TILINPÄÄTÖS 2025 Kaupunginhallitus 30.3.2026 Kaupunginvaltuusto 8.6.2026
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS ....................................................................................................................... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ............................................................................... 5 Kaupunginjohtajan katsaus .................................................................................................................................... 5 Toimielimet ............................................................................................................................................................... 8 Yleinen taloudellinen kehitys ................................................................................................................................. 11 Järvenpään yleinen kehitys ................................................................................................................................... 12 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa ............................................................................ 14 Henkilöstö................................................................................................................................................................ 17 Ympäristöasiat ....................................................................................................................................................... 18 Muut ei-taloudelliset asiat ..................................................................................................................................... 19 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ..................................................................................................... 19 Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista ................................................................................................................................................................... 22 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ ......................... 27 KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN ........................................................................................................... 31 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS ............................................................ 40 Tilikauden tuloksen muodostuminen .................................................................................................................... 40 Toiminnan rahoitus ................................................................................................................................................ 45 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ............................................................................................................... 48 KOKONAISTULOT JA -MENOT .............................................................................................................................. 52 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS .......................................................................................................... 53 Konsernin toiminnan ohjaus .................................................................................................................................. 54 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ........................................................................................................ 54 Arvio konsernin tulevasta kehityksestä ................................................................................................................. 55 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä .................................................................................................... 57 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ................................................................................................................ 61 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY .................................................................................................................... 69 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ..................................................................................................... 70 KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................................................ 71 Käyttötalousosa yhteensä ..................................................................................................................................... 72 Tarkastuslautakunta .............................................................................................................................................. 73 Konsernipalvelut ..................................................................................................................................................... 74 Tilaomistus .............................................................................................................................................................. 84 Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue ................................................................................................................ 91 Kotikuntakorvaukset ............................................................................................................................................ 100 Hyvinvoinnin palvelualue ..................................................................................................................................... 101 Työttömyysturva ja työllisyysalueosuus ............................................................................................................. 116 Kaupunkikehitys ................................................................................................................................................... 117 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset ............................................................................ 133 Keski-Uudenmaan työllisyysalue......................................................................................................................... 136 Järvenpään Vesi .................................................................................................................................................... 145 TULOSLASKELMAOSA ........................................................................................................................................ 150 Verotulojen erittely ............................................................................................................................................... 151 Valtionosuuksien erittely ...................................................................................................................................... 152 INVESTOINTIOSA ............................................................................................................................................... 153 Maanosto ja -myynti ............................................................................................................................................. 153 Talonrakennus ...................................................................................................................................................... 153 Kunnallistekniikan rakentaminen ....................................................................................................................... 155 Liikuntapaikkarakentaminen .............................................................................................................................. 156 Osakkeet ja osuudet ............................................................................................................................................. 157 Irtaimisto- ja ICT-investoinnit .............................................................................................................................. 158
2
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Kehitysinvestoinnit ............................................................................................................................................... 159 RAHOITUSOSA ................................................................................................................................................... 160 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA ......................................................... 161 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................... 162 TULOSLASKELMA ............................................................................................................................................... 163 RAHOITUSLASKELMA ......................................................................................................................................... 164 TASE ................................................................................................................................................................... 165 KONSERNILASKELMAT ...................................................................................................................................... 167 Tuloslaskelma ....................................................................................................................................................... 167 Rahoituslaskelma ................................................................................................................................................. 168 Tase ........................................................................................................................................................................ 169 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ....................................................................................................... 171 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TILINPÄÄTÖS 2025 LIITETIEDOT.............................................................................. 172 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KONSERNITILINPÄÄTÖS 2025 LIITETIEDOT ............................................................. 174 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET JA MUUT ERIYTETYT LASKELMAT .......................................................... 188 KESKI-UUDENMAAN TYÖLLISYYSALUE .............................................................................................................. 189 JÄRVENPÄÄN VESI.............................................................................................................................................. 218 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS JÄRVENPÄÄN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN ............................... 262 KILPAILULAIN ERIYTTÄMISVAATIMUKSEN ALAINEN TOIMINTA ........................................................................ 263 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ................................................................................................ 267 LIITTEET ....................................................................................................................................... 269 LIITE 1 KESKEISIMPIEN RISKIEN DOKUMENTOINTI........................................................................................... 270
LIITE 1
KESKEISIMPIEN RISKIEN DOKUMENTOINTI
LIITE 2
KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA TP 2025
3
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Toimintakertomus-osan laskelmissa on yhdistelty kunta ja Järvenpään Vesi -liikelaitos muodostaen näin Järvenpään kaupungin laskelmat.
4
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2025 jää Järvenpään kaupungin historiaan tragedian vuotena. Elokuun 19. päivänä saimme tiedon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltosen äkillisestä ja odottamattomasta kuolemasta. Ihmiset, tutut ja vieraat, jakoivat surun, mutta myös keskinäisen lohdutuksen. Surun äärellä yhteisöllisyys kannatteli. Eemeli Peltonen tunnettiin Järvenpäässä sillanrakentajana, joka vahvisti tätä yhteisöä. Yhteisöllisyys ja eteneminen johdonmukaisesti, yhdessä valittuun suuntaan, on voittava tapa toimia myös Järvenpäässä. Päättäminen maksaa usein, mutta niin maksaa myös päättämättä jättäminen. Valtionosuusuudistus, joka todennäköisesti olisi helpottanut 7,6 miljoonan euron sote-menetystämme edes osin, siirtyi tulevaisuuteen. Eduskuntaan on sen sijaan etenemässä hankintalakiuudistus, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua kiristämällä sääntelyä. Se aiheuttanee kunnille - myös Järvenpäälle - kustannuksia ainakin merkittävänä hallinnollisena taakkana ja mahdollisesti myös suorina kustannuksina ja alaskirjauksina. Kuntatalouden näkymät eivät enää vaikuta sumeille tai haastaville ennakoida. Valtion talous on välttämättömien sopeutusten äärellä. Perusteltua on arvioida näiden sopeutusten kohdentuvan myös kuntatalouteen. Järvenpäässä tämä edellyttää huomion asettamista niihin asioihin, joihin voimme aidosti itse vaikuttaa. Syytä on hakea arvoa veroeuroille, käyttöä neliöille ja puskuria taseeseen. Olemme syksyllä 2025 käyneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden lopputuloksena kaupungin organisaatio on kaventunut. Myös tehtäväkuvia on muokattu kaikilla organisaatiotasoilla. Aiemmin tehtyjen sopeutustoimien ja johdonmukaisen henkilöstöpolitiikan tuloksena organisaatiosta on vähennetty noin 100 henkilötyövuotta jo ennen yhteistoimintamenettelyä. Haluan kiittää henkilöstöämme, joka erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa tekee erinomaista työtä kiinnittäen huomionsa järvenpääläisten hyvään. Tilinpäätöksemme on päätynyt 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Merkitseekö tämä sitä, että yhteistoimintaneuvottelut ovat olleet turhia? Olemmeko korottaneet kunnallisveroastetta syyttä suotta? Tosiasiassa molemmat taloutta korjaavat toimet ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja välttämättömiä taloutemme saattamiseksi kestävälle uralle. Positiiviset yllätykset tilinpäätöksessämme ovat aiheutuneet kertaluontoisista eristä: onnistuneista maakaupoista ja valtion kotoutumiseen osoittamista ennakoitua suuremmista panostuksista. Positiivinen tulos korjaa tasettamme, mutta ei anna käyttötalouteemme liikkumavaraa. Vuodet 2026 ja 2027 näyttävät edelleen alijäämäisiltä. Kuluvana vuonna 2026 olemme merkittävien, talouttamme ja toimintaamme ohjaavien ratkaisujen äärellä: Millaiseksi muodostuu kaupungin strategia? Miltä näyttävät hyvinvoinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen palveluverkot? Pystymmekö tekemään riittävän rohkeita ratkaisuja eli esimerkiksi rakenteellisia muutoksia, vai tyydymmekö pieniin liikkeisiin? Rohkeita ratkaisuja tarvitaan ainakin varhaiskasvatuksen ylimääräisen tilakapasiteetin vähentämiseen, sillä tällä hetkellä ylläpidämme turhaan tiloja kokonaista ikäluokkaa vastaavalle lapsimäärälle. Tilaratkaisuissa tarvitaan muutenkin rohkeutta. Voisimmeko korjata ja ottaa käyttöön ne rakennukset, jotka omistuksessamme suojeltuina ovat ja luopua niistä, jotka luovuttavissa ovat? Suomalaisista nuorista 56 prosenttia(!) saavuttaa työelämän ja opiskelun näkökulmasta riittävän lukutaidon tason (lähde: HS 10.2.2026). Entäpä, jos strategiassamme asettaisimmekin opetukselle ja kasvatukselle vain kaksi kärkitavoitetta: varhaiskasvatuksessa oleva lapsi oppii suomea, perusopetuksessa oppilas saa riittävän lukutaidon? Perusopetuksemme oppilaista miltei joka kolmas, 28 prosenttia(!) saa tehostettua tai erityistä tukea. Miten varmistamme, että nopeat oppijat saavat riittävästi haastetta ja enemmän tukea tarvitsevat riittävän avun? 5
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Strategiset ratkaisut viitoittavat tietä tulevaan. Epävakaassa maailmassa tärkeintä, mitä voimme tehdä, on kohottaa katseemme eilisestä kohti tulevaa ja tehdä ne ratkaisut, jotka ovat omissa käsissämme ja kantavat ulkoisista olosuhteista huolimatta. Järvenpäässä voimme valita. Järvenpäässä 24.3.2026
Iiris Laukkanen kaupunginjohtaja
6
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Järvenpää aloitti Keski-Uudenmaan työllisyysaluetta koskevan yhteistoimintasopimuksen sopimuksen perusteella työllisyysalueen vastuukuntana 1.12.2024 ja varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2025 alussa. Työllisyysalueen toimintaa johtaa kuntien yhteinen johtokunta. Keväällä 2025 järjestettiin samaan aikaan alue- ja kuntavaalit. Uusi kaupunginvaltuusto aloitti toimikautensa kesäkuussa 2025. Kaupungin organisaatio 1.1.2025
7
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Toimielimet Järvenpään kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 jäsentä. Valtuusto kokoontui vuoden 2025 aikana 7 kertaa ja käsitteli 113 asiaa (2024: 8 kokousta/90 asiaa). Vuoden aikana pidettiin kolme valtuustoseminaaria. Huhtikuun valtuustoseminaarissa käsiteltiin kaupunkistrategian väliarviointia. Syyskuun seminaari oli perehdytysseminaari uudelle valtuustolle. Lokakuun seminaarissa pidettiin kasvuskenaariotyöpaja sekä käsiteltiin arviointikertomuksen vastauksia, talousasioita sekä hyvinvoinnin ja opetus- ja kasvatuksen palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto 1.6.2023–31.5.2025 Graeffe Petri puheenjohtaja, KOK Piisinen Jorma I varapuheenjohtaja, PS van Schevikhoven Willem II varapuheenjohtaja, KOK Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto 1.6.2025 alkaen Graeffe Petri puheenjohtaja, KOK Pirjo Komulainen I varapuheenjohtaja, SDP Jenni Marttinen II varapuheenjohtaja, VIHR Valtuutettujen määrät 31.5.2025 asti Kansallinen Kokoomus, 11 valtuutettua Perussuomalaiset, 10 valtuutettua Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, 9 valtuutettua Vihreä liitto, 7 valtuutettua Järvenpää Plus, 5 valtuutettua Suomen Keskusta, 4 valtuutettua Vasemmistoliitto, 2 valtuutettua Kristillisdemokraatit, 1 valtuutettu Pienen ihmisen asialla, 1 valtuutettu Valtuustoryhmä Haaparanta, 1 valtuutettu Valtuutettujen määrät 1.6.2025 alkaen Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, 16 valtuutettua Kansallinen Kokoomus, 12 valtuutettua Vihreä liitto, 7 valtuutettua Perussuomalaiset, 5 valtuutettua Suomen Keskusta, 3 valtuutettua Vasemmistoliitto, 3 valtuutettua Järvenpää Plus, 3 valtuutettua Kristillisdemokraatit, 2 valtuutettua
Kaupunginhallitus piti vuoden 2025 aikana 28 kokousta ja käsitteli 408 asiaa (v. 2024: 28kokousta/328asiaa). Kaupunginhallitus piti kaksi seminaaria vuoden 2025 aikana. Maaliskuun lopussa käsiteltiin tilinpäätösesityksiä sekä ajankohtaista turvallisuustilannetta ja sen vaikutuksia kuntien kokonaisturvallisuuteen. Syyskuun seminaarissa aiheina olivat investointiohjelma, lautakuntien talousarvioesitykset sekä kasvuskenaariotyöpaja.
8
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Kaupunginhallituksen kokoonpano 2025 Kaupunginhallituksen kokoonpano 1.6.2023–31.5.2025 Peltonen Eemeli puheenjohtaja, SDP Virkkunen Laura I varapuheenjohtaja, PS Kuusisto Tuija II varapuheenjohtaja, KOK Perussuomalaiset 3 jäsentä Kansallinen Kokoomus 2 jäsentä Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 2 jäsentä Vihreä liitto 2 jäsentä Järvenpää Plus 1 jäsen Suomen Keskusta 1 jäsen Kaupunginhallituksen kokoonpano 1.6.2025 alkaen Peltonen Eemeli puheenjohtaja, SDP 08/2025 asti Jarno Hautamäki puheenjohtaja, SDP 09/2025 alkaen Heidi Perkiö varapuheenjohtaja, KOK Satu Tuominen II varapuheenjohtaja, SDP Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 4 jäsentä Kansallinen kokoomus 3 jäsentä Vihreä liitto 2 jäsentä Perussuomalaiset 1 jäsen Suomen Keskusta 1 jäsen
Lauta- ja johtokuntien sekä jaostojen puheenjohtajisto, kokoukset ja käsitellyt asiat Lautakuntien, johtokuntien ja jaostojen pj:t Keskusvaalilautakunta 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Irma Uhlenius, SDP Varapuheenjohtaja Mika Korpela, VAS Keskusvaalilautakunta 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Vesa Laitinen, VAS Varapuheenjohtaja Esa Kukkonen, KOK Tarkastuslautakunta 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Vesa Müller, KOK Varapuheenjohtaja Seppo Heino, PS Tarkastuslautakunta 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Niko Kotilainen, KOK Varapuheenjohtaja Markku Tenhunen, KD Opetus- ja kasvatuslautakunta 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Jouni Takala, PS Varapuheenjohtaja Petri Ovaska, KOK Opetus- ja kasvatuslautakunta 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Emmi Mäkinen, SDP Varapuheenjohtaja Ville Mäkipelto, VIHR
9
Kokoukset 2025 9
Asiat 2025 44
Kokoukset 2024 5
Asiat 2024 26
11
49
13
54
9
70
10
59
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Lautakuntien, johtokuntien ja jaostojen pj:t Hyvinvointilautakunta 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Sean McLoughlin Varapuheenjohtaja Peter Osipow, Järvenpää Plus Hyvinvointilautakunta 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Mona Geitel, SDP Varapuheenjohtaja Riina Tuominen, PS Kaupunkikehityslautakunta 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Nea Karenius, SDP Varapuheenjohtaja Petri Perta, PS Kaupunkikehityslautakunta 1.6. alkaen Puheenjohtaja Emmi Suomilammi, KOK Varapuheenjohtaja Tom Boman, PS Järvenpään Veden johtokunta 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Satu Haaparanta, Valtuustoryhmä Haaparanta Varapuheenjohtaja Päivi Haapala, KESK Järvenpään Veden johtokunta 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Timo Ijäs, SDP Varapuheenjohtaja Seppo Rantanen (13.11.2025 asti) Varapuheenjohtaja Tuija Kuusisto (13.11.2025 alkaen) Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston johtokunta 13.11.2025 asti Puheenjohtaja Tuija Kuusisto, KOK (Jpää) Varapuheenjohtaja Tarja Hakonen, TUPU (Tla) Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston johtokunta 13.11.2025 alkaen Puheenjohtaja Terhi Ahonen, Tuusula Varapuheenjohtaja Terttu Sihvola-Rauttu, Järvenpää Henkilöstöjaosto 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Hanna Graeffe, VIHR Varapuheenjohtaja Tom Boman, PS Henkilöstöjaosto 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Pirjo Komulainen, SDP Varapuheenjohtaja Hanna Graeffe, VIHR Talous- ja konsernijaosto 31.5.2025 asti Puheenjohtaja Satu Tuominen, SDP Varapuheenjohtaja Tomi Passi, KESK Talous- ja konsernijaosto 1.6.2025 alkaen Puheenjohtaja Petri Graeffe, KOK Varapuheenjohtaja Lassi Markkanen, SDP Lupajaosto 26.8.2025 asti Puheenjohtaja Riikka Juuma, VIHR Varapuheenjohtaja Petri Perta, PS Lupajaosto 26.8.2025 alkaen Puheenjohtaja Emmi Suomilammi, KOK Varapuheenjohtaja Tom Boman, PS Yksilöjaosto 25.9.2025 asti Puheenjohtaja Jouni Takala, PS Yksilöjaosto 25.9.2025 alkaen Puheenjohtaja Emmi Mäkinen, SDP Varapuheenjohtaja Ville Mäkipelto, KOK
10
Kokoukset 2025 10
Asiat 2025 51
Kokoukset 2024 11
Asiat 2024 62
10
107
12
87
7
34
8
35
3
12
4
16
7
29
9
32
9
40
9
35
2
6
5
19
-
-
4
9
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle tilintarkastusta koskevat asiat. Lautakunta arvioi, miten valtuuston tilikaudelle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2025. Lisäksi tarkastuslautakunta piti 25–26.4. arviointiseminaarin.
Yleinen taloudellinen kehitys Suomen pankin mukaan euroalueen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2025 1,5 %, maailman bruttokansantuote 3,6 % sekä maailmankauppa 5 %. Kokonaistilanteeseen vaikutti muun muassa Yhdysvaltain polveileva tullipolitiikka, Ukrainan sota ja tekoälyyn liittyvä kehitys. Euroopan keskuspankin mukaan euroalueen taloudessa oli kasvuvirettä vuoden 2026 alkuun saakka epävarmuudesta ja kauppapoliittisista haasteista huolimatta. Kasvu sai tukea kulutuksen ja julkisten investointien vahvistumisesta. Ns. kotimainen kysyntä on yksi tärkein euroalueen talouskasvua vauhdittava tekijä, samoin kuin vahvat työmarkkinat ja julkiset infrastruktuuri- sekä puolustusmenolisäykset erityisesti Saksassa. Kokonaisuutta on haastanut osin rakenteelliset kilpailukykyhaasteet, osin Yhdysvaltojen asettamat vientitullit. Euroopan keskuspankki jatkoi koronlaskuja vuonna 2025: ohjauskorkoa laskettiin vuoden aikana neljä kertaa ja kesästä 2025 ohjauskorko on ollut 2 %. Lyhyet korot on vuoden aikana laskeneet, vaikkakin 12 kuukauden euribor on noussut kesästä 2025 (2,07 %) vuodenvaihteen 2,243 prosenttiin. 6 kuukauden euribor oli vuoden lopussa 2,107 %, kun se vielä vuoden alussa oli 2,562 %. Tilastokeskuksen sekä Kuntarahoituksen suhdannekatsauksen Q1/2026 mukaan Suomen talous kääntyi 0,4 % kasvuun vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä - ensimmäistä kertaa sitten heinäkuu-syyskuun kasvulukemien vuonna 2024. Koko vuoden 2025 osalta Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,2 %. Talouskehitys jäi selvästi ennustelaitosten ja valtiovarainministeriön arvioista. Vienti kasvoi 3,2 prosentilla, mutta yksityinen kulutus heikkeni 0,2 ja julkinen kulutus 2,4 %. Investoinnit sen sijaan kasvoivat 0,7 %. Heikko talouskasvu on vaivannut Suomea jo useamman vuoden. Talous painui taantumaan syksyllä 2022 ja vuonna 2023 bruttokansantuote supistui 1,3 prosentilla. Vuonna 2024 bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,4 prosentilla ja 2025 siis vain 0,2 prosenttia. Kuluttajahintainflaatio on vuoden 2022 hintapiikin jälkeen hidastunut. Suoman inflaatio oli vuonna 2025 keskimäärin 0,3 %. Inflaation hidastuminen ja palkankorotukset paransivat 2025 kotitalouksien ostovoimaa, mutta kulutus pysyi vaisuna. Korkea työttömyys ja epävakaa tilanne pitävät kotitalouksien luottamuksen vaisuna. Keha-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan joulukuun 2025 lopussa Suomessa oli 351 500 työtöntä työnhakijaa, mikä on 29 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 3 200 edellisvuoteen verrattuna, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 28 100 ollen 137 700 joulukuussa 2025. Uusia avoimia työpaikkoja oli 8 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkien työnhakijoiden kokonaismäärä oli 548 700 eli 18 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisyysaste (20–64 -vuotiaat) laski Tilastokeskuksen mukaan joulukuusta 2024 (70,7 %) 0,6 prosenttiyksiköllä 11
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
joulukuun 2025 70,1 prosenttiin. Vastaavasti työttömyysaste jatkoi kasvuaan ollen keskimäärin 9,7 prosenttia vuonna 2025, mikä on yli prosentin edellisvuotista heikompi. Valtiokonttorin keräämien ja Kuntaliiton analysoimien kuntien vuoden 2025 tilinpäätösennakkotietojen perusteella kuntatalous heikkeni vuonna 2025, mutta toteutui kuitenkin talousarvioita parempana. Ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen, mistä suuri osa selittyy poikkeuksellisilla omaisuuden myynneillä ja yhtiöittämisillä. Ilman Helsingin, Espoon ja Porin poikkeuksellisia lukuja, kuntakentän tulos jäi 100 miljoonaan euroon. Kuntien rahoitus ei riittänyt kattamaan toiminnasta ja investoinneista aiheutuvia menoja, joten velkamäärä kasvoi noin 700 miljoonalla vuodesta 2024. Vuosikate riitti kattamaan kuntien poistot, mutta ei tehtyjä uusia poistonalaisia investointeja. Investointeja tehtiin 4,8 miljardilla ja painetta investoinneille on luvassa myös tulevina vuosina. Kuntien tilannetta paransi merkittävästi kunnissa toimeenpannut sopeutusohjelmat. Toimintakatteiden alijäämät kasvoivat 7,8 %, mutta se johtui ennen kaikkea TE-alueuudistuksen mukanaan tuomista työllisyysvastuista. Verotulot alenivat heikon taloustilanteen vuoksi, eikä taloussuunnitelmissa ennakoitu ensimmäinen sotehäntien jälkeinen verotulojen kasvuvuosi vielä toteutunut. Valtionosuudet kasvoivat tehtävälisäysten myötä, tosin vähemmän kuin tehtävistä aiheutui kustannuksia, minkä lisäksi vuoden 2025 valtionosuuksiin kohdennetut leikkaukset haastoivat jälleen kuntien rahoitustasapainoa. Uudenmaan tilanne- ja kehityskuva 2025–2026 (lokakuu 2025) -katsauksen mukaan taloudellisten olosuhteiden vaikeus näkyy Uudellamaalla kasvaneena työttömyytenä, erityisesti nuorten nopeasti kasvaneena työttömyytenä. Alueen vetovoima kuitenkin jatkuu, mikä näkyy voimakkaana jatkuneessa väestönkasvussa ja maan sisäisessä nettomuutossa, sekä maahanmuuton suurissa volyymeissa verrattuna muuhun Suomeen. Uudellamaalla asuu Suomen tervein ja koulutetuin väestö. Lisäksi Uusimaa sijoittuu eurooppalaisista alueista ensimmäiseksi ihmisten hyvinvointia mittaavassa Euroopan komission sosiaalisen kehityksen vertailussa (SPI-indeksi). Kestävän kehityksen osalta Uudenmaan päästöt kääntyivät laskuun muutama vuosi sitten. Ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kehitys on ollut positiivissuuntainen.
Järvenpään yleinen kehitys Väestö Järvenpään väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 46 978 vuoden 2025 lopussa. Väkiluku kasvoi edellisvuodesta 107 asukkaalla eli 0,2 % (2024 +381 asukasta eli 0,8 %). Kaupungin alkuperäisessä talousarviossa ja vuoden 2025 palvelutarvearvioissa huomioitu väestösuunnite vuodelle 2025 oli 46 895, joka ylittyi 83 asukkaalla. Väestösuunnitetta päivitettiin keväällä 2025 vuoden 2024 toteumaan perustuen 46 859 asukkaaseen, joka ylittyi yli 119 asukkaalla. Järvenpäässä syntyi vuonna 2025 452 lasta, eli reilu 11 % enemmän kuin vuonna 2024, jolloin syntyneitä oli 407. Luonnollinen väestönlisäys oli 95 vuonna 2025 ja vastaavasti 42 vuonna 2024. Muuttoliike oli kokonaisuudessaan 23 henkilöä voitollinen (335 henkilöä voitollinen vuonna 2024). Muuttoliikkeestä nettotappiota muualta Suomesta kertyi 129 henkilöä (143 henkilöä nettotappiota vuonna 2024) ja ulkomailta nettovoittoa 152 henkilöä (478 henkilöä vuonna 2024). Nettomaahanmuutto on palautunut lähemmäs aikaisempien vuosien tasoa, sillä vuonna 2022 nettomaahanmuutto oli ainoastaan 118 henkilöä. Vuosien 2023 ja 2024 korkeaa maahanmuuttovoittoa ulkomailta selittää ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien mahdollisuus hakea kotikuntaa vuodesta 2023 alkaen.
12
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Asuminen Kokonaisuudessaan Järvenpäähän valmistui vuonna 2025 yhteensä 177 asuntoa, joista 138 kerrostaloasuntoa ja loput pientaloja. Valtion tukemaa asumista valmistui 60 vuokra-asuntoa pitkällä korkotuella. Vuonna 2024 (KV 11.11.2024 § 73) hyväksytty valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen MAL-sopimus toimii raamina ja seudun näkökulmana asumisen kehittämiseen sekä seudun yhteisessä edunvalvonnassa. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Helsingin seudulle valmistuu keskimäärin 16 500 asuntoa vuodessa. Seudulle on arvioitu valmistuvan keskimäärin 10 000 asuntoa vuodessa 2024–2027. Lähitulevaisuudessa tullaan panostamaan yhä enemmän olemassa olevaan kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen. Keskustan lisäksi muun muassa Ainolan alueelle ja Anni-tädin kylään tulee lähivuosina merkittävä määrä uutta asuntotuotantoa. Erityisenä painopisteenä on lisätä laadukkaiden pientalotonttien tarjontaa. Asuntomarkkinatilanteella on vaikutusta vuonna 2026 käynnistyviin hankkeisiin.
Työllisyys Vuonna 2025 keskimääräinen työttömyysaste oli 12,2 % (11,3 % vuonna 2024). Työttömyysprosentti oli alimmillaan toukokuussa 11,7 % ja korkeimmillaan joulukuussa 13 %. Vuonna 2025 työttömiä oli keskimäärin 2 955 (2 683 vuonna 2024). Työttömistä alle 25-vuotiaita oli vuonna 2025 keskimäärin 449 (386 vuonna 2024). Vuonna 2025 pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli keskimäärin 1 355 henkilöä (1073 vuonna 2024). Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli noussut 45,9 %:iin vuonna 2025, kun osuus vielä edellisvuonna 2024 oli 40 %. Avoimien työpaikkojen määrä pysyi melko matalalla tasolla koko vuoden ajan. Joulukuun lopussa avoimia työpaikkoja oli 149, kun vuotta aiemmin niitä oli vain 71 ja vuoden 2023 lopussa 256. Myös ulkomaalaistaustaisten työttömien määrä pysyi myös aiempia vuosia korkeammalla tasolla. Joulukuun lopussa 2025 ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli 452, kun vuotta aiemmin määrä oli 503 ja vuoden 2023 lopussa 463.
Yritys- ja elinkeinotoiminta Vuosi 2025 oli Järvenpäässä, ja muuallakin Suomessa, toimiville yrityksille ja elinkeinotoiminnalle haastava. Maailman epävarmuustilanne jatkui, joka heijastui mm. investointi- ja rahoituspäätöksiin, lainamääriin, tonttikauppaan sekä elinkeinohankkeiden käynnistymiseen. Lisäksi taloustilanne vaikutti asiakkaiden ostokäyttäytymiseen pienentäen yritysten myyntiä / liikevaihtoa. Vuoden 2025 aikana Järvenpään yrityskanta lähti yli vuosikymmenen jälkeen laskuun. Uusia yrityksiä perustettiin 199, kun puolestaan lopettaneita yrityksiä oli 339. Viimeisimmän tilaston mukaan yrityksiä oli syyskuussa 2025 yhteensä 2 962 (lähde: Tilastokeskus), kun niitä on korkeimmillaan ollut 3 173 (vuonna 2024, kotipaikka Järvenpää). Kasvavien yritysten (kotipaikkana Järvenpää, vähintään 5 % liikevaihdon kasvu, yli 50 000 euron liikevaihto) määrä oli 349 yritystä (lähde: Taloustutka, tilasto 7.1.2026). Määrä on pysynyt lähes saman edellisvuoteen verrattuna, joka tarkoittaa sitä, että osa yrityksistä pystyi vallitsevassa tilanteessa kuitenkin kasvattamaan omaa liiketoimintaansa. Keskustan elinvoimalaskennan mukaan liiketilojen tyhjyysaste laski merkittävästi 7,26 %:iin (edellisen vuoden mittaus 11,3%, lähde: Elinvoimalaskenta 2025). Suunta on oikea, mutta työtä jatketaan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Koko Suomen (tutkimuksessa mukana olevien keskustojen) keskiarvo on 9,8 %.
13
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Järvenpään vastuu alueen kuntien työllisyyspalvelujen järjestämistä alkoi vuoden 2025 alussa uuden Keski-Uudenmaan työllisyysalueen aloitettua toimintansa. Muutoksen seurauksena kaupungin työntekijämäärä kasvoi noin 140 henkilöllä ja kaupungin bruttomenot kasvoivat uusien palvelujen ja etuusvastuiden myötä noin 16,2 miljoonalla eurolla. Työllisyysalue alitti budjettinsa merkittävästi ja yhteistoimintakunnille palautettiin maksuosuuksia 2,7 miljoonalla. Odotetusti työttömyysetuusvastuut sen sijaan kasvoivat heikossa työmarkkinatilanteessa, eikä valtionosuuslisäykset riittäneet menojen katteeksi. Kaupungissa käytiin syksyllä 2025 yhteistoimintamenettely koskien koko kaupungin henkilöstöä KeskiUudenmaan työllisyysaluetta lukuun ottamatta. Neuvottelujen tuloksena päätettiin korkeintaan 31 henkilötyövuoden pysyvästä vähennyksestä, mikä vastaa noin 1,4 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Talouden tasapainottamiseksi kaupunginvaltuusto päätti marraskuun kokouksessaan myös korottaa 0,2 prosenttiyksiköllä kunnan tuloveroprosenttia. Muutosten taloudelliset vaikutukset näkyvät vuoden 2026 tuloissa ja menoissa. Suomen talouden toipuminen on viivästynyt ja työttömyys Järvenpäässä lisääntyi. Palkkaratkaisut nostivat palkkatasoja noin 2,9 % ja palkkakustannuksia noin prosentin vuodesta 2024 ja myös vuokrien ja palvelujen hinnoissa nähtiin edelleen poikkeuksellisia korotuksia. Järvenpäässä työttömyys on kasvanut vuoden 2022 lopusta alkaen hidastaen osaltaan verotulojen kasvua. Työttömien määrä vuoden 2025 lopussa oli 2926 henkilöä ja työttömyysaste 13 %. Työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi lisääntyneiden vastuiden ja työttömyyden kasvun myötä 1,9 miljoonaa euroa edellisvuotisesta. Järvenpäässä valmistui vuonna 2025 vain 177 asuntoa. Uusia hankkeita käynnistyi 183, mikä antaa positiivista signaalia kasvun käynnistymisestä. Rakennuslupatulot toteutuivat heikkoon suhdanteeseen nähden suotuisasti ja maan myynnit olivat koko maan tasollakin poikkeuksellisen suuret ja selittävät merkittävältä osin kaupungin hyvää tulosta. Sodan jatkuminen Ukrainassa näkyi edelleen maahanmuuttotilastoissa ja kaupungin palveluissa olevien kotoutujien määrissä. Kotouttamisen edistämisen lisäpanostuksiin on käytetty valtion laskennallisia kotoutumiskorvauksia, jotka vähenevät merkittävästi jo vuonna 2027, vaikka palvelujen tarve jatkuu. Vuonna 2025 kotoutumiskorvauksia saatiin yli 3 miljoonalla eurolla, mikä vaikutti suotuisasti koko kaupungin taloustilanteeseen. Odotuksista poiketen verotulot laskivat edellisvuotiseen verrattuna, vaikka hyvinvointialueuudistukseen liittyvät verohännät eivät enää selittäneet muutosta. Kansantalouden heikko kehitys näkyi suoraan kunnallisverotulojen kehityksessä, jotka jäivät yli 5 miljoonaa alkuperäisestä ja 0,6 miljoonaa euroa muutetusta talousarviosta. Tämä tullee heijastumaan myös kuluvan ja tulevien vuosien kunnallisverotulojen kehitykseen. Yhteisöverotulot vähenivät taantuman seurauksena ja olivat 0,6 M€ edellisvuotista heikommat. Kiinteistöverotulot kasvoivat 0,9 M€ ja ylittivät talousarvion, vaikka rakentaminen jäi vähäiseksi. Kuukausittaisissa tilityksissä on viime vuosina ollut heittelyä, mikä on hankaloittanut kiinteistöverotulojen ennustettavuutta. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 8,2 M€, minkä selittää pääasiassa kunnille siirrettyjen työllisyysaluevastuiden mukaiset valtionosuuslisäykset. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus väheni edellisestä vuodesta 0,9 M€, mutta kaupunki sai edelleen tasausta 150 t€. Talonrakennuksen ainoa suurempi käynnissä oleva investointi vuonna 2025 oli JYK 2 vaihe eli uudisrakennuksen laajennus. JYK 1 vaihe saatiin vihdoin päätökseen, kun rakentajan kanssa ollut riita saatiin sovittua. Kunnallistekniikan merkittävimmät investoinnit kohdistuivat Anni-tädin kylän, Ainolan aseman alueen ympäristön viimeistelyyn, Kinnarinpolun toteutukseen, Laurilan ja Satukallion peruskorjaukseen ja Svengin yritysalueen katujen viimeistelytöihin sekä lisäraiteen toteutukseen. 14
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Kaupunginhallitus päätti tammikuussa 2025 käyttää otto-oikeutta Kinnarin päiväkodin purkupäätökseen ja helmikuussa keskeyttää Haarajoen muutostyöhankkeen tarjousten ylitettyä hankkeen budjetin. Päätösten seurauksena kaupunginvaltuuston aiemmin hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaiset varhaiskasvatuksen toimitilaverkon tehostamistoimet keskeytyivät, ja myös vuodelle 2025 aikataulutettu Närekadun päiväkodin siirto Kinnarin tontille jäi toteuttamatta. Myös Kartanon koulun eri toteutusvaihtoehtojen valinta palautettiin joulukuussa valmisteluun. Opetuksen ja kasvatuksen sekä Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelmien päivitys on aloitettu vuoden 2025 aikana ja päivitykset ovat tuodaan päätöksentekoon kevään 2026 aikana. Kaupunki sai vuonna 2025 kaksi merkittävää lahjoitusta taidemuseon siirtämiseksi sille paremmin soveltuviin tiloihin. Taiteilija Eero Järnefeltin tyttärentytär lahjoitti tarkoitukseen Järvenpään taidemuseolle miljoona euroa ja Paloheimon perinnesäätiö 400 t€, jotka on rahastoitu odottamaan hankkeiden käynnistymistä. Lahjoitusehtojen mukaisesti kaupungin on tehtävä päätökset museoratkaisusta vuoden 2030 loppuun mennessä, jottei lahjoituksia tuottoineen jouduta palauttamaan. Kaupunki sai vuoden aikana myös kolme suurempaa perintöä aikaisempien valtiokonttorille osoitettujen hakemusten perusteella. Yhteensä 2025 saatujen perintöjen pääoma oli lähes 1,7 miljoonaa euroa. Perintövarojen käyttötarkoitukset on päätetty tai päätetään 2026 luottamustoimielimissä. Pääosin perintövaroja on kohdennettu eri ikäryhmien, lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen, mutta myös kaupungin juhlavuoden tapahtumiin. Konserniyhtiöiden osalta suunnitelmista poiketen Koy Ainolan pysäköintiä ei pääomitettu vuonna 2025, mikä nostaa pääomituksen määrää kuluvan vuonna. Kaupunki myi vuoden aikana kaikki omistamansa Saunakallion ostoskeskus Oy:n osakkeet, kun vuonna 2022 tapahtuneen ostoskeskuksen tuhoutumisen vakuutusasiat saatiin päätökseen ja Jampan alueen maankäytön jatkojalostusta päästiin edistämään. Kaupunki hankki vuoden lopussa Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushallin osakkeita, minkä seurauksena kaupungin omistusosuus nousi 55 prosenttiin, joten yhtiö lukeutuu jatkossa kaupungin tytäryhtiöksi. Kaupunki varautui yhdessä Terveystaloyhtiöiden kanssa hyvinvointialueen pysyvässä käytössä olevien sote-kiinteistöjen myyntiin Keusoten hyvinvointialueen kanssa käytyihin neuvotteluihin nojaten. Osana myyntijärjestelyjä Terveystalo palautti kaupungin hoito- ja rahoitusvastikkeita. Vuoden lopussa käynnistettiin selvitys tilahallinnan uudelleen organisoinnista, mikä tulee vaikuttamaan myös Mestaritoimintaan ja sen omistamiin yhtiöihin. Kokonaisuudessaan vuoden 2025 tilinpäätös oli 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kaupungin taseen kertynyt ylijäämä 29,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 alkuperäinen talousarvio laadittiin 0,3 M€ ylijäämäiseksi, joten taloudellisesti tarkasteltuna vuosi toteutui odotuksia paremmin. Suunniteltua suuremman ylijäämän mahdollistivat poikkeuksellisen suuret maanmyyntitulot, maankäyttökorvaukset, kotoutumiskorvaukset sekä Terveystaloyhtiön vastikkeiden palautukset kiinteistön myyntijärjestelyihin liittyen ja osinkotuotot. Suunniteltua vähäisemmät investoinnit johtivat myös matalampiin rahoituskuluihin ja poistoihin. Kaupungin kassatilannetta helpotti vuoden aikana merkittävästi omaisuuden myyntitulot ja muut vuoden aikana saadut tulot mm. maankäyttökorvauksista ja kotoutumiskorvauksista. Kuntatodistuksia hyödynnettiin vuoden ensimmäisellä kvartaalilla maksuvalmiuden ylläpidossa, mutta maaliskuussa nostetun 25 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan jälkeen maksuvalmiustarpeet katettiin kassavaroilla. Vuoden aikana erääntyi maksettavaksi 17,9 miljoonaa pitkäaikaisia lainoja. Kaupunki rahoitti poikkeuksellisesti sekä varsinaisen toiminnan että investointimenot ilman lisälainanottoa. Nettona kaupungin lainamäärä lyheni vuoden aikana 15,2 miljoonalla. Lainojen korkokulut suojaukset huomioiden olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa ja laskivat miljoonalla edellisvuotisesta. 15
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Talousarvion toteutuminen Valtuusto muutti vuoden 2025 talousarviota 6 kertaa. Joulukuussa 2024 talousarviota muutettiin vuoden 2024 talousarviomuutosten yhteydessä huomioimalla Tilaomistuksen ja Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen ennakoitujen määrärahaylitysten kattaminen taloussuunnitelmakaudella. Muutoksessa huomioitiin myös Tilaomistuksen maksamien ulkoisten vuokrien arvioitua nopeampi kasvu, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen määrärahalisäykset valmistavan opetuksen ryhmään, palvelusetelin indeksikorotukseen ja varhaiskasvatusmaksulain muutoksen vaikutus palvelusetelikustannuksiin sekä Anni-tädin kylän kunnallistekniikan investoinnin siirtyminen vuodelle 2025. Helmikuussa 2025 kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarviomuutoksina työllisyysalueen määrärahan lisäyksenTYP-toimintaan, joka vastaavasti lisäsi Työttömyysturvan ja työllisyysalueosuutta sekä vähensi Hyvinvoinnin palvelualueen määrärahoja. Muutoksia tehtiin myös palkkojen sivukuluihin ja tasausmaksuihin, valtionosuuksiin, Haarajoen muutostöihin ja Kiinteistö Oy Järvenpään pysäköintitalon pääomasijoitukseen. Huhtikuussa talousarviota muutettiin lisäämällä Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle määrärahaa oppimisen tuen uudistukseen ja resurssilisäyksiin. Samalla Konsernipalveluihin varattu oppimisen tuen määrärahavaraus poistettiin. Investoinneissa Haarajoen muutostyöt hanke keskeytettiin ja määrärahat poistettiin investointiosasta. Lisäksi JYK2 hankkeen määrärahaa lisättiin ja teknisten ja toiminnallisten investointien määrärahoja siirrettiin ICT-investointeihin, irtaimistoinvestointeihin ja kunnallistekniikan investointeihin. Toukokuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2024 käyttämättä jääneiden määrärahojen ja määrärahaylitysten pohjalta tehtävät määrärahojen lisäykset ja vähennykset sekä verotulojen tarkistuksen alaspäin heikentyneiden veroennusteiden pohjalta. Syyskuun talousarviomuutoksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen pidennetyn oppivelvollisuuden määrärahalisäyksen, työttömyysturvan ja työllisyysalueosuuden etuusvastuiden määrärahalisäyksen, konsulttipalkkiomäärärahan siirron kaupunkikehityksen palvelualueelta käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset sitovuustasolle, valtionosuuksien tarkistuksen valtionvarainministeriön muutospäätöksen mukaiseksi, Mankalan hankemäärärahan ja aikataulun muutoksen yksivaiheiseksi sekä määrärahamuutoksen väyläviraston ja kaupungin yhteishankkeessa Ainolan aseman ympäristössä. Joulukuun kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin opetuksen ja kasvatuksen 2025 ennakoitujen määrärahaylitysten perusteella lisämääräraha vuodelle 2025 ja määrärahan vähennys taloussuunnitelmakaudelle. Konsernipalveluista poistettiin palkankorotuksiin tehty riskivaraus, korjattiin veden sisäiset erät palvelusopimuksen mukaisiksi, muutettiin sisäiset vuokrat vastaamaan käyttöä ja käyttöomaisuuden myyntivoitot tarkennettiin vastaamaan myyntivoittojen arvioitua ylitystä. Kunnan tulovero sekä rahoitustuotot ja korkokulut tarkennettiin ennusteiden mukaisiksi. Investointeja täsmäytettiin vuoden 2026 investointiohjelman mukaisesti, minkä lisäksi hyväksyttiin Koy Järvenpään Harjoitushallin osakkeiden oston määrärahalisäys. Vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset paransivat vuoden 2025 toimintakatetta yhteensä noin 1,8 M€, mutta heikensivät tilikauden tulosta -0,7 M€. Talousarviomuutoksilla lisättiin toiminnan tuloarviota 6,1 M€ ja kasvatettiin menoarviota 4,3 M€. Lisäksi verorahoituksen tuloarviota alennettiin 4,2 M€ ja rahoitustuottoja ja -kuluja muutettiin 1,6 M€ paremmiksi. Kaupungin tilinpäätös toteutui muutettua talousarviota parempana. Poikkeamat johtuivat odotettua paremmista toimintakatteista, rahoitustuotoista ja -kuluista sekä poistojen alittumisesta.
16
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Sitovuustasojen toimintakatteet olivat kotikuntakorvauksia ja Järvenpään Vesi -liikelaitosta lukuun ottamatta muutettua talousarviota parempia. Kokonaisuutena oman toiminnan toimintakatteet ilman myyntivoittoja toteutuivat 7,9 M€ muutettua talousarviota parempana. Suurimmat alitukset talousarvioon tulivat tilaomistuksesta 2,3 M€ Terveystaloyhtiön vastikkeiden palautuksista, hyvinvoinnin palvelualueelta 2,1 M€ kotoutumiskorvauksista ja kaupunkikehityksen palvelualueelta 1,8 M€ myynti- ja maksutuottojen ylityksistä sekä kulujen alituksista. Järvenpään Veden toimintakate ja sitova tulostavoite toteutuivat budjetoitua heikompana. Käyttöomaisuuden nettomyynnin sitovuustaso toteutui hieman budjetoitua paremmin. Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen Uusimmat verotuloennusteet ovat laskeneet oleellisesti syksyllä arvioiduista. Toteutuessaan verotulojen heikkeneminen haastaa kaupungin taloudenpitoa kuluvana ja tulevina vuosina, mutta vuoden 2025 ylijäämä pienentää painetta uusille sopeutustoimille. Keusotelta helmikuussa saadun tiedon mukaan neuvotellut kiinteistökaupat eivät JUSTin alueen kiinteistöjen osalta toteudu, koska hyvinvointialue ei saanut valtionvarainministeriöltä tarvittavaa lainanottovaltuutta. Kaupunki on käynnistänyt yhtiöjärjestelyt, joilla sote-vuokraustoiminta saadaan siirrettyä säännösten mukaisesti markkinayhtiölle. Osana yhtiön muutoksia tarkastellaan uudelleen myös vuokrasopimukset kaikkien tiloissa toimivien kanssa sekä mm. kaupungin takaukset yhtiöiden lainoille. Kaupunki on myös käynnistämässä kohteiden myyntitunnustelut markkinatoimijoiden kanssa. Pehtoorin kiinteistön hankintaan Keusote sai lainanottovaltuudet, miltä osin kauppoja päästään edistämään kevään aikana. Pitempiaikainen tulkintaero kaupungin ja Kivipuiston Palvelukotisäätiön välisistä sopimuksista saatiin sovittua maaliskuussa 2026. Sovintosopimuksen mukaan kaupunki antaa säätiölle vähämerkityksellisenä de minimis -tukena 299.999 euroa vastineeksi säätiön tilojen ja fasiliteettien hyödyntämismahdollisuudesta maksutta kymmenen vuoden aikana poikkeustilassa. Osana tilahallinnan organisaatioselvitystä on tarkasteltu Mestaritoiminta Oy:n ulosmyyntirajoja, missä yhteydessä on käynyt ilmi, että Mestaritoiminnan ulosmyynti on ylittänyt 500 000 euron rajan vuosina 2024 ja 2025. Saadun lainsäädännöllisen arvion perusteella sidosyksikköasemaa voidaan arvioida kolmen vuoden keskiarvona. Jotta sidosyksikköasema säilyy myös jatkossa, yhtiössä on tehtävä viipymättä rakenteellisia uudistuksia.
Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2025 joulukuussa 1593 (2024: 1503). Huomioiden valtiolta KeskiUudenmaan työllisyysalueelle siirtyneen henkilöstön, on vuoteen 2024 nähden vertailukelpoinen määrä 1452 palvelussuhdetta (-3,4 %). Vakinaisen henkilöstön osuus nousi 78 prosenttiin. Kasvu aiheutui Keski-Uudenmaan työllisyysalueen myötä tulleesta henkilöstöstä. Ei-vakinaisten palvelusuhteiden määrä aleni merkittävästi (-12 %) edellisestä tilikaudesta. Henkilöstöpanoksen tuottavuutta parhaiten osoittava henkilötyövuosien määrä (HTV2: palkalliset palvelussuhdepäivät) laski 36 henkilötyövuotta (-2,6 %) ilman Keski-Uudenmaan työllisyysalueen vaikutusta. 2023
2024
2025
Muutos 24-25
Vakinaiset
1106
71 %
1101
73 %
1240
78 %
13 %
Muu henkilöstö
453
29 %
402
27 %
353
22 %
-12 %
Yhteensä
1559
1503
17
1593
6%
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta, työ- ja työmatkatapaturmista sekä ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisten poissaolopäivien kokonaismäärä oli 24 367 päivää (+10 %) ja ilman Keski-Uudenmaan työllisyysaluetta 21 833 päivää (2024: 22 153), vertailukelpoisen määrän alentuessa siten 1 % edellisestä vuodesta. Poissaolopäivien määrä laski erityisesti 8-29 ja 30-59 päivän pituisissa poissaoloissa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 845 695 euroa kasvaen 21 % vuodesta 2024. Hintojen nousun ja työllisyysalueen henkilöstön vaikutuksen poistamisen jälkeen kustannukset nousivat noin 2,5%. Kustannus henkilöä kohden oli 543 euroa (+12 %). Järvenpään kaupungin henkilöstömenot kasvoivat 7,9 miljoonaa euroa vuodesta 2024 (10,4 %). Muutos ilman työllisyyspalveluista johtuvaa 7,3 milj. euron kustannuslisäystä oli 0,8 %. Kun työllisyyspalveluiden vaikutukset jätetään huomiotta, kasvoivat palkkakustannukset 0,1 %, mikä alittaa selvästi kunta-alan vuoden 2025 palkankorotusten aiheuttaman keskimääräisen 0,9 % kustannusvaikutuksen. Henkilöstömenot alittuivat erityisesti Hyvinvoinnin palvelualueella (-6,4 %). Henkilöstömenot 1000 €
2022
2023
2024
2025
Muutos
Eur
Konsernipalvelut
5 132
7 721
7 855
7 995
1,8 %
140
Tilaomistus
249
131
172
216
25,6 %
44
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
48 838
51 750
52 278
52 954
1,3 %
676
Hyvinvoinnin palvelualue
8 627
8 738
9 635
9 019
-6,4 %
-616
Kaupunkikehityksen palvelualue
5 162
4 418
4 338
4 545
4,8 %
207
Käyttöomaisuuden nettomyynti Tarkastuslautakunta
457
382
348 29
393 28
12,9 % -3,4 %
45 -1
TE-palvelut Järvenpään Vesi
1 165
1 176
1 248
7 263 1 271
1,8 %
23
Yhteensä
69 631
74 316
75 902
83 686
10,3 %
7 784
-171
-159
-157
-65
-58,6 %
92
69 460
74 156
75 745
83 622
10,4 %
7 877
75 745
76 359
0,8 %
614
Työllistämistuki Yhteensä Muutos ilman TE-palveluita
Tarkemmin henkilöstöä koskeviin tunnuslukuihin voi tutustua vuoden 2025 henkilöstökertomuksessa.
Ympäristöasiat Ympäristöviranomaisen toiminta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toimii Järvenpään kaupungin ympäristöviranomaisena. KeskiUudenmaan ympäristökeskus raportoi kuluneen vuoden toiminnasta ympäristöviranomaisen vastuulle kuuluvien tehtävien osalta vuosiraportissaan sekä toiminta- ja tilinpäätöskertomuksessaan, joka käsitellään Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan kokouksessa. Ympäristöjärjestelmä ja resurssiviisauden tiekartan eteneminen Kaupunginvaltuuston asettamat Järvenpään kaupungin hiilineutraaliuden ja resurssiviisauden tavoitteet sekä resurssiviisauden tiekartta ovat osa kaupunkistrategian toteuttamista ja ohjaavat toimintaa koko kaupunkiorganisaatiossa. Ajantasainen toimenpiteiden eteneminen raportoidaan Ympäristövahdissa. Vuonna 2025 valmistuneeseen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan (2026-2029) sisällytettiin myös resurssiviisaustavoitteet. Resurssiviisaustyöhön liittyen kaupunki laatii erillisen resurssiviisauden seurantaraportin. Raportissa tarkastellaan resurssiviisauden tiekartan toteutumista palvelualueiden toimenpiteiden ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Seurantaraportti vuodelta 2025 julkaistaan kesällä 2026 nykymuotoisena viimeistä kertaa, sillä jatkossa raportointi on osa hyvinvointikertomusta. 18
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Ilmasto ja energia Järvenpään kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 92,9 kt CO2-ekvivalenttia ilman teollisuutta, ja vuonna 2025 ennakkotiedon mukaan 88,2 kt CO2-ekv. Asukaskohtaiset päästöt olivat vuonna 2024 2,0 t CO2-ekv (ilman teollisuutta) ja vuonna 2024 ennakkotiedon mukaan 1,9 t CO2-ekv. Kokonaispäästöt (ilman teollisuutta) nousivat siten 0,4 % vuodesta 2023 vuoteen 2024 ja vuoden 2025 ennakkotietoon perustuen laskivat 4,6 % vuodesta 2024 vuoteen 2025. Päästöluvut perustuvat vuosittain tuotettavaan CO2-raporttiin, jossa kuvataan myös laskentaperusteet ja laskennan rajaus. Vuoden 2025 luvut vahvistetaan seuraavan vuoden raportoinnissa alkuvuodesta 2027. Luonnon- ja vesiensuojelu Haarajoen padon purku ja Kaitarannankosken pohjakynnyksen rakentaminen sai sysäyksen eteenpäin, kun Etelä-Suomen AVI:n myöntämä vesilupa sai lainvoiman toukokuussa 2025. Kesällä suoritettiin alueen maastomittauksia ja pohjatutkimuksia. Konsultin tekemä rakennussuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2026.
Muut ei-taloudelliset asiat Korruption ja lahjonnan osalta kaupunginhallitus on 3.11.2014 § 262 hyväksynyt ohjeen Ulkopuolisen tahon tarjoaman edun tai lahjan vastaanottamisesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi eettiset periaatteet 31.3.2025 § 22, liittyen asialliseen yhteistyöhön, lahjomattomuuteen ja tasapuolisuuteen sekä tiedon luottamuksellisuuteen ja luotettavuuteen. Järvenpäässä kynnysarvon ylittävät hankinnat toteutetaan hankintalain mukaisesti ja kynnysarvon alittavat hankinnat tehdään voimassa olevan pienhankintaohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus edellyttää, että hankinnoissa noudatetaan hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Tarjouksen ja hankintaa koskevan sopimuksen valmisteluun ja allekirjoittamiseen sekä tuotteen tai palvelun, urakan tarkistamiseen osallistuvan henkilön tulee olla esteetön. Ohjeistusten toteutumista arvioidaan sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen keinoin. Järvenpään kaupungin sopimushallintaa koskevaa ohjeistus hyväksyttiin vuoden 2026 alussa.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen toipuminen taantumasta ei ole kunnolla käynnistynyt, vaikka talous kääntyi nousuun vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote kasvoi vuonna 2025 vain 0,2 %, joten nousu jäi merkittävästi odotettua heikommaksi. Sotatoimet Iranissa ja laajemmin Lähi-idän alueella alkuvuodesta 2026 ovat muuttaneet merkittävästi kuluvan ja tulevien vuosien näkymiä. Fossiilisten polttoaineiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi, mikä nostaa energian hintoja. Mitä pidempään kriisi jatkuu, sitä vakavampia vaikutukset ovat. Talousennusteita laaditaan siis jälleen erittäin epävarmoissa oloissa. Sota Ukrainassa jatkuu ja Yhdysvaltojen tempoileva toiminta synnyttää päivittäin shokkeja markkinoille. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintakenttä on erittäin epävakaa. Myös ennustelaitokset ovat siirtäneet jokakeväisten ennusteidensa tekemistä maaliskuun loppuun, koska talouden tilannekuva vaihtelee jopa päivittäin. Kuntarahoituksen helmikuun 2026 markkinakatsauksen mukaan Euroopan talous on elpymässä ja Saksan teollisuus heräämässä, mutta Yhdysvaltain ristipaine tuo riskejä ja haasteita kansainväliseen markkinaan. Suurvaltavetoinen voimapolitiikka ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys ovat yhtäaikaisessa liikkeessä. Globaalin toimintaympäristön epävarmuus näkyy trendinomaisena nousuna pitkissä koroissa. 19
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Lähi-idän tilanne on muuttanut korkonäkymiä nopeasti. Vuoden alussa arvioitiin, että EKP pitäisi korot ennallaan, mutta viimeisimmät arviot odottavat EKP:n nostavan ohjauskorkoaan jopa kahdesti vuoden aikana energiahintojen kasvun synnyttämän inflaation ja Euroopan maiden kasvun kiihtymisen seurauksena. Kuntarahoituksen maaliskuussa julkaiseman Suomen talouden ennusteen mukaan Suomen inflaatio nousisi vain 1,0 %:iin vuonna 2026 ja edelleen 1,9 %:iin 2027. Kotimaisen kysynnän matalan tason arvioidaan pitävän inflaation matalana, jollei geopoliittisten konfliktien vaikutukset yllättäen kiihdytä hintojen nousua. Työttömyysasteen arvioidaan nousevan 9,8 prosenttiin vuonna 2026 ja kääntyvän sen jälkeen laskuun ollen 8,8 % vuonna 2027. Järvenpäässä työttömyys on lisääntynyt vuoden 2022 lopulta alkaen. Tammikuussa 2026 Järvenpään työttömyysaste oli 12,9 % (2025 12,1 %). Kuntarahoituksen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2026 1,5 % ja 2027 hiukan nopeammin 2,0 %. Joulu-tammikuussa eri ennustelaitokset arvioivat kasvun yltävän vuonna 2026 0,9– 1,5 prosenttiin ja 2027 1,5–2,0 prosenttiin. Kuntarahoituksen arvion mukaan Suomen taloudellinen käänne olisi kuitenkin vihdoin tapahtumassa: teollisuuden tilaukset ovat kasvussa ja bruttokansantuote kääntyi kasvuun 2025 lopulla. Investointien ja viennin piristyminen on nopeuttanut kasvua, ja niiden myötä lisääntyvät työpaikat tarvitaan, jotta myös kotimaisen kysynnän noidankehä saadaan katkaistua ja kuluttajien luottamus palautettua ja palvelukysyntä nousuun. Kokonaisuutta haastaa kuitenkin edelleen myös asuntomarkkinatilanne ja asuinrakentamisen puuttuminen. Suomen ja kuntien tasolla epävarmuutta luo myös valtion budjettitalouden epätasapaino, joka Valtionvarainministeriön 2027–2030 kehyspäätösehdotuksen mukaan asettuu vuosittain 12,6–16,0 miljardia euroa alijäämäiseksi. Alijäämää tehdään näin ollen vuosittain merkittävästi enemmän kuin EU:n minimivaatimusten mukainen raja, 2 % bruttokansantuotteesta, edellyttäisi. Julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä 10,7 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä, jotta alijäämä saataisiin palautettua kriteerin mukaiseksi. Suomi on asetettu EU:n alijäämämenettelyyn vuoden 2026 alusta. Alijäämämenettely asettaa raamit koko julkisen talouden nettomenokehitykselle, mikä yhdessä velkajarrun kanssa tulee välttämättä vaikuttamaan valtion toimenpiteinä, kuten valtionosuusleikkauksina myös kuntien tilanteeseen. Valtion ja kuntien väliset vastuiden ja menojen siirrot eivät ratkaise ongelmaa, mikä merkinnee lisää niukkuutta, sopeuttamista ja karsimista nykyisistä palveluista. Yleinen taloustilanne ja epävarmuus haastavat myös kaupungin talousnäkymiä. Korkojen lähteminen uudelleen nousuun tulee heijastumaan kaupungin laina- ja investointimäärillä myös tulokseen heikentäen tilannetta jo kuluvasta vuodesta alkaen. Energiahintojen nousu ja inflaation kiihtyminen lisää myös osaltaan kaupungin kustannuksia. Lisäksi valmistelussa olevat valtakunnalliset rahoitusuudistukset vaikeuttavat tulevan talouskehityksen ennakointia. Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistuksen pitäisi edetä toimeenpantavaksi vuoden 2028 alusta, minkä lisäksi helmikuun lopussa 2026 valtioneuvosto käynnisti parlamentaarisen työryhmätyön kuntien tulevaisuuden selvittämiseksi, jossa tarkastellaan myös kuntien rahoitusta kaatunutta valtionosuusuudistusta laajemmin. Toistaiseksi käytettävissä ei ole tietoa uudistusten sisällöistä tai vaikutuksista kuntien rahoitukseen. Työllisyysaluevastuiden myötä kaupungin suhdanneherkkyys on kasvanut. Heikentyneen työllisyystilanteen seurauksena vastuut lisäsivät jo vuonna 2025 talouden sopeutuspaineita, kun valtiolta saadut valtionosuuskompensaatiot eivät riittäneet kattamaan palveluista ja etuusvastuista syntyneitä menolisäyksiä. Työllisvastuita jouduttiin siis kattamaan kuntalaisilta kerätyillä verovaroilla. Kaupunki on viime vuosina karsinut merkittävästi investoinneista, mikä on helpottanut kaupungin taloustilannetta. Osana päivitettävänä olevia opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmia on tehty tarkempia selvityksiä kaupungin omistamien rakennusten kunnosta 20
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
ja näyttää siltä, että investointipaineet ovat kasvussa. Myös kaupungin tavoittelemat uudet yritykset ja yhteisöverot edellyttävät investointisatsauksia yritysalueinfran rakentamiseen. Tämänhetkisten tietojen valossa kaupungin taloustilanne pysyy syksyllä 2025 hyväksytystä veronkorotuksesta ja YT-toimista huolimatta haastavana myös taloussuunnitelmakaudella 2026–2029. Heikko talouskasvu heijastuu vahvasti kuluvaan vuoteen, vaikka tilanteen odotetaankin kääntyvän parempaan vuoden aikana. Verotulokertymä ei tule heikentyneiden ennusteiden toteutuessa yltämään tavoitteeseen. Vuoden 2026 alkuperäinen talousarvio laadittiin jo lähtötilanteessa 4,9 miljoonaa euroa alijämäiseksi, mutta uusimpien veroennustearvioiden jälkeen näkymä vuoteen on oleellisesti heikompi. Positiivisena poikkeuksena on onnistunut ateria- ja siivouspalvelujen kilpailutus, jonka myötä on parhaimmillaan saatavissa useamman miljoonan helpotus vuosittaisiin kuluihin. Kaupunki on sopeuttanut toimintaansa yhtäjaksoisesti vuodesta 2020 alkaen. Vuosien 2026–2029 taloussuunnitelmaan sisältyy syksyllä 2025 päättyneiden YT-neuvottelujen mukaiset sopeutustoimet ja määrärahaleikkaukset aiemmin päätettyjen ja toimeenpantujen pysyvien nettomäärärahaleikkausten lisäksi. Aiempien sopeutustoimenpiteiden toteuttamisessa on ollut haasteita, mutta vuonna 2025 palvelualueet kuitenkin onnistuivat opetusta ja kasvatusta lukuun ottamatta pysymään budjeteissaan hakematta joulukuussa ylitysuhkan mukaista lisämäärärahaa. Palveluverkkosuunnitelmien mukaisten tilankäytön tehostamistoimien pysähtyminen vuonna 2025 on osaltaan haastanut menokehityksen hillitsemistä. Aikaisempien vuosien investointien karsinta- ja keskeytyspäätökset ovat lyhyellä aikavälillä parantaneet kaupungin talouslukuja. Velkaa saatiin 2025 lyhennettyä 15 miljoonalla eurolla ja tilinpäätöksessä esitetty tulos toteutui 8,5 miljoonaa euroa ylijäämäisenä. Kuitenkin tilankäytön tehostamiseen tähtäävien hankkeiden keskeytyminen kasvattaa tilojen ylläpitokustannuksia ja poistaa tilamuutoksiin perustuneet toiminnan tehostamismahdollisuudet. Tulokseen tulee myös alas kirjattavaksi kesken jääneiden investointihankkeiden toteutuneita kustannuksia. Vuonna 2026 päätettäväksi tulevissa, parhaillaan valmisteltavissa palveluverkkosuunnitelmissa on edelleen huomioitu tilankäytön tehostamistavoitteet, joiden mukaisesti sopeutustoimia olisi mahdollista jatkossa kohdistaa seiniin palvelujen asemesta. Alkuperäisen taloussuunnitelman mukaisesti kaupungin tulos on vuosina 2026–2029 yhteensä 4,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupunki ottaa yhteensä 51,9 miljoonaa euroa lisää lainaa. Valtuuston maaliskuussa hyväksymän talousarvionmuutoksen mukaan alijäämää kertyisi koko kaudella 1 miljoonaa ja lainaa otettaisiin 49,1 miljoonaa euroa. Talousarviomuutoksessa ei toistaiseksi ole huomioitu heikentynyttä verotuloennustetta, joka leikkaa rahoitusta kaudelta noin 8 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 aikana saatiin kerrytettyä taseen ylijäämäpuskuria. Vuoden vaiheessa taseen kertynyt ylijäämä oli 29,9 miljoonan euroa, mikä luo turvaa yllättävien talousarviopoikkeamien varalle. Uusimpien verotuloennusteiden mukainen verotulojen putoaminen muuttaa näkymää oleellisesti heikommaksi eli työtä pysyvän menojen ja tulojen tasapainon saavuttamiseksi tulee jatkaa. Siten taloutta tulee suunnitella ja johtaa siten, että vuosittaisilla tuloilla pystytään kattamaan kulut ja myös investointimenot useamman vuoden tarkastelujänteellä. Järvenpään kaupunki on ottanut aktiivista roolia äänen pitämisessä valtionosuusuudistuksen edistämisen tärkeydestä erityisesti, kun valtionosuusuudistus ei nykyisen hallituksen aikana ole käytännössä etenemässä. Hyvinvointialueuudistuksen rahoitusvaikutusten huomiointitapa valtionosuuksissa on merkittävin yksittäinen tekijä kuntakohtaisille vaikutuksille. Näin myös Järvenpäälle, jossa hyvinvointialueuudistuksen seurauksena valtionosuuksista leikattiin pysyvästi 7,6 miljoonaa euroa/vuosi ja lähivuosien leikkaukset ovat väliaikaisten erien vuoksi tätäkin suuremmat. Kuntakentän tehtävien selkeyttämistä edistänee pitkällä aikavälillä myös valtioneuvoston 26.2.2026 asettaman kuntien tulevaisuustyötä varten asetetun parlamentaarisen työryhmän työ. 21
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Järvenpään kaupungin riskit arvioidaan riskienhallinnan toimintamallin mukaisesti vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Palvelualueet raportoivat riskiarviointien yhteydessä valittujen ja priorisoitujen riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisesta kaupungin johtoryhmälle ja omalle poliittiselle päätöksentekoelimelle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Tilinpäätöksen liitteenä on vuoden 2025 talousarviota laadittaessa tunnistettujen riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden arviointi. Riskit on arvioinneissa jaoteltu strategisiin, taloudellisiin, toiminnallisiin, hallinnollisiin, toimintaympäristö-, henkilöstö-, johtamis-, vahinko- ja tieto- ja tietojärjestelmäriskeihin. Johtoryhmän kaupunkitasoisesti priorisoimat riskit kohdistuivat toimintaan, toimintaympäristöön, talouteen ja henkilöstöön. Alla olevaan taulukkoon on koostettu syksyn 2024 arvioinnissa merkittävimpien riskien hallintatoimenpiteiden toimeenpanon etenemistilanne ja lyhyt kuvaus toteutumasta ja toimenpiteiden vaikutuksista riskienhallintaan. Taulukko on esitetty kokonaisuudessaan tilinpäätöksen liitteenä 1. Kaupungin taseen kertynyt ylijäämä oli vuoden vaihteessa 29,9 miljoonaa euroa, mikä tarjoaa joustoa lyhytaikaisille talouden notkahduksille. Viime vuosien taloushaasteet ja edelleen haastava näkymä tuleviin vuosiin näkyy arvioinneissa, joissa taloudelliset riskit ja myös muutoin riskien taloudelliset vaikutukset korostuvat. Vaikka riskienhallintatoimenpiteet ovat osin toteutuneet suunnitellusti, ei niillä kaikilta osin ole ollut vaikutusta riskitasoon. Osin riskit ovat myös toimenpiteistä huolimatta realisoituneet. Toisaalta riskit ovat myös vuoden aikana osin muuttuneet. Vuoden 2026 talousarvion laadinnan yhteydessä tunnistettiin uusia merkittäviä riskejä liittyen mm. kärjistyneen vastakkainasettelun vaikutuksista päätöksentekoon, maahanmuuton aiheuttamiin kasvaviin palveluvaateisiin ja hyvinvointialueen riittämättömään työllisyyden hoidon tukeen. Vallitseva maailman tilanne on jälleen nostanut uusia talouskehitykseen liittyviä riskejä, ja turvallisuusuhat ovat uudella tavalla osa arkea ennakoimattomien ja laajenevien sotatoimien yleistyessä.
22
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
LuRiski
Riskin Tmp kokon. toteu arvio ma
Riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisen/seurannan kommentti
Toiminnalliset riskit Sopimushallinnan puutteet
6
2 Sopimushallinnan ohje on laadittu ja hyväksytty johtoryhmässä 02/2026. Sopimushallinnan koulutusta järjestetään henkilöstölle kevään aikana. Koulutuksilla arvioidaan pienennettävän todennäköisyyttä. Riski on ennallaan.
Toimintaympäristöriskit Suhdanneriippuvuuden lisääntyminen
12
2 Ylijäämäpuskuri kasvoi 2024 1,4Me ja vuonna 2025 8,5 Me, mikä on ainakin väliaikaisesti pienentänyt riskin todennäköisyyttä ja parantanut kaupungin riskinsietokykyä. Työttömyysmenot kasvoivat 2025 selvästi saatuja kompensaatioita suuremmiksi ja verotulot laskivat heikossa taloustilanteessa noin 5 miljoonalla eurolla alunperin ennakoidusta eli suhdanneherkkyys on todennetusti kasvanut. Työttömyysja menokehityksen sekä suhdanteen välisten yhteyksien tarkempi haltuunotto jatkuu. Riski on pysyvä vallitsevassa toimintaympäristössä ja sen vaikutuksia voi pienentää vain varmistamalla talouden pysymisen kestävällä uralla.
12
1 Uudistusten etenemisen seuranta on ollut jatkuvaa. Vaikuttamistoimia on tehty, mutta niiden huomioimisesta mahdollisessa jatkovalmistelussa ole tietoa. Uudistus ei edennyt eduskunnan käsittelyyn. Käsitellyssä muodossa uudistus olisi tuonut Järvenpäälle noin 3,5 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia sote-erien osittaisen huomioimisen ansiosta. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisselvitykset jatkuvat. Myös vaikuttamistoimia on jatkettu yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Riski on ennallaan, mutta sen ajankohta on siirtynyt. 1 Yhtiöittämisselvitys on tehty ja myös kiinteistöjen myyntimahdollisuuksia on selvitetty. Markkinahinta-arvioiden perusteella kertaluonteisilta alaskirjauksilta näytettäisiin välttyvän, mikäli kohteet saadaan myytyä. JUSTin osalta neuvoteltu kiinteistökauppa Keusote kanssa ei toteudu, koska hyvinvointialue ei saanut ministeriöltä lainanottovaltuutta. Pehtoorin kiinteistön osalta neuvottelut sen sijaan jatkuvat. Vvuokraustoiminnan päättymisen välittömät taloudelliset vaikutukset on huomioitu talousarviossa, mutta ennakoimattomiakin vaikutuksia voi syntyä, mikäli vaihtoehtoinen myynti markkinoille ja mahdolliset vuokraustoiminnan järjestelyt eivät etene toivotusti.
Taloudelliset riskit Valtionosuusuudistus
Sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen ja vuokrauksen päättyminen
9
Oppimisen tuen lakiuudistus
9
Kiinteistöverouudistus
6
Rakennusten ja infran kuntoon liittyvät riskit
6
Henkilöstöriskit Työn kuormittavuudesta johtuvat sairauspoissaolot lisääntyvät
9
2 Oppilaiden tuen tarvetta arvioitiin ja koulutuksen ja yhteissuunnittelun avulla kokonaisuudesta tietoa. Yhteissuunnittelua tehtiin mm. ryhmien osalta. Uusia erityisopettajavirkoja perustettiin ja tuntiresurssia lisättiin. Uusia päätöksiä ei vielä tehty. Tukea tarvitsevat oppilasmäärät kasvoivat vuoden aikana mm. kaupunkiin muuttavien vuoksi. Tiedolla johtamista edistettiin, mutta teknistä toteutusta ei saatu vielä kuntoon. Toimenpiteillä on päästy etenemään suunnitellusti. 1 Uudistuksen etenemisen seuranta on ollut jatkuvaa. Muutoksen toteutusaikataulu on uusimpien tietojen mukaan siirtymässä vuoteen 2028, mutta valmistelusta ja etenemisestä ei ole saatu uutta tietoa virallisista kanavista. Eteneminen on edelleen epävarmaa, eikä vaikutuksista ole edelleenkään kuntakohtaisia arvioita käytettävissä. Riski on ennallaan. 2 Toimitilojen PTS:iä on päivitetty 2025 aikana, mutta työn valmistuminen on viivästynyt tavoitteesta. Tarkempia kuntotutkimuksia on tilattu kriittisiin kohteisiin tukemaan mm. palveluverkkosuunnitelmien päivitystä. Päivitysten toivotaan edistävän suunnitelmallista rakentamista ja hankkeiden toteutttamista. Talouden realiteetit ja tarpeet eivät kaikilta osin kohtaa, mikä pakottaa tekemään valintoja joko riskejä lisäten tai taloustilannetta heikentäen. Vakuutukset ovat ajan tasalla. Riski on ennallaan.
1 Toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta sairauspoissolojen kokonaismäärään on hyvin vaikea todentaa luotettavasti. Poissaolopäivät henkilöä kohden kasvoivat hiukan 15,1 ilman TE-palvelua ja 15,3 sis. TE-palvelut (2024: 14,8, ja 2023: 11,1). Kuitenkin mielenterveysperusteiset poissaolot vähentyivät 10,8 % ja niiden keskimääräinen pituus lähes 17 %. Vuoden 2025 osalta tilastopoikkeamia voivat lisäksi aiheuttaa YTneuvotteluista mahdollisesti aiheutuneet poissaolot.
23
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Toimintaympäristö TE-uudistuksen seurauksena kaupungin talouskehityksen suhdanneherkkyys on kasvanut merkittävästi. Tulot vähenevät jatkossa samanaikaisesti kuin menot kasvavat. Vuonna 2025 työttömyysmenot kasvoivat selvästi saatuja kompensaatioita suuremmiksi ja verotulot laskivat heikossa taloustilanteessa yli 5 miljoonalla eurolla alkuperäistä talousarviota pienemmiksi. Riski on pysyvä nykylainsäädännön vallitessa ja kaupunki voi pienentää vaikutuksia muuhun toimintaan vain varmistamalla talouden pysymisen kestävällä uralla ja kerryttämällä riittävän taseen ylijäämäpuskurin heilahtelujen mahdollistamiseksi. Vuosien 2024 ja 2025 ylijäämät ovat ainakin hetkellisesti pienentäneen todennäköisyyttä, että suhdanneherkkyyden kasvaminen johtaisi kriittisiin seurauksiin eli kaupungin riskinsietokyky on parantunut. Talous Yleinen maailmanpoliittinen tilanne ja viimeaikaisen Lähi-idän sotatilanteen inflatoriset vaikutukset luovat jälleen uusia uhkakuvia kaupungin talouden tasapainolle. Orastava talouskasvun piristyminen uhkaa hyytyä heijastuen kaupungin verotuloihin, ja hintojen ja korkojen nousu lisää jälleen kustannuspaineita. Tilanteen heikentyminen lisää kaikkien talouteen vaikuttavien riskien merkittävyyttä kaupungin kannalta. Kaupungin talouteen vaikuttavat lakimuutokset koskien kiinteistöverotusta ja valtionosuuksia eivät ole toistaiseksi edenneet. Kiinteistöverouudistuksen osalta virallista materiaalia ei edelleenkään ole julkaistu, eikä vaikutuksista ole saatu mitään tietoa, mutta ilmeisesti uudistus on valmistelussa ja se olisi astumassa voimaan 2028. Valtionosuusuudistus kaatui syksyllä 2025 ja sen valmistelu aiemmassa muodossaan on keskeytynyt. Lakivalmistelussa ollut muutosehdotus olisi lisännyt Järvenpään valtionosuuksia 3,5 miljoonalla eurolla, joten taloudellinen riski toteutui, kun uudistus keskeytyi. Kaupunki on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan valtionosuusvalmisteluun ja jatkaa vaikuttamistoimia, kun kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisselvityksiä jatketaan aiempaa laajempana kokonaisuutena. Rahoitusuudistukset aiheuttavat edelleen epävarmuutta ja riskejä kaupungin tulevaisuuteen. Rakennusten kunnon tilannekuvaa on parannettu vuoden 2025 aikana päivittämällä toimitilojen PTS:iä. Työ on kuitenkin vielä kesken, eikä tilannekuva kata koko rakennuskantaa. Tarkempia kuntotutkimuksia on tilattu kriittisiin kohteisiin tukemaan mm. palveluverkkosuunnitelmien päivitystä, minkä toivotaan lisäävän rakentamisen suunnitelmallisuutta ja hankkeiden toteutumista. Rakennusten kuntoon, kuten myös kunnallistekniikan ja vesihuollon infrastruktuurin kuntoon liittyy aina riskejä, joita on myös realisoitunut viime aikoina mm. vesihuollossa ja jäähallissa. Talouden realiteetit ja kunnossapitotarpeet eivät kaikilta osin kohtaa, mikä pakottaa tekemään valintoja, mitkä puolestaan joko lisäävät riskejä tai heikentävät taloustilannetta. Oppimisen tuen lakiuudistus on tullut voimaan ja palveluja on syksystä 2025 lähtien järjestetty uusien kriteerien mukaisesti. Tukea tarvitsevien määrän jatkuvaa seurantaa on kehitetty osana tiedolla johtamisen projektia. Osittain tilannetta haastaa kaupunkiin muuttavien lasten tukitarpeet, jotka poikkeavat ennakoidusta. Ennakoivaa valmistelua kustannustehokkaan toteutusratkaisun löytämiseksi on tehty ja tehdään tilatarpeiden ja sijoittelun osalta parhaillaan myös pitemmälle tulevaisuuteen osana opetuksen ja kasvatuksen palveluverkkosuunnittelua. Toiminta Sopimushallinnan puutteiden pienentämiseksi vuoden aikana uusittiin sopimushallinnan ohje. Ohjeella on selkeytetty prosesseja ja avattu toimintatapoja, joita noudattamalla sopimusten hallinta on mahdollista saada parempaan kuosiin. Ohje valmistui vuoden lopulla, joten koulutusta ei vielä ole järjestetty, eikä riski siten ole käytännön tasolla pienentynyt. Sopimusepäselvyyksiä ja riitoja on päinvastoin viime aikoina ollut aikaisempaa enemmän, mikä voi toisaalta olla seurausta myös kaupungin tiukemmasta, sopimuskirjausten mukaisesta edunvalvonnasta. 24
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Henkilöstö Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vuoden 2025 aikana lisääntyneet, vaikka toimenpiteillä on pyritty vaikuttamaan tehtävien kuormittavuuteen, tavoitteiden ja resurssien väliseen epäsuhtaan ja henkilöstön hyvinvointiin. YT-neuvottelujen myötä toimintaympäristön ja tehtävien kuormittavuus on ainakin väliaikaisesti todennäköisesti lisääntynyt. Mielen hyvinvoinnin panostuksilla näyttäisi kuitenkin olleen vaikutusta mielenterveysperusteisten poissaolojen määrään. Sairauspoissaolot ovat kuitenkin lisääntyneet, mikä lisää riskiä epäsuotuisan kuormituksen ja poissaolojen noidankehän syntymiselle. Pitempään jatkuessaan tilanne voi johtaa vakavampiin seurauksiin niin toiminnan kuin taloudenkin osalta. Vahinkoriskit Kaupunki on suojautunut vahinkoriskien varalta vakuutuksin. Johdon vastuuvakuutuksessa ja julkisyhteisön vastuuvakuutuksessa vakuuttajana on If. Lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus on hankittu Fennialta. Omaisuusvakuutuksessa vakuuttajana on Pohjola ja liikenne- ja kaskovakuutukset ovat Protector Vakuutuksella. Kaupungin meklarina toimi Rewenda Oy. Konserniyhtiöiden riskit Mestariasunnoissa riskit liittyvät edelleen vuokralaisten vuokranmaksukyvyn heikkenemiseen ja kasvaneeseen asuntojen tyhjäkäyttöön, mikä heijastuu yhtiön tulovirtoihin. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (Varke) tulevaisuus vaikuttaa Mestariasuntojen investointihankkeiden rahoitukseen ja myös lainaehtojen tiukentuminen haastaa yhtiön hankkeiden toteutumista. Mestaritoiminnassa suurimmat riskit liittyvät nykyisen palvelusopimuksen päättymiseen, yhtiön tilauskannan muutoksiin ja sekä toiminnan muutostarpeisiin tulevaisuudessa kaupungin ja yhtiön työnjaon muutosten seurauksena. Epävarmuus yhtiön tulevaisuudesta heijastuu henkilöstön työmotivaatioon ja avainhenkilöiden pitovoimaan. Järvenpään Terveystalon suurimmat riskit liittyvät vuokraustoiminnan mahdolliseen yhtiöittämiseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin käytännön toiminnassa ja yhtiön taloudessa. Valmisteluaika vaihtoehtoisten järjestelyiden ja toteutustapojen toteuttamiselle on niukka. Järvenpään pysäköinnin suurimmat riskit liittyvät vuokrasopimusneuvotteluiden lopputulokseen kaupungin ja hyvinvointialueen välillä sekä sote-vuokraustoiminnan järjestelyjen mahdollisiin välillisiin vaikutuksiin yhtiön toiminnassa. Ainolan pysäköinnin riskit kohdistuvat edelleen ulkoisten tulovirtojen epävarmuuteen, mikäli alueen rakentaminen edelleen viivästyy, sekä ympärillä olevaan maksuttomaan liityntäpysäköintiin, mikä heikentää hallipaikkojen kysyntää. Sisäisen valvonnan dokumentaatio on yhtiöllä edelleen kehityksessä. Riita-asiat Järvenpään yhteiskoulun (JYK1) urakoitsijan Consti Korjausrakentaminen Oy:n ja kaupungin välillä ollut urakan lisä- ja muutostöitä koskeva selvittely on saatu päätökseen, ja osapuolet pääsivät sovinnolliseen ratkaisuun riidan pääasiallisesta kohteesta vuoden lopussa. Takuukorjauksia koskevien asioiden jatkoselvittämiseksi on laadittu toimeksianto ulkopuolisen asiamiehen kanssa. Myös pitempiaikainen tulkintaero kaupungin ja Kivipuiston Palvelukotisäätiön välisistä sopimuksista saatiin sovittua maaliskuussa 2026. Riita-asioihin sisältyy koulukuljetusten järjestämistä koskeva taloudellinen riita. Sopimus on kaupungin puolelta irtisanottu ja kaupunki vaatinut korvauksia. Asia on viranomaisilla selvityksessä. Riita-asioihin sisältyy edelleen kaksi taloudellisessa mielessä merkittävämpää asiaa koskien kaivulupamaksujen kohtuullisuutta/lainmukaisuutta. Tämänhetkisen arvion mukaan laskutukset ovat olleet aiheellisia, eikä avoimia saatavia ole poistettu kirjanpidosta. Riita-asioihin sisältyy taloudellisessa 25
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
mielessä myös kaksi riitaa kiinteistökauppojen esisopimuksien sitovuudesta ja täytäntöönpanosta, joista toinen on sovintoratkaisuprosessissa sekä toinen mahdollisesti etenee oikeuskäsittelyyn. Keusoten kuntayhtymän johdolle ei toistaiseksi ole myönnetty vastuuvapautta petosasian keskeneräisyyden vuoksi. Asia on Keusoten viranhaltijoiden osalta edelleen syyteharkinnassa. Mahdollisista korvausvastuista ei toistaiseksi ole tietoa. Mestaritoiminta Oy:n hallitukselle ei ole myönnetty vastuuvapautta tilikaudesta 2024. Tehdyistä erillisselvityksistä ei noussut vastuuvapauden kannalta oleellisia havaintoja, eikä yhtiön hallituksen tulkinnan mukaan estettä vastuuvapauden myöntämiselle ole, joten asia tuodaan uudelleen yhtiökokouksen päätettäväksi keväällä 2026. Tytäryhteisöt ovat vahvistaneet kirjallisesti, että niiden päätöksistä ei ole käynnissä valituksia, eikä niihin kohdistu oikeusprosesseja, että yhtiöillä ei ole merkittäviä sopimuserimielisyyksiä tai keskeneräisiä vaatimuksia toisille osapuolille, eikä yhtiöillä muutoinkaan ole vireillä asioita, millä olisi oikeudellista tai taloudellista merkitystä yhteisöjen kannalta. Muutoin avoinna olevilla asioilla ei ole merkittävää talousvaikutusta tai niiden realisoitumista pidetään epätodennäköisinä.
26
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 24.2.2020 § 3 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Asiakirjassa määritellään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut, sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja raportointi. Kaupunginvaltuusto edellyttää, että konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjaamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeen 14.3.2023 § 68 ja riskienhallinnan yleisohje on hyväksytty valtuustossa 2014 (KV 10.11.2014 § 77). Ohjeet sisältävät käytännön pelisääntöjä, toimintatapoja ja arviointivälineitä asianmukaisen järjestämisen tueksi. Sisäisen tarkastuksen ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.2.2019 § 22. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana osavuosikatsauksissa. Mikäli tilikaudella havaitaan merkittäviä riskejä, tulee lautakuntien ja viranhaltijoiden sekä konserniyhteisöjen raportoida niistä ja niiden hallintakeinoista välittömästi konsernijohdolle, ja valvontavastuussa olevien tulee havaintojen perusteella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa jokaisen Järvenpään kaupungin viranhaltijan ja työntekijän työtä. Lauta- ja johtokunnat ja konserniyhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat tehtäväalueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta, ja johtavat viranhaltijat ja muut tilivelvolliset vastaavat osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimenpiteiden tunnistaminen ja täytäntöönpano on liitetty osaksi vuosittaista talousarvion laadinta- ja seurantaprosessia. Viimeisin päivitys on tehty syksyllä 2025 vuosien 2026–2029 taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Vuoden 2025 talousarvion laadinnan yhteydessä tunnistettujen riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden seuranta ja arviointi on dokumentoituna tilinpäätöksen liitteessä. Järvenpään kaupunki on solminut Keravan kaupungin kanssa sisäisen tarkastuksen toimintoa koskevan yhteistyösopimuksen (kaupunginjohtaja 28.10.2024 § 22). Sisäinen tarkastaja on hallinnollisesti Keravan kaupungin työntekijä ja hänen työpanoksensa ja kustannuksensa jakautuvat vuositasolla tasan Keravan ja Järvenpään kaupunkien kesken. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja konsultointitoimintaa. Yhteistyösopimukseen pohjautuvan sisäisen tarkastuksen lisäksi ja sen ohella voidaan sisäisen tarkastuksen palveluita edelleen hankkia myös ulkoisilta palvelutuottajilta toimeksiantopohjaisesti. Sisäistä tarkastusta ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen tarkastuksen toimintaohje (KH 25.3.2025 § 84.), jossa määritellään sisäisen tarkastuksen tarkoitus, toimivalta ja vastuu. Sisäinen tarkastaja laatii vuosittain toimintasuunnitelman, mikä hyväksytetään kaupunginhallituksessa. Vuonna 2025 sisäinen tarkastus toteutti toimintasuunnitelman mukaiset tarkastukset, minkä lisäksi toteutettiin yksi ylimääräinen tarkastus. Sisäiset tarkastukset koskivat kaupungin hankeohjausmallia, jäätelökioskien luovuttamisperiaatteita, kokonaisvaltaista riskienhallintaa sekä TE-palveluita. Tarkastushavaintoihin pohjautuvien suositusten perusteella laaditaan toimenpidesuunnitelmat, joiden toteuttamista sisäinen tarkastus seuraa ja raportoi säännöllisesti. Yksittäisistä tarkastuksista raportoidaan tarkastuskohteelle ja kaupunginjohtajalle sekä tarvittaessa myös luottamustoimielimille. 27
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Arviointi ja johtopäätökset Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että kaupungin omaisuus ja resurssit turvataan. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteko perustuu palvelualueiden johtoryhmien antamiin selontekoihin ja tekemiin itsearviointeihin. Arviointi tehdään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi kattaa sisäisen valvonnan viisi osa-aluetta, jotka muodostavat organisaation sisäisen valvonnan kokonaisuuden ja joiden toimivuus mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Osa-alueet ovat ohjausympäristö ja valvontakulttuuri, riskienhallinta, valvontatoimenpiteet, raportointi ja viestintä sekä seuranta ja arviointi. Arviointilomakkeessa on kuvattu kunkin valvonnan osa-alueen tavoitetila, minkä toteutumista palvelualueet ovat arvioineet kuvaamalla nykytilan, tarvittavia kehittämistoimenpiteitä ja asiaan liittyvän dokumentaation sekä antamalla arvion sisäisen valvonnan tilasta. Palvelualueiden arvioiden perusteella kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on pääosin asianmukaisesti järjestetty. Hyvin toimivia kokonaisuuksia ja tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä on avattu osa-alueittain. Arviointien taso on noussut verrattuna viimeisimpiin vuosiin, sillä vastaukset ovat selkeämmin kohdennettu arvioitavaan asiaan ja itsearvioissa on myös paremmin keskitytty oman palvelualueen toiminnan arviointiin. Kuitenkin vastauksia ja kehittämistoimenpiteitä kohdennetaan yhä jonkin myös verran muiden yksiköiden toimintaan. Ohjausympäristö ja valvontakulttuuri Ohjausympäristö ja valvontakulttuuri tarkoittavat johtamisjärjestelmää, johtamistapaa ja organisaatiokulttuuria, joka vallitsee organisaatiossa. Ne luovat muiden sisäisen valvonnan osatekijöiden perustan, edellyttäen järjestystä ja rakenteita, ja vaikuttavat samalla koko henkilöstön valvontatietoisuuteen. Hyvä johtamistapa ja valvontakulttuuri edistävät tavoitteiden saavuttamista, tuloksellisuutta ja päätöksenmukaista toimintaa sekä lisäävät henkilöstön vastuunalaisuutta ja ehkäisevät väärinkäytöksiä. Kaupunkiorganisaatiossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja toiminta perustuu vuonna 2025 päivitettyyn hallintosääntöön ja toimintasääntöihin sekä erilaisiin toimintaa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin. Johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja kokouksista viestitään tiedotteiden avulla. Palvelualueilla on päivitetty ja laadittu erilaisia ohjeita, mutta osa ohjeista on hankalasti löydettävissä tai niiden tuntemuksessa on puutteita. Rekrytointien suunnitelmallisuus, perehdyttäminen ja osaamisen kehittäminen ovat hyvällä tasolla. Esihenkilöiden sisäisen valvonnan osaamista vahvistetaan järjestämällä sisäisen valvonnan koulutus. Joka toinen vuosi toteutettavien työhyvinvointikyselyiden perusteella laaditaan kehittämissuunnitelmat käytännön toimenpiteistä, minkä lisäksi Pulssi-kyselyiden avulla seurataan henkilöstön työhyvinvointia työhyvinvointikyselyiden välillä. Taloudellinen tilanne ja kunnianhimoiset tavoitteet vaikuttavat yhä henkilöstön kuormitukseen ja jaksamiseen, mitä pyritään helpottamaan ottamalla käyttöön Helttipalvelu. Riskienhallinta Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kaupungin ja kaupunkikonsernin toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja 28
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, hyvää johtamista ja johdon tehtäviä. Riskienhallinnan osakokonaisuuden arvioidaan pääosin olevan asianmukaisesti järjestetty, mutta puutteita esiintyy etenkin ohjeiden tunnistamisessa. Riskienhallinnan ohjeet ja prosessit käydään läpi johtoryhmätasolla ja vastuut on määritelty eri dokumentteihin. Riskien systemaattinen tarkastelu on sisällytetty taloussuunnittelu- ja seurantaprosesseihin. Kaupungilla suunnitellaan toteutettavan riskienhallinnan kehittämistyö vuoden 2026 aikana, missä on mm. tarkoitus kehittää riskienhallintaan liittyviä toimintaperiaatteita ja päivittää ohjeistusta. Palvelualueiden vastauksissa esiintyi jonkin verran hajontaa tavoitteiden asettamisesta ja seuraamisesta. Osa tavoitteista ei ole täysin yksiselitteisiä eikä niille määritetty mittaristo aina mittaa tavoitetta. Uudelle strategiakaudelle pyritään saamaan käyttöön tavoitteiden toteumaa konkreettisesti osoittava mittaristo sekä vähentämään ja selkeyttämään mittareita ja tavoitteita. Prosessipoikkeamia tarkastellaan ja valvotaan osana jokapäiväistä työtä ja niihin puututaan tarvittaessa. Valmistelussa pyritään varmistamaan, että päätökset voidaan perustaa luotettavaan tietoon misinformaation asemesta. Sisäinen tarkastus kohdennetaan riskiperusteisesti. Tarvittaessa tehdään myös ulkoisia tarkastuksia ja selvityksiä. Esihenkilöille järjestetään sisäisen valvonnan koulutus vuoden 2026 aikana, jolla vahvistetaan esihenkilöiden sisäisen valvonnan osaamista. Väärinkäytösepäilyjen ilmoituskanava Whistleblow on ollut käytössä vuodesta 2023. Valvontatoimenpiteet Valvontatoimenpiteet ovat toimintatapoja ja -periaatteita, joiden tarkoitus on varmistaa, että organisaatio toimii johdon asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valvontatoimenpiteitä noudatetaan kaikilla organisaatiotasoilla, toimintaprosessien eri vaiheissa ja järjestelmäympäristöissä. Niiden avulla varmistetaan mm. määräysten noudattamista, resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä, omaisuuden turvaamista ja tiedon luotettavuutta. Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan säännöllisesti, ja kokonaisuuden arvioidaan olevan riittävällä tasolla. Palvelualueilla on laadittu omia valvontatoimenpiteitä, joita seurataan mm. eri järjestelmien avulla. Palvelualueilla puuttuu toimintaprosessien kuvauksia eivätkä kaikki prosessikuvaukset ole ajantasaisia. Palvelualueilla on päivitetty erilaisia ohjeita ja digiturvamallin pilottia on toteutettu. Kaupunkikehityksen palvelualueella Tiera City toiminnanohjausjärjestelmä käyttöönottoa jatketaan ja tietohallinnon palveluja hallintaprosessit kuvataan vuoden 2026 aikana. Hallinto- ja toimintasääntöihin on kuvattu toimivaltuudet sekä valvontavastuut ja nämä koetaan pääsääntöisesti selviksi. Tiloihin liittyvissä vastuissa on epäselvyyksiä, joita selkeyttämiseksi valmistellaan tilahankintaohje. Raportointi ja viestintä Raportoinnin ja viestinnän avulla varmistetaan, että kaupungin johto, henkilöstö, kuntalaiset ja muut sidosryhmät saavat oikea-aikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Raportointi ja viestintä on välttämätöntä, jotta tavoitteiden saavuttamista tukevat organisaation sisäisen valvonnan vastuut toteutuvat. Henkilöstön tulee ymmärtää oma roolinsa sisäisen valvonnan järjestelmässä. Lisäksi henkilöstöllä tulee olla keinot raportoida merkittävistä asioista ylimmälle johdolle. Taloutta seurataan säännönmukaisesti, mutta suorite- ja volyymitiedot eivät ole kaikilta osin riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia eikä kaikkea käytössä olevaa tietoa välttämättä hyödynnetä. Tiedolla johtamisen kehittäminen on projektoitu: opetuksen ja kasvatuksen projekti on siirtymässä tuotantoon, kun taas kaupunkikehityksen ja Te-palveluiden projekteja työstetään vuoden 2026 aikana. 29
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Tehokasta tiedonkulkua haastavat moninaiset viestintäkanavat sekä tiedon suuri määrä. Viestintäkanavien käyttöä on pyritty selkeyttämään vuonna 2024 laaditulla työyhteisöviestinnän käsikirjalla. Kaupunkitasoisen tiedon ja tiedostonhallintamallin esiselvitys valmistuu alkuvuonna 2026, minkä perusteella toteutetaan toimintamallien ja mahdollisten järjestelmien käyttöönotto. Viestinnän edustaja osallistuu palvelualueen johtoryhmiin. Palveluseurantakokouksia sekä yhteistyötapaamisia keskeisten toimittajien ja yhteistyötahojen kanssa järjestetään säännöllisesti. Kehittämisen toimintamallilla mahdollistetaan henkilöstön tunnistamien tarpeiden käsittely ja eteenpäin vieminen yhtenäisesti sovitun mallin mukaisesti. Kehittämisen toimintamallin kehittäminen jatkuu vielä vuoden 2026 aikana. Henkilöstö tuo kehittämisideoita esille myös esim. tiimikokouksissa ja erilaisissa kehittämistilaisuuksissa. Seuranta ja arviointi Seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on ottaa selvää, onko sisäinen valvonta asiaankuuluvasti suunniteltu ja toteutettu ja onko se tehokasta. Samalla varmistetaan koko johtamis- ja valvontajärjestelmän toimivuutta ja laatua. Seurantaa toteutetaan jatkuvalla, päivittäiseen toimintaan liittyvällä seurannalla ja erillisillä arvioinneilla. Toimintaan liittyviä arviointeja tehdään säännöllisesti tekemällä mm. sisäisiä tarkastuksia prosessien kehittämiseksi ja varmentamiseksi, erilaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä eri yksiköissä sekä kaupungin työhyvinvointikysely kahden vuoden välein. Sisäisistä tarkastuksista laaditaan toimenpidesuunnitelmat havaittujen puutteiden korjaamiseksi, joiden toteuttamista sisäinen tarkastus seuraa ja raportoi. Sisäisen valvonnan tila arvioidaan vuosittain osana toimintakertomuksen valmistelua ja riskienarvioinnit tehdään säännöllisesti. Myös johtoryhmät seuraavat, kehittävät ja arvioivat toimintaansa. Itsearvioinneissa ei kaikilta osin kommentoitu edellisenä vuonna tunnistettujen sisäisen valvonnan kehittämistoimien toteutumista, sillä kirjaukset eivät olleet tarpeeksi yksityiskohtaisia, jotta niiden toteutumista olisi voitu arvioida. Vuoden 2025 arvioinnissa kuvataan yksityiskohtaisemmin toimenpiteet, jotta niiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida. Palvelualeilla tiivistetään sisäisen valvonnan itsearvioinnissa määriteltyjen kehittämistoimenpiteiden toteutumisen seurantaa tarkistamalla kehittämistoimenpiteiden tilanne osavuosiraportoinnin yhteydessä.
