Karhunkierros 1/2025

karhunkierros 1/25

satakuntalaisen osakunnan

tiedotuslehti

perustettu 1963

Päätoimittaja

Karoliina Vaakanainen

paatoimittaja(at)satakuntatalo.fi

Kirjoittamassa

Iikka Terho

Tytti Ruusunen

Mikaela Lindberg

Eero Hakala

Otava Huumarkangas

Emma Miikkulainen

Vertti Linho

Vilma Stenius

Kannen suunnittelu ja toteutus

Vilma Stenius

Paino: Painosalama Oy

ISSN-L 1239-1913

ISSN 1239-1913 (Painettu)

Pääkirjoitus ... 1

Q-kulma ... 2

Haastattelussa Helsingin nuoria kuntavaaliehdokkaita ... 3

Näin selviät vuosijuhlasta –ja vielä tyylillä! ... 8

Karhukolumni: Akateemisessa kuplassa ... 11

Esittelyssä SatOn hallitus ... 12

Vuoden 2025 Karhuviesti ... 17

Tekoäly vastaan aito äly –Kannattaako mitään enää tehdä itse? ... 18

Kuolemattomat ... 22

ISSN 2242-6558 (Verkkolehti) TÄSSÄ NUMEROSSA

pääkirjoitus

Vuosi 2025, uusi Karhunkierros ja vujutkin ovat jälleen tulossa – raikkautta on siis ilmassa. Kevät tekee tuloaan niin Suomen harmaassa Kampissa kuin täällä hiilenkatkuisessa Belgiassa, jonne omaksi yllätykseksenikin pääsin muuttamaan vuodenvaihteen jälkeen. Nyt menin sinne töihin, kun kerran käskettiin!

”Belgiassa?” saatat kysyä. Kyllä, Belgiassa, ja Brysselissä tarkemmin ottaen. Brysselissä eli EU:n pääkaupungissa, jossa papukaijat laulavat, liikenne on kaaosta ja maatalousihmiset ajavat parlamentilla traktoreillaan ympyrää. Tai Euroopan komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen reippailee päivälenkillään vastaan, kun pahaa aavistamaton civis Vaakanainen on vain kävelemässä lähikauppaan.

Niin tai näin, on uuden vuoden vaihtuminen merkinnyt raikkaita tuulia. Oli ne raikkaat tuulet sitten vanhan siirtymistä tai uuden vastaanottamista, vuosi 2025 on sisältänyt nyt jo kaikenlaista. What a year, huh.

SatOlla on jälleen täysi vauhti päällä uutta vuotta selättäessä. Toivon, uskon ja tiedän, että rakkaassa osakuntayhteisössäni on kaikki hyvin ja Satakuntatalo seisoo uljaasti pystyssä, vaikka maailmalla ei kaikki hyvin pyyhkisikään. Vaikka Brysseli, kevät ja papukaijojen laulu vain kiihdyttää sitä kuuluisaa kevättä rinnassa, ikävä kotiin painaa. Lisäksi maailma on valitettavasti suurilta osin kovin synkkä ja toivoton paikka, mikä herättää huoleni yhteisöni jäsenten jaksamisesta.

Maailmalla tosiaan tapahtuu, eikä näitä tapahtumia tarvitse tässä erikseen luetella. Sen sijaan toivotan rakkaille satolaisille niin Suomessa kuin maailmalla jaksamista ja toiveikkuutta myllerryksen ja typerien maailmanjohtajien keskellä. Ennen kaikkea kuitenkin manifestoin kaikille kevättä ja toivoa rintaan. Maailma – tai vaikkapa gradut – kun ei tule valmiiksi murehtimalla tai apatian keskeltä. Eikä niitä usein yksin tarvitse valmiiksi tehdäkään. Meillä on ihan oikeasti sama suunta.

Toiveikkaita, rentouttavia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä – yksin ja yhdessä!

KAROLIINA VAAKANAINEN PÄÄTOIMITTAJA

q-kulma

“Silmät kiinni ja ajattele osakuntaa”

Otsikon hassunhauska ilmaisu oli suosittu ainakin omissa osakuntapiireissäni 2010-luvun loppupuolella. Kaiketi sitä kuulee vieläkin heiteltävän. Tausta-ajatus kehotuksessa oli luonnollisesti se, että opintokiireiden keskellä voi hetkellisesti saavuttaa mielen tyyneyden, kun sulkee silmänsä ja ajattelee omaa rakasta osakuntaansa. Tätä lentävää lausetta alettiin toki nopeasti käyttää hyvin ironisessa merkityksessä. Kevään sumuisessa vuosijuhlaputkessa, kuraa Viisin vanhasta parketista jynssätessä olikin hyvä hetkeksi “laittaa silmät kiinni ja ajatella osakuntaa”. Vaikka osakuntakiireet eivät ole sittemmin juuri vähentyneet tai meininki osakunnalla muuttunut, on tämä lausahdus pikkuhiljaa muuttanut merkitystään minulle.

Osakunta täyttää kohta 371 vuotta. Meille tavallisille kuolevaisille tuo hyvin vaikeasti hahmotettava ikä tarkoittaa, että osakunta on muun muassa elänyt yli iso- ja pikkuvihan, Ruotsin ja Venäjän vallan ajan, sisällissodan sekä maailmansotien. Kaupungit ovat palaneet, yliopistoa on siirretty ja osakunnan toiminta on ollut milloin kiellettyä ja milloin sitä ovat nakertaneet sisäiset poliittiset kiistat. Osakunta on kuitenkin selvinnyt kaikesta tästä, vakiinnuttaen paikkansa osana yliopistoa ja helsinkiläistä opiskelijakulttuuria.

Minun ei tarvitse sanoa, että maailmassa tapahtuu nyt paljon kaikenlaista. Jokainen varmasti tuntee sen arjessaan, ajattelipa asioista mitä tahansa. Maailmassa, jossa valheellisen tiedon levittämistä perustellaan sananvapaudella voi nuorelle korkeakouluopiskelijalle helposti tulla avuton olo, puhumattakaan sotilaallisen voimankäytön arkipäiväistymisestä tai kansanmurhan katsomisesta läpi sormien.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Paljon helpompaa on kääntää katse taaksepäin ja tutkailla asioita historian kautta. Lohdutukseksi kaiken tämän myllerryksen keskelle tarjoankin yksinkertaisen lääkkeen: sulje hetkeksi silmäsi ja ajattele osakuntaa.

Osakunta on jo vuosisatojen ajan kantanut ylioppilaita niin pienten töyssyjen kuin valtavien railojen yli. Se on vaalinut akateemisia arvoja sekä tiedon ja ihmisten vapautta, unohtamatta nuoruuden iloa ja toivoa tulevasta. Jos aiemmat sukupolvet ovat selvinneet maailman myrskyissä, miksemme mekin selviäisi ja miksei meitä sekä osakuntaa odottaisi valoisa tulevaisuus? En kannusta ketään sulkemaan silmiään maailman vääryyksiltä, mutta suosittelen toisinaan irrottautumaan maailman menosta, viemään ajatukset muualle ja no, tiedätte mitä tehdä.

IIKKA TERHO KURAATTORI

haastattelussa helsingin

nuoria kuntavaaliehdokkaita

TYTTI RUUSUNEN

Mitkä ihmeen kuntavaalit?

Kuntavaaleilla valitut kunnanvaltuutetut päättävät kunnanvaltuustossa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunta on paikallistason julkisen hallinnon yksikkö, joka vastaa erilaisten julkisten palvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2023 sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen vastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Jäljelle jäänet julkiset toiminnot, kuten koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen sekä kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastopalvelut, maankäyttö ja kaavoitus, ynnä muu ovat yhä kuntien vastuulla. Helsingissä tämä jako ei päde, sillä kaupunki muodostaa oman hyvinvointialueensa ja täten vastaa myös hyvinvointialueille asetetuista tehtävistä. Yksinkertaisesti: Vaaleissa valitaan siis henkilöt päättämään siitä, miten kunnan rahat jaetaan näiden eri toimialojen kesken.

