Järvenpään kaupungin asukaslehti www.jarvenpaamedia.fi
2 | 2026
Työyhteisövalmentaja Sari Hämäläinen
Hyvän arjen osaset s. 4–5
KESTÄVÄN KASVUN JÄRVENPÄÄ S. 3 | JÄRVENPÄÄN KULTTUURIPERINTÖ S. 6–7 | ANTTILAN KOULUN SOUND OF MUSIC S. 12–13 |
2 | 2026 Järvenpään kaupungin asukaslehti
Julkaisija
Järvenpään kaupunki www. jarvenpaa.fi www. jarvenpaamedia.fi ....................
Toimittajat
Järvenpään kaupunki/ Heli Komulainen, Ari Minadis, Titta Kinnunen, Pilvi KallioMeriläinen, Tuula Alkula, Keusote/Katja Santalahti ....................
Ulkoasu ja taitto
Järvenpään kaupunki/ Mika Kavasto ....................
Kuvat
Järvenpään kaupungin kuvapankki, ellei toisin mainittu. Kansikuva: Kapina Oy
....................
Painopaikka
PÄ
RISTÖME
R KK
Pääkirjoitus........................................................................................ 3 Kaupungin kasvot: Sari Hämäläinen.......................... 4–5 Kulttuurin Järvenpää.......................................................... 6–7
M
ILJ
ÖMÄRK
olleet keskustan korttelialueet sekä Ainolan aluekeskus. Näiden alueiden kehittäminen jatkuu edelleen, sillä ne ovat keskeisiä kaupungin elinvoiman, asumisen ja palveluiden kannalta.
Mitä vain oppii, kun intohimoa ja paloa riittää......... 10
Samalla täydennysrakentaminen olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä jatkuu vahvana. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien asuntojen ja palveluiden sijoittamista alueille, joissa kunnallistekniikka, joukkoliikenneyhteydet ja palvelut ovat jo valmiina. Näin voidaan rakentaa taloudellisesti vastuullista ja ilmastoviisasta kaupunkia ilman tarpeetonta hajautumista.
Kaikki alkaa päiväkodista...................................................... 11 Trappin perhe Anttilan koulussa.......................... 12–13 Neuvoja asumisesta................................................................. 14 Luonnon monimuotoisuutta Isokydössä.................... 15 Syksyn tapahtumat...................................................... 16–17 Keusote tiedottaa ........................................................ 18–19 Toimipisteiden syksyn aukioloajat.................................. 20
T
Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0209
Kaupunki kasvaa kestävästi
Lokakuu on Ikäkuu................................................................ 8–9
I
YM
Punamusta Oy ....................
PÄÄKIRJOITUS | Hannele Selin, kaavoitusjohtaja
Liitteessä Järvenpään kaavoituksesta 2026
Seuraava numero ilmestyy 20.11.2026 Järvenpääläinen-asukaslehti ilmestyy sekä digiversiona että painettuna. Jakelupisteemme: kirjasto, uimahalli, Myllytien toimintakeskus, Järvenpää-info, aseman R-kioski ja JUST. Voit lähettää juttuvinkkejä ja palautetta osoitteeseen viestinta@jarvenpaa.fi.
Järvenpään strategisena tavoitteena on hallittu kasvu ja monipuolinen asuminen. Erityisesti perheasumiseen panostetaan lisäämällä omakotitonttien tarjontaa eri puolille kaupunkia. Kysyntään on vastattu aktiivisesti, ja uusia tontteja on tulossa muun muassa Ristinumärvenpää on kaupunki, joka kasvaa men ja Terholan alueille. ja uudistuu määrätietoisesti. Kasvu ei synny sattumalta, vaan pitkäjänteisel- Tavoitteena on, että Järvenpää tarjoaa viihlä suunnittelulla, jossa kaavoituksel- tyisiä asumisvaihtoehtoja elämän eri vaiheila on keskeinen rooli. Sen avulla rakennetaan siin niin lapsiperheille, nuorille aikuisille kuin edellytyksiä uusille kodeille, työpaikoille, pal- ikääntyville asukkaille. veluille ja investoinneille. Samalla huolehtien siitä, että kaupungin kehitys on taloudellisesti Hyvin suunniteltu kaupunki ei synny hetkeskestävää ja tukee asukkaiden hyvinvointia pit- sä. Se rakentuu pitkäjänteisistä päätöksistä, yhteistyöstä ja uskosta kestävään tulevaisuukälle tulevaisuuteen. teen. Kaavoitus luo tälle työlle perustan. Tässä lehdessä esitettävät kaavoituskohteet kertovat siitä, miten Järvenpäätä rakenne- Tutustu vuoden 2026 ajankohtaisiin kaavoitaan juuri nyt ja tulevina vuosina. Viime vuo- tushankkeisiin tämän lehden kaavoitusaukeasien merkittävimpiä kehittämiskohteita ovat malla.
J
3 | Järvenpääläinen 2/2026
KAUPUNGIN KASVOT | Teksti: Titta Kinnunen. Kuvat: Sami Lamberg/Kapina Oy
vely Rantapuistossa tai kotikaduilla. Tunnetta siitä, että elää omien arvojensa mukaista elämää. Se, mikä tuntuu merkitykselliseltä, muuttuu elämän eri vaiheissa. Siksi olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä on itselle tärkeää juuri nyt. Kun omat arvot tunnistaa, on helpompi tehdä valintoja, jotka tukevat hyvinvointia ja omannäköistä arkea.
Kuka olen, kun työ ei enää määritä minua?
Sarin rakas bichon frisé Topi viihtyy ulkona ja toimistokoirana.
Työelämässä moni määrittelee itseään vahvasti työn kautta. Eläkkeelle jäädessä voi joutua pohtimaan uudelleen, kuka on ilman ammattirooliaan. Hämäläinen korostaa, että identiteetin olisi hyvä rakentua muistakin asioista kuin työstä: perheestä, ystävistä, harrastuksista. – Muutokselle ja uuden roolin hyväksymiselle tulee antaa aikaa. Tärkeintä on, että ei jää yksin. Vuoden 2010 järvenpääläiseksi valittu Hämäläinen toimi neljä vuotta Sykettä ja Sinfoniaa ry:n toiminnanjohtajana ja sai yhdistyksen jäsenmäärän selkeään nousuun tehdessään yhteistyötä kaupungin, yrittäjien, yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. Siirtyminen valmentajaksi tapahtui yhteensattumien summana Järvenpään Opiston nuorten palve-
lukorttivalmentajan tarpeesta. Tuolloin hän kertoo ymmärtäneensä, kuinka suuri merkitys ihmisten välisillä verkostoilla on. – Yhteisöllisyys on hyvinvoinnin tärkeimpiä rakennusaineita. Työpaikka tarjoaa päivittäisiä kohtaamisia, jotka eläköityessä jäävät pois. Siksi erilaiset harrastus-, vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan yhteisöt muodostuvat entistä tärkeämmiksi.
Unelmien palasia osaksi arkea
Moni puhuu siitä, mitä tekee ”sitten joskus” – kun työtahti helpottaa tai kun eläke alkaa. – Kaikkia unelmia ei voi toteuttaa heti, mutta niiden pieniä palasia voi usein tuoda osaksi nykyistä arkea. Merkityksellinen elämä ei ala jonakin tulevana hetkenä, vaan rakentuu niistä valinnoista, joita teemme joka päivä. Vuosien työ ihmisten kanssa on opettanut Hämäläiselle tärkeän asian: aikaa ei voi hallita, mutta omia valintojaan voi. Hän kysyykin: – Näkyvätkö omat arvosi ja itsellesi tärkeät asiat siinä, miten käytät aikaasi juuri tänään? Hyvä arki ei synny täydellisyydestä, vaan siitä, että löytää merkitystä tästä hetkestä. Älä odota elämääsi. Tärkeimmille asioille kannattaa tehdä tilaa jo tänään.
Merkityksellinen arki rakentuu jo tänään
Älä odota elämääsi Moni työikäinen haaveilee, että eläkepäivillä vihdoin ehtii tehdä kaiken sen, mikä on jäänyt vuosien varrella odottamaan.
