Issuu

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti Julkinen tiedote

Iisalmi

-lehti

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

Syksy

2020

Tässä lehdessä: Kaukana kotona Iisalmessa on hyvä olla  SIVU 7

Miltä Iisalmi näyttää Myky Rokan silmin?  SIVU 8

Kaupunki kutsuu viettämään juhlavuotta  SIVU 14-15

Iisalmessa tehdään töitä rock-asenteella!  SIVU 10

Kuluva valtuustokausi alkaa pikkuhiljaa tulla maaliinsa. Puoli vuotta on lyhyt aika, kunnes valitsemme taas uusia ihmisiä tärkeisiin luottamustehtäviin kevään 2021 kuntavaaleissa. Vuosi vuodelta ehdokkaiden löytäminen on vaikeutunut. Luottamustehtävien hoitaminen on itselleni ollut rikastuttava kokemus, pidän tätä oppimiskokemuksena, jossa olen saanut olla vaikuttamassa kuntalaisten arkeen. On mielenkiintoista olla kehittämässä omaa kuntaa ja samalla nähdä, mihin suuntaan se menee tulevaisuudessa. Unohtamatta sitä, että näiden tärkeiden verkostojen kautta olemme saaneet vaikuttaa koko Ylä-Savon kehittämiseen. En tiennyt neljä vuotta sitten, millaiseen luottamustehtävään astuin päästessäni valtuuston puheenjohtajaksi. En tiennyt mitä odottaa, enkä tiennyt miten paljon aikaa kyseinen tehtävä vaatisi. Vuodet eivät olleet kaikelta osin helppoja. Usein jouduin puun ja kuoren väliin työelämän ja luottamustoimen yhteensovittamisessa. Siihen ei riittänyt aina yhteistä näkemystä ja jouduinkin irtisanoutumaan silloisesta työstäni. Vaihtoehtona olisi ollut erota luottamustoimista. Näitä asioita kuitenkin kannattaa pohtia ehdokkaaksi ryhtyessä. Vastaanotettu luottamustehtävä

Kohti kevään vaaleja Vuodet eivät kaikilta osin ole olleet helppoja. Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pitää hoitaa. Itse en osannut kuvitellakaan tässä roolissa, kuinka paljon aikaa tämä tulee ottamaan.

Kunnallinen päätöksenteko on muuttunut vuosien saatossa, asiakokonaisuudet ovat laajoja ja perehtyminen asioihin vie enemmän aikaa, eikä sitä ole aina ollut riittävästi. Ensimmäinen valtuustokausi oli helpompi, sain rauhassa astua sisään kuntapäätännän saloihin lautakunnissa ja valtuustosalissa. Sieltä lähti kasvaminen ja se vei mukanaan. En ole koko kevään aikana juurikaan nostanut esille koronan vaikutuksia. Se johtunee siitä, että hoitotyön ammattilaisena elän maskin takaista elämää. Valtakunnan media pitää huolen tiedottamisesta ja minä saan keskittyä välillä pienempiin kokonaisuuksiin,

Ihmeitä tekemä ä Viitisen vuotta sitten polkaistiin käyntiin kaupungin By Iisalmi -markkinointija yhteistyöverkosto mahdollistamaan Iisalmen kasvua myös tulevaisuudessa. Alkuun mukaan lähti kymmenkunta kumppania. Vuoden 2019 alusta alkaen kaupunki on panostanut By Iisalmen, kuten myös muuhunkin kaupunkimarkkinointiin, aiempaa vahvemmin. Samalla kumppaniyritykset ja -oppilaitokset ovat niin ikään sitoutuneet pitkäjänteiseen työhön yhä kasvavalla verkostolla. Nyt kumppaneita on matkassa noin 30! By Iisalmi tekee ihmeitä näkyväksi ja kokoaa yhteen tekoja yhteisen hyvän eteen tarkoituksenaan lisätä alueemme tunnettuutta ja vetovoimaa. Jälki on ollutkin hyvää ja tehty työ poiki muun muassa syksyllä kuntamarkkinoinnin kansallisen markkinointikilpailun hopeasijan. Eikä tässä kisassa hopea todellakaan ollut häpeä, ja ovathan Iisalmi ja Ylä-Savo yhä useamman huulilla ympäri Suomen. Alueemme markkinointiverkoston iskulause on: Emme odota ihmeitä, teemme niitä. Tämä lause kutsuu osallistumaan ja tekemään asioita yhdessä. Vaikka yksittäinen ihminen voikin tehdä paljon ja laittaa alulle jotain ainutlaatuista ja suurta, tarvitaan todellisiin läpilyönteihin aina yhdessä tekemistä ja joukon voimaa ja taustatukea.

Asiat päätetään ja tehdään porukalla, vaikka kipinä aloitteeseen tulee yhdeltä ihmiseltä. Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Monesti tekijöiden tueksi ja ajatusten jalostamiseen tarvitaan myös aikaa. Pikavoittoja ihmeiden tekemisessä ja varsinkaan niiden saavuttamisessa harvoin on jaossa. Osin samat taustatekijät, mitkä pätevät kaupunkimarkkinointiin, pätevät myös kunnallishallinnon kiemuroihin. Asiat päätetään ja tehdään porukalla, vaikka kipinä moneen aloitteeseen tuleekin yhdeltä ihmiseltä. Saavutukset ottavat monesti myös aikaa ja vaikka kunnallishallinto on virtaviivaistunut vuosien saatossa, jalostuvat monet hyvät avaukset konkretiaksi vuosia. Joka tapauksessa asioita tapahtuu, kun niitä laitetaan tapahtumaan.

Moni lukija on osaltaan ihmeiden tekijöiden

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI

Jakelu iisalmelaisiin kotitalouksiin, naapurikuntien taajamiin sekä Pielisen Karjalan alueelle.

PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi Kannen kuva: Oy Lunawood Ltd on yksi Iisalmen seudun kärkiyrityksistä, joissa on tarjolla mielenkiintoisia työtehtäviä alan osaajille.

vaikka niihin uppotukkeihin kaupungin satamassa. Luulen, että pandemia vaikuttaa ehdokashankintaan, kampanjointia se tulee luultavasti muuttamaan ja vaalityötä tehdään enemmän verkossa. Nyt on nähtävissä se, että ehdokashankinta on lähtenyt hitaammin liikkeelle. Toivoa sopii, että saamme järjestää vielä perinteisiä toritapahtumia edelleen ja tavata ehdokkaita kasvotusten.

Olen vuosien saatossa löytänyt itsestäni puolet, joissa olen vahvimmillani. Kaikki mikä liittyy vähänkään kaupungin vetovoimatekijöihin, saa sisäisen yrittäjyyteni liikkeelle. Mietin usein millä tavalla pystyisin toimimaan tehokkaammin näiden tavoitteiden edistämiseksi. Yrittäjyys on tärkeimpiä ja keskeisimpiä keinoja luoda iisalmelaisten ja yläsavolaisten kuntien vahvaa arkea. Tästä esimerkkinä By Iisalmi -brändi, jolla houkutellaan ihmisiä Iisalmeen vauvasta vaariin. Ja koko ajan taustalla meidän huippuammattilaiset luovat edellytyksiä asumiseen, rakentamiseen, kaavoihin ja kiinteistöihin, joihin me luottamushenkilöt saamme myös jättää sormenjälkemme. Jos yhteisten asioiden hoitamien kiinnostaa, niin olkaa myös oma-aloitteisia ja ottakaa yhteyttä puolueosastoihin, jos teitä ei ole vielä kuntavaaliehdokkaaksi kysytty. Nyt on sen aika.

joukossamme omalla aktiivisuudellaan, olkoon se aktiivisuutta työyhteisössä, harrasteseurassa tai eri yhdistyksissä. Jos taas haluaa päästä mukaan siihen, miten asioita taustalla valmistellaan, ovat kevään kuntavaalit oiva paikka hakeutua niin sanotuille pelipaikoille. Viimeisimpien vuosien aikana olen saanut olla mukana kaupungin päätöksenteossa monessa hyvässä hankkeessa ja päässyt antamaan oman pienen panokseni ihmeentekijöiden joukossa. Eri poliittisten ryhmittymien ehdokashankinta onkin parhaillaan käynnissä ja jokaisella tästä osallistumismuodosta kiinnostuneelle löytyy varmasti hyvä porukka, mistä ponnistaa osaksi kaupungin päätöksentekoa. Kaupungin internetsivuilta löytyvät esimerkiksi kaikki Iisalmessa toimivat poliittiset ryhmittyvä ja näiden yhteystiedot, mistä voi lähteä liikkeelle.

Alueemme vetovoima- ja elinvoimatyöhön voi osallistua siis monella tavalla ja tapaa. Mukaan mahtuu ja rohkenen sanoa, että vain mielikuvitus on rajana siinä, miten alueemme vetovoiman kehittämiseen itse kukin voi osallistua. Ajan saatossa ajatukset kehittyvät ja jokainen ihmeen aihio on kuulemisen arvoinen, näitä tulee vain saattaa ilmi laajemman joukon jalostettavaksi. Ihmeitä tehdään – mitenkä muutenkaan kuin yhdessä!

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino (Kajaani) Painosmäärä: 21 000 Ylä-Savoon + 25 000 Pielisen Karjalaan Jakelu: Suomen Suoramainonta ja Posti Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki ja Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

Haukiniemen hakkurien AREENA LAAJENI ALOITTEELLA Haukiniemellä, kuntoiluvälineiden ja jalkapallokentän välissä olevilla beachvolley-kentillä ovat Haukiniemen Hakkurit (HaHa) pelanneet enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo puolenkymmentä vuotta. Harrastajia oli alkuun muuta-

mia, sitten kymmenkunta, lopulta parikymmentä ja enemmänkin. Määrä kasvoi niin paljon, etteivät kaikki halukkaat enää sopineet kentälle. Hakkurit haaveilivat kahden kentän lisäksi kolmannesta, joka helpottaisi tilannetta. Lopulta

Eero ja Heli Roivainen innostuivat tekemään asiasta kuntalaisaloitteen kaupungille: olisiko mahdollista rakentaa kolmas kenttä aiempien lisäksi. Aloite lähti syksyllä 2018 kaupungin käsittelyyn, ja jo seuraavana kesänä uudella kentällä pelattiin.

Hakkurien toimintaa nykyisin vetävä Minna Vainikainen kertoo yllättyneensä, kuinka nopeasti aloite käsiteltiin. – Se oli kyllä enemmän kuin nopeaa toimintaa. Olimme jo keskenämme puhuneet asiasta pari vuotta ennen kuin aloite lähti

kaupungille, mutta aloite oli se puuttuva palanen. Sen jälkeen homma on toiminut, Vainikainen kiittelee. Kaupungin ylläpitämiä beachvolley-kenttiä oli Haukiniemen lisäksi Kangaslammilla kolme, lisäksi eri puolilla kaupunkia on pelipaikkoja, mutta kaikki eivät alustansa vuoksi sovellu beachvolleyn pelaamiseen. – Nykyään pelaamme tässä kesällä aina arki-iltaisin kello 17 alkaen. Pelaajia on eritasoisia ja eri-ikäisiä, nuorimmat 15-vuotiaita ja vanhimmat varmaankin yli 60, hän sanoo. Harrastajapelaajille Haukiniemen kenttä on sopiva, kun sijainti aivan keskustassa on niin erinomainen. Kolmannen kentän valmistuttua pelaajia on edelleen riittänyt, ja useina iltoina Haukiniemen Hakkurien kanssa samaan aikaan ovat pelaamassa myös Iisalmessa asuvia ulkomaalaisia, joita on yhden kentän verran. Nyt kaikki sopivat mainiosti pelaamaan. – Viime kesänä järjestimme harrastajapelaajille turnauksen, jossa oli 11 joukkuetta Kajaania ja Kuopiota myöten. Tämä kolmannen kentän saaminen auttaa siinäkin, kun pystymme pelaamaan enemmän pelejä samanaikaisesti.

Haukiniemen Hakkurien toimintaa nykyisin vetävä Minna Vainikainen kertoo yllättyneensä, kuinka nopeasti joukkueen tekemä aloite kolmannesta kentästä käsiteltiin.