Taloussuunnittelukauden kehityskohteet Sisäisen valvonnan ymmärrystä ja osaamista on edelleen tarpeen vahvistaa. Sekä ohjeiden tunnistamisessa että itse sisäisen valvonnan merkityksen ymmärryksessä on puutteita. Esihenkilöille on järjestetty helmikuussa 2026 sisäisen valvonnan koulutus, jolla pyritään puuttumaan edellä kuvattuihin puutteisiin. Sisäisten valvonnan sisältöjä ja merkitystä toiminnan arjessa on esitelty myös maaliskuussa pidetyssä, koko henkilöstölle avoimessa ajankohtaisinfossa. Nykyinen riskien arviointimalli tuottaa riskiarviot ja riskienhallintatoimenpiteet ja säännöllisin väliajoin toteutuvan seurannan. Riskikartoituksen ajantasaisuuden varmistaminen ja siirtyminen nopeasta reagoinnista parempaan ennakointiin vaatii yhä kehittämistä. Riskienhallinnan kehittämiseksi toteutetaan erillinen kehittämistyö, missä mm. päivitetään riskienhallinnan ohjeistuksia, pyritään kartoittamaan palvelualueiden riskejä laajemmin sekä varmistamaan raportoinnin laatu. Kehitystyön aikana arvioidaan lisäksi riskien seurantavälien tiivistämistä, yhteisten linjausten tekemistä esim. hyväksyttävistä riskitasosta sekä riskienhallintatoimenpiteiden priorisoinnista.
30
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Valtuusto hyväksyi 13.6.2022 kokouksessaan (47 §) kaupungin arvot, mission, vision, painopisteet ja 10.10.2022 kokouksessaan (79 §) strategiakartan neljä näkökulmaa, strategiset päämäärät sekä pääosan päämäärien mittareista lähtö- ja tavoitetasoineen. Loput mittarit valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.12.2022 (97 §). Samassa kokouksessa (100 §) valtuusto päätti nelivuotiset sitovat tavoitteet vuosille 2023–2026 osana talousarviota 2023 ja taloussuunnitelmaa 2023–2026. Yksittäisiä sitovia tavoitteita on tämän jälkeen erillispäätöksin siirretty seuraaville vuosille. Strategisten päämäärien tuloksellisuusmittaristot on muodostettu kokonaisuuksiksi siten, että ne mahdollisimman hyvin todentaisivat päämäärän toteutumista pitkällä aikavälillä. Mittareiden tavoitetasot on asetettu vuosille 2026 ja 2030. Pitkän aikavälin tavoitetaso osoittaa mihin pyrimme ja puolivälin tavoitetaso antaa selkänojaa sitovien tavoitteiden asettamiseen sekä konkretisoi suuntaa ja vahtia. Hyväksymisen jälkeen mittareiden kanssa on havaittu joitakin haasteita. Merkittävin puute on, että vuodesta 2022 lähtien THL:n FinSote-tutkimuksen kuntatason tietoa ei ole ollut saatavilla. Osallisuusindikaattoria ei ole saatavilla edes alueellisena tietona. Kelpoisen henkilöstön osuus varhaiskasvatuksen henkilöstöstä -mittarin lähtötiedossa on virhe, sillä luvussa ovat mukana pitkillä poissaoloilla olevat työntekijät. Myöskään yksityisten työpaikkojen määrän lähtötieto ei vastaa Tilastokeskuksen tietoja. Keskustassa liikkuvien ihmisten määrän kasvutietoa ei ole Visitory-datan kautta saatavissa, koska tutkittava alue ei rajaudu keskusta-alueelle. Sitovat tavoitteet on asetettu neljälle vuodelle ja kunkin tavoitteen kohdalla näkyvät toteuttamisvuodet. Sitovia tavoitteita toteutetaan käyttösuunnitelman toimenpiteiden avulla. Sitovien tavoitteiden toteutumista on arvioitu siitä näkökulmasta, miten käyttösuunnitelman toimenpiteet toteutuivat kuluvan vuoden aikana. Toteumat on merkitty strategiakorteille värein. vihreä = tavoite toteutui keltainen = tavoite toteutui osittain (esim. osa käyttösuunnitelman toimenpiteistä siirtyy seuraavalle vuodelle) punainen = tavoite ei toteutunut / toteutui vain pieniltä osin (esim. suuri osa käyttösuunnitelman toimenpiteistä jäi toteutumatta tai siirtyy seuraavalle vuodelle)
31
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Alla olevat kaaviot kuvaavat sitovien tavoitteiden toteutumista. Tavoitteista 17 toteutui kokonaan, 10 toteutui osittain ja yksi tavoite ei toteutunut lainkaan. Parhaiten onnistuttiin Kasvun paikka ihmisille ja yrityksille -päämärässä (J2). Sen kaikki tavoitteet toteutuivat.
Strategisia päämääriä toteuttavien sitovien tavoitteiden toteutuminen vuonna 2025 6
5 5 4 4 3
3
3
3 2
2
2
2 1
1
1
1
1 0 Kukoistava kaupunki (J1)
Kasvun paikka ihmisille ja yrityksille (J2)
Yksilöllinen Viisas ja oikeahuomioiminen (J3) aikainen toiminta (P1)
Toteutui
Toteutui osittain
Vastuullisuus Onnistumisia ja iloa ratkaisuissa (T1) mahdollistava työyhteisö (H1)
Ei toteutunut
Sitovien tavoitteiden toteutuminen vuonna 2025 1; 3 %
Toteutui 10; 36 % Toteutui osittain 17; 61 %
Ei toteutunut
32
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
33
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
34
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
35
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
36
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
37
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
38
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
39
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kaupungin rahoituksen riittävyys käyttötalouden sekä investointien rahoitukseen. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi rahoitetaan.
Tilikauden tuloksen muodostuminen Alla oleva tuloslaskelma on ns. ulkoinen tuloslaskelma, josta on poistettu sisäiset kulut ja tuotot. Näitä ovat esimerkiksi sisäiset ylläpito- ja pääomavuokrat sekä talous- ja tietohallintopalveluiden kustannukset, jotka ao. keskitetty palveluyksikkö laskuttaa käyttäjäyksiköiltä. Sisäisten erien yhteismäärä oli vuonna 2025 toimintatuotoissa ja -kuluissa noin 29,3 M€ ja 1,4 M€ rahoitustuotoissa ja kuluissa. Talousarviossa on mukana sisäiset erät ja sen toteutumisesta on raportoitu talousarvion toteutumisvertailun ao. kohdissa. Sisäiset erät ovat mukana myös tuloslaskelman toteutumisvertailussa. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
40
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Kaupungin ulkoiset toimintatuotot olivat tilinpäätösvuonna noin 58,6 M€. Ne kasvoivat 38,8 % edelliseen vuoteen verrattuna johtuen pääosin maanmyyntivoitoista, maankäyttösopimuskorvauksista ja kotoutumiskorvauksista sekä Keski-Uudenmaan työllisyysalueen kuntalaskutuksen alkamisesta. Ilman käyttöomaisuuden myyntejä ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 28,3 % viime vuodesta.
Ulkoisten toimintatuottojen muutos (%) ja ulkoisten toimintatuottojen muutos ilman KOM myyntivoittoja (%) 50,0 % 38,8 %
40,0 %
28,3 %
30,0 % 14,4 % 10,7 %
20,0 % 9,0 %
10,0 %
7,2 % 6,0 % 0,2 %
3,8 %
3,5 %
0,0 % -10,0 %
-6,4 %
-9,8 %
-20,0 % -30,0 % -40,0 %
-25,0 % -30,8 %
2019
2020
2021
Ulkoisten toimintatuottojen muutos, %
2022
2023
2024
2025
Ulkoisten toimintatuottojen muutos ilman KOM myyntivoittoja, %
Tuloslaskelman tilillä valmistus omaan käyttöön (VOK) esitetään käyttötalousosasta investointiosaan siirretyn käyttöomaisuuden valmistuskustannus, joka oli vuonna 2025 1,5 M€. Ulkoiset toimintakulut olivat 158 M€ ja ne kasvoivat edellisen vuoden 143,7 M€:sta 14,3 M€ eli 10 %. Suuri osa kuluista eli 13,7 M€ johtuu Keski-Uudenmaan työllisyysalueen toiminnasta. Ilman työllisyysaluetta kulujen kasvu oli 0,6 M€ ja 0,4 %. Ilman työllisyysaluetta tarkasteltuna henkilöstökulut kasvoivat 0,7 %, jossa palkat ja palkkiot pysyivät edeltävän vuoden tasolla, mutta henkilösivukulut kasvoivat 4,1 %. Palvelujen ostot kasvoivat 1 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat laskivat -4,8 % ja muut toimintakulut laskivat -24,7 % edellisestä vuodesta, johtuen suurelta osin KOy Terveystalon rahoitusvastikkeiden hyvityksistä. Avustukset kasvoivat 36 % edellisestä vuodesta, johtuen pääosin kunnan rahoittamien työttömyystukien kasvusta. Kokonaisuudessaan toimintakulut kasvoivat hyvin maltillisesti.
41
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Ulkoisten toimintakulujen muutos, % (VOK vähennetty) 20,0 % 10,0 %
10,1 %
9,2 %
4,1 %
0,3 %
2,2 %
2020
2021
0,7 %
0,0 % -10,0 % -20,0 % -30,0 % -40,0 % -50,0 %
-60,0 % 2019
2022
-53,1 % 2023
2024
2025
Ulkoisten toimintakulujen muutos, %
Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla toimintatuotot prosenttia toimintakuluista, joka lasketaan kaavasta: = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön). Vuonna 2025 toimintatuottojen ja toimintakulujen suhdeluvun arvo kasvoi 7,8 prosenttiyksikköä 37,5 %:iin. Maksurahoituksella katettavat kulut kasvoivat edellisvuodesta, koska tuotot nousivat suhteellisesti kuluja enemmän. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa, paljonko kuluista jää rahoitettavaksi vero- tai lainarahoituksella. Vuoden 2025 toimintakatteen alijäämä oli 97,9 M€ eli nettokäyttömenot laskivat edellisen vuoden 100 M€:sta 2,1 M€ (-2,1 %). Ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vuoden 2025 toimintakatteen alijäämä oli 106,9 M€ ja se kasvoi 3,4 M€ (3,2 %) edellisen vuoden 103,5 M€:sta.
Verorahoitus ja toimintakatteen alijäämä ilman nettomyyntivoittoja, Me 300,0 250,0 200,0
275,9 252,2
258,2
239,9
243,9
237,0 223,0 193,8
268,2 231,0
218,4 201,5
142,7
150,0 100,0
107,4 50,7
50,0
29,1
39,8
123,9
130,5
135,0
118,5 103,5
116,1 106,9
12,0
18,9
44,9 18,8
0,0 2019 Valtionosuudet
2020 Verotulot
2021
2022
2023
2024
Toimintakatteen Alijäämä Ilman Nettomyyntivoittoja
42
2025 Verorahoitus
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Verotuloja kertyi vuonna 2025 yhteensä 116,1 M€. Verotulot laskivat 2,3 M€ eli -2 % edellisen vuoden 118,5 M€:sta, koska vuonna 2024 maksettiin vielä hyvinvointialueuudistuksen korkeamman veroprosentin ”verohäntää”. Ryhmäosuuksien oikaisut heikensivät vuoden 2025 ja vastaavasti paransivat vuoden 2024 verotuloja. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 18,9 M€ eli ne kasvoivat 6,9M€ (57,3 %) edellisen vuoden 12 M€:sta, johtuen pääosin työllisyysalueuudistuksesta, jonka myötä kaupunki sai 5,8 M€ lisää valtionosuuksia. Valtionosuuslisäyksistä 4,6 M€ muodostui palveluiden rahoituksesta ja 1,2 M€ työttömyysetuuskulujen kasvun kompensaatiosta, mikä oli kuitenkin alimitoitettu työttömyyden kasvun myötä. Myös OKM:n valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,4 M€ pääosin valmistavan opetuksen valtionosuuksien vuoksi. Valtionosuuksiin vaikuttivat hyvin suuresti hyvinvointialueuudistuksen myötä valtionosuusjärjestelmään tulleet ”sote-erät”, jotka leikkasivat kaupungin valtionosuuksia vuonna 2025 yhteensä 10,5 M€. Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset valtionosuuteen vuonna 2025 koostuivat muutosrajoittimesta -5,5 M€ ja järjestelmämuutoksen tasauksesta -1,2 M€. Lisäksi jälkikäteistarkistuksesta johtuva pysyvä lisäsiirtotarve ja sitä kompensoiva valtionosuuslisäys vähensivät kokonaisuudessaan Järvenpään valtionosuuksia -1,8 M€. Näiden lisäksi vuosina 2025-2027 vähennetään Järvenpään valtionosuuksista jälkikäteistarkastuksesta johtuva lisäsiirto vuodelta 2023 sekä vuoden 2024 määräaikaisen lisäyksen takaisinperintä, jotka yhteensä vähensivät valtionosuuksia -1,9M€ vuonna 2025. Rahoitustuottojen ja -kulujen netto vuonna 2025 oli -4,2 M€ eli nettokulut laskivat 2 M€ (-31,8 %) edellisen vuoden -6,2 M€:sta. Lasku oli pääosin seurausta korkokulujen 1,7 M€:n laskusta ja suuremmista osinkotuotoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli kunnan vuosikate on vähintään tehtävien poistojen suuruinen, pidetään kunnan tulorahoitusta riittävänä. Kaupungin vuosikate oli 32,9 M€ ylijäämäinen vuonna 2025. Vuoden 2025 muutetussa talousarviossa vuosikate oli 24,7 M€, joten vuosikate toteutui huomattavasti odotettua parempana. Investointien omarahoitusosuudet ovat olleet jo useana vuonna peräkkäin suuremmat kuin vuosikate, jolloin poistotaso helposti kasvaa suuremmaksi kuin vuosikate. Vuonna 2025 investointien omarahoitusosuus oli kuitenkin 22,2 M€ eli jopa 10,7 M€ pienempi kuin vuosikate. Vuoden 2025 suunnitelman mukaiset poistot olivat 24,4 M€, minkä lisäksi tehtiin alaskirjauksia 0,1 M€.
43
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Vuosikate ja investointien omarahoitus, 1000 e 56 030
60 000 49 664 50 000 37 698
40 000 30 000
22 415
37 526
37 000
33 632
32 901
34 280
25 522
24 288
22 210
2024
2025
17 664
20 000 10 000 0
2019 -10 000
2020
2021
2022
2023
-8 847
-20 000 Vuosikate
Investointien Omarahoitusosuus
Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön tunnusluku Vuosikate/poistot, %. Tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on vähintään 100 %, ja poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa pitkällä aikavälillä. Tunnusluvun arvo vuonna 2025 oli 134 % ja edellisenä vuonna 106 %. Vuosikate siis riitti kattamaan poistot kokonaisuudessaan. Vuosikate on aikaisempina vuosina ollut investointien omarahoitusosuutta pienempi, mutta vuonna 2025 vuosikate ylitti nettoinvestointitason ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Vuoden 2025 tulos oli 8,4 M€. Tilinpäätössiirtojen (poistoeron ja varausten muutosten) jälkeen tilikauden ylijäämä oli 8,5 M€. Tilikauden ylijäämä kasvattaa taseeseen kertynyttä ylijäämää. Vuoden 2025 loppuun mennessä kertynyttä ylijäämää on kertynyt 29,9 M€.
Taseen kertynyt ylijäämä, 1000 e 35 000
29 947
30 000 25 000
20 108
20 000 15 000
21 474
14 230 9 676
10 747
2019
2020
10 374
10 000 5 000 0 2021
2022
44
2023
2024
2025
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän summa osoittaa kaupungin kassavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2025
2024
Vuosikate
32 901
24 288
Tulorahoituksen korjauserät
-9 053
-3 696
-24 062
-34 434
Rahoitusosuudet investointimenoihin
1 852
802
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
10 843
8 159
12 481
-4 881
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys
25 000
65 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-17 091
-88 757
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-23 139
23 081
Muut maksuvalmiuden muutokset
5 242
4 201
Rahoituksen rahavirta
-9 988
3 525
Rahavarojen muutos
2 493
-1 356
Rahavarat 31.12.
6 467
3 974
Rahavarat 1.1.
3 974
5 330
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, €
-27 557 552
-53 725 436
Investointien tulorahoitus, %
148,1
72,2
Laskennallinen lainanhoitokate
1,1
0,8
Lainanhoitokate
1,7
0,3
Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä
11,6
5,3
46 978
46 871
Rahoituslaskelman tunnuslukujen arvot on esitetty yllä olevassa laskelmassa ja niiden laskenta ja tulkinta on avattu alla. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, euroa Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, joka kertoo, kattaako kaupungin saamat tulot vuoden aikana toiminnasta ja investoinneista aiheutuvat menot. Positiivinen (ylijäämäinen) tunnusluku kertoo, kuinka paljon kaupungilla on rahaa käytettävissä lainojen lyhennyksiin, nettoantolainaukseen ja kassan vahvistamiseen. Negatiivinen (alijäämäinen) tunnusluku kertoo, että menoja joudutaan kattamaan joko pienentämällä kaupungin kassaa tai ottamalla lisää lainaa. 45
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Toiminnan ja investointien rahavirta antaa kokonaisvaltaisemman kuvan kaupungin talouden tilasta, kuin pelkkä tilikauden yli-/ alijäämä. Rahavirta ottaa huomioon sekä toiminnan että investointien vaikutukset sekä omaisuuden myynnit, jolloin toiminnan ja investointien rahavirta tarjoaa syvällisemmän ymmärryksen kaupungin varojen käytöstä ja taloudellisen tilan kehityksestä. Toiminnan ja investointien rahavirta on viime vuosina ollut negatiinen eli kaupunki on ottanut velkaa menojensa rahoittamiseksi. Vuonna 2025 tunnusluku oli poikkeuksellisesti 12,5 M€ ylijäämäinen, kun se edellisenä vuonna oli -4,9 M€ alijäämäinen. Myös vuonna 2023 tunnusluku oli sotemuutosten myötä poikkeuksellisesti 4,7 M€ ylijäämäinen. Ennen vuotta 2023 tunnusluku on edellisen kerran ollut positiivinen vuonna 2010. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Järvenpäässä toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on jäänyt negatiiviseksi koko 2010-luvun ja jatkaa negatiivisena vuonna 2025 ollen -27,6 M€, mikä kertoo menojen ja tulojen pitkittyneestä epätasapainosta, vaikkakin kertymä on laskenut vuoden 2022 165,2 M€:n huipusta. Rahoitus ei ole riittänyt kattamaan kaupungin menoja pitkällä aikavälillä, vaikkakin tilinpäätösvuonna toiminnan ja investointien rahavirta oli ylijäämäinen. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty investointeihin saadut ulkoiset rahoitusosuudet. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Vuonna 2025 tunnusluvun arvo oli 148,1 %, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 72,2 %. Investointien tulorahoitustilanne on kehittynyt myönteisesti vuoden 2019 pohjakosketuksessa, jolloin investointien tulorahoitusprosentti oli -17,8 % ja jolloin tulorahoituksella ei saatu katettua edes toimintamenoja. Investointitason madaltaminen ja sopeuttaminen tulorahoituksen tasoon on ollut suuressa roolissa pääomarahoituksen tarpeen hillitsemisessä.
46
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Vuosikate/poistot-% ja investointien tulorahoitus-% 200,0 %
140,2 %
150,0 %
148,1 %
115,2 %
105,6 %
104,4 % 100,0 %
134,3 %
81,7 % 92,6 % 72,2 %
68,0 %
50,0 % 59,5 %
31,5 % 0,0 %
-50,0 %
-17,8 % 2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
-37,4 % Vuosikate % Poistoista
Invest. Tulorahoitus-%
Laskennallinen lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + laskennalliset lainanlyhennykset (korollinen pitkä- ja lyhytaikainen lainakanta 31.12. / 8)) Lainanhoitokate kertoo, kuinka suuri osuus vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksusta voidaan kattaa tulorahoituksella eli se kuvaa kunnan kykyä hoitaa lainoista aiheutuvia velvoitteita. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Järvenpään laskennallinen lainahoitokate oli 1,1, joten tulorahoitus riitti laskennallisesti kattamaan vieraan pääoman hoitoa. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: toimintakulut - valmistus omaan käyttöön (tuloslaskelma), korkokulut (tuloslaskelma), muut rahoituskulut (tuloslaskelma), investointimenot (rahoituslaskelma), antolainojen lisäys (rahoituslaskelma), pitkäaikaisten lainojen vähennys (rahoituslaskelma) Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys vastasi vuoden lopussa 11,6 päivää. Vuoden 2025 vuodenvaihteessa rahavarat olivat 6,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2024 vuodenvaihteessa 4 miljoonaa euroa. Kassaa on aiempina vuosina hoidettu ns. nollakassan periaatteella, kun kaupunki on voinut ostaa tarvitsemansa rahoituksen edullisimmin kuntatodistusmarkkinoilta päivittäin. Koronakriisin puhjettua kuntatodistusten merkitystä pienennettiin tietoisesti ja sen jälkeen on siirrytty suosimaan pitempiaikaista rahoitusta. Vuoden vaihteessa 2025 kuntatodistuksia ei ollut lainkaan käytössä.
47
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA
2025 (1000 €) 400 862
2024 (1000 €) 404 975
I Aineettomat hyödykkeet
5 641
6 062
2. Muut pitkävaikutteiset menot
4 728
4 627
913
1 435
II Aineelliset hyödykkeet
351 729
355 296
1. Maa- ja vesialueet
39 405
40 182
2. Rakennukset
150 322
160 407
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet
125 853
113 795
3 179
2 934
718
718
6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset
32 253
37 260
43 492
43 617
1. Osakkeet ja osuudet
38 501
38 626
3. Muut lainasaamiset
4 991
4 991
B Toimeksiantojen varat
48
48
2. Lahjoitusrahastojen varat
48
48
17 771
12 349
I Vaihto-omaisuus
154
161
1. Aineet ja tarvikkeet
154
161
11 150
8 214
Pitkäaikaiset saamiset
230
125
3. Muut saamiset
230
125
Lyhytaikaiset saamiset
10 920
8 089
1. Myyntisaamiset
4 780
5 178
2. Lainasaamiset
343
0
3. Muut saamiset
770
975
4. Siirtosaamiset
5 027
1 936
IV Rahat ja pankkisaamiset
6 467
3 974
418 681
417 372
A Pysyvät vastaavat
3. Ennakkomaksut
4. Koneet ja kalusto 5. Muut aineelliset hyödykkeet
C Vaihtuvat vastaavat
II Saamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
48
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
VASTATTAVAA A Oma pääoma
2025 (1000 €) 130 317
2024 (1000 €) 121 844
I Peruspääoma
99 670
99 670
700
700
IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
21 474
20 108
V Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
8 474
1 366
B Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset
651
725
1. Poistoero
651
725
C Pakolliset varaukset
1 129
1 160
2. Muut pakolliset varaukset
1 129
1 160
D Toimeksiantojen pääomat
3 436
345
2. Lahjoitusrahastojen pääomat
3 183
104
3. Muut toimeksiantojen pääomat
252
241
E Vieras pääoma
283 148
293 298
I Pitkäaikainen
234 485
227 424
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
217 609
211 367
7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
16 826
16 008
50
50
48 663
65 874
0
22 000
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
17 924
16 257
4. Lainat muilta luotonantajilta
3 312
4 451
5. Saadut ennakot
1 935
2 669
6. Ostovelat
9 648
8 724
7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
1 631
1 527
8. Siirtovelat
14 214
10 245
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
418 681
417 372
II Arvonkorotusrahasto
8. Siirtovelat II Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat
49
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Taseen tunnuslukujen arvot on esitetty yllä ja mittareiden laskenta ja tulkinta on avattu alla. Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Tunnusluku mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikajänteellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sen alle, se merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2025 oli 31,4 % eli 1,8 % -yksikköä edellistä vuotta parempi. Vielä vuonna 2017 omavaraisuusaste oli 55,3 %, joten tunnusluku on laskenut aikaisempina vuosina erittäin nopeasti kuvastamaan kaupungin merkittävää velkarasitetta. Vuodesta 2023 lähtien omavaraisuusaste on kuitenkin ollut loivassa nousussa. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat on mahdollisuudet selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus oli Järvenpäässä 145,2 % eli 23,1 %-yksikköä parempi kuin edellisenä vuonna. Viime vuosina myös suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut Järvenpäässä tilinpäätösvuotta ja vuotta 2021 lukuun ottamatta. Vuonna 2024 suhteellinen velkaantuneisuus Järvenpäässä oli 168,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 161,6 %, vuonna 2022 92,1 %, vuonna 2021 oli 86,4 %, vuonna 2020 92,4 % ja vuonna 2019 91,9 % sekä 54,6 % vuonna 2018. Poikkeuksellisen suuri hyppäys vuonna 2023 johtuu hyvinvointiuudistuksen myötä tehdyistä leikkauksista verorahoitukseen. Kertynyt ylijäämä = edellisten tilikausien ylijäämä + tilikauden ylijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana. Vuonna 2025 tunnusluvun arvo oli 29,9 M€. Kuntalaissa on määritelty alijäämän kattamisvelvollisuus. Kriisikuntakriteerien mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kaupunki ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kertynyt ylijäämä, eur / asukas = (edellisten tilikausien ylijäämä + tilikauden ylijäämä) / asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän. Järvenpäässä kertynyttä ylijäämää oli vuoden 2025 lopussa 637 euroa asukasta kohden. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainakanta 31.12.2025 oli 238,8 M€. Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasmäärällä. Järvenpään lainakanta/asukas vuonna 2025 oli 5 084 euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 5 421 euroa. Lainoilla ja vastuilla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa ja vuokravastuita. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla ja lisätään vuokravastuut. Lainat ja vastuut 31.12.2025 oli 288 M€. 50
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Asukaskohtaiset lainat ja vastuut lasketaan jakamalla edellä mainitut lainat ja vastuut tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasmäärällä. Järvenpään lainat ja vastuut/asukas vuonna 2025 oli 6 130 euroa. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamisten määrä oli noin 5 M€ vuonna 2025. Kaupungin tekemien leasingsopimusten vastuut olivat tilivuoden päättyessä 4 M€, kun se vuotta aikaisemmin oli 2,6 M€.
Kaupungin lainat ja investointien omarahoitusosuus, €/ 6 000
5 510
5 480
5 164 5 000
5 421 5 084
4 790 4 389
4 000 3 000 2 000
1 000 1 136
1 228 848
829
2020
2021
796
718
473
2023
2024
2025
0 2019
Lainat Euroa/Asukas
2022
Investointien Omarahoitusosuus Euroa/Asukas
51
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat, ja jossa liikelaitos on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulot ja -menot kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. 2025 TULOT
2025
1000 €
MENOT
Toiminta
1000 €
Toiminta
Toimintatuotot
58 636
Toimintakulut
Verotulot
116 133
- Valmistus omaan käyttöön
-1 505
Valtionosuudet
18 891
Korkokulut
6 350
688
Korkotuotot
Muut rahoituskulut
32
1 447
Muut rahoitustuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot
158 017
Tulorahoituksen korjauserät -9 137
Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot
Investoinnit
31 -115
Investoinnit 1 852
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
24 062
10 843
Rahoitustoiminta
Rahoitustoiminta 0
Antolainasaamisten vähennykset
Antolainasaamisten lisäykset
0
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
25 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
17 091
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
0
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
23 139
Oman pääoman lisäykset
0
Oman pääoman vähennykset
Kokonaistulot yhteensä
224 353
Kokonaismenot yhteensä
Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 224 353 - 227 102 = -2 749 Rahavarojen muutos - Muut maksuvalmiuden muutokset = 2 493-(5 242) = -2 749
52
0
227 102
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen liittyvät yhteisöt
JÄRVENPÄÄN KONSERNIIN LIITTYVÄT KONSERNI- JA MUUT YHTEISÖT 2025
Konsernin omistusosuus %
Tytäryhteisöt Osakeyhtiöt Järvenpään Mestariasunnot Oy
100 %
Järvenpään Pysäköinti Oy, tytär Kiinteistö Oy Terveyskampuksen Pysäköinti1
100 %
Mestaritoiminta Oy
100 %
Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo
100 %
Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti
100 %
Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli
55 %
Kuntayhtymät Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä (ent. Tuusulan seudun vesilaitos)
26,8 %
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä
23,8 %
KEUDA Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
23,9 %
Uudenmaan liitto
3,2 %
Osakkuusyhteisöt Pajalan Parkki Oy
43,7 %
Asunto Oy Kirjastokatu 4
43,5 %
Tytäryhteisö, yhdistelty kokonaisuudessaan konsernitilinpäätökseen. Kuntayhtymä, yhdistelty suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyhteisö, yhdistelty pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.
53
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuusto hyväksyi voimassa olevan konserniohjeen ja omistajapolitiikan kokouksessaan 11.9.2023 § 46. Ohjeet on annettu tiedoksi kaikille konserniyhteisöille ja syksyllä 2025 yhtiöiden uusien hallitusten aloittaessa toimintansa järjestettiin syvempi perehdytys ohjeeseen ja konserniraportointiin ja yhteisöjen toiminnan seurantaan ja ohjaukseen liittyen yhtiöiden johdolle, hallitusjäsenille ja yhteisöjen vastuuhenkilöille. Valtuuston hyväksymään talousarvioon on liitetty erillinen konserniyhtiöosio, jossa on esitetty kaupungin viidelle tärkeimmälle tytäryhtiölle asetetut tavoitteet. Olennaisimpien tytäryhtiöiden talousarviotavoitteiden toteutumista ja yhtiöiden tilaa seurataan tilinpäätöksen lisäksi osavuosikatsauksen yhteydessä. Tytäryhtiöiden toimivan johdon toimittamista olennaisimmista tiedoista on koostettu alle lyhyt tiivistys ja tarkemmat selvitykset on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 2. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen valvonta- ja ohjausvastuu on toiminnan sisällöstä vastaavalla palvelualueella. Yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä, oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu ao. sitovuustason raporteissa. Näiden yhteisöjen seurannasta ja raportoinnista vastaa ao. toiminnasta vastaava viranhaltija. Konserniyhtiöiden pienestä määrästä ja vahvasta palvelukytköksestä johtuen konserniyhtiöiden ohjaus on suhteellisen tiivistä. Vuoropuhelua käydään erityisesti yhtiöiden toimivan johdon, hallitusten puheenjohtajien ja kaupungin johdon sekä vastuullisten viranhaltijoiden kesken.
Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernissa tapahtui kaksi muutosta vuoden aikana. Kaupungin hankki vuoden lopussa 20 Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushallin osaketta, minkä seurauksena kaupungin omistusosuus nousi 55 prosenttiin yhtiön koko osakekannasta. Kaupan seurauksena yhtiö lukeutuu jatkossa kaupungin tytäryhtiöksi. Saunakallion Ostoskeskus Oy:n osakkeet sen sijaan myytiin vuoden lopussa, joten yhtiö ei enää ole kaupungin osakkuusyhteisö. Yhtiöiden raportoimat olennaiset tapahtumat on esitetty tiivistetysti alla. Tarkemmin olennaiset tapahtumat, riskiarviot, tulevaisuuden näkymät ja talouden tunnusluvut on esitetty yhtiöiden toimittamista raporteista koostetussa liitteessä. Järvenpään Mestariasunnot Oy Yhtiön yhdeksänjäsenisestä hallituksesta seitsemän vaihtui kesällä 2025. Toiminta oli pääosin tavoitteiden mukaista, mutta käyttöaste jäi tavoitteesta. Vuokra-asuntojen vajaakäyttöä paikattiin vuokrankorotuksin sekä tiukalla kulukurilla. Alueelliseen tyhjien asuntojen keskittymiin reagoitiin laskelmalla vuokria, millä tavoitellaan asuntojen kilpailukyvyn lisäämistä ja käyttöasteen nousua. Suurimmat kauden rakennushankkeet rahoitettiin ARA-rahoituksella. Wärtsilänkatu 4:n (Pajalan Helmi) 60 asunnon uudishanke valmistui kesällä 2025 ja samanaikaisesti purettiin Auertie 9 kolmen kerrostalon, 51 asunnon kohde. Perusparannuksia tehtiin Jampankatu 9 ja 11 sekä Maljakatu 22 kohteissa. Yhtiössä käynnistettiin selvitykset vajaakäytöllä olevan vapaarahoitteisen asunto- ja liiketilakohteen, As Oy Tanhuaspin kiinteistön tulevaisuudesta. Mestaritoiminta Oy Mestaritoiminta organisoitui uudelleen vuoden 2025 alusta. Osana uuden palvelusopimuksen toimeenpanoa ja henkilöstöresurssien tiivistämistä siirryttiin kohdekohteiseen isännöinti- ja aluekohtaiseen kiinteistöhuoltomalliin.
54
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Uudelleen organisoitumisen myötä yhtiössä tarkasteltiin toiminnanohjauksen prosesseja ja otettiin uusia työkaluja käyttöön, mm. työajanseurantajärjestelmiä. Lisäksi on kehitetty kohdekohtaista kustannuslaskentaa ja -seurantaa. Yhtiössä käytiin vuoden aikana muutosneuvottelut investointihankkeiden vähäisyyden vuoksi. Tästä ja yhtiössä vallitsevasta tulevaisuuden epävarmuudesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus on kasvanut ja johdossa tapahtui vuoden lopulla useampia merkittäviä muutoksia. Myös toimitusjohtaja vaihtui ja uusi aloitti toimessaan 1.1.2026. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Raportointikauden toiminta on ollut tavanomaista. Tilat on olleet vuokrattuna Keusoten hyvinvointialueelle, HUSille ja Palmialle. Yhtiössä on yhteistyössä kaupungin kanssa selvitetty yhtiön tulevaisuutta sote-vuokraustoiminnan vaatimien järjestelyjen ja yhtiön omistamien kiinteistöjen myynnin osalta. Syksyn aikana päätettiin Keusoten kanssa pyrkiä kiinteistökauppoihin, ja Keusote haki hankinnalle lainanottovaltuutta. Osana myyntijärjestelyjä yhtiö päätti palauttaa kaupungille vuodelta 2025 perittyjä hoitovastikkeita ja pääomavastikkeita, minkä seurauksena yhtiön tulos painui tappiolliseksi. Muilta osin talous toteutui suunnitellusti. Järvenpään Pysäköinti Oy Raportointikauden toiminta on ollut tavanomaista. Järvenpään Pysäköinti Oy vuokraa omistamansa autopaikat Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalolle, Asunto Oy Liekin ja Asunto Oy Kipinän asukkaille sekä Järvenpään kaupungille (Cooperin päiväkoti). Kaupunki on vuokrannut Terveystalon paikat edelleen Keusoten käyttöön. Pysäköinti on kohteessa määritelty aikarajalliseksi, jolloin se palvelee kohdetta paremmin. Parkkihallista teetettiin osana Terveystalon ja pysäköintilaitoksen myyntiselvitystä markkinahintakartoitus. Keusote haki lainanottovaltuutta myös parkkihallin lunastukselle. Myös tontin jalostuspotentiaalia mm. lohkomisen suhteen selvitettiin vuoden aikana. Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti Maksulliseen pysäköintiin on kilpailutettu operaattori, joka hoitaa valvonnan, laskutuksen, perinnän ja tilittää tuotot yhtiölle. Operaattoritoimijan myötä hallinnolliset työtehtävät ovat yhtiössä vähentyneet. Sähköautojen latausratkaisu valmistui elokuussa 2025. Yleisesti kohteen autopaikkojen vuokrausaste on kasvanut vuoden 2024 10%:sta vuoden 2025 noin 20%:iin. Kuitenkin alueen rakentamisen hitauden seurauksena vuokrausasteen kasvu on jäänyt alkuperäisistä tavoitteista. Alueelle on valmistumassa uusia kerrostalokiinteistöjä, joten vuokrausasteen odotetaan jatkossa kasvavan suunnitelmien mukaisesti. Vuodelle 2025 suunniteltu pääomasijoitus yhtiön sijoitetun vapaan oman pääomaan rahastoon siirtyi vuodelle 2026. Talous toteutui lähes suunnitelman mukaisesti. Kaupunki on rahoittanut yhtiön alkuvaihetta perityillä hoitovastikkeilla ja pääomasijoituksilla.
Arvio konsernin tulevasta kehityksestä Järvenpään Mestariasunnot Oy Viime vuosien voimakas asuntorakentaminen on heikentänyt Mestariasuntojen vuokra-asuntojen kysyntää ja laskenut käyttöastetta. Tilanteen uskotaan parantuvan tehtyjen asuinalueittaisten vuokrantarkistusten myötä. Tyhjäkäyttö huomioiden asuntotuotantoa toteutetaan vain tarpeeseen ja samanaikaisesti tutkitaan vuokra-asuntokeskittymien tulevaisuutta, mikä voi johtaa kiinteistöistä luopumiseen.
55
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Yhtiön talouden kannalta omaisuudesta luopuminen vähentää kustannuksia, vapauttaa pääomia tehokkaampaan käyttöön ja parantaa asuntojen käyttöastetta. Kiinteistöt vaativat perusparannustoimia ja varojen sitominen ei ole aina tarkoituksenmukaista toimintaa, jos siihen sisältyy taloudellinen riski. Luovuttaessa omistuksesta varat käytetään investointeihin tai lainojen takaisinmaksuun. Mestariasunnot jatkaa toimintaansa omakustannusperiaatteella, joten voittoa ei tavoitella. Kaikki kiinteistöjen kustannukset katetaan vuokrilla. Olemassa oleva kiinteistökannan arvo tullaan säilyttämään pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) mukaisilla peruskorjauksilla. Mestaritoiminta Oy Järvenpään kaupungin kanssa tehty määräaikainen palvelusopimus päättyy 31.12.2026. Tästä ja meneillään olevasta tilahallinnan toimintojen uudelleen organisointiselvityksestä johtuen yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Kaupungin käynnistämä uudelleenorganisointiselvitys tulee toteutuessaan muuttamaan yhtiön liiketoimintaa. Selvitettävässä vaihtoehdossa kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen palvelut siirtyisivät kaupungille ja Mestaritoiminta jäisi kiinteistöhuoltoyhtiöksi. Selvitys ja päätösten mukaisten muutosten toimeenpano tulee vaikuttamaan yhtiön toimintaan ja organisointiin jo vuoden 2026 aikana. Muutoksen toteuttaminen tulee edellyttämään myös rakenteellisia muutoksia yhtiön omistuksiin. Vuoden 2026 tilauskanta on sopivassa suhteessa yhtiön organisointiin ja henkilöstöresursseihin. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Helmikuussa saadun tiedon mukaisesti kiinteistön myynti Keusotelle ei toteudu vuonna 2026, mikä tarkoittaa toissijaisen kehityspolun toimeenpanoa. Yhtiön yhtiömuoto tullaan muuttamaan siten, että kaupungin sijaan yhtiö vuokraa tilat jatkossa suoraan käyttäjille. Osana järjestelyjä joudutaan järjestelemään uusiksi myös yhtiön lainat ja takaukset ja vuokrasopimukset tullaan siirtämään yhtiölle. Vuokraustoiminnan tulee jatkossa perustua markkinahinnoitteluun ja yhtiö pyrkii tuottamaan voittoa omistajilleen, jolloin kaupungin ei tarvitsisi rahoittaa yhtiön toimintaa. Yhtiöjärjestelyjen rinnalla jatketaan omistajan ensisijaisen kehitysvaihtoehdon eli Terveystalon kiinteistön myynnin edistämistä. Ajallisesti myynti joka tapauksessa siirtyy myöhemmäksi. Myynnin jälkeen yhtiö todennäköisesti tullaan purkamaan. Järvenpään Pysäköinti Oy Vuoden 2026 aikana yhtiö selvittää edelleen nykyisen yhtiörakenteen järkevyyttä ja toiminnallisia vaihtoehtoja muun muassa yhtiön tai sen kiinteistön myynnin osalta. Ratkaisuja on tehtävä myös muun muassa ulkoalueen pysäköintipaikkojen käytöstä Järvenpään kaupungin osalta. Kiinteistö Oy Ainolan pysäköinti Alueen suunniteltua hitaampi rakentuminen vaikuttaa pysäköintipaikkojen vuokraustoimintaan, mutta kun alueen rakentuminen etenee, myös vuokrausaste paranee ja arvioiden mukaan palautuu suunnitellulle tasolle. Vuoden 2029 aikana kohteen odotetaan olevan täyskäytössä. Ajoneuvojen pitkäaikaisten pysäköintipaikkojen vuokrauksen odotetaan kasvavan vuoden 2026 loppuun mennessä noin 150 vuokrattuun autopaikkaan, mikä on noin puolet koko hallin vuokrattavasta pitkäaikaispysäköinnin kapasiteetista. Liityntäpysäköinti on osoittautunut haasteelliseksi, koska vuokraustapahtumia ei ole johtuen muun muassa lähellä sijaitsevasta maksuttomasta liityntäpysäköintialueesta. Koska käyttöaste on suhteellisen pieni, hallia pidetään toistaiseksi käytössä vain tarvittavilta osin.
56
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Voimassa oleva konserniohje ja omistajapolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.9.2023 § 46. Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti Järvenpään kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuu kaupunkistrategiaan sekä siitä johdettuihin valtuustokauden ja vuositasoisiin toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat omien yhteisöjensä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Konserniyhteisöt raportoivat konsernijohdolle (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Tärkeimpien tytäryhtiöiden toimiva johto raportoi tilanteestaan osana osavuosiraportointia ja tilinpäätöstä. Talous- ja konsernijaosto pyysi käsitellessään vuoden 2024 toteumaraportointia yhtiöitä huolehtimaan viipymättä, että niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan dokumentaatiot ovat asianmukaiset. Kaupungin sisäinen tarkastaja teki vuonna 2025 tarkastuksen kaupungin yhtiöiden kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta. Tarkastuksessa havaittiin muun muassa kehittämistarpeita riskienhallinnan prosessikuvauksissa ja toimintatavoissa ja roolien selventämisessä. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi sekä konserniohjeen noudattamisen ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisen seurantavastuu on määritelty kaupunginjohtajan erikseen nimeämille vastuullisille viranhaltijoille. Tytäryhteisöjen tilanteesta raportoidaan osana osavuosiraportointia ja tilinpäätöstä. Keväällä 2024 ja jälleen syksyllä 2025 järjestettiin koulutustilaisuus konserniyhtiöiden hallitusten jäsenille, toimivalle johdolle ja kaupungin nimetyille yhteisöjen vastuuhenkilöille. Koulutuksella pyrittiin selkeyttämään konserniohjeen mukaisia yhteisöjen vastuita ja käytännön toimintatapoja konserniohjeen mukaisten toimintatapojen ja yhteisöjen vuosiraportoinnin ohjeistusten mukaisuuden varmistamiseksi. Toimivallan ja vastuun jako Konserniohjeessa on määritetty mm. toimivalta ja vastuukysymykset sekä menettelytavat omistajaohjauksen toteuttamiseksi. Yhtiöiltä saadun palautteen perusteella toimivalta ja vastuut koetaan selkeiksi. Viime vuosina pidettyjä koulutusten jälkeen omistajan ennakkokannanottopyyntöjen määrä on lisääntynyt. Tästä huolimatta omistajan kantaa ei välttämättä ole selvitetty ennen asioiden viemistä päätöksentekoon yhtiöiden hallituksissa tai vaihtoehtoisesti kannanottoa on edelleen pyydetty asioista, jotka eivät ole konsernin tai yhtiön näkökulmasta oleellisia. Omistajan ja yhtiön välisen toimivallan ja vastuiden sisäistämisessä on siis edelleen kehitettävää. Palautetta ja keskustelua rajanvedoista käydään vuosittaisten tapaamisten ja ennakkokannanottotilanteiden yhteydessä. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniohjeen mukaisesti yhtiöiden tulee hakea merkittävistä asioista omistajan kannanotto ennen päätöksentekoa ja muutosten toimeenpanoa. Prosessi ja asiat, joissa kannanottoa on selvitettävä, on kuvattu ohjeessa. Yhtiökokouskutsujen yhteydessä annetaan ohjeet yhtiökokousedustajille mahdollisten omistajan näkemysten viestimiseksi. Tarpeen vaatiessa konsernijohdosta on annettu toimintaohjeita kaupungin edustajille ja yhtiöille myös muutoin. Omistajaohjaukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös talousja konsernijaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginhallituksen iltakoulussa. Yksittäisissä yhtiöissä, kuten Kiinteistö Oy Ainolan pysäköinti, on raportoitu kehittämisen tarvetta sisäisissä toimintamalleissa esimerkiksi ennakkokannanoton osalta. 57
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arvio Merkittävimpien yhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan ja sisällytetään vuosittain kaupungin talousarvioon. Tällaisia yhteisöjä vuonna 2025 ovat olleet Mestaritoiminta Oy, Järvenpään Mestariasunnot Oy, Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, Järvenpään Pysäköinti Oy ja Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti. Tavoitteista käydään neuvottelut konsernijohdon ja yhtiöiden johdon välillä. Vuodesta 2027 alkaen erilliset tavoitteet ja seuranta tullaan ulottamaan myös Kiinteistö osakeyhtiö Järvenpään Harjoitushalliin. Yhtiöiden tuottama tavoitteiden toteumaraportointi ei pidetyistä koulutuksista ja yhteisistä läpikäynneistä huolimatta edelleenkään täysin vastaa kaupungin odotuksia. Ohjauskeskusteluja on jatkettu myös vuonna 2025, mutta vastuu yhtiöiden raportoinnista ja sen raportoinnin asianmukaisuudesta tulee jatkossakin pysymään yhtiöillä. Varsinaisia yhtiöille asetettuja tavoitteita on toteutettu, osin asioita on kesken tai siirtynyt esimerkiksi rakennusten myynneissä ja yhtiöjärjestelyissä myöhemmin toteutettavaksi yhtiöistä riippumattomista syistä. Muille yhteisöille ei ole asetettu yhteisökohtaisia tavoitteita, vaan tavoitteet on sidottu kaupungin strategisten päämäärien ja tavoitteiden edistämiseen ja omistuksen tarkoituksen mukaisten hyötyjen varmistamiseen. Tavoitteiden toteutumista seurataan osana yhteisön toiminnan sisällöstä vastaavan sitovuustason suunnittelua ja raportointia. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöt raportoivat konsernijohdolle toiminnastaan ja taloudestaan konsernijohdon määräämällä tavalla. Vuonna 2025 raportointi on hoidettu valtuustolle tehtävän osavuosi- ja tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen on raportoitava välittömästi, mikäli yhteisön toiminnassa on havaittavissa poikkeamia asetetuista tavoitteista, tai jos yhteisön toiminnassa on ennakoitavissa merkittäviä toiminnallisia tai taloudellisia muutoksia ja muista olennaisista riskeistä. Tärkeimpien tytäryhteisöjen toimiva johto raportoi osana osavuosi – ja tilinpäätösraportteja taloudestaan ja toiminnastaan. Raportteja käsitellään talous- ja konsernijaostossa ja kaupunginhallituksessa, minkä lisäksi toimiva johto esittelee vähintään kerran vuodessa jaostolle laajemmin yhtiöiden tilannetta ja toimintaa. Muiden yhteisöjen valvonta- ja ohjausvastuu on toiminnan sisällöstä vastaavalla palvelualueella, ja raportoinnista vastaa kokonaisuudesta valtuustolle vastaava viranhaltija. Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa yhteisön tarkoitukseen ja perustehtävään eli esimerkiksi suhteessa yhteisön tuottamiin palveluihin. Lisäksi yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä raportoidaan sitovuustason raporttiin sisällytettävässä osiossa ja akuuteista tilanteista viipymättä konsernijohdolle. Sisäisen valvonnan riskienhallinnan järjestämistä ja toteuttamista koskeva raportointi Kaupunki pyytää osana yhteisöraportointia yhtiöitä arvioimaan toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät talousarvion laadinnan yhteydessä, sekä raportoimaan riskeistä ja riskienhallintajärjestelmästä osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtiöiltä saadut selonteot konsernivalvonnan järjestämisestä eivät kaikilta osin sisällä pyydettyjä tietoja, eikä sisäisen valvonnan tai riskienhallintajärjestelmän toimivuudesta voida niiden perusteella vakuuttua. Yhtiöitä pyydettiin vuoden 2024 raportoinnin yhteydessä viipymättä huolehtimaan, että niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan dokumentaatio päivitetään asianmukaiseksi. Kiinteistö Oy Ainolan pysäköinti, Järvenpään Pysäköinti Oy, Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo raportoivat, ettei sisäisen valvonnan dokumentaatiota ole vielä tehty. Yhtiöt ovat raportoinnissaan ilmoittaneet tekevänsä tarvittavan dokumentaation vuoden 2026 aikana. Muutoin selonteko konsernivalvonnasta on tiivistä ja 58
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
toteavaa ilman kehittämiseen tai erityisen olennaisiin asioihin keskittymistä. Sinänsä laaja-alaisin selostus on Järvenpään Mestariasunnoilla. Kaupungin sisäinen tarkastaja teki vuonna 2025 tarkastuksen kaupungin yhtiöiden kokonaisvaltaisesta riskienhallinnasta. Tarkastuksessa havaittiin muun muassa kehittämistarpeita riskienhallinnan prosessikuvauksissa ja toimintatavoissa ja roolien selventämisessä. Yhtiökohtaiset toimenpideehdotukset on käyty läpi yhtiöiden johdon kanssa ja yhtiöt ovat pääosin käynnistäneet toimenpiteiden toimeenpanon. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö on vähäistä. Konserniohjeen mukaisesti yhtiöillä on ennen tukipalvelujen hankkimista ja toimitilaratkaisuja velvollisuus selvittää kaupunkikonsernin mahdollisuudet tarjota palveluja tai tiloja. Inhouse-lainsäädäntöön mahdollisesti tulevat muutokset saattavat pahimmillaan rajoittaa inhouse-toimintojen käyttöä tai tytäryhteisöjen välistä liiketoimintaa (ns. sister-sister hankinnat). Mestaritoiminnan kautta hoidetaan useampien kaupungin tytäryhtiöiden taloushallinto. Mestaritoiminta ja Mestariasunnot luopuivat kesällä 2025 kaupungin kanssa yhteisistä Bulevardikorttelin tiloista. Suurimmilla yhtiöillä on käytössä kaupungin konsernitili, ja kaupungilla ja kaikilla tytäryhtiöillä on sama tilintarkastusyhteisö. Konserniohjeen mukaisesti kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tulee toimia hankinnoissa ensisijaisesti yhteistyössä ja toteuttaa yhteishankintoja silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Hankintojen osalta on vuoden 2025 aikana jatkettu hyväksi havaittuja yhteistyökäytäntöjä. Tiedonkulku ja sen toimivuus Tiedonkulku ja yhteistyö tytäryhtiöiden johdon ja kaupungin johdon/yhteisöjen vastuuhenkilöiden välillä on tiivistä. Kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja tärkeimpien yhtiöiden toimitusjohtajat ja hallituksen puheenjohtajat käyvät vuosittain tavoitekeskustelun, minkä lisäksi käydään ajankohtaisten asioiden tiimoilta erillisiä omistajaohjauskeskusteluja. Yleisesti yhtiöiden hallitusten esityslistat ja pöytäkirjat jaetaan yhtiön vastuuhenkilölle. Lisäksi konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisöjen toimielinten kokouksiin on myönnetty kaupunginjohtajalle tai hänen määräämälleen yhteisön vastuuhenkilölle läsnäolo- ja puheoikeus. Kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpano ja nimittäminen Hallitusten nimittämispäätökset käsitellään yhtiökokouskutsujen yhteydessä, kun yhtiökokousedustajalle annetaan omistajaohjeistuksena henkilöt, joita esitetään hallitukseen kaupungin edustajiksi. Järvenpäässä hallitusten jäsenet valitaan pääosin poliitikoista. Konserniohjeen mukaisesti toimielimeen tulee nimetä jäsenet siten, että toimielimen kokoonpano täyttää kokonaisuutena asetetut osaamisvaatimukset ja jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät yhteisön ja sitä kautta kaupunkikonsernin etua. Mestariyhtiöiden aiemmin teettämissä hallitustyöskentelyn arvioinneissa tunnistettiin hallitustyöskentelyn ja yhtiöiden onnistumisen haasteeksi hallitusjäsenten liian suuri samanaikainen vaihtuvuus. Myös 2025 päätettäessä yhtiöiden hallitusedustajista hallitukset vaihtuivat lähes poikkeuksetta kokonaan. Riskienhallinnan järjestäminen Konserniohjeen mukaisesti tytäryhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan on huolehdittava yhteisön sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää noudattaen Järvenpään kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita. Tytäryhteisön hallituksen on hyväksyttävä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet sekä seurattava ja 59
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
arvioitava niiden tuloksellisuutta. Yhteisön toimintaan liittyvä riskienarviointi on osa yhteisön päivittäistä toimintaa. Kokonaisvaltainen riskikartoitus on tehtävä vähintään vuosittain tilinpäätösmenettelyn tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Talous- ja konsernijaosto pyysi vuoden 2024 toteumaraportointia käsitellessään yhtiöitä huolehtimaan viipymättä, että niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan dokumentaatiot ovat asianmukaiset. Yhtiöiden vuoden 2025 raportoinnin perusteella sisäisen valvonnan tai riskienhallintajärjestelmän toimivuudesta ei voida täysin vakuuttua. Kiinteistö Oy Ainolan pysäköinti, Järvenpään Pysäköinti Oy, Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo raportoivat, että riskienhallinnan osalta viedään osaksi yhtiön hallituksen vuosikelloa, samalla merkittävimmät riskit raportoidaan ja dokumentoidaan. Mestaritoiminta Oy sekä Järvenpään Mestariasunnot Oy toteuttavat kaupungin sisäisen tarkastuksen muutosehdotukset riskienhallinnassaan.
60
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitilinpäätökseen yhdistellään tytäryhteisöt ja jäsenyyskuntayhtymät omistusosuuden mukaan siten, että kokonaisuudesta muodostuu yksi yhteisö. Osakkuusyhteisöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen vain tuloksen ja oman pääoman muutoksen osalta. Konsernituloslaskelma osoittaa kuntakonsernin tilikauden tuloksen sen jälkeen, kun olennaiset • konserniyhteisöjen ja jäsenkuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako ja sisäiset katteet (omaisuuden myyntiin liittyen) on vähennetty eli eliminoitu • tytäryhteisöjen, joiden toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, tekemät kirjanpidon poistot on muutettu kaupungin poistosuunnitelman mukaisiksi • vapaaehtoiset varaukset ja poistoero on purettu • ulkopuolisten osuus tytäryhteisöjen tuloksesta on merkitty omaksi eräkseen tuloslaskelmassa
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
61
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Vuosikatteen ja poistojen suhde on myös yksi kuntalain 118 §:n mukaisista kunnan erityisen vaikean taloudellisen aseman arvioinnissa käytettävistä tunnusluvuista. Tämän tunnusluvun mukaan kunta on erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa, jos tunnusluvun arvo on alle 80 %. Järvenpään kaupunkikonsernilla vuosikate/poistot -prosentti nousi vuonna 2025 109,3 prosenttiin, kun se vuonna 2024 oli 95,2 %. Tilanteen paraneminen on suoraa seurausta kaupungin positiivisesti kehittyneestä vuosikatteesta sekä maltillisesta poistojen kasvusta.
Konsernin vuosikate/poistot, % ja investointien tulorahoitusaste, % 250,0 202,3 200,0 143,1
150,0
127,2 105,7
100,0
94,5
78,9
103,4
102,0
114,8
109,3
86,2
74,2
109,7
62,8
93,5
87,0 50,0
58,9
56,6 34,9
0,0
42,0
9,6
53,2 40,7
95,2
88,5
34,7
67,5
74,4
71,5 43,2
27,1
5,4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 VUOSIKATE/POISTOT, %
INVESTOINTIEN TULORAHOITUSASTE, %
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Konsernin tunnusluku parani viime vuodesta ollen 109,7 % vuonna 2025 ja 74,4 % vuonna 2024. Kaikki investoinnit saatiin siis rahoitettua tulorahoituksella, mitä ei ole tapahtunut konsernin lähihistoriassa. Muutos johtuu parantuneesta vuosikatteesta sekä laskeneesta investointien omahankintamenosta.
62
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
63
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernitilinpäätöksen laskennallista lainanhoitokatetta käytetään yhtenä tunnuslukuna kuntalain 118 §:n mukaisessa kunnan erityisen vaikean taloudellisen aseman arvioinnissa. Kuntalain 118 §:n mukainen tunnusluvun raja-arvo on 0,8. Lainanhoitokate kertoo, kuinka suuri osuus vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksusta voidaan kattaa tulorahoituksella eli se kuvaa konsernin kykyä hoitaa lainoista aiheutuvia velvoitteita. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Järvenpään kaupunkikonsernilla laskennallinen lainanhoitokate on 0,8 vuonna 2025, kun se edellisenä vuonna oli 0,7, joten tulorahoitus ei laskennallisesti riittänyt kattamaan vieraan pääoman hoitoa.
Konsernitase ja sen tunnusluvut A AA AA € PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA
64
2025
2024
584 357
584 951
7 122
7 636
1 389 4 820 913
1 419 4 782 1 435
572 771
572 264
48 991 342 633 134 864 4 937 971 40 374
49 575 348 673 123 103 5 011 1 005 44 897
4 464
5 052
244 4 160 0 0 61
902 4 089 0 0 61
536
576
29 485
27 007
299
415
9 547
9 345
903
810
8 644
8 535
9 106
6 283
10 533 614 379
10 964 612 534
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA
497 189
501 524
416 510 15 977 28 826 35 876 614 379
405 763 15 130 47 259 33 372 612 534
TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000€ Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas Lainakanta 31.12., 1000€ Lainakanta 31.12., €/asukas Lainat ja vuokravastuut 31.12 Lainat ja vuokravastuut 31.12, € asukas Lainasaamiset, 1000€ Asukasmäärä
2025 18,3 212,5 12 373 263 445 336 9 480 469 615 9 996 0 46 978
2024 17,9 235,3 9 228 197 453 022 9 665 487 291 10 396 0 46 871
2025
2024
112 118
108 971
99 670 75 9 228 3 145 13
99 670 74 10 934 -1 706 0
1 129
1 160
1 129
1 160
3 930
880
Omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osa kunnan varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Omavaraisuusastetta arvioida seuraavien viitteellisten ohjearvojen perusteella:
Alhainen omavaisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Konsernin omavaraisuusaste on ollut pitkään heikolla tasolla ja laskenut tasaisesti vuoden 2010 49,3 prosentista vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen tunnusluku on pysytellyt melko tasaisena alle 20 % tasolla. Tilinpäätösvuonna tunnusluku oli 18,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 17,9 %.
65
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin omavaraisuusaste, -% 60,0 49,3 50,0
48,0 44,1
42,8
39,5
40,0
32,9
31,3
28,9
30,0
24,4
20,0
17,5
17,2
17,8
16,2
2019
2020
2021
2022
18,2
17,9
18,3
2023
2024
2025
10,0 0,0 2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
Konsernin tilikausi oli 3,1 M€ ylijäämäinen ja kertynyt yli-/alijäämä kasvoi vuonna 2025 12,4 M€:oon, kun se edellisenä vuonna oli vielä 9,2 M€. Konsernin kertynyt alijäämä asukasta kohden vuonna 2025 oli 263 €/as ja edellisenä vuonna 197 €/as ylijäämäinen. Kriisikuntakriteerien mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa.
,
Konsernin kertynyt yli-/ 60 000 50 000
51 091 44 129
46 557 46 922 46 332
€
42 695 43 742
36 103
40 000
24 903
30 000 20 000
5 681
10 000
-551
10 934 9 228 12 373 1 719
-6 111
0 -10 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
, €/
Konsernin kertynyt yli-/ 1 500 1 000
1 141
1 311
1 174 1 174 1 147
1 044 1 053 848 574
500 -140
0
-12
126
235 38
197
263
-500 -1 000 -1 500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
66
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Yhteenveto konsernitilinpäätöksestä Tilikauden tulos ja lainamäärän kehitys Järvenpään kirjanpitolain mukaisen kaupunkikonsernin vuosikate oli 39,7 M€. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 6,9 M€. Konsernin tilikauden tulos oli 3,4 M€ (v. 2024 tulos -1,7 M€) ja tilikauden alijäämä 3,1 M€ (alijäämä -1,7 M€ vuonna 2024).
, €/ 1200 1000
962
905
815
844
789
800 637
628 559
600
512
518
700
691 582 505
375 400 200
75
0 2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Kaupunkikonsernin lainamäärä väheni 7,7 M€ ollen vuoden 2025 lopussa yhteensä 445,3 M€ (9 480 e/as), mikä johtuu pääosin kaupungin (emon) lainamäärän 15,2 M€ vähenemisestä. Konsernin suhteellisen velkaantuminen laski 22,8 %-yksikköä 212,5 prosenttiin vuoden 2024 huipputasosta 235,3 %. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus nousi yli 200 %:iin vuonna 2023 hyvinvointialueuudistuksen seurauksena.
Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 250,0
223,2
235,3 212,5
200,0
150,0 91,8
100,0 59,4
62,8
68,4
68,7
95,2
103,6
102 84,7
78,3
100,5 95,2
98,6
50,0
0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
67
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
Konsernin lainamäärä 1000 euroa ja euroa/asukas v. 2017 -2025 10 344 9 797
500 000
9 605
9 170
7 897 400 000 7 073 342 823 7 109 300 000
301 097 7 396 51 116
400 844 6 819 47 029
434 400 6 301
45 469
43 900
12 770
11 932
42 324 11 215
9 683
9 665
450 159 5 743 40 739
453 022 5 524 39 145
445 336 5 205 37 543
10 685
9 913
9 926
134 521
141 991
9 480
126 373
131 385
8 000
147 860 6 000
131 289
4 000
3 800
14 921
3 600
136 065
200 000
10 000
136 291
13 360
49 260 14 072
435 514 6 598
471 994 6 001
4 000
128 835
248 264 221 778
210 271
251 381
180 250
100 000
249 624
235 533 2 000
124 500 87 500
0
11 329 2017
22 526
30 611
2018 2019 2020 Muun konsernin lainamäärä Ainolan pysäköintiyhtiö Mestaritoiminta Koy terveyskeskuskampuspysäköinti Konsernin lainat eur/asukas
2021
11 817
22 098
27 900
5 669 3 091 3 025 2022 2023 2024 2025 Emon lainamäärä Mestariasunnot Terveystalon lainamäärä Konsernin lainamäärä yhteensä
0
Emokaupungin osuus koko kaupunkikonsernin lainakannasta on 235,5 M€ (52,9 %). Mestariasunnot Oy:n 147,9 M€ (33,2 %), Koy Järvenpään Terveystalon 37,5 M€ (8,4 %), Mestaritoiminta Oy:n 9,9 M€ (2,2 %), Koy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n 5,2 M€ (1,2 %) ja Koy Ainolan Pysäköinnin 3,6 Me (0,8 %), joten muiden yhteisöjen osuudeksi jää 5,7 M€ (1,3 %) lainakannasta. Järvenpään kaupungin takausvastuu 31.12.2025 oli 128,6 M€ konserniyhteisöjen lainapääomalle myönnetyistä takauksista. Näiden lainojen alkuperäinen pääoma ennen lyhennyksiä oli 186,8 M€.
68
TILINPÄÄTÖS 2025 TOIMINTAKERTOMUS
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi kaupunginhallituksen on kuntalain 115 §:n mukaan tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Järvenpään kaupungin taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää 21 473 536,02 euroa. Tilikauden tulos on 8 399 516,55 euroa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle vuoden 2025 tuloksen käsittelystä seuraavaa: • •
Valmistuneiden hankkeiden poistoeroa tuloutetaan 74 062,20 euroa. Vuoden 2025 ylijäämä 8 473 578,75 euroa lisätään edellisten tilikausien ylijäämään.
Esitykset sisältyvät laadittuun tilinpäätökseen.
69
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on myös käytävä ilmi, että onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla. Talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa, investointiosa sekä rahoitusosa. Toteutumisvertailu laaditaan, sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion. Talousarvion toteutumisvertailuissa on esitetty kunnan talousarvion toteutuminen ilman Järvenpään Vesi -liikelaitosta. Talousarvion toteutumisvertailussa on annettava selvitys valtuuston liikelaitoksille asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Liikelaitoksen johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutumisvertailut esitetään jäljempänä osassa Eriytetyt tilinpäätökset.
70
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaikki esitetyt toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Rahatauluissa valtuustoon nähden sitova erä on toimintakate ja Keski-Uudenmaan työllisyysalueella ja Järvenpään vedellä tilikauden tulos.
Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on 1000 euroa. Sarakeotsikot ovat: Alkuperäinen TA 2025
Alkuperäinen talousarvio 2025
TA-muutokset 2025
Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviomuutokset
Muutettu TA 2025
Korjattu talousarvio eli talousarvio tehtyjen TA-muutosten jälkeen
TP 2025
Talousarvion toteutuma 2025
Poikkeama
Toteutuman ja korjatun talousarvion välinen ero
Toteuma-%
Toteuman %-osuus korjatusta talousarviosta
71
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Käyttötalousosa yhteensä Käyttötalous 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset
Kaupunki ilman Jäve 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Korko sitoutuneelle pääomalle Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 82 676 4 340 87 016 1 659 0 1 659 -191 476 -2 521 -193 998 -107 141 1 818 -105 323
Poikkeama TP2025-MTA 87 977 961 1 505 -154 -187 358 6 639 -97 876 7 446
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 101,1 % 90,7 % 96,6 % 92,9 %
-25 118
0
-25 118
-24 502
616
97,5 %
-132 259
1 818
-130 440
-122 378
8 062
93,8 %
Poikkeama TP2025-MTA 62 539 3 033 1 380 -140 -167 303 5 135 -103 383 8 028
Toteuma-% MTA 2025 105,1 % 90,8 % 97,0 % 92,8 %
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA 2025 TA 2025 2025 55 129 4 377 59 506 1 520 0 1 520 -169 902 -2 535 -172 437 -113 254 1 842 -111 412
TP 2025
-21 369
0
-21 369
-20 959
411
98,1 %
-134 623
1 842
-132 781
-124 342
8 439
93,6 %
72
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Tarkastuslautakunta Tilivelvollinen toimielin: Tarkastuslautakunta
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Tarkastuslautakunta on suoraan kaupunginvaltuuston alaisuudessa oleva toimielin, jonka tehtävänä on toiminnan ulkoinen valvonta. Kaupungin tarkastuskokonaisuudessa ulkoinen valvonta jakautuu lakisääteiseen tilintarkastukseen ja luottamushenkilöistä koostuvan tarkastuslautakunnan arviointiin. Valtuustokauden vaihtuessa kesäkuussa 2025 tarkastuslautakunnan kokoonpano valittiin valtuuston seuraavaksi toimikaudeksi. Toiminnan osalta on syvennetty tarkastuslautakunnan ja valtuuston välistä vuorovaikutusta, korostaen lautakunnan roolia valtuuston työkaluna.
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Tarkastuslautakunta 1000 € Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 0 0 0 -95 0 -95 -95 0 -95
Poikkeama TP2025-MTA
TP 2025 0 -85 -85
Toteuma-% MTA 2025
0 11 11
88,9 % 88,9 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Tarkastuslautakunnan toimintakulut alittivat budjetin henkilöstökulujen ja palveluostojen osalta yhteensä 11 t€.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–28 Tarkastuslautakunnan määrärahat on budjetoitu kokouskuluihin ja -palkkioihin sekä lakisääteisen tilintarkastuksen kustannuksiin.
Arvio tulevasta kehityksestä Tarkastuslautakunta jatkaa perustehtävänsä toteuttamista arvioimalla, miten kunnan toiminta ja talous vastaavat valtuuston asettamia tavoitteita, sekä varmistamalla, että kunnan hallinnon ja talouden tarkastus on järjestetty asianmukaisesti.
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 €, alv 0
Toimittaja
Selite
BDO Oy
Tarkastuslautakunnan koulutus sekä sihteeritehtävät
10 068
BDO Oy
Lakisääteinen tilintarkastus
38 178
73
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Konsernipalvelut Tilivelvollinen toimielin: Kaupunginhallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, viestintäjohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupungin vetovastuulle siirtyneen Keski-Uudenmaan kuuden kunnan (Järvenpää, Hyvinkää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen) työllisyysalueen toiminta käynnistyi 2025. Konsernipalvelujen johdolla on jatkettu kumppanuuden rakentamista ja ylläpitämistä työllisyyspalveluiden, kaupungin ja muiden kuntien välillä. Konsernipalvelut on tuottanut palvelusopimuksen mukaisesti työllisyysalueelle hallinnon ja henkilöstöhallinnon, talouden, tietohallinnon ja viestinnän palveluja. Konsernipalvelut neuvotteli kevään ja kesän aikana bulevardikorttelin 5. kerroksen tilojen yhteiskäyttöoikeuden luovuttamisesta Kelalle ja Oikeuspalveluvirastolle ja 7. kerroksen tilojen vuokraamisesta Senaattikiinteistöille Oikeuspalveluvirastoa varten. Kela muutti tiloihin keväällä 2025 ja Oikeuspalveluvirasto syyskuussa 2025. Huhtikuussa kaupunki järjesti kunta- ja aluevaalit ennakkoäänestyksineen. Uusi valtuusto aloitti toimintansa kesäkuussa. Valtuuston perehdytys käynnistyy kesälomien jälkeen elokuussa. Uuden kaupunkistrategian valmistelussa otettiin keväällä ensimmäiset askeleet. Strategiatyö käynnistyi toimintaympäristöanalyysillä, jonka työstämistä jatkettiin edelleen syksyllä. Loppuvuoden aikana toteutettiin myös kasvuskenaariotarkastelu, jonka valtuusto hyväksyi 8.12. kokouksessaan strategiavalmistelun jatkotyön pohjaksi. Tavoite on, että valtuusto päättää uudesta strategiasta huhtikuussa 2026. KVTES:ssa ja OVTES osio G:ssa otettiin 1.10.2026 käyttöön uusi tasopalkkajärjestelmä, joka korvasi entisen työn vaativuuden arviointiin perustuvan TVA-järjestelmän. Muutoksen valmistelu tehtiin laajasti osallistavassa yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa. Palkkausjärjestelmän kehittäminen jatkuu seuraavina vuosina tavoitteena harmonisoida palkat uuden järjestelmän mukaisiksi. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa aloittaa yhteistoimintamenettelyn tavoitteena talouden sopeuttaminen enintään 75 henkilöstötyövuodella tai 3,6 miljoonalla eurolla. Menettelyn perusteena oli taseen ylijäämätavoitteen saavuttaminen tilikauden 2026 talousarviossa ja kustannusten pysyvä alentaminen. Neuvotteluita käytiin kuuden viikon ajan erittäin tiiviissä tahdissa. Valtuuston veroratkaisun myötä henkilöstövaikutteiset sopeutukset supistuivat lopulta noin 0,9 miljoonaan euroon. Yhteistoimintamenettelyn seurauksena henkilötyövuosia sopeutetaan 21, joista suurin osa toteutuu luonnollisen poistuman keinoin. Kaupungin palvelusopimus Palmia Oy:n kanssa liittyen ateria- ja siivouspalveluihin irtisanottiin päättymään elokuussa 2026. Sopimuksen kilpailutus käynnistyi keväällä 2025 yhdessä suurimpien käyttäjäpalvelualueiden kanssa ja prosessi jatkui syksyllä. Hankintaprosessi eteni aikataulussa ja hankintapäätös tehtiin kaupunginhallituksessa 9.3.2026. Hankintalakimuutosten lausuntokierros käytiin keväällä 2025 ja parhaillaan odotetaan lopullisen lakiesityksen hyväksymistä. Lakimuutoksen seurauksena kaupunki joutuu varautumaan useisiin järjestelmäkilpailutuksiin ja yhtiöjärjestelyihin. Pysäköinninvalvonnassa aloitti uusi tarkastaja kesäkuun lopussa, näin saadaan ajan myötä maksujen kertymää parannettua. Kentällä kiertää nyt kaksi tarkastajaa. Vuonna 2025 on ollut vireillä monia merkittäviä ja pitkäkestoisia riidanratkaisuprosesseja, liittyen esimerkiksi urakkasopimusriitaan, kiinteistökauppoihin ja niiden esisopimuksiin sekä erilaisiin muihin 74
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
sopimuksiin. Neuvottelujen tuloksena joihinkin merkittäviin riitoihin on saatu sovinnollinen ratkaisu, ennen kuin ne ovat päätyneet varsinaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn saakka. Osassa prosesseja on apuna toiminut ulkopuolinen asianajotoimisto. Numera Palvelut Oy:n liiketoimintakauppojen toteuduttua talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen järjestäminen on siirtymässä Administer Oyj:lle. Palvelujen osto markkinatoimijalta ei ole ilman kilpailutusta mahdollista, joten konsernipalvelut on käynnistämässä selvitystä vaihtoehtoisista palvelujen järjestämistavoista pitemmän aikavälin ratkaisun hakemiseksi. Väliajalla palvelut ostetaan Administer Oyj:ltä suorahankintana. Hyvinvointialueuudistuksen seurauksena kuntien tuli vuoden 2026 alkuun mennessä ratkaista, miten sote-vuokraustoiminta jatkossa järjestetään. Kaupunki selvitti vuoden 2024 aikana yhtiöittämisvaihtoehtoja ja selvitti vuoden 2025 aikana kiinteistöjen myyntimahdollisuuksia. Varsinaiset myyntineuvottelut käytiin Keusoten kanssa, joka haki valtionvarainministeriöltä lainanottovaltuutta JUSTin ja Pehtoorin kiinteistöjen hankintaan. Helmikuussa saadun tiedon mukaan kaupat eivät JUSTin osalta toteudu, mikä tarkoittaa vaihtoehtoisten toimenpiteiden käynnistämistä viipymättä. Kaupungin viestintä- ja markkinointipalvelut keskittyivät vuoden aikana strategian tavoitteiden mukaisesti erityisesti vaaliviestintään sekä kulttuurin juhlavuoden tekemiseen näkyväksi. Viestinnän onnistumisella on ollut tärkeä rooli myös vuoden 2025 alussa toimintansa aloittaneen Keski-Uudenmaan työllisyysalueen toiminnan menestyksekkäässä käynnistämisessä. Vaaliviestinnällä tavoiteltiin ja tavoitettiin erityisesti nuoria mm. vaikuttajaviestintäyhteistyön keinoin. Myös maahanmuuttaneet olivat vaaliviestinnän keskeinen kohderyhmä ja siinä tehtiin tiivistä yhteistyötä kotoutumispalvelujen kanssa. Sibelius 160 -juhlavuoden Sibelius-viikko huhtikuussa sekä Sibeliuksen syntymäpäivä tapahtumat joulukuussa saivat paljon näkyvyyttä samoin kuin Villa Kokkosen avajaisvuosi sekä museon saamat lahjoitukset. Loppuvuodesta solmittiin yhteistyösopimus Sibelius-suvun kanssa ja Järvenpää sai virallisesti luvan käyttää nimitystä “Sibeliuksen kotikaupunki” sekä hyödyntää Sibelius-brändiä viestinnässä ja markkinoinnissa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tiedolla johtamisen määrittelyprojekti saatiin päätökseen vuoden 2025 lopussa. Tekninen toteutus käynnistyi vuoden 2025 lopulla ja valmistuu helmikuun 2026 aikana. Tekoälyn käyttöä on edistetty maltillisin askelin. Automatisoinnin mahdollisuuksia on kartoitettu ja pilotointi tältä osin tapahtuu vuoden 2026 aikana. Projekti vanhasta Kuuma-ICT ympäristöstä lopulliseksi irtautumiseksi on jatkunut at koko vuoden ja edennyt suunnitellusti. Lopullinen irtautuminen tapahtuu kesän 2026 aikana. ICT kehitystarpeiden kartoittamisessa ja suunnittelussa on siirrytty malliin, jossa puolivuosittain kartoitetaan ja aikataulutetaan kehitystarpeet 48 kk aikajänteelle. Kehitystarpeiden priorisointia ohjaa kaupungin johtoryhmä.
75
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2025–26 ja niiden toteuma Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Edistämme osallisuutta kaupungin toiminnassa
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Lisäämme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä selkeyttämällä päätösviestintää. 2) Kokeilemme maahanmuuttaneiden osallisuudessa uutta toimintamallia. 3) Viestimme aktiivisesti kunta- ja aluevaaleista erityisesti nuorille sekä maahanmuuttaneille.
Kulttuurijuurten hyödyntämistä lisätään kaupungin brändin rakentamisessa
Teemme näkyviksi kulttuurivuoden kohokohdat.
Henkilöstön osaamista vahvistetaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin.
1) Koulutamme johtoa ja esihenkilöitä taloudessa ja hankinnoissa. 2) Työyhteisöt kartoittavat kaupungin strategisista kyvykkyyksistä johdetut omat kyvykkyytensä. Työyhteisöllä tarkoitetaan joukkoa, jonka kyvykkyydet ovat samankaltaiset. 3) Työyhteisöt laativat 1-3 toimenpidettä puuttuvien kyvykkyyksien kehittämiselle. 1) Otamme käyttöön palvelualuekohtaiset tiedolla johtamisen kehityssuunnitelmat. 2) Kehitämme tiedolla johtamista palveluiden kehittämisessä sekä tulevaisuuden ennakoinnissa. 3) Toteutamme tekoäly-pilotin raportointiin.
Kaupungin toiminnasta tuotettua tietoa hyödynnetään johtamisen ja arjen ratkaisujen pohjana
76
Toteuma- Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille ennuste 2 1) Päätösviestintää on kehitetty muodoltaan ja kieleltään selkeämpään suuntaan mm. tekoälyä hyödyntäen. 2) Maahanmuuttaneiden osallisuutta edistävän Järvenpääraadin toteutus siirtyi vuoden 2026 alkuun. 3) Kunta- ja aluevaaliviestintäkampanja toteutettiin menestyksekkäästi. Hyödynsimme Kuntaliiton kampanjaa ja teimme omaa vaaliviestintää erityisesti nuorille (vaikuttajayhteistyö) sekä maahanmuuttaneille (mm. erikieliset esitteet). 1 Sibelius 160 -juhlavuosi sekä varsinkin Villa Kokkosen uudelleen avaaminen ovat olleet näkyvästi esillä paitsi kaupungin omissa kanavissa, myös mediassa valtakunnallisellakin tasolla. Myös museon saama lahjoitus sai laajaa näkyvyyttä. Loppuvuodesta kaupungin solmima Sibelius-sopimus sai valtakunnallista näkyvyyttä. 1 1) Kaikille esihenkilöille järjestettiin vuonna 2025 kaksi talouskoulutusta, minkä lisäksi palvelualueittain on lisätty säännöllistä talouskeskustelua päällikkötasolla. Myös hankinnoista pidettiin kaksi koulutusta vuoden aikana. 2) Toteutuu syksyn aikana. Suunnittelu on tehty. 3) Toteutuu syksyn aikana. Suunnittelu on tehty.
Päämäärä J1
2
P1
1) Opkan tiedolla johtamisen määrittelyprojekti valmistui vuoden 2025 lopussa. Tekninen toteutus siirtyi tammihelmikuulle 2026. Seuraavat tiedolla johtamisen projektit käynnistetään 2026 OPKA kokemusten ja oppien pohjalta. 2) Riippuvainen kohdan 1 tuloksista 3) Tekoälyn hyödyntäminen raportoinnissa ja eri näkymien luonnissa siirtyy vuodelle 2026 kustannus ja resurssisyistä.
J1
P1
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Sähköistetään valikoidut asiointipalveluprosessit (Digitaaliset palvelut)
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Päivitämme digitalisaation tiekartan. Asiointipalvelut keskitetään digialustalle. 2) Edistämme tekoälyn käyttöä asiointi- ja asiakaspalvelussa
Toimintatavat keskitetyissä palveluissa ovat tarkoituksenmukaiset ja sujuvat.
1) Määrittelemme avainpalvelut, niiden prosessit ja omistajuudet sekä palveluihin liittyvät tietojärjestelmät ja tiedot. 2) Kilpailutamme ateria- ja puhtauspalvelut. 3) Kehitämme toimittaja- ja sopimushallintaa.
Tavoitteellinen ja tuloksellinen työskentely vahvistuu yhteisellä tekemisellä
1) Koulutamme vähintään 90 % uusista esihenkilöistä vuosikellon mukaiseen uuden esihenkilön oppimiskokonaisuuteen. 2) Otamme käyttöön uuden henkilöstösuunnittelun toimintamallin. 3) Otamme käyttöön tasopalkkajärjestelmän (KVTES). 4) Teemme esiselvityksen rekrytointi- ja sijaisvälityksen tietojärjestelmän kehittämisestä tai hankinnasta. 5) Tunnistamme työyhteisöt, joissa esihenkilöllä on paljon johdettavia ja tarve yhteisöohjautuvien sekä vertaispohjaisten toimintamallien kehittämiselle on ilmeinen. 6) Koulutamme esihenkilöistä vähintään 90 % puheeksi ottamiseen.
77
Toteuma- Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille ennuste 2 1) Digialustan päivitys ja keskeiset integraatiot on toteutettu 2025 aikana. Uusien palveluiden digitoinnin toteutus siirtyi vuodelle 2026. 2) Tekoäly pilotti on toteutettu keväällä. Asioinnin ja asiakaspalvelun käyttötapauksia on kartoitettu ja ensimmäisiä kokeilut ovat työn alla. 2 1) Työ aloitettu hallintopalvelujen kanssa. Tämä liittyy vahvasti tiedon ja tiedostohallinnan projektiin, joka käynnistyy kevään 2026 aikana. Jalkautus koko organisaatioon etenee tämän projektin mukana. 2) Toteutuu. Kilpailutus meneillään 3) ICT-toimittajien kategorisointia ja hallintarakenteita systematisoitu, hankintapalveluissa mietitty merkittävyyksien kautta. Sopimushallintaohje viimeistelyssä. 1 1) Toteutunut. Suunnattiin TE-palveluiden esihenkilöille. 2) Toteutunut: Resurssimalli laadittu talous- ja HR-palveluiden yhteistyönä, vakanssirekisteri tulee käyttöön alkusyksyllä. 3) Toteutuu: Valmistelu on edennyt aikataulussa. Valmis 30.9. 4) Toteutuu, valmistelu on käynnissä. 5) Toteutunut: Toimenpiteet tunnistetussa työyhteisössä ovat käynnissä 6) Toteutunut: Koulutettu 92 % esihenkilöistä
Päämäärä P1
P1
H1
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Työssä on aiempaa terveellisempää ja turvallisempaa
Yhteistyö kaupunkikonsernissa vahvistuu
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Vaikutamme siihen, että työntekijäkohtaiset sairauspoissaolopäivät eivät kasva vuodesta 2023. 2) Kohdennamme kehittämistoimenpiteitä yhteisöille, jotka työhyvinvointikyselyn perusteella ovat niiden tarpeessa. 3) Kehitämme fyysistä turvallisuutta ja häiriötilanteisiin varautumista. 4) Toteutamme terveellisten elintapojen viestintäkampanjan henkilöstölle. 1) Tarkastelemme konsernirakennetta ja palveluiden tuottamistapoja. 2) Toteutamme strategisen ohjelmatyön uudistuksen. Uusi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille 2026–2029 valmistuu. 3) Käynnistämme uuden kaupunkistrategian valmistelun ja toteutamme nykyisen strategian arvioinnin.
78
Toteuma- Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille ennuste 2 1) Ei totetunut 15,1 ilman TE-palveluita ja TE-palveluiden kanssa 15,3 (2024:14,8) 2) Toteutuu: Valittu 2 yhteisöä ja toimenpiteet aloitettu moniulotteisesti. 3) Toteutuu / toteutettu: Turvallisuustekniikan päivitykset ja investoinnit varavoiman kehittämisestä etetevät suunnitellusti ja harjoitustoimintaa varautumisen osalta lisätty. 4) Toteutettu: Sinetissä, digineuvontana ja tapahtumina
Päämäärä H1
1
H1
1) Selvitys tilahallinnan organisoitumisesta ja Mestaritoiminnan rakenteesta on käynnissä. Keusoten kanssa on neuvoteltu sote-kiinteistöjen myynnistä. Kaupan toteutuminen riippuu siitä, antaako valtio Keusotelle lainanottovaltuuden kiinteistöjen hankintaan. Mikäli kauppa toteutuu, Terveystaloyhtiöt puretaan. 2) Strategisen ohjelmatyön uudistus valmistui. Valtuusto hyväksyi Järvenpään hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman vuosille 2026-2029 toukokuussa 2025. 3) Kaupunkistrategian 2030 väliarviointi toteutettiin ja valtuusto merkitsi väliarviointia koskevan raportin tiedoksi toukokuussa 2025. Uuden kaupunkistrategian valmistelu käynnistettiin keväällä 2025 toimintaympäristöanalyysillä, jonka työstämistä jatketaan edelleen syksyllä yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Tavoite on, että strategian päivitystyö valmistuu keväällä 2026.
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Konsernipalvelut 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 6 560 20 6 580 300 0 300 -18 370 1 457 -16 913 -11 511 1 477 -10 033
Poikkeama TP2025-MTA 6 576 -5 216 -84 -16 327 586 -9 536 497
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 99,9 % 71,9 % 96,5 % 95,0 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Konsernipalveluiden toimintakate toteutui yhteensä n. 497 t€ budjetoitua parempana. Konsernipalveluiden ulkoiset toimintatuotot toteutuvat lähes budjetin mukaisesti. Ulkoisissa toimintatuotoissa pysäköintivirhemaksutuotot alittuivat reilusti, mutta toisaalta työterveyshuollon kelakorvaus toteutui budjetoitua suurempana ja lisäksi toteutui satunnaisia tuottoja sekä tuloutui vanhoja sote-saamisia. Tietohallinnon sisäiset tuotot alittuivat, koska tietohallinnossa veloitusten perusteena olevat toimintakulut alittuivat. Työterveyshuollon sisäinen veloitus puolestaan ylittyi, ulkoisten palveluiden ostojen ylittymisen takia. Sisäisten veloitusten tasaukset on huomioitu toteumissa. Kokonaisuudessaan sisäiset erät alittuivat n. 133 t€. Valmistus omaan käyttöön eli investointikohteille tehtävän oman työn toteuma on alhainen, koska investointiprojekteja toteutui vähemmän ja eteneminen oli hitaampaa. Lisäksi TE-palvelu-uudistus on työllistänyt tietohallintopalvelua, eikä siihen kohdennettu työpanos kerrytä valmistus omaan käyttöön toteumaa. Toimintakuluissa budjetin alitusta henkilöstökuluissa poissaoloista, henkilöstövaihdoksista ja täyttämättömistä tehtävistä. Yksikön vuoden 2025 alkuperäiseen budjettiin sisältynyt koko kaupungin yhteinen varaus palkankorotusten tarkennuksiin on poistettu budjetista talousarviomuutoksella (12/2025). Työterveyshuollon kustannukset ylittivät budjetin maltillisesti. Toisaalta myös työterveyshuollon kelakorvaus ylitti budjetoidun, joka kattaa osittain työterveyshuollon ylitystä. Loppuosa ylityksestä veloitettiin palvelualueilta sisäisen laskutuksen tasauksessa. Opetuksen laiteuusinta toteutui ja uusitun laitekannan leasingmaksut näkyvät viimeisellä vuosineljänneksellä. Laitekannan uusinnan toteutumiseen varauduttiin budjetissa jo aiemmin, jonka takia vuoden 2025 leasingmaksut alittuivat. Leasing-kustannusten alitus aiheutti osaltaan tuloalitusta tietohallinnon sisäiseen laskutukseen, koska sisäinen tuotto tasattiin vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Lisäksi alitusta on tullut mm. palkanlaskennan ja taloushallinnon kuluissa, jossa ulkoiset kustannukset toteutuivat budjetoitua pienempänä. Myös luottamuselinten toiminta alitti budjetin alkuvuoden karsitun kokouskalenterin myötä. Konsernipalveluiden toimintakatteen alituksesta vuodelle 2026 tullaan esittämään siirtona mm. opetuksen ja kasvatuksen taloussuunnitelman oikean tason selvitysmäärärahaa ja juhlavuoden määrärahan käyttämättä jäänyttä osaa. Konsernipalveluiden määrärahaan sisältyy sopeutustavoite, jonka saavuttamiseksi on tehty toimenpiteitä vuodesta 2020 alkaen. Konsernipalveluihin vuodelle 2025 varattu sopeuttamisvelvoite saavutettiin. Osa sopeuttamisvelvoitteesta katettiin vuoden 2024 säästyneiden määrärahojen avustuksella.
79
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–28 Kaupunkilaajuisen hallinnon tehostamisen liikkumavaratoimenpiteen taloustavoite (pysyvä toimintakatteen parannus 1,5 M€ v. 2023 alkaen) on talousarviossa sisällytetty konsernipalvelujen budjettiin, vaikka osa sopeutusvaateesta kohdistuu laajemmin hallinnon tehtäviin kaikilla palvelualueilla. Vuodelta 2024 käyttämätöntä määrärahaa siirrettiin konsernipalveluiden vuoden 2025 määrärahoihin 181 t€. Suurin osa summasta kohdennettiin em. hallinnon sopeutusvaateen kattamiseen. Vuoden 2025 aikana tehdyillä toimenpiteillä saavutetut ja muilla tavoin toteutuvat säästöt mahdollistivat tavoitteen saavuttamisen. Tehdyillä toimenpiteillä on saavutettu konsernipalveluihin kohdennettu sopeutusvelvoite, eikä vuoden 2026 budjetti sisällä kohdentamatonta sopeutusta. Sopeutetussa budjetissa pysyminen edellyttää kuitenkin jatkuvasti tarkkaa talouden seurantaa ja tarpeen mukaisesti uusien toimenpiteiden toimeenpanoa. Konsernipalveluiden vuoden 2025 toimintakatteen alituksen perusteella tullaan esittämään määrärahalisäystä vuodelle 2026 mm yhtiöjärjestelyjen ja opetuksen ja kasvatuksen talouden tietopohjan varmistuksen selvittämiseen sekä juhlavuoden menoihin.
Investoinnit Valtuustoon nähden sitova Konsernipalvelut 1000 € Irtaimistoinvestoinnit ICT-investoinnit Yhteensä
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 0 0 0 -831 -101 -932 -831 -101 -932
TP 2025 0 -910 -910
Poikkeama TP2025-MTA 0 22 22
Toteuma-% MTA 2025 97,6 % 97,6 %
Konsernipalveluihin ei kohdistunut irtaimistomäärärahavarausta 2025 vuonna. Konsernipalveluiden investointimääräraha kohdistui kokonaan erilaisiin ICT-sidonnaisiin kehittämishankkeisiin ja järjestelmähankkeisiin. TA-muutoksella KV 31.3.2025 § 20 on ICT-investointien kokonaisuuteen lisätty määrärahaa (231t€) turvatekniikkainvestointeihin. Vuonna 2025 investointiprojekteja toteutui alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän ja eteneminen oli hitaampaa, jonka takia ICT-investointien arvioitiin toteutuvan vuonna 2025 130 t€ talousarviota pienempinä. ICT-investointien määrärahaa korjattiin arvion mukaiseksi talousarviomuutoksella KV 8.12.2025 § 112. Vuoden 2025 aikana käynnissä oli useita investointirahoitteisia ICT-sidonnaisia kehittämisprojekteja. Toteutunut kustannus oli kaikkien ICT-projektien osalta yhteensä n. 760 t€ ja turvatekniikkainvestointien osalta 150 t€. Tietohallinnon vuonna 2025 edenneiden ICT-hankkeiden tarkemmat vuositoteumat on esitetty alla: • • • • • • • • • • • • •
Tilavarausjärjestelmä 89 t€ AD-eriyttämiset 85 t€ Kokonaisarkkitehtuuri ja tiedonhallintalain vaatimukset 82 t€ Paikkatietojärjestelmän jatkokehittäminen 70 t€ Arkistojen digitointi 70 t€ Automaatio ja integraatiot 2026-2027 61 t€ Kehittämisen projektisalkkuratkaisun uudistaminen 40 t€ Tiedolla johtaminen 2025-2026 39 t€ AI ja koneoppiminen 2024 36 t€ Kauke karttakuva-aineistot 2025 35 t€ Tietoturva parannukset 33 t€ RYHTI-hanke (YM-hanke) 32 t€ Kauken arkistojen digitointi 30 t€ 80
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
• • • • • • •
Pohjatutkimuksien digitointi 30 t€ Sähköisen asioinnin kehittäminen 2024 17 t€ Tiedon ja tiedostohallinnan uudistus 7 t€ Casemin kehittäminen 3 t€ Infra varautuminen 1 t€ Rakentamisen lupien ja tietojen kehittäminen (katetaan avustusmäärärahasta) Rakentamisen lupien ja tietojen kehittäminen lupapiste-alustalle osa 3 (katetaan avustusmäärärahasta)
Turvatekniikkainvestointien vuonna 2025 edenneiden projektien tarkemmat vuositoteumat ovat: • • • • • • •
Uima- ja liikuntahallin valvontakameralaitteisto ja rikosilmoitinjärjestelmä 58 t€ Yleisten alueiden kameravalvonnan kehittäminen 36 t€ Anttilan koulun valvontakamerajärjestelmä 26 t€ Järvenpää-talon, kirjaston ja taidemuseon Rikosilmoitinjärjestelmä 24 t€ Kartanon ja Saunakallion koulujen valvontakameralaitteistot 4 t€ Järvenpää-talon Valvontakameralaitteisto 2 t€ Järvenpää-talon Ulko-ovien hätälukitus 1 t€
Yhteisöraportointi Konsernipalvelut vastaa konsernipalvelujen toimialaan liittyvien yhteisöjen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Lisäksi konsernipalvelut vastaa palveluihin suoraan linkittymättömien yhteisöiden valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Markkinaoikeustapauksien ja hankintalain muutosesitysten seurauksena käynnistyneen valmistelun tuloksena Numera Palvelut Oy:n (ent. Sarastia Oy) kunnille ja hyvinvointialueille suunnatut taloushallinto-, palkanlaskenta- ja niihin liittyvät järjestelmäpalvelut on yhtiökokousten päätöksillä päätetty myydä Administer Oyj:lle. KKV on hyväksynyt kaupat ja niiden arvioidaan toteutuvan huhtikuussa 2026. Kaupan seurauksena kaupunki on velvoitettu kilpailuttamaan tai järjestelemään palvelunsa muutoin uudelleen, mihin liittyen kaupunki on käynnistämässä selvitystä mahdollisista vaihtoehdoista. Vuoden aikana Numera myi myös perintäyhtiö Reviren osakkeet. Päätökset myyntien synnyttämistä voittovarojen käytöstä tehdään myöhemmin. Yhtiö on menettänyt Vantaa-Keravan palveluista annetun markkinatulkinnan seurauksena ulosmyyntirajojen ylittymisen vuoksi sidosyksikköasemansa. Yhteishankintayksikön toiminnan jatkumisesta muutosten jälkeen on käynnistymässä erillinen selvitys. Järvenpään kaupunki omistaa osan Kiljavan sairaala Oy:stä. Kiljavan sairaalan tilat on vuokrattuna Keusotelle. Keusote on laatinut vuoden 2023 aikana palveluverkkosuunnitelman, jonka käsittelyssä tammikuussa 2024 on linjattu, että Kiljavan sairaalan nykyisistä tiloista ei irtauduta ennen kattavan selvityksen valmistelemista vaihtoehtoisesta tilaratkaisusta. Lopullista päätöstä palveluverkosta ja Kiljavan sairaalasta luopumisesta ei ole tehty. Keusoten kanssa vuokrasopimus on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka. Mikäli Keusote päättää luopua kohteesta, saattaa se yhtiön haasteelliseen tilanteeseen.