R
atkaisukeskeinen työyhteisövalmentaja Sari Hämäläinen uskoo kuitenkin, että ajankäytön tärkein kysymys on sama läpi elämän: mihin haluan käyttää aikani ja mikä tekee arjestani merkityksellisen? Eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän suurista muutoksista, mutta ihmiset kokevat sen hyvin eri tavoin. Toiselle työ on ollut ennen kaikkea ammatti, toiselle elämäntapa. Moni odottaa eläkkeeltä mahdollisuutta toteuttaa pitkään siirtämiään suunnitelmia. Eläkkeen alun niin sanotussa honeymoon-vaiheessa arki tuntuu kevyeltä ilman herätyskelloa ja työpäivien rytmiä. Pian vastaan tulee kuitenkin kysymys: mitä haluan tehdä päivilläni nyt, kun saan päättää niistä itse? Työpaikkakuiskaaja Sari Hämäläinen muistuttaa, et-
tä ihminen tarvitsee vapauden lisäksi myös merkitystä, päivien rakennetta ja yhteisöllisyyttä. Vaikka aikaa olisi eläkkeellä enemmän, kiire ei välttämättä katoa. Hämäläisen mukaan kiireen tunne ei synny vain kalenterissa olevien merkintöjen määrästä, vaan myös tavasta puhua omasta arjestaan: – Kun jatkuvasti toistaa olevansa kiireinen, mieli alkaa uskoa siihen. Siksi olisi tärkeää pysähtyä välillä kysymään itseltään, onko kiire todellista vai onko siitä tullut tapa ajatella.
Hyvä arki näyttää jokaisella erilaiselta
Hämäläiselle merkityksellinen arki ei tarkoita suuria elämyksiä tai onnistumisia. Hyvä elämä rakentuu useimmiten tavallisista päivistä, joissa on sopivasti tekemistä ja lepoa – aamiainen puolison kanssa, kä-
4 | Järvenpääläinen 2/2026
Sari Hämäläinen pitämässä työyhteisövalmennusta.
Sari Hämäläinen
• valmentaja, työnohjaaja, työyhteisösovittelija, lyhytterapeutti • Sykettä ja Sinfoniaa ry:n toiminnanjohtaja 2006–2010, vuoden järvenpääläinen 2010 • työskentelee ihmisten, työyhteisöjen, vuorovaikutuksen ja merkityksellisen arjen parissa • arjessa tärkeitä ovat läheiset, luonto, mökkeily, Topi-koira ja uusi rooli isoäitinä • oli 2026 pitkästä aikaa kesätöissä perheensä yrityksessä Pentisolilla Lue lisää: www.sarihamalainen.com
5 | Järvenpääläinen 2/2026
JÄRVENPÄÄ 75 VUOTTA | Teksti: Ari Minadis. Kuvat: Järvenpään kaupunki, Suomen kansallisooppera ja -baletti
Järvenpää kasvaa kulttuurista lähtökohdat ovat olleet erittäin vahvat. Siksi vaikutus voi olla enemmän kuin osiensa summa. Hänen mukaansa juuri vahva kulttuurinen pohja tekee kaupungista vetovoimaisen ja elinvoimaisen. – Suuretkin metropolit rakentavat houkuttelevuuttaan kulttuurin varaan. Kulttuuri ja sen tarjonta ovat ärvenpään kulttuuritarina alkoi jo ennen kaupungin elinvoimassa aivan keskeisessä roolissa. kaupungin perustamista, kun Tuusulanjärven rantaan syntyi Suomen tunnetuin tai- Kulttuuri kannustaa kasvamaan teilijayhteisö. Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Kadambin oma ura sai alkunsa Järvenpäässä. Jo lapJuhani Aho ja monet muut loivat perustan, jonka sena hän pääsi tanssin, Keskisen Uudenmaan Muvaikutukset näkyvät kaupungissa edelleen. Perintö siikkiopiston ja musiikkiluokkien pariin. Piano, ei kuitenkaan ole jäänyt historian sivuille, vaan Jär- poikkihuilu, orkesterissa soittaminen ja myöhemvenpää on kehittänyt kulttuuriaan määrätietoisesti min laulutunnit sekä innostavat opettajat loivat perustan, jonka ansiosta tie vei Sibelius-Akatemiaan ja sukupolvelta toiselle. lopulta Suomen Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajaksi. – Jos en olisi saanut näin monipuolista kasvatusta ja koulutusta, jossa kulttuuri oli kaiken keskiössä, en varmasti olisi tässä tehtävässä. Kadambi korostaa myös opettajien merkitystä. Hänen mukaansa juuri koulut, opettajat ja harrastusmahdollisuudet luovat edellytyksiä uusille kulttuurin tekijöille ja kokijoille. – Kulttuuri oli luonnollinen osa opetusta ja kasvatusta. Koulu, opettajat ja harrastusmahdollisuudet muodostivat vahvan perustan. Järvenpää-talo on yksi kaupungin keskeisistä kulttuurin Kadambin ensimmäiset vahvat kulttuurimuistot tapahtumapaikoista ja tärkeä osa Järvenpään kulttuuriliittyvät musiikkiluokalle pääsemiseen ja musiikelämää. kiopistoon. Myöhemmin tärkeäksi paikaksi nouSuomen Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja, si Järvenpää-talo, jossa hän esiintyi nuorena useita järvenpääläislähtöinen Gita Kadambi näkee juuri kertoja. tämän kaupungin vahvuutena. – Järvenpää on erittäin rikas kulttuurikaupunki. Kulttuuri kantaa tulevaisuuteen Kulttuuri näkyy lasten harrastusmahdollisuuksista Kadambi puhui toukokuussa 2026 Järvenpään koko elämänkaareen. Sitä on kehitetty ajan mukana 75-vuotisjuhlavuoden Tulevaisuusfoorumissa kulttuurista kasvun mahdollistajana. Hänen viestinsä samalla, kun perinteitä on vaalittu. oli, että kulttuuri kasvattaa yhteistyökykyä, luovuutPieni kaupunki, suuri merkitys ta, sitkeyttä ja osallisuutta sekä vahvistaa yhteisölliKadambin mukaan Järvenpää osoittaa, että pienellä- syyttä ja kaupungin tulevaisuutta. Sen vaikutukset kin kaupungilla voi olla suuri kulttuurinen merkitys. näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä. – Kulttuuri ei ole ylimääräinen lisä, vaan osa sivis– Kulttuurin vaikutukset eivät synny hetkessä. Ne tystä, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Järvenpäässä ovat pitkiä kaaria, joita rakennetaan, kehitetään, vaaJärvenpään vahva kulttuuriperintö näkyy edelleen kaupungin arjessa, identiteetissä ja tulevaisuudessa. Taiteilijayhteisön perintö, monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja pitkäjänteinen panostus kulttuuriin ovat tehneet kaupungista kokoaan suuremman kulttuurivaikuttajan.
J
6 | Järvenpääläinen 2/2026
Suomen Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi näkee Järvenpään vahvuutena pitkäjänteisen panostuksen kulttuuriin ja kulttuurikasvatukseen.
litaan ja ylläpidetään vuosikymmeniä. Samalla pitää uudistua, mutta ymmärtää se vahva pohja, jonka varaan rakennetaan. Juhlapuheen pitäminen kotikaupungissa tuntui Kadambista erityiseltä. Paluu Järvenpää-taloon, jossa hän oli nuorena esiintynyt ja viettänyt ylioppilas-
juhlansa, tuntui ympyrän sulkeutumiselta. – Se, että juuri Järvenpäässä kaupungin tulevaisuudesta keskusteltiin kulttuurin näkökulmasta, kertoo siitä, että kulttuuria pidetään kaupungissa tärkeänä osana sivistystä ja elinvoimaa.
7 | Järvenpääläinen 2/2026
LOKAKUU ON IKÄKUU | Teksti ja kuva: Pilvi Kallio-Meriläinen
Haapanen toivoo, että tapahtumat tavoittavat myös ne, jotka eivät käytä digipalveluja aktiivisesti. Moni saattaa myös ajatella, ettei ”Ikäkuu” ole tarkoitettu juuri hänelle. – Kokeile kerran, et menetä mitään! Saatat löytää helmiä. Lähes kaikki tapahtumat ovat avoimia ja maksuttomia.
Lokakuu on ikäkuu!