KYMMENIÄ ALOITTEITA VUOSITTAIN Iisalmen kaupunki vastaanottaa vuosittain kymmeniä erilaisia aloitteita. Osa aloitteista tulee suoraan kuntalaisilta ja ovat niin sanottuja kuntalaisaloitteita. Muut aloitteet ovat valtuustoaloitteita, joita valtuutetut tekevät. Kaupungininsinööri Jyrki Könttä kertoo, että suurin osa kuntalaisilta tulevista aloitteista koskee kolmea aihepiiriä – katuja, viheralueita ja liikuntapalveluja. – Monet aloitteet ovat paikallisia, liikenneturvallisuutta parantavia hankkeita, kuten esimerkiksi hidastetöyssyjen rakentamisia, valaistuksen parantamista tai nopeusrajoitusten alentamista. Näissä kaikissa yhdistyy se, että niillä halutaan parantaa tielläliikkuji-

en turvallisuutta, Könttä sanoo. Liikennealoitteiden lisäksi kaupungille ehdotetaan usein puistojen ja liikunta-alueiden parantamista. – Esimerkiksi kuntoilulaitteita toivotaan usein eri puolille kaupunkia. Samoin roska-astioita ehdotetaan usein asennettaviksi jonnekin tarpeelliseksi nähtyihin paikkoihin. Könttä kertoo, että kaupunki ottaa erilaisia ehdotuksia mielellään vastaan. Niiden toteutus mietitään käytännön toiminallisuuden kautta ja myös rahoitus pitää ottaa huomioon. – Meidän pitää kaupungilla miettiä myös sitä, että jos jonnekin asennetaan roskakori, sille pi-

tää järjestää myös säännöllinen tyhjentäminen. Yksinkertainenkin idea voi muuttua käytännön järjestelyjen vuoksi vaikeaksi toteuttaa.

Iisalmessa on toteutettu useita erinomaisia aloitteita, koska kuntalaiset ovat niin aktiivisia. Kaupunginosiin on rakennettu hidastetöyssyjä ja parannettu valaistuksia. Lisäksi kuntoiluvälineitä ja liikuntapaikkoja on rakennettu useisiin eri kohteisiin. Lista toteutuneista aloitteista on aika pitkä, kun niitä alkaa miettiä: esimerkiksi Virransillan kaidevalaistus, parkkikiekoton lauantai,

Luma-keskuksen verkkokamera ja Kankaan vesitornin valaistus ovat saaneet alkunsa aloitteista. – Isompia hankkeita ovat muun muassa Tervakankaalle rakennettu kevyen liikenteen väylä, joka vie ohiajotien sillalle. Samoin Paloisvuoren alueesta on tehty useita eri alueita ja parhaillaan selvitämme myös koirapuiston rakentamista kaupungin keskustan eteläpuolelle. Jyrki Könttä kertoo, että hyviä ideoita ei kannata pitää omana tietonaan, vaan ne kannattaa kertoa eteenpäin.

– Aloitteen tekeminen saattaa kuulostaa byrokraattiselta, mutta hyvät ideat kannattaa kertoa. Aluksi riittää ihan vaikka se, että ottaa yhteyttä kaupungin viranhaltijoihin. Könttä kertoo, että usein kaupungin työntekijät ja kuntalaiset ovat yhdessä miettineet, kannattaako tehdä aloite vai mikä olisikaan paras tapa idean toteuttamiseksi. – Kun on hyvä idea, joka on helposti toteutettavissa, se voi toteutua nopeastikin, Könttä vihjaa.

Juhani Ahon koulun opettaja Minna Maukonen ja oppilaat Laila Shaheen, Arttu Juntunen, Matti Rautio ja Aino Kiiskinen sekä kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen pääsivät keskustelemaan ajankohtaisista asioista lokakuussa.

Oman digiloikan ansiosta IISALMI SELVISI KORONAKEVÄÄSTÄ Viime keväänä muun Suomen tavoin myös Iisalmessa oltiin uudenlaisessa tilanteessa, kun korona iski Suomeen ja Iisalmeen. Varsinkin koulutyöhön se vaikutti paljon. Kun neljä iisalmelaista yläkoulun oppilasta tapasi opettajansa johdolla kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen, keskustelussa selvisi, että Iisalmessa koronatilanteesta selvittiin varsin hyvin. – Viiden viime vuoden aikana tehdyt laitehankinnat sekä digitutor-opettajien olemassaolo tekivät meidän lähtötilanteen helpommaksi kuin monessa muussa kunnassa, arvelee Juhani Ahon koulun opettaja Minna Maukonen.

Taustalla on Iisalmen kouluissa toteutettu digiloikka, jonka kaupunki on yhdessä Olvi-säätiön ja Kauppaneuvos A.E. Aminoﬃn rahaston tuella toteuttanut. Sen aikana kaikille Iisalmen ala- ja yläkoululaisille on hankittu tietokoneet: alaluokille padit, ylempien luokkien oppilaille kannettavat tietokoneet. Opiskelijat ovat samaa mieltä. Kannettavien tietokoneiden ja padien käyttö on Iisalmen kouluissa ollut arkipäivää jo puolenkymmentä vuotta. Siksi koronan iskiessä ei tarvinnut lähteä liikkeelle tyhjästä.

Ronkainen kertoo, että keväällä korona vaikutti Iisalmeen. Se

vaikutti kaupungin talouteen ja myös työttömyysasteeseen, joka nousi 11 prosentista yli 20:een pahimmillaan. Korona vaikutti hyvin voimakkaasti myös kouluihin, joissa jouduttiin etäopiskeluun. Ronkainen arvelee, että kevät kokonaisuudessaan oli sellainen kokemus, että oppilaille itselleen annettiin lisää vastuuta tekemisistä. Koronakevään aikana oppilaat eivät onneksi tunteneet olevansa eristyksissä, vaikka se yksinäistä aikaa olikin. – Kun on tottunut siihen, että koulun jälkeen tekee läksyt ja sen jälkeen menee harjoituksiin, oli tilanne nyt outo, kun koulun sijaan jo koko päivän oli ollut kotona, Matti Rautio kertoo. Arttu Juntunen puolestaan

Etäopetus ”toi myös uudenlaisia opetustilanteita huokaa, että oma vastuu kasvoi, kun itse piti tehdä kaikki. Kaiken tekemisen määrä kevään aikana tuntui oppilaiden mukaan suuremmalta kuin normaalisti. – Opet sanoivat mitä pitää tehdä, mutta itse piti aikatauluttaa sen tekeminen, Laila Shaheen muistaa.

Kokonaisuudessaan opiskelijat pitivät kevään kokemusta onnistuneena.

Koronakevät oli oppimisen aikaa myös opettajille, kun tilanne oli aivan uudenlainen. Mutta oppilaat itse osasivat ottaa tilanteen myös oppimisen kannalta. Nyt valmiudet etäopiskeluun ovat paremmat kuin ennen koronaa. – Jos siihen uudelleen ajaudutaan, niin oppilaat ja opettajatkin ovat nyt valmiimpia siihen, kun keväällä jo harjoiteltiin, Matti Rautio uskoo. Aino Kiiskinen puolestaan sanoo, että välillä tuntui, että läksyjä tuli liikaa. – Kun oltiin koko ajan vaan kotona, niin opettajat ehkä arvelivat, että läksyjä voi antaa lisää. Jossain vaiheessa tuntui jo siltä, että minä olen koko ajan omassa huoneessa tekemässä läksyjä, hän sanoo. Maukonen kertoo, että joissakin oppiaineissa etäopetus toi

”

Itse piti aikatauluttaa kaikki tekeminen

Laila Shaheen

”

Puhetta ja etukäteistietoa tarvitaan jatkossakin

”

Kaikki harrastukset ovat tärkeitä, että kaikki pysyvät mukana Matti Rautio

”

Opettajat ehkä arvelivat, että läksyjä voi antaa lisää Arttu Juntunen Aino Kiiskinen

ASIOISTA KERTOMINEN ON VÄLITTÄMISTÄ Iisalmen Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen ja Juhani Ahon koulun opiskelijoiden tapaamisessa nousi esille myös kaupungin huumetilanne, joka on ajoittain noussut julkisuuteenkin. Ronkainen tietää, että nykyajan nuorisolla on paljon tietoa ja viisautta pysyä erossa huumausaineista. Kodin ja koulun yhteistyö sekä kuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden verkostomainen yhteistyö on avainasemassa. – Valistus ei ehkä ole ihan osuvin sana, mutta minusta on hyvä, että asioista uskalletaan puhua etukäteen. On hyvä, että mahdollisimman moni osaa välttää

tällaisia asioita etukäteen. Se on paras keino välttää huumeongelmia. Oppilaat ovat samalla linjalla. – Puhetta ja etukäteistietoa tarvitaan jatkossakin. Olisi hyvä, että etukäteen tiedetään, kuinka vaarallisia aineita huumeet ja alkoholi ovat, Arttu Juntunen sanoo. – Kun harrastus loppuu, jää paljon aikaa. Silloin aletaan liikkua helposti kaupungilla ja erilaisiin aineisiin retkahtaminen on mahdollista. Siksi harrastukset ovat tärkeitä, että kaikki pysyisivät siellä mukana, arvelee puolestaan Matti Rautio.

myös uudenlaisia opetustilanteita. Liikuntaehtävät olivat jo seppo.io:ssa, mutta esimerkiksi kotitalous ja käsityöt olivat aineita, joissa annettiin tehtävä ja sen suorittaminen varmistettiin kännykkäkuvalla. – Näissä käytännön aineissa ajankäytön arvioiminen on vaikeaa. Joillakin saman tehtävän tekemiseen menee vartti, kun joku tekee sitä tunnin.

Koronakevät aiheutti jonkin verran myös yksinäisyyttä. Ronkainen kertoo, että joidenkin vanhempien kanssa hänkin keväällä sopi, että kyläilemiset kavereiden kanssa pidettiin minimissä. – Tuosta poikkeuksellisesta keväästä jää varmasti monelle sellaiset muistot, jotka muistetaan pitkään tai jopa ikuisesti. Ronkaisen mukaan on harmillista, että kevään poikkeusaika heijastui kavereiden tapaamisen lisäksi myös oppilaiden työskentelyyn. Maukonen on samoilla linjoilla. – Kuraattorit ja psyykkarit ovat nyt aika työllistetyssä tilanteessa, tietää Maukonen. Koulun lisäksi poikkeuksellinen aika muutti voimakkaasti työskentelyä myös kaupungintalolla. – Se näkyi jokapäiväisessä arjessa, kun henkilökunnasta iso

Syksyllä koulujen alkaessa oppilaiden tilanteet käytiin opettajien kanssa läpi ja tarkistettiin, missä vaiheessa kukin oppilas kevään ja kesän jälkeen on menossa. – Joidenkin oppilaiden tietotekniset taidot eivät olleet yhtä pitkällä ja varsinkin erityisopetuksen antaminen etäkoulun aikana oli haasteellista, Maukonen sanoo.

Vaikka nuorten huumeidenkäytöstä puhutaan ja se nousee jopa otsikoihin, ovat nykyajan nuoret Ronkaisen mukaan huomattavasti fiksumpia päihteiden suhteen kuin aikoinaan. – Jos mietitään nykyajan nuorta Iisalmessa ja verrataan häntä vaikkapa 30 vuoden takaiseen iisalmelaisnuoreen, on varmasti päihteiden käyttö paljon vähäisempää nykyään, Ronkainen sanoo. Keskustelussa nousee esille myös välittäminen. Ronkainen

joukko, yli 50 henkilöä oli etätöissä, Ronkainen sanoo.

Kun kaupunginjohtaja pääsi kerrankin rauhassa keskustelemaan oppilaiden kanssa, kiinnosti häntä luonnollisesti myös nuorten tulevaisuuden suunnitelmat. Aika ajoin nousee esille, että iisalmelaiset nuoret lähtevät lukion jälkeen muille paikkakunnille opiskelemaan. Keskustelun perusteella asia ei ole muuttunut. Vierailulla olleiden nuorten yleisin vastaus yläkoulun jälkeisistä suunnitelmista oli jat-

muistuttaa, että asioihin puuttuminen on viranomaisten asia, mutta hänen mielestään on hyvä, että asia on tullut esille ja siksi se on otettu vakavasti ja siihen on puututtu. Ronkainen myös muistuttaa, että vaikka asioista kertominen mielletään helposti rollimiseksi, sitä se ei kuitenkaan ole. – Se on oikeasti välittämistä. Silloin kun me välitämme toisistamme, voimme kertoa epäkohdista vanhemmille ja opettajille ja viranomaisillekin. Hyväähän silla tarkoitetaan. Nuoret myöntävät, että rollimiskulttuuri on Iisalmessa vahva.