Arvio tulevasta kehityksestä Konsernipalveluiden rekrytoinnit ovat jo pitkään olleet tarkkaa harkittuja. Esimerkiksi eläköityneiden henkilöiden tilalle ei automaattisesti ole palkattu uusia tekijöitä. Syksyn 2025 yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksena konsernipalveluiden henkilöstömäärä pieneni entisestään. Samanaikaisesti on tuloillaan mittavia lainsäädännöllisiä muutoksia mm. hankintalakiin ja 81
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
ne sitovat konsernipalveluiden resursseja tulevaisuudessa. Tämä pakottaa konsernipalveluiden yksiköt tiivistämään tekemistään ja suuntaamaan sen pakollisten lakisääteisten tehtävien lisäksi tehokkaimmin kaupungin strategiaa edistävään työhön. Strategiatyö jatkuu keväällä 2026. Tammi-helmikuussa valtuustolle järjestetään kaksi strategiaseminaaria. Maaliskuussa toteutetaan strategiaraati (Järvenpää-raati) ja valmisteluvaiheessa olevat strategia-aineistot lähetetään lausunnoille vaikuttamistoimielimille. Kaupunginhallitus käsittelee strategiaa edelleen maaliskuun seminaarissaan. Tavoite on, että valtuusto päättää strategiasta 20.4. kokouksessaan. Hankintalakiuudistuksen sidosyksikköjä koskevan sääntelyn muutokset tulevat vaikuttamaan kaupungin inhouse-yhtiöiltä tekemiin hankintoihin. Kaupunki varautuu tukipalvelujen ja toiminnanohjausjärjestelmien kilpailutuksiin sekä mahdollisiin yhteishankintoihin vuosien 2026 ja 2027 aikana. Mahdolliset järjestelmä- ja palvelutarjoajavaihdokset tulevat aiheuttamaan mittavia muutoksia myös muihin tietojärjestelmiin kuten integraatiopalvelut ja tiedolla johtamisen ratkaisut. Kaupunki on käynnistämässä yhdessä muutaman naapurikunnan kanssa selvitystä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestämismahdollisuuksista reaktiona Numera Palvelut Oy:n talous- ja henkilöstöhallintopalvelutoimintojen myynnille markkinayhtiölle Administer Oyj:lle. Selvityksen pohjalta vuoden aikana tuodaan ratkaistavaksi, miten palvelut jatkossa järjestetään. Vaihtoehtoisina tuotantotapoina tarkastellaan kilpailutuksen rinnalla mm. palvelujen palauttamista omaksi toiminnaksi, kuntien yhteisiä tuotantomahdollisuuksia (yhtiö, isäntäkunta). Riippumatta ratkaisusta muutoksen läpivieminen tulee aiheuttamaan muutoskustannuksia ja vaatimaan merkittävästi resursseja sekä talouden että henkilöstöhallinnolta lähivuosina. Keusotelta helmikuussa saadun tiedon mukaan neuvotellut kiinteistökaupat eivät JUSTin osalta toteudu, koska hyvinvointialue ei saanut tarvittavaa lainanottovaltuutta. Kaupunki joutuu viipymättä käynnistämään vaihtoehtoisena järjestelynä myyntitunnustelut markkinatoimijoiden kanssa. Samanaikaisesti varaudutaan toteuttamaan mahdolliset yhtiöjärjestelyt, joilla sote-vuokraustoiminta saadaan järjestettyä säännösten mukaisesti, mikäli myynti pitkittyy. Valmistelua viedään eteenpäin konsernipalvelujen, terveystaloyhtiöiden, tilaomistuksen ja maankäytön yhteistyönä. Mikäli toiminta jatkuu yhtiömuotoisena, täytyy osana muutoksia tarkastella uudelleen myös vuokrasopimukset kaikkien tiloissa toimivien kanssa sekä mm. kaupungin takaukset yhtiöiden lainoille. Kaupunginhallitus on käynnistänyt selvityksen tilahallinnan uudelleen organisoitumista koskien. Osana mahdollisia uudelleenjärjestelyjä tulee arvioitavaksi myös Mestaritoiminnan kiinteistöomaisuuden ja omistamien yhtiöiden järjestelytarpeet, mitä tehdään vuoden aikana Konsernipalvelujen vetovastuulla. Tietohallinnon osa-alueella on odotettavissa merkittävää kustannusnousua jo vuoden 2026 loppupuolella ja etenkin vuodesta 2027 eteenpäin. Pääsyinä ovat Microsoftin muutokset lisenssiehdoissa ja hinnoittelussa sekä tekoälyn käytön räjähdysmäisen kasvun aiheuttama maailmanlaajuinen komponenttipula, joka tulee vaikuttamaan laitteistohintoihin. Myös hankintalain uudistuksen vaikutukset ja sen seurauksena keskeisten operatiivisten tietojärjestelmien kilpailutukset käyttöönottoineen lisäävät tietohallinnon työkuormaa ja kustannuksia lähivuosien aikana. Muilta osin tietohallinnon painopisteet säilyvät pääosin samansuuntaisina. Kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa painottuvat Järvenpään 75-vuotisjuhlavuoden tapahtumat sekä matkailumarkkinointi, jota toteutetaan yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Visit Tuusulanjärvi konseptilla.
82
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut Suorite
TP 2023
Ostolaskut (kpl) *)
25 073
€/ostolasku *) Myyntilaskut (kpl) *)
59 711
€/myyntilasku *)
TP 2024
TA 2025
TP 2025
21 146
23 040
20 970
9,28
8,04
8,85
66 478
60 000
58 952
2,81
3,19
3,05
Palkkalaskelmat (kpl) **)
23 069
22 333
23 600
22 912
Kaupungin henkilöstö (ilman sijaisia ja oppisopimussuhteisia) ***)
1 416
1 504
1 570
1 497
13 277
11 500
8 965
10,90
13,18
17,45
7 718
8 250
7 651
265,81
316,53
348,43
4 127
4 200
3 578
25,35
27,92
5,21
Sijaisvälityskeikkojen määrä €/sijaisvälityskeikka Käyttäjätunnukset henkilöstölle, oppilaille, luottamushenkilöille yms. (Windows-tunnukset) ****)
8 105
peruspalvelut €/Windows-tunnus Pysäköinninvalvonnan virhemaksut (kpl)
3 847
€/virhemaksu (toimintakate / suoritteet)
*) Sisältää keskitetyn ostolaskujen käsittelyn ja myyntilaskutuksen työpanoksen, mutta ei palvelualueilla/yksiköissä tehtävää ostolaskujen käsittely- tai laskutustyötä. Luvut sisältävät TE-palveluiden osto- ja myyntilaskumäärät ja suoritekustannukset vuodesta 2025 alkaen. **) Ei sisällä sijaisvälityskeikkojen palkkalaskelmia, vuosi 2025 sisältää TE-palveluiden palkkalaskelmat ***) Luku sisältää TE-palveluiden henkilöstön vuodesta 2025 alkaen ****) Tehostettu tunnusautomaatio ja lisenssien seuranta on vähentänyt aktiivisten Windows-tunnusten määrää. Poistuvien henkilöiden lisenssit allokoidaan nopeammin uusille käyttäjille ja vastaavasti tunnukset poistetaan käytöstä aiempaa nopeammin. Sisältää TE-palveluiden tunnukset vuodesta 2025 alkaen.
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 €, alv 0
Toimittaja
Selite
Frontia Asianajotoimisto Oy BDO Oy
Toimeksiantoselvitys säätiöön liittyen Sote- ja pela-kiinteistöjen myynnin kirjanpito- ja verovaikutusten selvitys, erillistarkastus konserniyhtiöön Sisäisen tarkastuksen palvelut Järvenpään kasvuskenaariot Kaupallinen vaikuttajayhteistyö vaaliviestinnässä Arvonlisäverokäytäntöjen selvitys Arvostava kohtaaminen – tilaisuudet esihenkilöille Vakuutusmeklaripalkkiot ATEX-tarkastuskokonaisuus koulujen teknisen työn tiloihin (puutyötilat) ja osaan maalaustiloista, Kumppanuuden kehittäminen kaupungin osuus yhteishankinnasta (Masari Oy)
Keravan kaupunki Capful Oy Ltd PerforMission Oy Ab KPMG Oy Ab Mehiläinen Oy Söderberg & Partners Oy Mestaritoiminta Oy
122 210 36 950 32 964 24 084 11 500 10 910 7 347 6 664 6 621
Kapina Oy Taloustutkimus Oy Kiss Konsultointi Oy Seclion Oy Designer Always Yours Oy
Valokuvauspalvelut Järvenpään imagotutkimus Kuntastrategian itsearvioinnin tuki Turvallisuuskonsultointi Visit Tuusulanjärvi -brändäys
6 450 5 420 5 400 5 000 4 761
Atea Finland Oy
Tietosuoja-asiantuntijoiden työ
3 166
83
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Tilaomistus Tilivelvollinen toimielin: Kaupunginhallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kaupunginjohtaja, talousjohtaja, toimitilajohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Mestaritoiminta Oy:n kanssa tehdyn uuden palvelusopimuksen mukainen toiminta on alkanut vuoden 2025 alussa. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen palvelukuvaukset, vastuunjaot ja hinnoittelun 12/2024 ja 1/2025. Vuosi 2025 on mennyt pitkälti uusien toimintamallien käyttöönotossa. Sopimuksesta on raportoitu kaupunginhallitukselle kaksi kertaa vuoden aikana. Uuden hallintosäännön ja konsernipalvelujen toimintasäännön myötä myös toimitiloihin liittyvää päätösvaltaa täsmennettiin vuonna 2024. Uuden hallintosäännön mukaan kaikki toistaiseksi voimassa olevat tilavuokraukset tulee päättää kaupunginhallituksessa, minkä arvioidaan lisänneen hallinnollista työtä ja hidastaneet hieman toimintaa. Tilamuutokset ja rakentaminen Bulevardikorttelin käyttäjissä on tapahtunut muutoksia. TE-palvelut ja KELA aloittivat toimintansa Bulevardikorttelissa alkuvuoden aikana. Senaattikiinteistöt on vuokrannut kohteesta tiloja ja muutto ajoittui syksyyn. Mestaritoiminta Oy on muuttanut kohteesta pois kesän ja aikana ja tilassa toimii nyt Oikeuspalveluvirasto. Rakennus- ja purkuhankkeiden kaavaillussa etenemisessä tapahtui alkuvuonna muutoksia. Opkan tilaketjutus, johon liittyivät Haarajoen koulun muutostyöt, Närekadun päiväkodin siirto Kinnariin ja Kinnarin päiväkodin purku, keskeytettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 20.1. 2025. Pesäpuun päiväkoti purettiin keväällä 2025. Keskustan päiväkodin purku keskeytettiin kaupunginhallituksen päätöksellä 19.5.2025. Opkan tilaratkaisuihin, ml. mainitut päiväkodit, palataan palveluverkkotarkastelun yhteydessä. Mankalan koulun korjauksen 1. vaiheen oli TA2025 mukaan tarkoitus alkaa kesällä 2025, mutta tämä aikataulu ei toteutunut. KH päätti 19.5.2025, että Mankalan koulun peruskorjaushankkeesta edetään aiemmin kaavaillun 2-vaiheisen toteutuksen sijaan mallilla, jossa koko kohde peruskorjataan kerralla. Tämä mukainen hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa 2025. Näillä näkymin rakentaminen alkaa kesällä 2026 ja kestää vuoden 2027 loppuun. Mankalan koulun on tarkoitus hyödyntää väistössä mm. Vihtakadun koulua. Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2023 hankesuunnitelman Vihtakadun koulun peruskorjaamisesta ja muuttamisesta päiväkodiksi, mutta merkittävästi esitettyä alhaisemmalla budjetilla. Vihtakadun peruskorjauksen tarkemmassa suunnittelussa vuosina 2023-24 hankkeen kustannuksia ei ole saatu laskettua hankesuunnitelmassa esitetyn budjetin mukaiseksi. Kohteen on kaavailtu toimivat Mankalan koulun väistötilana ja sen jälkeen mahdollisesti myös muissa väistötilatarpeissa. Kohteen tulevaisuutta arvioidaan vuonna 2025 käynnistyvän palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Kartanon koulun peruskorjaamisesta tai korvaamisesta uudisrakennuksella on vuoden 2025 aikana valmisteltu selvitystä. Kaupunginhallitus päätti 19.5.2025, että vesivuodosta vahingoittunut Kartanon koulun teknisen työn siipi ennallistetaan. Ennallistamisesta vastaa vakuutusyhtiö. Purkutöiden aikana on löytynyt korjaustarpeita, joiden kuntoon saattaminen on kaupungin vastuulla. Selvitys ja teknisen työn rakennuksen tilanne käsiteltiin syksyllä kaupunginhallituksessa ja asia palautettiin takaisin valmisteluun tarkempia kuntotutkimuksia varten. JYKin 1. vaihe valmistui alkuvuodesta 2023 ja tilat otettiin täysimääräisesti käyttöön lukuvuoden 2023– 2024 käynnistyessä. Taloudellinen loppuselvitys on pidetty urakoitsijan kanssa kesällä 2023, mutta 84
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
urakan loppukustannuksista ja maksuvelvollisuuksista on ollut osapuolten kesken erimielisyyttä. Asia on saatu ratkaistua ja kaupunginhallitus hyväksyi sovinnon loppuvuonna. JYK Noppa –hankkeen rakennustyöt ovat alkaneet kesäkuussa 2025 ja kohteen on tarkoitus valmistua vuonna 2026. JYK Vanhan kansakoulunkadun rakennuksen korjaamista valmisteltiin vuoden aikana kaupunginhallituksen linjausten mukaan kevyen siirtävänä korjauksena. Loppuvuonna TA2026:n päätöksenteossa päätettiin laajemmasta korjauslaajuudesta ja valmistelussa tulee palata laajemman korjauksen valmisteluun. Myynnit ja vuokraukset Kaupunginhallitus päätti vanhojen osakehuoneistoissa sijaitsevien päiväkotitilojen myynnin käynnistämisestä vuonna 2023 ja tätä päätöstä tarkennettiin keväällä 2024, mm. kohteiden hintojen osalta. Myyntitoimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta. Nykyisessä taloustilanteessa huoneistojen myynnin arvioidaan olevan haasteellista. Kohteen kiinteistövälittäjän mukaan kohteiden myytävyys on hyvin heikko ja hintoja tulisi laskea merkittävästi, jotta myynti olisi mahdollistamista. Myös myyntitapaa on syytä tarkastella ja mahdollisesti muuttaa. Kunnan sote- ja pela-tilojen vuokraustoiminta tulee yhtiöittää vuoden 2025 loppuun mennessä. Yhtiöittämisen toteutusvaihtoehtoja selvitettiin 2024 ja asiaa esiteltiin Talousjaostossa elokuussa 2024. Vuonna 2025 on käyty neuvotteluita kohteiden mahdollisen ostajan, Keusoten kanssa. Kaupat eivät ole toteutuneet vuoden 2025 aikana johtuen Keusoten päätöksenteosta ja sen lainanottovaltuuksiin liittyvästä päätösprosessista. Neuvotteluita jatketaan ja pyritään tunnistamaan myös muita mahdollisia ostajatahoja, jotta myynnit saataisiin toteutumaan mahdollisimman nopeasti. Tilankäytön tehokkuutta edistävän tilavarausjärjestelmän käyttöönotto ja kulunhallinnan uudistuksessa oli henkilöresursointiin liittyviä haasteita, joka hidasti hankkeen toteutumista. Hanke on nyt valmistunut ja varausjärjestelmä otettu käyttöön keväällä 2025. Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen saralla on käynnissä tilahallinnan organisoitumisselvitys, tilahankeohjeiden sekä toimitilaohjelman laadinta. Tilahallinnan organisoitumisselvityksen kautta pyritään löytämään kaupungille parhaiten soveltuva tilahallinnan organisoitumismuoto. Selvitys on käsitelty kaupunginhallituksessa 12/2025 ja on päätetty käynnistää asian jatkovalmistelu. Hankeohjeiden kautta pyritään jäsentämään hankkeiden valmisteluvaiheita, niiden tehtäviä ja selkeyttämään vastuita. Tavoitteena on hankevalmistelun parempi eteneminen ja kustannusohjauksen parantaminen. Hankeohje on tarkoitus tuoda käsittelyyn vuonna 2026. Toimitilaohjelmalla selkeytetään tilahallinnan tavoitteita ja määritellään keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimitilaohjelma valmistelu on viivästynyt ja se tarkoitus tuoda käsittelyyn vuonna 2026.
85
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2025–26 ja niiden toteuma Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Kaupungin tilaomistukset perustuvat laadittavaan kiinteistöohjelmaan.
Tilatehokkuus paranee.
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Laadimme pitkän aikavälin kiinteistöohjelman, joka huomioi kaavoitustilanteen, kiinteistö- ja tilakokonaisuuden sekä palveluverkkosuunnitelmat. 2) Salkutamme kaupungin kiinteistöt hallinnan ja omistamisen ratkaisujen pohjaksi. 1) Tehostamme tilankäyttöä ja vähennämme tilamäärää palveluverkkosuunnitelmien mukaisesti, luovumme kahdesta päiväkodista sekä jatkamme tyhjien tilojen ja kiinteistöjen myyntiä. 2) Laadimme suunnitelman tyhjenevien tilojen jatkokäytölle ja myymiselle.
86
Toteumaennuste 2
3
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille
Päämäärä 1) Kiinteistöohjelma on valmisteilla, mutta se on viivästynyt. Sen T1 arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 aikana. 2) Salkutuksen periaatteet on tarkoitus luoda osana kiinteistöohjelmaa. Varsinainen salkutus tehdään kiinteistöohjelman ja opkan ja hyvon palveluverkkosuunnitelmien hyväksymisen jälkeen 2026, kun on linjattu, mitkä kohteet pysyvät kaupungin käytössä. 1) KH:n Haarajoki-päätöksen ja Keskustan päiväkodin purun T1 keskeytyksen vuoksi palveluverkon tiivistäminen ei ole edennyt suunnitellusti, eikä varhaiskasvatuksen ylikapasiteettia ole saatu vähennettyä tavoitellusti. 2025 luovuttiin vain Pesäpuun päiväkodista ja kohde purettiin. Osakkeiden myynti ei ole edennyt. Villa Cooper, Myllytie 13B ja Valtuustokatu 3 myytiin 2025. Tilojen käyttöä on lisäksi tiivistetty vuokraamalla Bulevardikorttelin tiloja TE-alueelle, Kelalle ja Oikeuspalveluvirastolle, Kirjastokatu 4 osakehuoneisto Tuusulan kunnan sairaalakoululle ja Vanhankylän kartano BC Cateringille. 2) Tyhjenevien tilojen jatkokäytön suunnitelmat voidaan laatia, kun opkan ja hyvon vuonna 2026 päivitettävien palveluverkkosuunnitelmien myötä tiedetään tyhjenevät kohteet.
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Tilaomistus 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 28 695 -1 684 27 011 0 0 0 -16 267 1 157 -15 110 12 428 -528 11 901
Poikkeama TP2025-MTA 27 378 367 4 4 -13 145 1 965 14 236 2 336
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 101,4 % 87,0 % 119,6 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Tilaomistuksen toimintakate toteutui yhteensä n. 2,3 M€ budjetoitua parempana. KOy Terveystalo päätti hyvittää kaupungille rahoitusvastikkeet kokonaisuudessaan ja osan hoitovastikkeista, jonka takia vuokrakuluihin kohdentuu n. 2 miljoonan euron hyvityserä. Mestaritoiminta Oy:n kanssa tehdyn palvelusopimuksen kustannustasoksi vahvistui loppuvuonna 2024 noin 320 t€ enemmän kuin mihin budjettivalmistelussa oli varauduttu. Vuosi 2025 oli poikkeuksellisen lämmin lukuun ottamatta touko-, kesä- ja elokuuta, joiden lämpötilat olivat hieman tavanomaista alempia. Lämpötilojen vaikutus näkyy sähkökustannuksissa, jotka alittuivat vuoden 2025 osalta reilu 200 t€. Lämmityskustannukset toteutuivat lähes budjetoidusti eikä hinnankorotuksen aiheuttama ylitysriski toteutunut. Toimintatuotot ylittävät budjetoidun. Vuoden aikana tuli uusia vuokralaisia Bulevardikortteliin ja Kirjastokadun osakkeeseen. Lisäksi Vanhankylän kartanon vuokrausta jatkettiin. Matkaviestintätukiasemien laskutukseen tuli mukaan kaksi uutta kohdetta, joista voitiin veloittaa kolmen vuoden ajalta takautuvasti puuttuvia laskutuksia. Bulevardikorttelin palvelutoriksi muutetun tilan muutostyövuokran veloitus TE-palveluilta ja muilta tilan käyttäjiltä lisäsi vuodelle 2025 yli 100 t€ tulon. Sisäisistä vuokrista jäi toteutumatta tyhjillään olevan JYK Kansakoulun osuus ja puretun Pesäpuun päiväkodin vuokraus, joiden osalta budjetit oikaistiin talousarviomuutoksella KV 8.12.2025 § 112. Aiemmin vuoden aikana toimintatuotoissa näkyneet vakuutuskorvaukset Kartanon teknisen työn tilasta ja Kristillisestä koulusta korjattiin tilinpäätösvaiheessa toimintakuluihin kattamaan vuonna 2025 aiheutuneet menot. Toimintatuottoihin jäi pieni erä, joka kattaa vuoden 2024 kuluja. Kirjaustavasta on annettu kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunto (lausunto 150).
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026-2028 Tilaomistukselle on kohdennettu vuodelle 2025 uutta pysyvää sopeutusvelvoitetta (49 t€ /vuosi). Sen saavuttaminen tulevina vuosina aiempien pysyvien sopeutusvaateiden lisäksi on epävarmaa. Tehostaminen ja huomattavien kustannussäästöjen saaminen on haasteellista ilman toimitilaverkon karsintaa ja tilaomistuksista luopumista. Palveluverkon tehostamistoimet ovat investointien karsinnan kautta hidastuneet. Lisäksi kaupunginhallituksen päätös keskeyttää palveluverkon tehostamishanke (ns. Haarajoki-Närekatu-Kinnari-ketjutus) sekä päätökset purettaviksi linjattujen kohteiden käytön jatkamisesta (Keskustan ja Kinnarin päiväkoti) hankaloittavat tavoitteiden saavuttamista. Mestaritoiminta Oy:n kanssa tehdystä uudesta palvelusopimuksesta ei ole syntynyt tavoiteltua säästöä. Sopimuksen myötä kustannustaso ei juuri muuttunut ja sopimuksesta muodostui vuodelle 2025 kustannuksiltaan talousarviovalmistelussa budjetoitua noin 0,3 M€ kalliimpi (3,2 vs. 2,9 M€). KH hyväksyi sopimuksen joulukuussa 2024 ja tammikuussa 2025. Sopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun ja jatkoa ajatellen tulee pyrkiä löytämään erilaisia keinoja tarvittavien palveluiden tehokkaampaan järjestämiseen ja tuottamiseen. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ja ylitysten kattaminen katsotaan haasteelliseksi tehtäväksi. Uuden valtuustokauden myötä tullaan tekemään uusi palveluverkkotarkastelu niin hyvinvoinnin kuin 87
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
opetuksen ja kasvatuksen tiloihin. Päivitetty palveluverkko tulee määrittämään mm. investointeja, niiden ajoitusta, mutta myös säästöpotentiaalin ylläpidettävistä ja luovuttavista toimitiloista. Riippumatta palveluverkkoratkaisuista säästöihin pyritään mm. laatimalla kaupungille tilaohjelma mm. kiinteistöjen ylläpidon ja luopumisten ohjaamiseksi sekä luomalla tilahankkeille hankeohjeet tilaprosessin ja -kustannusten paremmaksi hallitsemiseksi. Näiden oli tarkoitus valmistua vuoden 2025 aikana, mutta niiden valmistelu on viivästynyt ja ne valmistunevat vuoden 2026 alkupuolella. Positiivisena seikkana voidaan pitää TE-palveluiden ja KELA:n palveluiden sekä Oikeuspalveluviraston siirtymistä Bulevardikorttelin tiloihin 2025 vuoden aikana, josta tulee kaupungille tuottoja. Vuoden 2025 tilojen tehostamistavoitteet saavutettiin osittain. Poikkeuserät kuten Terveystalon vastikkeiden palautus, takautuva laskutus matkatukiasemista ja sähkökulujen alittuminen poikkeuksellisen lämpimän vuoden takia, toivat tilaomistukseen kulujen alituksia ja tuottojen lisäkertymää. Vuoden 2025 säästyneitä määrärahoja tultaneen esittämään siirrettäväksi tuleville vuosille toiminnan kehittämiseen.
Investoinnit Valtuustoon nähden sitova Tilaomistus 1000 € Irtaimistoinvestoinnit
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 -200 0 -200
TP 2025
Poikkeama TP2025-MTA -4 196
Toteuma-% MTA 2025 1,9 %
Yhteisöraportointi Tilaomistus vastaa tilojen omistukseen liittyvien asunto- ja kiinteistöosakeyhteisöjen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Mestaritoiminnan ja Terveystalon tavoitteiden raportointi on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 2. Toimitilajohtaja on valtuutettu osakehuoneistojen (ent. päiväkodit) osakkeiden myyntiin, mutta myyntejä ei vielä ole toteutunut. Kohteet eivät ole herättäneet lainkaan kiinnostusta, eikä niiden myynti pyydetyillä hinnoilla vaikuta todennäköiseltä. Katsotaan, että hintoja tulisi laskea, mikäli myyntiä halutaan jatkaa.
Arvio tulevasta kehityksestä Tilaomistuksessa on meneillään useita hankkeita, jotka tukevat kaupungin strategisia tavoitteita tilahallintaan, tilankäytön tehostamiseen ja talouteen liittyen. Näistä tärkeimpinä vuonna 2026 nähdään tilahallinnan uudelleenorganisoitumisen valmistelu ja palveluverkkoselvitystyö. Myös kiinteistöohjelman sekä tilahankkeiden läpivientiä käsittelevän hankeohjeen laadinta ovat keskeisiä. Kaupungin tilahallinnan kustannukset muodostuvat suurelta Mestaritoiminta Oy:n kanssa tehtävän yhteistyön perusteella. Vuonna 2015 Mestaritoiminta Oy ja kaupungin muodostaman kiinteistöallianssin sopimus on uudistettu ja kaupunginhallitus hyväksyi uuden palvelusopimuksen 6/2024. Mestaritoiminta Oy tuottaa kaupungille kiinteistöjohtamisen, ylläpidon ja rakennuttamisen palveluita. Palvelusopimus on määräaikainen ja loppuu vuoden 2026 lopussa. Asian tulevaisuuteen liittyen on laadittu tilahallinnan organisoitumisselvitys, jonka KH käsitteli 22.12.2025. KH antoi tuolloin toimintaohjeen edistää selitystä vaihtoehdolla, jossa kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen toiminnot otettaisiin kaupungille. Toteutuessaan järjestelyllä on mm. henkilöstö- ja kustannusvaikutuksia, ja ne tarkentuvat valmistelussa. Vuoden 2024 aloitettu kiinteistöohjelman laadinta saatiin käyntiin vuonna 2025, mutta se viivästyi ja on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoden 2026 aikana. Kiinteistöohjelman tarkoituksena on linjata kaupungin tilaomistajuutta, miten tiloja käytetään ja hallinnoidaan ym. Kiinteistöohjelman tarkoitus on osaltaan tukea kaupungin taloudellista kantokykyä sekä tilojen mahdollisimman korkean käyttöasteen 88
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
saavuttamista. Ohjelma on tarkoitus laatia yhteistyössä Kaupunkikehityksen ja muiden palvelualueiden kanssa. Rakennushankkeiden hankeohjeen laadinta on tarkoitus saada valmiiksi 2026. Ko. ohjeet osaltaan selkeyttävät uudis- ja peruskorjauskohteiden suunnittelua ja mitoitusta ja tehostavat suunnitteluprosesseja. Tilankäytön tehostamistavoitteet etenevät palveluverkkosuunnitelmia toteuttavien rakennushankkeiden kautta. Muutamien koulu- ja päiväkotiverkkoon liittyvien rakennusinvestointien vuosina 2024 ja 2025 tapahtuneet tilahankkeiden lykkäämiset ja purkamisten keskeytykset sekä valmistelun suunnanmuutokset ovat hidastavat ja haastavat asetettujen tilatehokkuustavoitteiden ja tilakustannussäästöjen saavuttamista. Palveluverkkojen päivitys on käynnissä ja työ on tarkoitus saada päätökseen kesään 2026 mennessä. Sen ratkaisuiden myötä toivotaan saatavan selkeys myös tilahankkeiden ja purkamisten toteuttamiseen. Tyhjät tilat aiheuttavat edelleen haastetta tilakustannusten hillitsemiselle. Tyhjillään tai tyhjenemässä olevia tiloja ovat mm. Seutulantalo, viisi osakehuoneistoa, JYK Kansakoulunkatu sekä muut hyvinvoinnin ja opetuksen palveluverkkopäätösten mukaan tyhjentyneet/tyhjenevät tilat. Sote-vuokraustoiminta tulee lainsäädännön mukaisesti yhtiöittää siirtymäajan puitteissa, eli vuoden 2025 loppuun mennessä. Kaupunki vuokraa tällä hetkellä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle seuraavia tiloja: JUST, Uudenmaantie 1, Myllytie 11, Pajalantie 35 osake ja kouluissa olevat terveydenhuollon ja oppilashuollon tilat. Näistä yhtiöittämisen piirissä on tulkittu olevan JUST ja Pehtoori, ja niiden myyntiä vuokralaiselle on valmisteltu vuonna 2025. Neuvottelut ovat kesken, mutta tässä vaiheessa arvioidaan Pehtoorin osalta kauppojen toteutuvan vuonna 2026, mutta JUST:lle tulee todennäköisesti etsiä toinen ostaja.
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut Suorite
TP 2023
TP 2024
TA 2025
TP 2025
Kaupungin oman toiminnan käytössä olevat tilat 31.12., htm2
116 413
123 148
119 358
118 026
Pitkäaikainen ulosvuokraus 31.12., htm2 *
22 955
19 757
19 911
20 223
Vapaat tilat 31.12., htm2
10 532
14 137
5 558
10 868
Sisäilmaongelmien vuoksi käytöstä poistetut tilaneliöt, bruttom2 **
7 549
1 550
1 230
1 550
Sisäinen ylläpitovuokra, €/htm2/kk
6,18
6,00
6,14
6,15
josta Mestaritoiminnan laskutuksen osuus, €/htm2/kk
2,04
1,96
2,03
1,87
josta ulkoisten vuokrakulujen osuus, €/htm2/kk
1,73
1,46
1,63
1,61
Tilaraportoinnissa käytetään neliötietona huoneistoalaa (htm2), joka kuvaa parhaiten käytössä olevan tilan alaa. * Keväällä 2024 vuokrakohteista poistui mm. paloasema. ** Vuoden 2024 pudotus sisäilmakohteissa johtuu JYK Urheilukatu (7–9) purusta.
89
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 €, alv 0
Toimittaja
Selite
Mestaritoiminta Oy
Selvityksiin ja tutkimuksiin liittyvät kustannukset, valvonta, konsultointi ja erityisasiantuntijatyöt (sisäilmatutkimukset/pienet korjaukset, PTSsuunnittelukulut, energiatehokkuuskulut ja muita investointeihin kuulumattomia töitä)
78 494
Ei sisällä investointeihin liittyviä töitä Trellum Consulting Oy
Rakennusten arvojen ja korjausvelan määritys
21 600
FCG Finnish Consulting Group Oy
Järvenpään tilahallinnan organisoitumisselvitys
19 000
Arkkitehtitoimisto Meri Oy
Arkkitehtisuunnittelu kohteeseen Kartanon koulun teknisen työn tila
11 847
Sweco Finland Oy
Rakennesuunnittelu ja rakennusterveysasiantuntijan palvelut kohteeseen Kartanon koulun teknisen työn tila
11 667
Corrector Oy
Rakennuttajakonsultin palvelut kohteeseen Kartanon koulun teknisen työn tila
10 634
Colliers Finland Oy
Markkina-arvon selvitykset
9 500
Granlund Oy
Ylläpitokustannusten kategorisointi, vertailu verrokkikuntiin ja raportointisovelluksen julkaisu
7 000
Energy Plus Engineering Oy
Jäähallin energia-analyysi sekä kylmäkoneistojen veronpalautuksen haun selvitys
5 189
Conmer Oy
Kiinteistöohjelman laadinta
4 751
KTI Kiinteistötieto Oy
Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut
4 550
Tapva Oy
LVI-konsultointi, -suunnittelu ja kustannuslaskenta kohteeseen Kartanon koulun teknisen työn tila
3 604
90
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue Tilivelvollinen toimielin: Opetus- ja kasvatuslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: Palvelualuejohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, opetusjohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Palvelualueen yhteiset toiminnot: Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen johdon muodostavat palvelualuejohtaja, varhaiskasvatuksen ja opetuksen avainaluejohtajat sekä palvelualueen yhteiset toiminnot. Palvelualuejohtajana toimi viransijaisena 1.4.2025 alkaen hyvinvoinnin palvelualueen johtaja oman työnsä ohella. Palvelualueen yhteiset toiminnot kehittävät tiedolla johtamista, digitalisaatiota, palveluverkkoa, oppimisympäristöjä sekä toiminnallisia tilaprosesseja. Lisäksi yhteisiin toimintoihin kuuluu kasvun ja oppimisen tuen päällikön alaisuudessa toimiva kasvun ja oppimisen tuen yksikkö, joka vastaa kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä maahanmuuttajaopetuksen koordinoinnista ja kehittämisestä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta. Palvelualueen johto ja yhteiset toiminnot tukevat yksiköiden strategian mukaista johtamista, toimintaa ja kehittämistä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kasvun ja oppimisen tuen päällikkö vastaa yhdessä avainaluejohtajien kanssa palvelualueelle vastuutettujen tavoitteiden toteuttamisesta ja toimenpiteistä. Tiedolla johtamisessa tehtiin järjestelyjä vuoden aikana niin, että palveluverkon, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen mahdollistui henkilövaihdoksista huolimatta. Pedagoginen tilakehittämispäällikkö vastasi oppimisympäristöjen kehittämisestä ja toiminnallisten suunnitteluohjeiden toimeenpanosta. Strategisista tavoitteista on keskitytty erityisesti lasten ja nuorten ajoissa auttamiseen sekä oikeaaikaisen ja erityisesti varhaisen tuen vahvistamiseen. Käytännössä nämä ovat tarkoittaneet mm. oppimisen tuen lakiuudistuksen valmistelua, esihenkilöiden ja henkilöstön osaamisen vahvistamista sekä verkostotyön tiivistämistä erityisesti hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi työkykyjohtamiseen on panostettu mm. kehittämällä valmentavaa johtamista, rakentamalla yhteisöohjautuvaa toimintakulttuuria sekä opettamalla hyvinvointitaitoja. Talouden ja toiminnan johtamista kehitettiin rakentamalla säännöllistä seurantaa ja raportointia taloushallinnon kanssa ja viemällä yhdessä sovittuja toimenpiteitä käytäntöön. Tiedolla johtaminen on edennyt systemaattisena työnä yhdessä tieto- ja taloushallinnon kanssa. Palvelualueen talouden johtamisen näkökulmasta palveluiden kustannusten tarkempi seuranta vaatii kirjaussuunnitelman muuttamista ja uusien laskentatunnisteiden avaamista. Vuoden aikana ei saatu toteutettua teknistä toteutusta, mutta se valmistuu vuoden 2026 alkupuolella tietohallinnon toimesta. Digiohjelma sekä varhaiskasvatukseen että opetukseen saatiin päätöksentekoon ja sitä lähdettiin toteuttamaan. Myös toiminnalliset tilasuunnitteluohjeet valmistuivat usean vuoden valmistelun jälkeen. Resurssiviisauden tiekarttaa toteutettiin mm. kalusteiden kunnostamisella ja kierrätyksellä. Vuoden 2021 tehdyn palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ei ole pystytty etenemään ja tästä johtuen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa on tiloissa suunniteltua enemmän väljyyttä. Kunnallisen varhaiskasvatuksen väljyys aiheuttaa haasteita yksityisen varhaiskasvatuksen toimintaedellytyksille erityisesti uuden 150-paikkaisen Peikkometsän aloituksen osalta 8/2025. Perusopetuksessa laskennallinen kapasiteetti on tähän saakka riittänyt, mutta huolta on yläkouluikäisten opetustilojen kapasiteetin riittävyydestä lähivuosina sekä erityisesti vaativan tuen tilojen riittävyydestä koskien sekä opetusta että aamu- ja iltapäivätoimintaa. Uutta palveluverkkosuunnitelmatyötä lähdettiin työstämään syksyn aikana. 91
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Varhaiskasvatuspalvelut Lasten kokonaismäärä kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluissa oli 31.12.2025 yhteensä 2 222 lasta, mikä oli 38 lasta vähemmän kuin 31.12.2024. Lapsimäärän lasku tapahtui kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa lapsimäärä puolestaan kasvoi 38 lapsella. Prosentuaalisesti kunnallisen varhaiskasvatuksen lapsimäärä laski 4,3 %. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaiden lasten määrä laski vuoden 2025 aikana. 31.12.2025 alle 3-vuotiaita lapsia oli 49 vähemmän kuin 31.12.2024. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa alle 3vuotiaiden määrä oli vuoden 2025 alkupuoliskon ajan pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta kasvoi syksyn aikana edellisvuotta suuremmaksi. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste kasvoi alle 3-vuotiailla vuosina 2022–2024, mutta vuonna 2025 osallistumisasteen kasvu pysähtyi. Vuonna 2024 alle 3-vuotiaiden osallistumisaste oli 51,2 % ja vuonna 2025 osallistumisaste oli 51,3 %. 3–5-vuotiaiden osallistumisaste kasvoi vuosina 2022–2023, mutta vuosina 2024 ja 2025 osallistumisaste laski. Vuonna 2024 3–5-vuotiaiden osallistumisaste oli 95,7 % ja vuonna 2025 osallistumisaste oli 95,0 %. Esiopetusikäisten lasten osallistumisaste pysyi 100 %:ssa. Varhaiskasvatuslain mukaisesti tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 2/3 korkeakoulutettujen osuudeksi. Vuoden aikana tavoitteen mukaisia toimenpiteitä oli mm. korkeakouluyhteistyön rakentaminen korkeakoulututkintojen suorittamiseksi työn ohessa, rekrytointimarkkinointiin panostaminen erityisesti sosiaalisessa mediassa, uusien varhaiskasvatuksen opettajien mentorointimallin jatkaminen sekä yhteisöohjautuvan ja valmentavan johtamiskulttuurin vahvistaminen. Lisäksi osallistuimme valtakunnan suurimpaan opetus- ja kasvatusalan tapahtumaan Educa-messuilla, josta saimme positiivista palautetta messukävijöiltä. Järvenpään varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyyskysely muutettiin syksyllä 2025 jatkuvaksi kyselyksi. Syksyllä vastasi kyselyyn noin 300 kunnallisen varhaiskasvatuksen huoltajaa. Varhaiskasvatuksen laadun arviointia toteutettiin systemaattisesti asiakaskyselyn lisäksi kolme kertaa vuodessa henkilöstön itsearviointien perusteella. Toimintakauden 2025–2026 väliarviointi osoitti, että huoltajien ja kasvattajien näkemykset varhaiskasvatuksen laadusta olivat varsin yhteneväiset. Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen laatu koettiin yhteneväisesti niin henkilöstön kuin huoltajien näkökulmasta. Palveluverkon osalta ei varhaiskasvatuksessa ollut muutoksia, vaikka voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti niin olisi pitänyt tapahtua. Palveluverkkokokonaisuuden suunnittelu käynnistyi tavoitteena viedä päätäntään keväällä 2026. Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyjohtamista edistettiin strategian mukaisesti yhdessä HR:n kanssa ja tulokset näkyivät mm. sairauspoissaolojen vähentymisenä varhaiskasvatuksessa verrattuna vuoteen 2024. Lisäksi tasa-arvohanke jatkui, ja jatkuu edelleen vuonna 2026. Opetuspalvelut Vuoden aikana perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa näkyi edelleen vahvasti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin väheneminen. Erityisesti pienten oppilaiden käyttäytymisen pulmat, levottomuus ja rajattomuus näkyivät koulujen arjessa. Kouluajan ulkopuolinen levottomuus näkyi erityisesti Kartanon koululla, jonne suuret joukot nuoria kokoontuivat syksyllä 2025 aiheuttaen vaaratilanteita sekä läsnäolijoille että kiinteistöille. Lukiokoulutuksessa ahdistuneisuus ja mielenterveyden haasteet näkyivät edelleen samoin tulevaisuuden luomat paineet. Haasteisiin etsittiin ratkaisuja yhteistyöllä, toimintoja kehittämällä, kouluttautumalla tunnistamaan tuen tarpeita ja muotoja sekä vahvistamalla toimintamalleja, kuten kiusaamiseen ja poissaoloihin puuttumisen malleja. Positiivisen pedagogiikan keinoin pyrittiin luomaan vahvaa uskoa hyvään tulevaisuuteen. Palvelualueella on myös lähdetty luomaan sisäistä osaamista hyödyntäviä kouluttajapankkeja, jotka järjestävät koulutuksia useammasta teemasta. Yhteistyössä Tuusulan, 92
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keravan ja Hyvinkään kanssa aloitimme Reilusti Yhdessä- Turvaa toisista hankkeen, joka paneutuu tarkemmin siihen, miten voisimme ennalta ehkäistä kiusaamista ja vahvistaa sitoutumista kouluyhteisöön. Kerava toimii vastuukuntana. Suomen harrastamisen mallin myötä (Jäke harrastaa), järvenpääläisille lapsille ja nuorille oli tarjolla ilmaisia harrastusmahdollisuuksia enemmän kuin koskaan. Tämä tutkitusti osaltaan ennalta ehkäisee syrjäytymistä ja yksin jäämistä. Keväällä kerhoja järjestettiin 43 ja osallistujia oli noin 550. Syksyn kerhoja oli 51 ja osallistujia noin 560. Esi-opetuksesta lukiokoulutukseen toteutettiin oppimisen tuen uudistuksen ensimmäistä vaihetta, joka lakimuutoksen kautta astui voimaan 1.8.2025. Uudistuksen suurin muutos oli kolmiportaisen tuen poistuminen. Uuden lain mukaan tukea annetaan edelleen heti tuen tarpeen ilmaantuessa, ensin ryhmäkohtaisesti ja sen jälkeen tarvittaessa yksilökohtaisesti. Lukuvuosi 2025-2026 on siirtymävuosi, jonka aikana arvioidaan tuen riittävyyttä ja oikea-aikaisuutta. Oppilaiden tuen päätökset uudistetaan lomakeuudistuksen jälkeen keväästä 2026 alkaen. Muutoin opetuksen osalta keskityttiin vahvasti perustaitojen, kuten lukemisen vahvistamiseen sekä hyvinvointitaitoihin, painottaen erityisesti mielenterveystaitoja. Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen hankerahoitus saatiin vuosille 2024-2027. Tällä Tassu-rahalla on palkattu opettajat Koivusaareen, Kartanoon ja Saunakallioon. Lisäksi rahoitusta käytettiin syksyyn 2025 saakka konsultoivan erityisopettajan palkkaamiseen ja tuki laajennettiin myös varhaiskasvatukseen. Järvenpään Yhteiskouluun perustettiin syksyllä toiminta-alueittaan opiskelevien oppilaiden ryhmä ja toinen vaativan tuen ryhmä jouduttiin perustamaan joulukuun alusta. Elokuussa aloitti niin ikään uusi tuen ryhmä eli hoidollispedagoginen yläkoulun luokka. Tämä Hope-luokka on toteutettu yhteistyössä Tuusulan kanssa ja se sijaitsee hallinnollisesti Kalliomaan sairaalakoulun alaisuudessa. Perusopetuksen oppilasmäärä on edelleen laskussa. Kokonaisoppilasmäärä keväällä oli 4 599, eli 62 oppilasta edelliskevättä pienempi. Keväällä oli 5 valmistavan opetuksen ryhmää ja lisäksi osa oppilaista opiskeli inklusiivisessä valmistavassa opetuksessa. Lukuvuoden 2024–2025 päättyessä perusopetuksessa oli 4 539 oppilasta, mikä on 56 oppilasta vähemmän kuin edellisvuoden päättyessä. Valmistavassa opetuksessa opiskeli 60 oppilasta, mikä on 6 oppilasta vähemmän kuin keväällä 2024. Kokonaisoppilasmäärä syksyllä oli 4 484 oppilasta. Syksyn tilastopäivänä oli perusopetuksessa 4 453 oppilasta, edelliseen syksyyn (4 522) verrattuna 69 oppilasta vähemmän. Valmistavassa opetuksessa opiskeli 31 oppilasta. Oppilasmäärässä vähenemistä tapahtui alakoulujen osalta, yläkoulujen oppilasmäärä pysyi ennallaan. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä lähes puolittui. Vuoden 2025 kokonaisoppilasmäärän keskiarvo (kevät/syksy) oli kuitenkin 39 oppilasta suurempi kuin talousarviossa ennakoitu oppilasmäärä (4 503). Palveluverkon rakennushankkeista Järvenpään Yhteiskoulun 2. vaiheen Nopan rakentaminen aloitettiin ja sen odotetaan valmistuvan syksyksi 2026. Järvenpään Yhteiskoulun seuraavan vaiheen eli JYK3 osalta odotetaan edelleen päätöksiä. Haarajoen koulun muutostyöt ovat pysähtyneet ja Kartanon yläkouluhankkeesta ei vielä tehty päätöksiä. Mankalan koulun peruskorjaus alkaa syksyllä 2026 ja siihen liittyvät suunnittelutyöt sekä väistöjen valmistelut käynnistettiin jo keväällä 2025. Perheiden tueksi tarvitaan oikea-aikaisia tukipalveluita. Kouluilla, yhteistyössä nuorisotyön ja perhetalo Joutsikin kanssa, rakennettiin lapsille ja perheille lisää tukitoimia. Ilkivallasta ja huonosta käytöksestä raportoitiin koteihin entistä herkemmin ja yhdessä jatkettiin panostamista varhaiseen puuttumiseen mm. puheeksi ottava kunta hankkeen ja positiivisen pedagogiikan oppien avulla. Vuoden alusta saimme määrärahat kahden kouluvalmentajan palkkaamiseen. Nyt jokaisessa neljässä yläkouluopetusta antavassa koulussa on opetukseen sitomaton kouluvalmentajan resurssi, jotka edistävät oppilaiden hyvinvointia, kiinnittymistä kouluun ja yhteisöllisyyttä ilman pedagogista vastuuta. Syksystä alkaen perustettiin hoidollispedagoginen luokka yläkoulun oppilaille yhteistyössä Tuusulan 93
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
kunnan kanssa. Luokka toimii hallinnollisesti Kalliomaan sairaalakoulun alaisuudessa. Alakouluikäisten kuntouttavien luokkien (3 kpl) toimintaa jatkettiin ja hyvinvointialueen lopetettua psykiatristen sairaanhoitajien tuen tarjoamisen luokkiin, jatkettiin tuen antamista samoilla työntekijöillä, mutta tehtävänimikkeet ja työnkuvat muutettiin kuntouttavan opetuksen kouluvalmentajiksi. Perusopetuksessa suoritetaan arviointi- ja palautekysely vuorovuosina oppilaille ja huoltajille. Huoltajakysely toteutettiin 10.3-14.4.2025 Wilma-järjestelmän kautta kaikille 1–9luokkalaisten oppilaiden huoltajille. Kyselyyn osallistui 970 huoltajaa, joka oli 91 huoltajaa vähemmän kuin vuonna 2023. Kyselyyn osallistui huoltajia kaikilta vuosiluokilta ja kaikista kouluista. Eniten vastauksia saatiin vuosiluokkien 1 ja 5 huoltajilta. Kyselyssä koulunkäynnin mielekkyys oli hiukan parantunut (89 %). Tyytyväisyys opetukseen säilyi samana (3,9/5). Oppimisen tukea koettiin saavan enemmän kuin aiemmin (3,8/5). Oppimisympäristöön liittyvissä asioissa koettiin laskua edelliseen kyselyyn verrattuna. Koulukiusaamiseen puuttuminen 2,8/5, Koulussa kohdellaan oppilaita tasaarvoisesti 3/5, Kouluruoka on terveellistä ja maittavaa 2,6/5. Lisäksi kyselyssä kysyttiin arviointikeskustelusta, harrastamisesta ja iltapäivätoiminnasta sekä lasten ja nuorten palveluista. Arviointikeskustelut koettiin edelleen hyödyllisiksi. Lasten ja nuorten palveluiden koettiin parantuneen lähes kaikissa palveluissa. Iltapäivätoiminnan tulokset olivat nousseet kaikissa kysymyksissä. Maksuttomien harrastusten tietoisuus oli tavoittanut perheet hyvin ja 9% näistä lapsista oli sellaisia, joilla ei ollut harrastusta aiemmin. Järvenpään lukiossa keskimääräinen opiskelijamäärä (20.1/20.9) oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2025 keskimäärin tutkinto-opiskelijoita nuorten lukiokoulutuksessa oli 975 opiskelijaa ja aikuisten lukiokoulutuksessa 72 opiskelijaa. Aikuisten lukiokoulutuksessa oli lisäksi yhdistelmäopiskelijoita ammattiopistoista ja ylioppilastutkintoon tähtääviä opiskelijoita, jotka kirjataan aineopiskelijarahoitukseen. Lukion opiskelijaksi otettavien määrää on kasvatettu nuorten lukiokoulutuksessa vuodesta 2019 alkaen kymmenellä opiskelijalla, mikä on nostanut keskimääräistä opiskelijamäärää noin 30 opiskelijalla ilman, että opetusresursseja on lisätty. Matemaattisluonnontieteellisen erityistehtävän toteuttamiseen Järvenpään kaupunki saa erillisen valtionosuuden, jonka määrä vahvistetaan vuosittain. Vuonna 2025 määrä oli 82 164,00 €. Lukiosta valmistuneiden määrät: 1) Kevät: 258 ylioppilasta, joista nuorten lukiokoulutuksesta 217 ja aikuisten lukiokoulutuksesta 41 ja 2) Syksy: 97 ylioppilasta, joista nuorten lukiokoulutuksesta 80 ja aikuisten lukiokoulutuksesta 17 ylioppilasta eli vuonna 2025 yhteensä 355 valmistunutta, mikä on 15 enemmän kuin edellisenä vuonna. 1.8.2025 astuivat voimaan uudet oppimisen tuen valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka koskevat sekä aikuisten että nuorten lukiokoulutusta. Säädösten perusteella opiskelijalla on oikeus tarvittaessa saada erityisopettajan antamaa opetusta ja tukea sekä oppiainekohtaista tukiopetusta. Jotta em. velvoitteisiin pystyttiin vastaamaan, lukiolle palkattiin vakituisesti 1.8.2025 alkaen kaksi erityisopettaja lisää ja resursseja on varattu ainekohtaiseen tukiopetukseen. Järvenpään lukio jatkoi edelleen yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Lukiossa aloittaa vuosittain noin 30 uutta ammattiopiston opiskelijaa, jotka valitsevat lukio-opintoja suorittaakseen ylioppilastutkinnon. Vuoden aikana ammattiopistojen opiskelijat suorittivat 1 135 opintopistettä, joista ammattiopistoilta laskutettiin sopimuksen mukaisesti 79 450 €. Ammattiopiston opiskelijoiden opintojen suoritusmäärä vastaa reilun 20 päätoimisen lukio-opiskelijan suorituksia. Järvenpään lukiolle on myönnetty kansainvälisen toiminnan Erasmus + akkreditointi vuoteen 2027 asti. Erasmus+ hankerahoituksella jatkettiin monipuolista kansainvälistä toimintaa.
94
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2025–26 ja niiden toteuma Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Ketteriä palvelurakenteita ja prosesseja vahvistetaan oikea-aikaisen tuen mahdollistamiseksi. Lasten varhaista tukea edistetään kouluttamalla henkilöstöä ja rekrytoimalla kelpoisia työntekijöitä.
Varhaisen tuen osaamista ja ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan opetuksen ja kasvatuksen palveluissa. Tuen tarpeen alkuvaiheessa yleisellä tuella pystytään vastaamaan laajasti ja oikeaaikaisesti tuen tarpeisiin.
Työssä on aiempaa terveellisempää ja turvallisempaa Kaupungin toiminnasta tuotettua tietoa hyödynnetään johtamisen ja arjen ratkaisujen pohjana
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025
Toteumaennuste Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille Uudistamme oppimisen tuen lakiuudistuksen 1 Olemme edenneet suunnitelman mukaiset prosessit ja rakenteet sekä otamme mukaisesti. Lukuvuosi 2025-2026 on käyttöön Järvenpään materiaalit arkityöhön. siirtymäaikaa ja prosessit selkiytyvät käytännön kokemusten myötä. 1) Vahvistamme koulutuksen ja vertaisoppimisen 1 1) Olemme vahvistaneet esihenkilöiden keinoin esihenkilöiden osaamista ja roolia resurssien osaamista resurssien johtamisessa johtamisessa. koulutuksellisesti. 2) Vahvistamme henkilöstön dialogi- ja 2) Olemme ottaneet puheeksi ottavan verkostoyhteistyön sekä puheeksi ottamisen taitoja. menetelmän käyttöön ja järjestäneet 3) Kehitämme rekrytointia varmistaaksemme dialogi- ja verkostotyön koulutuksia. kelpoisen henkilöstön saannin. 3) Olemme panostaneet rekrytointiin. Toimista huolimatta erityisopetukseen on rekrytointi ollut haastavaa kelpoisten osalta. 1) Kehitämme ja toimeenpanemme oppimisen tuen 1 1) Olemme edenneet suunnitelman lakiuudistuksen mukaisia ryhmäkohtaisen ja mukaisesti oppimisen tuen lakiuudistuksen oppilaskohtaisen tuen muotoja. toimenpiteissä. Lukuvuosi 2025-2026 on 2) Perehdytämme varhaiskasvatuksen henkilöstön siirtymäaikaa ja prosessit selkiytyvät Menetelmiä tuen toteutukseen ja arviointiin käytännön kokemusten myötä. dokumentin käyttöön. 2) Olemme perehdyttäneet varhaiskasvatuksen henkilöstön Menetelmiä tuen toteutukseen ja arviointiin dokumentin käyttöön. Vahvistamme työkykyjohtamista toimimalla 1 Olemme vahvistaneet työkykyjohtamista erityisesti yhteisöohjautuvuuden ja valmentavan koulutuksin. johtajuuden keinoin. Kehitämme kustannuslaskentaa, jotta todennettu 2 Olemme kehittäneet tiedolla johtamista, palvelutarve on perusteena talousarviolle ja mutta kaikki tieto ei vielä ole vertailtavassa palvelutuotannon suunnittelulle. Lapsi- ja muodossa. Tekninen toteutus toteutuu oppilaskohtaiset hinnat ovat ajantasaisia ja alkuvuoden 2026 aikana. käytettävissä.
95
Päämäärä J3
J3
J3
H1
P1
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 6 766 -130 6 636 101 0 101 -87 605 -3 332 -90 937 -80 738 -3 462 -84 200
Poikkeama TP2025-MTA 5 747 -889 44 -57 -89 279 1 658 -83 488 712
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 86,6 % 43,6 % 98,2 % 99,2 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen toimintakate alitti muutetun talousarvion. Palvelualueelle tehtiin vuoden aikana neljä talousarviomuutosta: -
31.3.2025 oppimisen tuen uudistus ja kuntouttavat sairaanhoitajat 467 500 euroa 26.5.2025 TYHY rahan siirto palvelualueille 47 000 euroa 15.9.2025 toiminta-alueittain opiskelevien luokan perustaminen 1.8.2025 alkaen 105 000 euroa 8.12.2025 vuoden 2025 tilinpäätöksen ennustetun ylityksen kattaminen vuosien 2027-2028 määrärahoista 2,5 miljoonaa euroa
Talousarviomuutoksista 2,072 miljoonaa euroa kohdennettiin opetuksen avainalueelle niin, että 2,005 miljoonaa euroa kohdistettiin perusopetukseen ja 61 tuhatta euroa lukiokoulutukseen. Varhaiskasvatukseen talousarviomuutoksista kohdennettiin miljoona euroa kattamaan yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin kasvaneita kustannuksia. Esikuntaan TA-muutoksista kirjattiin 47 tuhatta euroa. Palvelualueen toimintatuotot alittivat muutetun talousarvion. Toimintatuotoissa myyntituottojen osuus kasvoi selvästi, kun kotikuntakorvaustulot siirrettiin vuoden 2025 alusta kotikuntakorvausten sitovuustasolta opetuksen ja kasvatuksen sitovuustasolle. Myös muut toimintatuotot kasvoivat selvästi vuoteen 2024 verrattuna. Muiden toimintatuottojen kasvu oli seurausta vuoden alusta voimaan tulleista tilojen vuokrien korotuksesta sekä alle 18-vuotiaiden harrastustoiminnan maksuttomuudesta luopumisesta. Nämä kasvattivat merkittävästi palvelualueen vuokratuottojen määrää verrattuna vuoteen 2024. Maksutuottojen toteuma oli hieman alle suunnitellun. Toimintakulut alittivat muutetun talousarvion selvästi. Toimintakuluista suurin osa oli henkilöstökuluja, jotka kattoivat noin 59,4 % kaikista palvelualueen toimintakuluista. Seuraavaksi suurimmat kuluerät olivat palvelujen ostot noin 22,6 % sekä muut toimintakulut noin 14,6 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä avustukset kattoivat yhteensä noin 3,5 % kaikista toimintakuluista. Sisäisten erien osuus palvelualueen kustannuksista oli noin 17,6 %. Sisäisten erien kustannukset kohdistuvat palvelujen ostoihin sekä muihin toimintakuluihin. Palvelualueen toimintakulut pysyivät lähes vuoden 2024 tasossa. Henkilöstökulut kasvoivat hieman palkankorotusten vaikutuksesta, mutta muiden kulujen osalta kustannukset alenivat kautta linjan. Suurin pudotus tuli muissa toimintakuluissa sisäisten vuokrien ollessa selkeästi vuotta 2024 alhaisemmat. Palvelujen ostojen sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta kustannukset tulivat jonkin verran alaspäin, kun taas avustusten kokonaisuus oli lähes sama kuin 2024. Palvelutarpeessa on ollut nähtävissä selkeä muutos varhaiskasvatuksessa, jossa yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on ollut selvässä kasvussa. Lisäksi yksityisessä varhaiskasvatuksessa on näkynyt alle 3-vuotiaiden osuuden kasvu. Molemmat tekijät kasvattavat yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelikustannuksia, jotka tulisi ensisijaisesti kattaa karsimalla omasta palvelutuotannosta. Varhaiskasvatuksen kokonaislapsimäärä ei ole merkittävästi muuttunut, joten oman palvelutuotannon lapsimäärä on pudonnut, kun yksityisen palvelutarve on kasvanut. 96
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Opetuspalveluissa palvelutarpeen muutosta on ollut havaittavissa ennen kaikkea toiminta-alueittain opiskelevien määrän kasvuna ja lisäryhmien tarpeena.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–28 Nelivuotinen nettositovuus tarkoittaa, että yksittäisen vuoden talousarviomäärärahan ylittyminen tulee kattaa seuraavien vuosien määrärahasta ja vastaavasti yksittäisen vuoden talousarviomäärärahan alittuminen voidaan käyttää seuraavina vuosina. Määrärahojen käytön alittuessa kehyksestä vastaavan toimielimen tulee tehdä esitys menneen talousarviovuoden määrärahan siirrosta kyseisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua, viimeistään huhtikuun loppuun mennessä, jos se haluaa määrärahan käyttöönsä ohjelmakauden seuraaville vuosille. Vastaavasti tilanteessa, jossa vastuutoimielin havaitsee tilivuoden määrärahansa riittämättömäksi, sen tulee tehdä esitys siitä, kuinka ylitys katetaan pienentämällä tulevien vuosien määrärahoja. Esitys tehdään osavuosiraportin yhteydessä, viimeistään vuoden viimeiseen valtuuston kokoukseen. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen muutettu talousarvio alittui 712 000 euroa vuonna 2025. Alittunutta määrärahaa tullaan esittämään siirrettäväksi vuosille 2027-2028 vähentämään näille vuosille, aiemmista talousarvio ylityksistä, syntynyttä säästövelvoitetta. Tarkempi kohdennus tuodaan lautakunnan päätettäväksi huhtikuussa.
Investoinnit Valtuustoon nähden sitova Opetus ja kasvatuksen palvelualue 1000 € Irtaimistoinvestoinnit
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 -170 -74 -244
Poikkeama TP2025-MTA -125 119
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 51,4 %
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen irtaimistoinvestointeja toteutui 125 tuhatta euroa. Pääosa investoinneista kohdistui opetuksen toimitilojen ja oppimisympäristöjen kalustamiseen sekä lukion Areenan esitysvalaistuksen uusimiseen. Käyttämättä jääneet määrärahat olivat siirtyneiden investointihankkeiden ensikertaiseen kalustamiseen varattuja määrärahoja.
Yhteisöraportointi Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue vastaa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja muiden opetuksen ja kasvatuksen palveluihin liittyvien yhteisöjen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Palvelualueella tehdään jatkuvaa kehitystyötä toisen asteen oppilaitosten Keudan, Spesian ja Stepkoulutuksen kanssa etenkin oppivelvollisten oppilaiden osalta. Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen valmistelut aloitettiin jo syksyllä 2020 ja keväällä 2025 jo viides laajennetun oppivelvollisuuden ikäryhmä jatkoi opintojaan toisella asteella maksuttomasti. Oppivelvollisten, toisella asteella opiskelevien nuorten opinnoissa pysymistä ja oppimisen tukemista toivotaan jatkossa seurattavan ja toteutettavan erityisen tarkasti toisen asteen oppilaitosten osalta. Oppivelvollisuuden seurannasta ja toteutumisesta kaikkien järvenpääläisten toisen asteen opiskelijoiden osalta vastaa opintovalmentaja, joka myös valmistelee opiskelupaikkojen osoittamispäätökset opetusjohtajan päätettäväksi. Opiskelijahaun ulkopuolisia osoittamispäätöksiä tehtiin vuoden aikana 6 kappaletta ja oppivelvollisuuden määräaikaisia keskeyttämisiä 14 (lukio 7, perusopetus 6 ja muu toinen aste 1). Vuoden aikana päivitettiin Keudan perussopimus ja aloitettiin kuntien ja Keudan strategisen kumppanuussopimuksen valmistelut. Kumppanuussopimukseen tullaan lisäämään tavoitteeksi mm. laadukkaiden ja vaikuttavien koulutuspolkujen vahvistaminen, yhteisillä toimenpiteillä alueen työllisyysasteen nostaminen, alueen elinvoiman vahvistaminen osaavan työvoiman kautta sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen erityisesti nuorille ja vieraskielisille. Ammattiopintojen harjoittelijoita toisen asteen oppilaitoksista on erityisesti varhaiskasvatuksessa ja jossain määrin myös perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksen yhteistyötä usean eri korkeakoulun kanssa 97
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
on tiivistetty ja kehitetty korkeakoulututkintojen mahdollistamiseksi työn ohessa. Tavoitteena on varhaiskasvatuslain 2030 tavoitteen mukaisesti saavuttaa 2/3 korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen työntekijöitä hoito- ja kasvatushenkilöstöstä. Yhteistä työtä hyvinvointialueen kanssa on jatkettu kuluvan vuoden aikana mm. lastensuojelun, maahanmuuttajien tukemisen ja opiskeluhuollon osalta. Lisäksi yhteistyötä on vahvistettu mm. turvallisuuden ja varautumisen osa-alueella ja yhteinen malli oppilaitosten kriisitilanteiden varalle on otettu käyttöön.
Arvio tulevasta kehityksestä Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelut tuotetaan Järvenpäässä kustannustehokkaasti suhteessa lähikuntiin. Palvelualueen suunnittelua ja toiminnan toteuttamista vaikeuttavat aiemmilta vuosilta syntyneet säästövelvoitteet, joiden saavuttamiseksi on etsittävä säästöjä kaikista menokohdista. Säästöjen löytäminen on haasteellista muuttuvassa toimintaympäristössä, kun samaan aikaan palvelut jo tuotetaan kustannustehokkaasti. Vammaisopetuksen ja vaativan tuen oppilaiden määrä on ollut kasvussa jo muutaman vuoden ja vaikuttaa edelleen kasvavan mm. muuttoliikkeen vuoksi. Vaativan tuen luokissa henkilöstömäärä on usein lähellä oppilasmäärää, koska oppilaiden tuen tarpeet ovat hyvin hoidollisia. Lisäksi vammaisopetus vaatii tiloja keskimääräistä enemmän mm. erilaisten apuvälineiden yms. osalta. Oppilasmäärä vähenee koulutulokkaiden ja pienten oppilaiden osalta, mutta eniten resurssia, materiaalia ja tilaa vaativien yläkouluoppilaiden määrä ei vieläkään käänny laskuun. Palvelualueen palvelutarpeen muutos kohdistuu pääasiassa varhaiskasvatuspalveluihin ja siellä yksityisen varhaiskasvatuksen lisääntymiseen. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa on kasvussa sekä kokonaislapsimäärä että alle 3-vuotiaiden määrä. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten kokonaismäärä ei ole kasvamassa, mutta palvelurakenne muuttuu yksityisen osuuden kasvaessa. Tämä tulee huomioida oman palvelutuotannon suunnittelussa. Opetuksen puolella oppilasmäärä on lievästi laskemassa. Tässä vaiheessa lasku näkyy alakouluissa kouluun tulevien ikäluokkien pienentyessä. Sekä varhaiskasvatuksessa että opetuksessa tuen tarpeen kasvu on merkittävää ja kustannuksia lisäävää. Hankkeisiin harkiten osallistuminen ja niistä saatava hankerahoitus mahdollistaa kasvatuksen ja opetuksen kehittämisen lain edellyttämällä tavalla. Hankkeet mahdollistavat esimerkiksi oppilaiden oikea-aikaisen tuen muotojen ja kiusaamisen vastaisen toimintamallien vahvistamisen sekä digiosaamisen kehittämisen. Tulevana vuotena hankerahoitusta on haettu varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin sekä uinnin opetuksen ja harrastamisen mallin vahvistamiseen. Kahden viimeksi mainitun hankkeen omavastuuosuudet katetaan lähivuosina testamenttirahoituksen turvin. Syksystä 2026 alkaen opetussuunnitelman tulee lisävaade liikunnallisen elämäntavan vahvistamisesta ja opetussuunnitelman paikallista muutosta valmistellaan yhdessä liikuntapalveluiden kanssa. Vuoden 2026 alusta Järvenpää liittyi Urhea-verkostoon ja Urhea-mallin mukainen tavoitteellisen urheilun mahdollistava toimintatapa otetaan käyttöön elokuusta 2026 liikuntapainotukseen osallistuvien oppilaiden osalta.
98
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Konsulttipalveluilla tarkoitetaan asiantuntijapalvelua, joka ostetaan ulkopuoliselta konsultilta/ asiantuntijalta. Raportoitavana eurorajana käytetään 3 000 euroa. Toimittaja
Selite
Finnwise advisors Oy
Palveluverkkoselvitys
€, alv 0 6 254
99
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kotikuntakorvaukset Tilivelvollinen toimielin: Opetus- ja kasvatuslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: Palvelualuejohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, opetusjohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kotikuntakorvausten sitovuustasolle on budjetoitu valtionosuusjärjestelmän kautta kulkevat kotikuntakorvausmenot sekä kotikuntalaskutuksen kustannuksiin tehdyt määrärahavaraukset.
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Kotikuntakorvaus 1000 € Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 0 0 0 -4 954 0 -4 954 -4 954 0 -4 954
TP 2025
Poikkeama TP2025-MTA
0 -5 303 -5 303
0 -349 -349
Toteuma-% MTA 2025 107,0 % 107,0 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Kotikuntakorvausten toimintakatteen toteuma on 107,0 %. Talousarvio ylittyi euromääräisesti 349 tuhatta euroa.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026-28 Ylitys syntyi ennakoitua korkeammista kotikuntalaskutuksen kustannuksista. Valtionosuuden osuus kokonaisuudesta oli 4,3 miljoonaa euroa ja laskutuksen kautta tulleet kustannukset noin miljoona euroa.
Arvio tulevasta kehityksestä Kotikuntakorvausten sitovuustasolla valtionosuusjärjestelmän kautta kulkevat kustannukset ovat ennakoitavissa. Kotikuntalaskutuksen kokonaisuutta on vaikea arvioida, koska se riippuu siitä, minkä verran järvenpääläisiä oppilaita opiskelee muiden opetuksen järjestäjien kouluissa. Laskutuksen määrä pohjautuu opetuksen järjestäjän kustannuksiin sekä oppilaan koulussa olo aikaan, mikä vaikeuttaa ennustettavuutta. Lisäksi erilaiset hoito- ja tukijaksot kasvattavat kustannuksia ja voivat olla vaikeasti ennakoitavissa.
100
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Hyvinvoinnin palvelualue Tilivelvollinen toimielin: Hyvinvointilautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: Palvelualuejohtaja, kulttuurijohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Hyvinvointi johto Hyvinvoinnin palvelualue edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, terveyttä sekä osallisuutta ja vahvistaa kulttuuri- ja tapahtumatoimintaa. Lisäksi palvelualue tukee asukkaiden osaamista ja työllistymistä ja luo edellytyksiä elämysten kokemiseen, itsensä kehittämiseen sekä harrastamiseen. Palvelualueen johto koordinoi kaupungin strategiaa toteuttavaa poikkihallinnollista hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman mukaista toimintaa ja sen toteutumista seuraavaa hyvinvointikertomusta. Uusi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille 2026–2029 hyväksyttiin valtuustossa keväällä. Suunnitelman strategista painoarvoa vahvistettiin ja se yhdistää aiemmin erillään olleita ohjelmia ja suunnitelmia samaan kokonaisuuteen. Järvenpään vahva poikkihallinnollinen yhteistyö sekä yhteistyö eri sidosryhmäkumppaneiden kanssa näkyykin positiivisesti HYTE-kertoimessa, joka kohosi yli 1,1 miljoonaan euroon. Järvenpää järjesti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa vuoden 2025 Terve Kunta verkoston kaksipäiväiset verkostopäivät Järvenpää-talolla. Ohjelma suunniteltiin palvelualueen toimijoiden kanssa ja päivät saivat erinomaiset palautteet osallistujilta. Palvelualueen palveluverkkosuunnitelman päivitys käynnistettiin keväällä ja prosessi on edennyt työsuunnitelman mukaisesti. Kaupungin ja yhdistysten, seurojen ja eri yhteisöjen yhteistyön vahvistaminen on yhtenä keskeisenä periaatteena meneillään olevassa palveluverkkotyöskentelyssä. Tämän tueksi perustettiin loppuvuodesta uusi yhteistyöryhmä yhdistysten ja yhteisöjen edustajista. Yhdistysten, seurojen ja yhteisöjen toimintaa tuettiin mm. avustuksilla. Palvelualueella jaettiin 2-vuotisia toiminta-avustuksia (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimijoille sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja työllisyysperusteisesti) sekä yksittäisiin projekteihin, tapahtumiin tai työryhmien työskentelyyn nuorison ja kulttuurin kohdeavustuksia ja lisäksi veteraaniavustuksia. Avustusprosessin kehittämistyötä jatkettiin edelleen. Syksyn kohdeavustushakuun selkiytettiin hakulomakkeita edellisestä hakukierroksesta lisää. Avustusohjeiden ja kriteerien päivittämistä jatketaan, työ jatkuu vuoden 2026 puolelle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain mukaisissa hyte-neuvotteluissa kuntien ja hyvinvointialueen kesken sovittiin vuoden 2026 yhteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät painopisteet. TE-uudistus 2025, Keski-Uudenmaan työllisyysalue Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu työ- ja elinkeinotoimistoilta siirtyi kunnille 1.1.2025. Keski-Uudenmaan kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula) muodostavat työllisyysalueen Järvenpään toimiessa vastuukuntana. Vuoden aikana keskiössä ovat olleet palvelutuotannon käynnistäminen, valtiolta siirtyneen henkilöstön asettautuminen kaupunkiorganisaatioon, työvoimapalvelujen sisäisten johtamisrakenteiden vakiinnuttaminen sekä yhteistyö rakentaminen kuntiin sekä eri sidosryhmiin. Liikunta ja kulttuuri Liikunnan ja kulttuurin avainalue koostuu kulttuuri- ja tapahtumapalveluista, museopalveluista, kirjastopalveluista, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistosta, liikuntapalveluista ja Järvenpää-talon toiminnasta. Avainalueen toimintaa ohjaavat muun muassa laki yleisistä kirjastopalveluista (1492/2016), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), museolaki (314/2019), liikuntalaki (390/2015) ja laki kuntien 101
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
kulttuuritoiminnasta (166/2019). Lisäksi hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkosuunnitelma ja kaupunkistrategian painopisteet Vireä kaupunkielämä ja Ajoissa auttaminen ohjasivat avainalueen toimintoja. Avainalue toteutti strategian kohtaa Kukoistava kaupunki tuottamalla itse monipuolisia kulttuuri-, tapahtuma- ja liikuntapalveluita eri kohderyhmille mutta myös aktiivisessa yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden, yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Avainalue kehitti aktiivisesti ensimmäistä alueellista kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa yhteistyössä Keusoten ja lähialueen kuntien kanssa. Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut Kulttuuripalveluiden vuosi oli tapahtumarikas: konsertteja, tanssiesityksiä, sirkusta, taidenäyttelyitä, kulttuuripolkusisältöjä ja Keskiviikko-Kino-elokuvatoimintaa järjestettiin eri kohderyhmille. Yhteensä vuoden aikana järjestettiin 83 kulttuuripalveluiden tilaisuutta, ja ne tavoittivat 11 211 kävijää. Taideyliopiston ja Järvenpään kaupungin strategisen yhteistyösopimuksen (2023–2027) puitteissa toteutui monipuolista yhteistyötä ja eri ikäisiä tavoittaneita tapahtumia. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Suomalainen barokkiorkesteri ja Järvenpään Sibeliusviikot ry, jonka kanssa toteutettiin kansainvälinen Sibelius Singing -laulu-pianoduokilpailu 24.–26.4.2025 Järvenpää-talolla. Laulukilpailu kruunasi 22.–27.4.2025 vietetyn Sibelius160-juhlaviikon, joka tarjosi kokemuksia kaikenikäisille ja kutsui kävijät mukaan syventymään Sibeliuksen musiikkiin ja maisemiin. Viikon tiimoilta tehtiin myös yrittäjäyhteistyötä Business Järvenpään kanssa. Sibelius-vuotta juhlistettiin lisäksi 8.12. juhlallisin menoin ja allekirjoittamalla Sibeliuksen suvun ja kaupungin välinen yhteistyösopimus, joista MTV3 teki uutislähetyksen saman illan uutisiin. Kaikukortti-toiminta monipuolistui uusien Kaikukortti-jakajatahojen myötä yhteistyössä Keusoten sekä Nurmijärven ja Tuusulan kuntien kanssa. Järvenpäässä uusia Kaikukortteja jaettiin 422 kappaletta, joka on suunnilleen sama taso kuin edeltävänä vuonnakin. Tapahtumapalveluiden työ keskittyi erilaisten projektien vetämiseen. Järvenpään 75. juhlavuoden kunniaksi rakentuva Järnefeltin jalanjäljillä -taidereitti oli vuoden 2025 yksi tärkeimpiä hankkeita. Sopimusneuvotteluissa Järvenpään kaupungissa kolmatta vuotta järjestetyn Power Festivalin kanssa saatiin edistystä aikaan. Pitkäjänteinen työ palvelualueiden rajojen yli vähensi onnistuneesti tapahtumien lieveilmiöitä niin asukkaiden, yritysten kuin yleisen turvallisuuden ja viihtyvyyden näkökulmasta. Tapahtumiin liittyvää kehitystyötä tehtiin myös uudessa Festaripakka -hankkeessa. Ehkäisevän päihdetyön saralla tärkeitä uusia aloituksia oli nuorten bänditapahtuma, joka saa jatkoa keväällä 2026. Lisäksi Keski-Uudenmaan Pride saapui takaisin Järvenpäähän ja sen yhteydessä toteutettiin liputus, kulkue ja puistotapahtuma. Mukana olivat jäsenkunnat ja paikallisia toimijoita. Vuoden aikana saatiin aikaan myös kävelykadun ja torin toimintaa koordinoivan toimijan kilpailutus. Sen voitti Sykettä ja Sinfoniaa ry, jonka kanssa solmittiin uusi kolmevuotinen palvelusopimus. Voimassa olleen palvelusopimuksen ja yhteisviestinnän kautta mahdollistettiin vuoden aikana kymmenien tapahtumien järjestäminen, joissa oli lähes 40 000 kävijää. Museopalvelut Museokohteiden kävijämäärä oli kaikkien aikojen suurin, yhteensä noin 34 000 kävijää. Museokohteissa toteutettiin lähes 900 opastusta ja yli 40 erilaista yleisötapahtumaa. Taidemuseolla päättyi vuodenvaihteessa Taidetta kouluihin -näyttely, joka tavoitti laajasti koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä lapsia. Huhtikuussa kokoelmanäyttelyn rinnalle avautui Sibeliuksen juhlavuoden näyttely “Hiljaisuus ja metsä” yhteistyössä Ainolan kanssa. Näyttely huomioitiin mm. valtakunnallisessa YLE:n aamulähetyksessä. Näyttelyssä oli ensi kertaa selkosuomeksi mukautetut näyttelytekstit. Lokakuussa Järvenpää isännöi valtakunnallisia Taidemuseopäiviä, jotka toteutettiin yhteistyössä Museoliiton kanssa. Tapahtuma toi Järvenpään taidemuseolle valtakunnallista näkyvyyttä erityisesti yleisö- ja lapsilähtöisen museotoiminnan edelläkävijänä Suomessa.
102
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Museopalvelut vastaanotti kaksi merkittävää rahalahjoitusta, yhteensä 1,4 M€, taidemuseon siirtämiseksi nykyaikaisiin museotoimintaan paremmin soveltuviin tiloihin. Taidemuseolla toimi jo kolmatta vuotta viikoittainen museokerho osana Harrastamisen Suomen mallia. Kokoelmanäyttelyssä toteutettiin toiminnallisia opastuksia päiväkotiryhmille. Museokohteiden kävijöistä 25 % oli lapsia perheineen, mikä korosti museon merkitystä kulttuurikasvatuksessa. Koulujen Kulttuuripolku -toimintaa toteutettiin koulujen opetussuunnitelman mukaisesti esiopetusryhmille sekä 2., 3., 7., 8. ja 9. luokkien oppilaille. Lisäksi taidemuseo tarjosi lainattavia taidepaketteja päiväkodeille maksutta. Aholassa oli avoinna perusnäyttely. Ahola tarjosi runsaasti tekemistä lapsille sekä sisällä että ulkona keppihevosradalla. Aholan lapsiperhetapahtumat olivat jälleen suosittuja, mm. pienten pääsiäinen sekä Tuusulanjärven museoiden yhteinen Lasten museojuhlat. Aholan saavutettavuutta parannettiin asentamalla tuolihissi sisärappusiin. Villa Kokkonen avautui korjausten jälkeen ammatillisesti hoidettuna museona. Kohteessa vieraili yli 7 500 kotimaista ja ulkomaista vierasta. Kohteessa toteutettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston avustuksen turvin 12 erilaista yleisötapahtumaa. Villa Kokkonen käynnisti myös yhteiset säveltäjäkotikierrokset yhteistyössä Ainolan kanssa. Villa Kokkonen herätti runsaasti mediahuomiota. Lisäksi kaupunki sai myönteistä huomiota liityttyään osaksi Alvar Aalto -kaupunkien verkostoa museopalveluiden toimesta, ja Villa Kokkonen hyväksyttiin osaksi kansainvälistä Alvar Aalto Route -matkailureittiä. Suvirannassa museopalvelut osallistui valtakunnalliseen Avoimet puutarhat -teemapäivään sekä teki yhteistyötä Meidän Festivaalin kanssa. Kokoelmatyössä Järvenpään taidemuseo luopui Villa Cooperin kokoelmasta kiinteistön myynnin myötä. Osa kokoelmasta lahjoitettiin muille museoille. Osa esineistöstä jäi alkuperäiseen kontekstiinsa Villa Cooperiin Agneta Cooperin lahjakirjan mukaisesti. Taideteosten sijoitustoiminta jatkui vilkkaana ja teoksia sijoitettiin kouluihin ja päiväkoteihin. Vuonna 2025 Järvenpään taidemuseo sai myös useamman teos- ja objektilahjoituksen. Deponointisopimus Paloheimon perinnesäätiön kanssa uusittiin seuraavaksi 10 vuodeksi. Teoksia lainattiin kokoelmista runsaasti muihin museoihin. Museopalveluiden hallinnoima 2-vuotinen Virtuaalimuseo Muste -hanke päättyi kesäkuussa. Hankkeessa olivat mukana Keravan, Järvenpään ja Tuusulan museopalvelut sekä Ainola ja Lottamuseo. Hanketta rahoitettiin OKM:n miljoonan euron rakennetuella. Hankkeessa luotiin elämyksellinen ja saavutettava virtuaalinen museoympäristö hub, joka kokosi yhteen alueen museoiden ja kulttuurikohteiden sisältöjä. Hankkeessa tutkittiin, miten XR-teknologiat (kuten virtuaalitodellisuus VR ja lisätty todellisuus AR) voisivat laajentaa kulttuuriperinnön saavutettavuutta. Hankkeessa syntyi pelillistettyjä sisältöjä, digitaalisia tuotteita kuten esinedigitointeja ja museotilojen 360-kuvauksia sekä VR-sisältöjä koulujen opetuskäyttöön. Virtuaalimuseon ylläpidon ja kehittämisen mahdollisuuksia selvitetään vuonna 2026. Kirjastopalvelut Kirjaston vuosi oli onnistunut ja toiminta kasvoi lähes joka sektorilla, ja kävijä- ja lainaennätykset ylitettiin. Kävijöitä oli 323 810 ja lainoja 933 912, nousua edelliseen vuoteen oli n. 4 %. Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö oli tiivistä ja aktiivista, ja yhteistyö tiivistyi mm. Lukemisen Polun myötä ja Kupo-toiminta jatkui suunnitellusti. Toisen asteen ryhmien ja maahanmuuttajaryhmien määrä nousi. Lukemisen tukemiseen tehtiin lukutaitosuunnitelma, joka kuvaa kirjaston lukutaitotyötä ja sen muotoja. Kirjaston järjestämät maksuttomat tapahtumat olivat edelleen suosittuja. Järvenpääläisten digikansalaistaitoja tuettiin kasvavassa määrin vapaaehtoistoimijoiden (Enter ry) opastuksin sekä vakiintuneella Keudan tietotekniikkaopiskelijoiden harjoitteluiden yhteistyömallilla. Uusi asiakastulostusjärjestelmä otettiin käyttöön. Timeworks-tilavarausjärjestelmä otettiin asiakaskäyttöön 2025, ja se on lisännyt kirjaston maksuttomien tilojen käyttöä. Erityisesti soittohuone Tahtila on ollut suosittu. 103
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kansallinen E-kirjasto on vakiintunut, ja sen käyttö jatkaa kasvamistaan, palvelua myös kehitetään ja 2026 on luvattu käyttöliittymä pöytäkoneille. Kirkes-kirjastojen verkkokirjastokäynnit kasvoivat edellisvuodesta ja painettujen kokoelmien lainausluvut jatkoivat kasvua. Kirkes-tasolla tehtiin yhteinen kokoelmalinjaus, ja yhteistyö jatkui muutenkin hyvänä ja toimivana. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto Musiikkiopiston vuosi toteutui tavoitteiden mukaisesti toiminta-alueellaan Järvenpäässä ja Tuusulassa, ja opetukseen osallistui yhteensä 1 277 oppilasta. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetuksen kokonaisoppilasmäärä oli 468 oppilasta 24 eri instrumentissa. Musiikin varhaiskasvatuksen opetukseen osallistui yhteensä 398 oppilasta. Lisäksi opetusta annettiin mm. kuoroissa, orkestereissa, bändeissä ja yhtyeissä sekä musiikin hahmotusaineiden opinnoissa. Musiikkiopistossa työskenteli lukuvuoden aikana yhteensä 52 opettajaa. Musiikkiopisto on alueen merkittävin elävän musiikin tarjoaja ja se järjesti yhteensä 119 konserttia / tapahtumaa, jotka keräsivät noin 9 600 kuulijaa. Musiikkiopisto saavutti laajaa positiivista näkyvyyttä mediassa ja tavoitti lukuisia lapsia ja nuoria niin kuulijoina kuin oppilaina. Pelkästään KUPO-konsertti 4. luokkalaisille tavoitti noin 600 lasta. Keväällä teetettiin asiakastyytyväisyyskysely, jossa tyytyväisyys musiikkiopiston tarjoamaan opetukseen sai kokonaisarvosanan 9,35/ 10. Musiikkiopiston toimintaa valvova johtokunta vaihtui kuntavaalien jälkeen, ja uusi johtokunta aloitti toimintansa syksyllä. Musiikkiopisto teki yhteistyötä monialaisesti eri järvenpääläisten ja tuusulalaisten oppilaitosten, Järvenpään ja Tuusulan seurakuntien ja myös Kvartti-musiikkiopistojen (Kerava, Hyvinkää, Riihimäki) kanssa. Lisäksi musiikkiopisto jatkoi puhallinhankkeen yhteistyössä Nurmijärven, Riihimäen ja Hyvinkään musiikkiopistojen kanssa. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut edisti liikunnallista elämäntapaa ja liikunnan saavutettavuutta elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntapalveluiden keskiössä oli kaikille avoin, tasa-arvoinen ja yhdenvertainen toiminta. Vuosi 2025 oli liikuntapalveluille aktiivinen ja kehittämisorientoitunut. Palveluiden laatu pysyi korkealla. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022–2025 toimenpiteitä toteutettiin mm. järjestämällä ikääntyneille kaatumisen ehkäisyyn keskittynyttä liikuntaneuvontaa sekä OTAGOvertaisohjaajakoulutus. Seura- ja yhdistystoimijat kutsuttiin koolle Liikuntainfo-tilaisuuksiin 29.4. ja 27.11. Digitaalisia palveluja kehitettiin ja liikuntapaikkojen vakiovuorot haettiin sekä käsiteltiin ensi kertaa uudessa tilavarausjärjestelmä Timeworksissa, mikä vaati suunnitelmallista viestintää. Ohjatun liikunnan ryhmät tavoittivat laajasti eri ikäisiä kuntalaisia ja terveysliikunnan matalan kynnyksen palvelut vahvistuivat. Koululaisten uimaopetukseen haettiin ja saatiin hankeavustusta 24 000 € ajalle 1.12.2025-31.7.2027. Kaupunginvaltuuston hyväksymän Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelma 2022–2035 toimenpiteenä tehtiin Keskustan liikuntapuiston rakentamiseen liittyviä viimeistelytöitä. Investointiohjelman mukaisesti liikuntapalvelut on vahvasti mukana Terholan liikuntapuiston suunnittelussa. Liikuntapaikkojen ylläpitoa ja palveluiden saavutettavuutta parannettiin, ja ulko- sekä sisäliikuntapaikkojen käyttöaste pysyi korkeana. Toimijoiden välinen yhteistyö toteutui liikkumis- ja elintapaneuvonnan kehittämisessä (Keusote, KeskiUudenmaan hyvinvointialue) ja Tuusulanjärven monitoimiradan kunnossapidossa (Tuusula, yritystoiminta). Yhteistyötä lisättiin Tuusulan ja Keravan kanssa Liikkuva koulu -toiminnan vahvistamiseksi. Järvenpää-talo Vuosi oli vilkas, koska talon omana konserttituotantona toteutettiin yhteensä 12 konserttia ja 104
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
tapahtumaa, joista suosituin oli loppuunmyyty Sami Sykkö ja Jorma Uotinen -podcast show. Sibeliussalissa vieraili myös ukrainalainen laulu- ja tanssiryhmä, jota seuraamaan saatiin paljon ukrainalaistaustaista yleisöä. Muut tapahtumat oli kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston, Keski-Uudenmaan Tanssiopisto KETOn sekä ohjelmatoimistojen tuottamia. Sibelius-salin hyvän akustiikan maine kantaa edelleen, sillä klassisen äänityksiä on vuosittain muutamia. Talon kansainvälisistä tapahtumista mainittakoon huhtikuun Sibelius Singing duokilpailu laulajille ja pianisteille. Tapahtuman toteutti yhteistyössä kulttuuripalvelut ja Järvenpään Sibeliusviikot. Yleisön lippujen ostokäyttäytymisen muutos näkyi edelleen tapahtumalippujen myynnissä. Myyntiä on vaikeaa ennakoida, mikä vaikeuttaa tapahtumamarkkinoinnin suunnittelua ja loppuunmyytyjen tai lähes loppuunmyytyjen tapahtumien määrä on selvästi vähentynyt. Ohjelmatoimistojen tuotannoista loppuunmyytyjä olivat muun muassa Diandra (kaksi konserttia) ja Maagikot-kiertue. Kokoussiiven tiloissa jatkui läpi vuoden Järvenpään Opiston runsas kurssitoiminta. Järvenpää-talon oma lipunmyynti lakkautettiin vuoden lopulla. Jatkossa Järvenpää-talon lipunmyynnistä vastaa Järvenpäätalon ravintoloitsija Compass Group Oy. Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen toiminta toteuttaa kaupunkistrategian kohtia Kukoistava kaupunki ja Yksilöllinen huomioiminen. Kaupunki toteuttaa taiteen perusopetusta itse (KUM, Järvenpään Opisto) ja ostamalla palvelua. Taiteen perusopetusta järjestivät musiikissa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto ja Tuusulanjärven avoin musiikkiopisto, tanssissa ja sirkuksessa Keski-Uudenmaan Tanssiopisto KETO sekä kuvataiteessa ja käsityötaiteessa Järvenpään Opisto (Yhteisöllisyys ja elinikäinen oppiminen – avainalueella). Uusi 2-vuotinen palvelusopimus Tanssiopisto Keton kanssa astui voimaan 1.8.2025. Yhteisöllisyys ja elinikäinen oppiminen Yhteisöllisyyden ja elinikäisen oppimisen avainalueeseen kuuluvat lapsiperheiden palvelut, nuorisopalvelut, osaamisen ja työllisyyden palvelut, kotoutumispalvelut sekä Opisto. Avainalue toteuttaa erityisesti kaupunkistrategian kohtaa Ajoissa auttaminen kohdentamalla ammatillista ohjausta ja neuvontaa eri puolilla kaupunkia sitä tarvitseville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvinvointialueen ja kunnan erilaiset roolit ja mahdollisuudet huomioidaan palvelujen toteuttamisessa. Avainalueen palveluilla on merkitystä myös strategian painopisteen Kukoistava kaupunki sekä Kasvun paikka ihmisille ja yrityksille toteutuksessa, koska hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kunnan edellytys. Järvenpään Opisto Järvenpään Opiston laaja ja monipuolinen kurssitarjonta houkutteli sekä jatkavia että uusia osallistujia mukaan toimintaan. Kurssiosallistujien määrä oli noin 11 900 eli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös kurssimaksutuottoja kertyi odotettua enemmän. Suosituimmat kurssikategoriat olivat liikunta, kielet ja kuvataide. Asiakkaat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä opiston toimintaan: kurssipalautekyselyjen yleisarvosanan keskiarvo oli 4,7/5. Opiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2025–2027 hyväksyttiin ja julkaistiin. Suunnitelman mukaisina toimenpiteinä järjestettiin opiston opettajille tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta sekä kiinnitettiin huomiota opetustoiminnan ja viestinnän saavutettavuuteen. Kuvataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta kehitettiin seitsemän kansalaisopiston yhteisessä eArthankkeessa, jossa teemoina olivat mm. taiteen perusopetuksen arviointi ja laadunhallinta. Lisäksi opisto osallistui yhdessä 11 muun oppilaitoksen kanssa Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hankkeeseen, jossa kehitettiin opistojen strategioita ja pidemmän ajan visioita. Järvenpäähän kotoutumista tuettiin opistossa mm. maksuttomilla suomen kielen koulutuksilla sekä suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta lisäävillä koulutuksilla, jotka rahoitettiin pakolaisista saatavilla 105
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
laskennallisilla korvauksilla. Koulutukset suunnattiin eri kohderyhmille: työikäisille, kotivanhemmille ja senioreille. Lisäksi järjestettiin maksullisia, kaikille avoimia suomen kielen kursseja. Kotoutumista tukevissa koulutuksissa oli kaikkiaan yli 300 osallistujaa. Kotoutumispalvelut Vieraskielisen väestön määrä kasvaa jatkuvasti. Vieraskielisen väestön määrä (31.12.2024) oli 4 474 (9,5 %). Lisäys vuoteen 2023 oli 529 henkilöä. Määrän kasvua selittää muutto ulkomailta, kuntien välinen muutto sekä syntyvyys. Maahanmuuton taustalla on moninaiset syyt kuten opiskelu, työ, perhesuhteet ja pakolaisuus. Aasialaistaustaisen muutto on lisääntynyt. Tämän taustalla on maahanmuuttopolitiikan painotukset, joissa tuetaan opiskeluihin ja työhön perustuvaa muuttoa. Vuonna 2025 Järvenpäähän rekisteröityi 156 pakolaistaustaista henkilöä, joista suurin osa on tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia. Järvenpää myönsi kuntapaikkoja 11 henkilölle. Pakolaisista kunta saa henkilöön sidottuja laskennallisia korvauksia, joilla tulee järjestää lakisääteiset palvelut. Laskennallisten korvausten piirissä joulukuun alussa oli 837 henkilöä. Vuoden aikana korvausaika päättyi 97 henkilöltä joko kotoutumisajan päättymisen tai kunnasta pois muuttamisen vuoksi. Saaduilla korvauksilla pidetään yllä kotoutumispalvelujen toimintaan ja järjestetään tarvittavia palveluja. Korvauksia on voitu kohdentaa kaupungin eri palveluihin, joissa kohdataan kotoutujia. Korvauksia kohdennettiin myös Yhdessä katettu – verkostolle, sillä ruokajaossa asioivista merkittävä määrä on maahan muuttaneita. Kotoutumista edistäviä palveluja tulee järjestää tarvetta vastaavasti. Kotoutumispalvelujen maahanmuuttajien avoin asiointipalvelu, pakolaisten vastaanotto sekä kotoutumisen tuen palvelut toimivat palvelutorilla Bulevardi-korttelissa. Asiointipalvelussa oli vuoden aikana 4 255 käyntiä. Palvelutorin kaikkia asiakkaita palvelevat yleiset palveluneuvojat kuuluvat kotoutumispalvelujen henkilöstöön. Kelan kuin myös TE-palvelujen asiakkaina on paljon vieraskielisiä, joiden on haasteellista asioida digitaalisesti erilaisissa verkkopalveluissa. Viranomaisten rinnakkain työskentely palvelutorilla mahdollistaa palvelujen yhteiskehittämisen. Lakisääteisiä palvelutarpeen arviointeja (56 kpl) ja kotoutumissuunnitelmia (35 kpl) ja niiden tarkistuksia (41kpl) tehtiin kotivanhemmille, ikääntyneille ja henkilöille, joiden ei ole tällä hetkellä mahdollista hakeutua työmarkkinoille. Kotoutumista edistävää työtä tehdään erilaisissa verkostoissa. Keski-Uudenmaan kunnilla, TE-alueen palveluilla sekä Keusoten yhteistyöllä on viranomaistyön rakenteet vieraskielisten palvelujen osalta. Säännölliset kokoukset toteutuivat suunnitellusti. Tukea ja tekoja – vapaaehtoistyön verkosto muodostuu järjestöistä, yhdistyksistä, seurakunnista sekä kaupungin palveluista. Se kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan kuulumisia kotoutumistyön kentältä. Verkosto suunnitteli ja toteutti yhteistyönä toimintaa ja tapahtumia aktiivisesti vuoden aikana. Lapsiperhepalvelut Lapsiperheiden palveluiden tavoitteena on edistää ja toteuttaa lasten ja perheiden oikea-aikaista auttamista sekä järjestää toimintaa, joka edistää vertaistukea ja vähentää yksinäisyyttä. Toiminta toteutuu Perhetalo Joutsikissa, Cooperin Pikku Joutsikissa ja liikuntakeskus Piirosella. Puheeksi ottava kunta- hyvinvoivat perheet hankkeessa kehitetyn työtavan juurruttamistyö jatkui. Hankkeen materiaalit on liitetty varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstön perehdytysmateriaaliin ja koulutuksia toteutettiin koulujen ja yksityisen varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Hanketta esiteltiin Educa -messuilla ja Terve Kunta -päivillä. Perhetalon Joutsikin kohtaamispaikkatoiminnassa painotettiin erityisesti kouluikäisiin kohdistuvaa toimintaa lisäämällä toiminta-aikaa ja henkilöstöresurssia iltapäiviin. Kouluikäisten käyntimäärät lisääntyivät ja erityisesti maahanmuuttajataustaiset koululaiset löysivät turvallisen vapaa-ajan viettopaikan Joutsikista. Lisäksi käynnistettiin Jampan alueen verkostoyhteistyö koululaisten ja heidän 106
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
perheittensä kanssa työskentelevien yhteistyön tiivistämiseksi. Puustoruokailua järjestettiin yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa kotoutumiskorvauksilla kesäkuussa. Varhaiskasvatuksen, koulujen ja liikuntatoimen henkilöstöä koulutettiin neuropsykiatristen haasteiden tunnistamiseen ja lasten tukemiseen. Henkilöstö osallistui Keusoten järjestämään lähisuhdeväkivallan avainhenkilökoulutukseen. Koulutus lisää ymmärrystä ja tietoisuutta lähisuhdeväkivallan muodoista, niiden ehkäisystä ja puheeksiottamisesta. Aiheesta tiedotettiin myös muita kaupungin työyksiköitä. Mielenhyvinvointia tukeva palvelu opintovalmentajan ja etsivän nuorisotyön kanssa toteutui kerran kuukaudessa yhteisellä konsultatiivisella tapaamisella. Lokakuussa järjestettiin Värinää yhdistykseltä saadulla lahjoitusrahalla Syyssäpinät-ulkotapahtuma, joka keräsi kävijöitä 270. Tapahtuma oli yhteisöllinen, matalankynnyksen koko perheen tapahtuma, jossa oli ilmaista ohjelmaa, yhdessä tekemistä ja pientä purtavaa tarjolla. Nuorisopalvelut Nuorisopalveluita ovat etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta ja nuorisotyö. Nuorisotyö jakautuu kolmeen eri työmuotoon: perus-, koulu- ja kohdennettu nuorisotyö. Nuorisopalvelut ovat olleet mukana kehittämässä ehkäisevän päihdetyön Festaripakka –toimintamallia. Itä-Uudenmaan poliin kanssa on keskusteltu keinoista, joilla vaikutetaan ja puututaan nuorten juhlimiseen erityisesti Rantapuistossa ja yhteistyötä on tiivistetty. Lisäksi on toteutettu mm. Bänditapahtuma ja Räp -tapahtuma, joissa festaripakkaa on markkinoitu nuorille. Nuorten turvallisuuskävely toteutui yhteistyössä Arjen turvallisuustyöryhmän kanssa marraskuussa. Nuorisopalvelut ovat toteuttaneet monipuolista koulunuorisotyötä sekä perusopetuksen luokka-asteilla 4–9. sekä toisen asteen oppilaitoksessa. Nuorisopalvelut ovat toteuttaneet erilaisia luokkatyöskentelyjä, välituntitoimintaa ja jalkautumista koulujen arkeen. Toimintaa on kohdennettu erityisesti Keudan Wärtsilänkadun yksikköön, Saunakallion ja Koivusaaren kouluihin. Osana koulunuorisotyön Anni hanketta on pilotoitu kohdennettuja iltoja huoltajille Saunakallion koululla yhteistyössä Joutsikin, hyvinvointialueen ja poliisin kanssa. Erasmus+ akkreditoinnin avulla on toteutettu nuorten vaihto kesällä Järvenpäässä. Vaihtoon osallistui järvenpääläisten nuorten lisäksi nuoria Puolasta, Kroatiasta ja Georgiasta. Lisäksi toteutettiin koulutus, johon osallistui nuorisotyötä tekeviä henkilöitä mm. Bulgariasta, Tanskasta, Turkista, Irlannista ja Islannista. Nuorten aikuisten ryhmät ovat osallistuneet Kroatiassa toteutettuun liikkuvuushankkeeseen ja Saksassa Street Soccer -turnaukseen. Järvenpään joukkue voitti turnauksen Fair Play -palkinnon. Etsivä Nuorisotyö on toteuttanut perustoimintansa lisäksi kurssimuotoista harrastustoimintaa asiakkailleen. Toiminta on ollut suosittua ja sitä jatketaan edelleen. Ammatilliset työpajat ovat toteuttaneet toiminnastaan laatuarvioinnin, jonka perusteella tullaan hakemaan kansalliselta työpajatoiminnan osaamiskeskukselta laatumerkkiä. Osaamis- ja työllisyyspalvelut Syksyllä 2024 käynnistetty, yhteistyössä kaupunkikehityksen yritys- ja elinkeinopalvelujen kanssa toteutettu kaupungin sisäinen kehittämishanke jatkui koko vuoden, päättyen kevättalvella 2026. Bulevardikorttelin 5. kerroksessa on keväästä 2025 alkaen toiminut Keski-Uudenmaan palvelutori, jonka toiminnan koordinointiin yksikkö on osallistunut. Palvelutori kokoaa yhteen viranomaispalveluita (Kela, Keski-Uudenmaan TE-palvelut, Oikeuspalveluvirasto), sekä Järvenpään kaupungin kotoutumisen ja työllisyyden edistämisen palveluita. Järvenpään ja Hyvinkään palvelutoreilla kerätään yhtenäistä asiointitietoa yleisenä palveluneuvontana annetusta, viranomaisten toimintaa tukevasta ohjaus- ja neuvontapalvelusta, joka sisältää mm. digiopastusta, palveluneuvontaa ja käytännön apua eri palveluissa asiointiin. Huhti-joulukuun välisenä aikana Järvenpään palvelutorin palveluneuvonnassa asioitiin lähes 7 000 kertaa. 107
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Vaikuttamo on järjestänyt eri ikäisten kuntalaisten osaamista ja työllistymistä edistävää palvelua. Palveluja ovat mm. aikuisten uravalmennus sekä nuorten Ohjaamo-palvelu. Uutena palveluna huhtikuussa aloitti työvoimapalvelulain mukainen työhönvalmennuspalvelu, jota tuotetaan TEpalveluille vastikkeetta yhteistyössä muiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. Ammatillista työpajatoimintaa on toteutettu kolmella eri työpajalla. Henkilöstö on osallistunut Into ry:n koordinoimaan laatutyöhön, jonka tavoitteena on parantaa työpajatoiminnan vaikuttavuutta ja laatua selkeyttämällä toimintatapoja ja prosesseja, auttamalla tunnistamaan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä parantamalla nuorten ja aikuisten asiakaspolkujen laatua. Myllytien toimintakeskus on kaupungin koordinoima matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka tarjoaa erityisesti sote- ja eläkeläisjärjestöille tiloja tapahtumiin ja harrasteryhmätoimintaan. Toimintakeskus toimii myös ammatillisena työpajana osaamis- ja työllisyyspalveluiden koordinoimana. Työpajatoiminnan tehtävänä on vahvistaa osallisuutta ja työelämävalmiuksia yksilöllisesti ja ryhmämuotoisesti. Kaupungin oma toiminta tukee kuntalaisten osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä erilaisten kurssien, ryhmien ja tapahtumien kautta. Vuoden aikana toimintakeskuksen työpajalla oli valmentautujia 31, joista nuoria 20. Kulttuurihyvinvointikurssit ja yhdistystoimijoiden kanssa tehtävä työryhmätyöskentely ovat muodostuneet pysyväksi toimintamalliksi avainalueella. Toiminnan tavoitteena on erityisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden osallisuuden vahvistaminen ja mm. kulttuuripalveluihin osallistumisen tukeminen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti yhdistysten, hyvinvointialueen ja seurakunnan kanssa. Maksuttomat ja kaikille avoimet tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä sekä eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kohtaamista. Vastuiden jakautuminen useiden toimijoiden kesken tukee yhdessä tekemisen kulttuuria ja laajentaa tapahtumien tavoittavuutta. Muutamia mainintoja vuoden tapahtumista ovat yhteis- ja turvallisuuskävelyt eri kaupunginosissa, Unelmien liikuntapäivä Rantapuistossa, Kesälaidun tapahtumat, Myllytien kesäjuhlat, Valon juhla Myllytien toimintakeskuksessa, yhteinen jouluaatto Myllytiellä ja Lokakuu on ikäkuu - tapahtumat eri puolilla Järvenpäätä. Toimintaa täydensivät jo vakiintuneet tapahtumamallit, kuten yhteisölliset teemapäivät sekä eläkeläisneuvoston aloitteesta kehitetyt Aamiaistreffit, jotka tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden vuoropuheluun kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
108
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2025–26 ja niiden toteuma Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Kehitämme monipuolisia kohtaamisen mahdollisuuksia eri ikäisille erilaissa elämäntilanteissa oleville.
