VIRVE VALTONEN
LAINMUKAISET KURINPITOKEINOT PERUSKOULUSSA
LAINMUKAISET KURINPITOKEINOT PERUSKOULUSSA
© Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy ja tekijä ISBN 978-952-418-088-7 ISBN 978-952-418-089-4 (E-kirja) ISBN 978-952-418-090-0 (Ammattikirjasto) 1. painos Kansi, ulkoasun suunnittelu ja taitto: Mikko Puranen Painopaikka: PunaMusta Oy 2026 Tämä kirja on saatavilla myös Ammattikirjastossa, ammattikirjasto.fi. Helsingin Kamari Oy Kalevankatu 12, 00100 Helsinki kustannustoiminta@helsinki.chamber.fi
VIRVE VALTONEN
LAINMUKAISET KURINPITOKEINOT PERUSKOULUSSA
SISÄLLYS Alkusanat
7
Lyhenteet
10
1
Ymmärrys kurinpidosta
1.1 Kurinpito viimesijaisena välineenä turvata työrauha ja turvallisuus 1.2 Perusopetuslain kurinpitokeinojen kehitys
2
Kurinpito kouluympäristössä
11 11 15
19
2.1 Oppilaan asema koulussa: oikeuksien ja velvollisuuksien välinen jännite 2.1.1 Lapsen oikeudellisen aseman kaksi puolta 2.1.2 Oikeus perusopetukseen ja oppivelvollisuus kolikon kääntöpuolina 2.2 Koulu fyysisenä, ajallisena ja sosiaalisena ympäristönä 2.2.1 Koulu sosiaalisena ympäristönä 2.2.2 Koulu ajallisena ympäristönä 2.2.3 Koulu fyysisenä ympäristönä: vastuunalaisuus oppilaasta 2.3 Oppilaan velvollisuudet ja oikeudet kurinpitoon liittyen 2.3.1 Oppilaan velvollisuuksista 2.3.2 Oppilaan oikeuksista oppimiseen ja turvallisuuteen 2.3.3 Oppilaan oikeuksista kurinpitoon liittyen 2.4 Opetuksen järjestäjän eli kunnan rooli kurinpidon kannalta 2.4.1 Kunta perusopetuksen järjestäjänä 2.4.2 Opetuksen järjestäjän vastuu kurinpitoon liittyen 2.5 Opettajat ja rehtorit kurinpitäjinä 2.5.1 Rehtorin ja opettajan autonomia viranhaltijana 2.5.2 Rehtorin ja opettajan osaamisen varmistaminen 2.5.3 Työtehtävistä ja niiden selkeydestä turvallisuuden turvaamiseen liittyen 2.5.4 Työturvallisuudesta 2.5.5 Rehtorin ja opettajien tehtävät ja vastuut kurinpitokeinojen käyttöön
19 19 22 24 24 26 28 31 31 37 43 46 46 48 50 50 54 57 60 61
3
66
Kurinpitokeinot koulussa
3.1 Keinojen jaottelun lähtökohdat 3.2 Tilannesidonnaiset turvaamiskeinot 3.2.1 Oppilaan poistaminen 3.2.2 Haltuunotto ja tavaroiden tarkistus 3.3 Muut tilannesidonnaiset keinot 3.3.1 Kotitehtävien teettäminen 3.3.2 Siistimisvelvollisuus 3.4 Yleiset kurinpitokeinot 3.4.1 Kasvatuskeskustelu 3.4.2 Jälki-istunto 3.4.3 Kirjallinen varoitus 3.4.4 Määräaikainen erottaminen 3.5 Kurinpitokeinot kokonaisuutena
66 67 67 84 93 93 96 99 99 102 107 112 116
5
4
6
Kurinpidosta kouluarjessa
121
4.1 Lainmukaisen kurinpidon toimivuudesta 4.1.1 Ovatko kurinpitokeinot toimivia? 4.1.2 Kurinpito osana oppilaan eristämisen keinoja 4.1.3 Kurinpitokeinojen sääntelyn kehittämisestä 4.2 Työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen yhteistoimintana 4.2.1 Kouluarjessa saa tulla sanomista 4.2.2 Kurinpidon tarve viestinä koko kouluyhteisön hyvinvoinnista: yksilökeskeisyydestä yhteisön vastuuseen