– On totta, että usein jätetään kertomatta eteenpäin, vaikka nähtäisiin mitä. Oikeasti sellaiset ihmiset, jotka uskaltavat nostaa epäkohtia esille, ovat niitä rohkeimpia ja ihailun kohteita, nuoret sanovat. – Eihän kertoja ole tehnyt mitään väärin. Miksi hänen pitäisi siitä kärsiä, he kysyvät. Kun asiat nuorten keskuudessa leviävät, kertomus aina myös matkan varrella muuttuu. Monet kertojan värittävät asiaa omilla sanoillaan. – Kaiken lisäksi some on varmasti vaikeuttanut asiaa, Ronkainen arvelee.

kaminen Iisalmen lyseoon. Sen jälkeen suunnitelmissa vilahtavat kauppatieteet ja pelastusalan opinnot. – Nuorille annetaan paljon paineita, että oma tulevaisuus on pitkälle suunniteltua, mutta minä itse haluan vielä miettiä rauhassa. Ensin jatkan lyseoon, mutta siitä eteenpäin suunnitelmat ovat vielä avoinna, Aino Kiiskinen kertoo. Laila Shaheen on hyvillään siitä, että Suomessa nuoret voivat itse ajatella, mitä tulevaisuudeltaan haluavat. – Suomessa on ilmainen ja monipuolinen koulutus, ja se on etuoikeus meille kaikille. Meillä on lukiokoulutuksen lisäksi myös

ammatillista koulutusta ja niitä voi yhdistää. Suomessa opiskeluasiat ovat paljon paremmin kuin monessa muussa maassa. Monien keskusteluaiheiden jälkeen nuoria kiinnosti myös, millaista on kaupunginjohtajan työ. Ronkainen pääsi kertomaan, että hänelle itselleen kaupunginjohtajan työ on yhdenlainen nuoruuden haave. – Omista haaveista ja unelmista kannattaa aina pitää kiinni. Nykyaikana ihmiset voivat opiskella useita ammatteja, joten ammattia voi vaihtaa myöhemmällä iällä, mikäli ensimmäinen ammatti ei tuntuisikaan pitemmän päälle sopivalta, hän kannustaa.

Internetin avula

KORKEAKOULU YLÄ-SAVOON Kumpaanko on Ylä-Savosta pitempi matka: Oulun yliopistoon vai Aalto-yliopistoon Helsinkiin? Kävelemälä tietenkin Helsinkiin, mutta nykyaikainen opiskelu ei vaadi kävelyä. Siihen riittää tietokone ja internet. Joustavat koulutusmallin yhdessä yrityselämän kanssa -hanke on tuonut yläsavolaisille uuden koulutusmahdollisuuden. FITech-verkkoyliopisto mahdollistaa monipuolisen korkeakouluopiskelun myös Ylä-Savossa niin, ettei opiskelijan tarvitse olla fyysisesti korkeakoulussa. Verkkoyliopiston markkinointipäällikkö Tiina Hartikainen kertoo, että verkkoyliopiston tarjoamien mahdollisuuksien vahvuus huomattiin muutama vuosi sitten Turun seudulla. – Toimintamme idea on se, että tarjoamme monipuolisia korkeakouluopintoja verkon kautta. Opiskelijat voivat tehdä opintojaan omaan tahMonista tiin tai joissakin tapahtumissa tekniikan webinaareihin asioista on hyvä osallistumalla. Perusidea on osata edes se, että opintoja perusteet voidaan suorittaa etänä, hän kertoo.

”

Verkkoyliopiston toiminta alkoi Turussa, missä telakoilla työskentelevät työntekijät suorittivat jatko-opintoja aiempien opintojen lisäksi. – Ylä-Savossa voidaan soveltaa samanlaista koulutusta. Jos joku on jo suorittanut opintoja, lisäopiskelija voi suorittaa lisäopintoja verkkoyliopiston kautta. AKM-insinööri voi jatkaa vaikka diplomi-insinööriksi. Toinen mahdollisuus on valita sellaisia opintoja, jotka laajentavat omaa osaamista. – Nykyisin opintoja voi koota varsin laajasta tarjonnasta. Opintoja voi valita oman osaamisen kannalta tärkeistä ja olennaisista aihealueista pieninä palasina. FiTech-verkkoyliopisto tarjoaa maksuttomia opintoja Suomen kaikista tekniikan alan yliopistoista. Mukana ovat Oulun, Tampereen, Lappeenrannan, Vaasan, Jyväskylän ja Turun yliopistot. – Verkkoyliopisto tarjoaa yritysten henkilöstölle hyvä mahdollisuuden lisäopintoihin työn ohessa – lähtötasosta riippumatta. Oma kokonaisuutensa on myös datan ja digin oppiminen. Hartikainen sanoo, että monista nykyajan tekniikan aloista on hyvä osata edes perusteet. – Monissa töissä on hyvä tietää esimerkiksi ictalan perustermit ja perustoiminnat. Lisäksi on hyvä päivittää omia digitaitoa, hän sanoo.

Yhteistyölä TÖITÄ YLÄ-SAVOSTA Iisalmen kaupungin hallinnoima kolmivuotinen rekrytointihanke Yhteistyöllä työtä – YTYÄ! on päässyt hyvään vauhtiin koronan aiheuttamista käytännön järjestelyistä huolimatta. Hankkeen hyvä työ on jatkunut siitä, mihin edeltävän YTYÄ! Ylä-Savossa on työtä -hankkeen aikana päästiin. Tänä vuonna hankkeessa on aloitettu urasuunnittelu 200 ihmisen kanssa, heistä 70 on työllistynyt ja lähes 30 on aloittanut opiskelun. Hankkeen Projektipäällikkö Tiina Juutinen kertoo, että hankkeessa on päätavoitteena yhä rekrytointi, eli löytää työntekijöitä yläsavolaisiin yrityksiin ja työnhakijoille töitä. – Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen palvelupolku. Kun asiakas tulee meille, kartoitamme ja sanoitamme hänen osaamisensa ja koulutuksen. Sen jälkeen alamme etsiä hänelle sopivaa työpaikkaa, sopivaa täydennyskoulutusta tai muita toimenpiteitä, jotka auttavat asiakasta

eteenpäin. Yhteistyöllä työtä – YTYÄ! -hanke toimii Ylä-Savossa tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Työnantajat ovat huomanneet hankkeen tehokkaan ja asiakasläheisen toiminnan. Yritykset kertovat hankeväelle avoimista työpaikoista ja sellaisistakin, joita ei vielä julkisesti ilmoiteta. – Meidän kautta etsitään työntekijöitä myös näihin ns. piilotyöpaikkoihin, jotka eivät ole yleisessä haussa. Me tarjoamme niitä ensisijaisesti omille asiakkaillemme, Juutinen kertoo. Tänä vuonna YTYÄ!-hankkeessa teemoina ovat muun muassa asiakkaiden IT-osaamisen kehittäminen sekä yksi selvästi nouseva työnteon muoto, etätyön tekeminen. Vaikka työ olisi Ylä-Savossa, tekijä voi olla jossain muualla Suomessa tai toisinpäin. Etätyö antaa paljon mahdollisuuksia. Juutinen kertoo hankkeen olleen kesän aikana esillä useilla paikkakunnilla toreilla ja tapahtumissa.

Muun muassa Pohjois-Karjalassa, Nurmeksessa, on käyty antoisia keskusteluja mahdollisten asiakkaiden kanssa. Savo selvästi houkuttelee! – Olemme kohdanneet henkilöitä, jotka etsivät uusia työpaikkoja. Meillä on ajantasainen tieto siitä, millaista työtä Ylä-Savossa on tarjolla. Esimerkiksi tällä hetkellä töitä olisi tarjolla sosiaali- ja terveysalalla, puhdistusalalla ja maataloudessa.

Myös teknologia-alalla ja teollisuudessa on työpaikkoja, asiantuntijoita ja osaajia tarvitaan. – Mikäli oma tilanne on sellainen, että työn etsiminen Ylä-Savon alueelta kiinnostaa ja tarvitset jeesiä työnhakuun, ota rohkeasti yhteyttä hanketyöntekijöihin, Juutinen kannustaa. YTYÄ-hankkeen kautta useat asiakkaat ovat löytäneet lisäkoulutusta ja tietoa työpaikoista. YTYÄ neuvoo asiakkaita henkilökohtaisesti ja auttaa löytämään yhteistyöllä työtä Ylä-Savosta.

Iisalmi -tuele RIITTÄÄ KYSYNTÄÄ Iisalmen kaupunki panostaa merkittävästi vuosittain työllisyyden hoitoon. Työnhakijoiden tukemisen lisäksi tuetaan myös työnantajia – niin neuvojen, rekryavun kuin taloudellisen tuenkin voimin. Kaupungin työllisyyspalvelut tarjoaa maksutonta, henkilökohtaista neuvontaa niin työtä hakevalle kuntalaiselle kuin seudun työnantajillekin. Tänä vuonna työnantajille myönnettävään Iisalmi-tukeen on budjetoitu 400 000 euroa. Työantaja voi saada Iisalmi-tukea yhteen työsuhteeseen jopa 6400 euroa. Tukea voidaan maksaa enintään kahdeksan kuukauden ajan yhdestä työntekijästä, ja enimmillään 800 e/kk. Iisalmi-tukea saa myös oppisopimukseen. Oppisopimuskoulutukseen maksetaan työajasta riippuen täysi tuki maksimissaan kahdeksalta kuukaudelta, jonka jälkeen tuen määrä puolittuu tutkinnon loppuajalle. Työantajan tulee hakea Iisalmi

-tukea kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Vuoden 2020 aikana koronakriisi tuntui vähentävän työllistämistä monella saralla. Iisalmen työllisyyspalvelut on kuitenkin tehnyt jatkuvaa, aktiivista asiakastyötä, ja monien muiden palveluidemme ohella Iisalmi-tukea on myönnetty 50 kertaa. Iisalmi-tuki on kohdennettu työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin, kuten esimerkiksi työn ohjaukseen, työtehtävien järjestelyn sekä työvälineiden ja suojatyövaatteiden hankinnan kustannuksiin, sekä työntekijän lisäkoulutuksen ja lupakorttien hankintaan. Iisalmi -tuella ei kateta palkkakustannuksia, tämän vuoksi se ei sulje pois TE-palveluiden myöntämää palkkatukea, vaan näitä kahta etuutta voidaan hakea rinnakkain. Iisalmi -tukea voi hakea niin yritystyönantaja kuin järjestötyönantajakin. Iisalmelainen työnhakija voi työllistyä Iisalmi-tuen avulla kun hän täyttää tuen kriteerit. Ensisi-

jassa tuetaan niitä, joiden työllistyminen tarvitsee tukea; muun muassa pitkään työttömänä olleet tai toisaalta vastavalmistuneet ilman työkokemusta kuuluvat kohderyhmään. Myös puutteellisen kielitaidon tukemiseksi Iisalmi-tukea voidaan myöntää. Osa tuesta kohdennetaan nuorisotakuun mukaiseen alle 30-vuotiaiden työllistämiseen.

Iisalmen kaupungin työllisyyspalveluissa sinua palvelee iloisen tehokas asiantuntijajoukko, joka vastaa kysymyksiin esimerkiksi Iisalmi-tukeen liittyen. Työllisyyspalveluissa saat ammattitaitoista palvelua ja ohjausta työllistymiseen ja työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä, sekä tuemme myös osaamisen kehittämistä. Lisäksi rekrytoimme tuetun työllistämisen työntekijät kaupungin omiin yksiköihin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle. Työnhakija ja työantaja, ota yhteyttä, tehdään yhdessä hyvää työtä. Erityisesti nyt korona-aikana tarvitaan yhteisiä työllistämisen ihmeitä, me emme odota, vaan teemme niitä.

Meidän kautta etsitään työntekijöitä myös näihin ns. piilotyöpaikkoihin

Jamil Jammo viihtyy nyt kotona, kun hänen vaimonsa Omama Ali tuli lähes kolme vuotta sitten Iisalmeen. Tytär Diaa saa siskon tai veljen ensi vuoden puolella.

Kotоa kaukana kotoa IISALMESSA ON NYT HYVÄ OLLA Kaksi kuukautta. Pitkä matka Syyrian Idlibistä Iisalmeen. Ensin Libanoniin, Turkkiin ja Kreikkaan, sieltä Bulgarian, Serbian, Kroatian ja Itävallan kautta kuukaudeksi Saksaan. Parin viikon visiitti Hollantiin, mutta pian takaisin Saksaan, mistä matka jatkui Ruotsin kautta Tornioon ja lopulta Siilinjärvelle vastaanottokeskukseen. Siellä Jamil Jammo vietti vuoden päivät. – Lopulta minulle tarjottiin yhtenä vaihtoehtona asuntoa Iisalmesta. Otin sen vastaan, ja siitä lähtien olen asunut täällä. Kahden kuukauden matka Syyriasta Siilinjärvelle ja vuosi vastaanottokeskuksessa – vihdoin omaan asuntoon syksyllä 2016 Pihlajaharjussa. Pitkä taival oli päättynyt. Oli aika asettua. Jamil Jammo kertoo nyt, että elämä Syyriassa oli vaikeaa. Hallinto siellä teki sellaisia asioita, joita hän ei voinut hyväksyä eikä vieläkään halua niistä puhua. Hän oli opiskellut lakia jo kolme vuotta. Yksi vuosi olisi ollut jäljellä. – Sen jälkeen olisin joutunut armeijaan. Se olisi kestänyt 10 tai 15 tai 20 vuotta. Kukaan ei tiedä kuinka kauan, hän huokaa. Jammo oli kotoisin 150 000 asuk-

kaan Idlibistä, luoteis-Syyriasta, lähes Välimeren rannikolta. Hän asui ja opiskeli 2,5 miljoonan asukkaan Damaskoksessa, mistä hän lähti pitkälle matkalleen. Päädyttyään Iisalmen Pihlajaharjuun hän hengitti syvään. – Täällä on niin puhdasta ja rauhallista. Tämä on hyvä paikka, hän sanoo. Elämä Iisalmessa alkoi viiden kuukauden suomen kielen opiskelulla. Sen jälkeen hän aloitti opiskelut Ylä-Savon ammattiopistossa. Elämä parani kertaheitolla jouluna 2017, kun Jamilin vaimo Omama Ali tuli perheenyhdistämismenettelyn avulla Iisalmeen. Nyt he asuvat kolmestaan Lippuniemessä, kun perheeseen syntyi reilu vuosi sitten esikoinen Diaa. Ensi keväänä he asuvat neljästään.

