PPY_1_2026

Hyödynnä maksuttomia palvelujamme

Sparraamme sinua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Varmistamme, että tarjolla on ajankohtaista tietoa, aktiivisia verkostoja sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö.

ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT

• liikeidea ja yrityksen perustaminen

• starttiraha

• startup-toiminta

OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI

• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat

• kansainväliset osaajat

• rekrytoinnin tuet

• kesätyöllistäminen

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

• yritysrahoitus

• maksuttomat valmennukset

• vienti ja kansainvälistyminen

• omistajanvaihdokset

• muutosturvapalvelut

UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

• digitaalinen liiketoiminta

• vihreä siirtymä

• hiiliviisas kiertotalous

• innovaatiopalvelut

• designmenetelmät

SIJOITTUMISPALVELUT

• toimitilat ja yritystontit

• investointimahdollisuudet

Osallistu tapahtumiin ja valmennuksiin

TOIMIALAPALVELUT

JA VERKOSTOT

• toimialakohtainen kehittäminen

• vienti- ja messumatkat

• klusteritoiminta

• Oulun innovaatioallianssi

Lue lisää: businessoulu.com

BusinessAsema

p. 08 558 55810

Uusikatu 52, 90100 Oulu businessasema.com tapahtumat.businessoulu.com

Pk-yritystenkasvueivoiolla yhdenrahoitusluukunvarassa

MARJOKOLEHMAINEN

Toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Suomessa pk-yrityksen kasvun rahoitus kulkee yllättävän usein yhtä reittiä pitkin. Kun yrittäjä hakee rahoitusta investointiin, kansainvälistymiseen tai kasvuun, ensimmäinen ovi on pankki. Usein se on myös käytännössä ainoa realistinen vaihtoehto.

Jos pankkilaina ja vakuudet eivät riitä, vaihtoehtoja ei Suomessa ole yhtä laajasti kuin monissa verrokkimaissa. Tämä ei ole yrittäjän valinta vaan meidän rahoitusjärjestelmän rakenne.

Monessa muussa maassa yritys rakentaa rahoituspaketin useasta lähteestä. Pankin rinnalla toimivat pääomasijoittajat, kasvurahastot, joukkorahoitus, private credit rahastot sekä erilaiset välirahoituksen muodot. Yritys voi yhdistää velkaa ja omaa pääomaa tilanteen mukaan. Se tekee kasvun rahoittamisesta joustavampaa ja riskin jakamisesta laajempaa.

Suomessa järjestelmä on edelleen vahvasti pankkivetoinen. Finnveran kaltaiset instrumentit

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät!

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat

Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti

Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti

Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen

Kustantaja: Kaleva365 Oy

Paino: Botnia Print

Taitto: Kaleva365 Oy

Myynti: puh. 08 5377 180, yrityksille@kalevamedia.fi

tukevat yrityksiä tärkeällä tavalla, mutta niiden keskeinen tehtävä on usein täydentää pankkirahoitusta esimerkiksi takauksilla. Käytännössä suuri osa yritysrahoituksesta kulkee edelleen pankkikanavan kautta.

KANSAINVÄLINEN vertailu tekee eron näkyväksi. Yhdysvalloissa pääomamarkkinat ovat huomattavasti Eurooppaa laajemmat, ja kasvuyritysten rahoituksessa riskipääoma ja erilaiset velkarahastot ovat arkipäivää. Ruotsissa kotitalouksien laaja sijoittaminen rahastoihin ja osakkeisiin luo vahvan kotimaisen sijoittajapohjan kasvuyrityksille. Tanskassa taas julkiset rahoitusinstrumentit yhdistävät lainoja, pääomasijoituksia ja takauksia samaan kokonaisuuteen. Suomessa pääomia ei välttämättä ole vähemmän. Keskeinen ero on siinä, että ne kanavoituvat yritysten kasvuun kapeamman rahoituskanavan kautta.

Tällä on merkitystä erityisesti

kasvua hakeville pk-yrityksille. Yritys, joka haluaa rakentaa vientiä tai skaalata liiketoimintaansa nopeasti, tarvitsee usein useita rahoituslähteitä eri vaiheissa. Alkuvaiheessa tarvitaan riskipääomaa, kasvuvaiheessa välirahoitusta ja kansainvälistymisessä usein usean rahoittajan yhdistelmää. Rahoituksen saatavuus on viime vuosina myös vaikeutunut erityisesti alkavilla yrityksillä ja uutta kasvua hakevilla yrityksillä. Kun pankkien luotonanto kiristyy, siitä voi pahimmillaan tulla kasvun pullonkaula. Silloin investointi ja kasvu jäävät tekemättä.

SUOMEN talous tarvitsee lisää kasvuyrityksiä, vientiä ja investointeja. Siksi yritysrahoituksen putkea on pakko leventää. Tarvitsemme vahvemmat pääomamarkkinat, enemmän kasvurahastoja ja uusia vaihtoehtoja pankkilainan rinnalle. Myös julkisten rahoitusinstrumenttien roolia kannattaa tarkastella niin, että ne täydentävät

Suosikotimaista jakulutapaikallisesti

JANARBELIUS

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen jäsen

Kun teemme arjen valintoja, ostamme palveluja, tilaamme tuotteita tai valitsemme yhteistyökumppanin, teemme samalla päätöksiä siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme. Valitsemalla kotimaisen ja paikallisen vaihtoehdon tuemme paitsi yrittäjiä myös oman pohjoisen alueemme elinvoimaa.

Pohjois-Pohjanmaalla toimii tuhansia yrityksiä, jotka työllistävät paikallisia ihmisiä ja rakentavat alueemme tulevaisuutta. Jokainen paikallisesti käytetty euro kiertää alueella useita kertoja – sillä maksetaan palkkoja, mahdollistetaan uusia investointeja ja tuetaan paikallisia palveluita. Siksi paikallisen yrityksen valitseminen ei ole vain ostos vaan se on investointi omaan kotiseutuun.

SUOMALAISEN työn suosiminen on myös vastuullinen valinta. Kotimaiset yrityksemme toimivat tiukkojen säädösten ja laatukriteerien mukaan ja niiden toiminta on läpinäkyvää. Kun valitsemme suomalaisen palvelun tai tuotteen, tiedämme paremmin, mistä se tulee ja millaisissa olosuhteissa se on tuotettu. Temusta, Sheinistä sekä muista ulkomaisista verkkokaupoista tilatussa tuotteissa tämä harvoin, jos koskaan toteutuu.

Paikallisen yrittäjyyden tukeminen ei vaadi suuria tekoja. Usein

markkinaa nykyistä monipuolisemmin. Pankkirahoitukseen kohdistuva mahdollinen kotikutoinen lisäsääntely on purettava välittömästi.

Pk-yritykset muodostavat suomalaisen talouden perustan. Niiden kasvua ei kannata rakentaa järjestelmälle, jossa lähes kaikki kulkee yhden rahoitusluukun kautta. Yrittäjänkin kannattaa nyt valppaana tutkia kaikki muutkin mahdollisuudet, joita on kuitenkin jonkin verran olemassa. Talous kasvaa silloin, kun rahoitusta on tarjolla useasta suunnasta ja yrityksellä on todellinen mahdollisuus valita.

se tarkoittaa pientä arjen päätöstä. Syödään lähellä tuotettua ruokaa, valitaan lähialueen yritys verkkokaupan sijaan, tilataan palvelu paikalliselta toimijalta tai suositellaan tuttavalle oman alueemme yrittäjää. Nämä pienet valinnat muodostavat suuren vaikutuksen, kun tarpeeksi moni tekee niitä.

ELINVOIMAINEN pohjoinen syntyy yrittäjyydestä, työstä ja varsinkin yhteistyöstä. Kun suosimme kotimaista ja kulutamme paikallisesti, pidämme huolta siitä, että alueemme yritykset voivat kasvaa, työllistää ja kehittää toimintaansa.

Loppujen lopuksi kyse on yhteisestä valinnasta! Pidämmekö eurot lähellä vai annammeko niiden valua suoraan kansainvälisten suuryritysten taskuun. Kun valitsemme paikallisen yrittäjän, valitsemme samalla vahvemman ja elinvoimaisemman PohjoisPohjanmaan.

Kasvua

ja uutta elinvoimaa

Hailuotoon

sivut 14–15

Cactos pisti sähkökuviot uusiksi

Kempeleläinen Cactos varastoi ja käyttää sähköä uudella tavalla. Asiakas voi käyttää varastoitua sähköä silloin, kun sähkön hinta on korkeampi tai myydä, kun se on kannattavinta.

PPY valmis auttamaan vientihankkeissa

Yritys voi kasvaa kansainvälistymisestä. PPY on valmis osallistumaan konkreettisen kokonaisuuden rakentamiseen ja hakemaan mikro- ja pk-yritysten vientihanketta, jos pk-yritykset siitä kiinnostuvat.

Hyvät neuvot auttavat yrityksiä kasvuun Yritysideaa kannattaa esitellä Oulun Seudun Uusyrityskeskuksessa jo ennen yrityksen perustamista. Neuvontaa saaneet yritykset kasvavat nopeammin ja työllistävät enemmän.

13 18 22

Osta tai myy yritys

Joka toinen Pohjois-Pohjanmaalla toimiva yrittäjä on miettinyt yrityksensä myyntiä. Yrityskaupan suunnitteluun saa tukea Pohjois-Pohjanmaan Yritysmarkkinoilta Oulussa 25. huhtikuuta.

Oulun Yrittäjät paras paikallisyhdistys Oulun Yrittäjät valittiin vuoden 2025 Suomen parhaaksi paikallisyhdistykseksi. Palkinnon perusteluina on vahva kasvu, monipuolinen edunvalvonta ja laaja-alainen jäsenistö.

Vastuullisuusosaamista yrityksiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ovat aloittaneet Vastuullisuuden voima -hankkeen. Sen tavoitteena on lisätä pk-yritysten vastuullisuusosaamista.

SEURAA

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 3200 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit X: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@pohjois_pohjanmaan_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

YRITTÄJÄT KYSYY

Miten Oulu2026 näkyy yrityksessäsi?

Miten Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi on lähtenyt liikkeelle yrittäjän näkökulmasta? Miten aiot hyödyntää kulttuuripääkaupunkivuotta omassa yritystoiminnassasi?

KOONNUT:

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Yrittäjien tapahtuma olisi kiva

Oulu on saanut kivasti näkyvyyttä eri medioissa ja toivon tämän myös jatkuvan. Tuntuu, että paikalliset mediatkin ovat enemmän kiinnostuneita meistä oululaisista yrittäjistä ja Oulun tapahtumista.

Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi on yleisesti ottaen positiivinen ja vaateliikkeessäkin on näkynyt kotimaisia turisteja.

Meillä on myynnissä Oulu-tuotteita ja omissa näytöksissämme mainitaan kulttuuripääkaupunkivuosi markkinointimielessä. Yhteinen yrittäjien tapahtuma olisi myös kiva toteuttaa vielä tämän vuoden aikana, jos löydetään yhteisiä intressejä. Siitä on ollut jo verkostoissa puhetta.

Riikka Pesämaa Pikku-Riikka

Enemmän ulkomaalaisia asiakkaita

Yrityksemme ravintolat Pannu ja Puistola ovat mukana Oulu 2026:ssa Arctic Food Lab yritysten joukossa ja elokuussa olemme mukana Kesäillan kattauksessa.

Kivijalassa ei ole näkynyt isompia liikehdintöjä asiakasvirtauksissa, joiden olettaisi johtuvan kulttuuripääkaupunkivuodesta. Poikkeus oli avajaisviikonloppu, jolloin kaupungissa oli selkeästi paljon väkeä.

Merkillepantavinta on ollut ulkomaalaisten asiakkaiden selkeä kasvu arjessa. Oululaiset käyttävät ravintolapalveluja pääosin viikonloppuisin, jolloin ravintolat ovat täynnä. Arkeen kaivattaisiin lisää pöhinää. Suuret odotukset on, että kulttuuripääkaupunki vuosi näkyisi paremmin asiakasvirtoina. Ehkä se tapahtuu, kun mennään kevättä kohti ja kesää.

Sari-Helena Forsman Ravintola Puistola ja Pannu

Yhteistyötä ja alueellista tunnettuutta

Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy vahvasti WTF Designin arjessa. Olemme mukana pohjoisen ruokakulttuuria esiintuovassa Arctic Food Lab -kokonaisuudessa suunnittelemassa paikallisten tuotteiden pakkauksia sekä rakentamassa AFL-brändin näkyvyyttä myymäläympäristöissä. Olemme rakentaneet hyvin erilaisista tuotteista visuaalisesti yhtenäisen tuoteperheen, joka tuo esiin pohjoisen lähituottajia yhteisen kattobrändin alla. Lisäksi meillä on työn alla Oulu2026-verkoston kautta tulleita tuotantoja, joissa pääsemme näyttämään osaamistamme brändinrakennuksessa ja videotuotannoissa. Vuosi on lähtenyt siis hyvin liikkeelle. Olemme rakentaneet yhteistyötä jo viime keväästä lähtien ja osallistuneet säännöllisesti Oulu2026:n tilaisuuksiin. Aktiivinen mukanaolo kulttuuripääkaupunkivuodessa vahvistaa yrityksemme alueellista tunnettuutta ja tukee asemaamme alueellisessa markkinassa.

Sanna Paakkonen

WTF Design Oy

Positiivinen lähtölaukaus

Kansainvälisten matkailijoiden määrä Oulussa on kasvanut tänä talvena merkittävästi, ja safaripalveluiden kysyntä suorastaan yllätti meidät. Omatoimimatkailijoiden mukaan syy tulla maailmalta juuri Ouluun on kulttuuripääkaupunkivuosi sekä kaupungin kansainvälisessä mediassa saama näkyvyys. Yllätykseksemme matkailijoita saapui Ouluun jo talvella, sillä olimme odottaneet kävijämäärien kasvua erityisesti kesäkaudelle. Luotamme siihen, että kansainvälisten matkailijoiden määrä on korkea myös kesällä ja koko loppuvuoden. Tämän vuoksi varmistamme, että meillä on riittävästi välineitä ja henkilöstöä, sekä hyvä saatavuus myös omatoimimatkailijoille, erityisesti online-varauskanavissa. Otamme vastaan matkanjärjestäjävierailijoita ja esittelemme heille aktiivisesti toimintaamme, jotta saisimme varauksia myös tuleville vuosille. Meille kulttuuripääkaupunkivuosi on ei ole määränpää, vaan pikemminkin lähtölaukaus kansainvälisen matkailun kasvulle Oulussa.

Jarkko Auno

Nallikari Safaris

Toivottavasti vilkastuu kesää kohti

Oulu2026 ei ole vielä kovasti näkynyt, mutta kesää kohti odotan vilkastumista. Odotukset olivat isot ajavaisviikonvaihteessa, mutta tapahtumien tuoma vetovoima ei vielä ole niin konkreettisesti näkynyt. Kesää kohti on kovat odotukset ja yhteistyökumppaneillemme Italiaan markkinointia on tehty.

Etukäteen on puhuttu, että vuosi tuo kulttuuria kaikille, niin toivon, että se todella toteutuu. Yrityksemme on Rotuaarilla keskeisellä paikalla, joten toivon, että Rotuaarin lavalla tapahtuu paljon.

Olemme kiinnostuneet yhteistyöstä kulttuurin ja taiteen yhdistämisestä myös liikkeessämme. Sijaitsemme tuomarien talossa ja sen historiallinen ja arkkitehtuurinen tarina voisi kiinnostaa matkailijoita.

Marjo Huttu Fulari

Vilskettätorikahvilassa

Kauppatorin

tapahtumat ja kehittäminen vilkastuttavat torin yrittäjän arkea ·

Normaalisti kesäisin auki oleva kahvilamakasiini on ollut auki enemmän tänä talvena. Kauppatorilla pidettävät tapahtumat vilkastuttavat torin yrittäjän arkea.