Edistämme kaupunkilaisten mahdollisuutta olla kulttuurin kokijoita ja tekijöitä.
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Tavoittelemme kohtaamispaikkatoiminnassa erityisesti perheitä. 2) Teemme etsivää vanhustyötä tavoitteellisesti kansalaistoimijoiden ja hyvinvointialueen kanssa. 3) Vahvistamme eri palveluissa maahanmuuttaneiden mahdollisuuksia osallistua.
Toteuma -ennuste 1
1) Järjestämme Sibeliuksen juhlavuoden 1 tapahtumia eri palveluiden ja yhteisöjen kanssa. 2) Avaamme Villa Kokkosen yleisölle ja kehitämme museoita elämyksellisinä vierailukohteina. 3) Suunnittelemme virtuaalimuseon tulevaisuutta yhteistyökumppaneiden kanssa.
109
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille 1) Perhetalo Joutsikki ja Cooperin Pikku Joutsikki tavoittivat hyvin lapsiperheitä. Kohtaamispaikoissa oli kävijöitä yli kuntarajojen ja eri kulttuureista. 2) Vanhusten päivätoiminta aloitti toiminnan, päivätoiminta on käynnistynyt hyvin ja ryhmät ovat täyttä. Toiminta sijoittuu Myllytien toimintakeskukseen. Teimme etsivää vanhustyötä yhteistyössä seurakunnan ja hv-alueen kanssa. Kaupungin avointa senioritoimintaa markkinoitiin jalkautumisissa asuintaloihin ja kauppakeskukseen. Yhdistysyhteistyö tukee etsivän työn jalkautumista ja ihmisille löydetään näin kohtaamisen paikkoja. 3) Maahanmuuttaneet huomioitiin kohderyhmänä Järvenpään Opiston viestinnässä. Kotoutumista tukevaa kurssitoimintaa kehitettiin opistossa edelleen. Nuorisopalvelujen toimintaa kohdennettiin Saunakallion ja Koivusaaren kouluihin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tavoittamiseksi ja toimintaan ohjaamiseksi. Toteutimme opiston kanssa yhteistyössä tutustumiskäyntejä Myllytien toimintakeskuksen avoimiin ryhmätoimintoihin, kulttuuribussiajelun ja Valonjuhlan loppuvuodesta. Toiminnoilla tavoitimme suuren määrän uusia suomalaisia. 1) Sibeliuksen juhlavuoden tapahtumia järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 2) Villa Kokkonen avautui 3.5., siellä toteutettiin ulkoisella rahoituksella tapahtumia ja kokonaiskävijämäärä ylitti odotukset. Museokohteissa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätys. 3) Virtuaalimuseohanke päättyi kesäkuussa ja jatkoa alettiin suunnitella.
Päämäärä J1
J1
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Järjestämme tuloksellisia osaamisen kehittymistä ja työllistymistä edistäviä palveluja.
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Laadimme yhteistyössä OPKAn kanssa kaupungin lukutaito-ohjelman ja toteutamme yhteistyötahojen kanssa medialukutaidon työpajoja nuorille ja aikuisille. 2) Suomen kielen ja yhteiskunnan tuntemuksen koulutuksia sekä maahanmuuttajanuorten ja heidän vanhempiensa koulutus- ja työllistymispolkuja kehitettiin. 3) Laajennamme ammatillisessa työpajatoiminnassa valmentautujien tutkintojen suorittamisen mahdollisuuksia 4) Kehitämme palvelutoritoiminnalla asiakasohjausta ja neuvontaa yhdessä työllisyysalueen ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestämme ohjausta ja neuvontaa sitä 1) Kehitämme liikuntaneuvontaa tarvitseville mahdollisimman varhaisessa työllisyys- ja hyvinvointialueen sekä vaiheessa. kuntien välisellä yhteistyösopimuksella. 2) Tehostamme viestintää maahanmuuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelusta. Kansallisen lapsistrategian tuloksia, Juurrutamme puheeksiottokulttuuria hankkeita ja rahoitusmahdollisuuksia perheiden kanssa tehtävässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä. tukemaan kaupungin HYTE-työtä. Painotamme lasten, nuorten ja Toteutamme Terve Kunta lapsiperheiden hyvinvoinnin sekä verkostopäivät. lastenoikeuksien teemoja osana Terve kunta -verkoston toimintaa.
Toteuma -ennuste 1
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille
2
1) Aloitimme valmistelua kehittääksemme liikuntaneuvontaa työllisyys- ja hyvinvointialueen kanssa. 2) Olemme tehostaneet viestintää ja teemme Uudenmaan tasoista yhteistyötä (yhteinen koordinoiva palveluneuvoja). Jalkauduimme mm. eri oppilaitoksissa järjestettyihin info-tapahtumiin ja lisäsimme erikielistä some-viestintää. Esittelimme puheeksiottavaa työotetta Educa-messuilla, liikuntapalveluiden liikuntainfossa valmentajille, yksityisten päiväkotien johtajille ja perustimme kaupunkitason poikkihallinnollinen kouluttajatyöryhmän, joka jatkaa juurruttamista. Toteutimme Terve Kunta -verkostopäivät huhtikuussa onnistuneesti Järvenpää-talolla sekä etäyhteyksin. Kokonaisarvosana palautekyselyn perustella oli 4.1 (1-5 asteikolla)
1
1
110
1)Toteutimme kirjaston lukutaitosuunnitelman ja siihen liittyviä työpajoja ja jalkautumista tehtiin. Yhteistyö OPKA:n kanssa oli tiivistä ja toimivaa. 2) Kehitimme koulutuksia osana Kotoutumisen alku koulutuskokonaisuutta sekä Järvenpään Opiston yleistä kurssitarjontaa. Koulutuksia järjestettiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa. 3) Tunnistimme ja opinnollistimme työpajatoiminnan toimintaympäristöt. Tämän johdosta tutkintovalikoimaan saatiin 10 kasvatus- ja ohjausalan sekä liiketoiminnan tutkinnonosaa lisää. 4) Käynnistimme palvelutoritoiminnan toimijoiden yhteistyönä ja asiakasohjauksen ja neuvonnan kehittäminen käynnistettiin.
Päämäärä J2
J3
J3
J3
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Edistämme hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toimenpiteitä
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Aloitamme palveluverkon päivittämisen. 2) Kehitämme hyvinvointityön raportointia.
Toteuma -ennuste 1
111
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille 1) Aloitimme palveluverkon työstämien. Prosessi eteni työsuunnitelman mukaisesti. Useita työpajoja ja esittelytilaisuuksia pidetty. 2) Kehittäminen käynnistyi ja perustimme työryhmän, joka tarkentaa hyvinvointiryhmän tehtäviä ja työnjakoa ja samassa yhteydessä tarkastellaan raportointia, mm. taulukkoon muutoksia.
Päämäärä T1
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Hyvinvoinnin palvelualue 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 4 723 0 4 723 0 0 0 -17 621 -8 -17 629 -12 899 -8 -12 907
Poikkeama TP2025-MTA 7 181 2 458 0 0 -17 980 -351 -10 799 2 108
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 152,1 % 102,0 % 83,7 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Hyvinvoinnin palvelualueen toimintakate alitti muutetun talousarvion. Palvelualueen toimintatuotot ylittyivät ennen kaikkea arvioitua suurempien kotoutumiskorvausten myötä. Kotoutumiskorvaukset maksetaan kunnille etupainotteisesti, mutta niillä on tarkoitus tuottaa palveluita myös tulevina vuosina. Palvelualueen maksutuotot sekä muut toimintatuotot ylittyivät niin ikään. Maksutuotoissa merkittävimmät osuudet tulevat musiikkiopiston ja Järvenpää opiston kurssimaksutuotoista, joista erityisesti Järvenpään opiston kurssimaksutuotot ovat olleet kasvussa. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet Järvenpään opiston kurssimaksujen hinnankorotukset, jotka tulivat voimaan 1.8.2025. Muiden toimintatuottojen kasvu tulee liikuntapaikkojen ja –kenttien kohonneista vuokratuloista. Vuoden 2025 alussa tuli voimaan uusi hinnasto, ja muutoksen myötä liikuntalaitosten ja – kenttien vuokratuotot ovat kasvaneet. Palvelualueen toimintakulut toteutuivat hieman talousarviota suurempina. Ylittyneet toimintakulut kuitenkin kompensoituivat toimintatuottojen ylittymisellä. Toimintakulut ylittyivät hieman henkilöstökuluissa, tarvikkeissa sekä avustuksissa. Toimintakulujen ylittyminen tuli hankkeiden kautta, sillä ilman hankkeita tarkasteltuna palvelualueen toimintakulut alittivat talousarvion. Hankkeiden osuus toimintakuluista oli 492 tuhatta euroa ja kohdentuivat erityisesti henkilöstökuluihin sekä palvelujen ostoihin. Toimintakuluista henkilöstökulujen osuus oli noin 50,3 %, palvelujen ostojen osuus noin 14,5 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä avustukset muodostivat yhteensä noin 5,8 % palvelualueen toimintakuluista. Muiden toimintakulujen osuus kokonaisuudesta oli noin 29,3 %. Muut toimintakulut ovat lähes yksinomaan sisäistä vuokrakulua. Toimintakulut pienenivät vuoteen 2024 verrattuna 1,304 miljoonaa euroa. Toimintakulujen pieneneminen tuli henkilöstökuluista sekä palveluiden ostoista, jotka molemmat vähenivät noin 600 tuhatta euroa. Toimintakulujen pieneneminen johtui siitä, että vuoden 2024 TE-alueuudistuksen osuudet poistuivat vuoden 2025 kustannuksista TE-alueen aloitettua toimintansa 1.1.2025.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–28 Nelivuotinen nettositovuus tarkoittaa, että yksittäisen vuoden talousarviomäärärahan ylittyminen tulee kattaa seuraavien vuosien määrärahasta ja vastaavasti yksittäisen vuoden talousarviomäärärahan alittuminen voidaan käyttää seuraavina vuosina. Määrärahojen käytön alittuessa kehyksestä vastaavan toimielimen tulee tehdä esitys menneen talousarviovuoden määrärahan siirrosta kyseisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua, viimeistään huhtikuun loppuun mennessä, jos se haluaa määrärahan käyttöönsä ohjelmakauden seuraaville vuosille. Vastaavasti tilanteessa, jossa vastuutoimielin havaitsee tilivuoden määrärahansa riittämättömäksi, sen tulee tehdä esitys siitä, kuinka ylitys katetaan pienentämällä tulevien vuosien määrärahoja. Esitys tehdään osavuosiraportin yhteydessä, viimeistään vuoden viimeiseen valtuuston kokoukseen. Palvelualueen talousarvio alittui 2,108 miljoonaa euroa. Talousarvion alittuminen oli seurausta toimintatuottojen ylittymisestä erityisesti kotoutumiskorvausten vuoksi. Palvelualueen talouden suunnittelua ja seurantaa on edelleen kehitettävä, jotta mahdolliset poikkeamat talousarvion toteutumisessa havaittaisiin ajoissa ja korjaavia toimenpiteitä kyetään suunnittelemaan ja 112
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
toteuttamaan. Palvelualueen talous on kyettävä pitämään tasapainossa myös tulevina vuosina, jolloin kotoutumiskorvaukset lähtevät laskemaan. Tämä on huomioitava talousarviovalmistelussa sekä myös toiminnan suunnittelussa.
Investoinnit Valtuustoon nähden sitova Hyvinvoinnin palvelualue 1000 € Irtaimistoinvestoinnit
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 -185 -77 -262
Poikkeama TP2025-MTA -222 40
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 84,9 %
Irtaimistoinvestoinneista toteutui 222 tuhatta euroa. Investoinnit ovat kohdistuivat liikuntapalveluihin, museopalveluihin, Järvenpää-talolle ja nuorisotyöhön. Irtaimistoinvestoinneilla kehitettiin toimisto- ja muiden tilojen kalustusta sekä liikuntapalveluiden kalustoa. Lisäksi investointeja kohdennettiin museopalveluiden kehittämiseen.
Yhteisöraportointi Hyvinvoinnin palvelualue vastaa Koy Järvenpään Harjoitushallin ja muiden hyvinvoinnin palveluihin liittyvien yhteisöjen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Hyvinvointialueen kanssa tehtävästä hyte-toiminnasta vastaa hyvinvoinnin palvelualue. Yhteistyötä ja tehtävänjakoa tehdään sujuvasti määritellyissä rakenteissa, mukana kokonaisuudessa on kaikki alueen kunnat hyvinvointialueen kanssa. Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli on vuonna 2011 perustettu yhtiö. Harjoitushallin kaupungin yhtiökokousedustajana toimii liikuntapäällikkö. Järvenpään kaupunki on oastanut Järvenpään Kehäkarhut ry:n omistamat Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushallin osakkeet 15.12.2025 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Kaupungin tahtotilana on kasvattaa omistusosuuttaan yhtiössä osakassopimuksessa kuvattua nopeammin. Osakekaupan jälkeen kaupungin omistusosuus yhtiössä nousee 55 prosenttiin, joten yhtiö muuttuu kirjanpidollisesti kaupungin tytäryhtiöksi. Järvenpää on osakkaana kirjastojärjestelmää ylläpitävässä in house -yhtiö Koha-Suomi Oy:ssä. Kirjastopalveluiden päällikkö sijaisenaan tietohallintojohtaja toimii sidosyksikössä kaupungin vastuuhenkilönä. Kirkes-kunnissa (Järvenpää, Kerava, Tuusula ja Mäntsälä) syyskuussa 2023 käyttöön otetun Koha-kirjastojärjestelmän tuotantokonsepti ja käytänteet on jalkautettu kaikkiin Kirkes-kuntien kirjastoihin. Ainolan kanssa sovitun yhteistyösopimuksen (1.1.2024-31.12.2028) puitteissa kaupunki tekee yhteistyötä muun muassa lasten kulttuuripolkutoiminnan ja museohankkeiden merkeissä. Kulttuurijohtaja edustaa kaupunkia Ainolasäätiön hallituksessa, palvelualuejohtaja on hänen varajäsenensä. Tammenlehvän Keski-Uusimaan Perinneyhdistys ry (TAKUPERY) muodosti alueensa kuntiin eli Tuusulaan, Keravalle, Järvenpäähän, Mäntsälään ja Pornaisiin perinnetoimikunnat. Järvenpään perinnetoimikunta aloitti toimintansa tammikuussa 2024. Perinnetoimikunnan tehtävänä on huomioida ja toteuttaa sotiemme veteraaniperinteeseen kuuluvia kansallisia vuosipäiviä, veteraaniperinteen keräys ja perinteiden siirtäminen tuleville sukupolville. Kulttuurijohtaja edustaa kaupunkia toimikunnassa, joka on kokoontunut säännöllisesti. Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry, Uuvi, on Uudenmaan kuntien yhteinen toimija, joka tarjoaa jäsenkuntiensa asukkaille mahdollisuuksia luontoliikuntaan ja erilaiseen luonnossa tekemiseen. Uuvin omaan alueverkostoon kuuluva Sarvikallion ulkoilualue on erittäin suosittu paikka myös järvenpääläisille. Viestinnän osalta järvenpääläisiä palvelee erityisesti uuvi.fi -palvelu ja Järvenpään liikuntapalvelut lisäksi tiedottaa vuosittain Uuvin toiminnasta.
113
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään väkiluku kasvaa edelleen seuraavat vuodet ja leimaavaa on väestön ikääntyminen, joka on monin tavoin huomioitava palveluiden toteuttamisessa, oli sitten kyse tuen ja ohjauksen tarpeesta tai monipuolisen kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden tarjoamisesta. Sekä globaali epävakaa turvallisuustilanne, että heikentynyt taloudellinen tilanne haastaa ihmisiä. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt ja se näkyy Järvenpäänkin palveluissa. Kouluterveyskyselyn perusteella lasten ja nuorten huoli perheen taloudellisesta tilanteesta näkyy. Terve Suomi –tutkimuksen mukaan ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä tingitään taloudellisen tilanteen vuoksi, eniten tämä näkyy työikäisillä. Jatkossa on syytä yhä vahvistaa yhteistyötä hyvinvointialueen mutta myös uuden työllisyysalueen kanssa. Lähes joka viides keskiuusimaalainen aikuinen ei harrasta juurikaan mitään säännöllistä viikoittaista liikuntaa, vähiten liikkuvat matalan koulutuksen omaavat. Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus on hieman laskenut. Mitä vanhemmaksi tullaan ja mitä matalampi koulutus, sitä vähemmän liikutaan. Lasten ja nuorten osalta tilanne on kehittynyt liikunnan osalta parempaan suuntaan MOVE!-mittaustutkimuksen mukaan. Verrattuna muihin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntiin ja koko Suomen mittaustuloksiin, voivat Järvenpään koululaiset keskiarvoa paremmin. Kuvaavaa on, että koko maassa viides- ja kahdeksasluokkalaisista 37 prosentilla toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tasolla, kun Järvenpäässä vastaava luku on 25,1 %. Liikuntaolosuhteiden ylläpitoa ja kehittämistä sekä eri palveluiden ponnisteluja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi tarvitaan yhä jatkossakin. Keskiuusimaalaiset kokevat elämänsä suhteellisen turvalliseksi, puolet tuntee olonsa onnelliseksi ja elämänlaatunsa hyväksi. Psyykkinen kuormittuneisuus työikäisillä näkyy edelleen ja lähes joka kolmas työikäinen ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti. Positiivisen mielenterveysmittarin pistemäärä on yhä sangen korkealla. Vain harvalla on kokemus heikosta osallisuudesta. Yksinäiseksi itsensä kokevien osuus on edelleen noussut, useampi kuin joka kymmenes keskiuusimaalainen kokee itsensä yksinäiseksi. Eniten yksinäisyyttä kokevat 75 vuotta täyttäneet. Ennenaikaisia kuolemia Järvenpäänpäässä aiheuttavat eniten alkoholi, huumeet sekä itsemurhat ennenaikaisia kuolemia tarkastelevan PYLL (Potential Years of Life Lost)-indeksin mukaan. Humalahakuinen juominen on vähentynyt, mutta lähes joka kolmas keskiuusimalainen käyttää alkoholia liikaa. Alkoholisairastavuusindeksi onkin Järvenpäässä sekä koko maata että hyvinvointialuetta korkeammalla. Palvelualueeseen vaikuttavat edelleen suuret rakenteelliset uudistushankkeet liittyen mm. kuntouttavaan työtoimintaan sekä kotoutumislakiin tuleviin ja siihen liittyviin uudistuksiin. Järvenpää toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja palvelujen yhteensovittamista tulee yhä kehittää. Palvelualueen talous tulee olemaan haasteellinen tulevina vuosina kotoutumiskorvausten pienentyessä. Palveluverkon päätökset tulevat päätettäväksi valtuustolle 2026.
114
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Konsulttipalveluilla tarkoitetaan asiantuntijapalvelua, joka ostetaan ulkopuoliselta konsultilta/ asiantuntijalta. Raportoitavana eurorajana käytetään 3.000 euroa. €, alv 0
Toimittaja
Selite
Finnwise advisors Oy
Palveluverkkoselvitys
6 254
Saltex Oy
Keskuskenttä ja Juholanmäen kenttä
6 000
ATA-henkilöstöpalvelut Oy
Nuorten kesätori 2025
6 000
Ode to Light Oy
Hiljaisuus ja metsä -näyttely
5 250
Designer Always Yours Oy
Taidemuseon näyttelysuunnittelu
4 347
Mestaritoiminta Oy
Näyttelyrakentaminen
4 183
Finnwise Advisors Oy
Palveluverkkoselvitys
3 127
115
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Työttömyysturva ja työllisyysalueosuus Tilivelvollinen toimielin: Hyvinvointilautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: Palvelualuejohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Työttömyysturva ja työllisyysalueosuus 1000 € Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 0 0 0 -9 670 -1 062 -10 732 -9 670 -1 062 -10 732
TP 2025
Poikkeama TP2025-MTA
0 -9 980 -9 980
0 752 752
Toteuma-% MTA 2025 93,0 % 93,0 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtymisen myötä valtiolta kunnille 1.1.2025 alkaen, kuntien rahoitusvastuu työttömyyden kustannuksista laajeni merkittäväksi kattamaan työmarkkinatuen lisäksi työttömyysturvan (perus- ja ansiosidonnainen päiväraha) rahoituksen yhdessä valtion kanssa. Rahoitusvastuu nousee portaittain 100 työttömyyspäivästä alkaen.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–28 Sitovuustason toimintakate alitti muutetun talousarvion. Pääosa alituksesta oli seurausta työllisyysalueosuudesta saadusta palautuksesta.
Arvio tulevasta kehityksestä Työ- ja elinkeinoministeriö ennakoi vuonna 2026 työllisyyden paranemista ja työttömyyden lievää laskua, joka ennakoi laskua myös kuntaosuuksien kehityksessä. Työmarkkinaennusteet viittaavat kuitenkin siihen, että vaikka lyhyellä aikavälillä voidaan nähdä helpotusta, pitkän aikavälin trendi riippuu vahvasti pitkäaikaistyöttömyyden kehityksestä.
116
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kaupunkikehitys Tilivelvollinen toimielin: Kaupunkikehityslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: kaupunkikehitysjohtaja, yritys- ja elinkeinopalvelujohtaja, kaavoitusjohtaja, kaupunkitekniikan johtaja, johtava rakennustarkastaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunkikehitys johto Kaupunkikehityksen johtaminen toteutettiin vuoden 2024 aikana sijaisjärjestelyin viran tullessa avoimeen hakuun syksyllä 2024 edellisen kaupunkikehitysjohtajan siirryttyä toukokuussa 2024 toisen työnantajan palvelukseen. Virka täytettiin 1.2.2025. Kaupunkikehityksessä suunniteltiin ja valmisteltiin toimintasäännön muutos ja toteutettiin organisaatiomuutos, josta kaupunkikehityslautakunta päätti vuoden 2025 lopussa. Organisaatiomuutoksessa lakkautettiin hankejohto- ja maanmyyntiyksikkö sekä yritys- ja elinkeinopalvelut -yksikkö. Näiden yksikköjen toiminta siirrettiin palvelualueen johdon alaisuuteen perustettuun elinvoimatiimiin, joka aloitti toimintansa 1.1.2026. Kaupunkikehityksen johto osallistui aktiivisesti uusien yritysten sijoittautumisen tukemiseen osana kaupunkistrategiaa ja kuunnellen myös paikallisia yrittäjiä ja heidän tarpeitaan useissa eri yritystapaamisissa ja sijoittautumishankkeiden edistämisessä. Kaupungin kannalta merkittävimmät hankkeet ja niiden suunnittelu etenivät suunnitellusti. Kaupunkikehityksen palvelualueen osalta vuoden 2025 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena toteutettiin tehtävävähennyksiä, jotka pääosin pystyttiin toteuttamaan jättämällä täytättämättömiä tehtäviä täyttämättä. Lisäksi kaupunkikehityksessä on edelleen avaintehtäviä täyttämättä, jotka toteutettiin sijaisjärjestelyin vuoden 2025 aikana, esimerkiksi teknisen johtajan tehtävän rekrytointi eteni päätöksentekoon vasta vuoden 2026 puolella. Taloudellisesti vuonna 2054 onnistuttiin myös rakentamiseen sidoksissa olleiden tulojen osalta erinomaisesti. Yhdessä menopuolten alitusten kanssa saavutettua tulosta voidaan edelleen kohdentaa seuraavien vuosien kaupunkikehityksen talouden tueksi. Yritys- ja elinkeinopalvelut (Business Järvenpää) Vt. yritys- ja elinkeinopalvelujohtajana toimi kaupunkikehitysjohtaja. Määräaikaisen ohjelmapäällikön tehtävänimikettä muutettiin yritys- ja elinkeinopäälliköksi ja määräaikaisuutta jatkettiin vuoden 2026 loppuun. Asiakkuus- ja yrityspalvelupäällikkö jatkoivat toimintaa normaalisti. Business Järvenpään toiminta perustuu kaupungin strategiaan sidottuun Yritys- ja elinkeino-ohjelmaan (2023-2030), jonka tarkoituksena edistää Järvenpään yritys- ja elinkeinotoimintaa. Tavoitteena on edesauttaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään, tätä kautta mm. työllistämään enemmän sekä tuottamaan yhteisöveroa kunnalle. Yritys- ja elinkeinotoiminta mahdollistaa kaupungin strategian mukaisen kestävän kasvun ja vireän kaupunkielämän toteutumisen Järvenpäässä, metropolialueen pohjoisessa keskuksessa. Ohjelmassa on kuusi tärkeää painopistettä / kärkitoimenpidettä, joilla edistetään yritystoimintaa pitkäjänteisesti: 1) viestimme yritysten onnistumisista ja mahdollisuuksista, 2) vahvistamme kasvua ja kansainvälistymistä, 3) panostamme työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen, 4) kehitämme yritysympäristöä, 5) tuemme kärkialojen kasvua ja 6) Keukelle on ulkoistettu yritysneuvontapalvelut koko yrityksen elinkaaren ajaksi. Näitä toimenpiteitä tehtiin koko toimintavuoden ajan. Yksikkö teki läheistä yhteistyötä useiden ulkoisten sidosryhmien kanssa (mm. yrittäjäjärjestöt, Keuke, Keuda, Step-koulutus, Spesia, Uudenmaanliitto, Kuntaliitto, KUUMA-liikelaitos, Sykettä & Sinfoniaa, 117
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Helsingin seudun kauppakamari sekä lähikunnat). Sen lisäksi yksikkö tarvitsee sisäisiä sidosryhmiä tuekseen, kuten kaavoitusta, infraa, rakennusvalvontaa, hanke-/projektiorganisaatiota, viestintää, osaamis- ja työllisyyspalveluita sekä työllisyysalueen palveluita. Yhdessä onnistuimme tehtävässämme. Vuoden 2025 aikana jatkettiin sisäistä yritys- ja elinkeinopalveluiden sekä osaamis- ja työllisyyspalveluiden välisessä selvitystä. Tavoitteena on työn lopussa kirkastaa tapoja / toimenpiteitä, joilla voimme palvella yrityksiä nykyistä paremmin. Yksikön Invest-in myynti- ja markkinointityö jatkui aktiivisena ja Järvenpää on edelleen hyvin kiinnostava kohde erikokoisten yritysten sijaintipaikkana. Invest in –toiminta tähtää pitkäjänteisesti yritystontti- ja toimitilatarjontaan, Järvenpään mahdollisuuksien ja tunnettavuuden lisäämiseen sekä edistämään sijoittumismarkkinointia erityisesti kärkialoille. Svengin yritysalueella rakentuu Postin merkittävä logistiikka- ja varastoliiketoiminnan kokonaisuus kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on otettu käyttöön vuoden 2025 puolessa välissä. Kaksi yritystonttia vuokrattiin, pienempi tontti Vähänummen yritysalueella sekä mittava datakeskushanke Emalikadulla. Emalikadun DC-hankkeen tontti on tarkoitus myydä lähivuosina hankkeen toimijalle. Lisäksi kaupunki osti yhden yritystontin takaisin Antoninkujalla. Vuoden lopussa oli käynnissä myös useampi yritystonttineuvottelu, joiden jatkotilanteet selviävät vuoden 2026 aikana. Kaupunki oli omalta osaltaan myös edistämässä vuonna 2025 Valmetin ja Lujabetonin maiden myyntiprosessia ja uuden yrityksen sijoittumista, kun Järvenpäähän rakentuu lähivuosina mittava lääketeollisuuden jakelukeskus. Tulevaisuuden yritysalue –tiekartan valmistelu ja suunnittelu eteni Mikonpellon teollisuusalueen kaavoituksen käynnistämisellä. Lisäksi Intron yritysalueella käynnistyi ns. Intro eteläisen asemakaavan edistäminen. Vuonna 2025 käynnistyi myös Pohjois-Wärtsilän osayleiskaavan valmistelu. Näillä hankkeilla turvataan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä tonttitarjonnan osalta. Yritys- ja elinkeinopalvelut lakkautettiin kaupunkikehityslautakunnan päätöksellä 31.12.2025 ja sen toiminnot siirrettiin osaksi kaupunkikehityksen johtoa elinvoimatiimiin. Hankejohto ja maanmyynti -yksikön keskeisin toiminnallinen tavoite on johtaa useampia avainalueita ja toiminnallisia yksiköitä yhdistäviä asunto- ja elinkeinorakentamisen kärkihankkeita siten, että projektit toteutuvat ajallaan ja yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden puitteissa. Aktiivisia kärkihankkeita on ollut vuoden 2025 aikana kaikkiaan hieman yli kymmenen, keskeisimpänä mm. Anni-tädin kylän asuinrakentamishanke. Yksikön tärkeä taloudellinen tavoite on tulouttaa yhteistyössä Yhdyskuntasuunnittelun maanmyyntitoimintojen kanssa maanmyyntituloja kaupungille kunakin vuonna investointiohjelmassa hyväksytty määrä. Hankejohto ja maanmyyntiyksikön johtamista kaupungin kärkihankkeista 80 % eteni ajallaan ja sovitussa laajuudessa. Toimintatuottoja yksikkö tuloutti kaupungille 11,9 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarviossa olleen tavoitteen noin kaksikertaisesti. Hankejohto ja maanmyyntiyksikkö lakkautettiin kaupunkikehityslautakunnan päätöksellä 31.12.2025 ja sen toiminnot siirrettiin osaksi kaupunkikehityksen johtoa. Asumispalveluissa on edistetty osaltaan monipuolista asuntotuotantoa ja sosiaalista kestävyyttä sekä tehty seudullista MAL-työtä. Asumispalvelut osallistuivat seudun asuntoasioiden yhteiseen edunvalvontaan esimerkiksi lausuntojen muodossa sekä seurasi asumisen lainsäädännön muutoksia ja uuden hallitusohjelman vaikutuksia asumiseen. Ajankohtaisina muun muassa uusi asumisoikeuslaki sekä valtion tukemissa pitkänkorkotuen vuokra-asunnoissa vuoden 2025 alussa käytteenotetut tulorajat asukasvalinnoissa. Asumispalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä erityisasumisen koordinoinnissa 118
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keusoten kanssa. Osallistuminen Tampereen yliopiston Tulevaisuuden senioriasumisen hankkeeseen tuki osaltaan ikääntyneiden asumisen kehittämistä. Liikennesuunnittelussa sisäisen bussiliikenteen matkustajien määrä on laskenut v.2024 → 2025 n. 10%, eikä matkustajamäärätavoitetta saavutettu. Muutos matkustajamäärissä tapahtui vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla, loppuvuoden matkustajamäärät olivat käytännössä vastaavat vuoden 2024 lukujen kanssa. Sisäisen bussiliikenteen järjestämisen kustannustasoon on vaikuttanut viime vuosina valtionavustusten suhteellisen tason lasku, mikä heijastuu linja-autoliikenteen kustannuksiin. Vuonna 2025 valmistui Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteinen liikenneturvallisuussuunnitelma, ja sen toimeenpano käynnistettiin loppuvuodesta. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin edistämishankkeista v. 2025 merkittävin kokonaisuus oli Kinnarinpolun poikittaispyörätien rakentaminen. Uutena avustuksena kaupungille myönnettiin rahoitusta turvallisemman pyöräpysäköinnin toteuttamiseen Järvenpään aseman tuntumaan. Vuonna 2020 voimaan tulleen uuden tieliikennelain edellyttämä uusien liikennemerkkien käyttöönotto on edennyt hyvin, kaupungin kaikista liikennemerkeistä yli puolet on uuden tieliikennelain mukaisia, ja eri merkkityyppien siirtymäaikoja on pystytty pääsääntöisesti noudattamaan. Asemakaavoituksessa valmisteltiin kaavahankkeita kaavoitussuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025 valmisteltiin hyväksyttäväksi seitsemän asemakaavaa tai asemakaavamuutosta (Mannilantie 32-34/OP, Kartanonseudun hulevesirakenteet I, Ohratie 14, Bulevardikortteli, Tempakanmäki, Kartanontie 7, Mannilantie 52). Pääpaino oli pientalotonttituotannossa, keskustan purkavan saneerauksen ja/tai täydennysrakentamisen hankkeissa sekä yritystonteissa. Lisäksi vuonna 2025 aloitettiin 11 asemakaavan tai asemakaavan muutoksen valmistelu (Terholan uusi asuinalue, Kaunismetsä, Urheilukadun pohjoispuoli/JYK, Mikonpelto II, Intron eteläpuoli, Laurilantie 37, Kartanonseudun hulevesirakenteet II, Laaksokatu 12-14, Kaunisniitty, Rantapuiston eteläosa ja Tervanokka, Kulmakatu 1) sekä tehtiin tarkasteluja muiden tulevien vuosien kaavamuutosten pohjaksi. Yleiskaavoituksessa panostettiin keskustan kehittämisen visiotyöhön ja Pohjois-Wärtsilän osayleiskaavatyön käynnistämiseen. Pohjois-Wärtsilään suunnitellaan yritys- ja teollisuustoimintojen laajentumista. Ilmasto- ja ympäristöyksikkö lakkautettiin osana kaupungin muutosneuvotteluja syksyllä 2025. Poikkihallinnollinen ympäristötiimi jatkaa toimintaansa ja sen tehtäviin kuuluu edelleen mm. ilmasto- ja ympäristöasioiden edistäminen kaupungissa sekä kaupungin resurssiviisaustyön koordinointi, kehittäminen ja seuranta. Tiimi työskenteli yhteistyössä kaupunkikehityksen muiden yksiköiden, kaupungin kaikkien palvelualueiden sekä Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen kanssa. Maankäytön ja kiinteistönmuodostuksen tiimi vastaa kaupungin maapolitiikan toteuttamiseen, kiinteistönmuodostukseen sekä kaupungin maa‑ ja vesialueiden hallintaan liittyvistä tehtävistä. Tiimin työtehtäviin kuuluvat muun muassa maanhankinta, tonttien myynti ja vuokraus, peltojen ja muiden maa‑alueiden vuokraus, maankäyttösopimukset, tonttien lohkomiset ja muut kiinteistötoimitukset, katualueiden haltuunotot, tonttijaot sekä kaupungin metsäomaisuuden hoito. Raportointikauden aikana kiinteistönmuodostukseen, maanmyyntiin ja maanvuokraukseen liittyvät tavoitteet on saavutettu ja ylitetty. Kiinteistön luovutuksia on toteutunut selvästi ennakoitua enemmän, mikä on lisännyt maanmyynti- ja maanvuokraustuottoja ja vaikuttanut myönteisesti kaupungin talouteen. Toiminta on edennyt tavoitteisiin nähden erinomaisesti, vaikka markkinatilanne on ollut haastava. Lisäksi tiimi on osallistunut maanhankinnan kehittämiseen sekä maankäytön toiminnanohjausjärjestelmän jatkokehitykseen, mikä on tukenut tiedonhallinnan parantamista ja toimintatapojen yhdenmukaistamista.
119
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Paikkatietojen parissa kaupunkimalliin pohjautuvan maankäytön toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta siirryttiin ylläpitovaiheeseen strategian mukaisesti. Keskeistä vuodelle 2025 oli organisoida järjestelmän kaupungin sisäinen ja yhteistyökuntien kanssa elinkaaren aikainen ylläpito- ja kehitysorganisaatio ja käynnistää yhteistyöhön perustuva jatkuva kehittäminen. Vuoden 2025 aikana eri moduulien kehitysryhmät saivatkin lukuisia pienkehitysprojekteja käynnistettyä. Vuoden 2025 aikana myös toteutettiin ympäristöministeriön avustamia Ryhti-hankkeita, minkä tuloksina kaupungin paikkatietojärjestelmä tukee uusia rakentamis- ja rytj-lakeja vuosien 2027 ja 2028 aikana. Lisäksi vuoden 2025 aikana on jatkettu taustatöitä mm. paikkatietoaineistojen perusparannuksien osalta. Maankäyttö ja karttapalveluiden toimintayksikössä kehitettiin ja otettiin käyttöön vuoden aikana uusia digitaalisia palveluita, mm. uusi intranet kartta- ja internet karttapalvelu, joiden kautta kuntalaiset ja kunnan työntekijät voivat helposti selailla ja tarkastella kaupungin eri paikkatietoaineistoja. Mittaustiimi vastaa kaupungin mittauspalvelun tehtävistä. Tiimin työtehtäviin kuuluvat pohjakartan päivitysmittaukset, kaavan pohjakarttojen päivitys, rakennuslupakarttojen päivitys, suunnittelupalveluiden karttojen ja maastomallien tekeminen, rakentamisen aikaiset mittaukset (sijainnin merkinnät ja sijaintikatselmukset) sekä muut mittaukset (esim. Pohjaveden korkeuden mittaukset). Lisäksi tiimi on osallistunut maaperätutkimuspisteiden parannusprojektiin ja maaperätutkimuspisteiden siirtämiseen GTK-palveluun. Sen lisäksi aloitimme maanpintarekisterin laatimisen sekä pääsimme kansallisen uuden pohjakarttaohjeen ohjausryhmään. Taantuman takia rakentaminen on ollut hiljaisempaa Järvenpäässä, joten tavoitteesta on tältä osin jääty, mutta muuten tavoitteet on jopa hiukan ylitetty. Kaupunkitekniikan avainalueella yleisten alueiden ylläpitoa, suunnittelua ja rakentamista jatkettiin tavoitteiden mukaisesti. Suunnittelu ja rakentaminen toteutui myös infran investointiohjelman mukaisesti. Merkittävimpiä hankkeita olivat Anni-tädin kylän, Ainolan alueen ja Kinnarinpolun hankkeet sekä Peruskorjaushankkeet Laurilassa sekä Satukalliossa. Anni-Tädin kylässä toteutettiin uuden asemakaavan mukaiset kadut ja kunnallistekniset ratkaisut, mikä mahdollisti ensimmäisten tonttien myynnin alueella jo vuoden 2025 loppuun mennessä. Ainolan aseman ympäristön ja alikulun rakentamista jatkettiin yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Useita vuosia kestävä Ainolan eri vaiheiden rakentaminen muodostaa keskeisen osan infrainvestointiohjelman kustannuksista, joten investointiohjelmaan varatun rahoituksen riittävyys tulee varmistaa tulevissa ohjelmissa erityisesti alikulkurakenteiden osalta asemalla. Näiden rakenteiden toteutus on suunniteltu vuosille 2027–2028. Ainolan aluekeskuksen toteuttamiseen liittyvät toteuttamissopimukset Väyläviraston kanssa muodostavat keskeisen osan hankkeen etenemistä. Näillä sopimuksilla määritellään ratahankkeen sekä kaupungin vastuulla olevien rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen yhteensovittaminen. Vuonna 2025 kaupunki osallistui Ainolan asemaan liittyvien alikulkurakenteiden, siltojen ja raittien rakentamiseen RU3-urakassa, jonka kilpailutuksesta vastasi Väylävirasto. Vuoden 2025 lopussa käynnistettiin lisäksi seuraavan vaiheen toteuttamissopimusneuvottelut, joiden mukaisesti kaupunki tulee osallistumaan myös Ainolan aseman viimeisten vaiheiden toteuttamiseen RU4-urakassa vuosina 2026–2028. Kinnarinpolun hanke toteutettiin osana pyöräilyn kehittämisen hanketta, ja sen myötä parannettiin Kinnarin koulun ympäristön pyöräilyverkostoa. Hanke sai myös valtion pyöräilynkehittämisen avustusta. Puistokohteista valmistui Marjakuusenpuisto. Uudelleenpäällystykset sekä valaistuksen saneerauskohteet toteutuivat myös suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2025 hankinnoissa onnistuttiin tavoitteiden osalta hyvin. Investointihankkeiden hankinnoista ei tehty oikaisuvaatimuksia. Ylläpidon alueurakka kilpailutettiin alkuvuodesta 2025. Alueurakan hankintapäätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus markkinaoikeuteen ja alueurakka jouduttiin järjestämään väliaikaisin järjestelyin markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Markkinaoikeus antoi päätöksen asiassa 120
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
vuoden 2025 lopulla, jossa markkinaoikeus hylkäsi kaikki valittajan esittämät vaatimukset ja pysytti Kaupunginhallituksen tekemän hankintapäätöksen. Kustannusten nousu infran investointihankkeissa pysyi hyvin maltillisena. Pitkä kestoisten hankkeiden, kuten Ainolan aluekeskuksen ja Ainolan aseman rakentamisessa on kuitenkin syytä varautua tulevissa rakentamisvaiheissa suunnittelu ajankohtaan verrattuna kohonneisiin kustannuksiin. Lisäksi Ainolan aseman alikulun rakentamisen aika esiin tulleiden erittäin vaativien pohjaolosuhteitten takia hankkeeseen kohdistuu selkeää kustannusten nousua. Kohonneet kustannustarpeet tuodaan päätöksentekoon seuraavien vuosien investointiohjelmissa. Suunnittelupalvelut toteuttivat vuoden 2025 aikana Satukallion ja Laurilan jatkovaiheiden kunnallistekniikan saneeraushankkeiden suunnittelun sekä Kartanon seudun ja Horsmatien suunnitelmat. Kartanon seudun hulevesien hallinnan toimenpiteille sekä Horsmatien jalankulun ja pyöräilyn yhteydelle haettiin ja saatiin valtion avustusta. Suunnittelupalveluissa aloitettiin uusien kaavaalueiden kunnallistekninen suunnittelu Terholan asuinalueella ja Mikonkorven teollisuusalueella. Rantapuistoon laadittiin pienten lasten leikkipaikan uudistava peruskorjaussuunnitelma. Suunnittelupalveluissa valmistui myös useita pienempiä suunnittelukohteita, jotka liittyivät liikenneturvallisuuteen ja muihin yleisten alueiden suunnitteluun. Yksikkö osallistui aktiivisesti eri työryhmien toimintaan sekä kaupungin, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteishankkeisiin Ainolassa ja Vähänummentiellä. Kaupungin infrastruktuurin korjausvelka pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, eikä sitä saatu pienennettyä nykyisellä korjausrakentamisen investointitasolla. Korjausvelalla tarkoitetaan kadun tai rakenteen nykyisen kuntotason ja sille valitun optimitason välistä erotusta euroissa mitattuna. Vuonna 2017 valmistuneessa katuverkon korjausvelan selvityksessä on laskennallisesti arvioitu, että korjausvelkaa syntyy vuosittain Järvenpäässä noin 0,9 miljoonaa euroa. (1,2M€ vuodelle 2024 indeksillä korjattuna). Korjausvelan määrää tarkastetaan vuosittain kustannusindeksin muutoksella korjattuna. Indeksin vertailuajankohtana on vuoden 2016 kustannustilanne. Katujen peruskorjaukseen oli taloussuunnitelman investointiosassa 2025 varattu noin 1,2 miljoonaa euroa kaupungille ja Järvenpään vedelle 0,9 miljoonaa euroa. Kaupungin korjausvelan määrä oli vuoden 2024 lopussa arviolta 18,5 miljoonaa euroa ja sitä saatiin lyhennettyä vain saman verran mitä velka laskennallisesti vuosittain kasvaa. Vuoden 2025 lopussa korjausvelkaa oli yhä noin 18,5 miljoonaa euroa. Korjausvelan määrän tavoitteeksi Resurssiviisas Järvenpää -tiekartan toimenpiteissä on esitetty, että kaupungin infrastruktuurin korjausvelka laskisi 18 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Investointiohjelmaan tehtyjen säästötoimenpiteiden takia kaupungin korjausvelkaa ei saada pienennettyä vuosien 2025 ja 2026 aikana, mutta vuodesta 2027 eteenpäin on infran investointiohjelmassa esitettynä peruskorjauksiin rahaa siten, että korjausvelkaa saataisiin pienennettyä vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa nykyisellä kustannustasolla tarkasteltuna. Lopullinen tavoite tulee kuitenkin olla, ettei korjausvelkaa juurikaan ole, koska laskennallisesti uutta korjausvelkaa syntyy noin 1,2M€ joka vuosi, tavoitteeseen päästessäkin korjausrakentamiseen liittyvää talousvarausta voidaan mahdollisesti pienentää, mutta korjausrakentamisen investointeihin tulisi olla varattuna korjausvelan kasvua vastaava määräraha. Oletusarvona uusille korjatuille rakenteille on, että niiden käyttöikä ilman kuluvien pintarakenteiden säännöllistä korjausta olisi 50–100 vuotta, mikäli suojaavat pintarakenteet uusitaan säännöllisesti kulumisen mukaan. Korjausvelan määrä ei myöskään vähene vuositasolla arvioituna tasaisesti, hankkeet ovat eri laajuisia ja niiden kesto on eripituinen. Taulukko: Korjausvelan määrän kehittyminen 2019–2021 (perustuu Ramboll tekemään-selvitykseen vuodelta 2016, lisätty vuodet 2022–2026) 121
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Korjausvelan kehitys M€
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026(arvio)
Korjausvelan määrä
24,1
23,1
22,1
21,5
20,3
18,5
18,5
18,5
Rakentamispalveluissa suurin osa hankkeista rakennutettiin käyttämällä yksityisiä urakoitsijoita. Osa hankkeista toteutettiin myös kaupungin omajohtoisena rakentamisena VOK-kohteina (VOK=valmistus omaan käyttöön). Merkittävimmät rakennushankkeet investointiohjelmassa vuonna 2025 olivat: Annitädin kylän, Ainolan aseman ja sitä ympäröivien alueiden, Kinnarinpolun rakentamishankkeet sekä peruskorjaushankkeet Laurilassa sekä Satukalliossa. Svengin teollisuusalueella toteutettiin myös katujen ja hulevesirakenteiden viimeistelytöitä. Svengin yritysalueen kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu myös vuonna 2026 viimeisen hulevesialtaan rakentamisella. Hankkeita ja investointien toteutumia infran rakentamisen osalta on kuvattu myös myöhemmin kohdassa investoinnit. Rakentamispalveluissa toteutettiin myös useita pienempiä puisto- ja valaistushankkeita. Infran ylläpito- ja huoltopalvelut valvoi Järvenpään ylläpidon alueurakan 2019–2025 sopimuksenmukaisuuden toteutumista sekä maastokierroksilla että sähköisen seurantajärjestelmän avulla. Merkittäviä sopimukseen liittyviä puutteita ei havaittu, ja mahdollisiin laatupoikkeamiin reagoitiin sopimuksen mukaisilla toimenpiteillä. Alueurakka päättyi 1.10.2025. Uusi alueurakka kilpailutettiin alkuvuodesta 2025 kilpailutuksen perusteella valittiin edullisimman tarjouksen jättänyt uusi toimija. Edellinen urakoitsija valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, mikä edellytti yleisten alueiden ylläpidon järjestämistä väliaikaisella sopimuksella. Väliaikainen sopimus tehtiin uuden urakoitsijan kanssa, koska tämän arvioitiin todennäköisesti jatkavan ylläpitoa myös markkinaoikeuden käsittelyn jälkeen. Markkinaoikeus antoi päätöksensä vuoden 2025 lopulla ja hylkäsi siinä kaikki valittajan vaatimukset, pysyttäen kaupunginhallituksen tekemän hankintapäätöksen. Väliaikainen sopimus siirtyy kilpailutetuksi sopimukseksi vuoden 2026 alkupuolella, urakoitsijan pysyessä samana. Järvenpäässä otettiin käyttöön uusi valaistuksenohjausjärjestelmä C2 SmartLight. Järjestelmän avulla valaistusta voidaan tulevaisuudessa ohjata entistä älykkäämmin valaisinkohtaisella ohjauksella ja valojen himmennyksellä. Tämä tukee kaupungin tavoitteita vähentää energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä sekä tuo säästöjä rahallisesti. Omajohtoisessa puistometsien hoidossa keskityttiin lähinnä kuolleiden kuusien poistoon. Syynä tähän oli runsas tuholaisten esiintyminen (Kirjanpainaja). Vuonna 2025 metsitystaimia istutettiin Haarajoella Haapapuistossa, Nummenkylässä Kiillepuistossa sekä Lepolassa Kettumetsässä yhdessä asukkaiden kanssa talkootyönä. Vieraslajeja torjuttiin eri puolilla kaupunkia talkoovoimin mm. hyödyntämällä Crowdsorsa mobiilipeliä lupiinin torjunnassa. Mobiilipeliin osallistui yli 70 henkilöä. Kurtturuusua ja viitapihlaja-angervoa poistettiin koneellisesti Annankulmassa, Tahvolassa ja Saunakalliossa. Vuonna 2025 kaupunkitekniikassa käsiteltiin noin 150 sijoittamissopimusta. Katulupia sekä yleisten alueiden käyttölupia käsiteltiin yhteensä yli 400 kappaletta. Rakennusvalvonnan toimintaan vaikutti keskeisesti uuden rakentamislain voimaantulo 1.1.2025 lukien. Lain tavoitteena on sujuvoittaa rakentamisprosessia, edistää kestävää kehitystä, vähentää hallinnollista taakkaa ja tukea digitalisaatiota. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulivat voimaan 1.1.2026 alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa rakentamislaki yhdisti aiemmat rakennusluvat, toimenpideluvat ja toimenpideilmoitukset yhdeksi rakentamisluvaksi. Tältä osin pyrkimyksenä on lupaprosessien yksinkertaistaminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen. Konkreettisena muutoksena on mm. tietyin 122
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
edellytyksin vapauttaa alle 30 m2 piharakennukset ja alle 50 m2 kokoiset katokset luvanvaraisuudesta. Alkuvaiheessa asiakkaiden ohjaaminen uuden lainlainsäädännön mukaiseen toimintamalliin on vaatinut rakennusvalvonnalta oman perehtymisen lisäksi runsaasti asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa. Rakentamiseen liittyvien lupahakemusten keskimääräisessä käsittelyajassa saavutettiin tavoitteeksi asetettu enintään kahden kuukauden käsittelyaika 69 %:ssa hakemuksista. Keskimääräinen käsittelyaika oli 35 työpäivää vaihteluvälin ollessa 1–238 työpäivää. Edellisen vuoden tarkasteluun nähden käsittelyaika on lyhentynyt kolmella työpäivällä. Käsittelyaikoihin on osaltaan vaikuttanut rakentamisen hiipuminen ja tulevaisuuden epävarmuus. Odottavalla kannalla olevat rakennuttajat eivät osaltaan ole edistäneet lupakäsittelyssä olevien hankkeiden läpiviemistä. Luvan saaneiden asuntojen määrä on hienoisessa kasvussa, mutta valmistuneiden asuntojen määrä jäi vähäiseksi. Seurantajakson aikana asuntoja luvitettiin yhteensä 335 kpl ja niitä valmistui 177 kpl. Vastaavat luvut vuonna 2024 olivat 319 kpl ja 340 kpl. Ennen rakennusalan taantuman alkamista Järvenpäässä myönnettiin keskimäärin lupa noin 700 asunnolle ja niitä valmistui noin 680 kpl vuodessa. Uuden rakentamislain edellyttämä rakennusjärjestys valmisteltiin yhteistyössä Hyvinkään rakennusvalvonnan kanssa. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestyksen kokouksessaan 13.11.2025 § 98. Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonnan yhteistyölle tuli toukokuussa täyteen kymmenen vuotta. Kaupunginhallituksen päätöksellä 19.5.2025 (§ 154) yhteistyösopimusta päivitettiin vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita. Yhteistyöllä pyritään keskittämään ja jakamaan rakennusvalvontaan liittyvät tehtävät tarkoituksenmukaisemmin sopijakaupunkien rakennusvalvontahenkilökunnan kesken ja samalla turvaamaan nykyisen ja tulevan lainsäädännön edellyttämä riittävä asiantuntemus rakennusvalvonnassa. Yhteistyön tarkoitus on lisäksi varmistaa sopijakaupunkien paremmat mahdollisuudet valmistautua ja vastata valmisteilla olevaan hallitusohjelman mukaiseen rakennusvalvonnan kokonaisuudistukseen. Päivitetyn sopimuksen piirissä on koko rakennusvalvonnan henkilöstö Järvenpäässä ja Hyvinkäällä.
123
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat toiminnalliset tavoitteet 2025–26 ja niiden toteuma Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Keskustan ja ranta-alueiden kaupalliset palvelut parantuvat
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025
Kasvatamme perheasuntojen määrää vuosittain
1) Suunnittelemme ja toteutamme kaavoitettaville pientaloalueille infrastruktuurit oikea-aikaisesti. 2) Pilotoimme asuntopohjien monipuolisuutta, asumisen konsepteja ja muuntojoustavuutta tontinluovutuskilpailuissa.
1) Teetämme ja jalostamme liikkumistutkimuksen ydinkeskustan ja ranta-alueiden elinvoiman kehittämiseen. 2) Tuotamme kaupallisille palveluille soveltuvia tiloja kaavoituksessa ja hankekehityksessä (jatkamme KasvuHub-/ coworking-pilotin edistämistä ja lisäämme vuorovaikutusta yrittäjien kanssa) sekä tuemme torialueen palveluiden organisointia (Sykettä & Sinfoniaa toimintaa) 3) Tuemme nuorten yrittämistä ja työllistymistä Kesätori 2025 -hankkeessa keskustan alueella 4) Toteutamme keväällä 2025 valmistuvan keskustan kehittämisen loppuraportin kehittämistoimenpiteitä
124
Toteuma -ennuste 2
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille
1
1) Toteutettu: - Vuonna 2025 on rakentamis- tai suunnitteluvaiheessa ollut mm. seuraavat pientaloalueet: Anni-tädin kylä, Kaunismetsän ja -niityn pientaloalue sekä Terholan pientaloalue. 2) Toteutettu: - 26.8.2025 kaupunkikehityslautakunnassa hyväksyttiin JYK:in alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu. - Kilpailussa yhtenä arvioitavana asiana oli asumisen ratkaisut, missä arvioitiin asuntopohjien monipuolisuutta, asumisen konsepteja ja muuntojoustavuutta.
1) Toteutettu, data otettu käyttöön vaikuttamaan mm. sisäiseen päätöksentekoon sekä keskustan yritysten kanssa 2) Pyrimme lisäämään kaupallisille palveluille soveltuvia tiloja mahdollisuuksien mukaan, Kasvuhub-coworkingtoimintaa on edistetty useiden toimijoiden kesken, mutta markkinat eivät ole vielä olleet valmiit toiminnalle. Saimme sopimuksen uusittua Sykettä & Sinfoniaa kanssa tulevaksi kolmeksi vuodeksi (2026-2028) ja vahvistimme yhteistyötämme. 3) Toteutettu yhteistyössä yritysaktiivien sekä Järvenpään Yrittäjien kanssa - jatkuu vuonna 2026 4) Toteutettu, mm. kameravalvonnan ja turvallisuuden lisääminen sekä uuden torin ja kävelykatu Jannen palvelusopimuksen uusiminen elinvoimaisella kulmalla.
Päämäärä J1
J2
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtuustoon nähden Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Houkuttelemme kaupunkiin työpaikkoja 1) Teemme ennakoivaa Invest-in -markkinointia ja synnyttäviä yrityksiä myyntikampanjoita yrityksille ja rakentajille sekä sijoittautumispalveluita erityisesti kärkialoille yritysja elinkeino-ohjelman tavoitteita tukevasti. 2) Kaavoitamme ja suunnittelemme uusia yritysalueita Mikonkorven alueelle. 3) Varmistamme tulevaisuuden yritysten sijoittumisedellytykset aloittamalla Pohjois-Wärtsilän osayleiskaavan valmistelut. Pienennämme kaupunki-infran 1) Suunnittelemme ja optimoimme korjausvelkaa investointimäärärahojen kohdentamisen. 2) Huomioimme korjausvelkaohjelman mahdollisuuksien mukaan myös uudisrakentamisen hankkeissa. Edistämme ympäristöystävällisen 1) Jatkamme valaistuksen ja sen ohjauksen teknologian ja energian hyödyntämistä kehittämistä. Työ etenee vuosittain laadittavan suunnitelman mukaan. 2) Huomioimme sähköautojen latauksen mahdollistamisen rakentamisen ohjaamisessa.
Toteuma -ennuste 1
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille
1
1) Toteutuu suunnitellusti ja tarpeen ja määrän määrittää investointiohjelman mahdolliset karsinnat. 2) Toteutuu suunnitellusti sen mahdollistamissa hankkeissa.
J2
2
1) Toteutuu hieman suunniteltua pidemmällä aikavälillä investointiohjelmaan tehtyjen säätötoimenpiteiden johdosta. 2) Toteutuu suunnitellusti yleisten pysäköintialueiden yhteydessä.
T1
Edistämme vähäpäästöistä rakentamista ja liikkumista elinkaari huomioiden
1
1) Toteutuu suunnitellusti 2) Vähähiilistä ja -päästöistä rakentamista on pilotoitu kumppanuuskaavoissa koskien mm. Mannilantie 52 entisen Loutin päiväkodin tontille rakentuvia kerrostaloja. Kumppaninhakuprosessia kehitettiin kyseisestä hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta. Lisäksi vähähiilisyysvaatimukset sisällytetty JYK:in alueen suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun. 3) Kartoitus tehty pyöräpysäköinnin osalta. Sähköpotkulautojen käyttöön ja pysäköintiin liittyvät mikroliikenteen lupaehdot laadittiin ja hyväksyttiin
T1
1) Edistämme vähäpäästöistä rakentamista ja liikkumista koko suunnitteluprosessissa. 2) Kehitämme kumppanuushakuprosessia teemalla "Pääomamarkkinoiden vähähiilisyysvaatimukset vs. Järvenpään kaupungin kumppanuushakujen vähähiilisyyskriteerit" 3) Selvitämme sähköpotkulautojen pysäköinnin järjestämistä sekä runkolukittavien pyöräpaikkojen tarvetta keskustan alueella.
125
1) Toteutettu 2) Mikonkorven asemakaavoitus käynnissä 3) Pohjois-Wärtsilän osayleiskaava käynnistettiin ja hankkeelle varattiin rahoitusta investointiohjelman tuleville vuosille
Päämäärä J2
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet 2025-26 Resurssiviisauden tiekartan mukaiset toimenpiteet etenevät
Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet 2025 1) Valmistelemme resurssiviisauden tavoitteet osaksi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa 2) Laadimme operatiiviset toimenpidekokonaisuudet resurssiviisaudesta palvelualueiden kanssa.
126
Toteuma -ennuste 2
Toteutetut toimenpiteet ja perustelut poikkeamille 1) toteutunut suunnitellusti 2) Pystytty toteuttamaan vain yksittäisiä toimenpiteitä resurssien niukkuudesta johtuen
Päämäärä T1
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Kaupunkikehitys 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 2 832 0 2 832 1 119 0 1 119 -14 835 -306 -15 141 -10 884 -306 -11 190
Poikkeama TP2025-MTA 3 787 955 1 117 -2 -14 248 893 -9 344 1 847
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 133,7 % 99,8 % 94,1 % 83,5 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Kaupunkikehityksen vuoden 2025 alkuperäinen toimintakate oli -10,9 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston (KV 11.11.2024 § 75) hyväksymät toimintatuotot 2,8 miljoonaa, valmistus omaan käyttöön 1,1 miljoonaa, sekä toimintakulut -14,8 miljoonaa euroa. Alkuperäinen käyttösuunnitelma oli kaupunkikehityslautakunnan hyväksyttävänä 30.1.2025 § 11. Vuoden 2025 aikana talousarvioon tehtiin 3 muutosta. Ensimmäinen muutos (KV 10.2.2025 § 8) koski palkansivukuluja, sillä vuoden 2025 palkkojen sivukulut olivat 0,21 %-yksikköä suuremmat, kuin alkuperäisessä talousarviossa vuodelle 2025. Muutoksesta kohdistui kaupunkikehitykseen 8 t€ lisäten toimintakuluja samalla summalla. Toinen muutos (KV 26.5.2025 § 42) koski vuodelta 2024 käyttämättä jääneitä määrärahoja. Vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan kaupunkikehityksen palvelualueen käyttötalouden määrärahoista säästyi yhteensä 1,25 miljoonaa euroa. Määrärahoista ohjattiin vuodelle 2025 noin 329 t€ erilaisiin perusteltuihin käyttökohteisiin. Muutos lisäsi samalla summalla toimintamenoja. Kolmas muutos (KV 15.9.2025 § 75) koski datacenter hankkeen konsulttipalkkiota, joka oli reilut 31 t€. Määräraha säästyi ja liittyi vuodelta 2024 säästyneisiin määrärahoihin, mutta se osoitettiin virheellisesti kaupunkikehityksen sitovuustasolle. Tehdyllä muutoksella määräraha siirrettiin käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset sitovuustasolle, jonne se olisi alun perin pitänyt osoittaa. Tehty muutos pienensi kaupunkikehityksen toimintakatetta samalla summalla. Vuonna 2025 tehtyjen talousarviomuutosten toimintakatevaikutus oli yhteensä 306 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen mukaan Kaupunkikehityksen toimintakate oli -9,3 miljoonaa euroa alittaen korjatun talousarvion noin 1,8 miljoonalla eurolla. Toimintakatteen alitus selittyy budjetoitua (2,8 M€) suuremmalla tuottokertymällä, joka ylittyi reilut 950 tuhatta euroa. Toimintatuottoja kertyi yhteensä hieman vajaalla 3,8 miljoonalla eurolla. Valmistus omaan käyttöön alitti budjetoidun (1,1 M€) noin 2 tuhannella eurolla. Toimintatuottojen ylitys johtui myyntituottojen, maksutuottojen sekä muiden toimintatuottojen ylityksistä, sekä saaduista avustuksista. Myyntituottojen ylitys muodostui muun muassa katuluvista, sijoitussopimuksista, katualueen vuokrista ja metsänmyyntituotoista, joita kertyi poikkeuksellisen paljon vuonna 2025. Kokonaisylitys myyntituotoissa oli reilut 620 tuhatta euroa. Maksutuotot ylittyivät reilut 120 tuhatta euroa budjetoituun (648 t€) nähden johtuen suurimmilta osin rakennuslupa- ja tarkastusmaksujen ylityksistä. Tukia ja avustuksia kertyi reilulla 420 tuhannella eurolla. Tuet ja avustukset alittivat budjetoidun (450 t€) noin 26 tuhannella eurolla. Joukkoliikenteen valtionapua kirjattiin 249 tuhatta euroa, joka on 201 tuhatta euroa budjetoitua vähemmän johtuen subvention pienennyksestä. Tämän lisäksi vuodelle 2025 saatiin kaupungille aiheutuneista keräys- ja siivouskustannuksista, jotka liittyvät kertakäyttöisiin muovituotteisiin korvauksia yhteensä 171 tuhatta euroa. Muihin käyttötalouden hankkeisiin liittyviä valtion tukia kirjattiin noin 4 tuhannella eurolla. Muissa toimintatuotoissa ylitystä syntyi noin 238 tuhatta euroa budjetoituun (1,073 M€) nähden. Ylitys syntyi pitkälti maa- ja vesialueiden vuokrien ylityksistä johtuen sopimusten siirroista ja yhdestä uudesta isommasta vuokrakohteesta. 127
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Toimintakuluja toteutui tilinpäätöksen mukaan -14,25 miljoonaa euroa. Kulut alittivat budjetoidun (-15,1 M€) 893 tuhannella eurolla. Henkilöstökulut alittivat budjetoidun (-4,9 M€) noin 430 tuhannella eurolla. Alitus syntyi koska monella avainalueella oli toimia ja virkoja täyttämättä eläköitymisten, tai irtisanoutumisten takia ja niitä täytettiin vasta kesken vuotta tai jätettiin kokonaan täyttämättä. Palvelujen ostot alittuivat budjetoituun nähden (-9,085 M€) 577 tuhannella eurolla. Merkittävimpänä syynä alitukseen ovat alueurakan toteutuminen noin 200 tuhatta euroa pienempänä budjetoituun nähden. Alueurakka maksoi kaupungille vuoden 2025 osalta 3,965 miljoonaa euroa. Urakkaan oli varattuna yhteensä 4,162 miljoonaa euroa. Lisäksi valaistusurakan osalta tuli säästöä reilut 127 tuhatta euroa. Säästö syntyi ja saatiin aikaan siitä syystä, että kaupungin alueella on saatu suuri osa katuvalaistuksesta saneerattua (suurpainenatriumlamput) ja vaihdettua LED lamppuihin. Tämä mahdollistaa myös jatkossa merkittävät energia säästöt ja pidentää huoltovälejä. Kuljetuspalveluissa saatiin aikaan säästöjä noin 360 tuhatta euroa. Kaupungin kannalta toissijaisten ylikunnallisten linjojen kustannuksiin osallistumista vähennettiin, josta johtuen kulut toteutuivat hieman pienempinä. Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa ylitystä syntyi noin 59 tuhannella euroa, johtuen sähkö- ja lämmityskustannuksista. Avustuksiin budjetoidusta ja varatusta 45 tuhannen euron ns. osallistamisrahasta jäi käyttämättä koko summa. Muissa toimintakuluissa ylitystä syntyi 12 tuhannella eurolla. Ylitys johtui myyntisaamisten luottotappioista ja maksetuista vahingonkorvauksista (mm. liukastumiset ja kaatumiset kaupungin yleisillä alueilla). Palvelualueeseen kohdistui myös säästötoimenpiteitä vuodelle 2025, joiden yhteismäärä oli noin 600 tuhatta euroa. Kyseinen summa oli otettu huomioon ja leikattu pois palvelualueen toimintakatteesta budjettien valmisteluvaiheessa vuonna 2024. Vuoden 2025 tilinpäätöksen mukaan säästötoimenpiteisiin päästiin täysin vuoden 2025 osalta, ja samalla saatiin myös säästettyä määrärahoja vuodelta 2025.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–28 Nelivuotinen nettositovuus tarkoittaa, että yksittäisen vuoden talousarviomäärärahan ylittyminen tulee kattaa seuraavien vuosien määrärahasta ja vastaavasti yksittäisen vuoden talousarviomäärärahan alittuminen voidaan käyttää seuraavina vuosina. Määrärahojen käytön alittuessa kehyksestä vastaavan toimielimen tulee tehdä esitys menneen talousarviovuoden määrärahan siirrosta kyseisen vuoden tilinpäätöksen valmistuttua, viimeistään huhtikuun loppuun mennessä, jos se haluaa määrärahan käyttöönsä ohjelmakauden seuraaville vuosille. Vastaavasti tilanteessa, jossa vastuutoimielin havaitsee tilivuoden määrärahansa riittämättömäksi, sen tulee tehdä esitys siitä, kuinka ylitys katetaan pienentämällä tulevien vuosien määrärahoja. Esitys tehdään osavuosiraportin yhteydessä, viimeistään vuoden viimeiseen valtuuston kokoukseen. Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvio alittui noin 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2025. Toimintakatteen alitus johtui pitkälti odottamattomista toimintatuotoista, joita olivat muun muassa sijoitus ja kaivulupatulot, sekä vuokratulot, jotka johtuivat jo sovittujen kauppojen siirroista. Myös kaupungille aiheutuneista keräys- ja siivouskustannuksista, jotka liittyvät kertakäyttöisiin muovituotteisiin saatiin korvauksia vuodelle 2025. Luvan saaneiden asuntojen määrä oli myös hienoisessa kasvussa, joka johti budjetoitua parempaan lupatuotto kertymään. Palvelualueella viivästytettiin lisäksi useita rekrytointeja ja palveluiden ostoissa käytettiin harkintaa kaupungin talouden tilaan peilaten. Vuoden 2025 toimintakatteen alituksesta ja sen huomioon ottamisesta tulevina vuosina tullaan tekemään esitys kevään 2026 aikana heti tilinpäätöksen valmistuttua. Esityksessä tullaan
128
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
kiinnittämään huomiota niihin menotulo kohtiin, joissa on ollut havaittavissa ali- tai yli budjetointia, jotta ylijääneet määrärahat saadaan kohdistettua oikein palvelualueen tulevia toimia ajatellen.
Investoinnit Kaupunkikehityksen palvelualueella ei ollut varattuna vuodelle 2025 määrärahoja irtaimistoinvestointeihin.
Yhteisöraportointi Kaupunkikehityksen palvelualue vastaa Kiertokapula Oy:n ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä muiden kaupunkikehityksen palveluihin liittyvien yhteisöjen valvonnasta, ohjauksesta ja raportoinnista. Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksella (Keuke) oli asiakkaita vuonna 2025 yhteensä 2055, joista järvenpääläisiä yrityksiä oli 374 (edellisenä vuonna asiakkaita oli 2113, joista järvenpääläisiä 407). Käytetyimmät palvelut olivat perustamisneuvonta, markkinointi- ja myyntineuvonta, liiketoiminnan arviointi sekä rahoitusneuvonta. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus raportoi kuluneen vuoden toiminnasta toiminta- ja tilinpäätöskertomuksessaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle. Yhteistyö Järvenpään kaupungin ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen välillä on sujunut hyvin. Vuoropuhelu maankäytön suunnittelussa on painottunut aiempaa paremmin yhteistyöhön varhaisemmassa vaiheessa suunnittelua. Eläinlääkärien yhteisvastaanotto toimi Tuusulassa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa valmisteltiin uusi yhteistoimintasopimus vuoden 2025 aikana ja se etenee päätöksentekoon vuonna 2026.
Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään kaupunki jatkaa strategian mukaisesti hallittua ja kestävää kasvua, joka ohjaa kaupunkikehityksen palvelualueen toimintaa ja taloutta. Saman aikaisesti pitkittynyt maailmantalouden epävarma tilanne, kansainväliset konfliktit ja rakentamisen hidas käynnistyminen heijastuvat myös Järvenpäähän. Positiivisia merkkejä tuli vuoden 2025 aikana. Raaka-aineiden hintojen ja korkojen nousu sekä inflaatio ovat pysähtyneet tai hiljentyneet. Yritysten investointihalukkuus on alustavissa keskusteluissa näyttäytynyt positiivisena useamman sijoittautumista tai investointia suunnittelevan yrityksen osalta. Asuntorakentamisen hankkeissa rakentajat ovat siirtäneet rakentamisen aloituksia, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että pääosin asuinrakentamisen kerrostalohankkeet ovat olleet vuokratalokohteita. Pientalotonttien myynti on piristynyt ja tontteja myytiin useita jo vuoden 2025 aikana. Yritystonttikaupassa ei saatu myyntituloja. Inflaation tasaantuminen ja korkojen nousun tasaantuminen ja pienoinen laskusuhdanne ovat kuitenkin positiivisia merkkejä, ja markkinoilla on odotuksia asuntokaupan vilkastumisesta Infrarakentamisen osalta saadut urakkatarjoukset ja tarjoajien määrän lisääntyminen ovat pysyneet hyvällä tasolla. Urakoiden kustannustaso rakentamisen huippuvuosiin verrattuna on laskenut. Rakentaminen ja peruskorjaaminen ovat tästä näkökulmasta järkeviä investointeja kaupungin taloudelliset realiteetit huomioiden. Maankäytön strategisia tavoitteita ja toimintaa ohjaa monelta osin yhteisesti hyväksytty Järvenpään Yleiskaava 2040, joka luo pitkäjänteiset suuntaviivat sille, minne ja miten kaupunki kasvaa. Elinkeinotoiminnan kehittämisessä pyritään jatkossa tehostamaan sijoittumismarkkinointia kärkialoillemme, tukemaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, kehittämään pitkäjänteisesti yritystonttitarjontaa ja toimitiloja asiantuntijayrityksille, varmistamaan työvoiman saanti, sekä tekemään positiivista Juuret Järvenpäässä -yritysviestintää. Uusia yrityksiä perustettiin kaupunkiin 299 kpl:tta. Yritys- ja elinkeinoasioita liitetään tehokkaammin osaksi projektimaista työskentelytapaa vuoden 2026 alusta kaupunkikehityksen johdossa aloittavan elinvoimatiimin osana. 129
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Ilmasto- ja ympäristöasioiden osalta jatkettiin koko kaupunkia koskevan Järvenpään Resurssiviisaus tiekartan toimenpiteiden toteuttamista osana vuonna 2025 hyväksyttyä hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa. EU- ja valtakunnallisten lainsäädännöllisten tavoitteiden asettelu tulee tehdä myös Järvenpään osalta. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaupungin toimien lisäksi yritysten, yhteisöjen ja kaupunkilaisten toimia energian, päästöttömyyden ja jätteiden käsittelyn osalta. Keskeisimpiä toimintaympäristöön laajemmin liittyviä asioita ovat kaupungin Metropolialueen pohjoinen keskus -visioon ja kaupungin saavutettavuuteen liittyvät joukkoliikenneasiat. HSLliittymisasian osalta päätöksenteko siirtyi 2024 loppuvuoteen, jolloin valtuusto käytännössä päätti, ettei kaupunki toistaiseksi hae HSL kuntayhtymän jäsenyyttä. Kaupungin ja HSL:n välinen lippuyhteistyösopimus päättyi vuoden 2024 loppuun. TE-palveluiden uudistamisen osalta kaupunkikehitys on mukana elinkeinopalveluosuudessa TE-palveluiden muutosprosesseissa. Lisäksi vuoden 2025 Traficom käynnisti keskusteluja lähijunaliikenteen avaamisesta kilpailulle 2030 –luvulla. Järvenpää on tässä selvityksessä mukana ja asiaa edistetään vuoden 2026 aikana. Rakentamislain säädöksistä tulevat vuoden 2026 alussa voimaan rakentamisluvan hakeminen tietomallina tai muussa koneluettavassa muodossa, hiilijalanjälkilaskenta ja käsittelyaikatakuu. Uusilla säädöksillä on isoja vaikutuksia rakennusvalvonnan lupa- ja valvontaprosesseihin. Laki asettaa uusia velvoitteita rakennusvalvonnan toiminnalle, voimavaroille ja henkilöstön osaamiselle. Tietomallipohjaista (3D) rakentamislupamenettelyä on Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonnassa otettu haltuun jo usean vuoden ajan, mutta sen täysimääräisen käyttöönoton esteenä on valtakunnallisen määrittelytyön keskeneräisyys. Toimiessaan tietomallipohjainen rakennusvalvontaprosessi edistää huomattavasti valtakunnallista pyrkimystä päästä yhdenmukaisempaan säädöstulkintaan ja sujuvampaan rakentamislupakäsittelyyn. Lisäksi 3Dsuunnitelmat lisäävät suunnitelmien ymmärrettävyyttä esimerkiksi naapureille rakentamislupamenettelyyn liittyvän kuulemisen yhteydessä. Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvonta on tarvittaessa osaltaan edistämässä tarvittavaa määrittelytyötä. Kunnan on vuoden 2026 alusta alkaen ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvonta on ottanut vastaan hakemuksen liitteineen. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ja poikkeuksellisen tai erityisen vaativan suunnittelutehtävän rakentamishankkeen rakentamisluvan käsittelyaikatakuu on kuusi kuukautta. Jos käsittely viivästyy, kunnan on palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyneeltä kuukaudelta, ellei viivästys ole aiheutunut hakijasta. Lupapisteeseen on kuntayhteistyötä tehty käsittelyaikalaskuri. Samalla tulee huomioida, että myös kunnossapidon lainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä olivat toiminnan digitalisointi ja kehittäminen, sekä Tiera City toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kehittäminen kaupunkikehityksen prosesseissa. Talouden osalta kaupunkikehityksen palvelualueeseen kohdistuvat kaupungin säätötoimenpiteet näkyivät palvelualueella voimakkaasti muun muassa tehtävien vähentämisellä, mikä tekee kaupunkikehittämisestä ja painopisteiden priorisoinnista entistä haastavampaa tulevina vuosina.
130
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut 2023 TP Asemakaavat hyväksytty (kpl) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
Joukkoliikenne
TP 2024 8
TA 2025 4
TP 2025 8
7
585 774 573 398 702 275 676 496 -585 774 -573 398 -702 275 -676 496 - 73 221,75 € - 143 349,50 € - 87 784,38 € - 96 642,29 € - 73 221,75 € - 143 349,50 € - 87 784,38 € - 96 642,29 €
Sisäiset matkat (kpl) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
TP 2023 TP 2024 TA 2025 TP 2025 133 753 139 849 142 000 128 641 428 685 234 245 450 000 248 872 1 308 417 1 123 002 1 508 542 1 083 607 -879 732 -888 757 -1 058 542 -834 735 9,78 € 8,03 € 10,62 € 8,42 € 6,58 € 6,36 € 7,45 € 6,49 €
Kiinteistönmuodostus
TP 2023
Kiinteistötoimitukset (kpl) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
TP 2024 TA 2025 TP 2025 47 37 70 77 29 847 38 357 90 000 93 439 96 229 65 299 64 293 76 576 -66 382 -26 942 25 707 16 863 - 2 047,43 € 1 764,84 € - 918,47 € - 994,49 € - 1 412,38 € 728,16 € 367,24 € 219,00 €
Maa- aluiden osto ja myynti sekä sopimusten hallinta TP 2023 Maa-alueiden osto ja myynti (kpl) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
TP 2024 TA 2025 TP 2025 50 82 45 62 862 399 1 168 096 999 000 1 287 519 198 314 155 368 162 563 169 732 664 085 1 012 728 836 437 1 117 787 - 3 966,28 € 1 894,73 € - 3 612,51 € - 2 737,61 € 13 281,70 € 12 350,34 € 18 587,49 € 18 028,82 €
Kadunpito (Talvikunnossapito)
TP 2023
Kadunpito (km) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
TP 2024 TA 2025 TP 2025 409 411 409 413 50 156 46 158 50 000 922 1 517 059 1 697 787 1 572 734 1 850 988 -1 466 903 -1 651 629 -1 522 734 -1 850 066 - 3 709,19 € 4 130,87 € - 3 845,32 € - 4 481,81 € - 3 586,56 € 4 018,56 € - 3 723,07 € - 4 479,58 €
Kadunpito (Katualueiden muu kunnossapito)
TP 2023
Kadunpito (km) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
Viheralueiden hoito
TP 2024 409
902 942 -902 942 - 2 207,68 € - 2 207,68 € -
TA 2025 TP 2025 411 409 413 109274 103 942 635 248 744 990 493 884 -525 974 -744 990 -389 942 1 545,62 € - 1 821,49 € - 1 195,85 € 1 279,74 € - 1 821,49 € - 944,17 €
Viheralueet (m2) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
TP 2023 TP 2024 TA 2025 TP 2025 1 841 335 1 848 340 1 841 335 1 841 335 40 532 48 590 1 977 906 1 923 619 1 936 861 1 683 127 -1 977 906 -1 883 087 -1 936 861 -1 634 537 -1,07 -1,04 -1,05 -0,91 -1,07 -1,02 -1,05 -0,89
Rakennusvalvonta
TP 2023
Rakennuslupa (kpl) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Hinta (kulut / suoritteet) Hinta (toimintakate / suoritteet)
TP 2024 TA 2025 TP 2025 219 181 150 155 738 022 480 317 511 000 624 223 773 052 645 992 802 524 728 050 -35 030 -165 675 -291 524 -103 827 - 3 529,92 € 3 569,02 € - 5 350,16 € - 4 697,10 € 159,95 € 915,33 € - 1 943,49 € - 669,85 €
131
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 % 141 272 48 891 25 484 18 122 14 157 13 400 12 688
Selite Ylläpitourakka, projektinjohto Järvenpää-Hyvinkää rakennusvalvonta yhteistyö Suljettujen kaatopaikkojen tarkkailu Järvenpään keskustan pohjavesien suojelusuunnitelma Intron eteläpuolen rakennettavuus selvitys Keskustan elävyysindeksi raportti 2023 ja 2024 Järvenpää Intron eteläpuolen hulevesiselvitys ja luontovaikutusten arviointi
Ilmatieteen Laitos Geounion Oy Cloudpermit Oy
10 000 9 419 9 156
Osallistuminen ILMOS-hankeeseen Terholan uusi asuinalue, pohjatutkimukset Yleisten alueiden päätöksenteko ja laskunmuodostus, Lupapiste laskutus, yleisten alueiden arkistomaksu
Johtotieto Oy MPS Career Oy RAMBOLL FINLAND OY SITOWISE OY ATA-Henkilöstöpalvelut Oy RAMBOLL FINLAND OY
7 814 6 767 6 582 6 406 6 000 5 728
Järvenpään katuvaloverkon johtotietojen ylläpito Soveltuvuus arvioinnit tekninen johtaja rekry Mikonpelto II, hulevesiselvitys Tempakanmäen asemakaavan muutos, meluselvitys Kesätori nuorille 2025 yhteistyö Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta, Liikenneturvallisuuskoordinaattorityö
MAANMITTAUSLAITOS
5 697
Useat maanmittauslaitoksen palvelut / lohkomiset, lainhuudot, kirjaukset, otteet yms.
Lundén Architecture Oy
5 000
Lundén Architecture Oy
5 000
Coventures Oy Intrum Oy Marjetas Academy Oy Tripodi Finland Oy
4 901 4 108 4 080 3 850
Newsec Advisory Finland Oy Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy Caverion Suomi Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Finnora Oy
3 800 3 710 3 395 3 250 3 000
Tuusulanjärven kehittämisvisio (yhteistyö Tuusulan kunnan kanssa) Tuusulanjärven kehittämisvisio (yhteistyö Tuusulan kunnan kanssa) Järvenpään ketosukkulakoi selvitys Laskujen perintäkuluja ylläpitolasku katunäkymäkuvien katselupalvelusta viistoilmakuvien orientoinnin konsulttimaksu (kertakustannus) Kiinteistöjen arviokirjat Keskustan elävyyslaskenta Katuvalaistuksen ohjaus Järvenpään väestöennusteen päivitys 2025 Mobiilipeli asukkaille vieraslajien torjuntaan
Toimittaja Terranor Oy Hyvinkään kaupunki AFRY Finland Oy SITOWISE OY Taratest Oy Oy Nortecon Ab FCG Rakennettu Ympäristö Oy
€,
132
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset Tilivelvollinen toimielin: Kaupunkikehityslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: kaupunkikehitysjohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset tulos (bruttomyynti miinus myytyjen kiinteistöjen tasearvo) oli 11,9 M€, mikä ylitti valtuuston alkuperäisen talousarviossa hyväksymän tavoitteen yli kaksinkertaisesti, yhteensä noin 6,3 M€:lla. Asuntotonttien kysyntä oli vuoden aikana voimakasta, kohdistuen ennen kaikkea kerrostalo- ja omakotitontteihin. Yritystonttien kysyntä oli heikohkoa, samoin yhtiömuotoisten pientalotonttien. Vuonna 2025 vuokrattiin yhteensä kaksi yritystonttia, pienempi tontti Vähänummen yritysalueella ja Wärtsilän kaupunginosassa Emalikadulta iso tontti Datakeskus-hanketta varten (n. 12 ha). Datakeskushankkeen tontti on arvoltaan 3 038 040 €, ja nyt maksettava vuosivuokra on 151 902 €. DC-tontti on tarkoitus myydä toimijalle, kun rakentaminen on alkanut arviolta vuosina 2027–2028. Svengin yritysalueella Postin, kooltaan 36 000 m², varastoliiketoiminnan ensimmäinen vaihe valmistui aikataulun mukaisesti, ja sen toiminta käynnistyi alkukesällä 2025. Posti maksoi kaupungille vuonna 2023 ostamansa tontin laajennusosien loppukauppahinnan Svengissä. Svengissä yksi yritystonttikohde ei edennyt kauppaan asti, mutta peruuntuneesta sopimuksesta kaupunki sai sopimussakon, joka tuloutui alkuvuodesta 2025. Yhden yritystontin kaupunki osti takaisin Antoninkuja-osoitteessa ja takaisinoston myötä tontti tullaan uudelleen kaavoittamaan asumiselle. Lisäksi Alhotiellä Kiint. Oy Alhotien Liiketalo käytti maanvuokrasopimukseen perustuvaa lunastusoikeuttaan ja lunasti vuokratonttinsa kaupungilta noin 400.000 euron kauppahinnalla. Asuntomarkkinoiden vuonna 2022 alkanut laskusuhdanne on pitkittynyt. Vaikka asuntohankkeita on lähtenyt liikkeelle Järvenpäässä, on asuntomarkkinatilanne Suomessa edelleen erittäin heikko. Kaikista heikoin tilanne on omistusasuntotuotannossa. Vuoden 2025 lopussa kaupungilla on luovutettavissa enää vain yksi rakentamisvalmis kerrostalotontti. Muutoin kerrostalotonttien saatavuus on riippuvainen valmisteilla olevista asemakaavoista. Kerrostalotonttien tarjonta on siten erittäin niukkaa, käytännössä olematonta. Omakotitontteja on myynnissä Haarajoen Lehmustiellä ja Anni-tädin kylässä. Yhtiömuotoisia pientalotontteja on tarjolla Ainolassa ja Anni-tädin kylässä. Lisää yhtiömuotoisia pientalotontteja tulee myyntiin vuonna 2026 mm. Kyrölästä (Tempakan alue, Stenbacka ja Tanhumäen polku). Toimitilojen käyttöasteet ovat pääkaupunkiseudulla erittäin alhaiset, mikä vaikuttaa myös Järvenpään toimitilojen kysyntään. Liiketilojen kysynnässä ainoastaan päivittäistavarakaupan tilanne näyttää Järvenpään väkiluvun kasvusta johtuen tulevaisuudessa kohtuulliselta. Päivittäistavarakaupan kasvun perustuessa väkimäärän kasvuun odotukset liiketilojen kysynnän osalta ovat kuitenkin maltilliset. Liike-, teollisuus- ja varastotonttien kysyntää on Uudellamaalla. Yritystonttien osalta Järvenpäällä on tarjolla erilaisia tontteja ja kaavoitushankkeita, joskin tontit ovat pääosin liian pieniä kysyntään nähden. Kysyntä kohdistuu ennen kaikkea suuriin tontteihin, joista on niukkuutta pääkaupunkiseudulla. Järvenpään on pienestä pinta-alastaan johtuen haastavaa vastata kysyntään, mistä johtuen mm. Wärtsilän osayleiskaavan ja Vähänummentien asemakaavojen sujuva eteneminen on välttämätöntä yritystonttien tarjonnan lisäämisen näkökulmasta.
133
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA maankäyttökorvaukset 1000 € TA 2025 2025 2025 Toimintatuotot 5 553 6 171 11 724 Toimintakulut -483 -441 -924 Toimintakate 5 070 5 730 10 800
Poikkeama TP2025-MTA 11 862 138 -947 -23 10 915 115
TP 2025
Toteuma-% MTA 2025 101,2 % 102,5 % 101,1 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttökorvausten tavoitteet ylittyivät vuoden 2025 aikana 6,3 miljoonalla eurolla alkuperäiseen talousarvioon nähden. Ylitystä selittää kerrostalotonttien ennakoitua suurempi myyntivolyymi, maankäyttökorvausten ennakoitua suurempi tulo ja Postin ennakoitua aikaisemmin maksama loppukauppasumma. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset sitovuustason talousarviota muutettiin vuoden aikana 3 kertaa. Ensimmäinen muutos (KV 10.2.2025 § 8) liittyi palkansivukulujen korjaukseen, jolla sitovuustasolle lisättiin 1 t€ määrärahoja. Toinen muutos (KV 15.9.2025 § 75) koski Datacenter konsulttipalkkion siirtoa 31 t€ käyttöomaisuuden nettomyynnin sitovuustasolle kaupunkikehityksen palvelualueelta, jonne raha oli siirretty alun perin väärin aiemmin keväällä tehdyllä talousarviomuutoksella. Kolmas talousarvioon liittyvä muutos tehtiin vuoden lopulla, jossa alkuperäistä talousarviota (KV 8.12.2025 § 112) korjattiin vastaamaan vuoden aikana muuttunutta tilannetta maanmyynneissä, maankäyttökorvauksissa, sekä toimintakuluissa. Tehdyllä muutoksella lisättiin muihin toimintatuottoihin reilulla 4,4 M€:lla tuottotavoitetta liittyen nettomaanmyyntivoittoihin, sekä 1,7 M€ maankäyttökorvauksiin ja toimintakuluihin 408 t€. Vuoden aikana tehdyt toimintatuottomuutokset olivat yhteensä hieman vajaa 6,2 M€ ja toimintakulumuutokset noin 441 t€. Nettomaanmyyntivoittoja (bruttomyyntihinta-tasearvo) kirjattiin vuoden 2025 tilinpäätökseen yhteensä reilulla 9,1 M€:lla. Muita toimintatuottoja, kuten sakkoja rakentamisvelvoitteista ja velvoitepaikoista kirjattiin reilulla 570 t€:lla. Maankäyttösopimuskorvauksia saatiin reilulla 2,1 M€:lla. Toimintatuottojen toteuma oli yhteensä noin 11,9 M€, ja ylitti korjatun talousarvion reilulla 138 t€:lla. Toimintakuluja toteutui 947 t€, joka ylitti korjatun talousarvion reilulla 20 t€:lla. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset toimintakate toteutui 115 t€ budjetoitua parempana.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026–2028 Syntynyttä tavoitteen ylitystä ei esitetä siirrettäväksi vuosille 2026–2028.