121 121 123 128 132 132
Lähteet
141
Asiahakemisto
151
135
ALKUSANAT Rakastan koulua. Rakastin käydä koulua, ja laskin aina kesälomalla päiviä, jolloin pääsisin takaisin kouluun. Rakastan myös ajatusta siitä, että lapset jokaisessa sukupolvessa käyvät koulua ja kohtaavat siellä toisensa sekä rehtorit ja opettajat kohtaavat lapset aina kuhunkin sukupolveen ja aikakauteen liittyvien erityispiirteiden kera. Myös minusta piti alun perin tulla opettaja, kun hakeuduin yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä. Opiskelijana löysin kuitenkin julkisoikeuden oppiaineen ja vaihdoin pääaineeni oikeustieteen ihmeellisen maailmaan. Samalla pidin rakkauteni koulumaailmaa kohtaan mukanani. Tuolloin nimittäin olivat jo kantautuneet ensimmäiset uutisjutut epäselvistä koulun kurinpitotilanteista. Esimerkiksi niin kutsutussa kalapuikkotapauksessa oppilaan ottama ylimääräinen kalapuikko johti erinäisten tilanteiden jälkeen siihen, että poliisi kutsuttiin poistamaan oppilas luokasta. Suomen kielen opiskelua jatkaneet ja tuolloin opetusharjoittelussa olevat ystäväni kertoivat, että heitä kannustettiin olemaan koskematta oppilaisiin, jotta epäselviltä tilanteilta vältyttäisiin. Minä lähdin ottamaan selvää koulun oikeudellisista näkökulmista. Intoni koulumaailman oikeudellisia näkökulmia kohtaan vei minut yliopistoon tutkijaksi ja opettajaksi. Olen viimeiset kymmenen vuotta tutkinut koulua ja koulumaailman lakisääntelyä eri näkökulmista ja opettanut muun muassa sekä oikeustieteen opiskelijoita että opettajaksi opiskelevia. Opetuksessa hyödynnän usein oikeudellisia silmälasejani avatakseni, miltä koulun arki näyttäytyy oikeudellisten linssien läpi katsottuna. Toisaalta en ole ollut kiinnostunut vain siitä, mitä laki sanoo, vaan enemmänkin siitä, miten lakisääntely suhteutuu koulun arkeen. Olen käynyt lukuisia keskusteluja eri alojen tutkijoiden lisäksi rehtorien, opettajien ja koulun hallinnon alan asiantuntijoiden kanssa ja vieraillut koululuokassa, jotta en tutkisi sääntelyä irrallaan koulun arjesta. Väitöskirjani perusopetuksen kurinpidon sääntelystä tarkastettiin toukokuussa 20251. Tutkimuksessa avasin, minkälaiseksi kokonaisuudeksi perusopetuksen kurinpito on eri lakimuutosten 1
Virve Valtonen: Kurinpidon sääntely perusopetuksessa. Oikeustieteellinen tutkimus perusopetuslain mukaisesta kurinpidosta koulun toimintaympäristössä oppilaan perusoikeuksien rajoittamisen näkökulmasta. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 351, University of Eastern Finland, Joensuu 2025. Saatavilla avoimesti sähköisesti.
