Keminmaa Kunnan tiedotuslehti 1/2021
ELINVOIMAISET KYLÄT ovat Keminmaan ylpeys Keminmaassa halutaan kehittää kyliä, sillä sitä kautta parannetaan niin kylien veto- kuin pitovoimaa. Aktiivinen kylä maaseudulla, lähellä keskustan palveluita, on monen lapsiperheen unelma. Niin myös Jaakko ja Teija Urpilaisen. Perhe osti viime talvena tontin Liedakkalan kylältä ja syksyllä Jaakko-isä alkoi rakentaa tontille itse suunnittelemaansa taloa. Kuusilapsinen perhe pääsee muuttamaan uuteen kotiin myöhemmin tänä vuonna. Jaakko on kotoisin Karungista ja Teija Pyhäjoelta. Keminmaassa perhe on asunut kymmenisen vuotta. – Kaipasimme takaisin maaseudun rauhaan. Halusimme kuitenkin, ettei lasten koulumatka veny liian pitkäksi. Liedakkalan kylä vaikutti oikein sopivalta paikalta, Jaakko Urpilainen sanoo. Perhe ei ole vielä ehtinyt tutustua kylän toimintaan, mutta tulevat naa-
purit ovat käyneet esittäytymässä ja kertomassa tontin historiasta. – On ollut mukavaa tutustua kyläläisiin ja kuulla vanhoja tarinoita. Tämä on ihanaa seutua ja meillä on tässä tontilla mukavasti tilaa. Tulemme varmasti viihtymään, Teija Urpilainen sanoo.
Aktiivisuus kannattaa Keminmaassa jokainen löytää itselleen ja perheelleen sopivan asuinpaikan, pitipä sitten tiiviistä yhteisöllisyydestä tai omasta rauhasta. Tontteja ja rakennuspaikkoja on hyvin saatavilla eri puolilla kuntaa. Kylien kehittäminen on tärkeä osa koko kunnan elinvoiman kehittämistä.
– Satsaamme kylätoimintaan suoraan ja välillisesti lähes 100 000 euroa joka vuosi, Keminmaan kunnan elinkeino- ja hankekoordinaattori Seppo Selmgren sanoo. Kunnassa on käytössä kaksiosainen tukimuoto, joka koostuu perusosasta ja aktiivisuusosasta. Aktiivisuusosan saamisen perusteena on, että kylällä on tulossa esimerkiksi Leader-hanke tai kyläläisten elinpiiriä parantava merkittävä toimi. – Haluamme näin motivoida kyliä olemaan aktiivisia. Lisäpisteitä saa myös yhteistyöstä toisten kylien kanssa ja esimerkiksi talkootyöstä jonkun isomman investoinnin kohdalla.
Kylä viihtyisämmäksi talkoilla Leader-projekteihin Keminmaan kunta maksaa niin sanottua vastinparirahaa 38 000 euroa vuosittain. Toimijoiden omasta aktiivisuudesta riip-
Jaakko Urpilainen tekee joka toisen viikon töitä Etelä-Suomessa, ja väliviikot hän rakentaa perheelleen omakotitaloa Liedakkalaan. Rakennustyömaalla olivat tällä kertaa mukana myös Joonatan 13v, Rilla 11v, Friida 2,5v sekä vaimo Teija.
puu, kuinka paljon rahaa saadaan takaisin kyliin. – Esimerkiksi talkootyö katsotaan omarahoitukseksi, eli aktiiviset kyläläiset voivat parantaa huomattavasti mahdollisuuksia saada Leader-rahaa. Me täällä kunnassa autamme tietysti hakemusten tekemisessä, Selmgren kertoo. Kunnan tuen avulla on tehty leikkipuistoja, remontoitu kylätaloa ja kunnostettu virkistysalueita ja taukopaikkoja. Myös Liedakkalaan nousi pari vuotta sitten talkoovoimin ja Leaderrahoituksen avulla leikkipuisto. Virkeässä kylässä toimii myös Seuralan kylätalo, jossa pidetään monenlaisia kursseja ja kerhoja. Kylän liikuntasalissa voi pelata vaikkapa sählyä tai lentopalloa. Ehkäpä siellä nähdään tulevaisuudessa Urpilaistenkin perhe.
