Issuu

Julkinen tiedote

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

IISALMI

-lehti Kevät

2021

Tässä lehdessä: Juhlavuoden investointi on satsaus yhteisöllisyyteen  SIVU 3

Iisalmi alkoi kehittyä jo kauppalan aikana  SIVU 6

Kasarminkangas muuttui kerrostaloalueeksi  SIVU 16

Eppu Nuotiolle Iisalmi on tarinoiden aarrearkku  SIVU 18

A etaan hyvän tekemisen jatkua! Iisalmessa vietetään tänä vuossa 130-vuotisjuhlavuotta ja samalla olemme valitsemassa kaupunkiimme uusia päättäjiä. Useita pitkän linjan valtuutettuja on jäämässä pois ja uusia tulee tilalle. Kuinka hyvin verkostoituminen ja tutustuminen lähtee käyntiin, riippuu koronasta, toivottavasti rokotukset etenevät ripeästi ja koronatilanne laantuu kesään mennessä. Uskon kuitenkin, että tulemme saamaan aktiivisia päättäjiä, jotka katsovat koko kunnan etua, eivätkä vain omaa nurkkakuntaansa. Iisalmessa on ollut toimiva Iisalmi–puolue, jonka painoarvo on ollut yhteistyössä. Teemme yhdessä kuntaa, jossa ovat hyvinvoivat kuntalaiset. Tämän valtuustokauden aikana yhteistyö on näkynyt hyvin. Seutukuntamme elinvoimaa on yritetty horjuttaa monella tapaa. Mutta me emme ole luovuttaneet. Olemme yhteisrintamassa taistelleet maakuntatasollakin mm. liikenneväylien kehittämisen puolesta, nyt ollaan saamassa ohituskaistoja viitostielle. Itärata-hanke menee hyvin eteenpäin, meille saavutettavuus on elinehto vahvana vientiseutuna. Kaupunkiin rakennetaan edelleen uusia kouluja ja ensi syksynä saamme uuden uimahallin. Olemme pitkin valtuustokautta parantaneet harrastusmahdollisuuksia, ulkoilureittejä ja latuja. Myös uimarannan kehittäminen ja hyppytornin saaminen on erityisesti nuorison mieleen. Saivathan

Iisalme a о ut toimiva Iisalmi –pu ue Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

yhdistystoimijatkin oman Yhdistystalo Vakan. Toki jokaisella on ollut sanansa sanottavanaan, mutta olemme kuitenkin päässeet näin hyviin lopputuloksiin missä nyt ollaan. Palveluiden säilymisen puolesta olemme tehneet hartiavoimin töitä.

Yöjunan palauttaminen Kajaanista Helsinkiin saatiin kuin saatiinkin maaliin, oli mukava aamuyö se, kun Iisalmen kaupungin lähettiläät jakoivat By Iisalmi -eväskasseja aamujunaan nouseville matkustajille. Käräjäoikeuden säilyttämisen puolesta kävimme ehkä suurimman taistelun. Järjestimme silloisen hallintojohtajan Esa Laukkasen johtamana suruliputuksen ja puolueeni keräsi kuntalaisilta addressiin nimiä, jolla vastustimme

eduskunnan päätöstä. Karvahattulähetystöllä veimme iisalmelaisten terveiset oikeusministeriöön. Tuloksena oli ﬁfty-sixty, käräjäsalit saimme säilymään, mutta kansliat saivat lakkautustuomion Iisalmessa.

Tiesittekö muuten, että edellinen suruliputus ”terveen kehitysaluepolitiikan muistolle” oli Iisalmessa 9.11.1973, kun yritimme saada valtion omistamaa Televan tuotantolaitosta Iisalmeen, joka kaiken järjen mukaan oli jo tänne luvattu. Mutta valtioneuvosto päätti sijoittaa sen Äänekoskelle. Liputuksella saimme kuitenkin suurta valtakunnallista huomiota: Iisalmi vaati lohdutuspalkintoa kokemastaan epäoikeudenmukaisuudesta ja ”lohdutuspalkintona” saimme valtioneuvostolta Iisalmen teollisuuskylän perustamispäätöksen, hanketta tosin oli kaupunki jo alustavasti suunnitellut. Mutta tänä päivänä kaupungilla liikkuessa näemme, että liput vedetty korkealle salkoon. Se muistuttaa meitä tästä 130 vuotisjuhlavuodesta. Toivomme, että kesällä tai viimeistään syksyllä voisimme järjestää suuremman juhlan kaupunkilaisille. Pyydän kaikkia juhlavuoden järjestelyihin ja omiin pienempiin tapahtumiin osallistuneita pitämään myös oman lipun korkealla tänä vaikeana kokoontumisrajoituksien aikana. Älkäämme unohtako mitä olemme saaneet aikaan ja annetaan hyvän tekemisen jatkua edelleen. Paljon onnea meille kaikille ja kiitos.

Iisalmi investoi vahvasti tulevaan Kuluvana vuonna Iisalmi juhlii taivaltaan 130-vuotiaana kaupunkina. Iisalmen kaupunki perustettiin vuonna 1891, jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Vuoden 1970 alusta alkaen maalaiskunta ja kaupunki sulautuivat takaisin yhdeksi. Tuntemaamme Iisalmea tuskin olisi, mikäli 50 vuotta sitten ei olisi nähty yhdistymisen tuomaa voimaa. Juhlimmekin nyt elinvoimaista ja vireää seutukaupunkia, joka kisaa monin mittarein kategoriansa kärkisijoista. Kiitoksen ansaitsevat monet tahot menneiltä vuosikymmeniltä. Juhlavuoden puoleen väliin osuvat myös vuoden 2021 kuntavaalit, minkä myötä on hyvä pohtia hieman pian ohi kiitänyttä valtuustokautta ja sitä, mitä neljän vuoden aikana on tapahtunut. Markkinointiin on panostettu. Heti valtuustokauden alussa niin kutsuttu Iisalmi-puolue, eli kaikki poliittiset ryhmittymät, päätti yksissä tuumin, että tällä valtuustokaudella satsataan alueemme markkinointiin. Yhteistyössä alueen yritysten kanssa päätimme panostaa #byiisalmi -markkinointiin, jolla yhdessä miestimme Iisalmen ihmeistä ja alueemme mahdollisuuksista. Panostus markkinointiin ja yhteistyö eri yritysten

Iisalmi о saanut positiivista näkyvyy ä eri suu ila. Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

kanssa ovat tuottaneet tulosta, ja Iisalmi onkin saanut positiivista näkyvyyttä eri suunnilla. Loppuvuodesta näemme, millaisia uusia tuulia markkinointi saa, kun uudet päättäjät pääsevät linjaamaan sen jatkosta.

Kuluvan valtuustokauden aikana on myös uskallettu investoida vahvasti. Uutta uimahallia ja koulua nousee, eikä yhdessä omistajakuntien kanssa Iisalmeen rakentuvaa Ylä-Savon SOTEn terveyskampustakaan sovi jättää mainitsematta. Tänä vuonna Iisalmen kaupungin investoinnit ylittä-

vät 25 miljoonaa euroa, jollaista ei ole historiassamme nähty. Vaikka suurten investointien ajoitus ei ole tarkoituksella ajoitettu juhlavuoteemme, voi tähän liittää hieman symboliikkaa. Iisalmi investoi vahvasti tulevaan ja kuntalaisten hyvinvointiin, ja mikä olisikaan sopivampi ajankohta panostaa tulevaisuuteen, kuin juhlavuosi – vaikkakin enemmän tai vähemmän investointien kasautumisen kautta.

Vaikka moneen asiaan on panostettu, on kunnallisvero Iisalmessa kyetty pitämään maakuntamme alhaisimmalla tasolla. Samoin viime vuosina on pystytty tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Kun sama linja säilyy tulevaisuudessakin, pysyy Iisalmi houkuttelevana niin täällä asuville kuin tänne muuttoa pohtivillekin. Viimeiseen neljään vuoteen on mahtunut toki paljon muutakin, mutta vielä enemmän on tapahtunut viimeisen 130 vuoden aikana. Toistasataa vuotta historiaa ei valitettavasti mahdu yhteen kolumniin, mutta juhlavuoden tempauksissa ja tapahtumissa saa varmasti hyvän katsauksen menneestä ja kenties myös pilkahduksen tulevasta. Tervetuloa siis nauttimaan juhlavuoden tunnelmista!

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.ﬁ

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino (Kajaani) Painosmäärä: 21 000 kpl. Jakelu: Suomen Suoramainonta ja Posti

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla

Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

Juhlavuoden investointi о SATSAUS YHTEISÖLLISYYTEEN Iisalmen kaupunginhallitus on ni- kohti ovat alle kymmenen miljoonaa mennyt uuden uimahallin rakentamisen 130-vuotiaan kaupungin juhlavuoden investoinniksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partasen mielestä juhlavuoden teema ja uimahalli sopivat hyvin yhteen. – Niitä molempia yhdistää yhteisöllisyys. Juhlavuodesta halutaan tehdä yhteisöllinen ja sitä myös uusi uimahalli on mitä suuremmassa määrin. Iisalmen nykyinen uimahalli on palvellut yläsavolaisia käyttäjiä jo lähes 50 vuotta, kun se otettiin käyttöön vuonna 1974. Sitä toki laajennettiin vuonna 1996. Uimahalli on siis varsin pitkäikäinen, ja samalla laajaa käyttäjäryhmää palveleva monipuolinen, terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikuntakeidas. – Kun lasketaan kaikki nykyisen uimahallin käyttäjät yhteen, heitä on ollut kaikkiaan yli 5,5 miljoonaa tuon lähes 50 vuoden aikana. Iisalmessa on alkanut mittava investointiohjelma, jossa uimahallilla on merkittävä rooli. Uusien kouluhankkeiden kustannukset koulua

euroa, mutta uimahallin kustannusarvio on hieman yli 15 miljoonaa euroa. – Investointi on iso, mutta vastaavasti uimahallin käyttäjäjoukko on laaja. Suurin osa käyttäjistä tulee Iisalmen lisäksi koko Ylä-Savon alueelta. Tällä vuosituhannella kävijämäärä on vuosittain ollut noin 160 000 per vuosi – alimmillaan 156 000 ja enimmillään 169 000 kävijää vuodesta. Uudessa uimahallissa kävijätavoite on asetettu hieman korkeammaksi, sillä palvelujen käytettävyys paranee. Esimerkiksi asiakkaat pystytään ohjaamaan eri altaisiin käytön mukaan ja kuntosalille pääsee jatkossa myös sellaisina aikoina, jolloin kassapalvelut ovat suljettuna. – Uuden uimahallin vuotuinen kävijätavoite on 185 00 kävijää. Uskon, että siihen päästään ja jopa ylitetään, Partanen sanoo.

Yhteisöllisyys näkyy uimahallissa paitsi laajana käyttäjäkuntana, myös uimahallin arjessa. Uimahallin nykyisiltä käyttäjiltä kysyttiin taan-

noin uuden uimahallin palvelujen käytöstä. Kyselyyn vastasi peräti 1 100 käyttäjää. – Uimahallin käyttäjäkunnasta yli puolet (60 %) sanoo käyttävänsä sitä useammin kuin kerran viikossa. Kun sitä peilaa käyttäjäkunnan määrään, kävijöitä todellakin on paljon.

Laajan käyttäjäjoukon ohella merkittävä tutkimustulos on se, että kyselyyn vastanneista, yli tuhannesta käyttäjästä vain 0,6 prosenttia kertoi, ettei aio käyttää uuden uimahallin palveluja ollenkaan. Saunojen rooli nousi kyselyssä kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi käyttää uimahallin allasosastoa. Tämä kuvaa hyvin sitä, että uudella uimahallilla on myös muukin rooli kuin fyysisen kunnon ja toimintakyvyn edistäminen.

Yhteisöllisyys on ollut vahvasti mukana myös uuden uimahallin suunnittelussa. Käyttäjät ovat päässeet kertomaan mielipi-

teensä jo suunnitteluvaiheessa ja uuden hallin toteuttamisessa on käyttäjien toiveet otettu monin tavoin huomioon. – Muun muassa erilaiset allasvaihtoehdot, aukioloajat, kuntosalin varustelutaso, viihtyvyys ja esteettömyys ovat asioita, joita olemme käyttäjien toiveiden mukaisesti räätälöineet, Partanen sanoo. Ensi syksynä käyttäjät pääsevät vielä vaikuttamaan uimahallin tulevaisuuteen, kun uudelle hallille etsitään nimeä. – Suunnitelmissa on, että järjestämme syksyllä nimikilpailun, jolla haetaan mahdollisimman hyvää ja osuvaa nimeä uimahallille.

Aleksanteri II mahd isti 130 vuotta tänä vuonna täyttävä Iisalmen kaupunki on historiansa aikana kehittynyt välillä harppauksin, välillä ihan vaan pitkin askelin. Talousneuvos Jouko Pennanen, joka tuntee vahvasti niin Ylä-Savon kuin Iisalmenkin historiaa, sanoo varsinaisen kehityksen alkaneen jo ennen kaupunkioikeuksia. – Iisalmen ja ympäröivän Ylä-Savon alueen kehittyminen alkoi oikeastaan jo vuonna 1865 keisari Aleksanteri II:n antaessa asetuksen kunnallishallinnosta maalla, jolloin kunnallishallinto maalla erotettiin seurakuntahallinnosta erilliseksi ja itsenäiseksi hallinnoksi. Sen taustalla oli Aleksanteri II:n Suomen olojen kehittämisohjelma. Pennanen kertoo, että kehityksen lähtökohdaksi voi nimetä vuoden 1860, jolloin Iisalmesta tuli kauppala. – Kun asetus annettiin, tuore Iisalmen kauppala ja Iisalmen Iso kunta - johon kuuluivat myös Vieremän ja Sonkajärven alueet - alkoivat toisiaan tukien kehittyä. – Siksi minun silmissäni Iisalmi ei ole koskaan ollut pieni. Se on historiallisista syistä kokoaan suurempi, hän sanoo.

