Iisalmen kaupungin tiedotuslehti_2026_issuu

Kesä 2026 Ihmisiä

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Leikkiä, liikettä ja yhteisöllisyyttä lapsuusvuosien voimavaroina

s. 4-5 ja 12

Iisalmi kansainvälisyyspalveluiden kärkijoukossa s. 8

-lehti

Yrittäjä ei jää Iisalmessa yksin s. 15

Puheenjohtajat tuumaustauolla: IHMEITÄ TEHDÄÄN YHDESSÄ

Kaupunkistrategia ei ole vain asiakirja, vaan yhteinen suunta ja tahtotila. Se näkyy päätöksissä, arjessa ja siinä, millaiseksi Iisalmi tulevaisuudessa rakentuu. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Ryhänen pysähtyivät keskustelemaan aiheesta.

Sanna Kauppinen:

Meillä Iisalmessa on uusi kaupunkistrategia. Strategia on kuin kartta ja navigaattorin reittiohje matkalla kohti tulevaisuuden Iisalmea. Se kertoo määränpään ja näyttää parhaat reitit. Ja se auttaa meitä tekemään oikeita valintoja. Ilman strategiaa meidän tekemät päätökset olisivat irtonaisia, mutta hyvän suunnitelman avulla kaupunkimme etenee kohti määränpäätä eli Iisalmea, jossa on hyvä elää, kasvaa, tehdä työtä ja jossa jokainen meistä tuntee kuuluvansa joukkoon. Minulle on tärkeää, että strategiassa näkyvät Iisalmen ihmiset: lapset ja nuoret, perheet ja ikäihmiset. Sekä myös arjen turvallisuus ja yhteisöllisyys. Vetovoima ei synny yksin uusista rakennuksista tai hankkeista. Se syntyy myös siitä, miltä elämä täällä tuntuu.

Jukka Ryhänen:

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Ryhänen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kauppinen.

pienyrityksistä, palveluista, maatiloista, yhdistyksistä ja kaikista niistä ihmisistä, jotka tekevät työnsä hyvin ja kantavat vastuuta omasta ympäristöstään. Kaupungin tehtävä on luoda tälle hyvät edellytykset.

”Rakennamme Iisalmea, joka tehdäänmeilleyhdessä kaikille.”

Ja samalla tarvitaan työtä, yrittämistä ja uskoa tulevaan. Iisalmi tunnetaan vahvoista yrityksistään, mutta kaupungin elinvoima ei ole vain suurten yritysten varassa. Se rakentuu myös

Sanna:

Iisalmen vahvuus on ihmisissä ja yhteisöllisyydessä – täällä ihmiset pitävät toisistaan huolta. Yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä teoissa ja luo tunteen, että jokainen kuuluu mukaan eikä jää yksin. Meillä pysähdytään juttelemaan, ky-

IIISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

Julkinen tiedote iisalmelaisiin kotitalouksiin.

Julkaisija: Iisalmen kaupunki PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI www.iisalmi.fi

Mutta ei kaupunki yksin elinvoimaa tee.

Sanna:

Eikä yhteisöllisyyttäkään rakenneta yksin. Siksi strategiassa ehkä tärkeintä onkin ajatus yhdessä tekemisestä. Se sopii Iisalmeen hyvin. Meillä on pitkät perinteet siinä, että asioita ei jäädä vain odottamaan, vaan niihin tartutaan rohkeasti.

Jukka:

Niin, Iisalmessa on tehty ihmeitä ennenkin. On rakennettu yrityksiä, työpaikkoja, osaamista ja hyvää arkea. Siksi on aivan perusteltua uskoa, että pystymme siihen myös tulevaisuudessa. Tavoite olla Suomen vetovoimaisin seutukaupunki vuoteen 2035 mennessä on kunnianhimoinen, mutta ei irrallinen. Se rakentuu niistä samoista asioista, joista Iisalmi on ennenkin noussut: työstä, yhteistyöstä, yritteliäisyydestä ja siitä, että täällä välitetään toisista.

sytään kuulumisia ja tarjotaan apua. Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja nuorille. On suuri asia, jos nuori voi ajatella, että täällä on hyvä kasvaa ja täällä on tulevaisuus.

Jukka:

Sama pätee yrittämiseen ja työntekoon. On tärkeää, että Iisalmi on kaupunki, jossa yrittäjä kokee olevansa tervetullut ja jossa asioita pyritään ratkaisemaan, ei monimutkaistamaan. Elinvoima ei synny sattumalta. Se vaatii päätöksiä, yhteistyötä ja tahtoa katsoa eteenpäin. Kaupunki voi tehdä paljon: huolehtia ympäristöstä, kaavoituksesta, koulutuksesta, harrastusmahdollisuuksista ja siitä, että arki toimii.

Päätoimittaja: Laura Koski, Iisalmen kaupunki

Painopaikka: PunaMusta Oy – A Rebl Company

Painosmäärä: 13 000 kpl

Jakelu: Suomen Suoramainonta Oy

Sanna:

Ja ehkä juuri siinä onkin tämän strategian ydin. Emme rakenna vain kaupunkia, joka näyttää hyvältä paperilla. Rakennamme kaupunkia, jossa on hyvä elää. Sellaista Iisalmea, joka tehdään yhdessä meille kaikille.

Tutustu Iisalmen kaupunkistrategiaan ja kuuntele strategiapodcasteja: www.iisalmi.fi/strategia

Tutustu tarkemmin

Sisällöntuotanto: Iisalmen kaupunki

Keskisuomalainen Media Oy / Iisalmen Sanomat

Kannen kuva: Iisalmen kaupunki

”KOKO KYLÄ KASVATTAA”

Yhteisöllisyyden vahvistamisesta pidetään porukalla huolta.

Iisalmi on sopivan kokoinen kaupunki, jotta ihmiset voivat aidosti kokea yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kaupunki tarjoaa keinoja osallistua ja olla mukana ja jokainen voi edistää yhteisöllisyyden tunnetta omalla toiminnallaan.

Yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen on nostettu kaupungin strategiaan yhtenä voimavarana. Mitä sana tarkoittaa, miten se Iisalmessa näkyy ja millaisia haasteita siihen liittyy?

Näitä asioita pohtivat yhteisen pöydän äärellä kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen, toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikonen ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Selja Mehtätalo Yhteisöllisyys on ennen muuta tunnetta, keskustelussa todetaan.

– Se on sitä, että ihminen kokee elinpiirinsä omaksi ja tutuksi, tärkeäksi ja rakkaaksi, Jarmo Ronkainen sanoo.

– Se syntyy ennen muuta kohtaamisista ja kokemuksista ihmisten kanssa, Selja Mehtätalo vahvistaa.

Kirsi-Tiina Ikosen mukaan yhteisöllisyyteen liittyy vahvasti myös kokemus osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa.

– Se on yksi tärkeä hyvinvoinnin perusta. On kaikille tärkeää kokea kuuluvansa johonkin, perheyhteisöön tai muuhun joukkoon, Hanna Holopainen pohtii.

Maailma on kovasti muuttunut ja paraikaa eletään levottomia aikoja.

– Entisaikojen yhteisöjen rakenteet ovat muuttuneet. Ei ole enää samanlaisia riippuvuussuhteita ja on irtauduttu kolmen sukupolven perheyhteisöistä. Sanotaan, että yksilökeskeisyys on lisääntynyt. Niinpä on alettu kaivata taas yhteisöllisyyttä, joka luo tukiverkkoja, Jarmo Ronkainen ajattelee. Nuoren näkökulmasta yhteisöllisyys tarkoittaa yhdessä oloa kaveri-

Kirsi-Tiina Ikonen, Hanna Holopainen, Jarmo Ronkainen ja Selja Mehtätalo pohtivat yhteisöllisyyden ilmenemistä Iisalmessa. Kaikkien mielestä kaupungissa voi aistia mukavan ja lämpimän ilmapiirin.

porukoissa. Se on tärkeä osa elämää ja tuo turvallisuuden tunnetta. Vaikka nuoret ehkä elävät kiinni somessa ja puhelin on ahkerassa käytössä, yksin ei kukaan halua jäädä.

”On kaikille tärkeää kokea kuuluvansa johonkin.”

– Monella onkin enemmän huoli siitä, mitä sitten tapahtuu, kun koulu loppuu, Selja Mehtätalo pohtii. Somekanavat koukuttavat, mutta tuovat myös omat mahdollisuutensa.

– Niiden kautta voi luoda uudenlaisia tapoja liittyä yhteisöihin, joita ei välttämättä löydy kotipaikan läheltä, Hanna Holopainen sanoo.

Iisalmessa yhteisöllisyys näkyy monella tavalla aktiivisuutena

ja toimintana. On paljon järjestöjä, seuroja ja resursseja, joita kukin voi hyödyntää.

– Kaupungin organisoimana on valtavasti palveluita, joissa kohtaamisia toteutuu ja ihmisiä ryhmäytetään monin eri tavoin. On nuorisopalvelut, opistot, liikuntaryhmät, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminta ja niin edelleen, Hanna Holopainen luettelee.

Kaupunki myös järjestää eri sektoreiden kuulemistilaisuuksia – yhteisöllisyyden kokemus vahvistuu, kun asukkaiden toiveita ja ajatuksia kuunnellaan.

Kaupungin jakamat avustukset seuroille ja järjestöille rakentavat osaltaan yhteisöllisyyttä.

Myös nuorilla on aito mahdollisuus olla mukana päätöksenteossa ja kokea osallisuutta.

– Yläkoulussa toimii oppilaskunta ja lukiossa opiskelijakunta, nuorisovaltuusto on aktiivinen. Koen, että voimme oikeasti vaikuttaa meitä koskeviin asioihin, Selja Mehtätalo sanoo.

Hän muistuttaa, että yhteisöllisyyden kokemus ei ole vain palveluja tai osallistumisen mahdollisuuksia.

– Se on myös sitä, että saa vaikkapa hyvää asiakaspalvelua ja että peruskohtaamiset ihmisten kesken ovat lämpimiä.

Myös Jarmo Ronkainen Oulun seudulta aikanaan Iisalmeen muuttaneena on ilahtunut kaupungin kotoisasta ilmapiiristä.

– Kun ihmisiä kohtaa kadulla ja sanoo päivää, ihmiset katsovat silmiin ja tervehtivät, varsinkin vanhempi väki.

Vaikka yhteisöllisyys on vahvaa, on myös syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

– Kouluterveyskyselyssä yksinäisyys näkyy nuorimmista alkaen. Sama ilmiö toteutuu ikäihmisillä. Tähän kaupungissa pitäisi pystyä vastaamaan, Ikonen muistuttaa.

Jokainen voi ainakin miettiä mitä itse voi tehdä arjessaan.

– Miten uusi tulija otetaan vastaan harrastuksissa tai työpaikalla, otetaanko mukaan vai jätetäänkö syrjään? On koko kaupungin kannalta tärkeää, että kaikki asukkaat voivat hyvin, Hanna Holopainen pohtii.

Kaupungin strategiaan on kirjattu myös tavoite, että lapset ja nuoret voivat kasvaa Iisalmessa turvallisessa ympäristössä.

Pöydän äärellä ollaan samaa mieltä siitä, että tavoite aika hyvin toteutuu, vaikka tehtävääkin on.

–

”Koko kylä kasvattaa” on hyvä periaate, kannetaan vastuuta yhdessä, Ikonen sanoo.

– Parasta olisi, jos nuorelle jäisi maailmalle lähdettyään Iisalmesta hyvä muisto niin, että hän aikanaan haluaisi myös palata, Ronkainen pohtii.

Ja muualla käydessä kannattaa pitää Iisalmen lippua korkealla. Sekin luo yhteisöllisyyttä, että ollaan yhdessä ylpeitä kotikaupungista.

Katja Koskela, Tuija-Leena Göös ja Sinikka Roth iloitsevat onnistuneesta yhteistyöstä ja hyvästä yhteishengestä, jota Iisalmesta löytyy.

Iisalmessa YHTEISÖLLISYYS ON VAHVAA

On paljon mahdollisuuksia osallistua, toimia ja olla mukana.

Iisalmessa yhteisöllisyys on arjen tekoja, kohtaamisia ja halua auttaa. Varhaiskasvatusjohtaja Katja Koskela, Perheentalo-yhteistyön johtaja Sinikka Roth ja Ylä-Savon Vakka -hankkeen järjestösuunnittelija Tuija-Leena Göös uskovat, että pienen kaupungin voima piilee siinä, että ovet uskalletaan avata naapurille ja yhteistyökumppanille.

Sekä Katja Koskela että Tuija-Leena Göös ovat kotoisin muualta, ja molemmat ovat panneet merkille savolaisten aktiivisuuden.

– Täällä on valtava määrä järjes-

töjä, seuroja ja vapaaehtoistyötä. Ihmiset ovat monessa mukana, ja kaupunki tukee tätä hienosti tarjoamalla esimerkiksi maksuttomia tiloja toiminnalle, Koskela sanoo.

Yhteisöllisyys on voimavara, joka vahvistaa paikallista yhteenkuuluvuutta. Kyse ei ole vain ”Iisalmen kaupungin palveluista”, vaan ”meistä iisalmelaisista”.

