoista voi halutessaan lukea lisää kirjan lopussa olevista liitteistä. Sinne on koottu myös taustatiedot Suomen parhaista työpaikoista. Lukija, joka etsii ensisijaisesti käytännön johtamisen sisältöä, voi keskittyä kolmanteen lukuun ja poimia sisällysluettelosta Tähticase-otsikoidut yritystarinat. Kirja on laadittu siten, että sen eri osat puhuttelevat lukijaa eri vaiheissa: yrityksen ja johtajan edetessä omalla kehityskaarellaan eri teemat nousevat esiin ja alkavat resonoida uudella tavalla. Kirjan sisältöön voi siis palata eri aikoina ja eri tarpeista käsin. Kulttuuri ja sen vaikutukset ihmisten tapoihin elää ja toimia yhdessä ovat aina kiehtoneet minua. Yrityskulttuurin tutkiminen, siitä kirjoittaminen ja asiakkaiden valmentaminen ovat olleet valtava ilo. Sarjayrittäjänä olen myös saanut maistaa omia murojani: olen rakentanut, kehittänyt ja johtanut omien yritysteni ihmisiä, kulttuuria ja liiketoimintaa. Eri maissa asuminen, matkustaminen ja altistuminen erilaisille alueellisille kulttuureille ovat laajentaneet kokemuspiiriäni erilaisiin maakulttuurien kirjoon. Se on osoittanut, miten perinpohjaisesti ympäröivä kulttuuri muokkaa ajattelua, vuorovaikutusta ja työelämää. Parhaat työpaikat ja niiden upeat johtajat nostavat jokaista, joka saa mahdollisuuden päästä heidän kanssaan kosketuksiin. Olen hyvin tietoinen siitä, kuinka suuri etuoikeus yhteys tähän erityiseen joukkoon on. Nämä yritykset jakavat strategisen kilpailuetunsa muodostavan
16
rakenna yhteys
johtamisosaamisensa anteliaasti kaikkien Suomen yritysten käyttöön, koska niissä halutaan nähdä tämän maan nousevan ja menestyvän yhdessä. Haluan kiittää kaikkia parhaita työpaikkoja, Great Place to Work -tiimiä ja Helsingin seudun kauppakamaria luottamuksesta ja yhteistyöstä suomalaisen työelämän laadun edistämiseksi. Palveluksessanne Asta asta.rossi@greatplacetowork.com
aluksi
17