Pennanen istui kevätpäivänä yhdessä Kari Aminoﬃn ja Marja-Leena Kettusen kanssa Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen kutsumana saman pöydän ääreen muistelemaan menneitä. Kolmikon muistot juovatavat juurensa vanhaan pikkukaupunkiin, jossa oli aivan omainen tunnelma. Marja-Leena Kettunen asui lapsuudessaan aivan Iisalmen keskustassa, niin sanotulla Siimeksen tontilla, joka on edelleen samalla paikalla. – Nykyisten tuttujen rakennusten lisäksi samalla tontilla oli pihan perällä rakennus, jossa oli kolmen perheen asunnot, jokaisessa yksi huone ja keittiö. Siimeksen tontin päärakennuksessa asuivat apteekkari Siimeksen ja poliisipäällikkö Hahlanterän perheet. Vähän ylempänä Pohjolankadun varrella, samalla tontilla kuin nykyisinkin, sijaitsi Sahojen talo, jonka pihapiirissa asuivat Krogerukset ja Aminoﬃt. – Sahojen talon pihapiiriin muodostui mukava leikkiyhteisö, jossa eri yhteiskuntaluokista olevat lapset olivat yhdessä.

Vaikka työläiset ja parempi väki olivat vahvasti omaa luokkaansa, lapset leikkivät yhdessä. Keskellä kaupunkia paikka oli otollinen monenlaiseen myyntityöhön. Kettusen äiti oli yritteliäs ja aloitti jäätelönteon. – Kun veljeni kanssa pyöritimme jäätelökirnua, pihamaalla, oli kohta

Jouko Pennanen, Marja-Leena Kettunen ja Kari Aminoﬀ kokoontuivat kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen kutsusta keskustelemaan ja muistelemaan menneiden vuosikymmenten Iisalmea. Keskustelun jälkeen joukko kuvattiin ulkona ilman maskeja. jono jo odottamassa. Jos oli jäätelö 1950-luvun alussa harvinaista, niin olivat myös makkaran ja nakkien myynti. Marja-Leenan isä rakensi aikoinaan Iisalmen ensimmäisen makkaranmyyntikojun Savonkadun ja Pohjolankadun risteykseen. – Sieltähän se minun kutsumanimeni “Nakki” aikoinaan tuli ystävien antamana.

Lapsuusvuosiltaan Kettunen muistaa, kuinka vajaat sata vuotta sitten Suomessa ja Iisalmessa elettiin toisenlaisessa yhteiskunnassa. Perheet eivät olleet aina samanar-

voisessa asemassa. – Veljeni kirjoitti muisteloita Iisalmen sen ajan elämästä. Myös äitini on kertonut hänelle monia tapahtumia, joita minä olen saanut veljeni muistelemana lukea jälkeenpäin. Yksi tällainen tapaus kertoo Kettusen mukaan paljastavasti siitä, kuinka eriarvoisia perheet tuolloin olivat myös Iisalmessa. – Silloin oli juuri tullut Amerikasta kenkiä, joita äitini toivoi saavansa meille lapsille. Mutta eipä meidän työläisperheelle niitä riittänyt, vaan ne annettiin pormestarin perheelle, Kettunen kertoo. Työväestön ja porvarien välinen

juopa oli vahvaa vielä 1950-luvulla. Se näkyi myös urheiluharrastuksissa, joissa oltiin jakaannuttu vahvasti kahteen leiriin. Kettunen oli aktiivinen kilpauimari ja uimahyppääjä, joten hän huomasi asian uimaseuran kautta - työläisillä ja porvareilla oli omat seuransa. – Olin jo mennyt Iisalmen Uimarien joukkoon, kun sitten Iisalmen Työväen Urheilijoista kysyttiin, olisinko siirtynyt heidän riveihinsä. – Äitini oli kuitenkin niin epäpoliittinen ja suvaitsevainen, että salli minun olla Uimareiden mukana, vaikka olimmekin työväestöä, Kettunen kertoo.

Kettunen on kuitenkin hyvillään siitä, että nuo ajat ovat jääneet jo historiaan. Enää yhtä vahvaa vastakkainasettelua ei ole.

Kettunen aloitti koulunkäyntinsä aikoinaan vanhassa Iisalmen tyttölyseossa, joka sittemmin on tunnettu Otavan kouluna. Siinä hän kävi koulua kahdeksan vuotta. Vuonna 1957 valmistui uusi tyttölyseon rakennus (Juhani Ahon koulu), josta vuonna 1958 kirjoittivat tyttölyseon ensimmäisen ylioppilaat. Tyttö- ja poikalyseoiden eroista muistaa elävästi Iisalmessa koulunsa käynyt Pennanen. Hän aloitti kou-

IISALMEN KEHITTYMISEN Kau alan ”perustaminen i iso askel

”

On hyvä, e ä Kul uurikeskus aikanaan tehtiin

”

O eksi vastakkainase elua ei enää e. sa Spede Pasanen, jonka todistuksessa kaikki numerot olivat nelosia, mutta silti hän kirjoitti ylioppilaaksi. Historianlehdille on jäänyt elämään matematiikan opettaja ja rehtori Eeva Porri, joka on monille tuttu eri yhteyksistä. Aminoﬀ muistaa, kuinka hän on Porrin kanssa mitellyt henkistä kanttia jälki-istunnon aikana. Pennanen muistaa, että hänen ollessaan keskikoulussa suurin osa oppilaista oli ympäristökunnista. – Kun peilataan sitä tähän ympäröivään alueeseen, niin suurin osa oli naapurikunnista ja luonnollisesti Iisalmen maalaiskunnan puolelta.

Pääkaupunkiseudulla jo töissä

lunkäynnin Iisalmessa vuonan 1959 ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1967. Vielä silloin koulut olivat erillään. – Koulujen välillä oli silloin niin vahva aita, että hyvä kun kiipeämällä pääsi ylitse, hän muistaa. Pennanen kertoo, että tytöt ja pojat olivat silloin toistensa kanssa tekemisissä, mutta kouluajan ulkopuolella teinikunnissa, kerhoissa ja harrastuksissa. – Ja kuinka ollakaan, hyvin monet poikalyseolaiset sittemmin avioituivat tyttölyseolaisen kanssa, kuten minäkin.

Iisalmen Sahoilla pitkän päi-

vätyön tehnyt Kari Aminoff sen sijaan ei muistele oppikouluaikaansa hyvällä. Helsingissä syntynyt ja ensimmäiset kouluvuotensa viettänyt Aminoff kävi välillä kaksi vuotta koulua Iisalmessa. – Kun tulin tänne Munkkiniemen yhteiskoulusta, keskiarvoni oli lähes kahdeksan. Kun kahden vuoden jälkeen lähdin takaisin Helsinkiin, keskiarvoni oli 6.06, Aminoff tunnustaa. – Lisäksi minulla oli varmaankin useita tunteja jälki-istuntoa istumatta, kun aika ei riittänyt niiden istumiseen, hän huokaa hymyssä suin. Iisalmen lyseoonkin liittyy monia urbaaneja legendoja. Muun muas-

ollut Aminoﬀ muistaa Iisalmen teollisen nousun aikakauden 1970-luvulla. Hän muutti vuonna 1974 takaisin Iisalmeen jatkamaan edesmenneen isänsä työtä Iisalmen Sahojen johdossa. Toimintaympäristön muutos monien Helsingin-vuosien jälkeen oli aluksi vähän hankala. Tilanne alkoi helpottua, kun alkoi tuntea ihmisiä vähän enemmän. Lassi Aminoﬀ ja Veikko Hakkarainen olivat vahvasti mukana auttamassa nuorta miestä eteenpäin. – Näiden vaikuttajien avulla pääsin tutustumaan moniin paikallisiin elinkeinoelämän henkilöihin, muun muassa Olvin Matti Puttoseen, IS-Yhtymän Martti Huttuseen sekä moniin muihin. Tuohon joukkoon Pennanen lisää vielä Itikan tilan Kosti Sarvelan ja

hänen poikansa Jaakko Sarvelan, joka perusti Peltosalmen Konepajan, josta kasvoi nykyinen Normet. – Näissä henkilöissä kiteytyy tuon ajan Iisalmen joukkovoima. Putkola, Iisalmen Sahat, Iisalmen Sanomat, Olvi ja niin edelleen. Monissa näissä yrityksissä johtavat henkilöt ovat olleet kiinnostuneita myös oman henkilöstön ja koko alueen hyvinvoinnista.

Vaikka työvoimaa on Iisalmessa tarjolla, osaajista on aina Iisalmessa ollut pulaa. Aminoﬃn mukaan erikoisempiin tehtäviin erikoisosaajia on vaikea Iisalmeen houkutella. – Sama asia on nuorten kanssa, kun huomaa jonkun lahjakkaan nuoren, he aina lähtevät opiskelemaan. Ja vaikka kuinka hyvin hoidettiin tausta-asiat kuntoon, paluumuuttovirta ei koskaan ollut yhtä vahva kuin poismuuttaminen. Jouko Pennanen huomasi väestömuutoksen selvästi oman työuransa aikana. Hän tietää, että ennen talvisotaa, vuotta 1940 tällä alueella oli 78 000 asukasta. – Vuonna 1956 tällä Ylä-Savon talous- ja vaikutusalueella oli 96 000 ihmistä. Vuonna 1970, kun kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät, palattiin takaisin talvisodan aikaiseen väestömäärään. Silloin Iisalmessa tehtiin oikeansuuntaisia ratkaisuja elinkeinoelämän kohenemiseksi. Pennanen kertoo, että 1960-1970-luvulla monet

kainuulaiset, jotka olivat aiemmin muuttaneet Ruotsiin töihin, olivat palaamassa takaisin kotiin, mutta Kainuussa ei ollutkaan töitä. – Silloin alkoi Ylä-Savon alueella metsä- ja metalliteollisuuden nousu. 1970-luvun puolivälissä ja sen jälkeen tänne muutti paljon kainuulaisia ihmisiä, jotka tulivat tänne töihin. Ratkaiseva sysäys teollisuuden nousussa oli se, että koko Ylä-Savo pääsi kehitysalueiden ykkösvyöhykkeeseen. – Kun ajattelee tätä Ylä-Savon elinkeinorakennetta ja meidän tähtiyrityksiä, niin on Iisalmessa ja Ylä-Savossa tehty paljon hyviä asioita.

Nykypäivän Iisalmi on kolmikon mielestä ihan edustava paikka. Aminoﬀ nostaa omalta kuntapäättäjän uraltaan esille Kulttuurikeskuksen rakentamisen yhtenä kokokohtana. – Oli hienoa että se toteutettiin, vaikka se aikamoisen väännön lopputulos olikin. Nyt jälkeenpäin ajateltuna se oli loistava päätös, vaikka moni asia olisikin kaivannut silloin uutta suunnittelua. Pennanen löytää useilta vuosikymmeniltä erilaisia kohokohtia: 1950-luvun jälleenrakennus, 1960-luvun koulujen kehittyminen, yritystoiminnan räjähdysmäinen kasvu sekä erilaiset vapaa-ajan palvelut. – Meiltä itseltämme meillä jää kuitenkin usein piiloon se, kuinka kaunis kaupunki Iisalmi on. Sitä vieraat usein kiittelevät.

Iisalmen kaupungin historiaa monelta kantilta vuosien varrella tutkineelle historioitsija Jaana Luttiselle Iisalmen eri kehitysvaiheet ovat tulleet tutuiksi. Hän on kirjoittanut Iisalmen kaupungin tuoreimman, vuonna 2006 julkaistun historian vuodelta 1970 vuosituhannen vaiheeseen. Sen lisäksi hän on tutkinut ja laittanut kansiin monien muiden iisalmelaisten toimijoiden menneisyyttä. Luttiselle on tuttu asia Iisalmen kaupungin synty ja ensimmäiset vuoden ja vuosikymmenet 1800-luvun lopusta. – Iisalmi oli syntyessään todella pieni. Vuonna 1860 perustetun kauppalan alue käsitti aluksi oikeastaan vain torin ympäristöineen. Pohjoisraja oli Savonkadulla ja itäinen Pohjolankadussa. Toiseen suuntaan kaupunkia rajasi satama, Luttinen kertoo. Vuodesta 1872 pohjoisraja kulki Kuutolankadun pohjoispuolella ja pari vuotta myöhemmin kauppalan alueeseen liitettiin myös Paloistila, joka ulottui Paloisvirralta ja Pöllösenlahdelta Kangaslammille, Ahmolle ja Kilpijärvelle. Kaupungissa oli sen perustamisen aikaan 1890-luvun alussa alle 1200 asukasta. – Asukasmäärä kasvoi vuosittain, muttei kovin nopeasti, koska kaupungin ongelma oli sen pienuus. Vaikka myös Luuniemi oli liitetty kauppalan lisäalueeksi 1872, sinne nousi lähinnä teollisuutta. 1900-luvulle mentäessä väkiluku oli noussut vain muutamalla sadalla. Kaupunki ja maalaiskunta alkoivat eriytyä toisistaan niin elinkeinollisesti kuin kulttuurisesti, varsinkin kaupunkioikeuksien saamisen jälkeen. Se jopa lisäksi vastakkainasettelua. – Polittisesti ero maalaiskunnan ja kaupungin välillä muodostui selväksi. Kaupungissa oltiin porvareita – siis kauppiaita ja käsityöläisiä ja poliittisesti kokoomuslaisia ja nuorsuomalaisia. Kaupunkilaisilla oli oma lehti, joka oli nuorsuomalainen Salmetar. Kun vastakkainasettelu voimistui, piti maalaiskunnan puolelle saada oma maalaisten lehti, ja niin maalaisliittolainen Iisalmen Sanomat perustettiin 1925. – Kaupungin perustaminen lisäksi vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun väestön välillä.

Kun Luttiselta kysyy merkittävimpiä kehitysaskeleita Iisalmen kaupungin ajalta, esille nousee rautatien valmistuminen vuonna 1902, sotien jälkisten vuosien yhteistyön rakentamisen aika sekä luonnollisesti maalaiskunnan ja pikkukaupungin yhdistyminen, joka tapahtui vasta vuonna 1970. – Ennen rautatien tulemista Iisalmen rahtiliikenne oli kulkenut pääosin

Iisalmen kehitys alkoi KAUPPALAN AIKANA Merki äviä ”asioita i

tapahtunut jo e en kaupungin perustamista. vesiteitä pitkin, varsinkin 1800-luvun loppupuolen kanavointien jälkeen. Aina jäiden lähdettyä höyrylaivat toivat halpaa venäläistä viljaa helpottamaan kevään niukkuutta ja pieniä ylellisyyksiä siirtomaatavaroina. Rautatie mahdollisti sen, että viljalasteja tuotiin kaupunkiin talvellakin. Samalla sen mahdollisti iisalmelaisille yrityksille ympärivuotisen viennin kaupungista pois. Iisalmen kannalta merkittävimmät asiat tapahtuivat Luttisen mukaan oikeastaan jo ennen kuin Iisalmi oli kaupunki. – Minun mielestäni vaikuttaa aika historiattomalta, jos Iisalmen kau-

pungin historiaa tutkiskellaan vain vuodesta 1891 alkaen. Kaupungin historian ja syntymisen kannalta todella merkittäviä asioita oli tapahtunut jo ennen kaupungin perustamista. Luttinen kertoo, että kaupunkioikeuksien mukana Iisalmen oma päätäntävalta omiin asioihin kasvoi. Samalla tuli muun muassa raastuvanoikeus ja maistraatti, samoin tulli. Säätyvaltiopäiville saatiin tästedes lähettää oma valtiopäivämies porvarissäätyyn. – Mutta arjen kannalta kannalta kovin suuria asioita ei silloin tapahtunut. Jo kauppalan aikaan oli omaa hallintoa ja muun muassa järjestysoikeus, joten kaupunkioikeuksien saaminen ei ollut oikeastaan iso asia. Sillä oli enemmänkin imagollista vaikutusta.

