



![]()







Iisalmen vahvuus on monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-aikatarjonta, joka ulottuu jokaiseen ikäryhmään. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut eivät ole vain harrastuksia tai ajanvietettä, vaan ne ovat merkittävä osa kaupunkilaisten hyvinvointia, oppimista ja yhteisöllisyyttä.
Kirjastopalvelut tarjoavat tiedon ja tarinoiden äärelle pääsyn kaikille – vauvoista senioreihin. Kirjasto on paitsi kirjojen koti, myös kohtaamispaikka, jossa digitaalinen maailma ja perinteinen lukeminen täydentävät toisiaan. Kansalaisopisto puolestaan antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja uuden kokeilemiseen, kun taas musiikkiopisto kasvattaa alueen nuorista uusia taitajia ja tuo iloa koko seudulle konserteillaan. Kulttuuripalvelut edistävät, tukevat ja järjestävät vireää kulttuuritoimintaa kaupungissa.
Kulttuurikeskus on parhaillaan peruskorjauksessa ja sen valmistumista odotetaan innolla. Sillä välin palvelut jatkavat toimintaansa väistötiloissa.
Liikuntapalvelut ja Saukon uimahalli tarjoavat mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen, kuntoiluun että yhdessäoloon. Erityisesti Saukko palvelee koko seutua – uimahalli on niin koululaisten uimaopetuksen, kilpauinnin kuin arjen kuntoilun tärkeä tukipilari. Nuorisopalvelut tarjoavat nuorille turvallisia paikkoja kasvaa, harrastaa ja löytää omaa polkuaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puolestaan sitovat yhteen koko kaupungin lisäksi kulttuurin, liikunnan ja yhteisöllisyyden näkökulmat – muistuttaen, että hyvinvointi syntyy monista arjen valinnoista ja mahdollisuuksista.
Viimeisimmät seutukaupunkien tutkimustulokset vahvistavat, että kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluilla on merkittävä rooli kaupunkien pito- ja vetovoimassa. Hyvät harrastus- ja osallistumismahdollisuudet lisäävät kaupungin vetovoimaa uusille asukkaille ja yrityksille, mutta ennen kaikkea ne sitouttavat nykyisiä asukkaita - voidaan todeta, että Iisalmi on hyvä paikka asua.
On tärkeää nostaa esiin myös järjestöjen ja yhdistysten merkittävä rooli yhteistyökumppaneina. Paikalliset seurat, yhdistykset, yritykset ja kulttuuritoimijat tekevät arvokasta työtä ja täydentävät kaupungin palveluja. Ne rikastuttavat tarjontaa, tuovat moninaisuutta ja luovat matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Tämä yhteistyö vahvistaa iisalmelaisten hyvinvointia ja lisää yhteisöllisyyttä tavalla, johon yksin ei pystyttäisi.
Kiitokset kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneille, jotka ovat työllään, osaamisellaan ja sitoutumisellaan olleet keskeinen voimavara palvelujen kehittämisessä ja mahdollistaneet niiden laajan ja laadukkaan tarjonnan. Olen itse jäämässä eläkkeelle ja palvelujen käyttäjäksi, ja vuosien yhteistyöstä on syytä olla kiitollinen.
Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat enemmän kuin harrastuksia tai rakennuksia. Juuri nämä palvelut tekevät Iisalmesta paikan, jossa on hyvä elää, kasvaa ja viihtyä.
PekkaPartanen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja


Iisalmen kauniilla koivukujalla oli jälleen kesällä 2025 upea kuvanveistotaiteen näyttely. Näyttelyn teemana oli “Totta vai satua?”.
Mukana oli 10 taiteilijaa eri puolilta Suomea: Kim Simonsson, Tommi Toija, Matti Peltokangas, Heli Ryhänen, Markku Hirvelä, Alexander Reichstein, Satu-Minna Suorajärvi, Hanna Marno, Riikka Keränen, Anna Pekkala. Näyttelyn kuraattoreina toimivat kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kaarina Kaikkonen sekä kuvanveistäjä Heli Ryhänen.




Tiesitkö, että Iisalmessa on yli kolmekymmentä julkista taideteosta, muistomerkkiä ja patsasta? Niihin voit tutustua netissä: WWW.IISALMI.FI/JULKINENTAIDE

Iisalmen kaupungilla on käytössä prosenttiperiaate, jolloin kaikkiin kaupungin uudisrakennuksiin varataan prosentti taidehankintaan. Iisalmen monimuotoisiin prosenttitaideteoksiin voit tutustua netissä WWW.IISALMI.FI/PROSENTTITAIDE

Iisalmen kaupunginkirjasto avasi kesän kynnyksellä uuden luvun historiassaan: kirjasto muutti Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin Pohjolankatu 28:aan, entiseen Powerin liiketilaan.

Muutto vei aikaa ja voimia, mutta osaava henkilökunta osoitti olevansa todellisia ihmeidentekijöitä, kun kalusteet ja yli 100 000 kirjaa, lehteä, levyä ja muuta aineistoa siirrettiin järjestyksessä uusiin tiloihin ja ovet saatiin avattua asiakkaille suunnitelmien mukaan 16.6.2025!
Vastaanotto on ollut lämmin ja asiakkaat ovat löytäneet uuteen kirjastoon. Lainausmäärät ovat olleet lähes samalla tasolla kuin viime vuosina Kulttuurikeskuksella – upea saavutus väistötiloissa toimivalle kirjastolle!



