Issuu

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS VUODELTA 2021

Sisällys Johdanto ................................................................................................................................................................................................................................. 3 Yhteenveto hyvinvoinnin tilasta vuonna 2021 ........................................................................................................................................................................ 3 Raportointi vuodelta 2021 ...................................................................................................................................................................................................... 7

Kuvat: Kuva 1: Lasten ja nuorten hyvinvointi……………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..5 Kuva 2: Aikuisten hyvinvointi…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..6

Johdanto Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus vuodelta 2021 on kuvaus järvenpääläisten hyvinvoinnista ja tehdyistä toimenpiteistä. Kertomus perustuu Hyvä elämä ja toimiva arki 2020 - 2021 hyvinvointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja mittareiden toteutumiseen sekä kuvaukseen tehdystä toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus on laadittu taulukkomuotoon. Siinä on kuvattu, mihin sitovaan tavoitteeseen hyvinvointisuunnitelman tavoite kytkeytyy. Seurantamittareiden kautta on johdettu tavoitetaso vuodelle 2022 ja tulos on kuvattu liikennevaloväreillä. Punainen väri tarkoittaa, että tavoitteen mittari on mennyt huonompaan suuntaan, keltainen, että tavoitteen mittari on pysynyt ennallaan tai samalla tasolla, vihreä, että tavoitteen mittari on edennyt parempaan suuntaan ja harmaa, että tavoitteen mittaria ei voi vertailla edelliseen arvoon. Sitoviin tavoitteisiin kytkeytyvien hyvinvointitavoitteiden jälkeen on vielä kuvattu muut hyvinvointitavoitteet. Toimenpiteet on kuvattu kunkin sitovan tavoitteen yhteydessä. Kunkin tavoitteen jälkeen on siihen liittyvä yhteenveto. Hyvinvointikertomuksen tietoja on hyödynnetty uuden valtuustokauden hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022 - 2025 painopisteissä ja tavoitteissa. Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuuston hyväksymisen jälkeen sähköisellä alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi.

Yhteenveto hyvinvoinnin tilasta vuonna 2021 Vuonna 2021 maailmanlaajuinen covid19-pandemia koetteli kansalaisten hyvinvointia toista vuotta peräkkäin. Pandemian hyvinvointivaikutukset näkyvät myös hyvinvointia kuvaavissa mittareissa.

Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tyytyväisyys on kuitenkin laskenut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Koulunkäynnistä pidetään pääsääntöisesti, 8. ja.9. luokalla kuitenkin vähemmän kuin muissa ikäryhmissä. Suurin osa järvenpääläisistä nuorista harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Yläasteikäiset tytöt kärsivät kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta runsaasti. Kokemus seksuaalisesta häirinnästä eri muodoissaan on lisääntynyt. Perheiden taloudellinen tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Liikkuminen on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla 8. ja 9. luokkalaisia lukuun ottamatta. Kannabiksen kokeilu on vähentynyt ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi. Samoin yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt. Aikuisväestön parissa yksinäisyyden kokemus on laskussa. Aikuisten positiivinen mielenterveys on suhteellisen korkealla tasolla ja psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on vähentynyt huomattavasti. Lääkkeistä ja lääkärissä käynneistä tai ruuasta tingitään aiempaa vähemmän. Asunnottomien määrä on laskenut. Samoin hieman aiempaa vähemmän koetaan terveydentilaa keskitasoiseksi tai huonoksi. Kasvisten ja hedelmien määrä tarjottimella on vähentynyt ja yli puolet järvenpääläisestä aikuisväestöstä liikkuu liian vähän verrattuna terveysliikuntasuosituksiin. Lihavuus on myös lisääntynyt. Järvenpääläisten hyvinvoinnin tilaa kuvataan seuraavassa infograafeina, jotka perustuvat edellä kuvattuihin kouluterveystutkimuksen tuloksiin ja aikuisväestön FinSote -hyvinvointi- ja terveystutkimukseen (kuvat 1 ja 2).

Kuva 1: Lasten ja nuorten hyvinvointi

Kuva 2: Aikuisten hyvinvointi

Raportointi vuodelta 2021 Tulos 2021 liikennevaloilla: Tilanne huonontunut Tilanne ennallaan Tilanne parantunut Tulosta ei voi vertailla tai sitä ei voi todentaa

Hyvinvointisuunnitelman tavoite

Toimenpiteet / keinot tavoitteen toteutumiseksi

Mittarit

Tavoitetaso vuoteen 2021 + Tulos 2021 liikennevaloilla

Toteuttamiseen osallistuvat

Raportointivastuu

Päämäärä A1 Hyvä elämä ja toimiva arki Sitova tavoite Kaupunkilaisten hyvinvointi on kaupungin kaiken toiminnan lähtökohta 1) Lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistaminen

Matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen: Perhetalo Joutsikin lapsiperheiden hyvinvoinnin ohjauksen, varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä neuvolan yhteistyö ja vanhemmuuden tukeminen Keusoten perhekeskuspalvelujen ja kunnan peruspalvelujen yhteistyön kehittäminen Mielenterveyttä tukeva ryhmä- ja harrastustoiminta sekä ryhmäytys Seurakunnan nuorisotyön ja kaupungin tiivis yhteistyö Tietoisuuden lisääminen oikeudesta koskemattomuuteen ja seksuaalisen häirinnän seurauksista Varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman käyttöönotto, perusopetuksessa K0toiminta Varhaiskasvatuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpano Hyvinvointisuunnitelmaan liittyvistä kyselyistä yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteiden luominen ja toimintatapojen vahvistaminen

Perusopetus 4. ja 5 lk 1) ”Kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä vuoden aikana, %” 2) Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana, %

Osuudet laskeneet vuoden 2019 tasosta, joka:

Perusopetus 8. ja 9. lk, lukio 1. ja 2. vuosi, ammatillinen oppilaitos 3) Kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana, % 4) Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, %

3) Perusopetus 8. ja 9. lk: 19,2 %; lukio 1. ja 2. vuosi: 26,0 %; ammatillinen oppilaitos: 22,7 % Vuonna 2021: Perusopetus 8. ja 9. lk: 35,0 % lukio 1. ja 2. vuosi: 37,3 % ammatillinen oppilaitos: 29,8 %

OPKA, HYVO, OPKA-johtaja Keusote (perhekeskuspa 1) Perusopetus 4. ja 5. lk: 2,8 lvelut), HUS % Vuonna 2021: 9,1 % 2) Perusopetus 4. ja 5. lk: 18,9 % Vuonna 2021: 24,5 %

Lasten ja nuorten kulttuuripolku sekä Kolmisointusopimus yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä alueellinen vaativa erityinen tuki (ALVA) Uuden, Nuovon toimintaa korvaavan Keusoten Järvenpään nuorisoaseman, kaupungin peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian palveluyhteistyön rakentaminen. Tavoitteena oikea-aikainen varhaiseen vaiheeseen painottuva palvelu.

5) Kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa, % (Kouluterveyskysely)

4) Perusopetus 8. ja 9. lk: 11,1 %; lukio 1. ja 2. vuosi: 13,4 %; ammatillinen oppilaitos: 15,2 % Vuonna 2021: Perusopetus 8. ja 9. lk: 24,5 % lukio 1. ja 2. vuosi: 23,6 % ammatillinen oppilaitos: 18,2 % 5) Perusopetus 8. ja 9. lk: 7,4 %; lukio 1. ja 2. vuosi: 6,5 %; ammatillinen oppilaitos: 20,1 % Vuonna 2021: Perusopetus 8. ja 9 lk: 8,4 % lukio 1. ja 2. vuosi: 10,9 % ammatillinen oppilaitos: 14,7 %

Yhteenveto - Kunnalliset ja yksityiset päiväkodit noudattavat Järvenpään varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelmaa sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. - Varhaiskasvatuksessa syksyllä 2021 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä lasten huoltajat arvioivat, että varhaiskasvatuksessa toteutuu erittäin hyvin (ka. 4.4, asteikolla 1–5) se, että henkilöstö rakentaa myönteisen oppimisympäristön lapsille. Myös ryhmän ilmapiirin arvioitiin oleva turvallinen, lämmin, oppimaan innostava ja välittävä. Lisäksi huoltajat arvioivat asiakastyytyväisyyskyselyssä erittäin hyväksi (4.4) myös sen, että henkilöstö ja lapset yhdessä muodostavat oppijoiden yhteisön, jossa kaikkien lasten mielekäs osallistuminen toimintaan toteutuu sekä henkilöstö tukee lasten ryhmätoimintaa osallistumalla, ohjaten ja esimerkkiä antaen. - Varhaiskasvatuksessa on toteutettu Tasa-arvoa edistävät toimet -hanke vuoden 2021 aikana - Syksyllä 2021 Järvenpään varhaiskasvatuksessa on alkanut Kuuma-kuntien yhteishanke (mukana myös yksityiset päiväkodit): Kaikille yhteinen varhaiskasvatus - Perusopetukseen on laadittu erillinen kiusaamistapausten ja niiden selvittelyjen seurantamalli, K-0 –toimintamalli - perusopetuksessa tuetaan yhteistyöllä lasten sosiaalisten taitojen kehitystä - Kaikille yhteinen koulu hanke kouluttaa moninaisuuden hyväksymiseen ja erilaisten oppijoiden tukemiseen. - Oppivelvollisuuden laajentumisen 8/2021 myötä, jokaista keväällä 2021 perusopetuksen päättänyttä opiskelijaa seurataan tehostetusti ja jokaiselle etsitään toisen asteen koulutuspaikka. - Palveluohjaus Joutsikkiin neuvolasta, varhaiskasvatuksesta sekä perusopetuksesta sujuu hyvin. moniammatillisena yhteistyönä murrosikäisten lasten vanhemmille keskusteluiltoja - Keusoten alueella on sovittu lapsiperheiden kohtaamispaikkatoiminnan rakenteesta - Nuorisopalvelut ovat toteuttaneet maksutonta avointa-, kerhoja kohdennettua ryhmätoimintaa sekä omana toimintana, että Jäke Harrastaa –hankkeen toimintana - Kaikille perusopetuksen seiskaluokille on toteutettu monialaisessa yhteistyössä ryhmäytykset, lisäksi ryhmäytyksiä on tehty tarveperusteisesti yksitäisille koululuokille. - kulttuuripolku eli Kupo yhteistyössä kulttuuripalveluiden ja paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa.

Koronan johdosta osa kulttuuripolkuhankeen toteutuksista toteutettiin striimeinä. KUPO-sisältöjä monipuolistettiin toteutuksen ja suunnittelun osalta ja tulevina vuosina sisältöjä viedään entistä enemmän kouluille. Myös KUPO-esite uusittiin. Kolmisointusopimuksen hyödyntämistä on vahvistettu KUPO-sisällöissä.

Tämän tavoitteen osalta yhteistyö kaupungin eri toimijoiden, Keusoten sekä sidosryhmien kanssa on vahvistunut. Uudenlaisia yhteistyön muotoja on otettu käyttöön ja hankkeitten kautta on saatu lisävoimaa yhteistyöhön. Kiusaamisen ehkäisyn toimintamalleja käytetään sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Seurantamittareiden mukaan kehitys tulosten osalta on mennyt heikompaan suuntaan. Positiivinen tulos on ammatillisissa oppilaitoksissa vähentynyt kannabiksen kokeilu. Koronan takia osa toiminnoista on jouduttu toteuttamaan etäyhteyksillä. Jo yli kaksi vuotta jatkunut koronapandemia näkyy väistämättä hyvinvoinnissa ja vaikuttaa osaltaan tuloksiin. 2) Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistäminen

Arjen raha-asioiden neuvonnan lisääminen eri toimijoiden yhteistyönä ja asiakasohjauksella, tiedotetaan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä velkaneuvontapalvelusta ja sosiaalisen luototuksen mahdollisuuksista. Toteutetaan yhteiskehittämistä ruoka-apua järjestävien toimijoiden ja seurakuntien kanssa Tehdään Keusoten kanssa yhteistyötä asunnottomuuden vähentymiseksi sekä erityisryhmien asuttamisessa. Vapaa-ajan palvelut: Lisätään matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, Kaikukortti yli 16vuotiaille, erityisryhmien huomioiminen tapahtumatarjonnassa Lapsen tuen järjestämisen kehittäminen moniammatillisesti Tehdään aktiivista moniammatillista etsivää työtä syrjäytymisen torjumiseksi Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa Työ ”NEET-nuorten” (Not in Employment, Education or Training) parissa: etsivä nuorisotyö, oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen ja tuki Digistä mua! Hae mut! ja Työllistä mut! hankkeissa vahvistetaan heikommassa asemassa olevien perustaitoja (digitaidot, kielitaito jne)

1) Joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi, % (FinSote) 2) Perheen koettu taloudellinen tilanne kohtalainen tai sitä huonompi, % (Kouluterveyskysely) 3) Asunnottomien määrä vuoden lopussa 4) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % (Kouluterveyskysely) 5) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus, % (FinSote)

1) Osuus laskenut vuoden 2018 Kaikki HYVO-johtaja tasosta, joka 20,8 % palvelualueet, Opka -johtaja Vuonna 2020: 17,5 % KEUSOTE (aikuisten 2) Perusopetus 8. ja 9. lk: 25,4 sosiaalipalvelut, % mielenterveyslukio 1. ja 2. vuosi: 30,4 % ja ammatillinen oppilaitos: 36,5 % päihdepalvelut, Vuonna 2021: kotona Perusopetus 8. ja 9. lk: 24,3 % asumista lukio 1. ja 2. vuosi: 21,1 % tukevat ammatillinen oppilaitos: 26,8 % palvelut, ulkoinen 3) Asunnottomien määrä integraatio), puolittuu vuoden 2019 Poliisi, määrästä (49 asunnotonta yhteistyökunnat 15.11.2019) ja -järjestöt, seurakunta Vuonna 2021: 38 luvut ovat

