Hyvinvointia ja turvallista arkea järvenpääläisille Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2022–2025
Hyvinvointi ja arjen turvallisuus ovat merkityksellisiä asioita kaikille järvenpääläisille. Hyvä elämä ja toimiva arki on nostettu yhdeksi Järvenpään kaupungin strategiseksi päämääräksi. Strategia määrittelee raamit suunnitelmalliselle hyvinvointityölle. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2022–2025 on jatkoa edellisen valtuustokauden Hyvää elämää ja toimivaa arkea 2020–2021 -suunnitelmalle. Uudistetussa suunnitelmassa on haluttu korostaa arjen turvallisuuden kokemusta hyvinvoinnin rinnalla.
Tutustu Hyvää elämää ja toimivaa arkea 2020–2021 -suunnitelmaan Johdanto
•2
Sisältö Miksi hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma on laadittu? . . . 4 Perusteet hyvinvointia ja turvallisuutta edistävälle työlle . . . . . . . . . . . 5 Hyvinvointi- ja turvallisuutyön tarkoitus ja kannusteet . . . . . . . . . . . . . 7 Suunnitelmaprosessin kuvaus ja osallistujat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Yhtymäkohdat kaupungin strategiaan ja muihin ohjelmiin . . . . . . . . . 9 Hyvinvoinnin tila Jär venpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Miten järvenpääläiset voivat? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Järvenpääläisten aikuisten hyvinvointi 2020 lukuina . . . . . . . . . . . . . . 14 Järvenpääläisten lasten ja nuorten hyvinvointi 2021 lukuina . . . . . . 15 Ennenaikaiset kuolemat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet . . . 17 Kaikilla on mahdollisuus osallisuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Kaikilla on mahdollisuus liikunnalliseen elämäntapaan . . . . . . . . . . 20 Kaikilla on mahdollisuus turvalliseen arkiympäristöön . . . . . . . . . . . 21 Kaikilla on mahdollisuus mielen hyvinvointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi . . . . . . . . 23 Suunnitelma toteutetaan yhteistyöllä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Suunnittelun ja raportoinnin prosessi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 HYTE-kerroin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Sisältö
•3
Miksi hyvinvointija turvallisuussuunnitelma on laadittu? Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tarkoituksena on lisätä järvenpääläisten hyvin vointia ja edistää arjen turvallisuutta kunnan hyvinvointityön kautta. Arjen turvallisuus ennaltataehkäisee onnettomuuksia ja tapaturmia, rikoksia ja häiriöitä sekä parantaa kuntalaisten turvallisuuden tunnetta.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tarkoitus
•4
Perusteet hyvinvointia ja turvallisuutta edistävälle työlle Vuodesta 2020 alkaen Suomea on koetellut hyvinvoinnin näkökulmasta ennakkovaikutuksiltaan arvaamaton covid-19-pandemia. Pandemian negatiivisista vaikutuksista kunta laisten hyvinvoinnille on jo hieman näyttöä, mutta pitkäkestoisiin vaikutuksiin tulee varautua tulevaisuuden alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Toimen piteitä ja resursseja pitää kohdistaa koronapandemian aiheuttaman hyvinvointivajeen korjaamiseen.
Suunnitelmatyötä on ohjannut ensisijaisesti kunta- ja terveydenhuoltolaki. Kuntalaki edellyttää kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja alueen elinvoimaa sekä järjestämään palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on raportoitava vuosittain valtuustolle kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä ja valmistettava vähintään kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Vuoden 2023 alussa voimaan astuu laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lain mukaan kuntien ja uusien hyvinvointialueiden vastuut ja velvollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat käytännössä samankaltaiset kuin nykyisessä terveydenhuoltolaissa.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tarkoitus
•5
Lakien lisäksi suunnitelman laadintaa ovat ohjanneet erilaiset kansalliset ja alueelliset ohjelmat sekä kaupungin strategia. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma perustuu toukokuussa 24.5.2021 julkaistussa laajassa hyvinvointikertomuksessa esitettyyn järvenpääläisten hyvinvoinnin tilaan. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilaa on täydennetty viimeisimmillä aikuisväestön hyvinvointia kuvaavilla FinSote-tutkimustuloksilla, kouluterveyskyselyn tuloksilla sekä PYLL-indeksillä, eli ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien tuloksilla.