Valoisat tilat ja tuttu palvelu
Uudet tilat ovat saaneet kiitosta avaruudestaan ja valoisuudestaan. Kirjaston kokoelmasta suurin osa on esillä, ja noin viidennes aineistosta löytyy varastosta asiakastilan seinän takaa. Kirjaston keskeiset palvelut ovat säilyneet ennallaan, vaikka etenkin omatoimikirjaston laajoja aukioloaikoja ja erillisiä varattavia tiloja jäädäänkin hetkeksi kaipaamaan.
– ”Olemme todella iloisia, että asiakkaat ovat ottaneet uudet tilat omakseen. Täällä on hyvä toimia Kulttuurikeskuksen tilojen valmistumista odotellessa” kertoo kirjaston väki hymyssä suin.
Tapahtumia ja yhdessäoloa edelleen
Vaikka tilat ovat pienemmät, monipuoliset tapahtumat eivät ole kadonneet. Väistötiloissa järjestetään pienimuotoisia tilaisuuksia, ja suuremmille tapahtumille on hienot puitteet nuorisotalolla ja Luma-keskuksella.
Tervetuloa uuteen kirjastoon!
Muuttoaika ja väistötiloissa toimiminen ovat osoittaneet, miten tärkeä kirjasto on kaupunkilaisille. Kirjasto on paljon enemmän kuin rakennus – se on ihmisiä, yhteisöä ja tarinoita. Vaikka tilat ovat muuttuneet, kirjasto tarjoaa monipuolista ohjelmaa, lainattavaa ja elämyksiä kaikenikäisille. Tuttu kirjastoauto Pokkari palvelee entiseen malliin asiakkaita kouluilla ja kylillä. Tervetuloa kirjastoon!
400 1000
Kävijää per aukiolopäivä
98 000
Lainausta per aukiolopäivä käytettävissä oleva aineistomäärä

Iisalmen nuorisotalo, tai tutummin nuokkari, toimii kulttuuritapahtumien väistötilana kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ajan. Vanhaa salia on uudistettu monella tapaa, ja sinne on siirretty tekniikkaa kulttuurikeskuksen saleista. Modernisoitu sali toimii monenlaisille tapahtumille: konserteille, teatterille, seminaareille, luennoille ja miksei klubimaisille keikoillekin. Saliin on rakennettu nouseva katsomo n. 200 hengelle, ja lava on saanut uuden ilmeen. Kirjaston, kulttuuripalveluiden ja opistojen tapahtumien lisäksi nuorisotalon salia voidaan vuokrata muihin yleisötapahtumiin. Yksityistilaisuuksiin salia ei vuokrata väistön aikana.
Myös Luma-keskus Majakassa voidaan pitää tapahtumia. Iisalmi-sali eli 159-paikkainen auditorio toimii parhaiten koulutuksissa ja luentotilaisuuksissa. Ruokasalissa eli Porovesi-salissa (n. 140 paikkaa) voidaan pitää pienimuotoisia akustisia konsertteja ja tapahtumia. Luma-keskuksella on huomioitava kuitenkin, että se toimii päiväaikaan kouluna.
Tilamestari Janne Idström oli mukana muokkaamassa Nuokkaria uudenlaiseksi tapahtumatilaksi. Mitä Janne tuumaa uudesta työtilastaan?
“Elokuussa tapahtumatoimintaa käynnistettäessä oli Nuorisotalolla aistittavissa odottava tunnelma ja ilmassa monia kysymyksiä. Miten uudistettu tila toimisi erilaisissa tapahtumissa? Kuinka yleisö ottaisi tilan vastaan?” pohti tilamestari Janne syksyn alussa.
Teknistä toteutusta oli suunniteltu puolivuotta aiemmin, ja se tehtiinkin ajatuksella, että näyttämöä voisi käyttää mahdollisimman monipuolisesti. Lavan ilme ja tunnelma vaihtuu tilanteiden mukaan. Tila ei ollut ensimmäisissä tapahtumissa vielä valmis, vaan äänentoistoa ja valotekniikkaa kehitettiin tapahtumista saatujen kokemuksien myötä. Tätä kehitystyötä tehdään jatkuvasti.

”AI,
Syksyn kääntyessä talveksi, kun konsertteja on pidetty kymmenkunta, sekä vierailevia teatteriryhmiä, kirjailijavierailuja ja seminaareja on toteutettu useita, alkavat päätoiminnot olla hyvin kunnossa. “Sali toimii. Bändeiltä on tullut kiitosta salin akustiikasta ja äänentoistosta. Esimerkiksi Savonmaa -orkesterin soittajat kehuivat salia, ja pitivät Nuorisotaloa tyylikkäänä kulttuuripaikkana keskellä kaupunkia.” Janne kertoo.
Tila on yleisölle uusi, vaikka rakennus onkin vanha. Jokaisen tapahtuman alussa yleisön saapuessa on kuultu ihastelevia ja ihmetteleviä kommentteja:
”AI, TÄÄLLÄ ON TÄLLAISTA NYKYÄÄN” ”TÄÄLLÄHÄN ON HIENO NÄYTTÄMÖ” ”OHO, ONPAS HIENO” ”AI, TÄÄLLÄ ON NOUSEVA KATSOMO JA KAIKKI”
”MILLOIN TÄNNE ON TÄMMÖISTÄ TEHTY”
“Tässä on hyvä jatkaa tapahtumien parissa, ja odotella uuden upean kulttuurikeskuksen avautumista” Janne Idström tiivistää.