Iisalmen perustajana pidetyn Petter Kumpulaisen pyrkimykset kaupunkioikeuksien saamiseksi olivat alkaneet jo vuosikymmeniä aiemmin. Luttinen kertoo, että Kumpulaisen kauaskantoisena ajatuksena oli saada Iisalmeen kauppiaita, toimivat liikenneyhteydet, talonpojille maanvil-

jelyskoulutusta sekä kansakouluja, joissa saadaan sivistystä. – Jo kauppalassa saatiin luvallisesti käydä kauppaa. Aiemmin kaupankäynti oli maaseudulla hyvin rajoitettua, vaikka sitä harrastettiin - tuomittiinhan muuan torppari Putkonenkin sakkoihin salakaupasta. Hänestä tuli sittemmin kauppalan ensimmäinen kauppias. – Kumpulaisen kehittämislistalla oli myös lääkärin saaminen Ylä-Savoon vuonna 1862, samoin postikonttorin saaminen, joka toteutui seuraavana vuonna. Käytännössä siis Kumpulainen haki tälle alueelle sivistystä, toimeliaisuutta, ja perusinfraa kuntoon, jotta voitiin harjoittaa kaupankäyntiä. Ja nämä kaikki alkoivat silloin toteutua jo kauppalan aikana, Luttinen sanoo.

Kauppalan ja kaupungin perustamisen jälkeen seuraavat merkittävät vuosikymmenet Iisalmen historiassa ovat vasta sotien jälkeen. Toki kaupunki kehittyi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, mutta

arki pikkukaupungissa oli työntäyteistä ja sodat hidastivat kehitystä. Luttinen nostaa 1950-luvun yhdeksi merkittäväksi vuosikymmeneksi – silloin syntyi Ylä-Savon talousalue, toki vanhan Iisalmen pitäjän perintönä. – Kun ajatellaan 1950-lukua, silloin saivat alkunsa Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto, Ylä-Savon Talousalueen liitto, Ylä-Savon kotiseutuyhdistys, samoin Iisalmen aluesairaala ja vuosikymmenen taitteessa Ylä-Savon ammattikoulu, Luttinen luettelee.

Sotavuosien jälkeen myös karjalaisen siirtoväestön asuttaminen toi Luttisen mukaan uudenlaista vireyttä Iisalmen seudulle. – Kyläkouluja rakennettiin silloin, pieniä kauppoja tuli paljon. Sotien jälkeen elämä Iisalmessa oli vilkasta. Vuosien edetessä pinta-alaltaan pienen kaupungin asema laajan maalaiskunnan puristuksissa alkoi näkyä ahtautena. Pikku-Iisalmi tarjosi jo tuolloin maalaiskunnan nuorisolle koulutusmahdollisuuksia ja palveluja, työpaikkojakin. Asunnoille oli

Jaana Luttisen mielestä kaupunkioikeuksien saaminen ei ollut historiallisesti yhtä merkittävä seikka kuin kauppalan perustaminen.

Marja Kettunen luotsaa hanketta, jossa selvitetään, millaisia kulttuuripalveluja ikäihmiset haluaisivat saada internetin kautta kotona katsottavaksi.

”

Katukuvan siistiytyminen 1990-luvulta alkaen о ut merki ävää. tarvetta, mutta tilaa rakentamiselle ei kaupungissa ollut. – Kunnallispolitiikassa ero oli selvä ja mutta kuntalaisten arjessa se ei ihan yhtä vahvasti näkynyt. Kunnanrajan yli oli vaivatonta kulkea Pohjolankatua pitkin. Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuoden 1970 alussa. Sitä ennen maalaiskunnan kunnanjohtaja oli jo valittu uuden Iisalmen johtoon. Se oli yksi seikka, joka ehkä osaltaan pehmensi ilmapiiriä kuntaliitokseen.

Kun kunnat olivat yhdistyneet, 1970-luku oli nopeaa kasvua, joka näkyi myös positiivisena väestöke-

hityksenä. – Uuden Iisalmen elinkeinopolitiikka oli todella aktiivista, tänne perustettiin lukuisia yrityksiä, joista monet ovat kasvaneet nyt Iisalmen ihmeiksi. Teollisuuskylän perustaminen oli merkittävä harppaus. Palveluala kasvoi 1970- ja 1980-luvulla Iisalmessa jopa nopeammin kuin teollisuus, mutta yltiöpäinen kasvu tyssäsi lamaan 1990-luvun alussa. – Iisalmen kannalta on äärimmäisen olennaista se, että suurten yritysten elinvoima on myös koko kaupungin elinvoimaa. Kun elinvoimaa on, myös kaupunkia on onnistuttu kehittämään. Perheyritykset ovat Iisalmessa jo aikojen alusta alkaen antaneet tukensa kaupungin kehittämiseen. – Olvin Åbergit ovat erinomainen esimerkki: he ovat antaneet kaupungin kaunistamisrahaa ja perustivat Ylä-Savon kotiseutuyhdistyksen. Olvi-Säätiön säännöissäkin mainitaan, että se avustaa yläsavolaista kotiseututyötä. On merkittävä seikka, että yritykset ovat vuosien saatossa antaneet panoksensa myös yhteisön ja yhteisöllisyyden kehittämiseen.

Jos vielä vuosituhannen vaihdetta ajattelee, Luttisen mielestä yksi merkittävimpiä muutoksia on kaupunkikuvan kohentuminen. Katukuvan siistiytyminen 1990-luvulta alkaen on ollut merkittävää. – Jos ajatellaan, kuinka Iisalmen ydinkeskustan kehittäminen on muun muassa Lassi Aminoﬃn ja Juhani Räisäsen alkuunpanemana mennyt sen suuren laman jälkeen, niin kyllähän meidän ydinkeskusta on kehittynyt huimasti.

Virtuaalisten kul uuripalveluiden PILOTOINTI KÄYNNISSÄ Korona on muuttanut kaikenlaisten kulttuuritapahtumien toteuttamista viimeisen vuoden aikana. Teatterit, konsertit ja monet näyttelyt ovat peruttuja, vaikka ne monille kulttuurin harrastajille olisivat haluttuja käyntikohteita. Iisalmen kaupunki on nyt yhdessä naapurikuntien kanssa alkanut selvittää, millaisia kulttuuripalveluja kuntien asukkaille voisi tarjota internetin avulla. Tehhään virtaa yhdessä -hankkeen kohderyhmän ovat ikäihmiset ja kuntalaiset. Hanketyöntekijä Marja Kettunen kertoo, että tavoitteena on saada kuntalaisilta vastauksia siihen, mitä he toivovat virtuaalisilta kulttuuripalveluilta: hyviä ja huonoja puolia sekä sisältötoiveita. Käytämme kyselyn tuloksia syksylle suunniteltavista yhteispilotoinneissa. Vastaamisella voi vaikuttaa. – Yhteistyön kautta tarvoittelemme myös ikäihmisiä, jotka kuuluvat soten paveluiden piiriin Teemme hankkeessa yhteristyötä alueen sote-toimijoiden, Ylä-Savon Soten sekä Pielaveden, Keiteleen ja Lapinlahden kuntien kanssa. Lisäksi haluamme saada ikäihmisen mukaan suunnitteluun.

”Halutaan selvi ää, mitä kul uuripaveluja ikäihmiset haluavat taan virtuaalisia näyttelyitä yhteistyössä museoiden kanssa. Kaikissa piloteissa tavoitteena on luoda luoda käytännön toimintamalli, jota voidaan hyödyntää myös hankkeen päätyttyä. Tehhään virtaa yhdessä -hankkeen kohderyhmän ovat ikäihmiset ja kuntalaiset. – Internetin avulla voidaan lähettää kotona katsottavaksi konsertteja, luentoja ja monia muita tapahtumia, joihin ei tällä hetkellä voi ottaa yleisöä. Heinäkuussa suunnitelmissa on kokeilla kohdennetun kulttuurisisällön tuottamista ikäihmisille sote-yhteistyön kautta.

Kunnissa ei vielä toistaiseksi ole kovin vahvasti hyödynnetty verkon

Hankkeen aikana kokeillaan antamia mahdollisuuksia. Joitakin monenlaisia uusia lähestymistapoja virtuaalisten kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja tulokset kootaan hankkeen lopussa käytänteiksi. Esimerkiksi kesäkuussa mallinne-

yksittäisiä striimauksia on korona-aikana toteutettu, mutta toiminta ei ole ollut systemaattista. Lisäksi toteutettujen striimausten yleisö on ollut monenkirjavaa.

– Meillä erityisenä kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Lisäksi soten kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävää, sillä muuten emme voi tavoittaa esimerkiksi kotona asuvia ikäihmisiä. Hankkeen tavoitteena on löytää yhteinen tapa, jolla voidaan lisätä alueen ikäihmisen mahdollisuuksia päästä osalliseksi erilaisiin tapahtumiin etänä. – Ikäihmisten tekniset valmiudet ja myös internetin kattavuus aiheuttaa omia haasteita, mutta sen takia tämä hanke toteutetaan, että juuri näitä asioita selvitetään, Kettunen sanoo.

Hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä 40 000 euron tuen kulttuuritoiminnan kehittämiseen ja kokeiluihin. Hankkeen aikana selvitetään muun muassa teknisisiä vaatimuksia, osaamista, verkostoja ja striimaamisen luvanvaraisuutta. Ihan kaikkea kun ei saa ilman lupaa striimata. – Selvitämme myös sen, voisiko katseluoikeus on jossain tapauksissa maksullinen. Ikään kuin myytäisiin pääsylippuja samalla tavalla kuin tapahtumiinkin. Kun uusia ja hyväksi havaittuja toteutusmalleja löydetään, jaetaan tietoa kaikkien hankkeeseen osallistuvien tahojen kesken. – Suunnitteluun ja pilotointiin osallistuu henkilöitä kulttuuripalveluista, sotelta ja kunnista. Lisäksi haluamme suunniteluun mukaan myös ikäihmisiä.

Iisalmen tien la arvostetaan KESTÄVÄÄ MATKAILUA Iisalmi- ja tienoot -matkailu- majoituskohteiden hteiden ryhmän toimijat ovat ryhtyneet sanoista tekoihin ja alkaneet tehostaa omaa toimintaansa. Hyvä matkailukokemus ei tarvitse Eiﬀel-tornia eikä subtstrooppista ilmastoa, vaan siihen riittää yläsavolainen osaaminen ja taitavat tekijät. Viime vuoden puolella matkailun kehittämishankkeeseen valittiin projektipäälliköksi Kirsi Piirainen, joka luotsaa nyt Ylä-Savon matkailutuotteet kestävälle polulle. Piirainen sanoo, että vastuullisesti tuotetut matkailupalvelut nostavat maailmalla jatkuvasti suosiotaan. Yläsavolaisille matkailutoimijoille se on hyvä uutinen. – Matkailutuotteiden, esimerkiksi

ja elämysten en valinnassa kiinninnitetään yhtä tä enemmän huomiota siihen, että toiminta on öympäristövastuullista. a. Piirainen kertoo, että äskettäin skettäin matkatoimistojen i t j ttekemässä tutkimuksessa peräti 40 prosenttia vastaajista kertoi vastuullisen matkailun kriteerien vaikuttavan matkailupäätöksiin ja luku kasvaa koko ajan.

Ylä-Sav Ylä-Savossa se tarkoittaa sitä, sit että matkailijat arvostavat lähiruoarvo kaa ja lähellä tuoka ttettuja palveluja. Ruokahävikin pienentäminen ja kestävien tuotteiden valilinta ovat pieniä arkisia esimerkkeark jä yr yrityksen omasta toiminnasta. toiminn

Piirainen aloitti työnsä viime vuoden puolella ja on jo ehtinyt tutustua nykyiseen työmaahansa. – Ylä-Savossa on paljon hyviä asioita ja esimerkillisiä matkailutoimijoita.

Tästä työ jatkuu sillä, että yhdistelemme esimerkiksi matkailuyrittäjien kanssa erilaisia tuotteita paketeiksi, joita viemme uuteen verkkokauppaamme myyntiin. Iisalmi ja tienoot -verkkokauppa avattiin huhtikuun alussa. Siellä on myytävänä kattavasti lähiseudun matkailualan palveluja. – Tuotteistamisessa kiinnitämme samalla huomiota vastuullisteen ja kestävään kehitykseen. Meillä on vain yksi maapallo, ja siitä on pidettävä huolta. Vastuullisuutta on myös paikalliskulttuurin huomioiminen ja vuorovaikutus paikallisyhteisön kanssa.

tävälle kehityspolulle -hanke kestää tämän vuoden ja taustalla on TEMin Matkailuelinkeinon elpymistä edistävät kehittämishankkeet -rahoitus (80 prosenttia) ja Ylä-Savon seuturaja (20 prosenttia). Viime vuoden lopulla samaa rahoitusta haki 89 eri toimijaa, joista 28 valittiin kehittämään oman alueensa toimintaa. – Tämän hankkeen tavoitteena on luoda verkkokauppaan 15 uutta matkailutuotetta ja löytää alueen matkailulle sellainen toimintamalli, jolla voitaisiin mennä kohti tulevaisuutta. Lisäksi hankebudjettiin on sisällytetty matkailumarkkinointia tukevaa laitteistohankintaa.

