Issuu

Julkinen tiedote

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

IISALMI

-lehti Kevät

2022

Iisalmi h ku eli Berc icit maailmalta uut n kotiin  SIVUT 22-23

Tässä lehdessä: Kaupunkistrategia tulee

Elinvoimaselvityksessä

kuulokkeisiin podcasteilla

monia uusia ideoita

 SIVU 4-5

 SIVUT 14-15

Petteri Tikkasen kuvissa

Iisalmi Jazz Festival soi

näkyy lapsuuden Iisalmi

elokuussa Ylä-Savossa

 SIVUT 8-9

 SIVU 20

Iisalmi 2030 –Visiоa Su en h ku elevin seutukaupunki Tähän visioon uskoen, työstimme yhdessä kaupunkilaisten, luottamushenkilöiden ja muiden sidosryhmien kanssa uutta kaupunkistrategiaamme. Kaupungin toiminta-ajatuksena on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja vahvistaa kaupungin kilpailukykyä ja vetovoimaa. Meillä Iisalmessa on tehty näkyvää imago-markkinointia ja valtakunnan media on myös huomioinut meidät. Tästä huolimatta kamppailemme yhdessä muiden seutukaupunkien kanssa vetovoimasta ja siinä työsarkaa riittää. Meille ei ole virrannut väkeä toivotulla tavalla, ja haasteita on edelleen osaavasta työvoimasta.

Elä e järvien ympäröimänä ja kaunis virta kulk läpi kaupungin. Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Olemmeko käyttäneet kaikkia keinoja, millä voisi velut ja tästä syystä elinvoimapalveluiden välttämäthoukutella ihmisiä muuttamaan Iisalmeen? Mielestäni meillä on näitä houkuttimia, joita emme ole osanneet markkinoida riittävästi. Elämme järvien ympäröimänä ja kaunis virta kulkee läpi kaupungin. Pitäisikö meidän satsata enemmän siihen, että lisäisimme rantatonttikaavoitusta ja miksi emme kokeilisi markkinointimielessä tonttien alekampanjoita. Pandemian johdosta etä- ja hybridityö vavisuttavat työ- ja asuntomarkkinoita ja tähän haasteeseen meillä pitäisi olla houkuttelevia vaihtoehtoja.

Toiseksi, kaupungissa täytyy olla hyvät pal-

tömyyttä ei koskaan korosteta liikaa. Ellei meillä ole toimijoita, ei ole palveluitakaan. Riittävätkö nämä nykyiset palvelut vetämään esimerkiksi meidän nuoria aikuisia takaisin, jotka opiskelun vuoksi ovat muuttaneet pois. Olisiko meillä tähän vielä joitakin porkkanoita jaettavana?

Valtiolta on tulossa alueellinen opintolainahyvitys kokeilulakina eduskuntaan. Tämä hyödyttäisi erityisesti maaseutukuntia, Iisalmi mukaan lukien. Lainahyvityksellä kannustettaisiin korkeakoulutettuja nuoria kokeilemaan työtä ja arkea maaseutukau-

pungeissa. Tulevina vuosina, kun eläköityminen on voimakasta eritoten opetus-, hoito-, varhaiskasvatusaloilla, kokeilun turvin nuoret saisivat taloudellisen kannustimen muuttaa tänne. Tämän lisäksi pitäisi keksiä järjestelmä, millä tavoittaisimme muualle opiskelemaan lähteneet nuoret. Järjestelmän kautta voisimme tarjota suoraan työ- ja harjoittelupaikkoja kotiseudulta. Nuorten haluun muuttaa takaisin kotiseudulleen vaikuttaa myös nuoruuden aika, jolloin he asuivat oman perheen kanssa kaupungissa. Kuinka heitä silloin kohdeltiin ja oliko heihin satsattu riittävästi. Välttämättä se, että perusopetusta on Iisalmessa valtakunnallisesti enemmän, ei lämmitä sillä hetkellä lapsen mieltä. Kuitenkin näistä ajoista jää mielikuvia – mikä meillä siis on sellaista, jonka vuoksi tänne palattaisiin?

Nykyään työssäkäyntialue ei ole enää sidoksissa taajamiin. Monella alalla työskennellään bittiavaruudessa, eikä työpisteiden vuoksi tarvitse muuttaa välttämättä mihinkään. Siksi arvoilla ja asenteilla on suuri merkitys ja sitä olemme Iisalmen kaupunkistrategiassa aina tuoneet vahvasti esille. Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi. Täällä haluan elää!

Verko uen kohti vuo a 2030 Useissa puheenvuoroissa täällä Ylä-Savossa kuulostellaan, miltä kuntakenttä näyttää ja millainen vuoden 2030 kunta voisi olla. Myös Iisalmen kaupungissa olemme jo vuosia katsoneet vuoteen 2030 ja konkreettisimmin tämä näkyy kaupunkistrategiassamme, joka hyväksyttiin Iisalmen kaupunginvaltuustossa viime vuoden lopulla. Tavoitteemme vuodelle 2030 voi tiivistää visioomme. Tämän mukaan Iisalmi on kansainvälisesti tunnettu, helposti saavutettava, rohkeasti kehittyvä ja vetovoimainen kaupunki, joka tarjoaa loistavat asumisen ja yrittämisen olosuhteet sekä toimivat seudulliset palvelut. Iisalmen tavoitteena onkin olla Suomen ihmeellisin kaupunki.

Jotta visiot ja tavoitteet eivät jää sanahelinäksi, on nämä purettu eri toimenpiteiksi, joiden toteutumista luonnollisesti seurataan ja joita tultaneen ennen vuotta 2030 vielä hiomaa pariin otteeseen. Sama pätee väistämättä itse strategiaan. Muuttuuhan maailma ympärillämme arvaamatonta vauhtia ja totta on se, ettei meistä kukaan tiedä, millainen kun-

Toimintaajatuksena e о hu ehtia asukkaiden hyvinvoivoi ista.

Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

takenttä, maailmasta puhumattakaan, meillä on vajaan kahdeksan vuoden kuluttua. Toiminta-ajatuksenamme on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja vahvistaa koko seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa.

Useissa puheenvuoroissa peräänkuulutetaan myös kuntien välistä yhteistyötä, josta meillä onneksi täällä on erilaisia hyviä kokemuksia. Toiminta-ajatuksen jälkeisempi osa velvoittaa meitä

yhä edelleen tekemään vahvaa yhteistyötä Ylä-Savossa muiden kuntien kanssa. Jokaisella seutukuntamme kunnalla on omat vahvuutensa, jotka tulee tunnistaa ja tämän myötä kyetä hyödyntämään entistä paremmin. Tämä koskee niin palveluiden järjestämistä kuin vetovoimatekijöiden esiin tuomista, näin pari asiaa mainitakseni.

Maailma verkottuu keskenään entistä voimallisemmin, eikä tämä jo 1900-luvun taitteessa tunnistettu sosiologinen ilmiö verkostojen merkityksestä modernissa yhteiskunnassa ole kadonnut. Uudet toimintamallit mahdollistavat myös verkostojen entistä paremman hyödyntämisen, mitä teknologian lisääntyminen edesauttaa. Käytännön esimerkkinä aihepiiristä voidaan ottaa etäyhteyksien käyttöönotto koronapandemian alkaessa. Kun tunnistamme vahvuutemme ja kykenemme luomaan näiden ympärille entistä toimivampia verkostoja, pystymme niin Iisalmessa kuin Ylä-Savossa kulkemaan määrätietoisesti kohti parempaa 2030-lukua.

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.ﬁ

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino (Kajaani) Painosmäärä: 21 000 kpl. Jakelu: Suomen Suoramainonta ja Posti

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla

Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

iisalmi.ﬁ

Osallistuvan budjetoinnin äänestys toteutettin maalis-huhtikuun vaihteessa.

Osalistuva a budjetoi i a KUNTALAISET PÄÄTTÄVÄT Kulttuuripalveluissa on kevään sa tapahtumaa nuorille ja kolmas usein kuulematta. aikana toteutettu osallistuvan budjetoinnin projekti, jossa kaupunkilaiset ovat päässeet sanomaan oman mielipiteensä. Kaupungin kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo, että hankkeen alkusysäys oli LähiTapiolan kaupungille lahjoittama 10 000 euron lahjoitus, joka oli tarkoitettu kulttuuripalveluihin. – Emme nyt halunneet sijoittaa sitä taidehankintoihin, koska kaupungilla on nyt monta prosenttitaidehanketta samanaikaisesti menossa. Siksi päädyimme yleisölle maksuttoman tapahtuman järjestämiseen. Kokeilevan budjetoinnin projektissa on kolme osaa: ensimmäisessä haetaan yleisötapahtumaa, toises-

on vielä avoinna. Yleisötapahtuman suunnittelun alkuvaiheessa kaupunkilaiset pääsivät vapaasti ehdottelemaan, millaisen kulttuuritapahtuman he Iisalmeen haluaisivat. – Ehdotuksista nostettiin viisi vaihtoehtoa, joista kaupunkilaiset pääsivät huhtikuussa valitsemaan mieleisensä internetissä toteutetussa äänestyksessä.

Nuorille suunnatussa osassa päättäjiksi nousevat nuoret. Heille järjestetyissä työpajoissa selvittettiin, millaisen tapahtuman nuoret haluaisivat. –Halusimme näin tavoittaa myös kaupungin nuorison, jonka ääni jää

Nuorten työpajoja järjestää kulttuurituotannon opintoja suorittava Marja Kettunen, joka on ollut Iisalmen kaupungin hankkeissa jo aiemminkin.

Alkuvaiheessa kulttuuritoimi sai kuntalaisilta 70 eri ehtotusta, joka oli hyvä määrä. Äänestysvaiheessa esillä olivat valotaideteos, standup-esitys, ulkoilmakonsertti, klassisen musiikin konsertti ja pop-konsertti. Äänestysvaiheessa yli puolet äänistä sai vaihtoehto 3. – Nyt alamme siis työstämään konserttia Iisalmen taivaan alla. Tavoitteena on järjestää leppoisaa yhdessä oloa musiikkiesityksellä maustettuna

kesäisessä Iisalmessa. Ulkoilmakonserttiin voisi liittää mukaan esimerkiksi piknik-tapahtuman.

Osallistuvan budjetoinnin kokeilussa heitetiin Marinin mukaan nyt pallo kulttuuritoimelle. Aiemmin osallistuvaa budjetointia on kokeilu liikuntapuolella, mutta ei yhtä isosti. – Tämän kokeilun aikana haemme erilaisia malleja osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi. Mallia olemme hakeneet suuremmista kaupungeista, mutta nyt etsimme sellaista, joka sopisi meille tänne Iisalmeen. Kokeilun aikana testataan vapaita kyselyitä verkon kautta, äänestyksiä verkossa sekä työpajoja. Näistä kootaan kokeilun päätteeksi kokemuksen yhteen.

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu on osa Iisalmen kaupungin Elämäni kunnossa –konseptia. Kaupungin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden yhteiskampanja kannustaa kaupunkilaisia olemaan elämänsä kunnossa liikunnan ja kulttuurin keinoin. Kulttuurilla, liikunnalla ja vapaa-ajalla on ihmisen omassa elämässä juuri sen kokoinen paikka, jonka kukin itse niille antaa. Iisalmelaisia innostetaan täyttämääntuo paikka inspiroivilla ja ihmeen hyvää tekevillä hetkillä ja elämyksillä.

Aloita matka kohti elämäsi kuntoa: iisalmi.ﬁ/elamanikunnossa

NUORILLE OMA TAPAHTUMA Osallistuvan budjetoinnin projektin masta on kerätty työpajojen avulla. Kettunen esille ajatus, että nuoret eivät niinkään kaipaa toisessa osassa päättäjiksi pääsevät nuoret. Hanketta omiin opiskeluihinsa kuuluvana opinnäytetyönä eteenpäin vienyt kirjastonhoitaja Marja Kettunen kertoo, että myös tälle osalle hanketta on varattu 10 000 euron määräraha. – Jokaiselle osalle on varattu saman verran, yleisötapahtumalle, nuorten tapahtumalle ja kolmannen vaiheen tapahtumalle myös. Nuorten parissa tietoa toivotusta tapahtu-

on järjestänyt kolme eri työpajaa. – Työpajat on järjestetty yhteistyössä Ysaon ja Intryn kanssa. Olemme nuorten itsensä kanssa miettineet, millaisia tapahtumia he Iisalmeen haluaisivat. Nuorille on työpajan lisäksi järjestetty myös kysely, jota on jaettu oppilaitoksissa.

Tiedonkeruun yhteydessä on jo noussut

suurta megaluokan nimeä esiintymään, vaan mieluummin useita tapahtumia, joiden esiintyjien ei tarvitse olla huipputason nimiä. – Nuoret kaipaavat enemmänkin sellaisia tapahtumia, jotka tulevat nuorten lähelle ihan arjessa. Erilaisia vaihtoehtoina esille ovat nousseet heavy ja rap-musiikki, samoin standup-esiintyjät ja tanssi.

iisalmi.ﬁ

– Nuoret ovat halunneet myös jotain iloista yhteisöllistä olemista. Nämä ovat selvästi urbaanimpia ehdotuksia kuin yleisötapahtumalle oli ehdotettu, Kettunen sanoo. Intryn ja Ysaon lisäksi yhteistyössä ovat olleet Etsivä nuorisotyö, Toimi-säätiö ja lyseo. Nuorten tapahtuman toteutustapaa ei vielä ole päätetty. – Mahdollisesti järjestämme useita tapahtumia, joista osa voisi kenties olla jo alkukesästä.

Strategiset t mat elävät POSCAST-KESKUSTELUISSA Yhdessä Radio Sandelsin kanssa toteutetussa podcast-sarjassa kaupungin viranhaltijat ja yhteistyöverkoston edustajat sekä muut strategioihin tiiviisti liittyvät henkilöt pääsivät Antti Hirsahon johdolla keskustelemaan kaupungin strategisista teemoista. Inspiroiva Iisalmi –keskustelu lähtee liikkeelle turvallisesti toteamalla, että Iisalmen on sopivan kokoinen ja sijaitsee keskisellä paikalla Suomessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen nostaa esille, että pienuus on yksi Iisalmen etu. – Täällä eri toimijat tuntevat toisensa. Meillä on aktiivinen järjestökenttä, jonka kanssa on helppo toimia. Ilman järjestöjä Iisalmessa harrastamisen mahdollisuudet olisivat vähäisemmät, hän sanoo. Toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen nostaa esimerkkinä esille Iisalmen harrastamisen mallin. – Iisalmen harrastamisen malli toteutetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Yhteistyö ei rajoitu vain urheiluun, sillä tiivistä yhteistyötä tehdään myös kulttuurin puolella. Kaupunki tekee paljon yhteistyötä eri tasoilla, yhdistysten, järjestöjen ja yritysten kanssa. Kirjailija Jyri Paretskoi puhuu luonnollisesti kulttuurin ja lukemisen puolesta. Hän sanoo, että Iisalmessa on paljon panostettu liikuntaan, ja se on kaupungille iso imagollinen asia. Kun kulttuurikeskus on menossa remonttiin, se olisi hyvä sauma panostaa myös kulttuuriin. – On hyvä kysymys, miten saadaan lapset liikkumaan, mutta miten saataisiin lapset lukemaan? Nuorisoa voi yrittää kannustaa lukemaan, mutta panostus pitäisi suunnata päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseen, jotta lukemaan opittaisiin mahdollisimman nuorena. Partanen sanoo, että kirjastosta on tarkoitus tehdä nuorten olohuone. Siellä pitää olla muutakin harrastamista kuin lainaaminen. Nykytarpeet otetaan huomioon, kun kirjastoa aletaan suunnitella.

Kulttuurikeskuksen tulevaisuus puhuttaa. Siitä tulee lähivuosien mittavin hanke, jolla on iso vaikutus kaupungin kulttuurielämälle, yhdistyksille ja yhteisöille. Se on merkittävä osa jopa Iisalmen tulevaa vetovoimaisuutta ja imagoa. osallistua ja tulla. Korona-aikana ihmisvilinä ei ole ollut sellaista niin kuin pitäisi. Kun ihmiset liikkuvat, on myös palveluita, hän sanoo. Kaavoituspäällikkö Sari Niemi sanoo, että kaupunkiin pitää luoda paikkoja, joissa ihmiset liikkuvat. – Vanhan korjaaminen on tärkeää ja ympäristöystävällistä. Kaupunkilaisten kanssa keskustellaan aina, kun uutta tehdään ja suunnitellaan, hän sanoo. Niemi korostaa, että rakentamisessa pitää ottaa huomioon tulevat sukupolvet ja niiden tarpeet. Ratkaisut, joita nyt tehdään, vaikuttavat vielä 30 vuoden päästä. Myös asumisen eri vaihtoehdot ja vapaa-ajan harrastukset nousevat esille. Petterinkulman toimitusjohtaja Mikko Kauppinen sanoo, että Iisalmessa pitää löytyä asuntoja niin lapsiperheille kuin senioreillekin.

Kaikille pitää löytyä jotain. – Iisalmessa pitää olla katse kauas tulevaisuuteen, pitää tehdä kestäviä ratkaisuja. Asuntojen koon pitää pystyä muuntumaan, kun perhekoko pienenee. Nissisen mukaan tulevaisuuden kannalta yksi merkittävä asia on myös kouluverkkopäätös, jolla Iisalmi voi erottua monesta muusta kaupungista. – Iisalmessa on päätetty, ettei pieniä kouluja ei lakkauteta, vaan täällä panostetaan pieniinkin kouluihin. Hän uskoo, että täällä on hyvä asua kaikkien, lasten ja nuorten ja eläkeläisten Niemi korostaa, että Iisalmessa ei ole kiusaamista niin kuin isommissa kaupungeissa. Myös Kauppinen lukee vahvuuksiksi pehmeitä arvoja. – Asumiskustannukset ovat moneen muuhun paikkaan verrattuna

Kulttuurikeskuksen remontti nousee esille myös toisessa ryhmässä, missä teemana oli Ihana Iisalmi. Teknisen toimialan toimialajohtaja Kari Nissinen sanoo, että kulttuurikeskuksen remontti on tosi iso hanke, jonka kustannukset ovat jopa 24–25 miljoonaa euroa. Kulttuurikeskuksessa on 300 000 kävijää vuosittain. – Ihanassa Iisalmessa kaikki perustuu siihen, että ihmisten pitää

Asuminen Iisalmessa on väljää, turvallista ja edullista moneen suurempaan kaupunkiin verrattuna.

iisalmi.ﬁ

huokeammat ja harrastusmahdollisuudet jopa paremmat kuin isommissa kaupungeissa.