”Minusta tuli etsivän asiakas sattuman tai ennemminkin hyvän tuurin kautta. Äitini kuoleman jälkeen aloin pian huoltaa nuorempaa sisarustani ja hänestä tuli ensimmäisen yhteisen vuotemme aikana etsivän asiakas. Pian etsivän päästä huomattiin, että minäkin tarvitsisin apua. Nyt kun katson kahdeksan vuotta taaksepäin, olen kasvanut, oppinut, valmistunut, ja ennen kaikkea parantunut. Meillä ei silloin ollut turvallista aikuista elämässä ja olimme omillamme sisarukseni kanssa. Se on yksi tärkeimmistä asioista, jonka olen etsivän nuorisotyön kautta kokenut, turva ja turvallisuuden tunne, joka oli kadonnut elämästäni.
Etsivälle on aina voinut laittaa viestiä, oli asia pieni, iso tai kuinka “tyhmä” ikinä. Etsivä on ollut elämässäni rinnalla kulkija, ja osallistanut minua, joka on ollut vaikean ahdistuneisuus häiriön ja masennuksen kannalta, ratkaiseva tekijä parantumisessa. Etsivä on myös pitänyt puoliani silloin kun en ole itse jaksanut tai osannut.
Nykyään opiskelen ammattikorkeakoulussa kolmatta lukuvuotta, ja työskentelen koulun ohella. En ole tarvinnut päivittäistä mieliala lääkitystä vuosiin ja todennäköisesti tämän vuoden loppuun päätetään myös asiakkuuteni aikuispsykiatrialla. Ilman etsivän sitkeää työtä kanssani en välttämättä olisi juuri tässä missä olen tänään. En olisi välttämättä kasvanut omilla jaloillani seisovaksi yhteiskunnan jäseneksi. Se on etsivän nuorisotyön merkitys minun elämässäni. ”
Etsivä nuorisotyö tukee nuoria kasvamisessa, itsenäistymisessä ja osallisuudessa niin että kenenkään ei tarvitse kasvaa ja selviytyä yksin.
Etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat alle 29-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat arjessaan tukea sekä näkymiä tulevaisuuteen. Työ kohdentuu tuen tarpeessa oleviin nuoriin ja auttaa heitä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään kasvua, itsenäistymistä, osallisuutta yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Palvelu on nuorelle aina vapaaehtoista. Iisalmessa työskentelee kolme etsivää nuorisotyöntekijää ja he tekevät työtä myös Vieremällä.


Nuorilta ikäihmisille-twistryhmä järjesti Iisalmen Luuniemen ulkoilureitille kesäkuussa 2025 Penkkilenkki-tapahtuman. Ryhmäläiset ideoivat ja ohjasivat ohjaajiensa opastuksella reitin varrelle seitsemälle penkille toimintarasteja. Osassa rasteissa oli nuorten ohjaamaa toimintaa ja osassa omatoimista tekemistä. Toimintarasteilla tehtiin koruja, heitettiin tarkkuutta, tietovisailtiin, jumpattiin, putattiin minigolfia, tehtiin maisemapiirroksia ja venyteltiin. Luuniemen uuden nuotiopaikan yhteydessä oli pientä tarjoilua ja mahdollisuus antaa palautetta tapahtumasta. Twistiläiset kertoivat oppineensa tapahtumajärjestelyjä, kehittämään vuorovaikutustaitojaan oman ikäisten sekä ikäihmisten kanssa.
“PIDIN ENITEN PENKKILENKKIPISTEELLÄ OLEMISESTA SEKÄ SEN SUUNNITTELUSTA. OLI MUKAVAA JUTELLA PISTEELLE
TULLEIDEN IKÄIHMISTEN KANSSA, JA MUUTENKIN OLI MELKO KIVAA, KUN HE
KYSELIVÄT KAIKKEE.”
- Kommentoi eräs Twist-kesätyöntekijä
Twist-kesätyö on nuorisopalvelujen oma kesätyömuoto iisalmelaisille 7 - 8-luokilta pääseville. Twistissä opetellaan käytännössä työelämän pelisääntöjä pienryhmissä. Pienryhmiä on perustwisteistä tapahtumajärjestämiseen ryhmiin ja yritysryhmistä mediaryhmiin.
Twist-kesätyöhön haetaan kuntarekryn kautta ja vuonna 2025 oli yhteensä 197 hakijaa. Heidät kaikki haastateltiin. Valituiksi tuli 120 nuorta yhteensä 15 pienryhmään.
Muuttaessani Etelä-Suomesta Iisalmeen, en osannut aavistaa, että vanha rakas harrastus – viulunsoitto – saisi uuden elämän. Olin soittanut viulua lapsena ja nuorena kymmenen vuoden ajan, mutta opiskelujen ja muuttojen myötä soittoharrastus jäi tauolle yli kolmentoista vuoden ajaksi. Iisalmeen muutettuani löysin kuitenkin tien takaisin musiikin pariin liittymällä Ylä-Savon Sinfoniettaan. Orkesteriin oli yllättävän helppo solahtaa mukaan, vaikka taukoa soittamisesta olikin kertynyt vuosia.
Keväällä 2025 sain ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua orkesterin kanssa konserttimatkalle Italian Toscanaan - Fiesolen kaupunkiin. Matka toteutettiin osana Erasmus+ hanketta, joka mahdollistaa kulttuurivaihtoa ja oppimista yli rajojen. Tämä oli minulle ensimmäinen ulkomaille suuntautunut konserttimatka – ja samalla ensimmäinen matkani Italiaan. Nuorempana olin toki matkustellut, mutta lähinnä rantalomien merkeissä. Nyt pääsin kokemaan jotakin aivan muuta: musiikin, kulttuurin ja yhteisöllisyyden juhlaa. Matka oli monin tavoin antoisa. Yhdessä vietetty aika harrastusporukan kanssa vahvisti yhteishenkeä ja loi uusia ystävyyssuhteita. Erityisesti mieleeni jäi kulttuuriero suomalaisen ja italialaisen musiikin harrastamisen välillä. Suomessa harjoitukset etenevät täsmällisesti ja tehokkaasti – nuotit soivat ja puhetta kuulee vain tarpeen mukaan. Fiesolessa tunnelma oli toisenlainen: harjoituksissa vallitsi jatkuva puheensorina, soittajia tuli harjoituksiin pikkuhiljaa ja soittamisessa edettiin fiiliksen mukaan. Musiikki oli läsnä, mutta keskustelulle ja yhdessäololle annettiin paljon tilaa.
Konsertointi Italiassa oli unohtumaton kokemus. Saimme esiintyä upeassa ympäristössä, italialaisen yleisön edessä upeissa kirkoissa ja vastaanotto oli lämmin. Matka avasi silmäni näkemään, kuinka musiikki yhdistää ihmisiä yli kulttuurirajojen – ja kuinka tärkeää on vaalia harrastuksia, jotka tuovat iloa ja merkitystä elämään.
Iisalmen kansalaisopisto ja Ylä-Savon musiikkiopisto ovat tarjonneet minulle mahdollisuuden palata rakkaaseen harrastukseen ja päästä osaksi tätä yhteisöä. Konserttimatka Fiesoleen oli unohtumaton kokemus, johon välillä muistoissani palaan.
-Milla Kantola, kansalaisopiston opiskelija