Ylä-Savon matkailutuotteet kes-

kaupan aprillipäivi Rytkönen avasivat verkko t, mutta senkin Jamppa Kääriäinen ja Ola yny löyt ei Verkkoja kalastajalle vänä Iisalmen satamassa. aisia palveluja. eril ti ises uol nip mo stä ede

Verkkokau a t kokoaa matkailutuo

kko-verrkko nut uusi Iisalmi ja tienoot Ylä-Saon Huhtikuun alussa avautu jouk ison en ese itte oso en na aina kauppa, joka kokoaa yhte lma- ja elämyspalveluitaijall Ostoksile von tarjoamia matkailu-,yksohje . Matkail e ihin atilo juhl ja iin tävy majoituksesta näh mahdollisuuden löytää kaikki kai- matkailun uut n oaa tarj verkkokauppa eltä luukulta, vaikka jokainen . paamansa palvelut ns. yhd verkkokau aan itse omasta myynnistäänmat in taak vas oaja tarj elun palv en on oltava siellä missä pääs kas – Matkailualan toimijoid asia aa kkokauppa parant kailijakin on – verkossa.luuVer lisäksi myös pal-lelun palv kas asia 24/7/365 kuu n varaaminen kokemusta, joho n löydettävyys, sujuva rvi inenn.. aine velun helppo ja vaivato ätiön asiamies Me Toivnut i-Sä Olv oo san en, Verkkmin osta man t V sekä huo jo on en hain Jau ri Ruukin Tuvan yrittäjä Hen essa lisää aikaa keskitkokaupan tehon. aa minulle tulevaisuudse vähentää toimistolla – Uusi verkkokauppa ant Eli n. eluu asiakaspalv än läsnä asiakaspalmm tyä siihen tärkeimpään eli ene aan olem ani aika tehtävää työtä ja vapauttaa velutyössä, hän sanoo. ei suinkaan pysähdy yleisölle avautumiseen. Si-enlaisia uusia tuo Verkkokaupan kehitys aan ja kehittymään, ja mon lisättäväksi vusto tulee jatkossa kasvam koimaan suunnitellaanmat Vali illä. vire jo on ita kailijat ja deo ta Jot ja. aisu te- ja palvelui ratk etti pak ia ita palvelev aan yhä helpomtaam esimerkiksi yritysvierayntä koh n daa saa a ont tarj ja palveluntuottajat, kys oot -organisaatio jatkossa myös hyödyntämään min, tulee Iisalmi ja tienaa digitaalista markkinointia. entistä kohdennetump

”

Matkailu- ja markkinointias iantuntija Jarmo Miettinen Jarmo Ylisipola tutustuiva ja t tuoreeltaan uuden neuvon IPK:n toimitusjohtaja rinkulmassa. tapisteen esitteisiin Keisa-

Matkailuneuvоta muu i Keisarinkulmaan

Savonkadulla aiempina se-shopissa aiemmin toimkesinä Iisalmen Peli-Karhujen ylläpitämässä IPK -Ponsinut matkailuneuvonta on Keisarinkulmaan. muuttanut uusiin tiloihin Matkailuneuvonta muutti uut mointoi Keisarinkulmaan upe een paikkaan yhdessä IPK:n kanssa, joka rake re– Meilä oli jo aiempi yhteistyan Karhun Kellarin. ösopimus IPK:n kanssa ja piin tiloihin ihan torin nur kun IPK muutti paremkalle, se ei meitä haittaa lain matkailu- ja markkinointiasi antuntija Jarmo Miettinen.kaan, myhäilee kaupungin Karhun Kellari sijaitsee Kei puolestaan on katutasossa, sarinkulman pohjakerroksessa. Matkailuneuvo mutta IPK Hockeyn sanoo, että neuvontapiste itusjohtaja Jarmo Ylisiponta essä asioivia palvellaantoim la – Neuvontapisteessä on pain aina tarvittaessa. ike, joka toimii ovikellon tavo rissa. Silloin tulemme neu in ja soi täällä kellavotapisteeseen asiakkaan lemaan myös liikuntarajoitte luo. Näin pystymme palv iset asiakkaat, Ylisipola ker eSijainti keskellä Iisalmen kau too . punkia on otollinen. Ylisipol maiset kuin kotimaisetkin a kert oo, että niin turi ulko stit ovat myymälän löytäneet ja torin nurkalla sijanti on paikan Savonkadulla keskeisempi.

Aikamatka IISALMEN TEATTERIIN Muistatko, mitä Iisalmen teattereissa on esitetty vuosien varrella? On ollut musikaaleja ja draamaa, komediaa ja farsseja. Oletko käynyt katsomassa? Teatteriesitykset ovat livetilaisuuksia, joita ei voi kokea uudestaan, mutta Iisalmen teatterit tarjoavat ensi syksynä aikamatkan menneisiin esityksiin. – Tarjoamme katsojille historiallisia välähdyksiä siitä, mitä Iisalmen teattereissa on viime vuosikymmenten aikana esitetty, kertoo IN-teatterin puheenjohtaja Jouni Määttänen. Iisalmen Teatterin väki on yhtä lailla innoissaan yhteisestä projektista. – Yhteisprojektit ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka hyvään yhteistyöhän teatterin pystyvät, kertoo Iisalmen teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Harri Piipponen. Lähtölaukaus yhteisproduktiolle oli Iisalmen kaupungin toive, että teatterit tekisivät yhteisen esityksen. – Edellisen kerran tällainen juhlava yhteinen produktio on tehty vuosikymmeniä sitten. Yhteinen Cabaret-esitys valmistui Iisalmen satavuotisjuhliin vuonna 1991, kertoo Leena Kurkinen.

Molemmat teatterit alkoivat toiveen kuultuaan miettiä, millainen teos Iisalmen kaupungin juhlavuodelle sopisi. Ideat alkoivat lennellä. – Yksi ajatus oli tehdä Satuday Night Feveriä, jossa nuorten rooleissa olisivat olleet entiset nuoret. Olisi tuotu ajankulu vähän eri tavalla esille, kertoo Anna-Kaarina Ylönen.

rikkaus, ”e Onä tääl äо kaksi tea eria

Eivätkä ehdotukset siihen jääneet - esille nousivat myös Piukat paikat ja Juhani Ahon Lastu sekä erilaiset musikaalit. Kun innostunut teatteriväki totesi, että korona vaikuttaa vielä tänä vuonnakin moniin asioin, muun muassa harjoitteluun ja yleisön määrään, joutuivat he luopumaan suurista tuotannoista. Mutta historiasta ei luovuttu. – Lopulta löysimme idean, että teemme historiallisen kertauksen siitä, kuinka monipuolista teatteria Iisalmessa on tehty näinä vuosina, valottaa Mariaana Korkiakoski.

Ensi syksynä, Ihmeiden illassa on luvassa teatterin lavalle tehty dramatisointi siitä, millaisia sattumuksia Iisalmen molemmissa teattereissa on lavalla, yleisössä, kulisseissa ja esimerkiksi väliajoilla tapahtunut. – Nämä ovat ennen näkemättömiä kohtauksia, mutta ihan todellisia tapahtumia teattereissa, Kurkinen sanoo. Erilaisten ja hauskojen sattumusten siivittämänä juhlavuoden teatteriesityksen aikana saadaan

Mariaana Korkiakoski, Jouni Määttänen, Anna-Kaarina Ylönen, Harri Piipponen ja Leena Kurkinen eivät vielä halua kokonaan paljastaa, millainen esitys ensisyksynä on luvassa. Myös mainosjuliste on vielä arvailujen varassa.

myös katsaus teatterien aiempiin tuotantoihin. – Tavoitteena on, että katsojille tulisivat mieleen vuosien varrella olleet esitykset. Mikäli mahdollista, pyrimme tekemään vanhat osiot niin, että niissä käytetään autenttista puvustusta ja jopa samaa näyttelijää kuin silloin, kun kyseistä näytelmää esitettiin, Korkiakoski

hahmottelee.

Iisalmessa on paljon teatterihistoriaa ja lukuisia esityksiä, joista parhaita paloja on helppo kostaa juhlavuoden esitykseen. – Kaikkien mielestä Iisalmen kannalta on toisaalta rikkaus, että täällä on kaksi teatteria, kertoo Kurkinen. Aika ajoin teattereiden yhdistä-

minenkin nousee pinnalle. Teatteriaktiivien mielestä olennaista ei ole teatteriyhdistysten määrä. – Tottahan kaksi teatteria vaatii enemmän näyttelijöitä ja enemmän tekijöitä, mutta tähän saakka olemme pärjänneet. Ja vaikka olemme erilisiä yhdistyksiä, teemme silti jatkuvasti monenlaista yhteistyötä taustalla, he sanovat.

Kaiken kansan torijuhla MAAKUNTAJUHLILLA Yhtenä Iisalmen kaupungin juhla- järjestää kaiken kansan torijuhla juh- jantaina on alkuillasta ohjelmaa koko vuoden tapahtumia järjestää kaupunki yhdessä Ylä-Savon nuorisoseurojen liiton kanssa kaiken kansan torijuhlan maakuntajuhlien yhteydessä. Perinteiset Ylä-Savon maakuntajuhlat järjestetään tänä vuonna viimevuotisen tapaan heti heinäkuun alussa, mikäli vaan olosuhteet sen sallivat. – Kaupungilla on ollut tavoitteena

lavuoden kunniaksi. Mutta meidän ei kannata järjestää sellaista yksin, vaan yhdistämme voimamme nuorisoseurojen liiton maakuntajuhlan kanssa, kertoo matkailu ja markkinointiasiantuntija Jarmo Miettinen.

Nuorisoseurojen toritapahtumat perjantaina ja lauantaina noudattelevat perinteistä kaavaa. Per-

perheelle ja illemmalla perinteiset toritanssit.

Myös lauantaina mennään perinteisissä merkeissä. Muurinpohjalettujen paistokisan ja kansantanssiesitysten ohella torilla on mahdollista osallistua kaikille lapsille avoimiin kansalaisopiston opettajien vetämiin muskarihetkiin.

– Tässä vaiheessa kaikkea ohjelmaa on vielä hankala lyödä lukkoon, kun emme tiedä koronatilannetta. Emme halua joutua perumaan esiintymisiä, jos tilanne kesällä muuttuukin yhtäkkiä huonommaksi, kertoo Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton toiminnanjohtaja Katja Partanen.

Maakuntajuhlien ohjelma jat-

kuu vielä sunnuntaina pääjuhlalla Mansikkaniemellä. Kevään aikana viritettyyn yhteistyöhön osapuolet ovat hyvin tyytyväisiä. – Nuorisoseuroilla on vahva osaaminen tällaisen toritapahtuman järjestämisestä. Me olemme mielellämme mukana tukemassa markkinoinnissa ja yhteisen ohjelman järjestämisessä. Näin kaikki ei kaadu vain järjestäjän kontolle, Miettinen sanoo.

Yrityksi äkin Ky envuotias usk its nsä Kymmenen vuotta sitten Iisalmen Fysiopisteen perustanut Jonna Rytkönen uskoo vahvasti, että vaikka takana on poikkeuksellinen vuosi, tästä kyllä selvitään. Rytkönen perusti yrityksensä paluumuuttajana vuonna 2011 saatuaan esikoisensa edellisvuonna. – Oman alan töitä ei juuri sillä hetkellä tuntunut olevan tarjolla, joten ajatus yrittäjyydestä heräsi hyvin vahvana. Hyppy yrittäjyyteen ja varsinkaan yksinyrittäjäksi ei kuitenkaan ole helppo. – Olen nähnyt lapsuudessa 1990-luvun laman ja kokenut sen vaikutukset. Valehtelisin jos väittäisin, ettei jännittänyt ja pelottanutkin. Rytkönen kuitenkin sanoo luottaneensa omaan visioon. – Luotin vahvasti myös ammattitaitoon sekä vahvasti elävään ja kehittyvään kotikaupunkiini. Yrityksessä ei juurikaan olla korona-aikana juhlamielellä, vaikka tasavuodet ovatkin hieno saavutus.

10 vuo a

– Meillä on kaikilla hyvin poikkeuksellinen vuosi takana, mutta se on vain voimistanut näkemystäni siitä, että mistä tahansa selvitään, kunhan tuetaan toisiamme ja toimitaan yhdessä, Rytkönen sanoo. Yrittäjänä Rytkönen tietää, että vaikeuksia ja uhkiakin voi tulla eteen, mutta perusvoimavara ovat aina ihmiset. – Meillä on uskomattoman monipuolinen osaaminen ja tarjonta Iisalmessa. Halu tuottaa hyvää ja laadukasta, alalla kuin alalla, toimii yhdistävänä tekijänä.

Katsoessaan tulevaisuuteen Rytkönen paljastaa olevansa 59-vuotias, kun yritys täyttää 30 vuotta. Nykyisellään hän työllistää itsensä lisäksi kaksi työntekijää ja saman hän toivoo jatkuvan tulevaisuudessa. – Olen yrittäjänä aina ajatellut niin, että jokainen ”lisätyöpaikka” on saavutus, josta jokaisen yrittäjän pitäisi olla ylpeä, on niitä työntekijöitä sitten

Iisalmen Fysiopisteen kymmenen vuotta sitten perustenut Jonna Rytkönen toivoo, että hän pystyy tulevaisuudessakin palkkaamaan työntekijöitä. yksi tai kaksisataa. Olen mielestäni hyvällä tavalla ”vanhanaikainen” ja tavoitteenani on ollut luoda paikka, jonne on helppo tulla ja jossa kasvot ovat tuttuja.

Rytköselle on tärkeää, että palvelu on yksilöllistä ja henkilökohtaista. Siitä hän haluaa pitää kiinni myös jatkossa, vaikka maailma muuttuu ympärillä.

– Uskon siihen, että ihmiset kaipaavat ihmisiä, ”ihmeidentekijät” tarvitsevat toisiaan. Me toimimme nimenomaan siellä huoltojoukoissa, olemme täällä asiakkaita varten.

Kumipyörile о tarve a Jo 30 vuotta toiminut Savon osa toimintaamme. Kuormalava täytti äskettäin vuosia, juuri samana vuonna kuin yrittäjä Mikko Huttunen 40 vuotta ja Iisalmen kaupunki 130 vuotta. Yrityksen on perustanut Huttusen isä Erkki. – Olin silloin 10–vuotias vilkas koululainen. Isäni Erkki Huttunen perusti yrityksen juuri lamavuosina, Mikko Huttunen kertoo. Aluksi yritys toimi kuormalavojen kiertävänä korjaajana Etelä-Suomessa tehtaille ja tukkuliikkeille. Alkuvuosien jälkeen yritys aloitti rakentamaan Iisalmeen kuormalavojen valmistushalleja. Juhlavuonna Huttunen kiittelee Iisalmea sijaintinsa vuoksi.

