Issuu

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

IISALMI

Julkinen tiedote

-lehti Syksy

2021

Some- ja radiovaikuttaja Karoliina Tuominen ihmeiden Iisalmessa

Tässä lehdessä: Edvinin eskarit vierailivat kaupunginjohtajan luona  SIVU 3

Uudelle uimahallille haetaan nimeä nimikilpailulla  SIVU 5

Iisalmi aktiivinen uusien yritysten tavoittelussa  SIVU 9

Normet ja Iisalmi palkittiin innovatiivisesta kesärekrystä  SIVU 13

Arm lisela julistuksela! Sydämelliset onnittelut 130-vuotiaalle Iisalmen kaupungille. Tulevaisuuden ennustaminen ei ole ollut koskaan helppoa, ei varsinkaan tässä ajassa. Kuitenkin, 130 vuotta sitten ilman näitä nykyaikaisia ohjeita ja lakeja, tulevaisuuden visioita oli sen aikaisilla johtajilla, sillä Keisari Aleksanteri II perusti aikoinaan Iisalmen kauppalan. ”Olkoon niin”, hän sanoi Pietarissa 24.10.1860 – ja siitä se lähti. Hänen jälkeensä Aleksanteri III osasi jo paremmin visioida tulevaisuuteen, kun hän heinäkuun 22. päivänä 1891 määräsi antamallaan ”Armollisella Julistuksella” Iisalmen kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Ja tästä julistuksesta saamme olla kiitollisia tänä päivänä. Siihen aikaan ei ollut kuntalakia, joka velvoitti kuntia laatimaan kaupunkistrategiaa, tuota tulevaisuuteen katsovaa asiakirjaa. Kuitenkin näillä johtajilla oli näkökykyä kehittää Ylä-Savon seutukaupungin pääkaupunkia, Iisalmea. Nyt on taas sen aika, että valtuustossa tulemme hyväksymään tämän lakisääteisen ohjausvälineen. Siihen on sisällytetty kaikki toiminnan ja talouden pitkäntähtäimen tavoitteet. Kuten tiedämme, kaupungin kehittymisen kannalta on tärkeintä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehit-

Tästä julistuksesta saa e a kiit isia tänä päivänä. Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja täminen. Ilman ihmisiä ja palveluita, ei ole kaupunkia.

Strategiassa asukkaiden kannalta on tärkeää, että huomioidaan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistäminen ja järjestetään tarvittavat palvelut. Meille päättäjille on huojentavaa myös se, että kaupungin asukkaat ovat strategian laatimisessa mukana ja heillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kaupunkimme toimintaan. Pitkin vuotta olemmekin tehneet kyselyjä kuntalaisille eri kanavien kautta. Näiden palautteiden perusteella pyrimme edistämään kaupungin hyvinvointia, ja tämä työ jatkuu. Joudumme kuitenkin koko ajan olemaan valppaana, koska toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia ja näi-

den vaikutuksia pitää seurata. Tuleva valtuustokausi tulee olemaan varsin haastava. Uudet hyvinvointialueet tulevat muuttamaan toimintoja mittavasti. Ainahan Sote ja palveluiden järjestäminen ovat olleet osa meidän kaupungin toimintoja, nyt ne tullaan ohjaamaan muualta ensi keväästä lähtien. Samalla myös pelastustoimi siirtyy Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

Mutta ei hätää, meille jää kuitenkin paljon toimia joista huolehtia. Ne ovat niitä, joilla helpotetaan arjen sujuvuutta ja edistetään viihtyisää elinympäristöä. Eli päiväkodit, koulutus, liikunta- ja kulttuuripalvelut, vesi- ja jätehuolto, asuminen, kaavoitus, infra ja tietenkin elinkeinopolitiikka. Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkäripalvelut jäävät myös meidän hoidettavaksi. Joten töitä meille luottamushenkilöille ja viranhaltijoille riittää tulevaisuudessakin. Nyt lokakuussa pääsemme myös uuden valtuuston kanssa lyömään lihaa luiden ympärille yhteisessä valtuustoseminaarissa, käymme kiinni strategian päivitykseen. Työ on hyvä aloittaa heti, jotta uudetkin valtuutetut pääsevät punaiselle langalle kaupungin päätöksenteossa. Tällaisissa muutosten tuulissa lähdimme uuteen valtuustokauteen, mutta tässä joukossa se ei pelota yhtään.

Tarvitse e toisia e Vaikka Iisalmen kaupunki juhlii kuluvana vuonna 130-vuotista taivaltaan, on menneiden vuosien muisteloiden lomassa syytä suunnata katsetta eteenpäin. Onhan uusi valtuustokausi alkanut, ja käsissä on muun muassa kaupunkistrategian päivittäminen. Neljä vuotta sitten asetimme strategiseksi tavoitteeksi Iisalmen olevan maamme houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030. Vaikka väki kaupungissamme ei ole lisinyt, on Iisalmi saanut roimasti näkyvyyttä ja onnistunut muun muassa kaupunkimarkkinoinnin saralla. Myös ennen tätä työtä menestyksen eteen on tehty mallikkaasti niin Iisalmessa kuin laajemminkin Ylä-Savossa, sillä onhan seutukuntamme aidosti elinvoimainen ja tunnistettu monista ihmeistään ja menestystarinoistaan.

Vaikka Iisalmen oma strategia on äärimmäisen tärkeä pitää ajan tasalla, näen tärkeäksi myös asettaa hyvässä yhteistyössä koko Ylä-Savon suuntaviivoja. Paljon on puhuttu Ylä-Savon yhteisestä strategiasta tai yhteistyön tiivistämisestä.

Näen tärkeäksi ase aa hyvä ä yhteistyö ä koko Ylä-Savо suuntaviivoja.

Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyimme Ylä-Savon yhteisen ilmasto-ohjelman, joka on esimerkki siitä, kuinka ohjelma- ja strategiatasolla yläsavolaiset voivat hyvin löytää toisensa. Valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa puolestaan jätettiin valtuustoaloite Ylä-Savon seutukunnan strategian luomisesta. Asia on ajankohtainen ja symbolisesti ensimmäiseen kokoukseen jätettynä aloitteella on mielestäni erityinen painoarvo. Vaikka yhteistyötä on tehty ja esimerkiksi edunval-

vonnan painopisteitä hiottu, on asioiden jäsentäminen yhteiseksi seutukunnalliseksi strategiaksi luonteva seuraava askel.

Aika on otollinen myös seutukunnallisen strategian rakentamiseen ja yhteistyön kehittämiseen. Hyvinvointiuudistus tulee reilun vuoden päästä, ja esimerkiksi neljän yläsavolaisen kunnan hyvä yhteistyö Ylä-Savon SOTEn myötä muuttaa väistämättä muotoaan. Muistettava on toki se, että Ylä-Savoon kuuluu muitakin kuntia kuin Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Jokaisella kunnalla – meillä ja muualla – onkin edessä aika, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuu siirtyy eteenpäin, ja jolloin on paikallaan tarkastella muita yhteisiä asioita ja vastuita yhdessä tekemisen kautta.

Ylä-Savossa kunnat ovat olleet ja tulevat ja tulevaisuudessakin olemaan riippuvaisia toisistaan. Sama pätee ihmisiin maalta maailmalle. Yksin emme kummoisiin pysty, ja jokainen ihmiskunnan saavutus on aina ollut ja tulee olemaan laajemman ihmisjoukon yhteistyön tulos.

Kannen kuva: Some- ja radiovaikuttaja Karoliina Tuominen kävi tutustumassa Iisalmen tarjoamiin uramahdollisuuksiin syyskuussa. Karoliina vieraili mm. Proﬁle Vehiclesillä, jossa laatutarkastaja Sari Huttunen ja viestintäpäällikkö Johanna Repo esittelivät ensihoitajan koulutuksen saaneelle Karoliinalle tehdasta työmahdollisuuksineen. Valtakunnallisilla radiokanavilla ja digikanavissa toteutettiin lokakuussa kolmeviikkoinen kampanja, jossa Iisalmen vierailun anti oli esillä videoina, radiosisältöinä ja some-mainontana.

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin ja naapurikuntien taajamiin.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.ﬁ

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino (Kajaani) Painosmäärä: 20.300 kpl. Jakelu: Suomen Suoramainonta

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla

Ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy

Joose, Minja, Elske, Reino, Reitu ja Taisto kävivät opettajansa Tiina Rissasen kanssa kaupunginjohtaja Jarmo Ronkaisen luona lokakuun alussa.

HopLop, leikkipuistoja ja mäkkäri ESKARILASTEN TOIVEISSA Kun Edvin Laineen eskarilaiset lueiden viihtyvyyttä suunnitellaan. nen kertoo, että nykyään myös es- teemapuisto, jossa ei ole tietoko- ten hän kirjoittaa vastauksen: kaikki. pääsevät tapaamaan kaupunginjohtajaa, tilanne on pikkuisen jännittävä. Mutta eihän se mikään yllätys ole. Eskarilaisten vierailu oli kaupunginjohtajan kalenterissa heti ensimmäisiä lokakuisia työtehtäviä, ja tärkeä ja mieleinen työtehtävä se olikin. Vieraansa omassa työhuoneessaan vastaanottanut kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen kertoi vierailleen, että Edvin Laineen koulu ja eskari ovat tuttuja myös hänen lapsilleen. Kun vieraat pääsevät asettumaan neuvottelupöydän ääreen, alkaa kysymyksiä sadella kohti kaupunginjohtajaa. – Halutaan lisää leikkipuistoja, ilmaisee Elske Kallio heti ensimmäisenä. Elsken lähin leikkipuisto Paloisvirran rannalla tunnetaan nimellä ukkopuisto sillä sijaitsevan karusellin mukaan. Leikkipuistoja kaipaa myös Joose Katainen. Ronkaisen mielestä kysymys on hyvä. Leikkipuistojen määrä liittyy lapsiperheiden viihtyvyyteen ja sen kautta kaupungin vetovoimaisuuteen. – Leikkipuistot ja lähiliikuntapaikat ovat aina avainasemassa, kun asuina-

kareilla on digitunteja, jolloin pää-

Seuraavaksi vuoron saa Reitu telaitteille olisi käyttöä. Kainulainen, joka täräyttää astetta kovemman toiveen: uusi Soinlahden koulu. Siihen Ronkaisella on sattuneesta syystä jo vastaus valmiina. – Uusi Soinlahden koulu on tulossa, se on parhaillaan suunnittelussa. Se liittyy kaupungin investointiohjelmaan. Myös kolmas kysymys liittyy olennaisesti koulukäyntiin. Minja Rytkönen toivoo myös eskareille iPadeja. – Aivan totta, kaikilla muilla koululaisillahan sellaiset jo on - alakoululaisilla nelosluokkaan asti pädit ja siitä ylöspäin kannettavat tietokoneet, Ronkainen kertaa. Hankinnan ovat mahdollistaneet Olvi-Säätiö ja kauppaneuvos A.E. Aminoﬃn rahasto omalla tuellaan vuosina 2017-2018. Tuolloin päätelaitteiden hankinnan lisäksi digiloikkaan kuului myös opettajien digitutorit, jotka olivat opettajien apuna digiloikan alkuvaiheen toteutuksessa. Eskareiden opettaja Tiina Rissa-

– Kaikilla ei ole laitteita, mutta meidän pelastus on ollut se, että olemme saaneet alakoulun puolelta käyttöön vanhan pädisalkun, josta on ollut suuri apu meille. Ronkainen otti saamansa idean mielihyvin vastaan. – Tämä digiasia on hyvä. Erilaiset päätelaitteet ovat entistä enemmän käytössä opetuksessa, joten tämä ajatus pitää laittaa eteenpäin sivistyspuolella. Eskariopen mielestä hankinta jo eskarivaiheessa ei menisi hukkaan. – Jos päätelaitteet hankittaisiin jo eskariin, ne seuraisivat oppilasta tietenkin sitten alakoulun puolelle, hän sanoo.

Kun kaupunginjohtaja on pikkuisen jo innostunut eskarilaisten ideoista, Reitu lisää vettä kiukaalle – Minecraft-leikkipuisto! Sellainen, jossa ohjelmoidaan itse, hän sanoo. Opettaja selventää, että kyseessä on Linda Liukkaan Helsinkiin suunnitteleman teemapuiston kaltainen

neita, vaan puisto toimii oppimisen paikkana. Ronkainen ottaa tämänkin idean mieluusti vastaan, mutta toteaa, että kaupallisissa toiminnoissa kaupunki ei voi olla toimijana. – Olemme usein erilaisissa tilanteissa olleet yhteydessä kaupallisiin toimijoihin ja vieneet kaupunkilaisilta tulleita ideoita eteenpäin. Yksi tällainen esimerkki on HopLop, jota Iisalmeen on toivottu. – Kaupallisilla toimijoilla on kuitenkin kaupalliset intressit, joten he perustavat omia toimipisteitään sinne, missä on tarpeeksi paljon asiakaskuntaa. Mutta viestiä voimme kyllä viedä eteenpäin, Ronkainen sanoo. Samaan sarjaan kuuluu myös Taisto Väisäsen toive: – Mäkkäri takaisin.

Kyselykierroksen jälkeen kaupunginjohtajalla oli tehtävä vierailleen. Ronkainen pyytää vieraitaan piirtämään tai kirjoittamaan tauluun, mikä Iisalmessa on parasta. Elsken avausta on vaikea piirtää, jo-

Minja tarttuu puolestaan tussiin ja alkaa piirtää taulun uutta uimahallia, jonne tulee liukumäki ja kaikkea muutakin hyvää. Se on cool. Reitu sen sijaan sanoo, että parasta Iisalmessa ovat leikkipuistot. Sieltä hän hyvänä esimerkkinä piirtää tauluun kiipeilytelineen. Taisto jakaa Reitun kanssa mielipiteen ja piirtää tauluun lisää kiipelytelinettä. Omalla vuorollaan Reino Niskanen ei heti kerrokaan, mitä alkaa piirtää, vaan antaa punaisen tussin puhua puolestaan. Kaikki seuraavat piirtämisen etenemistä jännittyneenä, kunnes Reino selittää kuvansa idean. – Se on sellainen leikkipuisto, jossa pystyy pelaamaan erilaisia pelejä, muun muassa ammuntaleikkejä, hän sanoo. Piirrosten jälkeen eskarivieraiden on jo aika palata takaisin Edvin Laineen koululle, missä odottaa ruokailu ja päivän muut askareet. Muistoksi vierailustaan kaupunginjohtajan luona vieraille luovutettiin heijastimet ja Iisalmen juhlavuoden logolla varustetut juomapullot.