”Missä on elämää, on muutosta. Ja muutos vaatii mukautumista”, totesi Laotse. Tämä ajatus on konkretisoitunut Iisalmen kulttuurikeskuksen remontin myötä, kun kansalaisopisto ja musiikkiopisto ovat siirtyneet väistötiloihin eri puolille kaupunkia. Vaikka muutos on suuri, syksy on alkanut hyvin – opettajat ja opiskelijat ovat suhtautuneet tilanteeseen avoimin mielin.
Kansalaisopiston käsityökursseja järjestetään nyt Pikku-Simpukassa, jossa pienemmät tilat ovat tuoneet ryhmät lähemmäs toisiaan. Opettajat Annemaarit Ålander ja Mia Lahtinen kertovat opiskelijoiden viihtyvän ja arvostavan tilan luonnonvaloa. Kuvataiteen ja keramiikan opetusta on siirretty muun muassa kauppahallin yläkertaan ja Kangaslammin nuorisotupaan. Vaikka osa opiskelijoista on jäänyt pois kulkuyhteyksien vuoksi, opettaja Johanna Kallio kertoo uusien tilojen olevan toimivia ja valoisia. Musiikkiopiston opetus on hajautunut muun muassa Edvin Laineen koululle, Savonia-ammattikorkeakoululle ja Pikku-Simpukkaan. Opettajat Tiina Viitala ja Timo Turunto iloitsevat siitä, että opiskelijamäärät ovat pysyneet hyvinä ja uudet tilat mahdollistavat monipuolisen opetuksen – myös erityisryhmille. Timo korostaa keskeisen sijainnin merkitystä ja kiittelee Edvin Laineen koulun suurta musiikkiluokkaa, joka tukee kokonaisvaltaista musiikkikasvatusta.
Vaikka Kulttuurikeskuksen remontti tuo haasteita, se tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää toimintaa. Henkilökunta suhtautuu tuleviin vuosiin kiitollisuudella ja odottaa innolla uudistettua Kulttuurikeskusta, joka tukee fyysistä, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia. Musiikin ja taiteen ammattilaiset toivovat moderneja, akustisesti toimivia tiloja ja yhteisöllisyyden palautumista, kun kaikki palaavat saman katon alle.
Kulttuurikeskus on ollut vuosikymmenten ajan paikka kohtaamisille, elämyksille ja oppimiselle. Sen uudistuminen lupaa entistä ehompaa tilaa, jossa kulttuuri, taide ja ihmiset kohtaavat – ja jossa muutos todella on hyvästä.
Mirkka Sadeharju, kansalaisopiston opettaja