Ihmeiden Iisalmen teemassa mukana ollut kauppaneuvos Kalevi Hilli muistaa, kuinka Iisalmi aikoinaan oli jopa Kuopiota vilkkaampi autokaupan keskus. – Miksi ei ole enää, hän kysyy. Hilli sanoo, että Iisalmi käy seutukaupunkitaistelua muiden seutukaupunkien kanssa uusista asukkaista. On tärkeää, että osataan katsoa huomisen yli kauemmaksi tulevaisuuteen. – Kun etätyöt ovat nykyään mahdollisia, sekään ei meitä estä, että työpaikat ovat etelässä. Meillä on edelleen mahdollisuuksia vaikka mihin. Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen sanoo, että yrittäjien kanssa on käyty hyvää keskustelua. – By Iisalmi -työ on ollut merkittävä työvoiman saatavuuden kannalta. Positiivista pöhinää pitää saada aikaiseksi, ja työntekijöitä pitää houkutella. Elinkeinojohtaja Terho Savolainen sanoo, että Iisalmen vetovoimaa on pyritty kasvattamaan By Iisalmi-työllä. – Meidän pitää olla yhtä hyviä kuin Ponsse, Normet ja Genelec, jotta olemme houkuttelevia, hän sanoo. Ulkomaalaiset työntekijät olisivat Hillin mukaan yksi potentiaalinen mahdollisuus. – Jo nykyisin useissa yrityksissä on ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka ovat kolme viikkoa tällä töissä ja menevät sen jälkeen viikoksi takaisin kotimaahansa. Miten saisimme heidän perheensä asumaan tänne?

Iiden ry:n hallituksen jäsen Mika Nieminen tietää, ettei ratkaisu ole helppo: – Me emme kilpaile työntekijöistä vain kotimaassa, vaan olemme globaaleilla markkinoilla. Samoista työntekijjöistä kilpaillaan kansainvälisesti, hän sanoo.

Savolainen muistuttaa, ettei toivoa ole menetetty. Kun Koljonvirrantien varteen tuli tontteja, niihin löytyi nopeasti tulijoita. Iisalmella on kaupallista vetovoimaa. Nieminen sanoo, että hyvinvoiva keskusta on elinvoiman mittari. Vaikka kivijalkamyymälöiden tulevaisuus näyttää vaikealta, jotain uutta pitää keksiä. Vaikka isot marketit ovat keskustan ulkopuolella, ne eivät kuitenkaan ole kuin parin kilometrin päässä. Hilli toivoo, että asiaa mietittäisiin yhdessä yrittäjien kanssa. Kaavamääräykset eivät saisi estää uuden yritystoiminnan syntymistä Iisalmeen. Savolainen sanoo, että tuore elinvoimaselvitys antaa eväitä siihen, mitä keskustassa voisi jatkossa olla. Asioiden toteutuminen vaatii yhteistyötä kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa. – On noussut esille torille rakennettava elämys-center. Tällä tavalla pitäisi uskaltaa rohkeasti miettiä uusia asioita, hän sanoo. Savolainen muistuttaa, ettei toivoa ole suinkaa menetetty. –Meillä on jo monia hyviä asioita, joista muuta seutukaupungit ottavat mallia.

Ihana Iisalmi – toimivan ja turvallisen kaupunkiympäristön rakentaja Keskustelemassa Teknisen toimialan toimialajohtaja Kari Nissinen, kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja Petterinkulma Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kauppinen. Ihmeiden Iisalmi – vetovoimainen ja monipuolinen seutukeskus Keskustelemassa kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Iiden ry:n hallituksen jäsen Mika Nieminen ja Iisalmen yrittäjät ry:n puheenjohtaja, kauppaneuvos Kalevi Hilli.

Kuuntele kaikki jaksot: iisalmi.ﬁ/strategia Löydät podcastit myös Spotifystä ja Radio Sandelsin netistä!

Inspiroiva Iisalmi – hyvinvoinnin ja osaamisen aktiivinen kehittäjä Keskustelemassa Sivistys- ja hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen, Keila- ja liikuntakeskus Liikkeen yrittäjä Laila Kämäräinen ja kulttuurivaikuttaja ja kirjailija Jyri Paretskoi.

Su en ihm lisin kaupunki -podcast: TEEMAKESKUSTELUT KUULOKKEISIIN ARJEN ASKAREIDEN PARIIN Varsin massiivisen investointijakson loppua ei Iisalmessa näy. Kun kouluinvestoinnit ovat valmiit, nousevat seuraavaksi esille investoinnit hankkeisiin, joilla parannetaan Iisalmen elinvoimaisuutta ja pitovoimaa, joka syntyy kulttuurin ja urheilun panostuksista. Iisalmi julkaisi keväällä sarjan podcasteja, joissa eri alojen asiantuntijat keskustelevat teemoittain Iisalmen ajankohtaisista asioista. Yhdessä Radion Sandelsin kanssa toteutetussa sarjassa on jo julkaisu sarjat Inspiroiva Iisalmi, Ihana Iisalmi ja Ihmeiden Iisalmi.

Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen on mukana kolmannessa jatkossa, jossa Ihmeiden Iisalmesta hänen kanssaan keskustelevat elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Iisalmen yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli ja Iiden ry:n hallituksen jäsen Mika Nieminen. Ronkaisen mukaan heidän keskustelussaan nousi esille yksi avainteemoista, Iisalmen elinvoimaisuus ja vetovoimaisuus kauppapaikkana. Ronkainen tietää, että Iisalmen

”

Uuden uimahalin jälk n investoi it jatkuvat kaupallisen keskustan tilanne on ollut haastava jo pitkään. Hän kuulee usein pohdiskeluja siitä, oliko aikoinaan kehitysstrategiaksi valittu nauhakaupungin malli, joka ulottuu Peltosalmelta Soinlahteen ja kaupallisesti Marjahaasta Prismalle, oikea. – Minä ymmärrän helposti sen ajan päätöksentekijöitä ja olen heidän kanssaan samaa mieltä myös tänä päivänä. Ei siihen aikaan – eikä ehkä vieläkään – ollut mahdollista sijoittaa suuria tilaavievän kaupan yksiköitä keskustaan. Siis Prismaa ja Citymarketia. Siksi ne ovat ydinkeskusta ulkopuolella, koska siellä on tilaa.

lestä laittaa osin koronan piikkiin, vaikka se valitettavaa onkin. Silti hän uskoo siihen, että Iisalmen kaupallisessa keskustassa on edelleen potentiaalia. – Meillä on juuri valmistunut ydinkeskustan elinvoimaselvitys, jossa on paljon erilaisia vaihtoehtoja ja toimenpiteitä keskustan elävöittämiseksi. Niiden toteuttaminen vaatii rohkeutta niin päättäjiltä kuin yrittäjiltäkin. Elinvoimaselvityksessä nousee esille, että keskustaan voisi nousta uusiakin rakennuksia vanhojen tilalle. – Jos haluamme uudistua, meidän pitää investoida. Yhtenä esimerkkinä voi mainita kaupungin Teollisuuskyläyhtiön omistuksessa olevan Riistakatu 5:n eli postitalon. Ehkä sekin on jo oman elinkaarensa päässä ja senkin tilalle voisi rakentaa uuden ja nykyaikaisemman kiinteistön, hän sanoo.

Keskustan elävöittämisen ja liikerakentamisen ohella Ronkai-

Kaupan hiljentyminen viime nen nostaa podcasteista esille myös vuosina voidaan Ronkaisen mie-

pehmeisiin arvoihin sijoittamisen.

iisalmi.ﬁ

Inspiroiva Iisalmi -osassa nousevat kulttuurin ja vapaa-aikatoimen tulevaisuus. Uuden uimahallin jälkeen investoinnit jatkuvat. – Heti seuraavana on vuorossa Kulttuurikeskuksen peruskorjaus, Ronkainen sanoo. – Se on neljän-viiden vuoden hanke, jonka kustannusarvio mennee yli 20 miljoonan euron. Samaan aikaan meillä on mietinnässä jo jäähallin tulevaisuus. Ronkaisen mukaan niin kulttuurikeskus kuin jäähallikin kaipaavat uudistumista, mutta toteutuksessa riittää mietittävää. Molemmat on rakennettu hieman yli 30 vuotta sitten, joten aika on ajanut niistä ohi. – Silloin tarvittiin sellaisia raken-

Eihän kukaan ”investoisi, jos ei uskoisi Iisalm n

nuksia, mutta millaisia tarvittaisiin nyt? Esimerkiksi kulttuurikeskus on suunniteltu jo 1980-luvun alussa, joten vaikkapa kirjaston tarpeet ovat nykyisin aivan erilaiset kuin silloin. Ronkaisen mukaan jäähallista keskusteltaessa on viime aikoina noussut esille vaihtoehto, että se voisi mahdollisesti olla monitoimiareenan tyyppinen halli, jossa voisi järjestää vaikkapa rock-konsertteja. – Kun näitä suunnitelmia tehdään, meidän pitää miettiä sellaisia nykyaikaisia ratkaisuja, jotka kestävät pitkälle tulevaisuuteen.

Isojen investointien varjossa Ronkainen muistuttaa, että Iisalmessa on viime vuosina panostettu paljon tilojen uusimiseen: alakoulujen lisäksi on rakennettu ammattiopistolle uusia tiloja, uusi sairaala ja yksityisellä sektorilla useita kerrostaloja. Myös omakotirakentaminen on vilkastunut. – Näin isot investoinnit kertovat siitä, että Iisalmessa on tulevaisuutta, vaikka usein keskustelujen sävy on toinen. Mutta eihän kukaan investoinsi, jos ei uskoisi Iisalmeen.

Kilpijärvele syntyi yhteistyölä ONNISTUNUT OPPIMISYMPÄRISTÖ Kilpijärven koulussa löytyy tätä nykyä tyytyväisiä ihmisiä. Neljän vuoden evakkoaika erilaisissa väistötiloissa on päättynyt ja henkilökunta on syystäkin mielissään koulusta, jossa on uusia ja hyviä puolia vaikka muille jakaa. Henkilökunnan huoneessa Petri Vaistela miettii hetken kysyttäessä, onko Kilpijärvi nyt Iisalmen paras koulu. – Eiköhän tämä ole nyt koko Suomen paras, sen verran upeat nämä tilat ovat. Hypättiin kerralla tilojen puolesta aivan Suomen kärkeen, hän sanoo. Samaa mieltä ovat muutkin opettajat. Hannele Ala-Pappila iloitsee terveistä tiloista ja niiden toimivuudesta. – Meillä on nyt upeasti kolme solua tässä koulussa. 1-2-luokkalaisille oma, 3-4-luokkaisille omansa ja samoin 5-6 luokkalaisille.

Solut ovat osa nykyisen opetussuunnitelman toteutusta. Muuntojoustavissa tiloissa voidaan yhdistää jopa kolme luokkahuonetta yhdeksi isoksi tilaksi, jossa kaikki oppilaat

”Ope ajien välinen yhteistyö tiivistyy ja tehostuu

saavat kerralla samaa opetusta. Opettajien välinen yhteistyö tiivistyy ja tehostuu. – Toki ennenkin tehtiin opettajien kanssa yhteistyötä. Mutta ennen meidän koulussa oli kiviseinät, joten niitä ei todellakaan avattu yhteiseksi tilaksi yhtä vaivattomasti kuin näitä uusia seiniä, hän vertaa.

Muuntojoustavien tilojen idean kiteyttää näppärästi Heli Pesonen. Suurin hyöty on nimenomaan opettajien yhteistyö. – Ennen saattoi olla niin, että kolmessa vierekkäisessä luokassa kolme opettajaa puhui samanaikaisesti samaa asiaa oppilailleen. – Nyt avaamme väliseinät ja sa-

man asian kertomiseen keskittyy yksi opettaja. Kaksi muuta opettajaa antavat nyt yksilöllisempää opetusta sitä tarvitseville. Opettajien yhteistyön tekeminen on Kilpijärvelläkin tuttua jo vuosien varrelta, ja jonkin verran sitä pysyttyiin toteuttamaan väistötiloissakin, mutta nyt tilat on suunniteltu yhteistyön tekemiseen. Se on iso uudistus. – Lisäksi jokaisessa solussa on vielä erityistila, jossa opettaja voi antaa yksilöllistä opetusta sitä tarvitseville. Näitä tiloja on meillä siis kolme, kertoo Ala-Pappila.

Nykyaikaisessa koulussa voidaan jokainen oppilas huomioida yksilöllisesti. Kilpijärven koulun rehtori Tapani Kettunen kertoo, että kun samassa opetustilassa on kolme opettajaa, oppilaat voidaan huomioida yksilöinä paremmin. – Kun oppilaat kohdataan yksilöllisesti, jokaiselle voidaan antaa niin tiivistä opetusta kuin on tarpeen. Osa oppilaista tarvitsee enemmän tukea kuin toiset, joten näissä tiloissa ja moniopettajaisella opetuksella

siihen päästään, hän sanoo.

Kilpijärven koulun rakentamisprojekti oli Kettusen mukaan pitkä, mutta onnistunut hanke. Alkuvaiheessa suunnitelmat olivat kaukana lopputuloksesta, mutta matkan varrella henkilökunnan toiveet otettiin erinomaisesti huomioon. Koulun tiloja kuvaa erilaiset oppijat huomioonottava muuntojoustavuus, tilan käytön tehokkuus, mutta myös samalla kodikkuus ja ei-laitosmaisuus. Tilat voidaan avata ja sulkea hyvin ääntä eristävillä elementeillä. Kaksikerroksisessa koulussa sekä ylä- että alakerrassa myös aulati-

”Yhteistyö suu i elijoiden ja rakentajien kan a sujui erin aisesti

lat ovat oppilaiden käytössä ryhmätyöskentelyä varten. – Kaikki tilat ovat erinomaisesti käytettävissä. Hukkatilaa meillä ei juurikaan ole. Kettunen oli itse tiiviisti mukana suunnitteluvaiheessa ja toteutusvaiheessakin hän osallistui työmaakokouksiin. Näin hän oli koko ajan viemässä suunnittelijoille opettajien näkemyksiä uusia tiloista. Kokoontumisten jälkeen Kettunen kokosi jälleen opettajat yhteen ja esitteli heille tuoreimmat suunnitelmat. – Kun menimme vaiheittain eteenpäin, lopputuloksesta tuli erittäin onnistunut. Yhteistyö suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa sujui erinomaisesti koko hankkeen ajan. Iisalmessa on viime vuosien aikana rakennettu useita kouluja, joissa on muuntojoustavia tiloja uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukset. Ensimmäisiä uuden opetussuunnitelman mukaisia luokkatiloja rakennettiin Kangaslammin koululle, sitten Kauppis-Heikin koululle. – Kilpijärvellä on taas otettu askel eteenpäin, Kettunen sanoo.

Iisalme a aan valmiita VARHAISKASVATUKSEN UUDISTUKSIIN Varhaiskasvatuksessa on jo kentälle, Koskela kertoo. hyvän aikaa valmistauduttu siihen, että varhaiskasvatuslaki muuttuu elokuun alussa. Laki vahvistaa jokaisen lapsen oikeutta yksilölliseen tukeen oman tarpeensa mukaan. Varhaiskasvatuksen johtaja Katja Koskela kertoo, että Iisalmessa muutos ei ole suuri, sillä Iisalmen varhaiskasvatuksessa muutosta on ennakoitu jo etukäteen. – Meillä on jo käytössä lakimuutoksen käytäntö, jossa annamme jokaiselle lapselle kolmitasoista tukea yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tukea annetaan heti, kun tuen tarve todetaan. Jos yleinen tuki ei riitä, tukea annetaan tehostettuna tai erityisenä tukena. Iisalmessa vastaava kolmitasoinen tuen malli on jo aiemmin ollut perusopetuksessa, mutta sitä on laajennettu myös varhaiskasvatuksen puolelle ennakoivasti. – Kahdella varhaiskasvatuksen eritysopettajalla on ollut mahdollista hankkeiden avulla luoda uusia toimintamalleja varhaiskasvatuksen

Simpukan päiväkodissa uusia toimintatapoja otetaan käyttöön ensi syksynä ja koulutus niihin aloitetaan jo kevään aikana. Päiväkodin johtaja Tiina Pukkinen kertoo, että tunnekasvatus ja kaveritaidot sekä positiivinen pedagogiikka ovat kehittämisalueita, joita Simpukassa viedään eteenpäin. – Tunnekasvatus ja sitä kautta tulevat kaveritaidot ovat päiväkotien ja esikoulujen lapsille tärkeitä taitoja. Mitä enemmän pystymme niitä opettamaan jo ennen alakouluun menemistä, sitä sujuvammaksi lasten kouluarki tulee. Tunnekasvatustakin on iisalmelaisissa päiväkodeissa annettu jo kohta puoli vuosikymmentä ja sitä kehittämässä on ollut kolme varhaisen tuen työntekijää. Iisalmessa on lisäksi käytössä Lapsuuden ihmeelliset vuodet -ryhmäkoulutusmenetelmä, joka pohjautuu positiiviseen pedagogiikkaan. Tunnekasvatuksen ja yksilöllisen tuen osaamisen avulla Simpukassa ollaan valmiita ottamaan vastaan

Päiväkoti Simpukassa varhaiskasvatukseen kuuluu kaveritaitojen opettaminen ja tunnekasvatus.

paitsi lakiuudistus, mutta myös uudet lapset, kun Malmirannan päiväkodin lapset siirtyvät Simpukkaan kesän jälkeen. – Käytännössä Simpukka muuttuu silloin ympärivuorokautiseksi vuorohoitopäiväkodiksi. Osa lapsista on varhaiskasvatuksessa illalla ja yöllä, kuten tällä hetkellä Malmirannassa, Pulkkinen kertoo. Koskelan mukaan varhaiskasvatuk-

iisalmi.ﬁ

sen uudet tuulet ovat hyvällä mallilla. Yksilöllisen tuen tarjoaminen on jo nykypäivää, samoin tunnekasvatus ja kaveritaitojen oppiminen. Oikea-aikainen tuki varhaiskasvatuksen arjessa vahvistaa lapsen yksilöllistä oppimista ja kehitystä. Kaveritaitojen kehittäminen tukee lapsen kasvua ja hyvinvointia, Pulkkinen kertoo. Tällä hetkellä Iisalmen kaikissa päi-

väkodeissa ja varhaiskasvatuksessa on lähes tuhat lasta ja kunnallisissa päiväkodeissa työskentelee noin 160 varhaiskasvatuksen ammattilaista. – Meillä on kaksi ja ”puoli” kiertävää varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, mutta mitä yksilöllisempää ja yhdenvertaisempaa varhaiskasvatusta ja tukea haluamme lapsille antaa, sitä enemmän se vaatii resursseja, Koskela kertoo.