Miten äänestän?

Valveutunut osakuntalainen on taatusti jo käyttänyt äänioikeuttaan aiemminkin, mutta tässä vielä ohjeet muistinvirkistykseksi! Voit äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, myös oman kotikuntasi ulkopuolella. Mukaasi tarvitset vain kuvallisen henkilöllisyystodistuksen; äänioikeusilmoitusta et tarvitse.

Virallisena vaalipäivänä voit äänestää vain oman äänestysalueesi äänestyspaikassa. Tiedon äänestyspaikasta löydät äänioikeusilmoituksesta. Voit etsiä vaalipäivän äänestyspaikkasi myös Digi- ja väestötietoviraston äänestyspaikkapalvelusta. Vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025, ja ennakkoon voit äänestää Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025.

Lisää tietoa vaaleista löydät osoitteesta vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit

Kuva: Eduskunnan kuvapankki

Ehdokkaat haastattelussa

Karhunkierros lähestyi puolueita etsien käsiinsä nuoria ehdokkaita haastatteluun – kuka äänestää nuoria päättäjiksi, elleivät nuoret itse!

Aino Palm (SDP)

Ikä: 24

Koulutus/ammatti:

Kulttuurien tutkimuksen opiskelija

Kuva: Ainon kotialbumi

Vaalikärkesi yhdellä virkkeellä: Hyvinvointi kuuluu kaikille

Miten edistäisit korkeakouluopiskelijoiden tilannetta Helsingissä?

Monia korkeakoululaisia varmasti koskettaa yksinäisyys ja riittämättömät mielenterveyspalvelut, jotka ovat itselle tärkeitä teemoja politiikassa.

Miksi korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla kiinnostuneita kunnallispolitiikasta?

Kunnallispolitiikasta kannattaa olla kiinnostunut, sillä se vaikuttaa miltein kaikkeen paikalliseen päätöksentekoon, esimerkiksi bussilippujen ja vuokrien hintoihin.

Konkreettinen aloite, jota erityisesti haluaisit ajaa?

Käyttöhuoneet laillisiksi, jotta huumekuolemille saadaan stoppi ja päihdehäiriöstä kärsivät pystyisivät helpommin hakea apua.

Mikä erottaa sinut muista puolueesi ehdokkaista?

Edustan niin sanotusti demarien vihervasemmistolais siipeä mitä tulee korkeampiin ilmastotavoitteisiin ja ihmisten hyvinvointiin.

Mikä kuluneen valtuustokauden päätöksistä tai aloitteista on ollut mielestäsi erittäin hyvä/huono ja miksi?

Helsingin kaupungin valtuuston olisi pitänyt tukea ja turvata Helsingin poliisin ennalta ehkäisevän toiminnon, sekä nuorten rikollisuuteen ja lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneet ryhmät, jotta näitä ei oltaisi hajautettu/lakkautettu.

Atte Ahokas (vasemmistoliitto)

Ikä: 22

Koulutus/ammatti:

Ylioppilas, maantieteen kandiopiskelija

Vaalikärkesi yhdellä virkkeellä: Ilmastokriisin ja luontokadon torjunta, nuorten tulevaisuus ja asukaslähtöinen Helsinki politiikan keskiöön.

Miten edistäisit korkeakouluopiskelijoiden tilannetta Helsingissä?

HSL:n lippuhintoja alas ja opiskelija-alennus 50%, lisää kohtuuhintaista asumista Helsinkiin ja enemmän ei-kaupallisia tiloja joissa voi rauhassa opiskella.

Miksi korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla kiinnostuneita kunnallispolitiikasta?

Kunnallispolitiikka on kaikkein konkreettisinta politiikkaa. Siellä päätetään minne rakennetaan uusia asuntoja, minkälaisia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia on saatavilla ja miten joukkoliikenne toimii. Jos olet kunnan asukas on kunnallispolitiikka mukana arkielämässäsi joka päivä.

Konkreettinen aloite, jota erityisesti haluaisit ajaa?

Autoton keskusta. Tällä parannettaisiin keskustan viihtyvyyttä, rauhottetaisiin aluetta ja säästettäisiin ympäristöä.

Mikä erottaa sinut muista puolueesi ehdokkaista?

15-vuotiaasta asti ilmastoaktivismia tehneenä politiikkaa tehdessä ympäristö- ja ilmastokysymykset tulevat aina oman politiikkani keskiöön. Haluan edistää politiikkaa, joka ei mieti vain vuosikvartaaleja tai vaalikausia vaan heittää katseen tuleviin vuosikymmeniin ja -satoihin.

Mikä kuluneen valtuustokauden päätöksistä tai aloitteista on ollut mielestäsi erittäin hyvä/huono ja miksi?

Kumpulanmäen metsän kaataminen. Kyseessä on luontoarvoiltaan arvokasta aluetta, jonka suojelu ei valitettavasti saanut taakseen kannatusta.

Seiha Hang (kokoomus)

Ikä: 19

Koulutus/ammatti: Opiskelija

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Vaalikärkesi yhdellä virkkeellä: Haluan rakentaa Helsingin, jossa nuorten hyvinvointi, koulutus ja kestävä kehitys ovat keskiössä

Miten edistäisit korkeakouluopiskelijoiden tilannetta Helsingissä?

Vaikka en itse ole vielä korkeakoulussa, uskon, että kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen lisääminen, paremmat mielenterveyspalvelut ja opiskelijoiden tukeminen työelämään siirtymisessä ovat ratkaisevia asioita. Näiden asioiden edistäminen parantaisi opiskelijoiden hyvinvointia ja elämänlaatua Helsingissä.

Miksi korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla kiinnostuneita kunnallispolitiikasta? Kunnallispolitiikka vaikuttaa suoraan opiskelijoiden elämään, kuten asumiseen, joukkoliikenteeseen ja harrastusmahdollisuuksiin, ja siksi heidän ääntään tarvitaan päätöksenteossa.

Konkreettinen aloite, jota erityisesti haluaisit ajaa?

Haluaisin erityisesti edistää nuorten hyvinvointia panostamalla nuorisotiloihin ja harrastusmahdollisuuksiin eri puolilla Helsinkiä. Konkreettisesti esittäisin, että nuorille tarjotaan maksuttomia harrastuksia koulujen tiloissa, jolloin heillä olisi mahdollisuus löytää mielekästä tekemistä läheltä kotiaan. Näin tuemme yhteisöllisyyttä ja ehkäisemme syrjäytymistä.

Mikä erottaa sinut muista puolueesi ehdokkaista?

Nuoruus tuo minulle erilaisen näkökulman ja kyvyn tavoittaa etenkin nuoria äänestäjiä sekä tuoda heidän äänensä päätöksentekoon.

Mikä kuluneen valtuustokauden päätöksistä tai aloitteista on ollut mielestäsi erittäin hyvä/huono ja miksi?

Yksi mielestäni erinomainen päätös kuluneella valtuustokaudella on ollut tarjota 7–19-vuotiaille helsinkiläisille maksuton sisäänpääsy maauimaloihin, kulttuurikeskusten valittuihin tapahtumiin sekä Hakasalmen huvilaan vuoden 2025 ajan. Tämä päätös edistää nuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kaupungin tarjoamiin palveluihin.

Hilla Kontinen (vihreät)

Ikä: 21

Koulutus/ammatti:

Maantieteen opiskelija

Vaalikärkesi yhdellä virkkeellä:

Lupaan panostaa kestävään liikenteeseen, eriarvoisuuden kitkemiseen, monimuotoiseen kaupunkiluontoon ja kukoistavaan kaupunkikulttuuriin!

Miten edistäisit korkeakouluopiskelijoiden tilannetta Helsingissä?