Tunteet Tutuksi –koulunuorisotyön arki alakoulussa on täynnä naurua, oivalluksia ja pieniä hetkiä, jotka jäävät nuorten mieleen. Kun nuoret kokoontuvat yhteen, syntyy tilaa tunteille – ilolle, jännitykselle, joskus myös harmille. Ringissä puhutaan siitä, miltä suru tuntuu, miten ilo näkyy kehossa, ja miten voi rauhoittua, kun ärsytys ottaa vallan. Tunteet eivät ole este vaan silta toisten luo.
Koulunuorisotyöntekijä eli jelppari kulkee mukana turvallisena aikuisena ystävänä – kuuntelee, kannustaa ja antaa tilaa. Hän ei korjaa jokaista virhettä, vaan antaa nuorten oppia itse, yhdessä. Mokille nauretaan, ja onnistumiset jaetaan. Nuori saa olla oma itsensä, ja juuri se tekee tilasta merkityksellisen.
Yksi kuudesluokkalainen sanoittaa sen: ”Kun joku kuuntelee aidosti, tuntuu että se haluaa oikeasti olla sun kaveri.”
Koulunuorisotyö opettaa, että tunteet ovat tärkeitä – niitä ei tarvitse piilottaa. Kun oppii tunnistamaan omia ja muiden tunteita, oppii myös olemaan parempi ystävä.
Koulunuorisotyö ei ole vain toimintaa – se on paikka, jossa nuori saa kasvaa, tulla kuulluksi ja kokea, että kuuluu joukkoon. Se on arjen turvapaikka, jossa tunnetaitojen harjoittelu muuttuu elämän taidoksi.
Sanna Koskinen
– jelppari, koulunuorisoytyöntekijä Mansikkaniemen ja Edvin Laineen alakouluilta
Iisalmen nuorisopalveluissa työskentelee kolme koulunuorisotyöntekijää: Tunteet Tutuksi -hankkeessa kahdella alakoululla, Juhani Ahon yläkoululla ja uutena eliokuussa 2025 Vuorovaikutus Vahvaksi –hankkeessa yhteistyössä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa.
Koulunuorisotyö on nuorisotyön muoto, joka toteutetaan kouluympäristössä tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se on osa moniammatillista yhteistyötä, jossa nuorisotyöntekijät toimivat koulun arjessa kasvatuskumppaneina muun henkilöstön rinnalla. Työ sisältää ryhmäyttämistä, kiusaamisen ehkäisyä, osallisuuden vahvistamista ja kouluviihtyvyyden lisäämistä.
”MINUN
”PELKÄÄN, ETTÄ SANON JOTAIN VÄÄRÄÄ JA MUUT NAURAA”
Kuulostaako tutulta?
Kuulostaako tutulta?
Moni meistä kokee jännitystä sosiaalisissa tilanteissa – olipa kyseessä työhaastattelu, puheenvuoro kokouksessa tai uusiin ihmisiin tutustuminen. Jännittäminen voi tuntua epämiellyttävältä, mutta se ei ole merkki epäonnistumi sesta. Päinvastoin, se kertoo siitä, että tilanne on sinulle tärkeä. Sosiaalisten tilanteiden vaikeus tai jännittäminen voi juontaa juurensa monista syistä – aiemmista kokemuksista, ujoudesta tai pelosta tulla väärin ymmärretyksi. On hyvä muistaa, että moni muukin kamppailee samojen tunteiden kanssa, vaikka se ei näkyisikään ulospäin

Jännityksen kanssa voi oppia elämään. Pienet valmistautumisen keinot, kuten ennakointi, hengitysharjoitukset ja myötätunto itseä kohtaan, voivat auttaa. Tärkeintä on sallia itselleen epätäydellisyys – jokainen moka on askel kohti rohkeampaa itseä. Ohjaamojen Onni tarjoaa jännittäjäryhmiä 18-29-vuotiaille valtakunnallisesti verkossa ja paikallisesti myös Iisalmen Ohjaamossa. Jännittäryhmästä voit löytää keinoja jännityksen lieventämiseksi. Ryhmässä opetellaan taitoja jännittämisen hallintaan sekä vahvistetaan itsetuntemusta ja itsemyötätuntoa. Ryhmä tarjoaa myös vertaistukea.
Onnin jännittäjäryhmän palautetta:
”Oli helpottavaa huomata, että muutkin kokevat samalla tavalla”
”Pienet viikoittaiset altistustehtävät olivat hyviä, kun huomasi onnistuvansa”
”Jännittäminen väheni ryhmän aikana”
Ohjaamojen Onnin asiantuntija Kimmo Turpeinen
Ohjaamo on matalan kynnyksen monialainen palvelupiste alle 30-vuotiaille nuorille. Se tarjoaa maksutonta neuvontaa, ohjausta ja tukea työnhaussa, koulutukseen hakeutumisessa, elämänhallinnassa ja hyvinvoinnin tukemisessa
Ohjaamoja on eri puolilla puolilla Suomea ja niissä työskentelee ammattilaisia eri aloilta, kuten työllisyyspalveluista, oppilaitoksista ja nuorisotyöstä. Nuori voi tulla Ohjaamoon ilman ajanvarausta, ja palvelu räätälöidään hänen tarpeidensa mukaan. Iisalmessa Ohjaamo-toimintaa organisoi nuorisopalvelut.
Ohjaamoiden Onni on valtakunnallinen tukipalvelu, joka tarjoaa matalan kynnyksen apua 18–29-vuotiaille nuorille hyvinvoinnin ja arjenhallinnan haasteisiin. Tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja kykyä kiinnittyä koulutukseen tai työelämään.