7 Heli Pesosen mielestä uudet tilat ovat erinomaiset, koska ne muuntautuvat erilaisiin tarkoituksiin helposti.

Rehtori Tapani Kettunen on tyytyväinen rakennushankkeeseen ja lopputulokseen Liikuntasali on yksi iso uudistus, jonka remontin myötä tuli Kilpijärvelle.

K lurakentamise a TAVOITTEENA MUUNTOJOUSTAVUUS Uusien koulujen suunnittelussa on huomioitu uuden opetussuunnitelman asettamat vaatimukset toimintojen järjestämiselle. Kaupungin isännöitsijä Pirjo Kaisanlahti kertoo, että suunnittelun lähtökohtana on ollut tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus, jotta tilojen käyttöastetta saadaan nostettua. – Muuntojoustavuus tarkoittaa esimerkiksi luokkien välissä olevia seiniä, joita voidaan tarvittaessa avata ja tilasta tehdä isompi. Monikäyttöiset luokka-, monitoimi- ja aulatilat mahdollistavat eri kokoisten ryhmien opettamisen ja opetusryhmien jakamisen tai yhdistämisen tarpeen mukaan.

– Tilatehokkuus saavutetaan tilojen monikäyttöisyydellä ja minimoimalla käytävätilat. Tarvittavat käytävät tehdään väljempinä, jotta nekin toimivat opetus- tai ryhmätyötiloina, Kaisanlahti sanoo. Jo Kangaslammin koululla otettiin käyttöön yhdistettäviä luokkia. Myös aulatiloja voidaan Kangaslammella käyttää opetustilana. Kauppis-Heikin koululla otettiin askel eteenpäin. Luokkatilojen lisäksi siellä voidaan yhdistää liikuntasali, ruokala ja näyttämö yhdeksi tilaksi. Näyttämö toimii samalla myös musiikkiluokkana. Myös iltakäytön mahdollisuus on huomioitu Kauppis-Heikillä, ja sille on tehty oma sisäänkäynti, josta

pääsee liikuntasaliin, teknisentyön, tekstiilityön ja opetusluokkaan. – Runnilla ruokalaa voidaan käyttää opetustilana, musiikkiluokka ja liikuntasali on yhdistetty ja lisäksi Iltakäyttö huomioitu lukituksin ja erillisin sisäänkäynnein. Liikuntatiloja, aula/ravintolaa ja luokkatiloja voivat käyttää kyläyhdistys, urheiluseurat ja erilaiset kerhot, Kaisanlahti kertoo. Kilpijärvellä toimintoja on yhdistetty hieman eri tavalla: musiikkija kieltenluokka yhdistetty, samoin taideluokka, jossa pidetään teknisen ja tekstiilityön sekä kuvaamataidon tunnit.

Suunnittelun lähtökohtana on iisalmi.ﬁ

myös elinkaaritaloudelliset ratkaisut. Kaupungin lvi-insinööri Sami Antikainen kertoo, että kustannuksia tarkasteltaessa huomioidaan koko elinkaaren aikaiset kustannukset. – Näitä kustannuksia ovat investointivaiheessa syntyvät suunnittelu- ja rakennuskustannukset, käytön aikana syntyvät käyttökustannukset sekä pitoajan aikana vastaan tulevat välttämättömät kunnossapito- ja korjauskustannukset. Antikaisen mukaan myös uusiutuva energia otetaan huomioon suunnittelussa. Aurinkoenergiajärjestelmien tarkastelu on vakiotoimenpide uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa, myös lämpöpumppujen mahdol-

lisuus otetaan huomioon. Elinkaariajattelu sekä käyttöiän suhteen optimaaliset rakennusmateriaalit ja tekniset järjestelmät luovat Antikaisen mukaan vankan perustan taloudellisesti kestävälle rakentamiselle. – Tilankäytön tehokkuus, tilojen muunneltavuus ja tilojen yhteiskäyttö ovat niitä keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat taloudellisesti kestävän koulurakennuksen toteuttamisen. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaan myös kaupungin rakennushankkeiden hankesuunnitteluvaiheessa tarkastellaan monipuolisesti puun käytön mahdollisuuksia hankkeiden toteuttamisessa.

Lapsuuden maisemat piirtyvät PETTERI TIKKASEN SARJAKUVIIN Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen menee mietteliääksi, kun häneltä kysyy juuri sitä hetkeä ja tilannetta, jolloin hänelle selvisi oma tulevaisuuus. Se hetki, jolloin hän tiesi ryhtyvänsä sarjakuvataitelijaksi ja piirtäjäksi. – En osaa tarkasti sanoa. Ehkä sellaista ei olekaan. Tovin pohdiskeltuaan hän sanoo, että kaikki sai alkunsa ala-asteella, kun hän piirsi kuvia kuvaamataidon tunnilla. Hänen kuvansa sisälsivät paljon yksityiskohtia ja koulukaverit pitivät niitä hienoina. – Jälkeenpäin voisi tietysti miettiä, että jos koulukaverit eivät olisi silloin antaneet niin paljon positiivista ja kannustavaa palautetta, olisinko jatkanut piirrosten tekemistä? Tikkanen kertoo, että hänen lähtökohtansa piirtämiseen oli enemmänkin tarinoiden kertominen kuin taiteellinen piirtäminen. – Totta puhuen en ollut lainkaan niin hyvä piirtäjä kuin voisi kuvitella. En edes meidän luokkamme paras. Mutta olin määrätietoinen ja halusin kehittyä ja nimenomaan tarinalliseen suuntaan. Saatoin jo silloin piirtää jonkun sarjakuvan, jossa oli tarinaa, mutta kuvallisesti ne eivät olleet kovin kummoisia, hän muistelee.

Iisalmen I oi ama Juttusarja iisalmelaislähtöisistä oman alansa menestyjistä maailmalla - mitä heille kuuluu nyt, miten Iisalmi on heitä innoittanut?

Tikkanen kertoo, että hänen sarjakuvissaan Kanerva ja Eero on paljon asioita, jotka ovat kotoisin Iisalmesta. Tikkasen oma lapsuudenkoti sijaitsi Kankaalla, aivan Uimahallin lähellä. – Kankaan hiekkamontun alue on minulle hyvin tuttua lapsuuden mielenmaisemaa. Olemme hyppineet hiekkarinteisiin, kiipeilleet korkeiden männynjuurien välissä ja ajelleet polkupyörällä mäntykankaita. Sillä alueella on paljon muistoja. Sarjakuva-Finlandian vuonna 2010 voittanut Tikkanen kertoo viettäneensä lapsuudessaan paljon aikaan uimahallissa. Vesi on ollut hänelle mieluinen elementti. – Lähes päivittäin mentiin uimahalliin koulun jälkeen ja siellä oltiin monta tuntia, joskus jopa pari kertaa päivässä. Nuoruutensa vuosina Uimahallin naapurissa ollut PK-halli oli myös kiinnostava. – Pikkupoikina kuuseen kiivettiin ja haaveiltiin, että tuonne sitä vielä jonakin päivänä päästään. Ja sitten päästiin. Muistan nähneeni siellä moni keikkoja, joista ensimmäisenä tulevat mieleen Peer Günt, Doc Holliday ja Kolmas Nainen. Ja monet monet muut. – PK-halli oli yksi musiikillisen herätyksen paikka, jos nyt ei suoranaisesti ihan Black Peiderin areena olekaan.

Kankaalla sijanneen lapsuudenkodin lisäksi hänelle tulivat tutuksi mummolat Ahmolla ja Ryhälänmäessä. – Molemmissa maatyöt tulivat tutuiksi. Ahmolla vedin käsiauraa samalla tavalla kuin Eero vetää nyt sarjakuvassa. Omasta elämästä tarinoihin on löytynyt paljon yhtymäkohtia. Mitä kaikkea Iisalmi on siis antanut Tikkasen sarjakuviin? – Sen voisi kuvailla niin, että Iisalmi on antanut raamin kaikelle, mutta itse teen niihin sisällöt. Niin kai se menee. Maatalon työt, asuminen PK-hallin kupeessa ja uimahallin naapurissa hiekkahaudan reunalla ovat kaikki tarttuneet Tikkasen elämään. – Aikoinaan tuli kierrettyä kaikki divarit hyvin tarkkaan ja ostin niistä sarjakuvia, kuinkas muuten. Äitinsä mukana Tikkanen oli nuorena poikana paljon myös teatterissa. Siellä Tikkanen sanoo oppineensa yhdessä tekemisen merkityksen. – Teatteri on opettanut sen, että yhteistyön tulos voi

Petteri Tikkasella on Iisalmessa monta tärkeää paikkaa. Yksi niistä on kotitalo, joka tuli hänelle rakkaaksi jo ennen kuin siitä tuli koti. olla onnistunut, vaikka kaikki eivät ole huipputaiteilijoita. Ja onnistumisista saa olla ylpeä. – Itsetunto kasvaa siitä, että on ylpeä itsestään ja tekemisestään. Se on minuakin ohjannut eteenpäin.

Yksi tärkeä paikka Petteri Tikkasen lapsuuden maisemissa on Kankaan alueen lisäksi myös Keskustan koulu, joka nykyään on Edvin Laineen koulu. Mutta ei

iisalmi.ﬁ

”Iisalmi о antanut raamin kaikele, mu a itse t n niihin sisälöt

niinkään itse koulu, vaan koulun vieressä ssä sijainnut kirjasto. Tikkanen muutti entiseen kirjastoonn perheensä kanssa asumaan vuonna 2010. SSitä ennen hän ehti asua Lapinlahdella, Helsingissä, Lahdessa, Rovaniemellä ja Limingassa. – Tämä on se sama talo, jossa nyt asumme. Taitaapa olla niin, että juuri tässä kohti olivat sarjakuvat

er d i e P k c a l Eero ja B TAPAAVAT LYHYTELOKUVASSA Talven aikana on valmistunut Eero-sarjan Humala-kirjan lisäksi myös Petteri Tikkasen ja Jukka Vidgrenin yhteistyössä synnyttämä lyhytelokuva, joka on kuvattu jo viime kesänä. – Se oli hieno projekti kokonaisuudessaan. Iisalmeen pari vuotta sitten muuttaneena Jukka mainitsi, että hän haluaisi tehdä jotain paikallista yhteistyötä. Siitä ajatuksesta se lähti, Tikkanen kertaa. Black Peider oli jo aiemmin mukana yhdellä Iisalmen

kaupungin imagovideolla, jota kuvatessa yhteistyö Vidgrenin kanssa alkoi hahmottua. Black Peideristä voisi syntyä enemmänkin. – Kahdella lounastapaamisella kirjoitimme tarinan perusrungon, joka pysyi lähes muuttumattomana tuotannon aloittamiseen asti. Jukka oli innostunut toisenlaisesta sankaritarinasta – olimme nopeasti samalla aaltopituudella ja kaikki osaset loksahtivat helposti kohdalleen. Elokuva kuvattiin viime kesänä viikossa Iisalmessa eri

paikoissa. Syksyn ja talven aikana se on ollut jälkituotannossa ja kevään aikana sitä on jo lähetetty muutamille elokuvafestivaaleille. Pari kiinnitystä on jo saatu. – Katsotaan millainen on vastaanotto. Noin 11 minuutin lyhytelokuva on tarina nuoresta pojasta, ojasta, assa joka etsii paikkaansa miesten maailmassa ja saa apua yllättävältä taholta, Black Peiei”Oli e derilta, Tikkanen kertoo.

silloin, hän mittailee huonetta. – Tässä kohti olivat Asterixit ja Aku Ankat ja muut. Kuuntelunurkkaus oli tuolla, hän viittilöi. Nuoruudessaan hän luki kirjastossa paljon sarjakuvia, vaikka niitä tuli tilattuna kotiinkin. – Aku Ankka ja Anu ja Antti tulivat kotiin. Lucky Luke, Asterix, Tintti ja Martti Sirolan Apassit ovat jääneet kirjaston tarjonnasta mieleen. Disneyn tuotannon lisäksi myös Marvelin hahmot

ovat Tikkaselle jo lapsuudesta tuttuja, ainakin Hämähäkkimies ja Hulk. DC:n hahmoista Batman puhutteli eniten. – Disneyn ja Marvelin vaikutus omaan tuotantooni on ollut merkittävä. Sitä kun on väkisin vertaillut niihin omaa tuotantoa.

edistämiskeskukselta hän sai apurahan han puoleksi vuodeksi ja Suomen Kulttuuriraurirahastolta vuodeksi. – Niiden apurahojen turvin voin jatkaa työskentelyä levollisin mielin ja saan kirjasarjan valmiiksi, kun myös Tosi-kirja toteutuu. Aiemmin Tikkasen piirtämässä kirjasarjassa ovat ilmestyneet osat Tee, Se, Itse, Ura. Kova-kirja on valmis, mutta odottaa vielä julkaisuaan.

Tänä keväänä Tikkanen sai kaksi apurahaa, jotka taas varmistavat työskentelyn eteenpäin. Taiteen

iisalmi.ﬁ

Jukan kan a nopeasti samala aaltopituudela

Mоipu isia ha astuksia IISALMEN KESÄKAUTEEN Aktiivisesta yrityselämästä tunnettu Iisalmi on myös aktiivinen harrastuskaupunki. Talven väistyessä kesäharrastukset alkavat heräillä talviunestaan ja kesälläkin Iisalmessa riittää harrastuksissa monipuolisuutta, joista varmasti löytyy jokaiselle omansa. Yksi kesän suosituimmista harrastuksista nuorison parissa on luonnollisesti jalkapallo. Sitä Iisalmessa tarjoaa kolme seuraa. Pallo-Kerho 37 ja PAVE Iisalmi sekä tyttöjalkapalloiluun keskittynyt Klubi-36. Jalkapallon harrastusmahdollisuudet Iisalmessa ovat erinomaiset, sillä eri puolilta kaupunkia löytyy kenttiä, joissa palloa pääsee pelaamaan luonnonnurmella. Lisäksi on tekonurmikenttiä. Frisbeegolﬁn harrastajille Iisalmessa on niin ikään useita ratoja harrastaa. Paloisvuorella on peräti 18-väyläinen frisbeegolfrata. Peltosalmella on lyhyempi, kymmenväyläinen rata. Uusimpana ratana Iisalmessa pääsee heittämään Kangaslammin lähiliikuntaalueela, jossa myös on yhdeksänväyläinen rata. Ilman frisbeetä golﬁa pääsee harrastamaan vain muutaman kilometrin päässä Iisalmen keskustasta: Ylä-Savon Golfseura ylläpitää Ahmolla yhdenväyläistä golfkenttää, jota alle 18-vuotiaat jäsenet pelaaavat maksuttaja. Hintatasoltaan Ahmon on maakunnan edullisimmasta päästä.

Iisalmen ympäristö tarjoaa hyvät puitteet maastopyöräilyyn, maantiepyöräilyyn ja gravel-pyöräilyyn. Näitä pääsee harrastamaan porukassa Iisalmen Visan yhteislenkeillä ja tapahtumissa. Iisalmen Visa on perinteikäs monilajinen urheiluseura, joka on toiminut yläsavolaisen urheilun keulakuvana vuodesta 1904.

Iisalmen Visan pyöräily- ja triathlonjaoston puheenjohtaja Marika Moilanen kertoo, että gravel-pyöräily on nouseva laji, jossa ajetaan gravel-pyörällä sorateitä, polkuja ja metsäautoteitä pitkin välttäen mahdollisimman paljon asfalttia. Lajissa pääsee paikkoihin, joissa muutoin ei tulisi käytyä. Gravel-pyörä on leveärenkainen kippurasarvinen polkupyörä, joka soveltuu tavallista maantiepyörää paremmin sorateillä ajamiseen. Iisalmessa pyöräilyä pääsee harrastamaan moni paikoin. Yksi aktiivisista harrastajista on Jaakko Nelimarkka, jolle reitit ovat tulleet tutuiksi. Iisalmessa on maastopyöräilyreittejä esimerkiksi Paloisvuorella, Ohenmäessä ja Partalassa. Ohenmäen maastot ovat helppokulkuisia ja tarjoavat hyvät puitteet harjoitella maastoajoa. Paloisvuorella Saunaniemen lenkin polut ovat on myös suhteellisen helppoja, mutta jos haastetta haluaa, niin Paloisvuoren yläosa tarjoaa sitä. Myös Koljonvirralta Partalaan ja Iimäelle kulkeva reitti tarjoaa sopivasti haastetta, jos sellaista kaipaa. Ryhmässä pyöräilystä saa enemmän irti: ajaminen on huomattavasti kevyempää ja konkareilta saa ajovinkkejä. – Käymme aina ennen lähtöä läpi porukalla, kuinka pitkä reitti ajetaan ja pidetäänkö kahvitaukoa. Yleensä lähtöpaikalla löytyy ajajia hitaaseen sekä nopeampaan ryhmään. Samalla käymme läpi tärkeimmät turvallisuusvinkit käsimerkkeineen, ei siis kannata etukäteen pelätä ryhmässä ajoa, Moilanen sanoo. – Kesän aikana tulee olemaan noin kerran kuukaudessa aloittelijaryhmiä, joihin toivomme kaikki pyöräilystä kiinnostuneet mukaan. Riittää kun

Tarja Kärkkäinen,Marika Moilanen ja Jaakko Nelimarkka tuntevat Iisalmen seudun pyöräreitit hyvin ja toivottavat uudetkin harrastajat tervetulleiksi.

tulee lähtöpaikalle ajokuntoisella polkupyörällä ja kypärä on päässä. Reilun vuoden ryhmän mukana pyöräillyt Tarja Kärkkäinen sanoo, että ryhmässä pyöräileminen on mukavampaa kuin yksin polkeminen. –Ryhmässä oppii paremmin vauh-

dinjaon, ettei aja itseään piippuun heti lähtiessä. Pyöräilyharrastukseen visalaiset toivottavat uudet tulijat avosylin tervetulleiksi. Ketjua riittää, vaikka polkemassa olisi isompikin ryhmä. Visan sivuilta ja facebookista löytyy

hyvin tietoa toiminnassa. Toukokuussa Visa järjestää myös pyöränhuoltokurssin, jossa saa tärkeimmät pyöränhuoltovinkit oman polkupyörän huoltamiseen. Pidetään ketjut rasvattuina ja pyörät pyörimässä!