”Kenenkään ei pidä kokea, ettei kuulu joukkoon”

– Ihmiselle on perustavanlaatuinen tarve kuulua johonkin. Meillä Vakassa se näkyy erityisesti silloin, kun kohdataan sairaus. Vertaistuki ja kokemus siitä, miten yhdessä selvitään, on korvaamatonta, Göös painottaa. Yhteisöllisyys rakentuu pienistä arjen kohtaamisista.

– Se luo turvallisuuden tunnetta. Kun kuulut tähän yhteisöön, olet turvassa. Mutta se vaatii osallisuutta, jokaiselle on annettava aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla mukaan omana itsenään, Roth muistuttaa.

Kolmannen sektorin ja julkisten palveluiden yhteistyö on hioutunut toimivaksi vuosien saatossa. Esimerkiksi lapsiperhepalveluita on kehitetty määrätietoisesti jo vuoden 2016 LAPE-hankkeesta lähtien. – Meillä on visio, ettei kukaan pidä kiinni vain omasta nurkastaan.

Jos jollain on hyvä idea, kukaan ei sano ’ei’, vaan huudahtaa ’wau!’. Ovet avataan ja katsotaan, miten voimme tehdä tämän yhdessä, Koskela ja Roth iloitsevat.

Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi saavutettavuudessa. Jotta kaikki voisivat osallistua, tilojen on oltava esteettömiä ja ilmapiirin hyväksyvä. Myös maahanmuuttajaperheiden kotouttamisessa yhteistyö on tiivistä: SPR, Luetaan yhdessä -verkosto ja kansainväliset kahvilat puhaltavat yhteen hiileen.

Vaikka Iisalmi on vireä, maailman tilanne näkyy perheiden kukkarossa. Lapsiperheköyhyys on todellinen ilmiö, joka kuuluu puheissa ruuan hinnan nousuna ja huolena toimeentulosta.

– Köyhyys näkyy arjen kuormituksena. Me pyrimme tasapainottamaan tätä tarjoamalla oikea-aikaista tukea ja oppimisen mahdollisuuksia, Koskela sanoo.

Yhteisö vastaa haasteeseen konkreettisesti. Perheentalon tiistaisin tarjoama keitto tekee kauppansa – parhaimmillaan annoksia menee viisikymmentä. Myös maksuttomat tapahtumat, kuten kerran kuussa järjestettävä Perhekuperkeikka liikuntahallilla, keräävät jopa sata osallistujaa.

– On tärkeää, että on paikkoja, jonne voi tulla ilman rahaa. Liikunta ja yhdessä tekeminen kuuluvat kaikille, Roth toteaa.

Pienessä kaupungissa on omat etunsa. Vaikka globaalit uhat puhuttavat, paikallinen tunteminen luo selkänojaa. Göös naurahtaa perinteiselle iisalmelaiselle kysymykselle, joka tiivistää yhteisöllisyyden ytimen.

– Kun muutin tänne, minulta kysyttiin heti: ’Kennenkäs tyttöjä sitä ollaan?’. Se kertoo siitä, että täällä halutaan tietää, kuka olet ja mihin kuulut. Se on välittämistä. Kolmikko muistuttaa, että monimuotoisuuden hyväksyminen on avainasemassa.

– Yhteisöllisyys vaatii sen hyväksymistä, että olemme erilaisia. Kenenkään ei pidä kokea, ettei kuulu joukkoon.

YHTEISÖLLISYYTTÄ YHTEISTYÖLLÄ

Perheentalo-yhteistyö sai alkunsa vuonna 2004, kun MLL:n Iisalmen yhdistys, Pelastakaa Lapset ry ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys löivät hynttyyt yhteen. Tavoitteena oli ”Yhdessä lapsen parhaaksi”. Nykyisin toiminnan sydän on Perheentalo Onni ja Ilona, jota hallinnoi satavuotias MLL:n Iisalmen yhdistys.

Toiminta on maksutonta ja avointa kaikille ilman ajanvarausta. Paikalla on ammattilaisia, vapaaehtoisia sekä kaupungin avoimen varhaiskasvatuksen pedagogista osaamista. Yhteisöllisyys syntyy pienistä asioista: vertaistuesta kahvikupin äärellä ja lasten leikeistä. Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu tarkasti, jotta kynnys osallistua pysyisi mahdollisimman matalana.

syntynyt idea omasta yhdistystalosta on kasvanut laajaksi verkostoksi, joka koordinoi järjestökenttää kahdeksan kunnan alueella.

”Perheentalon jaVakanYhdistystalo ovet ovat avoinna!”

Siinä missä Perheentalo tukee lapsiperheitä, Ylä-Savon Vakka-hanke ja Yhdistystalo Vakka luovat puitteet järjestötoiminnalle. Vuonna 2018

Vakka-hanke tarjoaa yhdistyksille maksuttomia kokoustiloja, koulutusta ja viestintäapua. Se toimii siltana yhdistysten, kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. Yhdistystalolla Pohjolankadulla ovet ovat auki: sieltä löytyy niin kansainvälinen kahvila kuin digitukeakin. Tavoitteena on, että jokainen löytäisi itselleen sopivan tavan vaikuttaa ja osallistua. Yhteisöllisyyden polku alkaa jo varhain. Iisalmen kaupungin varhaiskasvatus on kiinteä osa tätä verkostoa. Katja Koskela painottaa, että varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää, mutta se on myös paljon muuta – se on lapsen ensimmäinen askel kodin ulkopuoliseen yhteisöön. Yhteistyö Perheentalon kanssa mahdollistaa sen, että kasvatusammattilaiset kohtaavat perheitä siellä, missä he muutenkin liikkuvat. Tämä ennaltaehkäisevä ote varmistaa, että tuki tavoittaa tarvitsijat varhaisessa vaiheessa.

ELÄINLÄÄKINTÄ ON YLÄ-SAVOSSA

HUIPPULUOKKAA

Koti- ja lemmikkieläinten omistajilla on Ylä-Savossa käytössään monipuolinen kunnallinen eläinlääkintähuolto.

Ylä-Savon eläinklinikan eläinlääkäri Tomi Vadén kertoo, että eläinlääkäripalveluiden saatavuus on Ylä-Savon alueella erittäin hyvä jopa valtakunnallisesti katsottuna.

Eläinlääkintähuollon toimipaikkoja on Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä.

– Kunnallinen eläinlääkäriverkosto on oikeasti meillä hyvä. On alueita, joissa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Ylä-Savon eläinklinikka Iisalmessa tarjoaa nimensä mukaisesti klinikkatason palveluita ja perustutkimuksia, kuten muun muassa diagnostista kuvantamista röntgenillä ja ultraäänellä sekä peruskirurgiaa. Iisalmessa hoituvat myös laboratoriotutkimukset.

– Teemme myös joitain vaativampia hammastoimenpiteitä. Tarvittaessa teemme myös muutakin kuin peruskirurgiaa, Vadén sanoo.

Ylä-Savon eläinklinikan eläinlääkäripalvelut ovat myös ulkopaikkakuntalaisten käytössä, jos esimerkiksi matkailijan mukana olevalle lemmikille sattuu jotain.

Vadén on uransa aikana huomannut, että lemmikkien omistajat ovat yhä enemmän valmiimpia hoitamaan lemmikkejään.

– Siihen osaltaan vaikuttaa myös se, että yhä enemmän osataan hoitaa. Eläinlääketiede on kehittynyt aika nopeastikin. Esimerkiksi hammashoidot ovat tulleet vahvemmin mukaan eläinlääketieteeseen.

Ylä-Savon eläinklinikan lisäksi klinikkatasoisia eläinlääkintäpalveluja tarjotaan Kiuruveden kunnaneläinlääkärin vastaanotolla. Vastaanotto sijaitsee Hinguniemessä.

Eläintenhoitaja Aino Tolonen kertoo, että Kiuruvedellä on pääsääntöisesti kolme eläinlääkäriä töissä sekä yksi hoitaja. Eläinlääkärit vuorottelevat eri tehtävissä.

– Yksi eläinlääkäri vastaa päivittäin pieneläinten hoidosta täällä vastaanotolla, ja kaksi hoitaa suureläinten puolen töitä, eli hoitaa esimerkiksi nautatilat sekä hevoset ja lampaita, ja mitä päivän aikana

tuleekaan, Tolonen sanoo.

Kiuruvedellä hoituvat kaikki perustason toimenpiteet pienelämille kuten esimerkiksi rokotukset, steriloinnit sekä kissojen ja koirien hammaskiven poistot.

– Saimme keväällä uuden röntgenlaitteen pieneläimiä varten. Meille tullut laite on samanlainen kuin Iisalmessakin, joten saamme jatkossakin kuvattua hyviä kuvia, Tolonen kertoo.

Isoille eläimille Kiuruvedellä hoituvat esimerkiksi hevosten hampaiden hoito sekä nautojen monipuoliset hoitopalvelut.

Kiuruvedellä on myös leikkaussali, jossa voidaan tehdä esimerkiksi pehmytkudoskirurgisia toimenpiteitä.

Meillä pystytään tekemään aika lailla samat leikkaukset kuin Iisalmessakin, Tolonen sanoo.

Kiuruveden eläinlääkärin vastaanotolle on myös uusittu laboratoriotiloja, jotka ovat nyt lähempänä pieneläinvastaanoton toimitiloja.

Laboratoriossa pystytään Tolosen mukaan tutkimaan verinäytteitä muun muassa niin koirista hevosista kuin naudoistakin.

Kiuruveden eläinlääkintäpalvelut ovat kaikkien saataville. Esimerkiksi

lemmikin kanssa matkailevat voivat hakeutua myös Kiuruvedelle eläinlääkintää tarvitessaan.

Tolonen on työskennellyt eläinlääkinnän parissa parikymmentä vuotta. Ihmiset ovat yhä hänenkin mukaansa enemmän valveutuneempia lemmikkiensä hyvinvoinnin suhteen. – Silloin kun aloitin, esimerkiksi koirien hammaskiven poistosta ei vielä lemmikinomistajien keskuudessa hirveän paljon tiedetty. Lemmikit ovat nykyään myös entistä tärkeämpiä omistajilleen. Lisäksi ylipäänsä se, mitä tällä alueella pystytään eläinlääkinnässä tekemään on kehittynyt paljon, Tolonen juttelee.

Klinikkaeläinhoitaja Virpi Taskinen kertoo, että Vieremällä on saatavilla eläinlääkintäpalveluja monipuolisesti. Hänen lisäkseen vastaanotolla työskentelevät eläinlääkärit Tanjamaarit Nurminen ja Marjo Huttunen

Pääsääntöisesti vastaanotolla hoidetaan koiria ja kissoja. Pieneläinten lisäksi hoitoa saavat myös kunnan lukuisat naudat sekä hevoset.

Taskinen kertoo, että peruspalveluihin kuuluvat koirien ja kissojen rokotukset, terveystarkastukset ja

Kiuruveden kunnaneläinlääkärin vastaanotolla otettiin uusi suoradigiröntgen käyttöön toukokuussa. Ensimmäisenä potilaana oli Nelli-koira, jolle tehtiin tiineysröntgen. Kuvassa kunnaneläinlääkäri Anna Tikka (vas.), klinikkaeläinhoitaja Aino Tolonen, kunnaneläinlääkäri Elina Lehtomäki ja kunnaneläinlääkäri Iiris Pitkänen.

hampaiden perusterveydenhoito.

Sairauksien hoito on myös jokapäiväistä. Esimerkiksi korvatulehduksesta kärsivä koira tai haavan tassuunsa saanut kissa saavat hoitoa vastaanotolla.

Akuutit tapaukset, kuten tapaturmat ja kesään liittyvät kyykäärmeen puremat, pyritään hoitamaan välittömästi.

Vieremältä löytyy myös kirurgisia palveluja. Kissojen steriloinnit sekä koirien ja kissojen kastroinnit kuuluvat perustoimenpiteisiin.

Vastaanotolla voidaan myös tarjota joitakin laboratoriopalveluja sekä ultraäänitutkimuksia. Röntgenlaite ei kuulu Vieremän laitevalikoimaan, mutta potilaat saadaan tarvittaessa Kiuruvedelle tai Iisalmeen röntgenkuviin, jos potilaan tila sen vaatii.

Klinikkaeläinhoitaja Virpi Taskinen on huomannut, että omistajien tietämys ja vaatimustaso on lisääntynyt, minkä hän kokee vain hyväksi asiaksi.

Esimerkkinä hän mainitsee kissojen ja koirien hampaiden perushoidon lisääntymisen. Hampaiden säännöllinen tarkastaminen ja hammaskiven poistaminen ovatkin mukavasti lisääntyneet. Omistajat ovat yhä paremmin tietoisia suun terveyden tärkeydestä potilaan hyvinvoinnissa.

Ylä-Savon eläinlääkintäverkosto saa Taskiseltakin kiitosta.

– Verkosto on hyvin monipuolinen ja hoitoa on saatavilla vuorokauden ympäri niin arkena kuin viikonloppuisinkin. Lääkintähuolto on melkeinpä

Lisää tietoa Iisalmen alueen eläinlääkintäpalveluista löydät verkkosivuilta: www.iisalmi.fi/elainlaakinta

Jos lemmikki tai kotieläin tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, on ensin syytä soittaa ajanvarausnumeroon tai päivystysnumeroon.

Eläinlääkintäpalveluiden yhteystiedot: Ylä-Savon eläinklinikka: Haukisaarentie 4, Iisalmi.