Korkeakouluopiskelijoiden tilannetta on parannettava Helsingissä asumisen ja liikkumisen kustannusten osalta. HSL:n opiskelijakuukausilipun hinta on saatava alas! Vuonna 2015 lippu maksoi 24,80 €, vuonna 2020 32,80 € ja nyt 43,30 €. Tilanne on kestämätön. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää panostaa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja opiskelija-asuntojen määrään, jotta sosioekonomisesta tilanteesta riippumatta opiskelijoilla olisi varaa elää ja asua Helsingissä.

Miksi korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla kiinnostuneita kunnallispolitiikasta? Kunnallispolitiikka vaikuttaa suoraan opiskelijoiden arkeen, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen hintaan, opiskelija-asuntojen tarjontaan ja kaupungin palveluihin. Vaikuttamalla paikalliseen päätöksentekoon tai olemalla siitä edes kiinnostuneita opiskelijat voivat tehdä opiskelukaupungeistaan parempia paikkoja opiskella, asua ja työllistyä. Konkreettinen aloite, jota erityisesti haluaisit ajaa?

Kierto- ja jakamistalouteen perustuvan kaupunkilaisarjen edistämiseksi Helsingin kirjastojen lainattavien tavaroiden järjestelmää tulisi mielestäni kehittää. Jokaisesta kirjastosta tulisi voida lainata helposti harvoin tarvittavia työkaluja ja pienkoneita, kuten akkuporakoneita, vatupasseja, ikkuna- ja tekstiilipesureita, silitysrautoja ja vaatehuoltosettejä. Tällä hetkellä kaupunkilaiset eivät ole kovin tietoisia kirjastojen esinelainausmahdollisuuksista eikä järjestelmä ole mielestäni riittävän näppärä, houkutteleva tai helposti saavutettava. Systeemi toimisi paremmin, jos esineet voisi lainata esimerkiksi sovelluksen kautta ja noutaa ja palauttaa pakettiautomaatin kaltaiseen lokerikkoon kirjastojen aulaan.

Mikä erottaa sinut muista puolueesi ehdokkaista?

Haluan tuoda kaupunkipolitiikkaa lähemmäs helsinkiläisiä, erityisesti nuoria, tekemällä sitä somessa luovalla, helposti lähestyttävällä ja hauskalla otteella!

Mikä kuluneen valtuustokauden päätöksistä tai aloitteista on ollut mielestäsi erittäin hyvä/huono ja miksi?

Viime vuoden lopulla Vihreä valtuustoryhmä esitti, että Helsingin tulisi selvittää viherraiteiden lisäämisen mahdollisuutta. Pidän tätä erittäin varteenotettavana aloitteena, koska kaupungin tiivistyessä kaupunkivihreälle on löydettävä tilaa luovillakin tavoilla. Kasvillisuuden lisääminen kaupungissa voi auttaa mm. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, katupölyn sitomisessa, melun vaimentamisessa ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden tukemisessa. Lisää kasvillisuutta Helsinkiin!

Ikä: 23

Koulutus/ammatti:

Dan Cederlöf (RKP) Vaalikärkesi yhdellä virkkeellä: Helsinki on Suomen taloudellinen ja kulttuurinen veturi, ja kaupungin on panostettava koulutukseen, työmarkkinoiden kehittämiseen sekä kestävään kaupunkisuunnitteluun, jotta se pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä.

RKP-nuorten puheenjohtaja

Kuva: Danin kotialbumi

Miten edistäisit korkeakouluopiskelijoiden tilannetta Helsingissä?

Helsingin on tunnustettava opiskelijoiden asema kaupungin tulevaisuuden tekijöinä ja kehitettävä opiskelija-asumista, panostettava opiskelijoiden hyvinvointipalveluihin, edulliseen joukkoliikenteeseen. Korkeiden elinkustannusten takia kaupungin pitäisi myös tarjota opintotukeen ”Helsinkilisä” niille jotka asuvat ja opiskelevat Helsingissä.

Miksi korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla kiinnostuneita kunnallispolitiikasta?

Kaupungin päätökset vaikuttavat suoraan opiskelijoiden arkeen kuten asuntotilanteeseen, joukkoliikenteeseen, terveyspalveluihin ja työmahdollisuuksiin. Jos opiskelijat haluavat paremmat olosuhteet Helsingissä, heidän on osallistuttava päätöksentekoon ja äänestettävä itselleen tärkeistä asioista.

Konkreettinen aloite, jota erityisesti haluaisit ajaa?

Helsinkilisä opintotukeen korkeakouluopiskelijoille, jotta opiskelijat voivat selviytyä paremmin kaupungin korkeista elinkustannuksista ja keskittyä opintoihinsa ilman jatkuvaa taloudellista stressiä.

Mikä erottaa sinut muista puolueesi ehdokkaista?

Näen Helsingin tulevaisuuden kaupunkina, joka hyödyntää teknologiaa ja innovaatioita tehdäkseen arjesta sujuvampaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Haluan edistää älykästä kaupunkikehitystä, jossa digitalisaatio, automaatio ja tekoäly palvelevat asukkaita (mutta ei korvaa) – olipa kyseessä julkinen liikenne, terveydenhuolto tai kaupunkisuunnittelu. Helsingillä on mahdollisuus olla Euroopan johtava älykaupunki, joka houkuttelee sijoituksia ja tarjoaa asukkaille parempia palveluja teknologian avulla. Siinä missä monet keskittyvät nykyhetken ongelmiin, haluan katsoa eteenpäin ja varmistaa, että Helsinki on kaupunki, joka ei vain sopeudu tulevaisuuteen, vaan luo sen.

Tiesitkö tätä?

Mikä kuluneen valtuustokauden päätöksistä tai aloitteista on ollut mielestäsi erittäin hyvä/huono ja miksi?

Hyvä päätös on ollut investoinnit joukkoliikenteeseen, kuten pikaraitiotien kehittäminen, joka parantaa kaupungin saavutettavuutta. Huonoa taas on ollut se, että opiskelijoiden ja pienituloisten asemaa ei ole riittävästi huomioitu esimerkiksi asumisen ja toimeentulon suhteen, mikä on tehnyt Helsingistä monille liian kalliin kaupungin asua.

Haastatelluilla puolueiden valtuustoryhmillä on Helsingissä kuluneella valtuustokaudella ollut paikkoja seuraavanlaisesti: kokoomus 23 paikkaa, vihreät 18, SDP 13, vasemmistoliitto 11 sekä RKP 5.

Ylen 6. maaliskuuta 2025 julkaisemassa alue- ja kuntavaalimittauksessa eduskuntapuolueiden kannatus jakautui näin:

SDP: 20,9%

Kokoomus: 19,8%

Keskusta: 15,3%

Perussuomalaiset: 12,7%

Vihreät: 9,7%

Vasemmistoliitto: 9,4%

RKP: 4,5%

KD: 3,9%

Liike nyt: 1,1%

näin selviät vuosijuhlasta –ja vielä tyylillä!

TEKSTI: MIKAELA LINDBERG, EERO HAKALA

KUVAT: EERO HAKALA

Akateemiset juhlat – nuo arvokkuuden, perinteen ja ehkä myös pienen (tai suuren) etikettipaniikin näyttämöt. Sitsit ovat ehkä jo hallussa, mutta mitä tapahtuu, kun kaava venyy ja lautaset vaihtuvat lennosta? Satakuntalainen Osakunta täyttää huikeat 371 vuotta lauantaina 29.3.2025, ja jotta juhlatunnelma olisi kohdillaan (ja vältämme kiusalliset tilanteet), tässä muutama selviytymisvinkki!

Pöydässä: istu, juo ja skoolaa tyylillä!

Kun saavut pöytään, älä kiirehdi istumaan – ensin Suomen ja SatO:n liput saapuvat paikalle, laulamme Satakunnan laulun ja vasta airueiden poistuttua voit upottaa takamuksesi penkkiin. Halutessasi voit tehdä kohteliaan eleen ja auttaa vierustoveria istuutumaan, mutta muista, että vuosijuhlilla ollaan elegantteja, ei painonnostokisoissa.