Keminmaan kunnan tiedotuslehti 1/2021
2
Kallin kuntoportaat ovat käytössä ympäri vuoden. Keminmaan kunnan tekninen johtaja Jussi Korpi kertoo, että Kallin ympäristön parannustyöt jatkuvat vielä tänä talvena.
– Tätä ei ole missään nimessä unohdettu, vaan vaihtoehtoja käydään edelleen läpi. Toivottavasti jo pian saisimme asian ratkaistua, Korpi sanoo.
Kymmeniä kilometrejä hoidettuja latuja
Talven iloja Keminmaassa tattavat kuntoportaat, ympärivuotiKeminmaa haluaa nen maastopyöräreitti ja kilometreittäin kävelyreittejä kauniissa Keminkannustaa kuntajokimaisemissa – Keminmaaslaisiaan aktiiviseen maan sa on helppo pysyä kunnossa myös elämään. Mikäpä on- talviaikaan. kaan liikkuessa, kun olosuhteet ovat mitä Kalli on talviliikunnan keskus otollisimmat! Aktiivisen liikkumisen keskus on tieKymmeniä kilometrejä hoidettuja hiihtolatuja metsissä, soilla, Kallin mäkisissä maastoissa ja Suomen pisimmän joen jäällä. Useita luistinkenttiä, laskettelu- ja pulkkailurinne, kelkkareitti Tornion kautta pohjoisimpaan Lappiin, hien pintaan nos-
tysti Kalli, jossa kunta on viime aikoina tehnyt monenlaisia käyttäjiä palvelevia muutostöitä. Latureittejä on muokattu niin, ettei latu enää häiritse laskettelurinteen toimintaa. Lähiliikunta-aluetta ja kuntoportaiden ympäristöä on siistitty ja hiihtostadioniin tehty remonttia.
Suunnitteilla on myös ympärivuotinen maastopyöräreitti, joka soveltuu pyöräilyn lisäksi koirahiihtoon. Kallin hiihtokeskuksesta voi halutessaan vuokrata sähkökäyttöisen fatbiken. – Maastopyöräreittiä on toivottu paljon ja syksyllä pääsimme viimein tekemään maastoon soranajoa ja valmistelevia töitä. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää teemaviikko, jolloin esimerkiksi Lautiosaari–Kivalo-reitti voisi olla pyöräilijöiden käytössä, tekninen johtaja Jussi Korpi sanoo. Moottorikelkallakin Keminmaasta pääsee aina Lappiin asti. Reitin jatkamista Kallilta Kemijoen rantaan on suunniteltu pitkään, mutta vielä kaikille osapuolille sopivaa ratkaisua ei ole löytynyt.
Hiihtäjille Keminmaassa riittää latuja ja taukopaikkoja. Lautiosaaren puolella kulkee 35 kilometrin reitti kauniisiin Kivaloiden maisemiin, missä pääsee ihailemaan näköaloja metsien yli. Kallilta lähtee latu myös pohjoiseen Karungin suuntaan. Matkan varrella on useita hoidettuja laavuja, joissa on mukava pysähtyä nauttimaan evästä. – Reitti on erityisen suosittu keväällä, jolloin kyläyhdistykset järjestävät siellä myös perinteisen MeriLapin Laturetken. Tämän talven tilannetta ei koronan takia vielä osata arvioida, mutta ladut ovat joka tapauksessa auki ja jokaisen hiihtäjän käytössä, Keminmaan kunnan vapaa-aikasihteeri Sanna Jussila sanoo. Keväthangilla myös Kemijoen jäällä kelpaa hiihdellä ja pulkkailla. Kallin rinteille moni tulee koko perheen voimin laskemaan pulkalla tai rattikelkalla kauempaakin. Mikä sen mukavampi tapa viettää talvipäivää, kuin reippailla pikkupakkasessa ulkona mukavassa seurassa!
Keminmaan kunta kiittää lahjoituksista!