Pieneläimet: klo 8–11 numerosta 017 272 2600 ajanvaraukset ja reseptien uusinnat. klo 11 jälkeen vain kiireelliset pieneläintapaukset numerosta 040 712 1088.

Sähköinen ajanvaraus rokotuksille, pistoshoidoille ja muille rajatuille toimenpiteille: https://nettiaika.dyndns.org/web/booking_types.html?clinic_ id=Yla-Savon_elainklinikka

Suureläimet: 017 272 9800, klo 8–9 ja vain kiireellisissä tapauksissa klo 9–16.

jopa parempi kuin ihmisillä, Taskinen toteaa ja lisää, että hoitoon pääsee usein lyhyelläkin varoitusajalla. Vieremälläkin ulkopaikkakuntalaisen on mahdollista saada kunnallista eläinlääkintää, jos tarve vaatii.

– Ovet ovat avoinna kaikille, jos on hätä ja tarvitsee apua, Taskinen sanoo.

Sonkajärvellä toimii kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotto. Eläinlääkäreinä toimivat Varpu Aho ja Anu Kyllönen. Eläintenhoitajana työskentelee Virpi Taskinen.

Sonkajärven vastaanotolla tehdään perustason toimenpiteitä pieneläimille, kuten pentuetarkastukset ja tunnistusmerkinnät sekä koirien, kissojen ja kanien kastroinnit ja koirien sekä kissojen steriloinnit. Sonkajärvellä onnistuvat myös hammaskiven poistot sekä veri- ja virtsanäytetutkimukset.

Myös isommat tuotantoeläimet saavat kattavaa sairaanhoitoa. Esimerkiksi hevosille annetaan ensiapua sairastapauksissa sekä tarjotaan perustason terveydenhuoltoa, kuten rokotukset ja loishäädöt.

Sonkajärven kunnaneläinlääkärin työtä voi seurata myös sosiaalisen median Instagram-palvelussa, johon eläinlääkäri Varpu Aho tekee mielenkiintoista sisältöä. Eläinlääkäri Varpu -Instagram-tili löytyy osoitteesta https://www.instagram.com/elainlaakarivarpu/.

Varattujen aikojen peruminen vain puhelimitse 017 272 2600.

Kiuruveden kunnaneläinlääkärin vastaanotto: Hingunniementie 79 A, Kiuruvesi.

Ajanvaraus arkisin klo 8–9 ja vain kiireellisissä tapauksissa klo 9–16 numerossa 017 752 291.

Sonkajärven kunnaneläinlääkärin vastaanotto: Taivallahdentie 4, Sonkajärvi.

Ajanvaraukset on tehtävä ensisijaisesti puhelimitse arkisin klo 8–9. Kiireellisissä tapauksissa eläinlääkärille voi soittaa myös muina aikoina.

040 8434 803 (kunnaneläinlääkäri Anu Kyllönen)

0500 372 622 (kunnaneläinlääkäri Varpu Aho)

Eläintenhoitaja Virpi Taskinen (ke ja pe), 040 6311 759.

Vieremän kunnaneläinlääkärin vastaanotto: Petterintie 2, Vieremä.

Ajanvaraukset on tehtävä ensisijaisesti puhelimitse arkisin klo 8.00-9.00. Kiireellisissä tapauksissa eläinlääkärille voi soittaa myös muina aikoina.

017 714 116 (Vastaanotto)

0400 1444 95 (Marjo Huttunen)

050 366 5192 (Tanjamaarit Nurminen)

Eläintenhoitaja Virpi Taskinen (ma, ti ja to), 040 6311 759.

Päivystys: Eläinlääkäripäivystys arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin seuraavaan arkiaamuun klo 8 asti seuraavilla alueilla ja numeroissa: Itäinen (Iisalmi, Sonkajärvi, Vieremän itäosa) puh. 0600 11678 Läntinen (Kiuruvesi, Vieremän pohjois- ja länsialueet, Iisalmen länsialue) puh. 0600 11677

Suosittelemme jättämään soittopyynnön vastaajaan. Puhelun hinta 1,13 €/min + pvm/mpm.

”On vain meitä”

IISALMI ON VAHVASTI KANSAINVÄLINEN KAUPUNKI

Iisalmi kulkee kärkijoukoissa kansainvälisyyspalveluiden tarjonnassa.

Globaalissa maailmassa valtioiden rajat ylittävä muuttoliikenne on itsestäänselvyys ja osa arkielämää.

Yhä enemmän ja enemmän kansainvälistyvässä maailmassa ei auta jäädä nurkkakuntaiseksi.

– Kansainvälistyminen näkyy Iisalmessa siinä, että kansainvälisiä muuttajia on vuosittain entistä enemmän, sanoo Iisalmen kaupungin työllisyysja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen

Jukarainen kertoo Iisalmessa olevankin hyvät resurssit kansainvälisyyspalvelujen suhteen. Iisalmen kaupungin kansainvälisyyspalveluissa tehdään Jukaraisen mukaan valtakunnallisestikin uraa uurtavaa kotoutumistyötä.

Esimerkiksi Iisalmessa toimii Bridge to Iisalmi -ohjelma, jonka tarkoituksena on houkutella kansainvälisiä osaajia ja tukea heidän asettautumistaan Iisalmeen.

– Ohjelmaan kuuluu myös bridge buildereita, eli kansainvälisiä ihmisiä, jotka toimivat vapaaehtoisina toisille kansainvälisille ihmisille, Jukarainen sanoo.

Jukarainen kertoo, että Iisalmen maahanmuuttajarakenteeseen on tullut jo muutoksia valtion maahanmuuttopolitiikan muutosten myötä.

– Iisalmi on sitoutunut ottamaan vastaan 20–25 kiintiöpakolaista. Valtion linjauksessa suurin osa kiintiöpakolaisista menee kuitenkin nyt kaksikielisiin kuntiin, joten me saamme tänä vuonna ehkä kahdeksan kiintiöpakolaista. Aueellemme tulee jo nyt paljon opiskelijoita ja työperäisiä maahanmuuttajia, Jukarainen sanoo.

Kansainvälisyyskoordinaattori Anni-Erika Ylönen kertoo, että yhteistyö Ylä-Savon ammattiopiston ja Sakky ry:n kanssa onkin ensiarvoisen tärkeää.

– Suurin osa meidän alueen kan-

sainvälisistä opiskelijoista tulee Ysaolle, ja mukana on myös heidän perheitään, Ylönen sanoo.

Kansainvälisyyspalvelut tarjoaa ohjaus- ja neuvontapalveluja kaikille Ylä-Savon työllisyysalueella asuville maahanmuuttajille. Työllisyysalue kattaa Iisalmen lisäksi Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden.

Yhteistyötä tehdään myös yli maakuntarajojen

Iisalmen kaupungin kansainvälisyyspalveluiden palvelut ovat kaikille maksuttomia.

Anni-Erika Ylönen kertoo, että kansainvälisyyspalveluissa työskentelee kiintiöpakolaisten pal-

Kansainvälisyyspalvelujen puoleen kääntyvät yritykset ovat Jukaraisen mukaan pääsääntöisesti keskikokoisia yrityksiä.

– Kansavälinen rekrytointi voi olla yritykselle täysin uutta. Siinä olemme vahvasti mukana tukemassa ja auttamassa, että lupa-asiat menevät oikein, Jukarainen sanoo.

Ylönen arvioi, että yritykset löytävät ja käyttävät kansainvälisyyspalveluita vaihtelevasti.

– Olemme vielä sen työn äärellä, että näitä palveluita saadaan paremmin yritysten tietoisuuteen.

Ylönen lisää, että maahanmuuttoon liittyvät säädökset ovat muutoksessa, joten toisaalta yritykset yhä enenevissä määrin kääntyvät kansainvälisyyspalveluiden puoleen saadakseen ajantasaisimman tiedon voimassa olevista säännöistä ja käytännöistä.

–

Ohjausta ja neuvontaa on myös nyt enemmän mahdollisuuksia antaa, sillä resurssit siihen ovat hyvät, Ylönen sanoo.

Monimuotoisuus on yhteiskuntaan tervetullutta. Anni-Erika Ylönen muistuttaa, että jo nyt meillä on ikärakenne sellainen, että työvoimaa tarvitaan myös ulkomailta, sillä kantaväestö ei yksinkertaisesti riitä paikkaamaan tulevaisuuden työvoiman tarvetta.

– Osaajia tarvitaan lisää, samoin lapsia kouluihin, Ylönen sanoo.

Hän pohtii lisäksi, että kulttuurinen monimuotoisuus on hyväksi esimerkiksi työpaikoilla.

veluohjaajia ja kotoutumisohjaaja. Kotoutumisohjaaja tarjoaa maahanmuuttajille kotoutumisajan jälkeisiä palveluja. Lisäksi kansainvälisyyspalveluissa työskentelee työllisyysasiantuntijoita sekä maahanmuuttotyönasiantuntija.

Maahanmuuttajille on Ylösen mukaan laajasti tarjolla myös suomen kielen opiskelumahdollisuuksia.

Lisäksi kansainvälisyyspalvelut antavat tukea ja neuvontaa yrityksille, jotka tähyävät kansainvälistymiseen tai haluavat rekrytoida työvoimaa ulkomailta.

Virpi Jukarainen kertoo, että Iisalmen alueen kärkiyritykset hoitavat rekrytointeja ulkomailta pääosin omia kanaviaan pitkin.

Iisalmi on ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa saanut hyvin huomiota. Yksi iso tavoite onkin saada valmistuneet opiskelijat pysymään alueella esimerkiksi työllistymisen kautta.

– Meidän vetovoima on turvallisuus ja rauhallisuuden tunne. Opiskelijat tuntevat Ylä-Savon alueen olevan myös yhteisöllinen ja ystävällinen.

Kansainvälisyyspalveluiden mottona onkin "On vain meitä".

– Ei ole heitä eikä niitä, on vain meitä. Se kertoo, että Iisalmessa olemme vahvasti ihmisyyden puolella, Ylönen sanoo.

Iisalmen Ilmastovahti KOKOAA JA SEURAA

ILMASTOTEKOJA JA NIIDEN TOTEUTUMISTA

Iisalmen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastovahti on uusi väline ilmastotekojen seuraamiselle. Sen tarkoituksena on koota yhteen kaupungin eri vastuualueilla tekemät ilmastotoimet, seurata niiden edistymistä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Ilmastovahti tulee löytymään Iisalmen kaupungin verkkosivujen ympäristövastuullisuus -sivustolta. Kaupunki tiedottaa sen valmistumisesta erikseen.

– Sen avulla kuntalaiset voivat itse helposti seurata kullakin toimialalla tapahtuvia toimia ja niiden toteutumista, ilmastokoordinaattori Kirsi Savolainen kertoo.

Iisalmelle aikanaan asetettu tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästöjä tulisi vähentää 80 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna.

Vähennystoimet ovat tuottaneet tulosta ja erityisesti kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Suurimpia päästölähteitä Iisalmessa ovat edelleen lämmitys, tieliikenne ja maatalous.

Tuloksia on saatu aikaan vuonna 2021 kaupunginvaltuuston hyväksymän ilmastosuunnitelman vauhdittamana. Sen toteutumista seuraa ryhmä, jossa on mukana eri toimialojen edustusta sekä kaupungin päättäjiä. Seurantaryhmä päivittää tietoja kerran vuodessa. – Ilmastosuunnitelma

Iisalmen kaupungin ilmastotoimista halutaan tiedottaa kuntalaisille avoimesti ja selkeästi. Ilmastovahti on siihen hyvä väline, ilmastokoordinaattori Kirsi Savolainen sanoo.

pitää sisällään 172 eri vastuutahojen toimenpidettä ja niiden toteutumista on tarkasteltu vastuualueittain seurantaryhmien kokouksissa kolme kertaa vuodessa, Savolainen summaa.

Ilmastotyössä seurataan kaupungin ilmastosuunnitelman painopistealueita, kuten energiantuotantoa ja -kulutusta, liikkumista ja yhdyskuntarakennetta, materiaalitehokkuutta ja kierrätystä, maataloutta, ruokaa ja metsiä sekä veden käyttöä.

Ilmastovahti kertoo konkreettisesti, miten näihin sisältyvissä palveluissa ja toiminnoissa on onnistuttu vähentämään kulutusta ja

päästöjä tai sopeuduttu ilmastonmuutokseen - vaikkapa miten ruokapalveluissa kuntalaisilla on ollut mahdollisuus saada lähellä tuotettua ruokaa, käytetäänkö paikallista kalaa ja kotimaisia raaka-aineita, onko ruokahävikkiä onnistuttu vähentämään jne.

Toimia on tähän saakka seurattu Excel-taulukolla vastuualueittain, mutta ei toimenpidekohtaisesti ja taulukko on ollut vain seurantaryhmän käytössä.

– Ilmastovahdissa tietojen täydentäminen eri toimialoille on helpompaa ja samalla kuntalaiset löytävät sieltä haluamansa tiedon selkeästi. Sen avulla helpottuu myös kaupungin oma seurantatyö ja kokonaisuudesta raportointi.

Ilmastovahti on otettu käyttöön jo useissa kunnissa ja kaupungeissa eri puolilla Suomea. Iisalmessa se on toteutettu EAKR-rahoitteisessa "Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon" (SISU) -hankkeessa, johon osallistuu 15 kuntaa. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa ilmastotyö osaksi kuntien jokapäiväistä toimintaa ja auttaa niitä saavuttamaan ilmastotavoitteensa.