Kolmen ruokalajin illallinen etenee näin:

Alku- ja jälkiruoat: Odota, että muutkin pöytäseurueessa saavat annoksensa ennen kuin alat pistellä poskeen. Tämä pätee aina kun ruoka on kylmää.

Pääruoka: Tämä on kuuma juttu, joten lusikka tai haarukka suuhun samantien, ettei herkku jäähtyisi!

Aterimien käyttö on helppoa

Aloita ulkoa ja etene sisäänpäin, kuin pelaisit hienostunutta aterin-Tetristä. Lautasliinaa käytetään vain lautasliinana – ei hattuna, turbaanina tai pienenä pöytäviittana, vaikka jälkiruoan kohdalla mielikuvitus lentäisikin.

Juomista

Skoolaaminen tapahtuu SatO:lla tyylillä viereen – viereen – eteen, ja juomien kunniaksi lauletaan. Tapana on ollut juoda tiettyä juomaa vasta kun sille lauletaan, mutta tätä tapaa voi noudattaa niin tarkkaan kuin itse haluaa.

1. Frakki: Ylevää ja arvokasta. Henkselit tekevät frakista yllättävänkin mukavan. Illalla käytetään valkoista liiviä, ja moni frakkia käyttävä omistaakin vain sen. Päiväjuhlissa, kuten esimerkiksi promootioaktissa käytetään mustaa liiviä. Valkoiset hanskat ja taskukello ovat tyylikäs lisä.

2. Tumma puku: Jos frakkia ei löydy kaapista, tumma puku käy. Solmion tulee olla hillitty ja takin napit oikeaoppisesti kiinni ja auki: alin nappi jätetään auki. Henkselit lisäävät mukavuutta, ja niiden kanssa kannattaa käyttää liiviä.

3. Iltapuku: Materiaaliltaan ja malliltaan juhlava, nilkkoihin ulottuva tai pidempi mekko. Kengät umpinaiset, laukku pieni, hiukset mielellään kiinni tai laitetut. Olkapäät peitetään ainakin jälkiruoalle, mutta moderni etiketti joustaa.

4. Kansallispuku: Kansallispuku käy niin frakki- kuin muihinkin juhliin. Kansallispuvun kanssa käytetään vain pukuun kuuluvia asusteita.

Puheiden aikana pidetään pokka

Ei supattelua, ei ruoan rouskuttelua, ei vessareissuja –selviät kyllä. Puheiden aikana pöydistä ei poistuta tai saliin saavuta.

Mitä laittaa päälle?

Vuosijuhlilla on selkeä pukukoodi: juhlapuku. Eri pukujen käyttöön löytyy ohjeita internetistä ja Karhunkierroksen numerosta 1/2024, joten emme avaa niitä tässä tekstissä tarkemmin. Apua voi kysyä myös kokeneemmilta juhlijoilta. Osakuntanauha ei saa koskettaa paljasta ihoa, joten jos mekkosi on avonainen, mieti kiinnitysratkaisu etukäteen. Pitkänä se kulkee miehillä usein oikealta vasemmalle ja naisilla vasemmalta oikealle, ja ruusukkeena se kiinnitetään vasemmalle puolelle. Frakin kanssa osakuntanauhaa kannetaan liivin alla. Puvun liivin kanssa tapa vaihtelee, kummallekin tavalle löytyy omat perustelunsa. Suomenkielisten osakuntien perinteen mukaan käytetään korkeintaan kolmea nauhaa kerrallaan. Allekirjoittaneilla on tapana kantaa ylimpänä sen järjestön nauhaa jota juhlassa edustaa, eli meidän tapauksessa osakunnan nauhaa. Järjestöjen nauhakulttuureissa ja -säännöissä on vaihtelevuutta, joten kannattaa tutustua jokaisen järjestön tapaan saadessasi uuden nauhan.

Entäs blingi?

Frakin ja puvun kanssa mitaleita kannetaan takin taskun alapuolella ja pinssejä kannetaan vasemmassa takinkäänteessä. Mitalien kanssa taskuliina jätetään pois. Mekon kanssa, varsinkin pitkää nauhaa käyttäessä, tai jos killuttimia on paljon, saattaa blingille jäädä vähän tilaa joten pinssejä saa myös tarpeen vaatiessa kantaa oikealla puolella rinnan yläpuolella ja mitaleita vasemmalla lanteella.

Lauletaan!

Vuosijuhlissa laulujen suhteen ollaan aika tiukkoja. Laulunjohtajaa tulee totella ja kunnioittaa. Hänen puhuessaan ollaan hiljaa ja kuunnellaan. Laulettavat laulut on vuosijuhlissa sovittu etukäteen joten laulunjohtajat eivät ota vastaan toiveita. Lauletaan mukana ja nautitaan tunnelmasta!

Tanssilattialle?

Illan lopuksi siirrytään akateemisiin tansseihin – älä panikoi, poloneesissa tärkeintä on lähinnä liikkua eteenpäin ilman vakavia törmäyksiä. Grande vals voi olla jo astetta vaativampi, mutta onneksi kaikki ovat samassa veneessä. Mutta ennen sitä muista poistua salista kiltisti juhlamestarin pyytäessä, muuten pääset kantamaan pöytiä. Juhlakengillä tanssiminen kannattaa harjoitella etukäteen (kiitos vujuviikon tanssitreeneille), jotta vältät rakkolaastarikriisin.

Jos joku tekee etikettivirheen, mieti, onko sen korjaaminen mahdollista kahdessa minuutissa. Jos ei, ehkä se ei ole niin vakavaa. Esimerkiksi höröttävästä kauluksesta tai kiertyneestä nauhasta voi huomauttaa hienovaraisesti, mutta kenkävalinnasta tai vääränlaisesta kravatista huomauttaminen ei auta kenenkään iltaa. Vuosijuhlilla tärkeintä on hyvä tunnelma – ja se, että juhlat muistetaan ilolla (eikä etikettitraumoilla). Etikettihän on toisten ihmisten sekä tapakulttuurin kunnioittamista ja arvostamista. Tämän takia etiketti kannattaa tuntea ennen kuin sitä tietoisesti rikkoo.

“Yhtä naurettavaa kuin on ehdottoman orjallisesti ja jäykästi seurata etiketin sääntöjä on tietoisesti rikkoa niitä vastaan. Sitäpaitsi on tärkeämpää käyttäytyä tahdikkaasti kuin käyttäytyä moitteettomasti.”

Viime hetken pro tipit

Muista laulukirja ja kynä!

Käteistä kannattaa varata mukaan!

Vaihtokengät jatkoille? Fiksu veto.

Jos juhlamestari käskee, me tottelemme!

Jos laulunjohtaja käskee, me tottelemme!

Jos emäntä käskee, me tottelemme!

Jos isäntä käskee, me tottelemme!

- Voix, “Miten menettelisin”, 1948 Nähdään juhlissa!

karhukolumni: akateemisessa kuplassa

Kun liityin osakuntaan, tunsin astuvani vieraaseen maailmaan. Vaikka minut otettiin lämpimästi vastaan, en voinut olla ajattelematta, että olen ammattikorkeakouluopiskelijana poikkeus perinteikkäässä yliopistoyhteisössä. Osakunnat ovat Helsingin yliopiston opiskelijakulttuurin ytimessä. Historian havina, vaakunat seinillä, vuosikymmenten perinteet ja vahvan maakuntaidentiteetin ylläpito tekevät niistä ainutlaatuisia. Useimmille jäsenille akateemisuus on itsestään selvä osa osakuntaelämää, mutta itselleni yliopistomaailma on jotain, mitä tarkkailen hieman ulkopuolelta.