Keminmaan Reserviläiset
LC Keminmaa ja Ladyt
– Palautteet ja juttuvinkit: marja.kynsijarvi@keminmaa.fi –
Keminmaan kunnan tiedotuslehti 1/2021
Keminmaassa yrittäjä ei jää yksin Elinvoimapalvelut ovat yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Niiden kautta kuntaan saadaan uusia yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja ja uusia asukkaita. Keminmaassa yrittäjä on tutkitusti hyvissä käsissä. Vuonna 2020 Lapin ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehdyssä Keminmaan kunnan maineselvityksessä esiin nousi kaksi positiivista asiaa: yritysmyönteisyys sekä hyvä asuinympäristö. Kunnassa koetaan, että uudet yritykset ovat tervetulleita, yrityksiä tuetaan ja niiden kanssa ollaan halukkaita keskustelemaan. Keminmaan kunnan elinkeino- ja hankekoordinaattori Seppo Selmgren on kyselyn tuloksiin tyytyväinen. – Kunta voi tehdä elinvoimatyötä monella tavalla. Keminmaassa otetaan tämä asia todella vakavasti. Haluamme panostaa elinvoimaisuuteen
tarjoamalla yrityksille erinomaisia tontteja ja auttamalla niitä kaikessa, missä voimme.
Tontteja huippupaikalta Yksi isoista Keminmaan elinvoimaa lisäävistä tekijöistä on tällä hetkellä Rajakankaalle tuleva uusi yrityspuisto, johon ollaan parhaillaan rakentamassa infraa. Toimitilojen rakentaminen päästään aloittamaan ensi kesänä. Rajakangas tulee olemaan MeriLapin ainoa moottoritien varressa
oleva yrityspuisto ja se houkuttaa siitä syystä esimerkiksi logistiikka-alan yrityksiä, sekä yrityksiä, jotka toimivat sekä Kemissä että Torniossa. Tonttien hinnat on haluttu pitää todella matalana, jolloin kynnys yritystoiminnan aloittamiseen tai siirtämiseen Keminmaalle on pieni.
Yrittäjiä kuunnellaan Hyvän tonttitarjonnan lisäksi Keminmaassa panostetaan keskustelukulttuurin ylläpitämiseen alueen yritysten, yrittäjäjärjestöjen sekä kunnan välillä. Kunnassa toimii erityinen elinkeinotyöryhmä, joka on kaikkien näiden toimijoiden yhteinen foorumi. Elinkeinotyöryhmässä vaihdetaan toiveita ja ajatuksia puolin ja toisin. – Työryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja tiedonvaihtoa käydään aktiivisesti myös kokousten välillä. Lisäksi tiedotan viikoittain yrittämiseen liittyvistä asioista Facebookissa sekä paikallisen yrittäjäjärjestön kanavissa, Selmgren sanoo.
3
Seppo Selmgren toivottaa uudet yritykset tervetulleiksi Keminmaan uuteen Rajakankaan yrityspuistoon.
Yritysmyönteisyyttä ylläpidetään kunnassa myös verkottamalla yrityksiä keskenään esimerkiksi yhteisen joulujuhlan merkeissä. Kuntalaisia kannustetaan käyttämään paikallisia palveluja ja tuotteita.
Apua rahoituksen hakemiseen Rahoituspuolella kunnasta löytyy apua esimerkiksi ELY-keskuksen kehittämis- ja investointihakemusten sekä Leader-rahoituksen hakemusten täyttämiseen. Tukimaailma vaatii Selmgrenin mukaan aivan omaa erityisosaamista, jota moni yrittäjä ei itse hallitse. Monelle tulee yllätyksenä, että esimerkiksi Leader-rahaa voi käyttää vaikkapa toimitilojen hankkimiseen. – Meidän tehtävämme on olla tulkki siinä välissä. Käännämme pykäläkielen yrittäjän kielelle ja yrittäjän kielen sellaiseksi, että sillä voi hakea erilaisia tukia menestyksekkäästi. Yksin näitä ei tarvitse kenenkään täällä Keminmaalla pähkäillä, sillä apu on aina lähellä.
Keminmaan kunnan tiedotuslehti 1/2021
Henkilökunta esittäytyy Hannele Matinlassi, 50 vs. kunnanjohtaja
Hannele Matinlassi aloitti tehtävässään viime syksynä. Ennen nykyistä pestiä hän teki pitkän uran luokanopettajana ja rehtorina, ja vuodesta 2017 Keminmaan sivistystoimenjohtajana. Hannele on syntyjään keminmaalainen ja hänestä olikin hienoa päästä kotikuntaan näin vastuulliseen tehtävään. – Kunnallinen päätöksenteko ja hallintotehtävät olivat minulle ennestään tuttuja, mutta myös uutta oppimista on ollut paljon. Päivät ovat olleet pitkiä, mutta pidän haasteista ja olen viihtynyt tehtävässä oikein hyvin. Kunnanjohtajan työnä on johtaa kuntaorganisaatiota, mikä tarkoittaa käytännössä yhteistyötä erilaisten kunnallisten tahojen kanssa sekä päätöksenteon valmistelua ja täytäntöönpanoa. Tärkeintä on yhteistyö kuntalaisten kanssa.