Jamil on saanut opiskelunsa päätökseen. Hyvässä tallessa on talonrakentajan tutkintotodistus, talonrakennuksen osaamisalalta. Vaikka hän luki lakia Damaskoksessa, on hänellä pitkä kokemus myös talonrakentamisesta. – Olin ehkä 12-vuotias, kun ensimmäisen kerran olin isäni apuna rakennustyömaalla. Loma-aikoina olin aina isän mu-

Vielä kun ”työpaikan saisin, se olisi haave ja toive kana rakennuksilla ja opin monia rakennusasioita. Varsinkin erilaisia laatoituksia tein paljon, hän kertoo. Laatoitusten teko on hänellä erikoisosaamista, sillä Ysaon todistuksessa laatoituksen arvosana on kiitettävä. Perustustyöstä, runkovaiheen ja sisävalmistusvaiheen töistä, rappaamisesta ja ikkunatyöstä hän on saanut arvosanakseen hyvä. – Olin mukana tekemässä Pihlajaharjun paritaloja. Siellä tein kaikki laatoitukset, Jamil kertoo. Tutkintotodistuksen saatuaan hän on etsinyt töitä useista yrityksistä, mutta paikallisista rakennusalan yrityksistä ei ole vielä löytynyt pestiä rakennus ammattilaiselle, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus erilaisten laatoitusten tekemisestä.

– Minä haluaisin päästä töihin. Nyt käyn töissä pizzeriassa, että on edes jotain tekemistä päivisin, sillä kotona aika käy pitkäksi. Mutta mieluummin tekisin rakennustöitä. Opiskelun lisäksi Jamil on pelannut PAVE Iisalmen riveissä jalkapalloa viime kaudella. – Kun lapsemme syntyi, olen nyt viettänyt enemmän aikaa perheen kanssa. Mutta ensi vuonna saatan olla jälleen joukkueen mukana, hän sanoo. Jalkapalloharrastuksen kautta hän on tutustunut joukkuekavereihin, jotka ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. – Jalkapallokaverien kanssa olin aikaisemmin tekemisissä ja myös muiden Iisalmessa asuvien noin 70 syyrialaisten kanssa, mutta kun Diaa syntyi, emme ole paljon kyläilleet, Jamil kertoo. Syyrialainen vierailuaika on usein vasta illalla kello 22:n tienoilla ja jopa myöhemminkin, mutta Suomessa ja kerrostaloissa se on hankalaa, kun hiljaisuus alkaa. – Lisäksi lapsen nukkumaan-

menoaika on jo yhdeksältä illalla, joten senkin vuoksi olemme usein illat kotona.

Jamil on tavannut viimeksi omat vanhempansa neljä vuotta sitten. Myöskään sukulaisia hänellä ei Suomessa ole. Hänen veljensä asuu Saksassa, mutta sinnekään vanhemmat eivät ole päässeet vierailemaan. – Yksi haaveeni olisi, että saisin tavata vanhempani joskus. Heitä minulla on ikävä, samoin kaikkia Syyriassa olevia sukulaisiamme. Tuttujen ja rakkaiden ihmisten kaipuusta huolimatta arki Iisalmessa toimii. Välimatkat ovat lyhyitä ja asiointi kaupoissa onnistuu mukavasti, sillä hän puhuu sujuvasti suomea. Iisalmelaisista hän on tehnyt havainnon, että vanhemmat ihmiset kyselevät häneltä herkemmin kuulumisia ja omaa historiaa. Sen sijaan keski-ikäiset juttelevat vähemmän. – Meillä on mukava koti Iisalmessa ja oma perhe. On tuttavia ja kaikki hyvin. Mutta vielä kun työpaikan saisi, se olisi iso haave, Jamil toivoo.

Miltä Iisalmi näy ää MYKY ROKAN SILMIN? Nyt päästään tutustumaan uuteen Iisalmen ihmeeseen, Myky Rokkaan. Kyseessä ei ole se ruoka eikä Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan sukulainen, vaan iisalmelaista syntyperää oleva sarjakuvahahmo. Puupäähatulla palkittu sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen aloitti uuden hahmon piirtämi-

sen tänä syksynä. Tavoitteena on, että hahmo jatkossa elävöittää Iisalmen kaupungin markkinointia. – Aloite tällaisen hahmon piirtämiseen tuli Iisalmen kaupungilta. Ensimmäisen kerran tästä oli puhetta jo viime vuonna, ja nyt se vihdoin toteutuu, Petteri Tikkanen kertoo. Myky Rokka nähdään jatkossa

seikkailemassa milloin missäkin ympäristössä. Tikkanen kertoo, että ajatuksena on saattaa Myky Rokka tarkkailemaan Iisalmen tapahtumia ja ilmiöitä omalla kevyellä ja vilpittömällä asenteellaan. – Aika näyttää, minne kaikkialle Myky Rokka menee ja mitä se ihmettelee. Sehän voi olla vaikka Luuniemellä musiikkitapahtumis-

sa tai vaikka Kankaan Montussa kiekkoilemassa, Tikkanen visioi.

Markkinointihenkisen hahmon piirtäminen on Tikkaselle myös mielenkiintoinen haaste. Iisalmea hän tuo mielellään esille ja mikäpä sen osuvampi hahmo markkinointitarinaan kuin herkullinen Myky. Erilaiset ruuat ovat nousseet

Petteri Tikkasen kynästä syntyvä Myky Rokka saattaa jatkossa seikkailla yllätyksellisissä paikoissa.

osaksi paikallista identiteettiä eri puolilla maailmaa, joten siksi sellainen käy osuvasti myös Iisalmeen. Tuttu yläsavolainen perinneruoka kuuluu myös Tikkasen ruokalistalle, normaalisti ehkä kerran kuukaudessa. – Myvyt ja perunat sekä liemi ovat ok, mutta sisäelimistä en erityisesti välitä, hän sanoo.

TEHDÄÄN YHDESSÄ – OSALLISTU IDEOINTIIN! Iisalmessa kuntamarkkinointia ja -viestintää tehdään kekseliäästi ja kuntalaisia osallistaen. Jotta viestintä tavoittaisi mahdollisimman monet, on kanavavalintojen oltava monipuolisia ja viestien kohderyhmäänsä puhuttelevia. Siitä on kysymys myös nyt, kun Iisalmi lanseeraa yhdessä palkitun, paikallisen sarjakuvataiteilija Petteri Tikkasen kanssa uuden sarjakuvahahmon, Myky Rokan. Myky Rokka seikkailee jatkossa Iisalmi–lehdessä ja Iisalmen kaupungin Instagramissa, @cityofiisalmi -kanavassa. – Aiheita Myky Rokan seikkailuihin kysymme jatkossa kuukausittain NÄPPI By Iisalmi –sovelluksessa. Kuntalaisten antamista ideoista taiteilija Petteri Tikkanen valitsee sarjakuviinsa piirtyvät seikkailukohteet ja ajankohtaiset teemat. Tämä sarjakuva onkin siten aito yläsavolaisen yhteistyön tulos, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointija viestintäsuunnittelija Laura Koski. Idea Myky Rokka –hahmosta syntyi tarpeesta luoda seudulle oma maskotti, tunnistettava hahmo. – Myky Rokka on kunnianosoitus seudun perinneruoalle, joka ei jätä ketään kylmäksi. Sarjakuva ja Myky Rokka ovat molemmat hyviä keskustelunherättäjiä, toteaa ideoinnissa mukana ollut elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Kuvallinen viesti on helppo omaksua nopeasti ja siinä voi pieneen pakettiin ladata paljon sisältöä. Sarjakuvassa on yksittäiseen kuvaan verrattuna enemmän vaikuttamisen keinoja, kun mukaan tulee rytmi, liike ja aika. – Toivomme iisalmelaisten ja muidenkin lehtemme ja Instagram-tilimme seuraajien ottavan Myky Rokka –hahmon omakseen, ja osallistuvan aktiivisesti ideointiin. Mihin ilmiöihin ja paikkoihin Myky Rokan kannattaa Iisalmen seudulla tutustua, se kannattaa kertoa meille NÄPPI By Iisalmi –kyselyjen kautta, kannustaa Laura Koski.

Uu a ilme ä SÄHKÖKAAPPEIHIN Kymmenen iisalmelaista sähkökaappia sai aivan uuden ulkoasun loppukesästä, kun Iisalmen seudun kuvataideseuran harrastajat tarttuivat toimeen. Nyt uuden ulkoasun saaneet sähkökaapit muodostavat noin viiden kilometrin mittaisen kävely- ja pyöräilyreitin, jonka aikana voi bongata vaikka ne kaikki. Idea projektiin sai alkunsa kuvataideseurassa, missä Mari Holopainen kyseli, onko sähkökaappeja Iisalmessa aiemmin maalattu. Ei oltu, mutta kiinnostusta hankkeeseen oli. Kun maalausprojektia vietiin eteenpäin, Iisalmen kaupungin markkinointi ja kulttuuripalvelukeskus lähtivät mukaan. Myös sähkökaappien omistaja Savon Voima suhtautui myönteisesti. – Kun joka puolella suhtauduttiin asiaan positiivisesti, projekti eteni siihen pisteeseen, että aloimme kartoittaa mahdollisia Ylä-Savon alueelta taiteilijoita ja taiteenharrastajia kaappien maalaajiksi, Holopainen kertoo. Lopulta maalaajat löytyivät nopeasti ja koko projekti eteni vauhdilla – vain muutamassa viikossa,

Halusimme ”tuoda taiteen lähemmäksi ohikulkijoilta

sillä jo elokuussa uuden ilmeen saaneet kaapit olivat lenkkeilijöiden ihasteltavina. Nyt uusi reitti alkaa Kankaalta, kulkee rautatieaseman ja Malminrannan kautta Virranpuistoon ja sieltä sataman ja Haukiniemen kautta keskustaan Kirkkopuistoon. – Johtavana ajatuksena koronakevään ja kesän aikana oli, että koska näyttelyjä ei voinut järjestää, halusimme kuitenkin tuoda taiteen lähemmäksi ohikulkijoilta. Tällaisia vastaavia projekteja on jo aiemmin toteutettu muualla, joten nyt oli hienoa, että osapuolet innostuivat myös Iisalmessa, Holopainen iloitsee. Savon Voima innostui maalausprojektista, sillä se pääsi samal-

la testaamaan sähkökaappeihin uutta maalia. Iisalmen kaupungin ja kuvataideseuran lisäksi hankkeen kustannuksiin osallistuivat Ylä-Savon Säätiö ja Future Savo -hanke. Kaappien maalaajille projekti oli kiinnostava. – Ensimmäistä kertaa pääsin maalaamaan peltiä, joten se oli alustana aivan erilainen kuin olen tottunut, kertoo Mia Lokkinen. Lokkinen maalasi vesiaiheisen teoksen Malminrannalle. – Kun töitä alettiin valita, lähetin ehdotukseksi kuvat kahdesta erilaisesta työstä. Näistä toinen pääsi toteutukseen asti, hän kertoo. Maalausta hän teki kolmena päivänä muutaman tunnin kerrallaan. Valmista työtä ja koko projektia hän kuvaa mielenkiintoiseksi. – Kyllä tällaiseen voisi osallistua toistamiseen. Mukava projekti, jossa pääsimme muiden taiteilijoiden kanssa piristämään katukuvaa. Ja kyllähän sähkökaappeja vielä kaupungissa riittää: jos vaan tällainen uudestaan toteutuu, niin olen mielelläni mukana.