Ikäihmisten neuvosto о tärkeä lenkki KAUPUNGIN JA ELÄKELÄISTEN VÄLILLÄ Paikallisten eläkeläisjärjestöjen ja kaupungin päättäjien välillä tärkeässä roolissa jo kymmenisen vuotta on toiminut ikäihmisten neuvosto. Neuvosto pyrkii parantamaan ikäihmisten arkea tuomalla esiin seikkoja, joilla asumista, liikennettä, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta sekä kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoja voidaan parantaa.

Neuvoston puheenjohtaja Kyösti Kauppinen sanoo, että yksi konkreetinen esimerkki on ollut liikuntapalvelujen seniorikortin hinnan alentaminen. – Hinnan laskemisen jälkeen seniorikorttia ovat alkaneet käyttää yhä useammat kaupungin ikäihmiset. Tällaiset parannukset parantavat ikäihmisten selviytymistä omassa arjessa.

Toinen viimevuosien uudistus on olut liukuesteiden jakaminen. Nykyisin niitä jaetaan yli 65-vuotiaille maksutta.

Neuvoston jäsen Sisko Heiskanen kertoo, että ikäihmisten arjessa on yhä enemmän asioita, joihin he tarvitsevat apua. – Mitä enemmän asiat muuttuvat digitaalisiksi, sitä hankalammaksi

iisalmi.ﬁ

ikäihmisten arki muuttuu. Kaikki yli 80-vuotiaat eivät osaa käyttää tietokoneita ja kännyköitä. Heiskanen muistuttaa, että saavutettavuudessa on yhä paljon parannettavaa. Toukokuussa neuvosto järjestää tilaisuuden, jossa pohditaan palveluiden saavutettavuutta. Monien palveluiden saaminen on ikäihmisille vuosi vuodelta vaikeampaa.

– Kun hyvinvointialue aloittaa, miten sen jälkeen varataan aika lääkärille? Mitenkäs saadaan varattua aika verikokeeseen? Jos nämä asiat pitää hoitaa internetissä, ei se ikäihmisiltä onnistu, hän sanoo.

Arkisten huolien lisäksi ikäihmisten neuvosto pitää huolta myös ikäihmisten jaksamisesta. Vuotuinen voimainponnistus on

Kylältä kaupunkiin vai toisinpäin KUMPAAN ON PITEMPI MATKA? Iisalmi tunnetaan maaseutukaupunkina, jossa vireän keskustan ympärillä on lukuisia toimivia kyläseutuja. Niillä on paljon yhteistä toimintaa ja verkostojakin. Yksi toimija kaupungissa kylätoiminnan koordinoinnissa on kaupungin kyläneuvosto, jonka toimintaa Iisalmen keskusta haluaa tehostaa viime syksynä tekemällään aloitteella. Aloitteen mukaan kylähengellä ja vapaaehtoistyöllä kylät voivat houkutella uusia asukkaita Iisalmeen. Keskustalaiset esittävät, että kyläneuvoston roolia tulee vahvistaa ja laatia sille toimintaohjelma, joka huolehtii aktiivisesti kaupunkimme monipolisesti ja toistaiseksi elinvoimaisista kylistä. Kyläneuvoston puheenjohtaja Tiina Karhu ja sihteeri Sari Lähteinen myöntävät, että toiminta voisi olla vilkkaampaa. Mutta kyläneuvoston rooli olisi omimmillaan silloin, jos se voisi koordinoida toimintaa, sillä varsinainen toimintaa tapahtuu tietenkin kylillä. Mutta siellä niitä haasteita sitten riittääkin. – Iisalmessa on ollut virkeitä kyliä ja on edelleenkin. Kylille on tullut ja tulisi lisääkin uusia asukkaita ja toimintaakin olisi, mutta monesti resurssit loppuvat kesken, Karhu sanoo. Lähteinen yhtyy huoleen. – Kyläaktiivit, jotka aiemmin ovat järjestäneet talkoita ja tehneet jopa kyläläisille hiihtolatuja, ovat vuosien saatossa ikääntyneet. On ihan luonnollista, että innostus hiipuu, kun on aikansa yhteiseksi hyväksi jo tehnyt. Kylät toimivat pääsääntöisesti oman varaiskeruunsa voimin, joka sekin vaikuttaa toimijoiden järjestämisinnokkuuteen.

Kylillä on edelleen elinvoimaa

Tiina Karhu ja Sari Lähteinen sanovat, että aktiiviset kylät voivat olla Iisalmelle rikkaus.

Kyläneuvosto tiedottaa: iisalmi.ﬁ/kyläneuvosto

ja kylille voisi olla uusia tulijoita enemmänkin, jos vaan harrastusmahdollisuudet olisivat kunnossa. Kyläkeskuksena toimii usein koulu, mutta jos sen toiminta loppuu, on se usein iso menetys koko seudulle, kun yhteinen kokoontumistila menee kiinni. – Kaupungin ylläpitämät harrastusmahdollisuudet keskittyvät vahvasti kaupungin alueelle. Ja onhan se luonnollista, että jääkiekkoharjoituksia pidetään jäähallissa. Mutta monia muita harrastuksia voisi järjestää kylilläkin, missä mahdollisuuksia kyllä riittää, he sanovat. Ajatusleikkinä he vertaavat matkaa kyliltä kaupunkiin ja päinvastoin. He ovat huomanneet, että Iisalmi ei lopu Virransillalle tai

Huokaustensillalle. – On jännää, että me maaseudun ihmiset matkustamme mukisematta harrastuksiimme keskustaan, mutta voisivatko keskustan asukkaat tulla omiin harrastuksiinsa vaikkapa kyläkoululle, he kysyvät. – Ajomatka esimerkiksi Sourunsalon ja keskustan välillä on vain 15 minuuttia, ajoipa sen kumpaan suuntaan tahansa. Eteläsuomalaisille se on tosi lyhyt matka harrastuksiin, Lähteinen jatkaa.

Kyläneuvoston toiminnan kaksikko arvostaa korkealle, mutta näkevät, että se voisi olla vahvempikin. Neuvosto voisi olla virkeä yhteistyöelin kylien ja kaupunkien välillä, jolla voisi olla vaikka mah-

dollisuus määrärahojen myöntämiseen. – Jos neuvostolla olisi oma määrärahansa, se voisi jakaa sen eri kylille tarpeen mukaan. Samalla tieto eri toiminnoista kulkisi kylien kesken ja myös kaupungin suuntaan. Nykyisellään, ilman rahoitusta ja päätösvaltaa, neuvosto on parhaimmillaankin tiedonjakoelin. Neuvoston kaksikko haaveilee tilanteesta, että Iisalmessa ymmärrettäisiin, että kylät ovat osa Iisalmea. Ne ovat kaupungille iso rikkaus.

Kylät tarjoavat asukkailleen toisenlaisen ympäristön kuin keskusta ja se myös houkuttelee toisia enemmän.

– Olisi hienoa, jos meiltä kysyttäisiin, mitä tarvitsemme. Emme tarvitse paljon, mutta jo pienilläkin satsauksilla saamme kyläkeskukseen monia piristäviä asioita ja siten pidettyä kylät elinvoimaisina. Karhun mukaan kylillä voisi olla enemmänkin tapahtumia, mutta tieto ei läheskään aina tavoita keskustan asukkaita. Monet kyselevät myös tietoa myynnissä olevista asunnoista tai vapaa-ajan rakennuksista kaivataan, mutta niille kyläläisillä ei ole yhteistä paikkaa. – Meidän pitää pitää ääntä itsestämme. Sekin auttaisi paljon siinä, että kylien olemassaolo muistetaan. Muuten on vaarana, että meidät unohdetaan.

Ikäihmisten neuvosto tiedottaa: iisalmi.ﬁ/ikäihmistenneuvosto

Kyösti Kauppinen ja Sisko Heiskanen ovat huomanneet, että digitaalisaatio tulee joka paikkaan, myös kirjastoon.

ikäihmisten viikko, jolle neuvosto koostaa ohjelman. Viikon pääjuhla on yksi vuoden kohokohta. Sen lisäksi neuvostolla on merkittävä rooli erilaisten asioiden hoitamisessa, kun se antaa moniin päätöksiin oman lausuntonsa. Kauppisen mukaan ikäihmisten neuvoston toimintaan saisi lisää sisältöä ja tehokkuutta, jos kaupungin puolesta työntekijä toimisi neuvostossa asioiden esittelijänä ja

iisalmi.ﬁ

eteenpäinviejänä. – Jos toiminnassa olisi mukana joku kaupungin työntekijä, joka veisi asioitamme eteenpäin, se helpottaisi asioiden hoitamista. Nykyisellään olemme aika yksin asioittemme kanssa.

Ikäihmisten neuvosto koostuu eläkeläisjärjestöjen edustajista ja siinä on kymmenen jäsentä. Viisi kertaa vuodessa kokoontuvassa

neuvostossa käsitellään eläkeläisjärjestöissä esille nousseita asioita ja viedään niitä eteenpäin. Neuvostolla riittää työsarkaa tulevaisuudessakin. Digitalisoituvat palveluiden ja vaikuttamisen ohella yksi merkittä asia on myös vanhusten asuinolot. – Ikäihmiset ovat koko ajan kasvava ihmisryhmä. Palveluasumisen tarve kasvaa kaupungissa jatkuvasti, joten sille pitäisi keksiä jotain.

Mestarien KANGASKYLÄ Iisalmen Kangaskylän merkitys on Iisalmelle paljon suurempi kuin voisi äkkiseltään arvata. Kankaalla on toiminut ensi Iisalmen maalaiskunnan ja sittemmin kaupungin hallinnollinen keskus, mutta Kankaan ansiosta Iisalmessa on paljon muutakin. Jo ennen kaupungin perustamista Iisalmen kauppala perustettiin vuonna 1860, ja sen sijanniksi senaatissa määriteltiin Haukiniemi ja alueet siitä etelään. Talousneuvos Jouko Pennanen tietää, että tuon ajan karttoihin oli merkitty erikseen “sorakuoppa”. – Se oli tämä alue, jota nyt Kankaan alueeksi kutsutaan. Siitä on ajettu hiekkaa Iisalmen kaupungin perustuksiin – siksi hiekkamonttu on syntynyt, Pennanen kertoo. Tuo tapahtui jo kaukana 1800-luvun puolella. – Minulla oli kerran mahdollisuus jutella Sampo Satamon kanssa vanhoista asioista. Hän kertoi, kuinka hänen omat isovanhempansa olivat kertoneet, että Iisalmen torin nykyisellä paikalla käytiin 1800-luvulla vielä lakassa. Niitä siis poimittiin suolta.

Kankaan alueen rakentaminen ajoittuu 1900-luvun alkuun. Jo 1800-luvun puolella siellä oli vain joitakin pappilan virkatalon torppia, mutta rautatien rakentaminen oli alkusysäys heti 1900-luvun alussa. Kaupungiksi vuonna 1891 muuttunut Iisalmi oli rajan toisella puolelle ahdas. Siellä tilaa rakentamiselle ei ollut ja toinen merkittävä syy Kankaan alueen rakentamiselle oli se, ettei maalaiskunnan puolella ollut minkäänlaista rakennusjärjestystä. Maanomistaja saattoivat siis rakentaa talonsa paljon vapaammin kuin kaupungin puolelta. Yksi Kankaan alueen asiantuntijoita on Marja Hartikainen, joka on asunut koko ikänsä Kankaalla. Hän muistaa, kuinka talot ovat muuttuneet. – Ennen täällä oli paljon pienempiä taloja, joita on sitten jälkeenpäin laajennettu, hän muistaa. Kankaalla syntynyt, mutta sittemmin Pitkälahden puolella lapsuutensa asunut Pennanen on kulkenut Pitkälahdesta niin kaupunkiin kuin Kirkonkylän kouluunkin. Hänkin on nähnyt alueen kehityksen jo lapsuudessa. – Rautatien varteen, eli nykyisen Alakadun varteen radan rakentajat alkoivat rakentaa talojaan 1900-luvun alussa. Kun rautatien rakentaminen jatkui Kajaanin vuonna 1904, rakentajien määrä vain kasvoi. Radan rakentajien lisäksi alueelle rakensivat omia talojaan rautatieläiset: aseman työntekijät, junankuljettajat, veturinlämmittäjät ja monet muut. – Hiekkahaudan ja radan välisellä alueella on paljon taloja, jotka on rakennettu 1900-luvussa, Pennanen kertoo. Omakotitalojen rakentaminen jatkui radan varresta kohti Ouluun vievään maantietä ja kirkonkylää, joka sijaitsi samalla suunnalla kuin nykyäänkin. Myös kaupungin läheisyys houkutti rakentajia.

Alueelle muutti paljon lapsiperheitä, jotka tulivat Iisalmeen työn perässä. Yhtä taloa asuttivat junantuomat Matilaiset – perheen pää August Matilainen oli VR:n työntekijä. Isäänsä tunnetumpia ovat sen sijaan veljekset, joista Martti, Kalle ja Jukka ovat moninkertaisia SM-mitalisteja ja olympiakävijöitä. Veljeksistä Erkki oli paitsi kymmenottelija, mutta myös kuvanveistäjä. Hän kirjoitti vielä 1980-luvulla lehteen kirjoituksen, joka otsikoitiin Mestarien Kankaaksi. – Matilainen luetteli mestarit, joita Kankaalla oli asunut, muistelee Marja Hartikainen. Matilainen kirjoittama mestarien lista on pitkä: räätälimestari, muurarimestari, suutarimestari, puuseppämestari, ratamestari, maalarimestari, vaakamestari, tiemestari, seppämestari, ja drittelimestari.

Marja Hartikainen ja Jouko Pennanen tuntevat Kankaan alueen ympäristöineen. He muun muassa tietävät, että Ilomantsin kunnanvaltuusto on kokoontunut taustalla näkyvässä viljamakasiinissa. “Kun lisätään joukkoon lukuisat piirinmestarit ja Suomen mestarit, niin voidaan hyvin puhua Mestarien Kankaasta”, Matilainen kirjoitti. Samassa tekstissä Matilainen mietti, olisiko jonkin Kankaan vanhoista kaduista voinut nimetä jopa jonkun mestarin mukaan.

Hartikainen muistaa hyvin lapsuutensa Kankaan. Kaupungin ja maalaiskunnan raja kulki Karikadun kohdalla. Siitä se jatkui hiekkakuopan pohjalle, nykyisen tekojään ja jäähallin välistä hiekkakuopan vastarinteeseen.

iisalmi.ﬁ

Kuopan toisella puolella se kääntyi reunaa pitkin kohti Kasarminkangasta, joka oli hiekkamontun eteläpuolella. Hartikainen kertoo, että Karjalankadun ja Kankaankadun risteyksessä oli hänen lapsuudessaan iso kenttä, jossa lapset pelasivat muun muassa pesäpalloa. Muutamia talojakin oli Kankaankadun eteläpuolella. – Hiekkamonttu oli kyllä, mutta siinä Riitan kentällä me vielä mahduimme pelaamaan. Siinä oli iso kenttä, Hartikainen muistaa. Hartikainen kertoo, että hiekkahauta oli lasten leikkipaikkana niin talvella kuin kesälläkin. Se oli Kankaan helmi.

Kankaan vanhat rake ukset Vuonna 1627 Kustaa II Aadolf perusti Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjän, jonka toimialue käsitti nykyisen Ylä-Savon alueen. Vuonna 1865 annettiin ”asetus kunnallishallinnosta maalla”. Asetus määräsi, että maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäväksi. Tuohon saakka mm. pitäjänkokouksia oli johtanut seurakunnan kirkkoherra. Vuonna 1873 pidettiin ensimmäinen maalaiskunnan kunnan kokous. Iisalmen kauppalaan kuuluneet alueet siirtyivät vuonna 1891 kaupungin perustamisen yhteydessä Iisalmen kaupungille. Vuonna 1905 kaupunki pakkolunasti Pappilan maita silloisen kaupungin itäisen rajan ja rautatien väliseltä alueelta sekä pohjoisessa hiekkakuopan läheisyydestä. Rautatie Iisalmeen oli valmistunut vuonna 1902 ja rautatien tulo oli lisännyt maanhankintapaineita: ”Asutus uhkasi levittäytyä itärajan ja rautatieaseman välille ja Akunkatu (myöhemmin Savonkatu) oli kunnostettava rautatieasemalle asti”. (Tsokkinen 1996: 11–14) ”Kaupunkiin muuttoa esti kaupungin määräykset ja rajoitukset

Päivölä Kunnan toimitalo sijaitsi 1920-luvun alussa entisessä käräjätalossa Iisalmen kaupunginrajan tuntumassa. Rakennus, joka myöhemmin toimi Päivölä-nimisenä kunnan asuntolana, tuli kuitenkin liian pieneksi tyydyttämään kunnan toimitalon tarpeita. Rakennuksen alkuperäistä rakennusaikaa ja käyttötarkoitusta ei toistaiseksi ole saatu selville. Yksi varhaisin tietolähde on valokuva rakennuksesta ”kunnanhuoneena” 1913–1926. Rakennustekniikasta ja tyylistä voidaan karkeasti ajoittaa rakennuksen vanhimmat näkyvät kerrostumat. Koska länsipuolen kivijalka on tehty porakivistä, voidaan sen olettaa rakennetun aikaisintaan 1800-luvun lopulla. Itäpuolen betoninen kivijalka kertoo rakennusta jossain myöhemmässä vaiheessa jatketun, todennäköisesti kuitenkin ennen

Kruununmakasiini

vuotta 1913 eli Kunnanhuoneen ja käräjätoimiminnan alkua. Päivöläksi rakennusta alettiin kutsua, kun toiminta oli muuttunut asuinkäyttöön. Kunnalliskertomuksissa on mainintoja, että tällöin rakennuksessa asui kunnan työntekijöitä kuten sairaanhoitajia.