Iisalmen ilmastovahti tulee valmistuessaan löytymään osoitteesta: www.iisalmi.fi/ymparistovastuullisuus

Iisalmen Seudun Kuvataideseuran väkeä koolla Raili Heikkisen näyttelyn pystytyksessä Monto Galleriassa. Mukana Pirjo Suhonen, Jarmo Husso, Sisko Laitinen, Raili Heikkinen, Alena Pasavets ja etualalla Antti Hirviöseppä Kääriäinen.

KOIVUKUJA HERÄÄ KESÄKSI ELOON

Iisalmen Seudun Kuvataideseura tarttui kaupungin ehdotukseen. Koivukuja täyttyy yhteisötaideteoksista ja tapahtumista.

Iisalmen koivukujalla on tänäkin kesänä paljon nähtävää ja koettavaa. Puiden katveeseen rakentuu tapahtumien ja taideteosten kokonaisuus, joka on esillä koko kesän ajan.

Puistossa on nähty joka toinen vuosi kaupungin järjestämänä ja taiteilija Kaarina Kaikkosen kuratoimana huipputaiteilijoiden Koivukujabiennale.

Yhtenä aiempana vuonna koivukujaa elävöitti pääasiassa harrastajien teoksista koottu Taide kuuluu kaikille -kokonaisuus. Sen jälkeen välivuodet ovat olleet hiljaisia.

Nyt siellä nähdään pian avautuva, uudenlainen Metsän syli -yhteisötaidetapahtuma, jonka organisoinnista vastaa Iisalmen Seudun Kuvataideseura.

Kyseessä on poikkeuksellisen laaja kokonaisuus, jossa satojen ihmisten kädenjälki näkyy yli 30 teoksessa.

Kun Iisalmen Seudun Kuvataideseura tarttui kaupungin haasteeseen kehittää joka toinen vuosi toistuva taidetapahtuma, kukaan ei ehkä arvannut, kuinka laajaksi verkosto paisuisi.

- Mukana on yksittäisten taiteilijoiden ja taiteen harrastajien ohella kymmenittäin eri toteuttajaryhmiä: päiväkoteja, kouluja, maahanmuuttajia ja yhdistyksiä, seuran puheenjohtaja Pirjo Suhonen luettelee.

Näyttelyyn rakentavat teoksia muun muassa Toimi-säätiö, SPR:n Iisalmen osasto, Yrittäjänaisten Taidemimmit, Ruotaanmäen kyläyhdistys ja Portaanpään kristillinen opisto.

Metsän syliin kuuluu myös useita tapahtumia. Luvassa on työpajoja, opastettuja kierroksia ja kuvataiteen päivän juhlintaa. Moottorisahaveistosnäytöksetkin kuuluvat kesän ohjelmiin.

– Tämä on valtava ponnistus. Monelta seuralta tällainen jäisi tekemättä, mutta meiltä on löytynyt ihailtavan aktiivisia tekijöitä, kertovat seuran puheenjohtaja Pirjo Suhonen ja hankekoordinaattori, taiteilija Antti Hirviöseppä Kääriäinen Tapahtuman teema, Metsän syli, kumpuaa paikallisten syvästä luon-

”Hankkeen tavoitteena on luodarakenne”pysyvä

tosuhteesta. Metsä nähdään rauhallisena, suojaavana ja jatkuvuutta edustavana voimana maailman muutosten keskellä ympäristönäkökulmaa unohtamatta. Yhteisötaiteen luonne on hankkeen myötä jalostunut. – Monet teokset ovat alkaneet yksilöiden ideoista, mutta kasvaneet matkan varrella yhteisöllisiksi prosesseiksi, Kääriäinen kertoo. – On kiinnostavaa, että lopputulos voi olla aivan eri tyyppinen kuin alkuperäinen suunnitelma, koska yhteisö on vaikuttanut siihen. Se tekee taiteesta helpommin lähestyttävää.

Metsän syli avautuu kesäksi koettavaksi ja ihmeteltäväksi.

Myös yleisö voi osallistua teosten tekemiseen kesän aikana.

Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Sanna Marin kiittää seuralaisia aktiivisuudesta ja onnistuneesta yhteisötaiteen idean toteuttamisesta.

– Projekti on hieno ja sille ilman muuta toivoo jatkoa. Kuvataideseuralaisten tapahtuma ja Koivukujabiennale täydentävät hienosti toisiaan, Marin sanoo.

Kyseessä ei ole vain kertaluonteinen näyttely, vaan taustalla on Koivukujan yhteisötaidemalli -hanke, jossa luodaan taideperustaisella toimintatutkimuksella perustaa jatkolle.

Iisalmen Seudun Kuvataideseuran kanssa osatoteuttajana hankkeessa on myös Lapinlahden Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu, joka tuo Metsän syli -näyttelyyn viisi

lasten teoskokonaisuutta. Lastulle hanke on näin myös osa koulun kulttuurikasvatuskokonaisuutta, jota se vies myös ympäristökuntiin.

– Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, joka mahdollistaa monitaidetapahtuman toistumisen joka toinen vuosi, Suhonen ja Kääriäinen kertovat.

– Haluamme lisätä ihmisten yhteisöllisyyden kokemusta ja tunnetta, että tämä on heidän oma paikkansa, puheenjohtaja tiivistää.

Koivukujan yhteisötaidehanke on saanut Ylä-Savon Veturin kautta EU-tukea. Metsän syli -yhteisötaidenäyttelyä tukevat Iisalmen kaupunki ja Olvi-säätiö.

Metsän syli -avajaisia vietetään karnevaalitunnelmissa Raatihuoneen pihalla 26.6. Teokset ovat nähtävillä koko kesän.

KAUPUNKI JA SEURA

TEKEVÄT YHTEISTYÖTÄ

Iisalmen kaupunki tukee alueen kuvataide-elämää paitsi tarjoamalla tukensa Metsän syli -näyttelylle, myös uusia näyttelytiloja seuran käyttöön.

Kun Kulttuurikeskus sulkeutui remontin ajaksi, Nuorisotalosta löytyi Iisalmen Seudun Kuvataideseuralle Seenä-nimen saanut näyttelytila.

Varsinainen galleriatoiminta sai alkunsa, kun kaupunki tarjosi seuralle mahdollisuutta ottaa maksutta käyttöön tyhjillään olevat tilat Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n omistamasta ns. postin talosta. Sopimus syntyi ja seura voi käyttää kokeiluluontoisesti tiloja ainakin vuoden loppuun saakka. Kaupunki vastaa tilan vuokrista.

– On hienoa, että seura tarttui tilaisuuteen ja kaupungin puolelta pyrimme löytämään myös mahdollisuuksia toiminnan jatkamiseen, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin sanoo.

Kuvataideseuralle gallerian pitäminen on ollut yksi isoista ponnistuksista. Nimi gallerialle annettiin edesmenneen nimekkään iisalmelaisen kuvataiteilija Osmo Monton mukaan ja gallerian ensimmäinen näyttely omistettiin Monton taiteelle. Kuvataideseura vastaa tilan käytöstä ja se on niin jäsenten kuin ulkopuolisten varattavissa.

UIMARANNAT JA UIMAKOULUT KUTSUVAT

Iisalmessa polskitaan tänäkin kesänä puhtaissa uimavesissä ja tarjolla on paljon uintipaikkoja eri puolilla kaupunkia.

– Kaupungissa on yksi EU-rantastatuksen omaava uimaranta, joka on Kaupunginranta sekä kolme muuta varsinaista uimarantaa. Uimapaikkoja on kolmetoista, joista viimeisin, Holopanlahden uimapaikka, valmistuu kesäkuussa, viher- ja liikunta-aluepäällikkö Petri Himanen kertoo.

EU-rantojen vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti uimakauden aikana STM:n asetuksen mukaisesti. Asetus pohjautuu EU:n direktiiviin uimaveden laadun hallinnasta.

Iisalmessakin Kaupunginrannan vedestä otetaan näyte kerran kuukaudessa ja myös ennen uimakauden alkua.

Myös muiden virallisten uimarantojen – Kirkonsalmen, Kangaslammen ja Makkaralahden – vedenlaatua seurataan kuukausittain kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun saakka.

Rantavalvontaa on Iisalmessa järjestetty kaupunginrannalla muutaman viime vuoden aikana vilkkaimpana uimakautena.

– Mahdollisen rantavalvonnan käytännön toteutus ja ajankohdat määritellään vuosittain osana kesän kokonaisjärjestelyjä ja järjestelyistä tiedotetaan erikseen uimakauden käynnistyessä, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Krista Kiiskinen kertoo.

Vaikka pienempien uimapaikkojen valvonta ei ole yhtä tiukasti asetuksilla säädeltyä, turvavarusteet löytyvät jokaisesta kaupungin ylläpitämästä kohteesta.

Uimahalli Saukko sulkeutuu 19.6. - 19.7. väliseksi ajaksi huoltotauolle.

– Silloin tehdään ennakoivaa kunnossapitoa, teknisten järjestelmien tarkastuksia sekä huoltotoimia, joilla varmistetaan hallin turvallinen ja toimiva käyttö pitkällä aikavälillä, Kiiskinen kertoo.

IISALMEN UIMARANNAT JA -PAIKAT

Uimarannat:

Kaupunginranta (EU-ranta) Kirkonsalmi (Pertunranta) Kangaslampi

Makkaralahti

Uimapaikat: Pöllösenlahti

Lippuniemi Ahmo

Mansikkaniemi

Koljonvirta (leirintäalueella)

Nerohvirta

Pörsänjärvi

Siikalahti

Hernejärvi Runni

Kyllikinranta

Porolahti

Holopanlahti

Vuosihuolto on keskeinen osa uimahallin elinkaaren hallintaa ja se auttaa ehkäisemään laajempia korjaustarpeita tulevaisuudessa.

Kaupungin järjestämät uimakoulut järjestetään Saukossa touko-kesäkuussa yhteensä kuudella eri viikolla. Tarjolla on ryhmiä eri ikäisille:

• 3–4-vuotiaat (maks. 8 osallistujaa/ryhmä)

• 5–6-vuotiaat (maks. 12 osallistujaa/ryhmä)

• Uimataidottomat koululaiset (maks. 12 osallistujaa/ryhmä) Uimakoulun hinta on 50 euroa viikolta, ja se maksetaan paikan päällä uimahallin kassalla ensimmäisenä päivänä. Ilmoittautuminen tapahtuu kaupungin verkkosivujen kautta.

https://iisalmi.fi/vapaa-aika/ liikunta/saukkouimahalli/

Tutustu tarkemmin

Lapselle annetaan

Lasten yksilöllisyys tulee ottaa huomioon liikunnan ohjaamisessa. Jotkut ovat luonnostaan liikunnallisia ja kilpailuhenkisiä. Seuratoiminta ei ole ainoa tapa tukea lapsen liikuntaa, vaan lähiliikuntapaikat ja puistot ovat myös tärkeä osa perheiden liikkumista.

TILAA JA LUPA

LIIKKUA

Pienen lapsen liikkumisen mahdollistaminen on usein varhaiskasvatuksen ja perheiden yhteistyötä.

Iisalmen kaupunki on käynnistänyt vuosi sitten varhaiskasvatuksen ja liikuntapalveluiden yhteistyönä varhaiskasvatuksen liikkumisohjelman, jossa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen puolen päiväkodit ja

IISALMESSA

perhepäivähoitajat. Aluehallintovirastolta saatiin hankkeeseen liikunnallista kehittämishanketukea, johon saatiin jatkorahoitusta tämän vuoden loppuun saakka.

Toimenpiteet jatkuvat hankekau-

den jälkeenkin osana varhaiskasvatuksen arkea. Liikuntasuunnittelijan koordinoimassa liikkumistyöryhmässä ovat mukana liikkumisvastaavat ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä eri nimikkeillä. He kokoontuvat 4—6 kertaa vuodessa. Järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä. Kaupunki on järjestänyt varhaiskasvatuksen työntekijöille koulutusta, ja kaikkiin varhaiskasvatuksen yksiköihin on hankittu yhtenäiset liikuntavälineet. Perheet voivat lainata viikonlopuiksi luontoliikuntaa varten suunniteltuja retkireppuja.

Iisalmen kaupungin liikuntasuunnittelija Elina Juntunen sanoo, että varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyviin vasu-keskusteluihin on liikkumisohjelman myötä lisätty liikkuminen. Mitään ihmeellistä ei tarvita, vaan lapsi voi liikkua osana normaalia arkea.

- Lasten liikunnallinen elämäntapa omaksutaan jo varhaislapsuudessa. Toivomme, että liikkuminen vakiintuisi perheiden arkeen, ja vanhemmat veisivät lapset esimerkiksi luistelemaan tai pyöräilemään. Perheille on tehty liikkumisbingoja, joiden ruudukoissa on esimerkiksi villasukkajuoksua ja muita asioita, joita voi tehdä talvella, ja keväällä vastaavasti kevättekemistä. Korostamme lapsen vapaata liikkumista. Lapsi on luonnostaan liikunnallinen, kun hänelle annetaan mahdollisuus ja lupa liikkua.

Vanhemmat ovat ottaneet hankkeen positiivisesti vastaan, ja pelkästään positiivista palautetta on tullut,

Juntunen sanoo.

