Tarkastuslautakunnan Arviointikertomus vuodelta 2025
1. Esipuhe
2. Arviointityön toteuttaminen ..........................................................................
2.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät ............................................................
2.2. Tilintarkastus .......................................................................................... 6
2.3. Kokoonpano
3. Arvioinnin tulokset
3.1. Keskeisimmät havainnot arviointivuonna
3.2. Yleiskatsaus strategiaan ja sitoviin tavoitteisiin
3.3. Talouden toteuma
3.4. Henkilöstö.
3.5. Konsernipalvelut ja tilaomistus
3.6. Opetuksen ja kasvatuksen
3.7. Kaupunkikehityksen
3.8. Hyvinvoinnin
3.9. Keski-Uudenmaan työllisyysalue
1. ESIPUHE
Edessänne on vuoden 2025 arviointikertomus. Se on samalla ensimmäinen kirjallinen kooste valtuustokaudelle 2025–2029 valitun tarkastuslautakunnan arviointityöstä.
Kuluneen vuoden aikana lautakunnan tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva kaupunkikonsernin toiminnasta. Arviointi on kohdistunut kaupungin kolmeen palvelualueeseen, konsernipalveluihin sekä keskeisimpiin konserniyhteisöihin. Uutena arviointikohteena on ollut Keski-Uudenmaan työllisyysalue.
Laajan näkökulman omaksuminen heti valtuustokauden ensimmäisenä vuotena on edellyttänyt merkittävää työpanosta. Sen ansiosta lautakunta on kuitenkin saanut käsityksen koko kaupungin toiminnasta, mikä on tukenut arviointitehtävään perehtymistä.
Jatkossa arviointia on mahdollista kohdentaa tarkemmin, kun kaupunkikonsernin toiminnan perusteet ovat hallussa.
Arviointityötä on alusta asti ohjannut pyrkimys objektiivisuuteen ja vaikuttavuuteen. Kaikille esitetyille kriittisille havainnoille on haettu perustelut lainsäädännöstä, kaupunkistrategiasta, talousarviosta tai muista kaupungin toimintaa ohjaavista normeista.
Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitetty käytettyjen tietolähteiden selkeään merkitsemiseen.
Vaikuttavuutta on edistetty esittämällä havainnot vakioidulla kolmiportaisella rakenteella: tavoite, arviointi ja johtopäätös. Havainnot on myös ryhmitelty palvelualueita vastaavien pääotsikoiden alle. Esitystavalla on pyritty siihen, että lukija voi nopeasti muodostaa käsityksen arvioinnin kohteista, käy-
tetyistä tiedoista sekä tehdyistä johtopäätöksistä. Kokonaisuutena arvioiden lautakunta on mielestäni päässyt nopeasti tehtäviensä tasalle ja tuottanut kaupunginvaltuustolle hyödyllistä arviointitietoa. Kiitän lautakunnan jäseniä heidän asiantuntevasta ja sitoutuneesta työpanoksestaan.
Erityisen kiitoksen tahdon esittää varapuheenjohtaja Markku Tenhuselle ja sihteeri Janne Majoiselle. Heidän työpanoksensa on ollut korvaamaton apu lautakunnan johtamisessa varusmiespalvelukseni aikana.
Vekaranjärven varuskunnassa 19.4.2026 Niko Kotilainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
2. ARVIOINTITYÖN TOTEUTTAMINEN
2.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät
Tarkastuslautakunta on suoraan kaupunginvaltuuston alaisuudessa toimiva toimielin ja muodostaa yhdessä tilintarkastuksen kanssa kaupungin ulkoisen valvonnan kokonaisuuden. Tarkastuslautakunnan tehtävistä säädetään kuntalain (KL) 121 §:ssä. Lisäksi tehtäviä täsmentävät oikeuskirjallisuus, hallintokäytäntö sekä Järvenpään kaupungin hallintosäännön määräykset.
Hallinnon ja talouden tarkastamista koskevien asioiden valmistelu
Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tämä on poikkeus kunnanhallituksen yleisestä valmisteluvastuusta.
Keskeinen valmisteltava asia on esitys vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Esitys perustuu tilintarkastajan antamaan tilintarkastuskertomukseen. Tarkastuslautakunta ei kuitenkaan ole sidottu tilintarkastajan esittämään kannanottoon . Jos tilintarkastuskertomukseen sisältyy muistutus, tarkastuslautakunta hankkii tarvittavat selvitykset asianomaiselta ja lausunnon kunnanhallitukselta ennen esityksensä tekemistä.
Tarkastuslautakunta valmistelee myös esityksen kuntakonsernin tilintarkastuspalvelujen hankinnasta. Järvenpään kaupungin hallintosäännön 161 §:n mukaan valtuusto valitsee tilintarkastusyhteisön tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuuden tilikauden ajaksi.
• Tilivelvollisia luottamushenkilöitä Järvenpään kaupungissa ovat hallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja niiden jaostojen jäsenet.
• Virkansa puolesta tilivelvollisia ovat kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, tietohallintojohtaja, viestintäjohtaja, toimitilajohtaja, palvelualuejohtajat, varhaiskasvatusjohtaja, opetusjohtaja, kulttuurijohtaja, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja, yritys- ja elinkeinopalvelujohtaja, kaavoitusjohtaja, maankäyttöjohtaja, kaupunkitekniikan johtaja, johtava rakennustarkastaja ja työllisyysaluejohtaja.
• Järvenpään Vesi -liikelaitoksessa sekä osakeyhtiöissä tilivelvollinen on toimitusjohtaja.
Sitovien tavoitteiden ja toiminnan arviointi
Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa sekä onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitovat tavoitteet määritellään
vuosittain valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Niiden toteuttamista tukevat palvelualueiden käyttösuunnitelmat sekä niin sanotut toimintaa ohjaavat asiakirjat (esim. resurssiviisauden tiekartta)
Käyttösuunnitelmat ohjaavat palvelualueiden ja viranhaltijoiden toimintaa, mutta tarkastuslautakunnan arviointi kohdistuu nimenomaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumiseen. Käyttösuunnitelmia käytetään arvioinnin tukiaineistona.
Toiminnan tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi perustuu lautakunnan harkintaan. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa valtuustolle olennaista ja objektiivista tietoa. Arvioinnin mittapuuna on tässä kertomuksessa käytetty pääasiassa lainsäädäntöä ja kaupunkistrategiaa.
Sidonnaisuusilmoitusten valvonta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa KL 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista sekä saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi.
Ilmoitusvelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja kaupunkikehityslautakunnan jäsenet, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, kaupunginjohtaja sekä lautakuntien esittelijät. Ilmoitusvelvollisuus on vuonna 2025 ulotettu koskemaan myös niitä kaupunginhallituksen jaostojen jäseniä, jotka eivät ole kaupunginhallituksen varsinaisia jäseniä.
Sidonnaisuusilmoituksissa ilmoitetaan: 1) johtotehtävät sekä luottamustoimet elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, 2) merkittävä varallisuus sekä 3) muut sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä luottamustai virkatehtävien hoitamisessa.
Vuonna 2025 tarkastuslautakunta on vastaanottanut sidonnaisuusilmoitukset kaikilta 59 ilmoitusvelvolliselta. Ilmoitukset on käsitelty hallintosäännön mukaisesti ja saatettu valtuustolle tiedoksi vuoden ensimmäisessä kokouksessa 2.3.2026. Sidonnaisuusilmoitukset ovat julkisesti nähtävillä kaupungin luottamushenkilörekisterissä.
Muut tarkastuslautakunnan tehtävät
Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista sekä taloussuunnitelman riittävyyttä.
Tarkastuslautakunta huolehtii myös kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Kuntalain 122.2 §:n mukaan kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi valitaan pääsääntöisesti kunnan tilintarkastusyhteisö. Pääsäännöstä voidaan poiketa tarkastuksen järjestämiseen liittyvästä perustellusta syystä.
Tarkastuslautakunta valmistelee myös esityksen kunnanhallitukselle tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kunnanhallitus voi poiketa esityksestä, jos siihen on hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvä perusteltu syy.
2.2. Tilintarkastus
Tilintarkastus muodostaa kaupun-
gin ulkoisen valvonnan toisen lohkon. Tilintarkastajan on KL 123.1
§:n mukaan tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.
Kaupunginvaltuusto on 13.11.2023 valinnut kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:n. Sopimus koskee tilikausia 2024–2027. Tilintarkastajan tehtävää hoitaa HT, JHT Minna Ainasvuori.
Ainasvuori on esitellyt vuoden 2025 tarkastussuunnitelmaa tarkastuslautakunnan kokouksessa 4.11.2024 sekä tehnyt selkoa sen toteumasta edelleen 11.2.2026. Lautakunta on tutustunut tilintarkastuksen loppuraporttiin kokouksessaan 23.5.2026.
Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tilintarkastus on toteutettu tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta pitää tarkastustoiminnan voimavaroja riittävinä kaupungin nykyiseen toimintaan nähden.
2.3. Kokoonpano ja esteellisyydet
Tarkastuslautakuntaan kuuluu 11 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset
Tarkastuslautakunta 2025–2029
varajäsenensä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on KL 121.1 §:n mukaan oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan sihteerinä on vuonna 2025 toiminut Janne Majoinen BDO Audiator Oy:ltä.
Esteellisyydet 2.9.2025 lukien
Tarkastuslautakunta on todennut jäsentensä ja varajäsentensä pysyvät esteellisyydet kokouksessaan 2.9.2025. Asianomaiset henkilöt eivät ole osallistuneet arviointityöhön esteellisyyden perusteena olevan toimielimen / -elinten osalta.
Jäsen Esteellisyys
Antti Honkanen
Opetus- ja kasvatuslautakunta, Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto
Marita Virkki Järvenpään veden johtokunnan jäsen
Veera Männistö Kaupunkikehityslautakunta
Seppo Heino* Hyvinvointilautakunnan jäsen
Satu Lumme
Teemu Ovaska
3.1. Keskeisimmät havainnot arviointivuonna 2025
Opetus- ja kasvatuslautakunnan varajäsen
Hyvinvointilautakunnan varajäsen
*Esteellisyysperuste päättynyt 13.11.2025
Jäsen Valtuustoryhmä Varajäsen
Niko Kotilainen, puheenjohtaja KOK Marita Virkki
Markku Tenhunen, varapuheenjohtaja KD Marja-Kaarina Marttila
Maria Gnosspelius* VIHR Ursula Arsiola
Kari Haapanen KESK Kalevi Tihveräinen
Seppo Heino PS Teemu Ovaska
Tuulia Hongisto SDP Maria Kastruni
Antti Honkanen SDP Olavi Ruohomaa
Markus Lummi VAS Ari Alapartanen
Hanna Sinkko VIHR Satu Lumme
Minna-Maria Solanterä VAS Janrik Vainio
Laura Virkkunen PS Leif Segersvärd
*Jäsen 2.3.2026 lukien, edeltäjänä Laura Majander 9.6.2025-2.3.2026
Tarkastuslautakunnan keskeisimmät havainnot arviointivuonna 2025 ovat:
1) Strategisten mittareiden ja sitovien tavoitteiden yhteys on epäselvä. Tilinpäätöksen mukaan 61 % sitovista tavoitteista toteutui, mutta strategisista mittareista vain pieni osa kehittyi myönteisesti. Tavoite- ja mittarirakennetta tulee selkeyttää, jotta strategian toteutumista voidaan arvioida luotettavasti.