! i m l a s i I y B ROC K IISALMESSA TEHDÄÄN TÖITÄ ROKKIASENTEELLA! Radio Rockin Korporaation Kim Sainio ja Harri Moisio vierailivat syyskuussa Iisalmessa tutustuakseen seudun kärkiyrityksiin. Vierailun aikana he tutustuivat siihen, millaisia töitä yritykset tarjoavat ja millaista osaamista ne tarjoavat kansainvälisille asiakkailleen. Korporaation vierailu Iisalmessa liittyi By Iisalmi –yhteistyöhön, jonka kautta markkinoidaan seudun työ- ja opiskelumahdollisuuksia sekä laadukasta elämänpiiriä asumisen vaihtoehtoineen ja laadukkaine vapaa-ajan palveluineen muuttajille ja uusille yrittäjille. Vierailun antia kuultiin ja nähtiin myöhemmin Radio Rockin kanavissa. – Radio Rockin kuulijakunta on profiililtaan hyvin samankaltainen, kuin Iisalmen yritysten tarvitsemat ammattilaiset. Niinpä päädyimme kokeilemaan tällaista meille uutta vaikuttajamarkkinoinnin muotoa, kertoo Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen. Valtakunnallinen kuuluvuus ja näkyvyys Radio Rockin kautta toikin Iisalmelle lukuisia tarjouksia uusista osaajista. Kampanjasivulla kysyttiin, millaista osaamista ihmiset haluaisivat Iisalmen seudun yrityksille tarjota, ja annettiin mahdollisuus tilata työ-, opiskelu-, yrittämisen- ja vapaa-ajan mahdollisuuksista kertovia uutiskirjeitä. Vetonaulana sivulla oli Iisalmessa kuvattu video ja Genelecin aktiivikaiutinarpajaiset. Kampanjalla tavoitettiin merkittävä joukko haluttua kohderyhmää ja vahvistettiin Iisalmen imagoa osaamisen paikkana, jossa on tarjolla mielenkiintoisia työtehtäviä kansainvälisissä yrityksissä. Kohderyhmän arvostamien radiotoimittajien kautta kuulijat pääsivät konkreettisesti näkemään ja kuulemaan, millaista työtä on tarjolla. Kampanja välitti myös Iisalmen myönteistä ja kehittyvää ilmapiiriä, jossa yhteisö tekee asioita yhdessä. Ylpeys siitä, mistä ollaan, mitä tehdään, Ja halutaan myöskin sinne paikkakunnalle jättää hyvin paljon hyvää. Se on tehnyt minuun suuren vaikutuksen minuun, kehuu Harri Moisio videolla Iisalmea. Juontajapari Kim Sainio jatkaa kollegansa innostuksen. – Ja täällähän yrittäjät myös toimivat sillä tavalla mainiosti, että he osallistuvat tähän koko kaupunkiyhteisöön hyvin vahvasti.

Ilmastоmuutoksen torjunta tarjoaa BISNESMAHDOLLISUUKSIA että se on kaukainen asia, jossa Suomen osuus on pieni. – Me kaikki elämme samassa maailmassa. Emme voi enää nykyään ajatella, että asiat, jotka tapahtuvat toisella puolella maailmaa, eivät vaikuta meihin. Kyllä ne koskevat, kuten olemme tänä vuonna huomanneet, kun korona levisi Suomeen, hän vertaa. Hiltunen sanoo, että kenenkään ei pitäisi sulkea silmiään ilmastonmuutokselta vaan mieluummin miettiä mitä voisi tehdä sen eteen. Aikoinaan Suomi on ollut matkapuhelinbisneksen edelläkävijä ja markkinajohtaja, joten Hiltusen mukaan Suomesta voi löytyä sellaista insinööritaitoa, jolla

By Iisalmi”seminaari hybriditapahtumana livenä ja stiimattuna 11.11. myös ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. – Ilmastonmuutos voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pelkästään lakeja säätämällä ilmastonmuutos ei pysähdy. Kun joku oivaltaa hy-

vän keksinnön, jolla muutosta torjutaan, sitä voi tulla globaali menestyjä. Mutta saman aikaan Hiltunen muistuttaa, että jokainen pienikin teko vie asiaa eteenpäin. Hän mainitsee esimerkkinä naudan-

lihantuotannon. Maatalouden metaanipäästöt ovat huomattavat, mutta niihinkin voi vaikuttaa. – Esimerkiksi Valio on kokeillut maitotiloilla rehun seassa lisäainetta, joka vähentää maitotilojen metaanipäästöjä kolmanneksella. Se on paljon. Hiltunen sanoo, että kaikilla toimialoilla voidaan miettiä, mitä voisi asian eteen tehdä. Pientenkin asioiden yhteisvaikutus voi olla merkittävä. – Ympäristöystävälliset tuotteet ja toiminta nostaa varmasti päätään tulevina vuosina yhä enemmän. Uskon, että tulevaisuudessa sellaisten yritysten suosio nousee, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon omassa toiminnassaan.

# 100% ASENNETTA

#ROCK BY IISALMI

IISALMI ON

100% ROCK

›› H

uuda itsellesi

Ko r

po ra

at i

on kokoama Genel

Jos sinunkin asenteesi on ROCK, katsasta, millaisia työja opiskelumahdollisuuksia Iisalmessa on sinulle tarjolla ja ilmianna oma osaamisesi eturivin yrityksillemme. Samalla voit osallistua uniikin, Radio Rockin Korporaation kokoaman Genelec RAW –aktiivikaiutinparin hyväntekeväisyyshuutokauppaan.

ec R

–ak

tiivik

aiutinpari!

Marraskuussa By Iisalmi -seminaariin yhdeksi puhujaksi tuleva futuristi Elina Hiltunen herättelee puheenvuorossaan jokaista kuulijaa miettimään ilmastonmuutosta. Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen asia, Hiltusen mukaan kukaan ei voi jättäytyä sen ulkopuolelle. Se koskee kaikkia ja jokainen voi tehdä sen eteen oman osuutensa, vaikka pienessä Suomessa asutaankin. – Greta Thunberg, ruotsalainen teinityttö on saanut aikaan maailmanlaajuisen liikkeen. Jokainen meistä pystyy siis halutessaan suuriinkin asioihin. Hiltusen mukaan emme voi kääntää selkää ilmastonmuutoksen haasteille myöskään siksi,

iisalmi.fi/byiisalmi #rockbyiisalmi #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä

Hankk n avula PÄÄSTÖT PIENEMMÄKSI Iisalmi on yhdessä Lapinlahden, Kiuruveden ja Vieremän kanssa lähtenyt etsimään keinoja ilmastonmuutosta vastaan. Uuden kaksivuotisen KESTO-hankkeen avulla pyritään löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen. Projektivastaava Kirsi Savolainen kertoo, että työ alkoi Iisalmessa jo edeltävän Kierre-hankkeen aikana. Kun Lapinlahti tiedusteli Ylä-Savon kuntien kiinnostusta yhteistyöhön ilmasto-ohjelmien laatimiseksi, ryhdyttiin kehittelemään uutta seudullista hanketta. – Ylä-Savon kuntien lisäksi KESTO-hankkeessa on mukana Siilinjärvi ja neljä kuntaa Keski-Savosta. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy ja Ylä-Savon osatoteutuksesta vastaa Iisalmen kaupunki. Kaksivuotisen hankkeen aikana on tavoitteena tehdä Ylä-Savoon seudullinen ilmasto-ohjelma sekä kuntakohtaiset toimintasuunnitelmat päästöjen vähentämiseksi. Savolainen tietää jo, mitkä ovat ykköshaasteet. – Maatalouden päästöt muodostavat Ylä-Savossa puolet tuotetuista kasvihuonekaasupäästöistä. Seuraavaksi eniten päästöjä aiheutuu tieliikenteestä ja lämmityksestä, hän sanoo. Maatalouden päästöistä suurin osa muodostuu maankäytöstä, joten keinoja päästöjen vähentämiseen voidaan varmasti miettiä vaarantamatta seudun elinvoimaisuutta ja tuottoisaa maataloutta, samalla Ylä-Savolla on mahdollisuus profiloitua vaikka valtakunnan ympäristöystävällisimpänä ruoantuottajana. – Lämmityksen päästöjen osalta jokainen meistä voi jo yksilötasolla vaikuttaa valitsemalla mahdollisimman vähäpäästöisen energiantuotantomuodon. Iisalmen päästöistä kaukolämmön osuus on 20 % ja tähän vaikuttaa polttoaineena käytettävä

turve. Savon Voimalla on omat tavoitteensa turpeen käytön vähentämiseksi. Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on myös hyvin haastavaa täällä missä välimatkat ovat pitkiä ja joukkoliikenteen vuorot vähäisiä. Yksi merkittävä liikenteen päästöjen vähentämiskeino on yksinkertaisesti vähentää ajosuoritteita ja tähän yhtenä ratkaisuna on kimppakyydit. Sen edistämiseksi kokeilemme Ylä-Savossa uudenlaista selainpohjaista PiggyBaggy -kimppakyytipalvelua.

Kokeilun tarkoituksena on helpottaa liikkumista. Palveluun rekisteröitymisen yhteydessä ilmoitetaan oma matka, lähtöpaikka ja määränpää, jolloin samalla välillä liikkuvat palvelun käyttäjät löytävät matkan kartalta. PiggyBaggy -palvelua voi hyödyntää esimerkiksi työ-, harrastus- tai kauppamatkoilla. Palveluun voi rekisteröityä osoitteessa www. piggybaggy.com.

Maatalouden, energiantuotannon ja tieliikenteen lisäksi kuntien ilmaston toimintasuunnitelmissa ja seudullisessa ilmasto-ohjelmassa käsitellään muun muassa materiaalikiertojen parantamista, ruokahävikin pienentämistä ja kaupunkirakennetta. – Materiaalikiertojen parantamisen osalta KESTO-hanke on hankkinut ostopalveluna vuoden loppuun mennessä valmistuvat selvitystyöt Peltomäen kiertotalouspuiston kehittämissuunnitelmasta, jossa kartoitetaan alueen potentiaali merkittävänä kiertotalousyritysten keskittymänä sekä Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailun ja arvion tulevaisuudesta Ylä-Savossa, jossa vertaillaan eri jätteenkuljetusjärjestelmien päästö- ja kustannuslaskelmia sekä arvioidaan uudistuvan jätelain vaikutukset seudulla esimerkiksi erilliskeräysvelvoitteen laajentuessa. Tämän vuoden alussa alkanut hanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto (EAKR), hankekunnat sekä muut julkiset tahot.

Nuoriso tek PIENIÄ ILMASTOTEKOJA Ympäristö- ja ilmastoasioihin on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös Iisalmen kaupungin nuorisopalveluissa. Syksyllä alkaneen kaksivuotisen kehittämishankkeen aikana halutaan tehdä pieniä ilmastotekoja ja parantaa nuorten ympäristötietoutta. Nuorisolle esimerkiksi kierrätys on jo monin paikoin normaalia, kertoo hankeohjaaja Anne Kärkkäinen. – Esimerkiksi nuorisotila Linkissä olemme usein törmänneet ti-

lanteeseen, että nuoret haluavat kierrättää esimerkiksi säilyke- ja lasipurkit, mutta meillä nuorisotiloissa ei ole erillistä keräystä, hän kertoo. Ratkaisu tilanteeseen on ollut se, että nuoriso-ohjaajat ovat itse vieneet ne keräyspisteisiin.

Nuorten hankkeessa kohderyhmänä ovat paitsi nuoret, mutta myös nuorten parissa työskentelevät aikuiset, muun muassa nuorisotyöntekijät sekä

kolmannen sektorin työntekijät. – Teemme hankkeessa yhteistyötä koulujen kanssa, esimerkiksi Juhani Ahon koulun ilmastoagenttien kanssa. Kärkkäinen kertoo, että suunnitelmissa on myös useita erilaisia teematapahtumia sekä esimerkiksi ilmastotwistryhmä ensi kesälle. Myös kuntien välinen yhteistyö tulee esille, kun nuoriso-ohjaajat ovat tekemisissä toistensa kanssa.

– Kuntien yhteistyöllä pystytään välttämään muun muassa päällekkäisiä hankintoja. Jos esimerkiksi yhdellä kunnalla on vaikkapa paintball-välineet, toiset kunnat voivat lainata niitä. Mikäli löydämme säästöjä materiaalihankinnoissa, niitä kannattaa tehdä.

Toinen esimerkki on ruokahävikin vähentäminen, josta on nuortenkin kanssa keskusteltu. Meillä on aiheeseen liittyvää yh-

teistyötä Kahvila Hillan kanssa. He lahjoittavat myymättä jääneitä tuotteita nuortentila Luukkuun. Hävikki pienenee. – Nuorten kanssa kyse on paljon keskustelusta ja ympäristökasvatuksesta. Kovin suuriin muutoksiin emme nuorten kanssa pysty, mutta tavoitteena on tehdä pieniä ilmastotekoja, Kärkkäinen sanoo. Hanke on saanut EU:n maaseuturahaston Leader-tukea Ylä-Savon Veturilta.