Kauppatorin kahvilamakasiinin alkuvuosi on ollut tavallista vilkkaampi, kertoo kahvilan yrittäjä Arto Hyväri

”Ei monestikaan ole ollut näin paljon ihmisiä. Yleensä vappuna on näin paljon porukkaa. Kulttuuripääkaupungin avajaisviikonloppu oli valtavan hyvä meille.”

Kulttuuripääkaupungin avajaisten lisäksi tapahtumat kuten Citylätkä ja Polar Bear Pitching ovat tuoneet torille normaalia enemmän vilskettä.

Väenpaljous on toivottu muutos edelliseen heikohkoon kesään nähden.

Torin laiturin remontti ja hotellin keskeneräinen rakennustyömaa jättivät kahvilan vaikeasti saavutettavaksi.

”Laiturista tuli tosi hieno. Hotellikin valmistuu ensi kesänä, uskon että se tuo meille asiakkaita lisää”, Hyväri ennustaa.

Toiveikkaanatorin kehityksestä

Torikahvilan menekkiin vaikuttaa vahvasti sesonki ja torilla olevat tapahtumat. Kahvilan kannattavimmat ajat ovat yleensä lämpiminä kuukausina.

”Säätiedotuksia katsotaan monta kertaa päivässä. Elävää musiikkia on patiolla, kun aurinko paistaa, säävarauksella”, Hyväri kertoo.

Makasiininhistoriaja tulevaisuus

Kulttuuripääkaupungin avajaisviikonloppu oli valtavan hyvä

meille.

Arto Hyväri Kauppatorin Kahvilamakasiinin yrittäjä

Parempi sesonki on kauppahallin kahvilalla, joka on toiminut makasiinikahvilan yrityksen rinnalla viiden vuoden ajan. ”Me tehdään makasiinilla sinne joka aamu munkit.”

Tori kehittyy jatkuvasti. Pitkään rakenteilla olleisiin torihotellin tiloihin avataan uusi ravintola ja kirjaston viereen rakennettavan tor-

nihotellin rakennusprojekti nytkähti eteenpäin.

Hyväri ei jännitä uusien kohteiden avautumisen aiheuttavan kilpailua, vaan hän päinvastoin odottaa kehityksen tuovan omille yrityksilleen lisää asiakkaita.

”Ehkä hotelli tuo torille elämää talvella, niin on motivaatiota pitää kahvilaa auki”, Hyväri miettii.

Vuonna 1998 perustetun kahvilan punainen makasiinirakennus on jo melkein kaksi sataa vuotta vanha.

Alun perin 1834 siirtomaatavaramakasiiniksi rakennettu punainen pirtti on toiminut vilja-aittana, sokeri- ja kahvivarastona sekä Kalevan paperivarastona.

Tänä päivänä kahvilan ja terassin lisäksi rakennuksessa on tilaussauna ja kokouskabinetti.

Kahvilassa toimii noin 15 työntekijää kesäisin. Ei ole ennenkuulumatonta, että yrittäjän näkee tiskin takana töissä. Hyväri kuvailee olevansa luonnostaan hyvä asiakaspalvelija.

”Kun teet samoja töitä kuin muutkin työntekijät, niin he moti-

voituvat siitä. Tulee hyvä henki työyhteisöön”, Hyväri kertoo. Yrittäjän kokemus kalakaupassa työskentelystä varmistaa sen, että kahvilassa myytävät lohi- ja siikaleivät ovat tuoreita ja laadukkaita. Hyväri toimii yrittäjänä kahvilassa yrittäjäkollegansa Ahti Häyrysen kanssa. ”Mehän ollaan jo aika vanhoja ukkoja.”

Kohta kolmekymmentä vuotta yrittäjänä oleva Hyväri suunnittelee kahvilayrityksen tulevaisuutta. Yksi mahdollisuus on, että yrityksen omistus siirtyy seuraavalle sukupolvelle.

Cactospistisähkökuviotuusiksi

·

Yritys varastoi paikallisesti tuotettua energiaa, jotta asiakasyritys voi käyttää sitä, kun sähkön hinta on korkeampi tai myydä, kun se on kannattavinta.

Kempeleläinen Cactos Oy varastoi ja käyttää sähköä uudella tavalla. Toimitusjohtaja Oskari Jaakkola kertoo, että he varastoivat paikallisesti tuotettua energiaa, jotta asiakasyritys voi käyttää sitä, kun sähkön hinta on korkeampi tai myydä, kun se on kannattavinta.

Cactoksen tehtaalla Kempeleessä valmistetaan sähkövarastolaitteita. Asiakaskuntaankuuluumuunmuassa logistiikkakeskuksia, sähköautojen latausasemia, maatiloja ja teollisuuslaitoksia.

"Cactos Oy aloitti sähkövarastojen viennin tammikuussa 2025 Ukrainaan. Ulkomaan vienti edellyttää, että aluksi löydetään asiakkaat, sen jälkeen tutustutaan paikalliseen lainsäädäntöön ja lopuksi etsitään tuotteiden asentajat",

Jaakkola sanoo.

Neljä vuotta toimineen Cactos Oy:n viime tilikauden liikevaihto oli 12,5 miljoonaa euroa. Jaakkolan mukaan tällä tilikaudella liikevaihto jatkaa kasvuaan.

Ulkomailla sähköverkot ovat usein ylittäneet kantokykynsä.

Akuilla voidaan säädellä sitä, paljonko sähköä tarvitaan sähköverkosta.

Oskari Jaakkola toimitusjohtaja, Cactos

Sähkövarastojärjestelmiä vientiin

Tällä hetkellä Cactos Oy vie tuotteitaan Pohjoismaihin, Hollantiin ja Ukrainaan. Uutena vientikohteena mukaan on tulossa Viro. Yrityksen vetävin vientituote on sähkövarastojärjestelmä, joka sisältää laitteet, ohjelmistot, palvelut ja rahoituksen. Sähkövarastot ovat käytännössä akkusähkövarastoja.

"Akkusähkövarasto varastoi sähköä verkosta tai paikallisesta tuotannosta ja vapauttaa sen käyt-

töön myöhemmin. Akkusähkövarasto voi myös esimerkiksi tarjota varavoimaa kiinteistölle", Jaakkola kertoo.

Sähkövarastojen lisäksi Cactos myy kotimaan markkinoilla sähköä halvemmalla kuin sähköyhtiöt. Yritys kaavailee sähkön myyntiä seuraavaksi vientituotteeksi. "Sähkövarastoille on kysyntää ulkomailla, koska sähköä käytetään koko ajan enemmän ja suuremmilla tehoilla. Tämän vuoksi sähköverkot ovat monin paikoin ylittäneet kantokykynsä. Tämä luo

meidän tuotteelle kysyntää, koska akuilla voidaan helpottaa tilannetta. Niiden avulla pystytään säätelemään sitä, kuinka paljon sähköä tarvitaan sähköverkosta", Jaakkola kertoo.

Huipputehojajapienet kustannukset

Cactoksen kehittämän sähkövaraston avulla yritykset pystyvät pienentämään sähkön kustannuksia ja sähkönsiirtomaksuja sekä saavuttamaan korkeampia huipputehoja. Akut tarjoavat joustoa sähkönkulutukseen, koska sähkövarasto lataa ja purkaa sähköä.

"Ulkomailla sähkön hinta on usein kalliimpaa kuin Suomessa ja sitä tarvitaan yhä suuremmalla teholla. Meidän joustoratkaisuilla sähkön kulutusta ja tuotantoa voidaan säädellä", Jaakkola sanoo. Joustoratkaisun hyödyt yrityksille ovat hyvin selkeät. Joustoratkaisuille ei ole Jaakkolan mukaan merkittäviä teknisiä tai tuotannollisia rajoitteita.

"Sähkön kustannukset ovat matalammat ja yritykset ovat riippumattomampia sähköverkosta. Asiakkaat saavat meidän ratkaisulla myös tuottoa sähkömarkkinakaupasta. He pääsevät tukemaan valtakunnan sähköverkkoa ja ansaitsemaan sitä kautta korvausta." Mitä vapaampi sähkömarkkina kohdemaassa on, sitä parempi se on Cactokselle. Joissakin maissa yritykset eivät saa osallistua sähkömarkkinoille yhtä laajasti kuin Suomessa.

Jaakkola tuo esille, että ala luonnollisesti kehittyy koko ajan. Cactoksellakin otetaan uutta teknologiaa käyttöön. "Suomessa sähkömarkkina on vapaa ja läpinäkyvä. Sähkö on täällä halvinta koko Euroopassa. Cactoksen tarjoama sähkösopimus on tietääksemme markkinoiden edullisin pörssisähkösopimus. Akut mahdollistavat sen."

MARI RYTILAHTI

Rahoitusratkaiseekasvun

·

Yhteistyöllä etsitään ratkaisuja yritysten rahoitusongelmin

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien rahoitustiimi on tukenut jo kymmenen vuotta alueen yrityksiä rahoituskysymyksissä. Tiimi perustettiin vastauksena kasvavaan tarpeeseen ymmärtää ja hyödyntää yritysrahoituksen vaihtoehtoja.

Taustalla oli havainto, että yrittäjät mieltävät rahoituksen usein liian kapeasti, vaikka yritysten eri elinkaarivaiheisiin on useita rahoitusratkaisuja. Rahoitustiimin tehtävänä onkin ollut tuoda rahoittajia ja muita keskeisiä toimijoita saman pöydän ääreen, vahvistaa yhteistyötä sekä lisätä yrittäjien rahoitusosaamista.

Työssä on korostunut erityisesti yritysten kasvun, investointien ja omistajanvaihdosten tukeminen sekä rahoituksen saatavuuden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla.

Taloustilanneheijastuu rahoituksen saatavuuteen

Tuoreimman Pk-yritysbarometrin mukaan Pohjois-Suomessa joka neljäs yrittäjä kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen. Valtakunnallisesti yli puolet yrittäjistä arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen. Pohjois-Pohjanmaalla noin 20 prosenttia yrittäjistä aikoo hakea rahoitusta yrityksensä kehittämiseen useimmiten kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Suomen talouskasvu odottaa tuloaan ja kotimainen kulutus on vaisua. Tämä heikentää monien pk-yritysten taloudellista tilannetta ja yritysten luottokelpoisuutta. Tilannetta kiristävät lisäksi pankkitoiminnan tiukentunut sääntely ja de-risking-ilmiö, jossa rahoittajat pyrkivät vähentämään riskialttiiksi arvioituja asiakkuuksia.

Pk-yritysbarometrin mukaan suurin muutos viime vuoden aikana tapahtui rahoituksen yleisessä saatavuudessa. Peräti 49 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti rahoituksen saatavuuden heikentyneen. Nousua vuoden takaiseen on kuusi prosenttiyksikköä, ja kahdessa vuodessa kasvua on kertynyt jo 13 prosenttiyksikköä.

Rahoittajien kiristynyt luottopolitiikka näkyy voimakkaimmin juuri kasvuhakuisimpien yritysten kohdalla. Kun ulkoisen rahoituksen saaminen vaikeutuu, se vai-

kuttaa suoraan pk-yritysten mahdollisuuksiin investoida, kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää.

Rahoitustiimikokoaa toimijatyhteen

Rahoitustiimi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Mukana on pankkien, pääomasijoittajien ja julkisten rahoittajien edustajia, kuten Finnvera ja Leader-ryhmät, sekä kuntien ja kehitysyhtiöiden yrityskehittäjiä. Yhteinen keskustelu auttaa ymmärtämään yrittäjien tar-

peita ja rahoittajien näkökulmia.

Rahoituskysymyksiä ratkotaan myös Raha Jakoon kiertueella, jossa rahoittajat, asiantuntijat ja yrittäjät kokoontuvat keskustelemaan yritysrahoituksesta.

Kiertue tarjoaa suoraa puhetta siitä, mitkä tekijät rahoituksen myöntämisessä lopulta ratkaisevat: kannattavuus, kassavirta, vakuudet vai yrityksen tulevaisuuden näkymät.

naa haettaessa ja huolellinen valmistautuminen rahoitusneuvotteluihin. Pankkien edustajat kannustivat yrittäjiä hyödyntämään paikallisia yrityskehittäjiä laskelmien tekemisessä jo ennen rahoituksen hakemista.

Tavoitteena on, että avoin keskustelu lisää ymmärrystä puolin ja toisin – ja helpottaa yritysten pääsyä tarvitsemansa rahoituksen äärelle.

Kiertue alkoi helmikuussa Iistä. Paneelikeskustelussa nousi esiin kassavirtalaskelman merkitys lai- SUSANNA MENDELIN-SONNY

Rentoa yhdessäoloa, juhlavaa tunnelmaa ja mukavaa ohjelmaa upeassa miljöössä.

Varmista paikkasi! Ohjelma ja ilmoittautuminen ppy.fi/etusivu/tapahtumat

Hammashoitoa perheyrityksessä –Hammasklinikka Sirius mahdollisti unelman vapaudesta

Kun erikoishammaslääkäri Timo Kolmonen ja hammashoitaja Marjo Nikula perustivat Hammasklinikka Siriuksen Oulun keskustaan vuonna 2020, heitä ohjasi pitkäaikainen haave omasta klinikasta, jossa he voisivat tarjota omien arvojensa mukaista hammashoitoa.

Vapautta ja henkilökohtaista palvelua Siriuksessa yrittäjyys nähdään mahdollisuutena rakentaa juuri sellainen hoitopolku ja tiimi, joka palvelee potilasta parhaiten. ”Meille on tärkeää, että voim me itse vaikuttaa siihen, miten ja millä tavoin potilaitamme hoi damme. Se oli se yrittämisen kantava ajatus”, yrittäjät pai nottavat.

Pienellä klinikalla potilas pää see lähemmäs henkilökuntaa. Siriuksessa puheluun vastaa suo raan hoitaja tai lääkäri, ja tie donkulku asiantuntijoiden välillä on nopeaa.

arvovalinnoista. “Mielestäni ihmisten terveydenhoito ei saisi olla vain bisnestä, joka tuottaa mahdollisimman paljon voittoa osakkeenomistajalle”, Kolmonen kertoo.

Siriuksen taival ei alkanut helpoimman kautta. Ovet avattiin maaliskuussa 2020, vain kaksi viikkoa ennen koko Suomen sulkeutumista. Lupaavilta näyttäneet ajanvarauskalenterit tyhjenivät hetkessä, eikä markkinointiakaan oltu ehditty vielä kunnolla aloittaa.

Hankalassa tilanteessa suurin tuki löytyi perheen sisältä. “Kun toisella meistä usko loppui, toinen kantoi – ja päinvastoin”, Nikula kertoo.

Kattavaa hammashoitoa

Viime kädessä kyse on myös

Vaikea alku vaati venymistä, mutta klinikka selvisi. Kun toiminta saatiin käynnistettyä kunnolla, alkoi unelma omannäköisestä hammasklinikasta viimein realisoitua. Ajanvarauskalenterit täyttyivät ja kasvavaa asiakasmäärää palvelemaan tarvittiin lisää henkilökuntaa: kun alussa Siriuksessa työskenteli neljä henkeä, tänään heitä on jo 16. Myös palvelukattaus on laajentunut. Siriuksessa on edustettuna kaikki hammaslääketieteen erikoisalat ja hammashoidon teknologiaan on panostettu. Klinikalta löytyy esimerkiksi laitteisto keraamisten paikkojen valmistamiseen sekä 3D-röntgenkuvantamiseen.

Laajentunut palvelukattaus mahdollistaa myös yritysasiakkaiden palvelemisen erityisillä yrityssopimuksilla.

Hammashoito on kustannustehokas työetu

Hammashoito ei ole perinteisen työterveydenhuollon jatke, vaan puhtaasti erillinen työsuhde-etu. Se kuitenkin ylläpitää työntekijöiden yleistä terveyttä erittäin kustannustehokkaasti: työnantajalle etu on täysin verovähennyskelpoinen kulu, ja työntekijälle verovapaa etu.

