haluatko
juristiksi ?
haluatko juristiksi?
Visa Kurki & Nina Järvinen
Kauppakamari
© Helsingin Kamari Oy ja tekijät
5., uudistettu painos
ISBN 978-952-418-077-1
ISBN 978-952-418-078-8 (E-kirja)
Kannen suunnittelu: Terttu Rönkkö
Taiton suunnittelu: Ea Söderberg
Sivunvalmistus: Keski-Suomen Sivu Oy
Paino: PunaMusta Oy 2026
esipuhe
Ajatus tästä kirjasta syntyi maaliskuussa 2013 Luxemburgissa. Kirjoittajista Visa Kurki oli juuri aloittanut harjoittelun Euroopan unionin tuomioistuimessa, ja kaikki tuntui uudelta ja hankalalta.
Olo oli ollut samanlainen oikeustieteen valintakokeisiin lukiessa ja vielä ensimmäisen opiskeluvuodenkin aikana: asioihin oli hankala päästä kunnolla käsiksi, ja kokonaiskuvan saaminen oli vaikeaa.
Oikeusjärjestelmä oli kuin palapeli, mutta kukaan ei ollut kertonut, miltä peli näyttäisi valmiina. Sen sijaan opinnoissa keskityttiin palapelin kokoamiseen pala kerrallaan. Alkoi pohdiskelu, miten juridiikasta saisi annettua kokonaiskuvan.
Kirja on kirjoitettu useille eri kohderyhmille. Sen tarkoitus on antaa yleiskuva siitä, mitä oikeustiede, oikeustieteen opiskelu ja oikeuden parissa työskentely tarkoittaa – tehdä juristien maailmaa tutuksi kaikille kiinnostuneille. Avaamme sitä, miten juristit ajattelevat monista kysymyksistä, ja tuomme esiin juristien näkökulmaa esimerkiksi Suomen rikosoikeudesta ja Euroopan unionista.
Lisäksi kirjan tehtävä on auttaa oikeustieteelliseen pyrkijää. Oikeustieteen valintakoemateriaaleissa mennään tyypillisesti syvälle tiettyyn oikeuden erikoiskysymykseen ilman, että lukijalle tarjotaan kokonaiskuvaa laista ja oikeudesta. Tämä, samoin kuin juristien käyttämä oikeuskieli, vaikeuttaa ennakkomateriaalien ymmärtämistä ja olennaisen erottamista epäolennaisesta. Pyrimme kirjassa tarjoamaan oikeustieteelliseen hakeville kehikon, joka toimii valintakokeeseen valmistautumisen pohjana, tarjoamaan
konkreettisia työvälineitä opiskeluun sekä keinoja omien opiskelutekniikoiden tunnistamiseen. Toivon mukaan tämä kirja auttaa sinua näissä asioissa. Ennen muuta toiveenamme on, että kirja saa sinut innostumaan edessä olevasta valintakokeeseen valmistautumisesta ja oikeustieteen opiskelusta.
Kirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa käymme yleisesti läpi sitä, mitä tarkoitetaan oikeudella ja mitä oikeustieteen asiantuntijat eli juristit tekevät. Toisessa osassa pyrimme antamaan yleiskuvan Suomen oikeusjärjestyksestä käymällä läpi oikeusjärjestelmämme osia ja niiden suhteita toisiinsa. Kolmannessa osassa käsittelemme erityisesti oikeustieteen valintakoetta ja opiskelua. Olemme sijoittaneet valintakoeosion kirjan loppuun, sillä valintakokeen idean ymmärtää paremmin, kun ensin tietää muutamia yleisiä asioita oikeustieteestä.
Tärkeät juridiset termit esitellään kirjassa myös ruotsiksi, jotta kirjasta olisi enemmän hyötyä ruotsinkielisille ja ruotsin kielestä kiinnostuneille lukijoille.
Tämä on kirjan kolmas, uudistettu laitos. Tärkein syy kolmannen laitoksen laatimiselle oli luonnollisesti uusi valintakoe. Kirjaa on samalla pyritty ajantasaistamaan muun muassa esimerkkien osalta.
Kirjan toiseksi kirjoittajaksi on tullut mukaan FM, oikeusnotaari
Nina Järvinen, jolla on tuoreempi muisto valintakokeeseen valmistautumisesta sekä ajantasaisempi käsitys oikeustieteen opinnoista kuin Kurjella.
Kirjan kolmatta laitosta viimeistellessä suurena apuna ovat olleet Helsingin seudun kauppakamarin tuottaja Satu Lundelin ja toimitusavustaja Elmo Elomaa – suurkiitokset heille tarkasta ja jämäkästä työskentelystä kirjan loppuunsaattamisessa! Lisäksi lämmin kiitos niille, jotka kertoivat sosiaalisessa mediassa kokemuksiaan oikeustieteen opiskelusta. Erityiskiitos Jasse Mertarannalle ja Natasha Vaalgamaalle aihetta koskevista hyvin jäsennellyistä yksityisviesteistä.
Visa Kurki ja Nina Järvinen
7.3 Varallisuus- ja henkilöoikeuden lähtökohtia
7.3.1 Oikeustoimet synnyttävät oikeuksia ja velvollisuuksia
7.3.2 Oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus
7.3.3 Tahdonilmaus ja muotovaatimukset
7.3.4 Pätemättömyysperusteita
7.3.5 Vahingonkorvausoikeus ja perusteettoman edun palautus
7.4
7.5
8.1.1 Kansalais- ja poliittiset oikeudet
8.1.2 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
8.1.3 Kolmannen sukupolven oikeudet
8.1.4 Miten perusoikeudet vaikuttavat?
8.2 Hallinto-oikeus
8.2.1 Yleishallinto-oikeus ja erityishallinto-oikeus
8.2.2 Aineellinen yleishallinto-oikeus
8.3 Sosiaalioikeus
8.4 Ulkomaalaisoikeus
8.5 Ympäristöoikeus
8.6 Finanssioikeus
8.7 Rikosoikeus
8.8 Prosessi- ja insolvenssioikeus
8.9 Eläinoikeus
9 Muita oikeudenaloja tai oppiaineita
9.1 Kansainvälinen yksityisoikeus
9.2 Urheiluoikeus
9.3 Viestintä- ja informaatio-oikeus
9.4 Lääkintä- ja bio-oikeus
9.5 Oikeuden yleistieteet
9.5.1 Oikeussosiologia
9.5.2 Kriminologia
9.5.3 Yleinen oikeustiede, oikeusteoria ja oikeusfilosofia
9.5.4 Oikeushistoria
9.5.5 Oikeusvertailu
9.5.6 Oikeustaloustiede
9.5.7 Oikeuden ja sukupuolen tutkimus
9.5.8 Oikeuslingvistiikka
10 Lait, oikeuskäytäntö ja oikeustiede: oikeuden luominen ja tulkinta
10.1 Lait, asetukset ja muut säädökset
10.1.1 Säädösten hierarkiasta
10.1.2 Laki ei kerro kaikkea (ainakaan suoraan)
10.1.3 Esityöt lain tarkoituksen selvittäjinä
10.2 Tuomioistuimet
10.2.1 Oikeussalissa
10.2.2 Tuomarit ”lainsäätäjinä”: ennakkotapaukset
10.2.3 Vaihtoehtoja tuomioistuimille
10.3 Oikeustiede oikeuslähteenä
12.3.2
12.5.3
12.5.4
12.5.5
14.5 Pänttäyksen tarve – mitä kaikkea
15.3
15.4 Määrittelytehtävä /
15.5