Kesän aikana о uusi u jo YLI KILOMETRI UUTTA VESIJOHTOA Iisalmen Vesi on uusinut olemassa olevaa, jo vanhaksi käynyttä vesijohtoa jo reilun kilometrin verran tämän vuoden aikana. Vesijohto- ja viemäriverkostoa on uusittu Makkaralahdessa, Kangaslammilla, Pihlajaharhussa ja Peltosalmella. Iisalmen Veden verkostoasentaja Santtu Hiltunen kertoo, että vesijohto- ja viemäriverkostoa uusitaan usein samaa tahtia katujen peruskorjauksen kanssa. – Vesijohdot ovat syvällä maan sisässä. Niitä varten pitää kaivaa aika syvältä tietä auki, joten siinä samalla on hyvä uusia molemmat, niin vesijohdot kuin katukin. Tänä kesänä vesijohtojen peruskorjauksia on tehty Nuolikujalla, mikä saa päällysteen ensi kesänä. Viime kesänä vesijohtoverkostoa uusittiin Jousikujalla, joka myös päällystetään ensi kesänä samaan aikaan naapurinsa Nuolikujan kanssa. – Kangaslammintiellä on työohjelmassa tänä vuonna alkuosa. Sama työmaa jatkuu ensi kesänä. Kangaslammintien alla ollut vanha vesiputkisto oli asennettu maan uumeniin 1950-luvun lopulla, joten sen uusiminen oli ajankohtaista. – Nuolikujan ja Jousikujan peruskorjausten ajankohta määräytyi tien päällystyksen vuoksi näin, putkisto siellä oli 1980-luvulta. Vesijohtoverkoston peruskorjauksen yhteydessä uusitaan puhtaan veden putkistot sekä viemäriputket. Lisäksi samalla uusitaan myös sadevesiviemä-

rien verkostot, kun katu on kaivettu auki. – Puhtaan veden ja viemäriputkiston uusiminen on Iisalmen Veden osuus, sadevesiviemärin ja katutöiden kustannuksista vastaa kaupunki. Kangaslammintien vesijohtotyön uusimisen kustannusarvio tälle vuodelle oli 120 000 euroa.

Makkaralahdessa kustannusarvio oli 70 000 euroa. Jo alkuvuodesta Iisalmen Vesi uudisti vesijohtoverkostoa Pihlajaharjussa 35 000 eurolla ja Lähteentiellä vesijohtoverkostoa ja jätevesiverkostoa uusittiin 75 000 eurolla. – Vesijohtoverkostojen uusimisen lisäksi Iisalmen Vesi turvaa

vesijohtoverkoston toimintavarmuutta myös muuten. Tänä vuonna on rakennettu kaksi sammutusvesiasemaa ja useita jäteveden pumppaamoja. Myös Runni-Iisalmi -siirtoviemäri on iso hanke, jonka kustannusarvio on lähes 900 000 euroa. Hiltunen kertoo, että toimintavarmuuden turvaamiseksi ollaan

rakentamassa lähivuosina myös virtaus- ja painemittausasemia, joiden avulla seurataan verkoston toimivuutta. – Mitä paremmin pystymme seuraamaan verkoston toimintaa ja virtauksia, sitä paremmin pystymme tuottamaan kuntalaisille laadukkaat vesihuollon palvelut, Hiltunen sanoo.

Kaupunki kutsuu vie ämään YHTEISÖLLISTÄ JUHLAVUOTTA Iisalmen kaupunki täyttää ensi vuonna 130 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Iisalmi haluaa haastaa kaupunkilaiset, yhdistykset ja erilaiset toimijat järjestämään mitä erilaisempia tapahtumia. Kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin on innoissaan ajatuksesta, että juhlavuodesta tulee yhteisöllinen. – Iisalmessa on todella aktiivinen ja monipuolinen yhdistyskenttä. Ne järjestävät meille jatkuvasti harrastusmahdollisuuksia ja erilaisia elämyksiä. Olisi hienoa, jos onnistuisimme aktivoimaan toimijakentän järjestämään tapahtumia eri aikoina. Näin tapahtumien kirjo olisi laaja ja tapahtumiin pääsisi osallistumaan lukuisa määrä kaupunkilaisia. Juhlavuosi näkyy kaupungin omissa tapahtumissa, muun muassa By Iisalmi -seminaarissa. Lisäksi kaupunki on suunnitellut omia tapahtumiaan. Suunnitteilla on muun muassa koko kansan to-

rijuhla ja erityinen Iisalmi-kavalkadi, mutta niistä kerrotaan lisää juhlavuoden aikana. Tapahtumien pääpaino on yhdistyskentässä ja kaupunkilaisissa. – Iso ajatus kaiken taustalla on se, että haastetaan ihmiset ja iisalmelaiset tekemään yhdessä. Teko voi olla iso tai pieni. Se voi olla tanssiryhmän yllätysesiintyminen kauppaliikkeen käytävällä tai musiikkiesitys kadulla. Tällaisetkin esiintymiset ovat elämyksiä niin esittäjille kuin paikalla olevalle yleisöllekin.

Erilaisilla tapahtumilla voitaisiin Marinin mukaan päästä mahdollisimman lähelle iisalmelaisten arkea. Virallinen juhla ei pääse koskettamaan yhtä laajasti kaikkia kuin monta pientä juhlavuoden tapatumaa. – Jalkapallon tai jääkiekon juhlaottelu tai tanssiryhmän yllätysesiintyminen koskettaa paljon suu-

rempaa joukkoa kuin pukujuhla. Siksi haluamme haastaa kaupunkilaiset tähän mukaan. Ja jos ajatellaan ensi vuotta kokonaisuutena, mitä enemmän kaupungissa tapahtuu, sitä runsaammalta kaupungin juhlavuosi tuntuu.

Juhlavuoden teematapahtumia kaupunkilaiset pääsivät äänestämään alkusyksystä ja äänestyksen perusteella valittiin toteutettavat tapahtumat. Teematapahtumien lisäksi kaupunki tukee myös muita tapahtumia. Varsinainen juhlavuoden rahapotti oli varattu teematapahtumille, mutta sen lisäksi on olemassa muutakin tukea. – Autamme mielellämme tiedottamisessa, olosuhteissa ja kaikessa muussakin, missä voimme olla tapahtumajärjestäjien tukena. Ja onhan meillä perinteiset tukikanavat avoinna, yhdistyksen voivat hakea normaalia tapahtumatukea sekä kulttuurin kohdeavustusta.

LASTEN IISALMI Tapahtuma: Ihanien Ipanoiden Iisalmi 130 v Järjestäjä: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Ajankohta: 12.11.2021 Paikka: Eri puolilla Iisalmea Tapahtuman kuvaus: Tapahtuma olisi lapsia ja perheitä osallistava, ja kannustaa sukupolvien väliseen yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen. Opiskelijaryhmät jalkautuvat päiväkoteihin sekä kouluihin keräämään tarinoita lapsuudesta Iisalmessa. Tarinat on tarkoitus kerätä kahdesta eri näkökulmasta. Tarinoita kerätään isovanhempien /iäkkäämpien ihmisten Iisalmesta teemalla ”Millaista lapsuus/perheiden arki on ollut 130v Iisalmessa aikaisemmin?”. Toisena teemana lapsia innostetaan kertomaan millaista elämä on tällä hetkellä Iisalmessa. Tarinat kerätään pe 12.11.2021 mutta tapahtumaa valmistellaan ja suunnitellaan yhteistyökumppaneiden toiveet ja tarpeet huomioiden jo alkuvuodesta 2021 alkaen. Hyödynnämme tapahtumassa digitaalista tarinankerrontaa, joka yhdistää kulttuuriperinteen näkökulmasta tärkeän tarinankerrontataidon ja tieto- ja viestintäteknologian keinot. Menetelmän avulla luodaan kertomuksia, joissa yhdistellään omaa puhetta, visuaalista materiaalia (valokuvia, piirroksia) ja esimerkiksi musiikkia. Lopputuloksena on noin 2-5 minuuttisia digitaalisia esityksiä, jotka tulevat kaikkien nähtäville.

SENIORI IISALMI Tapahtuma: Ihmeen hyvää ikäihmisille-viikko Järjestäjä: Ylä-Savon Vakka ja muut mukana olevat yhdistykset (8) Ajankohta: 10.-17.10.2021 Paikka: Eri puolilla Iisalmea Tapahtuman kuvaus: Ihmeen hyvää ikäihmisille- viikolla viemme Iisalmen kaupungin 130- vuotisjuhlan eri puolille Iisalmea sinne, missä ikäihmiset asuvat ja elävät. Järjestämme ikäihmisille erilaisia kohtaamisenpaikkoja mm. kirjastoautossa, paliliikenteessä sekä eri puolilla Iisalmea. Viikon aikana toteutamme erilaisia toimintatuokioita mm. liikuntahetkiä, kulttuuriesityksiä musiikkituokioita, oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä kaupungin esteettömyyden ja saavutettavuuden kehittämiseen liittyvää toimintaa. Toimintatuokiot toteutetaan ostopalveluna ja yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa.

NUORTEN IISALMI Tapahtuma: Iisalmi-sitsit Järjestäjä: Joukko iisalmelaisia nuoria aikuisia Ajankohta: joko 9. tai 23.7.2021 Paikka:Työväentalo Tapahtuman kuvaus: Moni täysi-ikäistynyt nuori aikuinen joutuu jättämään Iisalmen korkeakouluopintojen takia. Iisalmella on kuitenkin paikka monen kaupungista lähteneen sydämessä. Kotiseudulle palataan usein loma-aikana, jolloin oman ikäluokan edustajat ovat kaupungissa myös. Tapahtuman ideana on tuoda Iisalmeen korkeakoulumaailmasta tuttua opiskelijakulttuuria, juhlia Iisalmen 130-vuotista historiaa ja nauttia hyvästä seurasta. Koska myös Iisalmi on opiskelijakaupunki, tapahtumalla luodaan yhteyksiä ja yhteistyötä muihin opiskelijakaupunkeihin. Tapahtuma on ikään kuin entisten ja nykyisten iisalmelaisten kokoontuminen, jossa voidaan mahdollistaa uusien verkostojen muodostumista niin vapaa-ajan kuin moniammatillisen työnkin näkökulmasta. Sitsit on pohjoismainen akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan lauluja ja pidetään puheita. Osallistuminen ei vaadi aiempaa kokemusta sitseistä.

YMPÄRISTÖVASTUULLINEN IISALMI Tapahtuma: Yes, we all need hope! -konsertit Järjestäjä: Iisalmen Kalevalakuoro ry, Nuorisokuoroyhdistys Allegro ry Ajankohta: 9.10.2021 klo 16 ja 18 Paikka: Iisalmen kulttuurikeskus Tapahtuman kuvaus: Yhteiskonsertin yhteydessä järjestetään muita ympäristöteemaan sopivia oheistapahtumia. Yhteiskonsertin keskeisinä esiintyjinä ovat kolme iisalmelaista kuoroa: Lapsikuoro Allegretto, Nuorisokuoro Allegro ja Iisalmen Kalevalakuoro. Lisäksi lavalla nähdään säestäjiä sekä mahdollisesti tanssiesityksiä ja taustalla valokuva- ja videotaidetta. Konsertin ohjelmisto liittyy ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, ilmastoahdistukseen mutta ennen kaikkea toivoon hyvästä elämästä myös tulevaisuudessa. Konsertin nimi ”Yes, we all need hope” tulee ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin tekstiin sävellelystä kuoroteoksesta, joka konsertissa esitetään. Konsertin yhteydessä järjestetään aiheeseen liittyvää oheisohjelmaa, joista osan kuorot organisoivat itse, mutta mielellään yhteistyötä tehdään myös paikallisten muiden järjestöjen kanssa mm. teemaan sopivan näyttelyn toteuttamiseksi kulttuurikeskuksella. Myös ympäristöteemaan sopiva yritysyhteistyö styö tapahtuman ympärillä sopii kuoroille h hyvin.