2) Vuoden 2025 hyvä tulos ei yksin osoita talouden rakenteellista tasapainoa. Ylijäämää vahvistivat merkittävästi kertaluonteiset ja epävarmasti toistuvat erät. Toiminnan ja investointien rahavirran pitkäaikainen kertymä on edelleen negatiivinen, ja TE-uudistus lisää kaupungin talouden suhdanneherkkyyttä.
3) Palveluverkkoratkaisujen viivästyminen siirtää säästöjä ja vaikeita päätöksiä tuleville vuosille. Palveluverkon uudistaminen on keskeistä sekä talouden tasapainottamisen että tilatehokkuuden parantamisen kannalta. Päätösten viivästyminen vaikeuttaa suunniteltujen säästöjen toteutumista aikataulussa.
4) Henkilöstön sairauspoissaolot ja työterveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat kasvussa. Kehitys korostaa tarvetta seurata henkilöstövaikutuksia pitkäjänteisesti erityisesti talouden sopeutuksen ja organisaatiomuutosten yhteydessä.
5) Asuntotuotanto kaipaa vahvempaa ohjausta. Perheasuntojen määrän kasvattaminen on kaupungin strateginen tavoite, mutta tavoitetaso on yhä määrittämättä. Ilman selkeää tavoitetasoa tavoitteen toteutumista on vaikea arvioida.
6) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen tehty työ on tuottanut tulosta.
Järvenpään HYTE-kerroin on kasvanut strategiakaudella yli kolmanneksella. Kehitys viittaa siihen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja toimintatavat ovat vahvistuneet.
7) Keski-Uudenmaan työllisyysalueen ensimmäinen toimintavuosi onnistui käynnistämisen näkökulmasta, mutta tiedolla johtamisen ja vaikuttavuusseurannan puutteet ovat olennainen kehittämiskohde.
Jatkossa arvioinnin painopisteen tulee siirtyä toiminnan käynnistämisestä palvelujen vaikuttavuuden, kustannuskehityksen ja asiakastulosten seurantaan.
3. ARVIOINNIN TULOKSET
3.2. Yleiskatsaus strategiaan ja sitoviin tavoitteisiin
Kaupunkistrategia
Kuntalain 37.1 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Järvenpäässä voimassa oleva kaupunkistrategia on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2022 ja sen toteuttaminen jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka. Strategian toteuttamista ohjataan niin kutsu-
tulla strategiakartalla, joka sisältää kuusi päämäärää mittareineen. Strategisten päämäärien mittareiden tavoitetasot on asetettu vuosille 2026 ja 2030. Tarkastuslautakunta on koonnut mittareiden tulokset vuosien 2022–2025 tilinpäätöksistä havainnollistaakseen kehitystä pidemmällä aikavälillä (ks. liite 1).
Kaaviosta ilmenee, että koko strategiakaudella 13 mittaria on kehittynyt lähtötasoon nähden positiivisesti, kolme on pysynyt samalla tasolla ja 16 on kehittynyt
negatiivisesti. 13 mittarin osalta tietoja ei ole saatavilla.
Mittareiden käyttökelpoisuus strategisessa johtamisessa näyttäytyy tarkastuslautakunnalle epäselvänä. Mittarit ovat kytketty strategisiin päämääriin, mutta eivät yksittäisiin sitoviin tavoitteisiin. Asetelman epätarkoituksenmukaisuutta ilmentää se, että vuoden 2025 tilinpäätöksen mukaan 61 % sitovista tavoitteista saavutettiin, mutta vain 20 % mittareista kehittyi positiivisesti suhteessa edelliseen vuoteen. Koko strategiakaudella positiivista kehitystä on havaittavissa 29 %:ssa mittareista. Mittareille asetettuja tavoitetasoja on luonnehdittu selkänojaksi sitovien tavoitteiden asettamiselle sekä osoitukseksi siitä, mihin kaupunki pyrkii. Tarkastuslautakunta huomauttaa, että sitovat tavoitteet ovat määritetty kerran koko taloussuunnitelmakaudelle eikä niitä ole tarkistettu, vaikka mittareiden kehitys on ollut monilta osin heikkoa.
Strategisten mittareiden kehitys 2022–2025
Suositus: Strategiset mittarit tulee valita siten, että ne mittaavat strategian mukaisten tavoitteiden toteutumista. Mittareiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että vertailukelpoista dataa on saatavilla koko strategiakauden ajan.
Sitovat tavoitteet
Valtuusto on päättänyt vuoden 2025 sitovista toiminnan ja talouden tavoitteista talousarviossa ja -suunnitelmassa. Palvelualuelau-
takunnat sekä kaupunginhallitus ovat edelleen määrittäneet käyttösuunnitelmissaan konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.
Tarkastuslautakunnan arvio sitovien tavoitteiden toteumasta poikkeaa tilinpäätöksessä esitetystä.
Lautakunta perustaa luokittelunsa tilinpäätöksestäkin (s. 31) ilmenevään tulkintaohjeeseen, jonka mukaan vain pieniltä osin toteutunut tavoite merkitään toteutumattomaksi.
Toiseksi tarkastuslautakunta on saattanut merkitä tavoitteen osittain toteutuneeksi tai ei-toteutuneeksi, vaikka käyttösuunnitelman
toimenpiteitä olisi toteutettu onnistuneesti, jos näiden toimenpiteiden yhteys sitovaan tavoitteeseen on epäselvä.
Suositus: Käyttösuunnitelmiin tulee ottaa vain sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi kytkeytyvät valtuuston asettamiin sitoviin tavoitteisiin. Mikäli yhteys on epäselvä, tulee toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus perustella käyttösuunnitelmassa.
Sitovien tavoitteiden toteuma tilinpäätöksen 2025 mukaan
Sitovien tavoitteiden toteuma tarkastuslautakunnan arvion mukaan
Strategiakartta strategiakaudella 2023–2026
Kaupungin talouden toteuma
Järvenpään kaupungin tilinpäätös toteutui selvästi alkuperäistä talousarviota parempana ja päätyi 8,5 miljoonan euron ylijäämään. Talouden toteuma vahvisti kaupungin taseasemaa ja mahdollisti lainamäärän lyhentämisen tilikauden aikana. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä sitä, että vuosikate riitti kattamaan poistot ja investointeja kyettiin rahoittamaan aiempia vuosia enemmän tulorahoituksella.
Kaupunkistrategiassa on asetettu kaksi talouden toteumaa koskevaa mittaria: 1) taseen kertynyt ylijäämä asukasta kohden sekä 2) lainamäärä asukasta kohden. Kumpikin mittari on kehittynyt myönteisesti viime vuoteen nähden ja ylittänyt vuoden 2026 tavoitetason.
Tarkastuslautakunta arvioi, ettei
tilikauden hyvä tulos kuitenkaan vielä osoita kaupungin talouden rakenteellista tasapainoa. Merkittävä osa ylijäämästä muodostui kertaluonteisista eristä, kuten maanmyyntituloista, maankäyttökorvauksista, kotoutumiskorvauksista sekä muista satunnaisluonteisista tuotoista. Investoinnit toteutuivat suunniteltua pienempinä, minkä myötä myös poistot ja rahoituskulut olivat ennakoitua pienemmät.
Verotulot alittivat alkuperäisen talousarvion 5,1 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 0,1 miljoonalla eurolla. Kunnallisverotulot jäivät huomattavasti ennakoitua heikommiksi työllisyystilanteen ja yleisen talouskehityksen vuoksi. Samaan aikaan työttömyyden kasvu lisäsi työmarkkinatuen kuntaosuuksia. Tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungin talous on TE-uudistuksen jälkeen aiempaa suhdanneherkempi, mikä koros-
taa riittävän taloudellisen puskurin merkitystä entisestään.
Toimintakatteet toteutuivat useilla sitovuustasoilla muutettua talousarviota paremmin. Talouden ohjauksessa onnistuttiin erityisesti kassanhallinnan ja lainamäärän vähentämisen osalta. Samalla lautakunta kuitenkin toteaa, että toiminnan ja investointien rahavirran pitkäaikainen kertymä on edelleen negatiivinen, mikä osoittaa talouden pitkän aikavälin epätasapainon.
Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintakate toteutui ennakoitua heikompana opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella (poikkeama: -2,75 M€), kotikuntakorvauksissa (poikkeama: -0,35 M€), työttömyysturvassa ja työllisyysalueosuudessa (poikkeama: -0,31 M€) sekä Järvenpään vedessä (poikkeama: -0,61 M€).
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että useiden pal-
veluverkkoratkaisujen ja tilahankkeiden viivästyminen siirtää rakenteellisten säästöjen toteutumista tuleville vuosille. Tilikauden aikana päätettiin muun muassa Haarajoen muutostyöhankkeen ja Närekadun päiväkodin siirron keskeyttämisestä, Kartanon koulun ratkaisun palauttamisesta valmisteluun sekä Mankalan koulun hankkeen aikataulumuutoksesta.
Kaupungin talouden kestävyyden näkökulmasta lautakunta pitää tärkeänä, että valtuusto pääsee tekemään riittävän ajoissa päätöksiä palveluverkon, investointien ja tilakannan sopeuttamisesta kaupungin taloudelliseen kantokykyyn.
Kokonaisuutena tarkastuslautakunta arvioi, että vuoden 2025 talouden toteuma oli lyhyellä aikavälillä positiivinen, mutta kaupungin
Suositus: Kiinteistöohjelma, kiinteistöjen salkutus ja palveluverkkoratkaisuihin perustuva tilatehokkuuden toimeenpanosuunnitelma tai vastaava tulee saattaa päätöksentekoon vuoden 2026 aikana.
Konserniyhteisöjen talouden toteuma
taloudessa on edelleen merkittäviä rakenteellisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää pitkäjänteistä talouden tasapainottamista ja strategisesti johdonmukaista päätöksentekoa.
Suositus: Talouden suunnittelussa tulee varmistaa, että kaupungille muodostuu riittävä taloudellinen puskuri suhdannevaihtelun, verotulojen epävarmuuden ja TE-uudistuksen jälkeisen työllisyysmenojen kasvuriskin hallitsemiseksi.
Tarkastuslautakunta arvioi, että kaupungin keskeisten konserniyhteisöjen taloudelliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2025 pääosin. Tilinpäätöksen perusteella yhtiöille asetettuja tavoitteita on toteutettu, mutta osa toimenpiteistä oli vuoden päättyessä kesken tai siirtyi myöhemmin toteutettavaksi. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n talous säilyi kokonaisuutena tasapainossa, vaikka yhtiön käyttöaste oli arvioitua alhaisempi. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon talous toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti lukuun ottamatta myyntijärjestelyihin liittyneitä vastikepalautuksia. Järvenpään Pysäköinnin osalta toiminta oli tavanomaista ja pysäköintikohteen talous toteutui suunnitellusti. Kiinteistö Oy Ainolan Pysäköinnissä talous toteutui lähes suunnitelman mukaisesti, mutta vuokrausaste jäi alueen rakentumisen hitauden vuoksi selvästi suunnitellusta tasosta.