Arvio tulevasta kehityksestä Asuntomarkkinoiden taantuman ennakoidaan pitkittyvän. Taantuma koskee ennen kaikkea omistusasuntotuotantoa. Vanhojen omistusasuntojen hinnat eivät ole lähteneet nousu-uralle, mikä on omiaan pitkittämään uudisasuntotuotannon taantumaa. Ennusteissa povataan, että asuntorakentaminen piristyy vasta vuonna 2027. Sen sijaan vuokra-asuntosijoittajat (erityisesti institutionaaliset) ovat jo palanneet markkinoille. Asuntotonttimarkkina on myös selkeästi piristynyt erityisesti kerrostalotonttien osalta, mikä onkin luonnollista, sillä tonttimarkkinat pyrkivät ennustamaan asuntomarkkinoiden tulevaa kehitystä. Vuonna 2025 voimaan tulleista asemakaavoista syntyi kaupungin maalle uutta rakennusoikeutta yhteensä noin 4000 k-m2, mikä vastaa noin 1,2 miljoonan euron tontin myyntituloa tuleville vuosille. Tonttivaranto supistui siten liki kymmenkertaista vauhtia tonttituotantoon nähden. Tulevia 134
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
tontinmyyntiodotuksia varjostaakin siten enemmän haasteet tonttituotannossa kuin tonttimyynnissä. Tällä hetkellä kaupunki pystyy tonttivarantonsa turvin vastaamaan markkinoiden kysyntään ainoastaan omakotitonttien ja yhtiömuotoisten pientalotonttien osalta. Vuoden 2026 maanmyyntitavoitteen toteutumisen osalta tilanne näyttää kokonaisuutena hyvältä. Ennusteen pohjautuminen kytkeytyy voimakkaaseen asuntotonttien kysyntään ja kaupungin laajaan sopimusportfolioon kerrostalotonteissa. Sen sijaan yritystonttien myynnin heikko volyymi ja maankäyttökorvausten matala taso jatkunee. Maankäyttökorvausten matalasuhdannetta selittää asemakaavojen vähyys, sillä maankäyttökorvauksia maksetaan yksityisten maalle tehdyistä asemakaavoista, ja jos niitä ei tule, ei synny maankäyttökorvaustulojakaan. Yritystonttien osalta kaupungilla ei ole tehtynä sellaisia sopimuksia, jotka toisivat merkittävää yritystonttien myyntituloa vuodelle 2026. Mikäli uusia sopimuksia saadaan vuoden 2026 aikana tehtyä, näkyy niiden tulovirta todennäköisesti aikaisintaan vuosina 2027-2028. Mikäli uusia kerrostalotontteja ei asemakaavoituksen kautta synny myytäväksi, tulee myös maanmyynnin kokonaistulos alenemaan vuodesta 2027 alkaen, sillä kerrostalotonttien myynti muodostaa valtaosan maanmyynnin kokonaistuloksesta. Yritystonttien myynnissä on paljon kasvun varaa ja potentiaalia. Potentiaali pohjautuu kuitenkin tuleviin asemakaavahankkeisiin. Kaupungilla on tarjolla tällä hetkellä vain pienehköjä ja haastavia yritystontteja eri puolilta kaupunkia. Tonttitarjonnan lisäämiseksi valmisteilla on Wärtsilä osayleiskaava ja Mikonpellon asemakaava. Kaupungin parhaan yritystonttialueen, Vähänummentien varren, kehittäminen on riippuvainen maanhankintaan liittyvistä päätöksistä – käytännössä lunastustoimenpiteiden aloittamisesta. Tältä osin erityisen tärkeää yritystonttimyynnin näkökulmasta on, että em. alueiden kehittäminen etenee suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa.
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Toimittaja Mestaritoiminta Oy EU:n jäsenvaltiot (DCIN) Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
€,
% 57 204 31 250 30 379
Selite Seppälän talon tonttijohtojen siirto DataCenter tonttimyynnin konsulttipalkkio Lakiasiainpalveluja: NCC ja PROY riita-asioiden käsittely
Siral Oy
22 792 Kiinteistövälityspalveluja: realisointilistalla olevien kiinteistöjen myyntipalkkiot
Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy Insinööritoimisto Lepistö Oy Newsec Advisory Finland Oy Catella Property Oy Lieke Asianajotoimisto Oy
15 645 Lakiasiainpalveluja: Cubestaan liittyvien jatkotoimenpiteiden arviointi 12 585 PIMA työmaiden valvontatyöt 11 200 Puitesopimusosto: Kiinteistöjen arviokirjoja 9 900 Puitesopimusosto: Kiinteistöjen arviokirjoja 6 975 Lakiasiainpalveluja: JUST ym. sotekiinteistöjen kauppakirjapohjat 6 800 Lippumäen kuntotutkimus 5 556 JUST:in kuntotutkimus
RTA Tarkastus Rauno Peltola RAMBOLL FINLAND OY
135
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keski-Uudenmaan työllisyysalue Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Keski-Uudenmaan työllisyysalue (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula) aloitti toimintansa 1.1.2025. Työllisyysalue on työvoimaltaan Suomen 7. suurin ja työllisyysalueen vastuukuntana toimii Järvenpää. Sopijakunnat muodostavat järjestämislain 12 §:n mukaisen yhteistoiminta-alueen. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista työvoimapalveluiden järjestämistä koskevan lain (380/2023, myöhemmin järjestämislaki) mukaisista julkisista työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023, myöhemmin kotoutumislaki) mukaisista työvoimaviranomaisen tehtävistä on sovittu yhteistoimintasopimuksella. Vastuukunta Järvenpää vastaa järjestettävien viranomaispalveluiden ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Lakisääteisten viranomaispalveluiden ohella työllisyysalueen palveluvalikoimaa täydennetään kuntien itse tuottamilla työllisyys-, elinkeino- ja kotoutumispalveluilla sekä oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden tarjoamilla palveluilla. Työllisyysalueen palvelusuunnitelman (2024–2025) mukaisesti vuonna 2025 tavoitteena oli varmistaa työntekijöiden, asiakkaiden ja palveluiden sujuva siirtymä uuteen toimintaympäristöön, vakauttaa viranomaispalvelu sekä käynnistää palvelureformi. Vuoden alussa valtion TE-palveluista, ELYkeskuksesta ja KEHA-keskuksesta siirtyi Järvenpään kaupungille ja Keski-Uudenmaan TE-palveluihin 132 henkilöä liikkeenluovutuksella. Koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut pidettiin 5.3.-30.9.2025, neuvottelujen aikana tarkistettiin tehtävänkuvat, määriteltiin tasopalkat ja KVTESin mukaiset työajat. Henkilöstöä muutoksessa on kuormittanut toimintaympäristön muutos, työn määrän lisääntymisen kasvaneiden asiakasmäärien sekä työtehtävien muutoksen vuoksi. Kaupungin HR selvitti henkilöstön kokemusta siirtymisestä kahdella henkilöstökyselyllä ja johtamisen kehittämiseksi ja uuden toimintakulttuurin omaksumisen tueksi työllisyysalueen esihenkilöt ja päälliköt aloittivat valmentavan johtamisen koulutukseen. Kerätyn palautteen perusteella laaditaan myös tulevien vuosien yhteinen kehittämissuunnitelma osaamisen vahvistamiseksi. Henkilöasiakkaita uudelle työllisyysalueelle siirtyi n. 16 000, joista n. 9000 oli työttömiä työnhakijoita. KEHA-keskuksen toimintaa koskevien arviointien (ensimmäinen kolmannesvuosikatsaus sekä ensimmäisen puolivuotiskauden arviointi, Yleinen seurantakeskustelu) perusteella asiakastyössä onnistuttiin erityisesti työnhakujen käynnistämisten sekä lausuntojen osalta. Työttömyyden kasvu on kuitenkin ollut alueella ennakoitua nopeampaa, mikä on lisännyt asiakastyötä tekevien työmäärää ja näkynyt mm. työnhakusuunnitelmien päivitysprosentissa valtakunnan tasoa matalampana sekä palveluohjauksen heikentymisenä vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna, kun resurssit on kohdennettu asiakkaiden alkuvaiheen palveluun. Vaikea työmarkkinatilanne ja kasvaneet asiakasmäärät huomioitiin talousarvioesityksessä ja johtokunta hyväksyi määräaikaisen henkilöstölisäyksen asiakastyöhön vuosille 2026–2027. Resurssien ohella määritellään tarkemmin asiakastyön prosesseja ja palveluja, joiden kautta asiakastyötä saadaan tehostettua. Palvelureformi käynnistettiin syksyllä työllisyysalueen Ohjelmatyöllä, josta tulee alueen strateginen linja vuosille 2026–2029. Ohjelma hyväksytään keväällä 2026, samalla määritellään toiminnan strategiset kärjet, konkretisoidaan toimintasuunnitelmaa ja määritellään seurannan tavoitetasot ja mittarit. Ohjelmaa työstettiin yhdessä työllisyysalueen henkilöstön, verkostotoimijoiden, kuntien johdon ja johtokunnan kanssa. Lisäksi Ohjelmaluonnosta on esitelty kuntien johtaville luottamusedustajille 136
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
joulukuussa 2025. Ohjelmatyön lisäksi käynnistettiin uraohjauspalvelun suunnittelu, alkuvaiheen asiakasprosessia tehostava Suunta-palvelun suunnittelu sekä työntekijöiden osaamisen kehittämisen suunnittelu, jossa työllisyysalue tekee yhteistyötä muiden työllisyysalueiden sekä KEHA-keskuksen kanssa. Työllisyyspalveluiden toimintaa haastoivat ensimmäisen toimintavuoden aikana korkea työttömyys ja vähäinen avoimien työpaikkojen määrä. Alueella työttömyys kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2025 32 %. Pitkään taloudessa jatkunut epävarmuus ja kasvanut sekä pitkittynyt työttömyys rasittavat edelleen palvelujärjestelmää. Työnhakijoita oli joulukuussa 2025 Keski-Uudellamaalla 17 844, joista työttömiä oli 11 986. Tämä oli 12,1 % enemmän työttömiä kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien, eli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden, määrä kasvoi vuoden aikana 5 426 henkilöön eli noin 26 prosenttia verrattuna vuoden 2024 loppuun. Palvelut ja vastuualueet Keski-Uudenmaan TE-palvelut vastaa lakisääteisistä viranomaispalveluista ja hankkii asiakkaille suunnattuja valmennus- ja koulutuspalveluja. Kunnat täydentävät palveluja omilla palveluilla, ml. työllisyys-, kotoutumis- ja elinkeinopalvelut. Kuntien ja TE-viranomaisten yhteistyöstä on erikseen sovittu yhteistyösopimuksilla Ohjaamo-toiminnasta sekä kuntien valmennuspalveluista. Keusote, Kela ja työllisyysalue tekevät päivittäistä yhteistyötä Työllistymistä edistävän monialaisen yhteistoimintamallin (TYM) kautta. Vuonna 2025 valmisteltiin myös yhteistä KEKO-hanketta Keusoten, työllisyysalueen ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä. Hanke alkaa vuonna 2026 TE-uudistukseen liittyvässä siirtymävaiheessa työllisyysalue hyödynsi työnhakijoille suunnattujen valmennus- ja arviointipalveluiden tarjoamisessa valtiolta siirtyviä palvelusopimuksia. Työvoimakoulutusten, kotoutumiskoulutusten ja valmennusten osalta tehtiin yhteistyötä eri työllisyysalueiden kesken, jotta voitiin varmistaa monipuolinen tarjonta ja riittävät asiakasmäärät. Palveluiden käytössä ilmeni haasteita vuoden aikana ja erityisesti työnantajayhteistyötä edellyttävät rekry- ja FEC-koulutukset eivät vuoden aikana toteutuneet vaikean työmarkkinatilanteen vuoksi. Työllisyysalue vastaa osana lakisääteisiä viranomaisvelvoitteita palkkatuen, starttirahan, työolosuhteiden järjestelytuen, harkinnanvaraisen kulukorvauksen ja matka- ja yöpymiskorvauksen päätöksistä ja maksatuksesta. Tuet ovat harkinnanvaraisia, mutta niitä säädellään järjestämislain kautta, mikä rajaa työllisyysalueen mahdollisuutta kohdentaa esimerkiksi palkkatuen käyttöä. Työllisyysalueella on järjestämislain mukainen käyttövelvoite KEHA-keskuksen ylläpitämään yleiseen avustusjärjestelmään, missä avustuksiin liittyvä päätöksenteko ja seuranta operoidaan. Työllisyysalue joutui keskeyttämään maaliskuussa 2025 myönteisten avustuspäätösten tekemisen, kun avustuksiin budjetoitu määräraha oli YA-järjestelmän tietojen perusteella sidottu koko vuodelta. Elokuussa selvisi, ettei järjestelmä tunnista purkautuneita työsuhteita ja syksyllä käynnistettiin uudelleen ensin starttirahojen ja myöhemmin palkkatuen myöntäminen. Verkosto- ja työantajapalvelut vastuualue Verkosto- ja työnantajapalveluiden vastuualueeseen kuuluu yritys- ja työnantajapalvelut, verkosto- ja kehittämispalvelut ja maksatus. Yritys- ja työnantajapalvelut on tuottanut lakisääteisiä työvoimapalveluita keskittyen rekrytointipalveluihin, avointen työpaikkojen hoitoon, muutosturvaan, alkavaan yrittäjyyteen (starttiraha) ja yrityksille myönnettäviin avustuksiin kuten palkkatukeen ja työolosuhteiden järjestelytukeen. Yhteistyötä tehtiin alueen kehittämisyhtiöiden ja kuntien kanssa. Kuukausittain kokoontuu työnantajatiimi, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja sovitaan yhteistyöstä. Vuoden aikana 137
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
toteutettiin yhteisiä yrityskäyntejä, osallistuttiin yhteisiin tapahtumiin (alkavan yrittäjyyden ja palkkatuen infot, Rekrykarnevaalit, Duuniin tapahtuma) ja järjestettiin kaksi Hyvi Rekry tapahtumaa yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa. Työnantaja- ja yrityspalveluista nimettiin asiantuntijat eri kuntiin vahvistamaan yhteistyötä. Uudenmaan ja koko maan laajuisesti on osallistuttu verkostoihin esim. palkkatuen, alkavan yrittäjän palveluiden ja muutosturvan osalta. Uudellamaalla yrityspalvelut kokoontui noin kuukauden välein sopimaan yhteisistä käytännöistä esim. rekrytointiin ja muihin yrityspalveluihin liittyen. Yhteydenottojen osalta koko vuoden lukuja ei ole saatavissa. Toukokuun alussa Keha-keskus päivitti asiakkuusjärjestelmää, eikä loppuvuoden osalta vastaavaa tilastointia ole vielä saatavilla. Toimialoittain avoimia työpaikkoja oli eniten hallinto- ja tukipalveluissa sekä terveys- ja sosiaalialalla. Muutosturvan osalta huomioitavaa on se, että osa niistä kohdistui myös muille työllisyysalueille. Avustusten osalta kielteisten päätösten osuus selittyy osaltaan sillä, että avustusmäärärahat loppuivat maaliskuussa, jonka jälkeen työllisyysalue teki kielteisiä päätöksiä syksyyn saakka. Työvoimakoulutus / yhteishankintakoulutusbudjetista vapautui kuitenkin määrärahaa, joten työllissyysalue aloitti avustusten myöntämisen starttirahan osalta elokuussa ja palkkatukien osalta marraskuussa. Maksatus on hoitanut työllisyysalueen kaikkien avustusten maksatusta. Vuosi oli maksatuksen osalta ruuhkainen. Tämä johtui Keha-keskuksesta siirtyneestä maksatusvelasta ja maksatus hoitikin koko alkuvuoden vuosilta 2023-2024 siirtyneitä maksatuksia. Syksystä alkaen maksatusvelka on hoidettu ja maksatus tapahtuu ajantasaisesti. Verkosto- ja kehittämispalvelut hoiti hankinnat ja hallinnoi työvoimapalveluiden järjestämislain mukaisia palveluita henkilöasiakkaille. Näitä ovat mm. ostopalveluna hankittavat valmennukset (Polkuvalmennus, työhönvalmennus, nuorten valmennus ja TyöDesign), VOS-koulutukset, + 55 muutosturvakoulutukset ja kotoutumiskoulutukset. Aktiivista yhteistyötä on tehty alueen oppilaitosten (esim. Hyria, TTS, Keuda, Step ja Luksia) ja palveluntuottajien kanssa koulutusten ja valmennusten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nuorten ja monialaista tukea tarvitsevien palvelut vastuualue Vastuualueella toimii kaksi erillistä yksikköä; nuorten palvelujen yksikkö ja monialaisten palvelujen yksikkö, joista molemmissa on kaksi erilaista työtä tekevää tiimiä. Yksiköitä tiimeineen johtaa palveluesihenkilöt ja vastuualuetta palvelupäällikkö. Nuorten palvelujen yksikön tiimit ovat alle 30-vuotiaiden nuorten TE-peruspalvelut sekä Ohjaamotoiminta, joille molemmille tyypillistä on verkostotyö. Loppuvuonna 2024 arvioitu nuorten työttömien määrä oli alimitoitettu, joten henkilöstömäärä ei ollut alkujaan riittävä. Nuorissa tyypillisesti vaihtuvuus on suurta ja osa asiakkuuksista on lyhytkestoisia. Vuoden aikana työttömänä jatkavia asiakkaita on saatu siirrettyä palvelutarpeensa mukaisesti monialaisiin palveluihin, erityisesti TYM-yhteistoimintamalliin. Lisäksi muista tiimeistä, erityisesti aikuisista, on saatu apuja asiakasmäärän hallintaan. Ohjaamotiimissä on Ohjaamotoiminnan luonteen mukaisesti palveltavanaan myös anonyymisti alueen Ohjaamoissa asioivia nuoria, joilla ei ole TE-asiakkuutta, eivätkä he siten sisälly yllä mainittuihin asiakasmääriin. Suuren asiakasmäärän vuoksi nuorten palvelujen asiakastyön painopiste on ollut alkuhaastatteluissa ja lakisääteisissä palveluissa. Kuntiin jalkautuminen käynnistyi keväällä ja yhteistyötä on tiivistetty kuntien, TE-peruspalvelujen, Ohjaamotyöntekijöiden ja nuorten työpajojen välillä. Nuorten palveluista on osallistuttu erilaisiin kehittämispajoihin sekä oppilaitoksiin pitämään TE-palveluinfoa 138
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
valmistuville nuorille, sekä järjestetty ryhmämuotoisia palveluinfoja asiakkaille. Myös keväällä toteutettua Duuniviikko -tapahtumaa tullaan jatkamaan kaikissa kunnissa. Monialaisten palvelujen yksikössä on myös kaksi erilaista työtä tekevää tiimiä: kohdennetun tuen tiimi sekä työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli (TYM). Molemmissa tiimeissä asiakaskunnan palvelutarve ei ratkea yksinomaan TE-palveluilla, vaan tarvitaan monialaista viranomaisyhteistyötä hyvinvointialueen ja/tai Kelan kanssa. Vuoden alusta voimaan astunut TYM-laki (381/2023) edellyttää työttömän työ- ja toimintakyvyn selvittämistä sekä viranomaisten palvelujen yhteensovittamista, jotta työtön voisi työllistyä tai kuntoutua työelämään. Työtä tehdään kaikissa alueen kunnissa yhdessä TE-palvelujen, hyvinvointialueen ja Kelan työntekijöiden kesken. Vuoden 2025 alussa TYM-yhteistoimintamallin asiakasmäärä oli suurempi ja sisälsi asiakkaita, jotka eivät olleet viranomaisten palvelujen yhteensovittamisen tarpeessa. Asiakasmäärä tasoittui vuoden aikana ollen keskimäärin 650 asiakasta. Vuoden loppupuolella asiakkaista n. 45 % oli alle 30-vuotiaita. Asiakasmäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ennakoitua ja tavoitetta (1000 asiakasta) vähemmän. Syynä tähän olivat lähinnä TE-palvelujen käynnistyminen, TYM-lain muutos ja uusien työllisyysasiantuntijoiden perehtyminen toimintaan. Kaikki kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat ovat monialaisten palvelujen yksikössä, joko TYM-yhteistoimintamallissa tai kohdennetun tuen tiimissä, jotta TE-peruspalveluissa voidaan keskittyä asiakkaiden työllistämiseen ja osaamisen lisäämiseen. Kohdennettu tuki on uusi tiimi sote-yhteistyötä tarvitseville työttömille, joilla ei kuitenkaan ole TYM-palvelutarvetta, vaan kevyempi viranomaisyhteistyö riittää, tai joiden suunta ei ole kohti työelämää. Kohdennetun tuen asiakkaista alle 30-vuotiaiden työttömien osuus oli tavoitteen mukaisesti alle 10 %. Kohdennetun tuen tiimistä osallistuttiin työkyvyn selvittelyn pilottiin, joka käynnistyi työllisyysalueen ja hyvinvointialueen yhteistyönä keväällä 2025. Pilotissa haetaan mallia työkyvyttömäksi itsensä kokevien asiakkaiden tilanteen kartoittamiseen sekä palvelujen ja ratkaisujen löytymiseen. Ratkaisuina voivat olla esimerkiksi jatkaminen TE-palveluissa työnhakijana, tarpeen mukaiset kuntoutuspalvelut tai työkyvyttömyyseläke. Pilotti kestää vuoden 2026 loppuun. Aikuisten palvelut vastuualue Aikuisten alku- ja peruspalveluiden vastuualue vastaa yli 30-vuotiaiden työnhakijoiden lakisääteisestä palveluprosessista. Vastuualueella toimii aikuisten palveluiden yksikkö. Vastuualuetta johtaa palvelupäällikkö. Yksikkö muodostuu kolmesta työllisyysasiantuntijoiden muodostamasta tiimistä, joista kutakin johtaa palveluesihenkilö. Vastuualue vastaa lakisääteisen työnhakijan palveluprosessin toteuttamisesta yli 30-vuotiaille asiakkaille. Kevään ja kesän 2025 aikana aikuisten yksikkö palveli tilapäisesti myös yli 25-vuotiaita työnhakija-asiakkaita. Järjestely mahdollisti palveluiden joustavan toteuttamisen ja asiakastarpeisiin vastaamisen koko työllisyysalueella. Vuoden 2025 alku oli työllisyysalueen ja Keski-Uudenmaan TE-palveluiden toiminnan käynnistämisen aikaa. Tammikuussa vastuualueelle siirtyneet työnhakija-asiakkaat jaettiin asiakassalkkuihin, ja asiakastyö päästiin aloittamaan heti, kun tarvittavat järjestelmät ja käyttäjätunnukset saatiin käyttöön. Asiakastyötä tehtiin aktiivisesti, ja samalla kehitettiin palveluprosesseja sekä alueen sisäisesti että yhteistyössä verkostojen kanssa. Käynnistämisvaiheessa painopiste oli toiminnan vakiinnuttamisessa ja asiakaslähtöisten toimintamallien rakentamisessa. Yhteistyötä tehtiin Keski-Uudenmaan työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien työllisyyspalvelujen ja maahanmuuttopalvelujen kanssa. Asiakkaita mm. ohjattiin kuntien työhönvalmennuspalveluihin. Asiakastyön puitteissa yhteistyötä tehtiin myös mm. alueen oppilaitosten, työnantajien ja Keusoten kanssa. 139
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Uudenmaan sekä valtakunnallisella tasolla osallistuttiin aktiivisesti vastuualueeseen liittyvien valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen toimintaan, kuten Kehan organisoimaan työttömyysturvaverkostoon. Osallistuminen on tukenut tiedonvaihtoa, yhteistyön kehittämistä sekä valtakunnallisten linjausten jalkauttamista alueelliseen toimintaan. Vastuualueen asiantuntijat jalkautuivat kaikkiin työllisyysalueen kuntiin toteuttamaan asiakastyötä paikan päällä. Neuvonta ja kotouttaminen vastuualue Vastuualueella toimii kaksi yksikköä: Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä kotouttavat palvelut. Yksikköjä johtaa palveluesihenkilö ja vastuualuetta palvelupäällikkö. Asiakaspalvelu käynnistettiin suunnitellusti vuoden 2025 alussa ja palvelua tarjottiin 3.1.2025 alkaen Palvelutoreilla Hyvinkäällä ja Järvenpäässä sekä puhelinpalvelussa. Uudet prosessit ja vastuunjaot otettiin käyttöön asiakasvirtojen hallitsemiseksi. Alkuvuoden aikana tarkennettiin yhteisiä toimintamalleja, jotka tukivat kahden palvelutorin ja puhelinpalvelun sujuvaa työskentelyä ja ne juurrutettiin käytännön toimintaan. Keskeisiä työtehtäviä ovat olleet työnhaun aloitukset, ilmoittautumislomakkeiden käsittely, työnhakuun, TE-palveluissa asiointiin liittyvä neuvonta sekä palveluihin hakeutumisen tukeminen. Palvelutorien tiloja muokattiin asiakaspalvelua ja henkilöstön työskentelytarpeita tukevaksi. Henkilöstölle järjestettiin turvallisuuskoulutusta ja pelastautumiseen sekä uhkatilanteihin varautumisen ohjeistusta päivitettiin. Monitoimijayhteistyötä vahvistettiin palvelutorin toimijoiden kanssa yhteisillä palavereilla ja kokousrakenteilla. Yhteistyötä myös viestinnän kanssa vahvistettiin, jotta muutoksista ja palveluiden laajentumisesta voitiin viestiä selkeästi ja oikea-aikaisesti niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Keskeisimmiksi yhteistyökumppaneiksi on muodostunut muut palvelutoritoimijat eli kunnan kotoutumis- ja työllisyyspalvelut, Kela ja Oikeuspalveluvirasto. Kotouttavien palveluiden yksikkö vastaa kotoutuja-asiakkaiden lakisääteisestä palveluprosessista ja osaltaan vieraskielisten työnhakija-asiakkaiden palveluprosessista. Alkuvuoden 2025 tehtävissä korostui kotoutuja-asiakkaiden tunnistaminen suuresta asiakasmassasta ja heidän siirtämisestään kotouttavien palveluiden piiriin. Asiakkaita alettiin ohjata kielitesteihin, kotoutumiskoulutuksiin, kotoutumista tukeviin palveluihin ja työhön. Vuoden 2025 aikainen toiminta keskittyi erityisesti asiakasprosessien vahvistamiseen, toimintaympäristön kartoittamiseen ja kuntayhteistyön kehittämiseen. Kotouttavien palveluiden asiakkaiden erityispiirteenä on heterogeenisyys. He ovat muuttaneet Suomeen erilaisien syitten takia, esimerkiksi pakolaisena tai työn perässä. Heillä on myös hyvin erilaisia kulttuuritaustoja ja esimerkiksi koulutustason erot voivat olla huomattavia. Työllisyysasiantuntijalta tämä on edellyttänyt kulttuurisensitiivistä työotetta, vahvoja vuorovaikutustaitoja sekä kotoutumiseen ja työttömyysturvaan liittyvien lakien erityisosaamista. Oleskelulupiin liittyvien säädösten ja vaikutusten arviointi on ollut osa päivittäistä työtä. Tulkkien käyttö asiakaspalvelussa on ollut hyvin tyypillistä. Kotoutumiseen erikoistuneiden työllisyysasiantuntijoiden päivittäiseen työhön on kuulunut Asiantuntijan työmarkkinatorin lisäksi Koulutusportti- ja Migrin Uma-järjestelmien käyttäminen. Myöhemmin kuntien kanssa tehtävä yhteistyö alkoi korostua ja yhteistyötä kehitettiin ns. Kuntasoluissa. Palvelun näkyvyyttä parannettiin lisäämällä jalkautumista kuntien toimipisteisiin, jolloin se vakiintui työotteeksi. Yhteistyön tiivistäminen kuntien kanssa on parantanut kotoutuja-asiakkaiden palvelua, kun kuntien pitkää kokemusta, osaamista ja paikallisia palveluita on voitu paremmin hyödyntää. Tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi on muodostuneet kuntien lisäksi Kela, alueen oppilaitokset ja kotoutumista tukevat järjestöt ja yhteisöt. 140
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Keski-Uudenmaan TE-palvelut 1000 € Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 16 075 65 16 139 -16 075 -65 -16 139 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
TP 2025 14 345 -14 345 0 0 0 0 0
Poikkeama TP2025-MTA -1 794 1 794 0 0 0 0 0
Toteuma-% MTA 2025 88,9 % 88,9 %
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Toimintatuotot alittivat talousarvion noin 1,8 miljoonaa euroa. Alitus tulee muista yhteistoimintakorvauksista, koska sopijakunnille palautetaan maksuosuuksia noin 2,7 miljoonaa euroa. Maksuosuuksien palautus muodostuu muiden toimintatuottojen noin 0,9 miljoonan euron ylityksestä ja toimintakulujen noin 1,8 miljoonan euron alituksesta. Muut toimintatuotot ylittyivät noin 898 t€. Muissa tuotoissa on noin 382 t€ yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksista saatuja korvauksia Työllisyysrahastolta, noin 498 t€ valtion korvauksesta yli jäävän osan tuloutusta ja noin 18 t€ korvauksia muiden työllisyysalueiden asiakkaiden käyttämistä Keski-Uudenmaan työllisyysalueen palveluista. Valtion korvaus koski ennen 1.1.2025 tehtyjen avustuspäätösten mukaista korvausta työllisyysalueelle. Korvaus oli noin 2,1 miljoonaa euroa ja alkuperäisen arvion mukaan tästä olisi pitänyt jäädä työllisyysalueelle noin 0,2 miljoonaa euroa katettavaksi itse, mutta toteutuneita kuluja ei ole kertynyt kuin noin 1,6 miljoonaa euroa. Toimintakulut alittivat talousarvion noin 1,8 miljoonaa euroa. Materiaalit ja palvelut alittuivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Haastava työmarkkinatilanne hankaloitti erityisesti työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä, eikä kumppaneita rekrytointikoulutuksiin tai FEC-koulutuksiin löytynyt. Henkilöstökulujen osalta YT-neuvottelut (TE-palvelut 5.3.-30.9. ja Järvenpään kaupunki 8.9.2025-27.10.2025) hidastivat rekrytointeja ja henkilöstökulut alittuivat noin 257 t€. Avustukset alittuivat noin 275 t€. Avustusten osalta määrärahan seurantaa haastoi YA-järjestelmän epäselkeys ja purkautuneiden sidontojen osalta tiedon puute.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026-28 Työllisyysalueen tulos tasataan laskutuksen kautta joka vuosi, joten siirtomäärärahamenettelyä ei sovelleta taseyksikköön.
Arvio tulevasta kehityksestä Työmarkkinat ja toimintaympäristö Vuodelle 2026 valtiovarainministeriö ennustaa 1,1 % kasvua taloudessa. Muutkin keskeiset talousennusteet ovat saman suuntaisia. Työttömyyteen valtiovarainministeriö ennustaa varovaista laskua tulevina vuosina. Taloutta leimaa kuitenkin epävarmuus. Laskua työttömyyteen on ennakoitu myös edellisinä vuosina, mutta työttömyys on ollut silti edelleen kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun 2025 työmarkkinaennusteen mukaan työttömyyden kasvun taittumisesta riippumatta pitkäaikaistyöttömyys tulisi pysymään nykyisellä tasolla tulevat vuodet ja tason kääntyvän laskuun vasta vuonna 2027. Positiivisena yksityiskohtana voi pitää sitä, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän arvioidaan laskevan muita ryhmiä nopeammin. Uutena asiakasryhmänä vuoden 2026 aikana työllisyysalueelle tulee lakimuutosten myötä noin 2500 toimeentulotukiasiakasta, joilla ei aiemmin ole ollut velvoitetta olla työvoimaviranomaisen asiakkaana. Maltillisen talouskasvun ja työttömyyden alenemisen takia työllisyysalueen määrärahamenojen arvioidaan alenevan kohti taloussuunnitelmakauden loppupuolta. 141
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kuntatalouden ohella myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä hyvinvointialueeseen kohdistuu merkittäviä taloudellisia säästöpaineita. Säästöpaineet haastavat kehittämistä ja yhteistyötä. Samalla ne voivat toimia myös hyvänä ajurina aikaisempaa systemaattisempaan yhteistyön kehittämiseen, jotta asiakkaita saadaan nopeammin eteenpäin kohti työelämää. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin muutos vuonna 2026 kannustaa edistämään tutkintokoulutuksiin osallistuneiden kestävää sijoittumista työelämään. Oma toiminta Syksyllä 2025 käynnistettiin työllisyysalueen strategisen ohjelman valmistelu uuden johtokunnan käynnistettyä toimintansa. Ohjelma valmistuu alkuvuodesta ja kuntien lausuntokierroksen jälkeen tavoitteena on saada ohjelma työllisyysalueen johtokunnan hyväksyttäväksi maaliskuussa 2026. Ohjelma linjaa työllisyysalueen toimintaa vuosille 2026–2029 ja rakentaa toiminnalle konkreettiset tavoitteet ja mittaristot. Tulevien vuosien toimintaa leimaa siis palveluiden ja toiminnan uudistaminen. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella keskeisiä yhteistyökumppaneita palvelureformin toteuttamisessa ovat Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote, alueen oppilaitokset, kuntien omat elinvoimapalvelut ja kehittämisyhtiöt sekä erityisesti alueen työnantajat ja yritykset. Alueen toisen asteen oppilaitokset ovat mukana valtakunnallisessa toiminnanohjauksen kokeilussa vuosina 2026–2033. Toiminnanohjauksen kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, opetushallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua ja mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen. Keski-Uudenmaan työllisyysalue tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa alueellisen tilannekuvan ja toimenpiteiden osalta ja syventää yhteistyötä kohtaannon ja työllisyyden edistämiseksi.
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut Lakisääteisen käyttövelvoitteen piiriin kuuluvasta KEHA-keskuksen ylläpitämästä A-TMT järjestelmästä ei ole saatavilla suoritteita tai raportteja sellaisessa muodossa, että niitä pystyttäisiin seuraamaan vuositasoisesti suoritteita. Työllisyysalueella on aloittamassa vuoden 2026 alussa tiedolla johtamisen erityisasiantuntija, jonka tehtäväksi tulee tehdä tietotaulut ja muut tekniset ratkaisut, joiden kautta suoritetiedot saadaan käyttöön ja osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista. Suoritteet ja tiedolla johtamisen kokonaisuus projektoidaan kevään 2026 aikana. Toiminnan mittarointi ja tavoitteet tullaan johtamaan kevään aikana päätettävästä työllisyysalueen ohjelmasta. Työllisyysalueen tunnusluvut ja suoritteet määritellään tarkemmin osana ohjelmatyötä ja tiedolla johtamisen kokonaisuutta vuoden 2026 alussa. Tässä on esitetty suoritteita, jotka ovat saatavilla vuodelta 2025. Yrityspalvelut (kpl) Yhteydenotot yritysten kanssa (1-4/2025) Rekrytoinnit Palkkatukipäätös Avoimet työpaikat Muutosturva Starttirahahakemukset joista myönteisiä Palkkatukihakemukset joista myönteisiä
TP 2025 1291 374 345 2130 198 396 174 305 152
142
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Maksatukset (kpl) Harkinnanvarainen kulukorvaus Palkkatuki Starttiraha Matka- ja yöpymiskorvaus Työolosuhteiden järjestelytuki
TP 2025 4996 2931 1223 10 6
Koulutukset (kpl) Polkuvalmennukset Siirtyneet VOS-koulutukset Alkaneet VOS-koulutukset Hakemuksia (VOS) Osallistujat (VOS) Kotoutumiskoulutukset Osallistujat (KOTO) Orientaatiojaksot Osallistujat (orientaatio) Kielitestiin osallistujat
TP 2025 12 45 63 1398 471 25 504 3 31 322
Aikuisten palvelut asiakasmäärä (kpl) Vuoden alussa Vuoden lopussa
TP 2025 10300 11600
Nuorten palvelut asiakasmäärä (kpl) Vuoden alussa Vuoden lopussa
TP 2025 3400 2581
TYM-yhteistoimintamallin asiakasmäärä (kpl) Vuoden alussa Vuoden lopussa
TP 2025 869 586
Kohdennetun tuen asiakasmäärä (kpl) Vuoden alussa Vuoden lopussa
TP 2025 1068 1305
Palvelutoreilla palvellut asiakkaat (kpl) Hyvinkää Järvenpää Vastatut puhelut
TP 2025 3885 6190 10000
Kotoutumispalvelut (kpl) Vieraskielisten työnhaun aloitukset Kotoutumiskoulutuksia alueella Kotoutumiskoulutuksiin osallistuneet asiakkaat Asiakkaiden kokonaismäärä vuodenvaihteessa Kielitesteihin osallistuneet
TP 2025 1094 25 504 1570 322
143
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Toimittaja
Selite
€, alv 0
Vento & Pernu työllisyys Oy
Strategiatyöhön valmistautuminen
5 119
FCG Finnish Consulting Group Oy
Työllisyysalueen palvelusuunnittelun taustatyöt
14 900
144
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Järvenpään Vesi Tilivelvollinen toimielin: Järvenpään Veden johtokunta Tilivelvollinen viranhaltija: Toimitusjohtaja
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Talousveden myynti ja myyntitulot toteutuivat alkuperäistä talousarviota pienempänä. Vettä myytiin 2.275.041 m3, joka oli talousarvioon nähden 164.959 m³ vähemmän. Talousvettä laskutettiin 73.592 m³, mikä on 3 % vähemmän kuin vuonna 2024. Veden kulutus laski vuoden 2023 tasolle. Laskutettavan jäteveden määrä oli 2.240.197 m3, joka oli 199.803 m3 talousarviota vähemmän. Jätevettä laskutettiin 77.878 m3, mikä oli 3 % vähemmän kuin vuonna 2024. Jäteveden määrä laski vuoden 2023 tasolle. Järvenpään Veden käyttö- ja perusmaksuihin oli tehtävä hinnantarkistuksia 1.4.2025 alkaen. Vesihuoltolain mukaisesti laitoksen on katettava toimintansa tulorahoituksellaan. Toimintatuotot toteutuivat em. syystä talousarviota pienempänä 278 te. Valmistus omaan käyttöön toteutui talousarviota pienempänä 14 te. Toimintakulut toteutuivat talousarviota 290 te suurempana. Sitova tilikauden tulos, ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia oli 563 te, joka jäi tavoitteesta 371 te. Vesi- ja jätevesiverkoston tavoitteet ja toteuma Sitova tavoite mittaamattoman talousveden ja jätevesiverkoston hulevesien vähentäminen toteutui jätevesiveden vuotovesien osalta mm. verkoston saneerausten ja verkostovuotojen etsintään panostamisen vaikutuksilla. Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymältä ostettiin vettä 2.850.270 m3, laskuttamattoman veden osuus oli 20 %. Keski-Uudenmaan Vesiensuojelu liikelaitoskuntayhtymä toimitti jätevettä Järvenpäästä Viikkiin 3.867.081 m3, laskuttamattoman jäteveden osuus oli 42 %. Investointien tavoitteet ja toteuma Järvenpään Veden toiminnassa investointien toteuttamisessa käytettiin määrärahaa budjetoitua enemmän. Muutetun talousarvion mukainen määräraha oli 5,5 Me, josta käytettiin 5,6 Me. Merkittävimpänä kohteena, jossa määräraha käytettiin huomattavasti enemmän, oli Sahankaaren hulevesirakentaminen.
Sitovat taloudelliset tavoitteet Valtuustoon nähden sitova Järvenpään Vesi 1000 € Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025 2025 11 473 -102 11 371 139 0 139 -5 500 78 -5 421 6 113 -23 6 089 -1 407 0 -1 407 4 706 -23 4 682 -3 748 0 -3 748 957 -23 934
145
TP 2025 11 094 125 -5 711 5 507 -1 402 4 106 -3 543 563
Poikkeama TP2025-MTA -278 -14 -290 -582 5 -576 205 -371
Toteuma-% MTA 2025 97,6 % 89,6 % 105,3 % 90,4 % 99,6 % 87,7 % 94,5 % 60,2 %
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Perustelut vuoden 2025 poikkeamille Talousveden myynti ja myyntitulot toteutuivat alkuperäistä talousarviota pienempänä. Vettä myytiin 2.275.041 m3, joka oli talousarvioon nähden 164.959 m³ vähemmän. Talousvettä laskutettiin 73.559 m³ vähemmän kuin vuonna 2024. Veden kulutus palasi vuoden 2023 tasolle. Jäteveden osalla laskutettavan jäteveden määrä oli 2.240.197 m3, joka oli 199.803 m3 talousarviota vähemmän. Jätevettä laskutettiin 77.903 m3 vähemmän kuin vuonna 2024 ja on vuoden 2023 tasolla. Toimintatuotot toteutuivat em. syystä talousarviota pienempänä 278 te. Valmistus omaan käyttöön toteutui talousarviota pienempänä 14 te. Toimintakulut toteutuivat talousarviota 290 te suurempana. Vesivuotojen välttämättömistä korjauksista ja suurista vesimääristä johtuen toimintamenot ylittyivät, mutta säästöä syntyi henkilöstökuluissa. Sitovaa tilikauden tulostavoitetta, ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia, ei saavutettu.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen 2026-28 Järvenpään Veden sitova tilikauden tulostavoite, ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia, alittui n. 360 te. Toisaalta vuonna 2024 jäi säästöä n. 285 te, jota ei esitetty siirrettävän vuodelle 2025. Rahoituksen riittävyys on hyvällä tasolla. Talousarvion 2025 mukaan toiminnan ja investointien rahavirta, huomioiden liittymismaksuista saatavat tuotot, oli 106 te. Tilinpäätöksen mukaan toteutunut rahoituksen tulos oli n. 600 te eli 500 te talousarviota parempi. Pankkitilin limiittiä käytettiin alkuvuonna 2025 yhteensä 14 päivän aikana. Investoinnit toteutuivat 1,1 Me talousarviota pienempänä. Määrärahaa säästyi Ainolan aluekeskuksen sekä Järvenpään Veden omista hankkeista, joita esitetään siirrettäväksi Järvenpään Veden omiin hankkeisiin ja niillä toteutetaan Laaksokadun, Tuusulanjärven alitus ja Pohjoisväylä 27 vesihuoltohankkeet.
Yhteisöraportointi Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymän (KUVesi/talousvesi) ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelu liikelaitoskuntayhtymän (KUVES/jätevesi) toiminnan muutokset talousarvioon nähden vuonna 2024. Talousvesi KUVedeltä Järvenpään Vesi osti talousvettä 2.852.2703, joka on n. 152.000 m3 talousarviota enemmän, joka tarkoitti Järvenpään Vedelle kuluja n. 65 te arvioitua enemmän. KUVeden tilinpäätösarvion 2025 mukaan tilikausi on 206 te alijäämäinen. KuVeden toimintatuotot olivat n. 7 te talousarviota pienemmät, laskutettavan kokonaisvesimäärän laskiessa 2,3 % edellisvuoteen nähden. Arvioidut investointimenot alittuivat n. 461 te. Lainaa on vuonna 2025 nostettu 4,8 Me. Jätevesi KUVESin/viemärilaitoksen taloudessa käyttö- ja vuosimaksun yhteishinta 1.1.-30.9.2025 oli 34,7 snt/m3. 1.10.2025 alkaen käyttö- ja vuosimaksun yhteishinta oli 35,7 snt/m3. Jätevettä johdettiin 3.867.081 m3, joka on n. 5 % vähemmän kuin v. 2024 ja 82.919 m3arvioitua vähemmän. Tämä tarkoitti Järvenpään Vedelle kuluja n. 30 te arvioitua vähemmän. KUVESin omat viemärilaitosinvestoinnit alittuivat n. 1 Me talousarvioon nähden. Viikinmäen jätevesipuhdistamon uudis- ja saneerausinvestoinnit toteutuivat n. 15 te alle talousarvion. KUVESin tilinpäätösarvion 2025 mukaan tilikausi on n. 18 te ylijäämäinen. 146
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
KUVESin viemärilaitostoiminnan kulut nousivat 9,2 % edellisvuotteen nähden eli 374 te. Lainaa ei nostettu vuonna 2025 Molemmilla kuntayhtymillä tulos jäi talousarviota heikommaksi.
Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään Veden tavoitteena on taata asiakkailleen tehokkaasti toimintavarmat ja turvalliset vesihuoltopalvelut. Vesihuolto on ihmisten terveydelle välttämätön peruspalvelu, jonka on toimittava mahdollisimman häiriöttömästi ympäristönäkökohtia unohtamatta. Järvenpään vesi kattaa toimintansa ylläpidon ja kehittämisen täysimääräisesti vesimaksuvaroin. Taksoilla ja niiden mahdollisilla muutoksilla on varmistettava, että investointitaso on riittävä turvaamaan tarvittavan uudisrakentamisen lisäksi myös riittävän saneerausinvestointien tason, jotta kertynyttä saneerausvelkaa voidaan pitkällä aikavälillä lyhentää toimintavarmuuden takaamiseksi. Vuoden 2023 aikana tuli toimintaan merkittäviä muutoksia, koska veden myynnissä/ asiakkaiden kulutuskäyttäytymisessä tuli merkittävä lasku aiempiin vuosiin verrattuna. Vedenmyynti ja jäteveden laskutus laskivat vuonna 2025 takaisin vuoden 2023 tasolle. Talousveden ja jäteveden laskutetut määrät (m3) laskivat n. 3 % vuodesta 2024. Myyntituotot kuitenkin kasvoivat vuodesta 2024 n. 240 te (n. 2 %), johtuen taksankorotuksista ja työlaskutuksesta saaduista tuotoista. Toiminnan tulevaisuuden todennäköinen kehityksen arvio tulee olemaan samansuuntainen eli vesimäärien laskutuksissa ei lähivuosina nähdä kasvua. Aiemmin tehdyt ja vuonna 2025 tehdyt korotukset eivät riitä kattamaan veden käytön vähenemistä. Taksamuutoksilla pyritään vastaamaan investointien rahoittaminen ja pyritään pitämään toiminnan ja investointien rahavirta positiivisena. Taksankorotuksista 1.4.2026 alkaen on päätökset tehty. Talouteen vaikuttaa erityisesti tukkuvesiyhtiöiden lähivuosille suunnittelemat taksakorotukset, ostetulle talousvedelle ja poisjohdetulle jätevedelle. Lisäksi Viikin jätevedenpuhdistamolla tehtävät investoinnit vaikuttavat jätevesimaksujen kautta Järvenpään Veteen. Ilmastonmuutoksen myötä kasvava sademäärä vaikuttaa johdettavaan jätevesimäärään, rakennettujen putkien kapasiteettiin ja mahdollisesti talousveden laatuun. Näihin pyritään vaikuttamaan hulevesien viivytysaltailla ja muilla viivytysratkaisuilla, joilla saadaan putkistokapasiteettia paremmin hallintaan. Kaupungin alueella kaavoittaville alueille ja rakentajille on omat huleveden viivytysohjeistukset ja määräykset. Laskuttamattoman talousveden osuus, eli vuotovesiprosentti on 20 % ja jäteveden osalta 42 %. Pitemmän aikavälin (5-10 vuotta) tavoitteena voidaan pitää talousveden osalta pääsyä alle 10 % ja jäteveden osalta alle 30 % vuotovesiprosentteihin. Järvenpään Vesi on käynnistänyt vuoden 2025 lopulla suunnitelmallisen verkostojenhallinnan kehitystyön edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tähän projektiin kuuluu aluemittausjärjestelmän rakentaminen, jonka avulla päästään nopeammin kiinni verkostovuotoihin. Toisena kokonaisuutena projektiin liittyy kiinteistökohtaisten etäluettavien vesimittarien asentaminen, joiden mittaus- ja hälytysdata yhdistettynä aluemittaukseen antaa alueelliset vuotovesitaseet sekä talous- että jätevesiverkostosta. Näiden kehitystoimien avulla saadaan kohdennettua saneerausinvestoinnit alueille, joissa vaikuttavuus on suurin. Eli tavoitteena on, että aluemittausjärjestelmän mukanaan tuomalla jatkuvalla seurannalla saadaan aikaan taloudellisia säästöjä ja tehdyt kehitysinvestoinnit maksavat itsensä takaisin korkojen kera. Tämän lisäksi etäluettavat vesimittarit hyödyttävät vesilaitoksen asiakaspalvelua mm. mahdollistamalla reaaliaikaisen, lukemiin perustuvan laskutuksen ja säästävät mittarien luennalta ja lukemapyynnöiltä. Etäluettavien mittarien kautta on tulevaisuudessa mahdollista tarjota asiakkaille esimerkiksi tarkkaa tietoa kulutuskäyttäytymisestä ja vuotohälytyksistä. 147
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Keskeiset suoritteet ja tunnusluvut Suorite
TP 2023
TP 2024
TA2025
TP 2025
Veden myynti 1000 m3
2279
2349
2440
2275
Toimintatuotot (1000 e)
4183
4510
4673
4511
Toimintakulut (1000 e)
2342
2665
2514
2658
Toimintakate (1000 e)
1841
1846
2158
1852
Toimintakulut e/veden myynti m3
1,03
1,13
1,03
1,17
Toimintakate e/veden myynti m3
0,81
0,79
0,88
0,81
Laskutettu jätevesi 1000m3
2286
2318
2440
2240
Toimintatuotot (1000 e)
6119
6363
6699
6673
Toimintakulut (1000 e)
2624
2720
2744
2928
Toimintakate (1000 e)
3495
3643
3955
3745
Toimintakulut e/laskutettu jätevesi m3
1,15
1,17
1,12
1,31
Toimintakate e/laskutettu jätevesi m3
1,53
1,57
1,62
1,67
Talousveden toimittaminen
Viemärivesien johtaminen
148
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Toimittaja
€, alv 0
Selite
Asianajotoimisto Naturata Oy Gidon Infra Oy
Teollisuusjätevesisopimukseen liittyvät juridiset asiantuntijapalvelut
3 000
Tuusulanjärven alituslupa
3 164
ArvoLex Oy
Siirtoviemärin yleissuunnittelu
3 699
Taloustutkimus Oy
Asiakastyytyväisyyskysely
4 000
Suomen Terveystalo Oy
Työhyvinvointipalvelut
4 084
Afry Finland Oy
Teollisuusjätevesisopimuksen konsultointi ja lausunnon valmistelu ympäristölupahakemukseen. Radanviereinen vesihuollon rakennussuunnittelu Soolokadun mittaukset ja Levysepänkujan ympäristötutkimukset
5 928
Ainolan aluekeskuksen ja Annitädin kylän hankkeiden rakennuttajakonsultin tehtävät Järvenpään siirtoviemärin rakennussuunnittelu
13 110
18 996
Mitta Oy
Hulevesimuiston päivitys ja toiminta-aluekarttojen päivitys sekä Horsmakadun vesihuoltosuunnittelu Laaksokadun pohjatutkimukset
Seclion Oy
Jätevesipumppaamojen turvallisuuskonsultointi
21 501
Sweco Finland Oy
21 622
Kreate Oy
Järvenpään siirtoviemärihankkeen rakennussuunnittelu/ kustannusarvion uudelleenarviointi Kytömaa-Ainola itäpuolen selvitystyöt ja Jokamiehenraitin tietomallinnus
Welado Oy
Kinnarinpolun ja Laurilan hankkeiden rakennuttajakonsultin tehtävät
31 541
Tk Infra Oy
Järvenpään siirtoviemärihankkeen suunnittelun valvonta ja ohjaus
37 045
GeoUnion Oy
Laurilan, Satukallion, Terholan ja Levysepänkadun pohjatutkimukset
44 102
Destia Oy
Laurilan, Satukallion, Terholan, Laaksokadun ja Levysepänkadun alueiden vesihuoltosuunnittelu ja Annitädin kylän työnaikainen vesihuoltosuunnittelu
157 248
Taratest Oy Finnmap Infra Oy FCG Rakennettu Ympäristö Oy Ramboll Finland Oy
149
6 699
14 488
20 990
31 498
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuloslaskelmassa esitetään kunnan palvelutoiminnan jaksotetut nettomenot, rahoitusmenot ja omaisuuden kulumista kuvaavat poistot sekä menojen kattamiseksi kerätyt verotulot, valtionosuudet ja rahoituserät. Tuloslaskelma sitoo nettositovuudella kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: • • • •
Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot- ja kulut Satunnaiset erät
Valtuustoon nähden sitova Järvenpään kaupunki ilman Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA Järvenpään vesi - liikelaitosta TA 2025 2025 Toimintatulot
71 203
Myyntitulot Maksutulot
TP 2025
Poikkeama Poikkeama %
4 442
75 645
76 884
26 974
85
27 059
26 904
-155
-0,6%
7 500
1 700
9 200
7 023
-2 178
-23,7%
Tuet ja avustukset
1 257
0
1 257
2 265
1 008
80,2%
Muut toimintatulot
35 472
2 657
38 128
40 692
2 563
6,7%
1 520
0
1 520
1 380
-140
-9,2%
Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot
1 239
1,6%
-185 977
-2 600
-188 577
-181 648
6 929
-3,7%
Henkilöstömenot
-81 897
-1 412
-83 309
-82 452
858
-1,0%
Palvelujen ostot
-52 103
-943
-53 046
-53 952
-906
1,7%
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-6 339
4
-6 335
-6 386
-50
0,8%
Avustukset
-11 651
-1 071
-12 722
-12 304
418
-3,3%
-33 986
822
-33 164
-26 554
6 611
-19,9%
Toimintakate
Muut toimintamenot
-113 254
1 842
-111 412
-103 383
8 028
-7,2%
Verotulot
121 212
-5 023
116 188
116 133
-56
0,0%
Valtionosuudet
18 083
852
18 935
18 891
-44
-0,2%
Rahoitustulot ja menot
-5 294
1 637
-3 657
-2 845
812
-22,2%
Korkotulot
382
0
382
688
306
80,1%
Muut rahoitustulot
1 674
1 026
2 700
2 849
149
5,5%
Korkomenot
-7 250
561
-6 689
-6 350
339
-5,1%
Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot
-100
50
-50
-32
18
-36,1%
20 747
-692
20 054
28 796
8 741
43,6%
-21 369
0
-21 369
-20 959
411
-1,9%
-21 369
0
-21 369
-20 878
492
-2,3%
-81
-81
Arvonalentumiset
0
Satunnaiset erät Tilikauden tulos
-622
-692
-1 315
7 837
9 152
-696,1%
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-622
-692
-1 315
7 837
9 152
-696,1%
150
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Verotulojen erittely Verotulot Verotulot alittivat kokonaisuudessaan alkuperäisen talousarvion 5,1 M€ ja muutetun talousarvion 0,1 M€. Kunnan tulovero toteutui 0,6 M€ muutettua talousarviota ja 5,2 M€ alkuperäistä talousarviota heikompana. Kunnan tuloveron heikko kehitys on seurausta työttömyyden kasvusta, kun alkuperäisissä ennusteissa odotettiin työllisyyden parantuvan vuoden 2025 aikana. Ennustettua heikompi kunnan tuloverojen kehitys selittyi osin myös verokertymien jaksotustekijöillä, kun joulukuussa 2024 tehty perusteettoman ryhmäosuuden positiivisen oikaisun seurauksena tehtiin negatiivinen ryhmäoikaisu vuonna 2025. Näiden seurauksena tuloverot jopa laskivat viime vuodesta. Lasku Järvenpäässä oli 2,8 %. Laskua vuodesta 2024 selittää osin myös 2024 tilittyneet hyvinvointialueuudistuksen ”verohännät”. Yhteisöverot toteutuivat 0,1 M€ alkuperäistä talousarviota pienempinä ja 0,1 M€ muutettua talousarviota parempana. Kiinteistöverot toteutuivat 0,5 M€ muutettua talousarviota parempana.
Verotulot 1000 € Verotulot Tulovero Kiinteistövero Yhteisövero
Alkup. TA 2025 MTA 2025 TP 2025
121 212 97 188 19 595 4 428
116 188 92 626 19 342 4 220
TP - MTA ero
TP - AP TA ero
-56 -607 456 95
-5 079 -5 169 203 -113
116 133 92 019 19 798 4 315
Tuloveroprosentti ja verotettava tulo Verotettava tulo Vuosi
Tulovero-% Verotettava tulo milj. euroa
Muutos-%
2019
19,75
961
5,1
2020
19,75
986
2,6
2021
20,25
1 033
4,7
2022
20,25
1 090
5,5
2023
7,61
1 153
5,7
2024
7,6
1 203
4,4
2025*
7,6
1 281
6,5
*Verotus ei valmistunut
Kiinteistöveroprosentit Vero-%
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Yleinen kiinteistövero maapohja
1,35
1,35
1,45
1,45
1,45
1,45
1,45
Yleinen kiinteistövero rakennukset
1,35
1,35
1,45
1,45
1,45
1,45
1,45
Vakituiset asuinrakennukset
0,55
0,55
0,65
0,65
0,65
0,65
0,65
Muut asuinrakennukset
1,15
1,15
1,15
1,15
1,15
1,15
1,15
Rakentamaton rakennuspaikka
4,35
6,00
6,00
6,00
6,00
6,00
6,00
Yleishyödylliset yhteisöt
0,50
0,50
0,50
0,50
0,50
0,50
0,50
151
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet ylittivät alkuperäisen talousarvion 0,8 M€ ja alittivat muutetun talousarvion 44 t€. Suurin muutos tuli Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa, jotka kasvoivat alkuperäisestä talousarviosta 1 M€. Veromenetysten korvaukset pienenivät alkuperäisestä talousarviosta 0,3 M€. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa vuoden 2025 lopussa tehty tarkistuspäätös vähensi Järvenpään valtionosuutta 44 t€, mitä ei ollut huomioituna muutetussa talousarviossa.
Valtionosuudet 1000 € Valtionosuudet netto Peruspalveluiden valtionosuudet yhteensä Peruspalveluiden valtionosuudet Verotuloihin perustuva vos tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Verotulomenetysten korvaus
Alkup. TA 2025 MTA 2025 TP 2025
18 083 13 956 13 632 323 1 264 2 863
152
18 935 14 060 13 910 150 2 291 2 584
18 891 14 060 13 910 150 2 247 2 584
TP - MTA ero
TP - AP TA ero
-44 0 0 0 -44 0
808 105 278 -174 983 -279
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
INVESTOINTIOSA KAUPUNGIN INVESTOINNIT 1000 €
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA 2025 TA 2025
Tulot Menot Netto
1 575 28 198 -26 624
1 115 -1 558 2 673
TP 2025
2 690 26 640 -23 951
Ylitys +/ Alitus -
3 543 19 598 -16 055
Toteuma (%) 853 -7 042 -7 896
132 % 74 % 67 %
Maanosto ja -myynti Valtuustoon nähden sitova MAA- JA VESIALUEET 1000 €
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TP 2025 Ylitys +/ TA 2025 2025 Alitus 385 1 115 1 500 1 376 1 232 -800 432 599 -848 1 915 1 068 777
Maanmyynti Maanosto Netto
Toteuma (%) -124 167 291
92 % 138,7 % 73 %
Perustelut poikkeamalle Myytyjen tonttien tasearvot olivat yhteensä noin 1,38 miljoonaa euroa. Maata ostettiin 0,51 miljoonalla eurolla. Rakennusten purkukuluja aktivoitiin taseeseen vuoden aikana noin 0,10 miljoonalla eurolla.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Maa- ja vesialueisiin tehtiin yksi talousarviomuutos vuoden 2025 aikana (KV 8.12.2025 § 112) Muutoksella maamyyntien investointiohjelman tasearvojen muutoksiin lisättiin reilut 1,1 M€ ja maanostojen tasearvojen muutoksiin esitettiin 0,8 M€:n vähennystä, sillä maanostot ja purkukulut näyttivät toteutuvan tehdyn muutoksen verran pienempinä. Kokonaisuutena sekä maanmyynnit että -ostot onnistuivat erittäin hyvin vuoden 2025 aikana. Maanmyyntejä on kuvattu tarkemmin tämän raportin käyttötalousosiossa.
Talonrakennus Valtuustoon nähden sitova RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1000 €
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA 2025 TA 2025
Tulot Menot Netto Tekniset ja toiminnalliset investoinnit Hankevalmistelu ja riskivaraus Mankalan koulu, kevennetty peruskorjaus Suvirannan museointi JYK 1 vaihe JYK 2 vaihe, uudisrakennuksen laajennus JYK 3 vaihe, Kansakoulunkatu 1 korjausinvestoint Kartanon yhtenäiskoulu Kyrölän koulun muutos (pk) Oinaskadun hanke Närekadun päiväkodin osto ja siirto Kinnariin sekä pihaurakka Haarajoen muutostyöt ja piha 2-vaihe Rakennusten myynti
TP 2025
Ylitys +/ Alitus -
Toteuma (%)
0 12 634 -12 634 -3 700 -350 -3 000 -250 -94 -2 000 -400 0 -10 -10
0 -4 692 4 692 328 0 2 405 200 -547 -509 0 0 0 -5
0 7 942 -7 942 -3 372 -350 -595 -50 -641 -2 509 -400 0 -10 -15
136 5 243 -5 106 -1 634 0 -170 -29 -759 -2 562 -27 -39 -8 -14
136 -2 699 -2 836 -1 738 -350 -425 -21 118 53 -373 39 -2 -1
-2 100 -720 0
2 100 720 0
0 0 0
0 0 136
0 0 -136
66,0 % 64,3 % 48,5 % 0,1 % 28,5 % 57,4 % 118,4 % 102,1 % 6,7 % 82,9 % 95,0 %
Hankkeen kokonaisbudjetti
9 950 700 22 060 3 986 5 460 23 750 2 130 8 200
Perustelut poikkeamalle Teknisten ja toiminnallisten investointien budjetti alittui muutetusta talousarviosta noin 1,74 M€. Alitus selittyy sillä, että hankkeiden edistäminen odottaa palveluverkkosuunnitelmien päivityksissä tehtäviä linjauksia. Esimerkiksi vuodelle 2025 suunniteltu Tahvontuvan päiväkodin korjaus ratkeaa 153
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
palveluverkkopäivityksen yhteydessä keväällä 2026. Nummenkylän päiväkodin piharemontin toteutus siirtyi vuodelta 2025 vuodelle 2026, kuten myös Koivusaaren sekä ja Anttilan koulun hissien peruskorjaukset. Uudis- ja peruskorjauskohteissa talousarviopoikkeamat selittyvät hankeaikataulujen muutoksilla. Mankalan hankkeen etenemismallia on muutettu ja peruskorjaus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, aiemman 2-vaiheiseksi kaavaillun toteutuksen sijaan. Korjaushankkeen rakennustöiden aloitus siirtyi hankelaajuuden muututtua vuodelle 2026. Vuodelle 2025 ajoittui vähemmän suunnittelukustannuksia, kuin muutetussa talousarviossa oli arvioitu. Suunnittelu alkoi touko-kesäkuussa ja hankesuunnitelma hyväksyttiin syksyllä kaupunginhallituksessa. Hankkeen rakennustyöt alkavat näillä näkymin kesällä 2026. Suvirannan museoinnin hankesuunnitelmavaihetta käynnistettiin loppusyksyllä 2025 ja käynnistämisestä on tarkoitus päättää kaupunginhallituksessa talvella 2026. Hankkeen toteutuksen siirtymistä ennakoitiin talousarviomuutoksella joulukuussa, mutta kustannuksia toteutui vuonna 2025 vielä arvioitua vähemmän. Kustannukset siirtyvät kuluvalle vuodelle. Kaupungin ja toteuttajan välillä olleet näkemyserot JYK 1:n hankkeen loppuun saattamisesta saatiin sovinnollisesti ratkaistua loppuvuonna 2025. Sopimuksen myötä kaupunki maksoi avoimia laskuja, minkä jälkeen vuoden 2025 määräraha ylittyi 0,18 M€. Hankkeen kokonaiskustannukset ylittynevät kokonaisuudessaan noin 0,27 M€:lla, koska takuukorjausten osalta arvioidaan syntyvän edelleen kustannuksia. JYK 2. uudisosan laajennukselle myönnettiin valtuustossa maaliskuussa lisämääräraha ja rakennustyöt aloitettiin touko-kesäkuussa 2025. Hanke etenee aikataulussa kustannusarvion mukaisesti. JYK 3. - vaihe Kansakoulunkadun kevennetyn korjauksen hankesuunnitelman valmistelu siirtävänä korjauksena on keskeytetty ja hankkeen valmistelua jatketaan laajempana peruskorjauksena. Suunnittelu ja päätöksenteko on viivästynyt ja 2025 budjetti alittui. Kartanon yhtenäiskoulu -hankkeessa on tehty selvitystä uudishanke- ja peruskorjausvaihtoehdoista. Selvitys käsiteltiin kaupunginhallituksessa 17.11.2025 ja kaupunginhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun. Kartanolle ei ole vielä vuodelle 2025 budjettia, joten toteutuneet kustannukset on katettu hankevalmistelun budjetista. Kyrölän ja Oinaskadun hankkeissa toteuma koostuu takuuajan kustannuksista, ja toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Haarajoen koulun muutostyöt ja Närekadun muutostyöt ja siirto keskeytettiin ja määrärahavaraukset poistettiin talousarviosta. Vuoden 2025 aikana myytiin Myllytie 13B, Villa Cooper ja Valtuustonkatu 3 rakennukset.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Vuoden 2025 aikana talonrakennuksen talousarviota muutettiin 5 kertaa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 10.2.2025 § 8 Haarajoen muutostöiden karsittuun hankebudjettiin tehtiin määrärahalisäys 0,5 M€ ja KV 31.3.2025 § 20 päätöksellä hanke keskeytettiin ja JYK 2.vaiheen laajennusosalle myönnettiin 0,4 M€ lisämääräraha sekä siirretiin 0,3 M€ teknillisiä ja toiminnallisia investointeja ICT-, irtaimisto- ja kunnallistekniikkainvestointeihin. KV 26.5.2025 §42 päätettiin siirtää vuodelta 2024 määrärahoja JYK uudisrakennukselle ja laajennukselle, Oinaskadun koulun takuuajalle ja Suvirannan museointiin yhteensä vuodelle 2025 0,7 M€ ja vuodelle 2026 Mankalan peruskorjaushankkeelle 0,3 M€. KV 15.9.2025 § 75 päätti Mankalan hankkeen kokonaisbudjetin nostosta 9,95 M€:on ja vuoden 2025 määrärahan laskusta 0,6 M€:on. KV 8.12.2025 § 112 päätti Närekadun päiväkodin määrärahojen poistosta hankkeen keskeydyttyä sekä Suvirannan museoinnin määrärahoja vähennettiin 0,25 M€ toteutuksen siirtyessä. 154
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2025 keskeyttää Haarajoen koulun muutostyöt, jonka seurauksena myös muut opetuksen ja kasvatuksen palveluverkon tiivistämiseen tähtäävät hankkeet peruuntuivat vuodelta 2025. Vuonna 2025 oli tarkoitus purkaa Kinnarin päiväkoti ja siirtää Närekadun moduulipäiväkoti Kinnarin päiväkodin tontille. Lisäksi kaupunginhallitus käytti otto-oikeutta Keskustan päiväkodin purkupäätökseen, jonka tavoitteena oli käynnistää kohteen purku kesällä 2026. Kohteiden tulevaisuus on tarkoitus ratkaista palveluverkkosuunnitelmapäivityksen yhteydessä vuonna 2026. JYK 1 –hankkeen urakkaan liittynyt riita-asiaa saatiin sovittua vuoden 2025 lopulla ja avoimet laskut takuuaikaisia korjauksia lukuun ottamatta on maksettu. JYK - Kansankoulunkadun peruskorjaushanketta valmisteltiin vuoden 2025 aikana päätöksentekoon kaupunginhallituksen joulukuussa 2024 tekemän linjauksen mukaisesti suppeana, ns. siirtävänä korjauksena. Vuoden 2026 talousarvion ja investointiohjelman käsittelyn yhteydessä hanke päätettiin palauttaa laajemmaksi peruskorjaukseksi, minkä takia hankkeen edistäminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Kartanon kouluhankkeessa aiemmin linjatun uudisrakennusvaihtoehdon rinnalle tehtiin syksyllä 2024 investointiohjelmapäätöksessä edellytetyn mukaisesti selvitys peruskorjausvaihtoehdoista. Kaupunginhallitus palautti asian lokakuussa valmisteluun tarkempia kuntotutkimuksia varten, joten ratkaisu hankkeen toteutustavasta on edelleen tekemättä. Mankalan koulun hanke päätettiin kaupunginhallituksen esityksestä ja valtuuston myönnettyä lisämäärärahan toteuttaa tiivistetysti yhtenä hankkeena, jolloin suunnitellut sisäpuoliset ja ulkopuoliset korjaustoimet toteutetaan samanaikaisesti. Muutoksen seurauksena rakentamisen käynnistyminen siirtyi vuodelle 2026. Tehtyjen päätösten seurauksena investoinnit eivät edenneet ja toteutuneet suunnitellusti. Vuonna 2025 purettiin Pesäpuun päiväkoti. JYK Urheilukatu 7–9 tontin purkua ei saatu vietyä päätökseen, koska Caruna ei ole ratkaissut muuntamon tilannetta.
Kunnallistekniikan rakentaminen Valtuustoon nähden sitova KUNNALLISTEKNIIKKA 1000 € Tulot Menot Netto Uudisrakentaminen Peruskorjaus
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TP 2025 Ylitys +/ Toteuma TA 2025 2025 Alitus (%) 1 190 0 1 190 1 045 -145 87,8 % 10 757 3 383 14 140 11 600 -2 540 82,0 % -9 567 -3 383 -12 950 -10 555 -2 395 81,5 % -7 017 -2 965 -9 982 -7 551 -2 431 75,6 % -2 550 -418 -2 968 -3 004 36 101,2 %
Perustelut poikkeamalle Investointiohjelman keskeisimpiä rakennushankkeita olivat Anni-tädin kylän, Ainolan alueen aseman ympäristön viimeistelyt sekä Kinnarinpolun toteutus. Lisäksi Laurilan ja Satukallion peruskorjaushankkeet etenivät suunnitellusti investointi määrärahojen puitteissa. Svengin yritysalueella suoritettiin katualueiden viimeistelytyöt, mikä mahdollisti yritystonttien paremman toiminnan alueella. Svengin alueen viimeisen hulevesialtaan rakentaminen siirrettiin toteutettavaksi vuodelle 2026. Väyläviraston kanssa tehdyssä toteuttamissopimuksessa on huomioitu kaupungin rakentamistarpeet Ainolan aseman ympäristön rakentamisen urakoissa. Väylävirasto toteutti yhteishankintana kaupungin kassa RU3 -nimisessä urakassa kaupungin silta- ja katurakenteita, jotka mahdollistavat uuden Ainolan aseman käyttöönoton radan itäpuolella. RU3-urakassa toteutettiin myös tulevan alikulun vaatimia radan alapuoleisia rakenteita. Väylävirasto ja kaupunki valmistelee tulevien yhteisrakentamista edellyttävien
155
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
rakenteiden osalta toteuttamissopimukseen päivityksiä, jotka viedään päätöksen tekoon vuoden 2026 alussa. Seuraavat vaiheet Ainolan alueella on suunniteltu vuosien 2026–2028 aikana. Valaistuksen saneerauksessa keskityttiin suurpainenatrium -lampuilla varustettujen valaisimien vaihtamiseen energiatehokkaammiksi led-valaisimiksi sekä älykkäämmän valaistuksen ohjauksen toteuttamiseen. Merkittävin poikkeama investointiohjelmassa oli uusien alueiden sitovuustasolla Pasila–Riihimäkilisäraidehankkeen rakentamisessa. Väyläviraston kanssa yhteishankintana toteutetussa urakassa kaupungin vastuulle kuuluvien osuuksien toteutus eteni suunniteltua nopeammin, mikä johti kustannusten painottumiseen vuodelle 2025. Hankkeeseen tehtiin määrärahasiirto talousarviomuutoksella, jolla siirrettiin 300 000 euroa vuodelle 2025, vuodelle 2026 sidotusta investointimäärärahasta. Peruskorjauksen sitovuustasolla syntyi poikkeamia varattuihin investointimäärärahoihin seuraavissa hankkeissa: Kinnarinpolku, jossa louhintamäärän kasvu aiheutti urakkaan lisäkustannuksia, Katujen peruskorjaus, jossa Ainolan alueen vanhojen tonttikatujen saneerausurakan jälkityöt siirtyivät osittain vuodelle 2025 sekä Liikenneturvallisuushankkeessa Alhotie-Kytötie liittymäalueen parantaminen, jonka kustannukset ylittivät alkuperäisen suunnitelman kustannusarvion. Varattujen hankekohtaisten määrärahojen ylitykset katettiin pääosin sitovuustason sisällä toisista hankkeista. Kokonaisuudessaan investointiohjelma toteutui tavoitteiden mukaisesti.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kunnallistekniikan investoinnit kokonaisuutena toteutuivat noin 82-prosenttisesti. Uudiskohteiden osalta toteuma oli 76 % ja korjausrakentamisen osalta investointiohjelma ylitettiin hieman, toteuman ollessa 101 %. Investointihankkeita toteutettiin sekä omana palvelutuotantona että kilpailutuksen kautta hankittuna ostopalveluna. Vuoden aikana kunnallistekniikan investointeihin tehtiin 3 TA-muutosta. 1.muutos (KV 31.3.2025 § 20) Muutos koski teknillisten ja toiminnallisten investointien siirtoja. Talonrakennuksen teknillisistä ja toiminnallisista investoinneista siirrettiin 8 t€ kunnallistekniikan peruskorjausinvestointeihin Sibeliusaukion pihavalaistuksen uusimiseen. 2. muutos (KV 26.5.2025 § 42) koski vuodelta 2024 siirtyviä siirtomäärärahoja, joita jäi vuodelta 2024 käyttämättä reilut 2,5 M€. Käyttämättömästä määrärahasta siirrettiin infran kunnossapitoon 0,41 t€ ja uusien alueiden hankkeisiin 2,165 M€ eli yhteensä hieman vajaa 2,6 M€ vuodelle 2025 jatkuviin ja toteutuviin hankkeisiin. 3. ja viimeinen muutos koski Väyläviraston ja kaupungin yhteishankintaa ja PSL-RKI hankkeen toteutuksen painottumista ennakoitua enemmän vuodelle 2025. Muutoksella siirrettiin hankkeen sisällä rahoitusta 300 t€ vuodelta 2026 vuodelle 2025.
Liikuntapaikkarakentaminen Valtuustoon nähden sitova LIIKUNTAPAIKAT 1000 €
Tulot Menot Netto Keskuskenttä ja Juholanpelto Liikuntapaikkojen ylläpito
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA 2025 TA 2025
TP 2025
Ylitys +/ Alitus -
0 30
0 0
0 30
205 143
-30 0 -30
0 0 0
-30 0 -30
62 87 -25
156
Toteuma (%) 205 113 -92 -87 -5
Hankkeen kokonaisbudjetti
477,1 % -206,2 % 10 600 84,5 %
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Perustelu poikkeamalle Liikuntapaikkainvestoinneista toteutuivat suunnitellusti. Keskuskentän varauksen alittuminen oli seurausta valtionavustuksesta, jonka maksu viivästyi. Avustus olisi pitänyt alun perin kirjata vuodelle 2024, mutta avustuksen myöntäjästä johtuneen viivästyksen vuoksi avustus maksettiin vuonna 2025. Vuodelle 2024 syntyi tämän seurauksena vuoden 2025 alitusta vastaava ylitys. Keskuskentän hanke on valmistunut. Liikuntapaikkojen ylläpidon määrärahat käytettiin suunnitellusti ja varausta jäi käyttämättä 5t€
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Keskuskentän investointi valmistui vuoden 2025 aikana.
Osakkeet ja osuudet Valtuustoon nähden sitova OSAKKEET JA OSUUDET 1000 € Tulot Menot Netto Koy Järvenpään Terveystalo Koy Ainolan pysäköinti Saunakallion ostoskeskus Koy Järvenpään pysäköintitalo Kiinteistö Oy Järvenpään harjoitushalli
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TP 2025 TA 2025 2025 0 0 0 1 959 203 2 162 -1 959 -203 -2 162 -1 585 0 -1 585 -374 0 -374 0 -100 -100 0 -63 -63 0 -40 -40
Ylitys +/ Alitus 309 184 125 0 0 209 -63 -20
Toteuma (%) 309 -1 979 -2 287 -1 585 -374 -309 0 -20
8,5 % -5,8 % 0,0 % 0,0 % -208,5 % 100,0 % 50,8 %
Perustelu poikkeamalle Koy Järvenpään Terveystalo hyvitti kaupungille vuoden 2025 rahoitusvastikkeet kokonaisuudessaan eikä rahastointia toteutettu vuoden 2025 osalta, joten määräraha jäi kokonaan käyttämättä. Koy Ainolan pysäköinnin pääomitus ei toteutunut 2025, mutta se siirtyy vuodelle 2026. Saunakallion ostoskeskus Oy:n osakkeiden osto toteutui vuoden aikana suunnitellusti. Talousarviossa huomioidusta poiketen kaikki kaupungin omistamat ostoskeskuksen osakkeet myytiin Keskolle vuoden lopulla. Myytyjen osakkeiden tasearvo oli yhteensä reilut 308 t€, ja osakkeet myytiin 220 t€:lla, joten kaupasta syntyi tappiota noin 88 t€. Koy Järvenpään Pysäköintitalon pääomituksena peritty maankäyttömaksu toteutui suunnitellusti. Kaupunki osti vuoden lopussa 20 Järvenpään Harjoitushallin osaketta Kehäkarhuilta. Myös muiden osakkeiden ostoja oli huomioitu talousarviossa, mutta ne toteutunevat vasta vuonna 2026.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Osakkeisiin ja osuuksiin tehtiin vuoden aikana kaksi TA-muutosta (KV 10.2.2025 § 8 ja KV 8.12.2025 § 112) Ensimmäinen muutos liittyi maankäyttösopimukseen kaupungin osittain omistaman Kiinteistö Oy Järvenpään pysäköintitalon kanssa. Yhtiö oli päättänyt periä maankäyttömaksua vastaavat kustannukset omistajilta pääomasijoituksena, jonka takia maksu 63 t€ kirjattiin investointiosan osakkeisiin ja osuuksiin. Osakeinvestoinneissa ei ollut varausta kyseiseen pääomitukseen. Toinen muutos liittyi Järvenpään Harjoitushallin osakkeiden ostoon. Järvenpään Kehäkarhut ry oli tarjonnut kaupungille ostettavaksi omistamansa KOy Järvenpään Harjoitushallin osakkeet (20 kpl). Kaupunki oli aiemmin tavoitellut määräävää omistusosuutta yhtiössä, mihin kauppa johti. Myös muut omistajat olivat esittäneet kiinnostuksensa osakkeiden myyntiin, joten talousarviomuutoksessa 157
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
varauduttiin myös näihin. Osakkeiden hankintaa varten osakkeisiin ja osuuksiin lisättiin 40 t€:n määräraha osakkeiden ostoon. Ostoista toteutui ainoastaan edellä mainittu Järvenpään Kehäkarhujen kanssa tehty kauppa 20 t€.
Irtaimisto- ja ICT-investoinnit Valtuustoon nähden sitova IRTAIMISTO- JA ICT-INVESTOINNIT 1000 € Tulot Menot Netto Tilaomistus Hyvinvoinnin palvelualue Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue ICT investoinnit
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TP 2025 Ylitys +/ Toteuma TA 2025 2025 Alitus (%) 0 0 0 472 472 1 386 252 1 638 1 733 95 106 % -1 386 -252 -1 638 -1 261 -377 77 % -200 0 -200 -4 -196 2% -185 -77 -262 -222 -40 85 % -170 -74 -244 -125 -119 51 % -831 -101 -932 -910 -22 98 %
Perustelut poikkeamalle Koko kaupungin tasolla irtaimisto- ja ICT-investoinnit toteutuivat nettona noin 0,4 M€ muutettua talousarviota pienempinä. Konsernipalveluilla ei ollut irtaimistoinvestointeja vuonna 2025. Tilaomistuksen irtaimistoinvestointien määrärahavaraus on ollut kahden varavoimakoneen hankintaan. Lupa-asioiden kanssa oli pitkään epäselvyyksiä, joten vuonna 2025 tehtiin ainoastaan suunnittelutehtäviä ja hankinta on siirtynyt toteutettavaksi vuonna 2026. Kaupunkikehityksellä ei ollut irtaimistoinvestointeja vuonna 2025. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen irtaimistoinvestointeja toteutui 125 tuhatta euroa. Pääosa investoinneista kohdistui opetuksen toimitilojen ja oppimisympäristöjen kalustamiseen sekä lukion Areenan esitysvalaistuksen uusimiseen. Käyttämättä jääneet määrärahat olivat siirtyneiden investointihankkeiden ensikertaiseen kalustamiseen varattuja määrärahoja. Hyvinvoinnin palvelualueen irtaimistoinvestoinneista toteutui 222 tuhatta euroa. Investoinnit ovat kohdistuivat liikuntapalveluihin, museopalveluihin, Järvenpää-talolle ja nuorisotyöhön. Irtaimistoinvestoinneilla kehitettiin toimisto- ja muiden tilojen kalustusta sekä liikuntapalveluiden kalustoa. Lisäksi investointeja kohdennettiin museopalveluiden kehittämiseen. ICT-investointeihin lisättiin talousarviomuutoksella 231 t€ määräraha turvatekniikkainvestointeihin. Vuonna 2025 investointiprojekteja toteutui alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän ja eteneminen oli hitaampaa, minkä mukaisesti investointimäärärahaa leikattiin joulukuun valtuustossa arvioon perustuen 130 t€. Toteutunut kustannus oli kaikkien ICT-projektien osalta yhteensä n. 760 t€ ja turvatekniikkainvestointien osalta 150 t€.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Irtaimisto- ja ICT-investointeihin tehtiin vuoden aikana määrärahamuutoksia vuodelle 2025: KV 31.3.2025 teknisiä ja toiminnallisia investointeja vähennettiin ja ICT-investointeja lisättiin turvallisuuteen liittyvien määrärahojen osalta sekä irtaimistomäärärahoja Hyvinvoinnin ja Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueille koulujen ja liikuntapaikkojen irtaimistoinvestointeihin. KV 26.5.2025 lisättiin investointimäärärahoja liittyen Hyvinvoinnin ja Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueiden vuonna 2024 käyttämättä jääneisiin irtaimistomäärärahoihin. KV 8.12.2025 ICT-investoinnit muutettiin vastaamaan vuoden 2026 investointiohjelmaa.
158
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Kevään 2025 aikana laadittiin kaupunkitasoinen ICT-kehittämisen tiekartta vuosille 2025-2029. Kehitystarpeet ja projektit on nyt aikataulutettu tasaisemmin eri suunnittelukauden vuosille. Suunnittelussa on myös huomioitu mahdollisten lainmuutosten tuomat kehitystarpeet. Syksyn 2025 aikana käynnistyi kaupunkitasoinen tiedon- ja tiedostohallinnan kehitysprojekti, jonka arvioidaan kestävän vähintään vuoden 2026 loppuun. Vuonna 2025 edenneitä ICT-projekteja ovat muun muassa tilavarausjärjestelmä, AD-eriyttämiset, kokonaisarkkitehtuuri ja tiedonhallintalain vaatimukset, paikkatietojärjestelmän jatkokehittäminen, automaatio integraatiot, kehittämisen projektisalkkuratkaisun uudistaminen, RYHTI-hanke (YM-hanke) ja digitointihankkeet. Turvatekniikkainvestointeja tehtiin mm. Uima- ja liikuntahallin, Anttilan koulun sekä yleisten alueiden valvontakameroihin ja Järvenpää-talon, kirjaston ja taidemuseon sekä uima- ja liikuntahallin rikosilmoitinjärjestelmään.
Kehitysinvestoinnit Valtuustoon nähden sitova KEHITYSINVESTOINNIT 1000 € Tulot Menot Netto
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TP 2025 2025 TA 2025 0 0 0 200 96 296 -200 -96 -296
Ylitys +/ Alitus 0 96 -96
Toteuma (%) 0 -200 -200
32,4 % 32,4 %
Perustelu poikkeamalle Kehitysinvestointien määräraha oli käytössä seitsemättä vuotta. Koko määräraha jäi käyttämättä vuonna 2025. Vuodelta 2024 vuodelle 2025 siirrettiin tuottavuusmäärärahaa kahdessa hankkeessa, tiedolla johtamisen hankkeessa (43 t€) ja toimistotyön automatisoinnin (robotisaatio) hankkeessa (53 t€). Kumpikin hanke on käyttänyt määrärahansa vuoden 2025 aikana. Hankkeet jatkuvat osana normaalia ICTkehittämistoimintaa.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kehitysinvestointien määrärahavaraus oli 200 t€ vuonna 2025. Vuoden 2023 tiedolla johtamisen ja toimistotyön automatisoinnin (robotisaatio) hankkeet jatkuivat edelleen vuonna 2025 ja niiden vuoden 2024 käyttämätöntä määräraha 96 t€ siirrettiin vuodelle 2025. Vuoden 2025 määrärahasta ei tehty yhtään kohdennusta hankkeille eikä vuoden 2025 määrärahaa näin ollen käytetty ollenkaan.
159
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
RAHOITUSOSA Valtuustoon nähden sitova
Järvenpään kaupunki ilman Alkuperäinen Järvenpään vesi - liikelaitosta 1000 € TA 2025
TAmuutokset
Muutettu TA TP 2025 2025
Poikkeama
Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate
20 747
Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät
-692
20 054
28 796
0
8 741 0
-5 153
-4 471
-9 624
-9 053
571
-28 198
1 558
-26 640
-19 598
7 042
Rahoitusosuudet investointimenoihin
1 190
0
1 190
1 722
532
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto
5 538
5 586
11 124
10 843
-281
-5 877
1 980
-3 896
12 709
16 606
Antolainauksen muutokset
-14
-14
Antolainasaamisten lisäys kunnalle/kuntayhtymälle Lainakannan muutokset
-14
-14
Investointien rahavirta Investointimenot
Rahoitustoiminta
6 671
-1 980
4 691
-8 343
-13 034
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
25 000
25 000
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-17 091
-17 091
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-16 252
-16 252
Muut maksuvalmiuden muutokset
-794
0
-794
-1 859
-1 065
Rahoitustoiminta yhteensä
5 877
-1 980
3 896
-10 217
-14 113
0
0
0
2 493
2 493
Kassavarojen muutos
160
TILINPÄÄTÖS 2025 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sitovuus TA 2025 1 000 eur KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernipalvelut Tarkastuslautakunta Tilaomistus Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue Kotikuntakorvaus Hyvinvoinnin palvelualue Työmarkkinatuen kuntaosuus Kaupunkikehitys Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvauk Keski-Uudenmaan TE-palvelut TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Irtaimisto- ja ICT-investoinnit Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Liikuntapaikat Osakkeet ja osuudet Kehitysinvestoinnit RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ
N/ B N N N N N N N N N N
N N N N N N N N B N N N N N
18 070 95 16 267 87 504 4 954 17 621 9 670 13 716 483 16 075 184 457
7 250 100
1 386 1 232 12 634 10 757 30 1 959 200
TAmuutokset -1 457 0 -1 157 3 332 0 8 1 062 306 441 65 2 600
-561 -50
252 -800 -4 692 3 383 0 203 96
Määrärahat MTA 2025 Toteuma
16 613 95 15 110 90 836 4 954 17 629 10 732 14 022 924 16 139 187 057
6 689 50
1 638 432 7 942 14 140 30 2 162 296
16 119 85 13 141 89 235 5 303 17 980 9 980 13 131 947 14 345 180 267
6 350 32
1 733 599 5 243 11 600 143 184 96
Poikkeama
494 11 1 969 1 601 -349 -351 752 891 -23 1 794 6 789
0 431
0 220 436
161
2 524 208 771
TAmuutokset
Tuloarviot MTA 2025
Toteuma
Poikkeama
6 560 0 28 695 6 766 0 4 723 0 2 832 5 553 16 075 71 203
20 0 -1 684 -130 0 0 0 0 6 171 65 4 442
6 580 0 27 011 6 636 0 4 723 0 2 832 11 724 16 139 75 645
6 583 0 27 378 5 747 0 7 181 0 3 787 11 862 14 345 76 884
3 0 367 -889 0 2 458 0 955 138 -1 794 3 033
121 212 18 083 382 1 674
-5 023 852 0 1 026
116 188 18 935 382 2 700
116 133 18 891 688 2 849
-56 -44 306 149
0
0
0
0
0
0 385 0 1 190 0 0 0
0 1 115 0 0 0 0 0
0 1 500 0 1 190 0 0 0
472 1 376 136 1 045 205 309 0
472 -124 136 -145 205 309 0
6 671
-1 980
4 691
-14 -8 343 25 000 -17 091 -16 252
-14 -13 034
-794 220 005
0 431
-794 220 436
-1 859 208 771
-1 065 -11 665
339 18
-95 -167 2 699 2 540 -113 1 979 200
N
0 220 005
TA 2025
-2 524 11 665
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia ovat Järvenpään kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja -tase sekä konsernin rahoituslaskelma.
162
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TULOSLASKELMA 1-12/2025
1-12/2024
Myyntituotot
28 203 260,86
17 956 167,40
Maksutuotot
7 023 196,41
5 353 492,14
Tuet ja avustukset
2 265 359,42
Muut toimintatuotot
21 144 531,77
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
3 396 820,06 58 636 348,46
15 542 124,07
1 504 914,87
42 248 603,67 1 483 329,88
Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
-67 720 524,91
-61 732 903,89
Eläkekulut
-13 950 597,86
-12 645 871,66
Muut henkilösivukulut
-2 045 444,29
-1 523 712,61
Palvelujen ostot
-46 997 260,72
-44 071 976,55
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-7 795 971,79
-8 181 856,17
Avustukset
-12 304 403,01
-6 340 648,10
Muut toimintakulut
-7 203 192,04
Henkilösivukulut
-158 017 394,62
-9 184 971,64
-143 681 940,62
Toimintakate
-97 876 131,29
-99 950 007,07
Verotulot
116 132 763,03
118 456 569,53
Valtionosuudet
18 890 970,00
12 010 943,00
Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot
688 028,15
1 336 115,67
Muut rahoitustuotot
1 447 300,10
556 102,60
Korkokulut
-6 349 549,59
Muut rahoituskulut
-31 928,87
Vuosikate
-8 086 500,02 -4 246 150,21
-35 715,38
32 901 451,53
-6 229 997,13 24 287 508,33
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset
-24 420 920,31 -81 014,67
Tilikauden tulos
-22 909 944,21 -24 501 934,98 8 399 516,55
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
163
-94 811,88
-23 004 756,09 1 282 752,24
74 062,20
82 829,64
8 473 578,75
1 365 581,88
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
RAHOITUSLASKELMA 1-12/2025
1-12/2024
Toiminnan rahavirta Vuosikate
32 901 451,53
Tulorahoituksen korjauserät
-9 053 290,53
24 287 508,33 23 848 161,00
-3 695 800,88
20 591 707,45
Investointien rahavirta
Investointimenot
-24 061 648,48
-34 433 860,98
Rahoitusosuudet investointimenoihin
1 851 638,30
801 591,90
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
10 842 749,00
Toiminnan ja investointien rahavirta
-11 367 261,18
8 159 486,65
12 480 899,82
-25 472 782,43 -4 881 074,98
Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys
25 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
-17 090 655,34
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-23 139 320,31
65 000 000,00 -88 757 322,00 -15 229 975,65
23 081 208,85
-676 113,15
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos
3 090 548,86
-22 125,52
7 382,71
4 104,11
Saamisten muutos
-1 823 981,90
3 072 267,78
Korottomien velkojen muutos
3 967 920,35
5 241 870,02
1 146 747,32
4 200 993,69
Rahoituksen rahavirta
-9 988 105,63
3 524 880,54
Rahavarojen muutos
2 492 794,19
-1 356 194,44
Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.
6 466 671,41
Rahavarat 1.1.
3 973 877,22
164
3 973 877,22 2 492 794,19
5 330 071,66
-1 356 194,44
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TASE VASTAAVAA A Pysyvät vastaavat
1-12/2025
1-12/2024
400 862 344,53
404 974 853,86
I Aineettomat hyödykkeet
5 640 746,74
6 061 693,52
2. Muut pitkävaikutteiset menot
4 728 058,94
4 626 652,66
912 687,80
1 435 040,86
II Aineelliset hyödykkeet
351 729 331,21
355 296 013,23
1. Maa- ja vesialueet
39 404 905,29
40 181 807,74
2. Rakennukset
150 321 587,10
160 407 496,73
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet
125 853 204,84
113 794 747,23
3 178 511,63
2 934 464,79
717 929,67
717 929,67
6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset
32 253 192,68
37 259 567,07
43 492 266,58
43 617 147,11
1. Osakkeet ja osuudet
38 501 280,54
38 626 161,07
3. Muut lainasaamiset
4 990 986,04
4 990 986,04
B Toimeksiantojen varat
48 018,97
48 018,97
2. Lahjoitusrahastojen varat
48 018,97
48 018,97
17 770 517,93
12 349 169,04
153 815,54
161 198,25
3. Ennakkomaksut
4. Koneet ja kalusto 5. Muut aineelliset hyödykkeet
C Vaihtuvat vastaavat I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet II Saamiset
153 815,54
161 198,25
11 150 030,98
8 214 093,57
Pitkäaikaiset saamiset
230 000,00
125 000,00
3. Muut saamiset
230 000,00
125 000,00
Lyhytaikaiset saamiset
10 920 030,98
8 089 093,57
1. Myyntisaamiset
4 779 998,48
5 178 437,31
2. Lainasaamiset
342 849,45
0,00
3. Muut saamiset
770 392,24
974 600,02
4. Siirtosaamiset
5 026 790,81
1 936 056,24
IV Rahat ja pankkisaamiset
6 466 671,41
3 973 877,22
418 680 881,43
417 372 041,87
VASTAAVAA YHTEENSÄ
165
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
VASTATTAVAA
1-12/2025
1-12/2024
A Oma pääoma
130 317 291,41
121 843 712,66
I Peruspääoma
99 669 806,58
99 669 806,58
II Arvonkorotusrahasto IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 1. Poistoero
700 370,06
700 370,06
21 473 536,02
20 107 954,14
8 473 578,75
1 365 581,88
651 129,55
725 191,75
651 129,55
725 191,75
C Pakolliset varaukset
1 128 635,51
1 159 761,57
2. Muut pakolliset varaukset
1 128 635,51
1 159 761,57
D Toimeksiantojen pääomat
3 435 656,15
345 107,29
2. Lahjoitusrahastojen pääomat
3 183 497,82
104 485,85
3. Muut toimeksiantojen pääomat
252 158,33
240 621,44
E Vieras pääoma
283 148 168,81
293 298 268,60
I Pitkäaikainen
234 485 227,91
227 424 384,56
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 8. Siirtovelat
217 609 458,98
211 366 781,00
16 825 768,93
16 007 603,56
50 000,00
50 000,00
II Lyhytaikainen
48 662 940,90
65 873 884,04
0,00
22 000 000,00
2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4. Lainat muilta luotonantajilta
17 923 988,68
16 257 322,00
3 311 557,37
4 450 877,68
5. Saadut ennakot
1 935 191,82
2 668 687,94
1. Joukkovelkakirjalainat
6. Ostovelat
9 647 779,31
8 724 358,67
7. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 8. Siirtovelat
1 630 849,58
1 527 250,42
14 213 574,14
10 245 387,33
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
418 680 881,43
417 372 041,87
166
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
KONSERNILASKELMAT Tuloslaskelma
167
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Rahoituslaskelma
168
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Tase
169
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
170
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedoista on säädetty kuntalaissa sekä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää laskelmien muodossa esitettyä tilinpäätösinformaatiota oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ne ovat pakollinen julkistettava osa tilinpäätöstä. Liitetiedot esitetään Järvenpään kaupungin osalta sekä konsernin osalta niiltä osin, kuin tieto on ollut saatavilla.
171
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TILINPÄÄTÖS 2025 LIITETIEDOT 1
TILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA –MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT (KPA 2:2.1 § 1KOHTA) Jaksotusperiaatteet Suoriteperusteen noudattaminen Olennaiset ja merkittävät maksuperusteiset kirjaukset on oikaistu suoriteperusteisiksi. Jaksotusperiaatteen noudattaminen Lomapalkkajaksotus on tehty palkanlaskentaohjelmalla. Siirtyvät korot on jaksotettu lainakohtaisesti taulukkolaskentaohjelmalla. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen, silloin kun ne ylittävät verottomana 8 000 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa ’Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet’. Poistosuunnitelma on muutettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 9.12.2013 § 101. Muutettua poistosuunnitelmaa on noudatettu 1.1.2013 alkaen. Arvo- ja taide-esineet ja keskeneräiset hankinnat ovat taseessa hankintahintaisina. Maa- ja vesialueet ovat taseessa pääasiassa hankintahintaisina. Maan hankintahintaan on aktivoitu tontilla sijaitsevan rakennuksen purkukustannukset silloin kun aktivoitava hankintameno on arvoitu pysyvän tontin todennäköistä luovutusarvoa tai muutoin määriteltyä käyttöarvoa selkeästi pienempänä. Investointina toteutettaviin muun pitkävaikutteisen omaisuuden kehittämishankkeisiin liittyvän työpanoksen osuus on aktivoitu taseeseen valmistus omaan käyttöön -menetelmällä tilikaudesta 2019 alkaen. Sijoitusten arvostus Sijoituksiin merkityt osakkeet ovat taseessa hankintahintaisina. Kuntayhtymäosuudet Keski-Uudenmaan Vesi -kuntayhtymä (entiseltä nimeltään Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä) tasearvoja ei ole muutettu kuntayhtymän ilmoittaman osuuden arvon mukaisiksi. Arvot vaihtelevat vuosittain kuntayhtymien käytön suhteessa, joten ilmoitetut arvon muutokset eivät ole pysyviä. Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän tasearvo on kirjattu vuonna 2019 vastaamaan kuntayhtymän tilinpäätöksessä 2018 vahvistamaa Järvenpään kaupungin osuutta peruspääomasta (5 974 487,94 €) purkamalla Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun 172
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
liikelaitoskuntayhtymään liittyvä arvonkorotusrahasto ja tekemällä alaskirjaus kuntayhtymäosuuteen. Tasearvoja ei ole muutettu kuntayhtymän ilmoittaman osuuden arvon mukaiseksi. Arvot vaihtelevat vuosittain kuntayhtymien käytön suhteessa, joten ilmoitetut arvon muutokset eivät ole pysyviä. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on taseessa keskihintaan arvostettuna. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi.