Rakennus rakennettiin alunperin Iisalmen pitäjän lainajyvästöksi. Vuonna 1873 pidettiin kuntakokous, jossa viimeistään rakentamisesta on päätetty ja rakennus on ollut rakennettuna vuoteen 1874 mennessä. 1920-luvun puoli välissä alettiin puuhata uuden kunnantalon aikaansaamista, kun Päivölä koettiin liian pienikokoiseksi tyydyttämään kunnan toimintojen tarpeita. Uuden kunnantalon aikaansaamiseksi oli valtiolta ostettu entinen jyvästörakennus. Kruununmakasiinin muuttaminen kunnantaloksi ei ollut niinkään yksinkertainen toimenpide, varsinkin kun makasiinin entinen ulkonäkö haluttiin säilyttää esimerkkinä vanhemmasta suomalaisesta rakennuskulttuurista. Kokonaan uuden rakennuksen rakentamiseen kunta ei ollut halukas.

tukset laati Rakennussuunnittelutoimisto Nylund & LO. Kuntaliitoksen yhteydessä maalaiskunnan virastotalo muutettiin Iisalmen kaupungin virastotaloksi.

Kirkonkylän VPK tarvitsi paloasemaa, sillä paloautoa ym. kalustoa jouduttiin säilyttämään kunnantalolla väliaikaisesti kyhätyssä autovajassa. Kunnan taholta pyrittiinkin saamaan paloasema rakenteille, mutta asia lykkäytyi sodan yli. Vasta v. 1945 päästiin käynnistämään uuden paloaseman rakennustyöt. Vuonna 1951 valmistunut paloasema sisälti normaalien varastotilojen lisäksi myös kuivaustornin ja luentosalin sekä yläkertaan sijoitetut kolme asuinhuonetta.

Virastotalo Kankaan kunnantalon ympäristöön sijoittuvan uuden virastotalon suunnitelmat pantiin käyntiin 1960-luvun vaihteessa. Hyvinvointivaltiota rakennettaessa kuntien tehtävät lisääntyivät ja monipuolistuivat. Kunnan palvelujen sijoittaminen saman katon alle oli ajan kunnantalosuunnittelun tavoitteita. Vanha rakennus oli käynyt ahtaaksi ja kunnan virastoja oli jouduttu sijoittamaan kunnantalon ulkopuolelle: rakennus-, rakennustarkastusja asutustoimistot olivat erillisissä rakennuksissa samalla tontilla. Uuden rakennuksen piirus-

asuinrakentamista koskien. Tämä johti osaltaan siihen, että mökkiläisasutusta alkoi kehittyä kaupungin pohjoisliepeille, jossa alueen omistaja, maaseurakunnan kirkkoherranvirkatalo, ei asettanut läheskään sellaisia esteitä asumiselle kuin kaupunki. Näin muodostui vähitellen mökkiläisasutus sorakuopan itäpuolelle, joka sai ”Kankaan” asutusalueen nimen. V. 1920 tienoilla täällä oli melkoisesti mökkejä.” Iisalmen maalaiskunnan keskusalueiden suunnitelmallinen rakentaminen alkoi vuoden 1932 alussa voimaan astuneen uuden asemakaavalain vaikutuksesta. Ensimmäisen sysäyksen suunnitelmien toimeen saattamiselle antoi Iisalmen kaupunki, joka anoi lääninhallitukselta maalaiskunnan Kirkonkylään kuuluvaa, aivan kaupungin rajalla sijaitsevaa Kangaskylän aluetta rakennussuunnitelma alueeksi. Viivästykset ja sota-aika lykkäsivät toteutusta ja vasta vuonna 1946 Kangaskylän rakennussuunnitelma oli valmis. Kaavoituksen suunnittelussa pyrittiin 1960-luvulla yhteistyöhön Iisalmen kaupungin kanssa.

Vuonna .1927 valmistuneesta kunnan toimitalosta tuli osittain kolmikerroksinen. Kunnantoimiston piirustuksen oli laatinut Kuopion maanviljelysseuran rakennusmestari Eino Sorri. 1930-luvulla rakennus katettiin tulenkestävällä tiilellä ja ulkoseinät laudoitettiin sekä maalattiin vaaleankeltaisellä öljyvärillä. Entinen makasiinirakennus palveli kunnan toimitalona 35 vuotta.

VPK:n talo

Sotien jälkeen Kankaan alueelle nousi paljon li- kotitalo sijaitsi niinikään Kankaalla. sää taloja ja asukasmäärä kasvoi. Kangaskylä on virkeää aluetta. – Meillä oli muun muassa kolme puutarhaa, Hartikainen sanoo. – Meidän naapurissamme oli Sonnisen puutarha, sitten Matilaisen puutarha oli Kankaankadun puolella ja Lyyran puutarha vielä Välikadulla, Hartikainen luettelee. Matilaiset olivat urheilijaperhe, Sonnisen puutarha puolestaan oli Bella-veneet –perustaneen Raimo Sonnisen kotitalo. Sonnisen naapuritalon pihapiiristä on lähtenyt maailmalle myös Teuvo Länsivuori, jonka

Lyyran puutarhan naapurissa asuivat Laineet, joista Edvin on luonnollisesti tunnetuin. Hartikainen muistaa kulkeneensa usein hiekkahaudan reunassa Laineiden pihapiirissä. – Laineen rouva kyseli meiltä usein, että hei penskat, missä meidän lapset ovat, Hartikainen naurahtaa. Kangaskylällä oli myös kauppoja. Alli Männistön kaupan muistavat Kankaan asukkaat hyvin, Siellä käytiin myös Pitkälahden puolelta. – Muistan, kun isäni laittoi minut joskus asioilleen ostamaan sieltä tupakkaa. Piti jo ovella kovaan ääneen sanoa, että isälleni olen ostamassa, Pennanen muistaa.

iisalmi.ﬁ

Allin kaupan lisäksi myös E-liikkeellä oli oma kauppansa hieman sivummalla. Kaupan lisäksi alueella oli parturi-kampaamoita ja autokorjaamoita. – Kankaalla oli 1950-luvulla paljon lapsia. Alue antoi meille erinomaisen ympäristön kasvaa. Se oli aktiivista, liikunnallista ja taiteellista seutua, Hartikainen muistelee. Kankaan merkitys Iisalmen historiassa on iso. Se on antanut paljon. – Historiansa aikana Iisalmi on saanut Kankaalta hiekkaa rakennustarpeiksi, pitkäksi aikaan keskeisen hallintopaikan ja vuosikymmenten aikana erinomaista työväkeä, Pennanen ynnää.

Elinvoimaselvitys tuo UUSIA IDEOITA YDINKESKUSTAAN Iisalmen keskusta-alueen uusi elinvoimaselvitys tuo ison joukon uusia ajatuksia Iisalmen ydinkeskustan elävöittämiseksi. Tuoreen selvityksen toimenpide-ehdotusten toteutuessa Iisalmi voisi olla jo muutaman vuoden, mutta varsinkin kymmenen vuoden kuluttua toisenlainen kuin nyt. Kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen on valmistuneeseen selvityksen tyytyväinen. Selvityksen visioiden käytännön toteutus vaatii kuitenkin Iisalmen kaupungilta keskusta-alueen rakenteisiin investointeja, jotka jälleen lisäävät ennestään laajan investointiohjelman kustannuksia. Suurin osa keskusta-alueesta on kuitenkin yksityisessä omistuksessa, joten myös kiinteistöjen omistajilta odotetaan toimenpiteitä. – Jos haluamme kehittää ydinkeskustaamme elinvoimaiseksi kuten kaupunkistrategiassa on linjattu, meillä pitää olla rohkeutta investointeihin, Savolainen sanoo.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Riistakadun varrella sijaitsevan Postitalon, joka on Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n omistuksessa. – Se on rakennettu 1950-luvun lopulla ja peruskorjattu 1989. Se ei kaikilta osin ole enää ihan nykyaikainen pohjaratkaisuiltaan ja talotekniikaltaan, joten kiinteistönomistajana meidän pitää uskaltaa ajatella niin, että rakennusta täytyy uusia tälle

”Meilä pitää a rohkeu a investoida vuosituhannelle. Postitalo on juuri siinä keskiössä, jota elinvoimaselvityksessä tutkittiin. Alun perin kohdealueena oli torin ympäristö, mutta selvitysalue laajeni kattamaan myös naapurikorttelit, yhteydet rautatieasemalta torille ja kaupunginrannan alueen. – Keskusta-alueen läheisyydessä sijaitseville tärkeille solmupisteille löytyi selvityksessä monenlaisia kehittämisajatuksia, Savolainen sanoo.

Suunnitelman ydin on kuitenkin tori ja sen ympäristö. Savolainen sanoo, että alueella on paljon potentiaalia, joskin monet kehittämistoimet vaativat isompia ja pienempiä investointeja. Yksi ajatuksia jakava kohta on varmasti linja-autoasema, joka sijaitsee suunnitelma-alueen keskellä. Suunnitelmassa nykyisen torin alue on kokenut ison muutoksen: linja-auto aseman rakennus on poissa ja linja-autoliikenteen pysäkit on siirretty torin varrelle Satamakadun

ja Riistakadun varrelle. – Suunnitelmassa se näyttää kiinnostavalta vaihtoehdolta. Nykyisen linja-autoaseman kentällä on suunnitelmassa paljon vihreää aluetta, istutuksia ja pieniä levähdysalueita sekä toiminnallisia rakenteita liikkumiseen ja ajanvietteeksi puiden ja istutusten lomassa. Tori on piirretty laajaksi aukioksi, jossa on näkyvyyttä Pohjolankadulta Riistakadulle saakka. Torin esiintymislava on siirretty Satamakadun puoleiselta sivulta Riistakadulle. Savolainen tietää, että suunnitelmassa on rohkeita linjauksia, jotka saattavat tuntua jopa liian rohkeilta. – Ulkopuoliset näkevät asiat eri tavalla kuin me iisalmelaiset. Selvityksessä on otettu huomioon tämänhetkiset megatrendit ja tulevaisuudet väestöennusteet. Kaiken sen perusteella sekä paikallisia yrittäjiä, kuntalaisia ja virkamiehiä haastatellen konsultit ovat päätyneet tällaiseen suunnitelmaan.

”Yksi ajatuksia jakava kohta о varmasti linja-autoasema

Nykyisen linja-autoaseman tilalle suunnitelmassa on vehreä kävelykeskusta, jossa vahvana teemana on toiminnallisuus. – Torin sykkivä ja toiminallinen aukio on koko suunnitelman ydin. Se mahdollistaa ympärilleen monenlaisia uusia toiminnallisuuksia, muun muassa sujuvaa liikkumista, erilaisia teemakortteleita ja vihreyttä. Ytimessä joko torilla tai sen välittömässä läheisyydessä voisi olla erillinen paviljonkirakennus, joka voisi olla koko aukion ydin. – Se voisi sisältää kärkiyritysten näyttelytiloja – eräänlaisen elämyskeskuksen, lähituottajien “maaseutumarketin”, kaupungin infopalveluita ja muuta toimintaa, joka houkuttelisi varsinkin turisteja.

Elinvoimaselvityksen aikana kysyttiin mielipiteitä myös kaupunkilaisilta ja yrittäjiltä. Kyselyyn saatiin 750 vastausta, joiden perusteella suunnitelmaa on viety eteenpäin. Kyselyn perusteella esiin nostettiin tärkeimmät kehitysteemat selvityksen osa-alueille. Yksi niistä on sujuva liikkuminen. – Keskustassa pitää olla muutakin kuin autolla liikkumista. Suunnitelmassa on otettu huomioon muun muassa pyöräily ja kävellen liikkuminen. Keskusta-alueen ongelmakohdiksi nousee usein pysäköinti. Myös siihen suunnitelmassa on ratkaisueh-

Satama-alueelle ideoituja toimintoja 1. Lauttahotelli 2. Uimalaituri 3. Uimaranta 4. Saunamaailma

5. Ristelyjen lähtölaituri 6. Valotaideteos 7. Vesiaktiviteetit 8. Istuskeluportaat

iisalmi.ﬁ

9. Aktiivipuistot 10. Vesivälinepoiukama 11. Satama 12. Kaupalliset toiminnot (kioskit, kaupat)

13. Olutmestari 14 Ravintola Kuappi 15. Lautta- tai siltayhteys

N ”Toteutusvuodet о määritelty seuraavale ky enele vuodele dotuksia. Linja-autoliikenteen ja pysäkkien siirtyessä Satamakadun ja Riistakadun varteen se veisi torin reunalta pysäköintitilaa. – Ne voisi suunnitelman mukaan korvata pysäköintitaloilla, joista yksi voisi nousta esimerkiksi Keisarinkulman parkkipaikalle. Suunnitelmassa on kaikkiaan kolme vaihtoehtoa pysäköintitalolle. Toriaukion lähistölle on ajateltu erilaisia teemakortteleita. – Ajatustasolla ne voisivat olla esimerkiksi matkailijoiden kortteli, kaupallinen kortteli, lapsiperheiden kortteli ja toimistokortteli.

Torin, teemakortteleiden, Kirkkopuiston ja rautatieaseman lisäksi suunnitelmassa on luonnosteltu monenlaisia ideoita myös satama-alueelle ja kaupunginrantaan. – Ranta-alueelle on hahmoteltu saunamaailmaa, vesiaktiviteettien vuokrauspistettä ja monenlaisia uusia toiminallisuuksia. Kaupunginrannassa olisi paljon kehittämismahdollisuuksia ja läheinen yhteys torille tukisi koko keskustan elinvoimaa etenkin kesäaikaan, mutta myös ympärivuotisia mahdollisuuksia on mietitty kuten talviuintia ja retkiluistelua järven jäällä.

Kehittämissuunnitelmassa erilaisten toimenpiteiden toteutusvuodet on määritelty seuraavalle kymmenelle vuodelle. – Pienempiä investointeja voisi toteuttaa vaikka jo tänä vuonna, isommat jaksottuvat tuleville vuosille. Toteutumisen tiellä on vielä monta mutkaa matkassa, mutta nyt meillä on hyvä suunnitelma, joka antaa suuntaan keskustan kehittämiselle. Kyse on Savolaisen mukaan mittavasta kehittämishankkeesta, joka toteutuessaan uudistaa Iisalmen ydinkeskustaa tuntuvasti. – Tämä vaatii laajaa yhteistyötä kaupungin, yrittäjien ja kiinteistöomistajien kanssa. Jos haluamme uudistua, meidän pitää tehdä rohkeita ratkaisuja.

Iisalmen keskustan sydämenä toimii torialue, jossa paikallisuus, yrittäjyys ja virkistys yhdistyvät kaupungin sykkiväksi sydämeksi, Aakioksi. Iisalmen Aakio on elinkeinoelämän yhteistyötä korostava ympärivuotinen palveluja elämyskokonaisuus, joka toimii matkailijoiden saapumispisteenä kaupungin ihmeisiin. Iisalmen asukkaille Aakio näyttäytyy ennen muuta tapaamis- ja oleskelupaikkana, jossa on kattavasti palveluja auki myös iltaisin ja viikonloppuisin, vuodenajasta riippumatta. Aakio ammentaa paikallisista lähtökohdista ja tarjoilee sekä asukkaille että matkailijoille paikallisesta kulttuurista innoituksen saaneita aktiviteettejä, tiloja ja palveluita. Kärkiyritykset näkyvät ylpeydellä ympäristössä esimerkiksi rakennusmateriaalien ja kaupunkiympäristönja taiteen toteuttajakumppaneina, sekä suoraan kaupallisten toimijoiden Ponsse, Genelec- tai Olvi-kauppana.

Markkinoiden ja tapahtumien Aakio 1. Toritoimintojen alue (myyntikojut, joulu- ja ruokamarkkinat, mahdollisuus katettuun tilaan, esiintymislava. 2. Muaseuvvun marketti (kauppahallin laajennus) lasipaviljonki, noutolokerot, pidennetty terassikausi 3. Nääteikkuna (elämyskeskus) yritysten esittelytoiminnan ja kaupan keskus 4. Torin toiminnallinen vihreä Virkistyksen, oleskelun ja kuntoilun paikat (piknik, istuskelupaikat, maaseudun luonto, pienpelit) 5. Matkailijoiden Aakio Linja-autokatokset ja taksitolppa. (matkailijoiden noutopaikka, linja-autojen säilytys rautatieasemalla) 6. Pysäköintihalli

Toriympäristöön sijoittuva uusi elämyskeskus, Nääteikkuna, tarjoaa monipuolisia matkailun ja kaupan palveluita sekä toimii yritysten esittely- ja toimitiloina. Nääteikkunassa voi esimerkiki vuokrata etätyötiloja ja osallistua yrityksen palveluita esitteleville virtuaalikierroksille. Tutustu selvitykseen: iisalmi.ﬁ/kehittyväkeskusta

iisalmi.ﬁ

“Kesätyötuen avula voi e palkata ENEMMÄN KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ” Iisalmen kaupunki on taas tälle vuodelle varautunut edellisvuotta suurempaa kesätyöntekijöiden määrään. Viime vuonna kesätyön tukemiseen oli varattu 75 000 euroa, mutta tänä vuonna summa on peräti 83 000 euroa. Kaupungin työllisyysasiantuntija Maarit Tikkanen sanoo, että tuolla summa saadaan kesätyötä yli 200 nuorelle. – Viime vuonna kesätyöntuen määräraha ylitettiin, kesätyötuki myönnettiin kaikille sitä hakeneille. Siksi sitä on tälle vuodelle nostettu, hän kertoo. Vaikka suuri osa kesätyöpaikoista on jo löytänyt tekijänsä, kannustaa Tikkanen vielä koulussa olevia nuoria tarttumaan kesätyönhakuun mahdollisimman pian. – Monia työpaikkoja on vielä tarjolla ja niitä kannattaa kysellä suoraan itseään kiinnostavista työpaikoista ja esimerkiksi Ohjaamosta, minne tulee tietoa monien yhdistysten ja säätiöiden tarjoamista työpaikoista.