– Näin korona-aikaan en ole päässyt tapaamaan ihmisiä niin paljon kuin olisin halunnut, mutta olen pyrkinyt kuulostelemaan niin asukkaiden kuin yritystenkin ajatuksia tarkalla korvalla. Kaiken töiltä liikenevän ajan Hannele viettää kotipiirissä perheensä kanssa touhuillen. Joka aamu ja ilta, kun hän kulkee tuttuja reittejä Kirkonmäen läpi, rakas maisema jaksaa ilahduttaa häntä. – Meillä on täällä hienot maastot ja hyvä sijainti maaseutumaisessa ympäristössä kahden kaupungin välissä. Täällä on hyvä elää ja työskennellä.
Merja Kemppainen, 35 kunnossapitomestari
Kunnan tuore kunnossapitomestari Merja Kemppainen on hänkin lähtöisin Keminmaasta. Syyskuussa tehtävässä aloittanut Merja on tehnyt työuransa pääasiassa yksityisellä puolella, mutta syksyn ja alkutalven ai-
kana kuntamaailman erilaiset toimintatavat ovat alkaneet tulla tutuiksi. Kunnossapitomestarin työ käsittää mm. talvikunnossapidon johtamisen ja suunnittelun. Tällä hetkellä myös tulevan Rajakankaan yrityspuiston rakentamistöiden valvonta työllistää Merjaa. Hänen tehtävänään on pitää yhteyttä eri toimijoiden suuntaan ja huolehtia, että työt etenevät säädösten mukaisesti. Paljon tulee myös yhteydenottoja kuntalaisilta. – Näin talviaikaan auraus puhuttaa tietysti paljon. Omakin suhtautuminen lumen tuloon on tässä työssä muuttunut ja säätiedotuksia joutuu nyt seuraamaan erittäinkin tarkalla silmällä. Työni tavoitteena on pitää kunnan tiet ja alueet käyttökunnossa ja toimivina kelissä kuin kelissä. Pienten lasten äitinä Merja on iloinen, että asuu Keminmaan tapaisessa pienessä kunnassa, jossa palvelut ovat lähellä ja eläminen on mutkatonta.
4
Ari Aho, 59
vs. sivistystoimenjohtaja Keminmaassa 10-vuotiaasta asti asunut Ari Aho hyppäsi elokuussa rehtorin hommista Keminmaan kunnan vs. sivistystoimenjohtajaksi. Työ pitää sisällään varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kirjaston, vapaa-ajan, liikunnan ja kulttuuripalveluiden johtamisen. Käytännössä työ on pitkälti päätöksenteon valmistelua ja läheistä yhteydenpitoa eri toimijoiden välillä. – Monenlaiset valtiolliset ja kunnalliset säädökset ohjaavat työtä ja tehtäväni on huolehtia, että palvelut järjestetään asianmukaisesti. Meillä on täällä onneksi ammattitaitoista ja vastuuntuntoista henkilökuntaa, joka hoitaa kyllä omat yksikkönsä erittäin hyvin. Vapaa-aikanaan Ari ulkoiluttaa koiraansa ja kalastaa – kesällä perhokalastusta ja talvella pilkkiä. – Tähän harrastukseenhan Keminmaa on oikein hyvä asuinpaikka. Viimeksi marraskuussa nappasin Isohaaran alapuolelta kahden kilon taimenen joulukalaksi. Joki on minulle varsin tuttu jo nuoruudesta, jolloin työskentelin useana kesänä uitossakin.
KEMINMAAN KUNTA
Hyvinvointipalvelut
Keminmaan terveysasema
Rantatie 21 94400 Keminmaa kunta@keminmaa.fi
040 831 7908
0400 270 008 ma-pe klo 8 – 16
www.keminmaa.fi
Sivistyspalvelut
Tekniset palvelut
Hallinto
040 831 7920
040 831 7854
040 846 3345