kerätty eri järjestelmistä, joten pieni virhemarginaalin riski on olemassa. 4) Osuudet laskeneet vuoden 2019 tasosta, joka: Perusopetus 4. ja 5. lk: 10,4 % perusopetus 8. ja 9. lk: 19,5 % lukio 1. ja 2. vuosi: 18,7 % ammatillinen oppilaitos: 30,9 % Vuonna 2021: Perusopetus 4. ja 5. lk: 11,4 %

työllistymismahdollisuuksien ja/tai koulutuspaikan löytymiseksi Oppivelvollisuuden pidentämisen toimeenpanossa huomioidaan syrjäytymisuhan alla olevat. Ehkäisevän päihdetyön vahvistaminen Ankkuritoiminnan vakiinnuttaminen Riskiryhmien matalankynnyksen palvelujen kehittäminen Yksinäisyyden torjuminen tunnistetuille ryhmille suunnatuilla toiminnalla esim. pelitalo-hanke, eri toimijoiden kanssa "yhteiset ateriat", kohtaamispaikkatoiminta

perusopetus 8. ja 9. lk: 30,5 % lukio 1. ja 2. vuosi: 23,8 % ammatillinen oppilaitos: 34,8 % 5) Osuus laskenut vuoden 2018 tasosta, joka 31,3 %. Vuonna 2020: 30,2 %

Yhteenveto - Nuorisopalvelut ovat toteuttaneet maksutonta avointa-, kerhoja kohdennettua ryhmätoimintaa sekä omana toimintana, että Jäke Harrastaa –hankkeen toimintana - Kaikille perusopetuksen seiskaluokille on toteutettu monialaisessa yhteistyössä ryhmäytykset, lisäksi ryhmäytyksiä on tehty tarveperusteisesti yksitäisille koululuokille - 6. kuplan kuudesluokkalaisille (päihteet, nikotiini, pelaaminen) sekä hyödyntäneet kaikissa toiminnoissaan mm. Ehyt ry:n työkaluja ja menetelmiä. - Ankkuritoiminta on vakiintunut (nuorten rikosten ennaltaehkäisyn malli) - HYVOn avainalueiden henkilökunta on käynyt huoli puheeksi -koulutuksen. - Keusoten ehkäisevän päihdetyön alueellinen monialaisen työryhmän yhteistyö. Alueellisen ehkäisevän päihdetyön suunnitelman valmistelu on aloitettu. Keusoten HYTEtyössä on työstetty ennaltaehkäiseviä polkuja, joiden tavoitteena on antaa kuntalaiselle itselleen, läheisille, kunnan, seurakunnan ja Keusoten työntekijöille työkaluja syrjäytymisen ehkäisyyn - Keusoten Päihdekuntoutuspiste Kipinän toiminta käynnistyi - Heikoimmassa asemassa olevien osalta kulttuuripalveluiden saavutettavuutta parannettiin maksuttomilla tapahtumilla ja tehostetulla viestinnällä. Kaikukortin käyttöönottoa valmisteltiin vuonna 2021 ja se oteaan käyttöön kokeiluvuoden 2022 ajaksi. - Digistä mua! Hae mut! ja Työllistä mut! -hankkeissa vahvistetaan heikommassa asemassa olevien perustaitoja (digitaidot, kielitaito jne) työllistymismahdollisuuksien ja/tai koulutuspaikan löytymiseksi - Etsivä nuorisotyö on ohjannut nuoria mm. toimeentuloon ja asumiseen, sekä opintoihin ja työelämään liittyvien palveluiden piiriin. Vuosina 2020 ja 2021 poikkeustilan aikana etsivässä nuorisotyössä on korostunut erityisesti kannatteleva työote, sillä palveluiden ja lähitapaamisten sulku koski laajasti eri palveluita ja nuorten suuri tarve kasvokkain tapahtuville kohtaamisille on ollut suuri. - Oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen muodot ovat keskeisiä oppilas- ja opiskelijahuollon työssä kouluissa ja oppilaitoksissa, mutta myös esimerkiksi ammatillisilla työpajoilla opiskelee ja saa valmennusta henkilöitä, joilla on tunnistettu oppimisvaikeus, tai jotka kokevat oppimisen haasteiden vaikeuttavan sosiaalista vuorovaikutusta, ammatillisten taitojen oppimista ja tiedon omaksumista. Tällöin on erityisen tärkeää, että oppimisen tukea tarvitsevien nuorten vahvuudet otetaan huomioon. Työpajojen käytännönläheisissä työtehtävissä voi tekemällä oppia asioita, jotka synnyttävät motivaatiota myös teoreettiseen opiskeluun. - Arjen raha-asioiden neuvonnassa on tehty yhteistyötä seurakunnan hankkeen kanssa tiedottamalla seurakunnan tarjoamasta ns. rarineuvojien palvelusta (rahat riittämään). - Heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämistyössä yhdistysten allianssimallinen verkosto-organisaatio on huolehtinut laaja-alaisesti ruoka- ja maskijaosta. - Yhteistyöverkosto asunnottomuuden vähentämiseksi kokoontuu säännönmukaisesti

Asunnottomuutta ennaltaehkäisevän Nestori -hankkeen (Keusote) kanssa tiivis yhteistyö. Osallistuttu Ympäristöministeriön asunnottomuuden yhteistyöohjelman johtoryhmän työskentelyyn. Yhteistyöverkosto toimijoiden kanssa, MAL-sopimuksen mukainen kohtuuhintainen asuntotuotanto. Ara-tuotannon osalta valmistui 36 asumisoikeusasuntoa.

Tässä tavoitteessa toimet ovat erityisesti kohdennettu heikommassa asemassa oleviin, osa toimista toki luonteeltaan universaaleja. Erityisesti ehkäisevää päihdetyötä sekä palvelujen saavutettavuutta on vahvistettu, tämä näkyy erityisesti matalan kynnyksen palveluiden kehittämisenä. Tässä tavoitteessa onnistumisessa on suuri apu ollut yhteistyö järjestöjen kanssa, esimerkkinä ruoka-avun toteuttaminen. Seurantamittareiden valossa tulokset ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan kaikissa muissa kohdissa paitsi lasten ja nuorten kokemassa terveydessä, joka on heikentynyt kaikilla kouluasteilla. 3) Liikkumisen lisääminen

Liikkuva lapsuus- ja luonnossa liikkuen -hankkeet sekä liikkuva koulu- ja liikkuva opiskelu -hankkeet Ikäihmisen toimintakykyä edistävän liikunnan lisääminen: liikuntaneuvontaa ja -toimintaa, starttiryhmät kuntosaleilla, vapaaharjoitteluvuorot Piirosella, yhteiset kävelylenkit, senioripuiston liikuntapäivystykset, liikuntatapahtumat ja tempaukset Jokaisen tietoisuuden parantaminen viestintää ja liikuntaneuvontaa kehittämällä yhdessä Keusoten ja alueen kuntien kanssa Matalankynnyksen omatoimisen ja perheliikunnan mahdollisuuksien lisääminen julkisia tiloja ja ulkoliikuntapaikkoja hyödyntäen Erityisryhmien soveltavan liikunnan kehittäminen Arkiliikunnan edistäminen pyöräilyn kehittämisohjelman toimenpiteiden aloittamisella Terveysliikuntaohjelma ja liikunnan ohjauspalvelut Eri kohderyhmien liikuntatapahtumat ja niiden tiedottaminen Liikunnan saavutettavuuden edistäminen sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja sekä ylikunnallisia liikuntapaikkoja kehittämällä Lasten ja nuorten liikunnan edistämisen vahvistaminen liikunnan avustusperusteissa