Siriuksessa yrityssopimuksen solmiminen on helppoa. Sirius laskuttaa yritystä vain toteutuneesta hoidosta – laskuun ei piiloteta palvelumaksuja tai kiinteitä kuukausimaksuja. Yritys voi määrittää työntekijä- ja yrittäjäkohtaisen hintakaton, verovähennyskelpoisuuden piirissä aina 3000 € asti.

Hammashoitoedussa jokainen työntekijään käytetty euro

siis todella menee hyvinvoinnin tukemiseen. Edun verovähennyskelpoisuus ei kuitenkaan ole yrittäjille välttämättä tuttua. Lisätietoja yrityssopimuksista voi kysyä Timo Kolmoselta sähköpostitse osoitteesta timo. kolmonen@hammas-sirius.f

Asiakaskokemus:

“Minulla on vain hyvää sanottavaa Siriuksen yrityssopimuksesta. Yrittäjän arki on kiireistä, ja Siriuksessa aikataulujen joustavuus on huippuluokkaa. Lisäksi samalla hoitokerralla pyritään hoitamaan mahdollisimman monta asiaa kerralla kuntoon. Liian harva yrittäjä tietää tällaisesta mahdollisuudesta!” Heikki Kela

Jaskari sanoo, että pk-yritysten kansainvälistymiseen tarvitaan kannustava ilmapiiri, konsultteja auttamaan sekä rahoitusta ja aikaa.

Kasvuakansainvälistymisestä

·

Suomessa on yrityksiä, jotka voisivat kansainvälistyä. Tarvitaan intoa yritysten kasvattamiseen.

Suomen Yrittäjien johtajan Harri

Jaskarin mukaan Suomessa on huikeita yrityksiä, joilla voisi olla potentiaalia kansainvälistyä. Ne on vain saatava innostumaan kasvusta.

”Menestys muodostuu innostuksesta kasvuun, kilpailukykyisestä tuotteesta tai palvelusta ja kyvystä kaupallistaa. Jos joku näistä puuttuu, kasvu ei lähde liikkeelle”, Jaskari sanoo.

Yrittäjäjärjestö voi olla yrityksen kasvupolulla rinnalla kulkija. Se

voi antaa vinkkejä parhaista viennin ja kasvun ammattilaisista, johdattaa yritystä julkisen vienninrahoituksen pariin ja avata vientimarkkinoita yhteisten vienninedistämismatkojen avulla.

Kun innostus saadaan kuntoon, seuraavaksi tarvitaan pääomaa.

”Kansainvälistymisen yhteydessä puhutaan kymmenistä, jopa sadoista tuhansista euroista. Rahoitus täytyy aina varmistaa, ettei yritys mene nurin.”

Jaskarin mukaan monella yrityksellä on jo valmis palvelu tai tuote, mutta yrityksen brändiä pitäisi rakentaa. Pitäisi tehdä myös asiakastutkimusta siitä, miten tuotetta tai palvelua kannattaa myydä.

”Messut on erinomainen keino saada näkyvyyttä tuotteelle tai palvelulle. Tähän yritykset tarvitsevat luonnollisesti messuavustusta.”

Yrityksen kansainvälistymiseen on monia tapoja. Aina ei tarvitse lähteä maailmalle myymään, vaan esimerkiksi verkkokauppa voi olla

Niitä yrityksiä, jotka haluavat aidosti kasvaa, pitää tukea.

Harri Jaskari Suomen Yrittäjien johtaja

sopivin myyntikanava.

Jaskari painottaa sitä, että ensin täytyy kuitenkin luoda tarve tuotteelle ja palvelulle ennen kuin sitä lähdetään myymään.

Julkistarahaamukaan

Julkisen sektorin täytyy olla tukena prosessissa. Jaskari kritisoi sitä, että julkisen puolen rahoitus painottuu monesti vain tuotekehittelyyn.

”Julkinen puoli pitäisi saada kuntoon, jottei kaikki raha menisi pelkästään tuotekehittelyyn.”

PPYvalmisauttamaanvientihankkeissa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen mukaan kansainvälistyminen on Pohjois-Pohjanmaalla alihyödynnetty kasvun keino. Alueen 20 000 yrityksestä noin 200–400 saa osan liikevaihdostaan viennistä.

”Palveluvienti, ohjelmistot, asiantuntijapalvelut, kaksoiskäyttöteknologiat, energiaratkaisut ja turvallisuusalan ratkaisut tarjoavat Pohjois-Pohjanmaalla poik-

keuksellisen kasvupohjan perinteisen teollisuuden ja valmistavan tuotannon ohella.”

Potentiaalia ja osaamista on, mutta onko kansainvälistymiseen tarvittavat työkaluja. Mikä on pkyritysten intressi kasvaa juuri kansainvälistymällä?

”Kasvun hakeminen Suomen rajojen ulkopuolelta vaatii osaamista, verkostoja, rahoitusta sekä rohkeutta ja toimivan tukirakenteen. Kasvu on toisaalta hidastu-

nut juuri rahoituksen puutteen vuoksi.”

Kolehmaisen mukaan Pohjoisen Suomen ohjelmassa on linjattu mikro- ja pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisohjelma. Ratkaisevaa on se, miten se toteutetaan. ”Sen pitää olla käytännönläheinen ja johtaa kauppoihin. En ole kuullut, että tätä edistettäisiin vielä mitenkään.”

PPY on valmis osallistumaan konkreettisen kokonaisuuden ra-

Jaskari tuo esille sen, että teolliset yritykset eivät ole lähteneet kasvuun, koska niillä ei ole tuotantokapasiteettia eivätkä ne ole saaneet rahoitusta tuotantoon.

”Tässä tulee esille muna–kana ilmiö: Kun ei ole tilauksia, niin ei saa rahoittajia. Kasvussa ongelmana onkin rahoituksen puute.”

Tekoälyyritystenavuksi

Suomi on tekoälyn käytössä Euroopan ykkönen pk-yritysten keskuudessa.

”Mutta miten tekoalyä käyte-

tään brändäämisessä, myynnissä ja markkinoinnissa? Osataanko tekoälyä käyttää niin, että ollaan valmiita kasvamaan?”

Yrittäjäjärjestön tehtävä on antaa kannustimia ja välineitä kasvuun.

”Yrittäjien pitää ottaa vastaan uusia ideoita. Sekin on rehellisesti sanottava ja hyväksyttävä, jos yrityksellä ei ole potentiaalia kansainvälistymiseen.”

Jaskarin mielestä yritystoiminta on riskejä ja riskinhallintaa. Yrittäjän pitäisi siis ottaa tarpeeksi riskejä ja lisätä investointeja.

”Suomessa aika monet yritykset ovat varovaisia kasvamisessa. Täällä myydään yritys monesti, kun sen liikevaihto on 5 miljoonaa euroa. Niitä yrityksiä, jotka haluavat aidosti kasvaa, pitää tukea. Ne pitää luonnollisesti ensin löytää.”

kentamiseen ja hakemaan mikroja pk-yritysten vientihanketta, jos pk-yritykset siitä kiinnostuvat. Malli voisi sisältää kolme vaihetta: valmennuksen, kohdemaan valinnan ja liiketoimintamatkan.

Kolehmainen painottaa, että ilman toimivia instrumentteja mikro- ja pk-yritykset eivät lähde riittävällä voimalla kansainvälisille markkinoille.

”Tarvitsemme kansallisia välineitä ja alueellisia ratkaisuja. Finn-

veran rooli riskienhallinnassa on keskeinen. Pankkirahoituksessa olisi suotavaa, että pankkien halu ottaa kasvun eteen riskiä paranisi. Lisäksi tarvitaan uusia ketteriä kokeilurahoja, jotka mahdollistavat ensimmäiset markkina-avaukset.”

PPY nostaisi kansainvälistymisen tekemisen keskiöön, koska se on alueen tulevaisuuskysymys.

MARI RYTILAHTI

Pk-yritystensuhdanneparani

·

PohjoisPohjanmaan pk-yritysten

suhdannenäkyvät ovat kääntyneet positiiviseen nousuun

Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten suhdannenäkyvät ovat kääntyneet positiiviseen nousuun, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät.

”Tuolloin julkaistun yritysbarometrin mukaan meidän alueellamme näyttää siltä, että suhdanteen suunta on kääntynyt positiiviseen ja tulevaisuus näyttää valoisammalta”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

Marjo Kolehmainen

Suunta näkyy vuodenvaihteessa tehdyssä pk-yritysbarometrissa, jossa selvitetään suomalaisten pkyritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä sekä oman yrityksen talouden kehittymisestä.

Taloustutkimus Oy:n tekemään tutkimukseen vastasi 357 PohjoisPohjanmaan alueen pk-yritysten edustajaa.

”Yritykset selvästi valmistautuvat parempaan ja toivottavasti nyt pystytään lähtemään liikkeelle”, Kolehmainen avaa.

Alueellisia yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava luku on +1, kun edellisessä syksyn barometrissä luku oli vielä 8. Myös koko maan alueella suhdannenäkymää kuvaava saldoluku on +1.

Barometrin vastaukset kerättiin tammikuussa. Sen jälkeen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti.

"Polttoaineiden hinnat ovat nousseet Lähi-idän kiristyneen turvallisuustilanteen seurauksena ja esimerkiksi alkuvuoden tyyni sääjakso nosti pörssisähkön hintaa usean viikon ajan, mikä söi yritysten katteita. Tilanne osoittaa, kuinka nopeasti näkymä voi muuttua, ja jos mittaus tehtäisiin nyt, arvio olisi todennäköisesti va-

Vuoden

sopimuksella ensimmäinen kuukausi maksutta.

rovaisempi. Iranin tilanteen pitkittyminen voi vaikuttaa merkittävästi myös Pohjois-Pohjanmaan pk-yritysten kasvunnäkymiin”, arvioi Kolehmainen.

myös rahoitusympäristön kiristymisestä.

Kilpailykyisethinnat

Muunneltavattilat

Henkilökunnasta halutaanpitääkiinni

Kokous-jatapahtumatilat

Loistavasijainti

Pohjois-Pohjanmaalaisten yritysten arvioima henkilökunnan määrä vuoden päästä on reippaasti muita alueita korkeampi.

Vaikka 26 prosentilla vastaajista on sopeuttamistarpeita henkilöstössä, vain viidenneksellä on tarpeen tehdä irtisanomisia.

Toimisto-jaliiketilaa ainutlaatuiessamiljöössä

Asia kertoo Kolehmaisen mukaan siitä, että henkilökunnasta halutaan pitää kiinni ja mahdolliseen talouden nousuun halutaan vastata heti kun mahdollista. Alueen kasvuhakuisten yritysten määrä on kasvanut syksyn barometriin verrattuna hieman.

Tekoälynkäyttö lisääntyy

Tekoälyn käyttöön suhtaudutaan

Pk-yritysten suurin riski ei ole tekoälyn käyttö, vaan se että jäädään sen ulkopuolelle.

Marjo Kolehmainen

Toimitusjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

positiivisemmin kuin puoli vuotta sitten tehdyssä kyselyssä.

Syitä tekoälyn käyttöön ovat muun muassa työnteon tehostaminen ja ydinliiketoiminnan vahvistaminen.

Noin neljännes alueen pk-yrityksistä kertoo käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja 40 prosenttia satunnaisesti.

Pohjois-Pohjanmaan alueella käytetään tekoälyä jopa muuta maata enemmän strategian toteuttamisessa ja johtamisessa.

Esteinä tekoälyn käytölle yrittä-

jät kertovat osaamisen, tiedon ja ajan puutteen sekä tietoturvaan ja eettisyyteen liittyvät kysymykset.

”Tekoäly ei ole pk-yrityksille enää kokeilu, vaan kilpailukykykysymys. Suurin riski ei ole tekoälyn käyttö, vaan se että jäädään sen ulkopuolelle”, Kolehmainen kiteyttää.

Rahoituksentarve investoinneissa

Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä näkyy tällä hetkellä merkkejä varovaisesta elpymisestä, mutta

Yrityksien rahoitustarve on siirtynyt vahvemmin investointeihin, vaikka investointien arvo on edelleen negatiivinen. Rahoitustarpeissa on ollut pientä kasvua, ja rahoitusta aiotaan hakea selkeästi eniten pankeilta. Finnveran aluepäällikkö Minna Paakkolan mielestä yrittäjillä on nyt oikea hetki katsoa eteenpäin ja rakentaa kilpailukykyä.

”Yritykset, jotka kehittävät toimintaansa ja investoivat hallitusti myös epävarmassa suhdanteessa, ovat valmiimpia tarttumaan kasvuun, kun talous kääntyy nousuun.”

”Rohkeat, mutta harkitut kehitysaskeleet tänään luovat pohjan huomisen menestykselle”, Paakkola kertoo.

9kuntaatehnyt

elinvoimalupauksen

Jo moni Pohjois-Pohjanmaan kunta sitoutuu alueen yritysten elinvoiman edistämiseen.

Viime syksyllä julkistettu elinvoimalupaus Pohjois-Pohjanmaalle on otettu työkaluksi elinvoiman lisäämiseen ympäri maakuntaa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen mukaan tavoitteena on saada kaikki Pohjois-Pohjanmaan kunnat mukaan sitoutumaan elinvoimalupaukseen tämän vuoden aikana.

Tällä hetkellä elinvoimalupauksen ovat allekirjoittaneet Pudasjärvi, Kuusamo, Oulu, Pyhäjoki, Siikajoki, Raahe, Taivalkoski, Tyrnävä, Haapavesi ja aiemmin Kempele.

”Vaikka Kempeleen elinvoimalupaus oli tehty jo aikaisemmin, tiedämme että heillä on tarkoitus päivittää se uuden mallin mukaiseksi.”

Ii, Muhos, Pyhäjärvi, ja Oulainen ovat kuntia, jossa elinvoimalupauksen tekeminen on työn alla.

”Todennäköisesti keskusteluja

elinvoimalupauksesta käydään myös muissa kunnissa tällä hetkellä”, kertoo Kolehmainen.

Kunnissakuullaan elinkeinoelämän edustajia

Pyhäjoella elinvoimalupaus allekirjoitettiin juhlallisesti valtuuston joulukuun kokouksessa. Kunnanjohtaja Matti Soronen puhuu lupauksen saamasta myönteisestä vastaanotosta.

”Elinvoimalupaus sai hyvin positiivisen vastaanoton sekä kunnanhallituksessa että kunnanvaltuustossa”, Soronen kertoo.

Yhteinen lupaus on allekirjoitettu myös Kuusamossa. Kaupunginjohtaja Jouko Manninen kertoo, että alueellista elinvoimaa on tuettu kaupungissa jo pitkään.

”Meillä on ollut elinvoimaryhmä korona-ajasta lähtien. Tärkein toiminta, joka meillä on aiemminkin

Kaupunginjohtaja Tomi Timonen ja Pudasjärven Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Heimo Turunen allekirjoittivat elinvoimalupauksen tiistaina 10. maaliskuuta.

ollut, on säännölliset tapaamiset elinkeinoelämän järjestöjen ja kaupungin johtoryhmän kanssa.”

Manninen kertoo, että elinvoimaryhmässä kuullaan muun muassa kauppakamarin, matkailualan, maatalouden ja puutoimialan edustajia.

Tarkoituksenatunnistaa yrittäjientarpeet

Elinvoimalupauksessa kunta sitoutuu yhdessä paikallisen yrittäjäyh-

distyksen kanssa edistämään yrittäjää tukevaa ilmapiiriä ja vahvistamaan elinvoimaisuutta.

Lupauksen pääpointteja on toimiva vuoropuhelu alueen yrittäjien kanssa, yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa ja kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen.