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että konserniyhteisöjen taloudelliseen kehitykseen liittyy edelleen yhtiökohtaisia epävarmuustekijöitä. Näitä ovat erityisesti käyttöasteiden kehitys, alueiden rakentumisen aikataulut, vireillä olevat omistus- ja Arviointikertomus 2025 16 yhtiöjärjestelyt sekä kiinteistöjen ylläpito- ja kor-
3.3. Talouden toteuma
Taseen kertynyt ylijäämä asukasta kohden
Lainamäärä asukasta kohden
KUVA: JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
jaustarpeet. Konserniohjauksessa tulee varmistaa, että näitä tekijöitä seurataan ennakoivasti.
Erityiset huomiot
Työterveyshuolto ja työkyvyttömyyseläkemaksut
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota työterveyshuollon ja työkyvyttömyyseläkemaksujen merkittävään kasvuun viime vuosien aikana. Työterveyden kokonaiskustannukset tilikaudella olivat 845 695 euroa kasvaen edellisestä vuodesta 21 prosentilla.
Työterveyshuollon kustannusten kasvun perusteeksi on ilmoitettu muun muassa vastaanottokäyntien, erityisesti työfysioterapeutin käyntien, määrän kasvu. Myös etäyhteydenottojen ja työkykyneuvotteluiden määrä kasvoi. Merkitystä on myös palvelujen kustannustason kasvulla.
Työkyvyttömyyseläkemaksujen osalta kaupungin maksut ovat aiemmin olleet verrokkikuntia pienemmät. Nyt kustannukset ovat kuitenkin nousseet lyhyessä ajassa merkittävästi ylittäen verrokkikuntien tason.
Kustannus on laskettu jakamalla työterveyshuollon kokonaiskustannukset henkilöstömäärällä. Tiedot perustuvat vastaavien vuosien henkilöstökertomuksiin.
Suositus: Työterveyshuollon kokonaiskustannusten ja työkyvyttömyyseläkemaksujen hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen sopeutusvelvoitteet
Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle on kasaantunut huomattava määrä sopeutustarvetta rullaavan budjetoinnin myötä. Tilanne on ainakin osittain seurausta siitä, ettei sopeutustoimia ole ajoissa saatu toteutettua. Tehdyt toimenpiteet vaikuttavat hitaasti, kun ikäluokka kerrallaan sopeutustoimet tulevat käyttöön. Palvelualueen näkemyksen mukaan perusbudjetti riittäisi, mutta kumuloituneet täytäntöön panemattomat sopeutustoimet aiheuttavat haasteita. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan, vaikka lapsimäärä on vähentynyt. Sopeutustoimista päättäminen on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ollut pirstaloitunutta, eikä talouden tasapainotusta ole tehty suunnitelmallisesti kokonaisuus pitkällä aikajänteellä huomioiden.
Suositus: Palvelualueen aiemmilta vuosilta kertyneitä sopeutustarpeita pitää tarkastella kokonaisuutena. Palvelualueella tulee tehdä useammalle vuodelle ulottuva toimeenpanosuunnitelma.
Alaluvun 3.3. lähteet: Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025 Henkilöstökertomus 2025 Talousjohtaja Rinteen kuuleminen 16.3.2026 Erityiset huomiot
3.4.
Henkilöstö
Vuonna 2025 kaupungin henkilöstömäärään vaikutti merkittävästi Keski-Uudenmaan työllisyysalueen toiminnan käynnistyminen. Kaupungin henkilöstömäärä oli joulukuussa 2025 yhteensä 1 593 palvelussuhdetta, kun vastaava määrä vuonna 2024 oli 1 503. Kun valtiolta Keski-Uudenmaan työllisyysalueelle siirtynyt henkilöstö huomioidaan, vertailukelpoinen henkilöstömäärä oli 1 452 palvelussuhdetta, mikä merkitsee 3,4 prosentin vähennystä vuoteen 2024 nähden.
Keski-Uudenmaan kuuden kunnan työllisyysalueen toiminta alkoi vuonna 2025. Konsernipalvelujen johdolla jatkettiin kumppanuuden rakentamista ja ylläpitämistä työllisyyspalvelujen, kaupungin ja muiden sopijakuntien välillä. Palvelusopimuksen mukaisesti konsernipalvelut tuotti työllisyysalueelle henkilöstö- ja tietohallinnon, talouden, hallinnon sekä viestinnän palveluja.
Vuonna 2025 henkilöstöjohtamisen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia olivat työllisyysalueen toiminnan käynnistymisen lisäksi tasopalkkajärjestelmän toimeenpanon valmistelu ja toteutus sekä syksyllä 2025 toteutettu yhteistoimintamenettely vuoden 2026 talouden sopeuttamiseksi. Talouden sopeuttaminen näkyi myös henkilöstömenoissa. Varhaiskasvatuksessa sijaiskuluja karsittiin ja sijaisia palkattiin edellisvuotta vähemmän. Opetuksessa sijaisuudet sen sijaan täytettiin.
Työsuojelun painopisteinä olivat TE-palvelujen siirtyminen kaupungille, muuttuvat työympäristöt, riskien arviointi, suojaavat toimenpiteet sekä väkivallattoman työpaikan edistäminen. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että organisaatiomuutosten vaikutuksia
henkilöstön työhyvinvointiin ja turvallisuuteen seurataan pitkäjänteisesti.
Henkilöstön koulutukseen käytettiin suorina kustannuksina 347 000 euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana on vähennetty erityisesti opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen hankekouluttautumista. Hyvinvoinnin palvelualueen koulutusmenot sisältävät henkilöstölle suunnattujen koulutusten lisäksi Järvenpään opiston asiakaskurssien menoja noin 20 000 euroa. Vuonna 2024 toteutetun henkilöstöä osallistaneen kyselyn ja työpajatyöskentelyn pohjalta määriteltiin kaupungin strategiset kyvykkyydet eli Järvenpääoma.
Järvenpääoma lanseerattiin henkilöstölle 6.10.2025. Strategisia kyvykkyyksiä ovat asiakasosaaminen, työyhteisöosaaminen sekä talous- ja vaikuttavuusosaaminen. Kyvykkyyksiä hyödynnetään työyksiköissä osana strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavien keinojen valintaa
Tavoite: Henkilöstön osaamista vahvistetaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin
Arviointi: Konsernipalvelujen ja tilaomistuksen käyttösuunnitelmassa 2025 määritetyt toimenpiteet olivat: 1) johto- ja esihenkilöiden kouluttaminen hankinnoissa ja taloudessa; 2) työyhteisöjen omien kyvykkyyksien kartoittaminen kaupungin strategisten kyvykkyyksien pohjalta; sekä 3) 1–3 kehittämistoimenpiteen laatiminen puuttuvien kyvykkyyksien vahvistamiseksi.
Toimenpiteiden toteuttamiseksi järjestettiin vuonna 2025 kaikille esihenkilöille kaksi talouskoulutusta. Lisäksi palvelualueittain
lisättiin päällikkötasolla tapahtuvaa säännöllistä talouskeskustelua. Hankinnoista järjestettiin kaksi koulutusta. Strategisten kyvykkyyksien määrittely ja lanseeraus etenivät suunnitellusti, mutta kyvykkyyksien kartoitus ja kehittämistoimenpiteiden käytännön toteutus olivat arviointihetkellä vielä kesken.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee, että kyvykkyyksien kartoitus viedään suunnitellusti loppuun ja työyhteisöille laaditaan konkreettiset toimenpiteet puuttuvien tai vahvistettavien kyvykkyyksien kehittämiseksi. Samalla tulee varmistaa, että strategiset kyvykkyydet kytkeytyvät uuden kaupunkistrategian toimeenpanoon, henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja esihenkilötyön seurantaan.
Tavoite: Työssä on aiempaa terveellisempää ja turvallisempaa.
Arviointi: Konsernipalvelujen ja tilaomistuksen käyttösuunnitelmassa 2025 määritetyt toimenpiteet olivat: 1) vaikuttaminen siihen, etteivät työntekijäkohtaiset sairauspoissaolopäivät kasva vuodesta 2023; 2) kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen työhyvinvointikyselyn perusteella niitä tarvitseville työntekijöille; 3) fyysisen turvallisuuden ja häiriötilanteisiin varautumisen kehittäminen;
sekä 4) terveellisiä elintapoja koskevan viestintäkampanjan toteuttaminen henkilöstölle.
Sairauspoissaolojen osalta tavoitteeseen ei päästy. Toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi on kuitenkin toteutettu, ja niitä on kohdennettu työhyvinvointikyselyn perusteella erityisesti niihin työyhteisöihin, joissa kehittämistarpeita on tunnistettu.
Tarkastuslautakunta pitää oikeansuuntaisena sitä, että kehittämistoimia kohdennetaan kyselytiedon perusteella. Samalla lautakunta toteaa, että sairauspoissaolojen kehitys, työterveyshuollon kustannusten kasvu ja työkyvyttömyyseläkemaksujen nousu osoittavat tarpeen vahvistaa työkykyjohtamisen vaikuttavuuden seurantaa.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Tavoite: Yhteistyö kaupunkikonsernissa vahvistuu.
Arviointi: Yhteistyön vahvistamiseksi asetetut toimenpiteet toteutuivat vuonna 2025 pääosin suunnitellusti. Strategisen ohjelmatyön uudistus valmistui, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma vuosille 2026–2029 hyväksyttiin valtuustossa, kaupunkistrategian väliarviointi toteutettiin ja uuden kaupunkistrategian valmistelu käynnistettiin.
Konsernirakenteen ja palveluiden tuottamistapojen tarkastelu eteni asetetun toimenpiteen mukaisesti. Asiaa koskevat selvitykset ja neuvottelut olivat käynnissä tilikauden aikana.
toimintamalli. Tasopalkkajärjestelmän (KVTES) käyttöönotto on kesken, mutta etenee aikataulussa. Puheeksi ottamisen koulutukseen osallistui 92 prosenttia esihenkilöistä.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Alaluvun 3.4. lähteet:
Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025
Henkilöstökertomus 2025
Henkilöstöjohtaja Nordenswanin kuuleminen 11.2.2026
Suositus: Panostetaan työhyvinvointiin erityisesti työyhteisöissä, joissa työhyvinvointikyselyjen mukaan on sille tarvetta. Lisäksi lautakunta suosittelee, että työkykyjohtamisen toimenpiteille asetetaan selkeät seurantaindikaattorit ja että niiden vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työterveyshuollon kustannuksiin ja työkyvyttömyyseläkemaksuihin seurataan säännöllisesti.
Tarkastuslautakunta toteaa, että toimenpiteet on toteutettu suunnitellusti. Niiden vaikutukset yhteistyön vahvistumiseen konkretisoituvat kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Erityisesti konsernirakenteen ja palvelujen tuottamistapojen muutoksissa tulee kiinnittää huomiota henkilöstövaikutuksiin, työnjaon selkeyteen ja yhteisten toimintamallien juurtumiseen.
Johtopäätös: Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Tavoitteellinen ja tuloksellinen työskentely vahvistuu yhteisellä tekemisellä.