Sukupolvien Järvenpää pitää kaikista huolta
Ikäkuu-esitettä kaunistavat tänä vuonna Järvenpään Opiston aikuisten kuvataideryhmän teokset. Kannen teos on Nina Vuorenpään.
Eläkeläisneuvoston puheenjohtaja Kari Haapanen tietää, kuinka helppoa on jäädä kotiin. Siksi hän suosittaa: ”Kokeile kerran! Et menetä mitään.” Taustalla käynnissä fysioterapeuttinen lihaskuntoharjoittelu eläkeläisille, McDanzen ohjaaja Tea Geitelin vetämänä.
Järvenpäässä lokakuu tarkoittaa enemmän kuin Valtakunnallista vanhustenviikkoa, jota tänä vuonna vietetään 5.–11.10.2026. Jo 11. kertaa kaupungissamme juhlitaan ainutlaatuista Ikäkuuta, tapahtumakokonaisuutta, joka tarjoaa kymmenittäin liikunta-, kulttuuri-, luento- ja virkistystapahtumia.
O
hjelmaa Ikäkuuhun rakentavat kaupungin lisäksi yhdistykset, seurakunta, kirjasto, opisto ja kymmenet vapaaehtoiset. Konseptin on kehittänyt Järvenpään eläkeläisneuvosto. Tapahtumakokonaisuus on vakiinnuttanut paikkansa: vuosittain käyntikertoja on useita tuhansia. Tänä vuonna Ikäkuun teemana on sukupolvien kohtaaminen. Tarkoituksena on tuoda eri-ikäisiä järvenpääläisiä yhteen ja innostaa mukaan myös niitä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet tapahtumiin.
Yli 50 tapahtumaa, yksi tavoite
Eläkeläisneuvoston puheenjohtaja Kari Haapanen uskoo, että Ikäviikot-kokeiluna lähteneen Ikäkuun suosion taustalla on toimiva yhteistyö ja monipuolinen ohjelma. – Nähdäkseni kaikki järjestäjät tekevät tätä mielellään. Yhteistyö tuo uusia ideoita ja synnyttää myös muuta yhteistyötä. Mitä monipuolisempaa toimintaa pystytään tarjoamaan, sitä paremmin ihmiset löytävät mukaan, Haapanen pohtii. Ikäkuu tuo näkyvyyttä tekijöilleen. Haapanen arvioi, että esimerkiksi Eläkeliiton Järvenpään yhdistys on saanut uusia jäseniä tapahtumien ansiosta.
Oiva tilaisuus lähteä liikkeelle
Haapanen myös tietää omasta kokemuksestaan, kuinka tärkeää on löytää mielekästä tekemistä eläkkeellä. Hänenkin eläkepäivänsä kuluivat usean vuoden ajan kotona ristikoiden parissa, kunnes kutsu liittyä mukaan yhdistystoimintaan muutti arkea.
8 | Järvenpääläinen 2/2026
– Hiljalleen lämpenin, ja sain elämään uutta sisältöä. Minua ilahduttaa vanha ajatus siitä, että voit parhaiten kunnioittaa kaverisi kutsua osallistumalla ja vastaamalla kutsuun. Juuri Ikäkuu on oiva tilaisuus lähteä liikkeelle, tavata uusia ihmisiä ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita.
Viime vuoden kohokohdaksi Haapanen nostaa Börjen retrodiskon, joka yllätti fantastisella tunnelmallaan. Tietokirjailija Rauli Virtasen esitys urastaan maailmaa kiertäneenä toimittajana oli taas erilainen ja eksoottinen tilaisuus. Tänä vuonna Haapanen odottaa erityisesti sukupolvia yhdistäviä tapahtumia, kuten kouluvierailuja ja Harjulan kampuksen juhlaa. – Haluamme eläkeläisneuvostossa rakentaa sukupolvien Järvenpäätä, jossa pidetään huolta kaikista eikä korosteta vain yhtä ikäryhmää. Haapasen mukaan Ikäkuun tärkeä anti on pakoton yhteisöllisyys. Yksinäisyys koskettaa monia suomalaisia, ja siksi jokainen mahdollisuus kohdata muita ihmisiä on arvokas. Ikäkuu tarjoaa matalan kynnyksen lähteä mukaan, olipa tavoitteena löytää uusi harrastus, tavata tuttuja tai vain viettää mukava hetki yhdessä muiden kanssa. Järvenpään eläkeläisneuvosto on vaikuttamistoimielin, jonka tavoitteena on edistää järvenpääläisten ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja yhteisöllisyyttä. Kari Haapanen on eläkeläisneuvoston nykyinen puheenjohtaja.
POIMINTOJA OHJELMATARJONNASTA JÄRVENPÄÄN OPISTON IKÄKUUN OHJELMA on jo monelle tuttua, joten muistathan varata
paikkasi suosittuihin työpajoihin! Ohjelmassa erilaisia kuva- ja kädentaitopajoja, tuolitanssia ja tasapainoharjoitteita. OLOHUONE KIPSU on uusi, tutustumisen arvoinen yhteisö Järvenpään Jampassa 5.10. ja
19.10. Kipsussa lauletaan Singstar-karaokea.
LUENTO SUOMEN RÄJÄHDYSONNETTOMUUKSISTA on kattava läpivienti historiamme suu-
rimpien räjähdeonnettomuuksien taustasyistä ja vaikutuksista perjantaina 16.10.
TURVALLINEN PANKKIASIOINTI ILMAN ÄLYPUHELINTA ja tietokonetta kuulostaa houkuttele-
valta. Mitä se on – siitä kuullaan Tuusulanjärven Reuman avoimessa kerhopäivässä 19.10.
9 | Järvenpääläinen 2/2026
AJANKOHTAISTA | Teksti ja kuva: Tuula Alkula
LASTEN JÄRVENPÄÄ | Teksti: Mia Wahlsten ja Ronja Roininen | Kuva: Päiväkoti Polle
Mitä vain oppii, kun intohimoa ja paloa riittää Syksyn uusi harrastus voi löytyä vaikka tähtitaivaan, uuden kielen, värien tai itse tehdyn vaatteen ääreltä. Mika Puustiselle tie italian kielen pariin aukesi jalkapallon kautta ja viidessä vuodessa harrastuksesta on tullut osa arkea.
M
ika Puustisen kiinnostus italian kieleen syttyi hänen ja isänsä yhteisestä Juventus-fanituksesta, joka alkoi vuonna 2015. – Isä mainitsi ohimennen viisi vuotta sitten, että menisimmekö tutustumaan italian alkeisiin. En ottanut asiaa silloin ihan todesta, kunnes hän kertoi ilmoittaneensa meidät Järvenpään Opiston kurssille. Olin ensin, että ihan oikeastiko. No, mikäs siinä, mennään sitten, Mika naurahtaa.
Motivaatiota ja yhdessä opiskelua
21-vuotias Mika on ollut opintoryhmässään nuorin. Opinnot ovat sisältäneet lähi- ja etäopetusta sekä lukemista, kuullun ymmärtämistä, kielioppia ja ryhmäkeskusteluja. – Keskustelut italiaksi muiden opiskelijoiden kanssa ovat olleet antoisimpia. Niissä oppii parhaiten. Helpointa on ehkä ollut italian kielen lukeminen ja se, että sanat lausutaan pitkälti niin kuin ne kirjoitetaan. Vaikeinta taas on ollut huomata, ettei englannin kieleen kannata nojautua liikaa, sillä kielissä on paljon eroja. Mikalle italian opiskelu on vahvistanut sen, että oppimiseen tarvitaan ennen kaikkea kiinnostusta ja halua yrittää. – Jos johonkin asiaan on intoa ja motivaatiota, sen kyllä oppii. Sen olen huomannut italian opiskelussani, Mika sanoo.
Italian kieli kulkee mukana arjessa
Mika aloitti puolisen vuotta sitten tradenomiopinnot, joten italian opiskelu jää nyt ainakin joksikin aikaa tauolle. Harrastus ei silti katoa hänen arjestaan. Opiston opiskeluryhmällä on yhteinen WhatsApp-ryhmä, jossa jaetaan muun muassa italialaisia leffavinkkejä. Lisäksi Mikan puhelimessa kaikki sovellukset ovat italiaksi, ja hän katselee aika ajoin YouTube-videoita ja sarjoja kyseisellä kielellä. Opiston opettaja on lainannut hänelle myös italiankielisen kirjan luettavaksi. Jos Mika kohtaa kadulla Italiasta tulevia ihmisiä, hän pysähtyy mielellään juttusille. Jalkapalloseura Juventus innosti Mikaa tutustumaan italian kieleen. Kun on tarpeeksi motivaatiota, niin oppiminen sujuu helposti.