Kuusamossa on tuettu alueellista elinvoimaa jo pitkään. Elinvoimaryhmä meillä on ollut korona-ajasta lähtien.

täjäyhdistyksen kanssa arvioimaan ja seuraamaan elinvoimalupauksen toteutumisen vaikutuksia. Kolehmainen toteaa, että vaikka elinvoimalupauksessa on ennalta määriteltyjä yhteisiä tavoitteita, ei ole tarkoitus, että kunnat allekirjoittaisivat lupauksen sellaisenaan, vaan kiinnittäisivät huomiota oman alueen tarpeisiin.

”Iso idea tässä on keskustella siitä, mitkä kunnissa ovat elinvoiman näkökulmasta niitä asioita, joita on tarpeen edistää ja varmistaa tällaisella lupauksella. Sovitaan asioita joilla itse kukin voi edistää näitä kokonaisuuksia.”

Lupauksessa kannustetaan myös hankintoihin, jotka mahdollistavat mikro- ja pk-yritysten osallistumisen kilpailutuksiin. Kunnat sitoutuvat yhdessä yrit- JAAKKO KOIVUKANGAS

MAJOITUS SPA-OSASTO SAVUSAUNA

Elämys, joka muistetaan!

IKIMUISTOISET JUHLAT MERELLÄ!

• yritysjuhlat, motivointi ja palkitseminen

• tiimipäivät ja kokoukset

• kesäjuhlat henkilöstölle

• teemaristeilyt

• häät, synttärit ja oman elämän tärkeät päivät

Oulu - Rovaniemi - Tornio

32 € /HLÖ MIN. 6HLÖ

Sisältää

Pori - Helsinki - Lahti www.sydankeskus.com / puh. 08 333440

Räätälöidään yhdessä teille ikimuistoinen risteilykokemus!

Varaa nyt ja luodaan yhdessä elämyksellinen merimatka. Viihdy ja virkisty!

Tilaukset ja varaukset: toimisto@oululines.fi

Parasta hoitoa yrittäjän ja työntekijöiden sydämelle. Nopea palvelu. Kokeneet kardiologit. Alan parhaat ammattilaiset.

Look at Oulu from the sea oululines.fi

Sisältää

Kokoustila Aamiainen

Kahvit makealla

Sisältää

Kokoustila Aamiainen Lounas

Iltapäiväkahvit makealla

Kokoustila Aamiainen

Lounas

Iltapäiväkahvit makealla Illallisbuffet

Savusaunan yleisövuoron

Majoitus 2hh

Aamiainen

Hyvätneuvot

auttavat yrityksiä kasvuun

Neuvontaa saaneet yritykset kasvavat nopeammin ja työllistävät enemmän

Tukea ja ohjausta saaneet yritykset lähtivät vahvempaan kasvuun, pidemmällä aikavälillä työllistivät enemmän ihmisiä ja tuottivat enemmän liikevaihtoa. Myös riski konkurssille puolittui.

Näin kertoo Suomen Uusyrityskeskusten vaikuttavuustutkimus,

Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen osalta tutkimuksessa ilmenee, että lyhyen aikavälin vaikutus liikevaihdon mediaaniin on +62 % ja pitkän aikavälin +31 %. Lyhyen aikavälin vaikutus henkilöstömäärän keskiarvoon on +43 % ja nollaliikevaihtoon jäämisen riski on 2,5 kertaa pienempi kuin kaikkien yritysten joukossa keskimäärin.

"Opetammelaskemaan kannattavuudenitse"

Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtajaa Tuija Aittoojaa tutkimuksen tulokset eivät yllätä. Hän avaa prosessia, joka näihin lukemiin on johtanut:

”Me opetamme yrittäjäksi aikovan laskemaan itse liikeideansa kannattavuutta: miettimään markkinaa, asiakkaita ja heidän valmiuttaan maksaa tarjotusta palvelusta, pohtimaan missä markkinoida ja mistä saada tarvittavaa rahoitusta”, Aitto-oja sanoo.

Hän suositteleekin, että yritysidean kanssa tultaisiin rohkeasti jutustelemaan ennen yrityksen perustamista. Aina yritystoiminnan aloittaminen ei ole oikea ratkaisu juuri sillä hetkellä, vaikka idea tuntuisi hyvältä.

”Kerran neuvontaan hakeutuneet yritykset ottavat helpommin yhteyttä myös jatkossa. Näin pystymme auttamaan myöhemmissä tilanteissa, kuten esimerkiksi laajentumista suunniteltaessa.”

Lisäävarmuuttaja nopeutta

Tutkimuksesta käykin ilmi, että suuri osa vastaajista koki yrityksen perustamisen nopeutuneen, ja noin puolen itsevarmuus yrittäjänä vahvistui. Lisäksi vastaajat kokivat osanneensa varautua paremmin alkuvaiheiden haasteisiin ja arvioivat yrityksen toiminnan alkaneen vakaammin.

Eniten hyödyllisiksi neuvonnan osa-alueiksi vastaajat kokivat liiketoimintasuunnitelmat, kannattavuuslaskelmat sekä starttirahan hakemisen.

”Meille voi soittaa, tulla käymään, tai varata vaikkapa ajan Teams-palaveriin. Nettisivuiltamme myös löytyy ideanappi, minkä

Oulun Seudun Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Tuija Aitto-oja suosittelee, että yritysidean kanssa tultaisiin rohkeasti jutustelemaan ennen yrityksen perustamista.

Neuvonta selkeytti kokonaisuutta ja vahvisti luottamusta, että yritysidea on realistinen ja kannattava.

Matti Uusitalo Vuoden Uusyrityksen Oudan toimitusjohtaja

kautta voi hahmotella liikeideansa, ja me vastaamme ja annamme vinkkejä mitä kannattaa tehdä seuraavaksi”, Aitto-oja sanoo.

Hän vinkkaa myös Perustamisoppaasta, jonka voi ladata joko netistä tai hakea paikan päältä Uusyrityskeskuksesta.

Oudasaihyvätneuvot

Vuoden Uusyrityksenä 2025 palkittu Ouda on yksi Uusyrityskeskuksen asiakkaista. Toimitusjohtaja Matti Uusitalo kertoo, että saatu neuvonta oli hyvin käytännönläheistä ja sen rooli oli merkittävä erityisesti yrityksen alkuvaiheissa.

”Pystyimme tarkentamaan suunnitelmia ja varmistamaan, että yritystoiminta lähtee liikkeelle kestävällä pohjalla. Neuvonta auttoi erityisesti alkuvaiheessa selkeyttämään kokonaisuutta ja vahvisti luottamusta siihen, että yritysidea on realistinen ja kannattava.”

Uusitalon mielestä asiantuntijoiden rooli oli merkityksellinen, sillä ulkopuolinen näkökulma auttaa usein näkemään asioita, joita ei itse heti huomaa.

”Oli tärkeää, että yrityksen perustamiseen liittyvät käytännön asiat käytiin läpi systemaattisesti. Vaikka kuinka perehtyisit asiaan itsenäisesti, aina löytyy jotain, joka voisi tulla yllätyksenä”, Uusitalo sanoo.

Hän suosittelee uusia yrityksiä hakemaan neuvontaa, sillä se auttaa hahmottamaan kokonaisuutta, minkä lisäksi asioiden läpikäyminen asiantuntijan kanssa säästää myös aikaa. Tärkeimpänä hän kuitenkin mainitsee sen, että neuvonta auttaa välttämään tyypilliset aloittelevan yrittäjän virheet. Suomen Uusyrityskeskusten vaikuttavuustutkimus julkaistiin syyskuussa 2025. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 40 000 vuosina 2015–2024 perustettua yritystä, jotka olivat käyneet läpi Uusyrityskeskusten neuvontapalvelun, ja niitä verrattiin samana aikana perustettuihin muihin yrityksiin.

MARIA NIKKILÄ

Yrityksellejatkajamielessä?

Yritysmarkkinat kokoaa ostajat ja myyjät Ouluun

Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri kertoo, että joka toinen alueemme yrittäjä on miettinyt yrityksensä myyntiä. Yrityskaupan suunnitteluun saa tukea PohjoisPohjanmaan Yritysmarkkinoilta Oulussa 25. huhtikuuta.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen kertoo, että tapahtumaan on tällä hetkellä ilmoittautunut mukaan enemmän ostajia kuin myyjiä.

Kysyntä kohdistuu erityisesti kannattaviin yrityksiin teollisuuden, ravintola- ja matkailualan, kuljetuksen, autokorjaamoiden, rakennusalan sekä automaation parissa. Myös osakkuudet ja alihankintayritykset kiinnostavat ostajia.

Yritysmarkkinoille voi osallistua, vaikka oma yritys ei olisi vielä virallisesti myynnissä. Kaikki kävijät allekirjoittavat salassapitosopimuksen, mikä mahdollistaa avoimen keskustelun ilman pelkoa tietojen leviämisestä.

Myyjälle tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden saada kokonaiskuva prosessista, testata omaa valmiuttaan ja löytää tarvittavat kontaktit. Ohjelmassa on asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä yrittäjätarinoita toteutuneista omistajanvaihdoksista.

Yrityskauppa on pitkä prosessi, johon kannattaa varata aikaa vähintään 6–12 kuukautta. Lehtosen mukaan valmistelu aloitetaan monesti liian myöhään, sillä omasta yrityksestä luopumiseen liittyy yrittäjillä usein isoja tunteita.

Omistajanvaihdoksen suunnittelu kannattaa Lehtosen mukaan aloittaa kaksi vuotta etukäteen, jos yrityksen talous ja maine ovat muuten kunnossa. Ostajia kiinnostavat liikevaihto ja tulos, selkeä dokumentointi, kustannuspaikkalaskenta sekä viestinnän tila.

Nykyisin yhä useampi yrittäjä pohtii myyntiä ajoissa. Yrityskaupoille kannattaa lähteä hyvissä ajoin, ennen kuin uupumus, terveys tai muuttunut elämäntilanne pakottaa ratkaisuihin.

Kaksi liiketoimintakauppaaalle 35-vuotiaana

Nuoresta iästään huolimatta Juho Saarelalla on kokemusta jo kahdesta liiketoimintakaupasta. Viisi vuotta sitten hän myi autokorjaamoliiketoiminnan Pekant Oy:lle, ja alkuvuodesta oli aika luopua JS-Infrasta. Kaupan myötä maanrakennus-, kunnossapito- ja kuljetustoiminnot siirtyivät liminkalaisille Jaakko ja Joonas Tuomikoskelle

Saarela keskittyy nyt autojen ja moottoripyörien kauppaan sekä fiksaukseen tuoreen toimitilainvestoinnin innoittamana.

Yrityskauppaa hiottiin auktorisoidun yritysvälittäjä Aki Keisun kanssa viime kesästä asti. Saarela arvostaa Keisulta saamaansa apua yrityskaupan eri vaiheissa. Kalusto, henkilöstö ja sopimukset on siirrettypitkienneuvottelujensaattelemana uudelle omistajalle.

”Voin luottaa, että kauppa tehtiin kaikilta osin oikein ja velvoitteet hoidettiin juridiikan mukaan.

NuorestaiästäänhuolimattaJuhoSaarelaontehnytjokaksiyrityskauppaa.AlkuvuodestaJS-InfranliiketoimintasiirtyiJaakkojaJoonasTuomikoskelle.

PPY:n omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen kannustaa yrityksensä myyntiä harkitsevia yrittäjiä mukaan 25. huhtikuuta Oulun Yritysmarkkinoille.

Näin voin siirtyä luottavaisena tulevaan”, Saarela kertoo.

Hän kuvailee fiiliksiä heti kaupan synnyttyä haikeiksi ja vaikeiksi, vaikka paperilla kauppa tuntui

järkevältä. Saarela jatkaa JS-infran hallitustyöskentelyssä ja sen myötä jakaa osaamistaan uusille yrittäjille. Asiakkaat ovat ottaneet yrityskaupan hyvin vastaan, mikä on

Yrityksen tulisi olla aina myyntikunnossa ei vasta eläkeiän kynnyksellä.

Piia Lehtonen

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosasiantuntija

auttanut sopeutumista uuteen tilanteeseen.

Omistajanvaihdospohdinnoissa alkuun pääsee ottamalla yhteyttä oman kunnan yrityspalveluihin tai Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosasiantuntijaan.

Hän auttaa myyjää hahmottamaan yrityksen myyntikelpoisuutta niin sanotun ostokatsastuksen avulla.

Siinä tarkastellaan muun muassa yrityksen taloutta, velkoja, asiakaskantaa, henkilöstöä, tuotteiden ajankohtaisuutta, alihankkijoita sekä yrittäjän omaa roolia.

Omistajanvaihdosasiantuntijan kanssa pohditaan yhdessä yritystä eri näkökulmista. Hänen verkostoistaan löytyvät myös asiantuntijat, jotka auttavat omistajanvaihdoksen loppuun viennissä. Lisätietoja tapahtumasta ja yrityskaupoista antaa omistajanvaihdosasiantuntija Piia Lehtonen, piia.lehtonen@yrittajat.fi, puh. 050 439 9808

SUSANNA MENDELIN-SONNY

Yrittäjä Annukka Loukola uskoo, että sillan valmistuminen mahdollistaa sen, että erilaisia tapahtumia voidaan järjestää jatkossa enemmän.

Hailuotouudenedessä

Kiinteän yhteyden odotetaan kasvattavan elinvoimaa ja luovan yrittäjille paljon uusia mahdollisuuksia ·

Hailuoto on uuden edessä. Loppuvuodesta valmistuu saaren ja mantereen välinen kiinteä yhteys. Se kasvattaa elinvoimaa ja luo paljon uusia mahdollisuuksia. Tunnelmat

Hailuodossa ovat odottavat ja toiveikkaat.

Yrittäjä Annukka Loukola arvelee, että sillan valmistumisen jälkeen Hailuotoon tulee aluksi paljon väkeä.

”Parkkipaikkoja ja vessoja pitäisi saada lisää, jotta voidaan vastata kasvavaan kävijämäärään. Tien leventäminen ja pyörätien rakentaminen aloitetaan kesällä.”

Loukola toivoo, että sillan valmistumisen myötä Hailuotoon saadaan kävijöitä ympärivuotisesti.

”Toivon, että Hailuoto säilyisi idyllisenä ja aitona paikkana. Hailuotolaisuus näkyisi edelleen kaikessa toiminnassa.”

Loukola on mukana tapahtumatuotannoissa ja tekee someyhteistyötä. Hän on luonut merenneitokonseptin. Hänen koiransa Muru ja Ariel ovat myös somesta tuttuja.

Yrittäjätyhteistyöhön

Pöllän Mökkimajoituksen omista-

jan Arto Vähämetsän mukaan sillan valmistuminen vaikuttaa erityisesti saavutettavuuteen.

”Pitkät jonotusajat lautalle poistuvat. Lentokentältäkin pääsee tänne noin 45 minuutissa.”

Myös pelastus- ja palotoimi sekä poliisi pääsevät saarelle nopeammin. Vähämetsän mukaan sillan valmistumisen jälkeen on mahdollista panostaa kesäsesongin lisäksi muihinkin vuodenaikoihin.

”Kaikkien yrittäjien pitää panostaa palveluiden laatuun ja siihen, että niitä on tarjolla ympärivuotisesti.”

Vähämetsä toivoisi saarelle ulkomaalaisia matkailijaryhmiä, joille pystyttäisiin tarjoamaan erilaisia palveluita, kuten eräopaspalveluita. Tämä edellyttää, että myös ravintolapalveluita on tarjolla ympärivuotisesti. Yrittäjät voisivat pitää ravintoloita auki talvisaikaan vuorotellen, mikäli täysi ympärivuotinen aukiolo ei ole kannattavaa. ”Toivottavasti myös oululaiset työporukat tulisivat tänne pitämään virkistyspäiviä ja kokouksia.

kokoustila, juurikin näitä tapahtumia varten.”