Lapset ja nuoret ovat meille tärkeitä
Meillä Iisalmessa välitetään aidosti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja liikkumisen mahdollisuuksista. Se ei ole ainoastaan strategioita ja hienoja lauseita vaan konkreettisia tekoja. Liikkuminen on pyritty tekemään yhdenvertaiseksi ja helpoksi, jota tukevat läheltä löytyvät liikuntatilat ja -alueet. Iisalmessa kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen, niin olosuhteisiin kuin henkilöstön osaamiseen riippumatta hoitopaikasta. Teemme suunnitelmallista liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämistyötä varhaiskasvatuksen liikkumisohjelman mukaisesti.
Lapsiperheet voivat varata maksutta liikuntatiloja perheen yhteisiin liikuntahetkiin niin liikuntahallista, jalkapallohallista kuin koulujen saleista. Peruskoululaisille on tuotu maksuttomat harrastusmahdollisuudet välittömästi koulupäivän yhteyteen Iisalmen harrastamisen mallin IHMe-hankkeen ohjattujen ja omatoimisten harrastusryhmien kautta. Koulujen kerhotoimintahankkeen kerhot tuo oman lisänsä koululaisten maksuttomaan harrastustarjontaan. Koulupäivän jälkeen harrastetaan monessa koulussa kaupungin mahdollistamana niin liikuntaa, kädentaitoja, teatteria kuin musiikkiakin! Harrastaminen ei olisi mahdollista ilman meidän aktiivisia järjestöjä ja yrityksiä.
Harrastusryhmien lisäksi moni iisalmelainen 5-9.luokkalainen lapsi ja nuori on löytänyt harrastamisen ja liikkumisen ilon Nuorisopassin mobiilisovelluksen maksuttomien kulttuuri- ja liikuntaetujen kautta. Uimahalli Saukko onkin tämän myötä yksi keskeisimpiä nuorten vapaa-ajan liikkumispaikkoja, josta olemme erittäin iloisia!
Tätä koko lasten ja nuorten liikkumis- ja harrastuskokonaisuutta ajatellen voidaankin sanoa, että Iisalmen harrastamisen malli ei ole vain hanke vaan tapa toimia ja mahdollistaa lasten ja nuorten harrastusihmeitä. Ei yksin vaan yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Iisalmen sloganin mukaan - yhdessä ne ihmeetkin tehdään.

Iisalmessa senioreille on runsaasti vaihtoehtoja
Iisalmessa ei tarvitse jäädä sohvalle – kaupungin senioriliikunta tarjoaa monipuolisia ja edullisia tapoja liikkua yhdessä. Ohjattua toimintaa on lähes jokaisena arkipäivänä. Liikuntahallin seniorijumpat keräävät viikoittain useita satoja liikkumaan yhdessä oman kuntonsa mukaisesti. Kuntosalin ystäville sopii perjantain senioricircuit, jossa liikutaan ohjatusti eri pisteissä. Vesiliikunta puolestaan houkuttelee Saukon uimahalliin – vesi hellii niveliä ja antaa samalla tehokasta vastusta.
Kysyimme kokemuksia 68-vuotiaalta Anjalta, joka on tuttu näky niin altailla kuin kuntosalilla. Hän on käynyt uimahallilla jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Mikä saa sinut tulemaan uimahallille kerta toisensa jälkeen?
– Täällä liike on luonnollista ja monipuolista. Altaassa nivelet kiittävät ja kuntosalilla saa voimaa arkeen. Liikunta antaa virkeyttä ja pitää mielialan hyvänä.
Onko kyse pelkästään liikkumisesta?
– Ei ollenkaan. Täällä tapaa tuttuja, vaihdetaan kuulumisia ja joskus löytyy uusia ystäviäkin. Se, että voi kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä, on minulle yhtä tärkeää kuin itse liikunta.
Miltä tuntuu, kun liikunnasta on tullut osa arkea?
– Hyvältä! Kun tietää, että lähtee liikkeelle, on päivä jo valmiiksi parempi. Uimahalli on minulle paikka, jossa pidän huolta sekä kehosta että mielestä.
Anjan hymy kertoo enemmän kuin sanat. Hänelle uimahalli on paljon enemmän kuin liikuntapaikka – se on yhteisö, jossa jokainen askel ja kohtaaminen kantaa eteenpäin.

Iisalmessa lähin liikuntapaikka alkaa jo kotiovelta. Kaupungin ympärille levittäytyvät järvet ja metsät tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rentoutua ja liikkua maksutta jokaisena vuodenaikana. Metsäpolut houkuttelevat kävelylle, maastopyöräilemään tai vaikka rauhalliselle metsäretkelle. Jokaiselle löytyy jotakin – olitpa sitten aktiivinen liikkuja tai luonnon rauhasta nauttiva kulkija.
Ulkoiluun innostavat liikkumisympäristöt
Talvella hiihtoladut kutsuvat ulkoilemaan, kaupunki kunnostaa latuja talvikaudella aktiivisesti ja latuverkostoa on jopa 108 kilometriä. Voit tutustua latureitistöön ja seurata reaaliaikaista latujen ja luistelukenttien kunnossapitoa osoitteesta www.iisalmi.fi/ladut Kaikki Iisalmen kaupungin ylläpitämät laavut, kodat ja nuotiopaikat löytyvät samasta Fluent Outdoors –karttapalvelusta.
Iisalmen ulkokuntosaleilla on monipuolisesti erilaisia kuntoilulaitteita, joten ne sopivat hyvin eritasoisille kuntoilijoille. Ulkokuntosalit ovat maksuttomia ja avoinna ympäri vuoden. Frisbeegolf on erinomainen laji, sillä se tarjoaa kaikenikäisille helppoa ja edullista liikuntaa luonnossa, jota voi harrastaa rauhassa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Iisalmen radat tarjoavat haastetta kokeneillekin frisbeegolf-konkareille.
Lähde rohkeasti tutustumaan Iisalmen upeisiin luontokohteisiin ja liikkumisympäristöihin!
1 2 3
Paloisvuoren alueelta löytyvät monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Hyvin hoidetuilla lenkkipoluilla, maastopyöräreiteillä ja valaistuilla kuntoradoilla voi liikkua omaan tahtiin. Talvisin alueella voi hiihtää ja lasketella.
Sikokalliolle pääset kulkemaan esimerkiksi pyöräillen tai talvella hiihtäen. Alueen maisemat houkuttelevat rauhoittumaan ja nauttimaan eväät luonnon helmassa.
Soidinvuoren hieman yli seitsemän kilometrin mittaisen reitin maastot ovat vaihtelevat ja monipuoliset. Luonnon äänet ja metsän tuoksut tarjoavat täydellisen hengähdyshetken arjen keskelle.
Liikunta kuuluu kaikille
Me haluamme, että jokainen iisalmelainen löytää itselleen tavan liikkua – olipa se sitten rauhallinen lenkki, kuntosaliharjoittelu, hiihtolenkki tai leikkipuistohetki lasten kanssa.
Kaupungin alueella on yli 80 kilometriä kävely- ja pyöräteitä, 16 kilometriä valaistuja kuntoratoja sekä yli sata kilometriä latuverkostoa. Lisäksi tarjolla on lähiliikuntapaikkoja, urheilukenttiä, nurmialueita, frisbeegolfratoja ja leikkipuistoja.
Koulujen liikuntasalit, kuntosalit, liikuntahallit, uimahalli ja jäähalli tarjoavat monipuoliset puitteet harrastamiseen. Lisäksi kaupungin yritykset ja seurat täydentävät valikoimaa kuntosaleilla, tanssisaleilla, keilahallilla, kamppailusaleilla, tenniskentillä ja ratsastusmaneesilla.
Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin
Hyvät liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, mutta myös elinvoimaan. Samalla ne lisäävät kaupungin houkuttelevuutta uusille asukkaille ja yrityksille. Moni perhe arvostaa sitä, että Iisalmessa voi harrastaa monipuolisesti ilman pitkiä välimatkoja.
Iisalmessa liikuntaolosuhteiden kehittäminen on jatkuvaa. Katse on jo myös tulevaisuudessa.
Liikuntapalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä teknisen toimen kanssa liikuntapaikkojen ja -ympäristöjen suunnittelussa ja ylläpidossa. Vuosille 2027–2029 on suunnitteilla uusi kilpajäähalli, joka toimii monitoimiareena sekä käynnistetään jalkapallo-olosuhteiden kehittäminen. Liikkumisympäristöjä kehitetään muun muassa talviuimareiden tarpeisiin sekä yhteistyössä naapurikuntien kanssa parannetaan hiihdon olosuhteita.
Nämä hankkeet ovat panostuksia paitsi harrastusmahdollisuuksiin myös kaupungin vetovoimaan.