Liityin osakuntaan ulkojäsenenä – erikoistapauksena, sillä suurin osa osakunnista ei hyväksy AMK-opiskelijoita. Vaikka minut otettiin osaksi yhteisöä ilman ongelmia, en voi olla huomaamatta korkeakoulujen välisiä rajoja. Keskusteluissa vilahtelevat yliopistotermejä, joihin en voi samastua, ja välillä tuntuu, että akateemisuus nähdään ainoana ”oikeana” korkeakoulutuksena.

Siitä huolimatta osakunta on antanut minulle paljon. Olen saanut ystäviä, osallistunut tapahtumiin ja löytänyt paikan Helsingin opiskelijakulttuurista. Kokemukseni on myös herättänyt kysymyksen, vaikka tiedänkin osakuntien olevan sidottuja yliopistolakiin ja useisiin sääntöihin ja ohjeisiin: miksi opiskelijaelämä on edelleen niin tiukasti sidottu oppilaitosrajoihin? Eikö tärkeintä ole yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, ei se, missä koulussa opiskelee?

Toivon, että tulevaisuudessa osakunnat olisivat entistä avoimempia kaikille korkeakouluopiskelijoille. Yhteiset perinteet ja opiskelijaelämä eivät katso oppilaitosta – ja osakuntien kaltaisilla yhteisöillä voisi olla paljon annettavaa myös AMK-opiskelijoille. Ehkä vielä jonain päivänä nämä rajat madaltuvat ja korkeakoulutaustasta riippumatta jokainen voi tuntea olonsa aidosti tervetulleeksi.

OTAVA HUUMARKANGAS

Kirjoittaja on AMK-opiskelija, jonka polttoaineena toimii Redbull ja paistopisteen omenaviinerit, ja jonka tekstisn tasosta ei kuulemma ole takuita.

esittelyssä saton hallitus

Puheenjohtaja Emma Miikkulainen

Toimin hallituksen puheenjohtajana, eli johdan hallituksen kokouksia, kokoan asialistat ja varmistan että arki pyörii ja hommat sujuu. Muhun voi olla mistä vain osakunta-asiasta yhteydessä! Ja jubailen kyllä mielelläni muutenkin kaikkien kanssa. Jos on jokin asia, jota toivoo käsiteltäväksi hallituksen kokouksessa (tai ei ole varma tarvitseeko sitä hallituksella pyöräyttää) niin mulle vaan viestiä!

Lempiosakuntatapahtuma?

Vaikea kyssäri! Viime vuonna vujut oli kyllä super upeat ja menee aika kärkeen, mutta ehkä pitää silti valita taas itsenäisyyspäivän juhla! Itsiksillä pääsee näkemään niin vanhoja kuin uusiakin osakuntalaisia sekä juhlistamaan ja palkitsemaan osakuntalaisia heidän tekemästään työstä. Plussana on tietenkin se, että kun omat synttärit osuvat samalle päivälle ei tarvitse synttärijuhlia järkätä (xd).

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Mulle on kerrottu, että olisin iso villakoira. Spesifisesti lyhyellä simppelillä turkilla, eikä millään hienolla kampauksella (mitähän tästä pitäis aatella xd). Mut jos voisin itse valita, niin olisin varmaan joku keskikokoinen koira. Sitten ei tarvitsisi aina itse kävellä, kun mua voisi kannella ympäriinsä.

Pääsihteeri Anni Laiho

Sähköposti: hallituksenpuheenjohtaja@satakuntatalo.fi Telegram: @emmamiikku

Koko hallituksen sähköposti: hallitus@satakuntatalo.fi

Hallitukselle voi myös laittaa viestiä osakunnan nettisivuilta löytyvän Postia hallitukselle -lomakkeesta.

Tänä vuonna toimin pääsihteerinä, eli sihteröin kaikki osakunnan ja hallituksen kokoukset, hoidan edustusja kirjeenvaihtoasioita ja yleisesti tiedän kaikesta kaiken! Mua voi nykäistä hihasta esimerkiksi jos haluat lähteä edustamaan SatOa muiden pippaloihin, tai jos haluat vilkaista jonkun kokouksen pöytäkirjaa. Pääsihteerinä olen myös yleisvaliokunnan jäsen.

Lempiosakuntatapahtuma?

Kaikki sitsit, etenkin Uusien ehtoo, varjovujut ja Itsenäisyyspäivän juhla. Meillä osataan sitsata!

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Olisin kissa.

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Pomeranian kaiketi? Olen ainakin kaikesta kiinnostunut, innostun helposti ja kiinnyn helposti ihmisiin ja yhteisöön!

Kuraattori Iikka ”IQ” Terho

Olen hallituksessa äänivallattomana jäsenenä, neuvomassa ja auttamassa hallitusta toimissaan sekä valvomassa että hallitus toimii osakunnan sääntöjen mukaisesti. Minuun voi olla yhdeydessä käytännössä mistä tahansa asiasta. Melko harvasti asiasta pelkästään minä olen vastuussa enkä tosiaan tiedä kaikesta kaikkea, mutta osaan todennäköisesti ohjata oikean ihmisen pakeille sekä antaa yleisesti neuvoa ja tukea.

Lempiosakuntatapahtuma?

Itsenäisyyspäivän juhallisuudet (osakunnalla siis)! Niissä yhdistyy hienolla tavalla fiinimmät kekkerit ja rennot sitsit. Lisäksi juhlassa on aina iloinen tunnelma kun fuksit saavat värinsä, kiitetään aktiivisia osakuntalaisia harrastusmerkeillä ja moni on täpinöissään pian alkavasta uudesta virasta osakunnalla.

Hallituksen jäsen Alina Tuominen

Toimin tänä vuonna hallituksessa yleisvaliokunnan puheenjohtajana. Yleisvaliokunta hoitaa nimensä mukaisesti ns. ”yleisiä” projekteja ja juoksevia asioita, jotka eivät selkeästi putoa muiden tonteille. Muhun voi ottaa yhteyttä jos uskoo asiansa osuvan yleisvaliokunnan laajalle vastuualueelle, mutta viestiä voi lähettää matalalla kynnyksellä myös ihan muuten vaan!

Kaikennäköinen sitsaaminen on aina super hauskaa, mutta lemppariksi osakuntatapahtumista nousee silti itsenäisyyspäivän juhla! Lempiosakuntatapahtuma?

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Hmmm, sanoisin ehkä olevani berninpaimenkoira! Olen iso, uskollinen ja hyväntahtoinen!

37 § Hallituksen kokoonpano ja vaalit

Osakunnan hallitukseen kuuluvat hallituksen puheenjohtaja, pääsihteeri, isäntä, emäntäja tiedotussihteeri. Lisäksi hallitukseen kuuluu neljä osakunnan kokouksen valitsemaa jäsentä.

”

Osakunnan säännöt

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Olisin varmaankin yorkshirenterrieri, pieni ja suloinen seurakoira, vilkas ja reipas. Saatan kyllä myös räksyttää puolustaessani reviiriäni.

Isäntä Viivi Laiho

Isäntänä olen vastuussa osakuntatiloista, Viisistä, C6 ja saunasta, niiden siisteydestä, ylläpidosta ja ulosvuokrauksesta. Huollan myös osakuntatilojen irtaimistoa ja tarpeen tullen hankin uutta. Vastaan myös yhdessä emännän kanssa juhlien tarjoilusta ja toimin osakunnan lipunkantajana. Virkani puolesta istun talousvaliokunnassa. Muhun voi olla yhteydessä oikeestaan kaiken suhteen mikä liittyy jotenkin osakuntatiloihin! Lempiosakuntatapahtuma?

Tykkään hienoista juhlista, eli vuosijuhlat menee varmaan kärkeen. On kiva saada laittaa ykköset ylle ja nähdä pukuloistoa ja paljon iloisia ihmisiä sekä monesti myös tutustua uusiin ihmisiin elämän monilta eri osa-alueilta. Lisäksi myös edustusmatkat Ruotsiin ovat olleet ikimuistoisia (parhaassa SatO-seurassa tietty)!