Rakennuslalan konkari Eero Juntunen ja liikuntaneuvos Arto Niemelä kokoontuivat muistelemaan Iisalmen ensimmäisen uimahallin rakentamisvaihetta.

Kehi yvä kaupunki TARVITSI UIMAHALLIN Iisalmen ensimmäinen uimahalli on pian 50-vuotias. Monille kaupunkilaisille tutun rakennuksen rakentaminen alkoi pian vuotta sen jälkeen, kun kaupunki ja maalaiskunta olivat yhdistyneet. Pienen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyttyä kaupunginjohtaja Matti Saastamoinen oli sitä mieltä, että kehittyvässä teollisuuskaupungissa tarvitaan väestölle vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Siksi piti saada uimahalli, jollainen jo Kajaanissa ja Kuopiossa oli. Vuonna 1970 Iisalmeen töihin tullut liikuntaneuvos Arto Niemelä muistelee, että kovin suurta kädenvääntöä rakentamisesta ei ollut, vaikka iisalmelaiseen liikuntapaikkarakentamiseen sellainen on perinteisesti liittynyt. Jotain sentään oli. Kun kaupunginvaltuusto oli tekemässä päätöstä asiasta, jotkut valtuutetut sanoivat päätöksenteon olevan turhaa, kun rakennustyöt on jo aloitettu.

– Silloin kävi niin, että kaupungin metsätyönjohtaja kaatoi tontilta puita ennen kuin päätöstä oli tehty, Niemelä muistaa. Kaupunki ei vaan ollut uimahallia varsinaisesti rakennuttamassa, vaan sen teki Iisalmen Uimahalli- ja urheilutalosäätiö - toki kaupunki oli säätiössä mukana.

”Rake usalan työeläkeka a sijoi i Iisalmen Uimahaliin

Uimahallin kokonaiskustannusarvio oli tuolloin 2,6 miljoonaa markkaa. Yhdistynyt kaupunki laittoi siihen omiaan, lisäksi rahaa tuli valtiolta ja avustuksia eri tahoilta. Loppuvaiheessa kaupungissa myytiin jopa tarroja, joiden myyntulotkin lisättiin rakentamiseen. Mutta rakentamispäätös 1970-luvun alussa ei ollut helppo, sillä investointi oli iso. Kustannusarvion kokoon haaliminen oli työn takana, ja lopulta Uimahallin rakentamisesta on kiittäminen myös rakennusliike Eero Juntusta. – Merkittävä rooli oli silloin Raken-

nusalan työeläkekassalla. Se lainasi rakentamiseen 680 000 markkaa, muistelee Eero Juntunen. – Lopulta työeläkekassan tuki oli ratkaiseva. Silloin työeläkekassa sijoitti omaa päämaansa niin kuin nykypäivänäkin. Se tarjosi lainaa pienemmällä korolla kuin pankit, joten siksi se kelpasi Iisalmeen, Niemelä muistaa. Uimahallin rakentaminen ei ollut 1970-luvulla mikään helppo paikka. Juntusen rakennusliikkelle se oli ensimmäinen laatuaan. Mutta

rakentamisosaamista rakennusyhtiöstä löytyi. – Mikäpäs tuossa. Betonistahan se tehtiin. Ja tiilistä. Sillä tavalla se kestää vaikka sata vuotta, Juntunen sanoo. Ihan sataa vuotta aikaa ei ole kulunut, mutta betoniosat ovat edelleen hyvässä kunnossa. Yksi merkittävä henkilö onnistuneet työn taustalla Juntusen rakennusliikkeen lisäksi oli teknisen keskuksen suunnittelupäällikkö Keijo Myöhänen, joka piti huolta siitä, että raaka-aineet olivat priimaa. – Betoni tilattiin Kuopiosta. Kerran betoni oli tehty liian karkeasta hiekasta ja seassa oli liian isoja kiviä. Kuormat käännytettiin takaisin ja tilattiin uutta, Juntunen muistaa.

Kun altaat oli valettu, Juntusta huoletti vuodot, joita kahdessa kohdassa oli. Hänelle kuitenkin sanottiin, ettei ole syytä huoleen, sillä vuoden kulutta ne eivät enää vuo-

da. Eivätkä vuotaneet, kun kalkki tukki vuodot. Alkuvaiheessa uima-altaan vesi oli ruskeaa, olihan se sentään järvestä nostettu. Vasta uimahallin oma puhdistusjärjestelmä teki siitä kirkkaampaa, kun veteen lisättiin kemikaaleja. – Porovesi oli silloin niin huonossa kunnossa, että entisen PK-hallin paikalle suunniteltiin jopa rakennettavaksi ulkouima-allas sen varalle, jos järvivesi vielä huononee, Niemelä kertoo. – Silloin sanottiin, että Poroveden hauilla on hampaissaan vessapaperia, Juntunen muistelee naurahtaen. Mutta betonivalut ja rakennus olivat niin hyvää tekoa, ettei rakennuksen rungossa ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Kun uimahallin kunto tutkittiin ennen uuden uimahallin rakentamisen ratkaisua, sen korjausaste oli 89 prosenttia. Mikään muu ei enää käytännössä ollut yhtä hyvässä kun-

Uimahalile etsitään HYVÄÄ JA EDUSTAVAA NIMEÄ Sivistys- ja hyvinvointilautakunta pailussa löydy.

Vuonna 1996 uimahallia laajennettiin. Alkuperäiset kattorakenteet väsyivät talvella 2000, jollon yksi kannatinpalkki murtui. Uimahallin katto alkoi vajota sisään, mutta henkilökunnan ja pelastustoimen ripeän toiminnan ansiosta palkki saatiin tuettua niin, että katto ei romahtanut.

nossa kuin betonirunko.

Kun uimahalli rakennettiin, sen ylläpitäjäksi tuli Uimahalli- ja urheilutalosäätiö, jossa oli edustus poliittisista puolueista sekä osakkaana säätiössä olleen Iisalmen Kauppaoppilaitoksen kannatusyhdistyksen edustajat. – Tällä haluttiin laajentaa säätiön osaamita, muistelee Niemelä. Uimahalli oli ensimmäinen iso liikuntapaikkarakentamisen kohde Iisalmessa. Sen jälkeen on rakennettu muun muassa tekojää, Sankariniemen urheilukenttä ja jäähalli. – Uimahalli ei ole helppo kohde. Sisälämpötila on 30 astetta ja ulkona pahimmillaan saman verran pakkasta. Olosuhteet ovat vaatineet paljon, mutta rakennus on pidetty erinomaisessa kunnossa, Niemelä muistelee. Jo rakennusvaiheessa uimahallille palkattiin kaksi laitosmiestä, jotka pitivät rakennuksesta hyvää huolta vuodesta toiseen. Lisäksi uimahallilla oli omat siivoojat ja muu henkilökunta.

Uimahallia laajennettiin vuonna 1996. Silloin vapaa-aikajohtajana työskennellyt Niemelä käytti hyväkseen omia, vuosikymmenten aikana rakentuneita suhteitaan niin opetusministeriöön kuin maakunnassakin. Laajennuksen aikaan 1990-luvulla jääviysasioista ei vielä silloin pidetty niin tarkkaa lukua. Suhteita ja vaikuttamismahdollisuuksia käytettiin kaikkialla paljon rohkeammin hyväksi

kuin nykyään. Iisalmen uimahallin laajennuksen kanssa samaan aikaan olivat läänin liikuntarahaa jakamassa myös Fontanellan ja Vesileppiksen uimahallit sekä isoa remonttia odottanut Puijon suurmäki. – Minä ja Mika Kojonkoski olimme molemmat läänin liikuntaneuvostossa varapuheenjohtajina. Ja kappas vaan, Puijo sai hyvän tukipotin ja Iisalmen uimahallin laajennus kolme kertaa enemmän kuin Fontanella ja Vesileppis, Niemelä muistaa. Laajennuksen jälkeen Uimahallin katto vaurioitui talvella 2000. Yksi katon liimapuupalkki vaurioitui ja katto alkoi vajota sisään. Paikalle tulleet uimahallin henkilökunta ja pelastuslaitoksen väki saivat tuettua vaurioituneen palkin kaatamalla läheisestä metsästä sipivan mittaisen koivun palkin alle, jonka jälkeen se ei enää vajonnut sisään. – Silloinkin tuli sanomista, kun joku piti koivun kaatamista moitittavana tekona. Olisi kuulemma ollut metsikössä mäntyjä, joita olisi pitänyt kaataa, Niemelä muistaa. Kaiken kaikkiaan paljon vuosikymmeniä ja uimareita nähnyt halli on palvellut hyvin, joka jopa erinomaisesti. – Uimahallin alusta saakka laskettuna Iisalmen uimahallissa on käyty yli viisi ja puoli miljoonaa kertaa, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen sanoo. Kun verrataan kävijämäärää investoinnin suuruuteen, on uimahalli hyvinkin ollut hintansa väärti.

julisti jokunen viikko sitten nimikilpailun, jossa kuntalaiset voivat ehdottaa Iisalmen uimahallille uutta nimeä. Heti julkistamisen jälkeen ja vielä sen jälkeenkin sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa on kritisoitu nimikilpailun tarpeellisuutta. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen sanoo, että mitään pakkoa uuden nimen keksimiselle ei ole. Juhlavuoden investointina toteutettu Iisalmen uimahalli voi olla jatkossakin nimeltään Iisalmen uimahalli, jos laadukasta ja uimahallille sopivaa nimeä ei nimikil-

– Nimikilpailu on jatkoa uimahallihankkeeseen kuuluneelle kuntalaisten osallistamiselle. Jo suunnitteluvaiheessa 1300 uimahallin käyttäjää pääsi vaikuttamaan ja kertomaan omia toiveitaan uimahallin toiminnoista. Saimme hyviä ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, joten halusimme jatkaa samalla linjalla, Partanen kertoo.

Uuden uimahallin nimikilpailuun voi osallistua vain perustelluilla ehdotuksilla. Mitään nimirimpsua kilpailukuponkeihin on turha raapustaa.

– Iisalmella on hieno ja rikas historia. Lisäksi olemme tässä vesistön ympäröimänä. Olisi hienoa löytää uimahallille sellainen nimi, jonka syntyhistoria ja tarina juontaa juurensa Iisalmen historiaan. Mitään Pärskehallia ei tähän haluta – tuollaiset ehdotukset jätetään omaan arvoonsa, Partanen sanoo. Aikaa ehdotusten tekemiselle on 26.11. saakka. Sen jälkeen nimityöryhmä käy ehdotuksia läpi ja tekee esityksen sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle, joka nimen päättää. Uuden uimahallin nimi on tarkoitus päättää vielä tämän vuoden aikana.

#uusiuimahalli

NIMIKILPAILU Anna oma nimiehdotuksesi uudelle uimahallille! UUSI UIMAHALLI -INFOA:

Osallistujan nimi Sähköposti Puhelinnumero Nimiehdotuksesi uudelle uimahallille Perustele, miksi ehdottamasi nimi olisi paras tai kerro lyhyt kuvaus / tarina nimen taustasta:

Kilpailuaikaa 26.11.2021 saakka. Osallistu palauttamalla lomake Iisalmen uimahalliin tai verkossa www.iisalmi.ﬁ/ uusiuimahalli/nimikilpailu

Nimiehdotuksen perusteluineen ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan

KOLME PUOLEN VUODEN

KAUSIKORTTIA uuteen uimahalliin ja kuntosaliin. Kausikortti astuu voimaan hallin avajaispäivästä lähtien.

iisalmi.ﬁ/uusiuimahalli/nimikilpailu

Rakenteilla oleva Iisalmen uusi uimahalli on valittu kaupungin 130-juhlavuoden investoinniksi. Uusi ja viihtyisä uimahalli otesyksyllä 2022. taan käyttöön lokakuussa Uimahalli pitää sisällään 6-rataisen kuntouintialtaan, hyppyaltaan ja kiipeilyseinät, lasten ohjausaltaan, monitoimialtaan, vesihieronta-altaan ja kahluualtaan. Altaiden vesipinta-ala on yhteensä n. 730 neliötä. Kuntosali sijoittuu toiseen kerrokseen ja kokonaisneliötä ovat 323. Kuntosalin välittömään läheisyyteen tulee 67 neliön liikuntasali. Kävijämäärätavoite uudessa hallissa 185 000 kävijää. Uusi uimahalli tulee auttamaan hallin palveluista nauttivia voimaan hyvin ja tuntemaan olevansa elämänsä kunnossa!

Iisalmen Omakotiyhdistys on kesän aikana tuottanut videon, jossa tutustutaan Iisalmen Makkaralahden historiaan. Muun muassa kuvassa näkyvä Suistamonkatu on saanut nimensä siitä, että sen varteen on sotien jälkeen asutettu Karjalan evakkoja, jotka olivat kotoisin Suistamon pitäjästä.

Nakkip kamala ON RIKAS HISTORIA Kun paljasjalkaiselta iisalmelaiselta kysyy, mistä Makkaralahti on saanut nimensä, alkaa useimmiten arvailu makkaran muodosta tai entisestä makkaratehtaasta. Siihen törmäsi kesällä myös Iisalmen Omakotiyhdistyksen toteuttama videoprojekti, joka kertoo Makkaralahdesta ja sen historiasta. Vanhoihin paikannimiiin perehtynyt opetusneuvos Matti Pehkonen on tulkinnut Makkaralahden nimen ulottavan juurensa 1300-1400 luvun erätalousaikaan, jolloin alueella metsästettiin paljon. Silloin suosittu lihan säilöntämenetelmä oli suolaaminen ja puhdistettuun ja ilmatiiviiseen suoleen säilöminen. Näin niistä tuli eräänlaisia makkaroita ja Pehkosen mukaan tuo suojainen lahti saattoi olla se paikka, jossa lihaa säilöttiin kotimatkaa varten.

Pehkosen teoria ei kuitenkaan Makkaralahti on alunperin rakennettu kuninkaallisen seurakunnan maille.

ole ainoa, joka kesän videoprojektissa nousi esille. Talousneuvos Jouko

”Tuliko nimi makkaroiden tekemisestä vai asukkaasta? Pennanen tuo esille teorian, että nimen taustalla olisi alueella asunut Maakara-niminen henkilö. Maakara-nimi on sukua karjalan Makkosille ja kuinka ollakaan, 1500-luvun lopulla Iisalmen entisen pitäjän yhtenä vanhimpana sukuna mainitaan Taipaleen kylässä ollut Makkosen suku. Samaa karjalaista sukujuurta ovat myös muun muassa nimet Makari, Makkara, Makaroﬀ ja Makarov. Makkaralahden alue siirtyi Ruotsin kuninkaan päätöksellä Iisalmen kuninkaallisen seurakunnan omistukseen vuonna 1627, kun Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä perustettiin.