Loukola ja Vähämetsä ovat sitä mieltä, että kunhan Hailuodon palvelut, tarinat, historia ja kulttuuri saadaan näkyväksi ja yhteistyötä lähialueiden yrittäjien kanssa kehitetään, niin sillä on Hailuotoon positiivinen vaikutus. ”Toivomme toki, että jatkossakin ihmiset käyttäisivät paikallisten yrittäjien tuotteita ja palveluita.”

Meillä Pöllän Mökkimajoituksessa on paraikaa rakenteilla erillinen MARI RYTILAHTI

Saarenhistoriansuurinmuutos

Hailuodon kunnanjohtajan Maarit Alikosken mukaan Hailuodon kiinteän yhteyden hanke on saaren historian suurin muutos. Se luo uusia mahdollisuuksia kehittää kunnan elinvoimaisuutta ja kasvua.

Kaiken kaikkiaan Alikoski näkee, että saavutettavuus paranee sekä rakentaminen ja logistiikka toimivat helpommin.

”Marjaniemen ja Rantasumpun asemakaavat on hyväksytty valtuustossa. Tämä merkitsee sitä, että alueelle saadaan runsaasti lisää uutta rakennusalaa. Myös keskustan ehdotusvaiheessa olevaa asemakaavaa viimeistellään valtuus-

ton päätöskäsittelyyn. Se mahdollistaisi 44 asuinrakentamisen tonttia.”

Toteutuksessa olevan Hailuodon porttihankeen tavoitteena on selvittää vierailukeskuksen rakentamista heti saaren alkupäähän Huikkuun. Siinä tarjottaisiin muun muassa neuvontaa ja palveluita. ”Totta kai täytyy miettiä liikenneturvallisuutta, kun liikennemäärät kasvavat. Onhan tämä myös sosiaalisesti iso juttu, koska Hailuodon luonto- ja maaseutuarki tulevat yhteyden myötä luonnollisesti muuttumaan.”

MARI RYTILAHTI

nan elinvoimaisuutta ja kasvua.

Hyödynnä BusinessOulun työnantajapalveluja

a Lue lisää BusinessOulun työnantajapalveluista: businessoulu.com/ tyonantajat

”Harjoittelijan

ottaminen on meille luonteva

tapa rekrytoida”

Oululainen IT-alan yritys Nuvoo kunnostaa ammattilaiskäytössä olleita tietokoneita uudenveroisiksi. Huollon ja uudelleenasennuksen jälkeen laitteet soveltuvat sekä yksityis- että yrityskäyttöön. Firmassa työskentelee yli 50 työntekiää, ja vain puolet heistä on rekrytoitu suoraan tiettyyn tehtävään.

– Meillä työsuhteet alkavat useimmiten harjoittelusta, työkokeilusta tai palkkatukityöstä. Yleisintä on, että toisen asteen opiskelia tulee tekemään meille harjoittelupätkää ja jää sitten hommiin, sanoo henkilöstöjohtaja, yksi frman omistajista, Markus Alanko Alanko pitää henkilökohtaista ja sujuvaa yhteydenpitoa työnantajan ja oppilaitosten välillä välttämättömänä ja luonnollisena.

– On suorastaan työnantajien typeryyttä, jos työllistämisjärjestelmää, jossa kaikki osapuolet voittavat, ei osata käyttää hyödyksi, hän puhisee. KYMMENEN VUOTTA TYÖTTÖMÄNÄ

Yksi työnharjoittelun kautta Nuvoolla aloittanut on System Specialist Juha Lievonen

– Aloitin täällä kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvalla kolmen kuukauden työharjoittelulla maaliskuussa -25, josta jatkoin palkkatukityöllistettynä.

– Juhan kohdalla kaikki on mennyt oppikirjan mukaisesti eikä työsuhteen jatko ole hänestä kiinni. Jatko riippuu frman menestyksestä. Toivon, että kun palkkatukityö päättyy vuodenvaihteessa, Juha jatkaa meillä täysillä töitä, sanoo Alanko. Lievosella on takanaan yli kymmenen vuotta kestänyt työttömyys.

– Mitä pitempään on työttömänä, sitä enemmän passivoituu. Tulee epäonnistumisia ja eristäytymistä. Tilanne voi tuntua ylitsepääsemättömältä, tietää Lievonen.

Hän kävi lukion, armeian ja opiskeli automaatioinsinöörin opintoja pari vuotta, kunnes vaihtoi tien toiselle puolelle ammattikouluun. Sieltä Lievonen sai käteensä automaatioasentajan paperit.

– Työurani ei kuitenkaan päässyt vauhtiin. Terveysongelmat vaivasivat ja diagnoosin saaminen vei aikaa. Harrastuksenani korjasin ja kasasin retrokonsoleita.

Kuvassa Markus Alanko (vas.) ja Juha Lievonen Nuvoon tiloissa Oulun Kiviniemessä.

Nuvoossa Lievonen on siirtynyt läppäreiden kunnostuksesta pöytäkonepuolelle. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa varaston hallintaa ja raakarungoista kokoonpanojen kasausta työ- ja pelikäyttöön.

– Työtehtäviä voi myös halutessaan vaihdella. Vie vuosia, että oppii talon työt. Tykkään siitä, että aina tulee uusia ongelmia ratkottavaksi.

PIKKUKYLÄMEININKIÄ

Nuvoossa vallitsee pikkukylämeininki, jossa kaikki auttavat kaikkia. Jokainen työntekiä opettaa ja ohjaa uusia tulioita. Kulttuuria on rakennettu yrityksen perustamisajoista lähtien, jolloin työntekiöitä oli vain kolme.

– Täällä perehdytetään hyvin ja työporukka on mukava. Ei ole hölmöltä tuntuvia kysymyksiä, Lievonen vahvistaa.

– Meillä on harjoittelioita jatkuvasti. Se on tapamme rekrytoida. Uusi ihminen otetaan mukaan yhteiseen tekemiseen. Ollaan avoimia ja yhdenvertaisia, kuvailee Alanko.

Nuvoossa on tärkeintä, että uusi tulia sopii työyhteisöön.

– Jos henkilö ei sovi meille, ei se tarkoita, että olisi huono työntekiä. Eri ihmiset sopivat eri paikkoihin.

ANNA MAHDOLLISUUS

Alangon mukaan potentiaalisia työntekiöitä menee hukkaan, kun tuiotetaan vain papereita. – En koskaan ota ketään taloon, jos en näe hänessä mahdollisuutta. Kun huomaan, että tässä saattaisi olla mätsi, lähdetään kokeilemaan, tehdään yhdessä hyvä suunnitelma ja katsotaan, mitä tapahtuu. Haluan viestiä työnhakialle, että olen kiinnostunut juuri hänestä.

– Rekrytointi vaatii yritykseltä kykyä tunnistaa oikeita asioita. Minusta työelämässä ei ole tärkeää, millaisella diplomilla työtä haetaan. Skarpille työntekiälle, jolle tieto tarttuu ja jonka työelämätaidot ovat hyvät, kannattaa antaa tilaisuus. Jos ensimmäisenä annettu työ ei suju, kannattaa antaa mahdollisuus näyttää muitakin taitoja.

Yrittäjän aamuriihessä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa yrittäjät toivovat nuorilta työntekijöiltä rohkeaa ja positiivista asennetta. Keskusteluun osallistuivat Kirsi A. Anttila, Joona Takkula, Sakari Yrjö-Koskinen ja Marko Jääskeläinen.

Asennettatyöelämänalkuun

Yrittäjät kannustavat työelämäänsä aloittavia nuoria oma-aloitteisuuteen ja rohkeuteen

Helmikuussa järjestetyssä Yrittäjän aamuriihessä keskusteltiin työelämästä nuorten näkökulmasta. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, OSAOn ja Oulun seudun Uusyrityskeskuksen yhteinen aamukahvitilaisuus järjestettiin Limingantullissa.

Tilaisuudessa järjestetty paneelikeskustelu käsitteli nuoren tarpeita ja työnantajan odotuksia työelämässä. Panelistit lämmittelivät keskustelua muistelemalla omia ensimmäisiä työpaikkojaan. Keskusteluun osallistuivat Kirsi

A. Anttila BusinessOulusta, Accessia Consultingin Marko Jääskeläinen, Puskamestarit Oy:n yrittäjä

Joona Takkula ja Hongisto Oy:n yrittäjä Sakari Yrjö-Koskinen.

Työllistymisseteli porkkanana

Aamuriihessä etkoiltiin seinän toisella puolella Tullisalissa järjestettävää Työntaitajiksi ammatti- ja työelämätapahtumaa, jossa tuhannet yläkouluikäiset nuoret kehittävät ymmärrystään työelämästä ja etsivät työ- ja harjoittelupaikkoja.

Vuoden alussa nuorille työttömille aikuisille avautui uusi tuki työelämään. Työnantajilla on vuoden alusta ollut mahdollisuus hakea

nuorten työllistymisseteliä 18–29vuotiaan, puoli vuotta työttömänä olleen nuoren palkkaamiseen.

Työllistymisseteli kattaa puolet palkkakuluista, korkeintaan 1 500 euroa kuukaudessa. Alle 25-vuotiaiden palvelupäällikkönä toimiva

Anttila kertoo mahdollisuuden ulottuvan yrittäjille koko Oulun työllisyysalueella.

”Jos teillä on tilanne, että haluaisitte puoleksi vuodeksi palkata alle kolmekymppisen, niin meiltä löytyy 7 400 nuorta, siitä voi valita”, Anttila sanoo.

Yrittäjänjanuoren asenteetkohtaavat

Paneelin yrittäjät toivovat nuorilta työntekijöiltä rohkeaa ja positiivista asennetta. Myös oma-aloitteisuuden tärkeys nousee keskustelussa esille.

”Ei pidä lannistua kovin pienestä. Vastoinkäymisiä tulee vääjäämättä kaikille, ne ovat osa työn oppimisprosessia”, Puolangalla metsätöissä ensimmäiset työpäivänsä tehnyt Yrjö-Koskinen kertoo.

Takkulan mukaan työhakemuksissa erottautuvat positiivisesti työntekijät, jotka eivät laita liikaa raameja työlle mitä he ovat ja eivät ole valmiita tekemään.

”Tapaan paljon yrittäjiä ja kolle-

JAAKKO KOIVUKANGAS

Hongisto Oy:n yrittäjä Sakari Yrjö-Koskinen teki ensimmäiset työpäivänsä metsätöissä Puolangalla.

goita, niin rohkaisen aina miettimään kuinka arkea voisi helpottaa, tekeekö yksi ihminen kahden ihmisen työn, ja auttaisiko nuori tekijä menemään eteenpäin”, Takkula kertoo.

Konsulttina toimiva Jääskeläinen rohkaisee työntekijöitä sanoittamaan omaa osaamistaan.

”Missä olen hyvä, mikä minua kiinnostaa tai mikä on minun jut-

tuni. Sitä kautta lähtee miettimään, että missä voisin sitä päästä käyttämään.”

Infoatyönantajilleja ohjaustanuorille

mattomien nuorten työelämään siirtymistä.

Nuorten reitti hanketta olivat esittelemässä OSAOn opinto-ohjaaja Satu Hekkala, sekä BusinessOulunprojektipäällikköMira Kolmonen ja työhönvalmentaja Henna Nurmi

Yrittäjillä on merkittävä rooli elinvoiman ylläpitämisessä, minkä vuoksi hankkeessa on koottu nuoret työelämään infopaketti työnantajille.

Hanketiimi oli kiertänyt työelämätapahtumissa nuorten keskuudessa ja kysellyt, miten nuoret haluaisivat tulla töissä vastaanotetuiksi.

Sadat vastaukset kertoivat muun muassa, että nuoret kaipaavat ymmärrystä ja perehdytystä, samanarvoista kohtelua ja aikaa oppia ja sopeutua.

Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja nuoren osaamisen sanoittamisen tukemiseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Nuoret 18–29-vuotiaat työttömät työnhakijat tai OSAOn valmistuvat opiskelijat voivat hakea hankkeen työhönvalmennukseen ja/tai opinto-ohjaukseen.

Aamukahvilla tutustuttiin myös Nuorten reitti hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää 18–29-vuotiaiden koulutettujen ja koulutta- JAAKKO KOIVUKANGAS

OulunYrittäjätparaspaikallisyhdistys

Aktiivista, innovatiivista ja periksiantamatonta työtä yrittäjien edellytysten parantamiseksi ·

Oulun Yrittäjät valittiin vuoden 2025 Suomen parhaaksi paikallisyhdistykseksi Suomen Yrittäjien järjestämässä Vaikuttajafoorumissa Helsingissä.

Yhdistys palkittiin kilpailun isoimmassa, yli 500 jäsenen yhdistysten sarjassa. Yhdistys on kamppaillut finaalissa ennenkin, mutta tämä on ensimmäinen voitto.

Valtakunnallinen palkinto löysi tiensä Ouluun paikallisyhdistyksen vahvan kasvun, monipuolisen edunvalvonnan ja laaja-alaisen jäsenistön vuoksi.

Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Joonas Puurunen vastaanotti palkinnon Helsingissä.

Puurunen kertoo, että palkinto on pitkän hyvän työn tulos, jossa Oulun Yrittäjät on panostanut omaan tehtäväänsä paikallisyhdistyksenä.

”Me haluamme tehdä näkyviä toimenpiteitä jäsenten eteen, tehdä edunvalvontaa ja edistää yrittämisen olosuhteita, helpottaa yrittämistä”, Puurunen avaa.

Edunvalvontaaja ruohonjuuritasontyötä

Paikallisyhdistyksen näkyvimpiä tekoja ovat jäsenille järjestettävät tapahtumat. Tapahtumien kehittämistä varten on kerätty palautetta yhdistyksen jäseniltä.

”Teimme vuoden 2024 syksyllä laajan jäsenkyselyn. Perinteisen sähköpostikyselyn lisäksi teimme puhelinsoittoja jäsenillemme”, Puurunen kertoo.

Jäsenkyselyn tulokset auttoivat Oulun Yrittäjiä järjestämään jäsenilleen sopivia tapahtumia, kuten aamu- ja iltakahvitteluja ja afterwork-tilaisuuksia.

”Uudella yrittäjällä voi olla aika yksinäistä. Teemme sellaisia tapahtumia, joihin jäsenyrittäjämme

”Me haluamme tehdä näkyviä toimenpiteitä jäsenten eteen, tehdä edunvalvontaa ja edistää yrittämisen olosuhteita, helpottaa yrittämistä”, Oulun Yrittäjien puheenjohtaja Joonas Puurunen kertoo.

voivat tulla verkostoitumaan, vaihtamaan ajatuksia ja jakamaan kokemuksia”, kertoo Puurunen. Verkostoitumistapahtumien lisäksi yhdistys tekee myös pitkäjänteistä edunvalvontatyötä paikallisten yrittäjien eteen, esimerk-

kinä viime vuonna Oulun kaupungin kanssa sovittu elinvoimalupaus.

”Elinvoimalupaus on työkalu, joka tuo jatkuvuutta yrittäjyyden ja yrittäjien huomioimiseksi tässä kaupungissa.”

Haluamme olla mukana yrittäjän arjessa, kulkemassa vieressä.

Joonas Puurunen Oulun Yrittäjien puheenjohtaja

toimintaa alueella hyvin. Esimerkkinä Puurunen kertoo, että kaikille uusille jäsenille lähetetään perinteisellä kirjepostilla tervetulokirje, joka kohtaa uudet jäsenet henkilökohtaisemmin kuin vaikka sähköposti.

”Palkitsemiskriteereissä nostettiin esille meidän monikanavainen viestintämme. Me haluamme olla mukana yrittäjän arjessa, kulkemassa mukana vieressä.”

Ennen Oulun Yrittäjien puheenjohtajana toimimista Puurunen toimi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nuorten yrittäjien johtoryhmässä.