Emäntä Henna ”Henu” Heino

Emäntä, keittiön ylivaltias ja vastuussa osakunnan ruokapuolesta. Lisäksi Eevan rahaston asioita ja hallituksen yleisvaliokunnassa. Ota yhteyttä keittiöön tai tarjoiluihin liittyvissä asioissa!

Lempiosakuntatapahtuma?

Vuosijuhlat, koska akateemiset tanssit vievät sydämen mennessään.

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Mittelspitz, koska mun Iivana Piivana on myös.

Hallituksen jäsen Veeti Viilo

Olen hallituksen ”jämäjäsen”, ja talousvaliokunnan puheenjohtaja. Jos siis kiinnostaa osakunnan talousasiat tai tarvitsee apua raha-anomuksen tekemiseen, autan mielelläni.

Lempiosakuntatapahtuma?

Itsenäisyyspäivä tietenkin!

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Lapinporokoira. Olisihan se komeaa paimentaa poroja!

Hallituksen jäsen Siiri Ketola

Hallituksen jäsen, kansainvälisyysvastaava, yleisvaliokunta. Kv-vastaavana vastaan suhteista ystävyysosakuntiimme Ruotsissa ja Virossa. Kannattaa olla yhteydessä kv. asioissa ja muissa kuin talousasioissa.

Lempiosakuntatapahtuma?

SatOn fuksisitsit ja Itsenäisyyspäivän juhla!

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Suomenpystykorva, koska ne on mun lemppareita tällä hetkellä

Hallituksen jäsen Tytti ”Tyde” Ruusunen

Olen yksi hallituksen niin kutsutuista jämäjäsenistä. Tarkemmin vastuualueekseni valikoitui maakuntavastaavuus. Olen siis vastuussa hallituksen yhteydenpidosta ja yhteistyöstä maakunnan suuntaan. Talousvaliokunnan jäsenenä hoitelen hallituksessa talousasioita ja tulen muun muassa olemaan mukana valmistelemassa osakunnan budjettia ensi vuodelle.

Lempiosakuntatapahtuma?

Voiko tähän vastata muuta ku VVK? Tykkään myös Vujuista! Sitsit ylipäänsä.

Emmä tiedä mitään koirarotuja lol. Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Taloudenhoitaja Matias Savolainen

Taloudenhoitajana maksan kulareja!

Lempiosakuntatapahtuma?

VVK tietty!

Karjalan karhukoira. Komee ja hyvä metsästyskoira. Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

37 § Hallituksen kokoonpano ja vaalit Hallitus jakaantuu yleisvaliokuntaan ja talousvaliokuntaan.

Osakunnan säännöt

”

Tiedotussihteeri Matleena ”Madde” Kallio

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Buzzfeedin (Marshall, C. (14.9.2024).

”What Kind Of Dog Are You?”. Buzzfeed) mukaan olen labradorinnoutaja, josta en ite ole ihan varma. Haluisin ajatella että oon vähemmän kaoottinen, mutta jos kysyy mun kämppiksiltä niin pitää varmaan paikkaansa. Identifioidun kyllä enemmän todella pieneksi kissaksi.

Olen Osakunnan tiedotussihteeri, eli vastaan meidän sisäisestä, sekä ulkoisesta viestinnästä! Olen myös mukana talousvaliokunnassa, koska talous ja raha (<3). Ota rohkeesti yhteyttä, jos haluat saada viikkotiedotteeseen ja/tai someen jotain mainosta tai muuta sisältöä (esim. jos otit kivoja kuvia Osakunnan viikkotoiminnasta tai jostain tapahtumasta!) Otan mielelläni vastaan kaikkea materiaalia ja sisältöä, koska en voi yksin olla SatO:n influencer!

Lempiosakuntatapahtuma?

Olen iso tanssin, kesän, skumpan sekä kivojen mekkojen ystävä, joten vastaan luonnollisesti että kesäillan tanssit! Aivan IHANA tapahtuma, rento mutta silti arvokas ja kaikilla on aina ihan sika hauskaa! Koko tapahtumassa on jotain tosi nostalgista sekä yhteisöllistä. Kesää ja tansseja odotellessa! Muita hyviä on itsenäisyyspäivän sitsit, sekä olen tykännyt kaikkien toimikuntien järkkäämistä excuista.

Sanoiko joku some?

Satakuntalainen Osakunta löytyy sekä Instagramista että TikTokista nimellä @satolaiset

Päätoimittaja Karoliina ”Karo” Vaakanainen

Toimin Karhunkierroksen päätoimittajana. Päätoimittajalla on hallituksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus eli toisin sanoen, en voi äänestää. Muhun voi olla yhteydessä, jos sua kiinnostaa purkaa luovuuttasi kirjoittamisen tai ihan vaikka vaan meemeilyn muodossa. Kaikenlaiset idikset on tervetulleita, yhdessähän tätä tehdään ja meillähän taitaa olla sama suunta.

Lempiosakuntatapahtuma?

Ehdottomasti vuosijuhlat!

Jos saisit olla mikä tahansa koirarotu, mikä olisit ja miksi?

Vallan vahtikoiran lisäksi annan kuulemma dobermann-energiaa, joten mennään sillä.

vuoden 2025 karhuviesti

Kohta 371 vuotta täyttävä Satakuntalainen Osakunta on päässyt näkemään maakuntamme monet vaiheet. Tästä syystä osakunta katsookin maakuntaansa usein sen vanhojen rajojen mukaisesti. Osakunnan kuntavieras vuonna 2025 onkin Sastamala, joka pitkälti on historiallista Satakunnan maakuntaa.

KUNTAVIERAIDEN kutsuminen on ainutlaatuinen piirre juuri Satakuntalaisessa Osakunnassa, jollaista ei muista Helsingin yliopiston osakunnista löydy. Vuosittain osakunnan kokous päättää kutsua jonkin kanta-alueensa kunnan kuntavieraaksi. Kuntavieras saa erityistä huomiota osakunnalla pitkin vuotta ja jäsenille syntyy aina erityinen side kunkin vuoden kuntavieraaseen. Järjestelmä takaa, että osakunnan ja sen jäsenten huomio ei keskity vain maakunnan suurimpiin kuntiin vaan jokainen saa vuorollaan paikan parrasvaloissa koostaan, sijainnistaan tai elinkeinorakenteestaan huolimatta. Tämä vahvistaa osakunnan sidettä koko maakuntaan ja muistuttaa sen jokaisen palasen tärkeydestä.

NYKYPÄIVÄNÄ kuntavieras liitetään usein paluumuuton edistämiseen. Korkeakoulutettujen paluu takaisin synnyinsijoilleen onkin maakunnan ja kaikkien suurten asutuskeskusten ulkopuolisten kuntien etu. Koulutus mielletään usein Suomen suurimmaksi vahvuudeksi ja jotta voimme kansakuntana menestyä tarvitaan koulutettuja ihmisiä jokaisessa maamme kolkassa. Osakunta vieraileekin kuntavieraansa luona kuuntelemassa sen päättäjiä ja elinkeinoelämän vaikuttaja, jonka kautta moni jäsenemme saa tietoa mahdollisista tulevaisuuden työpaikoista.

PALUUMUUTON ohella kuntavieraaseen keskittyminen monipuolistaa ja rikastuttaa kuvaa maakunnasta, sen kulttuurista ja historiasta. Liki 400-vuotias osakunta on päässyt elämään yhdessä maakuntamme kanssa kaikki nämä vaiheet ja vielä nykypäivänäkin haluamme olla osa maakuntaa sen jokaisella osa-alueella.

OSAKUNTA odottaakin innolla mitä kaikkea kuntavirerasvuosi Sastamalan kanssa tuo tullessaan. Vaikka modernit maakuntien rajat ovat siirtäneet Sastamalan ja monet siihet liittyneet kunnat pois Satakunnasta, tämä karhuviesti kulkee osakuntalaisen kantamana Säkylästä Sastamalaan keltaisena lainehtivien peltojen ja sinisen taivaan luokse.