Pennanen tietätä kertoa, että aikoinaan Iisalmen Simonojaa on kutsuttu Farininlahdeksi paikalla asuneen Farinin mukaan. Ja Haukiniemeä kutsuttiin muinoin Pulkkilanniemeksi maata siellä viljelleen Pulkkisen mukaan. Voi siis hyvinkin olla, että alue on saanut nimensä alueella asuneen henkilön mukaan. Vanhassa, vuoden 1755 ruotsinkielisessä kartassa paikan nimi on Maakara Lax. Seuraavissa kartoissa paikan nimi muuttuu Makkaralahdeksi - ensin vuonna 1844 tehdyssä kartassa nimi on Makkara Lak, ja vuoden 1921 kartassa ihan selvällä suomen kielellä Makkaralahti.

Nimen lisäksi Makkaralahti pitää sisällään paikallista historiaa enemmänkin. 1800-luvun lopulla Makkaralahden alueella oli muutamia torppia, jotka sittemmin torpparivapautuslakien myötä luovutettiin asukkaille. Yksi tällainen tila oli Korkeaharju, lisäksi karttoihin on merkitty Vihtakannas, Pajuniemi ja Toppisen tila

7 Katso omakotiyhdistyksen video:

”Vanhi at alu n kartat о tehty 16 -luvula

Vanhimmissa kartoissa Makkaralahti on kirjoitettu muotoon Maakara Lax. Maakara voi olla jopa alueella asuneet ihmisen nimi, jonka mukaan alue on nimetty.

Iisalmen seurakunnassa kappalaisena ja kirkkoherrana työskennelleen Martti Nissisen kotipaikka on Korkeaharju, joka on Makkaralahden kärjessä sijainnut torppa. pohjoisessa. Iisalmen seurakunnan kappalaisena ja kirkkoherran viransijaisenakin toimineen Martti Nissisen kotipaikka on juuri tuo Korkeaharjun tila. Hän muistaa oman nuoruusvuotensa ja myös sen, että alueella oli aikoinaan myös ampurata. – Muistan kerran menneeni isäni kanssa kirkkoon jumalanpalvelukseen, kun isäni kysyi ampujilta, kuinka hyvin he sattuvat tauluihin. Ampumarata oli alun perin Kuopion Tarkk’ampujapataljoonan Iisalmen reserviläiskomppanian käytössä. Saman komppanian kasarmit olivat Kankaalla, mutta ampurata oli Makkaralahden vastarannalla. Myöhemmin ampumarataa käyttivät suojeluskuntalaiset, kunnes sotien jälkeen se poistettiin käytöstä. Nissinen muistaa senkin. – Veljeni oli töissä kuljetusliikkeessä, joka kuljetti ampuradan hiekkapenkkaa tien pohjaksi, kun rakennettiin Suistamonkatua.

”Suistam ta tuli paljо evakkoja, joiden mukaan katu nime iin Nissinen muistaa myös Suistamonkadun rakentamisen ja sen ensimmäiset asukkaat. – He olivat evakkoja Karjalasta, jotka asutettiin tänne Iisalmeen. Koska heistä niin moni oli kotoisin Suistamon pitäjästä, annettiin kadulle nimeksi Suistamonkatu, Nissinen muistaa.

Kun seurakunnan maat siirtyivät Iisalmen maalaiskunnan omistukseen, rakentaminen vilkastui 1950-1960-luvuilla. Entisen ampuradan paikalle nimettiin muun muas-

sa Ampujankuja ja Ansakuja, joille rakennettiin sittemmin pientaloja. Vuonna 1956 Iisalmen rakentamiseen vahvasti vaikuttanut asemakaavaprofessori Otto Iivari Meurman piirsi Iisalmen kaupungin yleiskaavan, jossa maalaiskunnan puolelta oli mukana myös Makkaralahti. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyttyä vuonna 1970 Makkaralahteen suunniteltiin kerrostaloja, ja ne rakennettiin juuri Meurmannin kaavassa suunniteltuun paikkaan. Lopullisesti Makkaralahden asemakaava valmistui vuonna 1977, mutta rakentaminen oli jo ennen sitä vilkastunut. Se tapahtui Meurmannin laatiman kaavan pohjalta. Viimeisin kaava on vahvistettu vuonna 2014. Nissisen lisäksi Omakotiyhdistyksen videolla Makkaralehden menneitä asumisen vuosikymmeniä muistelevat pankinjohtaja Paavo Räisänen ja arkkitehti Jouko Rytkönen.

Katujen nimet LÖYTYVÄT HISTORIASTA Iisalmen katujen nimien alkupe- Sirkku Eloranta. rä löytyy usein kyseisen paikan tai koko kaupungin historiasta. Tuorein esimerkki on Pihlajaharjun alue, joka on tänä vuona laajentunut itään. Sen kadut ovat saaneet nimensä juhlavuottaan viettävän Juhani Ahon perheenjäsenten mukaan. – Hannantie, Emiliankuja, Lyydintie, Emilianpolku ja Ellinpolku sekä Laurin- ja Joelinmetsät on nimetty Juhani Ahon perheenjäsenten mukaan, kertoo kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemi. Uusien katujen nimet päätetään kaavan hyväksymisvaiheessa. Kun kaava on vielä luonnoksena, siihen voi vielä esittää muutoksia. – Olisi hyvä, jos paikalliset alueella asuvat ihmiset osallistuivat nimistön suunnitteluun kertomalla omia tarinoitaan alueeseen liittyen. Kaavaan tulevien katujen ja alueiden nimiä miettii jo kaavoitusvaiheessa kaupungin nimistötyöryhmä, jossa on kaupungin kaavoituksen henkilökuntaa sekä paikallisen historian tuntevia henkilöitä. Nimistötyöryhmä on toiminut Iisalmessa jo viisitoista vuotta, ja se on ehtinyt miettiä monet kadunnimet eri puolille kaupunkia. – Partalassa uuden alueen kujille nimensä antaneet Alma ja Alina olivat Partalan koulun opettajia. Kirkonsalmen länsirannalla on tiilien tekemiseen liittyviä nimiä, muun muassa Tiilikalliontie, Savennostajantie ja Tiiliruukintie, Niemi kertoo.

Iisalmen kadunnimet ovat enimmäkseen vanhoja. Keskusta-alueen kadut ovat saaneet nimensä jo 1912, kun Lillen kaava hyväksyttiin. Sitä ennen kaavaluonnoksessa oli muun muassa Ylä-torikatu ja Ala-torikatu, Kalliokatu ja Koulukatu, mutta kaavaa ja siten myöskään nimiä ei koskaan vahvistettu. Lillen kaavan jälkeen Otto-Iivari Meurman laati kaavaa muun muassa Touhulan alueelle, jolloin nimensä saivat yhä alueella olevat Pellervoisenkatu, Tellervonkatu ja Ivalonkatu. – Samalle alueelle oli suunnitteilla myös Ilmattarenkatu ja Päivättärenkatu, kun kaikki alueen nimet tulivat Kalevalasta. Näitä vaan ei koskaan rakennettu, kertoo nimistötyöryhmään kuuluva kiinteistöinsinööri

Meurmannin kaava ulottui myös Sankariniemen puolelle. Siinä Sankarinkadun tilalla oli Sandelsinkatu. Viimeisen sadan vuoden aikana kadunnimet eivät ole juurikaan muuttuneet. Ainoastaan uusille alueille on annettu uusia nimiä, kun kaavoja on vahvistettu.

Katujen nimissä on usein oltava tarkka, koska samannimisiä ei voi olla. Myös muissa kunnissa olevat kadunnimet pitää ottaa huomioon pelastustoimen takia. – Katujen nimet tulevat usein sen alueen historiasta tai jostain paikallisesta ominaisuudesta. Ohenmäkeen tuli Viiksisiipankuja: se on lepakkolaji, joka alueella asusteli. Ja Muinaisrannantie siksi, että alueella oli paljon muinaismuistoja, Niemi muistaa. Oma lukunsa ovat henkilöiden nimet. Jo Meurmannin kaavasuunnitelmassa 1920-luvulla oli Sankariniemen kentän tienoolta alkanut katu, joka oli nimetty Petter Kumpulaisen mukaan. Katu rakennettiin myöhemmin lähes samaan paikkaan kuin Meurmannin kaavassa, mutta se ei ala Sankariniemeltä saakka. Omat katunsa Iisalmeen ovat saaneet Juhani Aho ja Kauppis-Heikki. Kustaa Aadolﬁn kirkon läheisyydessä on myös Brofeltintie. Brofeltin etunimi on löytänyt paikkansa Pihlajaharjusta, kun sinne on rakentumassa Theodorinrinne. – Kuntalaiset voivat ehdottaa kaduille nimiä myös kuntalaisaloitteen kautta. Ehdotukset käydään läpi ja kysellään alueen asukkailta, miten ehdotukseen suhtaudutaan. Samalla tarkistetaan, ettei samanlaisia katuja jo ole olemassa, Niemi kertoo. Viime vuosina kuntalaiset ovat ehdottaneet muun muassa Pöllösenlahdenkadun muuttamista Fasaanikaduksi, mutta se ei ole toteutunut. Lisäksi silloin tällöin nousevat esille Rosberginkatu ja Edvin Laineen kadustakin puhuttiin, mutta hänen mukaansa nimettiin koulu. – Viimeisin ehdotus on ollut Geneleciin liittyvien katujen nimet Luuniemen alueelle. Jos sinne tulee uusia katuja, tämä ehdotus voisi hyvinkin toteutua, Sari Niemi arvelee.

Stage By Iisalmi tuo MUSIIKINTAITAJAT ESTRADILLE Marraskuussa By Iisalmi -juhlaseminaarin jälkeen päivä huipentuu Stage By Iisalmi -konserttiin, jossa on tarjolla taidokasta musiikkia laajalla skaalalla. Ison roolin konsertissa ottaa Ylä-Savon musiikkiopisto, joka yhdistää lähes jokaista esiintyjää tavalla tai toisella. Konsertin solisteina toimivat musiikkiopistossa aikoinaan oppia ammentaneet Piia Rytkönen, Emma Balbatsu ja Tuomas Miettola sekä nykyinen laulunopettaja Timo Turunto.

Konserttia Turunnon kanssa järjestävä Katja Aminoff-Tyni kertoo, että esiintyjät suostuivat mielellään konserttiin, kun vaan aikataulut osuivat kohdalleen. Myös säestys järjestyi jouhevasti, kun musiikkiopiston opettajista koostuva bändi kootaan esiintyjien taustalle. – Opettajien rytmiryhmän lisäksi säestykseen kootaan suuri viihdeorkesteri, jossa on myös puhaltimia ja jousisoittimia, Aminoff kertoo. Opettajien muodostamassa bändissä Aminoff soittaa pianoa, Toni Balk

kitaraa, Tuomas Korkatti bassoa ja Jussi Kettunen rumpuja. Kaikkiaan lavalla solisteja on säestämässä noin 20-henkinen orkesteri. Konsertin alkusysäys musiikkiopistolle tuli kaupungin markkinoinnista, jossa toivottiin By Iisalmi -seminaarille juhlavaa ja kaikille avointa jatkotapahtumaa musiikin merkeissä. Kun innostusta ja kiinnostusta oli, alkoi konsertin kokoaminen. Kaksituntinen konsertti on Aminoﬃn mukaan laaja kattaus monenlaista musiikkia.

– Solistien kautta mennään omien osaamisten kautta, jokainen pääsee esiintymään omassa vahvassa lajissaan, Aminoﬀ paljastaa.

Luvassa on musikaalimusiikkia, Sibeliusta, operettia, lattaritahteja ja slaavilaista kansanmusiikkiakin. – Vaikka musiikillinen kattaus ehkä kuulostaa aikamoiselta sekoitukselta monenlaista musiikkia, on mukana hyvin paljon tuttuja sävelmiä. Luvassa on mukavaa viihdemusiikkia, ainoastaan ihan raskain

hevi on poissa, sillä konsertissa kuultava Nightwishin musiikki taitaa olla rankimmasta päästä, Aminoﬀ arvelee. By Iisalmi -brändimarkkinoinnin Ihmeiden Iisalmi -biisikisan voittajateos ”Ihmeitä” esitetään ensimmäistä kertaa julkisesti. Esiintyjät tulevat itse tilaisuuteen soittamaan voittajakappaleensa. Kahteen noin 45 minuutin jaksoon jaetussa konsertissa esiintyy soittajien lisäksi myös Ulmalan nuorisoseuran tanssiryhmät.

Laulu kii ostaa MUSIIKKIOPISTOSSA Ylä-Savon musiikkiopistossa laulu korkea kuin ennen. raikaa ja soitto soi – viime vuosina aktiivisemmin kuin monena aikaisempana. Kolmatta vuotta Iisalmessa laulunopettajana toimiva Timo Turunto kertoo, että laulajien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Soittajia on aina ollut mukavasti, mutta ihmisten innostus laulunopetukseen on noussut selvästi. – Siihen varmaankin vaikuttavat monet asiat. Karaoken suosio voi olla yksi tekijä, mutta kaikkea se ei selitä, sillä laulajien ikähaarukka on tällä hetkellä kymmenvuotiaista lapsista 80-vuotiaisiin senioreihin. Turunto ja Katja Aminoﬀ-Tyni ovat seuranneet mielenkiinnolla laulajien määrän kasvua. Siinä missä aikoinaan laulamiseen saattoi syntyä jo koulun alaluokilla monenlaisia paineita, ei laulaminen ole enää niin korkean kynnyksen takana. – Laulajien innostus itsensä ja oman laulutaidon kehittämiseen ovat nousseet ihan uudelle tasolle parin viime vuoden aikana. Korona-vuosina monet ovat etsineet itselleen uusia harrastuksia ja ehkä laulu on yksi sellainen, Aminoﬀ arvelee. Turunto kertoo, että laulaminen on harrastuksena sellainen, jossa voi helposti huomata oman kehittymisen. Myös se on uutta, että laulamisen kynnys ei ole enää nykyään niin

”

– MusiikkiopisLaulun tolla on ollut jo ope aminen о kaksi vuotta uumuu unut denlainen opetussuunnitelma, o ilasjossa opettamilähtöiseksi nen muuttui oppilaslähtöisemmäksi. Muutoksen jälkeenn varsinkin nuoria on tullut paljon mukana musiikkiopiston toimintaan. Laulamisen suosion kasvu on omaa luokkaansa, mutta muukin musiikin harrastus on kasvussa. Kun Iisalmessa aloitettiin nuorten harrastamisen mallin ryhmät, syntyi myös musiikkiin oma IHMe-bändi. – Bänditoiminta on tervetullut piristys Iisalmeen. Olen kuullut, että se on aikoinaan hyvin aktiivista Iisalmessa, mutta sittemmin päässyt hiipumaan. Turunto iloitsee nyt jo yhdestä syntyneestä bändistä, mutta mielellään näkisi niitä vielä lisää. Nimenomaan rytmimusiikkiin erilaiset bändikokoonpanot ovat tervetulleita. – Jos erilaisia kokoonpanoja saisi muodostettua enemmän, se mahdollistaisi opiston omat konsertit. Bändit voisivat säestää laulunharrastajia, joten se olisi hyvä lisä niin soittajille kuin laulajillekin, opettajat suunnittelevat.