Iisalmen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Katja Koskela korostaa poikkihallinnollista yhteistyötä lasten liikkumisen edistämiseksi. Liikuntahankkeessa ovat yhteistyössä kaupungin liikuntapalvelut ja varhaiskasvatus, mutta tekninen toimi konsultoi edellä mainittuja esimerkiksi leikkikenttien suunnittelussa.

- Toivomme, että yhteistyömme on esimerkkinä muillekin. Varhaiskasvatuksen liikkumisohjelmassa on selkeät rakenteet, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Tuloksena on asennemuutos, Koskela sanoo.

Käytännössä liikkumisohjelma näkyy varhaiskasvatuksen arjessa niin, että esimerkiksi päiväunille nukkumahuoneeseen voidaan mennä sammakkona pomppien tai tasapainoillen kivien päällä.

- Motoriset taidot ovat keskeinen osa lapsen kehitystä. Liikkuminen on kehityksen kivijalka, jolle rakentuu kaikki oppiminen, kuten puhe ja hienomotoriikka. Pääosa lapsen liikkumisesta tapahtuu ilman ohjausta, kun lapselle annetaan tilaa, mahdollisuuksia ja lupa liikkua. Kiellot voivat olla este lapsen liikkumiselle. Kun jotain kielletään, voidaan miettiä, mitä sen sijaan sallitaan. Myös liikkumisvälineiden tulisi olla lasten saatavilla, Koskela sanoo.

Tutustu tarkemmin

LAPSILLE TARJOTAAN LAADUKASTA VARHAISKASVATUSTA

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden alussa niin, ettei paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa tarvitsisi enää tehdä kunnissa. Iisalmen kaupungin varhaiskasvatuksessa on päätetty laatia varhaiskasvatussuunnitelman paikalliset tarkennukset tukemaan tavoitteellisen varhaiskasvatuksen järjestämistä.

Varhaiskasvatukseen on laadittu laadunhallinnan vuosikello, joka rytmittää kehittämistä ja arviointia. Jokainen tiimi laatii syksyllä työn tueksi pedagogisen suunnitelman, jota arvioidaan toimintakauden aikana. Vuosikellon mukaisesti toteutetaan esimerkiksi henkilöstö- ja asiakaskyselyt. Näiden lisäksi sisäisiä auditointeja ja digitaalista varhaiskasvatuksen laadun

arviointijärjestelmää, Valssia toteutetaan Iisalmessa nyt kolmatta vuotta.

- Valssissa on hienoa, että koko henkilöstö on siinä osallisena. Tiimit käyvät yhteistä keskustelua arvioinnin kohteesta, jonka jälkeen toi-

mipaikan arviointitulokset kirjataan sähköiseen järjestelmään. Arviointituloksissa toimipaikan vahvuudet ja kehittämiskohteet nostetaan esille. Tänä vuonna Valssissa meidän aiheenamme on lapsen emotionaalinen hyvinvointi ja osallisuus, kertoivat varhaiskasvatuksen opettajat Mari Ollikainen-Ruottu, Anna-Kaisa Säisä ja Outi Pappi

Keväällä erilaisten arviointien tuloksista tehdään yhteenveto myös päättäjille. Jokaiselle lapselle tehdään aina oma varhaiskasvatussuunnitelma. Lapsen kiinnostuksen kohteet huomioidaan varhaiskasvatuksen arjessa. Lapset ja huoltajat otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin, ja heidän toiveitaan kuullaan.

KAAVOITUKSELLA TEHDÄÄN TILAA VIHREÄN SIIRTYMÄN HANKKEILLE

JA DATAKESKUKSILLE

Iisalmessa on vireillä kaavoitushankkeita, joilla pyritään lisäämään kaupungin vetovoimaa vihreän energian tuotannossa sekä luomaan mahdollisuuksia energiaa käyttävälle teollisuudelle. Uusista energiaintensiivisen teollisuuden alueista suurin on Tervamäkeen suunniteltu datakeskus. Sadan hehtaarin hanke sijoittuisi noin yhdeksän kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Hanketoimija, Helios Nordic Energy Finland Oy on tehnyt esisopimukset yksityisten maanomistajien kanssa ja toimittanut aluetta koskevan kaavoitusaloitteen kaupungille.

- Tervamäen datakeskushanke avaa toteutuessaan koko Ylä-Savoon merkittävän, uuden toimialan, joka tuo alueelle työpaikkoja ja verotuloja, Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen sanoi.

Marjahaka-Ahmon alueelle on suunniteltu 50 hehtaarin, ja Peltomäen kiertotalousalueen viereen 25 hehtaarin asemakaava-alueet puhtaan siirtymän hankkeisiin. Jos kaikkiin näihin alueisiin lasketaan Koukunjoen tien varteen tulossa oleva 145 hehtaarin Rajamäen aurinkovoima-alue, vihreän energian hankkeisiin osoitetaan yli 200 ja datakeskuksille yli 100 hehtaaria uutta maata Iisalmessa. Rajamäen aurinkovoima-alueen osayleiskaava on tulossa valtuustoon kesäkuussa. Peltomäen ja Marjahaka-Ahmon asemakaavamuutokset tulisivat valtuustoon vuoden 2027 aikana.

- Järvilinja on lisännyt tonttien kysyntää. Esimerkiksi Peltomäestä kiinnostuneita datakeskustoimijoita on useita. Aurinkovoimaa Iisalmeen voisi vielä mahtua lisääkin, ja muutamia noin 10 hehtaarin alueita on selvityksessä, Ronkainen sanoi.

Vihreän teollisuuden uskotaan tuovan Iisalmeen uusia, pysyviä työpaikkoja. Mahdolliset keikkatyöläiset jättävät rahaa majoitukseen ja palveluihin. Teollisuus työllistää paikallisia rakennusvaiheen jälkeenkin kunnossapidon ja kiinteistönhuollon kautta.

Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen, kaavoituspäällikkö Sari Niemi ja asemakaava-arkkitehti

Nanna Karsikas esittelivät Marjahaka-Ahmon datakeskuksen sijoittumista Iisalmen kartalla.

- Marjahaka-Ahmon kaavoitusalue on ohiajotien itäpuolella, eikä häiritse Paloisvuoren urheilualuetta tai retkeilyä Saunaniemessä. Kaavassa se on kevyemmällä merkinnällä ”uusi työpaikka-alue”, jolloin kova teollisuus keskittyisi Peltomäkeen, Jarmo Ronkainen sanoi.

Vuorimäen alue on noin 2,3 % koko kaupungin pinta-alasta.

- Vuorimäen kaava-alueen pinta-alasta jää tuulivoimaloiden ja niiden vuoksi rakennettavien teiden sekä huoltoalueiden alle noin neljä prosenttia, arvioi kaavoituspäällikkö

Suunnitelma Marjahaka-Ahmon asemakaavamuutokseksi.

Datakeskukset mahdollistavat tietointensiivisten toimialojen kehittymisen Ylä-Savon alueella. Kaavoitushankkeiden kustannukset kaupungin mailla sisällytetään tontin hintaan. Fingridin uusi Tervamäen sähköasema valmistuu arviolta vuonna 2030. Rajamäen aurinkovoimalat voisivat olla käytössä noin kolmen vuoden kuluttua. Energian hinta ja hankkeiden kannattavuus vaikuttavat aikatauluihin. Vuorimäen 16 voimalan ja noin 2000 hehtaarin alue sijaitsee 15 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Tuulivoimaosayleiskaavasta tehty valitus on parhaillaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Päätöstä odotetaan toukokuussa.

Sari Niemi. Tervamäen osalta kaupunki noudattaa alueidenkäyttölakia ja YVA-lainsäädäntöä, ja hankkeen vaikutukset luontoon ja ihmisiin tutkitaan. Datakeskushanke ei ole varsinaisesti vihreän siirtymän hanke, vaan energiaintensiivinen hanke. Kaikki vihreän siirtymän hankkeet eivät vaadi ympäristölupia, mutta ympäristöviranomainen harkitsee ympäristöluvan tarvetta jokaisen tuulivoimalan rakentamisluvan yhteydessä.

Kurkista kaavoitukseen:

Hanna Holopainen, Sanna Marin ja Petri Himanen kiittävät kaupunkilaisia aktiivisesta osallistumisesta ja hienoista ideoista. Osallistava budjetointi on yksi tapa vaikuttaa oman kaupungin elämänmenoon.

Ideoista

IISALMEN IHMEITÄ

Ennätysmäärä ehdotuksia muuttuu äänestyksellä todeksi.

Iisalmessa osallistava budjetointi on vakiinnuttanut paikkansa osana kaupungin kehittämistä. Nyt kolmatta vuotta nykyisessä muodossaan toteutettava malli on osoittanut, että iisalmelaisilla on halu vaikuttaa kotikaupunkinsa viihtyisyyteen.

Viimeisimmässä ideahaussa kaupunkilaisilta saatiin jo 257 ideaa. Ensimmäisenä vuonna ehdotuksia tuli 67 ja viime vuonna 83.

Osallistavaa budjetointia testattiin jo aiemmin kulttuuripalveluissa.

– Pallo heitettiin meille, että kokeilkaapas te, kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin kertoo.

Tuolloin järjestettiin ensimmäiset Iisalmi Hoods rap-tapahtuma ja Mansikkaniemen poppia ja piknikkiä -konsertti sekä Taidetyöpajat aikuisille ja Christmas Eve – Valon ja tulen show joulun avauksessa yhteistyössä Iiden ry:n kanssa

– Ennen osallistuvan budjetoinnin toimintoja kartoitimme laajasti kyselyillä ja työpajoilla, mitä kaupunkilaiset haluavat. Siitä ovat meille jääneet

pysyvästi käyttöön osallistuvan budjetoinnin periaatteet, Marin kertoo.

Vastaanotto oli heti alkuun innostunut. Niinpä Kuntaliiton suositustenkin mukaisesti osallistavasta budjetoinnista on tullut pysyvä osa Iisalmen talouden suunnittelua. Osallistamiseen velvoittaa tavalla tai toisella myös kuntalaki.

– Yleisöäänestyksessä ovat sittemmin painottuneet pysyvämmät ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet, hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen kertoo.

Vuonna 2024 toteutettiin näköalatorni ja ulkoilmaelokuvatapahtuma.

Todellinen ääniharava oli myös kirsikkapuisto, joka perustettiin viime

MIKÄ OSALLISTAVA BUDJETOINTI?

• Budjetti: Iisalmi on varannut asukkaiden ideoille 100 000 euron vuosittaisen määrärahan.

• Kuka päättää: Asukkaat jättävät ideoita, joista työryhmä (mukana mm. asiantuntijoita ja neuvostojen edustajia) karsii toteuttamiskelpoiset äänestykseen. Lopullisen valinnan tekevät asukkaat äänestämällä.

• Kriteerit: Idean on oltava kaupungin toimivallassa ja kaikkien saavutettavissa. Se ei saa aiheuttaa merkittäviä jatkuvia henkilöstö- tai ylläpitokuluja.

• Tavoite: Lisätä asukkaiden hyvinvointia ja antaa suora vaikuttamismahdollisuus omaan elinympäristöön.

• Lue lisää: Kaikki äänestyksessä olleet ehdotukset löytyvät osoitteesta www.iisalmi.fi/ideoista-ihmeiksi.

vuonna Paloisvirran rantamaisemiin. Uutta on jälleen luvassa.

– Jordanian alueella on jo tänä kesänä käytössä 9-väyläinen frisbeegolf-rata, viher- ja liikunta-aluepäällikkö Petri Himanen kertoo.

Viher- ja liikunta-alueiden ylläpitämä Jordan DiscGolfPark löytyy osoitteesta Pohjoiskaari 16. Radalla on yhdeksän väylää ja yksittäisten ratojen pituudet vaihtelevat 63–88 metriin. Kaikki väylät ovat par 3 -luokkaa. Heittopaikat ovat tekonurmipintaisia ja ratatyyppi on metsärata.

Tämän vuoden äänestystulos ratkesi maaliskuussa. Syksyn pimeyteen on luvassa voitokkaan ehdotuksen mukaisesti näyttävää valotaidetta, jonka suunnittelutyö on paraikaa käynnissä.

Yksi suurimmista käytännön hankkeista on Paloisvuoren kodan uusiminen.

– Vanha kota puretaan, ja tilalle nousee täysin uusi, helpommin lähestyttävä levähdyspaikka. Pohja laatoitetaan ja paikkaa kohennetaan yleisestikin. Suunnittelu on parhaillaan käynnissä, ja tavoitteena on, että uusi kota on käytössä loppukesästä, Himanen kertoo.

Siihen saakka retkeilijöitä kannustetaan hyödyntämään esimerkiksi Saunaniemen kotaa tai Mansikkaniemen kärjen makkaranpaistopaikkaa.

Kaupunkilaiset voivat vuosittain edelleen vaikuttaa myös Mansikkaniemen poppia ja piknikkiä ja Iisalmi Hoods esiintyjävalintoihin, sekä osallistua lämppärihakuihin .

– Toteutimme keväällä 13–23-vuotiaille nuorille Iisalmi Hoods -kyselyn, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan tapahtumasta ja miten konseptia voitaisiin kehittää. Nuoret toivoivat räpin rinnalle myös popmusiikkia, Marin kertoo.