Yksi jo monena vuonna kaupungin kesätyötukea hyödyntänyt iisalmelaisyritys on Maxi-Cafe Oy. Yrittäjä Tommi Martikainen sanoo, että kesätyötuki ei ole mikään edellytys työpaikan saamiselle, mutta pienelle yritykselle sillä on iso merkitys. – Meille kesätyötuki tarkoittaa käytännössä sitä, että voimme kesän ajaksi työllistää kaksi nuorta enemmän kuin ilman tukea. Ja kun

Amalia Luokkanen on jo kolmatta kesää töissä Maxi-Cafen palveluksessa.

vu a ”Viime kesätyöntuen määrä ylite iin

työntekijöitä on kaksi enemmän, se helpottaa kaikkien työtaakkaa. Martikaisen mukaan kesätyötuki on erinomainen lisä ja parasta siinä on se, että sen voi saada mitä tahansa yritys ja jopa yksityishenkilö. – Olkoonpa työpaikka yksityisyrittäjä, pieni tai iso yritys, kesätyötuen ehdot ovat kaikille samat, samoin kriteerit. Martikainen kertoo, että heillä on työntekijöitä kesän aikana eri toimipisteissä. Kaikista he eivät saa kesätyötukea. – Kesätyötuki maksetaan yhdeltä kuukaudelta, joten pelkästään sen avulla kesätyöntekijöitä ei voi koko kesäksi palkata. Meilläkin kesätöntekijät palkataan usean kuukauden ajaksi. Tikkanen muistuttaa, että kesätyötuki on 400 euroa yhtä työntekijää kohden. Sillä ei koko kuukauden palkkaa makseta.

ran töissä Martikaisten yrityksessä kaksi vuotta sitten. – Näin silloin netissä ilmoituksen, jolla haettiin työntekijöitä torin jäätelökioskille. Hain ja pääsin sinne. Viime kesänä hain sitten suoraan jo tänne kahvilaan ja nyt olen jälleen täällä maaliskuusta syyskuulle saakka. Kevään kirjoitusten jälkeen Luokkasen oli helppo hakea töihin jo keväällä. Omassa kaveripiirissään hän on havainnut, että moni on hakenut paikkaa iisalmelaisista kaupoista. – Tietääkseni kaikki ovat saaneet jonkun työpaikan, joten siinä mielessä nyt on hyvä tilanne. Kesätyötuki on ollut kaupungilla käytössä jo useiden vuosien ajan ja sitä osataan kysellä. Myös työantajat osaavat sitä kysellä. Luokkanen itse on työllistynyt vaivattomasti Maxi-Cafeeseen, mutta muistaa käyneensä jo yläkoulun aikaan Ohjaamossa katselemassa mahdollisia kesätyöpaikkoja. – Siellä on mukavasti kerrottu kesätöistä, joten jos kesätyötä ei ole, se on hyvä paikka aloittaa, hän vihjaa.

Amalia Luokkanen on yksi Maxi-Cafen tulevan kesän työntekijöistä. Hän oli ensimmäisen ker-

Tutustu Iisalmen työllisyyspalveluihin: iisalmi.ti/tyollisyyspalvelut

i s k ä j ä i r Miniy 4H:N KAUTTA Viime vuonna peräti 38 nuorta hakeutui miniyrittäjäksi Iisalmen 4H-yhdistyksen kautta. Tulevana kesänä iisalmelaiset nuoret saavat myös yrittäjyyskoulutuksen 4H-yhdistyksen kautta. Iisalmen 4H-yhtistyksen toiminnanjohtaja Jaana Korhonen kertoo, että vielä toukokuussa ehtii hyvin ilmoittautua yrittäjäksi, jos kesätyöpaikkana oman yrityksen perustaminen kiinnostaa.

– Järjestämme toukokuussa pienryhmäkoulutuksia uusille aloittaville yrittäjille 16.5 ja 23.5. Näissä Teams-koulutuksissa käydään läpi yleisiä yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä muun muassa liiketoimintasuunnitelman hiomista. Ennen näitä koulutuksia nuori perehtyy yrittäjyyteen itsenäisesti verkkokoulutuksen avulla. Korhosen mukaan 4H-yhdistyksen kautta koulutukset kestävät

yhteensä noin kuusi tuntia, mutta niitä ei ole pakko käydä läpi samana iltana. – Verkkokoulutuksen lisäksi käymme läpi markkinointia ja keskustellemme yrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä, muun muassa kohderyhmän valinnasta ja hinnoittelusta ja kirjanpidosta. Iisalmen 4H-yhdistys on järjestänyt nuorille yrittäjille koulutuksia jo useita vuosia ja löytänyt niille

iisalmi.ﬁ

4H-yrittäjäksi? Tsekkaa qr-koodi:

hyväksi havaitun kaavan. – Olemme nuoren tukena koko kesän ajan yrittäjyyden alkutaipaleella, ohjaukseen kuuluu myös henkilökohtaisia tapaamisia mentorin kanssa. Tälle vuodelle yhdistys ja Iisalmen kaupunki tekivät sopimuksen, jonka mukaan iisalmelaiset 16-25-vuotiaat nuoret yrittäjät saavat Iisalmen kaupungilta 300 euron arvoisen miniyrittäjäsetelin.

– Setelin voi saada myös peruskoulun päättänyt nuori, vaikka ei olisi vielä täyttänytkään 16 vuotta. Korhosen mukaan toukokuussa ehtii vielä hyvin koulutuksiin mukaan ja oman yrittäjyydet ehtii aloittaa koulun loputtua kesäkuussa. – Mikäli miniyrittäjyys kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä meidän toimistoon tai täyttää valtakunnallisilla verkkosivuilla olevan lomakkeen. Siitä se yrittäjyys lähtee, hän sanoo.

II KKI-hanke selvi ää UUTTA POLKUA TYÖHÖN Vuoden 2021 alusta toimintansa Iisalmessa aloittanut IISAKKI – Iisalmen työkykytiimi -hanke on päässyt työssään hyvään vauhtiin. Kyseessä on valtakunnallisen Työkykyohjelman toteutus Pohjois-Savossa. Kaksivuotisessa hankkeessa rakennetaan työkyvyn tuen verkoston ja työkykytiimin toimintamallia. Työkykykoordinaattori/hankevastaava Tuula Savolainen kertoo, että hankkeen päätavoite eli uuden mallin rakentaminen on hyvässä vauhdissa alkuvaiheen teknisten yhteensopivuushaasteiden jälkeen. – Tavoitteena Työkykyohjelman mukaisesti on, että jatkossa työkyvyn arvioinnin ja työkyvyn tuen palvelut saa sosiaali- ja terveyskeskuksesta.

Työkykytiimin tehtävä on uraauurtava. Hanke on kehittämässä ja pilotoimassa työkyvyn tuen tiimimallia, jonka avulla selvitetään työttömäksi jääneiden nykyinen työkyky. Työpaikan etsinnässä asiakasta tukee TE-palvelut tai kaupungin työllisyyspalvelut ja työllisyyden kuntakokeilu. Alan ammattilaiset puhuvat osatyökykyisyydestä ja täsmätyökyvystä. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. – Osatyökykyinen on henkilö, jonka vamma tai sairaus uhkaa tai heikentää hänen työkykyään, kertoo työkykykoordinaattori Heidi Salomaa. – Olennaista kartoittaa henkilön nykyinen työkyky. Tavoitteen voi nähdä niin, että yhteiskunnassamme kaikkien, myös osatyökykyisten, työpanosta tarvitaan, sanoo Savolainen.

Iisalmen IISAKKI-työkykytiimin toimitilat ovat keskeisellä paikalla Savonkadulla.

Infoa Työkykyohjelmasta

 Toteutus vuosina 2019-2023  Osa hallitusohjelman työllisyystoimien kokonaisuutta  Tavoitellaan työllisyysasteen nostoa  Rahoittajana sosiaali- ja terveysministeriö, joka toimii ohjelman toteuttajana yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka vastaa myös työkyvyn tukeen liittyvästä mallintamisesta  Ohjelma linkittyy Tulevaisuus sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan  Työntekijät, joilla ei ole omaa työterveyshuoltoa. Mutta vielä hankevaiheessa asiakaskuntana ovat iisalmelaiset työttämät työnhakijat.

Hankkeen asiakkaat ohjautuvat työkykykoordinaattorille pääsääntöisesti työllisyyspalveluista tai työikäisten sosiaalipalveluista. Ensiarviointi tapahtuu mielellään saattaen-vaihtaen, minkä jälkeen asiakas päättää, jääkö hankkeen asiakkuuteen antamalla kirjalliset suostumukset mm. tietojenvaihtoon. Lisäksi asiakasta pyydetään osallistumaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimuksiin, joilla mitataan palveluiden vaikuttavuutta. Asiakas on palveluiden keskiössä ja hänelle nimetään oma asiakasvastaava, joka huolehtii tiedonkulusta ja siitä, että asiakas on oikeassa palvelussa oikea-aikaisesti. Aluksi selvitetään asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne, niin fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen kuin kogni-

Tuula Savolainen, Tuuli Sokka-Hukkanen ja Heidi Salomaa ovat tyytyväisiä pilottihankkeen tuloksiin, joilla voidaan arvioida työnhakijoiden työkykyä. tiivinen työkyky. Selvityksen avulla tiedetään, millaisia työkyvyn tuen palveluita asiakas tarvitsee. Yhdessä monialaisen työryhmän kanssa laaditaan asiakkaan henkilölähtöisiin tarpeisiin ja palvelujen myöntämisperusteisiin nojaava työkyvyn tuen suunnitelma. Palvelut voivat olla esimerkiksi ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. – Toimimme monialaisessa, moniammatillisessa ja monisektorisessa verkostossa. Yhteistyökumppaninamme on Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä. Lisäksi teemme tiiviisti yhteistyötä

KELAn ja Iisalmen kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaan yhteistyötä tehdään myös muiden julkisen sektorin toimijoiden kuten myös yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Työkykytiimissä ovat nimetyt työkykykoordinaattori, sosiaalityöntekijä/ palveluohjaaja, terveydenhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja. – Jatkossa toivoisimme myös toimintaterapeutin, psykologin ja suuhygienistin/hammashoitajan resurssia

iisalmi.ﬁ

tiimiimme. Kelan edustajana toimivan työkykyneuvojan rooli on merkittävä, toivomme jatkoa tälle yhteistyölle. Hankkeen tavoitteena on tukea osatyökykyisten työnhakijoiden etenemistä työmarkkinoille. – Maailman mahtuu monenlaista työtä. Jos yhtä ei pysty tekemään, voi kenties tehdä jotain toista. Kartoitamme henkilön jäljellä olevaa työkykyä.

Hanke päättyy tämän vuoden lopussa, jonka jälkeen työkyvyn tuen palvelut kuuluvat hyvin-

vointialueen vastuulle. Työttömien henkilöiden lisäksi on työ- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluiden ulkopuolisia työikäisiä, kuten yksinyrittäjiä, palkkatukityössä olevia, kotiäitejä ja omaishoitajia, joiden työkyky voi tarvita tukea. – Tavoitteena on, että jatkossa ne työikäiset, joilla ei ole työterveys- tai opiskelijaterveydenhuollon palveluita käytettävissään, saavat työkyvyn tuen palvelut omasta sote-keskuksesta. Näin hankevaiheessa asiakaskuntana ovat iisalmelaiset työttömät työnhakijat.

Kaikkein parasta työ ä – ASIAKASKOHTAAMISET JA TYÖKAVERIT Keväällä pitkän työuran päätteeksi jääneillä Rauni Ahosella ja Liisa Tegelbergillä nousee kaksi asiaa yli muiden, kun heiltä kysyy vuosikymmenten aikana mieleenjääneistä asioista juuri niitä, joita he eniten jäävät työstään kaipaamaan. – Asiakkaat ja heidän kohtaamiset, nuoret ja heidän kanssaan toimiminen, he listaavat. Molemmat aloittivat työnsä Iisalmen kaupungin palveluksessa vuonna 1975. Työuraa ehti kertyä saman työnantajan palveluksessa pitkästi yli 40 vuotta, joka nykyään on monille aivan mahdoton tavoite. Vuosikymmenten aikana monet asiat ovat muuttuneet. Muun muassa ammattinimike, Tegelberg oli eläkkeelle jäädessään asiakassihteeri, Ahonen puolestaan koulusihteeri.

Työtehtävät olivat hyvin toisenlaiset kuin vuonna 1975, kun kanslia- ja rahatoimiston lähetti Ahonen ja lähetti-kopisti Tegelberg aloittivat työnsä. Kaupunki ja maalaiskunta olivat muutamia vuosia aiemmin yhdistyneet, joten suuressa kaupungissa riitti läheteteille töitä ja tekemistä. – Kaupungin eri virastot olivat hyvin hajallaan ja eri puolilla kaupunkia. Minä toimitin Jopolla ajellen eri virastoihin kaupungin sisäistä postia, pankkiasioita ja esityslistoja ja muuta, Ahonen kertoo. Myös Tegelbergin työtehtävät olivat hyvin toisenlaiset työuran alussa.

– Tekninen virasto sijaitsi silloin Kirkkopuiston varrella olleessa rakennuksessa, jossa sittemmin toimi Iisalmen puhelin. Nyt samalla paikalla on Kaisanetin konttori, Tegelberg kertoo. Työ tehtiin 1970- ja vielä 1980-luvullakin käsin. – Teknisessä keskuksessa kartat piirrettiin käsin ja niistä otettiin sitten tarkkuuskopiota sellaisella valotuskoneella, sitten ne laitettiin kehitettäväksi erityiseen ammoniakkilaitteeseen.

Työntekijöitä oli menneinä vuosikymmeninä enemmän kuin nykyään ja työtahti oli leppoisampi. Siinä missä Tegelberg huomasi työn teknisen kehittymisen, Ahonen pääsi näkemään kaupungin virastoja eri puolilla kaupunkia. – Kanslia- ja rahatoimistosta siirryin Louhenkadulla sijainneen Vesilaitoksen palvelukseen. Myöhemmin se muutti ensin Savonkadulle Säästöpankin taloon ja sieltä Pohjolankadulle tekniseen virastoon. Kävin välillä talous- ja suunnittelutoimistossa kolmen vuoden pestin, kunnes palasin taas tekniseen keskukseen tekstinkäsittelijäksi. Vuosituhannen vaihteen jälleen Ahonen siirtyi lyseon kansliaan ja työskenteli siellä, kunnes siirtyi ansaitulle eläkkeelle tänä keväänä. Tegelberg puolestaan siirtyi teknisen keskuksen palveluksesta ensin sosiaalitoimeen hoitamaan Petterin-

”

Oli ku ia-asia, jos pääsi kaupungile töihin kulman asiakkaiden asunto-asioita muutamaksi vuodeksi, kunnes tuli sieltä kaupungin kassan ja infopisteen hoitajaksi.

Työuran aikana molemmat ovat huomanneet, että työ on muuttunut, aika muuttunut ja työyhteisö on muuttunut. Kaikkea tuota yhdistää tietotekninen kehitys. – Paperi on vähentynyt. Sähköposti on tullut tilalle. Kaikki muukin on muuttunut sähköiseksi arkistoista lähtien, he ovat huomanneet. Tegelberg muistaa, kuinka hänen uransa ensimmäisinä vuosina esityslistat tulostettiin paperille. Eikä alkuaikojen kopiokoneissa ollut mitään lajitteluhienouksia. – Kopioita otettiin ja ne levitettiin huoneeseen pitkin pöytiä ja tuoleja. Kun kopiot oli otettu, otetiin jokaisesta pinkasta yksi paperi ja tehtiin nippu valmiiksi. Ja niitä nippuja tehtiin usean hengen voimin, Tegelberg muistelee.

sanovat, että ennen tietokoneiden aikakautta työn tekeminen on leppoisampaa. – Kun esimerkiksi otettiin kopiota, sen valmistuminen kesti sen aikaa, että samalla ehti vaihtaa työkaverin kanssa kuulumisia. Nykyisin tuloste haetaan vain mahdollisimman nopeasti kopiohuoneesta ja palataan takaisin omaan, Tegelberg vertaa. Työn tekemisen nopeutuminen on näkynyt kaikkialla. Tegelberg ja Ahonen muistelevat, että 1970- ja 1980-luvulla työntekijät olivat yhteisöllisempiä. – Silloin oltiin enemmän toistemme kanssa tekemisissä myös työajan ulkopuolella. Oli monenlaista virikettä ja vierailtiin jopa toistemme kotona, he kertovat. Ahonen kertoo, kuinka vesilaitoksen johtajana Iikka Kauppinen järjesti vuosittain työntekijöille yhteisen tilaisuuden, jossa puhuttiin työasioita, mutta samalla vietettiin aikaa. Myös Tegelberg muistaa muun muassa teknisen keskuksen pikkujoulut ja muut tilaisuudet. – Kun pikkujouluja on viime vuosina vietetty isolla joukolla, siellä on niin paljon henkilöitä, ettei kaikkia tunnekaan. Sellaiset oman yksikön pikkujoulut olivat tunnelmallisemmat ja läheisemmät, kun oman työkavereiden kanssa oltiin vähän rennommin.

aikaa myös siten, että tuolloin työmoraali korkea. – Silloin tehtiin töitä suurella sydämellä koko Iisalmen hyväksi. Haluttiin kehittää kaupunkia ja palvella kaupunkilaisia, he muistelevat. – Oli kunnia-asia, jos pääsi kaupungille töihin. Heille molemmille myönnettiin kuntaliiton kultainen ansiomerkki pitkästä työurasta. Kaupunki on ollut heidän mielestään erinomainen työnantaja.