Mika on opiskellut italiaa teini-ikäisestä vuodesta 2022 lähtien. Italia kiinnostaa häntä ennen kaikkea jalkapallon vuoksi, mutta myös maan ruokakulttuuri ja ihmiset kiehtovat. – Toukokuussa 2022 kävimme Italiassa katsomassa Juventuksen ja Lazion välistä ottelua, joka oli Giorgio Chiellinin ja Paulo Dybalan viimeinen kotiottelu. Ottelu päättyi tasan 2–2, Mika muistaa tarkasti.
KOKEILE UUTTA JÄRVENPÄÄN OPISTOSSA Tähtitiedettä taviksille Tutustu pohjoissaameen Vaate muodin inspiroimana: suunnittele ja ompele oma vaate Väriä elämään – sekotekniikat -verkkokurssi Capoeiran alkeet Biisinkirjoituksen ABC Ideasta omaksi lyhytelokuvaksi Luustokurssi osteoporoosia sairastaville
1 0 | Järvenpääläinen 2/2026
Luottamus ja yhteistyö korostuvat päiväkodin aloituksessa ensipäivistä lähtien Järvenpään varhaiskasvatuksessa lapsen päiväkodin aloitusta tuetaan yhtenäisin toimin. Ensiaskeleet päiväkotiin otetaan lapsen tahdissa. ELOKUUN ALUSSA päiväkoti Pollessa aloitti yhteensä 12 alle kolmevuotiasta lasta sekä lisäksi isompia lapsia ja toisista päiväkodeista siirtyviä lapsia. Kun uusia aloittajia on paljon samaan aikaan, perheisiin ollaan ennen aloitusta yhteydessä ja päiväkotiin tutustumiselle pyritään takaamaan riittävä aika ja rauha. Tutustumispäivän aikataulut porrastetaan ja pienryhmät rakennetaan uusien aloittajien ja tutustujien perusteella. Ennen tutustumista käydään läpi ensitiedot lapsesta, kerrataan tutustumispäivien ajankohdat ja paikat sekä se, ollaanko sisällä vai ulkona. Näin tutustumispäivänä aikaa ei mene perusasioiden selvittelyyn, vaan päiväkodilla voidaan keskittyä paremmin lapseen.
Tutustumisessa luodaan vankka pohja päiväkotitaipaleelle
Lapsen aloitus varhaiskasvatuksessa on ainutkertainen kokemus, ja sen merkityksen ymmärtäminen ja tiedostaminen on tärkeässä osassa, kun kohdataan perheitä ja lapsia. Tutustumisen aikana selvitetään, mitä kukin lapsi tai perhe tarvitsee, ja toimitaan sen mukaan. Aloitus käynnistää tiiviin yhteistyön, joka toimii perustana vankalle luottamukselle. Eräs huoltaja kertoi perheen pitäneen erityisesti siitä, että sai rauhassa ja lapsentahtisesti tutustua päiväkotiryhmään ja tiloihin. Lapsen astuessa uuteen, isoon muutokseen elämässään vanhempikin pääsi näkemään päiväkotiarkea ja ryhmän toimintatapoja. Tutustumispäivinä perhe sai kertoa lapsestaan ja nostaa esiin tärkeitä asioita esimerkiksi lapsen ruokailemiseen ja päiväuniin liittyen. Ryhmän kasvattajat vaikuttivat olevan aidosti kiinnostuneita lapsesta henkilökohtaisesti. Vähintään ensimmäisen viikon ajan lapsen otti aamuisin vastaan päiväkodilla sama, tuttu aikuinen, jotta vanhemman poistuminen päiväkodilta sujui mahdollisimman vähin harmein.
Päiväkotiin tutustuminen sujuu turvallisesti oman vanhemman sylissä.
Varhaiskasvatuksen kokonaisvaltainen kiinnostus lasta kohtaan lämmittää mieltä
Perhe sai lapsesta ensimmäisinä päivinä kuvaterveisiä ja viestejä, ja myös lasta hakiessa huoltaja sai kattavan kertomuksen siitä, miten päivä on sujunut päiväkodissa. Erityisesti mieltä lämmitti kerran, kun pidemmän päiväkotipäivän jälkeisenä aamuna kasvattaja kysyi huoltajalta, miten lapsen ilta kotona oli sujunut. Tuntui siltä, että ryhmän työntekijöitä kiinnostaa perheen tilanne kokonaisvaltaisesti, ja toiveet ja huolet voi avoimesti tuoda esille. Lapsen erityisruokavalio ja allergiat on otettu erityisen hyvin huomioon. Huoltajat ovat voineet jättää lapsen turvallisin mielin päiväkotiin luottaen siihen, että henkilökunta osaa toimia esimerkiksi vahinkoaltistuksen sattuessa.
1 1 | Järvenpääläinen 2/2026
LASTEN JÄRVENPÄÄ | Teksti: Tiina Liimatainen. Kuvat: Olavi Ruohomaa
Maria ja lapset näyttävät ankaralle kapteeni-isälle, että laulu ja leikki on tärkeää.
Nunnien mielestä Marian on vaikea sopeutua luostarin sääntöihin.
Tehdään mekin oma
The Sound of Music -musikaali!
A
nttilan koulun viidesluokkalaisten tie Järvenpää-talon suurelle näyttämölle sai alkunsa, kun oppilaat katsoivat kolmannella luokalla musiikin tunnilla The Sound of Music -elokuvan. Oppilaat ihastuivat tarinaan laulavasta Trappin perheestä. Päätettiin tehdä oma The Sound of Music -musikaali Anttilan koulun näyttämölle, oman koulun oppilaille. Homma lähti niin sanotusti lapasesta, kun musikaalin harjoituksia nähneet kannustivat tarjoamaan näytöksiä muidenkin koulujen nähtäväksi. Myös oppilaiden huoltajat ja lähipiiri pääsivät katsomaan näytöstä viime keväänä. Ja sitten ei hommaa voinutkaan enää pysäyttää: 30.9. ja 1.10. oppilaat valloittavat Järvenpää-talon näyttämön opettajiensa Maria Kettunen-Korhosen, Päivi Toivikon ja Anja Pitkäsen johdolla.
Tuttujen edessä jännittää enemmän
Brigittan ja nunnan roolissa nähtävä Seela Toikka kertoo jännittäneensä viime kevään näytöksissä eniten sukulaisten edessä esiintymistä. Ja kyllä esiintyjiä kieltämättä jännittää myös suurelle lavalle meno ja yli neljäsataapäisen yleisön edessä esiintyminen syys–lokakuun vaihteessa.
Musikaalissa esiintyvät Seela Toikka, Isabel Gyasi-Mensah ja Olli Väänänen kertovat, että musikaalin teko on myös hitsannut porukkaa yhteen.
Musikaali on opettanut myös uusia taitoja
Mariaa ja nunnaa näyttelevä Isabel Gyasi-Mensah on iloinen siitä, että on päässyt harjoittelemaan näyttelemistä, laulamista ja puhetekniikkaa. Näyttämöllä on puhuttava tarpeeksi kovaa ja selkeästi.
Seuraavaksi Titanic?
Musikaalin musiikista vastaava opettaja Maria Kettunen-Korhonen kertoo, että kesän jälkeen oppilailla oli taas valtava into päällä ja laulut sujuivat yhtä hienosti kuten ennenkin. Oppilaiden ehdotus seuraavaksi musiikkiprojektiksi on kuulemma Titanic. Saapa nähdä…
Järvenpään maksuttomat lasten ja nuorten harrastukset löytyvät sähköisestä harrastuskalenterista.
Uurastus palkitaan
Trappin perheen Kurt-poikaa esittävä Olli Väänänen sanoo, että pitkän uurastuksen jälkeen on kiva nähdä, että onnistuu! Seela Toikan mukaan musikaalin harjoittelu on opettanut heille keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä. Näyttämön verhojen takana on maltettava odottaa hiljaa omaa vuoroaan.