KANSAINVÄLINEN IISALMI Tapahtuma: Yrittävä Iisalmi - Entrepreneurial Iisalmi Järjestäjä: Iisalmen Yrittäjät ry Ajankohta: elokuu 2021 Paikka: Urheiluhalli tai riittävän iso tila piha-alueineen Tapahtuman kuvaus: Yrittävä Iisalmi - Entrepreneurial Iisalmi on alueellisesti iso messutapahtuma, jossa modernit kansainväliset yritykset sekä niiden palveluiden tuottajat ja muut aktiiviset toimijat antavat kuvan modernista ja toimivasta Iisalmesta työ- ja asuinpaikkana. Esillä on upea kattaus seudun yritystarjonnasta, jonka lisäksi mukaan kutsutaan ystävyyskaupunkien vastaavan yrittäjäorganisaation kautta yrityksiä/pienyrityksiä osallistumaan tapahtumaan omilla osastoillaan. Yritykset ja yrittäjyys ovat kuntalaisten tulolähde. Näkyvyys tapahtumassa lähentää asukkaita sekä yrityksiä ja yrittäjiä, ja kannustaa yrittäjyyteen. Samalla edistetään entisestään verkostoitumista, onhan tapahtuma matalan kynnyksen tilaisuus luoda uusia yritysyhteyksiä ulkomaisten yritysten kanssa. Koulutustapahtumien teemana ovat mm. vienti/kansainvälinen kauppa sekä yrittäjien jaksaminen.

16 16

OSALLISTU NÄPPÄILLEN! Osallistu ja vaikuta oman kotiseutusi asioihin – vaikka kotisohvalta tai lenkkipolulta NÄPPÄILLEN! Iisalmi otti keväällä käyttöön NÄPPI By Iisalmi – osallisuussovelluksen, jonka kautta kuntalaiset tai muut seudulla asioivat ja vierailevat voivat osallistua kaupungin kehittämiseen. NÄPPI By Iisalmi –sovelluksella on tällä hetkellä vajaa 1000 käyttäjää, ja uusia aktiivisia ”näppäilijöitä” toivotaan mukaan kaupungin kehittämiseen. Ilmainen sovellus on ladattavissa kaikkiin älypuhelimiin sovelluskaupoista. Mitä NÄPPI By Iisalmi –sovellus sitten tarjoaa sen käyttäjälle? Mm. palvelujen kehittämiseen liittyviä kyselyjä, kuntapäätöksentekoon aktivointia, tietoa tapahtumista ja osallistumista äänestyksiin ja arvontoihin. Tässäkin Iisalmi-lehden syysnumerossa on juttuaiheita, jotka on valittu NÄPPI By Iisalmi –sovelluksen kautta kerätyistä juttutoiveista. Ne ja muut yhteisön aloitteista tai ideoista alkunsa saaneet teot tunnistat uudesta Aloite yhteisöltä –tunnuksestamme. Lue lisää NÄPPI By Iisalmi –sovelluksesta: www. iisalmi.fi/näppi

Riitta Kinnunen ja Eeva Korhonen tuntevat Touhulan kuin omat taskunsa. Valokuvat muistuttavat elävistä tarinoista, joita vuosikymmenten takaa riittää kerrottavaksi.

Asuinalue sai nimensä, kun TOUHULA ON IISALMEN

Voidaksemme viestiä entistä tunnistettavammin niistä teoista, joiden taustalla on yhteisön aloite – esimerkiksi virallinen kuntalaisaloite, NÄPPI By Iisalmi –kyselyjen kautta tulleen idean toteuttaminen tms. – loimme YHTEISÖN ALOITTEESTA –tunnuksen. Iisalmi-lehdessä tunnistat tästä tunnuksesta ne jutut, joiden juttuvinkit tai -toiveet on saatu osallistumis- ja vaikuttamiskanavien kautta.

Touhula. Alue Iisalmen keskustan eteläpuolella on tuttu kaikille ohiajaville, mutta harva arvaakaan, kuinka vanha asuinalue se on: vanhimmat talo ovat näet rakennettu jo lähes sata vuotta sitten. Vuonna 1891 kaupunkioikeudet saanut Iisalmen kauppala laajentui voimakkaasti 1800-luvun lopussa, kun Paloistilan maat liitettiin kaupunkiin. Arkkitehti W.O. Lille piirsi Paloivirran eteläpuolelle asemakaavan, joka valmistui vuonna 1912. Kaavassa oli piirretty asuintontteja nykyisen Eteläisen Pohjolankadun molemmin puolin – myös Touhulan alueelle. Ensimmäiset uudet talot Kuopiosta Ouluun kulkeneen tien varteen rakennettiin 1930-luvulla. – Talon rakentaminen alkoi 1932 ja se valmistui kolme vuotta myöhemmin. Minun ukkini Jaakko Satamo muutti taloon vuonna

1937, kertoo talossa nykyisin asuva Eeva Korhonen. Talo on hänen synnyinkotinsa. Hän tuntee ja muistaa naapurustonsa hyvin. Samaan aikaan rakennettuja taloja ovat myös tien varressa näkyvät Tenhusen, Oksasen, Vepsäläisen ja Kettusen talot. – Ne olivat ensimmäiset talot tässä lähellä vanhaa viitostietä. Sitten myöhemmin taloja rakennettiin lisää, hän tietää. Sotien jälkeen alueelle rakennetiin myyn muassa Korhosen naapurissa oleva Kinnusen talo, jonka valmistui 1944. – Meidän talo on toinen alueen asevelitaloista. Aseveljet rakensivat sen sodan jälkeen ja luovutettiin meille 17. syyskuuta 1944, Riitta Kinnunen muistaa. Hänen isänsä ei koskaan palannut rintamalta, ja siksi he pääsivät taloon asumaan. Sodan jälkeen kaupunki myi monia muitakin tontteja rintamamiestaloja varten. Kun taloja ra-

kennettiin ahkerasti 1940-1950-luvuilla alue sai ohikulkijoilta myös nimensä – Touhula.

Riitta Kinnunen muistaa nuoruutensa Touhulan elävästi. Tarinoita kahdeksankymppisellä riittää kerrottavaksi. – Koulua käytiin keskustassa. Koulumatkat kuljettiin jalkaisin, joskus yritettiin päästä hevosmiesten kyytiinkin. Talvella myös potkuri oli usein käytössä, hän kertoo. Alueen tontit ovat selvästi suurempia kuin Eteläisen Pohjolankadun toisella puolella Rohmulassa. Yksi selitys sille lienee se, että omilla pihoilla pidettiin kasvimaata. – Kyllä meillä perunoita kasvatettiin, samoin porkkanaa ja naurista. Mutta kasvimaata ei ollut paljon. Mutta marjapensaita oli runsaasti. Samaa muistelee myös Pellervoisenkadun toisella puolella asuva Korhonen. Heidän pihal-

Insinööri W.O. Lille laati Paloisvirran etelläpuoliselle alueelle ensimmäisen kaavan vuonna 1910. Siitä toteutuivat lähinnä Leimun mutkaa olevat tontit.

sielä t hu iin VANHIMPIA ALUEITA laan ei ollut kasvimaata, mutta marjapensaita. – Ja ulkorakennuksia oli kaikilla. Meille rakennettiin ulkorakennukseen leipomo vuonna 1944, jossa mummoni ja sen jälkeen äiti valmisti kalakukkoja myytäväksi Kauppahallissa, Eeva Korhonen kertoo. T:mi H. Satamon kalakukot olivat aikoinaan ainakin maakunnankuuluja, joita postissakin lähetettiin. – Kun kalakukkoja lähetettiin Kuopioon, pakettiin ei sisältöä iletty kirjoittaa, kun kalakukkoja olivat Iisalmesta tilanneet. Korhonen kertoo. Ja onpa Satamon kukkoa syönyt itse Urha Kaleva Kekkonenkin.

Oman työuransa Riitta Kinnunen teki kampaajana. Oltuaan ensin juoksutyttönä Salmettaressa ja Putkolassa, hän lähti kauppakouluun Kuopioon. Siellä hän ehti työskennellä muutaman vuoden, kunnes palasi Touhulaan – koti-

taloon – vuonna 1969. – Avasin kotitaloon yhteen huoneeseen oman kampaamon, jossa työskentelin kampaajana siten vuoteen 2005 saakka. Touhulan alueella toimii edelleenkin kampaamo, mutta puoli vuosisataa sitten kylä oli vilkkaampi. – Tuossa valtatien varressa oli oma kauppa, Leimun talon kohdalla oli kioski ja sen vieressä oli baarikin, Eeva Korhonen muistelee. Kaupan edustalla oli muinoin myös pieni niitty, jossa oli lehmiä. – Niitä sai käydä lypsämässä. Sieltä me maitoa haettiin, Kinnunen kertoo.

Leimun mutka on saanut nimensä Leimun talosta, joka sijaitsi mutkassa toisella puolella kuin Touhula. Liikenne seudulla oli vilkasta, kun Kuopion ja Oulun välinen liikenne kulki tietä pitkin. – Ja Peltosalmen suunnasta maalta tulleen isännät ajoivat

siitä kaupunkiin asioimaan. Heidän kyytiin pyydeltiin usein, kun kaupunkiin oli asiaa. Touhulan alueella on nähty myös hevoskilpailuja menneinä vuosikymmeninä. Kinnunen kertoo, että Leimun mutkan kohdalla oli lähtö, josta hevoset vaunuineen lähtivät kohti Peltosalmea. – Kaupungin ja maalaiskunnan raja oli siinä hautausmaan kohdalla. Siinä rajalla käytiin hevoskilpailussa kääntymässä.

Kun alueen ensimmäinen asemakaava valmistui 1900-luvun alussa, puolitoistakerroksisia taloja rakentui puolenkymmentä. Sodan jälkeen alueen rakentaminen vilkastui ja alue alkoi täyttyä Ivalonkadulta kohti pääkatua. Kun arkkitehti O.I. Meurman laati alueelle seuraavan kaavan vuonna 1948, rakennetut alueet säilyivät ennallaan. Puutarhatontit lisääntyivät Ivalonkadun

O.I. Meurman laati Touhulan alueen kaavan vuonna 1948. Siinä Leimun mutkan lähin alue (kortteli 110) säilyi ennallaan, muutoin alue sai nykyisen muotonsa.

toiselle puolelle. Alueelle alkoi tulla paljon perheitä ja lapsiakin oli paljon. Naapuruksilla riittää muistoja ja tarinoita. – Kerran puimme pitsireunaisiset tyynyliinat vyötärölle ja lähdimme kioskille hienoina leideinä pitsihameissa, Eeva Korhonen muistelee. Kesäteatteriakin lapset ovat keskenään leikkineet ajankuluksi. Myös lukuisat ulkorakennukset ovat taanneet erimaisen ympäristön löytää sopivia piilopaikkoja syyyspimeillä. – Tällä kyllä on aina ollut omanlainen tunnelma, kun pitkäikäiset naapurit ovat tunteneet hyvin toisensa. Olin minäkin nuorena tyttönä lapsenlikkana monessa

talossa, Kinnunen muistelee. Ja Eeva Korhonen ikään kuin vakuudeksi sanoille kertoo naulanneensa juuri edellispäivänä naapurinsa ikkunanpuitteen paremmin kiinni. Naapurisopu ja auttaminen ovat vallinneet aina. Kinnunen ja Korhonen kertovat, kuinka joitakin vuosikymmeniä sitten uuden perheen muuttaessa kylälle eräs yhteinen naapuri oli käynyt toivottamassa uudet asukkaan tervetulleiksi. – Hän kävi sanomassa, että tällä kylällä eivät ole naapurit tapelleet vuosikymmeniin, eikä sitä kyllä aloiteta vieläkään, naapurukset muistelevat.