Seuraavan kerran Iisalmi Hoods järjestetään perjantaina 5.6. Nuokkarilla. Esiintymään tulee AHTI! Mansikkaniemi poppia ja piknikkiin pääesiintyjäksi kaupunkilaiset äänestivät ILTAn. Seuraavan kerran Mansikkaniemellä ollaan sunnuntaina 16.8.

Tutustu tarkemmin

IISALMESSA PANOSTETAAN YRITTÄMISEN MONIPUOLISEEN

TUKEMISEEN

Yrityksille on tarjolla maksutonta neuvontapalvelua niin yritystoiminnan alkusuunnittelusta muutostilanteisiin.

Iisalmi tarjoaa monipuolisia palveluita yrittämisen eri vaiheissa aina yrityksen perustamisen alkusuunnittelusta lähtien.

Iisalmen yrityspalvelut toimivat seudullisesti, mikä on yritysasiantuntija Eija Heilion ja elinkeinojohtaja Terho Savolaisen mukaan valttikortti. Yrityspalvelut eivät siis katso kuntarajoja, vaan neuvontaa saavat myös Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Vieremällä ja Sonkajärvellä sijaitsevat yritykset yrityspalveluiden toteuttamien seudullisten hankkeiden kautta.

Heilio näkee seudullisuuden vahvuutena.

– Yrittäjän ei tarvitse miettiä, että mihin kuntaan soittaisin tai mistä kysyisin neuvoja. Yritykset toimivat kuntarajojen yli, joten palvelukin voi tehdä samoin.

Elinkeinojohtaja Terho Savolainen on samoilla linjoilla.

– Iisalmessa toimiva yhden luukun malli on selkeä.

Yritysasiantuntijat Kirsi Piirainen (vas.) ja Eija Heilio (oik.) ovat kaikenkokoisten yritysten eri vaiheissa luottamuksellisena tukena. Kuvassa mukana myös edelliskesän kesäviestijä Erja Kemppainen.

ti jakaa kahdenlaiseen palveluun: aloittavan yrittäjän neuvontapalvelut ja toimivan yrittäjän neuvontapalvelut.

”Iisalmessa toimiva yhden luukun malli on selkeä.”

Kaikki yrityspalvelut löytyvät samasta paikasta. Minusta on hyvä, että teemme aktiivista yhteistyötä yli kuntarajojen. Iisalmi on monissa asioissa vielä pieni kaupunki, joten on meillekin etu, että palvelemme koko Ylä-Savon seutua. Saamme hyviä asiantuntijoita palvelemaan esimerkiksi matkailuyrityksiä tai teknologiayrityksiä laajemmalla alueelle, Savolainen sanoo.

Yrityspalvelut voidaan karkeas-

– Aloittavan yrittäjän palveluissa mietitään yhdessä yritystoimintaa suunnittelevan henkilön kanssa, miten hänen liikeideaansa lähdettäisiin viemään käytäntöön. Siitä se polku yrityksen perustamiseen sitten etenee ja yrittäjä pääsee liikkeelle yritystoiminnassaan, Eija Heilio sanoo.

Heilio muistuttaa, että yritysneuvonta on yrityksille ja yrityksen perustajille maksutonta.

Yrityspalvelut tekee hyvin tiivistä yhteistyötä työllisyysalueen työnantajapalveluiden kanssa. Työllisyys- ja kansainvälisyyspäällikkö Virpi Jukarainen kertoo, että työnantajapalveluissa tehdään konkreetista työtä. – Voidaan auttaa esimerkiksi rekrytoinnissa, eli avointen työpaikkojen ilmoittamisessa työmarkkinatorilla ja tehdä työnhakijaesittelyjä.

Kun tiedetään minkälaista työntekijää haetaan, niin pystytään tukemaan työnantajaa. Myös uuden yrittäjän starttiraha-asiat kulkevat työllisyysalueen kautta.

Työnantajapalveluissa saa apua myös tilanteissa, jos työttömistä työnhakijoista ei löydykään sopivaa uutta työntekijää.

– Voimme räätälöidä rekrykoulutuksia yhdessä yrittäjän ja koulutuksen järjestäjän kanssa, tai jos esimerkiksi avautuu täysin uusi tuotantolinja ja yritys lähtee kehittämään toimintaa niin sitten työpaikalle jo olevissa oleville henkilöille voidaan järjestää täsmäkoulutusta uuteen tehtävään.

Toimivan yrittäjän neuvontapalveluissa neuvoja voi Eija Heilion mukaan kysyä hyvin moninaisissa tilanteissa.

– Yritysneuvonnasta voi kysyä vinkkiä yrityksen muutostilanteisiin, toiminnan kannattavuuteen liittyvistä asioista, markkinoinnin miettimistä tai hinnoittelua. Tarpeen mukaan mietitään sittten löytyykö apua meiltä yritysneuvojilta tai jostakin meidän hankkeesta, tai ohjataanko

muun asiantuntijan juttusille, Heilio sanoo.

Yrityspalvelujen tunnettuus yrittäjien keskuudessa vaihtelee. Heilio kertoo, että aktiivisesti esimerkiksi yrittäjäjärjestöissä mukana olevat yrittäjät tietävät yrityspalveluiden olevan ensimmäinen taho, johon pulmatilanteissa kannattaa olla yhteydessä, mutta on niitäkin, jotka eivät ole yrityspalveluista kuulleetkaan.

Heilio kertoo, että yrityspalvelut kehittyvät koko ajan ja yritysten toiveita palveluista kuunnellaan herkällä korvalla.

– Ajan hermolla pyritään tietysti koko ajan olemaan ja seurataan, että miten yrityspalveluja ylipäätään Suomessa tehdään. Osaamista on pidetty ajan tasalla muun muassa kouluttautumalla. Hanketoiminnan kautta pyritään vastaamaan ilmituleviin tarpeisiin, jos vaikka jollekin toimialalle tarvitaan jotain tietyn tyyppistä palvelua.

Esimerkiksi nyt käynnissä oleva maakunnallisen Kyvykäs-hankkeen Ylä-Savon osio, jota Iisalmen yrityspalvelut toteuttaa, on syntynyt yritysten omista lähtökohdista.

– Hankkeella voidaan reagoida yritysten erilaisiin koulutustarpeisiin. Yritys- ja työnantajapalveluissa tehdäänkin paljon ennakointityötä. Virpi Jukarainen kertoo, että yksi tärkeimmistä keskustelukumppaneista ennakoinnin kannalta ovat paikalliset oppilaitokset.

– Yrityspuolelta saamme signaaleja, että millaista osaamista yritykset tulevaisuudessa tarvitsevat. Meidän pitää ennakoida noin kolme vuotta eteenpäin alueemme työvoimatarvetta, Jukarainen sanoo.

Iisalmen yritys- ja työnantajapalvelut: www.iisalmi.fi/yrittäjälle

VÄISTÖTILOISSA ON

PUOLENSA JA PUUTTEENSA

Kulttuurikeskusta kaivataan, mutta kiitosta saa palveluiden jatkuminen.

Kirjaston Pohjolankadulla sijaitseviin evakkotiloihin ensi kertaa piipahtaneet Ulla Parviainen ja Annikki Kauppinen katselevat ympärilleen.

– Onpa täällä avaraa ja valoisaa, mutta pieneltä näyttää, he tuumivat.

Kirjaston ja koko Kulttuurikeskuksen sulkeutuminen edessä olevan remontin vuoksi harmittaa.

– Siellä kun on kaikki saman katon alla. Onneksi palveluille kuitenkin paikat löytyivät, kansalaisopistolle, konserteille ja muille. Ei ole tarvinnut harrastuksista luopua.

– Alkuun epäilytti miten savityöt onnistuvat Kangaslammin nuorisotuvalla, mutta ihan hyväksi uusi paikka osoittautui, Kauppinen kertoo.

Kirjasto siirtyi kauemmas keskustasta, mutta sekään ei ole ollut varsinaisesti este kirjastokäynneille.

Soinlahden koululla on pienimpien vauvamuskari vauhdissa. Vauvat saavat uusia kokemuksia äänimaailmoista ja rytmistä. Alku- ja loppulaulut ovat aina samat ja tutut, ympäristö on turvallinen, vanhemman syli lähellä.

Koulun iso sali on kaikkien mielestä hyvä tila.

– Isohan se on, mutta täällä on hyvä liikkua vapaasti, mukana olevat kiittävät.

Soinlahden väistötiloissa käy kolme eri ikäisten muskariryhmää, yhteensä noin parikymmentä lasta, vauvat, taaperot ja sisarusryhmä.

– Julkisilla ei valitettavasti koululle asti pääse, mutta kimppakyyditkin ovat mahdollisia ja omalla autolla tietysti kulkee kauempaakin. Lähellä asuville paikka on mieluinen, opettaja Marjukka Huttunen sanoo.

Noora ja Heikki Tapaninen tulivat Vilma-vauvan kanssa ensimmäistä kertaa vauvamuskariin. Soinlahden koulun salissa on hyvin tilaa liikkua, jos vauva kaipaa välillä omaa rauhaa.

Nuorisotalon lauantai-iltaa vauhdittaa mainio Ilja Teppo orkestereineen. Sali on täyttynyt mukavasti ja meno on hilpeää.

”Nuokkari toimii hienosti minikulttisena.”

– Tämähän on oikein hyvä paikka esiintyä, ihan omanlaisensa tunnelma, Teppo kertoo väliajalla. Yleisö lähtee innolla mukaan ja meininki on kuin kunnon klubi-illassa konsanaan.

Nuokkari toimii hienosti ”mini-kulttiksena”.

Kulttuurikeskuksen remontti pakotti etsimään väistötiloja. Vaikka neliöistä on tingitty, palvelut pyörivät ja asiakkaat ovat löytäneet tiensä uusiin osoitteisiin.

Korvaavia tiloja löytyi muun muassa kouluilta, Luma-keskuksesta ja Nuorisotalolta.

– Opiston oppilaiden Iltamusiikit soivat pääsääntöisesti Porovesi-salissa, koska siellä on Steinway-piano sekä Nuorisotalolla, koska siellä on hyvä esitystekniikka. Ahtaus ja

aikataulut tuovat haasteita, mutta järjestelyillä selvitään, Ylä-Savon musiikkiopiston ja Iisalmen kansalaisopiston rehtori Tapani Lakaniemi kertoo.

Ongelmilta ei voi välttyä, kuten musiikkituntien ja koulun oman toiminnan yhteensovittamisessa –oppitunnilla joudutaan opetuksen ohessa kuuntelemaan seinän takaa kuuluvaa kovaäänistä soittoa.

Sopeutumista kysytään kaikilta. – Toki toive on, että työyhteisö ja sen myötä syntyvät yhteistyön mahdollisuudet löytyisivät taas aikanaan saman katon alta.

Parviaisen ja Annikki Kauppisen mielestä kirjaston väistötila

on sopivan matkan päässä keskustasta.

Eniten on kaivattu Kulttuurikeskuksen isoa ja korkeatasoista konserttisalia

Kulttuurikeskuksella saleja on kaksikin, joista molemmat ovat ahkerassa käytössä.

Nuorisotalolta tai Luma-keskuksesta niiden veroista ei löydy. Mutta paljon on saatu aikaan muuntamalla ja muokkaamalla Nuokkarin pääsalia sopivaksi.

Kirjasto- ja kulttuuripalvelupääl-

likkö Sanna Marinin mukaan tilasta on saatu toimiva kokonaisuus trussirakenteilla, nousevalla katsomolla ja Kulttuurikeskukselta tuodulla tekniikalla.

Rajoitteitakin on: sivunäyttämöä tai takatiloja ei ole, ja yleisökapasiteetti jää noin 200 henkilöön. Suuret tilaisuudet, kuten lakkiaiset ja vanhojen tanssit joudutaan järjestämään kirkossa ja koulujen saleissa. – Ison salin puute on tosiasia, mut-

Väistötiloiksi on löydetty toimivia ratkaisuja, mutta Kulttuurikeskusta, jossa kaikki löytyvät saman katon alta, kaivataan kovasti, vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari ja kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Sanna Marin sanovat.

ta nuokkarin sali ei seiso tyhjänä. Kehitämme ratkaisuja koko ajan ja katsomme kohti uutta kulttuurikeskusta, Marin summaa.

Vastaava kirjastonhoitaja Minna Koukkari kertoo, että sopivan tilan löytäminen kirjaston monipuolisille toiminnoille ja laajalle kokoelmalle oli kompromissien summa. Pohjolankadun iso tyhjä liiketila on osoittautunut hyväksi ja toimivaksi kirjaston peruspalveluille – isommat tapahtumat järjestetään esimerkiksi nuokkarilla.

kunnan työskentelytilaa, Koukkari taustoittaa.

”Kehitämme ratkaisuja koko ajan ja katsom- me kohti uutta kulttuurikeskusta”

Vaikka tilat ovat viihtyisät ja lainausluvut ovat ilahduttavasti pysyneet erinomaisina – noin 400 kävijää päivässä – haasteitakin on. Erityisesti omatoimikirjaston puuttuminen ja erillisten varattavien työskentely- ja opiskelutilojen vähyys harmittavat.

– Nuoret kaipaavat pelitilaa ja yläkoululaiset ehkä vierastavat sijaintia. Onneksi omatoimimahdollisuus saadaan avattua toukokuussa, Koukkari iloitsee.