Toimintaympäristönä Iisalmi on keskeisen sijainnin vuoksi hyvä liikkua raskaalla kalustolla. Lisäksi lähialueella on pitkäaikaisia asiakkaita, joiden kanssa yritys on rakentanut luottamukselliset suhteet. Sekin omalta osaltaan parantaa alueen toimintaedellytyksiä. – Kuljetuspuolella varsinkin ulkomaan vienti on todella merkittävä

Huttusen mukaan vahvuutena yrityksellä on koon vuoksi ketterä valmius sopeutua muuttuviin tilanteesiin ja toimiminen viimeisen päälle nykyaikaisella kuljetuskalustolla. Se tuo merkittävää hyötyä. – Uhkana näen kovan hintakilpailun isoja toimijoita vastaan, mutta onneksi luottavuudella ja hyvällä palvelulla on kuitenkin vielä merkitystä asiakkaidemme silmissä, Huttunen kiittelee.

30 vuo a

Jahka tästä juhlavuodesta ja koronasta selvitään, Huttunen näkee, että kuormalavoja tarvitaan vielä silloinkin, kun Iisalmen kaupunki täyttää 150 vuotta ja oma yritys 50. – Muovinen kuormalava on tehnyt tuloaan jo yli 20 vuotta, mutta vieläkään se ei ole suosiossa valmistuskustannuksen ja muiden heikkouksien vuoksi. Uskon, että puu pitää vielä pintansa. Myös kuljetuskaluston tarpeeseen Huttunen uskoo. – Kumipyöriä tarvitaan varmasti, mutta suosituin käyttövoima on mielenkiintoinen asia.

Toisen polven yrittäjä Mikko Huttunen uskoo, että kumipyörille ja kuormalavoille on tarvetta tulevaisuudessakin.

JUHLITAAN PYÖREITÄ Esikuvien i oi ama Vuonna 1991 Suomessa elettiin syvää lamaa. Työttömyys lisääntyi räjähdysmäisesti ja lukuisat yrityksen menivät nurin. Kari Rönkkö tietää, pienestä se oli hänenkin kohdallaan kiinni. – Kun osakeyhtiömme perustettiin, piti siihen saada pankista lainaa. Minullekin tarjottiin silloin halpoja ulkomaisia valuuttalainoja, mutta päätin pysyä suomalaisessa. – Se oli kallista aikaa. Minulle on jäänyt mieleen numero 18,02. Se oli tuohon aikaan oman lainani korkoprosentti, siis 18,02! Ajan henki Iisalmessa, Ylä-Savossa ja koko Suomessa oli kaikkialla sama: leipää tarvittiin ruuaksi, laman tuomat laskut kuljetti Posti ja huoliin ja murheisiin saatettiin ottaa vähän Olvia – ja huomisesta lehdestä odotettiin parempia uutisia. – Tällaisten arkisten tuotteiden kuljettaminen oli tämän yhtiön pelastus silloin. Ja se, ettei laajentumisvaiheessa sorruttu valuuttalainoihin. Kari Rönkkö oli aloittanut oman yrittäjyytensä toiminimellä puolenkymmentä vuotta aiemmin, kun Iisalmen Sanomat muuttui seitsenpäiväiseksi. Rönkkö ajoi lehtiä painotalolta jakajille. Kolmen vuosikymmenen aikana Rönkkö on kasvattanut ensin kul-

jetusliiketoimintaa, mintaa, sitten laajentantanut myös kiininnteistöomis-tuksiin. Kuljetusyhtiön lisäk-si hän vuokk-raa nykyisin issin kahta varastohostoohotellia, joissaa on varastotilan lisäksi myös toimistotilaa. Käyttöasteet ovat lähes maksimissa. – Meidän kasvu viime vuosina on ollut enimmäkseen yhteistä kasvua olemassa olevien asiakkaiden kanssa. Olemme hakeneet yhteistyöllä kustannustehokkuutta ja onnistuneet sitä löytämään. Yksi Iisalmen etu löytyy Rönkön mukaan hyvien yhteistyökumppaneiden ja edullisen vuokratason lisäksi karttakirjasta. – Herranjestas sentään, Iisalmihan on ihan keskellä Suomea. Tästä on helppo hoitaa kuljetuksia minne päin vaan! – Järkevin toiminnan kasvun tapa meillä on lähitulevaisuudessa se, että pyrimme tarjoamaan olemassa olevia reittejämme uusille asiakkaille. Kun meidän auto on jo tien päällä, sopii siihen myös uusien asiakkaiden rahtia. Se on kustannustehokas tapa toimia.

30 vuo a

Kari Rönkkö on onnistunut kasvattamaan liiketoimintaansa jatkuvasti. Hänen mielenstään Iisalmi on erinomainen toimintaympäristö: Iisalmi on keskellä Suomea.

Pitemmälle tulvaisuuteen me- kaan, samoin monissa varastoissa mipyöräliikennettä tarvitaan Suonevien ennustusten tekeminen on vaikeaa. Kun Iisalmi täyttää 150 vuotta ja Kuljetus Kari Rönkkö Oy 40 vuotta, maailma on toisenlainen. Robotiikka on jo tulossa logistiik-

käytetään jo robotteja. Tekniikka kehittyy myös ajoneuvoissa, joissa on uusia teknisiä keksintöjä jatkuvasti. – Minä silti uskon siihen, että ku-

messa tulevaisuudessakin. Suomi on niin pitkä maa. Ja meidän sijainti Iisalmessa, tässä keskellä Suomea, on erinomainen myös vuonna 2041.

Hierоtapöytä palvel usk isesti Tänä vuonna tasan 20 vuotta urheiluhierojana toiminut Kari Kettunen kertoo, että hänellä on edelleen käytössään alkuperäinen hierontapöytä, jonka hän hankki yritystoimintaa aloittaessaan. – Pintamateriaalit on vaihdettu kuusi kertaa, mutta runko on yhä sama, hän sanoo. Aiemmin Normetilla ja Iisalmen Urheiluliikkeen varaosamyyjänä työskennellyt Kettunen kävi ennen vuosituhannen vaihdetta pääkaupunkiseudullakin tehden kuljetusalan töitä lähes kymmenen vuotta, mutta veri veti takaisin Iisalmeen. – Sukulaistytön innoittamana innostuin lähtemään urheiluhierojan koulutukseen Vuokattiin. Se maksoi silloin 10 000 markkaa, mutta oli kyllä sen arvoinen, hän sanoo.

kustassa. kkusta tas – Kun K laitoin lehteen ilmoituktte ssen, kalenteri aalkoi täyttyä. EEhkä asiakkaat halusivat tulla hha tutulle tu ut ihmiselle hierottavaksi, hhi hän aarv arvelee. Muutaman vuoden ajan hän kävi hierojana myös Runnin kylpylällä, mutta asiakasmäärä kasvoin niin nopeasti, että hän viiden vuoden jälkeen keskittyi vain omiin asiakkaisiin, joita on riittänyt.

20 vuo a

Viime aikoina Kettunen on huoJo heti ensimmäisenä vuonna Kari Kettusen tilauskirja alkoi täyttyä asiakaskäynneistä.

Yrittäjäkurssin jälkeen start- tiin, että hierojia ja kampaajia alkaa ta starttiraha kuitenkin herui. Sillä tirahaa hakiessaan hänelle sanot-

olla Iisalmessa jo liian paljon, mut-

hän vuokrasi työtilan Iisalmen kes-

mannut, että nykyajan työnantajat ovat alkaneet panostaa omaan henkilökuntaansa. Aktiivisten liikkujien ohella myös työntekijöiden hieronnat ovat lisääntyneet. – Se on selvä suuntaus, että työn-

antajat haluavat pitää työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan huolta. Erilaiset hyvinvointisetelit ovat myös lisänneet fyysisen hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Alkuvuosiin verrattuna Kettunen sanoo huomanneensa, että ihmiset pitävät itsekin itsestään nyt parempaa huolta kuin aiemmin. – Ihmisten liikuntaharrastukset ovat lisääntyneet. Minulla käy asiakkaana nykyisin aktiivisia liikunnan harrastajia nyt selvästi enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Entäs sitten tulevaisuus. Miltä näyttää vuosi 2041, jolloin Iisalmi täyttää 150 vuotta? – Minä olen kyllä jo eläkkeellä ollut pitkän tovin. Mutta uskon, että omasta fysiikasta ja lihaskunnosta huolehtiminen jossain muodossa varmasti säilyy. Ja hierojia varmasti tarvitaan, vaikka tekninen kehitys tulee arvatenkin myös tälle alalle.

Mоele o ilaale SUOMI EI OLE ÄIDINKIELI Kangaslammin koulu on kaupungin kansainvälinen alakoulu. Sen oppilaaksiottoalueella asuu perheitä, jotka ovat muuttaneet Iisalmeen eri syistä - turvapaikanhakijoiden ja pakolaisperheiden lisäksi koulussa on myös lapsia, joiden vanhemmat ovat muuttaneet Iisalmeen työn perässä. Kangaslammin koulun rehtori Kristiina Hyvärinen kertoo, että tällä hetkellä koulussa on lähes 30 lasta, jotka ovat taustaltaan vieraskielisiä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Edvin Laineen koulussa on tällä hetkellä 16 maahanmuuttajalasta ja Kauppis-Heikillä puolenkymmentä. – Kaikkiaan Iisalmessa on perusopetuksessa noin 80 lasta, jotka opiskelevat suomen kieltä toisena kielenä, Hyvärinen kertoo. Suomi toisena kielenä on tarkoitettu niille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei vielä ole kehittynyt niin hyväksi, että he pystyisivät olemaan suomenkielisten lasten kanssa samalla äidinkielen tunnilla. Kun luokassa alkaa äidinkielen tunti, S2-luokan oppilaat lähtevät omaan opetukseensa tai opiskelevat suomea toisena kielenä oman opettajan tunnilla.

Päivi Mattilan ohjaamalla S2-tunnilla oppilaat pääsevät harjoittelemaan suomen kielen käyttöä monipuolisissa tehtävissä. Tunnilal keskuskelemassa Amia Noush ja XXXXXXXX – Tämä on mukana lapsen koulunkäynnissä koko peruskoulun ajan ja myös toisen asteen opinnoissa. Opettelemme alkeita, jotta kielitaito karttuisi niin hyväksi, että oppilaat

voisivat olla muun opetuksen mukana, kertoo opettaja Päivi Mattila. S2-opetus ei kuitenkaan ole suomen kielen tuki- tai erityisopetusta, vaan sillä on omat tavoitteensa, sisältönsä

ja arviointikriteerinsä. Lasten oppiminen vaihtelee, sillä toiset oppilaat oppivat nopeammin. Kielellisesti lahjakkaat lapset saattavat siirtyä oman luokan tunneille

aiemmin kuin toiset, mutta sekin vaikuttaa, että lasten lähtökohdat ovat erilaiset. Mattilan mukaan kielitaidon karttuessa lasten vanhemmat päättävät yhdessä koulun kanssa, opiskeleeko lapsi suomen kieltä ja kirjallisuutta vai S2-kieltä. Kangaslammin koulussa suomenkielen lisäksi puhutaan arabiaa, farsia, albaniaa, venäjää, englantia, tagalogia ja espanjaa. Kun lapsilta itseltään kysyy, onko suomen kielen opetteleminen vaikeaa, Amira Noushin vastaus yllättää. – Se on heleppoa, tulee vastaukseksi selvällä savon murteella. Murre saattaa tarttua helpommin kuin kielioppi. Oppilaiden oppimistahtiin vaikuttaa luonnollisesti myös se, kuinka paljon he käyttävät suomea koulun ulkopuolella. Jotkut lapsista puhuvat koulussa ja keskenään osin suomea, jotkut puhuvat sitä kotonakin, vaikka usein vanhempien kanssa puhutaan omaa kieltä. – Puhelimien viestipalveluissa käytetään usein suomea kavereiden kanssa viestitellessä, puhelimen valikoissa kun ei välttämättä omaa äidinkieltä ole.

Pe erinkulmale uusia ASUNTOJA RANTATONTILLE Vuokrataloyhtiö Petterinkulma sopii. Kaikissa asunnoissa on oma on aloittamassa upeiden rivitaloasuntojen rakentamisen paraatipaikalle aivan kaupungin keskustan tuntumaan. Uudet talot nousevat Veturitallin rantaan omarantaiselle tontille. – Rivitaloasunnoille on koko ajan kysyntään ja näillä asunnoilla pystymme vastamaan kysyntään, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Mikko Kauppinen. Samaan aikaan Petterinkulma luopuu jo ikääntyneistä rivitaloistaan Kirkonsalmen Opettajantielllä. Muutamat asukkaat muuttavat Opettajantieltä uusiin asuntoihin Veturitallinrantaan. – Opettajantiellä oli 10 asuntoa, mutta uusiin rivitaloihin tulee 12 asuntoa. Veturitallinrannassa on tarjolla nykyaikaista luksusta, kuten odottaa

sauna ja huoneistokohtainen ilmanvaihto. Puurakenteiseen rivitaloon tulee energiatehokas maalämpö. – Taloihin tulee kolme yksiötä, seitsemän kaksiota ja kaksi kolmiota. Yksiöt ovat noin 40 neliömetrin kokouksia, kaksiossa on tilaa 55 ja kolmioissa 62,5 neliömetriä. Taloihin rakennetaan nykyaikaisesti myös jätteiden kierrätys laajasti ja rakentamisessa pyritään vähähiilisyyteen. Rakentaminen alkaa toukokuussa ja valmista pitäisi olla kesäkuussa 2022. – Veturitallinrannasta on tulossa nopeaan tahtiin hyvä asuinalue, kun Savon Laaturakennus on jo rakentanut naapuriin rivitaloja. Alue on erinomaisella paikalla, kun keskustaan ei ole kuin puolen kilometrin matka, Kauppinen muistuttaa.

Kaupungin vuokrataloyhtiö Petterinkulma aloittaa Veturitallinrantaan rivitalon rakentamisen tämän kesän aikana. Talot valmistuvat Paloisjärven omarantaiselle tontille.