Viimeisten työvuosien menoa he kuitenkin katselevat hieman vieraasti. Tietotekninen kehittyminen ja parin viime vuoden aikana myös korona aiheutti sen, että monet työtehtävät hoidetaan pikaisesti ja etäisesti. – Nykyään käytetään paljon teamsia. Se on ihan eri asia kuin kohdata asiakas tai ihminen kasvokkain. Sellaisista kohtaamisista puuttuu inhimillisyys ja läheisyys. Ne ovat vähentyneet lähes olemattomiin työn tekemisestä. Myös työntekijöiden vaihtuvuus on asia, joita kokeneet työntekijät ovat ihmetelleet tahoillaan. – Mikähän siihen lienee syynä, jos työpaikassaan ei viihdy. Syitä voi olla tietenkin monia, mutta monta kertaa työkavereiden vaihtuvuus on viime vuosina ollut paljon vilkkaampaa kuin työuran alussa.

Eläköityneet pitkän linjan työnPitkän uran tehneet työtekijät tekijät muistelevat ajan kultaamaa Mutta kuten yleensäkin, aika kultaa muistot. Kaksikko tuli töihin, kun Matti Saastamoinen oli kaupunginjohtajana. Sen jälkeen koitti Martti Harjun aika, kunnes Jarmo Ronkainen tuli kaupunginjohtajaksi. – Johtajat ovat muuttuneet niin, että ennen he olivat etäisempiä kuin nykyään. Organisaatiokin on matalampi kuin ennen. Myös omat esimiehet ovat jääneet mieliin vuosikymmenten varrelta. Heitä on ehtinyt olla useita. – Ehkä 1980-luvulla esimiehet olivat etäisempiä kuin viime vuosina, mutta herrasmiehiä he olivat!

Rauni Ahonen ja Liisa Tegelberg ovat olleet Iisalmen kaupungilla töissä kolmen kaupunginjohtajan aikana.

iisalmi.ﬁ

Ihmisenmyötäistä elämää - SITÄ ON IHMEIDEN IISALMI Maailma on viimeisen parin vuoden aikana muuttunut. Kun Kaupunkimarkkinoinnin kampanjoissa ja toimissa on pyritty huominäin sanotaan, useimmat ymmärtävät, mihin muutoksiin viitataan. Koronapandemia kosketti ihmisiä kautta maailman, ja helmikuun 2022 lopulla Ukraina sai osakseen monen peloista pahimman. Mieli myllertää meillä Iisalmen seudulla asuvillakin – miten ylläpitää myönteistä asennoitumista elämään ja tulevaisuuteen, kun kriisiä seuraa toinen kriisi. Jos ei henkilökohtaisesti, niin koskettaen silti. Entä onko oikein nauttia siitä hyvästä, mitä itsellä on tässä ja nyt, ihan lähellä. Iisalmen kaupunki haluaa paikallisilla markkinointiteoillaan tukea ja rakentaa ihmisenmyötäisen elämän ja arjen ihmeiden ilmapiiriä myös huolten varjostamana aikana. Meillä on lupa elää tässä ja nyt, huolehtien paitsi omasta hyvinvoinnistamme ja jaksamisestamme myös auttaen pienillä teoilla muita, lähellä tai kauempana maailmalla.

oimaan kuntalaisten ja muiden sidosryhmien osallistaminen. Jokainen iisalmelainen ja seudulle sydämensä menettänyt saa osallistua markkinointiviestien jakamiseen, niiden herättämään keskusteluun tai jatkoideointiin – sen kaltainen dialogi on osa kotiseuturakkautta ja -lähettilyyttä. Näin toimien rakennamme yhdessä kannustavaa ja uusia ihmeitä synnyttävää ilmapiiriä sekä houkuttelevaa kaupunkikulttuuria. Sellaiseen myös kansainvälisten yritystemme kaipaamien uusien osaajien on hyvä solahtaa sekaan. Alla nostoja muutamista kaupunkimarkkinoinnin ajankohtaisista kampanjoista, joista löytyy lisätietoa sosiaalisen median kanavista ja iisalmi.fi-verkkosivuilta. Innostu, osallistu ja vaikuta Ihmeiden Iisalmen tarinaan.

Ihmeiden Iisalmi – It´s a Match! Iisalmi on mukana Nelonen TV:n Diili-kaudella tänä keväänä. Iisalmen jakson yhteydessä avataan mikrovaikuttajahaku tavoitteena synnyttää uusia ”mätsejä” Iisalmen ja vaikuttajien sekä heidän seuraajiensa välille. Syksyllä kampanja jatkuu diilimäisen kisan muodossa – kuka mikrovaikuttajista saakaan eniten diilejä Iisalmelle! Ole sinäkin yksi Iisalmen lähettiläistä ja synnytä Iisalmelle hyviä diilejä – vaikkapa vinkkaamalla seudun yritysten avoimista työpaikoista tuttavillesi ja saaden siten kaupunkiin uuden asukkaan.

Elämäni kunnossa -kulttuuri- ja liikuntainnostusta Iisalmi tarjoaa erinomaiset puitteet omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja monipuoliseen harrastamiseen. Iisalmi.ﬁ/elämänikunnossa -sivu kokoaa yhteen polut kohti elämäsi kuntoa: Kannustamme rohkeasti kokeillen tarttumaan niin kirjaston ovenkahvaan kuin kuntosalin soutulaitteeseenkin. Tutustu, innostu ja ota kaverikin mukaan!

Miiman musiikkivideo: Arjen ihmeitä näkee, kun avaa silmät! Iisalmen 130-vuotisjuhlavuoden Ihmeiden Iisalmi -biisikisan voittajabiisin musiikkivideo on nyt julkaistu: Miiman Ihmeitä -teos kannustaa huomaamaan hyvän ympärillään – pieniä ihmeitä löytyy joka päivä ihan läheltä, kun avaa niille silmät. Iisalmen kaupungin Ihmeidenmahdollistaja -työntekijälähettiläät haluavat haastaa huomaamaan iisalmelaisyhteisössä hyvää laittamalla alulle kiitoshaasteen, jossa Iisalmessa tai seudulla toimivat työyhteisöt valitsevat toisen työyhteisön, jota he haluavat kiittää tärkeästä, merkityksellisestä työstä kaupunkilaisten hyväksi. Ihmeitä -biisin sanoma kannustaa samanlaisiin tekoihin – kuuntele, avaa silmäsi ja kiitä! Miiman biisi tulee olemaan osa tätä hyvän huomaamisen haaste- ja kiitoskampanjaa.

Katso lisää iisalmi.ﬁ sekä FB, IG, LinkedIn, Twitter ja YouTube -ikonit.

Ihmeidentekijäksi opiskelemassa #byiisalmi -opiskelijalähettiläät Savonian, Sakkyn ja YSAO:n opiskelijat kertovat opiskelijaelämästä Iisalmen seudulla @koeiisalmi -Instagramissa keväisin ja syksyisin. Somelähettiläinä toimivilta nuorilta voi kysyä heidän arjestaan tai pyytää kertomaan jostain erityisestä aiheesta esimerkiksi opiskeluihin liittyen. Ollaan kiinnostuneita nuoristamme – se kertoo välittämisestä!

iisalmi.ﬁ

Iisalmi ja Ylä-Savo ansaitsevat OMAN JAZZ-FESTIVAALIN Iisalmelainen tapahtumakesä saa heinäkuussa uuden tulijan, kun Iisalmi Jazz -festivalin ensitahdit loihditaan ilmoille talvipakkasten sijasta nyt kesähelteillä. Festivaalia järjestää talvifestareilta tuttu Koko Jazz Iisalmi Kannatusyhdistys, jonka keulahahmona Timo Hirvonen perustelee, että kesäfestivaali on syntynyt siksi, että talvella korona esti sen järjestämisen. – Kysymys on siis ajankohdan siirtämisestä tänä vuonna talvelta kesälle. Sen pitemmälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä kannata tehdä, hän sanoo. Vuoden 2023 tapahtuman ajankohdasta ei siis vielä ole suunnitelmia. Hirvosen mukaan molemmat käyvät - niin talvi kuin kesäkin. – Alkuperäisenä ajatuksena oli järjestää tapahtuma talvella, jolloin Iisalmen, Ylä-Savon ja koko Suomen maisemat ovat ainutlaatuiset. Ajankohta tarjoaa eksotiikkaa niin eteläsuomalaisille kuin ulkomaalaisillekin vieraille. Hirvonen löytää myös kesästä omat hyvät puolensa. – Kesä on erilaisten festarien aikaa: Iisalmessa on Oluset, Runnirock ja monia muita. Katsoimme, ettei heinä-elokuun vaiheessa olisi muita, ja uskon kyllä, että jokaiselle tapahtumalle riittää yleisönsä.

Kesäisillä jazzfestivaaleilla ollaan ulkona, koska siihen on mahdollisuus. Torit ovat hyviä esiintymispaikkoja ja onhan Iisalmessa toivottu nimenomana toritapahtumia. – Kokonaisuudessaan meille järjes-

täjinä iso asia on se, että voimme levittäytyä koko Ylä-Savon alueelle. Konsertteja järjestetään Iisalmen lisäksi Lapinlahdella, Pielavedellä, Kiuruvedellä, Vieremällä ja Sonkajärvellä. Hirvonen on halunnut itse tarjota iisalmelaisille musiikillisia kipinöitä, samalla tavalla kuin hän itse pääsi kokemaan niitä nuoruudessaan. Nyt myös festivaali haluaa vastavuoroisesti tarjota koko Ylä-Savolle elämyksiä.

– Yhdistyksenä haluamme tehdä vastapalveluksen koko Ylä-Savolle, jolta saimme merkittävää tukea silloin, kun teimme Meet Ylä-Savo Jazz -hankkeen. Ylä-Savon kunnat ja Ylä-Savon Veturi olivat silloin merkittävässä asemassa hankkeen toteutumisen kannata, Hirvonen perustelee. Hirvonen arvelee, että Meet Ylä-Savo Jazz –hanke saattoi olla ehkä suurin jazz-musiikkiin liittyvä hanke,

joka on saanut EU:n Leader-tukea. – Silloin saamamme rahallinen ja henkinen tuki oli enemmän kuin arvokasta. Hirvonen uskoo, että festivaali on hyvä keino tuoda jazzia esille myös Ylä-Savossa. Ihmisten mielikuvissa festivaali tarjoaa enemmän kuin yksittäinen konsertti, ja todennäköisesti siksi se tavoittaa laajemman yleisön. – Minusta on hienoa, että jazz on

otettu Ylä-Savossa niin hyvin vastaan. Arvostamme sitä kovasti. Ensi kesän jälkeen suunnitelmat ovat vielä avoinna, ja siksi kuuntelemmekin ensi kesänä yleisöämme herkällä korvalla, jotta osaamme suunnitella myös tulevia vuosia. Iisalmi Jazz Festival järjestetään heinä-elokuun vaihteessa. Suurin osa tapahtumista on Iisalmessa, mutta myös naapurikunnissa on jazz-konsertteja.

Vihdoinkin KESÄTAPAHTUMIA! Eukonkannon MM-kilpailut konkanto-lentopalloturnaus sekä joista et halua jäädä paitsi! Eukonkannon MM-kilpailut järjestetään jälleen ensi kesänä Sonkajärvellä Pohjois-Savossa. Kahden koronan aiheuttaman välivuoden jälkeen eukkoa kannetaan 1.-2.7.2022, ja silloin maailmanmestaruudesta kilpaillaan jo 25. kertaa. Tapahtuman järjestäjät ovat päättäneet, että tänä vuonna kilpailut pidetään koronatilanteesta riippumatta. Eukonkannon lisäksi kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmasta löytyy tänäkin vuonna runsaasti muutakin tarjontaa, kuten hölkkätapahtuma Sukevan Sulttaanin yöjuoksu ja Eu-

rullalätkäturnaus. Lisäksi Eukonkantojen ohessa kisataan jo perinteeksi muodostuneissa TonkKumin heiton MM-kilpailuissa, joissa kyse on lehmän lypsämisessä käytettävän nännikumin heitosta maitotonkkaan.

Oluset Kahden vuoden tauon jälkeen, Oluset palaa suurempana kuin koskaan! Heinäkuun toisena viikonloppuna 8.-9.7.2022, tampataan kasari-, ysäri- ja 2000-luvun hittien tahdissa! Tervetuloa Iisalmeen Suomen suurimmille retrofestareille, bileisiin

Perjantaina 8.7. lavalla: 666 & Vinylshakerz, Haddaway, La Cream, Groove Coverage ja 2Unlimited. Teltassa: Yx-Mylly plays Hausmylly ja DJ Johanneskastaja. Lauantaina 9.7. lavalla: Ankie Bagger, DAZE, Mr. President, Fragma ja Kim Wilde. Teltassa: Roxette Ultimate Tribute ja DJ Johanneskastaja.

Runni Rock Runni Rock tui Iisalmeen Luunimeen tapahtumakentälle pitkän listan kotimaan kärkinimiä. Järjestäjät sanovat, että pitkien korona-

iisalmi.ﬁ

rajoitusten jälkeen nyt hommataan niin nimekkätä huippuartisteja, ettei paremmasta väliä. Perjantaina alueella esiintyvät J&J, Erika Vikman, Sonata Arctica ja Suvi Teräsniska, Lauantaina Rutakko All Stars, Kotiteollisuus, Melrose ja Behm.

Koljovirta Teatteri Koljonvirta Teatterin ”poliisin poika” on viime kesän ”siivoton juttu” näytelmän luontainen jatko-osa. Se on Kai Lehtisen revanssi 25 vuoden takaisesta legendaarisesta Tapio Piiraisen televisioelokuvataltioinnista. Silloin TV 1 kotikatsomossa

oli yli miljoona rökälehuumorin ystävää. Näytelmässä tullaan näkemään vauhdikkaita naisten-, miesten- sekä autojenkaatoja. Lehtisestä on tullut talven aikana iisalmelainen, kun hän on ollut talonmiehenä Koljonvirran leirintäalueella. Samalla hän on dramatisoinut Jari Tervon kirjoittaman tekstin kesäteatterille. Dramatisoinnin lisäksi Lehtinen ohjaa näytelmän sekä näyttelee siinä saman pääosan kuin TV-elokuvassa. Päärooleissa nähdään Lehtisen itsensä lisäksi myös alkuperäisestä TV-elokuvasta tuttu Ari-Kyösti Seppo (Lepsu)

Hanketoimi asta VIPUVARTTA MATKAILUUN Iisalmen kaupunki on vastannut Ylä-Savon alueella sijaitsevien matkailuyritysten ja -toimijoiden yhteistyön kehittämisestä sekä markkinoinnista vuodesta 2014 alkaen. Alueen matkailutoimijat ovat organisoituneet Iisalmi ja tienoot -markkinointibrändin alle ja toimivat omana ryhmänään osana Iiden ry:tä. Yhdistys on solminut yhteistyösopimuksen jokaisen Ylä-Savon kunnan kanssa matkailun seudullisen kehittämistoiminnan järjestämisestä ja rahoittamisesta vuosille 2022-2024. Iisalmi ja tienoot -verkkokaupasta löytää kattavan valikoiman Ylä-Savon tarjoamia matkailu-, ohjelma- ja elämyspalveluita majoituksesta nähtävyyksiin ja juhlatiloihin, pitopalveluihin ja ravintoloihin. Iisalmi ja tienoot -matkailuverkoston 35 jäsentä ovat yhdistäneet voimansa ja järjestäytyneet yhteiselle verkkokauppa-alustalle, jonka idea on syntynyt aidosta matkailijoiden toiveesta löytää helposti ja kootusti tietoa Ylä-Savon alueen palvelutarjonnasta. Verkkokaupan ydinajatus on

”Kul uurimatkailu aiotaan nostaa uudele tas e matkailutuotteiden ostamisen helppous, loman suunnittelun on oltava asiakkaalle mahdollisimman mutkatonta ja huoletonta. Verkkokaupasta löytyvätkin niin maksuttomat luontoreitit kuin vaivattomasti ostettavat matkailusisällöt. Uuden kasvun ohjelma mahdollistaa kattavamman rahoituksen vuoteen 2024 saakka. Kuntien ja jäsenten yhteissatsaus tälle vuodelle on yhteensä 52 000 euroa, josta panostetaan mm. markkinoinnin strategiseen kehittämiseen, messuihin ja myyntipäiviin sekä monipuoliseen markkinointiviestintään. Iisalmen lisäksi matkailuyhteistyös-

sä ovat mukana Kiuruvesi ja Lapinlahti sekä Vieremä, Sonkajärvi ja Rautavaara. Jäsenyrityksiä mukana on kaikkiaan 35, joista 15 on plus-jäseniä, jotka saavat koulutus- ja asiantuntijapalveluja sekä kohdistettua tuote- ja teemakampanjointia. Yhtenä tavoitteena on, että matkatoimistot ottaisivat alueen kohteet omaan myyntiinsä. Toimintaa on kehitetty Visit Finlandin kanssa yhteensopivaksi. Painopisteenä on markkinointi ja viestintä kotimaahan, samalla kansainvälistymisen ensiaskeleita otetaan muun muassa avaamalla tämän vuoden aikana englanninkieliset verkkosivut osoitteessa visitiisalmi.com.