Iisalmi markkinoi AKTIIVISESTI MYÖS YRITYKSILLE Palkittu By Iisalmi -brändityö videot, jotka on juhlavuoden kun- velualan koostevideolla Kampaamo on vuosien saatossa laajentunut ja tarkentunut. Kun kuusi vuotta sitten lähdettiin liikkeelle aivan alusta, on brändityössä nyt päästy yksityiskohtaisempaan ja kohdennetumpaan markkinointiin. Kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen on tyytyväinen yhteistyöhön, joka mahdollistaa hyvän markkinoinnin. – Yksin kaupunki ei tässä pärjäisi, vaan tarvitsemme hyvät yhteistyökumppanit Iisalmen imagoa markkinoimaan. Kun nyt voitimme kuntamarkkinoinnin SM-kultaa, annettiin se nimenomaan pitkäjänteisestä työstä ja siitä, että teemme markkinointia yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa ja myös kuntalaisia osallistaen. Hyvä esimerkki paikallisesta yhteistyöstä ovat syksyllä julkaistut

niaksi toteutettu yhdessä Iisalmen Yrittäjien kanssa. – Tässä halusimme tuoda esille juuri sitä, että tunnettujen kärkiyritysten lisäksi meillä on paljon muitakin huipputason yrityksiä. Kaikki iisalmelaiset yrittäjät tekevät hyvää työtä Iisalmen elinvoimaisuuden eteen.

Yritysaluemarkkinoinnin videoilla esiintyivät Ahmotuote, Iisalmen LVI-säätö ja Insinööritoimisto Savolainen. – Näissä kaikissa nykyiset yrittäjät ovat yrittäjiä on vähintään toisessa polvessa. Se vahvistaa Iisalmen alueen yritysmyönteistä imagoa ja tuo esiin vahvaa perheyrittäjyyden kulttuuria. Lisäksi yritysaluemarkkinoinnissa olivat mukana Optian yhteydessä toimiva Säästöpankkipalvelut ja pal-

Peili, Cafe Nata ja Kesport. Savolainen muistuttaa, että vaikka Iisalmen seudulla metalli- ja teknologiateollisuus on poikkeuksellisen vahvaa, on täällä myös erinomaisia palvelualan yrityksiä. – Palvelualan videoilla halusimme tuoda esille sen, että Iisalmessa on myös palvelualan yrityksiä, joiden asiakaskunta on Iisalmea laajempi. Iisalmen seutu on kokonaisuudessaan lähes 50 000 asukkaan alue, josta löytyy varsinkin tasokkaita palveluja.

Yritysaluemarkkinoinnilla pyritään tuomaan esille Iisalmen seutua muun Suomen yrityspäättäjille. Kaupunki käy vuosittain lukuisia neuvotteluja myös alueen ulkopuolisten yritysten kanssa, mutta niiden sijoittuminen tai laa-

”Täälä о myös erin aisia palvelualan yrityksiä

jentuminen Iisalmeen ei ole aina helppo juttu. Savolainen kertoo, että vaikka Iisalmessa on hyviä yritystontteja ja toimitiloja, asuinympäristö on laadukas ja hintataso moneen muuhun kaupunkiin verrattuna houkutteleva, yrityksen kannalta olennaista ovat sittenkin ne liiketoiminnalliset mahdollisuudet.

– Jotta yritys innostuu muuttamaan tai laajentamaan toimintaansa, tarvitaan tältä alueelta myös asiakkaita tai kumppaniyrityksiä. Ne ovat avainasemassa, kun yritys miettii tänne sijoittumista. Markkinoinnissaan kaupunki on viime vuosina siirtynyt tarkemmin kohdennettuihin ratkaisuihin. – Markkinointia kohdennetaan nyt eri kanavissa ja erilaisille kohderyhmille. Kun esimerkiksi viime syksynä pääkohderyhmänä aika maskuliinisessa Radio Rockin kampanjassa olivat miehet, niin tänä syksynä panostamme enemmän naisille suunnattuun vaikuttajamarkkinointiin. Yrityspuolella erityisesti teknologia-alan alihankkijat ja erilaiset toimialaa tukevat palvelut, joita seudulla nyt kaivataan, ovat markkinointiviestintämme kohteita.

Mоipu inen tarjоta TEOLLISUUS- JA LIIKETONTTEJA Eri puolilla Iisalmen on tarjol-

sihteeri Ville Kainulainen kertoo, että kaikki kaupungin tarjoamat vapaat tontit ovat nähtävissä Iisalmen kaupungin karttapalvelussa osoitteessa www.iisalmi.ﬁ/karttapalvelu. Karttapalvelusta näkyy tonttitarjonnan ajantasainen tilanne sekä tontteihin liittyviä tarkempia tietoja, esimerkiksi kaavamääräykset, tontin pinta-ala ja hinta.

la monipuolisesti tontteja, kertoo kiinteistöinsinööri Sirkku Eloranta Iisalmen kaupungilta. Tontteja löytyy niin asumiseen kuin liikerakentamisen ja teollisuudenkin tarpeisiin. Laajin teollisuustonttikeskittymä sijaitsee Soinlahdessa, Viitostien ja Iisalmi–Kajaani rautatien välittömässä läheisyydessä. Soinlahden teollisuusalueella on tällä hetkellä viisi suurikokoista korttelialuetta, joista yritykset voivat hakea tarvitsemansa kokoista tonttia toimintaansa varten.

Asiakas löytää jatkossa vapaat

Peltomäen ympäristöyrityspuiston alueella Iisalmen kaupunki tarjoaa kahta tonttia toimistorakennuksia varten, ja haettavaksi on tulossa on yksi tontti teollisuuskäyttöön. Tontti tulee haettavaksi, kun alueen asemakaavamuutos on lainvoimainen. Keskustan alueella Karjalankadulla on tällä hetkellä haettavana yksi tontti. Koska tontti sijaitsee Kankaan liikuntapuiston läheisyydessä, se luovutetaan mielellään liikunta-alan toimijalle. Lisäksi Kankaan alueelta on tulossa haettavaksi tontinluovutuskilpailulla useita tontteja, jotka sijaitsevat jo

Kiinteistöinsinööri Sirkku Eloranta ja kiinteistösihteeri Ville Kainulainen kannustavat olemaan yhteydessä, kun jonkin tontti kiinnostaa. Toiveet pyritään aina ottamaan huomioon. puretun Ylä-Savo-Talon korttelissa. Alueelle on asemakaavan mukaan mahdollista sijoittaa asuinrakentamista, mutta myös julkisia lähipalveluja. Lähimpänä keskustaa olevat teollisuustontit sijaitsevat Ratapellonkadulla. Siellä on tällä hetkellä haettavana muutama tontti elinkeinoelämän käyttöön.

Marjahaassa, viiden kilometrin päässä keskustasta, on vapaana tonttialuetta sekä liike- että teollisuuskäyttöön. Tontit sijaitsevat kaupungin eteläisen sisääntuloväylän läheisyydessä.

Marjahaan välittömään yhteyteen viitostien itäpuolelle tullaan

lähivuosina asemakaavoittamaan voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti lisää tonttialueita mm. elinkeinoelämän tarpeisiin. Peltosalmelta, Ahmolantien eteläpuolelta, kaupunki on hankkinut maa-alueita, jotka tullaan kaavoittamaan teollisuuskäyttöön. Iisalmen kaupungin kiinteistö-

liike- ja teollisuustontit nykyistä helpommin myös maastossa, koska tonttien sijainti merkitään maastoon kyltein. Iisalmen kaupungin vapaiden tonttien kysyntä on viime vuosina ollut Elorannan mukaan mukavan aktiivista. Toivottavasti kysyntä jatkuu vilkkaana tulevinakin vuosina. – Vaikka tonttitarjontamme onkin monipuolista, ei jokaiselle yritykselle löydy aina heti sopivaa tonttia. Olemme valmiita kuuntelemaan asiakkaan toiveita ja räätälöimään tarkoituksiinsa sopivan teollisuustai liiketontin, maankäytönsuunnittelun sallimissa rajoissa, kertoo Kainulainen. Aina kannattaa olla yhteydessä Iisalmen kaupungin asiantuntijoihin, jos joku tontti kiinnostaa.

Uu a elinvoimaa HANKETOIMINNALLA New Tech auttaa yrityksiä kasvussa ja kansainvälistymisessä Neljän alueellisen toimijan toteuttaman NewTech -hankkeen avulla monet pohjoissavolaiset yritykset pääsevät ottamaan ison digiloikan ja pääsevät hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. NewTechiä koordinoi Varkauden Navitas Kehitys Oy, ja Iisalmesta on mukana Iisalmen Teollisuuskylä Oy. Projektipäällikkönä Iisalmessa työskentelee Markku Penttinen, jonka työsarkaa ovat alueen yrityskontaktit ja kenttätyöt. – Hankkeen konkreettisina toimenpiteinä ovat mm. yritysten investointi- ja kehittämisavustusten sparraaminen. Koronasta aiheutuneen hetkellisen epävarmuuden jälkeen viimeisen vajaan vuoden aikana olemme auttaneet pelkästään Ylä-Savossa lähes yhdeksän miljoonan euron arvoisten uusien investointien ja kehitystoimenpiteiden käynnistämisissä. Penttinen korostaa, että satsaukset ovat PK-yritysten koko huomioiden merkittäviä panostuksia yrityksiltä ja tulevat lisäämään nopeasti alueen työpaikkoja. Kenttätyön toimenpiteet ovat yksi hankkeen tärkeimmistä tehtävistä. Yritys- ja sidosryhmäkontaktien määrä onkin ollut korkea. Kaikkiaan NewTechin ensimmäisen vuoden aikana on otettu koko alueella 948 yrityskontaktia, hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut 63 eri yritystä, joille on tehty 27 yrityskohtaista investointi- tai kehittämishanketta. Ensimmäisenä vuonna toteutettiin koronan puristuksissa Technoa joustavasti Ylä-Savossa –webinaarisarja sekä webinaari, jossa käytiin läpi teknologiateollisuuden näkymiä. Yrityksistä webinaarissa olivat esittäytymässä Normet ja Ahmotuote. Ylä-Savossa NewTech-hankkeen tavoitteena on edelleen kansainvälistyminen, digitaalisuus ja verkostoituminen sekä kasvu ja uudet liiketoimintamallit, kehittyvät toimintaympäristöt ja innovaatiot ja teknologiaratkaisut. – Ylä-Savossa tavoitteena on panostaa kasvuhalukkaiden yritysryhmien toimintaan, toimitusketjun yhteistyön, laadun ja digitaalisten rajapintojen kehittämiseen. – Myös alihankintaverkoston kansainvälistyminen mm. kärkiyritysten avulla on yhtenä teemana, kertoo Penttinen. Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon Liitto/EAKR sekä alueen kunnat ja yritykset.

Kasvaako tulevaisuuden rakennusratkaisu puussa? Raha ei kasva puussa, se tiedetään, mutta entä tulevaisuuden rakennusmateriaali? Metsäkeskuksen, Iisalmen kaupungin, Navitas Kehityksen ja Kehittämisyhtiö Savo Grown yhteishankkeessa selvitetään, millaisia rakentamiseen liittyviä ratkaisuja puusta voisi löytyä. Kaksivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus selvittää muun muassa Pohjois-Savon puurakentamisen tila sekä puurakentamisen osaamistarpeet. Puurakentamisen osaamisista halutaan parantaa ja samalla muokata yleistä asennetta puurakentamiselle myönteiseen suuntaan. Iisalmen kaupungilla hankkeen projektivastaavana työskentelevä Juha Hartikainen kertoo, että metsäisessä maakunnassa puun osuus julkisessa rakentamisessa on ollut pitkään heikko. – Muun muassa koulurakentaminen on viime vuosina tuonut puurakentamiseen positiivisen käänteen. Iisalmessa on jo aiemmin rakennettu puusta Kauppis-Heikin hirsikoulu ja parhaillaan on rakenteilla mm Mansikkaniemen koulu. Puu on jo nyt yleisin runkomateriaali pientalorakentamisessa, mutta sen käyttöä voidaan tehostaa kaupunki- ja liikenneinfran rakentamisessa, muun muassa kerrostalojen, siltojen, meluesteiden, kaiteiden, katosten ja leikkipaikkojen rakentamisessa. Hartikainen kertoo, että uudet ja nykyaikaisen massii-

Markku Penttinen ja Juha Hartikainen sekä Anne Matilainen luotsaavat hanketoimintaa Iisalmessa.

vipuutuotteet ovat ilmastoystävällisiä ja kustannustehokkaita rakennusteollisuuden komponentteja. Puuhun liittyvä teollisuus ja rakentaminen on myös merkittävä tekijä alueen taloudelle ja työllisyydelle. – Erilaisilla työpajoilla, webinaareilla ja vierailuilla halutaan tuoda alueen päättäjien tietoon puurakentamisen mahdollisuuksia, sekä puunkäytön positiivisia vaikutuksia. Puutalot aiheuttavat koko elinkaarensa aikana vähemmän ilmasto- ja ympäristöhaittoja kuin vastaavat muista materiaaleista rakennetut talot. Ero on merkittävä etenkin rakennustuotteiden valmistusvaiheessa. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, joka varastoituu puuhun. Puiset rakenteet ja tuotteet toimivat näin pitkäaikaisina hiilivarastoina koko niiden elinkaaren ajan. – Useisiin käyttökohtaisiin on tarjolla myös lähellä tuotettua lähipuuta, jolloin rakentamisen hiilijalanjälkeä on mahdollisuus pienentää entisestään. Hankkeessa muistutetaan, että kunnat ovat tällä hetkellä avainasemassa puurakentamisen kasvun näkökulmasta. Strategisilla linjauksilla ja päätöksillä ne pystyvät kasvattamaan alueidensa puunkäyttöä rakentamisessa huomattavasti. Hankketta rahoittavat EU:n maaseuturahasto ja Metsäkeskus.