– Vaihtoehtoja väistötilalle oli viisi, ja kokonaisarvioinnissa päädyimme tähän erityisesti sijainnin ja riittävän koon vuoksi. Aineistoa saatiin sijoitettua myös varaston puolelle, ja sinne rakennettiin myös henkilö-

Kurkista kulttuuriin:

KULTTUURIKESKUKSEN

REMONTTI ETENEE

Iisalmen Kulttuurikeskuksen remontin käynnistyminen on viivästynyt noin vuodella, koska rakennusurakan kilpailutus jouduttiin valituksen vuoksi tekemään uudelleen.

Uusien tarjousten jättämisen määräaika oli 26. huhtikuuta. Päätös rakennusurakoitsijan valinnasta tehtiin teknisen lautakunnan ylimääräisessä kokouksessa toukokuun alussa. Urakoitsijaksi valittiin Pohjoismaissa toimiva Peab Oy.

Päätös ei ollut lehden painoon mennessä vielä lainvoimainen. Mikäli päätös saa lainvoiman suunnitellusti ja työt päästään aloittamaan, remontin on määrä olla valmis marraskuussa vuonna 2028.

Nova-hankkeella tavoitellaan nuorille polkua opintoihin tai työelämään. Kuvassa NOVA-valmentaja Anu Kämäräinen, NOVA-valmentaja Pirita Mattila ja yhteisökoordinaattori Heidi Rytkönen.

Hankkeilla tukea nuorille JA TYÖKALUJA KOHTAANNON KEHITTÄMISEEN

NOVA-hanke rakentaa polkuja opintoihin ja työelämään. Työvirtahankkeessa taklataan kohtaanto-ongelmaa.

Nuorten asioista pidetään Iisalmessa tosissaan huolta. Kaupungissa käynnistyi syksyllä 2025 NOVA nuorten osallisuus ja yhteisön vaikuttavuus -hanke tukemaan hankalissa elämäntilanteissa tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria löytämään polku opintojen tai työelämän pariin.

Iisalmen kaupungin yhteisökoordinaattori Heidi Rytkönen kertoo, että hankkeen kohderyhmä ovat Iisalmen alueen 16–25-vuotiaat nuoret. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa ja tavoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuoret, joilla on riski syrjäytyä. Työttömyyden ja opintojen keskeyttämisen kierre pyritään katkaisemaan ajoissa. Rytkönen painottaa, että nopeus on ensiarvoisen tärkeää kierteen katkaisemissa.

– Nuoret jäävät liian usein palveluiden väliin. Jos nuori on pitkään työtön tai ilman opiskelupaikkaa,

syrjäytymisen riski kasvaa nopeasti, Rytkönen toteaa.

Nuorille on hankkeessa tarjolla yksilö- ja ryhmävalmennusta. Rytkönen kertoo, että nuorta tavataan tarpeen mukaan.

– Olemme nuorelle rinnalla kulkijoita ja tukihenkilöitä. Ohjaamme myös tarpeen mukaisiin palveluihin. Autamme esimerkiksi työhön tai opintoihin hakeutumisessa ja opinnoissa pysymisessä.

Ylä-Savon ammattiopiston NOVA-valmentaja Pirita Mattila nostaa esiin nivelvaiheen tuen tärkeyden.

– Jos opiskelija valmistuu tai opinnot

jäävät kesken, on tärkeää, ettei nuori jää yksin. Pyrimme varmistamaan, että hän saa tarvitsemaansa tukea.

Hankkeessa on saatavissa myös ryhmävalmennusta TOIMI-Säätiön kautta. Samoin ryhmävalmennusta järjestetään Ylä-Savon ammattiopistosta.

Hanke on ryhmähanke, jossa ovat kaupungin lisäksi mukana Ylä-Savon ammattiopisto YSAO ja TOIMI-Säätiö. Hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta. Lisäksi TOIMI-Säätiö saa hankkeeseen rahoitusta Olvi-säätiöltä.

– Verkostoyhteistyö on hankkees sa oleellisessa roolissa, Heidi Rytkö nen sanoo.

Hankkeessa on Rytkösen mukaan tarkoitus luoda alueen toimijoille yhteisövaikuttavuuteen perustu va palvelumalli, jossa eri toimijat työskentelevät entistä suunni telmallisemmin yhteisen ta voitteen eteen.

– Yhteisövaikuttavuus on perinteiseen ver kostoyhteistyöhön verrattuna tehokkaampi ja suunnitelmallisempi toimintamalli.

Mallin kehittämisessä on mukana laaja verkosto eri toimijoita, kuten hyvinvointialue, seurakunta, rikosseuraa muslaitos, KELA sekä kol mannen sektorin toimijoita.

NOVA-hankkeesta myönteisiä kokemuksia. Heidi Ryt könen ja Pirita Mattila kertovat, että muutamia nuoria on saatu hankkeen avulla työelämään, koulutukseen, valmistumaan opinnoista tai tarvit semiensa palveluiden piiriin.

– Tiivis tuki nuorelle on todella tärkeää. Pienelläkin tuella voidaan päästä eteenpäin, kun rinnalla on joku, jolta voi kysyä ja joka auttaa selvittämässä asioita, Rytkönen sanoo.

Mattilan mukaan työ on käytännönläheistä ja nuoria tavoitellaan aktiivisesti.

– Menemme sinne missä nuoret ovat. Tapaamme nuoria heille luontevissa paikoissa ja tuemme tarvittaessa myös asioinneissa.

Hankkeen pariin voi hakeutua myös omatoimisesti esimerkiksi Iisalmen kaupungin verkkosivujen kautta löytyvällä yhteydenottolomakkeella. Myös hanketoimijoihin voi ottaa yhteyttä, jos oma tilanne askarruttaa

Työvirta-hankkeen tekijät toivovat runsaasti yhteydenottoja hankkeen tiimoilta.

Työllisyyden eteen tehdään muutenkin Iisalmessa kovasti töitä. Huhtikuussa käynnistyi Työvirta – työvoiman kohtaannon kehittäminen Ylä-Savon työllisyysalueella -hanke. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja omarahoitus tulee Ylä-Savon seuturahasta sekä Pielaveden kunnalta..

”Menemme sinne missä nuoret ovat!”

Rekrytointikoordinaattori Jonna Heimonen kertoo, että kolmivuotisen hankkeen avulla luodaan palvelumalli täydentämään viranomaispalveluja, tehostamaan alueellisia yhteistyöverkostoja sekä parannetaan työn ja työntekijöiden kohtaamista Ylä-Savon työllisyysalueella.

asiasta. Puhutaan esimerkiksi kyvyistä, taidoista ja osaamisesta. Sanoittamisen spektri on todella laaja, joten yhteisen kielen löytäminen on tärkeää. Ylä-Savossa on paljon osaajia ja työttömiä työnhakijoita, ja toisaalta yrityksissä on osaajapulaa, Koivunen sanoo.

Hankkeen toteuttamisessa yhteistyö esimerkiksi oppilaitosten kanssa on merkittävässä roolissa. Jonna Heimonen näkee myös, että työllisyyspalveluiden siirtyminen kunnille on valttikortti, kun hanketta toteutetaan yhden talon sisältä. On todella tärkeää, että samalla asiantuntijalla on näkemys niin yrityspuolelle kuin työnhakijapuolelle.

Samoin hankealueen laajuus on

Työnantaja- ja työnhakijaporukka on kuitenkin verrattain pieni, niin saamme hyvin kartoitettua kaikkien kuntien tilannetta, Mervi Huurinainen sanoo.

– Meille ohjautuu nuoria pääsääntöisesti työllisyyspalveluiden, sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden sekä oppilaitosten kautta, Rytkönen sanoo.

Hankkeessa mukana olo on nuorelle täysin vapaaehtoista.

Yritysyhteistyötä tehdään työvoiman liikkuvuuden takia myös Lapinlahden alueelle, vaikka Lapinlahti kuuluu Kuopion työllisyysalueeseen.

– Tarkoitus on luoda uutta toimintamallia ja tekemisen tapoja, joilla täydennetään viranomaistyöskentelyä. Hankkeen kohderyhmänä

ovat työllisyysalueen työnhakijat ja yritykset. Palvelu on maksutonta matalan kynnyksen palvelua, Heimonen sanoo.

Keskeistä on Heimosen mukaan tuoda yhteen työnantajat ja osaajat.

– Hankkeen alussa selvitämme minkälaista palvelua tarvitaan ja miten sitä halutaan käyttää.

Hankkeen pariin pääsee kätevimmin täyttämällä yhteydenottolomake hankkeen verkkosivuilla. Yhteydenottolomakkeen voi täyttää niin työnhakija kuin työvoimaa etsivä työnantaja tai sidosryhmän edustajakin.

Hankkeen parissa työskentelevät Kaisa Koivunen, Tiia Husso, Mervi Huurinainen ja Merja Viljakainen pohtivat, että kohtaannon ongelmat voivat johtua monesta eri syystä.

– Osasyy voi olla myös tiedon puute palveluista, joita työllisyysalueella on käytössä, kuten esimerkiksi yrityspalvelut, Iisalmi-tuki ja rekrytointituki, Viljakainen sanoo. Myös osaamisen tai osaamistarpeen sanoittaminen voi olla hankalaa.

– Suomen kieli on hirvittävän rikas. On tärkeää osata puhua samasta

Heimonen kertoo, että hanketyöntekijät jalkautuvat alueen kuntiin, joten rekrytointiasiantuntijat ovat tavattavissa kunnissa myös henkilökohtaisesti.

Tiia Husso sanoo, että työnhakijan rinnalla kuljetaan tarvittaessa vaikka työllistymisen alkuvaiheeseen saakka.

NOVA-hankkeesta lisää: https://iisalmi.fi/iisalmen-kaupunki/hankkeet/nova-nuorten-osallisuus-ja-yhteison-vaikuttavuus/

Tutustu NOVAhankkeeseen

Työvirta-hankkeesta lisää: https://iisalmi.fi/iisalmen-kaupunki/hankkeet/tyovirtahanke/

Tutustu Työvirtahankkeeseen

Iisalmi pysyy sydämessä SAANA SAVOSEN UNELMA ON OMA

SAARI KOTIMAISEMISTA

Nuorella Saana Savosella on iso unelma. Kun hänen kanssaan on hetken jutellut, ei enää lainkaan epäile, etteikö toive voisi joskus toteutua.

– Haluan omistaa saaren, hän sanoo.

Siis ihan oikean saaren ja mieluiten jostain Iisalmea ympäröiviltä vesiltä.

– Niin minä sanon, kun kysytään, mitä aion tehdä vielä joskus! Että ostan oman saaren ja alan siellä kuvata omia ohjelmiani, By Iisalmi -lähettilääksi vuonna 2025 äänestetty Saana kertoo.

Saari hänellä oikeastaan tavallaan jo onkin – ainakin käytössään kesäisin. Kuvaamisessa hän on jo pitkällä sekä videoharrastuksensa että alan opintojensa kautta.

Iisalmelaisten tuntema Pölhön saari on areenana hänen yrityksensä SalaMaan ja ystävänsä Hilla Hokkasen järjestämillä Seikkailujen Saari -kesäleireillä.

SalaMaa järjestää muitakin tapahtumia, laatii ohjelmia ja tekee tilauksesta myös editointeja niin yrityksille kuin yksityisille.

Nyt 22-vuotias Saana perusti yrityksensä jo kahdeksasluokkalaisena koulun yritys- ja taloustieto -valinnaisaineesta innostuneena.

– Kaikki alkoi, kun aloin järjestää elämyspainotteista kerhotoimintaa. Nykyään kesäleireille on niin paljon tulijoita eri puolilta Suomea, että kesän viikot täyttyvät jo hyvissä ajoin keväällä, Saana kertoo.

Leireillä on teeveestä tutun “Selviytyjät” -ohjelman tapainen konsepti, jossa joukkueet ratkovat haasteita ja kilpailevat keskenään. Tapahtumat kuvataan ja tallenteet imevät klikkauksia somessa.

– Leirit luotiin alkuun lapsille, mutta kun kysyntää oli paljon, niitä on nyt järjestetty myös nuorille aikuisille.

Sosiaalinen media on yksi Saanan aluevaltauksista. Tiktok-videot saa-

ren tapahtumista ja Saanan omasta elämästä keräävät seuraajia.

– Jostain syystä niistä on tullut suosittuja. Kuvailen kaikenlaista, mitä satun milloinkin puuhailemaan!

Saanan tekemiset kiinnostavat muitakin kuin naapurin nuoria – Tiktokissa seuraajia on jo huimat 35 000. Niissä vilahtelee usein myös Iisalmi.

Iisalmi on Saanalle aina yhtä rakas kotikaupunki. Kaksi vuotta on kulunut jo Tampereella opintojen vuoksi, mutta sydän asuu kotipuolessa.

Tv- ja elokuva-alan medianomin opinnoista on jäljellä vielä toiset kaksi vuotta, mutta Saana uskoo, että senkin jälkeen hän palaa takaisin.

– En vielä tiedä mitä silloin teen, mutta yrittäjänä kyllä viihdyn. Kuvaaminen on ollut pienestä pitäen minun juttuni ja siitä lähtikin ajatus lähteä opiskelemaan alaa. Kun mietin mitä teen lukion jälkeen, äiti kannusti

hakemaan näihin opintoihin.