Oulun Yrittäjien puheenjohtajaksi ryhtyminen oli Puurusen mielestä helppoa edellisen puheenjohtajan Risto Huovisen johtaman hallituksen hyvän työn vuoksi.

”Risto jäi vielä yhdeksi vuodeksi hallitukseen mukaan. Häneltä sai hyvää jeesiä työhön, ei tarvinnut kaikkeen keksiä yksin ratkaisuja.” Nyt kolmatta vuotta puheenjohtajana toiminut Puurunen kertoo hallituksen jäsenten edustavan yhdistyksen jäsenistöä todella hyvin. ”Hallituksessa on kivijalkayrittäjää, yksinyrittäjää, työllistävää yrittäjää, vasta aloittanutta, pitempään toiminutta. Ajattelen, että saamme jäsenistön ääntä päätöksentekoon hallituksen kautta.”

OulunYrittäjäton jäsentensänäköinen

Puurusen mielestä Oulun Yrittäjien saama paikallisyhdistyspalkinto kertoo siitä, että yhdistys tekee niin sanottua ruohonjuuritason JAAKKO KOIVUKANGAS

Siivouspalvelut yrityksille ja taloyhtiöille

25 vuotta

Laadukasta siivouspalvelua modernilla laadunhallinnalla

Lisää henkilöstösi osaamista

• Hoiva-avustaja • Lähihoitaja

Ylläpitosiivoukset

• Lastenohjaaja • Nuorisoja yhteisöohjaaja • Oppisopimuskoulutukset

Peruspesut

Ikkunanpesut

Graffitien poisto

Oulu • Raahe • Ylivieska • Oulainen

Hyväpöhinä jauusiajäseniä

Kuusamon Yrittäjät luo turvallista ilmapiiriä, jossa kaikilla on hyvä olla ja yrittää

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuoden paikallisyhdistykseksi valitun Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Reeta Kortesalmi-Säkkinen on iloinen saadusta palkinnosta. Yhdistyksessä on tehty paitsi kovasti työtä myös asioita oikein. Tuntuu erityisen hyvältä, että tämä on huomattu.

”Yhdistyksemme kulmakivet ovat jäsenistöstä huolen pitäminen, viestintä, näkyvyys ja verkostoituminen sekä hyvät suhteet ja tiivis yhteistyö kaupungin kanssa.” Kuusamon Yrittäjissä on 275 jäsentä. Kortesalmi-Säkkinen on puheenjohtajana toista vuotta. Hänen aikanaan jäsenmäärä on ilahduttavasti kasvanut.

”Olemme olleet näkösällä, huolehtineet yrittäjistä alueellamme ja verkostoituneet sidosryhmien, kuten Kuusamon kaupungin ja Elinkeinoyhtiön kanssa. Hallituksen jäsenet ovat sitoutuneita toimintaan. Kokouksien osallistumisprosentti on ollut sata.

Yrittäjienedunvalvoja

Yrittäjäyhdistyksen tehtävä on toimia paikallisten yrittäjien edunvalvojana. Yhdistys pyrkii tekemään

työtään niin, että jokaisen yrittäjän ja heidän perheensä olisi hyvä olla ja yrittää Kuusamossa.

”Tiedotamme asioista avoimesti ja pidämme jäsenistöstä hyvää huolta. Haluamme tehdä paikallisesti laadukasta työtä. Tärkeää myös se, että noudatamme Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) strategiaa ja laatukriteeristöä.”

Uusia jäseniä hankitaan aktiivisesti esimerkiksi osallistumalla erilaisiin tapahtumiin. Tämän avulla jäsenyhdistys tulee tutuksi potentiaalisille uusille jäsenille.

”Esittelemme toimintaamme ja jäsenetujamme. Soitamme myös suoraanpotentiaalisilleuusilleyrittäjille. Jäsenhankinnasta kiitos menee myös PPY:n Riku Koskiselle, joka tekee korvaamatonta työtä.”

Kortesalmi-Säkkinen on sitä mieltä, että yritykselle on eduksi kuulua yrittäjäyhdistykseen. Se luo laadukasta ja luotettavaa yrityskuvaa asiakkaiden silmissä.

”Olemme saaneet kasvatettua jäsenmäärää ja parantaneet laatua, esimerkiksi järjestämällä lisää tapahtumia ja koulutuksia sekä ennen kaikkea tekemällä toimintaamme entistä enemmän näky-

Puhdasta kotipalvelua!

Kotisiivousta | 5 tähden mattohuolto

– NETTIAJANVARAUS

– ikkunanpesut – kotisiivoukset – kotitalousvähennys – saunan ja kylpyhuoneen pesut

Elämme

matkailusta, siksi alueen teiden ja lentoyhteyksien on oltava kunnossa.

Reeta Kortesalmi-Säkkinen

Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja

väksi. Tänä vuonna Kuusamon Yrittäjät täyttää 60 vuotta. Juhlavalmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa.”

Matkailuvetonaulana

Kuusamossa on tällä hetkellä 1 000 yritystä. Matkailu on ehdottomasti suurin vetonaula, johon panostetaan.

”Tilanne yritysten määrän suhteen on tällä hetkellä hyvä. Matkailustahan me elämme. On tärkeää, että alueella tiedostetaan se, että teiden on oltava kunnossa ja lentoyhteydet toimivat.”

Kortesalmi-Säkkinen painottaa,

että Kuusamon alueella on tärkeää, että jokainen yrittäjä, toimialasta huolimatta, kehittää toimintaansa. Myös jäsenyhdistys on sitoutunut kehittämistyöhön.

”Kuusamon Yrittäjät on tiivis ja utelias yhteisö. Meillä on hyvä vire ja kaikilla hyvä fiilis. Kaupunki on myös kiinnostunut meidän toiminnastamme.”

Kortesalmi-Säkkisen mielestä on hyvä asia, että puheenjohtajat vaihtuvat kaksivuotiskauden jälkeen. Uusi johtaja tuo aina jotain uutta ja toiminta kehittyy. ”Puheenjohtajuus on suuri vastuu. Olen tehnyt kovasti töitä ja se on kantanut hedelmää. Kiitos tästä kuuluu koko jäsenyhdistykselle ja hallitukselle.”

Itseään Kortesalmi-Säkkinen kuvailee puheenjohtajana pedantiksi, jämäkäksi ja päämäärätietoiseksi. Tänä vuonna hänen kaksivuotiskautensa tulee päätökseen. MARI RYTILAHTI

Soita ja kysy lisää puh. 0400 980 973 Kiillotetut ja design-betonilattiat

Kotityöpalvelut Oulu | p. 0440 861 120 | www.prokaks.f

Suomen Sinkopuhallus Oulu Oy

Kriisinkestävä Suomi YRITTÄJIEN JA PÄÄTTÄJIEN VARAUTUMISEN FOORUMI

ti 21.4.2026 klo 13.30–18.00

Oulun kaupungintalo, juhlasali, Oulu

Keynote-puhuja: Jukka Savolainen Euroopan hybridiosaamiskeskus

Ilmoittautumiset ppy.fi

Yhteishenkeä jayhteistyötä

·

Veli Hyttinen tarttui Siikalatvan Yrittäjien puheenjohtajuuteen

Siikalatvan Yrittäjien uudella puheenjohtajalla Veli Hyttisellä riittää tekemistä. Hän on pestinsä ohella Vegeelia Oy:n toimitusjohtaja ja hän pyörittää omaa maatilaa Pyhännällä.

Vegeelia on perustettu kuorimaan ja kuutioimaan juureksia teollisuuden tarpeisiin. Sen lisäksi yrityksellä on vireillä ruusujuuren viljelyn aloittaminen, sillä sille olisi kysyntää lääkealan piirissä.

Armeijan jälkeen Hyttinen työskenteli ProAgrialla vuosina 1995–1999. Tämän jälkeen hänen kotitilallaan Pudasjärvellä toteutettiin osittainen sukupolvenvaihdos, jolloin hän pääsi kokeilemaan tilallisen virkaa lypsykarjatuotannon parissa.

Nykyisen tilansa Hyttinen osti vuonna 2004, ja tilan pääpaino on emolehmätuotannossa sekä peltoviljelyssä.

Hyttinen vitsailee, että Siikalatvan Yrittäjien puheenjohtajan pesti tuli hänelle ”kuin Jäätteenmäelle”: pyytämättä ja yllätyksenä. Hän kuitenkin ehti olla mukana hallituksen jäsenenä muutaman vuoden.

”Entisellä puheenjohtajalla tuli

niin sanotusti vuodet täyteen, minkä seurauksena pesti tuli ehdolle itselleni.”

Yhteisöllisyyttä jalisääjäseniä

Hyttinen kertoo yhteistyöstä kuntapoliittisten päättäjien kanssa ja kokee tulleensa otetuksi suopeasti vastaan vuoden alusta alkaneessa pestissään. Hän nostaa esille muun muassa elinvoimalupauksen, jolla sitouduttiin vahvistamaan alueen vetovoimaa, elinvoimaa ja yritysmyönteisyyttä.

”Tässä pääsi hyppäämään suoraan syvään päätyyn.”

Kunnallispolitiikka ei ollut Hyttiselle ennestään kovin tuttua, mutta hän kertoo istuneensa yhden kauden Pudasjärven valtuustossa.

Puheenjohtajakaudellaan Hyttinen toivoo pystyvänsä lisäämään yrittäjien yhteisöllisyyttä ja saavansa mukaan lisää uusia jäseniä.

”Haluaisin, että voisimme tukea toisiamme ja pystyisimme luomaan yhteishenkeä tapahtumilla ja toimenpiteillä.”

Näillä hän tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä illanviettoja kuten rentoa makkaranpaistoa, mutta myös virallisia kokouksia.

Uudethankkeet lupaavatkasvua

Hyttinen haluaa edistää yrittäjien tarpeitakilpailutuspuolellajamyös työvoiman suhteen. Tällä hetkellä

Pesula-alan palvelut puhtaasti Koillismaalla

tilanne on niin päin, että Pyhännällä on puutetta työvoimasta, kun taas Siikalatvalla uupuu työpaikat.

Pyhännällä on vahvana työvoimatekijänärakennusteollisuus,mikä ruokkii useita pienempiä yrittäjiä. Hyttinen toivoo, että tämä leviäisi laajemmallekin.

”Pienyrityksiä syntyy palvelemaan suuryritysten tarpeita. Siinä on linkki, jossa yrittäjäjärjestö pystyy olemaan mukana ja edesautta-

maan näiden yhteistyötä omilla toimillaan.”

Hän mainitsee esimerkkinä tuulivoimalayritykset, joilla on elvyttävä vaikutus alueen talouteen.

Hyttinen toivoo yrittäjiltä aktiivisuutta ja kannustaa tuomaan epäkohtia matalallakin kynnyksellä esille, jotta niihin voitaisiin puuttua ajoissa. Hänen mukaansa alueen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Väestökehitys on ollut myönteistä, ja seudulle on suunnitteilla MARIA NIKKILÄ

uusia merkittäviä hankkeita. Siikalatvan alueella saattaa esiintyä akkukelpoista suomugrafiittia, jota tarvitaan muun muassa akkuteknologiassa. Kyseinen raaka-aine on keskeinen, kun pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

PARHAAT PALVELUT

010 2399 789

Kitkante 139, 93600 Kuusamo • koillismaanpesula.f

EveliinaHalttuvetääNuoriaYrittäjiä

·

Verkoston puheenjohtajana hänen

tavoitteenaan on lisätä yhteistyötä ja aktivoida nuoria yrittäjiä

Eveliina Halttu on valittu Nuorten Yrittäjien verkoston puheenjohtajaksi. Aiemmin tehtävää on hoitanut Joona Takkula Halttu liittyi johtoryhmään vuonna 2025 ja asettui ehdolle vuoden vaihteessa puheenjohtajan pestiin.

Halttu haluaa auttaa nuoria yrittäjiä. "Haluan antaa heille vertaistukea, jota olisin itse kaivannut yrittäjyyteni alussa. Tämänkaltaisen toiminnan kautta voi saada vertaistukea, neuvoja ja kohdata samanlaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyden haasteet. Tiedän hyvin, millaista on jäädä nuorena yksin pohtimaan näitä asioita."

”Pääsin viime vuonna nopeasti tekemiseen mukaan. Minua kiinnostaa muutenkin auttaminen ja vertaistuen antaminen. Yrittäjyyteni alussa kaipasin ympärilleni toimintaa, jonka kautta olisin voinut saada vertaistukea, neuvoja sekä samankaltaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyden haasteet."

Halttu ehti miettiä kiinnostustaan puheenjohtajaksi, mutta hän ei odottanut sen tapahtuvan näin nopeasti. Hän otti tehtävän kuitenkin ilolla vastaan ja odottaa innokkaasti pääsevänsä moneen mukaan.

”Haluan panostaa vaikuttami-

Yrittäjien valtakunnallinen Get Together

on suunnattu nuorille ja nuorenmielisille yrittäjille rennolla otteella “ilman turhaa pönötystä”,

seen ja nuorten yrittäjien asioiden ajamiseen. Haluaisin myös aktivoida heitä enemmän mukaan yhteisiin tapahtumiin ja tekemiseen.”

Halttu haluaa vahvistaa yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten ja puheenjohtajien kanssa. Hän näkee potentiaalia tapahtumien järjestämisessä, mutta aikoo kuunnella herkällä korvalla yrittäjien omia toiveita.

Nuorten Yrittäjien verkoston toimintaan kuuluu myös yhteistyö oppilaitosten ja Business Oulun kanssa.

GetTogethertuonuoria yrittäjiäOuluun

Halttu on tänä vuonna mukana järjestämässä Get Togetheriä, joka on Nuorten Yrittäjien vuosittainen valtakunnallinen päätapahtuma. Se on suunnattu nuorille ja nuorenmielisille yrittäjille rennolla otteella “ilman turhaa pönötystä”. 22.–23.5. järjestettävä Get Together tuodaan tänä vuonna Ouluun, koska kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa paljon synergiahyötyjä. Get Together alkaa epävirallisesti jo torstaina 21.5. iltatapaamisella, jos kauempaa tulevat haluavat saa-

pua paikalle ennakkoon. Varsinainen ohjelma alkaa perjantaina ilmoittautumisella ja lounaalla Lapland Hotels Oulussa. Tämän jälkeen seuraa seminaariosuus, jossa kuullaan useita nuoria yrittäjiä, kuten Nata Salmelaa ja oululaislähtöistä Mert Otsamoa ”Halusimme mukaan myös paikallisia nimiä, ja saimmekin taikuri, yrittäjä Elias Kvistin ja Iita Tyykiluodon Putaan Pullalta. Lisäksi tapahtuman perjantain seminaariosuuden juontaa Oulun murretta someen tutuksi tekevä Sanni Inget”, Halttu kertoo.

Saimme mukaan

taikuri Elias

Kvistin, Putaan

Pullan Iita

Tyykiluodon ja Oulun murteen osaajan Sanni

Ingetin.

Eveliina Halttu Nuorten Yrittäjien verkoston puheenjohtaja

huipentuu iltaosuuteen, jossa teemana on “väärät bileet”. Pukukoodin lisäksi ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa, ruokailu sekä livemusiikkia.

Lauantaipäivän ohjelmassa osallistujat pääsevät itse valitsemaan mieleisensä aktiviteetin useista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Niitä järjestetään osittain yhteistyökumppaneiden energiayhtiö Fortumin, työeläkeyhtiö Elon ja vakuutusyhtiö Fennian kanssa, mutta mukaan on otettu myös paikallisia yrittäjiä ja toimijoita. Tapahtuman päättää virallisempi iltajuhla hotelli Lasaretissa. Tapahtumaan odotetaan mukaan noin 200 osallistujaa. Mukaan pääsee ostamalla lipun Get Together tapatuman nettisivuilta.

Ensimmäinen tapahtumapäivä MARIA NIKKILÄ

KYSY TARJOUS NÄKYVYYDESTÄ

yrittäjille ja yrityspäättäjille!