Ha astamisen mali KANNUSTAA LIIKKUMAAN Iisalmelaisnuorten harrastaminen ei ole ainakaan mahdollisuuksista kiinni. Iisalmen sivistys- ja hyvintointitoimialalla on kevään ajan oltu mukana luomassa Suomen harrastamisen mallia yhtenä pilottikuntana. Mukana ovat olleet kaikki kymmenen Iisalmen alakoulua ja yläkoulu. Harrastamisen mallissa on tavoitteena tarjota oppilaille maksuton harrastusmahdollisuus koulupäivän yhteyteen koululla tai koulun lähellä. – Kaikki tarjonta perustuu oppilaiden toiveisiin ja harrastukset on kohdennettu etenkin niille, joilla ei ole muita harrastuksia, kertoo liikuntasuunnittelija Elina Juntunen.

Harrastamisen malliin koottavat harrastukset ovat käyttäjilleen maksuttomia. Ne järjestetään koulupäivien yhteyteen. – Kaupunki on hakenut Iisalmen harrastamisen mallin (IHMe) -hanketta tulevalle lukukaudelle, jolloin tarjonta ja toiminta laajenee entisestään. Suunnitelmissa on käynnistää oli 60 kerhoa. Harrastusten kirjo on laaja, eikä kyse ole pelkästään liikunnasta. Kaikista suosituin harrastus koululaisten kyselyssä oli parkour, mutta yllättävän suosittuja harrastustoiveiden joukossa olivat muun muassa käsityöt ja kuvataiteet.

– Kiinnostusta oli myös metsästykseen, joten sellainenkin otetiin mukaan, Juntunen kertoo. Harrastamisen mallissa mukana olevat harrastukset, jotka järjestetään heti koulupäivän jälkeen, ovat ohjattua harrastustoimintaa. – Monissa kodeissa tällainen mahdollisuus on otettu ilolla vastaan, sillä tässä harrastamisen mallissa on pyritty poistamaan kaikki mahdolliset esteet harrastamisen tieltä. Tämä on juuri niille, jotka eivät muuten pääse harrastamaan. Ryhmäkoot on määritelty toiminnan mielekkyyden ja turvallisuuden mukaan, osallistujamäärä vaihtelee

harrastuksen sisällön mukaan.

Viime talvena Iisalmessa aloitettiin jo uudenlaisen nuorisopassin koekäyttö, joka etenee syksyllä. Nuorisopassi tarjoaa nuorille mahdollisuuksia vapaa-ajan toimintaan ja harrastamiseen esimerkiksi keila-, elokuva- tai jääkiekko-ottelulippuja tai mahdollisuutta käydä uimahallissa. – Nuorisopassi toimii kännykällä, joten se on nykyaikainen sovellus. Passia näyttämällä saa käyttöönsä erilaisia etuja eri harrastuksissa, Juntunen kertoo. – Jatkossa laajennamme nuorisopassin kattamaan koko yläkoulun

oppilaat. Samalla laajennamme myös passin tarjoamia etuja. Pilottivaiheessa mukana olivat Juhani Ahon seiskaluokkalaiset. Molemmilla toiminnoilla, Iisalmen harrastamisen mallilla ja nuorisopassilla pyritään tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Harrastusten merkitys on tutkitusti syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä merkittävä.

Rem apojat valmiina KESÄN KIIREISIIN Viime kesän hyvä työtahti ja asia-

kaspalaute innosti Manu Zacharovin miettimään uutta yrittäjäpestiä. Viime kesänä hän toimi 4H-yrittäjänä, mutta nyt hän perusti Juuso Kinnusen kanssa Remppapojat – yrityksen, joka tekee tulevana suvena monenlaista remppaa. – Viime kesänä hommat sujuivat niin hyvin, että ajattelin jatkaa yrittäjyyttä myös tänä kesänä. Kun vielä Juuson kanssa löysimme toisemme mopoharrastuksen kautta, pystyimme nyt laajentamaan toimintaa, Zacharov kertoo. Viime kesänä nuori mies teki maalaushommia, ruohonleikkuuta ja muuta pihahommia. Nyt mukaan tulee koneiden huoltaminen, kun Juusolla on konepuolen osaamista. – Öljynvaihdot voidaan tehdä, mopoihin ja muihin pienkoneisiin voidaan tehdä monenlaista remppaa ﬁrman nimen mukaisesti, Kinnunen kertoo. Nuorilla miehillä on käytössään hallitilat Teollisuuskylässä, missä Juuson isällä on ollut aiemmin traktorihuoltoyritys.

”Kai se kert siitä, e ä työ i hyvin tehty.

– Siellähän minä olen viisivuotiaasta asti rassannut koneita. Nyt olen Ysaolla opiskelemassa sähkö- ja metallipuolella, joten osaamista löytyy jopa hitsaamiseen, hän sanoo.

Kaksikkoa yhdistää mopoharrastus, missä he toisensa tapasivatkin. Menopelien kunnostaminen onnistuu siis molemmilta. Oman yrityksen perustaminen oli Zacharoville entuudestaan tuttua. Kun viime kesänä ei palkattua kesätyötä löytynyt, hän perusti 4H-yrityksen, jossa onnistui omien sanojensa mukaan hyvin. Kesäyrittäjyys on yksi vaihtoehto kesätyölle. Ja kun perustaa yrityk-

sen, siihen ainakin pääsee töihin. – Sen verran mukavasti meni, että muutaman kerran asiakkaat halusivat maksaa enemmän kuin oli sovittu. Kai se kertoo siitä, että työ oli hyvin tehty. Tänä vuonna kaupungin kautta kesäyrittäjyys toteutuu Talous ja nuoret TAT:n kautta. Yrittäjäksi valitut nuoret pääsevät toukokuun ajaksi yrittäjyyskoulutukseen ja varsinainen toiminta alkaa kesäkuun alussa. – Kaupungin puolelta saamme tukea yrityksen alkutoimiin, muun muassa markkinointiin ja toiminnan aloittamiseen. Mutta sen jälkeen tavoitteena on, että yritystoiminnasta saisimme sellaisen kesätyön, jotta taskupohjalle jäisi vähän säästöjäkin. Alkuvaiheessa kaksikolla on tarkoitus olla yrittäjinä kesän ajan, mutta koskaan ei voi tietää. – Jos asiakkaita tulee ja hommat jatkuvat, niin periaatteessa voisimme jatkaa toimintaa syksylläkin. Katsotaan nyt miten hommat lähtevät.

Kesätyön tuki KUNTAKOKEILUSTA Iisalmen kaupungin jakama ke- duttuaan edelleen TE-toimistoon, työllistymisvaihtoehtoja pitkäaikaissätyön tukipotti on pysynyt viime vuosina tiukentuneesta taloustilanteesta huolimatta ennallaan. Nuorten työllistäminen koetaan Iisalmessa tärkeäksi. Maaliskuun alussa alkanut Kuopion seudun työllisyyden kuntakokeilu on muuttanut kuntakokeiluun kuuluvien asiakkaiden kohdalla käytäntöä niin, että työttömäksi ilmoittau-

jonka jälkeen asiakkuus siirtyy automaattisesti Iisalmen kaupugin hallinnoimaan kuntakokeiluun. Kaupungin työllisyysasiantuntija Maarit Tikkanen kertoo, että kokeilussa TE-toimisto jakaa osan työnhakijoista kuntakokeilun asiakkaiksi. – Valtaosa kuntakokeiluun kuuluvista työnhakijoista on nuoria. Lisäksi kuntakokeilussa etsitään

työttömille ja maahanmuuttajille. Muutoksen taustalla on saada lisää käsipareja työllisyyden hoitamiseen. Iisalmen kuntakokeilutoimistossa töitä tekee yksitoista henkilöä, osa osa-aikaisesti sekä heidän lisäkseen työllistämishankkeiden henkilökunta. – Tällä hetkellä Iisalmen kaupungin työllisyyspalveluissa ajankoh-

Manu Zacharov ja Juuso Kinnunen ovat ensi kesänä yrittäjiä. Heidät valittiin Iisalmen kaupungin tukemaan kesäyrittäjäryhmään, joka saa koulustusta Talous ja Nuoret TAT:lta. Valmistautuminen kesään on jo alkanut, kun yrittäjät ovat itse tehneet verkkosivut osoitteseen remppapojat.com taisia ovat nuorten kesätyöt ja niiden tukeminen, joita edelleen voi hakea. Myös työnantajille työllis-

tämisen kustannuksiin tarkoitettua Iisalmi-tukea on haettavissa, Tikkanen kertoo.

Juhlavuoden t mat elävät KAUPUNKIMARKKINOINNISSA Kaupungin markkinoinnissa on viime vuosina ammennettu erilaisia tempauksia ja kampanjoita sloganista ”Emme odota ihmeitä. Teemme niitä.” Iisalmen 130-vuotisjuhlavuoden teemoja ovat niin ikään osaaminen, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Nämä teemat näkyvätkin paitsi juhlavuoden teematapahtumissa, myös kaupunkimarkkinoinnin muissa toteutuksissa: – Kaupungin tehtävä on luoda sekä asukkailleen että yrityksilleen hyvä kasvualusta, joka monin eri tavoin tukee heidän hyvinvointiaan ja menestystään. Iisalmen kasvualustasta onkin syntynyt monenlaisia ihmeitä, eli tavallisten iisalmelaisten ihmisten ja yritysten yhdessä aikaansaamia asioita. Olemme koonneet tarinoita näistä yhdessä aikaansaaduista ihmeistä esittelymateriaaliimme videoiksi ja verkkouutisiksi. Tositarinoita Ihmeidentekijöistä –esitettä on myös saatavilla sekä suomeksi että pian myös englanniksi, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski ja jatkaa:

– Haluamme kannustaa iisalmelaisia kertomaan oman tositarinansa, joka liittyy elämään Iisalmessa. Nettisivuillamme iisalmi.ﬁ/tositarinoita –osoitteessa voi käydä vastaamassa kyselyyn, jonka kautta voi kertoa oman tarinansa julkaistavaksi nettisivuilla ja somessa. Se voi olla ”ihan tavallinen ihmeellinen tarina” vaikkapa siitä, miten päätyi perustamaan yrityksen Iisalmeen, miten

on kasvanut ja oppinut uutta jonkin harrastuksen parissa tai miksi monta sukupolvea on rakentanut elämänsä Iisalmeen! Nyt kannattaa ilmiantaa oma tarinansa, jolla voi innostaa jotakuta toista. Samalla kokoamme isoa tarinaa siitä, millaista on elämä 130-vuotiaassa Iisalmessa.

Tapahtumien kannalta Iisalmen juhlavuosi ajoittuu haastavaan ajan-

kohtaan koronaepidemian vuoksi. Kaupunkimarkkinoinnissa on peitottu haastetta järjestämällä intiimejä kahden hengen tapahtumia: – Juhlavuotemme käynnistyi poikkeuksellisissa, tapahtumia rajoittavissa koronaoloissa, mutta halusimme silti tarjota iisalmelaisille ja muille kaupungistamme kiinnostuneille pieniä juhlahetkiä Iisalmen 130-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Niinpä lanseerasimme LOVE By Iisalmi –illalliskampanjan, jossa koko vuoden ajan kerran kuussa arvomme elämyksellisen illallisen Iisalmi ja tienoot –kohteissa. Illalliskampanjalla muistutamme läheisten huomioinnin merkityksellisyydestä ja samalla lisäämme valtakunnallisen kampanjan kautta tietoisuutta seutumme upeasta ravintola- ja elämystarjonnasta, kertoo Laura Koski.

Iisalmi TUOKSUU JA SOI

Juhlavuoden alkupuolisko on ollut kaupungissa vieraileville entisille iisal- kisa tuottaa tarjolle, mutta odotukset edustavien muusikoiden töitä. kotoilutrendin kautta, ja siihenkin Iisalmi halusi osallistua. SAUNA By Iisalmi –haasteen kautta voi kertoa somessa omista saunahetkistään ja voittaa Iisalmen tuoksua ja unelmien saunaillan. Vesistöjen ympäröimä rantasaunojen Iisalmi onkin saunovan kansamme unelmapaikka! Iisalmen tuoksua eli aidoista iisalmelaisista koivunlehdistä tehtyä saunatuoksua lahjoitamme myös kaikille 130-vuotisjuhlavuoden aikana

melaisille, jotka täyttävät myös pyöreitä tänä vuonna – olemme lähettäneet heille kutsut tulla juhlimaan yhdessä ihan perinteisen postin välityksellä, esittelee Laura Koski.

Markkinoinnissa on otettu kaikki aistit huomioon, sillä Iisalmen tuoksun lisäksi tulossa on myös juhlavuoden biisikisan kautta uusi nimikkobiisi. Toki vielä ei tiedetä, millaisia teoksia

ovat korkealla: – Viime vuonna teimme biisiyhteistyötä Kätﬁshin kanssa. Saimme siitä niin hienon kokemuksen ja biisin musiikkivideoineen, että halusimme tarjota alan osaajille mahdollisuutta näyttää musiikillisia taitojaan ja tulkintojaan Ihmeiden Iisalmi –biisikisan kautta, kertoo Laura Koski. Kaupungin toive on, että kisaan saataisiin mukaan eri ikäisten, eri tyylilajeja

Kisaan voi osallistua soolo-, bändi- tai orkesteriteoksella ja tyyli on muutoinkin vapaa. Osallistuvan teoksen tulee olla uusi ja julkaisematon, ja se tulee toimittaa raadin arvioitavaksi ääni- tai videotiedostona. Teoksen nimi voi olla myös muu kuin ’Ihmeiden Iisalmi’, mutta Iisalmen tulee olla teoksen innoittajana.