1) Kouluterveyskysely: 1) Nousee vuoden 2019 Kaikki ”Vähintään tunnin päivässä tasosta, joka: palvelualueet liikkuvat, %” Perusopetus 4. ja 5. lk: 35,0 % Perusopetus 8. ja 9. lk: 23,0 % 2) FinSote: ”Vapaa-ajan Lukio 1. ja 2. vuosi: 18,5 % liikuntaa Ammatillinen oppilaitos: 14,6 harrastamattomien osuus, % %” Vuonna 2021: Perusopetus 4. ja 5. lk: 41,8 % Perusopetus 8. ja 9. lk: 23,3 % Lukio 1. ja 2. vuosi: 20,2 % Ammatillinen oppilaitos: 16,7 % 2) Laskee vuoden 2018 tasosta, joka 19,8 % Vuonna 2020: 56,2 % liikkui terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän

HUOM! Ei voida vertailla kohdan 2 tuloksia, sillä liikuntakysymykset muutettiin liikunnan asiantuntijoiden suosituksesta FinSote 2020 lomakkeelle.

Yhteenveto - Luontoliikuntakasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksessa

HYVO-johtaja

Kouluilla ja oppilaitoksissa toimivat liikunta/liikkuva koulu/liikkuva opiskelu vastuuhenkilöt, ovat koko yhteisön pyrkineet mahdollistamaan liikunnallisia välitunteja ja positiivista koululiikuntaa. Liikkumisohjelman kautta matalan kynnyksen sekä erityisryhmien liikuntapalveluita elämänkaariteeman mukaisesti on kehitetty sekä sisäisellä että ulkoisella yhteistyöllä. Liikunnan avustuskriteereissä yhtenä painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta sekä matalan kynnyksen liikunta Järvenpään Opisto on toteuttanut kaiken ikäisille kaupunkilaisille suunnattuja erilaisia matalan kynnyksen liikuntakursseja sekä maksuttomia kursseja, joissa he voivat tutustua erilaisiin liikuntalajeihin Yhteisöpalveluiden ja liikuntapalveluiden yhteistyönä on toteutettu matalan kynnyksen maksutonta liikuntatoimintaa kuten yhteiskävelyjä ja monia erilaisia liikuntaryhmiä. Innostavat pop up –retket ovat tarjonneet mahdollisuuden vähän liikkuvien ja toimintarajoitteisten ihmisten liikkuvan elämäntavan vahvistamiseen oman kotiympäristön läheisyydessä. yhteiskäyttötila Cooperin päiväkodilla on mahdollistanut monipuolisesti ikäihmisille erilaisia matalankynnyksen liikuntaryhmiä. Pyöräilyn kehittämissuunnitelman tavoitteissa on onnistuttu, kehittämissuunnitelman mukaisia ratkaisuja on toteutettu Mannilantiellä, Myllytiellä ja Helsingintiellä, ja lisää kohteita on suunnitteilla.

Liikunnan saavutettavuutta on parannettu kaikissa ikäryhmissä, liikunnan äärelle hakeutumisen kynnystä on madallettu viemällä liikunta lähelle ihmistä hänen arkiympäristöihinsä. Lasten ja nuorten liikkuminen on seurantamittareiden mukaan lisääntynyt alakoululaisilla, lukiolaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla. Yläasteikäisillä tilanne on pysynyt ennallaan. Aikuisten liikkumisen osalta tulosta ei voida todentaa, kysymys on muutettu liikunnan asiantuntijoiden suosituksesta FinSote 2020 lomakkeelle muotoon ”Terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuus, %” Vanhoilla FinSote 2018 kysymyksillä ei voitu vastata siihen, että kuin suuri osuus aikuisista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaan ja sen vuoksi vanhat kysymykset korvattiin uudella kysymyksellä. Uuden seurantamittarin valossa voidaan todeta, että aikuisväestöstä yli puolet liikkuu liian vähän. Sitova tavoite Kuntalaisten kokemus arjen turvallisuudesta kasvaa 4) Kodin, lähiympäristön ja kaupunkiympäristön turvallisuus

Päivitetään yhteistyörakenteet poliisin, pelastustoimen ja muiden turvallisuuskumppaneiden kanssa. Vahvistetaan kaupunkilaisten osallisuutta arjen turvallisuudessa (mm. turvallisuuskävelyt uusilla asuinalueilla ja Hyvinvointikampuksella) Otetaan kaupunkimallinnusta käyttöön asteittain turvallisuusarviointeihin Toteutetaan Ankkuri-toimintaa alueellisena moniviranomaisyhteistyönä Pidetään keskusta turvallisena ja käytettävänä Perhelän rakentamisen aikana Lisätään runkolukittavia pyörätelineitä yleisillä alueilla

1) Kuntalaisten turvallisuuden tunne (HYTE-kysely)

1) Kuntalaisten turvallisuuden Kaikki tunne hyvällä tai erittäin palvelualueet hyvällä tasolla Vuonna 2020: Järvenpään 2) Nuorten tekemät oman HYTE-kyselyn mukaan 43 rikokset (Poliisi) % vastaajista on kokenut turvattomuutta asuinalueellaan. 3) Päihdekiinniotot (Poliisi) Kuitenkin Finsote-tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 75,4 % vastaajista kokee päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi Järvenpäässä. 2) Määrä laskenut vuoden 2018 tasosta, joka 1370.

HYVO-johtaja ja KAUKE-johtaja

Ehkäistään tapaturmia ja ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja: valaistus sekä liukkauden, katupölyn ja melun torjunta Meluntorjuntaan liittyvä suunnittelu korostuu lisäraiteen suunnittelun ja toteutuksen johdosta pääradalla Edunvalvonta valtion rata- ja tieosuuksilla Lisääntyvien tapahtumien turvallisuus

Vuoden 2018 luku 1370 ei ole vertailukelpoinen, sillä siihen yhdistetty siihen kuulumattomia elementtejä. Poliisin tilastojen mukaan vuonna 2018 nuorten tekemiä rikoksia oli 468, vuonna 2019 määrä oli 533, 2020 puolestaan 548 ja vuonna 2021 määrä oli 582. 3) Määrä laskenut vuodesta 2018, jolloin 168 kiinniotettua. Em. luku 168 ei sisällä kaikkia kiinniottoja, joita ovat sekä poliisilakipohjaiset että rikoslakipohjaiset kiinniotot. Poliisin tilastojen mukaan molempien lakien mukaisia kiinniottoja oli vuonna 2018 yhteensä 894 ja vuonna 2021 puolestaan selvästi vähemmän eli 691.