Seuraava lehti ilmestyy ma 18.5.2026

Ritva Korhonen Asiakkuuspäällikkö 040 590 3617 ritva.korhonen@kalevamedia.fi

Sami Saari Asiakkuuspäällikkö 044 0575 121 sami.saari@kalevamedia.fi

Anu Suutari Asiakkuuspäällikkö 0400 208 692 anu.suutari@kalevamedia.fi

Vastuullisuusosaamistayrityksiin

·

PPY:n ja Oulun yliopiston

Kerttu Saalasti Instituutin hanke vahvistaa pk-yritysten vastuullisuutta

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ovat aloittaneet vuoden alusta Vastuullisuuden voima hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä pk-yritysten vastuullisuusosaamista. Se myös auttaa yrityksiä näkemään vastuullisen toiminnan kilpailuetuna.

PPY:ssä hankkeen vetäjänä on projektipäällikkö Essi Kangasniemi Hän kertoo, että hankkeessa on tarkoitus edetä portaittain. Ensin kartoitetaan yritysten nykyistä vastuullisuustasoa ja haasteita tai kehitystarpeita, joita yrityksillä voi olla.

Hankkeessa kiinnitetään myös erityistä huomiota julkisten hankintojen ketjuun vastuullisuusvaatimusten näkökulmasta – mitä mahdollisuuksia ja velvollisuuksia yrityksillä on osallistua niihin.

”Kun meille on kertynyt taustatietoa, alamme seuraavaksi järjestää niin sanottuja herättelytilaisuuksia. Niiden tarkoituksena on oivalluttaa yrittäjiä vastuullisuuden vaikutuksista yrityksen kannattavuuteen ja tarjota tietoa vastuullisuuden eri osa-alueista matalalla kynnyksellä.” Kangasniemi huomauttaa, että vastuullisuus voi nykypäivänä olla varsin suuri kilpailuetu yrityksille. Herättelyäjaoivalluksia

Hankkeen aikana rakennetaan myös täysin digitaalinen vastuullisuusvalmennus. Tämän lisäksi rinnalla tehdään hybridivalmennusta, jossa asiantuntijasisältö voi tulla etänä.

Tämän lisäksi rinnalla tehdään hybridivalmennusta, jossa asiantuntijasisältö voi tulla etänä, mutta valmennukseen osallistuvat yritykset kokoontuvat livenä eri paikkakunnilla.

Hankkeessa kiinnitetään huomiota vertaisuuteen ja verkostojen merkitykseen ja siksi osa valmennuksista halutaan toteuttaa työpajamaisina live-tapaamisina. Niissä yrittäjät pääsevät yhdessä syventämään käsitystään aiheesta, edistä-

Vastuullisuuden voima

Hanke: Vastuullisuuden voima – Liiketoiminnan kasvua vastuullisuuden osaamista kehittämällä

Kesto: 1.11.2025 – 31.10.2028

Toteuttajat: Oulun yliopiston

Kerttu Saalasti Instituutti ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hankealue: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueelta: Haapavesi, Siikalatva, Oulainen, Pyhäntä, Lumijoki, Kempele, Tyrnävä, Muhos, Vaala, Liminka, Hailuoto, Utajärvi, Oulu, Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo Rahoitus: Hankkeen toteuttamisen mahdollistaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) osana EU:n rakennerahastojen Uudistuva ja osaava Suomi ohjelmaa. Hankkeen päärahoittajana toimii Pohjois-Suomen elinvoimakeskus.

mään omaa toimintaansa sekä saamaan vertaistukea toisistaan. Mainittujen toimien lisäksi PPY on budjetoinut halukkaille noin 30 yritykselle yrityskohtaista asiantuntijapalvelua, jolla tuetaan pkyrityksiä vastuullisuuden integroimisessa liiketoimintaan. Yrityksillä on palvelusta pieni omavastuuosuus.

”Tarkoituksena ei ole kuitenkaan tuoda eteen valmista pakettia, vaan palveluissa painotetaan oppimista. Asiantuntija toimii ohjaajana ja yritys vie itse opit käytäntöön."

Yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut kattavat muun muassa vastuullisuusstrategian ja ohjelman laadinnan, hiilijalanjäljen laskennan, ESG-raportoinnin kehittämisen, vastuullisuuskriteerien täyttämisen julkisissa hankinnoissa, sertifiointiprosessien tukemisen sekä

PALVELUMME

Suurin osa yrityksistähän toimii jo vastuullisesti. "Osaksi työtämme onkin auttaa heitä tunnistamaan nämä toimet ja kannustaa tuomaan niitä enemmän esille heidän nettisivuillaan tai somessa", kertoo vastuullisuushankkeen vetäjä, projektipäällikkö Essi Kangasniemi.

työhyvinvoinnin ja ilmastoratkaisujen kehittämisen.

Vastuullisuusteot näkyviksi

Hankkeen kesto on kolmisen vuotta ja tällä hetkellä on menossa alkuselvitysvaihe. Kangasniemi kertoo, että ensimmäisiä tilaisuuksia järjestetään jo kevään aikana. Valmennusten ja työpajojen vuoro on syksyllä. Hankkeeseen on kirjattu kymmeniä tilaisuuksia, joita on tarkoitus järjestää kuukausittain.

Kangasniemen mukaan toimintaa pyritään järjestämään mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Vastuullisuutta ei ole pelkästään ympäristön kannalta kestävä toiminta, vaan se sisältää myös sosiaalisen ja taloudellisen näkökulman. Ympäristön huomioimisen lisäksi on tärkeää, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja yrityksen toiminta on taloudellisesti kestävää.

tamaan nämä toimet ja kannustaa tuomaan niitä enemmän esille heidän nettisivuillaan tai somessa. Hankkeelle oli juuri nyt kysyntää, koska vastuullisuus elää jatkuvan kehityksen alla. Kangasniemi haluaa tuoda yrityksille tämän hetken tietämykseen nojaten parasta tukea.

”Vaikka vastuullisuudesta on puhuttu jo kauan, nyt alamme elämään tekojen aikaa.”

”Suurin osa yrityksistähän toimii jo vastuullisesti. Osaksi työtämme onkin auttaa heitä tunnis- MARIA NIKKILÄ

YRITYSNEUVONTA

• Tilintarkastus

• Erityistilintarkastus

• Arvonmääritykset

Jari Nurkkala, KHT, KRT

Timo Salonen, KHT

Joonas Jyrinki, KHT, KRT

Janne Pesonen, HT

• Yritysjärjestelyt ja verokonsultointi

• Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset

• Kestävyysraportoinnin varmennus

Juha Isopahkala, HT

Marja Hentunen, HT

Kari Salonpää, HT

Mikko Lumila, HT

Hanna Kinnunen, HT

Mika Kemppainen, HT

Tuomas Kotajärvi, HT

Anne Karppinen-Salonpää, HT

www.pstilintarkastus.com

Kirkkokatu 5, OULU

Yritysneuvontaa yrityksen perustamisesta lopettamiseen.

Esim. Oy:n lopettaminen vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta. Esim. Yrityksen taloudellisen tilanteen ja toiminnan arviointi. Esim. Perunkirjoitukset ja yritysomistuksen arvonmääritykset. Huom! Hinnat alv 0 %

Teuvo Välikangas yritysneuvoja, TNT, KTM +358 40 766 9476 teuvo.valikangas@gmail.com

KYSYMYS & VASTAUS

Onkotyösopimuksen irtisanominenjatkossa helpompaa?

Voiko tekoälyn tuottamia kuvia ja tekstejä käyttää?

VASTAUS

Tekoälysovelluksilla on helppo tuottaa kuvia ja tekstejä. Voinko huoletta käyttää niitä omassa liiketoiminnassani?

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen on vuoden 2026 alusta tullut olla ainoastaan asiallinen, kun aiemmin syyn piti lisäksi olla painava. Lakimuutoksella rohkaistaan yrityksiä työllistämään herkemmin, kun työntekijöistä olisi mahdollisuus päästä helpommin eroon tarvittaessa. Vaikka syyn painavuuden edellytys on poistunut, syy ei edelleen-

VASTAUS

Pelkästään tekoälysovelluksella tuotetut kuvat ja tekstit eivät oikeastaan ole kenenkään omaisuutta. Ne eivät esimerkiksi nauti tekijänoikeussuojaa.

käyttää ja millaisia ei, missä tarkoituksessa käyttö on hyväksyttävää ja missä taas ei, ja miten käytöstä kommunikoidaan esimerkiksi kumppaneille tai asiakkaille.

kään saa olla hyvän tavan vastainen tai mielivaltainen. Irtisanomisen tulee myös olla ymmärrettävä ja sopusuhtainen seuraus työntekijän menettelystä. Irtisanomisperustetta arvioidaan edelleen kokonaisharkintana, jossa vaikuttavat muun muassa työntekijän asema ja toiminta sekä työnantajan omat toimet. Irtisanomisen edellytyksenä on edelleen lähtökohtaisesti varoituksen antaminen ennen irtisanomista.

Uudelleensijoitusvelvollisuus on rajattu tilanteisiin, joissa työntekijä ei ole toiminut moitittavasti, kuten jos työsopimus päätetään työntekijän sairastuessa työntekoedellytysten muuttumisen vuoksi.

TERHI KARJALA

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy

Asiakasei maksalaskuaan –mitäteen?

Jos pelkällä tekoälysovelluksella luodaan vaikkapa mainos, se tarkoittaa, että toinen toimija voi periaatteessa käyttää samankaltaisista mainosta omassa toiminnassaan, jos se tehdään muutoin asianmukaisesti mainonnan ja markkinoinnin säännökset huomioon ottaen.

Asiakas ei maksa laskuaan, vaan esittää epäselviä syitä maksamattomuudelle. Mitä teen?

Tekoälysovelluksilla tuotettuihin aineistoihin on myös hyvä suhtautua terveen kriittisesti ja pyrkiä tarkastamaan, että esimerkiksi teksteissä esitetyt tiedot tai väittämät ovat oikein.

VASTAUS

Yrityksellä olisi nykyään hyvä olla olemassa ohjeistus tekoälysovellusten käyttöön kuten millaisia sovelluksia saa

Suvi Julin

Jos maksumuistutukset eivät johda suoritukseen, perinnän voi siirtää perintätoimistolle tai asianajotoimistolle. Asianajajan käyttö voi olla tarpeen erityisesti, jos velallinen on riitauttanut saatavan.

OTM, FM (tietojenkäsittely), luvan saanut oikeudenkäyntiasiamies Berggren

Otanko kuulusteluihin

Mistäsaaapua vuorovaikutuksen

parantamiseen?

Meillä on osaavaa porukkaa työyhteisössä, mutta välillä vuorovaikutus tökkii. Mistä kannattaisi lähteä liikkeelle tilanteen korjaamiseksi?

VASTAUS

ja työpaikan rakenteissa asemasi mukaisesti. Näissä tilanteissa emme ole kuulleet, ymmärtäneet toista tai kommunikoineet riittävästi. Ne voivat ilmetä esimerkiksi ristiriitoina, yhteistyön vaikeuksina tai työn sujumattomuutena.

JAANA LEINO Työnohjaaja (STOry), perhe- ja paripsykoterapeutti, yrittäjä

Perintätoimet alkavat yleensä perintäkirjeellä. Sen jälkeen voidaan edetä oikeudelliseen perintään, jos maksua ei saada.

mukaan asianajajan?

Usein asia päättyy kuitenkin perintäkirjeen jälkeen laskun maksuun tai sovintoratkaisuun. Tarvittaessa oikeusprosessi etenee haastehakemuksen kautta mahdolliseen oikeudenkäyntiin ja tuomioon, jota voidaan periä ulosoton kautta.

Sain poliisilta kutsun kuulusteluihin törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tarvitsenko kuulusteluihin asianajajan?

MARKUS PÖHÖ

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Pöhö Oy

Ammatillisesta osaamisesta, alasta ja tehtävästä huolimatta vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat keskeisiä työelämätaitoja. Nämä taidot näyttäytyvät ja hioutuvat erilaisissa työelämän arjen tilanteissa

Voinko irtisanoa alisuoriutuvan työntekijän?

Kuvattuihin tilanteeseen voi vaikuttaa työnohjauksella.

Se on tavoitteellinen keino edistää, parantaa ja lisätä vuorovaikutusta, kommunikointia, yhteistyötaitoja sekä siten ammatillista osaamista. Samalla selkeytetään

VASTAUS

työtehtäviä, edistetään työn sujuvuutta ja lisätään työyhteisön työhyvinvointiin. Se perustuu yhteiseen avoimeen keskusteluun, kaikkien osallisuuteen tai osallistamiseen. Ohjaajana toimii koulutettu työnohjaaja.

Tuomioistuimessa voidaan myös vahvistaa osapuolten sovintoratkaisu ja esimerkiksi maksusuunnitelma, jolloin sovintokin on suoraan ulosottokelpoinen.

Asianajajaan voi olla yhteydessä maksulaiminlyönnin ilmetessä ja asian riitautuessa, jotta asian selvittäminen ja perintätoimet voidaan käynnistää tehokkaasti. Asian

Markus Pöhö

Asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Pöhö Oy

Neuvottelu asianajajan kanssa ennen kuulustelujen aloittamista kuuluu oikeuksiisi. Asianajajan kanssa voit keskustella esimerkiksi asemastasi tai epäiltyyn rikosnimikkeeseen liittyvästä tunnusmerkistöstä.

selvittäminen, sopiminen tai muu ratkaisu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on usein kummankin osapuolen etu.

Yrityksen oikeusturvavakuutus voi kattaa kuluja, jos asia on joltain osin riitainen. Seuraava

VASTAUS

Epäillyllä on kuulusteluissa muun ohella oikeus olla myötävaikuttamatta asian selvittämiseen ja toisaalta oman rikoksen selvittäminen voi joskus johtaa rangaistuksen lieventämiseen. Esimerkiksi edellä mainituista oikeuksista voi olla hyvä neuvotella asianajajan kanssa ennen kuulustelua tai kuulusteluissa.

Myyntityötä tekevä työntekijä jää jatkuvasti myyntitavoitteistaan. Olen kuullut, että irtisanomista koskeva laki on muuttunut niin, että työnantajan on nyt helpompaa päättää työsopimus. Voinko irtisanoa työntekijän? En ole antanut työntekijälle varoituksia.

Työsopimuksen irtisanomista koskevat säännökset muuttuivat 1.1.2026. Nykylaissa työntekijän henkilöperusteista irtisanomiskynnystä on madallettu aiemmasta. Jatkuvaluonteinen alisuoriutuminen voi olla laissa tarkoitettu asiallinen syy irtisanoa työsopimus. Edellytyksenä on, että työntekijälle asetetut myyntitavoitteet ovat selkeät, ja niiden jatkuva saavuttamatta jättäminen johtuu työntekijästä eikä esimerkiksi puutteellisesta perehdytyksestä. Irtisanomisperusteen olemassaoloa arvioidaan tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla. Siinä otetaan huomioon sekä työntekijän että työnantajan menettely ja muut asiaan vaikuttavat olosuh-

JOHANNA LEHTINEN

Juristi, Talenom Oyj

teet kokonaisuudessaan. Työnantajan tulee antaa alisuoriutumistilanteissa työntekijälle varoitus ja siten mahdollisuus korjata toimintaansa ennen irtisanomista.

ELINVOIMAINEN

Epäillyllä on aina oikeus käyttää kuulusteluissa asianajajaa. Epäilty rikosnimike on tässä tapauksessa niin vakava, että puolustajan kuluista vastaa en sisijaisesti valtio.

Asianajaja valvoo kuulustelun asianmukaisuutta ja epäillyn oikeuksia. Asianajaja osaltaan huolehtii, että epäilty ymmärtää poliisin kysymykset ja, että kertomus tulee kirjatuk si oikein.