Digitaalisuutta ja uutta liiketoimintaa sosiaalialalle Iisalmen kaupungin ja neljän muun alueellisen toimijan Sopien 2.0 -hankkeessa haetaan uutta osaamista sosiaalialan toimijoille. Alan yrityksille, yhdistyksille ja muille toimijoille on tarjolla monipuolista koulutusta, muun muuassa liiketoiminnan, markkinoinnin ja laatutyön kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan pienet ja mikroyritykset sekä muut palvelujen tuottajat. Iisalmessa syksyllä hankkeen yrityskehittäjänä aloittanut Anne Matilainen kertoo, että tavoitteena on kehittää ja kan-

nustaa pieniä toimijoita yhdistämään voimiaan. – Ajatuksena on, että pienet yritykset, järjestöt ja yhdistyksen kykenisivät tuottamaan palveluja monituottajamallilla verkostossa, jossa ovat mukana myös isot julkiset toimijat, kunnat ja kuntayhtymät. Sopien 2.0 -hanke tekee aktiivista yhteistyötä kesällä toimintansa aloittaneen Pohjois-Savon VATE:n kanssa. Hankkeeseen pääsee mukaan 160 yritystä, järjestöä ja yhdistystä. – Osallistujille on järjestetty monipuolisesti erilaista koulutusta ensimmäisen vuoden aikana. Viime kesänä osallistujille oli tarjolla webinaarisarja, jonka teemana oli Yrittäjästä digionnistuja. Webinaarissa jaettiin monipuolisesti oppia ja vinkkejä siitä, kuinka digitaalisuutta ja internetiä voi hyödyntää omassa arjessa. Kesällä fysioterapia-alan toimijoita sparrattiin liiketoiminnan kehittämisessä, kun toimintaympäristö muuttuu koko ajan. Myös apteekkialan osallistujille on järjestetty räätälöityjä koulutuksia osallistujien toiveiden mukaisesti. – Syyskuussa alkaneessawebinaarisarjassa käsitellään valtakunnallista tietojärjestelmää Kantaa. Samalla käydään läpi Sote-alan lähitulevaisuuden isoja muutoksia, asiakastietolakia ja hyvinvointialueiden aloittamisen vaikutuksia. Loppuvuoden aikana koulutustarjonnassa on muun muassa Kanta-koulutuksia, työhyvinvointia, tietosuojaa, juridiikkaa, myyntiä, leania ja palvelumuotoilua. – Ylä-Savossa koulutuksia sekä hankkeen muuta tarjontaan on hyödynnetty osallistujien toimesta aktiivisesti. Mikäli hanke kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä miten pääsee mukaan, vinkkaa Anne Matilainen. Sote-alan pienille toimijoille suunnattu hanke päättyy ensi vuoden lopussa. Sen päätoteuttaja on Navitas Kehitys Oy, osatoteuttajina Iisalmen kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kehitysyhtiö SavoGrow ja Kehitysyhtiö Witas. Sopien 2.0 -hanke on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden ja yritysten kanssa ja sen rahoittajan toimii ELY-keskus. ESR-rahoitteinen Sopien 2.0 -hanke on jatkoa tammikuussa 2018 alkaneelle Sopien -hankkeelle.

Matkailup ule SEURAAVA ASKEL Iisalmi ja tienoot on likimain

luasiantuntijan osa-aikainen työpanos. Selvityksessä esitetään, että jatkossa toimintaryhmällä olisi käytössään tätä suurempi työpanos. – Henkilöresurssin lisäyksellä, kuntarahan pienellä nostamisella ja yrityskohtaisen perusrahoituksen nostamisella resurssit voidaan lähes kaksinkertaistaa. – Sillä voidaan jo merkittävästi parantaa yhteismarkkinoinnin johtamista ja toteuttamista.

vuoden verran vienyt matkailutuotteita kestävälle kehityspolulle omalla hankkeellaan. Vuoden mittainen hanke on yhdessä Iisalmi ja tienoot -toimijoiden kanssa etsinyt keinoja seudun tunnettavuuden parantamiseksi entisestään. Kun hanke nyt alkaa olla pian päätöksessään, on pian seuraavan askeleen aika. Projektipäällikkönä vuoden alusta työskennellyt Kirsi Piirainen kertoo, että hankkeen aikana on valmistunut myös hyvä selvitys tulevaisuuden suunnasta. – Iisalmi ja tienoot -toimintaryhmän toiminta koetaan onnistuneeksi. Yhteistyö Ylä-Savossa eri yritysten ja kuntien kesken on tiiviimpää ja sujuvampaa kuin monella muulla alueella, hän sanoo. Selvitysyön toteuttaja, NordicMarketing Finland Oy, pitääkin alueen kannalta parhaimpana vaihtoehtona sitä, että nykyisellä mallilla jatkettaisiin.

Projektipäällikkö Kirsi Piirainen on hyvillään siitä, että selvityksen mukaan Iisalmen tienoolla on tehty hyvää yhteistyötä.

Toisena vaihtoehtona selvityksen mukaan on, että Ylä-Savoon perustettaisiin uusi alueellinen matkailuorganisaatio, mutta sen kokoaminen vaatisi huomattavan paljon enemmän aikaa ja rahoitusta kuin nykymallilla jatkaminen ja sen

eteenpäin vieminen. – Selvityksessä esitetystä mallista ja sen jatkosta ei vielä ole tehty päätöksiä, mutta varovasti kunnat ovat jo sille vihreää valoa näyttäneet, Piirainen iloitsee. Selvityksessä ehdotetaan, että

Piirainen yhtyy selvityksen an-

kunnat nostaisivat omaa rahoitusosuttaa nykyisestä, ja samalla he ovat jo sitoutuneet matkailun kehittämiseen vähintään kolmeksi vuodeksi. – Merkittävä lisä kunnilta olisi myös se, että jokainen muka-

na oleva kunta osoittaisi kunnan henkilöstöltä pienen siivun työpanosta matkailualan kehitystyöhön.

Tähän saakka ryhmällä on ollut käytössään ainoastaan Iisalmen kaupungin antama satsaus, matkai-

tiin siinä, että alueeseen ja tuotteistamiseen pitää edelleen panostaa. Iisalmi ja tienoot -matkailuryhmässä on tehty hyvää työtä, mutta kehitettävää vielä on. – Lainaan mielelläni matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesosen toteamusta, että pariisilainen, joka lähtee lomalle, tarvitsee kulkuvälineen ja sen aikataulut, majoituksen, ruokapaikan, tekemistä, näkemistä kokemista. Se vaatii monen toimijan yhteistyötä. – Kun onnistumme tarjoamaan turisteille tuon kaiken laadukkaasti ja sellaisesta verkkokaupasta, että kaiken saa kerralla, olemme hyvällä tiellä, Piirainen sanoo. Hanketta rahoittavat Työ- ja elinkeinoministeriö,, Etelä-Savon maakuntaliitto ja alueen kunnat.

ELOA Iisalmen keskustaan Iisalmen kaupunki ja kaupunki- ja muuhun verkkonäkyvyyteen liittykeskustan kehittämisyhdistys Iiden ovat yhdistäneet voimansa ja haluavat nyt innolla lähteä kehittämään keskustaa yhdessä keskustayrityksien kanssa. Kaupunki ja Iiden hakivat rahoitusta uudelle kaksivuotiselle Eloa Iisalmeen –hankkeelle ja nyt se on jo polkaistu käyntiin. Projektipäällikkönä on aloittanut Katariina Hakola ja apuna hänellä on Iiden ry:n kehittämispäällikkö Mervi Narinen. Seuraavan kahden vuoden aikana keskusta-alueen yrityksille on tarjolla monenlaista apua, jolla yritysten toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan. – Olemme jo alkaneet kartoittaa sitä, millaisia kehittämistarpeita yrityksillä on. Kun tarpeet ovat selvillä, järjestämme tarpeiden mukaisia koulutuksia, työpajoja ja muita kehittämistoimenpiteitä. Markkinoiden muuttuessa muun muassa verkkokaupan kehittämiseen

vät asiat ovat tulleet voimakkaasti esille, samoin videoiden tekeminen eri kanaviin. – Tällainen tuki yrityksille on tervetullutta, kun normaalin kaupan murroksen lisäksi myös korona on vaikeuttanut pienten yrittäjien asemaa. Saimme kymmenen yritystä mukaan jo ennen kuin toimintaa ehdittiin kunnolla aloittaakaan, Hakola kertoo. Yrityksille tarjottavan koulutuksen lisäksi Iiden kehittää uudenlaisia tapahtumia, teemaviikkoja tai kampanjoita, joilla keskustaan saataisiin uudenlaista eloa. – Suunnitelman mukaan ensin keräämme erilaisia ideoita, joista pilotoimme projektin aikana yhden tai kaksi tapahtumaa vuodessa. Tavoitteena on, että löytäisimme sellaisia tapahtumia, jotka järjestettäisiin pilotin jälkeen jatkuvasti, Narinen sanoo. Ideointivaiheessa kaikenlaiset ideat ovat Narisen mukaan tervetulleita.

Mervi Narinen ja Katariina Hakola luotsaavat Eloa Iisalmeen -hanketta.

– Kasariperjantai on hyvä esimerkki, kuinka yhden ihmisen hienosta ideasta voi kasvaa iso tapahtuma, johon myös yritykset lähtevät mukaan. Koulutuksen lisäksi yritysten kehityskohteita etsitään myös testiasi-

akkaiden avulla. Hakolan mukaan mystery shopping oli osalle yrityksistä yksi syy tulla mukaan hankkeeseen, johon mahtuu mukaan noin 30 yritystä. – Myös ulkopuolisten m ystery-shop-

paajien avulla halutaan auttaa yrityksiä kehittymään entistäkin paremmiksi. Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon Ely-keskus/ESR, sekä alueen kunnat ja yritykset.

12 Sanna Kouvalainen, Samuli Lappeteläinen ja Katja Koskela ovat vieneet Iisalmea sosiaalisen median kanaviin, varsinkin Instagramiin. Somekännykkä on tullut tutuksi.

Lähe iläät vievät IISALMEA SOMEKANAVILLE Iisalmen kaupungin henkilöstös- Koskela ja teknisen toimialan rakentä löytyneet työntekijälähettiläät ovat viime keväästä alkaen vieneet Iisalmen kaupunkia somekanaville, varsinkin kuvapalvelu Instagramiin. Henkilöstöasiantuntija Sanna Kouvalainen kertoo, että kaupungin henkilöstön joukossa on viitisentoista lähettilästä, joista kukin tekee vuorollaan päivityksiä. – Ajatuksena viedä sosiaaliseen mediaan muutakin kuin kaupungin virallista markkinointimateriaalia. Haluamme näiden päivitysten avulla näyttää kuntalaisille, mahdollisille tuleville työntekijöille ja muille seuraajillemme, millaista työtä Iisalmen kaupungin työntekijät tekevät. Ja samalla edistää henkilöstön kokemusta työnsä merkityksellisyydestä, hän sanoo.

Työntekijöille on työnantajan puolesta hommattu erillinen somekännykkä päivitysten tekemiseen. Puhelin kiertää eri toimialoilla työntekijälähettiläiden luona parin viikon jaksoissa, jolloin päivityksiä tehdään. Oman vuoron jälkeen puhelin kiertää seuraavaan yksikköön. – Näin olemme saaneet monipuolisen joukon tekemään päivityksiä. Mukana on niin uusia kaupungin työntekijöitä kuin kokeneita konkareitakin. Vs. varhaiskasvatusjohtaja Katja

nuttaja-valvoja Samuli Lappeteläinen ovat molemmat olleet lähettiläänä yhden viikon ja jakso oli molempien mielestä mielenkiintoinen. – Kun omalla vuorolla pääsi tekemään tällaista somepäivitystä, oli se mukavaa vaihtelua omaan työhön. Lappeteläinen kuvaa rakennuskohteissa kulkiessaan kaupungin työmaita työnsä puolesta. Nyt erona oli se, että hän välitti muutamat kuvat rakennuskohteiden sisäpuolelta myös somekanavan seuraajille.

– Ohikulkijat näkevät kohteista ulkopuolen, mutta nyt halusin tuoda esille pienen kurkistuksen myös siihen, mitä esimerkiksi koulujen ja uimahallin rakennustyömaiden sisäpuolella tapahtuu. Myös Katja Koskela toi päivityksissään esille toisenlaisen näkökulman, mitä aiemmin ei ole nähty. – Tein sellaisen ajankohtaispäivityksen varhaiskasvatuksen kesästä ja samalla vaatetuksesta. Toisessa päivityksessä toin esille liikennepuiston, joka oli silloin avaamassa oviaan.

Molemmat lähettiläät sanovat, että päivitysten tekeminen oli helppoa ja vaivatonta. – Haluamme näillä päivityksillä tuoda esille myös sen, että Iisalmen kaupunki on monipuolinen työnantaja. Täällä on paljon erilaisia työtyötehtäviä, he kertovat. Lähettiläät ovat tykästyneet toimintaan niin, että nyt on menossa jo toinen kierros ja uusia lähettiläitä on tullut mukaan. Kuvat ovat nähtävissä Iisalmen kaupungin instagram-tilillä sekä hastagilla #ihmeidenmahdollistajat.

”Ole e saan t mоipu isen j kо tekemään päivityksiä

SOMESSA VÄLÄHDYKSIÄ MERKITYKSELLISESTÄ TYÖARJESTA Kuntatyön monipuolisiin tehtäviin tarvi- 2020-luvun kuntatyöhön. taan uusia osaajia siinä missä yrityksiinkin, ja nykyisistä työntekijöistä halutaan niin ikään huolehtia ja pitää kiinni. Siinä yksi syy sille, miksi Iisalmen kaupunki halusi tarjota omille työntekijöilleen mahdollisuuden osallistua #ihmeidenmahdollistajat -lähettilyyteen sosiaalisessa mediassa. Iisalmen kaupungin työntekijälähettiläät eli Ihmeidenmahdollistajat kertovat somessa aidoista, arkisista työtehtävistään niin, että esimerkiksi opiskeluvalintoja pohtivat nuoret voisivat saada kosketuspintaan

Sosiaalisen median kuvapostausten lisäksi Iisalmen kaupungin henkilöstöpalvelut ja markkinointi ovat tuottaneet eri alojen työtehtävistä kertovia videoita, joita hyödynnetään rekrytointimarkkinoinnissa. Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski kertoo, että työnantajakuvan kirkastamiseen ja tarjottujen tehtävien erottautumiseen on haluttu kiinnittää huomiota, jotta jatkossakin Iisalmen kaupungilla työskentelisi parhaita mahdollisia osaajia. – Kuntalaisten ja muiden sidosryhmien

etu on osaavat, sitoutuneet ja työnsä mielekkääksi kokevat työntekijät, olipa kyse varhaiskasvatuksesta tai teknisen toimialan tehtävistä.