Yhteenveto

Opetuspalveluiden jokaisessa koulussa ja lukiossa toimii turvallisuusvastaava tai turvallisuustiimi. Kouluarjen fyysisen turvallisuuden lisäksi tehtävään kuuluu myös edistää psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa toteutetaan vuosittain turvallisuuskävely. Yhteistyö pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa on toteutunut vuodenaikana koronan vuoksi vaihtelevasti. Kaikille turvallisuusvastaaville järjestettiin syksyllä pelastuslaitoksen oppilaitosturvallisuuskoulutus. K-0 ja Ankkuri –toimintojen käyttäminen moniammatillisena tukena on löytämässä vakiintuneet toimintamallit. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella olevissa rakennus- ja perusparannushankkeissa on panostettu turvallisuussuunnitteluun ja lähialueen asukkaille sekä asiakkaille toimenpiteistä tiedottamiseen. Poliisin kanssa yhteistyössä on kehitetty turvallisuuden tilannekuvan hahmottamista tukevaa toimintaa, erityisesti tässä mainittava TUOVI-portaalissa oleva kuntapilotti. Kaupungin sisäiset rakenteet on päivitetty ja turvallisuuden tilannekuvan tietoaltaan rakentaminen on aloitettu. Pelastustoimi puuttuu vielä yhteistyörakenteista. 13

Tapahtumaturvallisuutta kehitetään yhteistyön lisäämisellä. Yhteisöllisten tapahtumien ja elävän kaupunkikulttuurin kautta pyrittiin lisäämään kaupunkilaisten omistajuutta asuinalueestaan ja kaupungista ja sitä kautta kasvattamaan kaupunkilaisten välistä luottamusta ja turvallisuutta. Arjen turvallisuuteen tähtäävissä toimenpiteissä järjestettiin turvallisuus- ja esteettömyyskävelyt, jotka on dokumentoitu. Turvallinen Jamppa- tapahtuma järjestettiin laajassa yhteistyössä kaupungin työntekijöiden, kaupungin johdon ja poliisin kanssa seurakunnan ruokajaon yhteydessä. Kuntalaisilla oli mahdollisuus keskustella arjen turvallisuudesta poliisin ja hyvinvointiryhmän jäsenten kanssa. Turvallisuusnäkökulmat huomioidaan maankäytönsuunnitteluprosessin eri vaiheissa. Keskustan pitäminen turvallisena ja käytettävänä on toteutunut (aidat, liikennejärjestelyt). Viereiset kadut olleet riittävästi käytössä ja pystytty turvaamaan liikenneturvallisuus (kävely, pyöräily, autoilu) suuresta rakennushankkeesta huolimatta. Bulevardikorttelin kohdetta varten on perustettu rakennustyön aikainen turvallisuustyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti. Kokouksissa on käsitelty rakennustyöhön ja sen ympäristön turvallisuuteen liittyviä asioita. Saadut negatiiviset palautteet vähäisiä määrältään. Runkolukittavia pyörätelineitä on suunniteltu kohteisiin, joissa pyörätelineitä tullaan lisäämään (kävelykatu, Ainolan aseman ympäristö ym.) Jatkettiin energiantehokkaampien ja valaistukseltaan tehokkaampien valaisimien uudistamista kaupungin alueella. Samalla valmisteltiin uusia ohjeita älykkäämpien valaistusjärjestelmien asteittaisesta käyttöönotosta kaupungissa. Liukkaudentorjunnassa kaupungille tuli muutamia vahingonkorvausvaateita tapahtuneista tapaturmista tai onnettomuuksista, mutta tapahtumat eivät johtuneet kaupungin huolimattomuudesta tai tuottamuksellisuudesta. Katupölyn torjunta saatiin toteutettua sääolosuhteista johtuen pölyttömästi ja vaikutukset ja palautteet jäivät olemattomiksi. Meluntorjunnan osalta tehtiin parannustoimia katurakenteiden osalta mm. Helsingintiellä.

Tämän tavoitteen osalta toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Koronasta huolimatta suunnitellut turvallisuuskävelyt voitiin toteuttaa ja näin tukea kuntalaisten osallisuutta hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. FinSote 2020 -tutkimuksen mukaan järvenpääläisten kokema turvallisuus on korkeammalla tasolla kuin koko maassa ja KeskiUusimaalla. Järvenpään oman hyvinvointikyselyn mukaan kuitenkin 43 % vastaajista on kokenut turvattomuutta asuinalueellaan. Nuorten tekemien rikokset ovat poliisilta saatujen tilastojen mukaan kasvaneet vuosittain vuodesta 2018 alkaen. Kiinniottojen määrä on laskenut vuodesta 2018. Raportissa käytetyissä vuoden 2018 vertailuluvuissa on kuitenkin yhdistelty tietoja virheellisesti eikä poliisilta nyt saatuja tilastotietoja voi verrata niihin. Sitova tavoite Tehokas, turvallinen ja taloudellinen palvelutarvetta vastaava palveluverkko 5) Palveluverkon uudistaminen sekä toimivat palveluketjut sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa

Päivitetään palveluverkkosuunnitelma vastaamaan väestönkehitystä Laaditaan HYVOn palveluverkon erillisselvitys, jossa linjataan liikunnan, kulttuurin ja kansalaistoiminnan toimitilat ja niissä tuotettavat palvelut Toteutetaan terveelliset ja turvalliset tilat uudis- ja korjausinvestoinnein sekä luopumalla tiloista Toimivat palveluketjut ja -prosessit Keusoten kanssa (valitut yhdyspinnan pilotit)

1) Päivitetty palveluverkkosuunnitelma

1) Palveluverkkoselvitys päivitetty OPKAn palveluverkkoselvitys 2) Hyväksytty HYVON valmistui syksyllä 2021 ja palveluverkon erillisselvitys valtuusto hyväksyi sen lähes sellaisenaan. Anttilan koulun 3) Investointisuunnitelman lisäsiivestä päättäminen toteutuminen ja jätettiin myöhemmin heikkokuntoisten ratkaistavaksi. kiinteistöjen määrä HYVOn palveluverkkoselvitys etenee, aikataulua tarkennettu

1) Kaikki palvelualueet 2) Kaikki palvelualueet 3) Kaikki palvelualueet 4) HYVO, OPKA, Keusote

1) Talousjohtaja 2) Talousjohtaja/ HYVO-johtaja 3) Talousjohtaja 4) OPKA- ja HYVO-johtaja

4) Palveluketjujen niin, että selvitys valtuustolla toimivuus (kysely Keusoten päätettävänä 6/2023. ja kunnan toimijoille) 2) Palveluverkon erillisselvitys on valmistunut ja hyväksytty Katso yllä sekä yhteenvetoteksti! 3) Investointisuunnitelma toteutunut, ja heikkokuntoisten tai sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen määrä vähentynyt vuoden 2019 tasosta Kiinteistöallianssin 2020 Onnistumisen arviointiraportin mukaisesti kiinteistöjen keskimääräinen kunto on parantunut ja kaupungin kiinteistöjen korjausvelka on pienentynyt viime vuosina merkittävästi. Huonokuntoisia rakennuksia on korvattu vuosi kymmenen lopussa tehdyillä merkittävillä uudisinvestoinneilla ja heikkokuntoisimpien rakennusten purkamisen seurauksena. Allianssin korjausinvestointeja on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. 4) Pilottien palveluketjut toimivat hyvin tai erittäin hyvin Palveluketjuissa ja prosesseissa on osassa menty hyvin eteenpäin: erityisasumisen prosessi, lasten sosiaalityön

palvelutarpeen arviointi, neuvolayhteistyö. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosesseja käynnistettiin ja niitä jatketaan hyvinvointialuevalmistelussa. Yhteenveto -