Haapaveden-Siikalatvan

Joukkomuonituksenosaaja

Tutkijantie 7 8 9

Marjo Asunto on vapaa-ajallaan aktiivisesti mukana maanpuolustustyössä ·

Maanpuolustustyö

Asunnon mennessään. Maanpuolustustyössä tajana. Koulutuspolku luttajakurssista

Kursseja vissä ajoin, min. Kurssinjohtajan moninaisia taa organisoinnista vallisuudesta.

Taatusti kilpailukykyiseen hintaan, alkaen 10 € / m² kuukaudessa (alv 0%) Kasva Oulun Teknologiakylän ytimessä

Vuokrattavana yrityksesi tarpeisiin räätälöitävää toimitilaa aina 2500 m²:iin saakka

”Harrastus tuskursseilla käynyt kouluttajakoulutuksen kä kurssinjohtajajohtaja koulutukset. suorittanut kouluttajakoulutuksen tellut useita tuksen parissa. joukkomuonituksessa.” NokkosTuotteen kalatvalla maanpuolustustyöstä, pääsee tekemään asioita konkreettisesti. sesta saa myös arkeen hyödyllisiä lienssi kasvaa.

KettuMäki Oy

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym.

• Suursäkeissä myös kaikki lajit. Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumaki.fi

Luotettava kumppani matkallasi menestykseen

Anna Saaga Travelin viedä sinut ja asiakkaasi turvallisesti perille! Tarjoamme laadukkaita bussi- ja VIP-kuljetuksia koko PohjoisSuomen alueella – luotettavasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Saaga Travel – matkasi paras valinta!

Myynti | myynti@saagatravel.f | 08 655 5100 | saagatravel.f

Viestinnän aamu yrittäjille to 16.4.

Tarkoitettu kaikille jäsenyrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita kuulemaan onnistuneesta viestinnästä. Miten viestintää hoidetaan minun yrityksessäni? Miten se vaikuttaa myyntiin ja liikevaihtoon? Voiko minun yritykseni liikevaihto kasvaa onnistuneella viestinnällä? Mitä vinkkejä onnistuneeseen viestintään saan mediatalon asiantuntijalta? to 16.4.2026 klo 8.30–10.00

Kaleva Media, Kiistolan Säätiön koulutustila 5 krs, Kirkkokatu 31, Oulu Tervetuloa!

Tilaisuus on maksuton, tarjolla aamupala. Ilmoittaudu ppy.fi/etusivu/tapahtumat

Tilaisuus on hybridi ja etäosallistujille linkki lähetetään 13.4.2026.

Tutkijantie 7

Vuokrattavana yrityksesi tarpeisiin räätälöitävää toimitilaa aina 2500 m²:iin saakka Taatusti kilpailukykyiseen hintaan, alkaen 10 € / m² kuukaudessa (alv 0%)

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät

Kauppurienkatu 8 A

II krs, 90100 Oulu ppy@yrittajat.fi p. 010 322 1980 www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Essi Kangasniemi projektipäällikkö, 050 566 2221 essi.kangasniemi@yrittajat.fi

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Piia Lehtonen Omistajavaihdosten asiantuntija 050 439 9808 piia.lehtonen@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Haapaveden Yrittäjät ry

Kotileipomo & Pitopalvelu Kukkola

Palvelutaksi Haapavesi Oy

Savikoski Service Oy

Tmi Veli Mäkinen

Elina Pitkälä

Haukiputaan Yrittäjät ry

Vilmil Oy

Marian siivouspalvelut

Chocoksi

Ola Rakennus Oy Kuljetuskartio Oy

Kellon Kuusi avoin yhtiö

KRPT Meriläinen Oy

Iin Yrittäjät ry

Tmi Tuonela Performance

Samoiva Oy

HEAL-Rakennus Oy

Hoivapalvelut Ystävyydellä Oy

Tervasähkö Oy

Konetyö Klasila Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

T:mi Anu Rosenberg

Kuljetus J. Siekkinen Oy

Softagram Oy

6DOF Systems Oy

Kiimingin yrittäjät ry

L.P-Kuriiri Oy

Blue deerfox

Willit Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry

OKN-Service

Kuivaniemen rengas ja autopalvelu

Kuusamon Yrittäjät ry Akphoto Oy

Hydda Oy

Hehkua Oy

Arctic Circle Invest Oy

Spartan Code Oy

Kärsämäen Yrittäjät ry

MäntyMaito Oy

Tervetuloa uudet jäsenet!

Limingan Yrittäjät ry

Jukka Pistemaa

Tmi Huovinen Jenni-Katariina

Tirre Oy

Kotoko Oy

LVI-palvelu Mehtälä

Elias Kvisti Oy

Valtari Oy

Kuntokeskus MoWay

Lumijoen Yrittäjät ry

Y-L Service Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

NBL-Nails by Loveday

Maanrakennus KuokkaJulle Ky

Oulaisten Yrittäjät ry

Ratateho Oy

MJK Sorrit Oy

Suomen Savupiipputeollisuus Oy

Oulaisten LVI Oy

Oulun Yrittäjät ry

Jarmo O. Latvala

Venuksen keramiikka oy

Infinity Grow Oy

Heroe Oy

PUSTEK

Maatalous Rätinki Oy

Puuteam Oy

Jukone oy

Merelco Oy

Kotihoito Jenny Oy

Rakennuspalvelu J.Anisimaa

Huurre Transport Oy

Tallinmäen ratsut Oy

Juuson taksipalvelut

Topmill Invest Oy

AutoLanginkoski Oy

Lempeä Terapiapalvelut

UUMOS architecture

BioBitti

OuSem Oy

Rimami Oy

CTurva OSK, Oulu

Vatpe oy

MALTEL OY

Marin lääkäripalvelut Oy

Riss Arctic Oy

Trasko Oy

Olki Visual Oy

Valoo Oy

VP PURKU OY

Up It Oy

Teri-Maalari Oy

Tesiko Oy

Diffo Solutions Oy

Menox Events Oy

M Star barbershop Oy

Jari Veteläinen Oy

Mil-tek Suomi

Kuljetusliike O. Pelkonen Oy

AC Oulu Oy

J. Koivujärvi Oy

Pionity Oy

Siltaraha Oy

Konepiltonen Oy

Rakennuspalvelu Kangas Oy

Tiimisport Oy

AltPro Oy

OverWell Oy

Assistenttipalvelu Emika

Floasis Oy

ES Advisory Oy

Kandelberg & Matila Oy

T:mi Noora Pärssinen

Tecsync Oy

Toiveikas Mieli Oy

Nordicshine

Tuluxxia Oy

DigiPartnerIT Oy

Erikoispuheterapeutti

Raila Lainio, FL, NDT

Plan-Air Oy

Western siberia media house Oy

Beauty Biili

Wtek Talotekniikka Oy

Jujuman lato Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry

Rakennustoimisto Hannu Vesala Oy

Veklari Oy

Korella Oy

Stage Mage

Pudasjärven Yrittäjät ry

K-Supermarket Pudasjärvi / V&E Mölläri Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Pahkamaa Talousjohto & Consulting

Tmi Eliisa Ollonen Ellun Kamari

Metsänhoito Lehtelä Oy

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Tenhusen Maansiirto ja Kuljetus Oy

Raahen Yrittäjät ry

Bothnia Cafe

Raahen Kiinteistövälitys Oy

Pattijoen Kalustetekniikka Oy

Jenna Boomer

Asianajotoimisto Lakitasku Oy

Tasoite&Rakennus A.Hyväri

Siikajoen Yrittäjät Ry K-Market Ruukki

Silvat Metsätieto Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry

Siikalatvan kotityö

NoccosTuote Oy

M coaching

Perhekoti Kuurankukka Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Jelux Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Tmi Anne Huotari

Konetyö Kemilä Oy

JHP-Laatoitus Oy

Vaalan Yrittäjät ry

Säräisniemen Pitopalvelu Oy

Vihannin Yrittäjät ry

JI-Kone Oy

Restaurant Sadik Ky

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjien paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2026:

Haapaveden Yrittäjät ry

Anri Kolehmainen

Toimistopalvelu Documento p. 050 3027 263 anri.kolehmainen@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala

Alarmi Stables Oy p. 050 353 3059 haukiputaan@yrittajat.fi seppek@windowslive.com

Iin Yrittäjät ry

Juha Kallio

Juhan Automaalaamo Oy p. 040 3529 215 iin@yrittajat.fi juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Pia Hanski Konffa Oy p. 040 7507 710 kempeleen@yrittajat.fi pia.hanski@konffa.fi

Kiimingin Yrittäjät

Esko Valkola

Esko ja Nina Valkola Avoin yhtiö p. 040 5191 562 kiimingin@yrittajat.fi esko.valkola@gmail.com

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi Kaakkuriniemi Oy p. 050 4413 121 kuivaniemen@yrittajat.fi info@kaakkuriniemi.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Reeta Kortesalmi-Säkkinen Kiinteistönvälitys LKV Saaga Oy p. 050 82024 reeta.kortesalmi-sakkinen@ lkvsaaga.fi kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry

Virpi Ruotsalainen

Luonnon syli p. 040 5618 802 karsamaen@yrittajat.fi luonnonsyli@gmail.com

Limingan Yrittäjät ry

Päivi Kennilä Solasta Oy p. 040 7263 142 limingan@yrittajat.fi paivi.kennila@gmail.com

Lumijoen Yrittäjät ry

Juho Oksa

Askelin Oy p. 050 4153 018 lumijoen@yrittajat.fi juho.oksa@karentia.com

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila

RPJM Rakennuspalvelut Oy, Tmi Hoitava Pisara p. 040 7451 211 muhoksen@yrittajat.fi mikamattila4@gmail.com

Oulaisten Yrittäjät ry

Antti Kämäräinen

Service One p 044 7543 200 oulaisten@yrittajat.fi antti.kamarainen@serviceone.fi

Oulun Yrittäjät ry

Joonas Puurunen

Prime Sales Oy p. 044 7798 519 oulun@yrittajat.fi joonas.puurunen@primesales.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Jan Arbelius

Kouta Oulu Oy p. 050 5001 139 oulunsalon@yrittajat.fi jan@koutamedia.fi

Pudasjärven Yrittäjät

Heimo Turunen

VKK-Media Oy p. 0400 3852 81 pudasjarven@yrittajat.fi vkkmedia@vkkmedia.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Saara Mustakallio

Tmi Saara Mustakallio p. 044 5513 662 pyhajoen@yrittajat.fi saara.mustakallio@pyhajoki.fi

Pyhäjoen Yrittäjät

– Merijärven jaos

Markku Jauhiainen

MAJAMYLLY p. 0440 102880 markku.jauhiainen@majamylly.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Anu Mustaparta

Anun Kauneus Ateljee p. 044 7229 076 pyhajarven@yrittajat.fi anumustaparta@gmail.com

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius 92100 Raahe p. 0500 580 921 raahen@yrittajat.fi kirsi@sepontytar.fi

Siikajoen Yrittäjät ry

Kirsi Kivioja Mainos Draivi p. 050 3461 069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Veli Hyttinen Vegeelia Oy p. 0400 1249 94 veli.hyttinen4@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry

Pirke Härkönen

Koillismaan Rätinki Oy p. 050 4414 623 pirke.harkonen@ratinki.fi taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry

Marika Keränen

Pömilä Oy p. 044 5157 014 tyrnavan@yrittajat.fi msjkeranen@gmail.com

Utajärven Yrittäjät ry

Sulo Karhula

Muhoksen Elintarvikekuljetus Oy p. 0400 890 250 utajarven@yrittajat.fi elintarvikekuljetus@karhula.info

Vaalan Yrittäjät ry

Jouni Koljonen

Peltityö Jouni Koljonen p. 050 5444 919 jokoljon@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry

Saana Mattila Parturi-kampaamo Balanssi saanamattila@hotmail.com vihannin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Aki Pirilä Sähkö-Artpe Oy p. 045 631 4350 aki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

2026 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Alueellinen yhteyshenkilö, yrittäjä ota yhteyttä: yritysmyyjä Johannes Mustonen, p. 050 381 3522, johannes.mustonen@elisa.fi, Oulu Kauppakeskus Valkea FENNIA Alueellinen järjestöyhteyshenkilö: Jerry Sandberg, asiakaspäällikkö, järjestömestari, Yrittäjäpalvelut, FENNIA. P. 010 503 6117 ja 040 1983 974, os. 00017 FENNIA, fennia.fi FORTUM Yrittäjä ota yhteyttä: Walter Alén, Fortum, walter.alen@fortum.com P.+467 2163 2254

JUHAN AUTO tarjoaa jäsenetuna edullisen Toyota KINTO One Huoltoleasingin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenyrittäjille Suomen suosituimpaan automallistoon. Juhan Auto Oy:n ja Lexus Oulun jäseneduista lisätiedot: Mika Lahtinen p. 040 7171 779. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKETIT Jääli, Ateria Kiiminki, Liminganportti, Mimmi Muhos, Oulainen ja Kreivintori Raahe.

K-MARKETIT Ii ja Kuusamo keskusta.

K-CITYMARKET Kuusamo. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. HUOM! Etu on paikallisyhdistyskohtainen. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. P. 08 5377 610 tai tilaajapalvelu@kalevamedia.fi. Ritva Korhonen, asiakkuuspäällikkö, p. 040 590 3617, ritva.korhonen@kalevamedia.fi. Sami Saari, myyntipäällikkö p. 044 057 5121, sami.saari@kalevamedia.fi. Anu Suutari, asiakkuuspäällikkö p. 0400 208 692, anu.suutari@kalevamedia.fi. Puh. 08 5377 180, www.kalevamedia.fi/yrityksille. KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

Pohjolan OP Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yhteyshenkilö: Jatkuvan oppimisen yliopisto Anu-Tuulia Mäkelä, anu-tuulia.makela@oulu.fi p. 029 448 7347, joy.oulu.fi

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Marika Koivuniemi, marika.koivuniemi@oulu.fi, p. 050 473 8599 Anu Rosberg, anu.rosberg@oamk.fi, p. 040 703 2787, oamk.fi

JÄSENTIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksen jäsen, pidäthän jäsentietosi ajan tasalla! Yrittäjien jäsenpalvelussa pystyt päivittämään jäsentietojasi. Se on tärkeää, jotta voimme palvella sinua sekä yritystäsi mahdollisimman hyvin ja meidän viestimme tavoittavat sinut! Pidä erityisesti markkinointiluvat ja sähköpostisi ajan tasalla!

Sama koskee myös henkilöjäseniä mm. senioriyrittäjiä! Kirjaudu jäsenpalveluun osoitteessa www.yrittajat.fi/kirjaudu

Jäsenyyden etuja!

MAKSUTTOMAT puhelinneuvontapalvelut ma – pe toimistoaikana.

Mahdollinen TOIMEKSIANTO – 10%

Kaikki neuvonnan osa-alueet ja palveluiden yhteystiedot löytyvät sivuiltamme: www.ppy.fi > palvelut > jäsenpalvelut: juridinen neuvonta ja muu neuvonta

Lisäksi käytettävissäsi ovat

Suomen Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maksuttomat palvelut:

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

Ov-asiantuntija Piia Lehtonen, piia.lehtonen@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika: juha.vayrynen@yrittajat.fi

JÄSENETU

SUOMEN YRITTÄJIEN PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

(yrittäjä ja yrityksen henkilöstö)

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Tasokas lomahuoneisto Kesä-Iikka Rukan palvelujen, rinteiden ja latujen äärellä. Huoneisto on vapaasti kaikkien vuokrattavissa.

Katso lisää: www.ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut > Kesä-Iikka.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Alueelliset jäsenedut: www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumat ja tilaisuudet: www.ppy.fi >Etusivu > tapahtumat ja tilaisuudet Valtakunnallisen jäsenedut: yrittajat.fi/jasenedut #ppy #pohjoispohjanmaanyrittajat

Tutustu ja hyödynnä etusi!