Katso videotarinoita Iisalmen kaupungin työtehtävistä ja kurkkaa myös avoimet työpaikat: www.iisalmi.ﬁ/ rekry

Koe Iisalmi! -kampanja KOEASUKKAAN TYÖ NORMETILLA SAI JATKOA Kesän 2021 koeasukas, Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa tuotantotaloutta tuotannon johtamisen maisteriohjelmassa opiskeleva Juho Mark vietti puolisonsa ja koiransa kanssa antoisan kesän Iisalmessa. Kesätyö kansainvälisessä kaivos- ja tunneliajoneuvobisneksessä Normetilla ja monipuoliset luonto- ja liikuntaharrastukset tarjosivat puitteet hyvälle kokemukselle, joka kantaa hedelmää myös jatkoprojektien muodossa. – Kesätyöt Normetilla sujuivat erinomaisesti ja pääsin hyvin mukaan työyhteisöön. Koen olevani onnekas päästessäni mukaan kesän aikana esittelemäni kehitysprojektin pariin, sillä tällainen uuden luominen on mielestäni todella opettavaista ja samalla pääsee näkemään monipuolisesti yrityksen toimintaa. Mark kertoo, että kesän aikana myös ajatus Normetista mielenkiintoisena pidempiaikaisena työpaikkana vahvistui. Hän jatkaa yrityksessä työskentelyä kesällä aloitetun projektin ja diplomityön parissa. – Voin lämpimästi suositella Normetia työnantajana ja kesätyöpaikkana, kertoi Juho Mark alkusyksystä tunnelmiaan.

Iisalmen ympäristö tarjosi Markille ja hänen puolisolleen paljon mielekästä tekemistä ja nähtävää, eikä aika päässyt käymään pitkäksi. Myös Petterinkulman tarjoama koeasunto oli remontoitu ja sisustettu ysaolaisten toimesta erittäin viihtyisäksi. – Asunnon sijainti rauhallisella asuinalueella, lenkkipolkujen läheisyydessä, oli meille iloinen yllätys. Kesä oli täynnä ikimuistoisia kokemuksia ja yksi hienoimmista hetkistä oli ehdottomasti juhannus, jonka vietimme ystävien kanssa Iisalmessa veneillen. Juhannus sujui lämpimässä ja tyynessä kelissä nauttien upeista järvimaisemista ja auringonlaskusta eväiden kera, muistelee koesukas kulunutta kesää.

Itse koeasumisen kampanjaa Juho Mark pitää erinomaisena houkuttimena nuorten osaajien houkuttelussa. – Kesä Iisalmen koeasukkaana oli upea kokemus, josta jäi paljon hyviä muistoja. Se myös helpotti merkittävästi toiseen kaupunkiin kesäksi

Juho, Katri-puoliso ja Hilla-koira Paloisvuoren maisemissa. lähtemistä, kun tiesi asuntoasioiden olevan kesän ajalle kunnossa, vieläpä kalustettuna! Koeasukkaana oleminen ei vaatinut Markilta suurempia ponnisteluja, sillä julkaisut syntyvät normaalin elämisen lomassa. Toisaalta hän huomasi, että kaupunkiin tuli tutustuttua paljon monipuolisemmin kuin normaalisti. Tässä myös auttoi tänä vuonna koeasukkaan käyttöön myönnetty harrastuspassi, jonka avulla he saivat ilmaiseksi tutustua erilaisiin harrastuksiin ja kulttuurikohteisiin. – Lisäksi kesän tapahtumia tuli kuvattua normaalia enemmän, jolloin kesästä jäi paljon hyviä valokuvia ja videoita muistoksi. Mark pitä hyvänä myös sitä, että koeasukkaaksi voi hakea hyvin erilaisista lähtökohdista, eikä siihen

vaadita hienoja kameroita tai kokemusta somemarkkinoinnista. – Suosittelen koeasumista kaikille, jotka haluavat lähteä avoimin mielin tutustumaan uuteen kaupunkiin.

Myös seudun työnantajayrityksiltä ja muilta organisaatioilta on tullut kiitosta koeasumisen kampanjasta. Iisalmen kaupunki kannustaa kaikkia kausitöitä tarjoavia yrityksiä hyödyntämään kampanjan tarjoamat edut taas ensi vuoden alussa, kun tulevan kesän kesätyöntekijöitä lähdetään rekrytoimaan. Täysin ilmainen, oman maun mukaan sisustettu asunto voi olla erottautumistekijä, jolla saadaan paras hakija tarttumaan juuri iisalmelaisyrityksen tarjoamaan kesätyöhön. Normet toi kevättalvella 2021 koeasumisen kampanjaa esille omilla

rekrysivuillaan ja näin syntyi tavoiteltua yhteismarkkinoinnin synenergiaa. Iisalmen kaupungin markkinointija viestintäsuunnittelija Laura Koski sanoo, että By Iisalmi -markkinoinnin koeasumisen tarjonnalla halutaan edesauttaa mahdollisimman monien Juho Markin kaltaisten tarinoiden syntymistä. – Jokainen onnistunut kesätyökokemus Iisalmen seudulla voi olla portti pysyvämpään työsuhteeseen ja asettumiseen seudulle – se on sekä kesätyöntekijän että yrityksen etu. hän sanoo.

Kuntarekry myönsi Normetille Innovatiivisin kesätyökäytäntö -kunniamaininnan. Normet nosti osaksi kesätyörekrytointiaan By Iisalmi -brändin Koe Iisalmi -koeasumisen kampanjan. – Rakentamalla seudun tunnettuutta ja houkuttelevuutta yhdessä, saavutamme enemmän. Lopulta tavoitteemme on yhteinen: houkutella osaavaa työvoimaa Ylä-Savoon, toteavat henkilöstöpäällikkö Kirsi Komulainen Normetilta ja Laura Koski Iisalmen kaupungilta.

Katso Juho Markin videohaas-

Normet ja Iisalmen kaupunki te- tattelu! kivät markkinointiyhteistyötä vahvistaakseen yhteistä vetovoimaansa: Normet kiinnostavana kesätyönantajana ja Iisalmi mukavana paikkana asua ja elää. Tästä tunnustuksena

Ku at yhde ä

Iisalme alkava n ilmastoih t tältä m työpist eet eeltä!

ILMASTOTALKOISIIN

Liiku ilm astoys tävällise sti ja

jaa mui lle

tekosi!

Pölöpöl ö blaabl aa

Ylä-Savossa halutaan vastata val- myös yhteistyöhön eri kuntakunnalliseen hiilineutraalisuustavoitteeseen vähentämällä seudun ilmastopäästöjä, samalla taaten kuntien elinvoimaisuuden sekä kuntalaisten hyvinvoinnin. Ylä-Savon seudullinen ilmasto-ohjelma on laadittu Ylä-Savon kuntien, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä yhteistyönä. Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen sanoo, että kuntien tulee toimia suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottamisessa. – Hallitusohjelma asettaa kunnille velvoitteita, jotta hiilineutraali Suomi 2035 on tavoitettavissa. Hallitusohjelman tavoitteena on muun muassa ruokahävikin puolittaminen vähentämällä hävikkiä ruokaketjun jokaisessa vaiheessa vuoteen 2030 mennessä. Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen korostoaa konkreettisten ratkaisujen löytämistä. Hän viittaa

”

tien välillä kysymällä, voisiKu i a ko kuntien rajaseuduilla olla esimerkiksi yhteiosataan etsiä siä aurinkopuistoja? kоkr isia Ylä-Savossa on yksi toimia Suomen parhaista maatalouden keskittymistä ja biokaasun tuotanto pitäisi saada nopeasti yhteistuumin toimimaan. – Esimerkiksi Iisalmen ja Vieremän välinen kevyen liikenteen väylä olisi hieno ilmastoteko. Kunnat voisivat myös edistää yhdessä biokaasun ja aurinkoenergian tuottamista, hän sanoo. Sonkajärven Simo Mäkinen nostaa esimerkiksi maatalouden, jossa on suuria mahdollisuuksia kestävään ruuan tuotantoon. Maataloudessa on Mäkisen mielestä mahdollisuuksia siirtyä lähes suljettuun kiertoon ja lähelle energiaomavaraisuutta. sen helpottaminen on iso osa – Esimerkiksi Sonkajärvellä on jo myös ilmastotyötä. Ilmastotyössä pitkään siirrytty pois öljyn käyttä- tulisi edetä määrätietoisesti mutta misestä lämmityksessä. Kierrätyk- maltilla ja välttää ylilyöntejä.

Piristys hyvää mi tä päivään py öräillen eltä kro , ppaan kävelle n.

Pidä et vähene änä palaver it, e kulje tut kilom etrit.

Oletko energi asyö ja vies ppö? Pihtaa ti siitä en mediass ergiassa a!

Tarvits

etko oi keasti kaik Kuluta viisaast ki nämä tava ra i ja kerr o siitä t ja palvelut? reilust i!

Hankkia jos on ajattele ympäris pakko uutta, tövastu ullisuut ta.

Uusi lai energia te hankinnassa tehokk uus hu , pidä omiossa .

Syötkö kestäv ästi? Ru kestäv ok istä va linnoist aa kaikki ta rv a on hy vä tiedo itaan, ttaa!

Lainaa laittees i, vu palvelui okraa varuste ta palve esi, le.

Hanki läh eltä ain ekse marjat ja kasv t, leivät, ikset.

Tehdä

LED-va lai uusiutu simiin luota ja villa en ergiaa tuota.

Syö va in se mi hukasta nkä jaksat, älä ma ksa.

än yhd e

äp

ieniä Iisalme n ilmast tekoja oihme itä!

vihreit

ä,

Iisalmen kaupungilla on käytössä ilmastoaiheinen huoneentaulu.

Iisalmen ihm t INSPIROIVAT MUSIIKKIIN By Iisalmi -biisikisan voittaneessa Kummallakaan ei sävellyksessä nousevat esille iisalmelaiset ihmeet. Miiman, eli leppävirtalaisen Minttu Itkosen sanoittamassa kappaleessa Miima tuo esille ajatuksen, että aina ei tarvitse lähteä maailmalle päästäkseen maailmalle. – Se voi riittää, että tekee niin hyvin, että pääsee maailmalle. Näin iisalmelaisille yrityksille on käynyt. Itkosen sanoittaman voittajakappaleen melodiaan soinnut sävelsi ja sovitti Antti Iiskola. – Miima lauloi sanat ja melodian minulle, minä tein musiikin sen ympärille. Demovaiheen jälkeen kappaleen lopullisen version tekemiseen on osallistunut tuottaja Aku Rannila.

Voittajakappaleen tehnyt pariskunta ei ole aiemmin musiikkikilpailuihin osallistunut, mutta molemmat ovat tehneet musiikkia sekä yhdessä että kumpikin tahoillaan.

IIiskolan käsissä sanat muun muassa Ressu Redford ja Anna ole kovin tiiviitä alkoivat soimaan. Hän Hanski. Ne ovat olleet ihan oikeita suhteita Iisalsanoo, että musiikil- musiikkikappaleita, Iiskola sanoo. Aina ei meen, vaikka lisesti kappaleesRessu Redford lauloi 1990-luvun tarvitse lähteä molemmat ta voi tulla mie- alussa Fazerille mainoslaulun Kuka maailmale ovat kauleen 1970-luvun on se oikea. Anna Hanski taas puFleetwood Mac helinyhtiöille Jos et sä soita. pungissa päästäks n tai Tom Petty. piipahtaMaailmallakin on monia muitakin maailmale neet. esimerkkejä, muun muassa Coca Itkonen asuu Mainokseksi teh- Cola on aikoinaan satsannut musiikLeppävirralla ja ty musiikki voi Iiskolan keihin ja synnyttänyt maailmanlaamielestä olla ihan oikeaa juisia hittejä, joita ovat muun muastyöskentelee Varmusiikkia, kuten tässä kauden kaupungin palsa Robin Beckin First veluksessa. Iiskola asuu Tuusulassa, Iisalmen tapauksessa. Hän Time 1980-luvun mutta työskentelee Helsingissä. sanoo, että kappaleessaa lopussa ja Avilo ”Coca C a Laulun sanoittaminen ei vaatinut voi olla enemmän saciin ja Conrad erillistä vierailua Iisalmeen, vaan sa- nomaa kuin vain ykSewellin yhо satsa ut noitus syntyi lähes itsekseen. sinkertainen maiteinen Tasmusiikkeihin – Se lähti ihan siitä, mitä tiesin Iisal- noshokema. te the Feemesta entuudestaan. Että Iisalmessa ling viisi – Kun katsotaan ja sy y änyt on ihmeellisen hyviä yrityksiä, joilla ajassa taaksepäin, vuotta sitmaailmanluokan on laajat suhteet maailmalle. Joten- Suomessakin on tehten. hi ejä kin ne sanat vaan syntyivät varsin ty hyviä mainosbiise–Myös tässä helposti, Minttu Itkonen kertoo. jä, joita ovat esittäneett IIhmeitä-kappa-

”

leessa on sellaisia ominaisuuksia, että kyllähän se voi korvamadoksi jollekin jäädä. Eikä se mikään ihme olisi, että kappale soisi radiossakin, Iiskola arvelee.

Kaupungin edellinen brändikappale oli Kätﬁshin tekemä Mä haluun olla sun kaa. Siihen verrattuna Ihmeitä on huomattavasti rauhallisempaa melodista poppia. Sen tuottaja Aku Rannila on aiemmin ollut mukana tuottamassa musiikkia muun muassa Johanna Kurkelalle ja Antti Tuiskulle. Tekijöiden mielestä loppuvaiheen tekeminen on sujunut hyvin ja ensimmäisen kerran kappale kuullaan By Iisalmi -juhlaseminaarin Stage By Iisalmi -jatkoilla. –On mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton kappale saa. Ainakin me itse olemme lopputulokseen tyytyväisiä, he sanovat.