Palkintona on biisin musiikkivide-

Ihmisenmyötäistä ELÄMÄÄ IISALMESSA Paikallisesti ja seudullisesti nä- tulevaisuudessa ihan uukyvien juhlavuoden tekojen lisäksi Iisalmi jatkaa aktiivista vetovoimamarkkinointiaan seudun ulkopuolella kohdentuen Iisalmen tulevan menestyksen kannalta tärkeimpiin kohderyhmiin – potentiaalisiin muuttajiin, investoijiin, yrittäjiin ja matkailijoihin. Lisäksi monipaikkaisuuden mahdollisuudet halutaan huomioida Iisalmen viesteissä: Vapaa-ajanasukas voi etätyön myötä olla entistä aktiivisempi yhteisön jäsen ja voipa kausiluontoisia iisalmelaisia olla

on kuvaaminen julkaisemista varten ja mahdollinen äänityksen ammattimainen tuotanto sekä upea teoksen julkinen kantaesitys 10.11.2021 järjestettävässä By Iisalmi –seminaarin iltakonsertissa. Lisäksi voittaja saa rahapalkintona 1300 €. – Toki toivomme, että kaupunki voisi edistää kisan voittajan musiikkiuraa tarjoten esimerkiksi esiintymistilaisuuksia tulevaisuudessa enemmänkin! Myös palkintona ku-

puolisonsa kanssa Lappeenrannasta Iisalmeen kevään aikana. Hänen some-postailunsa kautta Slogani e kerrotaan aidosMyös tulevan ta muuttajakokeeivät e vain kesän Koe Iisalmuksesta @koeiisanahelinää mi! –koeasumisenn salmi –Instagramissa. kampanjan koeasukas, as, - By Iisalmi –markkiNormetille laatuinsinöönöönoinnin kautta kerromriharjoittelijaksi töihin h me Iisalmen tarjoamista tuleva Juho Mark, on yksi tärkeä mahdollisuuksista opiskeluun, uraa viestinviejä etenkin nuorten osaa- ja yrittäjyyteen, asumiseen ja yleijien kohderyhmälle. Juho muuttaa sesti ihmisenmyötäiseen elämään liittyen. By Iisalmi –viestit eivät ole vain kaupungin allekirjoittamia, vaan myös kumppaniyritykset, -oppilaitokset ja muut toimijat vattavaa musiikkivideota voidaan ovat yhtä lailla niiden takana. Tämä käyttää kaupungin markkinoinnis- onkin huomattu, että Iisalmi toimii sa eri kanavissa, kertoo Iisalmen yhteisönä. Jo se on hyvä osoitus, kaupungin elinkeinojohtaja Terho että sloganimme ei ole vain sanahelinää, pohtii Laura Koski. Savolainen. - Äänimaailmojen hyödyntäminen on viime vuosina nostanut suosioKoeasukas taan yritysmaailmassa, miksei siis Juho Mark kunnissakin. Jospa kisan kautta saimuuttaa Iisalsimme uuden ulottuvuuden Iisalmen meen tyttöysbrändille – onhan äänimaailma osa tävänsä Katrin brändiä siinä missä kuvamaailmakin! sekä koiransa kanssa. et pidenlaisiakin – ovet detään avoinna myös yös viestien sävyjä vali-itessa.

”

Ihmeiden Iisalmi 130 VUOTTA

BIISIKISA BIISIKIS Millainen on Ihmeiden Iisalmi ja miten se soi? Onko se punk, onko se pop, vai 100% rock? Pistä Iisalmi nuottiviivastolle ja rumpusooloihin - riimittele se ruutuvihkolle ja laula syvällä rintaäänellä tai korkealta ja kovaa kaikelle kansalle! Tee itse tai bändisi kanssa 130-vuotiaalle Iisalmelle omistettu biisi, joka jatkaa Kätﬁshin By Iisalmi -biisin ”Haluun tehä sun kaa ihmeitä” (2020) perintöä. Kisaan osallistuvan työn on oltava julkaisematon teos. Se voi olla soolo- tai orkesteriteos, mitä vain musiikkilajia ja instrumentaalinen tai laulettu. Teoksen nimi voi olla myös muu kuin ’Ihmeiden Iisalmi’, mutta Iisalmen tulee olla teoksen innoittajana.

Palkintona on musiikkivideon kuvaaminen ja äänitystuotanto sekä teoksen julkinen kantaesitys 10.11.2021 järjestettävässä, upeassa By Iisalmi –seminaarin iltakonsertissa sekä rahapalkinto 1300 €.

Sävellä, osallistu ja tee musiikki-ihmeitä!

Kilpailun osallistumisaika päättyy 31.7.2021.

Tutustu ja osallistu:

iisalmi.ﬁ/biisikisa

16 Eljas Rytkönen ja Marjatta Kumpulainen ovat asuneet Kasarminkankaalla 1960-luvlta lähtien.

Oli uu a ja ihm listä, e ä VESI TULI HANASTA Kasarminkankaalla elettiin mielenkiintoisia aikoja 1960-luvun lopulla. Maaseudun väestö oli muuttamassa kaupunkiin ja Iisalmessa rakennettiin kovaa vauhtia uusia kerrostaloja vastikään hankitulle entisen kasarmin alueelle. Runnilta kotoisin oleva Marjatta Kumpulainen oli asunut Iisalmessa ajo useissa paikoissa ennen kuin muutti Sotilaskadulle. Kumpulainen oli jo aiemminkin tutustunut alueeseen, sillä hän oli jo kolmivuotiaana hoidettavana alueella olleessa kulkutautisairaalassa. Lisäksi hänen äitinsä oli töissä Kasarminkankaalla sijainneessa tuberkuloosiparantolassa. Viereiseen taloon muutti puolestaan Kiuruvedeltä kotoisin oleva Eljas Rytkönen. – Se oli ihan kummallisinta, että vesi tuli taloissa sisälle saakka. Meillä oli kotona maatilalla kantovesi, joten se oli uutta, Rytkönen kertoo. Maatalojen asukkaille kerrostalo oli uudenlainen kokemus. – Se oli outoa, että seinän takana asuu joku. Ja lattian alla. Se oli aluksi vähän outoa, Kumpulainen muistaa. Kun kerrostaloon alkoi kertyä asukkaita, oli alkuun totuttelua sii-

”

Se i toa, e ä seinän takana asuu joku.

nä, että elämisen ja ja asumisen äänet kuuluvat niin selvästi naapuriin. – Kyllä siinä varmaankin vuoden verran meni, ennen kuin alkoi asiaan tottua, Rytkönen muistelee.

Kasarminkankaalle rakennetut talot eivät olleet kaupungin ensimmäisiä kerrostaloja. Aiemminkin niitä oli rakennettu, mutta rakennustahti oli nyt nopea. Kun kaupunki oli saanut entisen kasarmin maa-alueen omistukseensa, taloja nousi nopeaan tahtiin. Ensimmäiset talot valmistuvat alueen koillisreunalle jo vuosina 1966 ja 1967. Seuraavana oli rakennus vuorossa kasarmialueen lounainen pääty. Sinne talot valmistuivat vuonna 1969. – Possutalot oli jo rakennettu, kun näitä meidän taloja tehtiin. Sen jälkeen Haka rakensi vielä yhden

talon Kasarmikujan varteen ja se valmistui 1971, Rytkönen muistaa. Possutalot olivat Postipankin rahoittamia. Ne erottaa ulkonäöltä, sillä Hakan rakentamissa taloissa on tiiliverhous. – Tuossa meidän talon edessä kentällä Rönkön Liisa piti silloin rakennusvaiheessa lounasruokalaa, jossa rakennusmiehet kävivät syömässä. Minäkin muistan, että kävin ostamassa keittolautasen 50 pennillä, talonmieheksi kerrostaloihin palkattu Rytkönen kertoo. Sittemmin samainen Rönkön Liisa pani pystyyn kioskin Joukolankadun varteen. Sen muistavat jo monet iisalmelaiset. Kerrostalojen rakennusaikaan naapuritontit olivat vielä pajukkoa ja vesakkoa. – Muistan, kuinka silloin ensimmäisinä työvuosina piti täyttää maastossa olleita monttuja. Ne olivat kasarmin aikaan tehtyjä, varmaankin harjoituspoteroita kaivelleet, Rytkönen arvelee.

Alueelle muutti tuolloin paljon väkeä maaseudulta. Kun kaupunkiin tultiin töihin, tarvittiin myös asunto. Kumpulainen kertoo, että taloihin muutti paljon 30-40-vuotiaita ah-

keria työntekijöitä ja perheitä, lapsiakin oli jonkin verran. Varsinkin rautatieläisiä oli paljon. Alueelle muutti paljon rautatieläisiä, samoin E-liikkeen ja Osuustukkukaupan työntekijöitä he muistelevat asuneen alueella monia. – Mutta oli toki muitakin, muun muassa päätoimittaja Unto Kivelä asui tällä alueella, samoin tuomari Erkki Soininen, naapurin muistelevat. Elettiin siis 1970-lukua. Silloin keskityttiin työssäkäyntiin ja kaupungissa asunto oli monille vain nukkumapaikka, ja kuten Rytkönen edelleen asuntoaan kutsuu – kämppä. – Vaikka muuttajia oli paljon ja alueelle tuli paljon asukkaita, keskinäinen kanssakäyminen ei ollut kovin vilkasta, Kumpulainen muistelee. Kumpulainen kertoo, että vasta myöhemmin talon asukkaat puuhastelivat yhdessä. – Joskus 1990-luvun lopulla hankimme yhteisen pihagrillin ja pihakiikun. Silloin oli joitakin aikoja, että kokoonnuimme naapurusten kanssa lettukesteille ja viettämään aikaa yhdessä. Aikaisemmin se oli varsin vähäistä.

Vuosien saatossa sukupolvet Kasarminkankaalla ovat vaihtuneet.

Kun 1970-luvulla alueelle muutti työikäistä väkeä, saivat he sittemmin lapsia, jotka ovat jo kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet pois. Myös suurin osa alkuperäisistä asukkaista on muuttanut uusiin kortteereihin. – Meni pitkään, ettei alueella asunut lapsiperheitä, mutta nyt heitä on taas näihin talouhin muuttanut. He ovat jo nuorempaa sukupolvea. Toinen selvä merkki maailman muutoksesta ovat ulkomailta tulleet asukkaat, joita taloyhtiössä on aika ajoin asunut. – Varsinkin vieraista kulttuureista tulevat ihmiset eivät aina ymmärrä, että työssäkäyvät ihmiset tarvitsevat unta ja kun työt alkavat aamulla, pitää nukkumaan päästä ajoissa. Silloin yökukkujat eivät ole kivoja naapureita. Kumpulainen kuitenkin sanoo, ettei yöjuhlinta ole mikään nykypäivän keksintö. – Aina on ollut niitä, jotka saattavat juhlia läpi yön, onhan sitä tansseissa käyty jo vuosikymmeniä sitten. – Kyllähän tällaisessa kerrostalossa elämän äänet kuuluvat, mutta naapurit ja oman talon säännöt pitäisi silti osata ottaa huomioon, hän sanoo.

Marjatta Kumpulainen näyttää vanhaa valokuvaa, johon on kuvattu 1930-luvulla tuberkuloosiparantolan henkilökuntaa. Hänen äitinsä oli tuolloin siellä töissä. Tuberkuloosiparantola perustettiin vuonna 1913 ja sen päärakennuksena toimi upseerien alo Kasarminkankaalla. Kumpulainen osaa kertoa, että kasarmin alueelle vienyt tie nimettiin aikoinaan Sotilaskaduksi koska sotilaan marssivat aina sitä pitkin alueelle ja sieltä pois.

Kankaan sorakuoppa

atu liank Ama tu önka Päivi n e n i Nyky

tu lanka Karja inen Nyky

Kasarmin”kangas i

suojelusku an harjoitus- ja varastoalu na.

Joukolankadun ja Sotilaskadun la ei ollut kovain paljon tonttimaata välisellä alueella on kerrostalojen alue, jonka historia ulottuu yli 50 vuoden päähän. Tarkemmin ottaen itse alueen historia ulottuu 1800-luvulle, mutta kerrostalot on rakennettu reilut 50 vuotta sitten. Kangaskylän alueen kaava on valmistunut vuonna 1967, ja ensimmäiset kerrostalot alueen itäreunalle ovat valmistuneet niinikään 1960-luvun lopussa, ensimmäisen 1966 ja seuraavat 1967. Rakentaminen on jatkunut tiiviiseen tahtiin: vuonna 1968 valmistui yksi talo, 1969 valmistui neljä taloa, ja viimeinen vuonna 1971. Näin koko Kasarminkankaan alueelle oli rakennettu 12 kerrostaloa viiden vuoden aikana. Tuohon aikaan pienellä kaupungil-

Rautatieasema

käytössä asuntorakentamista varten. Tarve oli kuitenkin suuri, kun maaseudun väestö oli muuttamassa kaupunkiin. Kaavoitusarkkitehti Hannele Kelavuori kertoo, että kaupunki kävi 1960-luvulla keskustelua entisen kasarminalueen kanssa puolustusministeriön kanssa. – Historiankirjoista olemme saaneet lukea, että kaupunki suunnitteli ensin vaihtokauppaa puolustushallinnon kanssa niin, että Paloisvuoren alue ja Kasarminkangas olisi vaihdettu keskenään. – Onneksi puolustusministeriö lopulta suostui siihen, että kaupunki ostaa Kasarmin alueen rahalla, Kelavuori kertoo.

Kaupat lyötiin lukkoon vuonna 1964, kaava ja ensimmäiset talot alkoivat valmistua jo parin vuoden kuluttua.

Kasarmin alue on kuulunut Iisalmeen jo 1800-luvun lopulta, jolloin valtio lunasti maalaiskunnan kirkkoherran virkatalolta alueen reservikomppaniaa varten. Kasarmialueella oli 10 erilaista rakennusta sekä harjoitus- ja ampumarata-alueet. Siellä toimi Kuopion tarkk’ampujapataljoonan Iisalmen reservikomppania, joka oli toinen Iisalmessa toiminut varuskunta. Suomen sodan päätyttyä 1808 keisari Aleksanteri I määräsi rakennettavaksi linnoituksia niin Kilpivirran kuin Paloisvirran etelärannalle. Pa-

loisjärven ja Paloisvirran etelärannalle perustettiin Paloisten Linnoituksen nimellä tunnetuksi tullut varuskunta. Linnoituksen rakentaminen keskeytettiin vuonna 1827. Sen esikuntarakennuksena toimi Paloishovi. Vuonna 1878 Aleksanteri II:n vahvisti uuden lain, jonka pohjalta perustettiin Kasarminkankaan varuskunta. Silloisen Iisalmen kauppalan Amaliankadun (Karjanlankatu) itäpuolelle rakennettiin tuolloin varuskunnan asunto-, majoitus- ja varastorakennus sekä erillinen arestirakennus. Ampumarata rakennettiin Makkaralahteen. Reserviläiskasarmin aika päättyi vuoteen 1902, jolloin asevelvollisuuslakia jälleen uudistettiin. Sen jälkeen Kasarminkangas oli vuosikymmenien ajan suojeluskunnan harjoitus- ja va-

rastoalueena. Kun reserviläisten jälkeen kasarmit jäivät käyttämättömiksi, valtio vuokrasi ne paikalliseksi tuberkuloosiparantolaksi. Tuberkuloosiparantola aloitti vuonna 1913 ja parantolan päärakennuksena toimi entinen kasarmin upseeritalo. Parantolan toiminta lopetettiin lokakuussa 1939 sodan lähestyessä. Sodan jälkeen alue oli villanvaihtoja lankayrityksen tuotantopaikana sekä Ohenmäen asevarikon henkilökunnan asuinalueena.