Sisäliikuntapaikat:
• 13 koululiikuntasalia
• Liikuntahalli, jalkapallohalli, uimahalli ja jäähalli
• 1 kaupungin kuntosali, useita yksityisiä saleja
Ulkoliikuntapaikkoja:
• 83,5 km kävely- ja pyöräteitä
• 108 km latuja (joista 19,5 km valaistu)
• 16 km valaistuja kuntoratoja
• 34 km ulkoilureittejä ja 23 taukopaikkaa
• Pallokenttiä, tekonurmi
• ulkopicleballkentät
• skeittipaikat
• Paloisvuoren ulkoilualue
• ampurata ja motocrossrata
• 30 lähiliikuntapaikkaa ja leikkipuistoa
• 8 luistelualuetta
• 6 frisbeegolfrataa
• Uimarantoja ja talviuintipaikka
Tulevia hankkeita:
• Talviuintipaikka (2026–2027)
• Parkatin motocrossradan oheistilat seuravetoisesti (2026)
• Kilpajäähalli / monitoimiareena (2027–2029)
• Jalkapallo-olosuhteiden parantaminen 2026-2030

Lautapeliporukka Noppa on kokoontunut Iisalmen kirjaston tiloissa keväästä 2023 saakka. Ohjaajana toimii lautapelejä pitkään aktiivisesti harrastanut Harri Salomaa. Hän vastaa pelien valinnasta ja tutustuttaa pelaajat sääntöihin uuden pelin alkaessa.
Pelivalinnoissa painottuvat saatavuus kirjaston kokoelmista, sopiva kesto ja monipuolisuus – ne sopivat sekä uusille pelaajille että konkareille. ”Tavoitteena on herättää kiinnostus lautapeleihin, mutta huomioida samalla niitä pitempään pelanneet”
Nopan kokoontumisessa mukana olleet Sonja Huttunen, Miro Lappalainen ja Timo Seppänen korostavat, että vaikka monella pelaajalla on aikaisempaa lautapelitaustaa, sopivan ja riittävän suuren peliporukan löytäminen ei olisi onnistunut Iisalmessa ilman kirjaston järjestämää lautapeliporukkaa.
Haastateltavat kehuvat Nopan hyvää tunnelmaa: Paikalla on lautapeleistä kiinnostuneita henkilöitä, jolloin pääosaan nousevat itse pelit. Kokoontumiseen kuuluu kuitenkin myös yhdessäoloa. ”Nopassa on hyvä meininki ja huippuja tyyppejä”, toteaa Salomaa haastattelun lopuksi.
Päivänpolttavat -juttutupa tarjoaa keskustelun ja ajatustenvaihdon areenan kaikille kiinnostuneille. Juttutupa on kokoontunut kirjastolla vuodesta 2019 alkaen ja sitä luotsaa Iisalmen Sanomien entinen toimittaja Jorma Tikkanen. Hän valitsee ajankohtaiset aiheet paikallisten ja valtakunnallisten uutisten joukosta ja ohjaa kokoontumisissa keskustelua, vaikka se usein rönsyileekin vapaasti.