1 2 | Järvenpääläinen 2/2026
MAKSUTTOMAT THE SOUND OF MUSIC -NÄYTÖKSET JÄRVENPÄÄ-TALOLLA
Musikaalin koululaisnäytökset ovat ke 30.9. klo 12.00 ja to 1.10. klo 12.00, Ilmoittautumiset tiina.liimatainen@jarvenpaa.fi Kaikille avoin, maksuton iltanäytös to 1.10. klo 18.00 Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Paikat täytetään tulojärjestyksessä. Tilaisuuteen ei voi varata lippuja. TEATTERIKÄRPÄSEN PUREMILLE LAPSILLE JA NUORILLE TIEDOKSI
Teatteria voi harrastaa Järvenpään teatterin ja Järvenpään Opiston teatterikerhoissa.
1 3 | Järvenpääläinen 2/2026
AJANKOHTAISTA | Teksti: Keski-Uudenmaan ympäristökeskus. Kuva: Heli Komulainen
KAUPUNKI | Teksti: Pilvi Kallio-Meriläinen. Kuva: Kapina Oy
Mietityttääkö asuminen? .
J
ärvenpäässä käynnistyi keväällä asumisneuvonnan palvelu, jonka puoleen voi kääntyä hyvin erilaisissa asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Asumisneuvontaan voi ottaa yhteyttä kuka tahansa järvenpääläinen, kun oma tai läheisen asuminen herättää kysymyksiä.
Apua tukiviidakossa
Lehtipuuston alla kasvavaa pientä kuusta on tarkoitus poistaa Isokydön purolaakson alueella.
Asumisneuvojalta voi kysyä apua esimerkiksi asunnon hakemiseen, asumisen raha-asioihin tai tulevaisuuden asumisratkaisujen pohtimiseen. Jos vuokra tai muut asumismenot alkavat tuntua liian suurilta, jos asumistukien hakeminen on epäselvää tai taloudellinen tilanne huolestuttaa muuten, asioita voidaan selvittää yhdessä. Asumisneuvoja tarjoaa kevyttä tukea ja ohjausta ja voi tarvittaessa auttaa löytämään palvelun, josta tilanteeseen saa enemmän apua.
Pienikin kysymys kannattaa selvittää
Neuvontaan voi tulla myös silloin, kun varsinaista ongelmaa ei vielä ole. Ikääntyessä voi esimerkiksi mietityttää, soveltuuko nykyinen koti asumiseen myös tulevina vuosina. Nuorelle puolestaan ensimmäisen oman kodin etsiminen, vuokrasopimus, asumisen kustannukset ja oman talouden suunnittelu voivat tuoda eteen kokonaan uusia kysymyksiä. – On tärkeää tarjota palvelua kaikille. Ohjausta ja neuvontaa saa asumismuodosta riippumatta, korostaa asumisen erityisasiantuntija Mari Karsio. Asumisneuvonnassa voidaan pohtia myös asunnon esteettömyyttä, asumisen turvallisuutta tai sitä, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla elämäntilanteen muuttuessa. Yksi tärkeä teema onkin ennakoida asumisen tarpeita ja muutoksia.
Isokydön purolaakson lehdossa edistetään luonnon monimuotoisuutta Isokydön purolaakson lehdon luonnonsuojelualueella tehdään luonnonhoitotoimenpiteitä osana Keski-Uudenmaan kuntien omistamien luonnonsuojelualueiden hoitohanketta (2024– 2026). HANKKEEN TAVOITTEENA on vahvistaa luonnon Asumisen muutokset tuovat mukanaan monta uutta asiaa. Asumisneuvojaa saattaa tarvita esimerkiksi ensimmäiseen omaan kotiin muuttava nuori.
nen. Mitä aikaisemmin esimerkiksi talousvaikeuksiin tai muuttuneeseen asumistarpeeseen tartutaan, sitä enemmän vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi yleensä on. Kyse on kaikille järvenpääläisille tarkoitetusta matalan kynnyksen neuvonnasta: Asumisneuvonta ei siis ole sosiaalipalvelu, eikä yhteydenotto edellytä sosiaalitoimen asiakkuutta. Voit kysyä pientä asiaa, selvittää vaihtoehtoja tai tulla pohtimaan suurempaa asumiseen liittyvää huolta. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista, ja halutessasi voit asioida myös nimettömänä. Matalan kynnyksen neuvontaa Syksyn asiakaspalveluajat ilmoitetaan Järvenpään maksutta ja luottamuksellisesti kaupungin asumisneuvonnan verkkosivulla. AsuJärvenpään vuoden 2026 asumisneuvontahank- misneuvoja Atte Pynnösen tavoittaa numerosta keen tavoitteena on asumisen jatkuvuuden turvaa- 040 315 2067 ja sähköpostitse osoitteesta asumisminen, häätöjen ehkäiseminen, asunnottomuuden neuvonta@jarvenpaa.fi. vähentäminen ja asumisvalmiuksien parantami1 4 | Järvenpääläinen 2/2026
monimuotoisuutta sekä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien tilaa Keski-Uudenmaan kuntien omistamilla luonnonsuojelualueilla Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Mäntsälässä ja Keravalla. Tavoitteena on myös lisätä luonnonsuojelutyöhön liittyvää yhteistyötä kuntien välillä. Hanketta koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, ja se on Helmi-ympäristöohjelman rahoittama. Tuusulassa on toteutettu vastaavanlainen Helmi-hanke vuosina 2021–2023.
Suunnitelmalla turvataan luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö
Järvenpään kaupungin omistama Isokydön purolaakson lehdon luonnonsuojelualue on perustettu suojelemaan arvokkaita ja uhanalaisia puronvarsilehtoja. Isokydönpuro ja sitä reunustavat lehdot ovat säilyneet lähes luonnontilaisina, ja erityisen arvokaan kohteesta tekee niiden muodostama laaja ja monimuotoinen elinympäristöjen kokonaisuus. Alue on tärkeä myös ulkoilijoille, ja siellä harrastetaan esimerkiksi suunnistusta.
Hankkeessa Isokydön purolaakson lehdon luonnonsuojelualueelle on tehty hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on yhteensovittaa alueen virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelutavoitteita niin, että luonnossa liikkumisesta ja luonnonrauhasta voisi nauttia jatkossakin vaarantamatta kulutukselle herkkiä elinympäristöjä. Lisäksi suunnitelmassa todettiin, että alueella on tarpeen tehdä luonnonhoitotöitä, joilla turvataan ja vahvistetaan alueen luonnon monimuotoisuutta.
Kuusien poistaminen parantaa lehtolajien elinolosuhteita
Syksyn 2026 aikana luonnonsuojelualueen lehtipuustoisista osista poistetaan alikasvoskuusia, jotta lehtolajiston elinolosuhteet paranevat. Kuuset kuuluvat luonnollisena osana lehdon puulajistoon, mutta runsastuessaan ne saattavat vallata tilaa arvokkailta lehtolajeilta ja happamoittaa maaperää. Kuusten harvennuksella luodaan tilaa ja valoa vaateliaille lehtolajeille. Keski-Uudenmaan kuntien omistamien luonnonsuojelualueiden hoitohanke toteutetaan osana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta Suomessa. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat esimerkiksi luonnontilaisten elinympäristöjen väheneminen ja heikkeneminen.
1 5 | Järvenpääläinen 2/2026
TAPAHTUMAT |
JÄRVENPÄÄSSÄ TAPAHTUU SYKSYLLÄ 2026
Katso kaikki syksyn tapahtumat Järvenpään tapahtumakalenterista tapahtumat.jarvenpaa.fi Tapahtumat pääosin maksuttomia, pääsymaksu mainittu erikseen. MAA ELÄÄ -SATOKAUSIMARKKINAT La 5.9. klo 9–15. Perinteinen satokausitapahtuma Järvenpään kävelykadulla ja torilla. YKSI JÄRVI – KAKSI SÄVELTÄJÄKOTIA La 5.9. klo 14.30–17. Omatoimiretki: opastukset, kahvihetki ja konsertti yhdellä museokierroksella. Ainola ja Villa Kokkonen. Ilmoittaudu: info@ainola.fi. Hinta 65 €/hlö. KOKEMUKSIA MIGREENISTÄ Ke 9.9. klo 17 kirjaston Tyyni Tuulio -salissa. Kokemustarina elämästä migreenin kanssa. Järj. Suomen Migreeniyhdistys. JUHANI AHON SYNTYMÄPÄIVÄT AHOLASSA Pe 11.9. klo 10–17. PUUTARHAKIERROS SUVIRANNASSA Su 13.9. klo 14. Ennakkoilm. Osallistuminen museon pääsylipulla.