Hyvinvoinnin osatekijöitä
Terveys • fyysinen terveys • psyykkinen terveys
Yhteisöllisyys
Turvallinen elinympäristö • koti • rakennettu ympäristö • luonto
Hyvä elämä ja toimiva arki Kokemus psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
Elinikäinen oppiminen • koulutus • oppiminen • kehittyminen
• perhe, ystävät, harrastukset • osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa • kokemus huomatuksi tulemisesta
Taloudellinen toimeentulo • työ • toimeentulo • riittävä elintaso
Tutustu laajaan hyvinvointikertomukseen 2017–2020 Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tarkoitus
•6
Hyvinvointi- ja turvallisuutyön tarkoitus ja kannusteet Suunnitelmallisen hyvinvointityön päätavoite on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen inhimillisestä näkökulmasta pyrkien kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja eri väestöryhmissä. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä on siis tarve kohdentaa sosiaalisesti tai taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin. Hyvinvointia edistävällä työllä on myös merkitystä kunnan veto- ja pitovoimaan sekä talouteen. Suunnitelma huomioidaan kaupungin kaikissa palveluissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetussa toiminnassa. Toimenpiteet sisällytetään sitovina kaupungin vuotuisiin talous-, toiminta- ja käyttösuunnitelmiin. Myös suunnitelman seuranta ja raportointi noudattavat kaupungin toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointiaikatauluja.
Vuoden 2023 alussa aloittavien sote- ja pelastuspalveluita järjestävien hyvinvointialueiden yhtenä laskennallisena rahoitusperusteena käytetään Hyte-kerrointa, eli alueen hyvinvoinnin ja tervey den tilaa. Vaikka Keski-Uusimaa pärjää hyvin Suomen aluevertailussa, havaitaan koulutukseen, työmarkkina-asemaan tai ikään ja sukupuoleen liittyviä terveyseroja edelleen. Vuoden 2023 alusta tuleva HYTE-kerroin on taloudellinen kannuste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kunnille ja hyvinvointialueille. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö on siten edelleen tärkeää ja välttämätöntä. Pelastustoimen kanssa tehtävä yhteistyö voidaan nähdä lisävoimavarana arjen turvallisuutta edistävässä työssä.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tarkoitus
•7
Suunnitelmaprosessin kuvaus ja osallistujat • Hyvinvoinnin palvelualue vastaa hyvin vointikertomuksesta ja -suunnitelmasta • Kaupungin poikkihallinnollinen hyvin vointiryhmä vastaa valmistelusta operatiivisena toimijana. • Kaupungin johtoryhmä toimii hyvinvointi työn ohjausryhmänä. • Lautakunnat ovat osallistuneet valmisteluun lautakuntien yhteisessä iltakoulussa
Suunnitelman painopisteiden valintaan on väestön hyvinvointitilastojen lisäksi vaikuttanut laaja joukko kuntalaisia, yhdistysten ja järjestöjen ja seurakunnan edustajia sekä kaupungin työntekijöitä eri palveluissa ja päättäjiä. Monipuolisilla osallistumisen mahdollisuuksilla on haluttu varmistaa mahdollisimman laaja kuva järvenpääläisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä sekä löytää yhteinen ymmärrys suunnitelman painopisteistä ja niiden tavoitteista ja mittareista.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman tarkoitus
•8
Yhtymäkohdat kaupungin strategiaan ja muihin ohjelmiin Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma perustuu Järvenpään kaupungin strategiaan ja se on yhteensovitettu muiden tätä strategiaa toteuttavien ohjelmien kanssa. Suunnitelman valmistelussa on huomioitu myös keskeiset kansalliset ohjelmat.