Leppoisan tunnelman varmistamiseksi mielipiteitä kärjistäviä puheenaiheita vältellään tarkoituksella, mikä on rohkaissut keskustelijoita osallistumaan. Pelkästään kuuntelemaan tulevat ovat selvästi vähemmistössä. Sekä Tikkanen että juttutupaan osallistuva Jorma Kajanus korostavat kuitenkin, että saa tulla kuuntelemaan eikä keskustelupakkoa ole.
Keskustelu edistää erilaisten mielipiteiden vaihtoa ja juttutupaa voi kutsua jopa paikalliseksi pienoisparlamentiksi. Syitä tulla mukaan ei tarvitse kauaa miettiä. Tikkasen mukaan juttutupa on ”ajatuksia herättävä kokemus, jossa pääsee jakamaan kokemuksiaan muille. Se korvaa erittäin hyvin Salattujen elämien katselemisen”.

Iisalmessa järjestöyhteistyö on keskeinen osa kaupungin tapaa tuottaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen sekä sosiaali-, terveys-, eläkeläis- ja vammaisjärjestöjen kanssa – ja tukee niiden toimintaa merkittävällä panostuksella. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut avustaa vuosittain järjestöjä noin 370 000 eurolla.
Tapahtumat ovat yksi näkyvimmistä järjestöyhteistyön muodoista. Yhdistykset toteuttavat yhdessä kaupungin kanssa vuosittain lukuisia kulttuuri-, liikunta- ja yleisötapahtumia.
Merkittävä esimerkki yhteistyön tuloksista oli vuonna 2025 hiihdon Suomen Cupin kilpailut, joiden järjestämisessä paikalliset seurat ja vapaaehtoiset olivat avainroolissa. Tapahtuma toi Iisalmelle laajaa valtakunnallista näkyvyyttä kilpailujen televisioinnin kautta.
Liikuntajärjestöille ja muille toimijoille jaetaan vuosittain vuorot kaupungin sisä- ja ulkoliikuntapaikoille, ja teatteri- sekä kulttuuriyhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä esitysten ja tuotantojen toteuttamisessa.
Järjestöyhteistyön painoarvo korostuu myös kaupungin tulevassa strategiassa, jossa kulttuuri, liikunta ja tapahtumat nostetaan strategiseksi vetovoimatekijäksi. Tavoitteena on vahvistaa Iisalmea aktiivisena ja osallistavana kaupunkina, jossa kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät elinvoimaa ja osallistavat niin asukkaita kuin vierailijoitakin.
Järjestöjen tukeminen rakentuu monipuolisista avustusmuodoista. Kaupunki myöntää järjestöille vuosittain:
• toiminta-avustuksia
• koulutusavustuksia
• apurahoja ja tunnustuspalkintoja
• kohde- ja kunnossapitoavustuksia,
• harkinnanvaraisia kohdeavustuksia
• sopimuspohjaisia avustuksia
Avustuksilla tuetaan sekä pitkäjänteistä yhdistystyötä että uusia hankkeita ja kokeiluja, joilla lisätään kaupungin kulttuuri- ja liikuntatarjontaa.






Lainausmäärät Tapahtumien määrä 178
Kirjaston ja kirjastoauton kävijämäärä
Lasten ja nuorten määrä Oppituntia vuodessa
NUORISOPALVELUT
Luukun ja Kuopan kävijämäärä 1531
Ohjaamon kävijämäärä
Tapahtumien määrä Tapahtumien kävijämäärä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen



NUORISOPALVELUT 1531
Ohjaamon kävijämäärä Toimintoihin osallistui 31732
KULTTUURIPALVELUT
Tapahtumien kävijämäärä
Juhani Ahon museon kävijämäärä valtionosuuden lisäosa vuonna 2025: 378 458 € 11836 5618



LIIKUNTAPALVELUT
Nuorisopassien etuja käytetty 221000
Saukko uimahalli kävijämäärä Perhevuoroja varattu 1041 9928
IISALMEN KANSALAISOPISTO 1900
Opiskelijaa Oppituntia 10800
IISALMESSA VOIT ELÄÄ KULTTUURI- JA LIIKUNTAIHMEIDEN TÄYTEISTÄ ELÄMÄÄ!
Kulttuurilla, liikunnalla ja vapaa ajalla on ihmisen omassa elämässä juuri sen kokoinen paikka, jonka kukin itse niille antaa. Me Iisalmen kulttuuri- ja liikuntapalveluissa haluamme tehdä parhaamme, jotta voit elää Iisalmessa elämäsi kunnossa sillä tavalla, kun se sinulle sopii. Haluamme innostaa kokeilemaan uusia lajeja ja harrastuksia, ja löytämään runsaasta tarjonnasta juuri sinulle parhaiten sopivat aktiviteetit.
Iisalmessa ympärillesi levittäytyy kaunis luonto. Järvet ja metsät tarjoavat rentoutumis- ja rauhoittumispaikkoja, joissa huokaista arjen kiireiden keskellä. Harrastuspuitteet mahdollistavat myös arjesta ja työstä palautumisen, joka on meille Iisalmessa tärkeää. Vinkkejä kiireneutraalisuuteen voit lukea Kiireneutraali Iisalmi -sivultamme.
Seuraa somessa #elämänikunnossa #byiisalmi #ihmeenhyvässäkunnossa #iisalmijatienoot #kiireneutraali
Tutustu lisää kulttuuri- ja liikuntaihmeiden täyttämään elämään:
WWW.IISALMI.FI/ELÄMÄNIKUNNOSSA

IISALMI
POHJOLANKATU 14, P.O. BOX 10, 74101 IISALMI
ETUNIMI.SUKUNIMI@IISALMI.FI
IISALMI.FI/ELÄMÄNIKUNNOSSA