Opetuksen ja kasvatuksen (OPKA) palveluverkkoselvitys palautettiin uuteen valmisteluun vuonna 2020. Työtä jatkettiin ja suunnitelmaa tarkennettiin ja se hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2021. Palveluverkon osalta tehtiin mittava työ niin sisäisesti, kaupunkilaisia kuulemalla ja poliittista päätöksentekoa osallistamalla. Sekä OPKAn että Hyvinvoinnin palvelualueen (HYVO) prosesseja valmisteltiin osin yhdessä. Molemmissa prosesseissa oli mukana raatityöskentely sekä kuntalais- ja henkilöstökyselyt. kaupunkilaisvaikutukset niin toiminnallisista kuin taloudellisista näkökulmista ovat ennakkoarvioitu mahdollisimman tarkasti OPKAn palveluverkkoselvityksestä HYVOn palveluverkkoselvitys käynnistyi uudelleen tauon jälkeen kesällä 2021 ja valmistelutyötä tehtiin koko syksy. Aikataulu tarkentui niin, että selvitys on valtuuston päätettävänä kesäkuussa 2022. Liikuntapalvelujen osalta laadittiin selvitys liikuntaolosuhteista ja se nivoutuu osaksi HYVOn palveluverkkosuunnitelman kokonaisuutta. Samoin erillisvalmistelussa on ollut yhdistysten käytössä olevien tilojen käyttö jatkossa. Myös tämä valmistelu on osa HYVOn palveluverkkosuunnitelmaa. Palvelut ovat laatineet ennakkovaikutusten arviointeja (EVA) eri toteuttamisvaihtoehdoista. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on luovuttu ja luovutaan heikkokuntoisista rakennuksista sekä on edistetty uusien terveellisten ja turvallisten päiväkotitilojen rakentamista (mm. Cooperin päiväkoti 1/2021, Harjulan kampus 6–8/2022 ja Oinaskadun päiväkoti 10–12/2022). Liikuntapalvelut toteutti yhdessä Keusoten ja Keusoten kuntien kanssa liikkumis- ja elintapaneuvonnan palveluprosessia. Erityisasumisen yhteistyön prosessi Keusoten kanssa on luotu ja toteutettu etenkin ikääntyneiden asumiseen liittyvien hankkeiden valmistelussa Aikuisten mielenterveys ja päihdepalvelujen yhteistyöprosessia käynnistettiin ja sitä jatketaan osana hyvinvointialuevalmistelua. Lasten, nuorten ja perheiden osalta mielenterveys ja päihdepalveluiden prosessit eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Edelleen järvenpääläiset lapset, nuoret ja perheet joutuvat jonottamaan palveluiden pariin pääsyä liian pitkään. Haastekerrointa on lisännyt sotepuolen rekrytointihaasteet sekä korona. Hyvinvointialuevalmistelussa on käynnistetty syksyllä yhdyspintatyö ja yhteiset prosessit on määritelty seuraavasti: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelut, osallistaminen ja vaikuttaminen sekä omaehtoinen asuminen ja turvalliset asuinympäristöt. Suunniteltua kyselyä Keusoten ja kunnan toimijoille ei toteutettu.

OPKA ja HYVO valmistelivat omia palveluverkkoselvityksiään, mutta prosessien aikana on tehty hyvää yhteistyötä. OPKAn selvitys hyväksyttiin syksyllä lähes sellaisenaan, ainoastaan Anttilan lisäsiivestä päätetään erikseen. HYVOn keskeytyneenä ollut prosessi käynnistyi uudelleen kesällä 2021 ja palvelualueen toiminnot laativat eri vaihtoehtoja toiminnan toteuttamisesta tulevaisuudessa. Molempien palvelualueiden prosesseissa on tehty ennakkovaikutusten arviointia systemaattisesti. HYVOn palveluverkkoselvityksen kokonaisuuteen liittyen on valmisteltu erillisinä selvityksinä liikuntaolosuhdeverkoston selvitys ja jatkettu yhdistysten käytössä olevien kiinteistöjen jatkokäytön selvittämistä. Palveluketjuissa ja prosesseissa on osin edetty tavoitteen mukaisesti, mutta esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta tilanne ei ole kehittynyt myönteiseen suuntaan.

MUUT HYVINVOINTITAVOITTEET

Hyvinvointitavoite

Toimenpiteet / keinot tavoitteen toteutumiseksi

Mittarit

Tavoitetaso vuoteen 2021 Toteutta+ miseen Tulos 2021 liikennevaloilla osallistuvat

Raportointivastuu

Päämäärä A1 Hyvä elämä ja toimiva arki Sitova tavoite Kaupunkilaisten hyvinvointi on kaupungin kaiken toiminnan lähtökohta Vahvistetaan ikääntyneiden toimintakykyä

Ahaa-aivotreeni Intoa elämään -hyvinvointikurssi Kulttuuriluotsi-toiminta Digistä mua -hanke (digitaalisten taitojen vahvistaminen) Koko kaupungin olohuoneverkosto tutuksi: avoin kohtaava toiminta, erilaiset olohuoneet, asukastuvat, asukasyhdistystoimijat, seurakunnat ja muut kohtaamispaikat, kuten tori, puistot ja kauppapaikat.

1) Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (ADL), % (FinSote) 2) Arkitoimissa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (IADL), % (FinSote)

1) Laskee vuoden 2018 tasosta, HYVO joka 75+ -vuotiailla 6,2 % Vuonna 2020: vähäisen vastaajamäärän vuoksi kuntatulosta ei julkaistu tässä ikäryhmässä.

HYVO-johtaja

2) Laskee vuoden 2018 tasosta, joka 75+ -vuotiailla 30,6 % Vuonna 2020: vähäisen vastaajamäärän vuoksi kuntatulosta ei julkaistu tässä ikäryhmässä.

Yhteenveto - Kulttuuritoimijat ovat suunnanneet myös tapahtumia suoraan esimerkiksi ikäihmisille ja pyrkineet tavoittamaan heitä heidän verkostojensa kautta, esim. eläkeläisten neuvosto. Taidemuseo käynnisti uutta jalkautuvaa toimintaa: lukupiirejä, joissa vierailtiin ikääntyneiden palveluyksiköissä - Yhteisöpalvelut ovat toteuttaneet ryhmämuotoisia kohdennettuja hyvinvointikursseja. Kurssit ovat olleet suosittuja. Intoa elämään – hyvinvointikursseista osa toteutettiin virtuaalisena. Lisäksi toteutettiin aivoterveyttä tukevia ryhmämuotoisia kursseja. Myllytien toimintakeskuksessa on jatkettu aina tilanteen mahdollistaessa osallisuutta ja harrastuneisuutta tukevia harrasteryhmiä ja kerhoja. - Digi-neuvontaa on toteutettu yksilö- ja ryhmämuotoisesti Myllytien toimintakeskuksessa. - Lokakuu on ikäkuu! -valtakunnallisen ikäviikon ympärille rakennettu malli tavoittanut runsaasti ikäihmisiä. Toteutettiin Eläkeläisneuvoston ja kaupungin ja laajan yhteistyöverkoston kanssa.