Arviointi: Tavoitteen toteuttamiseksi tehtiin vuoden aikana useita toimenpiteitä. TE-palveluiden esihenkilöitä koulutettiin uusille esihenkilöille tarkoitettuun oppimiskokonaisuuteen. Talous- ja HR-palveluiden yhteistyönä laadittiin uusi henkilöstösuunnittelun
3.5. Konsernipalvelut ja tilaomistus
Tavoite: Lasten asemaa vahvistetaan kehittämällä lapsivaikutusten ennakkoarviointia ja järjestämällä LAVA-koulutusta
Arviointi: Sitova tavoite on taloussuunnitelmassa määritetty vuosia 2023 ja 2024 koskevaksi. Ottaen huomioon, ettei tavoitetta saavutettu vielä vuonna 2024, on tarkastuslautakunta päättänyt lausua toteumasta tässä arviointikertomuksessa.
Kaupungissa on vuoden 2025 aikana otettu käyttöön työkalu lapsivaikutusten ennakkoarviointiin.
Työkalu ohjaa arvioimaan lapsivaikutuksia virkavalmistelussa neljästä näkökulmasta. Näkökulmat ovat: 1) syrjimättömyys, 2) lapsen oikeudet elämään ja kehittymi-
seen, 3) lapsen edun ensisijaisuus sekä 4) lasten osallisuus.
Tarkastuslautakunta katsoo, että työkalun huolellinen käyttö virkavalmistelun varhaisessa vaiheessa mahdollistaa lapsivaikutusten arvioinnin kattavasti. Vakioidun rakenteen ansiosta eri päätösten vaikutusarviot ovat keskenään vertailukelpoisia. Työkalun sisältämät näkökulmat ovat linjassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteiden kanssa.
Vaikka työkalu on tarkoitettu ennen kaikkea virkavalmistelun apuvälineeksi, voi sillä kerätty tieto olla merkityksellistä myös päätöksenteossa. Niissä asioissa, joiden valmistelussa työkalua on käytetty, tulisi vaikutusten arvioinnin tulosten käydä ilmi päätösehdotuksen perusteluista.
Johtopäätös: Tavoite toteutui.
Suositus: Tarkastuslautakunta suosittelee, että lapsivaikutusten ennakkoarvioinnin tulokset sisällytetään päätösehdotusten perusteluihin.
Tavoite: Sähköistetään valikoidut asiointipalveluprosessit (digitaaliset palvelut)
Arviointi: Oma Järvenpää -alustalla otettiin käyttöön sähköinen palautelomake, joka mahdollistaa palautteen antamisen kaupungin toiminnasta, palveluista ja päätöksenteosta. Tarkastuslautakunnan
KUVA: JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
arvion mukaan palautteen antamisen kynnys madaltuu, kun käytössä on yksi lomake palautteen aiheesta riippumatta. Kaupungin näkökulmasta palautteiden keskittäminen yhteen järjestelmään mahdollistaa niiden käsittelyn aiempaa tehokkaammin.
Myös tilavarauksia, tietopyyntöjä ja kohdeavustuksia koskevat lomakkeet saatettiin sähköiseen muotoon Oma Järvenpää -alustalla. Asiointilomakkeiden sähköistämistä on tarkoitus jatkaa alustan kehitystyön edetessä. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei sähköisen asioinnin palvelujen asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ole onnistuttu kehittämään mittaria koko strategiakaudella. Lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan henkilömuutoksista ja resursseista johtuvista syistä asia otetaan tarkasteluun loppuvuodesta 2026.
Saatavilla olevan selvityksen perusteella tarkastuslautakunta katsoo, että tavoite on toteutunut osittain. Asiointilomakkeiden sähköistäminen on edennyt, ja keskitetyn palautelomakkeen käyttöönotto on tehnyt palautteen antamisesta helppoa. Niille, jotka eivät käytä digilaitteita, on tarjolla vastaavat palvelut Järvenpää-infossa.
Johtopäätös: Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Tavoite: Kulttuurijuurten hyödyntämistä lisätään kaupungin brändin rakentamisessa.
Arviointi: Taloudelliset realiteetit huomioiden tavoitetta on edistetty kiitettävästi. Tarkastuslautakunta toteaa järvenpääläisen kulttuurin näkyneen median kautta sekä kuntalaisille että ulkopaikkakuntalaisille. Esimerkiksi Sibelius 160 -juhlavuosi sekä Villa Kokkosen uudelleen avaaminen ovat saaneet osakseen runsaasti näkyvyyttä. Loppuvuodesta 2025 kaupungin ja Sibeliuksen perikunnan solmima yhteistyösopimus mahdollistaa kulttuurijuurten hyödyntämisen lisäämisen kaupungin brändin rakentamisessa myös tulevina vuosina.
Johtopäätös: Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Toimintatavat keskitetyissä palveluissa ovat tarkoituksenmukaiset ja sujuvat.
laadukasta toteutusta erityisen tärkeänä ottaen huomioon, ettei ateriaja puhtauspalvelujen hinnoittelua ole koeteltu markkinoilla aiemmin. Toimittaja- ja sopimushallintaa on pyritty edistämään valmistelemalla sopimushallinnan ohje. Ohjeen on tarkoitus toimia apuvälineenä kaikille kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka osallistuvat sopimushallintaan eri rooleissaan. Tarkastuslautakunta on tutustunut ohjeen luonnokseen sellaisena kuin se on ollut 16.12.2025. Ohjeessa on lautakunnan näkemyksen mukaan kuvattu kattavasti sopimusta tehtäessä huomioitavat seikat, erilaisiin rooleihin liittyvät vastuut, sopimussuhteita koskevan tiedon hallinta sekä menettely ongelmatilanteissa.
Johtopäätös: Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Tavoite: Kaupungin toiminnasta tuotettua tietoa hyödynnetään johtamisen ja arjen ratkaisujen pohjana
Johtopäätös: Tavoite ei toteutunut Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Suositus: Tiedolla johtamisen ja kustannuslaskennan kehittämistä tulee jatkaa siten, että tuotettu tieto on viiveettä vertailukelpoista ja hyödynnettävissä johtamisen ja talousarvion suunnittelussa.
Johtopäätös: Tavoite ei toteutunut
Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Tavoite: Tilatehokkuus paranee.
Arviointi: Konsernipalvelujen ja tilahallinnan käyttösuunnitelmassa on määritetty toimenpiteiksi tilamäärän vähentäminen palveluverkkosuunnitelmien mukaisesti, kahdesta päiväkodista luopuminen sekä tyhjien tilojen ja kiinteistöjen myynti.
Johtopäätös: Tavoite ei toteutunut
Tilinpäätös: Tavoite ei toteutunut
Kysymys: Onko sisäinen tarkastus järjestetty tuloksellisella tavalla?
Sisäisen tarkastuksen kohteet vuonna 2025:
• Hankeohjausmalli
Suositus: Sähköisen asioinnin asiakastyytyväisyyden mittari on otettava käyttöön niin pian kuin mahdollista. Toimintakertomuksessa tulisi lisäksi raportoida sähköisen asioinnin käyttäjämäärien kehityksestä.
Arviointi: Konsernipalveluissa on vuoden 2025 aikana ryhdytty valmistelemaan ateria- ja puhtauspalvelujen kilpailuttamista. Alkuvuodesta julkaistussa ennakkoilmoituksessa kutsuttiin palvelujen tuottamisesta kiinnostuneet toimijat markkinavuoropuheluun. Varsinainen hankintailmoitus julkaistiin 7.11.2025. Neljä toimijaa jätti hankintaa koskevan osallistumishakemuksen. Kaikki hakemukset todettiin soveltuvuusvaatimukset täyttäviksi hallintojohtajan 15.12.2025 tekemällä välipäätöksellä. Hankinnan toinen vaihe käynnistyi tilikaudella 2026. Vaikka hankintapäätöstä ei saatu aikaan vielä tilikauden 2025 aikana, esittää tarkastuslautakunta kiitoksensa huolellisesti valmistellusta ja yksityiskohtaisesti dokumentoidusta hankintaprosessista. Tarkastuslautakunta pitää hankinnan
Arviointi: Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoite ei ole toteutunut vuoden 2025 aikana. Vaikka tiedolla johtamista ja kustannuslaskentaa on kehitetty suunnitelmallisesti, keskeinen tavoitteen edellytys – vertailukelpoinen ja ajantasainen tieto – ei ole ollut vielä käytettävissä tavoitteen mukaisessa laajuudessa. Kustannuslaskentaa on kehitetty muun muassa tiliöintikäytäntöjä tarkentamalla siten, että esimerkiksi vaativan tuen oppilaiden kustannuksia voidaan jatkossa seurata aiempaa tarkemmin. Lisäksi tiedolla johtamisen kehittämishankkeen kautta on valmisteltu yksikkö- ja ikäluokkakohtaisten oppilaskohtaisten hintojen tuottamista, mutta nämä tiedot eivät ole vielä olleet käytettävissä vuoden 2025 aikana johtamisen tukena.
Tavoite: Kaupungin tilaomistukset perustuvat laadittavaan kiinteistöohjelmaan.
Arviointi: Toimintakertomuksen mukaan kiinteistöohjelma on valmisteilla, mutta viivästynyt. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 aikana. Kiinteistöjen salkutuksen periaatteet laaditaan kiinteistöohjelman yhteydessä. Salkutus toteutetaan, kun ohjelma on valmis ja opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmat on hyväksytty. Toimintakertomuksessa todetaan edelleen, että kaupunginhallitus on käynnistänyt selvityksen tilahallinnan uudelleen organisoimista koskien. Osana mahdollisia uudelleenjärjestelyjä tulee arvioitavaksi myös Mestaritoiminnan kiinteistöomaisuuden järjestelytarpeet.
Tarkastuslautakunta toteaa, ettei yksikään käyttösuunnitelmassa määritetty toimenpide ole toteutunut tilikauden aikana. Saatavilla olevan selvityksen perusteella lautakunta ei katso olevan aihetta yhtyä toimintakertomuksessa esitettyyn kantaan tavoitteen toteutumisesta edes osittain.
Toimintakertomuksesta ilmenee, että rakennusinvestointien tilahankkeiden lykkäämiset ja purkamisten keskeytykset ovat hidastaneet asetettujen tilatehokkuustavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluverkossa on yhä ylikapasiteettia.
Vuoden 2025 aikana luovuttiin Pesäpuun päiväkodista ja kohde purettiin. Lisäksi Villa Cooper, Myllytie 13B ja Valtuustokatu 3 myytiin. Tilojen käyttöä tehostettiin vuokraamalla Bulevardikorttelin tiloja TE-alueelle, Kelalle ja Oikeuspalveluvirastolle.
Tarkastuslautakunta katsoo, että yksittäisistä kohteista luopumisesta huolimatta tilatehokkuus ei kehittynyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2025 lopussa kaupungin omistamia vapaana olevien tilojen huoneistoala oli 10 868 m², kun talousarviossa asetettu tavoite oli 5 558 m².
Tarkastuslautakunta toteaa, että tilatehokkuuden edistäminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa koordinoidusti palveluverkkosuunnitelmissa tehtyjen ratkaisujen perusteella. Tilatehokkuuden edistämisen aikataulu riippuu siis osaksi näiden suunnitelmien valmistelusta ja päätöksenteosta.