Yhtymäkohdat kaupungin strategiaan ja muihin ohjelmiin
•9
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointia kaikille 2030 -toimeenpanosuunnitelma pohjautuu valtioneuvoston periaatepäätökseen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on huomioitu kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 sekä valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Yhteensovittavaa työtä on tehty seuraavien kaupunkistrategiaa toteuttavien ohjelmien kanssa: liikkumisohjelma ja resurssiviisauden tiekartta. Suunnitelmassa on yhtymäkohtia Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueellisen hyvinvointisuunnitelman kanssa. Järvenpää on ollut mukana valmistelemassa alueellisia lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmia. Alueellisiin suunnitelmiin sisältyvät kuntakohtaiset kortit, joiden mukaisesti yhteistyö tapahtuu.
Yhdyspintoja lähdetään työstämään tarkemmin tämän vuoden aikana ja jatketaan hyvinvointialueiden kanssa vuoden 2023 alkaen. Järvenpää hyväksyttiin joulukuussa 2021 THL:n koordinoiman Terve kunta -verkoston jäseneksi. Verkosto kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintatapoja ja rakenteita Suomessa ja edistää alaa kansainvälisesti osana WHO European Healthy Cities -verkostoa.
Lue lisää: • Hyvinvointia kaikille 2030 -toimeenpanosuunnitelma • Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–2030 • Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta • Alueellinen hyvinvointisuunnitelma • Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma • Alueellinen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma • Terve kunta -verkosto
Yhtymäkohdat kaupungin strategiaan ja muihin ohjelmiin
• 10
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022-2025 yhteydet kaupungin strategiaan ja muihin ohjelmiin
istrategia k n upu Ka Uusi kotouttamisohjelma Resurssiviisauden tiekartta ja toteuttamisohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointia kaikille 2030
Keusoten alueellinen hyvinvointisuunnitelma
valmistuu 2022
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2022–2025
Järvenpään liikkumisohjelma 2021–2024
Asuntopoliittinen ohjelma valmisteilla
Terve kunta -verkosto
Työllisyysohjelma valmisteilla
Kulttuuriohjelma valmisteilla Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
Yhtymäkohdat kaupungin strategiaan ja muihin ohjelmiin
• 11
Hyvinvoinnin tila Järvenpäässä Tuoreimpien väestötutkimusten valossa Järvenpäässä voidaan pääasiassa hyvin. On kuitenkin seikkoja, joihin on kiinnitettävä huomiota, jotta ei synny vakavampia ongelmia. Järvenpääläisten hyvinvoinnin tilaa on laajemmin kuvattu viimeisimmässä laajassa hyvinvointikertomuksessa 2017–2020.
Hyvinvoinnin tila Järvenpäässä
• 12
Miten järvenpääläiset voivat? Aikuisten positiivinen mielenterveys on melko korkealla. Järvenpääläiset selviävät hyvin arjen askareistaan ja psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on laskenut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista suuri osa kertoi olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Peruskoulun 8-9-luokkalaisten tyttöjen ahdistuneisuus on kasvanut huolestuttavasti noin 17 prosentista lähes 40 prosenttiin. Pojilla ahdistuneisuutta on selvästi vähemmän, mutta heilläkin kehityssuunta on negatiivinen.
Covid-19-pandemian tuomia negatiivisia vaikutuksia ovat esimerkiksi nuorten kasvanut levottomuus ja lisääntynyt yksinäisyys. Pandemialla on myös vaikutusta turvallisuuden tunteeseen.
Lisätietoa koronaepidemian hyvinvointivaikutuksista Keusoten alueellisesta hyvinvointivointi kertomuksesta 2020.