TUOTEKEHITYSTÄ MATKAILUYRITTÄJILLE Iisalmen kaupungin hallinnoiman, Pohjois-Savon liiton ja EAKR:n rahoittaman Yhdessä ideoiden -hankkeen avulla toteutetaan Iisalmi ja tienoot jäsenille mittava tuotekehitystyöpajakokonaisuus. Hankkeen tavoitteena on tukea ja vahvistaa Iisalmi ja tienoot jäsenten toimintaedellytyksiä koronakriisin aikana ja sen jälkeen. Hanke tähtää koronaviruksen aiheuttamien haittojen torjuntaan ja korjaamiseen nopeasti, mutta myös tulevaisuus huomioiden. Pohjan toiminnalle luo jäsenkohtainen kehittäminen, joka tapahtuu asiantuntijan avulla työpajojen teemaryhmissä. Iisalmi ja tienoot on hankkinut JOHKU-verkkokauppa-alustan, jota hankkeen aikana ollaan ottamassa aktiiviseen käyttöön. Tavoite on, että jäsenet tuotteistavat ja kehittävät omia ja yhteisiä tuotteita sekä oppivat käyttämään myyntialustaa. Työpajojen teemaryhmien koko on noin 10 jäsentä. Luodut ryhmät kokoontuvat ohjattuihin työpajoihin 4-8 kertaa hankkeen aikana. Työpajojen teemat ovat tuotteistaminen, tuotekehitys ja JOHKU-myyntialustan käyttöönotto. Työpajojen vetäjäksi on valittu Ellare Oy, jolla on monipuolinen kokemus erilaisista matkailualan kehittämistehtävistä. Yritys on mm. on käynnistänyt useita maakunnallisia ja kansallisia hankkeita ja on mukana useissa asiantuntijaryhmissä. Sillä on myös laaja kokemus tuotekehityksestä, tuotteistamisesta sekä digitaalisesta liiketoiminnasta ja on hyvin perehtynyt Johku-verkkokauppaan sekä sen käyttöön. Yritys tekee työpajoihin mukaan ilmoittautuville Iisalmi ja tienoot -jäsenille tilannekartoituksen, jonka pohjalta heille laaditaan toimenpidesuunnitelmat ja perustetaan teemaryhmiä tavoitteiden ja lähtötilanteen perusteella. Työpajoista ei aiheudu Iisalmi ja tienoot jäsenille kustannuksia. Työpajojen tavoite on, että vuonna 2021 Iisalmi ja tienoot jäsenillä on oma sekä verkoston yhteinen matkailualan tuotteiden ja palvelujen verkkokauppa osoitteessa www.iisalmijatienoot.fi. Iisalmi ja tienoot osallistuu (alustava) Kotimaan matkailumessuille Tampereella 23.-25.04.2021, jossa palvelu on näyttävästi esillä. Iisalmi ja tienoot on seudullinen matkailun kehittämisorganisaatio, jonka toimintaa rahoittavat itse jäsenet sekä mukana olevat Ylä-Savon kunnat. Toimintasuunnitelman mukaisesti kehittämisen painopisteitä ovat mm. yhteismarkkinoinnin optimoinnin kehitystyö, messu- ja myyntipäivät, digimarkkinointi sekä esitetuotanto. Tällä hetkellä Iisalmi ja tienoot jäseniä on 37 kaikista Ylä-Savon kunnista. Tienoot verkosto ja Ylä-Savon kunnat ovat yhteisesti sopineet matkailun kehittämisestä vuosille 2019-2023 tavoitteena matkailuelinkeinon vahvistaminen ja kasvu. Hurry Oy Kuopiosta toimii Iisalmi ja tienoot matkailun kehittämisen strategisena kumppanina.

K lukоsertit i ostivat

JAZZMUUSIKOKSI Iisalmen tornitaloilla syntynyt, mutta pian Pöllösenlahdelle perheensä mukana muuttanut Timo Hirvonen on iisalmelaisille ja yläsavolaisille jazzin ystäville tuttu musiikin ammattilainen. Vaikka hän on opiskellut musiikkia Kuopiossa ja Helsingissä Sibelius-Akatemiassa, kiittää hän kotikaupunkiaan monista musiikillisista vaikutteista. – Iisalmessa oli nuoruudessani tosi vilkasta bänditoimintaa. Nuorisotalo ja nyt jo valitettavasti taivaalliseen soittokuntaan siirtynyt Pete Kauppinen olivat merkittävässä roolissa, mutta ehdottomasti myös kaupunki siinä, että se mahdollisti nuorten bändiharrastuksen niissä soittokämpissä. Iisalmen Luuniemellä oli 1980-luvun lopulla Uiton majaksi kutsuttu bändikämppä, jossa bändit viettävät aikaa soitellen ja treenaten. Kun bändikämppä Luuniemellä otettiin muuhun käyttöön, nuorten harrastuspaikka siirtyi Kivirannalle. – Siellä kämpällä olen ensimmäisen kerran törmännyt muun muassa Apulantaan bänditapahtuman yhteydessä, Hirvonen muistelee. Soittokämppien musiikkityylit vaihtelivat metallista progeen ja punkkiin. Monipuolista, voisi luonnehtia. Vaikka Hirvonen soitti paikallisissa bändeissä monenlaista musiikkia, iski oma musiikillinen herätys koululaiskonserteissa Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Hirvonen muistelee olleensa ehkä Juhani Ahon koulussa kahdeksannella luokalla, kun hän näki kaksi konserttia, jotka ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Toinen oli Kolmen markan jazzkonsertti ja toinen oli Jari Perkiömäen johtama orkesteri, jossa soittivat Teppo Mäkynen, Ape Anttila ja Mika Mylläri. – Varsinkin jälkimmäinen kokoonpano vaikutti minuun syvästi. He soittivat musiikkia ja improvisoivat. Muistan ajatelleeni, että muusikot osaavat nyt jotain sellaista, jota minä en vielä osaa, mutta haluan oppia. Silloin jazzmusiikki iski minuun, Hirvonen muistaa. Pöllösenlahdella nuoruuttaan asunut Hirvonen oli lapsuusvuosinaan jatkuvasti menossa. Niin Kihmulan kuin Kankaankin jalkapallokentät tulivat enemmän kuin tutuksi. Aina vaan pelattiin. – Olin ehkä juuri kouluikäinen, kun äitini kysyi ennen joulua mielipidettä siihen, että toisiko joulupukki jouluna urut. Sitten muistan menneeni Citykäytävään Filipczakin musiikkiliikkeeseen, missä Raimo Jokisalmi piti urkukurssia. Sieltä kaikki alkoi. Hirvonen innostui musiikin soittamisesta ja löysi itsensä paikallisista nuorisobändeistä. Ensimmäiset yhteissoitot hän tosin teki Ressiboys -orkesterin kämpässä. Juha Leksis huolehti ja teki hauskaksi poikien bändiharrastuksen. – Muistan myös yhden ulkoilmakonsertin Iisalmesta. Iiro Rantalan Trio Töykeät oli esiintymissä Olutmestarin terassille rakennetulla esiintymislavalla. Terassilla oli varmaan 500 ihmistä ja meininki oli ihan huikea. – Voi sanoa, että nuo kolme konsert-

tia sekä Iisalmen vahva nuorisobändien kulttuuri olivat merkittävimmät tekijät siihen, että musiikista tuli minun ammattini.

Liikunnallinen lapsuus ja nuorisobändit ovat olleet merkittäviä asioita, mutta mitä muuta Iisalmi on tarjonnut? – Iisalmesta olen saanut hyvän peruskoulutuksen. Koulukokemus on ollut erittäin positiivinen kaikin puolin. Lisäksi harrastusmahdollisuudet ovat Iisalmessa olleet aina huippuluokkaa, niin liikunnassa kuin musiikissakin. Kolmas iso asia on turvallinen ja puhdas asuinympäristö, jossa ollut mukava kasvaa. Kun Hirvonen nykyisin puhuu Iisalmesta, hän tuo aina esille harrastusmahdollisuudet. – Kun muusikkoystävät tuleva konsertoimaan Iisalmeen, liikuntamahdollisuudet tulevat aina esille, tennis, palloilumahdollisuudet ja jääkiekko. Erityisesti uimahalli. On hienoa, että Iisalmeen nyt tulee uusi uimahalli. Se on kunnallinen palvelu, joka koskettaa vauvasta vaariin. Harrastusmahdollisuuksien lisäksi Hirvosen aika nykyisin kuluu Iisalmessa myös työn merkeissä. Koko Jazz Club järjestää aktiivisesti konsertteja eri paikoissa sekä kannatusyhdistyksen kautta jo kaksi kertaa

19 Juttusarja iisalmelaislähtöisistä oman alansa menesne eses styjistä maailmalla –mitä tä heille kuuluu nyt, miten en tanutt? t? Iisalmi on heitä innoittanut?

IISALMEN INNOITTAMA

on päästy nauttimaan jazzfestivaalista keskellä pimeintä talvea. Näillä tapahtumilla Hirvonen haluaa sulkea yhden ympyrän – sen, josta hän itse sai kipinän musiikkiin. – On hienoa, että voin olla tuomassa ihmisille elämyksiä. Iisalmen seudulla on yrityksiä, joilla on kansainvälisiä työntekijöitä ja verkostoja. Kun Iisalmeen muuttaa työn perässä uusia ihmisiä, on tärkeää, että heille voidaan tarjota kulttuurielämyksiä.

Jazzmusiikin näkökulmasta Iisalmesta on Hirvosen mukaan kehittynyt merkittävä konserttikaupunki. –Olemme alalla kansallinen puheenaihe. Kaupungissa käy kansainvälisiä jazzmusiikin huippunimiä enemmän kuin monella muulla paikkakunnalla. Taustalta löytyy pitkäjänteinen kehitystyö Raatihuoneen yrittäjä Olli Ylhäisen kanssa. Hän on poikkeuksellinen kulttuurivaikuttaja millä tahansa mittarilla. Respect, Hirvonen toteaa. Myös yläsavolainen yleisö ansaitsee Hirvoselta ja hänen kollegoiltaan kiitoksen. – Iisalmessa on erinomainen yleisö. Se kuuntelee tarkasti, nauttii ja osaa arvostaa. Hirvosen mukaan monet muusikot ovat tuon seikan huomanneet, olipa keikka sitten Kiuruvedellä, Vieremällä, Lapinlahdella tai keskellä Iisalmea. Kansainväliset jazzartistit ovat Iisalmessa käydessään nostaneet esille mielenkiintoisen yksityiskohdan ja sanoneet, You have a strong tribal feel here, joka olisi vapaasti suomennettuna, että teissä on vahvaa heimotunnetta. Hirvosen mielestä asia on päivänselvä. – Seudullamme asuu kosmopoliittia ja uudelle avointa porukkaa. Ilmapiiri uuden syntymiselle on otollinen, sen todistavat lukuisat alueemme menestystarinat, hän sanoo.

Tutustu

MATKAULUVINKKEIHIN JA TAPAHTUMATÄRPPEIHIN

Tapahtumakävijä! YLÄ-SAVON TAPAHTUMAT NETISSÄ

Tapahtumakävijä! YLÄ-SAVON TAPAHTUMAT FACEBOOKISSA

Löydä Ylä-Savon tapahtumat netissä osoitteessa Tykkää Iisalmi ja tienoot sivusta Facebookissa ja ala seurata seutumme julkaisuja sekä tapahtumia somessa. Sivulla on vuosittain yli 300 tapahtumaa ja tavoitettuja ihmisiä tuhansia. (Facebook Inc. toimittamien tietojen mukaisesti).

iisalmi.fi/tapahtumat Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven sekä Vieremän tapahtumat löytyvät nyt yhdestä osoitteesta.

Klikkaa www.iisalmi.fi/tapahtumat

Tapahtumajärjestäjä!

www.iisalmi.fi/tapahtumat

HYÖDYNNÄ IISALMI JA TIENOOT -FACEBOOK TAPAHTUMAKALENTERI Jos sinulla on FB proﬁili ja teet tapahtuman Ylä-Savossa: • Lisää tapahtuman rinnakkaisjärjestäjäksi Iisalmi ja tienoot: @iisalmijatienoot • Iisalmi ja tienoot tapahtumakalenterissa n. 300 tapahtumaa vuodessa • Iisalmi ja tienoot tapahtumakalenteri tavoittaa tuhansia ihmisiä vuoden aikana • Muista tykätä yhteisestä sivustamme, käytä markkinoinnissa #iisalmijatienoot #iisalmiregion • Tämä palvelu ei maksa sinulle mitään.

Tykkää ja k entoi, käytä #iisalmijatienoot #iisalmiregion

TAPAHTUMAKALENTERI KÄYTÖSSÄSI VELOITUKSETTA!

Lisätietoa: Iisalmi ja tienoot Jarmo Miettinen p. 040 830 2681 jarmo.miettinen @iisalmi.ﬁ

Klikkaa www.iisalmi.ﬁ/tapahtumat sekä ”Lisää tapahtuma kalenteriin” • Rekisteröidy, luo tunnus • Luo tapahtuma ohjeiden mukaisesti • Tapahtumasi näkyy Ylä-Savon seudullisessa tapahtumakalenterissa • Iisalmi.ﬁ/tapahtumat sivulla on vuosittain n. 45 000 katselukertaa • Tämä palvelu ei maksa sinulle mitään.

Lisätietoa: Iisalmi ja tienoot Jarmo Miettinen p. 040 830 2681 jarmo.miettinen @iisalmi.ﬁ

AINA ON HYVÄ SYY

mökkeilä! Iisalmen tienoilla majoitut mukavasti etsitpä yöpaikkaa kaupunkialueelta tai maaseudulta! Halusitpa sitten rentoutua keskustassa tai luonnon läheisyydessä, löydät alueelta varmasti tarpeisiisi sopivan vaihtoehdon. Lomamökkejä etsiville Iisalmen seudulla on vaihtoehtoja erikokoisille seurueille!

HAAPANIEMEN MATKAILU

JOKINIEMEN MATKAILU

RUUKIN TUPA

VILLA KIRMAKKA

KOLJONVIRRAN KARTANO

IISALMI – KIURUVESI – LAPINLAHTI – SONKAJÄRVI – VIEREMÄ

www.iisalmijatienoot.fi

#iisalmijatienoot #iisalmiregion