• Jäätelökioskien luovuttaminen
• Järvenpään kaupunkikonsernin kokonaisvaltainen riskienhallinta
• Työ- ja elinkeinopalvelut Arviointi: Sisäistä tarkastusta ohjataan kaupunginhallituksen 25.3.2025 hyväksymällä ohjeella. Tarkastuskohteet perustuvat kaupunginhallituksen vuosittain vahvistamaan toimintasuunnitelmaan. Lisäksi tarkastuksen resurssia varataan vuoden aikana mahdollisesti tehtäviin ylimääräisiin tarkastuksiin. Kuntalain 39 §:n 7 kohdan mukaan kunnanhallituksen tulee huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupungin hallintosäännön 165 §:n mukaan kaupunginhallitus vastaa muun muassa siitä, että sisäinen valvonta toimeenpannaan tuloksellisesti ja että kaupungin toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus varmistetaan. Hallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.
Järvenpään sisäisen tarkastuksen ohjeen luvussa 7.1.3 todetaan, että sisäinen tarkastaja raportoi työnsä tulokset kaupunginjohtajalle ja sisällyttää kaupungin toiminnan kannalta merkittäviin tarkastusraportteihin oman suosituksensa hallituskäsittelyn tarpeellisuudesta. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten raporttien viemisestä kaupunginhallituksen ja/ tai lautakuntien käsittelyyn. Tarkastuslautakunta katsoo, ettei sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavan viranomaisen, eli kaupunginhallituksen, oikeutta saada tietoja tarkastuksen tuloksista ole tarkoituksenmukaista alistaa kaupunginjohtajan tai sisäisen tarkastajan harkintavallalle.
Tarkastuksia koskevat raportit tulisi antaa hallitukselle tiedoksi säännönmukaisesti ilman eri päätöstä.
Sisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen toimintakertomus 2025
Henkilöstöjohtaja Nordenswanin kuuleminen 11.2.2026
Sopimushallinnan ohje (luonnos 15.12.2025)
Suositus: Sisäisen tarkastuksen ohjeistusta päivitetään ja kaikki raportit saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Alaluvun 3.5. lähteet:
Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025 Järvenpään kaupungin hallintosääntö
Hallintojohtaja Forsströmin kuuleminen 9.12.2025
Kaupunginhallituksen päätös 19.5.2025 asiassa JARDno-2025-304
Hallintopalvelujen vastaus tietopyyntöön 30.4.2026 LAVA-lomake
Heinämäki, L. & Kauppinen, T. (2010). Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä.
3.6. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
Tavoite: Ketteriä palvelurakenteita ja prosesseja vahvistetaan oikea-aikaisen tuen mahdollistamiseksi.
Arviointi: Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoite on edennyt suunnitellusti vuonna 2025. Oppimisen tuen lakiuudistuksen mukaiset prosessit ja rakenteet on uudistettu ja niiden käyttöönottoa on edistetty systemaattisesti eri henkilöstöryhmien kautta. Toimenpiteet ovat kohdistuneet laajasti organisaation eri tasoille, mikä tukee rakenteiden yhtenäistä käyttöönottoa ja arkeen siirtymistä.
Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen on panostettu kattavasti. Uudistusta on käsitelty koulutuksissa, työryhmissä ja yhteisissä tilaisuuksissa, ja koko opetushenkilöstö on osallistettu käyttöönoton valmisteluun. Lisäksi uudistusta tukevat opetussuunnitelmamuutokset on päivitetty ja otettu käyttöön suunnitellussa aikataulussa.
Arjen työn tueksi on tuotettu ja otettu käyttöön ohjeistuksia, lomakkeita ja toimintamalleja, jotka tukevat tuen toteuttamista, arviointia ja moniammatillista yhteistyötä. Näiden saatavuus koko henkilöstölle sekä niiden käyttöönoton tukeminen koulutuksin ja ohjeistuksin osoittavat, että materiaalien vieminen käytäntöön on edennyt tavoitteiden mukaisesti.
Toimenpiteet ovat myös tukeneet vuorovaikutusta ja tiedonkulkua: henkilöstöä, huoltajia ja oppilaita on osallistettu ja tiedotettu uudistuksesta, mikä vahvistaa edellytyksiä oikea-aikaisen tuen toteutumiselle. Lisäksi yhteistyö hyvinvointialueen toimijoiden
kanssa on huomioitu, mikä tukee palvelurakenteiden toimivuutta.
Kokonaisuutena arvio perustuu kuvattuihin toteutettuihin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat sekä rakenteiden uudistamiseen että niiden käyttöönottoon. Vaikka toimintamallit täsmentyvät edelleen käyttökokemusten myötä, keskeiset tavoitteet on saavutettu ja uudistus on viety suunnitellusti osaksi toimintaa.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Varhaisen tuen osaamista ja ennaltaehkäiseviä palveluita vahvistetaan opetuksen ja kasvatuksen palveluissa. Tuen tarpeen alkuvaiheessa yleisellä tuella pystytään vastaamaan laajasti ja oikea-aikaisesti tuen tarpeisiin.
Arviointi: Tarkastuslautakunta katsoo, että varhaisen tuen osaamista ja ennaltaehkäiseviä palveluita on vahvistettu asetetun tavoitteen mukaisesti. Oppimisen tuen lakiuudistuksen mukaisia ryhmäkohtaisen ja oppilaskohtaisen tuen muotoja on kehitetty ja toimeenpantu suunnitelmallisesti. Lisäksi uudistusta tukevia toimintamalleja, ohjeistuksia ja käytäntöjä on viety osaksi arjen toimintaa. Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien mukaan lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava. Tarkastuslautakunta tutustui lomakkeeseen, jossa arvioidaan kasvattajien käyttämien pedagogisten menetelmien toimivuutta sekä onko käytetyistä menetelmistä ollut hyötyä lapselle. Lomaketta voidaan käyttää yksittäisen lapsen tai ryhmän tuen
suunnitteluun ja arviointiin. Myös oppimissuunnitelmakeskustelujen pohjalta tehdään valintoja tuen tarpeeseen sopivien menetelmien käytöstä. Käytettävät menetelmät kirjataan lomakkeeseen, niitä käytetään säännöllisesti arjessa ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan toistuvasti sovittuina ajankohtina. Henkilöstön osaamista on vahvistettu perehdyttämällä varhaiskasvatuksen toimijoita tuen toteutuksen ja arvioinnin menetelmiin. Tämä tukee yhtenäisten käytäntöjen muodostumista ja mahdollistaa tuen tarpeen systemaattisemman tunnistamisen ja arvioinnin. Toimintaa ohjaa lapsen tuen tarpeen kokonaisvaltainen arviointi yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen arjessa käytössä olevat toimintamallit, kuten ennakoiva ryhmien suunnittelu, pienryhmätoiminta ja tiimiparityöskentely, tukevat lasten yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä joustavien ratkaisujen toteuttamista. Näiden käytäntöjen voidaan katsoa edistävän yleisen tuen riittävyyttä tuen tarpeen alkuvaiheessa.
Johtopäätös: Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Suositus: Varhaisen tuen toimintamallien yhdenmukaista toteutumista ja vaikuttavuutta tulee seurata, jotta voidaan varmistaa tuen oikea-aikaisuus ja riittävyys kaikissa yksiköissä.
Tavoite: Lasten varhaista tukea edistetään kouluttamalla henkilöstöä ja rekrytoimalla kelpoisia työntekijöitä.
Arviointi: Tarkastuslautakunta katsoo, että lasten varhaisen tuen edistämiseksi asetetut toimenpiteet ovat edenneet pääosin suunnitellusti ja kohdistuneet tavoitteen kannalta keskeisiin osa-alueisiin. Esihenkilöiden osaamista ja roolia resurssien johtamisessa on vahvistettu koulutusten avulla. Henkilöstön dialogi- ja verkostoyhteistyön sekä puheeksi ottamisen taitoja on kehitetty ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja järjestämällä koulutuksia.
Rekrytoinnin kehittämiseen on panostettu monipuolisesti. Näkyvyyttä ja työnantajakuvaa on vahvistettu erityisesti rekrytointimark-
kinoinnin keinoin, ja rekrytointia on tuettu muun muassa kannustimin sekä viestinnällisin ratkaisuin. Lisäksi palkkauksen kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet tukevat henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä. Näiden toimien voidaan katsoa olevan oikeansuuntaisia suhteessa sitovaan tavoitteeseen.
Kokonaisuutena tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitetta tukevia toimenpiteitä on toteutettu kattavasti ja johdonmukaisesti. Kelpoisen henkilöstön saatavuudessa on kuitenkin edelleen haasteita erityisesti erityisopetuksen osalta, minkä vuoksi tavoite ei ole toteutunut kaikilta osin.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Suositus: Rekrytointia tulee jatkaa monipuolisin keinoin.
Lisäksi rekrytointiprosesseja tulee arvioida systemaattisesti ja koulutuspolkua vahvistaa entisestään.
Alaluvun 3.6. lähteet:
Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025
Palvelualuejohtaja Sootsin kuuleminen 11.2.2026
3.7. Kaupunkikehityksen palvelualue
Tavoite: Keskustan ja ranta-alueiden palvelut parantuvat.
Arviointi: Vuoden 2025 aikana toteutettiin liikkumistutkimus, jolla kartoitettiin keskusta-alueella liikkuvien ihmisten määrää sekä keskimääräistä viipymisen kestoa. Tutkimus tarjoaa sinänsä mielenkiintoista dataa, mutta ei tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan suoraan palvele sitovan tavoitteen toteuttamista.
Kasvuhub/co-working -toimintaa on edistetty, mutta markkinat eivät ole vielä olleet valmiina tämänkaltaiselle toiminnalle, joten tulokset ovat jääneet heikoiksi. Kasvuhub/ co-working -toiminnalla viitataan asiantuntijayrityksille suunnattuihin toimitilojen ja palveluiden kokonaisuuteen.
Vuoden aikana päätettiin uusia kävelykadun ja torin toiminnan koordinointia koskeva sopimus Sykettä ja Sinfoniaa ry:n kanssa. Uusi sopimuskausi ulottuu vuoteen 2028.
Tarkastuslautakunta toteaa, että tavoitteen sanamuoto viittaa tulokseen, ei toimintaan. Vaikka toimenpiteisiin tavoitteen toteuttamiseksi on joiltakin osin ryhdytty tilikauden aikana, ei raportointi osoita keskustan ja ranta-alueiden palvelujen parantuneen. Näin ollen tarkastuslautakunta katsoo, ettei tavoite ole toteutunut.
Johtopäätös: Tavoite ei toteutunut Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain.
Tavoite: Kasvatamme perheasuntojen määrää vuosittain.
Arviointi: Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka raportoinnissa viitataan asuntopohjien monipuoli-
suuden pilotointiin, ei siitä käy ilmi perheasuntojen määrän todellinen kehitys tilikaudella.
Johtopäätös: Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tarkastuslautakunnan palvelualueelta saaman selvityksen mukaan perheasuntojen määrä on kasvanut ainakin jonkin verran. Niiden suhteellisessa osuudessa tähdätään noin 30 prosenttiin. Suhdeluku perustuu kaupunkikehityslautakunnan 15.12.2022 hyväksymään asuntopoliittiseen ohjelmaan, jossa on vastaava kirjaus.
Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei toimivaltainen toimielin eli kaupunginvaltuusto ole koskaan päättänyt asuntopoliittisesta ohjelmasta. Sittemmin vastaava tavoiteasetanta oli tarkoitus sisällyttää hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan, mutta tässäkin tapauksessa asia päätettiin palauttaa asuntotuotantoa koskevien määräysten osalta valmisteluun.
Johtopäätöksenään lautakunta toteaa, että talousarviossa asetettu tavoite perheasuntojen määrän kasvattamisesta kaipaisi tuekseen tarkempia lukuarvoja. Koska asuntopoliittista ohjelmaa ei ole koskaan hyväksytty tai edes saatettu kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, on palvelualueella jouduttu tukeutumaan tavoitteisiin, jotka eivät perustu toimivaltaisen toimielimen tekemään päätökseen.
Suositus: Asuntopoliittinen ohjelma tai vastaavat määräykset sisältävä normi tulee saattaa päätöksentekoon niin pian kuin mahdollista.
Tavoite: Pienennämme kaupunki-infran korjausvelkaa.
Arviointi: Korjausvelkaa on pienennetty tasaisesti vuodesta 2019. Vuoden 2025 lopussa korjausvelkaa oli yhteensä 18,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuoden 2024 tasoa. Nykyisellään taso lähestyy Resurssiviisas Järvenpää -tiekartassa asetettua tavoitetta, jonka mukaan korjausvelan määrä vuonna 2030 on 18 miljoonaa euroa. Korjausvelan alentaminen tilikaudella estyi investointiohjelmaan tehtyjen säästöjen vuoksi. Palvelualue ennakoi, että korjausvelka pysyy nykyisellä tasolla vielä vuoden 2026 ajan, mutta lähtee jälleen laskuun vuodesta 2027 alkaen.
Tarkastuslautakunta yhtyy palvelualueen näkemykseen siitä, että korjausrakentamisen investointeihin tulisi jatkossakin varata vähintään velan vuotuista kasvua vastaava määräraha eli nykyisellä kustannustasolla noin 1,2 miljoonaa euroa.
Ottaen huomioon, että tarkastuslautakunnan arvio perustuu tilikauteen 2025 katsoo lautakunta tavoitteen jääneen toteutumatta. Pidempää aikaväliä tarkasteltaessa tilanne kuitenkin vaikuttaisi olevan hallinnassa.
Johtopäätös:
Tavoite ei ole toteutunut
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Houkuttelemme kaupunkiin työpaikkoja synnyttäviä yrityksiä.
Arviointi: Yritys ja elinkeinopalvelujen myynti- ja markkinointityö (Invest-In) on ollut aktiivista koko vuoden 2025. Invest In –toiminta tähtää pitkäjänteisesti yritystonttija toimitilatarjontaan, Järvenpään mahdollisuuksien ja tunnettavuuden lisäämiseen sekä sijoitusmarkkinoinnin edistämiseen. Näissä toimissa on onnistuttu ja tuloksia on näkynyt jo vuoden 2025 aikana. Esimerkiksi Svengin alueelle rakentui ensimmäinen vaihe Postin suuresta logistiikkakeskuksesta. Lisäksi yritystontteja on vuokrattu eri puolella kaupunkia.
Yritysten määrä lähti vuonna 2025 laskuun. Yrityksiä perustettiin 199, mutta lopettaneita yrityksiä oli 339. Syyskuun 2025 tilaston mukaan yrityksiä, joiden kotipaikka oli Järvenpää, oli yhteensä 2962, kun niitä korkeimmillaan vuonna 2024 oli 3173. Kasvavien yritysten määrä pysyi kuitenkin lähes samana eli niitä oli yhteensä 349 kappaletta. Tarkastuslautakunta toteaa kui-
tenkin, että sitova tavoite koskee työpaikkojen syntyä. Yritysten määrä ei kerro suoraan uusien työpaikkojen määrästä. Raportoinnissa olisi hyvä tuoda esille myös uusien yritysten työllistävä vaikutus.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Edistämme vähäpäästöistä rakentamista ja liikkumista elinkaari huomioiden.
Arviointi: Vähäpäästöistä rakentamista kumppanuuskaavoituksessa on pilotoitu Mannilantie 52:een rakentuvissa kerrostaloissa. Hankkeen hiilijalanjäljeksi on arvioitu 12,54 kg CO2e/m²/a, kun keskimääräisen suomalaisen rakennuksen hiilijalanjälki on noin 14,0–23,0 kg CO2e/ m²/a.
Tarkastuslautakunta arvioi, että Mannilantien pilottihanke tarjoaa käyttökelpoisen esimerkin vähäpäästöiseen rakentamiseen kannustamisesta kumppanuuskaavoituksessa. Lautakunta kuitenkin kehottaa tarkastelemaan vähäpäästöisyyttä koskevien kriteerien painoarvoa ja niiden vaikutusta tontin kauppahintaan ja asumisen kustannuksiin. Pilottihankkeen pisteytyksessä vähähiilisyyden painoarvoksi oli asetettu 40 prosenttia hinnan painoarvon ollessa 30 prosenttia. Kyseiseen tontinluovutuskilpailuun jätettiin vain yksi tarjous. Pyöräpysäköintipaikkojen kartoitus on edennyt suunnitellusti kohti vuotta 2027. Kaupunki on saanut valtiolta avustusta Asema-aukiolle rakennettavaan pyörätalliin 170 000 euroa. Hankinnan valmistelu on käynnistynyt, ja rakentamisen on määrä tapahtua vuoden 2027 aikana. Valtionavustuksen ehdoksi on asetettu, että hanke on kokonaisuudessaan valmis ja tarvittavat
hankeraportointi- ja maksatustiedot liitteineen toimitettu Traficomiin 31.8.2027 mennessä. Kaupunkikehityslautakunta päätti 18.11.2025 mikroliikenneluvan käyttöönotosta. Päätöksen myötä muun muassa yhteiskäyttöisten sähköpotkulautojen vuokraustoiminnan harjoittamisesta tulee 1.1.2026 lukien luvanvaraista kaupungin hallinnoimilla alueilla. Luvan ehtojen tavoitteena on lisätä toiminnan turvallisuutta sekä vähentää siitä aiheutuvia haittoja liikenneturvallisuudelle ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidolle.
Tarkastuslautakunta katsoo, että palvelualueen käyttösuunnitelmassa määritetyt tavoitteet edistävät sitovan tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Näin ollen tavoite katsotaan toteutuneeksi.
Johtopäätös: Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Edistämme ympäristöystävällisen teknologian ja energian hyödyntämistä.
Arviointi: Sähköautojen latauspisteet on saatu suunnitellusti yleisille pysäköintialueille. Valaisimien vaihto led-lampuiksi ei ole toteutunut alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Vuosille 2026–2035 esitetyn investointiohjelman mukainen suunnitelma oli käyttää hankkeeseen 300 000e/vuosi, jolloin valaisimien vaihtotyö olisi saatu valmiiksi vuoden 2029 loppuun mennessä. Investointiohjelmaan tehdyn karsinnan myötä määräraha on vuodesta 2027 eteenpäin 250 000 euroa vuodessa. Karsinnan otaksutaan viivästyttävän hankkeen valmistumista noin vuodella.
Johtopäätös: Tavoite on toteutunut osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Tavoite: Resurssiviisauden tiekartan mukaiset toimenpiteet etenevät.
Arviointi: Tarkastuslautakunta toteaa, että resurssiviisauden tiekartan mukaiset toimenpiteet ovat edenneet tilikaudella 2025 pääosin hyvin. Seurantaraportin mukaan 76 % toimenpiteistä on edennyt alkuperäisen aikataulun mukaisesti, niistä 18 % on myöhässä ja 5 % on päätetty jättää toteuttamatta tässä vaiheessa.
Vuonna 2025 resurssiviisaustyötä edistettiin muun muassa kestävän liikkumisen, pyöräilyolosuhteiden, energiatehokkuuden ja kiertotalouden ratkaisuilla. Lisäksi kaupungin alueelliset kasvihuonekaasupäästöt laskivat ennakkotiedon mukaan noin 5 % vuoteen 2024 verrattuna.
Vaikka osa toimenpiteistä on viivästynyt, kokonaisuutena tiekartan toimeenpano on edennyt hyvin tilikauden aikana.
Johtopäätös: Tavoite toteutui osittain
Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Kysymys: Miten hyvä hallinto toteutuu kumppanuuskaavoituksessa?
Arviointi: Kaupunkikehityksen palvelualueelta saadun selvityksen mukaan kumppanuuskaavoitus sujuu pääsääntöisesti hyvin. Päätöksenteossa ajoittain ilmenevän epäjohdonmukaisuuden katsottiin kuitenkin muodostavan riskin mainehaitan aiheutumisesta kaupungille. Epäjohdonmukaisuudella viitattiin tilanteisiin, joissa viranhaltijoista koostuva arviointiraati on hyväksynyt suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun jätettyjä kilpailuehdotuksia, jotka kaupunkikehityslautakunta on sittemmin hylännyt.
Tarkastuslautakunta on tutustunut esimerkinomaisesti Urheilukadun pohjoispuolta koskevan suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun kriteereihin. Arvioinnissa on ilmennyt, että kriteerit sisältävät runsaasti arvostuksenvaraisia seikkoja.
Kilpailuohjelmassa muun muassa todetaan: “Rakennusten sijoittelussa, mittakaavassa ja ark-
kitehtuurissa tulee tavoitella korkeatasoista ja eheyttävää kokonaisuutta, jossa materiaalit, värit ja kattomuodot tukevat alueen identiteettiä.”
Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kokonaisuuden korkeatasoisuutta ja eheyttävyyttä ei ole mahdollista arvioida ainakaan täysin objektiivisesti. On selvää, että tällaisiin seikkoihin liittyy tulkintaeroja. Tätä taustaa vasten lautakunta katsoo, että kilpailuehdotuksen hylkääminen toimivaltaisen toimielimen käsittelyssä ei välttämättä merkitse epäjohdonmukaista päätöksentekoa. Kysymys on pikemminkin menettelyn ominaispiirteestä.
Mahdollisen mainehaitan ehkäisemiseksi tulisi suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuun osallistuville selkeästi ilmaista, että viranhaltijoista koostuvan arviointiraadin suorittama arviointi ei merkitse kilpailun lopullista ratkaisemista, vaan muodostaa lähinnä pohjaehdotuksen asian käsittelylle toimivaltaisessa toimielimessä.
Helsingin kaupungin vastaavassa kilpailuohjelmassa asia on sanoitettu seuraavasti:
“Kilpailun voittajasta päättää Helsingin kaupunkiympäristölautakunta. -- Kaupunki ei vastaa mistään osallistujille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista, eikä kustannuksista, mikäli kaupunki päättää hylätä niiden esittämät kilpailuehdotukset tai mikäli niitä ei päätetä toteuttaa myöhemminkään sellaisenaan tai muutettuna.”
KUVA: JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI
Päätöksenteon ennakoitavuuden kannalta olisi tärkeää, että kilpailuohjelmien kriteereille annettaisiin sama merkityssisältö sekä arviointiraadissa että kaupunkikehityslautakunnassa. Kaupunkikehityslautakunnan tulisi tarvittaessa evästää kriteerien tulkintaa jo kilpailuohjelman käsittelyn aikana.