2
TULOSLASKELMAN TAI TASEEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOS Tuloslaskelman tai taseen esittämistapaa ei ole muutettu edellisestä tilikaudesta (KPA 2:2.1 § 2kohta) tai kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamista ohjeista poikkeavaksi.
3
OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN Liitetiedossa 37 toimitiloja ja kuntakonsernin sisäisiä vuokravastuita koskevat vuoden 2024 vertailuluvut on korjattu. Päiväkoti Pollen ja Mestaritoiminta Oy:n välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen vuokra-aika oli virheellisesti esitetty vuoden 2024 tilinpäätöksessä päättymään 31.12.2025, vaikka jatkuu 28.2.2045 saakka. Oikaisu koskee ainoastaan kuntakonsernin sisäistä vuokravastuuta.
4
SELVITYS, JOS EDELLISTÄ TILIKAUTTA KOSKEVAT TIEDOT EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA PÄÄTTYNEEN TILIKAUDEN TIETOJEN KANSSA TE-palveluiden siirtymisen vaikutus avaavaan taseeseen siirtyneen henkilöstön lomapalkkavelan ja siihen liittyvän saamisen valtiolta osalta on 1 111 955,51 euroa. Lomapalkkavelan siirto ei vaikuta kunnan tuloslaskelmaan.
5
AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT JA VIRHEIDEN KORJAUKSET, JOTKA EIVÄT OLE MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISIÄ Ei ilmoitettavaa
173
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KONSERNITILINPÄÄTÖS 2025 LIITETIEDOT 1
KONSERNITILINPÄÄTÖSTÄ LAADITTAESSA NOUDATETUT ARVOSTUSPERIAATTEET JA –MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on eliminoitu. Kiinteistöverot on eliminoitu sisäisenä eränä. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuksen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäinen omistus on eliminoitu. Omistuksen eliminoinnissa syntynyt ero on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikaudelle. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Asunto-osakeyhtiöiden ja muiden keskinäisten kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen liitteenä esitetään perusteltu selostus, jos konsernitilinpäätöksen laatimisessa ei ole noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä.
174
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Poikkeavat tilikaudet Yhdistellyt yhteisöt noudattavat samaa tilikautta kuin emoyhteisö lukuun ottamatta Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushallia, jonka tilikausi on 1.7.2025 – 30.6.2026. Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli on yhdistelty konsernitilinpäätökseen välitilinpäätöksen 31.12.2025 tiedoilla. Yhtiön tilikausi muutetaan yhtenäiseksi emoyhteisön kanssa vuodesta 2027 alkaen.
2
TULOSLASKELMAN TAI TASEEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOS Tuloslaskelman tai taseen esittämistapaa ei ole muutettu edellisestä tilikaudesta.
3
OIKAISUT EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOIHIN Ei ilmoitettavaa
4
SELVITYS, JOS EDELLISTÄ TILIKAUTTA KOSKEVAT TIEDOT EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA PÄÄTTYNEEN TILIKAUDEN TIETOJEN KANSSA Kaupunki TE-palveluiden siirtymisen vaikutus avaavaan taseeseen siirtyneen henkilöstön lomapalkkavelan ja siihen liittyvän saamisen valtiolta osalta on 1 111 955,51 euroa. Lomapalkkavelan siirto ei vaikuta kunnan tuloslaskelmaan. Tytäryhteisöt Omistusosuus aiemmasta osakkuusyhteisö Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushallista on kasvanut vuoden 2025 aikana ja yhtiöstä on tullut tytäryhteisö. Uusi omistusosuusprosentti on 55 %. Kuntayhtymät Ei muutoksia tilikauden 2025 aikana. Osakkuus- ja yhteisyhteisöt Saunakallion Ostoskeskus on myyty vuoden 2025 aikana. Asunto Oy Kirjastokatu 4 on yhdistelty vuoden 2024 luvuilla.
5
AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT JA VIRHEIDEN KORJAUKSET, JOTKA EIVÄT OLE MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISIÄ Mestaritoiminta Oy:n vuoden 2024 tilinpäätöstä on korjattu konsernitilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Muutos käsitelty konsernissa vuodella 2025, vaikutus + 14 564,68 euroa. Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti Oy:n vuoden 2024 tilinpäätöstä on korjattu konsernitilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Muutos käsitelty konsernissa vuodella 2025, vaikutus + 22 337,84 euroa. Uudenmaan liiton vuoden 2024 tilinpäätöstä on korjattu konsernitilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Muutos käsitelty konsernissa vuodella 2025, + 6 888,39 euroa. 175
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
176
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
11
SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistoperustana käytetään omaisuuden arvonlisäverotonta hankintamenoa ja laskenta tehdään poistotavan periaatteiden mukaisesti. Käyttömaisuuslaji Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Kehittämismenot Liikearvo Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Hallintorakennukset Koulu- ja laitosrakennukset, terveyskeskukset Päiväkodit, kivirakenteiset Päiväkodit, puurakenteiset Uimahallit, liikuntahallit Liike- ja tuotantorakennukset Asuinrakennukset, kivirakenteiset Asuinrakennukset, puurakenteiset Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset, talousrakennukset Peruskorjaus, mikäli alkuperäinen rakennus on poistettu Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot, liikenteenohjauslaitteet, katuvalaistus, urheilu- ja ulkoilualueet Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Viemäriverkko, pumput Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Raskaat työkoneet Kevyet työkoneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet AV-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Osakkeet ja osuudet
Poistotapa
Poistoaika vuotta tai -%
tasapoisto
5v
tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto
3v 5v 5v 5v
ei poistoa
tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto
40-50 v 35-45 v 25-35 v 20-25 v 25-35 v 20-30 v 30-40 v 30-40 v 20 v 15 v Erillisarvostus
tasapoisto menojäännöspoisto menojäännöspoisto menojäännöspoisto menojäännöspoisto
15-20 v 20 % 10 % 10 % 25 %
menojäännöspoisto menojäännöspoisto tasapoisto tasapoisto menojäännöspoisto tasapoisto tasapoisto
25 % 20 % 5v 10 v 30 % 5v 3-5 v
käytön mukainen poisto ei poistoa ei poistoa
ei poistoa
Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden arvonlisäveroton hinta on alle 8 000 euroa, kirjataan vuosikuluksi.
177
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla 12
13
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Puolmatkan kaatopaikan jälkihoito 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Puolmatkan kaatopaikan jälkihoito 31.12.
1 160
1 264
1 160
1 264
-31 1 129
-104 1 160
-31 1 129
-104 1 160
Pakolliset varaukset yhteensä 31.12.
1 129
1 160
1 129
1 160
3 622
9 137
3 622
45
36
26 505 8
31
OLENNAISET MUIHIN TOIMINTATUOTTOIHIN TAI -KULUIHIN SISÄLTYVÄT PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTIVOITOT TAI -TAPPIOT
9 137
26 89
31
6
MUIHIN RAHOITUSTUOTTOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET MUISTA YRITYKSISTÄ SAADUT OSUUDET Muut rahoitustuotot Mestaritoiminta Oy/osinko Kuntarahoitus Oyj/osinko Saunakallion Ostoskeskus Oy/osinko Sarastia Oy/osinko
15
1 000 eur 2024
MUUT KUIN VÄHÄISET PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET
Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueet, luovutusvoitot Rakennukset, luovutusvoitot Muut luovutusvoitot Osakkeet, luovutusvoitot Muut toimintakulut Maa- ja vesialueet Osakkeet ja osuudet, myyntitappiot Muut myyntitappiot Rakennukset, myyntitappiot 14
Konserni 1 000 eur 2025
46 210 770
191 24
ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA Ei verotussyistä tehtyä poistoeron muutosta
16
LAINAN LIIKKEELLELASKUSTA AIHEUTUNEET AKTIVOIDUT KULUT Lainan liikkeellelaskusta aiheutuneet kulut kirjattiin kuluksi, ei aktivoitu
17
ARVONKOROTUSTEN PERIAATTEET, ARVONKOROTUKSET Arvonkorotuksia on tehty kuntayhtymäosuuksiin silloin, kun kunnan osuuden arvo on noussut ilman rahasijoitusta. KeskiUudenmaan Vesiensuojelun omistusosuus vaihtelee yhtymän käytön mukaan vuosittain. Tällaisten arvon muutosten kirjaamisesta on luovuttu. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä (ent. Tuusulan seudun vesilaitos) Yhteensä
178
24 677
24 677
0 0
0 0
701
701
0
0
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 18
TIEDOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA Kaikki yhteensä
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut Ennakkomaksut oikeudet pitkävaikuttei set menot
Yhteensä Maa- ja vesialueet
Aineelliset hyödykkeet Kiinteät Koneet ja Muut rakenteet ja kalusto aineelliset laitteet hyödykkeet
Rakennukset
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Poistamaton hankintameno 1.1 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto
0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
4 626 652,66 807 918,56 141 803,00 0,00 1 076 152,31 1 640 861,59
1 435 040,86 6 061 693,52 40 181 807,74 160 407 496,73 884 216,01 1 692 134,57 598 713,28 1 280 852,02 330 416,76 472 219,76 0,00 0,00 0,00 0,00 1 375 615,73 136 452,27 -1 076 152,31 0,00 0,00 226 263,16 0,00 1 640 861,59 0,00 11 440 619,64
113 794 747,23 4 707 383,87 205 000,00 0,00 18 044 845,96 10 488 772,22
2 934 464,79 732 060,57 0,00 0,00 362 653,13 850 666,86
717 929,67 37 259 567,07 355 296 013,23 0,00 14 866 868,17 22 185 877,91 0,00 1 174 418,54 1 379 418,54 0,00 0,00 1 512 068,00 0,00 -18 633 762,25 0,00 0,00 0,00 22 780 058,72
361 357 706,75 23 878 012,48 1 851 638,30 1 512 068,00 0,00 24 420 920,31
Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12
0,00 0,00
0,00 4 728 058,94
0,00 0,00 0,00 15 952,90 912 687,80 5 640 746,74 39 404 905,29 150 321 587,10
0,00 125 853 204,84
0,00 3 178 511,63
0,00 65 061,77 81 014,67 717 929,67 32 253 192,68 351 729 331,21
81 014,67 357 370 077,95
Arvonkorotukset
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Kirjanpitoarvo 31.12
0,00
4 728 058,94
912 687,80 5 640 746,74 39 404 905,29 150 321 587,10
125 853 204,84
3 178 511,63
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
717 929,67 32 253 192,68 351 729 331,21
357 370 077,95
Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista
Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 eur) Osakkeet Osakkeet Osakkeet Kuntayhtymäkonserniyht omistusyhteys- osuudet eisöt yhteisöt Hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12
21 901 120 308 0 0 0 21 713
0 0 0 0 0 0 0
12 429 0 0 0 0 0 12 429
Kaupunki Maa- ja vesialueet erittely Maa-ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet yhteensä
2025
2024
139 39 266 39 405
139 40 043 40 182
Muut osakkeet
Yhteensä
4 296 63 0 0 0 0 4 359
38 626 183 308 0 0 0 38 501
Konserni 2025
2024
1 903 47 088 48 991
1 866 47 709 49 575
179
Jvk- muut laina- ja muut saamiset Jvk-lainasaami- Saamiset Saamiset Saamiset set konserniyhteisöt kuntayhtymät muut yhteisöt 0 0 0 0 0 0 0
4 991 0 0 0 0 0 4 991
0 0 0 0 0 0 0
Yhteensä
0 0 0 0 0 0 0
4 991 0 0 0 0 0 4 991
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19-21
KONSERNIYHTEISÖT Kuntakonsernin osuus Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta
tuloksesta
Tytäryhteisöt, y-tunnus, (emon omistusosuus/konsernin omistusosuus) Järvenpään Mestariasunnot Oy, 0726386-6, (100/100) Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, 2342877-1, (100/100) Järvenpään Pysäköinti Oy, 2663494-1, (100/100) Koy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti, 2663501-2, (0/100) Mestaritoiminta Oy, 2119604-9 (57/100) Koy Ainolan Pysäköinti, 3311750-4, (100/100) Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli, 2397408-6, (55/55)
14 282 10 657 8 4 3 516 3 944 16
158 101 42 216 53 5 438 10 784 3 723 1 004
610 -1 656 5 0 125 -113 -22
Kuntayhtymät, y-tunnus, (emon omistusosuus/konsernin omistusosuus) Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 0213834-5, (23,87/23,87) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä, 0202691-7, (23,79/23,79) Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä, 0131665-6, (26,76/26,76) Uudenmaan liitto, 0201296-1, (3,21/3,21)
20 493 5 941 4 721 54
3 447 1 338 3 354 102
784 4 -55 7
700 8
76 2
0 1
Osakkuusyhteisöt, y-tunnus, (emon omistusosuus/konsernin omistusosuus) Asunto Oy Kirjastokatu 4, 0703583-9, (43,50/43,50), yhdistelty v. 2024 tiedoilla Pajalan Parkki Oy, 0280481-1, (0,40/43,70)
180
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla 22
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset
329 343
542
4 125
394
232
251
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset
3
SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Lyhytaikaiset siirtosaamiset KELA, työterveyshuolto Avustukset ja tuet Kiinteistö Oy Terveystalo, palautukset Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä
24
398
398
334 557
4 125 504 5 027
334 497 394 711 1 936
817 1 215
1 380 2 271
99 670
99 670
99 670
99 670
700
700
0
0
700
700
0
0
74
78
0 0 74
-4 0 74
ERITTELY OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 1.1. Arvonkorotusrahasto, aiempien tilikausien muutokset Arvonkorotusrahasto 31.12. Muut omat rahastot 1.1. Lisäykset Vähennykset Yritysostot/yritysmyynnit ja aiempien tilikausien muutokset Muu oma pääoma 31.12.
25
Edellisten tilikausien ylijäämä Aiempien tilikausien muutokset, edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli/alijäämä Aiempien tilikausien muutokset, tilikauden ylijäämä
21 473
20 108
9 228
10 934
8 474
1 365
3 145
-1 706
Oma pääoma yhteensä
130 317
121 843
112 117
108 972
ERITTELY POISTOEROSTA Ei verotussyistä tehtyä poistoeroa
26
AIKAISINTAAN VIIDEN VUODEN KULUTTUA ERÄÄNTYVÄT PITKÄAIKAISET VELAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
27
1 000 eur 2024
PITKÄ- JA LYHYTAIKAISTEN MYYNTI-, LAINA-, SIIRTO- JA MUIDEN SAAMISTEN ERITTELY KONSERNISUHTEEN PERUSTEELLA Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset
23
Konserni 1 000 eur 2025
124 663
135 266
0
22 000
ERITTELY LIIKKEESEEN LASKETUISTA JOUKKOVELKAKIRJALAINOISTA Alle vuoden kuluessa erääntyvät kuntatodistuslainat 31.12.
181
TILINPÄÄTÖS 2025 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla 28
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
1 129 1 129
861
14
14
954 3 312
843 4 451
355
329
0
18
3 000 3 000
3 000 3 000
MUUT VELAT -ERÄN JAKAUTUMINEN LIITTYMISMAKSUIHIN JA MUIHIN VELKOIHIN (Pitkäaikaiset) 16 825 1 16 826
16 006 2 16 008
15 924 3 15 927
15 144 4 15 148
817
591
2 016
888
9 134 187 9 321 1 961 114 2 2 961 13 396 14 213
7 703 281 7 984 1 027 293 9 304 9 895
10 824 604 11 428 1 138 2 199 14 765 16 781
9 598 686 10 284 1 408 985 12 677 13 565
154 965 108 781 2 276 2 320
153 488 129 039 2 282 2 320
SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT (Lyhytaikaiset) Tuloennakot Saadut ennakot Menojäämät Lomapalkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus Muut palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus yhteensä Korkojaksotukset Muut menojäämät Menojäämät yhteensä Tuloennakot ja menojäämät yhteensä
33
900
MAKSUVALMIUDEN KANNALTA MERKITTÄVÄ SEKKILIMIITTI
Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä 32
1 160 1 160
39
Sekkilimiitti rahoituslaitoksille siitä käyttämättä oleva määrä 31
1 129 1 129
1 160 1 160
PITKÄ- JA LYHYTAIKAISTEN VELKOJEN: SAADUT ENNAKOT, OSTOVELAT, LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT SEKÄ SIIRTOVELAT, ERITTELY KONSERNISUHTEEN PERUSTEELLA Pitkäaikaiset velat Velat tytäryhteisöille Muut velat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat Velat osakkuusyhteisöille Muut velat Lyhytaikaiset velat Velat tytäryhteisöille Ostovelat Konsernipankkitilivelat Siirtovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Siirtovelat Velat osakkuusyhteisöille Ostovelat Siirtovelat
30
1 000 eur 2024
ERITTELY OLENNAISISTA PAKOLLISIIN VARAUKSIIN MERKITYISTÄ ERISTÄ Muut pakolliset varaukset Puolmatkan kaatopaikan sulkemisen jälkihoito Muut pakolliset varaukset yhteensä
29
Konserni 1 000 eur 2025
VELAT, JOISTA KUNTA ANTANUT VAKUUDEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut osakkeet
182
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla 34
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Konserni 1 000 eur 2025
1 000 eur 2024
36
36
42 004 2 061 4 601 44 669 3 581 25 762
20 433 3 267 25 554 24 279 3 028
31 371 2 273 24 601 34 269 3 756
178 688 122 662
177 178 126 230
178 688 122 662
177 178 126 230
Ei arvioitu
Ei arvioitu
8 156 5 973
11 156 8 097
8 156 5 973
11 156 8 097
435 376
401 791
435 376
401 791
557
431
557
431
VAKUUDET MUISTA KUNNAN OMISTA SITOUMUKSISTA Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset
35
VAKUUDET, JOTKA KUNTA ON ANTANUT SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA Ei ilmoitettavaa
36
MUIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET Ei ilmoitettavaa
37
MERKITTÄVÄ VUOKRASOPIMUSTEN MUKAISTEN VUOKRIEN JÄLJELLÄ OLEVA MÄÄRÄ Vuokravastuut Toimitilojen vuokravastuut Koneiden ja laitteiden vuokravastuut Maa-alueiden vuokravastuut Muut vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä - siitä seuraavalla tilikaudella maksettava osuus - siitä kuntakonsernin sisäiset vuokravastuut
45 395 3 177 4 554 49 130 4 301 25 057
Leasingvuokrasopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita 38
KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET SEN KANSSA SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset lainoihin Alkuperäinen lainapääoma 31.12. jäljellä oleva lainapääoma Mestariasunnot Oy:n 10 milj. € pääoman lainojen koronvaihtosopimuksen takaus
39
MUUT KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET Muiden kuin tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset lainoihin Alkuperäinen lainapääoma 31.12. jäljellä oleva lainapääoma Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. Keski-Uudenmaan työllisyysalueen myöntämät avustukset tuleville vuosille Kirjanpitolautakunnan antaman lausunnon työvoimaviranomaisen myöntämien tukien ja korvausten kirjaamisperusteesta (4.2.2025) mukaisesti tuen maksuperuste syntyy myöntämishetkellä.
183
1 778
1 778
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla 40
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Konserni 1 000 eur 2025
1 000 eur 2024
MUUT KUNTAA KOSKEVAT MERKITTÄVÄT TALOUDELLISET VASTUUT, JOITA EI OLE MERKITTY TASEESEEN Ympäristövastuut Sitoumus Uudenmaan ympäristökeskukselle Puolmatkan kaatopaikan jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi kantojen ja maa-kiviaineisten käsittelyn osalta / maankaatopaikan jälkihoidon suorittaminen.
10
10
10
10
Sitoumus Uudenmaan ympäristökeskukselle Puolmatkan kaatopaikan toiminnasta, KV 23.10.2017 § 56, Etelä-Suomen Aluehallintoviraston päätös 28.6.2017 nro 130/2017/1
1 440
1 440
1 440
1 440
816
816
Muut vastuut Järvenpään kaupungin ja Kivipuiston Palvelukotisäätiön välisiin sopimuksiin liittyvä mahdollinen riita-asia, osapuolilla ollut eriävä näkemys lähetetyn laskun aiheellisuudesta. Sopimuksiin liittyvä tulkintaero on sovittu maaliskuussa 2026. Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimuksilla suojataan kaupungin lainasalkkua. Kaikki sopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Viimeisin sopimus erääntyy 6.5.2044.
Koronvaihtosopimus 1 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Nordea 2381208/4452916 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 29.6.2033. Korko maksetaan 3,0060%, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo 15 000 Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 12 500 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) 242
15 000 14 500 565
15 000 12 500 242
15 000 14 500 565
Koronvaihtosopimus 2 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Nordea 2416940/4517655 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 27.11.2030. Korko maksetaan 3,0690%, korko saadaan Euribor 6 KK 20 000 Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 18 000 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) 429
20 000 19 000 769
20 000 18 000 429
20 000 19 000 769
Koronvaihtosopimus 3 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Danske Bank 71484683SA-C1FST on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 8.6.2033. Korko maksetaan 2,9620%, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo 15 000 15 000 Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 13 125 13 875 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) 227 594
15 000 13 125 227
15 000 13 875 594
Koronvaihtosopimus 4 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Danske Bank 73812800SA-C3G22 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 10.5.2034. Korko maksetaan 2,6130%, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo 20 000 20 000 Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 18 500 19 500 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) -100 415
20 000 18 500 -100
20 000 19 500 415
Koronvaihtosopimus 5 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Nordea 2404837/4495569 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 11.5.2029. Korko maksetaan 3,2810%, korko saadaan Euribor 6 KK 20 000 Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 20 000 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) 596
20 000 20 000 596
20 000 20 000 907
184
20 000 20 000 907
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Koronvaihtosopimus 6 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Nordea 2461953/4633128 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 19.4.2028. Korko maksetaan 2,7980%, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo 15 000 Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 15 000 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) 185
15 000
Konserni 1 000 eur 2025
1 000 eur 2024
15 000 15 000 185
15 000
10 000 10 000 100
10 000
20 000 20 000 -171
20 000
15 000 0 -1 213
15 000
10 000 0 -998
10 000
Koronvaihtosopimus 11 Järvenpään Mestariasunnot Oy, Nordea Bank AB Koronvaihtosopimus 1673380/2393668 ja 1829643/2918797 ja 1841148/2952832 ja 1882173/3053342 Korkosuojaukset sidottu lainoihin ja vastaavat lainojen lyhennysohjelmaa Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
4 675 96
5 106 179
Koronvaihtosopimus 12 Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, Nordea Bank AB Koronvaihtosopimuksen ja lainojen ehdot vastaavat toisiaan Koronvaihtosopimus 1440153/1960077 (PÄÄTT 1.1.2025) ja 2483059/4671161 Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)
11 263 -149
29 591 -199
Koronvaihtosopimus 7 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus Nordea 2461972/4633151 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 7.5.2027. Korko maksetaan 2,9080%, korko saadaan Euribor 6 KK 10 000 Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo 10 000 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price) 100
291
10 000 166
Koronvaihtosopimus 8 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus OP 30061111 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimus erääntyy 3.6.2026. Korko maksetaan 0,1000%, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price)
20 000 20 000 -171
20 000
Koronvaihtosopimus 9 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus OP JARVENPAA 1 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimuksen aloituspäivä 19.4.2028. Sopimus erääntyy 19.4.2041 Erityisehto mikäli korkojaksolle määritelty viitekorko alittaa tai on yhtä suuri kuin 4,5% p.a, korkojakson korko on 2,48% p.a., muutoin viitekorko vähennettynä 2.02 prosenttiyksiköllä Korko maksetaan Euribor 6 KK, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price)
15 000 0 -1 213
15 000
Koronvaihtosopimus 10 Järvenpään kaupunki Koronvaihtosopimus OP JARVENPAA 2 on tehty yksittäisen lainan korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Sopimuksen aloituspäivä 6.5.2027. Sopimus erääntyy 6.5.2044. Erityisehto mikäli korkojaksolle määritelty viitekorko alittaa tai on yhtä suuri kuin 4,5% p.a, korkojakson korko on 2,48% p.a., muutoin viitekorko vähennettynä 2.02 prosenttiyksiköllä Korko maksetaan Euribor 6 KK, korko saadaan Euribor 6 KK Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Lainapääomaa vastaava avoinna oleva nimellisarvo Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan clean price)
10 000 0 -998
10 000
185
-603
101
175
291
166
-603
101
175
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Koronvaihtosopimus 13 Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1, Nordea Bank AB Koronvaihtosopimuksen ja lainojen ehdot vastaavat toisiaan Koronvaihtosopimus 1627546/2265257 (PÄÄTT) ja 2483231/4671465 ja 2609618/4902084 Lainapääomaa vastaava nimellisarvo Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) Arvonlisäveron palautusvastuu Valtionosuuksien palautusvastuu 41
Henkilötyövuodet 31.12. 2025 82,8 972,5 183,6 68,5 131,6 1 439,0 16,3 1 455,3
2024 75,4 1 007,1 192,8 67,9 0,0 1 343,2 16,1 1 359,3
19 10 4 5 4 2 20 4
22 12 5 10 3 2 20 7
68
81
38 9 8 34 89
64 0 13 59 136
TILIKAUDEN PALKAT, PALKKIOT, ELÄKEKULUT JA MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kaikki henkilöstökulut ovat tuloslaskelmassa
43
LUOTTAMUSHENKILÖN PALKKIOISTA PERITYT JA TILITETYT LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT Kokoomus Järvenpää Järvenpään Vihreät ry Keskusta Perussuomalaiset Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Järvenpään työväenyhdistys Järvenpää Plus ry Sosiaalidemokraatit Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä
44
1 000 eur 2024
1 560 -12
4 355 -9
4 884
7 168 47
Palvelualue Konsernipalvelut ja tilaomistus Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue Hyvinvoinnin palvelualue Kaupunkikehityksen palvelualue ja käyttöomaisuuden nettomyynti Keski-Uudenmaan työllisyysalue Yhteensä Järvenpään Vesi -liikelaitos Kaupunki ja liikelaitos yhteensä 42
Konserni 1 000 eur 2025
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tarkastusyhteisö BDO Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä
186
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina Konsernia koskevat tiedot kursiivilla 45
Järvenpään kaupunki 1 000 eur 1 000 eur 2025 2024
Konserni 1 000 eur 2025
KUNNAN JA INTRESSITAHOJEN VÄLISET LIIKETOIMET Tytäryhteisöille annetut rahalainat ja avustukset Antolainat - Mestariasunnot Oy Tertiäärilainojen korko 4 % - Valtioneuvoston päätös
4 991
4 991
Allianssisopimukset tyttärien kanssa Kiinteistöallianssisopimus, korvattu palvelusopimuksella 1.1.2025 alkaen Osapuolet: Järvenpään kaupunki ja Mestaritoiminta Oy Kiinteistöallianssisopimuksessa oli sovittu ehdoista ja periaatteista, joiden mukaan osapuolet toimivat ja jonka mukaan kustannukset korvattiin. Sopimuksen tarkoituksena oli rakentaa osapuolten päätöksenteko siten, että kaikkien osapuolten yhteisenä intressinä oli käyttäjän tarpeisiin soveltuvan ja tarpeiden muutoksiin sopivien tilojen, piha-alueiden ja kiinteistöpalvelujen järjestäminen ja kaupungin taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Osapuolten välillä sovittiin yhteisestä allianssiorganisaatiosta, joka johti allianssia sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Allianssisopimuksen korvaava Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminnan välinen palvelusopimus päivitettiin vuoden 2024 aikana ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2024. Uusi palvelusopimus astui voimaan 1.1.2025. Kaupunginjohtajan johtajasopimus Sopimus on voimassa 22.2.2023 alkaen toistaiseksi. Kaupunginjohtajan irtisanomisaika on KVTES:n mukainen. Mikäli on tarpeellista käynnistää irtisanomismenettely tai kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen tehtävään, voidaan virkasuhde päättää hyvässä yhteistyössä sopien. Tällöin kaupunginjohtajalle maksetaan viimeisen palkanmaksun yhteydessä 12,5 kuukauden palkkaa vastaava siirtymäkorvaus. Aloitteen irtisanomismenettelyn käynnistämiseksi tai toiseen tehtävään siirtämiseksi voi tehdä joko kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksella on velvollisuus tarjota kaupunginjohtajalle edellä todettua siirtymäkorvausta ennen kuin kaupunginjohtajan irtisanomiseen tai toiseen tehtävään siirtämiseen tähtäävä menettely käynnistetään. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimittaa ehdotuksen kaupunginjohtajalle kirjallisesti. Kaupunginjohtaja ilmoittaa ehdotuksen hyväksymisestä 14 päivän kuluessa ehdotuksen tiedoksisaannista lukien. Mikäli kaupunginjohtaja irtisanoutuu virastaan edellä todetun 14 päivän määräajan jälkeen, kun menettely kaupunginjohtajan irtisanomiseksi tai siirtämiseksi toiseen virkasuhteeseen on käynnistynyt (kaupunginhallituksen esityslistalla julkaistulla esityksellä tai aloitteella tilapäisen valiokunnan perustamiseksi), on kaupunginjohtajalla oikeus viimeisen palkanmaksun yhteydessä 6,5 kuukauden palkkaa vastaavaan siirtymäkorvaukseen. Selvyyden vuoksi todetaan, että siirtymäkorvausta ei makseta, mikäli menettely etenee edellä todettujen vaihdeiden ja määräaikojen jälkeen kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja menettely johtaa irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Selvyyden vuoksi todetaan, että maksettava siirtymäkorvaus sisältää irtisanomisajan palkan. Kaupunginjohtajalla ei ole työvelvoitetta virkasuhteen päättyessä tässä (kohdassa 7.2) todetulla tavalla. Järvenpään kaupungin intressitahot Tytäryhteisöt Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Järvenpään Pysäköinti Oy ja sen tytäryhteisö Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 Mestaritoiminta Oy Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli Kaupunginjohtaja Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet Toimielinten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat Palvelualuiden johtavat viranhaltijat
187
1 000 eur 2024
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET JA MUUT ERIYTETYT LASKELMAT Luvussa esitetään liikelaitosten, muiden taseyksiköiden ja laskennallisesti eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailut ja toimintakertomukset.
188
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
KESKI-UUDENMAAN TYÖLLISYYSALUE
189
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Keski-Uudenmaan työllisyysalue
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2025
190
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Sisällys TOIMINTAKERTOMUS .................................................................................................................... 192 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .......................................................................................... 192 Työllisyysaluejohtajan katsaus ........................................................................................................................... 192 Henkilöstö.............................................................................................................................................................. 199 Arvio merkittävimmistä riskeistä ......................................................................................................................... 199 Arvio tulevasta kehityksestä ................................................................................................................................ 200 TILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT ........................................................................................................................ 201 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY........................................................................................................................... 206 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .................................................................................................... 207 TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................................... 207 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN .......................................................................................................................... 210 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ............................................................................................................................. 211 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................... 212 TULOSLASKELMA ................................................................................................................................................... 212 RAHOITUSLASKELMA .............................................................................................................................................. 213 TASE .................................................................................................................................................................... 214 LIITETIEDOT ................................................................................................................................. 214 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ................................................................................................ 217
191
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Työllisyysaluejohtajan katsaus Keski-Uudenmaan työllisyysalue (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula) aloitti toimintansa 1.1.2025. Työllisyysalue on työvoimaltaan Suomen 7. suurin ja työllisyysalueen vastuukuntana toimii Järvenpää. Sopijakunnat muodostavat järjestämislain 12 §:n mukaisen yhteistoiminta-alueen. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella kuntien järjestämisvastuulle kuuluvista työvoimapalveluiden järjestämistä koskevan lain (380/2023, myöhemmin järjestämislaki) mukaisista julkisista työvoimapalveluista ja niihin liittyvistä tehtävistä sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023, myöhemmin kotoutumislaki) mukaisista työvoimaviranomaisen tehtävistä on sovittu yhteistoimintasopimuksella. Vastuukunta Järvenpää vastaa järjestettävien viranomaispalveluiden ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Lakisääteisten viranomaispalveluiden ohella työllisyysalueen palveluvalikoimaa täydennetään kuntien itse tuottamilla työllisyys-, elinkeino- ja kotoutumispalveluilla sekä oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden tarjoamilla palveluilla. Työllisyysalueen palvelusuunnitelman (2024–2025) mukaisesti vuonna 2025 tavoitteena oli varmistaa työntekijöiden, asiakkaiden ja palveluiden sujuva siirtymä uuteen toimintaympäristöön, vakauttaa viranomaispalvelu sekä käynnistää palvelureformi. Vuoden alussa valtion TE-palveluista, ELYkeskuksesta ja KEHA-keskuksesta siirtyi Järvenpään kaupungille Keski-Uudenmaan TE-palveluihin 132 henkilöä liikkeenluovutuksella. Siirtymävaiheessa Järvenpään kaupungin hallinnon edustajat kouluttivat henkilöstöä kunnan toimintaympäristöön. Kaupungin HR selvitti henkilöstön kokemusta siirtymisestä kahdella henkilöstökyselyllä ja johtamisen kehittämiseksi ja uuden toimintakulttuurin omaksumisen tueksi työllisyysalueen esihenkilöt ja päälliköt aloittivat valmentavan johtamisen koulutukseen. Kerätyn palautteen perusteella laaditaan myös tulevien vuosien yhteinen kehittämissuunnitelma osaamisen vahvistamiseksi. Henkilöasiakkaita uudelle työllisyysalueelle siirtyi n. 16 000, joista n. 9000 oli työttömiä työnhakijoita. KEHA-keskuksen toimintaa koskevien arviointien (ensimmäinen kolmannesvuosikatsaus sekä ensimmäisen puolivuotiskauden arviointi, Yleinen seurantakeskustelu) perusteella asiakastyössä onnistuttiin erityisesti työnhakujen käynnistämisten sekä lausuntojen osalta. Työttömyyden kasvu on kuitenkin ollut alueella ennakoitua nopeampaa, mikä on lisännyt asiakastyötä tekevien työmäärää ja näkynyt mm. työnhakusuunnitelmien päivitysprosentissa valtakunnan tasoa matalampana sekä palveluohjauksen heikentymisenä vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna, kun resurssit on kohdennettu asiakkaiden alkuvaiheen palveluun. Vaikea työmarkkinatilanne ja kasvaneet asiakasmäärät huomioitiin talousarvioesityksessä ja johtokunta hyväksyi määräaikaisen henkilöstölisäyksen asiakastyöhön vuosille 2026–2027. Resurssien ohella vuonna 2026 määritellään tarkemmin asiakastyön prosesseja ja palveluja, joiden kautta asiakastyötä saadaan tehostettua. Palvelureformi käynnistettiin syksyllä työllisyysalueen Ohjelmatyöllä, josta tulee alueen strateginen linja vuosille 2026–2029. Ohjelma hyväksytään keväällä 2026, samalla määritellään toiminnan strategiset kärjet, konkretisoidaan toimintasuunnitelmaa ja määritellään seurannan tavoitetasot ja mittarit. Ohjelmaa työstettiin vuonna 2025 yhdessä työllisyysalueen henkilöstön, verkostotoimijoiden, kuntien johdon ja johtokunnan kanssa. Lisäksi Ohjelmaluonnosta esiteltiin kuntien johtaville luottamusedustajille joulukuussa 2025. Ohjelmatyön lisäksi käynnistettiin uraohjauspalvelun suunnittelu, alkuvaiheen asiakasprosessia tehostava Suunta-palvelun suunnittelu sekä työntekijöiden 192
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
osaamisen kehittämisen suunnittelu, jossa työllisyysalue tekee yhteistyötä muiden työllisyysalueiden sekä KEHA-keskuksen kanssa. Työllisyyspalveluiden toimintaa haastoivat ensimmäisen toimintavuoden aikana korkea työttömyys ja vähäinen avoimien työpaikkojen määrä. Alueella työttömyys kasvoi vuodesta 2023 vuoteen 2025 32%. Pitkään taloudessa jatkunut epävarmuus ja kasvanut sekä pitkittynyt työttömyys rasittavat edelleen palvelujärjestelmää. Työnhakijoita oli joulukuussa 2025 Keski-Uudellamaalla 17 844, joista työttömiä oli 11 986. Tämä oli 12,1 % enemmän työttömiä kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien, eli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden, määrä kasvoi vuoden aikana 5 426 henkilöön eli noin 26 prosenttia verrattuna vuoden 2024 loppuun.
Taulukko: Työllisyystilanne 2025 joulukuun lopussa ja vuosimuutos Keski-Uudenmaan työllisyysalueella.
Palvelut ja vastuualueet Keski-Uudenmaan TE-palvelut vastaa lakisääteisistä viranomaispalveluista ja hankkii asiakkaille suunnattuja valmennus- ja koulutuspalveluja. Kunnat täydentävät palveluja omilla palveluilla, ml. työllisyys-, kotoutumis- ja elinkeinopalvelut. Kuntien ja TE-viranomaisten yhteistyöstä on erikseen sovittu yhteistyösopimuksilla Ohjaamo-toiminnasta sekä kuntien valmennuspalveluista. Keusote, Kela ja työllisyysalue tekevät päivittäistä yhteistyötä Työllistymistä edistävän monialaisen yhteistoimintamallin (TYM) kautta. Vuonna 2025 valmisteltiin myös yhteistä KEKO-hanketta Keusoten, työllisyysalueen ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä. Hanke alkaa vuonna 2026. Siirtymävaiheessa työllisyysalue hyödynsi työnhakijoille suunnattujen valmennus- ja arviointipalveluiden tarjoamisessa valtiolta siirtyviä palvelusopimuksia. Työvoimakoulutusten, kotoutumiskoulutusten ja valmennusten osalta tehdään yhteistyötä eri työllisyysalueiden kesken, jotta 193
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
voidaan varmistaa monipuolinen tarjonta ja riittävät asiakasmäärät. Palveluiden käytössä ilmeni haasteita vuoden aikana ja erityisesti työnantajayhteistyötä edellyttävät rekry- ja FEC-koulutukset eivät vuoden aikana toteutuneet vaikean työmarkkinatilanteen vuoksi. Työllisyysalue vastaa osana lakisääteisiä viranomaisvelvoitteita palkkatuen, starttirahan, työolosuhteiden järjestelytuen, harkinnanvaraisen kulukorvauksen ja matka- ja yöpymiskorvauksen päätöksistä ja maksatuksesta. Tuet ovat harkinnanvaraisia, mutta niitä säädellään järjestämislain kautta, mikä rajaa työllisyysalueen mahdollisuutta kohdentaa esimerkiksi palkkatuen käyttöä. Työllisyysalueella on järjestämislain mukainen käyttövelvoite KEHA-keskuksen ylläpitämään yleiseen avustusjärjestelmään, missä avustuksiin liittyvä päätöksenteko ja seuranta operoidaan. Työllisyysalue joutui keskeyttämään maaliskuussa 2025 myönteisten avustuspäätösten tekemisen, kun avustuksiin budjetoitu määräraha oli YA-järjestelmän tietojen perusteella sidottu koko vuodelta. Elokuussa selvisi, ettei järjestelmä tunnista purkautuneita työsuhteita ja syksyllä käynnistettiin uudelleen ensin starttirahojen ja myöhemmin palkkatuen myöntäminen.
Verkosto- ja työnantajapalvelut vastuualue Verkosto- ja työnantajapalveluiden vastuualueeseen kuuluvat yrityspalvelut, verkosto- ja kehittämispalvelut ja maksatus. Yrityspalvelut on tuottanut lakisääteisiä työvoimapalveluita keskittyen rekrytointipalveluihin, avointen työpaikkojen hoitoon, muutosturvaan, alkavaan yrittäjyyteen (starttiraha) ja yrityksille myönnettäviin avustuksiin kuten palkkatukeen ja työolosuhteiden järjestelytukeen. Yhteistyötä tehtiin alueen kehittämisyhtiöiden ja kuntien kanssa. Kuukausittain kokoontuu työnantajatiimi, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja sovitaan yhteistyöstä. Vuoden aikana toteutettiin yhteisiä yrityskäyntejä, osallistuttiin yhteisiin tapahtumiin (alkavan yrittäjyyden ja palkkatuen infot, Rekrykarnevaalit, Duuniin tapahtuma) ja järjestettiin kaksi Hyvi Rekry tapahtumaa yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa. Työnantaja- ja yrityspalveluista nimettiin asiantuntijat eri kuntiin vahvistamaan yhteistyötä. Uudenmaan ja koko maan laajuisesti on osallistuttu verkostoihin esim. palkkatuen, alkavan yrittäjän palveluiden ja muutosturvan osalta. Uudellamaalla yrityspalvelut kokoontui noin kuukauden välein sopimaan yhteisistä käytännöistä esim. rekrytointiin ja muihin yrityspalveluihin liittyen. Yhteydenottojen osalta koko vuoden lukuja ei ole saatavissa. Toukokuun alussa Keha-keskus päivitti asiakkuusjärjestelmää, eikä loppuvuoden osalta vastaavaa tilastointia ole vielä saatavilla. Toimialoittain avoimia työpaikkoja oli eniten hallinto- ja tukipalveluissa sekä terveys- ja sosiaalialalla. Muutosturvan osalta huomioitavaa on se, että osa niistä kohdistui myös muille työllisyysalueille. Avustusten osalta kielteisten päätösten osuus selittyy osaltaan sillä, että avustusmäärärahat loppuivat maaliskuussa, jonka jälkeen työllisyysalue teki kielteisiä päätöksiä syksyyn saakka. Työvoimakoulutus / yhteishankintakoulutusbudjetista vapautui kuitenkin määrärahaa, joten työllisyysalue aloitti avustusten myöntämisen starttirahan osalta elokuussa ja palkkatukien osalta marraskuussa. Maksatus on hoitanut työllisyysalueen kaikkien avustusten maksatusta. Vuosi oli maksatuksen osalta ruuhkainen. Tämä johtui Keha-keskuksesta siirtyneestä maksatusvelasta ja maksatus hoitikin koko alkuvuoden vuosilta 2023-2024 siirtyneitä maksatuksia. Syksystä alkaen maksatusvelka on hoidettu ja maksatus tapahtuu ajantasaisesti. Verkosto- ja kehittämispalvelut vastaavat palveluiden hankinnoista ja hallinnoi työvoimapalveluiden järjestämislain mukaisia palveluita henkilöasiakkaille. Näitä ovat mm. ostopalveluna hankittavat valmennukset (Polkuvalmennus, työhönvalmennus, nuorten valmennus ja TyöDesign), VOS-koulutukset, + 55 muutosturvakoulutukset ja kotoutumiskoulutukset. Aktiivista yhteistyötä on tehty alueen 194
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
oppilaitosten (esim. Hyria, TTS, Keuda, Step ja Luksia) ja palveluntuottajien kanssa koulutusten ja valmennusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Nuorten ja monialaista tukea tarvitsevien palvelut vastuualue Vastuualueella toimii kaksi erillistä yksikköä; nuorten palvelut yksikkö ja monialaista tukea tarvitsevien yksikkö, joista molemmissa on kaksi erilaista työtä tekevää tiimiä. Yksiköitä tiimeineen johtaa palveluesihenkilöt ja vastuualuetta palvelupäällikkö. Nuorten yksikön tiimit ovat alle 30-vuotiaiden nuorten TE-peruspalvelut sekä Ohjaamotoiminta, joille molemmille tyypillistä on verkostotyö. Loppuvuonna 2024 arvioitu nuorten työttömien määrä oli alimitoitettu, joten henkilöstömäärä ei ollut alkujaan riittävä. Vuoden 2025 alussa nuorten yksikköön siirtyi 3 400 asiakasta ja vuoden aikana uusia asiakkaita ilmoittautui 2 688 henkilöä. Nuorissa tyypillisesti vaihtuvuus on suurta ja osa asiakkuuksista on lyhytkestoisia. Vuoden aikana työttömänä jatkavia asiakkaita on saatu siirrettyä palvelutarpeensa mukaisesti monialaisiin palveluihin, erityisesti TYM-yhteistoimintamalliin. Lisäksi muista tiimeistä, erityisesti aikuisista, on saatu apuja asiakasmäärän hallintaan. Ohjaamotiimissä on Ohjaamotoiminnan luonteen mukaisesti palveltavanaan myös anonyymisti alueen Ohjaamoissa asioivia nuoria, joilla ei ole TE-asiakkuutta, eivätkä ne siten sisälly yllä mainittuihin asiakasmääriin. Suuren asiakasmäärän vuoksi nuorten palvelujen asiakastyön painopiste on ollut alkuhaastatteluissa ja lakisääteisissä palveluissa. Kuntiin jalkautuminen käynnistyi keväällä ja yhteistyötä on tiivistetty kuntien, TE-peruspalvelujen, Ohjaamotyöntekijöiden ja nuorten työpajojen välillä. Nuorten palveluista on osallistuttu erilaisiin kehittämispajoihin sekä oppilaitoksiin pitämään TEpalveluinfoa valmistuville nuorille, sekä järjestetty ryhmämuotoisia palveluinfoja asiakkaille. Myös keväällä toteutettua Duuniviikko -tapahtumaa tullaan jatkamaan kaikissa kunnissa. Monialaisten palvelujen yksikössä on myös kaksi erilaista työtä tekevää tiimiä: kohdennetun tuen tiimi sekä työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteistoimintamalli (TYM). Molemmissa tiimeissä asiakaskunnan palvelutarve ei ratkea yksinomaan TE-palveluilla, vaan tarvitaan monialaista viranomaisyhteistyötä hyvinvointialueen ja /tai Kelan kanssa. Vuoden alusta voimaan astunut TYM-laki (381/2023) edellyttää työttömän työ- ja toimintakyvyn selvittämistä sekä viranomaisten palvelujen yhteensovittamista, jotta työtön voisi työllistyä tai kuntoutua työelämään. Työtä tehdään kaikissa alueen kunnissa yhdessä TEpalvelujen, hyvinvointialueen ja Kelan työntekijöiden kanssa. Vuonna 2025 TYM-palvelussa oli keskimäärin 650 asiakasta, joista lähes puolet oli alle 30-vuotiaita. TYM-asiakasmäärä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, mutta ennakoitua ja tavoitetta (1000 asiakasta) vähemmän. Syynä tähän olivat lähinnä TE-palvelujen käynnistyminen, TYM-lain muutos ja uusien työllisyysasiantuntijoiden perehtyminen toimintaan. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat ovat TE-monialaisissa palveluissa (joko TYM tai kohdennettu tuki), jotta TE-peruspalveluissa voidaan keskittyä asiakkaiden työllistämiseen ja osaamisen lisäämiseen. Kohdennettu tuki on uusi tiimi sote-yhteistyötä tarvitseville työttömille, joilla ei kuitenkaan ole TYM-palvelutarvetta, vaan kevyempi viranomaisyhteistyö riittää, tai joiden suunta ei ole kohti työelämää. Kohdennetun tuen tiimistä osallistuttiin työkyvyn selvittelyn pilottiin, joka käynnistyi työllisyysalueen ja hyvinvointialueen yhteistyönä keväällä 2025. Pilotissa haetaan mallia työkyvyttömäksi itsensä kokevien asiakkaiden tilanteen kartoittamiseen sekä palvelujen ja ratkaisujen löytymiseen. Ratkaisuina voivat
195
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
olla esimerkiksi jatkaminen TE-palveluissa työnhakijana, tarpeen mukaiset kuntoutuspalvelut tai työkyvyttömyyseläke. Pilotti kestää vuoden 2026 loppuun.
Aikuisten alku- ja peruspalvelut vastuualue Aikuisten alku- ja peruspalveluiden vastuualue vastaa yli 30-vuotiaiden työnhakijoiden lakisääteisestä palveluprosessista. Vastuualueella toimii aikuisten palveluiden yksikkö. Vastuualuetta johtaa palvelupäällikkö. Yksikkö muodostuu kolmesta työllisyysasiantuntijoiden muodostamasta tiimistä, joista kutakin johtaa palveluesihenkilö. Vastuualue vastaa lakisääteisen työnhakijan palveluprosessin toteuttamisesta yli 30-vuotiaille asiakkaille. Kevään ja kesän 2025 aikana aikuisten yksikkö palveli tilapäisesti myös yli 25-vuotiaita työnhakija-asiakkaita. Järjestely mahdollisti palveluiden joustavan toteuttamisen ja asiakastarpeisiin vastaamisen koko työllisyysalueella. Asiakasmäärä vastuualueella kasvoi vuoden 2025 aikana. Asiakkaita oli vuoden alussa (14.1.2025) yhteensä 10 300, ja vuoden lopussa (31.12.2025) 11 600. Vuoden 2025 alku oli työllisyysalueen ja Keski-Uudenmaan TE-palveluiden toiminnan käynnistämisen aikaa. Tammikuussa vastuualueelle siirtyneet työnhakija-asiakkaat jaettiin asiakassalkkuihin, ja asiakastyö päästiin aloittamaan heti, kun tarvittavat järjestelmät ja käyttäjätunnukset saatiin käyttöön. Asiakastyötä tehtiin aktiivisesti, ja samalla kehitettiin palveluprosesseja sekä alueen sisäisesti että yhteistyössä verkostojen kanssa. Käynnistämisvaiheessa painopiste oli toiminnan vakiinnuttamisessa ja asiakaslähtöisten toimintamallien rakentamisessa. Yhteistyötä tehtiin Keski-Uudenmaan työllisyysalueeseen kuuluvien kuntien työllisyyspalvelujen ja maahanmuuttopalvelujen kanssa. Asiakkaita mm. ohjattiin kuntien työhönvalmennuspalveluihin. Asiakastyön puitteissa yhteistyötä tehtiin myös mm. alueen oppilaitosten, työnantajien ja Keusoten kanssa. Uudenmaan sekä valtakunnallisella tasolla osallistuttiin aktiivisesti vastuualueeseen liittyvien valtakunnallisten ja alueellisten verkostojen toimintaan, kuten Kehan organisoimaan työttömyysturvaverkostoon. Osallistuminen on tukenut tiedonvaihtoa, yhteistyön kehittämistä sekä valtakunnallisten linjausten jalkauttamista alueelliseen toimintaan. Vastuualueen asiantuntijat jalkautuivat kaikkiin työllisyysalueen kuntiin toteuttamaan asiakastyötä paikan päällä.
Neuvonta ja kotouttaminen vastuualue Vastuualueella toimii kaksi yksikköä: Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä kotouttavat palvelut. Yksikköä johtaa palveluesihenkilö ja vastuualuetta palvelupäällikkö. Ohjaus- ja neuvontapalvelut -yksikön työllisyysasiantuntijat palvelevat asiakkaita Hyvinkään ja Järvenpään palvelutorien auloissa sekä puhelinpalvelussa. Hyvinkäällä palvelutori aloitti toimintansa tammikuussa 2025 ja Järvenpäässä maaliskuussa 2025. Molemmilla palvelutoreilla toimii työvoimaviranomaisen ohella Kela, Ohjaamo ja kuntien omat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut. Lisäksi Oikeuspalveluvirasto tuli mukaan Järvenpään palvelutorille elokuussa 2025 ja toimintaa suunnitellaan myös Hyvinkäälle. Palvelutori tarjoaa ajanvarauksetonta ohjaus- ja neuvontapalvelua kaikille työllisyysalueen asiakkaille. Keskeisimpiä asioinnin syitä ovat työnhaun aloitukset, ilmoittautumislomakkeiden käsittely sekä työnhakuun ja sen tukemiseen liittyvä neuvonta. Palvelutoritoimintaa on kehitetty vuoden aikana tiiviisti yhdessä Järvenpään kaupungin ja Hyvinkään kaupungin sekä Kelan kanssa. Palvelutorin käynnistyessä tunnistettiin tarve yleiselle palveluneuvojalle ja tähän haettiin yhdessä ratkaisuja Järvenpään kaupungin ja työllisyysalueen kanssa. Palvelutorin ohella yksikkö vastaa puhelinneuvonnasta, joka on auki päivittäin. 196
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Kotouttavat palvelut –yksikkö palvelee pääasiassa kaikkia niitä työhakijoiksi ilmoittautuneita asiakkaita, joilla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kohderyhmään kuuluu myös paljon asiakkaita, joilla on kotoutumisajan päätyttyä edelleen kotoutumiseen liittyvä erityisen tuen tarve. Asiakkaat ovat muuttaneet Suomeen erilaisien syitten takia, esimerkiksi pakolaisena tai työn perässä. Heillä on myös hyvin erilaisia kulttuuritaustoja ja esimerkiksi koulutustason erot voivat olla huomattavia. Työllisyysasiantuntijat ohjaavat lakisääteisten työnhakua ja kotouttamista koskevien velvoitteiden ohella asiakkaita oleskelulupiin liittyvissä asioissa ja tulkkien käyttö on yleistä asiakastyössä. Asiakastyötä tehtiin vuoden aikana monikanavaisesti ja työllisyysasiantuntijat ovat jalkautuneet myös kaikkiin työllisyysalueen kuntien toimipisteisiin, joissa on tehty tiivistä yhteistyötä kuntien kotoutumispalveluiden kanssa. Muita keskeisiä yhteistyötahoja kuluneen vuoden aikana ovat olleet Kela, alueen oppilaitokset ja kotoutumista tukevat järjestöt ja yhteisöt.
Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Työllisyysalueen hallinnosta vastaa Järvenpään kaupunki. Hallinnossa ja päätöksenteossa noudatetaan Järvenpään kaupungin sääntöjä, määräyksiä ja ohjeita. Työllisyysalueen toiminta organisoidaan KeskiUudenmaan työllisyysalueen toimintasäännössä tarkemmin määritellyllä tavalla. Järvenpään kaupungilla on keskitetty hallinto. Järvenpään kaupungin ja Keski-Uudenmaan työllisyysalueen välisessä palvelusopimuksessa on sovittu kaupungin TE-palveluille suorittamista palveluista ja näistä veloitettavista kustannuksista sekä muusta kaupungin ja TE-palveluiden välisestä yhteistyöstä ja työnjaosta niiltä osin kuin niistä ei ole päätetty Järvenpään kaupungin hallintosäännössä.
Keski-Uudenmaan työllisyysalueen johtokunta Keski-Uudenmaan työllisyysalueen johtokunta on Järvenpään kaupungin organisaatioon kuuluva toimielin, joka hoitaa sopijakuntien puolesta seudullisen työvoimaviranomaisen tehtävät. KeskiUudenmaan työllisyysalueen johtokunta valittiin 7.10.2024 Järvenpään kaupunginvaltuustossa. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensimmäinen toimikausi alkaa 1.12.2024 ja kestää siihen saakka kunnes 2025 kuntavaalien jälkeen Järvenpään kaupunginvaltuusto on valinnut jäsenet toimielimeen uudelle toimikaudelle. Järvenpään kaupunginvaltuusto valitsi johtokunnan uuden kokoonpanon 15.9.2025. Johtokunnan tehtävistä määrätään Järvenpään kaupungin hallintosäännössä. Johtokunta noudattaa toiminnassaan Järvenpään kaupungin toimielinten toimintaan sovellettavia Järvenpään kaupunginvaltuuston hyväksymiä sääntöjä. Keski-Uudenmaan työllisyysalueen johtokunnan kokoonpano 1.12.2024– 15.9.2025 Pentti Puhakka, puheenjohtaja
Hyvinkää
Pinja Perholehto
Hyvinkää
Petri Graeffe, varapuheenjohtaja
Järvenpää
Eemeli Peltonen
Järvenpää
Kallepekka Toivonen
Nurmijärvi
Virpi Räty
Nurmijärvi
Kalle Ikkelä
Tuusula
197
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Jari Immonen
Tuusula
Tapio Havula
Mäntsälä
Pihla Keto-Huovinen
Mäntsälä
Erja Palviainen
Pornainen
Tea Nieminen
Pornainen
Keski-Uudenmaan työllisyysalueen johtokunnan kokoonpano 15.9.2025 alkaen Antti Rantalainen, puheenjohtaja
Hyvinkää
Irma Pahlman
Hyvinkää
Pauliina Naala, varapuheenjohtaja
Järvenpää
Petri Ovaska
Järvenpää
Jussi Malkamäki
Nurmijärvi
Kirsi Kirves
Nurmijärvi
Outi Huusko
Tuusula
Heikki Leinonen
Tuusula
Tapio Havula
Mäntsälä
Heli Hallikainen
Mäntsälä
Juha Virkki
Pornainen
Peter de Jong
Pornainen
Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat 2025 Kokoukset 2025 6
Asiat 2025
Kokoukset 2024
Asiat 2024
35
1
9
Johtokunta piti seminaarit 5.3.2025 sekä 23.9.2025.
198
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Henkilöstö Henkilöstön määrä Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Yhteensä
TP 2025 132 5 4 141
Keski-Uudenmaan TE-palveluiden ja Järvenpään kaupungin toiminnalle kohdentamien hallinto- ja tukipalveluiden kokonaismäärä on yhteensä 141,25 htv. Alla on tarkempi yksikkökohtainen erittely toteutuneista henkilötyövuosista. Kumulatiivinen HTV
HTV 2025
186620 TE-palvelut 1866200 Hallinto- ja tukipalvelut 1866210 Neuvonta- ja kotouttavat palvelut 1866220 Aikuisten alku- ja peruspalvelut 1866230 Nuorten ja monialaista tukea tarvitsevien palvelut 1866240 Verkosto- ja työnantajapalvelut Kaikki yhteensä
131,6 8,9 24,5 46,2 35,1 16,9 131,6
Henkilötyövuosi = Palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osaaikaprosentti/100) Koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut pidettiin 5.3.-30.9.2025. YT-menettelyssä ei haettu henkilöstövähennyksiä, mutta neuvottelujen aikana tarkistettiin tehtävänkuvat, määriteltiin tasopalkat ja KVTESin mukaiset työajat.
Arvio merkittävimmistä riskeistä Toiminnan merkittävimmät riskit liittyvät korkeaan työttömyyteen, useisiin lakimuutoksiin sekä valtion toimittamien tietojärjestelmien kehittymiseen sekä niiden tuottaman tiedon puutteellisuuteen. Kuntien kannalta korkea työttömyys on tarkoittanut sen riskin toteutumista, että työllisyyspalveluiden kulut ovat kasvaneet samaan aikaan työttömyysturvan kuntaosuuskulujen kanssa, kun korkea työttömyys on alentanut myös kunnan verotuloja. Tältä osin tilanne tulee pysymään edelleen tulevina vuosina varovaisesta kasvusta huolimatta vaikeana. Työllisyysalueen toimintaan liittyen on tehty ja on valmisteilla useita lakimuutoksia. Esimerkiksi toimeentulotuen uudistusten myötä työllisyysalueelle on tulossa arviolta 1500 toimeentulotuen asiakasta, jotka eivät ole aiemmin olleet velvollisia työnhakuun. Lakimuutoksia on tehty myös työnhaun velvoittavuuteen, työnhakuprofiilien pakollisuuteen ja työttömyysturvalakiin liittyen. Tulevia lakimuutoksia on tulossa muun muassa kuntouttavasta työtoiminnasta. Muutosten kasautuminen ja niiden vaatimien toiminnan muutosten tekeminen on kuormittanut ennestään korkeasta työttömyydestä ja toiminnan siirrosta valtiolta kunnille siirtyvää henkilöstä ja organisaatiota. Jatkuessaan jatkuvien muutosten tilanne muodostaa riskin työllisyysalueen toiminnalle. Kolmas merkittävä riski on käyttövelvoitteen piiriin kuuluvien valtion tietojärjestelmien muutokset sekä käytettävyys. Tähän mennessä toteutunut riski on liittynyt siihen, ettei tietojärjestelmien raportointiominaisuudet ja valtion toimittamat valmisraportit mahdollista toiminnan kehittämistä ja seurantaa tietoon perustuen. Tästä syystä työllisyysalueelle ollaan palkkaamassa tiedolla johtamisen erityisasiantuntijaa, joka pystyy tuottamaan tarvittavan tiedon tietojärjestelmien tuottamasta datasta.
199
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tietojärjestelmien kehittäminen on kuitenkin ollut hidasta ja Keski-Uudenmaan työllisyysalueen vaikutusmahdollisuudet asiassa ovat rajalliset.
Arvio tulevasta kehityksestä Työmarkkinat ja toimintaympäristö Vuodelle 2026 valtiovarainministeriö ennustaa 1,1 % kasvua taloudessa. Muutkin keskeiset talousennusteet ovat saman suuntaisia. Työttömyyteen valtiovarainministeriö ennustaa varovaista laskua tulevina vuosina. Taloutta leimaa kuitenkin epävarmuus. Laskua työttömyyteen on ennakoitu myös edellisinä vuosina, mutta työttömyys on ollut silti edelleen kasvussa. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun 2025 työmarkkinaennusteen mukaan työttömyyden kasvun taittumisesta riippumatta pitkäaikaistyöttömyys tulisi pysymään nykyisellä tasolla tulevat vuodet ja tason kääntyvän laskuun vasta vuonna 2027. Positiivisena yksityiskohtana voi pitää sitä, että nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän arvioidaan laskevan muita ryhmiä nopeammin. Uutena asiakasryhmänä vuoden 2026 aikana työllisyysalueelle tulee lakimuutosten myötä noin 2500 toimeentulotukiasiakasta, joilla ei aiemmin ole ollut velvoitetta olla työvoimaviranomaisen asiakkaana. Maltillisen talouskasvun ja työttömyyden alenemisen takia työllisyysalueen määrärahamenojen arvioidaan alenevan kohti taloussuunnitelmakauden loppupuolta. Kuntatalouden ohella myös ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä hyvinvointialueeseen kohdistuu merkittäviä taloudellisia säästöpaineita. Säästöpaineet haastavat kehittämistä ja yhteistyötä. Samalla ne voivat toimia myös hyvänä ajurina aikaisempaa systemaattisempaan yhteistyön kehittämiseen, jotta asiakkaita saadaan nopeammin eteenpäin kohti työelämää. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin muutos vuonna 2026 kannustaa edistämään tutkintokoulutuksiin osallistuneiden kestävää sijoittumista työelämään. Oma toiminta Syksyllä 2025 käynnistettiin työllisyysalueen strategisen ohjelman valmistelu uuden johtokunnan käynnistettyä toimintansa. Ohjelma valmistuu alkuvuodesta ja kuntien lausuntokierroksen jälkeen tavoitteena on saada ohjelma työllisyysalueen johtokunnan hyväksyttäväksi maaliskuussa 2026. Ohjelma linjaa työllisyysalueen toimintaa vuosille 2026–2029 ja rakentaa toiminnalle konkreettiset tavoitteet ja mittaristot. Tulevien vuosien toimintaa leimaa siis palveluiden ja toiminnan uudistaminen. Keski-Uudenmaan työllisyysalueella keskeisiä yhteistyökumppaneita palvelureformin toteuttamisessa ovat Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote, alueen oppilaitokset, kuntien omat elinvoimapalvelut ja kehittämisyhtiöt sekä erityisesti alueen työnantajat ja yritykset. Alueen toisen asteen oppilaitokset ovat mukana valtakunnallisessa toiminnanohjauksen kokeilussa vuosina 2026–2033. Toiminnanohjauksen kokeilun tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjän, opetushallinnon ja alueen välistä vuoropuhelua ja mahdollistaa yhteisen tilannekuvan luominen. Keski-Uudenmaan työllisyysalue tekee tiivistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa alueellisen tilannekuvan ja toimenpiteiden osalta ja syventää yhteistyötä kohtaannon ja työllisyyden edistämiseksi.
200
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 1-12/2025 13 446 646,33
Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot
898 433,54
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana
-8 495,08
Palvelujen ostot
-2 557 769,30
-2 566 264,38
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-6 019 944,46
Henkilösivukulut -1 048 978,67
Eläkekulut Muut henkilösivukulut
-195 819,82
-7 264 742,95
Liiketoiminnan muut kulut
-4 514 072,54
Liikeylijäämä (-alijäämä)
0,00
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
0,00
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
0,00
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
0,00
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
2025
Sijoitetun pääoman tuotto, %
-
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
-
Voitto, %
0,00
Tunnusluvuista voittoprosentti on 0,00 ja se on taseyksikölle asetetun tavoitteen mukainen. Sijoitetun pääoman tuotto ja kunnan sijoittaman pääoman tuotto ovat myös nolla tulostavoitteen täyttymisen myötä. Taseyksikköön ei ole sijoitettu pääomaa, eikä sillä ole korollisia lainoja. Taseyksikkö ei tee investointeja, joten poistoeroja ei ole ja vapaaehtoisia varauksia ei ole tehty. Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + muille maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + sijoitettu korollinen vieras pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta.
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + lainat kunnalta/kuntayhtymältä + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) 201
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset.
Voitto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista.
202
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1-12/2025 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä)
0,00
Tulorahoituksen korjauserät
0,00
0,00
Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta
0,00
Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
0,00
0,00
Muut maksuvalmiuden muutokset -6 074 038,56
Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä
685 382,56
Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
1 984 267,79
Korottomien velkojen muutos
3 404 388,21
0,00
Rahoituksen rahavirta
0,00
Rahavarojen muutos
0,00
Rahavarojen muutos 0,00
Rahavarat 31.12.
0,00
Rahavarat 1.1.
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
2025
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 € Investointien tulorahoitus, %
-
Laskennallinen lainanhoitokate
-
Lainanhoitokate
-
Kassan riittävyys, pv
0,00
Quick ratio
1,00
Current ratio
1,00
Toiminnan ja investointien rahavirta on taseyksikön tavoitteiden mukainen. Liikeylijäämä on nolla euroa ja investointeja ei ole tehty. Lainanhoitokate ei ole taseyksikön kannalta oleellinen tunnusluku, sillä taseyksiköllä ei ole korollisia lainoja, eikä lainojen lyhennyseriä taseessa. Kassan riittävyyden tunnusluku on 0,00 konsernitilin takia. Rahat ja pankkisaamiset näkyvät saamisena Järvenpään kaupungilta. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, euroa Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. 203
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Laskennallinen lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + laskennalliset lainanlyhennykset) Tunnusluku kuvaa lainanhoitoon käytettävissä olevan tulorahoituksen ja laskennallisten lainanlyhennysten sekä korkojen suhdetta eli kykyä hoitaa lainoista aiheutuvia velvoitteita. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla taseen lainat kahdeksalla, mikä kuvaa oletettua jäljellä olevaa laina-aikaa. Lainoihin luetaan korolliset pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat, kuten kuntatodistukset. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan liikelaitoksen lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Liikelaitoksen lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1–2, heikko: alle 1.
204
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5–1, heikko: alle 0,5. Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA
1-12/2025
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
6 484 151,89
II Saamiset
6 484 151,89
Lyhytaikaiset saamiset
6 484 151,89
1. Myyntisaamiset 3. Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä
309 411,11 6 074 038,56
4. Muut saamiset
100 702,22
5. Siirtosaamiset
0,00
IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
0,00 6 484 151,89
1-12/2025
A OMA PÄÄOMA
0,00
V Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
0,00
E VIERAS PÄÄOMA
6 484 151,89
II Lyhytaikainen
6 484 151,89
7. Ostovelat
550 382,62
8. Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä
1 984 267,79
9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
110 416,30
10. Siirtovelat
3 839 085,18
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
6 484 151,89
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
2025
Omavaraisuusaste, %
0,00
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
45,20
Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 €
0
Lainakanta 31.12., 1 000 €
0
Lainat ja vuokravastuut, 31.12., 1 000 € Lainasaamiset 31.12., 1 000 €
0
Taseyksiköllä ei ole omaa pääomaa, joten omavaraisuusaste on matala. Suhteellista velkaantuneisuusprosenttia nostaa vieraassa pääomassa siirtoveloissa oleva kuntien maksuosuuksien palautus ja vuodelle 2025 suoriteperusteella kohdistettujen tukien maksuvelka. Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot)
205
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat + korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä) Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat ja vuokravastuut 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) + vuokravastuut Lainat ja vuokravastuut saadaan lisäämällä lainakantaan vuokravastuiden määrä. Vuokravastuiden määrä huomioidaan liikelaitoksen liitetiedoissa ilmoitetun mukaisena. Lainat ja vuokravastuut, euroa/asukas = lainojen ja vastuiden määrä 31.12. / asukasmäärä 31.12. Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.
Tilikauden tuloksen käsittely Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tällöin tilikauden ylijäämää ennen varaussiirtoja. Tilikauden 2025 ylijäämä ennen varaussiirtoja on 0,00 euroa. Tilikauden ylijäämä 0,00 euroa lisätään Keski-Uudenmaan työllisyysalueen omaan pääomaan. 206
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Talousarvion toteutuminen Taseyksikön tilinpäätöksessä tulee esittää talousarvion toteutumisvertailu johtokunnan taseyksikölle hyväksymistä tavoitteista tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta.
Talousarviotavoitteiden toteutuminen Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuma Tavoite vuosi
Sitova tavoite
2025
Uusi työllisyysalue käynnistää toiminnan asetusten mukaisesti ja tuottaa työllistymistä edistävää viranomaispalvelua asiakkaille.
Toimenpiteet 2025
Toteumaennuste 1-3
Asiakastyö organisoidaan palvelusuunnitelman painopisteiden mukaisesti ja tuodaan palveluja myös kuntien toimipisteisiin.
2
Työllisyysalueen asiakasmäärä oli ennakoitua suurempi ja valtiolta siirtynyt htv resurssi alimitoitettu suhteessa asiakasmääriin. Asiakaspalvelus-sa keskityttiin työnhaun käynnistämiseen ja lausuntojen antamiseen, jotta asiakkaat saavat tuet ja palvelut. Asiakastyön resursointiin esitettiin määräaikaista lisäystä vuosille 2026-2027.
2
Tiedolla johtamisen kokonaisuuden edistäminen etenee ennakoitua hitaammin ja KEHAn tuottaman tietomateriaalin kokoaminen käynnistyy vasta 2026.
Varmistetaan asiakastyön tarkoituksenmukainen resursointi. Tarkistetaan, että asiakastyön ohjeet ja prosessit on määritelty työtä tukeviksi. Kiinnitetään huomiota henkilöstön hyvinvointiin käynnistysvaiheessa ja tuetaan osallisuuden kokemusta.
2025
Perustelut poikkeamille
Työllisyysalueella kehitetään uusia palveluja ja toimintatapoja.
Työllisyysalueen strategiatyö käynnistetään alkuvuodesta 2025. Osana strategiatyön käynnistämistä määritellään tiedolla johtamisen tavat ja seurantamittarit. Palvelujen toteuttamista ja tuottamista arvioidaan ja kehitetään. Palveluiden vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti.
207
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tuloslaskelma Nimi Liikevaihto
Alkuperäinen TA 2025 16 074 520
Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot
TA-muutokset 64 530
Muutettu TA 2025 16 139 050
0
2025
Poikkeama
Poikkeama %
13 446 646
-2 692 404
-16,68%
898 434
898 434
-3 826 883
0
-3 826 883
-2 566 264
1 260 619
-32,94%
-21 000
0
-21 000
-8 495
12 505
-59,55% -32,79%
-3 805 883
0
-3 805 883
-2 557 769
1 248 114
Henkilöstökulut
-7 457 720
-64 530
-7 522 250
-7 264 743
257 507
-3,42%
Liiketoiminnan muut kulut
-4 789 917
0
-4 789 917
-4 514 073
275 845
-5,76%
Liikeylijäämä (-alijäämä)
0
0
0
0
0
0,00%
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
0
0
0
0
0
0,00%
0
0
0
0
0
0,00%
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
0
0
0
0
0
0,00%
Perustelut poikkeamille Liikevaihto jäi noin 2,7 miljoonaa euroa talousarviosta. Alitus tulee muista yhteistoimintakorvauksista, koska sopijakunnille palautetaan maksuosuuksia. Maksuosuuksien palautus muodostuu muiden toimintatuottojen noin 0,9 miljoonan euron ylityksestä ja toimintakulujen noin 1,8 miljoonan euron alituksesta. Muut toimintatuotot ylittyivät noin 898 t€. Muissa tuotoissa on noin 382 t€ yli 55-vuotiaiden muutosturvakoulutuksista saatuja korvauksia Työllisyysrahastolta, noin 498 t€ valtion korvauksesta yli jäävän osan tuloutusta ja noin 18 t€ korvauksia muiden työllisyysalueiden asiakkaiden käyttämistä Keski-Uudenmaan työllisyysalueen palveluista. Valtion korvaus koski ennen 1.1.2025 tehtyjen avustuspäätösten mukaista korvausta työllisyysalueelle. Korvaus oli noin 2,1 miljoonaa euroa ja alkuperäisen arvion mukaan tästä olisi pitänyt jäädä työllisyysalueelle noin 0,2 miljoonaa euroa katettavaksi itse, mutta toteutuneita kuluja ei ole kertynyt kuin noin 1,6 miljoonaa euroa. Toiminnan kulut alittivat talousarvion noin 1,8 miljoonaa euroa. Materiaalit ja palvelut alittuivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Haastava työmarkkinatilanne hankaloitti erityisesti työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä, eikä kumppaneita rekrytointikoulutuksiin tai FEC-koulutuksiin löytynyt. Henkilöstökulujen osalta YTneuvottelut (TE-palvelut 5.3.-30.9. ja Järvenpään kaupunki 8.9.2025-27.10.2025) hidastivat rekrytointeja ja henkilöstökulut alittuivat noin 257 t€. Liiketoiminnan muut kulut alittuivat noin 275 t€. Alitus syntyi avustuksista, joiden osalta määrärahan seurantaa haastoi YA-järjestelmän epäselkeys ja purkautuneiden sidontojen osalta tiedon puute. Tuet ja avustukset sisältävät kuluna noin 645 t€ suoriteperusteisesti vuoden 2025 tilinpäätökseen jaksotettuja avustuksia, joista on tehty myöntöpäätös, mutta ei maksuja.
208
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen vuosina 20262028 Työllisyysalueen tulos tasataan laskutuksen kautta joka vuosi, joten siirtomäärärahamenettelyä ei sovelleta taseyksikköön.
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Toimittaja Vento & Pernu työllisyys Oy FCG Finnish Consulting Group Oy
Selite
€, alv 0
Strategiatyöhön valmistautuminen
5 119
Työllisyysalueen palvelusuunnittelun taustatyöt
14 900
Suoritteet Lakisääteisen käyttövelvoitteen piiriin kuuluvasta KEHA-keskuksen ylläpitämästä A-TMT järjestelmästä ei ole saatavilla suoritteita tai raportteja sellaisessa muodossa, että niitä pystyttäisiin seuraamaan vuositasoisesti suoritteita. Työllisyysalueella on aloittamassa vuoden 2026 alussa tiedolla johtamisen erityisasiantuntija, jonka tehtäväksi tulee tehdä tietotaulut ja muut tekniset ratkaisut, joiden kautta suoritetiedot saadaan käyttöön ja osaksi toiminnan kehittämistä ja johtamista. Suoritteet ja tiedolla johtamisen kokonaisuus projektoidaan kevään 2026 aikana. Toiminnan mittarointi ja tavoitteet tullaan johtamaan kevään aikana päätettävästä työllisyysalueen ohjelmasta. Työllisyysalueen tunnusluvut ja suoritteet määritellään tarkemmin osana ohjelmatyötä ja tiedolla johtamisen kokonaisuutta vuoden 2026 alussa. Tässä on esitetty suoritteita, jotka ovat saatavilla vuodelta 2025. Yrityspalvelut (kpl) Yhteydenotot yritysten kanssa (1-4/2025) Rekrytoinnit Palkkatukipäätös Avoimet työpaikat Muutosturva Starttirahahakemukset joista myönteisiä Palkkatukihakemukset joista myönteisiä
TP 2025 1291 374 345 2130 198 396 174 305 152
Maksatukset (kpl) Harkinnanvarainen kulukorvaus Palkkatuki Starttiraha Matka- ja yöpymiskorvaus Työolosuhteiden järjestelytuki
TP 2025 4996 2931 1223 10 6
209
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Koulutukset (kpl) Polkuvalmennukset Siirtyneet VOS-koulutukset Alkaneet VOS-koulutukset Hakemuksia (VOS) Osallistujat (VOS) Kotoutumiskoulutukset Osallistujat (KOTO) Orientaatiojaksot Osallistujat (orientaatio) Kielitestiin osallistujat
TP 2025 12 45 63 1398 471 25 504 3 31 322
Kohdennetun tuen asiakasmäärä (kpl) Vuoden alussa Vuoden lopussa
TP 2025 1068 1305
Palvelutoreilla palvellut asiakkaat (kpl) Hyvinkää Järvenpää Puhelut
TP 2025 2659 4509 9091
Kotoutumispalvelut (kpl) Vieraskielisten työnhaun aloitukset Kotoutumiskoulutuksia alueella Kotoutumiskoulutuksiin osallistuneet asiakkaat Asiakkaiden kokonaismäärä vuodenvaihteessa Kielitesteihin osallistuneet
TP 2025 1094 25 504 1570 322
Investointiosan toteutuminen Keski-Uudenmaan työllisyysalue ei ole tehnyt investointeja. Yhteistoimintasopimuksen mukaan tilat, ICT- järjestelmät ja palvelut jne. kohdistuvat työllisyysalueelle vuokrina tai palvelumaksuina.
210
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Rahoitusosan toteutuminen
Alkuperäinen talousarvio
Talousarviomuutokset
Talousarvio muutosten jälkeen
2025
Poikkeama
Poikkeama %
Liikeylijäämä (-alijäämä)
0
0
0
0
0
-100,00%
Tulorahoituksen korjauserät
0
0
0
0
0
Investointimenot
0
0
Rahoitusosuudet investointimenoihin
0
0
Toiminta ja investoinnit
Investointien rahavirta
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminta ja investoinnit, netto
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Vaikutus maksuvalmiuteen
0
0
0
0
0
Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset
211
-100,00%
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöslaskelmia ovat Keski-Uudenmaan työllisyysalueen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Tilinpäätöksessä esitetään vain vuoden 2025 laskelmat, koska kyseessä on ensimmäinen toimintavuosi.
Tuloslaskelma
1-12/2025 Liikevaihto
13 446 646,33
Liiketoiminnan muut tuotot
898 433,54
Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 495,08
Ostot tilikauden aikana
-2 557 769,30
Palvelujen ostot
-2 566 264,38
Henkilöstökulut
-6 019 944,46
Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut
-1 048 978,67
Eläkekulut
-195 819,82
Muut henkilösivukulut
-7 264 742,95
Liiketoiminnan muut kulut
-4 514 072,54
Liikeylijäämä (-alijäämä)
0,00
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
0,00
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
0,00
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
0,00
212
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Rahoituslaskelma
1-12/2025 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä)
0,00
Tulorahoituksen korjauserät
0,00
0,00
Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta
0,00
Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
0,00
0,00
Muut maksuvalmiuden muutokset -6 074 038,56
Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä
685 382,56
Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
1 984 267,79
Korottomien velkojen muutos
3 404 388,21
0,00
Rahoituksen rahavirta
0,00
Rahavarojen muutos
0,00
Rahavarojen muutos 0,00
Rahavarat 31.12.
0,00
Rahavarat 1.1.
213
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tase
VASTAAVAA
1-12/2025
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
6 484 151,89
II Saamiset
6 484 151,89
Lyhytaikaiset saamiset
6 484 151,89
1. Myyntisaamiset 3. Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä
309 411,11 6 074 038,56
4. Muut saamiset
100 702,22
5. Siirtosaamiset
0,00
IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
0,00 6 484 151,89
1-12/2025
A OMA PÄÄOMA
0,00
V Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
0,00
E VIERAS PÄÄOMA
6 484 151,89
II Lyhytaikainen
6 484 151,89
7. Ostovelat
550 382,62
8. Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä
1 984 267,79
9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
110 416,30
10. Siirtovelat
3 839 085,18
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
6 484 151,89
Liitetiedot Tilinpäätöksen liitetiedoista on säädetty kuntalaissa sekä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää laskelmien muodossa esitettyä tilinpäätösinformaatiota oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ne ovat pakollinen julkistettava osa tilinpäätöstä. Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot: 1) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Keski-Uudenmaan työllisyysalue noudattaa jaksotusperiaatteena suoritusperustetta. Myönnetyissä avustuksissa on tehty jaksotus vuoden 2025 aikana myönnetyistä vuodelle 2025 kohdistuvista tuista, joita ei ole vielä tilinpäätöshetkellä maksettu. Tuet on kirjattu kuluksi vuoden 2025 tilinpäätökseen kirjanpitolautakunnan Lausunto työvoimaviranomaisen myöntämien tukien ja korvausten kirjaamisperusteesta (4.2.2025) mukaisesti. 214
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
2025, 1000 €
Tuki Palkkatuki Starttiraha Yhteensä
584 61 645
2) Tilinpäätöksen esittämistapaa koskevat tiedot Tilikauden tietojen vertailua edelliseen vuoteen ei ole tehty eikä edellistä vuotta esitetty, koska kyseessä on ensimmäinen toimintavuosi. Tasetta koskevat liitetiedot: 32) Siirtovelkojen olennaiset erät 2025, 1000 €
Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus
1157
Muut siirtovelat/Kuntien maksuosuuksien palautus
2024
Muut siirtovelat/Avustusten jaksotus
645
Palkkojen sivukulujen jaksotukset
3
Palkkajaksotus
9
Yhteensä
3839
Vakuuksia, vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat liitetiedot 37) Vuokravastuut 2025, 1000 € Toimitilojen vuokravastuut
1155
Vuokravastuut yhteensä
1155
Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus
198
215
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
39) Muut annetut vastuusitoumukset ja muut vastuut Kirjanpitolautakunnan antaman lausunnon työvoimaviranomaisen myöntämien tukien ja korvausten kirjaamisperusteesta (4.2.2025) mukaisesti tuen maksuperuste syntyy myöntämishetkellä. KeskiUudenmaan työllisyysalueella on tilinpäätöshetkellä myönnettyjä avustuksia seuraavasti. 2025, 1000 € Avustukset
1778
Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2025 HTV
131,59
Henkilötyövuosi = Palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osaaikaprosentti/100)
216
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Allekirjoitukset ja merkinnät Työllisyysalueen tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja työllisyysaluejohtaja. Hyvinkäällä 3.3.2026 Keski-Uudenmaan työllisyysalueen johtokunta
Antti Rantalainen Ovaska
Pekka Laine
Pauliina Naala
Jussi Malkamäki
Kirsi Kirves
Outi Huusko
Heikki Leinonen
Tapio Havula
Heli Hallikainen
Juha Virkki
Peter de Jong
Annukka Jamisto Työllisyysaluejohtaja
Tilinpäätösmerkintä Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Järvenpäässä ____/____ 2026 BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Minna Ainasvuori JHT, HT
217
Petri
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
JÄRVENPÄÄN VESI
218
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tilinpäätös ja toimintakertomus 2025 Järvenpään Vesi Johtokunta 4.3.2026
219
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Sisällys TOIMINTAKERTOMUS .................................................................................................................... 221 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ......................................................................................................................... 222 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ........................................................................... 222 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ............................................................................................................ 222 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana ............................................................ 224 Arvio merkittävimmistä riskeistä ......................................................................................................................... 225 Arvio tulevasta kehityksestä ................................................................................................................................ 226 Tilinpäätös ja sen tunnusluvut............................................................................................................................. 227 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY .................................................................................................................. 234 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .................................................................................................... 235 TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN................................................................................................ 236 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN ................................................................................................................. 242 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN ..................................................................................................................... 244 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ............................................................................................................... 245 TULOSLASKELMA ............................................................................................................................................... 246 RAHOITUSLASKELMA ......................................................................................................................................... 247 TASE ................................................................................................................................................................... 248 LIITETIEDOT ....................................................................................................................................................... 250 LASKENNALLISESTI ERIYTETYT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT VESI- JA VIEMÄRILAITOS....................................... 255 LASKENNALLISESTI ERIYTETYT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI ................................... 257 HULEVEDEN VIEMÄRÖINNIN LIITETIEDOT ........................................................................................................ 259 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT ................................................................................................ 261
220
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksessa annetaan tiedot Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista.
221
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos on Järvenpään kaupunginhallituksen alaisena toimiva vesiliikelaitos, joka käyttää toiminnoissaan nimeä Järvenpään Vesi. Järvenpään Vesi huolehtii toimintaalueellaan kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden ja palvelusopimuksen mukaisesti Järvenpään kaupungin vesihuollosta. Järvenpään Vedellä vuosi 2025 oli kahdeskymmenes toimintavuosi. Järvenpään Vesi toimii läheisessä yhteistyössä Kaupunkikehityksen (KAUKE) kanssa, tällöin vesihuollon tarpeet tulee parhaiten huomioiduksi mm. kaavojen ja asuntoalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Palvelusopimuksessa on Järvenpään Vedelle asetettu pääoman tuottovaatimus. Tuottovaatimus on 6 %:a laitoksen peruspääomasta. Järvenpään Vesi saavutti tämän tavoitteen tulouttaen kaupungille toimintavuonna 1,41 Me. Toimintavuoden aikana toimintavarmuutta parannettiin ja verkostojen suunnitelmallista uusimista toteutettiin saneeraamalla vesihuoltoa mm. Laurilan, Kinnarinpolun ja Satukallion alueilla. Lisäksi uusia vesihuoltoverkostoja rakennettiin Ainolan ja Anni-tädin kylän alueilla Kaupunkitekniikan yhteisrakentamisen yhteydessä. Rakentamista toteutettiin yhteistyössä kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden kanssa, mutta myös omana rakennuttamisena. Järvenpään Veden omina hankkeina vesijohto- ja jätevesiverkoston saneerauksia tehtiin Vanha Yhdystien, Pajutien ja Kuusaankujan alueilla. Tiedottamista tehtiin yhteistyössä kaupunkitekniikan rakentamisyksikön kanssa. Äkillisten vesikatkojen tiedottamisessa käytettiin häiriötilanneviestintää varten hankittua häiriöviesti- ja häiriökarttapalvelua. Lisäksi tehtiin erillistä nettitiedottamista. Kokonaisuutena vesihuollon toimintatavoitteet saavutettiin vesihuollon toimintavarmuudessa eikä ongelmia ilmennyt esim. veden saastumisen taikka suurten tulva- tai ympäristövahinkojen suhteen.
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Järvenpään Vesi on kaupunginhallituksen alaisena toimiva kunnallinen vesiliikelaitos. Järvenpään Veden toimielimenä on kaupunginvaltuuston valitsema johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä. Johtokunnan tehtäviin kuuluu ohjata ja valvoa vesiliikelaitoksen toimintaa hallintosäännön mukaan. Kevään kuntavaalien myötä johtokunta vaihtui ja uusi johtokunta aloitti 5.6.2025. Vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja johtaa, kehittää vesihuoltolaistosta ja vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järvenpään Veden pitkäaikainen toimitusjohtaja Ari Kaunisto eläköityi 31.10.2025. Uutena toimitusjohtajana aloitti Toni Huuha 1.11.2025.
222
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Järvenpään Veden johtokunta
1.1.-4.6.2025
puheenjohtaja
Haaparanta Satu
varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
Haapala Päivi Hautamäki Jarno Tietäväinen Teemu Laaksonen Miska Perkiö Heidi Salakka Jani
VALTUUSTORYHMÄ HAAPARANTA KESK SDP KOK PS KOK JÄRVENPÄÄ PLUS
KH:n edustaja
Boman Tom
PS
esittelijä sihteeri
Kaunisto Ari, toimitusjohtaja Tammelin Emma, hallinnon asiantuntija
5.6.-31.12.2025 puheenjohtaja varapuheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
Ijäs Timo Rantanen Seppo 30.9.2025 asti Kuusisto Tuija 1.10.2025 alkaen Hellberg Marjo Ihander Henri Luuk Pekka Töyrylä Salli-Irene Virkki Marita
SDP KOK KOK JÄRVENPÄÄ PLUS KESK SDP SDP KOK
KH:n edustaja
Salmivuori Taru
SDP
esittelijä esittelijä sihteeri
Autere Mikko, palvelualuejohtaja, 31.10.2025 asti Huuha Toni, toimitusjohtaja, 1.11.2025 alkaen Murtokare Riitta, hallinnon asiantuntija
Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina 2020–2025 Vuosi
Kokoukset 2021 2022 2023 2024 2025
Asiat 6 7 5 8 7
36 33 30 35 34
223
Asioita / Kokous 6,0 4,7 6,0 4,4 4,9
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Talousveden myynti ja myyntitulot toteutuivat alkuperäistä talousarviota pienempänä. Vettä myytiin 2.275.041 m3, joka oli talousarvioon nähden 164.959 m³ vähemmän. Talousvettä laskutettiin 73.592 m³, mikä on 3 % vähemmän kuin vuonna 2024. Veden kulutus laski vuoden 2023 tasolle. Laskutettavan jäteveden määrä oli 2.240.197 m3, joka oli 199.803 m3 talousarviota vähemmän. Jätevettä laskutettiin 77.878 m3, mikä oli 3 % vähemmän kuin vuonna 2024. Jäteveden määrä laski vuoden 2023 tasolle. Järvenpään Veden käyttö- ja perusmaksuihin oli tehtävä hinnantarkistuksia 1.4.2025 alkaen. Vesihuoltolain mukaisesti laitoksen on katettava toimintansa tulorahoituksellaan. Toimintatuotot toteutuivat em. syystä talousarviota pienempänä 278 te. Valmistus omaan käyttöön toteutui talousarviota pienempänä 14 te. Toimintakulut toteutuivat talousarviota 290 te suurempana. Sitova tilikauden tulos, ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia oli 563 te, joka jäi tavoitteesta 371 te. Vesi- ja jätevesiverkoston tavoitteet ja toteuma Sitova tavoite mittaamattoman talousveden ja jätevesiverkoston hulevesien vähentäminen toteutui jätevesiveden vuotovesien osalta mm. verkoston saneerausten ja verkostovuotojen etsintään panostamisen vaikutuksilla. Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymältä ostettiin vettä 2.850.270 m3, laskuttamattoman veden osuus oli 20 %. Keski-Uudenmaan Vesiensuojelu liikelaitoskuntayhtymä toimitti jätevettä Järvenpäästä Viikkiin 3.867.081 m3, laskuttamattoman jäteveden osuus oli 42 %. Investointien tavoitteet ja toteuma Järvenpään Veden toiminnassa investointien toteuttamisessa käytettiin määrärahaa budjetoitua vähemmän. Talousarvion mukainen määräraha oli 5,5 Me, josta käytettiin 4,3 Me. Määrärahaa jäi käyttämättä mm. Ainolan aluekeskuksen sekä Järvenpään Veden omien hankkeiden osalta. Henkilöstö Järvenpään Veden toimitusjohtaja ja rakennuttajainsinööri eläköityivät syksyllä 2025. Uutena toimitusjohtajana aloitti Toni Huuha 1.11.2025 alkaen ja rakennuttajainsinöörinä Iiro Hannula 30.10.2025 alkaen. Lisäksi toinen vesihuoltosihteeri vaihtui keväällä. Järvenpään Vedellä oli maanmittausharjoittelija keväällä ja hän jatkoi sen jälkeen kesätyöntekijänä vielä 3 kuukautta. Henkilöstö osallistui koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Kertomusvuonna jatkettiin laitoksen johtoryhmätoimintaa sekä säännöllisiä toimisto- ja asentajapalavereita ja muita eri osa-alueiden kehittämispalavereita. Henkilöstökulut olivat vuonna 2025 yhteensä 1,27 Me. Kulut ovat 17 te suuremmat kuin vuoden 2024 henkilöstökulut (1,25 Me). Vuoden 2025 henkilöstökulut olivat 4,8 % pienemmät kuin talousarviossa. 224
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
HENKILÖSTÖMÄÄRÄN SEURANTA VUONNA 2025
Henkilöstö yhteensä
Henkilöstö yhteensä
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
16
16
16
16
JÄRVENPÄÄN VESI
Vakinaiset
Vakinaiset
Muutos 2024– 2025 henkilöstö yht.
Muutos 2024/ 2025 vakinaiset
0
0
Henkilötyövuodet Järvenpään Vesi
HTV 2024 HTV 2025 Muutos (lkm) Muutos -% 16,1 16,3 0,3 1,6 %
Arvio merkittävimmistä riskeistä Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Suurin toiminnallinen riski on äkillisen putkirikon aiheuttamat ongelmat vedenjakelussa. Toiminnallisena riskinä voidaan pitää myös henkilökunnan vähyyttä, esimerkiksi sairausepidemian yhteydessä tai laajan talousveden saastumisen yhteydessä. Edellä mainituissa tapauksessa riskinä on myös vedenjakeluun tarvittavan kaluston, säiliöiden ja riittävän talousvesimäärän toimittamiseen liittyvät asiat. Näihin toiminnallisiin riskeihin on varauduttu mm. kalustohankinnoilla, naapurilaitosten kanssa yhteisesti sovituilla käytännöillä, joita ovat avun ja laitteiden sekä kaluston lainaaminen erityistilanteissa. Maailmanpoliittinen tilanne on aiheuttanut yleisen kustannustason nousua ja taloudellisen riskin toteutumisen mahdollisuutta. Lisäksi tämä on aiheuttanut riskiä huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyviin toimenpiteisiin. Näihin on varauduttu mm. valmiussuunnittelussa sekä esim. sähkön jakelun turvaamisessa varavoimalla. Lisäksi yleisen turvallisuuden lisäämistä on tehty erilaisilla toimenpiteillä kriittisissä kohteissa. Talousveden saastuminen on osaltaan myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Taloudelliseen riskiin on vaikea varautua, näissä tapauksissa on turvauduttava vakuutuksiin ja lainanottoon. Ilmaston aiheuttamia riskejä ovat esimerkiksi myrskyjen ja rankkasateiden aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Rankkasateet aiheuttavat riskiä myös talousveden laadulle pohjavesialueilla. Riskien vähentämiseksi on hankittu kiinteät varavoimakoneet kriittisiin kohteisiin. Siirrettäviä varavoimakoneita käytetään tarvittaessa sähköntuotantoon pumppaamoilla, joissa ei ole kiinteää varavoimaa. Vuoden 2025 aikana ei Järvenpään Veden toiminnassa esiintynyt edellä oleviin riskeihin liittyviä tapahtumia lukuun ottamatta vesijohtovuotoja, joiden vaikutus jäi kuitenkin vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Vedentoimitusvarmuutta parannetaan jatkuvalla, suunnitelmallisella ja aktiivisella vesijohtoverkoston saneerauksella. Vastaavasti oikein kohdennetulla jätevesiviemäriverkoston sekä hulevesiverkoston saneerauksella ja muilla hulevesirakenteilla minimoidaan viemäriverkoston ylivuoto- ja tulvimisriskiä. Verkostojen saneerauksilla pienennetään niin toiminnallista, taloudellista kuin ympäristöriskiäkin.
225
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Järvenpään Vedellä on käytössä vesihuollon varautumisen ja erityistilanteisiin liittyvät valmius- ja varautumissuunnitelmat ja riskianalyysit, joihin liittyy myös käytössä olevat kriisi- ja viestintäohjeet sekä varallaolijan käsikirja. Erityistilanteiden varalle vedenjakeluun hankittiin vuoden 2025 aikana paineenkorotuspumppauksella varustettu monikäyttöinen siirrettävä 7 m3 varavesisäiliö. Lisäksi käytössä on siirrettäviä 1 m³ vesisäiliöitä. Riskienhallintaa tehdään terveysvalvontaviranomaisten kanssa yhteistyössä. Käytössä on sähköiset, laitoskohtaiset riskienhallinnan toimenpideohjelmat WSP (Water Safety Plan) ja SSP (Sanitation Safety Plan). Turvallisen talousveden takaamiseksi ylläpidetään WSP-ohjelmaa. WSP:n tarkoituksena on tunnistaa koko vedentuotannon toimintaympäristöön ja vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja hallita riskejä talousveden laadun turvaamiseksi. Vastaava jäteveden puhdistuksen ja viemäröinnin terveys- ja ympäristöriskeihin perustuva toimenpideohjelma on SSP. Järvenpään Veden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi on tehty ja liitetty tilinpäätöksen yhteydessä kaupungin raportointiin.
Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään Veden tavoitteena on taata asiakkailleen tehokkaasti toimintavarmat ja turvalliset vesihuoltopalvelut. Vesihuolto on ihmisten terveydelle välttämätön peruspalvelu, jonka on toimittava mahdollisimman häiriöttömästi ympäristönäkökohtia unohtamatta. Järvenpään vesi kattaa toimintansa ylläpidon ja kehittämisen täysimääräisesti vesimaksuvaroin. Taksoilla ja niiden mahdollisilla muutoksilla on varmistettava, että investointitaso on riittävä turvaamaan tarvittavan uudisrakentamisen lisäksi myös riittävän saneerausinvestointien tason, jotta kertynyttä saneerausvelkaa voidaan pitkällä aikavälillä lyhentää toimintavarmuuden takaamiseksi. Vuoden 2023 aikana tuli toimintaan merkittäviä muutoksia, koska veden myynnissä/ asiakkaiden kulutuskäyttäytymisessä tuli merkittävä lasku aiempiin vuosiin verrattuna. Vedenmyynti ja jäteveden laskutus laskivat vuonna 2025 takaisin vuoden 2023 tasolle. Talousveden ja jäteveden laskutetut määrät (m3) laskivat n. 3 % vuodesta 2024. Myyntituotot kuitenkin kasvoivat vuodesta 2024 n. 240 te (n. 2 %), johtuen taksankorotuksista ja työlaskutuksesta saaduista tuotoista. Toiminnan tulevaisuuden todennäköinen kehityksen arvio tulee olemaan samansuuntainen eli vesimäärien laskutuksissa ei lähivuosina nähdä kasvua. Aiemmin tehdyt ja vuonna 2025 tehdyt korotukset eivät riitä kattamaan veden käytön vähenemistä. Taksamuutoksilla pyritään vastaamaan investointien rahoittaminen ja pyritään pitämään toiminnan ja investointien rahavirta positiivisena. Taksankorotuksista 1.4.2026 alkaen on päätökset tehty. Talouteen vaikuttaa erityisesti tukkuvesiyhtiöiden lähivuosille suunnittelemat taksakorotukset, ostetulle talousvedelle ja poisjohdetulle jätevedelle. Lisäksi Viikin jätevedenpuhdistamolla tehtävät investoinnit vaikuttavat jätevesimaksujen kautta Järvenpään Veteen. Ilmastonmuutoksen myötä kasvava sademäärä vaikuttaa johdettavaan jätevesimäärään, rakennettujen putkien kapasiteettiin ja mahdollisesti talousveden laatuun. Näihin pyritään vaikuttamaan hulevesien viivytysaltailla ja muilla viivytysratkaisuilla, joilla saadaan putkistokapasiteettia paremmin hallintaan. Kaupungin alueella kaavoittaville alueille ja rakentajille on omat huleveden viivytysohjeistukset ja määräykset. Laskuttamattoman talousveden osuus, eli vuotovesiprosentti on 20 % ja jäteveden osalta 42 %. Pitemmän aikavälin (5-10 vuotta) tavoitteena voidaan pitää talousveden osalta pääsyä alle 10 % ja jäteveden osalta alle 30 % vuotovesiprosentteihin.
226
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Järvenpään Vesi on käynnistänyt vuoden 2025 lopulla suunnitelmallisen verkostojenhallinnan kehitystyön edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tähän projektiin kuuluu aluemittausjärjestelmän rakentaminen, jonka avulla päästään nopeammin kiinni verkostovuotoihin. Toisena kokonaisuutena projektiin liittyy kiinteistökohtaisten etäluettavien vesimittarien asentaminen, joiden mittaus- ja hälytysdata yhdistettynä aluemittaukseen antaa alueelliset vuotovesitaseet sekä talous- että jätevesiverkostosta. Näiden kehitystoimien avulla saadaan kohdennettua saneerausinvestoinnit alueille, joissa vaikuttavuus on suurin. Eli tavoitteena on, että aluemittausjärjestelmän mukanaan tuomalla jatkuvalla seurannalla saadaan aikaan taloudellisia säästöjä ja tehdyt kehitysinvestoinnit maksavat itsensä takaisin korkojen kera. Tämän lisäksi etäluettavat vesimittarit hyödyttävät vesilaitoksen asiakaspalvelua mm. mahdollistamalla reaaliaikaisen, lukemiin perustuvan laskutuksen ja säästävät mittarien luennalta ja lukemapyynnöiltä. Etäluettavien mittarien kautta on tulevaisuudessa mahdollista tarjota asiakkaille esimerkiksi tarkkaa tietoa kulutuskäyttäytymisestä ja vuotohälytyksistä.
Tilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Liikevaihto
1-12/2025
1-12/2024
11 009 138,84
10 767 134,02
Valmistus omaan käyttöön
124 515,46
145 629,15
Liiketoiminnan muut tuotot
84 429,40
106 446,10
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot
-1 554 392,57 -2 652 108,85
-1 459 004,49 -4 206 501,42
-2 614 120,94
-4 073 125,43
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
-999 447,56
-999 177,99
Henkilösivukulut Eläkekulut
-240 825,63
Muut henkilösivukulut
-24 765,51
-1 265 038,70
-232 459,87 -16 260,96
-1 247 898,82
-3 543 193,46
-3 543 193,46
-3 354 956,52
-3 354 956,52
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut
-239 300,72
-209 816,08
Liikeylijäämä (-alijäämä)
1 964 049,40
2 133 412,42
Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta
5 455,43 -1 407 000,00
5 571,21 -1 401 544,57
-1 407 000,00
-1 401 428,79
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
562 504,83
731 983,63
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
562 504,83
731 983,63
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
74 062,20
82 829,64
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
636 567,03
814 813,27
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
2025
2024
Sijoitetun pääoman tuotto, %
5,92
6,56
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %
5,92
6,56
Voitto, %
5,11
6,80
227
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + muille maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + sijoitettu korollinen vieras pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta.
Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + lainat kunnalta/kuntayhtymältä + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista.
228
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1-12/2025
1-12/2024
Liikeylijäämä (-alijäämä)
1 964 049,40
2 133 412,42
Poistot ja arvonalentumiset
3 543 193,46
3 354 956,52
Rahoitustuotot ja -kulut + (-)
-1 401 544,57
-1 401 428,79
Tulorahoituksen korjauserät
0,00
Toiminnan rahavirta
4 105 698,29
0,00
4 086 940,15
Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin
-4 463 568,44 129 320,16
Toiminnan ja investointien rahavirta
-5 599 778,92 -4 334 248,28
0,00
-228 549,99
-5 599 778,92 -1 512 838,77
Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
0,00
Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
0,00
0,00 0,00
0,00
0,00
Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos
7 382,71
4 104,11
-813 098,15
-380 186,80
Saamisten muutos
58 557,88
404 558,48
Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
261 755,55
Korottomien velkojen muutos
713 952,00
Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä
522 308,45 228 549,99
962 054,53
1 512 838,77
Rahoituksen rahavirta
228 549,99
1 512 838,77
Rahavarojen muutos
0,00
0,00
Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.
0,00
Rahavarat 1.1.
0,00 0,00
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT
0,00
2025
2024
-4 468 454
-6 541 289
94,73
72,98
Kassan riittävyys, pv
0,00
0,00
Quick ratio
1,03
0,81
Current ratio
1,09
0,87
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 € Investointien tulorahoitus, % Laskennallinen lainanhoitokate Lainanhoitokate
Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, euroa Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.
229
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Investointien tulorahoitus, % = 100 * (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Laskennallinen lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + laskennalliset lainanlyhennykset) Tunnusluku kuvaa lainanhoitoon käytettävissä olevan tulorahoituksen ja laskennallisten lainanlyhennysten sekä korkojen suhdetta eli kykyä hoitaa lainoista aiheutuvia velvoitteita. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla taseen lainat kahdeksalla, mikä kuvaa oletettua jäljellä olevaa laina-aikaa. Lainoihin luetaan korolliset pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat, kuten kuntatodistukset. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan liikelaitoksen lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Liikelaitoksen lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1–2, heikko: alle 1. Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5–1, heikko: alle 0,5.
230
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA
1-12/2025
1-12/2024
A PYSYVÄT VASTAAVAT
50 478 615,88
49 687 561,06
I Aineettomat hyödykkeet
58 237,23
87 355,83
1. Aineettomat oikeudet 2. Pitkävaikutteiset menot 3. Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet
0,00 58 237,23
87 355,83
0,00
0,00
40 133 307,50
39 313 134,08
1. Maa- ja vesialueet
27 388,04
27 388,04
2. Rakennukset
525 121,48
589 561,48
34 788 009,54
33 559 522,33
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto
146 020,07
39 040,03
6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
4 646 768,37
5 097 622,20
III Sijoitukset
10 287 071,15
10 287 071,15
1. Osakkeet ja osuudet
10 287 071,15
10 287 071,15
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
3 131 443,51
2 384 285,95
I Vaihto-omaisuus
153 815,54
161 198,25
1. Aineet ja tarvikkeet
153 815,54
161 198,25
2 977 627,97
2 223 087,70
II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset
2 977 627,97
2 223 087,70
1. Myyntisaamiset
1 489 848,71
1 544 096,38
3. Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä
1 485 679,26
672 581,11
4. Muut saamiset
0,00
0,00
5. Siirtosaamiset
2 100,00
6 410,21
IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ
0,00
0,00
53 610 059,39
52 071 847,01
231
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
VASTATTAVAA
1-12/2025
1-12/2024
A OMA PÄÄOMA
32 887 805,33
32 251 238,30
I Peruspääoma
23 447 538,05
23 447 538,05
676 607,63
676 607,63
8 127 092,62
7 312 279,35
V Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
636 567,03
814 813,27
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
651 129,55
725 191,75
II Arvonkorotusrahasto IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
1. Poistoero
651 129,55
725 191,75
E VIERAS PÄÄOMA
20 071 124,51
19 095 416,96
I Pitkäaikainen
17 185 060,36
16 351 612,24
8. Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä
360 034,62
345 630,27
9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
16 825 025,74
16 005 981,97
II Lyhytaikainen
2 886 064,15
2 743 804,72
6. Saadut ennakot
1 880,45
3 877,46
571 971,70
615 238,61
8. Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä
2 012 303,75
1 764 952,55
9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
141 972,17
181 544,37
10. Siirtovelat
157 936,08
178 191,73
53 610 059,39
52 071 847,01
2025
2024
7. Ostovelat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, %
62,56
63,33
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
180,91
175,58
Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 €
8 764
8 127
Lainakanta 31.12., 1 000 €
0
0
Lainat ja vuokravastuut, 31.12., 1 000 €
80
86
Lainasaamiset 31.12., 1 000 €
0
0
Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 232
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) ku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat + korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä) Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat ja vuokravastuut 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) + vuokravastuut Lainat ja vuokravastuut saadaan lisäämällä lainakantaan vuokravastuiden määrä. Vuokravastuiden määrä huomioidaan liikelaitoksen liitetiedoissa ilmoitetun mukaisena. Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.
233
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Kokonaistulot ja –menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulot ja -menot kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. 2025 TULOT
2025
1000 €
MENOT
Toiminta Toimintatuotot
1000 €
Toiminta 10 644 5
Muut rahoitustuotot
Toimintakulut
5 252
- Valmistus omaan käyttöön
-125
Tulorahoituksen korjauserät
Tulorahoituksen korjauserät
Pakollisten varausten muutos 0
- Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-)
Investoinnit
Investoinnit Investointimenot
129
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Rahoitustoiminta
4 464
Rahoitustoiminta
Antolainasaamisten vähennykset
0
Antolainasaamisten lisäykset
0
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
0
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
0
Oman pääoman lisäykset
0
Oman pääoman vähennykset
0
Kokonaistulot yhteensä
10 778
Kokonaismenot yhteensä
9 591
Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 10 778 - 9 591 = 1 188 Rahavarojen muutos - Muut maksuvalmiuden muutokset = 1968-(780) = -1 188
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tällöin tilikauden ylijäämää ennen varaussiirtoja. Tilikauden 2025 ylijäämä ennen varaussiirtoja on 562.504,83 euroa. Aikaisempina vuosina valmistuneiden hankkeiden osalta, joihin on käytetty investointivarausta, kirjattiin poistoeron vähennykseksi 74.062,20 euroa. Tilikauden ylijäämä 636.567,03 euroa lisätään Järvenpään Veden omaan pääomaan.
234
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Liikelaitoksen tilinpäätöksessä tulee esittää talousarvion toteutumisvertailu johtokunnan liikelaitokselle hyväksymistä tavoitteista tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta.
235
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Järvenpään Vesi Vastuuhenkilö:
toimitusjohtaja Toni Huuha
Toiminta-ajatus/ Tehtävät: Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteuma Vuosi
Sitova tavoite
Keino
Toteuma
Raportointi
Strategia
2025
Järvenpään Vesi huolehtii, että toimintavarmuuteen liittyvät keskeiset tekijät on tiedostettu ja huomioitu toiminnan suunnittelussa. Huolehdimme uusilla investoinneilla kaupungin kehittymisen mahdollistumisen.
Toimintavarmuuteen liittyvien asioiden huomiointi ja seuranta eri toiminta- ja suunnitteluprosesseissa. Seurataan riskiarvion tavoitteiden toteutumista. Riittävät resurssit investointien toteuttamiseksi. Vesihuoltoverkostojen uusiminen ja ennakkohuolto on suunnitelmallisesti toteutettu. Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta. Toimivat ja ajanmukaiset järjestelmät, työvälineet ja kalusto. Riittävät resurssit.
toteutunut
Toimintavarmuuteen liittyvät seikat on huomioitu toiminnassa ja suunnitteluprosesseissa. Talousveden (WSP) ja jäteveden (SSP) sähköinen turvallisuussuunnitelma on käytössä. Riskienarviointia on päivitetty säännöllisesti Talousveden (WSP) ja jäteveden (SSP) sähköisessä järjestelmässä. Tänä vuonna omana kohteena on tehty Vanha Yhdystien alueella vesihuollon uusimista. Kaupunkitekniikan yhteishankkeina on tehty vesihuollon uusimista Satukallion, Kinnarinpolun ja Laurilan alueilla sekä rakentamista Ainolan ja Annitädin alueilla.
J1 (Kukoistava kaupunki) J2 (Kasvun paikka ihmisille ja yrityksille)
Toimintamme on asiakaslähtöistä ja tiedotamme palveluistamme, lisäämme asiakkaidemme tietoisuutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan kestävän kehityksen mukaisen ja toimivan vesihuollon edistämiseksi.
Saatuihin asiakaspalautteisiin reagoiminen viipymättä. Asukkaita tiedotetaan aktiivisesti Järvenpään Veden toiminnasta. Hyödynnämme häiriöviestijärjestelmää ja kaupungin viestintäpalveluita nopeaan tiedottamiseen. Osallistamme asiakkaita vesihuollon suunnittelukohteissa. Ajanmukaiset ja ajan tasalla olevat tietojärjestelmät.
toteutunut
Asiakaspalautteisiin on vastattu viipymättä. Häiriötilanneviestejä on lähetetty häiriötilanteissa. Hankkeiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tiedotettu. Asiakasviestintää on kehitetty mm. asiakastietojärjestelmän uusilla ominaisuuksilla.
A3 (Yksilöllinen huomioiminen)
Sitova tavoite
Keino
Toteuma
Raportointi
Strategia
Pidämme vesihuoltoverkostomme hyvässä toimintakunnossa. Huolehdimme riittävistä saneerausinvestoinneista.
vuosi
toteutunut
236
P1 (Viisas ja oikea-aikainen toiminta)
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT 2025
Mittaamattoman talousveden ja jätevesiverkoston hulevesien vähentäminen.
Koko henkilökunta huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Parannamme työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Ei tapaturmia.
Talousveden vesimäärän mittaamisen kehittäminen. Jätevesiverkoston alueelliset vuotovesitutkimukset ja havaittujen virheiden korjaaminen. Investointimäärärahojen kohdentaminen vesihuollon ongelmakohteisiin. Vuotovesien vähentämisen huomioiminen vesihuollon suunnittelussa. Vuotojenetsintälaitteiston hankinta. Henkilökunnan osallistaminen toiminnan kehittämiseen. Itse- ja yksilöohjautuvuuden tukeminen. Henkilökunnan koulutussuunnitelman mukaiset henkilökohtaiset tavoitteet ja toteutuma. Tyhy toiminta. Työtapaturmien ennaltaehkäisy. Tarkoituksenmukaiset työvälineet ja toimitilat.
Toteutunut Sateinen alkuvuosi ja lumien osittain sulaminen on lisännyt jätevesiverkoston vuotomäärää. Vesijohdon vuotovesimäärä on ollut keskimääräistä korkeammalla tasolla. Vuotovesimäärään on vaikuttanut vesijohtojen piilovuodot. Vuotovesien määrä otetaan huomioon suunnittelussa. Vuotovesien osuutta ei saatu vähennettyä toivotusti talousvesieikä jätevesiverkostossa.
T1 (Vastuullisuus ratkaisuissa)
toteutunut osittain
H1 (Onnistumisia ja iloa mahdollistava työyhteisö)
Henkilökunta on osallistunut toiminnan kehittämiseen. Tyhytoimintaa järjestettiin loppuvuoden aikana. Osallistuttiin koulutuksiin suunnitelman mukaisesti. Yksi työtapaturma, josta aiheutui pidempi sairauspoissaolo.
Valtuustoon nähden sitova Järvenpään Vesi 1000 e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoituskulut ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos
TAAlkuperäinen Muutettu muutokset TA 2025 TA 2025 2025 11 473 -102 11 371
TP 2025
Poikkeama TP2025
Toteuma-% 2025
11 094
-278
97,6 %
139
0
139
125
-14
89,6 %
-5 500 6 113
78 -23
-5 421 6 089
-5 711 5 507
-290 -582
105,3 % 90,4 %
-1 407
0
-1 407
-1 402
5
99,6 %
4 706
-23
4 682
4 106
-576
87,7 %
-3 748
0
-3 748
-3 543
205
94,5 %
957
-23
934
563
-371
60,2 %
237
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tuloslaskelma Nimi
11 395 192
-101 900
11 293 292
11 009 138,84
-284 153
97,5 %
10 767 134
Muutos % TP2024TP2025 2,2 %
Valmistus omaan käyttöön
139 000
0
139 000
124 515,46
-14 485
89,6 %
145 629
-14,5 %
Liiketoiminnan muut tuotot
78 000
0
78 000
84 429,40
6 429
108,2 %
106 446
-20,7 %
-3 947 941
80 412
-3 867 529
-4 206 501,42
-338 972
108,8 %
-4 073 125
3,3 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-1 523 595
54 595
-1 469 000
-1 554 392,57
-85 393
105,8 %
-1 459 004
6,5 %
Palvelujen ostot
-2 424 346
25 817
-2 398 529
-2 652 108,85
-253 580
110,6 %
-2 614 121
1,5 %
Henkilöstökulut
-1 326 226
-2 000
-1 328 226
-1 265 038,70
63 187
95,2 %
-1 247 899
1,4 %
Suunnitelman mukaiset poistot
-3 748 338
0
-3 748 338
-3 543 193,46
205 145
94,5 %
-3 354 957
5,6 %
-225 376
0
-225 376
-239 300,72
-13 924
106,2 %
-209 816
14,1 %
Liikeylijäämä (-alijäämä)
2 364 311
-23 488
2 340 823
1 964 049,40
-376 773
83,9 %
2 133 412
-7,9 %
Rahoitustuotot ja -kulut
-1 407 000
0
-1 407 000
-1 401 544,57
5 455
-1 401 429
0,0 %
5 455,43
5 455
5 571
-2,1 %
Liikevaihto
Materiaalit ja palvelut
Liiketoiminnan muut kulut
Alkuperäinen TA-muutokset Muutettu TA TA 2025 2025
Muut rahoitustuotot
0
TP 2025
Poikkeama
Tot %
TP 2024
-1 407 000
0
-1 407 000
-1 407 000,00
0
100,0 %
-1 407 000
0,0 %
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ja varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
957 311
-23 488
933 823
562 504,83
-371 318
60,2 %
731 984
-23,2 %
74 062,20
74 062
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
957 311
-23 488
933 823
636 567,03
-297 256
68,2 %
814 813
Korvaus peruspääomasta
0
82 830 -21,9 %
Perusteluja poikkeamille Talousveden myynti ja myyntitulot toteutuivat alkuperäistä talousarviota pienempänä. Vettä myytiin 2.275.041 m3, joka oli talousarvioon nähden 164.959 m³ vähemmän. Talousvettä laskutettiin 73.559 m³ vähemmän kuin vuonna 2024. Veden kulutus palasi vuoden 2023 tasolle. Jäteveden osalla laskutettavan jäteveden määrä oli 2.240.197 m3, joka oli 199.803 m3 talousarviota vähemmän. Jätevettä laskutettiin 77.903 m3 vähemmän kuin vuonna 2024 ja on vuoden 2023 tasolla. Toimintatuotot toteutuivat em. syystä talousarviota pienempänä 278 te. Valmistus omaan käyttöön toteutui talousarviota pienempänä 14 te. Toimintakulut toteutuivat talousarviota 290 te suurempana. Vesivuotojen välttämättömistä korjauksista ja suurista vesimääristä johtuen toimintamenot ylittyivät, mutta säästöä syntyi henkilöstökuluissa. Sitovaa tilikauden tulostavoitetta, ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia, ei saavutettu.
Määrärahojen käyttäminen ja alitusten ja ylitysten kattaminen vuosina 2026-2028 Järvenpään Veden sitova tilikauden tulostavoite, ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia, alittui n. 360 te. Toisaalta vuonna 2024 jäi säästöä n. 285 te, jota ei esitetty siirrettävän vuodelle 2025. Rahoituksen riittävyys on hyvällä tasolla. Talousarvion 2025 mukaan toiminnan ja investointien rahavirta, huomioiden liittymismaksuista saatavat tuotot, oli 106 te. Tilinpäätöksen mukaan toteutunut rahoituksen tulos oli n. 600 te eli 500 te talousarviota parempi. Pankkitilin limiittiä käytettiin alkuvuonna 2025 yhteensä 14 päivän aikana. Investoinnit toteutuivat 1,1 Me talousarviota pienempänä. Määrärahaa säästyi Ainolan aluekeskuksen sekä Järvenpään Veden omista hankkeista, joita esitetään siirrettäväksi Järvenpään Veden omiin hankkeisiin ja niillä toteutetaan Laaksokadun, Tuusulanjärven alitus ja Pohjoisväylä 27 vesihuoltohankkeet.
238
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Yhteisöraportointi Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymän (KUVesi/talousvesi) ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelu liikelaitoskuntayhtymän (KUVES/jätevesi) toiminnan muutokset talousarvioon nähden vuonna 2024. Talousvesi KUVedeltä Järvenpään Vesi osti talousvettä 2.852.2703, joka on n. 152.000 m3 talousarviota enemmän, joka tarkoitti Järvenpään Vedelle kuluja n. 65 te arvioitua enemmän. KUVeden tilinpäätösarvion 2025 mukaan tilikausi on 206 te alijäämäinen. KuVeden toimintatuotot olivat n. 7 te talousarviota pienemmät, laskutettavan kokonaisvesimäärän laskiessa 2,3 % edellisvuoteen nähden. Arvioidut investointimenot alittuivat n. 461 te. Lainaa on vuonna 2025 nostettu 4,8 Me. Jätevesi KUVESin/viemärilaitoksen taloudessa käyttö- ja vuosimaksun yhteishinta 1.1.-30.9.2025 oli 34,7 snt/m3. 1.10.2025 alkaen käyttö- ja vuosimaksun yhteishinta oli 35,7 snt/m3. Jätevettä johdettiin 3.867.081 m3, joka on n. 5 % vähemmän kuin v. 2024 ja 82.919 m3arvioitua vähemmän. Tämä tarkoitti Järvenpään Vedelle kuluja n. 30 te arvioitua vähemmän. KUVESin omat viemärilaitosinvestoinnit alittuivat n. 1 Me talousarvioon nähden. Viikinmäen jätevesipuhdistamon uudis- ja saneerausinvestoinnit toteutuivat n. 15 te alle talousarvion. KUVESin tilinpäätösarvion 2025 mukaan tilikausi on n. 18 te ylijäämäinen. KUVESin viemärilaitostoiminnan kulut nousivat 9,2 % edellisvuotteen nähden eli 374 te. Lainaa ei nostettu vuonna 2025 Molemmilla kuntayhtymillä tulos jäi talousarviota heikommaksi.
Kilpailulain 30 d §:n mukainen eriyttämisvelvoite Vuoden 2020 alusta kilpailulain 30 d §:n perusteella julkisyhteisön on eriytettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa taloudellinen toiminta kirjanpidossaan. Järvenpään Vedellä ei ole em. lain perusteella olevaa eriyttämisvelvoitetta seuraavin perusteluin: Tonttijohtojen rakentamistoiminnan kuvaus: Vesihuollon ja yhteisurakoiden ohessa rakennetaan tai uusitaan tonttijohtoja katualueella tontin rajalle. Tonttijohtojen rakentaminen on toiminnallisesti välttämätöntä tehdä samaan aikaan muun urakan kanssa, koska rakentaminen etenee kiireellisen aikataulun puitteissa eikä ole mahdollista, että samanaikaisesti on useita kiinteistön omistajien urakoitsijoita tekemässä tonttijohtojen rakentamista. Katurakenteet edellyttävät, että katu saadaan kerralla valmiiksi ja toimivaksi. Toiminta tapahtuu kaupungin omistamalla katualueella ja kaupunki kilpailuttaa urakan kokonaisuudessaan, johon sisältyy myös tonttijohtojen rakentamiset. Asiantuntijaorganisaation hankkeen suunnittelussa, kilpailutuksessa ja rakennuttamisessa/urakoinnissa, tulee kiinteistön omistajienkin etu parhaiten huomioiduksi. Järvenpään Vesi laskutti tonttijohtojen rakentamisen osuudet kiinteistöjen omistajilta Järvenpään Veden hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti. Vuonna 2025 näitä laskutettiin Ainolan, Laurilan ja Pajutien alueilla yhteensä 93.578 euroa.
239
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Päätelmä: Toiminta perustuu yleiseen etuun/ Järvenpään Veden monopoliasemaan/ vesihuollon välttämätöntä liitännäistoimintaa huomioiden erilaiset vesihuollon erityisvaatimukset, lait ja säädökset. Ei kilpailulain mukaista eriytettävää toimintaa.
Selvitys ostetuista konsulttipalveluista 2025 Toimittaja
€, alv 0 %
Asianajotoimisto Naturata Oy
Selite Teollisuusjätevesisopimukseen liittyvät juridiset asiantuntijapalvelut
Gidon Infra Oy
Tuusulanjärven alituslupa
3 164
ArvoLex Oy
Siirtoviemärin yleissuunnittelu
3 699
Taloustutkimus Oy
Asiakastyytyväisyyskysely
4 000
Suomen Terveystalo Oy
4 084
Taratest Oy
Työhyvinvointipalvelut Teollisuusjätevesisopimuksen konsultointi ja lausunnon valmistelu ympäristölupahakemukseen. Radanviereinen vesihuollon rakennussuunnittelu Soolokadun mittaukset ja Levysepänkujan ympäristötutkimukset
Finnmap Infra Oy
Ainolan aluekeskuksen ja Annitädin kylän hankkeiden rakennuttajakonsultin tehtävät
13 110
FCG Rakennettu Ympäristö Oy
Järvenpään siirtoviemärin rakennussuunnittelu
14 488
Ramboll Finland Oy
Hulevesimuiston päivitys ja toimintaaluekarttojen päivitys sekä Horsmakadun vesihuoltosuunnittelu
18 996
Mitta Oy
Laaksokadun pohjatutkimukset
20 990
Seclion Oy
Jätevesipumppaamojen turvallisuuskonsultointi
21 501
Sweco Finland Oy
Järvenpään siirtoviemärihankkeen rakennussuunnittelu/ kustannusarvion uudelleenarviointi
21 622
Kreate Oy
Kytömaa-Ainola itäpuolen selvitystyöt ja Jokamiehenraitin tietomallinnus
31 498
Welado Oy
Kinnarinpolun ja Laurilan hankkeiden rakennuttajakonsultin tehtävät
31 541
Tk Infra Oy
Järvenpään siirtoviemärihankkeen suunnittelun valvonta ja ohjaus
37 045
GeoUnion Oy
Laurilan, Satukallion, Terholan ja Levysepänkadun pohjatutkimukset
44 102
Destia Oy
Laurilan, Satukallion, Terholan, Laaksokadun ja Levysepänkadun alueiden vesihuoltosuunnittelu ja Annitädin kylän työnaikainen vesihuoltosuunnittelu
157 248
Afry Finland Oy
YHTEENSÄ
3 000
5 928 6 699
442 713
240
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Suoritteet
TP 2023
TP 2024
TA 2025
TP 2025
TOT-%
Poikkeama
% 2024 /2025
Talousveden toimittaminen Veden myynti 1000 m³ Ostettu vesi 1000 m³ Vesitaksa €/m³ (alv 0 %)
2 279 2 710 1,42
2 349 2 932 1,42
2 440 2 700 1,48
2 275 2 850 1,48
93,2 105,6 100,0
-165 150 0,0
-3,1 -2,8 4,2
Vesijohtoverkosto km Saneeratut vesijohdot, km Vesimittarien vaihto, kpl
223 1,2 1558
224 2,4 773
225 1,2 100
226 1,8 129
100,5 150,0 129,0
1 0,6 29
0,9 -25,0 -83,3
Toimintatuotot (1000 €) Toimintakulut (1000 €) Toimintakate (1000 €) Toimintakulut €/veden myynti m3 Toimintakate €/veden myynti m3
4 183 2 342 1 841 1,03 0,81
4 510 2 665 1 846 1,13 0,79
4 673 2 514 2 158 1,03 0,88
4 511 2 658 1 852 1,17 0,81
96,5 105,7 85,8 113,4 92,5
-162,4 144,4 -305,8 0,1 -0,1
0,0 -0,2 0,4 3,0 3,6
Viemärivesien johtaminen Laskutettu jätevesi 1000 m³ Puhdistettava jätevesi 1000 m³ Jätevesitaksa €/m³ (alv 0 %) Viemäriverkosto km Hulevesiverkosto km Saneeratut jätevesijohdot, km
2 286 3 793 2,29 202 192 1,6
2 318 4 084 2,29 203 195 1,8
2 440 3 950 2,36 204 195 1,5
2 240 3 867 2,36 205 197 1,4
91,8 97,9 100,0 100,3 101,1 93,3
-200 -83 0,0 1 2 -0,1
-3,4 -5,3 3,1 0,6 1,0 -22,2
Toimintatuotot (1000 €) Toimintakulut (1000 €) Toimintakate (1000 €) Toimintakulut €/laskutettu jätevesi m3 Toimintakate €/laskutettu jätevesi m3
6 119 2 624 3 495 1,15 1,53
6 363 2 720 3 643 1,17 1,57
6 699 2 744 3 955 1,12 1,62
6 673 2 928 3 745 1,31 1,67
99,6 106,7 94,7 116,7 103,2
-26,0 184,0 -210,0 0,2 0,1
4,9 7,6 2,8 11,4 6,4
TOT % = käyttösuunnitelman toteutumis-%
Poikkeama = tot. ja KS:n erotus
241
% 2024/2025 = muutos ed. vuoteen %
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN Investointikohde JÄRVENPÄÄN VESI LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT 2025 MUUT KONEET JA KALUSTO
Vesijohtovuotojen etsintälaitteisto Liikuteltava varavesisäiliö KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET
Uudet alueet Jampan keskus, Mahlapolku Annitädinpiha Kunnallistekniikan jakamaton 2025 Kunnallistekniikan suunnittelu, uudet alueet - Kunnallistekniikan suunnittelu, uudisrakentaminen 2025 - Järvenpään siirtoviemäri Ainolan aluekeskus Infran peruskorjaus Väylän ja Elyn yhteiset hankkeet Liikenneturvallisuuskohteet 2025 Puistot Kunnallistekniikan suunnittelu, peruskorjaus 2025 Katujen peruskorjaus - Kinnarinpolun vesihuolto - Laurilan vesihuolto - Satukallion vesihuolto Jäven omat investoinnit - Pienet kohteet 2025 - Pajutien vh-vaihe 2 - Kuusaankujan vesiohdon uusiminen - JV-pumppaamojen kameravalvonta ja lukitusten uusimiset - Laaksokadun vesijohdon uusiminen - Vanha Yhdystie vesihuolto - Savikonkujan vesijohtojen yhdistäminen
Alkuperäinen TA TA Muutokset MTA koko vuosi Toteuma_kum Poikkeama Tot.-% -5 500 000,00 0 -5 500 000,00 -4 334 248,28 -1 165 751,72 78,80% -116 740,00 116 740,00 -39 190,00 39 190,00 -77 550,00 77 550,00 -5 500 000,00 0 -5 500 000,00 -4 217 508,28 -1 282 491,72 76,68% -1 440 000,00 0 -1 440 000,00 -1 203 844,41 -236 155,59 83,60% -100 000,00 0 -100 000,00 0,00 -100 000,00 -500 000,00 0 -500 000,00 -891 740,62 391 740,62 178,35% -100 000,00 0 -100 000,00 -37 726,60 -62 273,40 37,73% -150 000,00 0 -150 000,00 -155 591,87 5 591,87 103,73% -68 658,31 -81 341,69 -86 933,56 86 933,56 -590 000,00 0 -590 000,00 -118 785,32 -471 214,68 20,13% -4 060 000,00 0 -4 060 000,00 -3 013 663,87 -1 046 336,13 74,23% -229 711,82 229 711,82 -30 000,00 -30 000,00 -1 208,28 -28 791,72 4,03% -40 000,00 0 -40 000,00 0,00 -40 000,00 -150 000,00 -150 000,00 -289 007,53 139 007,53 192,67% -900 000,00 0 -900 000,00 -2 120 689,59 1 220 689,59 235,63% -552 550,04 552 550,04 -1 308 309,48 1 308 309,48 -259 830,07 259 830,07 -2 940 000,00 0 -2 940 000,00 -373 046,65 -2 566 953,35 12,69% -25 772,97 25 772,97 -98 799,17 98 799,17 -50 527,34 50 527,34 -24 040,22 24 040,22 -393,88 393,88 -173 244,60 173 244,60 -268,47 268,47 -5 500 000,00 0 -5 500 000,00 -4 334 248,28 -1 165 751,72 78,80%
Vuoden 2025 investointiohjelman tarkastelua Talousarviossa oli määrärahaa varattuna investointeihin yhteensä 5,5 Me. Investointimenoihin käytetty kokonaissumma oli 4,3 Me. Kaupunkitekniikan, uusien alueiden investointihankkeet, joissa vesihuoltoa mukana Kaupunkitekniikan suurimpina toteutuneina hankkeina oli Annitädin kylän ja Ainolan keskuksen vesihuollon rakentaminen. Talousarvion mukaan uusien alueiden hankkeisiin oli varattu 1,44 Me. Kokonaisuutena näihin hankkeisiin käytettiin 1,2 Me. Kaupunkitekniikan infran peruskorjaushankkeet, joissa vesihuoltoa mukana Suurimpina vesihuollon saneerauskohteina olivat Laurilan, Kinnarinpolun ja Satukallion alueet. Suurimmat Järvenpään Veden omat vesihuoltoinvestointikohteet olivat Vanha Yhdystien, Pajutien ja Kuusaankujan alueilla. Infran peruskorjauksiin oli varattu määrärahaa 4,06 Me ja sitä käytettiin yhteensä 3,01 Me. Lisäksi hankittiin vesijohtovuotojen etsintälaitteisto sekä siirrettävä varavesisäiliö.
242
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Määrärahan käytön arviointi suhteessa korjausvelkaan Vuonna 2023 tehtyjen saneerausvelkalaskelmien mukaan korjausvelan kasvamisen pysäyttäminen laskennallisesti vuoteen 2080 mennessä vaatisi yhteensä 5,4 km/6,3 Me vuotuisia saneerausmääriä. Laskelmien mukaan tästä pitäisi olla vesijohtojen saneerausta 1,8 km/ 1,1 Me vuodessa, jätevesiviemärin saneerausta 1,8 km /2,0 Me vuodessa ja hulevesiviemärin saneerausta 1,8 km/ 3,2 Me vuodessa. Vuonna 2025 toteutui vesijohdon saneerausta n. 1,8 km jätevesiviemärien saneerausta n. 1,4 km ja hulevesiviemärien saneerausta n. 0,7 km. Vesihuoltoa saneerattiin siis yhteensä n. 3,9 km ja siihen käytettiin investointimäärärahaa 3,0 Me. Laskennallisiin saneerausmetrimääriin päästiin vesijohtojen osalta, mutta ei jäteveden ja huleveden osalta. Vastaavasti vesihuoltoverkostojen uudisrakentamista tehtiin yhteensä 5,4 km ja siihen käytettiin n. 1,2 Me. Uudisrakentamisesta 2,1 km oli vesijohtoja, 1,3 km jätevesiviemäreitä ja 2,0 km hulevesiviemäreitä. Vesihuollon suunnitteluun käytettiin yhteensä n. 0,4 Me. Vuosittaiset todelliset kustannukset vaihtelevat erilaisten putkikokojen, saneerauskohteen luonteen sekä kohteen sijainnin mukaan. Myös rakentamisen markkinatilanteella on vaikutusta kustannusten muodostumiseen.
Rakennetut määrät Vesijohtoa rakennettiin yhteensä 3 899 metriä, josta uutta vesijohtoa on 2 094 metriä ja saneerattua vesijohtoa on yhteensä 1 805 metriä. Jätevesiviemäriä rakennettiin yhteensä metriä 2 733 metriä, josta uutta jätevesiviemäriä on 1 309 metriä ja saneerattua jätevesiviemäriä on 1 424 metriä. Hulevesiviemäriä rakennettiin yhteensä 2 775 metriä, josta uutta hulevesiviemäriä oli 2 047 metriä ja saneerattua hulevesiviemäriä oli 728 metriä.
243
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Alkuperäinen talousarvio
Talousarviomuutokset
Talousarvio muutosten jälkeen
2025
2 364 311
-23 488
2 340 823
1 964 049,40
-376 774
-16,1
Poikkeama Poikkeama %
Toiminta ja investoinnit Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset
3 748 338
0
3 748 338
3 543 193,46
-205 145
-5,5
Rahoitustuotot ja -kulut + (-)
-1 407 000
0
-1 407 000
-1 401 544,57
5 455
-0,4
-5 500 000
0
-5 500 000
-4 463 568,44
1 036 432
-18,8
Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin
0
0
0
129 320,16
129 320
0,0
-794 351
0
-817 839
-228 549,99
589 289
-72,1
0
0
0
0,00
0
0
0
7 382,71
7 383
-105 649
23 488
-82 161
-813 098,15
-730 937
Saamisten muutos muilta
0
0
0
58 557,88
58 558
Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä
0
0
0
261 755,55
261 756
900 000
0
900 000
713 952,00
-186 048
-20,7 %
Rahoituksen rahavirta
794 351
0
817 839
228 549,99
-589 289
-72,1 %
Rahavarojen muutos
0
0
0
0,00
0
Toiminta ja investoinnit, netto
Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä
Korottomien velkojen muutos muilta
889,6 %
JÄRVENPÄÄN VESI TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2020-2025 TP 2020 3134
TP2021 3557
Investointien rahavirta
-5435
-3731
-4299
Toiminnan ja investointien rahavirta
-2301
-173
1012 -1289
Toiminnan rahavirta
liittymismaksut Toiminnan ja investointien rahavirta huomioiden liittymismaksut
244
TP2022 TP 2023 3749 3934
TP2024 4087
TP2025 4106
-5938
-5600
-4334
-550
-2004
-1513
-229
1027
1045
494
812
833
853
496
-1510
-701
605
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia ovat Järvenpään Veden tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase.
245
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TULOSLASKELMA Liikevaihto
1-12/2025
1-12/2024
11 009 138,84
10 767 134,02
Valmistus omaan käyttöön
124 515,46
145 629,15
Liiketoiminnan muut tuotot
84 429,40
106 446,10
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot
-1 554 392,57 -2 652 108,85
-1 459 004,49 -4 206 501,42
-2 614 120,94
-4 073 125,43
Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot
-999 447,56
-999 177,99
Henkilösivukulut Eläkekulut
-240 825,63
Muut henkilösivukulut
-24 765,51
-1 265 038,70
-16 260,96
-1 247 898,82
-3 543 193,46
-3 543 193,46
-3 354 956,52
-3 354 956,52
-232 459,87
Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut
-239 300,72
-209 816,08
Liikeylijäämä (-alijäämä)
1 964 049,40
2 133 412,42
Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta
5 455,43 -1 407 000,00
5 571,21 -1 401 544,57
-1 407 000,00
-1 401 428,79
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
562 504,83
731 983,63
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
562 504,83
731 983,63
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
74 062,20
82 829,64
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
636 567,03
814 813,27
246
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
RAHOITUSLASKELMA 1-12/2025
1-12/2024
Liikeylijäämä (-alijäämä)
1 964 049,40
2 133 412,42
Poistot ja arvonalentumiset
3 543 193,46
3 354 956,52
Rahoitustuotot ja -kulut + (-)
-1 401 544,57
-1 401 428,79
Tulorahoituksen korjauserät
0,00
Toiminnan rahavirta
4 105 698,29
0,00
4 086 940,15
Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin
-4 463 568,44 129 320,16
Toiminnan ja investointien rahavirta
-5 599 778,92 -4 334 248,28
0,00
-228 549,99
-5 599 778,92 -1 512 838,77
Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta
0,00 0,00
0,00 0,00
0,00
0,00
Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä Korottomien velkojen muutos
7 382,71
4 104,11
-813 098,15
-380 186,80
58 557,88
404 558,48
261 755,55 713 952,00
522 308,45 228 549,99
962 054,53
1 512 838,77
Rahoituksen rahavirta
228 549,99
1 512 838,77
Rahavarojen muutos
0,00
0,00
Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.
0,00
Rahavarat 1.1.
0,00 0,00
247
0,00
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet
1-12/2025
1-12/2024
50 478 615,88
49 687 561,06
58 237,23
87 355,83
1. Aineettomat oikeudet 2. Pitkävaikutteiset menot 3. Ennakkomaksut
0,00 58 237,23
87 355,83
0,00
0,00
40 133 307,50
39 313 134,08
1. Maa- ja vesialueet
27 388,04
27 388,04
2. Rakennukset
525 121,48
589 561,48
34 788 009,54
33 559 522,33
146 020,07
39 040,03
II Aineelliset hyödykkeet
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset
4 646 768,37
5 097 622,20
10 287 071,15
10 287 071,15
1. Osakkeet ja osuudet
10 287 071,15
10 287 071,15
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
3 131 443,51
2 384 285,95
I Vaihto-omaisuus
153 815,54
161 198,25
1. Aineet ja tarvikkeet
153 815,54
161 198,25
II Saamiset
2 977 627,97
2 223 087,70
Lyhytaikaiset saamiset
2 977 627,97
2 223 087,70
1. Myyntisaamiset
1 489 848,71
1 544 096,38
3. Saamiset kunnalta/kuntayhtymältä
1 485 679,26
672 581,11
4. Muut saamiset
0,00
0,00
5. Siirtosaamiset
2 100,00
6 410,21
IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ
0,00
0,00
53 610 059,39
52 071 847,01
248
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
VASTATTAVAA
1-12/2025
1-12/2024
A OMA PÄÄOMA
32 887 805,33
32 251 238,30
I Peruspääoma
23 447 538,05
23 447 538,05
II Arvonkorotusrahasto
676 607,63
676 607,63
8 127 092,62
7 312 279,35
V Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
636 567,03
814 813,27
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
651 129,55
725 191,75
IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
1. Poistoero
651 129,55
725 191,75
E VIERAS PÄÄOMA
20 071 124,51
19 095 416,96
I Pitkäaikainen
17 185 060,36
16 351 612,24
8. Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä
360 034,62
345 630,27
9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
16 825 025,74
16 005 981,97
II Lyhytaikainen
2 886 064,15
2 743 804,72
1 880,45
3 877,46
571 971,70
615 238,61
8. Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä
2 012 303,75
1 764 952,55
9. Muut velat/liittymismaksut ja muut velat
141 972,17
181 544,37
6. Saadut ennakot 7. Ostovelat
10. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ
157 936,08
178 191,73
53 610 059,39
52 071 847,01
249
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedoista on säädetty kuntalaissa sekä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää laskelmien muodossa esitettyä tilinpäätösinformaatiota oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ne ovat pakollinen julkistettava osa tilinpäätöstä. 1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien poistonalaisen käyttöomaisuuden hankinta on aktivoitu taseeseen silloin kun aiheutunut kustannus on verottomana yli 8 000 euroa. Hankintahinta kirjataan vaikutusaikanaan kuluksi poistosuunnitelman mukaisesti. Kuntayhtymäosuudet Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän tasearvoja ei ole muutettu kuntayhtymän ilmoittaman osuuden arvon mukaisiksi. Arvot vaihtelevat vuosittain kuntayhtymien käytön suhteessa, joten ilmoitetut arvon muutokset eivät ole pysyviä. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on taseessa keskihintaan arvostettuna. 2 Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutokset Ei ilmoitettavaa 3 Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Ei ilmoitettavaa 4 Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa Ei ilmoitettavaa 5 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä Ei ilmoitettavaa
250
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
11 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistoperustana käytetään omaisuuden arvonlisäverotonta hankintamenoa ja laskenta tehdään poistotavan periaatteiden mukaisesti. Käyttömaisuuslaji
Poistotapa
Poistoaika vuotta tai %
Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet
tasapoisto
5v
Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tutkimus- ja kehittämismenot Liikearvo Atk-ohjelmistot Muut
tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto
tilikauden kuluksi 3v 5v 5v 5v
Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet
ei poistoaikaa
Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Hallintorakennukset Koulu- ja laitosrakennukset, terveyskeskukset Päiväkodit, kivirakenteiset Päiväkodit, puurakenteiset Uimahallit, liikuntahallit Liike- ja tuotantorakennukset Asuinrakennukset, kivirakenteiset Asuinrakennukset, puurakenteiset Vapaa-ajan rakennukset Muut rakennukset, talousrakennukset Rakennusten peruskorjaus, mikäli alkuperäinen rakennus on poistettu
tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto
Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot, liikenteenohjauslaitteet Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkosto Viemäriverkko, pumput
tasapoisto menojäännöspoisto menojäännöspoisto menojäännöspoisto menojäännöspoisto
15-20 v 20 % 10 % 10 % 25 %
Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Raskaat työkoneet Kevyet työkoneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms.laitteet Atk-laitteet AV-laitteet Muut laitteet ja kalusteet
menojäännöspoisto menojäännöspoisto tasapoisto tasapoisto menojäännöspoisto tasapoisto tasapoisto
25 % 20 % 5v 10 v 30 % 5v 3-5 v
Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet
käytön mukainen poisto ei poistoa
Keskeneräiset hankinnat
ei poistoa
15 Erittely poistoeron muutoksista Ei ilmoitettavaa (ei verotussyistä kirjattua poistoeroa)
251
40-50 v 35-45 v 25-35 v 20-25 v 25-35 v 20-30 v 30-40 v 30-40 v 20 v 15 v Erillisarvostus
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
18 Tietoja pysyvistä vastaavista Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet,sijoitukset e Aineettomat hyödykkeet
Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12.
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Aineettomat Muut Ennakkomak- Yhteensä Maa- ja Rakennukset Kiinteät rakenteet ja Koneet ja kalusto Keskeneräiset Yhteensä Osakkeet ja oikeudet pitkävaikut- sut vesialueet laitteet hankinnat osuudet teiset menot 589 561,48 33 559 522,33 39 040,03 5 097 622,20 39 313 134,08 10 287 071,15 0,00 87 355,83 0,00 87 355,83 27 388,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 944 994,90 116 740,00 1 401 833,54 4 463 568,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 129 320,16 129 320,16 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 723 367,21 0,00 -1 723 367,21 0,00 0,00 0,00 29 118,60 0,00 29 118,60 0,00 64 440,00 3 439 874,90 9 759,96 0,00 3 514 074,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 58 237,23 0,00 58 237,23 27 388,04 525 121,48 34 788 009,54 146 020,07 4 646 768,37 40 133 307,50 10 287 071,15
Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.
0,00
58 237,23
0,00
58 237,23
27 388,04
525 121,48
34 788 009,54
Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista
22 Saamisten erittely
Pitkäaikainen Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä
2025 2024 1000 eur 1000 eur Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen 74
73
206
209
280
282
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Saamiset yhteensä 23 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
Pitkäaikainen
2025 2024 1000 eur 1000 eur Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen
Lyhytaikaiset siirtosaamiset Muut tulojäämät Yhteensä Siirtosaamiset yhteensä
252
146 020,07 4 646 768,37
40 133 307,50
10 287 071,15
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
24 Erittely oman pääoman muutoksista
Peruspääoma
2025 1000 eur
2024 1000 eur
23 448
23 448
677 677
677 677
7 312 8 127
6 596 7 312
636
814
32 888
32 251
2025 1000 eur
2024 1000 eur
Arvonkorotusrahasto 1.1. Arvonkorotusrahasto 31.12. Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. Tilikauden alijäämä Oma pääoma yhteensä Tilikauden tuloksen siirto edellisten tilikausien tulokseen. 25 Erittely poistoerosta Ei ilmoitettavaa (ei verotussyistä kirjattua poistoeroa) 26 Pitkäaikaiset velat
17 185
Muut velat
16 352
29 Vieras pääoma 2025 2024 1000 eur 1000 eur Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen
Pitkäaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä
900
861
900
861
329 14 14
329
Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä
320 14 14
320
39 39 914
329
253
914
320
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
30 Sekkitililimiitti
Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. siitä käyttämättä oleva määrä
2025 1000 eur 2000 2000
2024 1000 eur 2000 2000
2025 1000 eur 150
2024 1000 eur 160
2025 1000 eur 80 80 47
2024 1000 eur 86 86 52
2025 16,3
2024 16,1
31 Muiden velkojen erittely Muut velat erä sisältää pelkästään liittymismaksuja. 32 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Lomapalkkajaksotus 37
Vuokravastuut
Koneiden ja laitteiden vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä -siitä seuraavalla tilikaudella maksettava osuus
41 Henkilötyövuodet 31.12. Henkilötyövuodet 31.12.
42 Tilikauden palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut Kaikki henkilöstökulut ovat tuloslaskelmassa
254
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
VESIHUOLTOLAIN EDELLYTTÄMÄT LISÄTIEDOT LASKENNALLISESTI ERIYTETYT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT VESI- JA VIEMÄRILAITOS Vesi- ja viemärilaitoksen (ilman huleveden viemäröintiä) laskennallisesti eriytetyt tilinpäätöslaskelmat ovat laskennallisesti kirjanpidossa eriytetyt Järvenpään Veden vedenjakelun ja jätevesiverkoston tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Vesi- ja viemärilaitoksen laskennallinen tuloslaskelma (ilman huleveden viemäröintiä) Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus jäännöspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2025 (1000 €)
TP 2024 (1000 €)
10 598 114 27 -4 041
10 388 119 52 -3 931
-1 552 -2 489
-1 456 -2 475 -760 -204 -2 482
-2 482
-786 -197 -2 350 -2 350
-183 3 070 5 -1 407
-155 3 139 6 -1 407
-1 402 1 668 1 668 52 1 720
255
-1 401 1 738 1 738 58 1 796
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TASE Vesi- ja viemärilaitoksen laskennallinen tase (ilman huleveden viemäröintiä) VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 2. Pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
TP 2025 TP 2024 (1000 €) (1000 €)
37 487
36 514
52
79
52
79
27 447
26 447
27
27
525
590
24 352
23 492
136
26
2 407
2 313
III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet
9 988
9 988
9 988
9 988
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
1 540
1 602
I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet
108
113
108
113
II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 5. Siirtosaamiset
1 432
1 489
1 432 1 430 2
1 489 1 482 6
IV Rahat ja pankkisaamiset
0
0
VASTAAVAA YHTEENSÄ
39 028
38 116
26 014
25 556
8 808
9 194
VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Jäännöspääoma II Arvonkorotusrahasto IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä
677
677
14 808
13 891
1 720
1 795
535
586
535
586
12 479
11 973
11 778
11 204
11 778
11 204
702
769
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 9. Muut velat Lyhytaikainen 6. Saadut ennakot 7. Ostovelat 9. Muut velat 10. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2
4
463
474
115
143
122
148
39 028
38 116
256
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LASKENNALLISESTI ERIYTETYT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT HULEVEDEN VIEMÄRÖINTI Huleveden viemäröinnin laskennallisesti eriytetyt tilinpäätöslaskelmat ovat laskennallisesti kirjanpidossa eriytetyt Järvenpään Veden hulevesiverkoston tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Huleveden viemäröinti, laskennallinen tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP 2025 (1000 €)
TP 2024 (1000 €)
414 10 55 -166
379 26 55 -142
-3 -163
-3 -139 -239 -61 -1 062
-1 062
-213 -52 -1 005 -1 005
-56 -1 106 0 -1 106 -1 106 22 -1 084
-55 -1 005 0 -1 005 -1 005 25 -980
TP 2025 (1000 €)
TP 2024 (1000 €)
-1 106 1 062 -43
-1 005 1 005 0
-1 204 -1 204
-2 046 -2 046
-1 247
-2 046
3 2 208 213
2 20 265 287
Rahoituksen rahavirta
213
287
Rahavarojen muutos
-1 034
-1 759
Huleveden viemäröinti, laskennallinen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Investointien rahavirta Investointimenot
Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos
257
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
TASE TP 2025 TP 2024 (1000 €) (1000 €)
Huleveden viemäröinti laskennallinen tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 2. Pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
12 991 6
13 173 9
6
9
12 687
12 866
10 436
10 068
10
13
2 240
2 785
III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet
299
299
299
299
C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet
106
110
46
48
46
48
II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset
60
62
60 60
62 62
13 097
13 283
VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Jäännöspääoma IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä V Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 9. Muut velat Lyhytaikainen 7. Ostovelat 9. Muut velat 10. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ
258
7 761
8 133
15 526
15 692
-6 681
-6 578
-1 084
-980
116
139
116
139
5 219
5 012
5 048
4 802
5 048
4 802
172
210
109
142
27
38
36
30
13 097
13 283
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
HULEVEDEN VIEMÄRÖINNIN LIITETIEDOT Huleveden viemäröinnin laskennallisten tulos-, tase- ja rahoituslaskelmien laskentaperusteet TULOSLASKELMA Liikevaihto •
Käyttömaksut: n. 6 % jäteveden käyttömaksusta
Poistot ja poistoeron muutos •
Poistot: rakennettujen verkostokilometrien suhteessa
Hallinto •
toteutumien suhteessa
TASE Vastaavaa • • • • •
Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto: rakennettujen verkostokilometrien suhteessa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat: toteuman mukaan Osakkeet ja osuudet: Kuvesin osalta 5 % Aineet ja tarvikkeet (vesilaitoksen varasto): 30 % Myyntisaamiset: Tuloslaskelman tulojen suhteessa
Vastattavaa • • • • •
Jäännöspääoma: Omaisuus- ja saatavaeristä vähennetään vieraan pääoman erät, varaukset ja oman pääoman muut erät Tilikauden yli-/alijäämä: Tuloslaskelman mukaan Poistoero: Edellisen vuoden tilinpäätös +/- tuloslaskelman mukainen poistoeron muutos Ostovelat: Tuloslaskelma + investoinnit: palvelujen ostojen, tarvikkeiden ja muiden menojen suhteessa Siirtovelat ja muut velat: henkilöstömenojen suhteessa
RAHOITUSLASKELMA • Johdetaan tulos- ja taselaskelmista
259
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Huleveden viemäröinnin kirjanpidon kirjausten jakoperusteet: Vesi- ja jätevesimaksut •
kirjataan taksan mukaan vesi- ja jätevesiverkostoon (vain tilinpäätöksessä laskennallisesti myös hulevesiverkostoon)
Muut tuotot ja Valmistus omaan käyttöön: •
Aiheuttamisperiaatteen mukaan käyttäen omaa seurantaa
Henkilöstökulut •
Henkilöstön kustannusten jako muodostettu henkilöstöhallinnon järjestelmään kullakin arvioitujen työosuuksien mukaan hallintoon, vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostotöihin
Materiaalit, palvelut ja muut menot: • • •
Järjestelmien käyttö- ja vuosimaksut arvioitujen osuuksien mukaan Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän käyttö- ja vuosimaksun osalta hulevesien osuudeksi on kirjattu 5 % Aiheuttamisperiaatteen mukaan tai tarvittaessa jaetaan tasan vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon
Investoinnit •
Hankkeittain suunnitelmien mukaan, työmääräimissä ovat hv-rakentamisen %-osuudet
Poistot •
johdetaan investointien toteumien mukaan
260
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Liikelaitoksen tilipäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja liikelaitoksen toimitusjohtaja.
Järvenpäässä 4.3.2026 JÄRVENPÄÄN VEDEN JOHTOKUNTA
Timo Ijäs
Tuija Kuusisto
Henri Ihander
Salli-Irene Töyrylä
Marjo Hellberg
Elina Virtanen
Timo Haimala
Toni Huuha toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Järvenpäässä ____/____ 2026 BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Minna Ainasvuori JHT, HT
261
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS JÄRVENPÄÄN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN
262
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
KILPAILULAIN ERIYTTÄMISVAATIMUKSEN ALAINEN TOIMINTA Kilpailulain eriyttämisvaatimuksen mukainen dokumentointi Vuoden 2020 alusta kilpailulain 30 d §:n perusteella julkisyhteisön on eriytettävä kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittamansa taloudellinen toiminta kirjanpidossaan. Tässä dokumentissa kuvataan, kuinka Järvenpään kaupunki on toiminut kilpailulain eriyttämisvaatimuksen täyttämisessä. Tämä dokumentti on päivitetty 24.2.2026 ja koskee vuoden 2025 toimintaa. Järvenpään kaupungin eriytettävät toiminnot Kilpailulain 30 d §:n mukaan kaupungin on kirjanpidossa eriytettävä toimintonsa, jotka toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla. Poikkeuksena tähän on toiminta, jonka liikevaihto on alle 40 000 euroa tai jos menettely/ toiminnan rakenne seuraa välittömästi lainsäädännöstä taikka jos soveltaminen estäisi merkittävän kansalaisten hyvinvointiin, turvallisuuteen tai muuhun sellaiseen yleiseen etuun liittyvän tehtävän hoitamisen (kilpailulain 30 b §). Järvenpään kaupungin eriytettäviä toimintoja ovat: Järvenpää-talon kokous- ja kongressipalvelut sekä kaupungin harjoittama tilojen ja rakennusten ulosvuokraus markkinoilla tapahtuvaan toimintaan. Vuodesta 2025 alkaen eriytetään myös julkisten palveluiden yhteispalvelupisteen ulkopuolisten toimijoiden osuus. Tuloslaskelman mukaan eriytettävissä toiminnoissa toimintatuotot olivat yhteensä 7,9 M€ ja toimintakulut olivat 3,9 M€ euroa. Tilikauden tulos poistojen ja arvonalentumisien jälkeen oli 4M€.
263
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Järvenpää-talon kokous- ja kongressipalvelut Järvenpää-talolla vuokrataan tiloja kokous- ja konferenssitapahtumiin. Vuonna 2025 pääsalien lisäksi vuokrattavia kokoustiloja Järvenpää-talolla oli 9. Ulkoiset tuotot on eriytetty kohdistamalla laskentatunnisteelle ja kulut on kohdistettu laskennallisesti tilavuokrauksen ja ilmaistoiminnan suhteessa. Tuloslaskelman mukaan vuonna 2025 kokous- ja konferenssipalveluista toimintatuottoja tuli 225 t€ euroa ja toimintakuluja 445 t€. Tilikauden tulos poistojen ja arvonalentumisien jälkeen oli -220 t€.
264
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Tilojen vuokraustoiminta Järvenpään kaupunki vuokraa pitkäaikaisesti ulos tilojaan ja rakennuksiaan. Toiminta eriytetään siltä osin, kun tilat tai rakennukset vuokrataan markkinoilla tapahtuvaan toimintaan. Tiloja vuokrattiin 25 toimijalle vuoden 2025 aikana. Tiloja vuokrattiin esimerkiksi yksityiseen varhaiskasvatukseen, kahvila- ja ravintolatoimintaan ja kauneudenhoitoalan yrityksille. Myös Hyvinvointialueelle vuokrattavat tilat huomioidaan kokonaisuudessa. Vuokrien hinnoittelu ja vuokrausperiaatteet perustuvat kaupunginhallituksen 4.11.2019 tekemään päätökseen JARDno-2019-1387, § 286 Kaupungin omistamien kiinteistöjen vuokrausperiaatteet ja hakuprosessi. Päätöksen mukaan liiketoimintaan käytettävä kiinteistö tai huoneisto vuokrataan markkinahintaan ja kiinteistö tai huoneisto, jota käytetään yhteisön tai yhdistyksen toimintaan vuokrataan bruttovuokralla. Bruttovuokra tarkoittaa hintaa, joka kattaa kaikki kiinteistökustannukset mutta hinnassa ei ole tuottovaatimusta. Vuokrahinta voi olla bruttovuokraa edullisempi, jos yhdistyksen tai yhteisön toiminnalla on huomattava merkitys paikalliselle hyvinvointitehtävälle, kyseessä on kulttuurisesti merkittävä kiinteistö tai jos vuokrakohteesta ei kiinteistön kuntoarvion perusteella ole perusteltua vaatia bruttovuokraa. Toiminnan tuotot ja kulut on eriytetty kirjanpidossa omalle laskentatunnisteelleen. Vuoden 2025 lopussa KOy Terveystalo päätti hyvittää kaupungille rahoitusvastikkeet kokonaisuudessaan ja osan hoitovastikkeista, joka näkyy muutoksena muissa toimintakuluissa. Tuloslaskelman mukaan vuonna 2025 vuokrattavista tiloista ja kiinteistöistä toimintatuotot olivat noin 7,6 M€ ja toimintakulut olivat 3,4 M€. Tilikauden tulos poistojen ja arvonalentumisien jälkeen oli 4,2 M€. Laskelmassa on huomioitu poistojen sijaan tiloille kohdentuvan sisäisen pääomavuokran osuus.
265
TILINPÄÄTÖS 2025 ERIYTETYT LASKELMAT
Palvelusopimusmyynti Järvenpään kaupunki järjestää yleisen palveluneuvojan palvelua julkisten palveluiden yhteispalvelupisteen (Palvelutori). Palvelupiste sijaitsee Järvenpään kaupungin toimitiloissa. Palvelutorilla toimivilta ulkopuolisilta toimijoilta peritään yhteiskäyttöisten tilojen sekä niihin tuotettavien palveluiden käytöstä korvaus (käyttöoikeuskorvaus). Ulkopuolisia toimijoita Palvelutorilla oli kaksi vuonna 2025. Palvelutori aloitti toimintansa vuonna 2025. Tuloslaskelman mukaan vuonna 2025 palvelusopimusmyynnin toimintatuotot olivat noin 81 t€ ja toimintakulut olivat 76 t€. Tilikauden tulos poistojen ja arvonalentumisien jälkeen oli 6 t€.
266
TILINPÄÄTÖS 2025 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT
ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Kaupungin tilinpäätöksen laatimisesta vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi tilinpäätöksen allekirjoittaa kaupunginjohtaja, joka on kaupunginhallituksen esittelijä ja joka kaupunginhallituksen alaisena johtaa kaupungin talouden hoitoa ja muuta toimintaa.
267
TILINPÄÄTÖS 2025 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT
Järvenpäässä 30.3.2026 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGINHALLITUS
Jarno Hautamäki
Heidi Perkiö
Satu Tuominen
Henri Kontkin
Tiia Lintula
Pasi Torkkeli
Pauliina Naala
Reetta Nick
Tomi Passi
Jorma Piisinen
Willem van Schevikhoven
Iiris Laukkanen kaupunginjohtaja
Tilinpäätösmerkintä Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Järvenpäässä ____/____ 2026 BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö
Minna Ainasvuori JHT, HT
268
TILINPÄÄTÖS 2025 LIITTEET
LIITTEET LIITE 1
KESKEISIMPIEN RISKIEN DOKUMENTOINTI
LIITE 2
KONSERNIYHTEISÖJEN TAVOITTEIDEN TOTEUMA TP 2025
269
TILINPÄÄTÖS 2025 LIITTEET
LIITE 1 KESKEISIMPIEN RISKIEN DOKUMENTOINTI Järvenpään kaupunkikonsernin Riskienhallinnan yleisohjeen (KV 10.11.2014) ja sen toteuttamisen avulla pyritään varmistamaan kaupungin strategian mukainen toiminta ja tavoitteiden hallittu saavuttaminen muuttuvassa toimintaympäristössä erilaiset riskit huomioiden. Palvelualueet ja muut toimintakokonaisuudet toimeenpanevat riskienhallintaa niille laaditun lomakkeen mukaisesti kaupungin johtoryhmän painotuksia noudattaen. Raportoinnin tulee sisältää - kokonaisarvio merkittäviksi arvioiduista riskeistä ja niiden hallinnan toimenpiteistä sekä toimenpiteiden tuloksellisuudesta. Kaupunginhallitukselle raportoidaan riskienhallintatoimenpiteiden toteumasta ja tuloksellisuudesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä osana toimintakertomuksen valmistelua ja laadintaa. Valtuustolle hallitus raportoi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä hallituksen selonteolla. Riskien arviointi suoritetaan laadittuja arviointiasiakirjoja hyödyntäen. Riskien hallinnan arvioimiseksi ja hallinnan menettelyiden määrittelemiseksi ja kirjaamiseksi on laadittu ohjeistus sekä arviointi- ja dokumentointilomake. Lisäksi on laadittu työkalut riskien seurauksen ja todennäköisyyden analysoimiseksi sekä hallinnan ja valvonnan menettelyiden dokumentoimiseksi. Kaikkien riskien pienentäminen tai poistaminen toisi kaupungille kohtuuttomia kustannuksia tai se ei ole ehkä lainkaan mahdollista. Tämän vuoksi riskit joudutaan priorisoimaan. Priorisoinnin tavoitteena on: -
kohdistaa toimenpiteet merkittävimpiin osa-alueisiin / toimintoihin ja niistä kiireellisimmän ja suurimman riskin poistamiseen tai pienentämiseen kohdistaa organisaation niukat resurssit oikein edellisen kohdan mukaisesti antaa kokonaiskuva merkittävien riskien seurauksista ja niiden hallinnasta.
Riskin suuruuden arviointi perustuu riskin todennäköisyyden ja seurausten arviointiin. Arviointia varten on laadittu asteikko, jonka perusteella riskin suuruus määräytyy. Riskienhallinnan toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne rajoittavat tai hallitsevat riskit hyväksyttävälle riskitasolle. Tasojen määrittely perustuu todennäköisyyden (1 – 4) ja seurauksen (1 – 4) perusteella laskettaviin riskipisteisiin (1 – 16). Hyväksyttävän riskitason määrittelyssä on riskitasoa arvioitaessa erityisesti kiinnitettävä huomiota riskin seuraukseen. Erityisesti riskipisteisiin 6 – 16 tulee reagoida ja niille määritellä toimenpiteitä, mikäli riskin seuraus on arvioitu merkittäväksi. -
Mitätön riski: taso 1 Vähäinen riski: taso 2 Tavanomainen riski: taso 3 Kohtalainen riski: taso 4 Tuntuva riski: tasot 6 ja 8 Merkittävä riski: tasot 9 ja 12 Sietämätön riski: taso 16
Tässä raportissa on esitetty palvelualueittain arviot vuoden 2025 talousarvion laadinnan yhteydessä priorisoitujen riskien hallintatoimenpiteiden toteutumisesta ja perustelut toimenpiteen toteutumatta jäämiselle tai keskeneräisyydelle sekä arviot riskienhallinnan toimenpiteiden vaikutuksista.
270
Liite 1, Kooste palvelualueiden riskienhallintatoimenpiteiden raportoinnista Riskikartoitus: Kaupunki Riskiluokka Riski Riskin kuvaus Toiminnalliset Sopimushallin Sopimushallinta vie kohtuuttomasti aikaa, nan puutteet reklamaatiot eivät riitä korjaamaan toimintaa, riskit aikaa kuluu ennen kuin sopimus voidaan purkaa tai muuten päättää. Neuvottelut eivät johda ratkaisuun, vaan ratkaisu joudutaan hakemaan tuomioistumesta. Asioiden selvittely ja oikeusprosessit aiheuttavat ennakoimattomia kuluja. Sopimusten tarkoitus ei toteudu tai sen toteutumisessa on vakavia puutteita Toimintaympä Suhdanneriipp TE-uudistuksen seurauksena kaupungin uvuuden talouskehityksen suhdanneherkkyys kasvaa ristöriskit lisääntyminen merkittävästi. Tulot vähenevät samanaikaisesti kuin myös menot kasvavat. Muutokset voivat heiluttaa talouden tasapainoa, mikäli taseen puskuri ei ole riittävä kantamaan yli yllättävien tulosmuutosten ilman tempoilevaa sopeutustarvetta.
Taloudelliset riskit
Valtionosuusu Valtionosuusuudistus voi vaikuttaa kaupungin udistus toiminnan rahoitukseen edelleen rahoitusta heikentävästi, mikä kohdistaa merkittävän haasteen talouden tasapainon saavuttamiselle. Vaikutus voi olla myös positiivinen.
Riskin 6
Riskinhallinnan toimenpide Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Sopimusten seuranta (erityisesti Hallintojohtaja Kaupunginha 2 Sopimushallinnan ohje on laadittu ja hyväksytty johtoryhmässä 02/2026. palveluntuotannon kannalta kriittiset), llitus Sopimushallinnan koulutusta järjestetään henkilöstölle kevään aikana. ajantasainen päivittyvä dokumentaatio, riitaisten Koulutuksilla arvioidaan pienennettävän todennäköisyyttä. seikkojen ja ongelmien ennakoiminen. Riski on ennallaan. Sopimushallintaa koskevien eri vaiheiden ja prosessien selkiyttäminen ja yhteiset pelisäännöt. Sopimushallintaohje kevät 2025.
12
Riittävän kertyneen ylijäämän kartuttaminen äkillisten muutosten kestokyvyn parantamiseksi. Talouden jatkuva seuranta. Uusien lainalaisuuksien haltuunotto ennakoinnin parantamiseksi.
Talousjohtaja
12
Edunvalvonta ja vaikuttaminen valtionosuusuudistuksen sisältöön mm. Kuuman ja Kuntaliiton kautta Järvenpään edun mukaisen ratkaisun syntymiseksi. Uudistuksen etenemisen seuranta ja vaikutusten arviointi ajoissa tehtävän reagoimisen mahdollistamiseksi.
Talousjohtaja, Kaupunginha 1 Kaupunginjohta llitus ja
SoteSote-kiinteistöjen yhtiöittäminen ja vuokrauksen 9 kiinteistöjen päättyminen heikentää kaupungin tulosta ja lisää yhtiöittäminen talouden rahoitusepätasapainoa. Lisäksi soteja vuokrauksen vuokrauksen päättyminen voi johtaa yhtiöiden päättyminen kautta kertaluonteisiin alaskirjauksiin.
Riski toteutuu ainakin osittain. Merkityksen Talousjohtaja pienentämiseksi yhtiöittämisratkaisuissa haetaan vähiten huonoa vaihtoehtoa. Yhtiöiden myyntikuntoon saattaminen ja omistuksista irtautuminen on pidemmän aikavälin tavoitteena.
Kaupunginha 2 llitus
Kaupunginha 1 llitus
Ylijäämäpuskuri kasvoi 2024 1,4Me ja vuonna 2025 8,5 Me, mikä on ainakin väliaikaisesti pienentänyt riskin todennäköisyyttä ja parantanut kaupungin riskinsietokykyä. Työttömyysmenot kasvoivat 2025 selvästi saatuja kompensaatioita suuremmiksi ja verotulot laskivat heikossa taloustilanteessa noin 5 miljoonalla eurolla alunperin ennakoidusta eli suhdanneherkkyys on todennetusti kasvanut. Työttömyys- ja menokehityksen sekä suhdanteen välisten yhteyksien tarkempi haltuunotto jatkuu. Riski on pysyvä vallitsevassa toimintaympäristössä ja sen vaikutuksia voi pienentää vain varmistamalla talouden pysymisen kestävällä uralla. Uudistusten etenemisen seuranta on ollut jatkuvaa. Vaikuttamistoimia on tehty, mutta niiden huomioimisesta mahdollisessa jatkovalmistelussa ole tietoa. Uudistus ei edennyt eduskunnan käsittelyyn. Käsitellyssä muodossa uudistus olisi tuonut Järvenpäälle noin 3,5 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksia sote-erien osittaisen huomioimisen ansiosta. Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisselvitykset jatkuvat. Myös vaikuttamistoimia on jatkettu yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Riski on ennallaan, mutta sen ajankohta on siirtynyt. Yhtiöittämisselvitys on tehty ja myös kiinteistöjen myyntimahdollisuuksia on selvitetty. Markkinahinta-arvioiden perusteella kertaluonteisilta alaskirjauksilta näytettäisiin välttyvän, mikäli kohteet saadaan myytyä. JUSTin osalta neuvoteltu kiinteistökauppa Keusote kanssa ei toteudu, koska hyvinvointialue ei saanut ministeriöltä lainanottovaltuutta. Pehtoorin kiinteistön osalta neuvottelut sen sijaan jatkuvat. Vvuokraustoiminnan päättymisen välittömät taloudelliset vaikutukset on huomioitu talousarviossa, mutta ennakoimattomiakin vaikutuksia voi syntyä, mikäli vaihtoehtoinen myynti markkinoille ja mahdolliset vuokraustoiminnan järjestelyt eivät etene toivotusti.
Riskiluokka Taloudelliset riskit
Riski Oppimisen tuen lakiuudistus
Riskin kuvaus Riskin Lakiesitys oppimisen tuen uudistuksesta voi 9 toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi nykyiseen opetuksen resurssitarpeeseen sekä henkilöstön, tuntikehyksen lisäämisen että tilojen osalta. Kaupungin toimitilaverkon tehostamisen seurauksena opetuksen palveluverkossa ei ole tyhjiä tiloja, joihin toimintaa voidaan laajentaa, mikä voi lisätä investointitarpeita ja pätevien opettajien saatavuus on jo nykytilanteessa haastavaa. Edellämainituista syistä oppilaiden tuen järjestäminen esitetyn lain edelyttämällä tavalla on vaarassa jäädä toeutumatta. Muutos saattaa lisätä kaupungin menoja kestämättömällä tavalla, eikä korvaava valtionosuus ole riittävä lisäkustannusten kattamiseen.
Kiinteistöverou Kiinteistöverouudistuksen vaikutus kaupungin udistus talouteen ja kaupungin vetovoimaisuuteen yritysten näkökulmasta
Rakennusten ja infran kuntoon liittyvät riskit
6
Kaupungin toimitiloihin tai infrastruktuuriin 6 kohdistuvat yllättävät negatiiviset muutokset (vahingot, rikkoontumiset, tuhoutumiset, sisäilma...), jotka edellyttävät nopeita korjaustoimenpiteitä, korvaavia tilaratkaisuja ja investointien aikaistamista. Yllättävät investoinnit lisäävät kaupungin velkataakkaa ja haastavat kaupungin talouden kantokyvyn. Henkilöstörisk Työn Kireä mitoitus, työkuorma ja tiukan talouden 9 kuormittavuud aiheuttama huoli palveluista lisäävät riskiä it esta johtuvat uupumuksesta ja henkisen hyvinvoinnin laskusta. sairauspoissao Sairauspoissaolot lisääntyvät ja aiheuttavat lisää lot lisääntyvät kuormitusta työyhteisöön.
Riskinhallinnan toimenpide Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Ajan tasalla pysyminen, ennakoiva suunnittelu ja Palvelualuejoht Kaupunginha 2 Oppilaiden tuen tarvetta arvioitiin ja koulutuksen ja yhteissuunnittelun ylikunnallinen ja edunvalvontatahojen kautta aja (opka) llitus avulla kokonaisuudesta tietoa. Yhteissuunnittelua tehtiin mm. ryhmien osalta. Uusia erityisopettajavirkoja perustettiin ja tuntiresurssia lisättiin. vaikuttaminen lakivalmisteluun. Vuosittainen Uusia päätöksiä ei vielä tehty. Tukea tarvitsevat oppilasmäärät kasvoivat palvelutarveanalyysi ja palveluverkon tarkastelu pitemmän aikavälin kehitysarvioihin pohjautuen. vuoden aikana mm. kaupunkiin muuttavien vuoksi. Tiedolla johtamista Toteutussuunnitelma muutoksen vaatimusten edistettiin, mutta teknistä toteutusta ei saatu vielä kuntoon. Toimenpiteillä täyttämiseksi kustannustehokkaasti. on päästy etenemään suunnitellusti. - tarkastellaan nykyisten tehotetussa tuessa olevien oppilaiden tuen tarve peilaten sitä uuden lain uusiin määritelmiin (tarve oppilaskohtaisiin tukimuotoihin). - arvioidaan mahdollisuutta ryhmitellä oppilaita uudelleen koulutasolla opetusryhmiin siten, että uuden lain enimmäismäärä oppilaskohtaisia tukitoimia saavista oppilaista ei ylity (max 5 oppilasta/ryhmä) - arvioidaan mikä osa käytössä olevan tuntikehyksen tunneista voidaan katsoa oleva ns. opetuksen järjestäjän resursointivelvoitteeseen luettavissa olevia tunteja. Talousjohtaja Kaupunginha 1 Uudistuksen etenemisen seuranta on ollut jatkuvaa. Muutoksen Edunvalvonta ja vaikuttaminen llitus toteutusaikataulu on uusimpien tietojen mukaan siirtymässä vuoteen 2028, valtionosuusuudistuksen sisältöön. Uudistuksen mutta valmistelusta ja etenemisestä ei ole saatu uutta tietoa virallisista etenemisen seuranta ja vaikutusten arviointi kanavista. Eteneminen on edelleen epävarmaa, eikä vaikutuksista ole ajoissa tehtävän reagoimisen mahdollistamiseksi (kiinteistöveroasteiden muuttaminen edelleenkään kuntakohtaisia arvioita käytettävissä. Riski on ennallaan. kokonaistalouden mahdollistamissa raameissa). Riskikohteiden kartoitus ja jatkuva seuranta. Talousjohtaja Kaupunginha 2 Toimitilojen PTS:iä on päivitetty 2025 aikana, mutta työn valmistuminen on Investointihankkeiden toteutusaikataulun arviointi llitus viivästynyt tavoitteesta. Tarkempia kuntotutkimuksia on tilattu kriittisiin rakenteiden riskit ja kunto sekä talouden realiteetit kohteisiin tukemaan mm. palveluverkkosuunnitelmien päivitystä. huomioiden. Riskien huomiointi kaupungin Päivitysten toivotaan edistävän suunnitelmallista rakentamista ja vakuutusturvassa. hankkeiden toteutttamista. Talouden realiteetit ja tarpeet eivät kaikilta osin kohtaa, mikä pakottaa tekemään valintoja joko riskejä lisäten tai taloustilannetta heikentäen. Vakuutukset ovat ajan tasalla. Riski on ennallaan. Työkyvystä huolehtiminen pidetään Palvelualuejoht Kaupunginha 1 Toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta sairauspoissolojen henkilöstöjohtamisen keskiössä. Yksilötasolla ajat, llitus kokonaismäärään on hyvin vaikea todentaa luotettavasti. Poissaolopäivät ennakoivat tukitoimenpiteet. Työkuormituksen HR-johtaja henkilöä kohden kasvoivat hiukan 15,1 ilman TE-palvelua ja 15,3 sis. TEhallinta työyhteisöissä toimintaa priorisoimalla. palvelut (2024: 14,8, ja 2023: 11,1). Kuitenkin mielenterveysperusteiset Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet asetetaan ja poissaolot vähentyivät 10,8 % ja niiden keskimääräinen pituus lähes 17 %. toteutetaan mitoituksen ja jaksamisen kannalta Vuoden 2025 osalta tilastopoikkeamia voivat lisäksi aiheuttaa YTkestävällä tavalla. neuvotteluista mahdollisesti aiheutuneet poissaolot.
Riskikartoitus: Konpa Riskiluokka Riski Riskin kuvaus Toimintaympä In-house Kaupungin mahdollisuudet hyödyntää inhouselainsäädännön hankintoja poistuu, mikä voi lisätä palvelujen ristöriskit muutokset tuotantokustannuksia. Edellyttää vähintään merkittäviä kilpailutuksia sopimusten uudistamiseksi ja muutoskustannuksia. Mikäli kilpailutukset johtavat palvelutuottajien ja järjestelmien vaihdoksiin, vaikutukset toimintaan ovat merkittävät ja muutokset voivat olla ennakoimattomia. Taloudelliset Konserniyhtiöi Kaupungin konserniyhtiöiden kyvyttömyys toimia den heikko ilman omistajan jatkuvaa lisärahoitusta. riskit taloudellinen suoriutuminen
Tieto- ja Tietomurto tietojärjestelm äriskit
Tunnuskalastelua tai eri haavoittuvuuksia hyödyntämällä ulkopuolinen taho pääsee kaupungin tietojärjestelmiin ja tietoihin.
Riskin 6
Riskinhallinnan toimenpide Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Inhouse-hankintoja koskevia lainsäädännöllisiä Hallintojohtaja Kaupunginha 2 On kartoitettu sopimukset, joihin kilpailuttamisvelvoite kohdistuu ja tehty muutoksia ei voida soveltaa takautuvasti, ts. llitus suunnitelma kilpailutustoimenpiteiden aikataulutuksesta ja määritelty voimassaoleviin sopimuksiin. Kuitenkin vastuuhenkilöt. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden osalta on sopimuskauden päättymistä ennakoiden, käynnistymässä erillinen selvitystyö palveluiden toteuttamiseksi jatkossa. Kilpailuttamiseen ja uusien palvelukokonaisuuksien muodostamiseen liittyy muutosten vaikutukset tulee ottaa huomioon valmistelemalla kilpailutus- ja sopimusmateriaalit aina riskejä, joita pyritään kuitenkin huolellisella valmistautumisella huolellisesti. Ensin on kartoitettava sopimukset, minimoimaan. Riski on ennallaan. joita muutos mahdollisesti tulisi koskettamaan.
9
Yhtiöiden oman tuloksentekokyvyn mahdollistaminen kaupungin päätöksillä (tulontuottamisen mahdollistaminen/esteiden poistaminen ja kustannusten karsinnan/toiminnan tehostamisen mahdollistaminen esim. maanjalostuksen 1) Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojakoulutusten seuranta 2) Monivaiheinen tunnistautuminen pakolliseksi kaikille kaupungin työntekijöille ja luottamushenkilöille. 3) Mahdollisuuksien mukaan eri järjestelmien tunnistautumisessa tukeudutaan kaupungin Azure/Entra ympäristöön. 4) Verkkoliikenteen seurannan ja siihen liittyvää reagoinnin automatisointia edelleenkehitetään
9
Palvelunestohy Lamaannutetaan organisaation tai organisaation 6 osan toiminta palveluestohyökkäyksellä tai verkon ökkäys / osan toiminnan lamautus . verkon lamautus
Ulkoinen Sähköverkon katkokset tai yksittäiset laiteviat häiriötila estää lamauttavat kaupungin tietoverkon keskeiset verkon/tietojärj toiminnot estelmien käytön.
6
Talousjohtaja, Kaupunginha 3 Kaupunginjohta llitus ja, Kaupunkikehity sjohtaja
Kaupunki ei ole edistänyt yhtiöiden tulontuottamisedellytyksiä omilla päätöksillään, joten yhtiöiden tilanteet eivät ole tavoitellusti parantuneet. Riski on ennallaan.
Tietohallintojoht Kaupunginha 1 aja llitus
1-4 Suunnitellut toimenpiteet ovat toteutuneet. Tietoturva ja kyberturvallisuus ovat jatkuvan kehityksen alaista toimintaa. Riski ei ole koskaan täydellisesti hallinnassa ja vaatii jatkuvaa kehitystä ja seurantaa.
1) Kaupungin Internet liittymät on varustettu Tietohallintojoht Kaupunginha 1 DDoS pesurein palveluestohyökkäysten aja llitus vaikutusten minimoiseksi. 2) Toimittajat varautuvat julkisesta verkosta tavoitettavissa olevissa palveluissa palveluestohyökkäyksiin omin teknisin ratkaisuin. 3) Palvelutuottajan kaupungin verkon komponenttien päivityssyklin ja uhkien aktiivinen seuranta. 1) Varmistetaan kaupungin ympäristön kriittisten Tietohallintojoht Kaupunginha 1 solmupisteiden toiminta pitkienkin sähkökatkojen aja llitus aikana (varavoimaratkaisut) 2) Keskeiset solmupisteet suojataan UPS-laittein lyhytaikaisien katkosten ajaksi 3) Verkon kriittiset komponentit on kahdennettu ja fyysisesti hajautettu.
1. ja 3. Kaupungin toimintaympäristön tekniset ratkaisut on toteutettu. 2. Suunnitelmat ovat keskeisten järjestelmien ja pelvelutuottajien osalta toteutuneet ja seurannassa. Toimenpiteiden osalta riski on hallinnassa.
1-3 Kaikki suunnitelut toimenpiteet on toteutettu. Yhden toimipisteen varavoimatoteutus on viivästyi helmikuulle 2026. Riski on hallinnassa.
Riskikartoitus: Tilat Riskiluokka Riski Riskin kuvaus Toiminnalliset Tilahallinnan Kaupunki ostaa Mestaritoiminta Oy:ltä suuren uuden osan kiinteistöihin liittyvistä palveluista. Vuonna riskit palvelusopimu 2025 alkavan uuden sopimuksen myötä ksen toimivuus toimintamallit ja taloudellinen malli muuttuvat. Uusi sopimus aiheuttaa siten toiminnallisen ja taloudellisen riskin.
Taloudelliset riskit
Riskin 6
Kaupungin Tilaomaisuuden määrää ei saada sopeutettua 6 tilaomaisuutta tarpeeseen/kysyntään. Tarpeettomista tiloista ei ei kehitetä päästä eroon ja kaupungin resurssit kohdentuvat johdonmukaise tyhjien/tarpeettomien tilojen ylläpitoon. Ei tiedetä, sisältääkö olemassa oleva rakennuskanta kaikkiin sti palvelutuotannon tarpeisiin olevia tiloja.
Käyttötalouden Määrärahojen niukkuudesta johtuen investointeja 6 ja investointien ja kunnossapitoa ei voida tehdä tarvittavissa määrärahojen määrin. Tämä johtaa rakennuskannan kunnon riittävyys. heikentymiseen ja aiheuttaa riskin tiloja käyttävien palvelualueiden toiminnalle, mutta myös kaupungin taloudelle mm. väistötilakustannusten ja kasvavan korjausvelan kautta.
Riskinhallinnan toimenpide Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Hyvä sopimusvalmistelu ja sopimuskaudella Toimitilajohtaja Kaupunginha 1 Uuden palvelusopimuksen kustannukset toteutuivat pitkälti sopimuksen tehtävä toimintamallien jatkuva kehittäminen sekä llitus mukaisena (noin 3,2 M€), mutta talousarviossa varattu summa (2,9 M€) kustannustehokkuuden seuranta. ylitettiin. Vuodelle 2026 summa on laskemassa (2,9 M€), eli taloudellista tehostumista voidaan katsoa tapahtuvan. Ensimmäisenä toimintavuonna uudet toimintamallit ja muutokset ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä, mutta asioita on saatu ratkaistua aktiivisella yhteistyöllä. Jatkossa haastetta tulee mahdollisesti aiheuttamaan MT:n avainhenkilön loppuvuonna 2025 tapahtuneet irtisanoutumiset. Palvelusopimus päättyy 31.12.2026. Kaupunki teetti vuonna 2025 tilahallinnan organisoitumisselvityksen asian tuleisuuden linjaamiseksi. KH päätti 12/2025, että selvittämistä jatketaan mallilla, jossa kaupunki ottaisi omaksi toiminnakseen kiinteistöjohtamisen ja rakennuttamisen toiminnot. Kiinteistöohjelman toimeenpano, kohteiden Toimitilajohtaja Kaupunginha 2 salkutus ja luopumissuunnitelmat. llitus Palveluverkkopäätösten toimeenpano aikataulusuunnitelmien mukaisesti. Myyntivaltuutukset ja kohteiden myynti hoidetaan suunnitelmallisesti. Luovuttavien tilojen tilalle ei hankita korvaavia vuokratiloja. Kannattavuuslaskennat. Kohteiden korjaustarpeiden ja ajoituksen parempi Toimitilajohtaja, Kaupunginha 2 selvittäminen (PTS-suunnittelu) ja priorisointi. Maankäyttöjoht llitus Rahojen riittävyyden parantaminen uusia aja puitesopimuksia hyödyntämällä. Tyhjentyneistä kohteista luopumisen vauhdittaminen, niiden ylläpitokustannuksista eroon pääsemiseksi.
Kiinteistöohjelman laadinta on aloitettu, mutta se on viivästynyt. Kiinteistöohjelmassa on tarkoitus määritellä mm. salkutuksen periaatteet. Luopumissuunnitelmat kytkeytyvät vahvasti palveluverkkoon. Palveluverkkosuunnitelmat ovat päivityksessä ja aiempien suunnitelmien mukaiset toimet on keskeytetty. Myyntejä on toteutunut pienessä määrin, mutta esim. osakehuoneistoja ei ole saatu kaupaksi. Kannattavuuslaskelmia vaihtoehdoista on tehty päätöksenteon tueksi. Riski on kasvanut mm. keskeytettyjen prosessien vuoksi. PTS-suunnitelmien valmistuminen on viivästynyt asetetusta aikataulusta, eikä priorisointia ole päästy tekemään. Myös palveluverkkoon liittyvä epävarmuus hankaloittaa korjausten kohdentamista. Tyhjentyneistä kohteista ei ole luovuttu tai päästy eroon suunnitelmien mukaisesti, joten ylläpitokustannuksiin on jouduttu osoittamaan lisämäärärahaa. Riski on osin jopa kasvanut, kun investoinnit eivät ole edenneet toteutukseen.
Riskikartoitus: Kauke Riskiluokka Riski Riskin kuvaus Toiminnalliset Käyttötalouden Käyttötalous ei mahdollista kehittämistoimia. ja investointien Käyttötalouden raamit vaikuttavat riskit määrärahojen henkilöresursseihin ja tätä kautta toiminnan riittävyys organisointiin. Investointirakenne huomioi uudisrakentamista, mutta karsinnat vaikeuttavat vanhan rakenteen peruskorjausta ja ylläpitoa. Alueet jäävät keskeneräisiksi kustannustason noustessa. Resurssien Yleisestä taloustilanteesta ja riittävyys rakentamismarkkinoista johtuen palvelualueen taloustilanne ja kyky ylläpitää palvelutasoa näyttää edelleen heikentyvän korjaavista toimenpiteistä huolimatta.
Riskin 9
Riskinhallinnan toimenpide Priorisoidaan edelleen tehtäviä töitä ja palveluja. Huolehditaan, että rekrytointeja käynnistetään välittömästi markkinoiden elpyessä. Investointien osalta huomioidaan peruskorjaustarpeet edelleen pidemmän aikavälin taloussuunnittelussa. Varataan investointiohjelmaan lisärahoitusta peruskorjaamiselle.
Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 Riski ei toteutunut, mutta investointien niukkuus näkyi infrarakentamisessa sjohtaja, itys-ltk, mm. korjausrakentamisen osalta siten, että käytettävissä olevat avainaluejohtaj Kaupunginha investointirahat käytettiin kokonaisuudessaan ja tarvetta olisi ollut mm. at llitus päällystystöihin käytettävissä olevien määrärahojen lisäyksenä.
9
Strategiset ja operatiiviset tavoitteet priorisoidaan ja karsitaan sekä palvelutaso sopeutetaan talouden reunaehtoja vastaaviksi.Toimenpiteiden avulla voidaan toimia nykyisillä resursseilla kasvattamalla tuloja.
Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 sjohtaja, itys-ltk, avainaluejohtaj Kaupunginha at llitus
Toimintaympä Asuntomarkkin Asuntokauppa ja uusien asuntojen rakentaminen 12 oiden on hidastunut tai sitä ei ole. ristöriskit vetovoima
Toteutetaan kasvustrategiaa markkinaehtoisesti. Huomioidaan pienentyvät maanmyyntitulot. Jatketaan pitkäjänteistä markkinointi- ja myyntityötä, jotta tulevilla vuosilla auntotuotanto on riittävää. Osallistetaan päättäjiä, kaupunkilaisia ja tehdään aktiivista myyntityötä. Pyritään mahdollistamaan hankkeiden toteuttaminen ja tarvittaessa huomioidaan kaikkien yhteisen työpanoksen merkitys hankkeissa ja niiden edistämisessä. Arvioidaan maanmyyntitulojen merkitystä kaupungin taloudessa kriittisesti.
Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 sjohtaja, itys-ltk, avainaluejohtaj Kaupunginha at llitus Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 sjohtaja, itys-ltk, avainaluejohtaj Kaupunginha at llitus
Kts. Edellinen kohta. Yritys markkinointia lisättiin huomattavasti vuoden 2025 aikana tapaamalla yritysten sijoittautumiskonsultteja, rakennusliikkeitä ja sijoittajia. Lisäksi kiinteistökehittäjille ja rakennusliikkeille järjestettiin info tulevista suunnitelluista asuntorakentamiskohteista. Näillä toimenpiteillä arvioidut riskit eivät toteutuneet.
Pyritään vaikuttamaan ennakoivilla toimenpiteillä (osallistaminen, iltakoulut) riskin toteutumiseen. Kaavoituksen henkilöstöresurssit pidetään riittävinä. Mahdollistetaan yritysten toimintaedellytyksiä keskusta- alueella, kehitetään ja peruskorjataan nykyisiä yritysalueita ja kaavoitetaan uusia yritysalueita. Huolehditaan yrityksille tarjottavista kasvu- ja työllisyyspalveluista. Toimitaan aktiivisesti uusien kaupunkiin sijoittautuvien yritysten hankinnassa.
Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 sjohtaja, itys-ltk, avainaluejohtaj Kaupunginha at llitus Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 sjohtaja, itys-ltk, avainaluejohtaj Kaupunginha at llitus
Merkittävissä asuin- ja yrityshankkeissa informoitiin päättäjiä etupainotteisesti ja järjestettiin myös kaupunkilaisille ylimääräinen infotilaisuus pohjois-Wärtsilän osayleiskaavasta. Näillä toimenpiteillä arvioidut riskit eivät toteutuneet. Keskustan kehittämisen selvitysprojektissa kartoitettiin ja visioitiin keskusta aluetta ja sen tarpeita. Tuloksia, tavoitteita ja linjauksia käsitellään vuoden 2026 aikana päätöksenteossa. Keskusta alueella tyhjien liiketilojen määrä laski. Uusista yritysalueista Svengin alueelle valmistui useampia teollisuuskiinteistöjä (mm. Posti) Uusia yritysalueita kaavoitetaan Mikonpellon ja Tempon alueelle. Osallistuttiin Prime Data center hankkeen selvitystyöhön Wärtsilän teollisuusalueelle ja tuettiin Oriolan jakelukeskuksen sijoittautumista samalle alueelle.
Huolehditaan, että henkilöstöllä säilyvät hyvät kouluttautumismahdollisuudet,Työkulttuuri on kannustavaa. Kehitetään kaupungin positiivista työnantajakuvaa ja viestitään siitä.. Jatketaan edelleen palkkausjärjestelmien kehittämistä. Organisaation, johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden tavoitteita selkeytetään edelleen strategiset tavoitteet (kasvu,pitovoima, ajoissa auttaminen ja ympäristö) huomioiden.
Kaupunkikehity Kaupunkikeh 1 sjohtaja, itys-ltk, avainaluejohtaj Kaupunginha at llitus
Työvoimaa on ollut riittävästi saatavilla, rekrytoinnit ovat onnistuneet suunnitelulla tavalla. Samanaikaisesti henkilöstövähennykset ovat kuitenkin vaikuttaneet työn priorisointiin. Palkkajärjestelmän kehittäminen toteutettiin HR/kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2025 lopussa valmisteltiin organisaatiomuutos, jossa johdon tehtäviä ja tavoitteita yhdistettiin kaupungin strategiaa tukevaksi.
Strategiset riskit
Markkinatilante Kaupungin kärkihankkeiden etenemiseen en muutokset vaikuttavat kaavoituksen eteneminen, päätöksenteon prosessit, valitusherkkyys kaavoituksessa (resurssit+aikataulut) ja taloudelliset suhdanteet.
9
Päätöksenteko Kaupungin kasvustrategian toteuttaminen on hidastunut valitusherkkyyden kasvun, prosessien hidastuminen kaavoituksen etenemisen ja päätöksenteon lisääntyneiden prosessien vuoksi. Työttömyys, konkurssit ja ostovoiman Ostovoiman heikkenemisen väheneminen vaikuttavat negatiivisella tavalla vaikutukset kuntatalouteen. elinvoimaan
9
Henkilöstörisk Henkilöstön heikko it saatavuus hidastaa prosesseja
9
Osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä ei ole tai 9 sitä ei saada rekrytoitua tai vaihtuvuus on suuri. Työvoimasta kilpaillaan.
Kaupunkikehityksen palvelualueella käyttötalous ja investointiosa toteutuivat suunniteltua paremmin. Yleinen taloustilanne vaikutti eniten väheiseen omistusasuntotuotantoon. Muilta osin tontinmyynti tulot ylittyivät yli puolella, mikä osaltaan näkyi uusien valmistuneiden yritysten ja asuntojen määrässä, sekä uusien aloitusten määrässä. Näillä toimenpiteillä arvioidut riskit eivät toteutuneet. Markkinaehtoisesti ASO-ja vuokratalo rakentaminen, sekä hoivapalveluun keskittynyt rakentaminen muodostivat pääosan asuntojen tonttimyynnistä. Pientalotontteja saatiin kaupaksi uusilla asuinalueilla Haarajoki, Ainola ja Anni-tädin kylä.
Riskikartoitus: Opka Riskiluokka Riski Toiminnalliset Taloustilantee n kiristyminen riskit yhä enemmän
Riskin kuvaus Kumuloituneiden säästöjen kasaantuminen vaikeuttaa palvelualueen talouden suunnittelua, seurantaa sekä palveluiden laadukasta järjestämistä. Palvelujen laadun heikentyminen vaikuttaa kaupunkilaisten hyvinvointiin, henkilöstön jaksamiseen sekä oppimistuloksiin.