KITARAKONSERTTI – SAKARI KOPO Ke 16.9. klo 18–18.45 kirjaston Stage. MITEN TV-SARJOJA TEHDÄÄN? Ke 16.9. klo 18–19.30 Järvenpään Opiston yleisöluento, Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali. MUSIIKKILUENTO: TÄTÄ SINFONIAA ET OLE KUULLUT! Ti 22.9. klo 18–19.30 kirjaston Tyyni Tuulio -sali.
Järj. Bjarne Westermarck yhdistys ry ja Järvenpään kaupunginkirjasto. LOKAKUU ON IKÄKUU 1.–31.10. Lokakuu on täynnä tapahtumia, kulttuuria, liikuntaa ja asiaa. Esitettä jaossa Myllytien toimintakeskuksessa, JUSTissa, kirjastossa, Järvenpää-talolla sekä Järvenpää-infossa. Myös digiesitteenä.
ULLA ONERVA JA KIRJASOME To 24.9. klo 18 kirjaston Stage.
SUKUTUTKIMUS TUTUKSI Ma 28.9. klo 15–16 Järvenpään Opiston yleisöluento, Myllytien toimintakeskus, ruokasali. KALAJUTTUJA AINOLASSA JA AHOLASSA 30.9. saakka Aholassa. JÄRVENPÄÄN TARINA TUTUKSI – KIRJAT AVUKSI To 1.10. klo 18 Tyyni Tuulio -sali. 1 6 | Järvenpääläinen 2/2026
DJ BÖRJEN RETRODISCO Ti 6.10. klo 14–16, Järvenpää-talon lämpiö, 2. krs. Iltapäivädisco 1960–80-luvun musiikin pyörteissä.
TAIDEMUSEO MYLLYTIEN TOIMINTAKESKUKSEN KULTTUURIKAHVILASSA Ti 10.11. klo 14–16 Myllytie 11. Aiheena Helene Schjerfbeckin ja Venny Soldan-Brofeldtin ystävyydestä kertova näyttely Risteyskohtia.
MATALAN KYNNYKSEN DIGI-INFOJA Kirjastolla. Aiheet: ke 23.9. klo 14–15 Tekoäly, ke 21.10. klo 14–15 Suomi.fi-viestit, ke 25.11. klo 14–15 Mobiilivarmenne. Enter ry:n vertaisopastaja opastamassa.
TANSSIN VOIMA MIELEN JA KEHON TUKENA Ti 6.10. klo 13–13.45 Järvenpään Opiston yleisöluento, Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali.
JÄRVENPÄÄ JA RAUTATIE -KIRJAN JULKAISUTILAISUUS Ke 11.11. klo 18 kirjaston Stage. Kirjan kirjoittaja Jussi Pajunen esittelee teosta.
NOVELLIKOUKKU To 10.9. klo 18, 8.10. klo 13, 5.11. klo 18 ja 3.12. klo 13 kirjastolla.
ASUNNOTTOMIEN YÖ La 17.10. Kirkonmäellä, pääjärjestäjänä Järvenpään seurakunta.
SIBA WINDS: MATKAPÄIVÄKIRJA To 26.11. klo 18 Järvenpää-talo, Sibelius-sali. Liput: 24,50 € peruslippu/22 € ryhmälippu min. 10 hlö/18 € opiskelija tai lapsi alle 16 v. /Kaikukortti.
SUVANTO RY:N TURVAKAHVIT Ti 20.10. klo 13 Tyyni Tuulio -sali. Ikääntyvien turvallisuus. Järj. Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry. SUOMALAINEN KAHVIKULTTUURI Ke 21.10. klo 15–16 Järvenpään Opiston yleisöluento, Myllytien toimintakeskus, ruokasali.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKIPOLKU La 26.9. klo 11–14. Lähtö Järvenpään kirkon Kansakoulunkadun puoleiselta parkkipaikalta. OMATOIMIVIERAILU - TUTUSTU VILLA KOKKOSEEN OMAAN TAHTIIN Su 27.9. klo 11–17. Ei opastusta. Osallistuminen museon pääsylipulla.
COUNTRYMUSIIKIN HISTORIAA Ti 6.10. klo 18–19 kirjaston Stage.
JUNAN TUOMAT – ERÄS TARINA JÄRVENPÄÄSTÄ Pe 2.10. ensi-ilta, muut esitykset 2.–24.10. Järvenpään teatteri, Järvenpään kellariteatteri. Liput lippu.fi. JOKERI POKERI BOX – ELÄMÄ ON TAIKAA! Su 4.10. klo 15 Järvenpää-talo, Sibelius-sali. Liput: 17 € peruslippu/15 €/kpl ryhmäliput min. 10 hlö/64 € perhelippu 4:lle/ Kaikukortti. AVARUUSTAPAHTUMA Ma 5.10. klo 18 kirjastolla.
KAUHUJEN KIRJASTO To 29.10. klo 17–20. Iltojen pimetessä kummitukset ja muut kammotukset valtaavat kirjaston. KONSERTTI: VÄLITILASSA La 31.10. klo 15 Järvenpään taidemuseo. Sopraano Emma Hartikainen & jousikvartetti ILME. Osallistuminen museon pääsylipulla.
TIETOVISA Ma 14.9., 12.10., 9.11. ja 7.12. klo 18 kirjaston Stage. VAUVOJEN LORUTUOKIOT Kerran kuussa pe 18.9., 30.10., 27.11. ja 18.12. klo 13.30 Tyyni Tuulio -sali.
TAIDEMUSEON ILMAISPERJANTAIT Joka kuun ensimmäinen perjantai: 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 10–17. Yleisöopastus klo 13.
PYSYVÄ KOKOELMANÄYTTELY EERO JÄRNEFELT JA VENNY SOLDAN-BROFELDT Yleisöopastus sunnuntaisin klo 13. Järvenpään taidemuseo.
ENTER RY:N MAKSUTONTA DIGIAPUA SENIORILTA SENIORILLE Opastusta kirjastossa parittomien viikkojen pe klo 10–12: 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12. Ilman ajanvarausta tai ajanvaraus, p. 09 2719 2536, kirjasto@jarvenpaa.fi.
RISTEYSKOHTIA: VENNY SOLDAN-BROFELDT JA HELENE SCHJERFBECK 29.10.2026–28.2.2027 Järvenpään taidemuseo.
UNOHTUNEET NAISFILOSOFIT Ke 4.11. klo 18–19.30 Järvenpään Opiston yleisöluento, Järvenpää-talo, Juhani Aho -sali. TEEMAOPASTUS: EERO JÄRNEFELT ISÄNÄ JA TAITEILIJANA Su 8.11. klo 13 Järvenpään taidemuseo. Osallistuminen museon pääsylipulla.
Venny Soldan-Brofeldt, Jag, luonnos. 1880-luvun loppu. Tussi paperille. Kuva: Sara Nyman / Järvenpään taidemuseo. Helene Schjerfbeck, Fragmentti, 1904. Öljy kankaalle. Kuva: Villa Gyllenberg / Matias Uusikylä. CC BY-NC-SA 4.0) 1 7 | Järvenpääläinen 2/2026
• Keusote tiedottaa •
• Keusote tiedottaa • selvittämään asian yhdessä. Tyypillinen tilanne on, että ei tiedä, mihin ja millä tavalla terveyteen liittyvässä asiassa pitäisi olla yhteydessä. On palkitsevaa, kun pystyy auttamaan asiakasta ja asia saadaan etenemään, kertoo Järvenpään lähineuvontapisteen lähihoitaja Linda-Maria Siro. Pisteeltä saa esimerkiksi ohjausta sopivan terveyspalvelun löytämiseen ja tukea digitaalisten asiointikanavien käyttöön. Apua saa myös lomakkeiden täyttämiseen ja tulostamiseen, varattujen aikojen tarkistamiseen tai perumiseen sekä terveysaseman vaihtamiseen. Pisteelle voi palauttaa puolesta-asiointilomakkeita, ja sieltä saa ohjausta myös mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutumiseen. Uusia lääkäri- tai hoitaja-aikoja ei varata suoraan lähineuvontapisteellä. Tarvittaessa työntekijä voi kuitenkin auttaa soittopyynnön jättämisessä tai välittää viestin terveyspalveluihin. Kiireellistä reseptiasiaa voidaan tarvittaessa edistää pisteen kautta, mutta reseptejä ei uusita lähineuvontapisteellä. Järvenpään sote-keskuksen toisen kerroksen aulassa on myös asiakastietokone ja lomakkeita itsenäistä asiointia varten.