Järvenpääläisten kunto on laskenut hieman, he liikkuvat liian vähän ja syövät liian yksipuolisesti. Aikuisten lihavuus on lisääntynyt. Nuorilla ylipainoa on vähän koko maahan verrattuna. Alkoholin liikakäyttö on hieman vähentynyt, mutta on yhä korkealla tasolla. Huolestuttavaa on yli 65-vuotiaiden humalajuomisen kasvu alle neljästä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Nuorten alkoholinkäyttö on ilahduttavasti vähentynyt ja raittiiden nuorten määrä on jatkanut kasvuaan. Tupakkatuotteiden päivittäinen käyttö on vähentynyt, nuuskan käyttö taas on yleistynyt.
Tutustu laajaan hyvinvointikertomukseen 2017–2020 Hyvinvoinnin tila Järvenpäässä
• 13
56,2 %
liikkuu liian vähän verrattuna terveysliikuntasuosituksiin.
Järvenpääläisten
aikuisten
31,1 %
käyttää kasviksia ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti
hyvinvointi 2020 lukuina 56,5 % 57,3 % kokee elämänlaatunsa hyväksi.
kokee olevansa onnellinen.
33 %
Alle
10 % Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet
14,5 % 2018
kokee itsensä yksinäiseksi.
2020
on alkoholin liikakäyttäjiä.
25 %
ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.
12 %
on kokenut lähisuhdeväkivaltaa tai uhkailua edellisen vuoden aikana.
25 % 7,6 %
25 %
kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi.
kokee elämänsä turvattomaksi.
asuinalueensa olosuhteisiin.
ylittää lihavuuden raja-arvon.
75 %
kokee elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.
1% 85 % on tyytyväisiä
23,7 %
on joutunut tinkimään lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen takia.
Tupakoivat 20–64-vuotiaat
Tupakoivat yli 65-vuotiaat
12,5 % 11,8 % 2018
2020
syövät
7,3 % 12,9 % 2018
2020
Nuuskan käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Vuonna 2018 järvenpääläisistä nuuskasi päivittäin 1,9 %, vuonna 2020 jo
4,4 %. Hyvinvoinnin tila Järvenpäässä
• 14
Koulukiusaamista esiintyy eniten alakoulun neljännellä ja viidennellä luokalla ja vähiten lukiossa.
Järvenpääläisten
lasten ja nuorten hyvinvointi 2021 lukuina 67 % nuorista on
tyytyväisiä elämäänsä.
16 ,7 % nuorista kokee
itsensä yksinäiseksi. 4–5-luokkalaisista yksinäisyyttä kokee 5,7 %.
Ammatillisissa oppilaitoksista opiskelevien humalajuominen on vähentynyt.
10 %
Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koulunkäynnistä pitää 83,1 %, 8–9-luokkalaisista vain 54,4 %.
4–5-luokkalaisista, mutta vain
0,7 %
lukiolaisista.
Koko maan lukiolaisista ylipainoisia on 17,1 %, Järvenpäässä vain
tytöistä on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisutta.
Yläkouluikäisten ja lukiolaisten humalajuominen on kasvanut hieman.
67 %
pitää koulunkäynnistä .
39 ,5 % 8–9-luokkalaisista
Saman ikäisistä pojilla ahdistuneisuutta on 9,1 prosentilla.
Vähintään viikoittain koulukiusaamista on kokenut
Yli
90 % harrastaa jotain
15,2 %.
36 % nuorista
on kokenut seksuaalista häirintää.
14,7 %
ammattikoululaisista on kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa. (20,1 % v. 2018)
lähde: Kouluterveyskysely 2021 (lapset: 4–5-luokkalaiset, nuoret: 8–9-luokkalaiset sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskeiljat)
vähintään kerran viikossa.