Toimintaympä Palvelutarpeen Varhaiskasvatuksen alle 3-vuotiaiden kasvu osallistumisasteen nousu sekä kouluikäisten ristöriskit ennakoitua maahanmuuttajataustaisten lasten määrän enemmän ennakoimattomuus ja lisääntyminen.
Riskin 9
Riskinhallinnan toimenpide Mahdollisimman taloudellinen toiminta ja resurssien oikea kohdentaminen. Säästökohteiden määrittäminen palvelualueella. Tiedolla johtamisen välineiden hyödyntäminen. Talousseurannan kehittäminen.
Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Palvelualuejoht Opetus- ja 1 Talouden suunnittelu ja seuranta oli haastavaa, mutta askelia oikeaan aja, kasvatus-ltk suuntaan tehtiin. Säästökohteita priorisoitiin ja prosesseja kehitettiin. avainaluejohtaj Tiedolla johtamista vahvistettiin. at Arviointi laadun kehittymisestä on vielä kesken. Kevään 2026 asiakaskyselyt tuovat tähän lisätietoa. Henkilöstön jaksamiseen kiinnitettiin huomiota ja sitä tulee jatkaa.
6
Palveluverkkosuunnitelman jatkuva tarkastelu. Lapsi- ja oppilassuunnitteen tarkastelu säännönmukaisesti. Tilojen tehokas käyttö ja täyttöasteen nostaminen. Tiedolla johtamisen kehittäminen. Positiivinen diskriminaatio, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön vahvistaminen, monialainen yhteistyö
Palvelualuejoht Opetus- ja 1 aja, kasvatus-ltk avainaluejohtaj at
Vahvistimme tiedolla johtamista ja se oli perustana palveluverkkotyön skenaarioille, joita lähdimme työstämään. Osallistumisasteen nousu pysähtyi varhaiskasvatuksessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä ei lisääntynyt ennakoimattomasti.
Palvelualuejoht Opetus- ja 1 aja, kasvatus-ltk avainaluejohtaj at
Positiivista diskriminaatiota toteutettiin mm. Anni-hankkeessa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutuksia järjestettiin ja tehtiin monialaista yhteistyötä.
Segregaation lisääntyminen
Ongelmien alueellinen keskittyminen, 9 jengiytyminen, ilkivalta, syrjäytyminen, turvattomuuden tunne, polarisoituminen, henkilöstön saatavuuden hankaloituminen riskialueilla Tieto- ja Opetuskäytöss Opetuskäytössä on laaja joukko eri ohjelmistoja ja 6 palveluita joista kaikkien osalta ei ole tehty tietojärjestelm ä olevien ohjelmistojen tarvittavia tietosuoja- ja tietoturvatarkistuksia. äriskit tietoturva ja - Puuttelinen tietosuoja tai tietoturva saattaa suoja. mahdollistaa tilanteen, jossa oppilaiden ja/tai henkilökunnan tiedot joutuvat vääriin käsiin.
Vahinkoriskit
Opetuskäytössä olevien ohjelmistojen kartoitus ja OPKA luokittelu IlonaIT Sovelluskirjastoon tukeutuen. Tietosuojaselvitykset ja vaikutustenarvionnit. Prosessi uusien opetusohjelmien ja palveluiden arviointiin ja hallittuun käyttöönottoon. Henkilöstön koulutus ja tiedotus
Opetus- ja 2 kasvatus-ltk
Turvallisuusris Yhä monimuotoisemmat huoltajien, lasten ja kit nuorten haasteet näkyvät lisääntyneinä vaara-, väkivalta- ja kiinnipitotilanteina. Kiinteistöihin ja ympäristöön kohdistuneen ilkivallan lisääntyminen.
8
Välitunti- ja kameravalvonnan lisääminen. Kouluvalmentajatoiminnan laajentaminen kaikille kouluille.Turvallisuusjohtamisen ja turvallisuuskulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen, henkilöstön ja esihenkilöiden koulutus, monialainen yhteistyö mm. hyvinvointialueen ja poliisin kanssa.
Palvelualuejoht Opetus- ja 1 aja, kasvatus-ltk avainaluejohtaj at
Henkilöstöriski on tällä hetkellä ennen kaikkea opetuspalveluissa, joissa kelpoisen/osaavan henkilöstön rekrytointi on vaikeutunut. Riskin toteutumiseen ovat vaikuttaneet osaltaan säästötoimenpiteet palvelualueella, jotka ovat edellyttäneet ryhmäkokojen kasvattamista ja tuntimäärien vähentämistä. Lisäksi riskin toteutumiseen vaikuttaa perheiden tilanteen ja julkisten sote-palveluiden saatavuuden heikkeneminen.
9
Riskin todennäköisyyden/ vaikuttavuuden ehkäisyyn vaikuttavat merkittävästi myös valtion ja sotealueen päätökset. Riskin minimoimisen toimenpiteinä kouluttautumismahdollisuudet, henkilöstön työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittäminen. Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaan työhön ja työn imun lisääminen.
OPKA/HR
Henkilöstörisk Pätevän henkilöstön it saatavuus
Opetus- ja 2 kasvatus-ltk
Selvitys on käynnissä. Johtavan asiantuntijan poistuminen kesällä 2025 keskeytti työskentelyn. Työtä jatketaan 2026.
Kameravalvonnan kehittämissuunnitelma tehtiin ja osin toteutettiin. Välituntivalvontaa lisättiin ja henkilöstöä koulutettiin aktiiviseen puuttumiseen. Turvallisuusjohtamista kehitettiin mm. järjestämällä koulutuksia ja yhteisiä keskustelumahdollisuuksia. Yhteistyötä tehtiin kaupungin sisällä yksiköiden välillä sekä muiden sidosryhmien kanssa. Kiinteistöihin kohdistuneessa ilkivalta ei lisääntynyt. Syksyn aikana näkyi lasten ja nuorten liikehdintä ja häiriökäyttäytyminen erityisesti yhden koulun alueella. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämiseen on saatun esihenkilöille koulutusta, mutta henkilöstön kouoluttautumismahdollisuuksia on joudutta rajaamaan taloudellisten syiden vuoksi. Yhteisöohjautuvuus lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja työn imua. AIkuiskoulutustuen poistuminen on vaikuttanut negatiivisesti. Kaikkiin avoimiin virkoihin ei ole saatu kelpoisia työntekijöitä erityisesti erityisopetuksessa on haasteita.
Riskikartoitus: Hyvo Riskiluokka Riski Toiminnalliset Palvelutarve kasvaa riskit suhteessa resursseihin.
Riskin kuvaus Riskin Asukkaiden määrän kasvu sekä heidän 9 suurentunut palvelutarve haastaa arjessa, koska palvelujen järjestämiseen on yhä vähemmän resurssia. Välttämättä kaikki eivät saa tarvitsemaansa palvelua. Henkilöstö on jatkuvan paineen alaisena. Painetta muodostavat niin toimintaympäristön muutokset kuin talouden tiukkeneminen. Toimintaympä Järjestöjen ja Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat 9 yhdistysten leikkaukset vaikeuttavat niiden toimintakykyä. ristöriskit toimintaedellyt Leikkauksia on kirjattu niin sote-, nuoriso-, liikuntaysten ja kulttuurijärjestöjen avustuksiin. Tämä näkyy heikkeneminen väistämättä myös paikallisella tasolla. Kaupunki voi menettää kumppaneita ja paine kaupungin avustuksien korottamiseen kasvaa. Turvattomuude Kaupunkilaisten kasvava pahoinvointi ilmenee n tunteen levottomuutena ja häiriökäyttäytymisenä. lisääntyminen Turvattomuus kasvaa kaupungissa, mutta myös henkilöstön keskuudessa. Ilkivalta lisää kustannuksia.
12
9 Elinvoiman Alueen potentiaalia (esim.sijaintiin, kasvuun, heikkeneminen matkailuun ja kulttuuriin liittyvät mahdollisuudet) ei hyödynnetä, mikä heikentää kaupungin elinvoimaisuutta. Elinvoiman heikkeneminen taas vaikuttaa ostovoimaan ja kuntatalouteen niitä heikentäen.
Kotoutujien määrän ennakoimatto muus
Tilapäistä suojelua saavista ja muista pakolaisista 9 saatavat korvaukset aikarajallisia. Palvelut tulisi tarjota kuitenkin kuntaan rekisteröinnin jälkeen. Korvaus on suurempi 1. kunnassa asumisen vuotena. Jos vieraskielisen väestön määrä on merkittävästi ennakoitua suurempi tai pienempi, on sillä suorat taloudelliset vaikutukset korvausten ja kustannusten muodossa. Jos palvelujen resurssit eivät ole riittävät, kasvaa syrjäytymisen riski ja väestösuhteet kiristyvät. On vaikea ennakoida, kuinka moni ilmoittautuu työnhakijaksi ja saa työllisyysalueen palvelut, kuinka moni on työvoiman ulkopuolella ja on oikeutettu kaupungin tuottamiin palveluihin.
Riskinhallinnan toimenpide Mahdollisimman taloudellinen toiminta ja resurssien oikea kohdentaminen ja priorisointi.Tiedolla johtamisen välineiden hyödyntäminen. Talousseurannan kehittäminen. Henkilöstön hyvinvointiin, osaamiseen ja sitoutumiseen huomion kiinnittäminen arjessa pitkäjänteisesti suunnitellen.
Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Avainaluejohtaj Hyvinvointi- 1 Toimenpiteitä on tehty mutta riski on yhä olemassa. Resurssien ja at, ltk palveluiden priorisointia on tehty, kuin myös tiedolla johtamisen välineiden palvelualuejoht hyödyntämistä ja talousseurannan kehittämistä. Työhyvinvointiin ja aja työjärjestelyihin kiinnitetään huomiota jatkossakin.
Kehitetään yhteistoimintaa systemaattisesti yhteisöjen kanssa. Avustuksilla mahdollistetun toiminnan laadun parantaminen avustusklinikoilla ja muulla tuella.
Avainaluejohtaj Hyvinvointiat, ltk palvelualuejoht aja
2
Yhteisöjen kanssa on tehty vahvaa ja pitkäjänteistä yhteistötyötä. Osana HYVOn palveluverkkoprosessia yhteistyötä kehitetään edelleen. Palveluverkkotyöhön koottiin yhteisöjen ja HYVOn toimijoista yhteistyöryhmä ja osallisuus taataan tämän lisäksi erilaisin osallistavin menetelmin. Tukea ja tekoja -verkoston toiminnassa kaupungilla on tärkeä ja koordinoiva rooli.
Tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ehkäisevään työhön panostaen. Lisätään resurssien mukaan kohtaamisen paikkoja, ohjaamista ja esimerkiksi julkista taidetta, jotka tuovat yleistä järjestyksen ja turvallisuuden tunnetta.
Avainaluejohtaj Hyvinvointiat, ltk palvelualuejoht aja
1
Monentasoista yhteistyötä tehtiin lieveilmiöiden ennaltaehkäisemiseksi eri yksiköissä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, (mm. radanvarsifoorumit esimerkkinä kuntien välisestä yhteistyöstä). Henkilökunnan turvallisuuden kokemusta on pyritty lisäämään koulutuksella, teknisten ratkaisujen kehittämisellä sekä yhteistyötä lisäämällä. Bulevardin kiinteistön uuden palvelutoritoiminnan käynnistymisen myötä on muodostunut uusi, useamman toimijan yhteinen toimintaympäristö, jossa turvallisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet erityisesti tarkasteluun. Moninaisen asiakaskunnan tarpeet ja kiristyvä lainsäädäntö aiheuttavat ristiriitatilanteita, jotka tulee ottaa huomioon turvallisuussuunnittelussa.
Palvelualuejoht HyvinvointiMahdollistetaan yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä huolehtimalla osaavan aja ltk työvoiman saatavuudesta yhdessä työllisyysalueen kanssa. Tarjotaan työllisyyspalveluja yhteistyössä kaupunkikehityksen, työllisyysalueen, kehittämisyhtiöiden sekä oppilaitosten kanssa. Kulttuuritoimijoiden kanssa tehdään yhteistoimintaa niin, että kulttuuritoiminta elävöittää elinvoimaa. Asiakasmäärien ja työssä tarvittavien resurssien Palvelualuejoht Hyvinvointisekä asiakasprosessien arviointia tehdään aja ltk säännöllisesti 4. kuukauden välein. KeskiUudenmaan kotoutumisohjelman toteutumisen seurannan ja alueellisten työryhmien työskentelyjen kautta kerätään laajempaa kokonaiskuvaa kotoutujien palvelutarpeista. Asiakkaille tarjottavat monikieliset kulttuuriorientaatio- ja kotoutumiskoulutukset suunnitellaan alueellisena yhteistyönä kuntien ja työllisyysalueen kesken. Työvoiman ulkopuolella olevien suomen kielen opiskelun mahdollisuuksia järjestetään lisää tarvittaessa yhteistyössä opiston ja vapaaehtoistyön verkoston kanssa.
2
Työllisyysalueen ja alueen oppilaitosten kanssa on palveluketjuja pyritty varmistamaan yhteisellä suunnitelulla. Työtä on edelleen jatkettava, koska työttömyysluvut ovat jatkuvassa nousussa ja tämä pienentää alueen elinvoimaa. Toimenpiteitä tehtiin alueen matkailun elvyttämiseksi yhteistyössä Tuusulan kanssa (Visit Tuusulanjärvi -yhteistyö). Alueen potentiaalin parempi hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja resurssia mainostamiseen sekä esim. työntekijäresurssia museokohteita voitaisiin pitää ympärivuotisesti auki.
1
Asiakasmäärien ja työssä tarvittavien resurssien sekä asiakasprosessien arviointia tehtiin säännöllisesti. Keski-Uudenmaan kotoutumisohjelman toimenpiteitä seurataan alueen ryhmässä. Monikieliset kulttuuriorientaatioja kotoutumiskoulutuksia on toteutettu yhteistyönä. Työvoiman ulkopuolella olevien suomen kielen opiskelun mahdollisuuksia on lisätty Järvenpään opistossa. Kaupunki on tukenut vapaaehtoistyön kerhotoimintaa tilajärjestelyin järjestötoimijan konkurssin vuoksi.
Riskikartoitus: TE-alue Riskiluokka Riski Toiminnalliset Palvelut eivät toteudu riskit suunnitellusti tai kustannukset karkaavat
Taloudelliset riskit
Riskin kuvaus Riskin Henkilöstöriskin toteutumien heikentää palveluita 6 aiheuttaen työttömyyskustannusten kasvua kaupungille tai palvelua ei kyetä toteuttamaan suunnitellulla rahoituksella, mikä kiristää entisestään konsernin taloutta.
TE-palvelujen Työnjaon muuttuminen ja palvelurakenteen järjestämisen uudistaminen tulevalla työllisyysalueella lisää epäonnistumin riskien mahdollisuutta. Valtion rahoitus ei en välttämättä riitä kattamaan palveluista syntyviä sekä etuusvastuista aiheutuvia kustannuksia. Taloudelliset vaikutukset ovat suuret, jos työllisyyttä ei alueella saada nostettua.
Henkilöstörisk Henkilöstön saatavuus it palkkatasokilp ailun vuoksi
12
Uusien työllisyysalueiden aloittaessa vuoden 2025 9 alussa osa alueista on nostamassa palkkoja ja tämä luo painetta muutenkin tiukkaan talouelliseen tilanteeseen. Palvelujen taso saattaa heiketä, jos osaavaa henkilöstöä ei saada palvelujen alkaessa. 9 Sairauspoissa Liikkeenluovutuksen muutosjohtaminen olot epäonnistuu, työntekijöiden tyytymättömyys ja lisääntyvät, uupumus johtavat korkeaan vaihtuvuuteen henkilöstöä irtisanoutuu
Riskinhallinnan toimenpide Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Ajantasainen talouden seuranta ja ennakoiva TE-johtaja Kaupunginha 2 Muutoksessa joillekin henkilöstöryhmille on tullut aiempaa enemmän resurssien suunnittelu. Johtamisessa jatkuvat llitus vastuuta, kun Uudenmaan keskitetystä mallista on siirrytty fokus kokonaisuudessa: toiminta, ihmiset, talous. työllisyysaluekohtaiseen toimintaan. Riski osaamisen katoamisesta työpaikkaa vaihtava työntekijän myötä on tunnistettu ja tähän pyritään vastaamaan monipuolistamalla tehtävänkuvia sekä luomalla ylialueellisia matalan kynnyksen yhteistyöverkostoja. Talouden seurantaa on haastanut käyttövelvoitteen piirissä olevan YA-järjestelmän sekavuus, mikä erityisesti on näkynyt avustusten kokonaisuuden seurannassa. Jatkossa talousseurantaa kehitetään vastuualuekohtaisen kuukausiseurannan avulla, tarvittaessa YA-järjestelmän rinnalla tehdään omaa seurantaa avustusmäärärahojen kokonaistilanteesta. Järvenpään kaupunki toimii Keski-Uudenmaan Palvelualuejoht TE-alueen 2 TE-palveluiden siirto ja viranomaistyön käynnistäminen on sujunut hyvin. työllisyysalueen isäntäkunta. Prosessia aja, jtk Samalla palveluiden siirto kuntaan on merkinnyt tehtävien ja vastuiden valmistellaan koko ajan yhteistyössä muiden Työllisyysaluejo uudelleen organisoimista, kun toimintaympäristö on muuttunut toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa. Päätöksiä htaja huomattavasti aiempaa pienemmäksi ja paikallisemmaksi. tehdään joustavasti palveluja kehittäen. Palveluhankintojen suunnitteluun uudessa toimintaympäristössä liittyy edelleen riskejä. Palvelukokonaisuuden rakentaminen vastaamaan asiakkaiden todellista palveluntarvetta ja muuttuneet taloudelliset kannustimet huomioon ottaen vaatii vielä työtä. Palvelukokonaisuutta edistetään ohjelmatyön yhteydessä ja rakentamalla hankintojen suunnitteluun ja seurantaan selkeämmät rakenteet organisaatiossa. Ennakoitua suurempi työttömyyden ja etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on kasvattanut kuntien etuusmenoja. Työllisyysalueen vaikutusmahdollisuudet työllisyystilanteen kohentamiseen ovat rajalliset, mutta asiakastyön prosesseja toimintamalleja kehitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta. Järvenpään kaupunki toimii Keski-Uudenmaan Työllisyysaluejo TE-alueen 1 Työllisyysalueen henkilökunnan tehtävänkuvia ja palkkausta on arvioitu työllisyysalueen isäntäkunta. Prosessia htaja jtk osana tasopalkkakokonaisuutta ja yhteistoimintaa. Tasopalkkatyön valmistellaan yhteistyössä muiden toimijoiden yhteydessä matalinta palkkatasoa on korotettu lähtötilanteesta. kanssa, jotta tieto tilanteesta on koko ajan Palkkavertailua on tehty Uudenmaan alueen ohella valtakunnallisesti. saatavilla. Reagoidaan mahdollisuuksien mukaan tilanteeseen. Muutosjohtamiseen panostetaan. Työkyvystä TE-johtaja, HR- Kaupunginha 2 Muutos on ollut siirtyvälle henkilöstölle vaativa toimintakulttuuriin liittyvän johtaja llitus muutoksen, asiakasmäärien kasvun ja työtehtäviin liittyvien muutosten huolehtiminen pidetään henkilöstöjohtamisen keskiössä. Yksilötasolla ennakoivat vuoksi. Liikkeenluovutusta jouduttiin valmistelemaan osin puutteellisella tukitoimenpiteet. Työkuormituksen hallinta tiedolla Uudenmaan TE-toimiston yhteistä valmisteluaikaa koskevien työyhteisöissä toimintaa priorisoimalla. rajoitusten vuoksi. Työllisyysalue toteutti osana liikkeenluovutusta YTmenettelyn 5.3.-30.9. missä tarkistettiin tehtävänkuvat, tasopalkkarakenne ja työaika. HR toteutti kaksi henkilöstökyselyä, joiden perusteella henkilöstölle on kohdennettu koulutusta ja lisätty yhteisen keskustelun aikaa. Luottamusedustajien ja työsuojelun osaamista TE-henkilöstön rooleihin on vahvistettu ja lähiesihenkilötyöhön tarjottu tukea ja ohjausta HR-palveluista. Lähiesihenkilöt ja osa päälliköistä osallistuu valmentavan johtamisen koulutukseen 2025-2026. Sairaspoissaoloja ja syitä seurataan yhdessä työterveyden kanssa.
Riskikartoitus: Vesi Riskiluokka Riski Riskin kuvaus Riskin Toiminnalliset Vesihuollon Talousveden laaja saastuminen (koko kaupungin 8 toimimattomuu alue), esim. pandemia, pohjaveden saastuminen. riskit s Vedenjakelun pitkäaikainen ja alueellisesti laaja keskeytyminen esim. iso putkirikko ja ilkivalta. Esim. korjaus- tai huoltotyön yhteydessä tapahtunut virhe voi saastuttaa talousveden tai aiheuttaa muuta vahinkoa
Taloudelliset riskit
Saneerausvela Investointien kohdentamisen painottuminen n kasvaminen uudishankkeille kasvattaa saneerausvelkaa.
Riskinhallinnan toimenpide Toimenpiteen Riskienhalli Seura Seurannan kommentti Käytetään valtakunnallista toimitusjohtaja, Johtokunta 1 riskienhallintasuunnitelmaa WSP (water safety verkostopäällik ja plan) ja SSP (sanitary safety plan), jossa kö ja kaupunginha vesihuollon eri osatekijät arvioidaan. Näitä osavesihuoltopäälli llitus sekä alueita ovat mm. vedentuotanto, kkö terveydensu vesilaitos/puhdistustoiminta, vesihuollon ojeluviranom verkostot, vesitorni, putkimateriaalit, asennustyöt, ainen henkilökunta, vesityökortit jne. Riskienarviointia valvoo terveysvalvontaviranomainen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien hallintaan määritetään yhteistyössä terveysvalvontaviranomaisen kanssa vuosittain näille eri osa-alueille. Lisäksi on huomioitu myös valmiussuunnitelmassa.
6
toimitusjohtaja Käytetään valtakunnallista riskienhallintasuunnitelmaa WSP (water safety plan) ja SSP (sanitary safety plan), jossa vesihuollon eri osatekijät arvioidaan. Näitä osaalueita ovat mm. vedentuotanto, vesilaitos/puhdistustoiminta, vesihuollon verkostot, vesitorni, putkimateriaalit, asennustyöt, henkilökunta, vesityökortit jne. Riskienarviointia valvoo terveysvalvontaviranomainen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien hallintaan määritetään yhteistyössä terveysvalvontaviranomaisen kanssa vuosittain näille eri osa-alueille. Lisäksi on huomioitu myös valmiussuunnitelmassa. Huomioidaan investointiohjelmassa
Tieto- ja Tietosuojan tietojärjestelm pettäminen äriskit
Asiakastiedot päätyvät ulkopuolisille, esim. inhimillinen virhe
6
Toimitaan kaupungin tietosuojaohjeiden mukaisesti
Vahinkoriskit
Vesihuollon järjestelmät aiheuttavat tulvan takia kaduille tai kiinteistöille vahingon. Jätevesien johtamisen pitkäaikainen ja alueellisesti laaja keskeytyminen, esim. keskuspumppaamon rikkoontuminen
6
Käytetään valtakunnallista riskienhallintasuunnitelmaa WSP (water safety plan) ja SSP (sanitary safety plan), jossa vesihuollon eri osatekijät arvioidaan. Näitä osaalueita ovat mm. vedentuotanto, vesilaitos/puhdistustoiminta, vesihuollon verkostot, vesitorni, putkimateriaalit, asennustyöt, henkilökunta, vesityökortit jne. Riskienarviointia valvoo terveysvalvontaviranomainen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien hallintaan määritetään yhteistyössä terveysvalvontaviranomaisen kanssa vuosittain näille eri osa-alueille. Lisäksi on huomioitu myös valmiussuunnitelmassa. Huomioidaan investointiohjelmassa
Tulva
Johtokunta 1 ja kaupunginha llitus
toimitusjohtaja, Johtokunta 1 kaupungin ja tietohallinto kaupunginha llitus toimitusjohtaja, Johtokunta 1 verkostopäällik ja kaupunginha kö ja vesihuoltopäälli llitus kkö
Saneerauskohteita on investointiohjelman mukaisesti toteutettu mm. Vanha Yhdystien vesihuolto, Pajutien vesihuolto. Kaupunkitekniikan yhteishankkeissa on tehty saneerausta Satukallion, Laurilan ja Kinnarinpolun alueilla. Tulevien vuosien investointiohjelmassa tulee huomioida saneerausvelan merkittävä pienentäminen.
Vesihuollon verkostoja on huollettu suunnitelmallisesti.
Konserniyhteisöjen tavoitteiden toteuma TP2025 Talous- ja konsernijaosto 4.3.2026
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
SISÄLTÖ YLEISTÄ..................................................................................................................................................................... 3 TYTÄRYHTIÖRAPORTOINTI ............................................................................................................................................ 4 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY .............................................................................................................................. 5 MESTARITOIMINTA OY ............................................................................................................................................... 12 KIINTEISTÖ OY JÄRVENPÄÄN TERVEYSTALO................................................................................................................... 17 JÄRVENPÄÄN PYSÄKÖINTI OY...................................................................................................................................... 21 KIINTEISTÖ OY AINOLAN PYSÄKÖINTI ............................................................................................................................ 26 TAVOITTEET MUILLE KONSERNIYHTEISÖILLE .................................................................................................................. 30
2
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
YLEISTÄ Konsernilla tarkoitetaan emoyhteisön sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa emoyhteisöllä on yksin tai yhdessä muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräysvalta. Konsernisuhteen aikaansaava määräys-valtasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä on yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa määräysvalta toisessa yhteisössä. Käsitteet konserni, määräysvalta sekä tytär- ja osakkuusyritys on määritelty kirjanpitolaissa. Kuntalaissa määritelty kuntakonserni vastaa kirjanpitolain konsernia. Järvenpään kaupunkikonserniin kuuluvat kaupunki ja ne osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla yksin tai yhdessä tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymät ja muut yhteisöt, joissa kaupunki on osakkaana tai jäsenenä. Konsernijohdon muodostavat ne viranomaiset, jotka esittelevät, päättävät ja toimeenpanevat konserniyhteisöä koskevia asioita valtuuston hyväksymän omistajastrategian ja talousarvion sekä johtosääntöjen mukaisesti. Omistajapolitiikassa noudatetaan kaupunginvaltuuston 11.9.2023 § 46 hyväksymää konserniohjetta ja omistajapolitiikka. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja kaupungin voimassa olevat henkilöstöohjeet sitovat konsernia soveltuvin osin. Konserniyhteisöjen tavoiteasetanta on vuodesta 2020 alkaen kytketty kaupungin talousarviokäsittelyyn. Konserniin kuuluville, olennaisille tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä strategisten päämäärien toteuttamista tukevat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Vuosille 2025-2028 tavoitteet on asetettu viidelle tytäryhtiölle: • • • • •
Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestaritoiminta Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Järvenpään Pysäköinti Oy (sis. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1) Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinti
Vuoden 2025 lopussa tytäryhteisöaseman on osakekauppojen ja omistusasteen kasvun myötä saanut myös Kiinteistö Oy Järvenpään Harjoitushalli. Yllä esitetyissä tytäryhtiöissä raportointivastuu yhtiön toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista on yhtiöllä ja sen toimivalla johdolla. Muiden yhteisöjen osalta seurantaa on kevennetty ja tavoitteet on asetettu yhteisöryhmille yksittäisten yhteisöjen asemasta. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen valvonta- ja ohjausvastuu on toiminnan sisällöstä vastaavalla palvelualueella. Yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä raportoidaan ao. sitovuustason raporttiin sisällytettävässä osiossa. Yhteisöjen seurantavastuu on jaettu palvelualueittain/talousarvion sitovuustasoittain. Raportoinnista vastaa viime kädessä kyseisestä kokonaisuudesta valtuustolle vastaava virkamies. Taulukko raportointivastuista on esitetty asiakirjan viimeisessä luvussa.
3
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
TYTÄRYHTIÖRAPORTOINTI Tytäryhtiöitä on pyydetty raportoimaan tilikauden 1.1. –31.12.2025 toteumat. Raportointia on pyydetty seuraavista aiheista: • • • • • •
toiminta ja merkittävimmät tapahtumat raportointikaudella, investoinnit, rakenne- ja rahoitusjärjestelyt, arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, arvio tulevasta kehityksestä sekä selonteko konsernivalvonnasta.
Tämän lisäksi materiaali sisältää kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet vuosille 2025-28 ja tiedot yhtiön taloudesta. Yhtiöitä on pyydetty esittämään tuloslaskelma ja tase, kuten se yhtiössä esitetään, minkä lisäksi on pyydetty laskemaan taloudelliset tunnusluvut, joiden pohjalta yhtiöiden tilaa voidaan arvioida ja seurata emon organisaatiossa. Tunnuslukujen laskennassa on pyydetty käyttämään seuraavia kaavoja: Oman pääoman tuotto, %
Nettotulos / (Oma pääoma keskimäärin tilikaudella) * 100
Sijoitetun pääoman tuotto, %
(Nettotulos + rah.kulut + verot) / (sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella) * 100
Liikevoitto, %
Liikevoitto / liikevaihto * 100
Omavaraisuusaste, %
(Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma – saadut ennakot) * 100
Current ratio
(rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset) / lyhytaikaiset velat
Quick ratio
(rahoitusomaisuus + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikaiset velat + lyhytaikaiset ennakot)
4
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY Omistuksen tarkoitus Mestariasuntojen toiminnan avulla turvataan riittävä vuokra-asuntotarjonta kaupungissa ja tasapainotetaan asuntotuotantoa markkinoilla huolehtien mm. kohtuuhintaisesta sekä erityisryhmien asumisesta monipuolisesti ja kustannustehokkaasti. Järvenpään Mestariasunnot täydentää Järvenpään kaupungin tavoitteiden mukaisesti markkinoiden asuntotuotantoa ja -tarjontaa.
Yhtiön toiminta-ajatus Toiminta-ajatus: Toimivia koteja elämän eri vaiheisiin, “sujuvaa asumista”. Toimintaperiaate: Hallinnoida, vuokrata, ylläpitää ja rakentaa asuntokantaa kaupungin omistajapolitiikan ja yhtiön hallituksen päätösten mukaisesti. Kiinteistöjen hoito- ja ylläpitopalvelut sekä rakennustoiminta tuotetaan ensisijaisesti osakkuusyhtiö Mestaritoiminta Oy:n toimesta ja toissijaisesti ulkopuolisilta toimijoilta. Mestariasunnot hallitsee ja ylläpitää Järvenpäässä vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettuja kerros- ja pientaloja, harjoittaa rakennuttamistoimintaa sekä kiinteistöjen ylläpitoa ja vuokrausta.
Toiminta ja merkittävimmät tapahtumat raportointikaudella Mestariasuntojen yhtiön hallituksen yhdeksästä jäsenestä vaihtui seitsemän elokuussa 2025. Kaksi asukasjäsentä jatkoi edellisestä hallituksesta. Johtoryhmän jäsenistä vaihtui kaksi. Eläköityneen asiakkuusjohtajan sekä työpaikkaa vaihtaneen talouspäällikön seuraajat aloittivat alkuvuodesta 2025. Mestariasunnot muutti Bulevardikorttelista Puistotie 38:aan kesällä 2025. Toiminta on ollut suunnitelman mukaista, lukuun ottamatta arvioitua alhaisempaa käyttöastetta. Järvenpään vuokra-asuntojen ylitarjonnasta johtunutta vajaakäyttöä on paikattu vuokrankorotuksin sekä hoitokulujen säästötoimilla, joita on saatu mm. hankintakilpailutuksilla, joita on toteutettu yhteistyössä Mestaritoiminnan kanssa sekä aktiivisella kuluseurannalla. Talouden tasapainottamiseksi suurimmat perusparannushankkeet rahoitettiin ARA-rahoituksella. Vuoden 2025 lopulla Järvenpäässä oli noin 800 vapaata vuokra-asuntoa ja saman verran myytäviä asuntoja. Mestariasunnoilla vapaita asuntoja oli noin 200, joista valtaosa Jampan alueella. Markkinatilanteen muuttuessa ja käyttöasteen parantamiseksi Mestariasunnot alensi Jampan alueella kaksioiden ja kolmioiden vuokria alkaen 1.1.2026. Toimenpiteellä toivotaan olevan positiivinen vaikutus Jampan alueen käyttöasteeseen. Wärtsilänkatu 4:n (Pajalan Helmi) uudisrakennushanke valmistui kesällä 2025. Kohteessa on 60 asuntoa. Ara myönsi hankkeelle joulukuussa 2023 käynnistysavustuksen sekä 40 vuoden korkotukilainan. Samanaikaisesti kesällä 2025 purettiin Auertiellä kolme kerrostaloa ja 51 asuntoa. Perusparannushankkeita ovat olleet Jampankatu 9 ja 11 sekä Maljakatu 22. Hankkeet rahoitetaan Varken (Ara) myöntämällä perusparannuslainoilla. Muut perusparannushankkeet ja kiinteistökorjaukset on rahoitettu tulorahoituksella ja pankkilainalla. Svenska Handelsbanken (SHB) on vetäytymässä Suomesta. Mestariasunnot valmisteli SHB-pankkilainojen uudelleenjärjestelyn Danske Bankiin vuonna 2025 yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa. Mestariasunnot omistaa vapaarahoitteisen As Oy Tanhuaspin. Yhtiö omistaa kaksi kerrostaloa Kyrölän alueella (Puistotie 38). Kerrostaloissa on 27 asuntoa sekä yksi liikehuoneisto. Yhtiön kokonaistilannetta tarkasteltaessa ja todettiin, että kiinteistön perusparantaminen on ajankohtaista. Yhtiön käyttöaste on 5
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
ollut alhainen. Kokonaistarkastelun lopputuloksena päädyttiin tutkimaan kiinteistön tulevaisuutta ja kaupungilta pyydettiin kannanotto. PTS-korjaukset toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Korjaukset ja niiden kustannukset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Loppuvuodesta 2025 Järvenpään kaupungille ja kaupungin omistaville yhtiöille kokonaisvaltainen riskienhallinnan tarkastus. Tarkastuksen lopputuloksena suositeltiin toimenpiteitä riskienhallinnan varmistamiseksi. Suositellut toimenpiteet toteutetaan huhtikuun 2026 loppuun mennessä. Henkilöstön työtyytyväisyys on erittäin hyvällä tasolla.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet vuosille 2025-28 Vuosi Sitova tavoite Keinot Toteuma Raportointi Strategia 2025- Yhtiön talous on ta- Järvenpään Mestariasunnot Osittain to- Yhtiön talousarvio on to- T1 2028 sapainossa ja toimin- Oy toimii ja määrittelee teutunut. teutunut pääosin suunnitamme on hyvinvoin- vuokrat omakustannusperitellusti lukuun ottamatta nin ja ympäristön nä- aatteella. Kaikki tulonläharvioitua alempaa käyttökökulmasta kestävää teet tulevat vuokraastetta. ja vaikuttavaa. tuotoista ja käyttökorvauksista. Teemme vastuullisia päätöksiä ja inves- Uusi Mestarihanke on työn Etenee suun- Vastuullisuustavoitteet ja tointeja tulevaisuu- alla Wärtsilänkatu 4:ssä (60 nitellusti. investointipäätökset ovat teen. kerrostaloasuntoa). Mittaritoteutuneet suunnitelkatu 6:n tyhjillään olevan riman mukaisesti. vitalotontin tulevaisuutta tutkitaan. Mestariasunnot huoEtenee suunlehtii osaltaan MAL- Tonttivarannon ja olemassa nitellusti. Uudisasuntohanke (Pajasopimuksen mukai- olevien kiinteistöjen kehitlan Helmi, Wärtsilänkatu sesta kohtuuhintai- tämisen kautta uusia mes4, 60 asuntoa) aloitettiin sesta ara-vuokratarihankkeita voidaan tokeväällä 2024 ja työt valasuntotuotannosta. teuttaa ainakin vuoteen mistuivat kesäkuussa 2028 saakka. Olemassa ole2025. Mittarikatu 6:n tyhvien asuinkiinteistöjen kiinjän tontin tulevaisuutta teistökehitys tuo tulevaitutkitaan. Auertie 9:n kerrostalot suudessa mukanaan uutta purettiin kesällä 2025. asuntokantaa mm. lisääKaavamuutosta tullaan mällä tonttitehokkuutta. toteuttamaan yhteisKiinteistöjen kehittäminen työssä kaupungin voi tarkoittaa myös olekanssa. massa olevan asuntokannan purkamista uudisraSuurimmat PTS-hankkeet kentamisen alta rahoitettiin korkotukilainoilla. 2025- Mestariasuntojen Kestävä kehitys ja elinkaa- Etenee suun- PTS-korjauksia tehdään T1 2028 omistamien kohtei- riajattelu ovat kiinteistöjen nitellusti suunnitelman mukaan. den energiatehok- arvon säilymisen ja talouNäillä varmistetaan kiinkuus paranee. den kannalta ohjaavana teteistökannan arvon säilykijänä. Uudis- ja peruspaminen.
6
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
rannushakkeissa kiinnitetään huomio energiatehokkuuteen sekä uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen. Resurssiviisauden tiekartan toteutussuunnitelma ja seuranta on työkaluna tavoitteiden saavuttamiseksi. Resurssiviisauden tiekarttaa kehitetään jatkuvasti.
Wärtsilänkatu 4 uudishanke toteutettiin A-energialuokkaan ja hankkeelle myönnettiin vihreärahoitus. Kiinteistöjen lämmitysratkaisujen tehokkuus on parantunut LeanHeat-tekoälyn ja Vantaan Energian kanssa tehdyllä yhteistyöllä.
Muut tavoitteet Vanhan asuntokannan väljiä asuntoja on muutettu kustannustehokkaammiksi mm. joustoasuntoratkaisuilla. Toimenpiteiden tavoitteena oli saada asunnot käytettävyydeltään tehokkaammaksi ja vastaamaan paremmin nykyistä kysyntää.
Tuloutus 2025 Mestariasuntojen toiminta perustuu omakustannusperiaatteeseen, joka tarkoittaa, että vuokratuotoilla ja käyttökorvauksilla katetaan kaikki kiinteistönpidon kustannukset. Yhtiö ei tuota voittoa.
Investoinnit Pajalan Helmi, Wärtsilänkatu 4, uudishanke. 2 kerrostaloa, 60 asuntoa. Valmistui kesäkuussa 2025. Jampankatu 9 ja 11, perusparannustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2025 ja työt valmistuvat keväällä 2026. Maljakatu 22, perusparannustyöt käynnistyivät toukokuussa 2025 ja valmistuvat kesällä 2026. PTS-korjauksia toteutetaan suunnitelman mukaan Mestariasuntojen kiinteistökantaan.
Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt 2025 Pajalan Helmi, Wärtsilänkatu 4, rahoitettiin korkotukilainalla sekä käynnistysavustuksella. Jampankatu 9 ja 11 sekä Maljakatu 22, rahoitetaan perusparannuskorkotukilainoilla. PTS-hankkeiden rahoittaminen tulorahoituksella sekä pankkilainalla. Mestariasunnot kilpailutti Svenska Handelsbankenissa olleet pankkilainat ja uudeksi rahoittajaksi valittiin Danske Bank. Vuoden 2026 aikana kilpailutetaan SHB:ssa olevat korkotukilainat.
Toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Riski: Järvenpään vuokra-asuntojen ylitarjonta aiheuttaa asuntojen tyhjäkäyttöä. Vastatoimi: Vaikuttaminen yhteistyössä kaupungin kanssa kaupungin asuntopolitiikkaan. Riski: Asukkaiden vuokranmaksukyvyn heikkeneminen. Vastatoimi: Tehokas perintä sekä asukasneuvonta. Riski: Investointien rahoittamisen haasteet sekä tiukentuneet lainaehdot. Vastatoimi: Yhteistyö kaupunkiomistajan kanssa mm. lainojen vakuuksissa, pankkisuhteiden ylläpitäminen, yhtiön vakaan talouden ylläpitäminen ja onnistuneet rahoituskilpailutukset. Riski: Varken tulevaisuus hankkeiden rahoittajana. Vastatoimi: Kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutuminen ja perusparantaminen rahoituslaitoslainoilla. 7
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Riski: Käyttöasteen lasku. Vastatoimi: Rakennetaan uusia asuntoja vain tarpeeseen, olemassa olevien asuntojen muuttaminen tehokkaammiksi, vaikuttaminen kaupungin vuokra-asuntotuotannon määrään, vuokranmääritys asuinalueen ja kohteen kysynnän mukaiseksi. Kiinteistökehitys, johon kuuluu myös kiinteistöistä luopuminen. Riski: Vuokra-asunto keskittymien syntyminen. Vastatoimi: Yhteistyö kaupunkikehityksen kanssa sekä olemassa olevien keskittymien kehittäminen. Riski: Kiinteistöomaisuuden arvon lasku. Vastatoimi: Ammattimainen ja osaava PT-suunnittelu ja toteuttaminen sekä laadukas ylläpitotoiminta. Riski: Kiinteistöissä tapahtuvat vahingot. Vastatoimi: Ennalta ehkäisy ja kattava vakuutusturva. Riski: Mestaritoiminta Oy:n tulevaisuus. Vastatoimi: Pyrkimys jatkamaan hyvää yhteistyötä Mestaritoiminta Oy:n kanssa ja nopea reagointi tarvittaessa muutostilanteisiin.
Arvio tulevasta kehityksestä Järvenpään vuokra-asuntojen määrä kasvoi merkittävästi viimeisten vuosien aikana, joka johti vuokraasuntojen ylitarjontaan. Tämä aiheutti myös Mestariasunnoille aiempia vuosia alhaisempaa kysyntää ja realisoitui asuntojen käyttöasteen laskuna. Asuntojen kysyntä ei tasaantunut vuoden 2025 aikana ja käyttöaste oli normaalia alhaisempi. Vuokranmääritys vuodelle 2026 tehtiin asuinalueittain vastaamaan paremmin kysyntää. Käyttöasteen nousu takaisin hyvälle tasolle odotetaan kestävän aiemmin arvioitua kauemmin. Mestariasunnoille valmistui vuonna 2025 60 uutta asuntoa ja samanaikaisesti purettiin 57 asuntoa Auertie 9:stä, joten asuntomäärä on pysynyt samalla tasolla. Mestariasunnot toimii omakustannusperiaatteella. Liikevaihto tulee kasvamaan vuokrantarkistuksen myötä, jossa on otettu huomioon asuntojen tyhjäkäyttö. Asuntotuotantoa toteutetaan vain tarpeeseen ja samanaikaisesti tutkitaan vuokra-asuntokeskittymien tulevaisuutta, tämä voi tarkoittaa joistakin kiinteistöistä luopumista. Omaisuudesta luopuminen vähentää kustannuksia, vapauttaa pääomia tehokkaampaan käyttöön ja parantaa asuntojen käyttöastetta. Kiinteistöt vaativat perusparannustoimia ja varojen sitominen ei ole aina tarkoituksenmukaista toimintaa, jos siihen sisältyy taloudellinen riski. Luovuttaessa omistuksesta varat käytetään investointeihin tai lainojen takaisinmaksuun. Auertie 9:n kiinteistön tonttiin laaditaan kaavamuutos yhteistyössä kaupunkikehityksen kanssa. Tavoitteena on, että tontti jakaantuu kahdeksi tontiksi, joista toiselle etsimme kumppania. Tällä pyritään estämään liian suurien vuokra-asuntokeskittymien muodostumista. Mestariasunnot jatkaa entiseen tapaan omakustannusperiaatteella, joten voittoa ei tavoitella. Kaikki kiinteistöjen kustannukset katetaan vuokrilla. Olemassa oleva kiinteistökannan arvo tullaan säilyttämään pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) mukaisilla peruskorjauksilla.
Selonteko konsernivalvonnasta Yhtiötä ohjataan voimassa olevalla konserniohjeella. Roolit ja vastuut on kuvattu konserniohjeessa. Kaupungin johdon koolle kutsuma konserniohjauskeskustelu pidetään kerran vuodessa. Hallituksen työjärjestys ohjaa hallituksen ja toimitusjohtajan toimia, toimivaltuuksia ja vastuita. Raportointi kaupunkikonsernille tehdään kaupungin ohjeistuksen mukaisesti puolivuosittain. Kaupungin ennakkohyväksyntä tehdään konserniohjeen mukaisesti ja yhteydenpito kaupungin palvelualueiden kanssa toimii matalalla kynnyksellä. Omistajan kannanottoa on kysytty ja kannanotot saatu. Strategia on linjattu yhteneväiseksi kaupungin strategian kanssa. 8
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Vuonna 2025 toteutettiin kaupungin sisäisen valvojan toimesta kaupungille sekä kaupungin omistaville yhtiöille kokonaisvaltainen riskienhallinnan sisäinen tarkastus. Mestariasunnoille suositeltiin toimenpiteitä, jotka tullaan toteuttamaan huhtikuun 2026 loppuun mennessä. Suositeltuja toimenpiteitä oli kuvata hallituksen roolin ja vastuu riskienhallinnassa, lisätä keskeiset riskienhallinnan prosessit vuosikelloon, tehdä tarkennukset esihenkilöiden rooliin riskienhallinnassa, kuvata yhtiöissä toteutettava riskienhallintaprosessi, laatia riskienhallintamittaristo, laatia vuosittain riskianalyysi, riskienhallintatoimenpiteiden seuranta johtoryhmässä neljä kertaa vuodessa ja hallituksessa kaksi kertaa vuodessa sekä kuvaus riskeistä ja niiden hallintatoimenpiteistä kaupungin raporteissa. Konsernivalvontaa toteutetaan konserniohjeessa kuvatulla tavalla. Raportointia suoritetaan tilinpäätöksissä sekä kaupungin raporteilla. Konsernivalvontaa suoritetaan myös omistajaohjauskeskusteluissa sekä hallituksen kokouksissa, joissa on läsnä yhtiökokousedustaja ja hänellä on puheoikeus. Yhtiön sisäisen valvonnan toimia Talousohjeessa on määritelty asemavaltuuksien hankinta- ja laskujen hyväksymisen euromääräiset rajat. Ostolaskujen kierto ja hyväksyntä: 1 asiatarkastaja > 2 hyväksyjä > 3 toimitusjohtaja hyväksyy maksuaineistot. Hankintaohjeessa on määritelty hankintarajat sekä julkisten hankintojen menettelytavat. Hankintapalvelut tuotetaan Mestaritoiminta Oy:n toimesta. Yhtiö tekee toiminnastaan vuosittain vastuullisuusraportin. Johtoryhmä kokoustaa 2–4 kertaa kuukaudessa pois lukien heinäkuu. Henkilöstön seuraajasuunnittelussa mm. eläköityvän asiakkuusjohtajan seuraaja on valittu sekä uusi talouspäällikkö on aloittanut. Toimitusjohtaja jää eläkkeelle keväällä 2027 ja seuraajan rekrytointi aloitetaan keväällä 2026. Talous-, kiinteistö-, henkilöstö-, hallijärjestelmät-, tietopankki ovat sähköisiä sovellusvuokrausjärjestelmiä. Lainasalkkua hallitaan ja suunnitellaan lainahallintajärjestelmällä. Kiinteistöihin on laadittu PTS (pitkän tähtäimen korjaus suunnitelmat) suunnitelmat, jotka ohjaavat kiinteistöjen arvon ja käytettävyyden säilymisen. Kiinteistöjen ylläpito- ja rakennuttamispalvelut tuottaa Mestaritoiminta Oy. Mestariasunnot Oy:lle toteutettiin vuonna 2023 hallituksen ja johdon tilannekuva-arviointi Boardmanin kuntaomisteisille yhtiöille kehittämällä menetelmällä, jossa on laajasti selvitetty yhtiön ja konsernin tilaa. Mestariasuntojen kiinteistöillä ja toiminnoilla on kattavat vakuutukset.
9
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Talous ja tunnusluvut Tuloslaskelma, 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos = Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Verot Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta Tilikauden tulos
TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025 Ero (€) Ero-% 19 265 19 291 21 486 19 113 -2 373 -11 % 273 266 172 286 114 66 % 0 0 0 0 0 0% 0 0 0 0 0 0% -889 -952 -911 -1 171 -260 29 % -4 068 -3 976 -4 100 -4 031 69 -2 % -11 673 -10 160 -11 375 -9 738 1 637 -14 % 2 908 4 469 5 272 4 459 -813 -15 % 139 80 54 38 -16 -30 % -3 189 -3 948 -4 156 -3 763 393 -9 % -142 601 1 170 734 -436 -37 % 216 -566 -1 170 -734 436 -37 % 0 0% 0 0% 74 35 0 0 0 0%
Tase, 1000 € VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainan lyhennykset Saadut ennakot ja vakuudet Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ
TP 2023
TP 2024
TA2025
TP2025
Ero (€) Ero-%
154 790 8 152 743 2 039 1 690 0 727 0 963 156 480
160 108 3 157 990 2 115 4 432 0 755 0 3 677 164 540
167 506 167 661 11 0 165 533 165 546 1 962 2 115 2 665 3 250 0 935 828 0 1 730 2 422 170 171 170 911
155 0% -11 0% 13 0% 153 8% 585 22 % 0 0% -107 -11 % 0 0% 692 40 % 740 0%
3 569 1 120 0 2 146 229 74
3 604 1 120 0 2 146 303 35 0 11 103 0 149 833 141 127 8 706 5 549 314 2 843 164 540
3 568 3 604 1 120 1 120 0 0 2 145 2 146 303 338 0 0 0 0 13 420 11 837 0 153 183 155 470 144 499 145 166 8 684 10 304 5 600 7 455 349 328 2 735 2 521 170 171 170 911
36 1% 0 0% 0 0% 1 0% 35 12 % 0 0% 0 0% -1 583 -12 % 0 0% 2 287 1% 667 0% 1 620 19 % 1 855 33 % -21 -6 % -214 -8 % 740 0%
10 562 142 349 133 287 9 062 5 842 327 2 893 156 480
10
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Tunnusluvut, laskentakauden lopussa TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025 Ero (€) Ero-% Kaupungin omistusosuus yhtiöstä, % 100 100 100 100 0 0% Konserniyhtiön omistusosuus yhtiöstä, % 0 0 0 0 0 0% Henkilöstöä keskimäärin 13 14 13 15 2 15 % Investoinnit, 1000 € 6 047 10 245 11 275 7 554 -3 721 -33 % Konsernin sisäiset lainat, 1000 € 4 991 4 991 4 991 4 991 0 0% Ulkoiset lainat, 1000 € 134 138 146 676 145 108 147 631 2 523 2% Kaupungin takausvastuut, 1000 € 71 346 68 241 37 105 68 638 31 533 85 % Kaupungin antolainat, 1000 € 4 991 4 991 4 991 4 991 0 0% Leasingvastuut, 1000 € 0 0 0 0 0 0% Kannattavuus Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Liikevoitto, % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % (Arava) 9,05 % 8,96 % 10,00 % 9,05 % 0 -10 % Maksuvalmius Current ratio 0,2 0,5 0,3 0,3 0 3% Quick ratio (Arava) 0,5 1,4 0,9 1,1 0 32 % Yhtiön rooli konsernin sisäisessä kaupankäynnissä Myynti Järvenpään kaupungille, 1000 € 0 0 0 0 0 0% Ostot Järvenpään kaupungilta, 1000 € 1934 1871 1897 1648 -249 -13 % Yhtiökohtaiset toiminnalliset tunnusluvut Keskivuokra 14,25 14,94 14,96 15,52 1 4% Tuloutus Järvenpään kaupungille, 1000 € 0 0 0 0 0 0%
Kannattavuusmittarit eivät toimi voittoa tavoittelemattomassa vuokrataloyhtiössä.
11
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
MESTARITOIMINTA OY Omistuksen tarkoitus Järvenpään Mestariasunnot: Mestaritoiminta on perustettu tuottamaan Mestariasunnoille hintalaatusuhteeltaan laadukkaita kiinteistöjen ylläpito- ja talotekniikkapalveluita sekä luotettavaa asukaspalvelua. Palvelukokonaisuus parantaa asumisviihtyvyyttä ja kiinteistöjen käytettävyyttä sekä kiinteistöjen arvon säilymistä ja kehittymistä. Järvenpään kaupunki: Mestaritoiminta Oy:n tarkoitus on tarjota kustannustehokkaita ja kilpailukykyisiä kiinteistöjen ylläpito- ja rakennuttamispalveluja Järvenpään kaupungille ja kaupunkikonsernille.
Yhtiön toiminta-ajatus Mestaritoimintalaisten kädenjälki näkyy kaupunkilaisille joka päivä: koulut, päiväkodit, kirjasto ja terveyskeskus sekä muut julkiset rakennukset pysyvät kunnossa sekä hyvin huollettuina. Yli 2 000 kotia kestävät hyvässä ylläpidossa pitkälle tulevaisuuteen. Kiinteistöt pysyvät siisteinä, mikä luo turvallisuutta kaupunkilaisten arkeen. Vuonna 2023 yhtiö on päivittänyt strategiansa vuosille 2024–2028. Uuden strategian mukaisesti yhtiö kehittää valmiuksiaan olla valmis markkinoiden muutokseen. Valmiutta kehitetään jatkuvalla toiminnan tarkastelulla ja aktiivisella kehittävällä otteella, vastuullisella toiminnalla sekä lisäämällä tyytyväisyyttä tuottamiimme palveluihin. Tavoitteenamme on olla vuonna 2028 asiakkaiden ja henkilöstön arvostama, kaupunkikonserniin kuuluva, kiinteistöjen kokonaisvaltainen palveluntuottaja, joka toimii kokonaistaloudellisesti edullisimmin tuottaen jatkuvaa arvoa asiakkailleen.
Toiminta ja merkittävimmät tapahtumat raportointikaudella Mestaritoiminta organisoitui uudelleen vuoden 2025 alusta. Henkilöstön merkittävästä vähennyksestä johtuen siirryttiin kohdekohteiseen isännöinti- ja aluekohtaiseen kiinteistöhuoltomalliin. Uudelleen organisoitumisen myötä yhtiössä tarkasteltiin toiminnanohjauksen prosesseja ja otettiin uusia työkaluja käyttöön, mm. työajanseurantajärjestelmiä. Lisäksi on kehitetty kohdekohtaista kustannuslaskentaa ja -seurantaa. Kuluneen vuoden aikana yhtiössä jouduttiin muutosneuvottelut omistajan investointihankkeiden vähäisyyden ja siirtymisien vuoksi. Tästä ja yhtiössä vallitsevasta tulevaisuuden epävarmuuden johtuen yhtiöstä lähti kolme projektipäällikkö sekä viimeisellä kvartaalilla kolme johtoryhmän jäsentä. Syksyllä 2025 yhtiön hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2026 alkaen DI Harri Väänäsen.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet vuosille 2025-28 Vuosi Sitova tavoite 2025– Prosessien kehittä2028 minen
Keinot 2025
Toteuma
Strategia Kaupungin ja Mestaritoi- etenee suunni- Koko Mestaritoiminnan P1 minnan uuteen palveluso- tellusti toiminta uudelleen orgapimukseen liittyvien uunisoitiin, työtekemisen sien toimintamallien käyttavat uudistettiin, jotta töönotto ja onnistumisen toiminta pienemmällä seuranta. henkilöstöllä onnistui.
12
Raportointi
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Palvelusopimuksen mukaiset uudet palvelut on otettu käyttöön, joiden tarkoituksenmukaisuutta on tarkasteltu vuoden aikana. Kohdeisännöinnin palvelut kaupungille aloitettiin vuoden 2025 alusta sekä kiinteistöhuollossa siirryttiin aluejakoon. Kustannusseurannan raportointia on edelleen kehitetty laadukkaammaksi vuoden 2025 aikana.
2025– Palvelujen markkina- Hyödynnämme mitoitus- Etenee suunni28 suuntautunut hin- työkalua palveluiden mi- tellusti noittelu toteutuu toituksessa. Mitoitustyökalu huomioi jokaisen kohteen sille ominaisin perustein.
Kiinteistöhuollon palve- T1 luiden tarve on mitoitettu.
Mestaritoiminnan palveluiden hintaa on verrattu KTI:n keräämiin markkinahintoihin nähden ja on nähtävissä selkeää markkinahintojen saavuttaminen. 2025– Palvelujen laatutaso Vuoden 2024 aikana teh- Etenee suunni- Palveluiden laatua on ar- P1 28 vastaa palvelusopi- tävä palvelusopimus mää- tellusti vioitu palvelusopimukmusta rittää halutun laatutason. sen mukaisissa ohjaus- ja Vuoden 2025 aikana pajohtoryhmissä. nostamme erityisesti uusien palvelukokonaisuuksien sekä laatutason seurantaan, jotta se toteutuu halutun mukaisena. Kaikissa sopimuksiin liittyvissä kilpailutuksessa hankinta-asiakirjojen laadinnassa on mukana myös tilaomistus tai asiakas. Laatutaso hankintojen osalta määräytyy näin ollen asiakkaiden tahtotilan mukaisesti.
13
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Tuloutus 2025 Mestaritoiminnan liikevoitto tilikaudelta 2025 on n. 105.000 euroa. Syksyllä 2024 pidettyjen muutosneuvotteluiden aiheuttamat kustannukset rasittivat tilikauden 2025 tulosta 175.000 euroa. Operatiivinen johto esittää yhtiön hallitukselle, ettei osinkoa jaeta.
Investoinnit Mestaritoiminta Oy ei tehnyt investointeja vuonna 2025.
Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt 2025 Mestaritoiminnan taloustilanne on vakaa haastavasta tilikaudesta ja säästöpaineista huolimatta. Mestaritoiminta ei nostanut lainaa tilikaudella 2025. Mestaritoiminta Oy:n kassan tilanne on hyvä ja näin ollen kestää myös hetkittäisiä poikkeustilanteita. Mestaritoiminta organisoitiin vuoden 2025 alussa uudelleen.
Toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Järvenpään kaupungin kanssa tehty määräaikainen palvelusopimus päättyy 31.12.2026. Tästä johtuen yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat hyvin epävarmat. Syksyllä 2025 kaupunki teetti FCG:llä tilaomistuksen organisointiselvityksen, jossa otetaan kantaa kaupungin tilaomistuksen ja Mestaritoiminnan tehtävien järjestelyistä. Joulukuussa 2025 kaupunginhallitus teki päätöksen, että edistetään vaihtoehtoa, missä kiinteistöjohdon ja rakennuttamisen palvelut siirtyisivät kaupungille ja Mestaritoiminta jäisi kiinteistöhuoltoyhtiöksi. Yhtiön tulevaisuus epävarmuus heijastuu yhtiön henkilöstön työmotivaatioon ja -jaksamiseen sekä yhtiön avaintyöntekijöiden irtisanoutumisriski on suuri.
Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2026 tilauskanta on sopivassa suhteessa yhtiön organisointiin ja henkilöstöresursseihin. Omistaja pohtii kaupungin tilaomistuksen ja yhtiön työnjakoa ja se saattaa vaikuttaa merkittävästi yhtiön toimintaan ja organisointiin jo vuoden 2026 aikana. Yhtiölle on kaupunginhallituksen päätöksellä annettu 1 % tulostavoite omistajille (kaupunki ja Järvenpään Mestariasunnot) tuotettaviin palveluihin. Tavoite tullaan saavuttamaan.
Selonteko konsernivalvonnasta Konserniohjeen soveltaminen Yhtiössä noudatetaan Järvenpään kaupungin konserniomistuksen ohjesääntöä niiltä osin kuin se ei poikkea osakeyhtiö- ja hankintalaista. Tavoitteet Yhtiön liiketoimintaa on johdettu kaupunginhallituksen ja -valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Sisäinen valvonta Yhtiössä toimitaan talous- ja hankintaohjeen mukaisesti. Yhtiön toiminnasta tehdään vuosittain vastuullisuusraportti.
14
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Riskien hallinta Kaupungin sisäinen tarkastus teki kaupungin ja sen tytäryhtiöiden kokonaisvaltaisen riskienhallintaan kohdistuneen tarkastuksen syksyllä 2025. Tarkastuksessa esiin tulleet muutosehdotukset toteutetaan keväällä 2026. Yhtiön hallituksen kokouksissa käsitellään omana kohtanaan riskienhallintaa.
Talous ja tunnusluvut Tuloslaskelma, 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos = Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Verot Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta Tilikauden tulos
TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025 Ero (€) Ero-% 11 148 8 937 11 561 9 985 -1 576 -14 % 1 590 1 718 1 752 1 723 -29 -2 % 0 0 0 0% -6 133 -4 559 -7 122 -6 164 958 -13 % -3 764 -3 643 -3 479 -3 129 350 -10 % -575 -534 -494 -491 3 -1 % -1 559 -1 660 -1 637 -1 515 122 -7 % 707 259 581 409 -172 -30 % 0 0% -292 -323 -276 -278 -2 1% 415 -64 305 131 -174 -57 % 0 0% -83 -1 -61 -26 35 -57 % 0 0 0% 332 -65 244 105 -139 -57 %
15
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Tase, 1000 € TP 2023 TP 2024 TA2025 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ
13 276 180 10 807 2 289 3 238 0 630
12 855 172 10 381 2 302 2 705 0 1 034
2 608 16 514
1 671 15 560
4 249 2
4 102 2
1 157 2 758 332 0 0 0 12 265 10 079 2 186 16 514
1 157 3 008 -65
11 458 9 264 2 194 15 560
Tunnusluvut,
TP2025
Ero (€)
Ero-%
12 447 164 9 981 2 302 2 867 0 1 200 0 1 667 15 314
12 439 121 10 016 2 302 2 540 0 1 347 0 1 193 14 979
-8 -43 35 0 -327 0 147 0 -474 -335
0% -26 % 0% 0% -11 % 0% 12 % 0% -28 % -2 %
4 346 2 0 1 157 2 943 244 0 0 0 10 968 8 612 2 356 15 314
4 205 2
-141 0 0 0 -1 -140 0 0 0 -194 12 -206 -335
-3 % 0% 0% 0% 0% -57 % 0% 0% 0% -2 % 0% -9 % -2 %
1 157 2 942 104
10 774 8 624 2 150 14 979
TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025 Ero (€) Ero-% laskentakauden lopussa Kaupungin omistusosuus yhtiöstä, % 57 57 57 57 0 0% Konserniyhtiön omistusosuus yhtiöstä, % 43 43 43 43 0 0% Henkilöstöä keskimäärin 67 63 54 54 0 0% Investoinnit, 1000 € 0 0% Konsernin sisäiset lainat, 1000 € 0 0% Ulkoiset lainat, 1000 € 10 684 9 913 8 612 8 623 11 0% Kaupungin takausvastuut, 1000 € 9 688 9 024 7 938 8 483 545 7% Kaupungin antolainat, 1000 € 0 0 0% Leasingvastuut, 1000 € 104 95 95 85 -10 -11 % Kannattavuus Oman pääoman tuotto, % 7,81 % -1,58 % 5,61 % 2,50 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,93 % 1,94 % 4,48 % 3,19 % Liikevoitto, % 6,34 % 2,90 % 5,03 % 4,10 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 25,73 % 26,36 % 28,38 % 28,07 % 0 -1 % Maksuvalmius Current ratio 1,5 1,2 1,2 1,2 0 -1 % Quick ratio 1,5 1,2 1,2 1,2 0 -1 % Yhtiön rooli konsernin sisäisessä kaupankäynnissä Myynti Järvenpään kaupungille, 1000 € 9 929 7 865 11140 9201 -1 939 -17 % Ostot Järvenpään kaupungilta, 1000 € 137 128 20 102 82 410 % Yhtiökohtaiset toiminnalliset tunnusluvut Tuloutus Järvenpään kaupungille, 1000 € 46 0 0 0%
16
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
KIINTEISTÖ OY JÄRVENPÄÄN TERVEYSTALO Omistuksen tarkoitus Yhtiön omistus ei sotevastuiden siirryttyä hyvinvointialueille vastaa enää kaupungin omistajapoliittisia linjauksia, joten omistuksesta on tarkoituksenmukaista luopua. Mikäli yhtiön toiminta jatkuu kaupungin omistuksessa, kaupungin tavoitteena on maksimoida omistuksesta saatava taloudellinen hyöty vuokralaisten toimitilatarpeet ja kiinteistön arvon ylläpitäminen huomioiden.
Yhtiön toiminta-ajatus Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo on 100 % Järvenpään kaupungin omistama keskinäinen kiinteistö osakeyhtiö. Yhtiö omistamassa kiinteistössä tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluita Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kiinteistö palvelee käyttäjiään energiatehokkaasti luomalla turvallisen ympäristön siellä asioiville ja työskenteleville henkilöille.
Toiminta ja merkittävimmät tapahtumat raportointikaudella Syksyllä 2025 kaupunki tilasi BDO:lta selvityksen kiinteistön myynnistä. Yhtiössä valmistauduttiin vuonna 2026 mahdollisesti toteutuvaan myyntiin. Yhtiökokous päätti joulukuussa 2025 alentaa perittyjä hoitovastikkeita ja palauttaa pääomavastikkeet. Muutoin tilikauden talousarvio toteutui suunnitelmien mukaan. Myyntiä varten on teetetty kuntokartoitus Rambollin toimesta, ja isoja puutteita/havaintoja ei Terveystalossa raportin mukaan ollut.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet vuosille 2025-28 Vuosi Sitova tavoite
Keinot 2025
Toteuma
Raportointi
Strategia
2025– Yhtiö tuottaa Tiloja käytetään ja ylläpi- etenee suun- Kiinteistön ylläpidon ja käyttäjän P1 2027 käyttäjilleen detään oikein ja energiate- nitellusti välinen suunniteltu yhteistyö. terveelliset ja hokkaasti. Säännölliset palveluntuottaja ja turvalliset tikäyttäjä tapaamiset. Kohteen laadunhallinnallilat siin kokonaisuuksiin keskiKiinteistön ylläpito on laadukasta tytään myös vuoden 2025 ja dokumentoitua. Mahdollisiin aikana puutteisiin on reagoitu. Siivouksen laadunhallintaan on panostettu Vuosien 2026–2028 toteuvuoden 2025 jaksolla. tettavat PTS tehtävät määritellään vuonna 2025. PTS tehtäviä tuleville vuosille ollaan määrittämässä , mutta on vielä kesken toteutus. 2025– Yhtiö tuottaa Yhtiön kustannusrakenne Etenee suun- Yhtiö laatii säännöllisesti talousar- T1 2027 käyttäjilleen pidetään kilpailukykyisenä nitellusti/ vii- vioraportin, jossa on huomioitu västynyt kustannustenjako suoriteperusteisesti.
17
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
hinnaltaan kil- kiinteistön kunto ja käytpailukykyiset töikä ja yhtiön talous huotilat mioiden.
Yhtiön johto ei ole edistänyt vuokrasopimusmallin uudistamista vuoden 2025 aikana.
Yhtiö sekä Järvenpään kaupunki neuvottelee hyvinvointialueen kanssa uudesta vuokrasopimusmallista, jossa kaluston, siivouksen sekä laitteiden vastuut on jaettu paremmin.
Tuloutus 2025 Yhtiö ei tavoittele taloudellista tulosta.
Investoinnit Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon PTS-suunnitelmat on tehty vuonna 2016. Kiinteistössä tullaan noudattamaan PTS:n mukaista korjaussuunnitelmaa. PTS-suunnitelmat on siirretty Granlund Manageriin, jossa ovat muutkin kaupungin omistamien kiinteistöjen PTS-suunnitelmat. PTS:n mukaisia korjauksia aletaan toteuttaa vuodesta 2026 alkaen. Yhtiö ei ole tehnyt investointeja vuonna 2025.
Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt 2025 Yhtiön tuotot muodostuvat perittävistä hoito – rahoitusvastikkeista. Yhtiökokouksessa joulukuussa 2025 päätettiin, että tilikaudella perityt rahoitusvastikkeet palautetaan kaupungille ja hoitovastikkeisiin päätettiin antaa 729.000 euron (30 %) hyvitys. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalolla on rakennusaikaista lainaa jäljellä 31.12.2025 37.543.196,80 €. Yhtiön lainapääomasta 30 % on suojattu koronvaihtosopimusinstrumentilla.
Toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Valmisteluaika vaihtoehtoisten järjestelyiden ja toteutustapojen toteuttamiselle on niukka. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon vastikkeet ja sitä kautta Keusotelta perittävä vuokra verrattaessa muihin vastaaviin Keusoten tiloihin on korkea. Keusoten maksama vuokra sisältää mm. laitossiivouksen ja irtokalusteiden korjaukset ja hankinnat, jotka Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo maksaa. Yhtiöllä on kolme lainaa, kaksi Kuntarahoitus Oyj:n lainaa ja yksi laina Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB). Kaikissa kolmessa yhtiön lainassa on aikaisemmin ollut 25 vuoden takaisinmaksuohjelma. Siitä syystä lainojen lyhennysten osuus on ollut korkea. Kuntarahoitus Oyj:n lainojen lyhennysohjelmaa muutettiin 1.1.2020 alkaen. Niiden uusi lyhennysohjelma on 35 vuotta. Näiden lainojen viimeinen erä tulee kuitenkin maksettavaksi 25 vuoden laina-ajan jälkeen. Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) lainan alkuperäistä 25 vuoden lyhennysohjelmaa ei ole muutettu. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalolla on uudisrakentamiseen kohdistuva arvonlisäveropalautusvastuu. Palautusvastuu aikaa on 01.01.2026 alkaen jäljellä yksi vuosi. Kiinteistö on 100 % arvonlisäverollisessa käytössä. 18
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Yhtiön lainojen korot on sidottu 3kk Euribor korkoon. Jos yhtiön omistama kiinteistö myydään, tulee sillä olemaan merkittäviä vaikutuksia yhtiön toimintaan. Mahdollinen yhtiölle siirtyvä vuokraustoiminta aiheuttaa riskin yhtiön taloudelle.
Arvio tulevasta kehityksestä Omistaja on esittänyt yhtiön ensisijaisena kehitysvaihtoehtona myydä Terveystalon ja Koy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 hallitsemat kiinteistöt. Jos terveystalo kiinteistön myynti toteutuu, niin Koy Terveystalo tullaan ajamaan alas. Toissijaisena vaihtoehtona on yhtiömuodon muuttaminen niin, että yhtiö vuokraa tilat suoraan käyttäjille kaupungin sijaan. Tässä kohtaa toki vuokraustoiminnan tulee olla sellaista, että vuokraus perustuu markkinan mukaiseen hinnoitteluun ja yhtiö pyrkii tuottamaan voittoa omistajilleen, eikä kaupungin tarvitse rahoittaa yhtiön toimintaa.
Selonteko konsernivalvonnasta Konserniohjeen soveltaminen Konserniohje on selvä. Toimivallan ja vastuunjaon osalta epäselvyyttä ei ole. Tavoitteet Valtuuston tavoitteet on asetettu ja niiden toteuttaminen on kesken. Sisäinen valvonta Yhtiön osalta sisäisen valvonnan dokumentaatiota ei ole vielä tehty. Laaditaan dokumentaatio vuoden 2026 aikana. Riskien hallinta Vuonna 2026 riskienhallinta viedään osaksi hallituksen vuosikelloa. Merkittävimmät riskit raportoidaan ja dokumentoidaan samalla. Riskien pienentämisen toimenpiteet tullaan viemään osaksi strategiatoimenpiteitä edellyttäen, että toimenpide on tunnistettu.
Talous ja tunnusluvut Tuloslaskelma, 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Verot Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta Tilikauden tulos
T TP 2023 ATP 2024 TA2025 TP2025 2 450 2 565 2 520 1 983
-7 -23 -2 456 -36 3 802 -3 662 104
-6 -158 -2 395 6 4 146 -4 152 0
-6 -20 -2 494 0 3 566 -3 566 0 0
-16 0 -2 436 -469 0 -1 187 -1 656
104
0
0
-1 656
19
Ero (€)
Ero-% -537 -21 % 0 0% 0 0% 0 0% -10 167 % 20 0% 58 -2 % -469 #JAKO/0! -3 566 -133 % 2 379 -54 % -1 656 0 0% 0 0% 0 0% -1 656
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Tase, 1000 € VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ
T TP 2023 ATP 2024 TA2025
TP2025
51 123
50 966
49 900
50 966
51 123
50 966
49 900
50 966
926
1 429
800
1 565
461
511
400
1 194
465 52 049
918 52 395
400 50 700
371 52 531
10 720 2
12 313 2
12 002 2
10 657 2
10 718
12 310 1
12 000 0 0
12 310 1 -1 656
41 329 39 145 2 184 52 049
40 082 37 353 2 729 52 395
38698 36 000 2 698 50 700
41 874 35 933 5 941 52 531
T TP 2023 ATP 2024 TA2025 TP2025 laskentakauden lopussa Kaupungin omistusosuus yhtiöstä, % 100 100 100 100 Konserniyhtiön omistusosuus yhtiöstä, % Henkilöstöä keskimäärin Investoinnit, 1000 € 2 Konsernin sisäiset lainat, 1000 € Ulkoiset lainat, 1000 € 40 739 39 335 36 000 37 543 Kaupungin takausvastuut, 1000 € 40 739 39 335 36 000 37 543 Kaupungin antolainat, 1000 € Leasingvastuut, 1000 € Kannattavuus Oman pääoman tuotto, % 1% 0% 0 % -15,54 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,27 % 8,37 % 7,43 % -3,55 % Liikevoitto, % 4,24 % 0,00 % 0,00 % -23,65 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % -134,5 % -142,2 % -142,4 % 20,29 % Maksuvalmius Current ratio 0,42 0,52 0,30 0,0 Quick ratio 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhtiön rooli konsernin sisäisessä kaupankäynnissä Myynti Järvenpään kaupungille, 1000 € 2505 Ostot Järvenpään kaupungilta, 1000 € 456 Yhtiökohtaiset toiminnalliset tunnusluvut 0 0 0 Tuloutus Järvenpään kaupungille, 1000 € 00
Tunnusluvut,
20
Ero (€)
Ero-%
1 066 0 1 066 0 765 0 794 0 -29 1 831
2% 0% 2% 0% 96 % 0% 199 % 0% -7 % 4%
-1 345 -11 % 0 0% 0 0% 310 3% 1 #JAKO/0! -1 656 0 0% 0 0% 0 0% 3 176 8% -67 0% 3 243 120 % 1 831 4%
Ero (€) 0 0 0 0 0 1 543 1 543 0 0
Ero-% 0% 0% 0% 0% 0% 4% 4% 0% 0%
-15,54 % -10,98 % -148 % -23,65 % #JAKO/0! 162,70 %
-114 %
-0,3 0,0
0% 0%
2505 #JAKO/0! 456 #JAKO/0! 0
0%
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
JÄRVENPÄÄN PYSÄKÖINTI OY (sisältää Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1)
Omistuksen tarkoitus Yhtiöt omistavat ja hallitsevat JUST:n viereisen parkkitalon ja sen vieressä olevaa pintapysäköintialuetta. Toimivan ja kustannustehokkaan pysäköintiratkaisun järjestäminen alueella toimiville kiinteistöille ja niiden käyttäjille kiinteistön arvo säilyttäen.
Yhtiön toiminta-ajatus Yhtiön toimialana on pysäköintitoiminnan harjoittaminen. Yhtiö voi omistaa ja hallita käyttötarkoitustaan palvelevien pysäköinti-, kiinteistö-, huolto- tms. yhtiöiden osakkeita ja muuta vastaavaa omaisuuttaa ja vuokrata toimintaansa varten tarvittavia pysäköinti- ym. alueita ja tiloja. Yhtiö voi omistaa myös toimintaansa liittyvää irtainta omaisuutta. Yhtiöiden tarkoitus on järjestää pysäköinti terveyskeskuskampuksen alueella.
Toiminta ja merkittävimmät tapahtumat raportointikaudella Järvenpään Pysäköinti Oy vuokraa omistamansa autopaikat Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalolle (320 autopaikkaa). Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo vuokraa autopaikat Järvenpään kaupungille, joka vuokraa autopaikat edelleen Keusotelle asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Järvenpään kaupunki on kaavalla osoittanut 10 autopaikkaa, jotka on vuokrattu Asunto Oy Liekin ja Asunto Oy Kipinän asukkaille (Helsinginkatu 36). Lisäksi 35 autopaikkaa on osoitettu ja vuokrattu Järvenpään kaupungin päiväkoti Cooperin käyttöön. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:lle on haettu ja saatu rakennusvalvonnalta toimenpidelupa pysäköintialueen merkinnöille ja paikoituksen aikarajoituksille. Aikarajoitukset ovat 4 tuntia piha-alueella sekä hallin maantasakerroksessa ja hallin toisessa kerroksessa. Ylätasanteelle paikoitusaika on 6 tuntia. Paikoitushallin kellarikerros on rajattu portilla ja sisään pääsee ainoastaan Keusoten kulkuluvalla. Keusoten henkilökunnalle, Cooperin päiväkodin henkilökunnalle ja As Oy Liekin sekä As Oy Kipinän asukkaille, jotka ovat vuokranneet autopaikan jaetaan lupalaput, joilla autoa voi pysäköidä hallissa ja piha-alueella ilman aikarajoitusta. Koy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti1:n parkkihallista tehtiin markkinahintakartoitus Sitowisen toimesta. Keusoten on ollut kiinnostunut parkkihallin ostamisesta ja he ovat selvittämässä lainanottovaltuusneuvotteluja aluehallituksessa alkuvuonna 2026. Aloitettiin rakenteiden saumaamista ylempien kerroksien osalta, jatkuu seuraavina vuosina (PTS). Talous toteutui vuonna 2025 suunnitellusti. Parkkihallin myyntiä suunniteltiin vuoden 2025 aikana. BDO teki selvityksen myynnistä kaupungin toimeksiannosta. Myynnillä ei ollut vaikutuksia yhtiön talouteen ja tilikauteen 2025. Jos kiinteistö myydään, vaikuttaa se yhtiön toimintaan oleellisesti.
21
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet vuosille 2025-28 Vuosi
Sitova tavoite
Keinot 2025
Toteuma
Raportointi
Strategia
2025– Varmistetaan omis- Selvitetään tontin jalos- Etenee suun- Tontti tullaan lohkomaan, jos T1 2026 tusten arvon säily- tuspotentiaali ja sille nitellusti. kiinteistö myydään. Lohkomiminen. toimenpiteet sekä vaisella tullaan vastaamaan ymkutukset. päröivien kiinteistöjen tarpeisiin. Myyntiprosessi jatkuu 2026. 2025– Yhtiö tuottaa pysä- Järvenpään pysäköinti Valmis/Ete2026 köintiratkaisut omis- – Terveyskeskuskam- nee suunnitajilleen kustannus- puksen välisen holding- tellusti tehokkaasti. rakenteen tarpeellisuus selvitetään vuoden 2025 aikana. Asia liittyy vahvasti Järvenpään Terveystalon yhtiömuodonmuutokseen sekä vuokrausmallin muuttumiseen.
Omistaja on teettänyt selvityk- T1 siä yhtiörakenteesta huomioiden tuleva lakimuutos. Pysäköintiä on määritetty aikarajalliseksi, jolloin se palvelee kohdetta paremmin. Tällä hetkellä valmistellaan parkkihallikiinteistön myyntiä, jolla on vaikutus yhtiön tulevaisuuteen. Jatkuu 2026 vuonna.
Tuloutus 2025 Vuokraustoiminta on omakustannus vuokrausta ja yhtiö ei tulouta voittoa eikä jaa osinkoa omistajalleen.
Investoinnit Järvenpään Pysäköinti Oy:llä ei ole tarvetta investoinneille, mutta yhtiön omistama Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti1:lle voi syntyä investointitarpeita, mikäli tulevaisuudessa tarvitaan alueelle enemmän autopaikkoja. Autopaikkatarpeen lisääntyessä on mahdollista rakentaa yksi taso lisää pysäköintitaloon (varaus otettu p-taloa tehdessä huomioon). Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n PTS-suunnitelmat on tehty vuonna 2016. PTSsuunnitelmat on siirretty Granlund Manageriin, jossa on muidenkin kaupungin omistamien kiinteistöjen PTS-suunnitelmat. Kuntokartoitus tehtiin Rambollin toimesta 2025. Siinä havaittiin muutama kosteusvaurio ja niitä tullaan kartoittamaan tarkemmin 2026 sekä arvioimaan kustannuksista korjauksien osalta. Aloitettu rakenteiden saumaamista ylempien kerroksien osalta, jatkuu seuraavina vuosina (PTS). Jos parkkihallikiinteistö myydään, ei investointitarpeita luonnollisesti ole.
Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt 2025 Järvenpään Pysäköinti Oy maksaa omistamalleen Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:lle hoito- ja rahoitusvastiketta. Vastikkeilla katetaan Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti
22
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
1:den hoito- ja rahoituskulut. Järvenpään Pysäköinti Oy vuokraa omistamansa autopaikat (365 ap) Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalolle (320 ap), Järvenpään kaupungille (35 ap) ja As Oy Liekin ja As Oy Kipinän asukkaille kaavamääräysten mukaisesti (10 ap). 1.1.2023 alkaen autopaikkojen vuokrat on kohdennetut vastaamaan rakentamisesta ja hoitokuluista aiheutuneita kuluja. Paikoitushalliin kohdistuvat rakentamisen kulut ja sitä kautta pääomakulut ovat olleet huomattavasti suuremmat kuin piha-alueen paikoituspaikkojen rakentamisen kulut. Hoitokulujen osalta kiinteistövero kohdistuu pääasiassa paikoitustalokiinteistöön. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:llä on rakennusaikaista lainaa jäljellä 31.12.2025 5.205.156,45 €. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:lle otettiin huhtikuussa 2025 lisäkorkosuojaus, mikä nosti sen suojausasteen kokonaisuudessaan 30 %:iin lainapääomasta.
Toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Tytäryhtiö Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:llä on uudisrakentamiseen kohdistuva arvolisäveropalautusvastuu. Palautusvastuu aikaa on 01.01.2026 alkaen jäljellä yksi vuosi. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n kaikki autopaikat ovat arvonlisäverollisessa käytössä. Jos Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 vuokraisi autopaikkoja sellaiselle taholle, joka ei ole arvonlisäverovelvollinen (esim. asunto-osakeyhtiö), niin Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 joutuisi palauttamaan rakentamisesta tehtyjä arvonlisäveroja palautusvastuun ajalta. Yhtiön lainojen korot on sidottu 3kk euriboriin. Parkkihallikiinteistön myynnillä olisi merkittäviä vaikutus yhtiön toimintaa.
Arvio tulevasta kehityksestä Ensisijainen vaihtoehto omistajalla olisi myydä sekä Koy Järvenpään Terveystalo, että Koy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 kiinteistöt. Jos kiinteistöt myydään kokonaisuudessaan, niin kumpikin pysäköintiyhtiö, Järvenpään Pysäköinti Oy ja Koy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 tullaan ajamaan alas. Osa TKKP1:n hallitsemista ulkoalueen pysäköintipaikoista on jatkossakin Järvenpään kaupungin käytössä. Tältä osin on vielä ratkaisematta, jääkö paikkojen hallinta jommallekummalle olevalle yhtiölle, siirretäänkö ne jonkin toisen yhtiön hallintaan vai siirtyykö omistus suoraan kaupungille. Toissijainen vaihtoehto, on jatkaa toimintaansa vielä toistaiseksi nykyisellä tavalla.
Selonteko konsernivalvonnasta Konserniohjeen soveltaminen Konserniohje on selvä. Toimivallan ja vastuunjaon osalta epäselvyyttä ei ole. Tavoitteet Valtuuston tavoitteet on asetettu ja niiden toteuttaminen on kesken. Sisäinen valvonta Yhtiön osalta sisäisen valvonnan dokumentaatiota ei ole vielä tehty. Laaditaan dokumentaatio vuoden 2026 aikana. Riskien hallinta Vuonna 2026 riskienhallinta viedään osaksi hallituksen vuosikelloa.
23
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Merkittävimmät riskit raportoidaan ja dokumentoidaan samalla. Riskien pienentämisen toimenpiteet tullaan viemään osaksi strategiatoimenpiteitä edellyttäen, että toimenpide on tunnistettu.
Talous ja tunnusluvut Tuloslaskelma, 1000 €
Ero-% 0% 2% 0% 0% -20 % 0% 1%
5
Ero (€) 0 14 0 0 2 0 -10 6 0 0 6 0 -1 0 5
TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025
Ero (€)
Ero-%
TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Verot Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta Tilikauden tulos
707
680
701
715
-10
-13
-10
-8
-697 0
-666 1
-691 0
-701 6
0
1
0
6 -1
0
1
0
Tase, 1000 € VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ
4
3
3
3
4 52
3 117
3 52
3 58
52 56
117 120
52 55
58 61
2 3
3 3
3 3
8 3
-1
-1 1
0 0
-1 6
54 50 4 56
117 50 67 120
52 50 2 55
53 50 3 61
24
0 0 0 0 6 0 0 0 6 6
0% 0% 0% 0%
0% 0% 0% 0% 12 % 0% 0% 0% 12 % 11 %
5 167 % 0 0% 0 0% 0 0% -1 #JAKO/0! 6 0 0% 0 0% 0 0% 1 2% 0 0% 1 50 % 6 11 %
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Tunnusluvut,
TP 2023 TP 2024 TA2025 TP2025 Ero (€) laskentakauden lopussa Kaupungin omistusosuus yhtiöstä, % 100 100 100 100 0 Konserniyhtiön omistusosuus yhtiöstä, % 0 Henkilöstöä keskimäärin 1 1 1 1 0 Investoinnit, 1000 € 0 Konsernin sisäiset lainat, 1000 € 50 50 50 50 0 Ulkoiset lainat, 1000 € 0 Kaupungin takausvastuut, 1000 € 0 Kaupungin antolainat, 1000 € 0 Leasingvastuut, 1000 € 0 Kannattavuus Oman pääoman tuotto, % 0,00 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,00 % Liikevoitto, % 0,00 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 0,00 % ####### ####### Maksuvalmius Current ratio 13,00 1,75 26,00 19,33 -6,67 Quick ratio -0,1 0,0 -0,1 -0,1 0,0 Yhtiön rooli konsernin sisäisessä kaupankäynnissä Myynti Järvenpään kaupungille, 1000 € 0 Ostot Järvenpään kaupungilta, 1000 € 0 Yhtiökohtaiset toiminnalliset tunnusluvut Tuloutus Järvenpään kaupungille, 1000 €
0
0
25
0
0
0
Ero-% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% -26 % -2 % 0% 0% 0%
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
KIINTEISTÖ OY AINOLAN PYSÄKÖINTI Omistuksen tarkoitus Kustannustehokkaan pysäköintiratkaisun järjestäminen alueen asukkaille ja lyhytaikaispysäköinnin tarpeisiin kiinteistön arvo säilyttäen.
Yhtiön toiminta-ajatus Tarjota Ainolan kaupunginosalle pysäköintipaikoitusta niin asukkaiden kuin liityntäpysäköinnin käyttöön. Kohteessa on 400 autopaikkaa, joista 100 on varattu liityntäpysäköinnin käyttöön.
Toiminta ja merkittävimmät tapahtumat raportointikaudella Kohteessa on 401 autopaikkaa. Kohteen paikkojen vuokraustoimintaa hoitaa pysäköintioperaattori Moovy. Kiinteistö otettiin käyttöön helmikuussa 2024. Kohteen autopaikkojen vuokrausaste oli vuonna 2024 10 % ja nyt 2025 vuokrausaste on 20 % luokkaa. Talous on toteutunut lähes suunnitelman mukaisesti. Vuodelle 2025 suunniteltu SVOP sijoitus siirtyi vuodelle 2026. Alueen rakentamisen hidastuminen näkyi paikkojen vuokrausasteessa. Toteutunut vuokrausaste jäi noin 24 %-yksikköä suunnitellusta tasosta. Vuonna 2026 vuokrausasteen odotetaan kasvavan alkuperäiseen suunniteltuun tasoon (60%), kun alueelle valmistuu kaksi uutta kerrostalokiinteistöä.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet vuosille 2025-2028 Vuosi
Sitova tavoite
Keinot 2025
Toteuma
2025–28 Yhtiö tuottaa pysä- Käytetään kiinToteutunut köintiratkaisut omis- teistöä vain tarvittajilleen kustannus- tavilta osin, tällä tehokkaasti. toimenpiteellä minimoidaan ylläpidolliset tehtävät kohteessa.
Raportointi
Strategia
Pysäköintiyhtiölle kilpailutet- P1 tiin operaattoritoimija, joka hoitaa valvonnan, laskutuksen, perinnän ja tilittää tuotot yhtiölle. Sähköautojen latausratkaisu valmistunut elokuussa 2025. Hallinnolliset työtehtävät ovat keventyneet operaattoritoimijan aloittamisen jälkeen.
Tuloutus 2025 Ainolan pysäköinti yhtiöllä ei ole osingonjakokelpoisia varoja vuonna 2025.
Investoinnit Kohteeseen kilpailutettiin sähköajoneuvojen latauspisteratkaisu. Kokonaisuudessaan latauspisteratkaisuinvestointi vuodelle 2025 oli arvoltaan noin 50 000 euroa. Latauspisteitä rakennettiin 34 kpl. Sähköautojen latausinfraa laajennetaan kysynnän mukaan.
Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt 2025 Ei rakenne- ja rahoitusjärjestelyjä 2025. 26
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Alueen rakentumisaikataulu on riski, jos se ei toteudu suunnitellusti. Kaupungin omistaman länsipuolisen liityntäpysäköintialueen ilmainen pysäköinti haittaa liiketoimintaa yhtiössä.
Arvio tulevasta kehityksestä Ajoneuvojen pitkäaikaisten pysäköintipaikkojen vuokrauksen odotetaan kasvavan vuoden 2026 loppuun mennessä noin 150 vuokrattuun autopaikkaan mikä on siis noin puolet koko hallin vuokrattavasta pitkäaikaispaikoituksen kapasiteetista. Liityntäpysäköinnin osalta vuokraustapahtumia ei juurikaan ole. Liityntäpysäköinnin tilannetta huonontaa oleellisesti kohteen ja radan läheisyydessä oleva ilmainen liityntäpysäköintialue sekä se että asema ei ole vielä siirtynyt lopulliseen sijaintiin. Alueen rakentuminen näyttää piristyvän merkittävästi seuraavien kahden vuoden aikana. Yhtiön näkökulmasta vuokrapaikkojen vuokrausaste palautuu alun perin ennakoidulle tasolle seuraavina vuosina. Kohteen täysi käyttöaste saavutetaan arviolta vuonna 2029, kuten alun perin on ennakoitu. Resurssiviisauden näkökulmasta halli pyritään pitämään käytössä vain tarvittavilta osin. Tällä hetkellä hallin käyttöaste on kohtuullisen pieni, joten yläkansi pidetään pois käytöstä, jolloin rakenteet säilyvät paremmassa kunnossa sekä säästämme talvikunnossapidon kustannuksissa.
Selonteko konsernivalvonnasta Konserniohjeen soveltaminen Konserniohjeen osalta toimintamalleissa on jonkin verran kehitettävää esimerkiksi ennakkokannanoton osalta. Toimivallan ja vastuunjaon osalta epäselvyyttä ei ole. Tavoitteet Valtuuston tavoitteet on asetettu ja myös toteutettu. Yhtiön liiketoiminta on sidoksissa alueen kehittymiseen ja myös riskit liittyvät oleellisesti siihen. Sisäinen valvonta Yhtiön osalta sisäisen valvonnan dokumentaatiota ei ole vielä tehty. Laaditaan dokumentaatio vuoden 2026 aikana. Riskien hallinta Vuonna 2026 riskienhallinta viedään osaksi hallituksen vuosikelloa. Merkittävimmät riskit raportoidaan ja dokumentoidaan samalla. Riskien pienentämisen toimenpiteet tullaan viemään osaksi strategiatoimenpiteitä edellyttäen, että toimenpide on tunnistettu.
27
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Talous ja tunnusluvut Tuloslaskelma, 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketulos = Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen tilinpäätössiirtoja Tilinpäätössiirrot Verot Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta Tilikauden tulos
TP 2023 TP 2024 TA 2025 TP2025 Ero (€) Ero-% 0 240 391 390 -1 0% 0 0 0 0 0 0% 0 0 0 0 0 0% 0 0 0 0 0 0% 0 0 0 -4 -4 #JAKO/0! 0 -164 -156 -163 -7 4% 0 -143 -170 -180 -10 6% 0 -67 65 43 -22 -34 % 0 0 0 0 0 0% 0 -212 -145 -179 -34 23 % 0 -279 -80 -136 -56 70 % 0 0 0 0 0 0% 0 0 0 0 0 0% 0 0 0 0 0 0% 0 -279 -80 -136 -56 70 %
Tase, 1000 € TP 2023 TP 2024
TA 2025 TP2025
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ
118 0 118 0 128 0 28 0 100 246
7 254 0 7 254 0 773
766 8 027
90 7 243
535 7 668
VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed. tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Pakolliset varaukset Laskennallinen verovelka Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ
100 10 0 90 0 0 0,00 0,00 0,00 146 0 146 246
4 080 10
4 393 10
3 944 10
4 349 -279 0
4 723 -260 -80
4 349
3 947 3 600 347 8 027
2 850 2 850
3 724 3 400 324 7 668
7 153 0 7 153 0 90
7
28
7 121 7 121 0 547 12
7 243
-415
Ero (€)
Ero-%
-32 0% 0 0% -32 0% 0 0% 457 508 % 0 0% 12 #JAKO/0! 0 0% 445 494 % 425 6%
-449 0 0 -374 260 -335 0 0 0 874 550 324 425
-10 % 0% 0% -8 % 0% 419 % 0% 0% 0% 31 % 19 % 6%
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
Tunnusluvut,
TP 2023 TP 2024 TA 2025 TP2025 Ero (€) laskentakauden lopussa Kaupungin omistusosuus yhtiöstä, % 100 100 100 100 0 Konserniyhtiön omistusosuus yhtiöstä, % 0 0 0 0 0 Henkilöstöä keskimäärin 0 0 0 0 0 Investoinnit, 1000 € 118 0 0 0 0 Konsernin sisäiset lainat, 1000 € 0 0 0 0 0 Ulkoiset lainat, 1000 € 0 3 800 2 850 3 600 750 Kaupungin takausvastuut, 1000 € 0 3 040 2 280 2 880 600 Kaupungin antolainat, 1000 € 0 0 0 0 0 Leasingvastuut, 1000 € 0 0 0 0 0 Kannattavuus Oman pääoman tuotto, % 0,00 % -8,10 % -1,82 % -3,45 % -1,63 % Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,00 % -5,86 % 0,90 % 0,59 % -0,31 % Liikevoitto, % -178,8 % 16,62 % 11,03 % -5,60 % Vakavaraisuus Omavaraisuusaste, % 40,68 % 52,93 % 60,65 % 51,43 % -9,22 % Maksuvalmius Current ratio 0,9 2,2 0,0 0,0 0,0 Quick ratio 0,9 2,2 0,0 0,0 0,0 Yhtiön rooli konsernin sisäisessä kaupankäynnissä Myynti Järvenpään kaupungille, 1000 € 0 408,5 214 341 127 Ostot Järvenpään kaupungilta, 1000 € 0 76,2 17,1 92 74,9 Yhtiökohtaiset toiminnalliset tunnusluvut Tuloutus Järvenpään kaupungille, 1000 € 0 0 0 0 0
29
Ero-% 0% 0% 0% 0% 0% 26 % 26 % 0% 0% 89 % -35 % -34 % -15 % 0% 0% 59 % 438 % 0%
KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTAKERTOMUKSET TP2025
TAVOITTEET MUILLE KONSERNIYHTEISÖILLE Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen valvonta- ja ohjausvastuu on toiminnan sisällöstä vastaavalla palvelualueella. Yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä, oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu ao. sitovuustason raporttiin sisällytettävässä yhteisöosiossa. Yhteisöille ei ole asetettu yhteisökohtaisia tavoitteita. Yleisesti tavoitteena on: • • •
Kaupungin palvelutoimintaan osallistuvien ja sitä tukevien yhteisöjen ohjauksessa edistetään kaupungin strategisten päämäärien toteutumista. Tilaomistuksen liittyvissä yhteistöissä omistusten tarkoitus on kustannustehokas tilojen hallinta ja terveellisten ja turvallisten tilojen varmistaminen kaupungin palvelutoiminnan käyttöön sekä tilakäytön optimointi. Käyttöomaisuuden myynteihin liittyvissä yhteistöissä omistus on strategista ja tavoitteena on varmistaa kaupungin etu pito- ja vetovoiman, maankäytön, rakennushankkeiden ja kaupungin alueellisen kehityksen näkökulmasta.
Raportointi Konsernipalvelut
Tilaomistus Kaupunkikehitys
KOM-myyntivoitot Opetus ja kasvatus Hyvinvointi Järvenpään Vesi
Yhteisö Nimeltä mainitsemattomat ja palveluihin suoraan linkittymättömät yhteisöt Konsernipalvelujen toimialaan liittyvät yhteisöt Kiljavan Sairaala Oy Muut terveys- ja sosiaalipalveluihin liittyvät yhteisöt Tilojen omistukseen liittyvät asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt Kiertokapula Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Muut kaupunkikehityksen palveluihin liittyvät yhteisöt Muut kiinteistöjen jalostukseen liittyvät yhteisöt Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Muut opetuksen ja kasvatuksen palveluihin liittyvät yhteisöt Hyvinvoinnin palveluihin liittyvät yhteisöt Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Muut vesiliikelaitoksen palveluihin liittyvät yhteisöt
30