Helsingissä 10.2.2025

Iikka Terho, kuraattori

Emma Miikkulainen, hallituksen puheenjohtaja

Karhuviesti on Satakuntalaisen Osakunnan vuosittain välitettävä viesti satakuntalaisille. Viesti luetaan Karhuhiihdon yhteydessä kuntien edustajille.

tekoäly vastaan aito äly –kannattaako mitään enää tehdä itse?

Tekoälyn matka kohti tiedonhaun huippua on ollut jatkuvassa nousukiidossa jo muutaman vuoden ajan. Alati kehittyvät suuret kielimallit puskevat tietään kansan pääasialliseksi tiedonhakumenetelmäksi. Nykyään nettihaun sijaan apua kysytään ensin omalta suosikkikielimallilta.

VERTTI LINHO VILMA STENIUS

Satakunnan Kansan jutussa kerrottiin opettajan testanneen tekoälyn suoriutumista matematiikan ylioppilaskirjoituksissa; Laudaturin arvoinen suoritus tekoälyltä herättää kysymyksiä. “Miksi opiskella enää mitään, kun asiaan kuin asiaan saa “ammattimaisen” vastauksen hetkessä? Ovatko suuret kielimallit jo ohittaneet tulevaisuutemme lahjakkaat akateemikot – tämänhetkiset opiskelijat?” Näihin kysymyksiin lukija pääsee etsimään vastauksia tämän jutun kautta.

“Oletko aina miettinyt onko kuu juustosta, törmääkö Andromeda Linnunrataan, mistä maailmankaikkeus alkoi, mikä avaruus on tai jotain muita syntyjä syviä kotiuniversumistanne?” toimitus kysyi osakuntalaisilta ja sai vastauksena(*) muutamia kysymyksiä, jotka esitettiin sekä tekoälylle, tähtitieteen opiskelijoille että väitöskirjatutkijoille. Suurena kielimallina tässä testissä toimii Microsoft Copilot eli tuttavallisemmin MicCo. Tulevien kysymysten ja vastausten pohjalta lukija voi itse päätellä, kuinka turhaa on enää opiskella.

Kun kerran tähdet on niin painavia niin miksi ne eivät putoa taivaalta?

Väitöskirjatutkija:

“Tähdet ovat koko ajan putoamisliikkeessä.“

Opiskelija:

“Mielenkiintoinen kysymys! En tiedä saisinko kertoa tätä (muuan tähtitieteilijä joutui tästä kerran vaikeuksiin kirkon kanssa), mutta Maa kiertää Aurinkoa. Niin, emme olekaan kaiken keskipiste! Tällöin Auringolla on itseasiassa suurempi vaikutus meihin kuin meillä Aurinkoon. Tähdet taas sijaitsevat meistä liian kaukana vaikuttaakseen meihin merkittävällä tavalla. Ellei sijaitse riittävän lähellä jotain kappaletta, jolla on suuri painovoima, on sinne suoraan tippuminen hieman fysiikan lakien vastaista, mutta siihen liittyy monimutkaisia asioita, joita en nyt jaksa selittää sen tarkemmin. Mutta älä huoli, tähtiä ei ala ainakaan vielä tippumaan meidän niskaamme! “

MicCo:

“Tähdet eivät putoa taivaalta, koska ne ovat avaruudessa, missä ei ole ylä- tai alapuolta kuten maapallolla. Tähdet pysyvät paikoillaan painovoiman ja niiden oman massan tasapainon ansiosta. Ne kiertävät galaksin keskustaa ja ovat osa suurempaa kosmista järjestelmää.”

Mitä magneetit on ja miten ne toimii?

Väitöskirjatutkija:

“Kukaan ei tiedä.“

Opiskelija:

“Magneetti on kappale joka vetää toisia magneettisia kappaleita puoleensa. Magneetin ympärillä on magneettikenttä, joka muodostuu kahden erimerkkisen navan välille. Erimerkkiset navat vetävät toisiaan puoleensa, jolloin ne voivat esimerkiksi tarttua toisiinsa kiinni. Fun fact: myös tähdillä, planeetoilla ja esimerkiksi asteroideilla on magneettikenttiä, joten ne ovat siis isoja magneetteja! Periaatteessa siis myös Aurinko ja Maa voisivat tarttua toisiinsa kiinni, mutta Maa varmaankin tuhoutuisi.”

MicCo:

“Magneetti on esine, joka tuottaa magneettikentän. Magneetit vetävät puoleensa ferromagneettisia materiaaleja, kuten rautaa, nikkeliä ja kobolttia. Magneetit toimivat, koska niiden atomien elektronit ovat järjestäytyneet siten, että ne luovat yhtenäisen magneettikentän.”

Kuva: Beattie et al (2024). https://arxiv.org/pdf/2405.16626. Miksi peili kääntää vasemman ja oikean mutta ei ylä- ja alasuuntaa?

Väitöskirjatutkija (lyö ensin pöytää vihaisena):

“Peilit ei v*ttu käännä mitään s**tana!”

Opiskelija:

“Peilit ovat siinä mielessä vähän tyhmiä, että ne eivät peilaa ylä- ja alasuuntaa automaattisesti, mutta vastaavan efektin voi saada aikaan kahdella peilillä, kun ne asettaa noin 45 asteen kulmaan ja katsoo toisen peilin kautta toisesta peilistä (omg oon ylösalaisin). Tätä saattaa tapahtua esimerkiksi peiliteleskoopeissa, kuten Cassegrain teleskoopissa, sillä siinä kohteesta saapuva valo peilataan pää- ja apupeilin kautta havaintolaitteeseen tai havaitsijan silmään.“

MicCo:

“Peili ei oikeastaan käännä vasenta ja oikeaa, vaan se kääntää etu- ja takasuunnan. Kun katsot peiliin, näet itsesi ikään kuin joku toinen henkilö katsoisi sinua suoraan edestäpäin. Tämä luo illuusion, että vasen ja oikea ovat vaihtaneet paikkaa, vaikka todellisuudessa peili vain heijastaa kuvan etu- ja takasuunnassa.”

Miksi Auringonpurkauksia tapahtuu, ja tapahtuuko vastaavia purkauksia muilla tähdillä?

Väitöskirjatutkija:

“Vastaavia tapahtuu muilla tähdillä ja ne tapahtuu magneettisen rekonnektion takia, jota kukaan ei ymmärrä.”

Opiskelija:

“Voin 100% varmuudella sanoa, että purkauksia ei tapahdu muilla tähdillä, sillä Aurinko on niin uniikki kohde, että sen tutkiminen ei ole tähtitiedettä vaan osa avaruusfysiikkaa.”

MicCo:

“Auringonpurkauksia tapahtuu, kun Auringon magneettikentässä varastoitunut energia vapautuu äkillisesti. Tämä tapahtuu yleensä Auringon pinnan aktiivisilla alueilla, joissa on voimakkaita magneettikenttiä. Kyllä, vastaavia purkauksia tapahtuu myös muilla tähdillä. Näitä kutsutaan tähtien leimahduksiksi tai supersoihduiksi. Auringon kaltaisissa tähdissä tällaisia purkauksia tapahtuu keskimäärin kerran vuosisadassa.”

Kuinka paljon länteen on mentävä, jotta päästään itään?

Väitöskirjatutkija: “Riippuu millä leveyspiirillä oot.”

Opiskelija:

“Länteen tulee mennä niin kauan, että saavuttaa idän. Tämä on helppoa maapallolla, sillä itä tulee lopulta lännestä vastaan, mutta mahdotonta avaruudessa, koska avaruus on ääretön ja länteen mentäessä mennään koko ajan enemmän länteen (paitsi jos uskoo avaruuden olevan pallo, jolloin itä tulisi taas vastaan). Toki ennen länteen lähtöä voisi vain kääntyä paikallaan 180 astetta ja mennä suoraan itään.”