Iisalmen 130-vuotisjuhlavuoden huipentava elinkeinoelämän verkostoitumistapahtuma ja kautta aikain viides Iisalmen brändiseminaari

–juhlaseminaari

10.11.2021

T ma

Iisalmen kulttuurikeskus ILMOITTAUDU!

Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI

Juha Vidgren PONSSE OYJ

Tommi Tervanen KOTIPIZZA OY

Jaana Villanen SITRA

Yhteisön maine & osaamispääoma kestävän kasvun elementteinä kautta aikojen.

OHJELMA klo 8.30 klo 9 klo 9.15 klo 9.50 klo 10 klo 10.45 klo 11.15

klo 11.45 klo 12.45 klo 13.45 klo 13.55

iisalmi.fi/byiisal-

miseminaari Tervetulokahvit ja ilmoittautuminen Juhlaseminaarin avaus | Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI Ponsse – Suomen maineikkain yritys | Juha Vidgren PONSSE OYJ Shake Up #byiisalmi Tulevaisuuden osaamistarpeet ja työn muutos seutukaupunki Iisalmessa | Jaana Villanen SITRA Shake Up #byiisalmi By Iisalmi –tunnustus 2021 –voittajan julkistaminen Jarmo Ronkainen IISALMEN KAUPUNKI & Laila Kämäräinen KEILA- JA LIIKUNTAKESKUS LIIKE & Kati Åhman IISALMEN KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Lounas verkostoituen, esittelypisteet avoinna yleisölle KEYNOTE: Herkullista maine- ja osaamisnostetta Tommi Tervanen, KOTIPIZZA OY Yhteenveto seminaarin annista Päätössanat | Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI

klo 14

Torikahvit – nauti iltapäiväkahvit ja osallistu Iiden ry:n keskustan kehittämisen työpajaan Karl Collan –salissa! klo 14 - 14.30 Tietoa jo tehdyistä torin ja keskustan kehittämisen taustaselvityksistä ja uusista hankkeista ja toimenpiteistä. Iiden ry:n kehittämispäällikkö Mervi Narinen, Eloa Iisalmeen -hankkeen projektipäällikkö Katariina Hakola sekä Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen klo 14.30 Työpaja ja ryhmätyöt klo 15.30 Työpajan purkaminen Huom! Kahvitarjoilu vain työpajaan osallistuville. Ohjelma ja tarjoilut veloituksetta ennakkoon ilmoittautuneille.

Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu:

iisalmi.fi/byiisalmiseminaari Voit seurata seminaaria myös livestriiminä!

After Party STAGE By Iisalmi -konsertti on loppuunmyyty. Seuraa striimiä iisalmi.if/byiisalmiseminaari

#byiisalmiseminaari #byiisalmi #iisalmi130 #tehdäänihmeitäyhdessä

Mоipu isesti LIIKUNTAPALVELUJA Iisalmen kaupungin liikuntapal- jumpista aina kovatempoisiin kah- dyntää ryhmiin, joiden kertamaksu velujen tarjonta on tulevalla talvikaudella monipuolinen. Ohjelmassa on monenlaista ryhmäliikuntaa ja yksilölliseen kuntoiluun on runsaasti vaihtoehtoja. Uimahallin allasosastolla voi harrastaa vesijuoksua, vesijumppaa ja kuntouintia. Kuntosalilla on mahdollisuus monipuoliseen harjoitteluun. Liikunnanohjaaja Juho Ruotsalainen kertoo, että tänä syksynä uusina ryhminä ovat aloittaneet H20-vesitreeni ja aamuryhmä GymStick Muscle sekä suuren suosion saavuttanut tanssillinen liikunta. Muista viime vuosina mukaan tulleita ryhmiä ovat Fascia Method ja kuntotreeniryhmä. – Uusien ryhmien lisäksi perinteinen ryhmäliikunta on yhä pitänyt pintansa. Eri teemalla on useita perusjumppia, lisäksi on niska-hartiajumppaa, joogaa, monenlaista kehonhuoltoa ja useita ryhmiä vesijumppaa. Myös eritysryhmille on omat kokoontumisajat. Ne ja kaikki muutkin kokoontumisajat löytyvät helposti kaupungin verkkosivuilta. Ruotsalainen korostaa, että osa liikuntaryhmistä on tarkoituksella tehty matalan kynnyksen ryhmiksi, koska niille on ollut kysyntää. – Esimerkiksi ylimääräinen tuolijumpparyhmä aloitti tänä syksynä nuorisotalolla. Ryhmiä löytyy kuitenkin kaiken kuntoisille tuoli-

vakuula- tai kuntonyrkkeilyryhmiin asti. Kaikissa ryhmissämme harjoitellaan kuitenkin hymyssä suin ja jokainen saa tehdä harjoitusta omaan sopivaan tahtiin. Suurimpaan osaan jumpista pääsee kolmen euron kertamaksulla ja joidenkin ryhmien kertamaksu on 6,5 euroa (4 euroa opiskelijat). Joihinkin ryhmiin on myös ilmoittautuminen rajallisen tila- tai välinepuolen vuoksi.

Yksi matalan kynnyksen ryhmistä on yhteistyössä Vetrean kanssa toteutettu voima- ja tasapainoryhmä, joka on tarkoitettu yli 70-vuotiaille. – Tavoitteena on 10-viikon tehojaksojen aikana nostattaa osallistujien kuntoa ja opettaa lihaskunnon tärkeydestä, jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään. Uudet kymmenen viikon jaksot alkavat näillä näkymin alkuvuonna 2022. Vaikka kertamaksut ovat alhaiset, Ruotsalainen muistuttaa myös seniorikortin olemassaolosta. Yli 65-vuotiaille iisalmelaisille tarkoitetun kortin hinta on vain 40 euroa kuudelta kuukaudelta, ja sillä pääsee veloituksetta uimahalliin kello 8-16 sekä osallistumaan ryhmäliikuntaan. – Myös muille liikkujille on kausikortti, jonka hinta on 35 euroa. Ohjatun liikunnan korttia voi hyö-

on kolme euroa.

Uimahallin kuntosalilla ohjaajalta voi varata aikoja kuntosaliohjelmien laadintaa varten, jolloin ohjaaja opettaa asiakkaalle ohjelmaan tulevat liikkeet ja antaa muitakin vinkkejä liikkumiseen ja ravitsemukseen. Ohjelmat laaditaan asiakkaan taitotasolle, ajankäytölle ja tavoitteelle sopivaksi. Ohjauksesta asiakas saa kuvilla ja ohjeteksteillä varustetut ohjeet omatoimisen harjoittelun tueksi. Kuntosalille on hankittu uusi kehonkoostumusmittari (Inbody 570), jota käytetään mielellään kuntosalikävijöiden kanssa. Mittausaikoja voi varata erikseen tai yhdistää näppärästi kuntosaliohjelman laadinnan yhteyteen. – Tämä on suosituimpia kuntosalipakettejamme. Kuntosalin ohjauspaketeista ja testauspalveluista voi lukea lisää internetistä. Juho Ruotsalainen ohjaa muun muassa kuntotreeniä.

www.iisalmi.fi/uimahalli www.iisalmi.fi/kuntosali www.iisalmi.fi/ohjattuliikunta

IHMe -ryhmi ä voi kokeila UUSIA HARRASTUKSIA

Iisalmen kaupungin harras- nystä on madallettu niin paljon kuin mahdollisuus erilaisiin lajikokeiluitamisen malli lähti laajennettuna liikkeelle tänä syksynä ja muutamat ryhmät ovat täyttyneet erinomaisesti. Tilausta harrastusryhmille on ollut, sillä kaikkiaan niitä on yli 50. – Harrastamisen malli on lähtenyt tosi hyvin käyntiin ja parasta on se, että nuoret ovat löytäneet uusia harrastuksia, iloitsee Iisalmen harrastamisen mallin koordinaattori, liikuntasuunnittelija Elina Juntunen. Harrastamisen mallin tavoitteena on taata harrastamisen mahdollisuus etenkin niille nuorille, joilla ei vielä harrastusta ole. Mikäli ryhmissä on tilaa, voivat kaikki halukkaat osallistua. IHMe-ryhmissä harrastamisen kyn-

mahdollista: kustannuksista vastaavat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Iisalmen kaupunki. – Eri harrastuksissa ja ryhmissä käyminen on nuorille maksutonta, ryhmissä voi käydä myös tutustumassa uuteen lajiin, Juntunen korostaa.

Nyt IHMe-ryhmät tarjoavat hyvän mahdollisuuden kokeilla eri lajeja ilman riskejä ja kustannuksia. – Kaikissa ryhmissä on eri seurojen ja yhdistysten koulutetut ohjaajat, joten kaikki lapset ja nuoret saavat ammattitaitoista ohjausta kaikissa ryhmissä. Myös turvallisuusnäkökohdat on aina huomioitu. Jos joku laji kiinnostaa, niin nyt on erinomainen

hin näiden ryhmien avulla, ryhmiin voi mennä mukaan koko lukukauden ajan Juntunen korostaa. – Tällaisen harrastusjoukon liikuttaminen ja näin laajan harrastusten kirjon toteuttaminen ei onnistuisi ilmaan hyvää ja tiivisti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Harrastamisen mallin ryhmissä otetaan tarpeen mukaan myös erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Siksi harrastusryhmiin voi osallistua myös oman aikuisen harrastuskaverin tai tukihenkilön kanssa. Harrastusten kirjo on laaja, eikä kyse ole pelkästään liikunnasta. Kaikista suosituin harrastus on ollut parkour, mutta yllättävän suosittuja ovat muun

Samu Karppinen ohjaa Parkouria liikuntaseura Otteen tiloissa. Parkour on ollut yksi suosituimmista IHMe-ryhmistä. muassa käsityöt ja kuvataiteet. – Myös metsästys on kerännyt mu-

kavan joukon uusia harrastajia, Juntunen kertoo.

I ostusta kohti ELÄMÄMME KUNTOA! Iisalmen kaupungin kulttuu- ja kehitysideoita. Markkinointiviesri- ja liikuntapalveluiden houkuttelevuutta lähdettiin vahvistamaan syyskuussa lanseeratulla Elämäni kunnossa –markkinointikonseptilla, jonka tavoitteena on herätellä iisalmelaisia ja Ylä-Savon seudun asukkaita huomaamaan Iisalmen monipuolinen harrastustarjonta ja oivaltamaan, miten aktiivisella kulttuurin ja liikunnan harrastamisella jokainen voi löytää juuri omaan elämäntilanteeseen sopivat tavat olla elämänsä kunnossa. Iisalmi tarjoaa kokoonsa nähden erinomaiset harrastamisen puitteet liikunta- ja kulttuuritiloineen ja lajikirjoineen. Elämäni kunnossa –markkinoinnilla halutaan lisätä rohkeutta kokeilla sekä kulttuurin että liikunnan tarjoamia palveluja, jos aiemmin on pitäytynyt vain toisessa. Elämäni kunnossa –markkinointia on suunniteltu kuunnellen kuntalaisten ja kulttuuri- ja liikuntapalveluiden henkilöstön ajatuksia, toiveita

teissä kuuluukin aidosti se ilo ja intohimo harrastamiseen, jota sekä iisalmelaiset että palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja seuratoimijat tuntevat kulttuurin ja liikunnan parissa. Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen toivoo, että Elämäni kuntoon -markkinointi herättää positiivisia ajatuksia meissä jokaisessa. – Hyvinvointi ja terveyden ylläpitäminen on meidän jokaisen itsemme vastuulla, olipa kyse niin fyysisestä kuin henkisestä hyvinvoinnista. Tässä me voimme omalta osaltamme olla teitä kaikkia myös tukemassa. Iisalmessa voi elää ihmeen hyvää elämää, kun se vaan oikein oivaltaa, kannustaa Partanen. – Minä toivon, että kaupunkilaiset kiinnostuvat ajatuksesta, ja havahtuvat miettimään mitä se ”Elämäni kunnossa” oikein tarkoittaa, jatkaa kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin.

”Iisalme a voi elää ihm n hyvää elämää, kun sen oikein oivaltaa

Eivätkö iisalmelaiset ole aiemmin harrastaneet riittävästi, kun tällaiselle markkinoinnille on koettu olevan tarvetta? Siitä ei ole kyse, mutta uudenlaisella markkinoinnilla pyritään kirkastamaan harrastamisen ja sitä kautta syntyvän osallisuuden ja yhteisöllisyyden tärkeyttä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Markkinoinnilla pyritään madaltamaan kynnystä harrastamiseen ja uusiin lajikokeiluihin – jokaisella tulee olla tunne siitä, että on tervetullut

harrastamaan sellaisena kuin on. Markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski kertoo, että kaupunki haluaa palveluidensa kautta auttaa jokaista voimaan hyvin. – Markkinoinnissa on pyritty kiteyttämään markkinointiviesteihin eli kuviin, teksteihin ja videoihin, ajatusta siitä, että jokainen saa tuntea olevansa elämänsä kunnossa – niin hyvässä kunnossa, kun se hänelle juuri omassa elämäntilanteessaan on mahdollista, Koski kertoo. Elämäni kunnossa –markkinoilla halutaan myös avartaa ihmisten ajatuksia siitä, mikä laji voisi tuoda omaan elämään uutta merkityksellisyyttä. Marinin mukaan ihmiset tapaavat usein mennä samoja latuja. Elämäni kunnossa -markkinointi herättelee miettimään hyvinvointia uudella tavalla. – Elämäntapaliikkuja voi löytää jotakin uutta ja elämyksellistä vaikkapa teatterista, ja konserttien vakikävijä voi löytää kenties lapsuuden jälkeen kadonneen liikunnan ilon. Meillä on

tähän Iisalmessa hyvät mahdollisuudet, ja kynnys matalalla kokeilla uutta, havainnollistaa Marin. Partanen muistuttaa, että ihminen on elämänsä kunnossa silloin, kun hän on itse tuntee niin. Elämänsä kunnossa oleva ihminen on todennäköisesti myös onnellinen. – Jokaiselle meistä onnellinen elämä saattaa muodostua erilaisista asioista kuten terveydestä, perheestä, ystävistä, mielekkäästä tekemisestä ja elämyksistä, pohtii Pekka Partanen.