– Itse olin jo ajatellut, että minullahan on jo SalaMaa, enkö vaan voisi jatkaa sen kanssa.

Iloisella ja puheliaalla Saanalla on paljon muutakin mistä hän on innostunut. Sitä on muun muassa sijaisperheiden vanhempien sijaistaminen. Siihen tehtävään hän hankki myös koulutuksen.

velua, täällä on liikkumisen mahdollisuuksia, luonto on lähellä ja ihmisten kohtaamiset ovat aitoja, on myös luontevaa avuliaisuutta, sellaista ei Tampereella näe, Saana kertaa omia kokemuksiaan.

”Tykkään tosi paljon lasten kanssa touhuamisesta”

– Tykkään tosi paljon lasten kanssa touhuamisesta. Toimin sijaishoitajana aika usein, aina kun vain pystyn, lähinnä loma-aikoinani.

Ison kaupungin ja pienen ”maalaiskaupungin” erot ovat selviä.

– Iisalmessa saa hyvää asiakaspal-

– Ero on niin iso, eikä sitä huomaa ennen kuin joutuu vertaamaan suuren kaupungin elämään.

Pohjoisen junaan Saana hyppää yleensä heti, kun opinnoista vapautuu. Iisalmessa odottavat lapsuudenkoti, vanhemmat ja iso joukko sisaria.

Ihanimmat muistot lapsuudesta liittyvät luontoon ja metsissä seikkailuun. Saanan yksi jo lapsena aloittama harrastus on partio ja silläkin on yhä sijansa jahka aikaa löytyy.

MAAILMANLUOKAN OSAAMISTA

SAVONLUOKAN MEININKIÄ

Iliesha Perera odottaa Iisalmen musiikkitapahtumia ja järvimaisemia.

Iisalmen kaupunki ja By Iisalmi -yritys- ja oppilaitoskumppanit ovat markkinoineet Iisalmen seutua yhdessä jo vuosikymmenen ajan. Valtakunnallisestikin poikkeuksellinen, yhteistuumainen malli kertoo siitä, että seudullamme osataan tehdä yhdessä - sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin. Yksinkin voi pärjätä, mutta ihmeet tehdään yhdessä. Markkinoinnin kärkiviestinä on

Maija Korven Iisalmen kesään kuuluu aktiivisia työpäiviä ja uusien ihmisten kohtaamista.

ollut se, mikä tekee Iisalmesta erilaisen ja houkuttelevan: Kaupungin pienestä koosta ja maaseutumaisuudesta huolimatta kasvaa seudulla lukuisia kansainvälisiä vientiyrityksiä. Yritysten uramahdollisuudet ja huippuosaaminen yhdistettynä leppoisaan savolaiseen ilmapiiriin sekä hoitavan luonnon ja tasokkaiden harrastusmahdollisuuksien ilostuttamaan arkeen tarjoaa kiin-

Entiset iisalmelaiset By Iisalmi -agentteina Iisalmi Games -kisakiertueella Eri puolilla Suomea ja maailmaa asuu ihmisiä, joiden sydän on Iisalmessa. Tämä tuli selväksi, kun Iisalmi haki entisiä iisalmelaisia agenteikseen ja järjestämään By Iisalmi

Roope Turunen ei malta odottaa, että pääsee kalastamaan Iisalmen kalaisiin vesistöihin.

nostavan vaihtoehdon hektiselle kasvukeskuselämälle.

- Iisalmi ei voi tarjota kaikkea kaikille, mutta se voi tarjota aivan loistavan paikan ihmiselle, joka haluaa elämältä ihmisenmyötäisyyttä, luonnonläheisyyttä ja kiinnostavalla tavalla kansainvälisen kotikaupungin, kiteyttää By Iisalmi -markkinointia koordinoiva markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

kausvoiman käyttöömme ja valjastimme viisi entistä iisalmelaista erittäin-ei-salaisiksi By Iisalmi -agenteiksi. Eri puolilla Suomea päästiin viettämään ikimuistoisia Iisalmi Games -kisailtoja, ja niistä kootut videot hymyilyttävät nyt videokampanjana, kertoo Laura Koski.

Kolme koeiisalmelaista testaa kesän ajan elämää Iisalmessa By Iisalmi -bränditekoihin kuuluu tänäkin vuonna Koe Iisalmi! -kampanja, joka on nyt uudistunut ja tarjoaa peräti kolmelle seudulle työllistyneelle nuorelle osaajalle matalan kynnyksen mahdollisuuden testata elämää Iisalmessa. Normetin palvelukseen Tampereelta tuleva Iliesha Perera, Ponsselle Oulusta pestautunut Maija Korpi sekä Puuilon kesätyön Helsingistä käsin napannut Roope Turunen saavat kukin kampanjan houkuttimena toimineen ”tonnin bonuksen” sekä 300 euron arvoisen elämyspassin, joiden myötä kesästä tulee paitsi taloudellisesti kannattavampi myös monta elämystä rikkaampi. Koeasukkaat kertovat työstä, vapaa-ajasta ja harrastuksista Iisalmessa @koeiisalmi -tilillä Instagramissa. Lisäksi videoita julkaistaan myös TikTokissa, joka tavoittaa etenkin nuoria, joille kampanja on suunnattu. Ensimmäistä kertaa kampanjassa on myös kansainvälisen osaajan kokemuksia, ja alun perin Sri Lankasta kotoisin oleva Iliesha Perera viestii englanninkielellä.

Iisalmi Games -kisakiertue vei Iisalmen ihmeet Helsinkiin, Tampereelle, Tuusulaan, Jyväskylään ja Kuopioon.

lajien kautta kuvastuu se maailmanluokan osaaminen, jota seudullamme kukoistaa. Se yhdistettynä savonluokan meininkiin Iisalmen seutu on ainutlaatuinen seutukaupunki.

Lue lisää Koe Iisalmi! – Tonnin bonus -kampanjasta: www.iisalmi.fi/tonninbonus

Tutustu tarkemmin

-verkoston ideoimia Iisalmi Games -kisailuiltoja omalla kotipaikkakunnallaan omille ystävilleen. Hakemuksia agenteiksi tuli runsaasti ja niistä kuvaistui se, miten entiset iisalmelaiset muistavat lämmöllä Iisalmea ja puhuvat vapaaehtoisina lähettiläinä sen puolesta. - Otimme tämän kotiseuturak-

Kampanjan tavoite on paitsi tuoda hyvää mieltä ja lisätä iloa, myös lisätä kiinnostusta Iisalmen seudun yritysten uramahdollisuuksia ja oppilaitosten tarjontaa kohtaan. Iisalmi Games -lajit on luotu yhdessä yritys- ja oppilaitosverkoston kanssa, ja Ponssen lelumetsäkoneen lastauskisan, Normetin kaivoskonemuistipelin, Genelecin kaiuttimilla tehdyn äänentunnistamisen sekä muiden paikallista osaamista kuvastavien

Koeiisalmelaiset Instagramissa @koeiisalmi

Katso Iisalmi Games -kisavideot ja hymyile: www.iisalmi.fi/byiisalmiagentit

Tutustu tarkemmin

Kauppahalli ON OLLUT IISALMESSA JO

100 VUOTTA

Iisalmen tori ja kauppahalli kuuluvat erottamattomasti yhteen. Kesällä juhlitaan 100-vuotiasta kauppahallia viikon ajan.

Iisalmen kauppahalli viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Torilla sijaitseva kauppahalli on yksi Iisalmen arvokkaista maamerkeistä.

Kauppahallissa on edelleen vireää toimintaa. Hallin seinien sisällä toimii Väisäsen Kotilihan lihakauppa ja kahvio, lahja- ja lankakauppa Iisalmesta Käsin sekä Maalta Käsin -kivijalkaliike, jonka hyllyiltä löytyy pientuottajien valmistamia tuotteita, kuten käsintehtyjä kynttilöitä, lastenvaatteita, koruja ja luonnonkosmetiikkaa. Kauppahallissa toimii Parturi Luca Oy ja kaksi parturi-kampaamoa, Tmi Ilme ja Parturi-Kampaamo Iisalmen Marleena Ky.

Lisäksi kauppahallissa on kansalaisopiston ja kulttuurikeskuksen väistötiloja.

Väisäsen Kotilihan yrittäjä Jorma Väisänen kertoo, että Väisäsen Kotiliha on toiminut kauppahallissa vuodesta 2021 lähtien, joten heilläkin on juhlavuosi.

– Taitaa jopa olla niin, että kauppahallissa on koko sen olemassaolon ajan ollut lihakauppa. Aina kun käyn

muissa maakunnissa kauppahalleissa, niin kyllä minä kauppahallista aina sen lihakauppaan etsin, Väisänen hymyilee.

Väisänen pohtii, että vaikka kauppahalleilla on valtakunnallisesti omat haasteensa, on kauppahalli aina kaupungin sydän.

– Monelle matkailijalle kauppahalli on monesti se ensikohde, kiinnekohta. Ensimmäisenä mennään majoitukseen, ja seuraavaksi etsitään kauppahalli ja katsotaan mitä siellä on.

Kauppahallin yrittäjäyhteisö on Väisäsen mukaan hieno.

– Yhteishenki meillä on hyvä.

Vanhoihin rakennuksiin liittyy usein mystiikkaa ja kummituksia.

– Ainahan niitä on, kannattaa ehdottomasti tulla katsomaan, Väisänen naurahtaa.

Hän nostaa esiin myös Iisalmen kauppahallin ainutlaatuisen miljöön.

Iisalmen kaupungin isännöitsijä Pirjo Kaisanlahti kertoo 100-vuotiaalle kauppahallille kuuluvan hyvää.

– Suomessa on kaikkiaan toistakymmentä toimivaa kauppahallia. Olemme Iisalmessa onnekkaita, että kauppahalli on toimiva. Sen eteen tehdään paljon töitä, että ihmiset löytäisivät tiensä kauppahalliin.

Kauppahalli on Kaisanlahden iloksi kokonaan käytössä.

Iisalmen kaupunki omistaa kauppahallin, ja rakennus on suojeltu. Kaisanlahti kertoo, että on kunnia-asia pitää kauppahalli hyvässä kunnossa.

– Kauppahalli on toimitilastrategiassa luokiteltu A-salkkuun, ja ra-

Kauppahallista löytyy monenlaista katsottavaa. Väisäsen kotiliha jatkaa lihakaupan perinnettä kauppahallissa.

kennus pidetään hyvässä kunnossa. Kauppahalli on keskeinen osa Iisalmen keskustan elinvoimaa ja toimii luontevana jatkeena torialueelle..

Kauppahallin 100-vuotista taivalta juhlitaan Iisalmessa juhlaviikon voimin kesällä.

Iisalmen kaupungin matkailu- ja markkinointiasiantuntija Jukka Vattukallio kertoo, että kauppahallin avajaispäivä 100 vuotta sitten oli vappupäivä, mutta juhlavuoden tapahtumia ajatellen on järkevämpää juhlistaa

Pirjo Kaisanlahti, Jukka Vattukallio ja Jorma Väisänen ovat ylpeitä kauppahallista, joka on pitänyt pintansa jo 100 vuotta.

Kauppahalli on seissyt paikallaan jo 100 vuotta.

kauppahallia myöhemmin.

ennen juhannusta pidetään juhlaviikko, Vattukallio sanoo.

Juhlaviikko käynnistyy 8. kesäkuuta ja juhlaviikon jokaiselle päivälle on ideoitu jokin teema.

Maanantaina vietetään perinnekonepäivää, jolloin torin ympäristössä on työnäytöksiä vanhan ajan malliin sekä näytteille vanhoja työkaluja ja ajoneuvoja.

Tiistaina 9. kesäkuuta on omistettu perinne- ja lähiruoalle.

– Väisäsen Kotiliha onkin siinä isossa osassa. Pyritään siihen, että päivän aikana olisi jonkinlainen ilmaistarjoilu rajatulle määrälle ihmisiä, Vattukallio sanoo.

Keskiviikkona kauppahallia juhlistetaan musiikin ja tanssin voimin. Torstaina vuoron saavat perinneleikit. Leikkipäivään on suunnitteilla osallistavaa ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin.

Perjantaina juhlaviikoilla vietetään perinnekäsityöpäivää ja esillä on kaikkea käsitöihin liittyvää, kuten käsityönäytöksiä ja käsityöpajoja.

Juhlaviikko huipentuu lauantaina 13. kesäkuuta markkinoihin ja perinnemuotiin. Markkinoilla on tarjolla eräänlainen koonti juhlaviikon aiemmasta tarjonnasta. Muotinäytöksessä matkataan ajassa 100 vuotta taaksepäin 1920-luvun muotimaailmaan.

”Monelle matkailijalle kauppahalli on ensikohdeja kiinnekohta.”

– Vappupäivä ei ehkä ole paras päivä juhlia tätä, sillä ihmisillä on muutakin juhlimista. Päätettiin, että kesäkuussa viikko

Vattukallion työpiste oli neljän vuoden ajan kauppahallissa. Hän naurahtaa, että vaikka seinät ja henget olisivat juttujaan kuiskutelleet, ei juttuja oikein ehtinyt työkiireiden lomassa tarkemmin kuuntelemaan.

– Tämä on aivan mahtava ympäristö olla töissä. Historia huokuu seinistä.

Kauppahallin valikoima on monipuolinen.