Lähteet: Iisalmen historia 19702000, Iisalmen maalaiskunnan historia 1922-1969, Iisalmen Asevarikko 1919-1994

Iisalmi elää EPPU NUOTION KIRJOISSA

Juttusarja JJu utt t uusarja iisalmelaislähtöisistä meela m laisläht oman oom man an alansa ala menestyjistä meene m nest maailmalla maaai m ailm –mitä –mitä heille kuuluu kuulu nyt, ku miten miite m ten Iisalmi on on heitä heitä innoittanut? innoittan in

Iisalmen i oi ama

Tänä vuonna 130 vuotta täyt- Kun Eppu Nuotion maailma tävässä Iisalmessa on sijainnut monien entisten ja nykyisten iisalmelaisten lapsuudenkoti. Yksi Iisalmesta ylioppilaiskirjoitusten jälkeen maailmalle lähtenyt nuori on kirjailija Eppu Nuotio, joka muistaa hyvin 1960- ja 1970-luvun Iisalmen ja sen, kuinka erilainen se oli. Eija-Riitta Silvennoinen syntyi Iisalmessa ja hänen lapsuudenkotinsa oli sairaalan naapurissa Salmenkadulla. Oma lyhyt katu sekä koko Suokadun varrella asuneet naapurit tulivat lapsuudessa tutuiksi. – Lapsuus siinä sairaalan, meijerin ja Suokadun rajaamalla alueella oli rikasta ja antoisaa. Alueella oli useita samanikäisiä lapsia, joiden kanssa leikittiin aamusta iltaan. Siinä asuivat Tuppuraiset, Savolaiset, Niemet, Kaikkoset ja Hakkaraiset, Eppu luettelee. Nykyinen Ilvolankatu oli ennen nimeltään Suokatu, kun Haukiniemen kenttien paikalla oli suomaata, kunnes kentät rakennettiin. – Siinä minä Kirkonsalmen rannassa olen pudonnut näin keväällä jäihinkin. Muista, kun piilotin litimärät vaatteeni muovipussiin, jotta isäni ei niitä löytäisi. – Eikä niitä kukaan löytänytkään pitkään aikaan, jolloin ne olivat jo homeessa.

Eppu Nuotion lapsuuden päivät sairaalan kulmilla olivat huolettomia ja vilkkaita. Maailma ja Iisalmi oli silloin erilainen. Päivällä saatettiin soittaa naapurin ovikelloa ja kysyttiin, saisiko heidän koiraa käydä ulkoiluttamassa. Kulmakunnan lapset leikkivät paljon keskenään, sillä äidit tekivät pitkää päivää kodinhoidossa isien käydessä palkkatöissä. – Isien vaatteet olivat silloin erilaisia. Useimmilla isillä oli työasunaan puvun takki ja suorat housut. Työpäivän jälkeen takki riisuttiin ja paidan päälle otetiin leppoisampi villatakki. Se oli sen ajan pukeutumista.

laajeni sairaalan ja meijerin kulmilta kohti Kirkonsalmea ja koulua, alkoi hänen elämänsä saada uutta sisältöä. Vaikka hän koulumatkallaan koukkasi usein jännittävän teurastamon kautta, lukutaidon karttuminen sai hänet pysymään kirjojen äärellä. – Kirkonsalmen kirjastontädit olivat aina suosittelemassa luettavaa ja minä istuin siellä koulun jälkeen päivät pitkät. Ja kun en lukenut kirjastossa, luin kotona, sillä isälläni oli tapana ostaa jokaisesta tilistään yksi kirja kotiin. Vaikka Silvennoisen sisarukset olivat urheilullisia, Eppu suuntautui enemmän kulttuureihin. – Ehkä se kerta oli liikaa, kun nappulaliigassa seisoin maalivahtina ja ajattelin tolppien välissä vain omia ajatuksiani. Enkä varmasti torjunut yhtään palloa, hän muistelee. Urheilullisten sisarustensa kanssa Eppu innostui kotona tekemään näytelmiä ja esittämään niitä kotiyleisölle. Pikku hiljaa kärpänen puraisi ja kirjoittaminen ja näytelmät veivät mennessään. – Minulla oli opettajina ensin Helvi Penttilä ja sittemmin Pirjo-Riitta Juntunen, jotka molemmat huomasivat minun innostuvan lukemisesta ja kirjoittamisesta. Seuraava merkittävä vaihe oli rippikoulu Metsäpirtillä. – Rippipappina oli Jouni Riipinen ja ohjaajana Lilja Kinnunen. Hän huomasi minun pitävän näytelmien kirjoittamisesta ja suorastaan kannusti siihen. Rippikoulun jälkeen kirjoitin muun muassa näytelmän Titanic Nyt, jota esitettiin nuorisotalolla.

Eppu Nuotio poseeraa näissä kuvissa isosinkonsa kanssa kotonaan Iisalmen Suokadulla sairaalan naapurissa. Sittemmin kadun nimi on muuttunut Ilvolankaduksi.

enemmän. Opettajien ja Lilja-Kinnu-

Koulunkäynnin ohella Eppu nen-Riipisen ohella yksi kannustava Nuotiota kirjoittaminen kiinnosti yhä

persoona kirjoittamisinnon takana

on Salmettaren päätoimittajana aikoinaan toiminut Heikki Paltemaa. – Pienessä kaupungissa toimiessa on se hyvä puoli, että siellä on helppo asioida ihmisten kanssa. Kun

kysyin Paltemaalta saisinko kirjoittaa, hän vastasi, että pitäähän sitä päästä kirjoittamaan, jos haluja kerran on. Sen jälkeen kirjoitin useita tekstejä lehteen.

Kun kirjan tarinassa soivat radiossa lauantain toivotut, lapset leikkivät retutossuissaan kauppaa ja tehdasta, rouvat järjestävät tupperwarekutsuja ja televisiossa pyörii Peyton Place, voi vain kysyä, onko tuo kaikki tapahtunut Varkaudessa vaiko kenties sittenkin Iisalmessa? – Täytyy myöntää, että kyllä meillä kotona katsottiin ja tanssittiin lauantaitansseja ja isä katsoi aina Payton Placen.

Nuotio kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1981, jonka jälkeen hän vielä kesällä oli mukana Mansikkaniemen kesäteatterissa Kinnunen-Riipisen ohjaamassa näytelmässä Kevät ja Takatalvi, mutta muutti sen jälkeen Etelä-Suomeen. – Se oli sellaista nopean aikuistumisen aikaa. Oli suuri tarve päästä omilleen ja omaan elämään kiinni. Omaan kirjailijan elämään Eppu Nuotio on sitten päässyt erinomaisesti kiinni. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjoja, tv-ohjelmia, kuunnelmia, näytelmiä, musikaaleja, konserttikäsikirjoituksia ja romaaneja. Etelä-Suomen lisäksi hän on asunut välillä Berliinissä ja talvisin Espanjan Andaluciassa. Nyttemmin hän asuu takaisin Suomessa ja Etelä-Suomessa. Vaikka vuosien varrella elämään on tarttunut useita asuinpaikkoja ja eri maita, on side Iisalmeen edelleen sailynyt: hänen sisarensa asuu edelleen Iisalmessa ja Eppu käy vuosittain Iisalmessa. – Meillä on aina sama lenkki: Salmenkadulta Ilvonkadun kautta Haukiniemelle, lukion nurkalle ja uimalan ohi ja sitten vanhan kirkon hautausmaalle. Muistellaan lapsuutta ja puhutaan niistä ihmisistä jotka silloin kulkivat Iisalmen katuja.

Tulevalle kesälle Nuotio on

Eija-Riitta Silvennoinen, joka on tullut tutuksi kirjailia Eppu Nuotiona, käy edelleen säännöllisesti Iisalmessa. Silloin hän kiertää kaikki tutut paikat Haukiniemellä lapsuuttaan muistellen.

Samat lapsuudenmaisemat nähnyt Iisalmessa. Tai jonkun toi- Iisalmesta kerrokaan. ja mielikuvat elävät myös Nuotion kirjoissa, vaikka ne ovat sieltä lähes mahdoton löytää. – Kirjoissa on hahmoja, jonka kävelytyylin olen joskus aikoinaan

sen hahmon puhetapa saattaa olla sellainen, jonka olen kuullut Iisalmessa. Ne ovat siis minulle Iisalmessa mieleen jääneitä asioita, jotka ovat kirjoissa, vaikka ne eivät

Myös lastenkirjoissa on paljon asioita, jotka liittyvät pienen Eija-Riitta Silvennoisen elämään lapsuuden Iisalmessa.

mukana tekemässä Jyri Paretskoin kanssa draamaopastuksia Juhani Ahon museolle. – Ajatus on, että opastuksiin saataisiin aiempaa enemmän sisältöä. Se oli Juhani Ahon seuran ja Iisalmen kaupungin tavoitteena. Uusien draamaopastusten on tarkoitus olla valmiita syksyllä. Tilanteen salliessa silloin vietetään Aho-päiviä. Työn lisäksi Eppu Nuotio käy edelleen vuosittain Iisalmessa sisaren ja tämän miehen luona. Ne ovat aina muistorikkaita vierailuja. – Kyllä se on todettava, että Iisalmi, lapsuus ja nuoruus siellä on antanut minulle paljon. Sehän on minun aarrearkkuni, sieltä löytyy jotakin sellaista, mitä ei mistään muualta. – Muistoja on paljon, mutta vielä ei voi tietää, syntyykö niistä joskus vaikkapa Kalle Päätalon tapaan oma Iisalmi-sarja. Niin paljon olisi kirjoitettavaa.

A a

n e d u a rakk . a u t s i a m

. a e m l a s i I

Iisalmen 130-vuotisjuhlan kunniaksi olemme kattaneet vuoden 2021 ajaksi tarjolle upeita teemaillallisia, joissa maistuu iisalmelainen lempeys, ystävällisyys ja rakkaus. Paitsi makuelämyksiä, illalliset tuovat pöytään myös aikaa ja tilaa välittämiselle, rakkaudelle ja yhdessä koetuille hetkille Iisalmessa ja tienoilla.

Kenet sinä kutsuisit kanssasi elämänmakuiselle illalliselle? Osallistu arvontaan ja voita rakkauden täyteinen hetki kahdelle. Näissä iisalmelaisten ravintola- ja kulttuuralan toimijoiden loihtimissa illallisissa ja elämyksissä on välittämisen maku – aivan kuten hellän ja huolehtivan Iisalmen luonteessakin.

Nämä illat tekevät ihmeitä ihmissuhteille.

Lue lisää ja osallistu:

iisalmi.ﬁ/lovebyiisalmi

#lovebyiisalmi-teemaillalliset tarjoavat:

Ihmeen hyvää ikäihmisille-viikko 3.-10.10 Ylä-Savon Vakka ja muut mukana olevat yhdistykset vievät Iisalmen kaupungin 130-vuotisjuhlan eri puolille Iisalmea sinne, missä ikäihmiset asuvat ja elävät. Ikäihmisille järjestetään erilaisia kohtaamisen paikkoja mm. kirjastoautossa, pali-liikenteessä sekä eri puolilla Iisalmea

Ihanien Ipanoiden Iisalmi 12.11. Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmät jalkauutuvat päiväkoteihin sekä kouluihin keräämään tarinoioita lapsuudesta Iisalmessa. Tarinat on tarkoitus kerätä kahdesta eri näkökulmasta. Tarinat julkaistaan 12.11.2021 digitaalisina esityksinä, jotka tulevat kaikkien nähtäville.

Iisalmi-sitsit 3.7. Sitsit on pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan lauluja ja pidetään puheita. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta sitseistä. Tapahtuma on entisten ja nykyisten iisalmelaisten kokoontuminen, jossa voidaan mahdollistaa uusien verkostojen muodostumista niin vapaa-ajan kuin moniammatillisen työnkin näkökulmasta.

Yrittävä Iisalmi - Entrepreneurial Iisalmi Yrittävä Iisalmi - Entrepreneurial Iisalmi on Iisalmen Yrittäjien elo-syyskuussa järjestettävä messutapahtuma, jossa modernit kansainväliset yritykset sekä niiden palveluiden tuottajat ja muut aktiiviset toimijat antavat kuvan modernista ja toimivasta Iisalmesta työ- ja asuinpaikkana. Esillä on upea kattaus seudun yritystarjonnasta, jonka lisäksi mukaan kutsutaan ystävyyskaupunkien vastaavan yrittäjäorganisaation kautta yrityksiä/pienyrityksiä osallistumaan tapahtumaan omilla osastoillaan.

Yes, we all need hope! -konsertit 9.10. Iisalmen Kalevalakuoro ja Nuorisokuoroyhdistys Allegro järjestävät lokakuussa yhteiskonsertin, jonka yhteydessä järjestetään muita ympäristöteemaan sopivia oheistapahtumia. Yhteiskonsertin keskeisinä esiintyjinä ovat kolme iisalmelaista kuoroa: Lapsikuoro Allegretto, Nuorisokuoro Allegro ja Iisalmen Kalevalakuoro. Lisäksi lavalla nähdään säestäjiä sekä mahdollisesti tanssiesityksiä ja taustalla valokuva- ja videotaidetta.

IISALMI – KIURUVESI – LAPINLAHTI – SONKAJÄRVI – VIEREMÄ

Elämänmakuisia elämyksiä Iisalmi ja tienoot -verkkokauppa kokoaa kaikki kaipaamasi palvelut yhdelle sivustolle sekä ne, mitä et vielä tiennyt kaipaavasi. Laajan harrastustarjonnan ja erilaisten ohjelmapalveluiden ansioista alueelta löytyy jokaiselle lomalaiselle mieluisaa tekemistä ympäri vuoden. Tarjolla on suuri joukko Ylä-Savon tarjoamia matkailu-, ohjelma- ja elämyspalveluita aina majoituksesta nähtävyyksiin ja juhlatiloihin.

Näe & koe

Majoitu & viihdy

Syö & juo

Kokousta & juhli

Tapahtumat & näyttelyt

Tutustu: iisalmijatienoot.ﬁ

Ostokset & palvelut