alku s anat
7
jälkeen muotoutunut. Lisäksi otin kriittisen kannan siihen, miten lakimuutoksissa huomioidaan koulun arkitodellisuus. Tämä kirja perustuu sekä väitöstutkimukseeni että muuhun tutkimaani ja ymmärtämääni tietoon aiheesta2. Kirjassa yhdistyy kaksi tulokulmaa. Ensinnäkin pyrin avaamaan, miten kurinpitokeinoja koulussa tulisi käyttää lainmukaisesti. Avaan, mitä laki ja siitä tehdyt tulkinnat sanovat keinoista ja niiden käytöstä ja miksi laki on kirjoitettu siten kuin se on kirjoitettu. Toisaalta avaan sen, mikä jää kunnan tasolla tai koulun henkilökunnan yhteisesti päätettäväksi ja mikä taas rehtorin tai opettajan omaan harkintaan. Mielestäni kouluarjen sujuvuuden näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että rehtori ja opettaja tietävät, missä kulkevat oppilaiden ja heidän oman toimintansa rajat ja miten eri opetuksen sujuvuutta haastavissa tilanteissa on toimittava sekä oppilaiden että heidän omat oikeutensa turvaten. Kurinpitokeinojen käsittelyn jälkeen tarkastelen kurinpitoa osana kouluarkea, sillä ymmärrän, että koulun todellisuus ei aina kohtaa oikeudellisten lähtökohtien kanssa. Tästä syystä en vain luettele kurinpitokeinojen lainmukaisuuksia, vaan otan myös kantaa siihen, miten sääntely ottaa huomioon koulun ympäristön ja mitä käytännössä on huomioitava tilanteittain – joskus myös sääntelyn epäkohdista huolimatta. Tähän päästäkseni avaan kirjan aluksi sen, miten oppilaiden oikeudet ja velvollisuudet sekä rehtorien ja opettajien vastuut viranhaltijoina ja oikeudet kunnan alaisina hahmottuvat koulussa ja minkälaisen ympäristön koulu muodostaa, kun sitä tarkastellaan oikeudellisten linssien läpi. Kurinpito ei koulussa ole koskaan itseisarvo vaan väline turvata työrauha ja turvallisuus. Usein kurinpidon tarve kertoo oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeesta, toisaalta se voi kertoa koulun resurssien lisätarpeista. Kirjassa avataan, mitä olisi otettava huomioon ennakolta, kurinpitotilanteissa ja niiden jälkeen, jotta voidaan edetä kohti kaikille turvallista kouluarkea. Haluan kiittää oikeustieteen professori Suvianna Hakalehtoa siitä, että kannustit minua kirjoittamaan tietokirjan tutkimukseni pohjalta sekä Helsingin seudun kauppakamaria innosta sen julkaisemiseen. Kiitos Satu Lundelinille kirjan toimittamisesta ja kaikesta avusta, Margit Tolvaselle tarkasta oikoluvusta ja Mikko Puraselle kirjan taittamisesta.
2
8
Kirjassa hyödynnetään julkisesti saatavilla olevien laillisuusvalvontaratkaisujen eli eduskunnan oikeusasiamiehen ja aluehallintovirastojen ratkaisulyhennelmien lisäksi väitöstutkimuksen jälkeistä tutkimusta varten analysoituja aluehallintoviraston ratkaisuja. Nämä ratkaisut on saatu ajalta 1.1.2020–31.12.2025 ja analysoinnissa mukana olleita ratkaisuja oli kaikkineen 219. Viimeksi mainittuihin ratkaisuihin viitataan anonymisoinnin turvaavalla tavalla.
LA IN MU K A ISET K U RI N PITOKE I N OT PE RUSKOU LUSSA
Kiitos myös kirjan kommentoijille, erityisesti Jenni Westmanille ja Jenna Virtaselle, kaikista ymmärrystä edistävistä kommenteista ja kehitysideoista. Kiitos myös kaikille, jotka ovat olleet kulkemassa tutkimusmatkani rinnalla eri vuosina eri tavoin, ilman teitä tätä kirjaa ei olisi kirjoitettu. Kotipihalla, mansikka-amppelin alla kesällä vuonna 2026 Virve Valtonen
alku s anat
9