Tavoitteen mukaisia toimia onnistuttiin koronasta huolimatta tarjoamaan runsaasti ja terveysturvallisesti. Seuranmittareihin peilattavaa tulosta ei saatu vähäisen vastaajamäärän johdosta. Ehkäistään yksinäisyyttä

Asukas- ja lähitalotoiminta Keskustan suunnittelussa huomioidaan yhteisöllisten tilojen mahdollistaminen Kaupunki toimii alustana tapahtumille ja niiden määrää keskustassa lisätään Madalletaan kynnystä osallistua yhdistys- tai vapaaehtoistoimintaan lisäämällä osallisuutta yhdistystoiminnan arkeen. Madalletaan kynnystä tapahtumatoimintaan osallistumiselle Eri teemoihin liittyviä maksuttomia avoimia tilaisuuksia julkisissa tiloissa esim. kirjastolla, Temalilla ja vahvistetaan niistä tiedottamista

Perusopetus 4. ja 5. lk 1)”Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, %” (Kouluterveyskysely) Perusopetus 8. ja 9. lk, lukio 1. ja 2. vuosi, ammatillinen oppilaitos 2)”Tuntee itsensä yksinäiseksi, %” (Kouluterveyskysely) Aikuiset 3) ”Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus, %” (FinSote)

1) Laskee vuoden 2019 tasosta, HYVO, OPKA joka: 4,2 % Vuonna 2021: 5,7 %

HYVO-johtaja

2) Laskee vuoden 2019 tasosta, joka: Perusopetus 8. ja 9. lk: 9,7 %; Lukio 1. ja 2. vuosi: 13,5 %; Ammatillinen oppilaitos: 15,8 % Vuonna 2021: Perusopetus 8. ja 9. lk: 16,3 % Lukio 1. ja 2. vuosi: 17,0 % Ammatillinen oppilaitos: 17,4 % 3) Laskee vuoden 2018 tasosta, joka 9,8 % Vuonna 2020: 8,8 %

Yhteenveto -

Lähitalo- ja asukastoiminta on mallinnettu. Taloyhtiöiden pihapiirissä järjestetyt säännölliset tapahtumat ovat vahvistaneet toimintarajoitteisten osallisuutta ja virkistäneet arkea. Toimintamuoto on laajentunut hyvinvointikampuksen lähialueen taloyhtiöihin. Yhteistilojen osalta on kannustettu yhteistilojen suunnitteluun (esim. Sävelpuiston kaava, Bulevardi kortteliin tuotu yhteisöllisiä tiloja) Tapahtumapalvelut on kehittänyt kaupunkia tapahtuma-alustana yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Keskustassa yhteistyö erityisesti Sykettä ja Sinfoniaa ry:n kanssa tärkeää. Pientapahtumien järjestämisen kynnystä madallettu ja uusi vuosittainen Järvenpääjuhla avasi tapahtumiin osallistumista entistä useammalle kaupunkilaiselle. Myös alueellista ja kaupunginosien omaa tapahtumatoimintaa on lisätty. Kaupungin järjestämät ja yhteistyötapahtumat ovat olleet pääosin maksuttomia. Kirjastopalvelut on tarjonnut rajoitusten puitteissa laajasti matalan kynnyksen tapahtumatoimintaa ja mahdollisuuksia omaan tapahtumatoimintaan ja kokoontumisiin eri kävijäryhmille: mm. Digistä mut -yhteistyöverkoston toimintaa, 2 uuden maksuttoman pienryhmä-/kokoustilan käyttöönotto, Open Mic -stagetoimintaa, Green Screen -illat & -tilat avoinna nuorille. Livetapahtumissa uusina avauksina oli mm. Päiväkino ja Lukupiiri sekä Kirkes-Finnassa Kirkes-kuntien yhteiset striimitapahtumien tallenteet Liikunta- ja kulttuuripalveluiden virikkeellinen toiminta on avainasemassa niin toimintakyvyn kuin jaksamisen osalta. Kaupungin toteuttamat erilaiset harrastuspalvelut ovat olleet äärimmäisen merkittävä osa yksinäisyyden vähentämisessä ja yhteisöllisen toiminnan lisäämisessä.

Nuorisopalvelut toteuttivat koulujen loma-aikoina päiväleiri -tyyppistä toimintaa, jossa jokaisella päivällä on ollut oma teemansa tai tapahtumansa. Nuoret ovat voineet osallistua koko leiriin tai yksittäisiin tapahtumiin. Erityisen suosittuja olivat ns. Yönuorkat, eli yön yli kestävät, toiminnalliset nuortenillat Temalilla.

Tavoitteen mukaisia toimenpiteitä toteutettiin suunnitellusti. Seurantamittareiden mukaan aikuisväestön kokema yksinäisyys on vähentynyt, mutta lasten ja nuorten kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Edistetään osaamista ja työikäisten jaksamista

Jatketaan yhteistyötä TE-hallinnon, oppilaitosten, 3. sektorin, Keusoten, ohjaamon ja yritysten ym. kanssa. Suunnitelmallista ja vaikuttavaa maahanmuuttajatyötä ja kotoutumista Uudenlainen toimintamalli maahanmuuttajien ohjaukseen (TE-toimisto/oppilaitokset/ kotouttamispalvelut) Hae mut -hanke (heikkojen perustaitojen vahvistaminen) Mun elämä -ryhmät yhteistyössä hyte- ja työllisyys- ja osaamispalvelujen kanssa Työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen ohjauksen, valmennuksen ja koulutuksen keinoin. Oppilaitosyhteistyö yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisessa (Lukio, Keuda, Spesia, Järvenpään Opisto, Seurakuntaopisto)

1) Työkykynsä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivien osuus, % (FinSote)

1) Laskee vuoden 2018 tasosta, Kaikki joka 27,4 % palvelualueet Vuonna 2020: 28,4 %

HYVO-johtaja

2) Nousee (po. laskee) vuoden 2) Niiden osuus, jotka 2018 tasosta, joka 26,2 % Vuonna 2020: 24,0 % uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, % (FinSote)