Maanantaisin neuvontaa sosiaalipalveluista
Maanantaisin pisteellä saa Keusoten sosiaalipalvelujen ohjausta ja neuvontaa. Neuvoa voi kysyä
Keusoten lähineuvontapisteelle voi tulla ilman ajanvarausta
Apua ja aikaa kuunnella Kun arjessa tulee vastaan terveyteen, hyvinvointiin tai elämäntilanteeseen liittyvä asia, ei aina tarvitse tietää valmiiksi, mistä apua pitäisi hakea. Keusoten lähineuvontapisteelle voi tulla ilman ajanvarausta. Järvenpäässä piste sijaitsee Järvenpään sote-keskuksen toisessa kerroksessa. Palveluun ilmoittaudutaan vuoronumerolla, jonka saa palvelupisteen yhteydessä olevasta automaatista.
Lähineuvontapisteellä kuunnellaan, neuvotaan ja autetaan eteenpäin. Riittää, että kertoo, mikä asia mietityttää.
Apua arjen terveysasioihin TIISTAISTA PERJANTAIHIN LÄHINEUVONTAPISTEELTÄ SAA APUA ARJEN TERVEYTEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA. – Meille voi tulla ihan pienelläkin asialla, eikä tarvitse osata selittää asiaa valmiiksi. Autamme
1 8 | Järvenpääläinen 2/2026
esimerkiksi asumiseen, kotona pärjäämiseen, toimeentuloon tai päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä huolissa. Pisteelle voi myös jättää sosiaalihuoltolain mukaisen hakemuksen tai huoli-ilmoituksen. Maanantaisin lähineuvontapisteellä on klo 9–11.30 erityisesti 65 vuotta täyttäneille tarjolla rauhallista asiointiaikaa ja ikääntyneiden asiakasohjausta. Pisteellä voivat kuitenkin asioida kaikenikäiset asiakkaat koko aukioloajan.
Järvenpään sote-keskuksen lähineuvontapisteen aukioloajat TERVEYSPALVELUJEN NEUVONTA JA OHJAUS TIISTAISTA PERJANTAIHIN: Ti-to klo klo 9.00–11.30 ja 12.00–15.00 Pe klo 9.00–11.30 ja 12.00–14.00 SOSIAALIPALVELUJEN OHJAUS JA NEUVONTA MAANANTAISIN Alle 65-vuotiaat klo 9–11.30 ja 12–15 65 vuotta täyttäneet klo 9–11.30 Arkipyhien aattoina piste suljetaan poikkeuksellisesti klo 14. Tarkemmat tiedot Keusoten lähineuvontapisteistä, sijainneista ja aukioloajoista löytyvät osoitteesta keusote.fi/lahineuvontapiste.
Maksuton vesirokkorokote 20–50-vuotiaille VESIROKKOROKOTE on osa kansallista rokotusohjelmaa ja se annetaan 20–50-vuotiaille, jos suojasi vesirokkoa vastaan on puutteellinen. Valtaosa suomalaisista aikuisista on sairastanut vesirokon lapsuudessa ja on siksi jo suojassa tautia vastaan. Vesirokkorokotteen ottaminen on erityisen tärkeää, jos sinulle ollaan aloittamassa voimakkaasti immuunipuolustusta heikentävä lääkitys tai hoito (rokotuksesta päättää hoitava lääkäri), suunnittelet raskautta, olet syntynyt vuosina 2000–2005 tai työskentelet terveydenhuollossa. ROKOTUKSET ANNETAAN AJANVARAUKSELLA • lähetä yhteydenottopyyntö OmaKeusoten digiasioinnissa Muut rokotukset tai lisätietoa -lomakkeella, tai • jätä soittopyyntö arkisin virka-aikana numeroon 019 226 0665.
1 9 | Järvenpääläinen 2/2026
Toiminta kaupungin toimipisteissä syksyllä 2026
Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii ma–to klo 8–16, pe klo 8–15. Kirjaamo ma–to klo 9–15 ja pe klo 9–13. Kirjaamon tavoittaa sähköpostitse kirjaamo@jarvenpaa.fi ja puhelimitse numerosta 040 315 2342. Järvenpää-info ma–ke klo 9–15, to klo 9–17 ja pe klo 9–13. Sähköposti info@jarvenpaa.fi ja puh. 040 315 2880. Lisätietoja Järvenpää-infon verkkosivulta. Järvenpään palvelutori on avoinna ma–pe klo 9–16, myös aulan itseasiointipisteet.
Kirjasto ma–to klo 9–20 (asiakaspalvelu klo 11–18, itsepalvelu klo 9–11 ja klo 18–20), pe–la klo 9–15 (asiakaspalvelu klo 11–15, itsepalvelu klo 9–11). Itsepalveluaikana kaikki kirjaston tilat ovat käytössä, ei asiakaspalvelua. Omatoimikirjasto auki ma–su klo 6–22. Katso aukioloajat verkkokirjastosta kirkes. finna.fi/
Uimahalli ma–to klo 6–21, pe klo 8–21, la–su ja arkipyhät klo 9–18. Liikuntahalli ma–pe klo 8–22 ja la–su klo 9–18. Nuorisotila Temal, lisätietoa verkkosivuilla Nuorten palvelut – aukioloajat.
Keski-Uudenmaan TE-palvelujen ajanvarauksettomat ohjaus- ja neuvontapalvelut ma–pe klo 9–15. Muut TE-palvelut ajanvarauksella. Kelan palvelut, katso lisätietoja www.kela.fi. Kotoutumispalvelujen avoin palveluneuvonta ma–pe klo 9–15. Palvelemme myös ajanvarauksella. Osaamis- ja työllisyyspalvelujen Vaikuttamon ura- ja työhönvalmennuspalveluiden Uratori päivystää ti ja ke klo 9–11. Ohjaamon walk in -palvelut alle 30-vuotiaille ovat avoinna ti ja ke klo 12–15. Muina aikoina Vaikuttamo palvelee ajanvarauksella. Oikeuspalveluviraston vuoronumeroasiointi palvelutorilla ma–pe klo 9–15. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät Oikeuspalveluviraston verkkosivuilta.
Perhetalo Joutsikki, Naavatie 1, avoinna ma–pe. Cooperin kampuksen Pikku-Joutsikki, Lääkärinkuja 11, avoinna ma–to. Lisätietoja Perhetalo Joutsikki – avoin kohtaamispaikka. Myllytien toimintakeskus ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–13. Lounaskahvila Cooperin Kulma ma–to klo 8–14 ja pe klo 8–13.
Järvenpään taidemuseo Syys- ja lokakuussa avoinna vain kokoelmanäyttely Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt. Loka–huhtikuu ke–su klo 10–17.