MicCo:

“Jos jatkat matkaasi länteen tarpeeksi kauan, saavut lopulta itään, koska maapallo on pyöreä. Tämä tarkoittaa, että voit matkustaa ympäri maapallon ja päätyä takaisin lähtöpisteeseesi.”

Kuva: NASA Hubble Space Telescope

Mikä voisi olla mielekäs lemmikkikvasaari metsähovin lautasella tarkasteltavaksi?

Väitöskirjatutkija:

“Kvasaarien nimet on tota liian vaikeita mulle lausuttavaks, joten mä en pysty vastaaman tähän kysymykseen.”

Opiskelija:

“Ehdottomasti SDSS J1430+1339 tai söpömmältä nimeltään Teacup galaxy! Se näyttää teekupilta ja sopii hyvin yhteen Metsähovin pikkuisen asetin kanssa.”

MicCo:

“Kvasaari on erittäin kirkas ja kaukainen aktiivinen galaksin ydin, joten se ei valitettavasti sovi lemmikiksi. Jos etsit mielekästä lemmikkiä, suosittelen harkitsemaan esimerkiksi koiraa, kissaa, kania tai akvaariokaloja. Ne voivat tuoda paljon iloa ja seuraa elämääsi.“

Missä kohtaa saunan lauteita on kuumin kohta istua juuri löylyn heiton jälkeen ja miksi?

Väitöskirjatutkija:

“Mä sanoisin, että täysin vastakkaisesta nurkasta siitä kiukaasta, mutta riipuu siitä missä ovi on, koska ovi vaikuttaa siihen asiaan.”

Opiskelija:

“Varmaan siellä kaikista kauimpana. Tähän liittyy kaikkea ilma- ja lämpöjuttuja, mutta älkää kysykö minulta, en ole termofyysikko.”

MicCo:

“Saunan ylimmillä lauteilla on yleensä kuumin kohta istua juuri löylyn heiton jälkeen. Tämä johtuu siitä, että kuuma höyry nousee ylöspäin, jolloin ylimmät lauteet saavat eniten lämpöä. Lisäksi löylyvesi höyrystyy kiukaalla ja leviää saunan yläosaan, mikä lisää kuumuuden tunnetta siellä.”

Kuva: Unsplash / Anne Nygård

*Vastausten oikeellisuuteen toimitus ei ota kantaa. Toimitus kuitenkin kannustaa lukijoita keskustelemaan aiheista, sillä vilkas mielikuvitus ja tiedonjano ovat parhaita lääkkeitä ajattelua lamauttavia robotteja vastaan. Esimerkiksi saunan kuumimman paikan voi kokeellisesti määrittää vaikkapa viikottaisella saunavuorolla. Toimitus ei kuitenkaan suosittele kiukaalle istumista.

kuolemattomat

”Elämä on paljon parempaa ku ei mieti rahaa.”

Isäntä

Miksu: ”Mikä on teidä lempi eläin?”

Viivi: ”Kissa”

Taneli: ”Maukka”

Rauman huoneessa käydään useita eri keskusteluja samaan aikaan

”Vaasa on Taka-Töölössä, vai pystytteks te oikeesti nimeen missä Taka-Töölö loppuu?”

Taneli pohtii Taka-Töölön rajausta Raumassa

”Miksi kohtelet kaltoin kenkälusikkaani mun?”

Sam huomatessaan kenkälusikkansa olevan vääntynyt

”Kyl tää lyöminen on vaa hyvä”

Laulunjohtaja Miksu QVK:ssa

”Me kuraattorit perimme toisiltamme asioita, minä sain

Timolta koronan”

Emeriikka QVK:ssa

”Olkaa napakoita ja survokaa” Ester ohjastaa kuraattorin palkitsemista

”Tälläst kukkaloistoo ei ol nähty muutaku ylioppilail ja hauta-arkul”

Civis Eero Hakala kukittaessaan väistyvää kuraattori emeriitta Maria Djakonovskia

”Mua yllätti toi esinahka”

Laulunjohtaja Mikaela QVK:ssa

”Miksun eka laulunjohto meni nii hyvin et mää sain iha viestin et punschen har kommit”

Olli QVK:n jatkoilla

”Pidettiin meidän pikkusiskolla tämä ihmiskoe”

Mäkipää liittyy keskusteluun QVKn jatkoilla

”Jotkut pitävät sitä pakkopullana. Tai no, onhan se pakkopullaa kun muuten joudut vankilaan.”

Mäksy torstaituokiossa

”Niin pieniä runebergintorttuja että tarvii lukulasit ku kattoo”

Eero tarkastelee Miksun taskusta vetämiä runebergintorttuja

”Kuraattori vaihdetaan neljä kertaa harvemmin ko auton renkaat”

Eero Hakala, QVK

”Sam ur shoving your stick into me” Stephen during VVK, no context given

”Täs tapaukses en oo active as in fitness, mut oon aktiivinen muuten”

Venla-Ilona uusii CVtään

”Oletko äpärä vai ystävä?”

Mikaela kysyy Samuelilta kumpaan burgeriravintolaan kaksikko menee syömään

”Mmmhhh, breast cancer”

Super Bowl -mainokset kiinnostaa kuolemattomat

kuolemattomat

”Mäyrä on eläinmaailman karviainen. Molempia tulee ajateltua tosi harvoin.”

Taneli Raumahuoneessa

Miksu: ”Eiks lupiini oo hallusinogeeni?”

Heidi: ”Se on myös hyvä proteiinin lähde!”

Hyvät makrot hinnalla millä hyvänsä

”Tää on tämmöne paksu ja pieni”

Emännän Ikea-ostest

”Kuinka monta isäntää tarvitaan rakentamaan jakkara?

Neljä.”

Emäntä Heino nojatuolissa kun isännät Laiho, Hakala, Honkanen ja Terho pohtivat ikea-jakkaran sielunelämää

”Nyt näkyy taas kaikki, voi perhana”

Kuraattori Iikka osakunnan kokouksessa etsiessään oikeaa powerpointia

IQ: Avataan keskustelu.

Isäntä Laiho: ”Hyvä ässät!!!”

Isäntä Laiho *hiljempaa*: ”... ja hyvä ciivikset”

IQ: ”Suljetaan keskustelu”

Ansiomerkkien myöntämisen jälkeinen keskustelu helmikuun kokouksessa

”Miks piti lähteä opiskelemaan akateemisesti haastavaa alaa ku nyt se akateemisesti haastaa mut?”

Civis Vilma, hieman väsynyt viiden tunnin videopuhelu

”Voinko lainaa sun raamattua et pääsen lukee raamattupornoa?

Henkilö, jolla on kova hinku päästä lukemaan laulujen laulua

”Pitäiskö mennä kotiin?” ”Miks?”

”No sitä mäki täs mietin, et miks mun pitäis

mennä kotiin ku mä voin olla täs”

Venla-Ilona pohtii kotiin lähtemistä viisissä (”piti vaan kävellä viisin läpi”)

”Kannatan uusia tapoja haudata ihmisiä...”

Emäntä Henna

Mikaela: ”otetaak muijal vai ilma?”

Samuel: ””Muijal muijal, todellaki. Hieno muija.”

Laulunjohtajat Lindberg keskustelevat vuosijuhlan laululäsyn estetiikasta

Alina: ”Mun pitäis vaa keksii jotain, mitä mä pistän sinne”

Emma: ”Kokaiinii”

Juhlatoimikunnan kokous

Kiusaaminen ja homoseksi on melkein sama asia”

Aino Paunikallio okissa

”Te ootte glorified leikkipuisto, ette mikään vitun mafia”

civis Jääskeläinen, koska Leo’s leikkimaan työpaikkailmoituksessa arvostetaan lojaaliutta

”Olis eeppistå kuolla Töölössä, jäädä raitiovaunun alle niin kuin sankari”

Olavi pohtii parasta paikkaa kuolla karhuhiihdossa