Katso videotarina Jarmo ”Jölli” Ylisipolan ja Marjatta Miettisen matkasta kohti elämänsä kuntoa: www.iisalmi.ﬁ/elämänikunnossa

Kii ostaisiko UUDEN OPPIMINEN? Iisalmen kansalaisopisto on

Kirsti Häkkinen ja Maija Liisa Väisänen opettelevat iPhonen käyttöä Ilpo Röntysen opetuksessa.

monipuolinen opinahjo. Rehtori Tapani Lakaniemi kertoo, että opiston listoilla on tällä hetkellä 1800 iisalmelaista, kaikkiaan 194 eri kurssilla. – Aika mukava tilanne. Meillä yhtenä haaveena on saada kursseille kymmenen prosenttia kaupungin väestöstä. Siihen emme ihan pääse, mutta lähelle kuitenkin. Kansalaisopiston kurssitarjonta on monipuolinen, sillä se kattaa niin kertaluentoja kuin koko syksyn kurssejakin, joita pidetään kerran viikossa. – On myös viikonloppukursseja ja yhden illan kursseja, kurssin sisällöstä ja opiskelijoiden aikatauluista riippuen, Lakaniemi kertoo.

Kielikurssit ovat perinteisesti suosituimpia, sillä niille osallistutaan vuodesta toiseen. Lisäksi kansalaisopisto järjestää muun muassa kursseja erilaisille kädentaidoille, taidekursseja sekä yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa liikuntakursseja. Hyvän kattauksen kurssivalikoimasta löytää kotiin jaetusta esitteestä sekä luonnollisesti kansalaisopiston verkkosivuilta. Lakaniemi kannustaa tulemaan mukaan, vaikka kurssit olisivat jo alkaneet. – Useille kursseille voi tulla mukaan myös kesken kauden, jos alussa ei ole vielä ehtinyt mukaan.

Mikäli uuden oppiminen kiinnostaa, Lakaniemi lupaa, että myös itse voi ehdottaa uutta kurssia. Sen toteutuminen vaan vaatii käytännössä seitsemän osallistujaa. – Varsinkin, jos olisi ryhmä valmiiksi koottuna, sitä kannattaa ehdottaa. Sitten vain etsimme ryhmälle sopi-

van opettajan, Lakaniemi kertoo.

Kurssien hinnat kansalaisopistossa ovat kurssikohtaisia. Esimerkiksi kokkikurssi voi maksaa yli sata euroa, mutta maksu sisältää kurssilla käytettävät materiaalit eli ruuan. Toisaalta koko syksyn kestävä kieli-

kurssi, jonka maksaa vain 38 euroa. Yksi esimerkki monipuolisesta kurssitarjonnasta on iPhonen käyttökurssi, jossa lokakuun alkupuolella oli paikalla reilut puolenkymmentä oppilasta. Kirsti Häkkinen ja Maija Liisa Väisänen ovat aiemmin osallistuneet

kansalaisopiston tietokonekursseille, mutta nyt opetellaan iPhonen käyttöä. – Kyllähän nämäkin ovat melkoisia tietokoneita. Ja vaikka olemme olleet täällä vain yhden kerran, olemme jo saaneet monta vinkkiä puhelimen käyttöön, he kertovat.

Esa-Mikko Lappalainen ja Reijo Lappalainen kertovat, että Haapajärven hauki on monipuolinen herkku.

о a l a k i v Jär HAAPANIEMEN HERKKU Kun Iisalmen tienoolla kaipaa ollaan hyvillään siitä, että heidän se on osa juhlaruokaa. makumatkalle, yksin ehdoton helmi on Haapaniemen Matkailu. Haapaniemessä itse valmistetut kalaherkut ovat vieneet kielen mennessään niin kotimaisilta juhlavierailta kuin ulkomaalaisilta turisteiltakin. – Kaikki on saanut alkunsa siitä, kun kolmekymmentä vuotta sitten alettiin järjestää mökkimatkailijoille kalaretkiä. Kalastus on ollut aina olennainen osa Haapaniemen toimintaa, kertoo yrittäjä Reijo Lappalainen. Haapajärvi on kalaisa järvi, joten siitä nouseva saalis ovat aina käytetty hyväksi. – Joskus vuosikymmeniä sitten esimerkiksi hauki ja ahven olivat Suomessa liian arkisia kaloja ja eikä niitä arvostettu sen enempää. Nyt ne ovat nousseet aivan uuteen arvoon. Se on jännää, että nykyään järvikalat alkavat olla harvinaisia, mutta arvostettuja herkkuja suomalaisessa ruokapöydässä. Savustettu ahven ja eri tavoin marinoitu hauki ovat nykyisin eksoottisia herkkuja. Haapaniemessä

asiakkaat suorastaan vaativat niitä juhlapöytään. Ahvenen ja hauen lisäksi Haapaniemen pöydästä löytyy myös suomalaisten suosikkikalaa lohta sekä yhtenä juhlaruokana paistettua kuhaa. – Kaikki kalat on pyydetty Haapajärvestä – paitsi tietenkin lohi, sitä ei Haapajärvessä ole. Haapaniemen kalaisalla makumatkalla kala saa useimmin savuisen maun. Eri kalalajeille on vuosien saatossa löytynyt erilaisia vaihtoehtoja. Makumatkan reseptinä muun muassa ahven käy hyvin savustettuna kalana. – Se on sopiva pikkusuolainen illanistujaisiin, kun se syödään sormin. Sopii esimerkiksi saunailtoihin yhtä hyvin kuin esimerkiksi kanawingsit tai perunalastut. Lohen tie vie useimmin juhlamenuun savustettuna. Ja nekin Haapaniemessä savustetaan itse. Valmiita savukaloja ei vieraille tarjota. Haapajärven kuhaa tarjotaan vieraille useimmin paistettuna ja silloin

Haapajärven yksi erikoisuus on valkosipulihauki, jota Haapaniemessä on valmistettu jo pitkään. Esa-Mikko Lappalaisen mukaan siitä on tullut niin suosittua, että juhlavieraat ovat usein kysyneet, voisiko sitä ostaa mukaan.

– Nyt koronan aikana meillä oli aikaa tehdä siitä vihdoin oma tuote, jota purkitamme myytäväksi. Se on alkanut käydä hyvin kaupaksi. Valkosipulihauki, niin kuin muutkin kalaruuat, ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Valkosipulilla ja sipulilla marinoituun herkkuun kaikki

raaka-aineet hankitaan mahdollisimman läheltä. Tuote valmistetaan Iisalmessa ja purkitetaan itse käsin. – Varsinkin itäeuroppalaiset turistit ovat tästä tykänneet. Ja aika mukavasti sitä menee kaupaksi myös Taipaleessa Väisäsen kotilihalla ja Hankkijalla.

HERKKUJA JÄLKIRUUAKSI Hotel Golden Dome ja Ravintola Iltalypsy keskittyivät omissa Makumatkoissaan paikallisiin ja omiin tuotteisiinsa. Golden Domen kesämenussa yhtenä jälkeruokaherkkuna tarjottiin Britan torttua Romanovin mansikoilla. Marinoiduista lähiseudun mansikoista löytyy yhteyksiä Golden Domessa vahvasti esille tulevaan karjalaisuuteen ja venäläisyyteen. Lisäksi Romanovit liittyvät Iisalmen historiaan, kun sukuun kuulunut Aleksanteri III antoi Iisalmelle kaupunkioikeudet 130 vuotta sitten.

Iltalypysyssä viiden ruokalajin menussa on jälkiruokana valkosuklaapannacottaa, joka viimeistellään Willimaku-sarjaan kuuluvalla mesiangervosiirapilla. Iltalypsy on hakenut uusia makupareja omillle Willimaku-tuotteille ja valkosuklaapannacotta on yksi sellainen. Viiden ruokalajin menu on kokonaan tilaustuote, jossa on Willimaku-sarjan tuotteet ovat osa kokonaisuutta. Pannacotan kanssa juomaksi suositellaan Horsmankukka-kuohujuomaan, joka on Willimaku-tuote sekin.

Kesäturistit löysivät KARHUN KELLARIN Viime keväänä Savonkadulta Kauppakadulle aiempaa suurempiin tiloihin muuttanut Iisalmen Peli-Karhut on tyytyväinen paikanvaihdokseen. Samassa yhteydessä Karhun Kellariin muutti IPK:n mukana myös kaupungin matkailuneuvonta, jota Peli-Karhut ylläpitää. Mennyt kesä oli IPK Hockey Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Ylisipolan mielestä yllätyksellinen. – Meille oli yllätys se, kuinka paljon kesän aikana täällä kävi kotimaan matkailijoita. He eivät jääneet katutason neuvontapisteelle, vaan suurin osa tuli rohkeasti tänne kellariin. – Toinen yllätys oli kävijöille se, kuinka isot ja monipuoliset tilat täällä meillä onkaan, Ylisipola sanoo. Kaupungin neuvontapisteellä Keisarinkulman katutasossa on esitteitä ja pöydällä tieto, että alakerrasta löytyy lisää esitteitä ja henkilöstöä. Siksi moni innostui askeltamaan portaat alas. – Kesäturistien määrä on yllättävän iso, ja ehkä vielä suurempi yllätys oli se, kuinka suosittuja ovat Iisalmessa olevat pyöräilyreitit, niistä kyseltiin jatkuvasti, Ylisipola sanoo.

Samassa tilassa Peli-Karhujen ja Iisalmen matkailuneuvonnan kanssa on myös Ponsse-shop. Mestisjoukkue, matkailu ja metsäkoneet löivät ideat yhteen kevällä 2019, joten nyt on takana kolme yhteistä kesää. Talvisin kolmikko on tehnyt yhteistyötä jo vuosia. Aiemmin Savonkadulla IPK:n käytössä oli huomattavasti pienempi tila, joten muutos oli tuonut paljon lisää Peli-Karhujen toimintaan. – Meillä on nyt aiempaan verrattuna kaksi kokoustilaa, joista toinen on saunallinen. Lisäksi meillä on mega-

Mika Hyvärinen, Jarmo Ylisipola ja Eira Randelin ovat mielissään siitä, että IPK:n Karhun Kellari on löytänyt käyttäjänsä. Sauna on ollut kovalla käytöllä. zone, metsästyspeli sekä ralli- ja golfsimulaattorit. Lisäksi myymäläneliötä on paremmin kuin aiemmin, samoin muuta yleistä tilaa, Ylisipola kertoo. Yksi valtti on ollut kokoustilaan yhdistetty saunatila, joka varsinkin nyt pikkujoulusesongin kynnyksellä on ollut suosiossa.

Ylisipola kertoo, että heti muuton jälkeen kevät oli vilkas, mutta kesällä tilat hiljenivät. – Tällaiset sisäpelit eivät tietenkään kesähelteellä kiinnosta. Turisteja kävi kesällä mukavasti, mutta nyt syksyä kohti kysyntä erilaisiin ajanvietteisiin on ollut taas nousussa.

Peli-Karhujen toiminta on mestisvuosien aikana muuttunut yhä vahvemmin ympärivuotiseksi. Sen ympärillä on hautonut ajatus, jossa omaa toimintaa on saatu aiempaa monipuolisemmaksi. – Jotkut seurat pitävät kahviloita ja ravintoloita, jotkut bingohallia. Meille

tällainen aktiviteettitila, josta myös omat yhteistyökumppanimme voivat hyötyä, on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Uudet tilan aktiivisia käyttäjäryhmiä ovat kokouksiaan pitävät yhteistyökumppanit, synttäri- ja polttariporukat sekä urheiluseurat.

Kotimaan matkailijat PIRISTIVÄT MATKAILUKESÄÄ Toinen peräkkäinen koro- kyllä sanoa, että matkailijavirta oli puuttuivat. Tilanne oli samanlai- kanssa ei ole törmätty. Viime kesä- elokuu oli taas hiljaisempi. Kesän na-pandemian vaivaama kesä näkyi edelleen matkailualla ulkomaalaisten matkailijoiden aiempaa vähäisempänä määränä. Onneksi pelastus ja piristys monille matkailualan yrittäjille löytyi kotimaasta. Iisalmessa hotelli Golden Dome joutui kesän aikana myymään jopa eijoota, kun hotelli oli muutamaan kertaan kesän aikana varattu täyteen. – Kesä meni erittäin hyvin ja voisi

runsas, kertoo hotellipäällikkö Miia Nevalainen. Kotimaan matkailijoita riitti päivittäin paremmin kuin etukäteen hotellilla osattiin odottaa. – Voisi sanoa, että viime kesä oli jopa parempi kuin edellinen, Nevalainen vertaa.

Kotimaan matkailijoiden liikkuminen kesäaikaan oli pelastus kaikkialla, kun ulkomaiset turistit

nen myös Lapinlahdella Jokiniemen Matkailussa. – Kanta-asiakkaiden lisäksi meillä kävi kesän aikana myös uusia kotimaan matkailijoita mukavasti, kiittelee Marita Lähdesmäki. Tuttujen asiakkaiden ohella uudet asiakkaat toivat tullessaan uudenlaisia rutiineja, joihin Jokiniemessä totuttiin. – Uusilla asiakkailla oli sellaisia kysymyksiä, joihin vakioasiakkaiden

nä ja edellisenäkin on siis otettu käyttöön uusia asioita ja rutiineja, Lähdesmäki kertoo.

Kotimaisten matkailijoiden ohella monet tapahtumat ja juhlat puuttuivat, ja se näkyy mökkimatkailussa. Sinisen Helmen yrittäjä Jaana Saastamoinen kertoo, että heillä tapahtumien puuttuminen näkyi. – Kesä-heinäkuussa kotimaiset matkailijat pelastivat kesän, mutta

loppua kohden erilaisia perhejuhlia alkoi sentään olla, ja ne hieman piristivät syksyä. Yritysjärjestelyjä syksyllä tehnyt Sininen Helmi odottaa ensi kesää nyt mielenkiinnolla. – Toivottavasti tapahtumat toteutuvat ensi kesänä. Perhejuhlien lisäksi esimerkiksi Iskelmäviikot näkyvät meillä isosti matkailupuolella. Lisäksi yhdistyminen Peltohovin kanssa antaa meille uusia mahdollisuuksia.

Juhlitaan yhde ä Ihmeidentekijöiden kotikaupunkia Iisalmea!

iisalmi.ﬁ/juhlavuosi #iisalmi130 #byiisalmi #tehdäänihmeitäyhdessä

Ylä-Savon tapahtumatärpit ja parhaat menovinkit

Klikkaa www.iisalmi.fi/tapahtumat

Matkailu ja elämykset nyt verkkokaupasta!

Skannaa koodi verkkokauppaan!

iisalmijatienoot.fi

a i s i u k a m n ä m Elä elämyksiä #iisalmijatienoot #iisalmiregion