Vähintään tunnin päivässä liikkuvat 4–5luokkalaiset
8–9luokkalaiset
lukiolaiset
41,8 %
23,3 %
20,2 %
ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat
16,7 %
Hyvinvoinnin tila Järvenpäässä
• 15
Ennenaikaiset kuolemat Hyvinvointia voidaan tarkastella myös ennen aikaisten kuolemien kautta. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihminen menehtyy ennen eliniän odotteen täyttymistä. Monet ennenaikaiset kuolemat ovat vältettävissä hyvinvointityöllä, terveyttä edistämällä sekä sairauksien ehkäisyllä ja hoidolla.
PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost) on hyvinvoinnin ja terveyden mittari, joka kertoo menetetyistä elinvuosista 100 000 asukasta kohden. Koko Suomeen verrattuna Järvenpään PYLL-indeksi on keskitasoa. Se on kuitenkin suurempi kuin muualla Keski-Uudellamaalla.
Merkittävimmät ehkäistävissä olevat kuolinsyyt Järvenpäässä
NAISET alkoholi ja huumeet
syövät
tapaturmat
Alkoholi ja huumeet ovat Järvenpäässä suurin ehkäistävissä oleva kuolinsyy. Miehillä ennenaikaisia kuolemia on lähes kaksinkertainen määrä naisiin verrattuna.
MIEHET alkoholi ja huumeet verenkiertoelinten sairaudet
syövät
Lue lisää PYLL-indeksistä englanniksi Hyvinvoinnin tila Järvenpäässä
• 16
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet Vuosina 2022–2025 hyvinvointia ja turvalli suutta edistetään n eljän painopisteen kautta. Tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Toimenpiteitä suunnataan erityisesti sosiaalisesti, taloudellisesti tai jonkin muun syyn vuoksi heikommassa asemassa oleville.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet
• 17
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen neljä painopistettä:
Kaikilla on mahdollisuus 1 osallisuuteen
Osallisuus vähentää eri arvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää.
2
liikunnalliseen elämäntapaan
Liikunnallinen elämäntapa ylläpitää kokonaisvaltaista terveyttä ja toimintakykyä.
3
4
turvalliseen arkiympäristöön
mielen hyvinvointiin
Turvallinen arkiympäristö vahvistaa elämänlaatua.
Mielen hyvinvointi luo pohjan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet •
18
painopiste 1
Kaikilla on mahdollisuus
Tavoitteet
osallisuuteen
1
Osallisuus vahvistuu ja kuntalaiset tietävät vaikutusmahdollisuuksistaan.
2 3 4
Yhteisöllisyys ja eri ikäisten kohtaamiset lisääntyvät.
5 6
Kuntalaisten työllisyys lisääntyy.
Osallisuus on vaikuttamista oman elämän kulkuun ja sen mahdollisuuksiin. Kokemus osallisuudesta – yhteisöön kuulumisen tunteesta – lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Osallisuus laskee psyykkistä kuormittuneisuutta, vähentää yksinäisyyttä ja parantaa työkykyä.
Järvenpäässä osallisuutta parannetaan esimerkiksi Kaikukortilla, joka parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien mahdollisuuksia kulttuurihyvinvointiin. Digikyvyk kyyttä edistetään esimerkiksi Järvenpään Opiston digitunneilla ja yhdistysyhteistyöllä.
Kulttuurihyvinvointi lisääntyy. Kuntalaisilla on mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen.
Digikyvykkyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä.
Lue lisää! • Kaikukortti • Järvenpään opiston digituki
Lisätietoa osallisuudesta THL:n sivuilla Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet
• 19
painopiste 2
Kaikilla on mahdollisuus
Tavoitteet
liikunnalliseen elämäntapaan
1 2
Liikunnalla on runsaasti myönteisiä vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Liikunta parantaa unenlaatua, parantaa koet tua elämänlaatua, muistia ja ongelmanratkaisukykyä sekä vähentää ahdistuneisuutta ja stressiä. Liikunnalla on myös merkittävä rooli useiden sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Järvenpäässä toteutetaan matalan kynnyksen liikunnallista toimintaa esimerkiksi ikäihmisten yhteiskävelyillä. Varhaiskasvatuksen toteuttama luontoliikuntatoiminta kannustaa lapsia liikunnalliseen elämäntapaan.