Alaluvun 3.7. lähteet:
Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025
Kaupunkikehitysjohtaja Autereen kuuleminen 23.2.2026
Resurssiviisauden seurantaraportti 2025
Rakennuttajapäällikkö Arposen sähköposti 28.4.2026
Investointiohjelma 2026-2035
Suositus: Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailujen kilpailuohjelmissa tulee kuvata yksiselitteisesti arviointiraadin ja kaupunkikehityslautakunnan välinen työnjako sekä arviointiraadin esityksen luonne päätöksenteon valmisteluna. Lisäksi kriteerien yhtenäiseen tulkintaan tulee kiinnittää huomiota.
Liikennesuunnittelija Kaukisen sähköposti 18.4.2026
Muistio: Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista 8.1.2026
Mannilantie 52, arviointipöytäkirja
Järvenpään kaupungin mikroliikenneluvan ehdot
Tilastokeskus
Taloustutka, tilasto 7.1.2026
Keskustan kehittämisen loppuraportti
3.8. Hyvinvoinnin palvelualue
Tavoite: Kehitämme monipuolisia kohtaamisen mahdollisuuksia eri ikäisille erilaisissa elämäntilanteissa oleville.
Arviointi: Perhetalo Joutsikki ja Cooperin Pikku Joutsikki tavoittivat hyvin lapsiperheitä ja lisäsivät erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten turvallisia vapaa-ajan kohtaamispaikkoja. Lisäksi maahanmuuttaneiden osallistumismahdollisuuksia vahvistettiin kehittämällä kotoutumista tukevia palveluja, kurssitoimintaa ja yhteisöllisiä tapahtumia.
Ikääntyneiden osallisuutta ja kohtaamismahdollisuuksia vahvistettiin käynnistyneellä päivätoiminnalla, etsivällä vanhustyöllä sekä yhteistyöllä seurakunnan, yhdistysten ja hyvinvointialueen kanssa. Kaupungin avointa senioritoimintaa markkinoitiin myös jalkautumalla asuintaloihin ja kauppakeskukseen.
Kouluterveyskyselystä ilmenee, että lasten ja nuorten harrastaminen on ollut pääosin laskusuuntaista. Jyrkin romahdus havaitaan ammattikouluopiskelijoilla, joista vielä vuonna 2021 95 % ilmoitti harrastavansa jotakin vähintään kerran viikossa. Vastaava luku vuonna 2025 oli vain 62 %. Samansuuntaista kehitystä, joskin maltillisempaa, havaitaan myös lukiolaisten ja yläkoululaisten kohdalla.
Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoite on toteutunut hyvin ja toi-
menpiteet käyvät raportoinnista ilmi suhteellisen kattavasti.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Edistämme kaupunkilaisten mahdollisuutta olla kulttuurin kokijoita ja tekijöitä.
Arviointi: Järvenpääläisten mahdollisuutta olla kulttuurin kokijoita ja tekijöitä on edistetty kattavasti vuoden 2025 aikana.
Konkreettisia toimenpiteitä olivat esimerkiksi Sibeliuksen 160-vuotisjuhlavuosi ja museoiden toiminnan vahvistaminen.
Museoiden kävijämäärät kasvoivat tilikaudella huomattavasti.
Kävijämäärä oli lähes 34 000. Villa Kokkonen avasi ovensa, mikä sai medianäkyvyyttä kiitettävästi.
Koulujen kulttuuripolku tavoitti lähes 4000 lasta.
Käyttösuunnitelmassa määritetyt toimenpiteet ovat toteutuneet.
Tavoitteen arvioiminen yksinomaan niiden kannalta on kuitenkin ongelmallista, sillä toimenpiteet kohdistuvat vain kahteen kulttuurin alaan. Tosiasiassa tavoitteen piiriin luettavien toimenpiteiden piiri lienee huomattavasti laajempi.
Saatavilla olevan selvityksen perusteella tarkastuslautakunta katsoo, että tavoite toteutui osittain.
Lautakunta kuitenkin huomauttaa, että tilikaudella voimassa olleessa hyvinvointi- ja turvallisuussuun-
nitelmassa kulttuuria on käsitelty vain pintapuolisesti eikä tavoitekokonaisuudelle ole määritetty lainkaan mittareita.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Suositus: Kulttuuriin liittyviä toimenpiteitä ja mittareita on syytä kehittää edelleen ja huomioida kulttuurin moninaiset muodot ja ihmisten erilaiset tarpeet kulttuurille.
Tavoite: Edistämme osallisuutta kaupungin toiminnassa.
Arviointi: Tilikauden aikana on kehitetty päätösviestintää. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin vaaliviestintää kunta- ja aluevaalien osalta. Viestintää kohdennettiin erityisesti nuorille ja maahanmuuttaneille. Maahanmuuttaneiden osallisuutta edistävän Järvenpää-raadin toteutus kuitenkin siirtyi vuodelle 2026. Kaupungin osallisuustyöhön voidaan lukea viestinnän ohella mm. avoimet palvelut, kohtaamispaikat, tapahtumat ja yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Näiden toimijoiden ja tapahtumien osallistuja- ja kävijämäärät ovat kehittyneet hyvin.
Kaupungin strategisista mittareista seuraavat koskevat osallisuutta:
1. Kaupunkilaisten kokemus yhteisöön kuulumisesta
2. Kaupunkilaisten kokemuksen siitä, miten hyvin kaupunkilaisia pyritään ottamaan osaksi kaupungin päätöksentekoa
3. Äänestysprosentti kuntavaaleissa.
Äänestysprosentti oli Järvenpäässä kuntavaaleissa 2021 51,9 % ja kuntavaaleissa 2025 51,5 %. Asetettu välitavoite oli, että Järvenpään äänestysprosentti jäisi maksimissaan 1,5 prosenttiyksikköä valtakunnallisesta keskiarvosta, joka vuonna 2025 oli 54,2 %. Näin olleen tavoitteeseen ei tällä mittarilla päästy.
Käyttösuunnitelman kolmesta toimenpiteestä kaksi on toteutunut. Strategialle asetetut mittarit ovat kuitenkin säännönmukaisesti laskusuuntaisia. Lisäksi tarkastuslautakunta huomauttaa, että strategisen tavoitteen laajaan mittakaavaan nähden sitä vuonna 2025 koskevat sitovat toimenpiteet ovat vain pieni osa kaupungin tekemää osallisuustyötä.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui osittain
Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Tavoite: Järjestämme ohjausta ja neuvontaa sitä tarvitseville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Arviointi: Hyvinvoinnin palvelualueen käyttösuunnitelmassa 2025 on määritetty kaksi toimenpidettä tavoitteen edistämiseksi: 1) Liikuntaneuvonnan kehittäminen työllisyys- ja hyvinvointialueen sekä kuntien välisellä yhteistyösopimuksella. 2) Maahanmuuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden tehostaminen.
Liikuntaneuvontaa toteutettiin liikuntapalveluiden toimesta walk in -vastaanotoilla ja yksilöllisellä liikkumis- ja elintapaneuvonnalla sekä vierailemalla erilaisilla kursseilla mm. Klubitalolla. Kaupunki toteutti myös Keusoten kanssa Pieni päätös päivässä -elintaparyhmän. Keusoten alueella liikun-
taneuvontaa on kehitetty kuntien ja Keusoten yhteistyökokouksissa. Vuoden aikana käynnistettiin myös yhteistyö ja pilotti TE-palveluiden kanssa liikkumis- ja elintapaneuvonnan kehittämiseksi, mutta varsinaisen yhteistyösopimuksen solmiminen ei toteutunut vielä vuonna 2025.
Maahanmuuttaneiden ohjausta ja neuvontaa toteutettiin Järvenpään palvelutorilla sekä kenttätyönä, sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi kotoutumispalvelut tekivät kotoutumissuunnitelmia ja palvelutarpeen arviointeja. Viestintää on lisätty maahanmuuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalveluissa mm. Uudenmaan tasoisen koordinoivan palveluneuvojan avulla ja monikielisillä viestintämateriaaleilla.
Tarkastuslautakunta toteaa, että toimenpiteet ovat tavoiteasetannan kannalta tarkoituksenmukaisia ja ne toteutettiin tilikauden aikana onnistuneesti. Lautakunta huomauttaa tavoitteen epätäsmällisestä muotoilusta.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui osittain
Tilinpäätös: Tavoite toteutui osittain
Johtopäätös: Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Kansallisen lapsistrategian tuloksia, hankkeita ja rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan kaupungin HYTE-työtä.
lautteen kokonaisarvio oli sisällön osalta 4.1 (1= huono – 5=kiitettävä).
Tavoite: Järjestämme tuloksellisia osaamisen kehittymistä ja työllistymistä edistäviä palveluja.
Arviointi: Osaamista ja työllistymistä edistäviä palveluja on järjestetty yhteistyössä hyvinvoinnin sekä opetuksen ja kasvatuksen palvelualueiden kanssa. Kaupungissa on laadittu lukutaito-ohjelma, jota on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Tässä yhteydessä tarkastuslautakunta nostaa esille Järvenpään Opiston opiskelijamäärän, joka on kasvanut tasaisesti koko strategiakauden ajan.
Ammatillisten työpajojen toimintaa on laajennettu lisäämällä niihin tutkinnonosia kasvatus- ja ohjausalalta sekä liiketoiminnan aloilta. Palvelutoritoiminta on käynnistynyt ja sitä kehitetään yhdessä yhteistyötoimijoiden kanssa. Lisäksi käynnistettiin asiakasohjauksen ja neuvonnan kehittäminen.
Tarkastuslautakunta toteaa, että tilikaudella on onnistuneesti järjestetty osaamisen kehittymistä ja työllistymistä edistäviä palveluja. Näiden palvelujen tuloksellisuuden arviointi ei kuitenkaan ole ollut mahdollista raportoinnin keskittyessä lähinnä toiminnan, mutta ei sen vaikutusten kuvailuun.
Arviointi: Tavoitetta edistettiin esittelemällä puheeksiottavaa työotetta Educa-messuilla, liikuntapalveluiden liikuntainfossa valmentajille ja yksityisten päiväkotien johtajille. Lisäksi on perustettu kaupunkitasoinen poikkihallinnollinen kouluttajatyöryhmä.
Edellä kuvattua toimintaa on kaupungissa toteutettu Puheeksi ottava kunta- hyvinvoivat perheet –hankeen puitteissa. Kaupunki on saanut hankkeeseen rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä.
Tarkastuslautakunta katsoo, että toteutetut toimenpiteet edistävät tavoitetta, mutta ovat sen laajuuteen nähden suppeita. Tavoite on näin ollen katsottava osittain toteutuneeksi.
Johtopäätös: Tavoite toteutui osittain Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Painotetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin sekä lastenoikeuksien teemoja osana Terve kunta -verkoston toimintaa.
Arviointi: Terve kunta -verkostopäivät järjestettiin Järvenpäässä ja etäyhteyksin huhtikuussa 2025. Tilaisuuden ohjelmassa käsiteltiin laajasti ja monipuolisesti lasten nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin sekä lastenoikeuksien teemoja. Osallistuneilta saadun pa-
Tarkastuslautakunta arvioi, että tavoite voidaan katsoa toteutuneeksi. Tapahtuma on toteutettu onnistuneesti ja sitovan tavoitteen mukaisesti. Tarkastuslautakunta kuitenkin huomauttaa, että tavoite on muihin sitoviin tavoitteisiin nähden hyvin kapea ja koskee lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja lastenoikeuksien teemojen painottamista vain yhden verkoston toiminnassa.