Koko seudun matkailun kehittämiseen tähtäävä Kestävää kasvua Ylä-Savon matkailuun -hanke on saanut Pohjois-Savon liiton EU:n aluekehitysrahastolta rahoituksen. Edellinen työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama matkailuhanke päättyi tammikuussa. – Hanketoiminta on yksi tärkeä vi-

puvarsi kokonaisuudessa, Iisalmen kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Jarmo Miettinen toteaa. Tämän hankkeen budjetti on puolentoistavuoden ajalle on noin 251 000 euroa. – Kaikkia muitakin yläsavolaisia toimijoita toivotaan mukaan yhteiseen ponnistukseen uusien matkailutuotteiden synnyttämiseksi, hankkeen projektipäällikkö Kirsi Piirainen korostaa. Työtä jatketaan nyt siitä mihin alkuvaiheessa päästiin. – Kootaan yhteen kattavia, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia palvelukokonaisuuksia ja siten, että varsinaisten matkailuyritysten omien tuotteiden lisäksi mukana olisi myös muita yhteistyökumppaneita. Lisäksi hankkeen tavoitteena on yhdessä luoda seudun vastuullisen matkailun käsikirja, tehdä asiakastutkimusta ja tuotetestausten avulla kehittää asiakaspolkua, Piirainen kertoo. Yhtenä uutena avauksena aiotaan nostaa kulttuurimatkailu uudelle tasolle. – Ajatus on, että erityisesti teema-

pohjaisten kulttuurimatkailupakettien koostamista toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijapalvelun kautta. Kulttuurimatkailu on yksi nopeimmin kasvavista matkailun osa-alueista (lähde: WTO/TripAdvisor/Ipsos) Piirainen kertoo. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Ylä-Savossa useilla paikkakunnilla vaikuttaneen kansalliskirjailija Juhani Ahon, jonka tiimoille olisi mahdollisuus yritysten ja kuntien yhteistyönä rakentaa houkutteleva yhtenäinen matkailureitin kokonaisuus. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat myös mm. taide, tapahtumat ja paikallinen elämäntapa. Hankkeessa jatketaan Iisalmi ja tienoot -toimijoiden rivien tiivistämistä ja viedään eteenpäin palveluiden ristiinmyyntiä. – Verkostolle haetaan nyt sopivia myynti- ja markkinointikanavia. Myös Johku-alustalla jo toimivan, alan yritysten yhteisen verkkokaupan kehitystyö jatkuu, Piirainen sanoo. Yhteistyötä tehdään jatkossakin maakunnallisten Lakeland2 -toimijoiden kanssa.

Yli tuha en YRITYKSEN ASIALLA Kuka Iisalmessa pystyy palvelemaan kaikkia, yli tuhatta yritystä? Vastaus ei ole mikään yritys, vaan kaupungin yrityspalvelut. Sieltä saavat apua niin aloittavat kuin jo toimivatkin yritykset. – Iisalmessa on noin 1200 yritystä tällä hetkellä. Normaalivuosina niitä perustetaan noin 80 yritystä lisää, kertoo yritysasiantuntija Eija Heilio. Heilion työparina yritysneuvonnassa työskentelee Heli Pironetti, joka kertoo, että koronavuosina uusien yritysten määrä on laskenut hieman, vuonna 2021 uusia yrityksiä perustettiin noin 70. – Asiakastapaamisia meille kertyy vuosittain lähes 300. Koronasta huolimatta tai juuri sen vuoksi olemme saaneet auttaa yrityksiä varsin aktiivisesti.

Uudet yrittäjät saavat monipuolista apua starttirahan hakemisesta yritystukien hakuun. Ja pitkän listan rahanarvoisia neuvoja muitakin. Heli Pironetti kertoo, että yritysneuvonta tarjoaa aloittavalle yrittäjälle

Iisalmen yritysrekisterin löydät: iisalmi.yrityshakemistot.ﬁ

”

N seva trendi о ut osa-aikaisten yri äjien määrän kasvu monipuolista asiantuntijapalvelua. Varsinkin sellaiselle asiakkaalle, joka on ajatuksensa kanssa vielä hieman epävarma. – Keskustelemme yritysideasta miellämme. Haluamme tuoda asiakkaalle vaihtoehtojakin yritysmuotoihin ja muihin toteutusmalleihin. Myös Heilio tuo esille yritysneuvonnan monipuoliset palvelut. – Voimme auttaa laskelmien ja suunnitelmien teossa sekä monissa muissa alkuvaiheen asioissa, jotka saattavat tuntua hankalilta. Viime vuosina yhtenä nousevana trendinä on ollut osa-aikaisten yrit-

Vapaat toimitilat Ylä-Savon alueella: iisalmi.toimitilapalvelut.ﬁ

Eija Heilio ja Heli Pironetti auttavat yritysasioissa. täjien määrän kasvu. – Monet aloittavat yrittäjyyden oman työn ohella kokeillakseen, kuinka yritysidea kantaa. Hyppy täysipäiväiseen yrittäjyyteen voi olla aluksi liian iso, siksi osa-aikainen yrittäjyys on hyvä väylä.

Jo toimivat yrittäjät saavat yritysneuvonnasta apua siinä missä aloittavatkin yrittäjät.

iisalmi.ﬁ

Yrityksen taipaleella tulee vastaan erilaisia muutos- tai kehittämistilanteista, joissa ulkopuolisen näkemyksistä ja käytännön ohjeista on hyötyä. – Voimme tarjota yrittäjälle ehkä laajemman tai jopa toisenlaisen näkemyksen omien tueksi ja vastapainoksi, yritysasiantuntijat sanovat. Yritysneuvonta järjestää toimiville yrityksille mm. erilaista kehittämistoimintaa, verkostoja ja yritysryhmä-

hankkeita, jotka tukevat yrittäjien ja yritysten kehittymistä. Elinvoimapalveluissa toteutetaan useita yritystoimintaan liittyviä kehittämishankkeita tiiviissä yhteistyössä yritysneuvonnan kanssa. Yritysneuvonnan palvelut ovat maksuttomia, joten niitä kannattaa käyttää ja ottaa rohkeasti yhteyttä, jos yrittäjyys kiinnostaa tai omaa yritystoimintaa haluaa kehittää.

Iisalme a asiat vaan LUTVIUTUVAT KOHDALLEEN Pari vuosikymmentä sitten Iisalmesta maailmalle lähtenyt Tuija Bercovici on huomannut, että koskaan ei kannata sanoa ei koskaan. Vielä kymmenkunta vuotta sitten hän oli ehdottomasti sitä mieltä, että ei enää koskaan muuta Suomeen eikä ainakaan Iisalmeen. Elämä oli tuolloin Saksassa. Mutta toisin kävi. Nyt hän on sitä mieltä, että iisalmessa on ihmisen hyvä olla. – Ei maailmassa ole parempaa: puhdas ilma, lyhyet välimatkat, kaikki tarvittavat palvelut, erinomaiset harrastusmahdollisuudet ja suorastaan eksoottinen ympäristö, hän iloitsee. – Täältä puuttuvat vain ilmansaasteet ja joukkoliikenteessä jonottaminen.

Laidinmäessä varttuneen ja Kauppis-Heikin koulussa yläluokat käyneet Tuija Rytkösen elämään tuli lukioaikana vauhtia. Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen hän lähti au pairiksi Englannin Essexiin. Elämä ulkomailla kiinnosti, vieraat kielet kiinnostivat vielä enemmän. Seuraavina vuosina vauhti vain kiihtyi: ensin hän lähti Espanjaan. Aluksi Madridiin ja myöhemmin Barcelonan lähelle, missä hän pääsi töihin hotelliin. Espanja valloitti. Lukion jälkeen hän opiskeli talvet Turun yliopistossa espanjan kieltä ja kesät hän työskenteli espanjalaishotellissa vapaa-ajanohjaajana, jolta luontuivat niin bingoiltojen kuin tennismatsien järjestäminen. Yhtenä kesänä hän oli töissä myös tukholmalaisessa sairaalassa ja yhden vaihto-oppilasvuoden hän vietti Ranskan Lillessä valtio-oppia opiskellen. Opiskelujen jälkeen hän päätyi töihin Saksaan. Münchenissä hän työskenteli viestinnän parissa terveysalalla Maailman Gastroenterologiajärjestölle, mutta järjestön muuttaessa päämajansa Yhdysvaltoihin, avautui mahdollisuus lähteä vielä korkeakouluopiskeluihin liittyvään harjoitteluun – kohteena oli tällä kertaa Panama. – Olin jo aiemmin päättänyt, että haluan joskus Latinalaiseen Amerikkaan, onhan sekin espanjankielistä aluetta. Alueen lisäksi minua kiehtoi harjoittelumahdollisuus YK:n organisaatiossa. – Työskentelin siellä YK:n kehitysohjelman Latinalaisen Amerikan päämajassa viestinnän parissa. Mutta aika Panamassa jäi puoleen vuoteen, kun halusin pian takaisin Saksaan: olin juuri ennen lähtöä tavannut kiehtovan, harvinaisen hauskan ja sanavalmiin romanialais-israelilais-saksalaisen miehen, jonka kanssa menimme naimisiin vuonna 2012 Iisalmessa Pursiseuran rannassa.

Vuonna 2017 Lina, Adrian ja Tuija Bercovici cruisailivat Pohjolankatua vilkkaammilla baanoilla, kun asuivat Vietnamin Hanoissa.

Häät Iisalmessa oli ikimuistoinen kokemus, mutta elämä oli Saksassa - työ julkishallinnossa kuntasektorin projektissa. Mutta työ YK:ssa ja terveydenhuollon parissa oli jättänyt jälkensä. Hän innostui hakemaan pestiä maailman terveysjärjestö WHO:ssa. Hän sai työn ja vajaan kahden vuoden ikäisen tyttären kanssa koko perhe muutti Saksasta Vietnamin Hanoihin. Perhe vietti Hanoissa kaksi vuotta, jonka jälkeen Laidinmäen tyttöä viettiin vuonna 2018 Kööpenhaminaan, WHO:n Euroopan aluetoimistgoon. Siellä perheeseen syntyi toinen lapsi. Vastasyntyneellä todettiin kuitenkin harvinainen sairas, joka vaati jatkuvaa hoitoa ja huolenpitoa ja tiivistä yhteyttä lääkäreihin. Perhe päätti, että Kööpenhaminasta muutetaan takaisin Saksaan, missä terveydenhoitojärjestelmä ja asiointikieli on tuttu. – Sitten sovimme, että minä en vastasyntyneen tyttäremme kanssa osallistu muuttoon, vaan mieheni

Adrian hoitaa käytännön järjestelyt. Me tulimme tytärten kanssa Iisalmeen mummolaan vuoden 2019 kesällä. – Täällä nuorempi tyttäremme sairastui ja terveydentila huononi nopeasti. Kävi selväksi, että muutto Saksaan olisi sillä erää mahdotonta.

Sitten Iisalmi iski niin kuin oli iskenyt espanjan kieli nuorempana. – Se, kuinka helppoa täällä oli asua. Kaikki asiat järjestyivät omalla painollaan. Ilma on puhdasta ja elämä turvallista. Kaikki erinomaiset palvelut lähellä, hoitajien ammattitaito ja ja yliopistosairaala 80 kilometrin päässä. Sukulaiset ja uudet tuttavat ja heidän kaikkien auttamisen halu.

iisalmi.ﬁ

– Siinä tilanteessa tämä kaikki oli luksusta, olimmehan nähneet monta suurkaupunkia Hanoista lähtien, samalla olimme nähneet niiden ilmanlaadunkin. Seuraavana talvena iski korona. – Mietimme mieheni kanssa, että jos koronan takia meidän täytyy jäädä jumiin jollekin paikkakunnalle, Iisalmi on siihen paras mahdollinen paikka. Se oli mieheni ehdotus. Ja täällä sitä nyt ollaan. Adrian Bercovici tekee tällä hetkellä töitä saksalaisille työnantajalleen enimmäkseen etänä, Saksassa hän käy muutaman kuukauden välein viikon tai pari kerrallaan. Tuija Bercovici työskenteli ensin oman yrityksen

Kun Bercocivit muuttivat Iisalmeen, perheeseen kuului myös Linan pikkusisko Ava, joka menehtyi vaikeaan ja harvinaiseen sairauteen viime vuoden lopulla. Koska hän ei itse päässyt kuvaan, Lina otti perhepotrettiin mukaan Avan valokuvan.

Lisää tositarinoita onnellisista iisalmelaisista iisalmi.ﬁ/tositarinoita Haluaisitko liittyä iisalmelaisten joukkoon? Tutustu ura- ja mahdollisuuksiin iisalmi.ﬁ/byiisalmi kautta viestinnän konsulttina entiselle työnantajalleen WHO:lle, kunnes vuosi sitten tuli valituksi Ylä-Savon SOTE Kuntayhtymän markkinointi- ja viestintäpäälliköksi.

Elämä Iisalmessa on asettunut uomiinsa. Perheellä on omakotitalo järven rannassa, kilometrin päässä Iisalmen keskustasta. Se on sellaista luksusta, jota muualta saa etsiä. – Vielä lähes kolmen vuoden jälkeenkin olen yhä ihmeissäni siitä, miten kaikki asiat täällä aina vaan lutviutuvat. Mikään ei ole mahdotonta - päinvastoin. Toisia autetaan ja ollaan ystävällisiä. Tällaista elämää voi

Bercovicien elämä Iisalmessa on ollut enemmän kuin sujuvaa. He kaikki nauttivat arjesta iisalmelaisessa kodissaan.

oikeasti suositella kenelle tahansa! Myös Adrian on kotiutunut Iisalmeen hyvin. Ennen muuttoa Tuija itse pelkäsi, kuinka hänen miehensä ja lapsensa otetaan tällä vastaan. Mielikuva menneisyyden Iisalmesta kummitteli. – Ulkomaalaisen näköisiin ihmisiin on joskus suhtauduttu varauksella, mutta nyt meillä ei ole ollut mitään ongelmaa - Iisalmi ja iisalmelaiset ovat ottaneet meidät erinomaisesti vastaan. Erityisen onnellinen Iisalmessa on ollut Adrian. Hän on ihastunut kaupunkiin ja paikallisiin ihmisiin ja iisalmelaiseen, rauhalliseen elämänmenoon ja välittömään

iisalmi.ﬁ

tunnelmaan. – Hän ihmettelee nykyään sitä, miten Iisalmessa aina tuttavan luo mentyään, hän ajautuu saunan jälkeen pakkasilmassa terassille ja olutpullo kädessään juttelemaan kaverinsa kanssa. Vaikka menisi ruuvimeisseliä lainaamaan, niin näin siinä käy, Tuija nauraa. Pariskunta on jakanut korona aikana some-päivityksiä ja viestejä tuttavilleen eri puolille Eurooppaa. – He kaikki pitävät Iisalmea eksoottisena paikkana. Olen aivan varma, että kun korona lopullisesti poistuu, tuttavamme ympäri maailmaa tulevat tutustumaan ja ihastumaan Iisalmeen.

Elämänmakuisia elämyksiä

Väärnin Pappila

Hotel Golden Dome

Ruukin tupa

kajärvi

Jyrkän kylä, Son

Lapinlahti

Iisalmi

Karjalanpiirakkapaja j l ii kk j

Suomalaisen musiikin kahvikonsertti

Karjalanpiirakka on herkullinen raja-karjalaisten evakkojen tuoma perinneruoka. Opi piirakan rypytystekniikka piirakkamestarin johdolla. Pajan toteutuspaikka on Hotel Golden Dome, joka edustaa sisustukseltaan bysanttilaista kulttuuria ja jossa ortodoksisuus näkyy vahvasti. Päiväkahvit piirakoita syöden. Muistoksi mukaan piirakkapulikka ja reseptit.

Koe tunnelmallinen kahvikonsertti historiallisessa pappilamiljöössä. Ammattimuusikot esittävät mm. Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon musiikkia. Kuulet esitettävistä kappaleista ja säveltäjistä mieleenpainuvia tarinoita. Pianolla ja viululla soitettavat sävelet täyttävät salin, kuuletko kuinka ne kertovat tarinaa?

Luontoelämys meloen ja vaeltaen

Tämä upea luontoretki vie teidät meloen Kiltuajärven kautta Haajaisten järvelle, jossa yövytte idyllisessä, kelohirsisessä saunallisessa eräkämpässä, oman saaren rauhassa. Aamulla jatkatte meloen kiusalankankaalle, josta matka jatkuu vaeltaen takaisin Ruukin Tuvalle. Melonta n.15km. Vaellus n.15km.

Metsäkartano

Harjun Navetta

Pielavesi

Rautavaara

Vieremä

Terveysmetsäretki hevosen kanssa Terveysmetsäretki on luonnon hyvinvointivaikutuksiin tutustumista kaikkia aistejamme kiireettä hyödyntäen. Koemme luonnon hyvää tekevät vaikutukset sellaisenaan sekä luontoyhteyttä tukevien harjoitteiden avulla. Ryhmän mukana olevan suomenhevosen läsnäoleva, hetkessä elävä olemus rauhoittaa ja syventää luontosuhdetta entisestään

Kokousta ja juhli Harjun Navetalla

Kesäleiri Metsäkartanolla

Harjun Navetta on modernin tyylikäs juhlatila keskellä kauneinta maalaismaisemaa. Meillä järjestät kokoukset, tiimipäivät, illalliset ja perhejuhlat 15–45 henkilölle. Autamme tarvittaessa tarjoiluiden järjestämisessä.

Kesän paras juttu on kesäleiri, jonne voi tulla omien kavereiden kanssa tai saamaan uusia kavereita. Nuorisokeskus Metsäkartanon kesäleirit ovat jo tulleet perinteeksi, ja moni ilmoittautuu kesä toisensa jälkeen mukaan seikkailuun. Turvalliset puitteet, hauskat ja osaavat ohjaajat sekä upea luonto takaavat unohtumattomat leirimuistot.

KATSO LISÄÄ iisalmijatienoot.ﬁ/vinkit ja tärpit

Ikimuistoiset tapahtumat

Sonkajärvi

1.-2.7.2022 Eukonkannon MM-kisat

Iisalmi

Kiuruvesi

Iisalmi

8.-9.7.2022

13.-17.7.2022

22.-23.7.2022

Oluset

Iskelmäviikko

Runnirock

Iisalmi

Vieremä

27.7.-3.8.2022

7.7.-13.8.2022

Iisalmi Jazz Festival

Koljonvirta Teatteri

Iisalmi

6.5. | 28.5. | 24.6. | 22.7. | 7.8. 12.-13.8.2022 Vieremän ravit

Koljonvirran rompepäivät KAJAANI KUUSAMO

OULU ROVANIEMI

SHOP

Iisalmi ja tienoot neuvonta & Tourist Info palvelee Karhun Kellarissa Kauppakadulla Iisalmessa. Neuvonta, esitteet ja kartat, Ponsse Collection ja IPK:n fanituotteet. Kauppakatu 13, 74100 Iisalmi p. 044 9874 100, kellari@ipk.ﬁ

24/7

Lisää tietoa tienoista www.iisalmijatienoot.fi

SUKEVA VIEREMÄ KOKKOLA SONKAJÄRVI NURMES

KIURUVESI IISALMI

RAUTAVAARA

#iisalmijatienoot #iisalmiregion @iisalmijatienoot

LAPINLAHTI PIELAVESI

JYVÄSKYLÄ

KEITELE

KUOPIO HELSINKI