Kestävä liikkuminen lisääntyy. Liikkuva elämäntapa yleistyy liikuntamyöntei sillä ympäristöillä: • kaikissa ikäryhmissä, eli ns. ikäkyvykkyys kasvaa • kaikilla liikkumisen alueilla (harrastus- ja arkiliikunta, soveltava liikunta sekä kilpaliikunta).
Lue lisää! • Järvenpään liikkumisohjelma 2021–2024
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet
• 20
painopiste 3
Tavoitteet
Kaikilla on mahdollisuus
turvalliseen arkiympäristöön Turvallisten arkiympäristöjen vaaliminen on kuntien erityinen tehtävä. Kun turvallisuus paranee, ihmisten fyysinen, henkinen ja sosiaalinen terveys, hyvinvointi sekä elämänlaatu vahvistuvat. Turvallisuutta voi edistää ehkäisemällä syrjäytymistä, päihdehaittoja ja rikollisuutta ja rakentamalla turvallista asuin- ja elinympäristöä.
Järvenpään kouluissa kiusaamista ja häirintää ehkäistään K-0-toiminnalla. Turvallista arkiympäristöä luodaan myös esimerkiksi kannustamalla asukkaita ja yhdistyksiä puistojen hoitoon Lähipuistohoitaja -toiminnalla.
Lue lisää! • K-0-toiminta • Lähipuistohoitaja -toiminta
1
Väkivallan, lähisuhdeväkivallan, seksuaalisen häirinnän ja kiusaa misen kokemukset vähenevät.
2
Järvenpääläisten tyytyväisyys asuinalueeseensa pysyy korkeana.
3 4
Ikääntyneiden kaatumis tapaturmat vähenevät. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat tulevat huomioi duiksi rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
5 6
Liikenneturvallisuus lisääntyy.
7
Kuntalaisilla on mahdollisuus monimuotoiseen asumiseen, työhön ja yrittäjyyteen.
8
Päihteiden haitat yksilölle ja ympäristölle vähenevät.
Lähiluontoa ja virkistysalueita on riittävästi ja ne ovat saavutettavia.
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet
• 21
painopiste 4
Kaikilla on mahdollisuus
Tavoitteet
mielen hyvinvointiin
1 2 3 4
Mielen hyvinvointi luo pohjan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.
Järvenpäässä hyvää ja aktiivista arkea tuetaan esimerkiksi harrastetoimintaa koulupäivän yhteyteen lisäävällä Jäke harrastaa -hankkeella. Kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan lapsille ja perheille suunnatulla avoimella kohtaamispaikka toiminnalla.
Lasten ja nuorten mielenterveys vahvistuu. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus vähenee. Työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveys vahvistuu. Elämänlaatunsa hyväksi kokevien järvenpääläisten määrä pysyy korkeana.
5
Kuntalaisilla on mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen, harrastamiseen ja oppimiseen.
6
Yksinäisyys vähenee kaikissa ikäryhmissä.
Lue lisää! • Jäke harrastaa • Avoin kohtaamispaikka -toiminta
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet
• 22
Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toteutetaan yhteistyöllä. Kaikkia kuntalaisia tarvitaan luomaan parempaa ja turvallisempaa elämää Järvenpäässä ja jokaiselle onkin tarjottava mahdollisuus osallistua suunnitelman toimeenpanooon.
Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi
• 23
Suunnitelma toteutetaan yhteistyöllä Hyvinvointia ja turvallisuutta ei pystytä edistämään vain kaupungin virkamiesten, työntekijöiden tai päättäjien voimin, joten jo suunnitteluprosessissa on osallistettu mahdollisimman monia kuntalaisia. Kaupungin tehtävänä on luoda puitteet ja resurssit hyvinvointia ja turvallisuutta edistävään työhön. Valmisteilla oleva osallisuusmalli tarjoaa hyviä käytäntöjä ja tapoja kuntalaisten osallistamiseen. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma ja -kertomus toimivat kaupungin strategiatyön ja toiminnan ja talouden seurantavälineenä. Kaupungin strategiatyötä ohjaavat kaupunginvaltuusto ja -hallitus sekä kaupungin johtoryhmä. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopistei-
tä seurataan valtuustotasolla HYTE-kertoimen avulla. Lautakunnat seuraavat palvelualueensa tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista osana käyttösuunnitelmia. Kuntalaisten osallisuutta seurataan tulevan osallisuusmallin mukaisesti. Hyvinvoinnin palvelualue ja hyvinvointilauta kunta vastaavat hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen valmistelusta , seurannasta ja raportoinnista kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle sekä osaltaan myös suunnitelmien toimeenpanosta. Opetus- ja kasvatuslautakunta ja palvelualue sekä kaupunkikehityslautakunta ja palvelualue vastaavat osaltaan sekä suunnitelman ja kertomuksen valmistelusta että toimeenpanosta.
Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi
• 24
Kaupungin poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä kokoaa yhteen eri palvelualueiden tietoja, seuraa toimeenpanoa ja koordinoi raportointia. Hyvinvointiryhmän tukena toimivat monialaiset hyvinvointiverkostot, joiden tehtävänä on toimeenpanna yhteistyötä vaativia tehtäviä sekä seurata ja raportoida hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja suunnitelman etenemisestä hyvinvointiryhmälle.
Hyvinvointiryhmän tukena toimivat monialaiset hyvinvointiverkostot: • kaupungin liikunnan edistäjät • nuorten ohjaus- ja palveluverkosto • arjen turvaajat Verkostot kutsuvat tarvittaessa mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten Keusote, vammaisneuvosto, eläkeläisneuvosto, nuorisovaltuusto, kolmas sektori tai yritysedustajat.
Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi
• 25
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun sekä raportoinnin prosessi Laaja hyvinvointikertomus valtuustokauden päättyessä Valtuusto päättää ja seuraa
Lautakunnat päättävät ja seuraavat
Kuntalaiset, järjestöt ja yhteisöt osallistuvat
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen painopisteet ja mittarit (HYTE-kerroin)
Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet ja mittarit (Toiminnalliset mittarit)
Hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä osallistaminen ja osallistuminen
• Kaupunkistrategia • Talousarvio ja -suunnitelma • Tilinpäätös • ”Hyvinvointitilinpito”
• Käyttösuunnitelmat • Palvelut ja henkilöstö toteuttavat • Osavuosikatsaukset ja tilinpäätös
• Kuntalaisten kokemus hyvästä elämästä ja toimivasta arjesta, mittarit
Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi
• 26
Suunnitelman strateginen mittaristo:
HYTE-kerroin muodostuu prosessija tulosindikaattoreista
HYTE-kerroin HYTE-kerroin on terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa kunnille, eli rahallinen kannuste hyvin tehdystä ja tuloksekkaasta hyvinvointityöstä. Sote-uudistuksen jälkeinen valtionosuus jaetaan kunnille ensimmäisen kerran vuoden 2023 alusta, joten jo vuonna 2022 tehtävä työ tulee vaikuttamaan rahoitukseen. HYTE-tulos suhteutetaan muihin kuntiin. Oman kunnan HYTE-kerroin voi siis pudota hyvästä työstä huolimatta, jos muut kunnat tekevät työn vielä paremmin.
”Minkälaista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on?”
Prosessiindikaattorit • peruskoulut • liikunta • kuntajohto
”Mitä muutoksia asukkaiden terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut kahden vuoden aikana?”
Tulosindikaattorit • toimeentulotuki • työkyvyttömyyseläke • koettu terveys • kaatumishoitojaksot • koulupudokkaat • ylipaino
Lue lisää HYTE-kertoimesta THL:n sivuilta Suunnitelman toimeenpano, seuranta ja raportointi
• 27