Johtopäätös:
Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Tavoite: Edistämme hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman toimenpiteitä.
Arviointi: Hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkon päivittäminen aloitettiin ja työskentely on edennyt työsuunnitelman mukaisesti. Mukaan on kutsuttu muita toimijoita, järjestöjä ja yhteisöjä.
Hyvinvointityön raportoinnin kehittämiseksi perustettiin työryhmä, joka tarkentaa hyvinvointiryhmän tehtäviä ja työnjakoa ja tarkastelee raportointia.
Nousujohteinen HYTE-kerroin kertoo siitä, että kunnan hyvinvointi- ja turvallisuustyö on toimivaa. Kyseisellä kertoimella mitataan kaupungin hyvinvointityötä ja asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Kerroin on noussut tarkastelujaksolla 2021–2025 indeksilukemasta 63 indeksilukemaan 79. Kaupungin kertoimen perusteella saama valtionrahoitus kasvoi 11 % edellisestä vuodesta. Asukasta kohden laskettuna rahoitus oli 24,30 euroa. Lukema on kasvanut strategiakauden lähtötasosta eli
vuodesta 2021 yli kolmanneksella. Tarkastuslautakunta katsoo tavoitteen toteutuneeksi. Lautakunta pitää HYTE-kertoimen kehitystä osoituksena palvelualueen ansiokkaasta toiminnasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alalla.
Johtopäätös: Tavoite toteutui
Tilinpäätös: Tavoite toteutui
Alaluvun 3.8. lähteet:
Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025 Hyvinvointikertomus 2025 Terve kunta -verkostopäivien ohjelma Johtavan asiantuntija Tenkasen sähköposti 29.4.2026
Järvenpään imagotutkimus 2025 Järvenpään kaupunkistrategian mittarit
Palvelualuejohtaja Sootsin kuuleminen 21.1.2026
Kouluterveyskysely
3.9. Keski-Uudenmaan työllisyysalue
Keski-Uudenmaan työllisyysalue aloitti toimintansa 1.1.2025. Työllisyysalueeseen kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Vastuukuntana toimii Järvenpää. Kyseessä on työvoimaltaan Suomen seitsemänneksi suurin työllisyysalue. Järvenpään kaupunki vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti muun muassa viranomaispalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelystä, tuottamistavasta sekä tuottamisen valvonnasta.
Työllisyysalueen ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena oli varmistaa työntekijöiden, asiakkaiden ja palvelujen sujuva siirtymä uuteen toimintaympäristöön, vakauttaa viranomaispalvelu sekä käynnistää palvelureformi. Valtion
TE-palveluista, ELY-keskuksesta ja
KEHA-keskuksesta siirtyi Järvenpään kaupungille 132 henkilöä liikkeenluovutuksella. Henkilöstön siirtymistä tuettiin koulutuksilla ja henkilöstökyselyillä, ja esihenkilöille sekä päälliköille käynnistettiin valmentavan johtamisen koulutus. Ensimmäisen vuoden perusteella toiminnan käynnistäminen onnistui keskeisiltä osin, erityisesti työnhakujen käynnistämisessä ja lausuntojen antamisessa. Samalla työllisyysalueen toimintaa kuormittivat ennakoitua suuremmat asiakasmäärät, heikko työmarkkinatilanne ja työttömyyden nopea kasvu. Työllisyysalueelle siirtyi noin 16 000 henkilöasiakasta, joista noin 9 000 oli työttömiä työnhakijoita. Asiakasmäärän kasvu vaikutti asiakastyön työmäärään ja näkyi muun muassa työnhakusuunnitelmien päivitysprosentin jäämisenä valtakunnallista tasoa matalammaksi sekä palveluohjauksen heikentymi-
takunta toteaa, että talousarvion alittuminen on sinänsä myönteistä kuntien maksuosuuksien näkökulmasta, mutta arvioinnissa tulee huomioida, että toimintakulujen alitus ei saa johtaa palvelujen saatavuuden tai vaikuttavuuden heikkenemiseen tilanteessa, jossa asiakasmäärät ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet.
Johtopäätös:
senä vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna.
Tarkastuslautakunnan kuulemisissa on selvinnyt, että tiedolla johtaminen ei ole onnistunut työllisyysalueen ensimmäisen toimintavuoden aikana tiedonhallinnan erityisasiantuntijapalvelujen puutteen vuoksi. Valtakunnallisesti työllisyysalueiden asiakkaista on tuotettu tietoa, mutta työllisyysalueen käytettävissä ei ole ollut tarpeellista tekniikkaa muuntaa tietoa ymmärrettävään muotoon. Tiedoilla on merkitystä muun muassa kuntien maksuosuuksien määrittämisessä. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kustannusten perimisessä on tarkoitus siirtyä aiheuttamisperiaatteeseen niin pian kuin mahdollista.
Talouden osalta työllisyysalue alitti talousarvionsa merkittävästi.
Liikevaihto jäi noin 2,7 miljoonaa euroa talousarviosta maksuosuuksien palauttamisen vuoksi. Tarkastuslau-
Palvelupäällikkö Raatikaisen kuuleminen 9.12.2025
Palvelupäällikkö Siivosen kuuleminen 9.12.2025
3.10. Konserniyhteisöt
Järvenpään Mestariasunnot Oy
Keski-Uudenmaan työllisyysalueelle ei asetettu sitovia toiminnallisia tavoitteita vuonna 2025. Kaiken kaikkiaan tarkastuslautakunta katsoo, että työllisyysalueen ensimmäinen toimintavuosi oli onnistunut. Lakisääteiset viranomaispalvelut saatiin käyntiin, henkilöstön siirtymää tuettiin ja palvelujen kehittämistyö aloitettiin. Toimintaympäristö oli kuitenkin selvästi ennakoitua vaikeampi, ja työttömyyden kasvu heikensi edellytyksiä saavuttaa palveluille asetettuja tavoitteita. Lisäksi tiedolla johtamisen puutteet tuottivat haasteita.
Yhtiön toiminta on ollut tilikaudella suunnitelman mukaista, lukuun ottamatta arvioitua alhaisempaa käyttöastetta. Järvenpään vuokra-asuntojen ylitarjonnasta johtunutta vajaakäyttöä on paikattu vuokrankorotuksin sekä hoitokulujen säästötoimilla, joita on saatu mm. hankintakilpailutuksilla, joita on toteutettu yhteistyössä Mestaritoiminnan kanssa sekä aktiivisella kuluseurannalla.
Talouden tasapainottamiseksi suurimmat perusparannushankkeet rahoitettiin ARA-rahoituksella.
Kuluneen vuoden aikana yhtiössä jouduttiin käynnistämään muutosneuvottelut omistajan investointihankkeiden vähäisyyden ja siirtymisien vuoksi. Tästä ja yhtiössä vallitsevasta tulevaisuuden epävarmuuden johtuen yhtiöstä lähti kolme projektipäällikköä sekä viimeisellä kvartaalilla kolme johtoryhmän jäsentä. Syksyllä 2025 yhtiön hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2026 alkaen DI Harri Väänäsen.
Suositukset:
Työllisyysalueen tietoinfrastruktuuri on saatettava kuntoon vuoden 2026 aikana, jotta kustannusten periminen aiheuttamisperusteisesti voidaan käynnistää suunnitellusti.
Riittävä henkilöstöresurssi on varmistettava erityisesti paljon palvelua tarvitsevien asiakasryhmien osalta.
Alaluvun 3.9. lähteet: Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025 Keski-Uudenmaan työllisyysalueen tilinpäätös ja toimintakertomus 2025
Vuoden 2025 lopulla Järvenpäässä oli noin 800 vapaata vuokra-asuntoa ja saman verran myytäviä asuntoja. Mestariasunnoilla vapaita asuntoja oli noin 200, joista valtaosa Jampan alueella. Markkinatilanteen muuttuessa ja käyttöasteen parantamiseksi Mestariasunnot alensi Jampan alueella kaksioiden ja kolmioiden vuokria alkaen 1.1.2026.
Toimenpiteellä toivotaan olevan positiivinen vaikutus Jampan alueen käyttöasteeseen.
Mestaritoiminta Oy
Mestaritoiminta organisoitui uudelleen vuoden 2025 alusta. Henkilöstön merkittävän vähennyksen takia siirryttiin kohdekohteiseen isännöinti- ja aluekohtaiseen kiinteistöhuoltomalliin. Uudelleen organisoitumisen myötä yhtiössä tarkasteltiin toiminnanohjauksen prosesseja ja otettiin uusia työkaluja käyttöön, mm. työajanseurantajärjestelmiä. Lisäksi on kehitetty kohdekohtaista kustannuslaskentaa ja -seurantaa.
Järvenpään kaupungin kanssa tehty määräaikainen palvelusopimus päättyy 31.12.2026. Yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat hyvin epävarmat. Syksyllä 2025 kaupunki teetti FCG:llä tilaomistuksen organisointiselvityksen, jossa otetaan kantaa kaupungin tilaomistuksen ja Mestaritoiminnan tehtävien järjestelyihin. Joulukuussa 2025 kaupunginhallitus päätti edistää vaihtoehtoa, jossa kiinteistöjohdon ja rakennuttamisen palvelut siirtyisivät kaupungille ja Mestaritoiminta jäisi kiinteistöhuoltoyhtiöksi. Uuden palvelusopimuksen kustannukset toteutuivat pitkälti sopimuksen mukaisena (noin 3,2 M€), mutta talousarviossa varattu summa (2,9 M€) ylitettiin. Vuodelle 2026 summa on laskemassa (2,9 M€), eli taloudellista tehostumista voidaan katsoa tapahtuvan. Ensimmäisenä toimintavuonna uudet toimintamallit ja muutokset ovat aiheuttaneet epäselvyyksiä, mutta asioita on saatu ratkaistua aktiivisella yhteistyöllä. Jatkossa haastetta tulee mahdollisesti aiheuttamaan MT:n avainhenkilön loppuvuodesta 2025 tapahtuneet irtisanoutumiset.
Alaluvun 3.10. lähteet: Järvenpään kaupungin konsernitilinpäätös ja toimintakertomus 2025 Toimitusjohtaja Väänäsen kuuleminen 8.4.2026
Toimitusjohtaja Simunaniemen kuuleminen 8.4.2026
4. ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELYPROSESSI
Tarkastuslautakunta esittää tämän arviointikertomuksen käsittelyprosessiksi seuraavaa:
1. Arviointikertomus esitellään valtuuston kokouksessa 8.6.2026.
2. Kaupunginhallitus merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi ja pyytää tarpeelliset lausumat palvelualueilta ja viranhaltijoilta viimeistään elokuussa 2026.
3. Kaupunginhallitus kokoaa vastaanottamansa lausumat ja toimittaa ne edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja valtuustolle viimeistään lokakuussa 2026.
Allekirjoitukset
Järvenpäässä 13.5.2026
Niko Kotilainen Markku Tenhunen puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Maria Gnosspelius Kari Haapanen
Seppo Heino Tuulia Hongisto
Antti Honkanen Markus Lummi
Hanna Sinkko Minna-Maria Solanterä
Laura Virkkunen