Yhteenveto -

Osaamis- ja työllisyyspalvelut on järjestänyt kuntalaisten osaamisen kehittymistä ja työllistymistä tukevia palveluja koronapandemian rajoituksista huolimatta sekä hallitulla ajanvarauksella että etätyön menetelmin. Yhteistyötä Te-toimiston, Keusoten, Keusoten alueen kuntien, alueen työantajien, 3. sektorin edustajien ja koulutuksenjärjestäjien on jatkettu, jonka tuloksena toimijoiden välinen tiedonvaihto, pitkäaikaistyöttömiin kuntalaisiin liittyvää aktivointiyhteistyö sekä työttömyyttä ennaltaehkäisevät palvelut ovat kehittyneet. Kotoutumisohjelma 2018 - 2021 mukaista toimintaa toteutettiin kaupungin eri palveluissa. Maahanmuuttajatoimisto Verson asiakaspalvelusta matalan vieraskieliset kuntalaiset ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevät saivat ohjausta ja neuvontaa. Kotoutumisohjelmaa päivitettiin ja vietiin päätöksentekoon syksyllä 2021. Kuntalaisraati kommentoi ja antoi julkilausuman ohjelmaluonnoksesta. Järvenpään Opisto toteuttaa kalenterivuoden aikana noin 700 erilaista kurssia kaupunkilaisille ja työpaikoille. Opisto on suunnitellut osaamisperusteisesti laadittuja ja arvioitavia kursseja, joiden suoritustiedot voidaan viedä valtakunnalliseen KOSKI-tietovarantoon. Opistossa suoritetusta kurssista on mahdollista saada todistus, jonka voi

saada hyväksi luetuksi tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opisto tulee eri tavoin kaupunkilaisten ja työpaikkojen jatkuvaa oppimista osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi Järvenpään Opisto koordinoi kaupungin digitukiverkoston toimintaa ja kehittymistä. Mun elämä -ryhmiä ei voitu toteuttaa koronan takia Alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa on vahvistettu mahdollisuutta yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen laajennetun oppivelvollisuuden yhteydessä. Tehostetulla ja kohdennetulla oppilaanohjauksella sekä vahvuuksia tukemalla, jokaiselle nuorelle pyritään löytämään itselle soveltuva ja innoittava opintopaikka.

Tavoitteen mukaisia toimenpiteitä on voitu pääsääntöisesti toteuttaa, Mun elämä -ryhmiä ei koronasta johtuen voitu toteuttaa. Niiden järvenpääläisten osuus, jotka eivät usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti, on vähentynyt. Työkykynsä heikentyneeksi kokevien osuus on lievästi kasvanut. Sitova tavoite Kuntalaisten kokemus arjen turvallisuudesta kasvaa Mahdollistetaan monimuotoista asumista

Huomioidaan yhteisölliset ratkaisut tontin luovutuksessa. Mahdollistetaan kaavoituksella erilaiset asumisen vaihtoehdot. Lisätään laadukkaiden pientalotonttien tarjontaa. Otetaan huomioon kaavoitussuunnitelmissa. Tarjotaan kohtuuhintaisia asuntoja Asuntotuotannon suunnittelussa turvataan, että asuntojen hallintamuodot ovat monipuolisia.

MAL-seuranta (maankäyttö, asuminen ja liikenne)

Tavoitteet toteutuneet MAL 2019 -suunnitelman ja MAL 2020–2023 sopimuksen mukaisesti. Asuntoja kokonaisuudessaan valmistunut tavoiteltu määrä.

KAUKE

KAUKE-johtaja

Yhteenveto

Tavoitteet ovat toteutuneet MAL 2019 -suunnitelman ja MAL 2020–2023 sopimuksen mukaisesti. Vuonna 2021 valmistui yhteensä 576 asuntoa, joista 36 asuntoa ARA-tuotannon mukaisesti asumisoikeuskohde Lepolaan. Valmistelussa ja kaavoituskatsauksessa olevat pientalokaavat (Lehmustie, Anni-tädin kylä, Pajalanpiha). Kohtuuhintaisia asuntoja valmistuu tavoitteen mukaisesti nelivuotisjaksossa, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Asuntotarjonta on suunnattu eri elämänvaiheiden tarpeisiin. Innovatiivisia asumisratkaisuja on pilotoitu uusissa hankkeissa. Vähennetään päihteiden käytön haittoja yksilölle ja ympäristölle

PAKKA-toimintamallin (sis. tupakka, alkoholi, huumeet ja rahapelaaminen) rakentaminen ja käyttöönotto

Mallin hyväksyntä ja käyttöönotto

PAKKA-malli hyväksytty ja otettu käyttöön Koronapandemiasta johtuen PAKKA-malia ei ole voitu ottaa systemaattisesti käyttöön. Nuorisopalvelut on toteuttanut PAKKA-mallin mukaisia elementtejä omassa toiminnassaan

Kaikki palvelualueet

HYVO-johtaja

Yhteenveto -

Yhteistyössä nuorisotyön kanssa on toteutettu 5. ja 6. luokkien oppilaille ns. Kuplat, joissa yhtenä osa-alueena on ollut päihteettömyyden vahvistaminen. Lisäksi vanhempainverkoston ja EHYT ry:n kanssa on järjestetty päihteettömyyteen liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia. Osana PAKKA –toimintaa nuorisopalvelut toteuttivat paikallisen ravintolayrittäjän kanssa 17 –vuotiaille päihteettömän After School -tapahtuman kyseisen yrittäjän ravintolassa. Tavoitteena “myyttien murtaminen baarien ovien pian auetessa”. Kokeilun perusteella toimintaa tullaan edelleen kehittämään ja jatkamaan. Järjestöille - ja yhdistyksille on jaettu tietoa ehkäisevän päihdetyön koulutuksista säännöllisesti. Intoa elämään - hyvinvointikurssiin lisättiin ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus.

Koronapandemiasta johtuen PAKKA-toimintamallia ei ole voitu ottaa systemaattisesti käyttöön, nuorisopalvelut on kuitenkin voinut toiminnassaan toteuttaa toimintamallin elementtejä. Toimintamallin käyttöönoton mahdollistamisesi ja juurruttamiseksi haettiin hankerahoitusta yhdessä Keusoten kanssa, mutta rahoitusta ei saatu. Sitova tavoite Tehokas, turvallinen ja taloudellinen palvelutarvetta vastaava palveluverkko Suojellaan, ylläpidetään ja rakennetaan lähiluontoa ja kulttuurimaisemaa

Huomioidaan yleissuunnittelussa viher- ja sinirakenne Asukkaita ja yhdistyksiä kannustetaan puistojen hoitoon lähipuistonhoitajatoiminnalla

1) Yleiskaavan valmistuminen ja sisältö 2) Viestinnän määrä ja muodot

1)Viher- ja sinirakenteen arvot 1) KAUKE huomioiva yleiskaava on saanut 2) HYVO lainvoiman.

1) KAUKE-johtaja 2) HYVO-johtaja

2) Lähipuistohoitajatoiminnasta viestitty aiempaa enemmän ja monipuolisemmin

Yhteenveto -

Museopalvelut on erittäin aktiivisesti olleet mukana kulttuurimaisemaa koskevassa kaavoitustyössä. Ainolan aluekeskus hankkeessa myös HYVOn edustus on ollut vahvaa arvokkaaseen kulttuurimaisemaan nousevan uuden kaupunginosan julkisen taiteen periaatteiden suunnittelussa. Viher- ja sinirakenteen arvot huomioiva yleiskaava on saanut lainvoiman. Infran suunnittelussa huomioitu, mm. Rantapuisto ja Vanhankylänniemi. Lemmenlaaksossa käynnissä virkistysrakenteiden parantaminen ja luonnonhoito. Lähipuistohoitaja-toiminnasta viestitty aiempaa enemmän ja monipuolisemmin. Viherkerrointyönkalu on otettu käyttöön suunnitteluohjauksessa uusissa hankkeissa.

Tavoite on toteutunut suunnitellusti.