Ahola avoinna 30.9. asti ti–su klo 10–17. Yleisöopastus joka lauantai klo 11. Suvirannan yleisöopastuksia järjestetään syyskuussa 27.9. saakka sunnuntaisin klo 11 ja klo 12.30. Ennakkoilmoittautuminen. Villa Kokkosessa järjestetään yleisöopastuksia ti–su syyskuussa. Ennakkoilmoittautuminen. Järvenpää-talo ma–ti klo 9–17, ke–to klo 8–21, pe klo 9–16 (iltaisin tilaisuuksien mukaan), la–su tilaisuuksien mukaan. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston opintoihin voi ilmoittautua www.kum.fi. Toimiston puhelin- ja palveluajat: ma ja to klo 13.30–15.30 Järvenpäässä (Seutulantie 8, 1. krs) sekä ti klo 13–16 Tuusulassa (Monion infopiste, Pataljoonantie 6). Puh. 040 315 2803, musiikkiopisto@jarvenpaa.fi. Järvenpään Opiston kursseille voit ilmoittautua joko netissä ilmoittautumisohjelmassa, puhelimitse Järvenpää-infoon, puh. 040 315 2880 tai paikan päällä Järvenpää-infossa, Sibeliuksenkatu 8, 3. krs (ma–ke klo 9–15, to klo 9–17 ja pe klo 9–13).
Järvenpään asemakaavat KESKUS 1) Urheilukadun pohjoispuoli, (ent. JYK)
Entisen Järvenpään Yhteiskoulun tontille ja pallokentän alueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja. Suunnittelussa tarkastellaan lähipuiston sijaintia ja rajausta. Lisäksi huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn yhteydet, hulevesilinja, kulttuuriympäristön arvot sekä pohjavesialue. Kaavaehdotus oli nähtävillä touko–kesäkuussa, ja sen on määrä edetä hyväksymiskäsittelyyn syksyn 2026 aikana.
2) Rantapuiston eteläosa ja Tervanokka
Tervanokan uimarannan, pysäköintialueen ja eteläisen Rantapuiston kehittämistä suunnitellaan osana Rantapuiston viheraluetta ja keskustan jatketta. Alueelle halutaan mahdollistaa yritys- ja palvelutoimintaa, joka hyötyy sijainnista Tuusulanjärven rannalla. Tavoitteena on yhdistää palvelut ja virkistysmahdollisuudet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Asemakaavan valmistelu on tarkoitus aloittaa syksyllä 2026.
LOUTTI 3) Alankotie 10
Muutoksella tutkitaan maankäytön tehostamista ja purkavaa uusrakentamista Alankotiellä. Kaava mahdollistaa uuden viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Kaavamuutos käynnistyi touko–kesäkuussa, ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syksyn 2026 aikana.
KINNARI 4) Kulmakatu 1
Puretun Pesäpuun päiväkodin tontille ja tämän pohjoispuoliselle autopaikkojen alueelle tarkastellaan pientalorakentamista. Kaavaehdotus tulee nähtäville syyskuussa ja etenee hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta 2026.
PÖYTÄALHO 5) Laaksokatu 10 ja 12
Alueella tutkitaan pientalotonttien tiivistämistä maanomistajan aloitteesta. Suunnitteilla on rivitalo- ja pienkerrostalorakentamista. Kaavaehdotus tulee nähtäville syksyn 2026 aikana.
PAJALA 6) Kartanonseudun hulevesirakenteet II
Loutinoja kuntoon -hankkeessa on laadittu ideasuunnitelmia luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen kehittämiseksi Puropuiston, Rampakan, Pajalanpuiston ja Koskenojanpuiston viheralueille. Kartanonseudun viheralueiden hulevesiratkaisujen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutosta ja tarkempia puistosuunnitelmia. Lisäksi kehitetään tennishallin ympäristöä ja tutkitaan mahdollisuuksia matonpesupaikalle, kaukolämmön varavoimalalle sekä muulle virkistys- ja palvelutoiminnalle. Kaavaluonnos oli nähtävillä huhtikuussa 2026, ja kaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2026 lopulla.
7) Valokatu
Asemakaavan muutoksella tutkitaan Valokadun rakentamattoman osan liittämistä lähivirkistysalueeseen. Samalla alueelle varataan paikka leikkipuistolle, ja osa Oikosulun jalankulkuyhteydestä muutetaan kaduksi. Tarkistettu kaavaehdotus on edennyt hyväksymiskäsittelyyn elokuussa 2026.
SORTO 8) Pietolankatu 35
Kaavamuutoksessa tutkitaan uutta jalankulkuyhteyttä Jäppilänkadulta Rampakanpuistoon sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Saniaispolun pohjoispuolella. Kaavamuutos käynnistyy alkusyksystä 2026.
16
8
3
2
6
7
1
5
15
14
4 13
12
9
10
11
Työn alla olevat ja vuonna 2026 aloitettava asemakaavatyö
Järvenpään asemakaavat PIETILÄ 9) Laurilantie 37
Puretun Iso-Antin päiväkodin tontille suunnitellaan pientalorakentamista. Luonnossuunnitelmien mukaan tontille rakennettaisiin kaksi rivitaloa piha-alueineen. Kaavamuutos on valmisteltu hyväksymiskäsittelyyn elokuussa 2026.
MIKONKORPI 10) Mikonpelto II
Mikonkorven yritysalueen eteläpuolelle suunnitellaan toimitilarakentamista pääosin kaupungin omistamalle alueelle. Alueelle on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma sekä muita tarvittavia taustaselvityksiä. Kaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä.
11) Intron eteläpuoli
Yritysaluetta suunnitellaan laajennettavaksi etelään. Muinaismuistoalueella on tehty arkeologisia kaivauksia, eikä niiden perusteella rakentamiselle ole esteitä. Luonnosvaihetta varten on laadittu tarvittavat taustaselvitykset, joita vielä tarkennetaan ympäristöasioiden osalta. Kaavaehdotusvaiheessa tehdään Natura-vaikutusten arviointi. Kaavaluonnos oli nähtävillä touko– kesäkuussa 2026 ja etenee kaavaehdotusvaiheeseen syksyn 2026 aikana.
TERHOLA 12) Terholan uusi asuinalue
Terholan liikuntapuiston peltoaukealle suunnitellaan uutta pientaloaluetta. Alueelle tulisi omakotitaloja sekä yhtiömuotoisia pientaloja. Tavoitteena on rakentaa Terholan ympäristöön sopivaa ja resurssiviisasta asumista. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle rakennettaisiin 32 erillispientaloasuntoa ja 32 rivi- tai muuta pientaloasuntoa. Asukkaita alueelle tulisi noin 180. Suunnittelussa huomioidaan niittyalueen ja lähiympäristön luontoarvot. Samalla kehitetään liikuntapuiston toimintoja ja virkistysreittejä. Lisäksi Idänpääntien katualuetta laajennetaan, jotta alueelle voidaan rakentaa jalankulun ja pyöräilyn väylä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan touko-
kuussa 2026. Hyväksymispäätöksestä on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.
SATUKALLIO 13) Vuohikatu 5a
Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on liittää osa Sipoontien katualueesta nykyiseen erillispientalotonttiin ja mahdollistaa autokatoksen rakentaminen tontin eteläosaan. Kaavaehdotus valmistuu syksyllä 2026.
RISTINUMMI 14) Kaunismetsä
Pääradan itäpuolelle Viulukonsertonkadun varteen suunnitellaan uusia asuinkortteleita Ristinummen yleissuunnitelman pohjalta. Alueelle mahdollistetaan omakotitalojen ja yhtiömuotoisten pientalojen rakentaminen. Suurin osa metsäalueesta säilytetään, ja viheralueen reittejä parannetaan. Hyväksymiskäsittelyssä.
15) Kaunisniitty
Pääradan lisäraiteet ja tuleva melusuojaus mahdollistavat alueen täydennysrakentamisen. Alueelle tutkitaan pientalorakentamista Viulukonsertonkadun länsipuolisiin kortteleihin. Lisäksi selvitetään Horsmatien muuttamista jalankulun ja pyöräilyn katualueeksi sekä entisen kasvitarhan tontin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Suunnittelualueeseen kuuluu sekä kaupungin omistamia että yksityisiä kiinteistöjä. Kaavatyön luonnosaineisto oli nähtävillä touko–kesäkuussa 2026, ja kaavaehdotus tulee nähtäville syksyllä 2026.
OSAYLEISKAAVOITUS 16) Pohjois-Wärtsilän osayleiskaava
Osayleiskaavassa tutkitaan mahdollisuuksia osoittaa nykyisen Wärtsilän teollisuusalueen pohjois- ja länsireunoja työpaikkakäyttöön. Vuoden 2026 aikana tehdään selvitystöitä muun muassa luonnonarvojen osalta. Kaavaluonnos tulee nähtäville loppuvuodesta 2026.