s. 14
Opetus: Seurakunta kuplassa s. 8
Vieraskynä: Mojmir Kallus. Kansainvälinen verkosto on ICEJ:n toiminnan perusta s. 20
Israel 78 – Israelin suurlähettiläs Boaz Rodkin: ”Siirtyminen surusta iloon heijastaa kansakunnan resilienssiä” s. 11
tumattomuuteen ja tuo elävästi ja teologisesti esiin Israelin merkityksen nykyajassa. Tsukahira vastaa tässä kirjassa selkeästi ja raamatullisesti kysymyksiin Israelin merkityksestä Jumalan pelastussuunnitelmassa.
Tämän Sana Jerusalemista -lehden välissä olevilla viitepankkisiirroilla sinulla on mahdollisuus lahjoittaa niissä mainittuihin kohteisiin. Mikäli haluat lahjoittaa muihin kohteisiin, voit käyttää seuraavia viitenumeroita:
Exodus- ja alijatyö 9800 03004
Holokaustin muistaminen ja antisemitismin vastainen työ 9800 01200
Holokaustivanhukset 9800 02018
Kotimaan Israel-työ 9800 04003
Kotisairaanhoito 9800 02115
Kriisiaputyö 9800 01323
Messiaaniset juutalaiset 9800 02209
Missä tarve on suurin 9800 01006
Muu ICEJ:n työ 9800 02005
Sosiaalinen avustustyö 9800 02047
Syvännön raamattutyö 9800 02089
Työ lasten ja nuorten parissa 9800 02238
Pankkiyhteys
Osuuspankki / FI29 5092 0920 2944 34 / BIC: OKOYFIHH
Maksun saaja: ICEJ Suomen osasto
Vielä poismenosi jälkeenkin voit olla siunaamassa Israelia tekemällä testamenttilahjoituksen ICEJ:n Suomen osastolle. Testamentin tekemiseen
Tilaukset: icej.fi/kauppa 040 740 6166 icej@icej.fi
sisältää postikulut Jäsenhinta 13 €
Peter Tsukahira on tunnettu yhdysvaltalais-japanilainen pastori, kirjailija ja opettaja Israelissa. Hän on asunut Israelissa vuodesta 1987 lähtien ja hän johtaa Karmel-vuorella sijaitsevaa messiaanista seurakuntaa.
liittyviä lisätietoja saat toimistoltamme. Voit lahjoittaa ICEJ:n Israel-työhön myös puhelimitse soittamalla seuraaviin numeroihin:
0600 14460 Exodustyö (10,26 €/puh + pvm)
0600 14470 Missä tarve on suurin (21,28 €/puh + pvm)
Poliisihallitus on myöntänyt Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön Suomen osasto ry:lle 17.1.2024 alkaen rahankeräysluvan RA/2024/73, joka on voimassa Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kerätyt varat käytetään ICEJ:n tavoitteiden mukaiseen toimintaan Jerusalemin päätoimiston ja Suomen osaston kautta.
Kiitos rakkaudenlahjastasi, Jumala siunatkoon sinua!
4 Johtajan pöydältä: Israel kukoistaa, antisemitismi kasvaa – haaste kristityille
5 Toiminnanjohtajalta: Etsi totuutta
6 ICEJ Suomi: Yad Vashemin holokaustinäyttely avattiin Sotkamossa
7 ICEJ Suomi: Tuija Valtanen: Alkulähteelle
14 Ripaus sokeria ja suuri annos välittämistä
15 Kotisairaanhoito välittää käytännön rakkautta iäkkäille maahanmuuttajille
16 Lehtimajanjuhla 2026
17 Mari Hyvärinen: ”Israel ei jätä ketään kylmäksi!”
18 Uskon rohkeus tulirenkaassa
20 Vieraskynä: Mojmir Kallus: Kansainvälinen verkosto on ICEJ:n toiminnan perusta
21 ICEJ sponsoroi sadan Bnei Menashe -juutalaisen alijamuuton Israeliin
22 Seurakuntavierailuja
8 Opetus: Seurakunta kuplassa
11 Israel 78 – Israelin suurlähettiläs Boaz Rodkin: ”Siirtyminen surusta iloon heijastaa kansakunnan resilienssiä”
12 Israel 78 – Mitä Israel minulle merkitsee? Chaya Votkin: Israel on paikka, jossa sielu lepää!
13 Israel 78 – Mitä Israel minulle merkitsee? Fredrik Ekholm: Kutsumus seistä Israelin rinnalla muutti elämäni
JOHTAJAN PÖYDÄLTÄ
Israel juhli juuri 78. syntymäpäiväänsä sitten uudelleenperustamisensa vuonna 1948. Kuten aina, edellisenä päivänä koko maa muisteli kaatuneita sotilaitaan ja terrorismin uhreja. Tänä vuonna tuo päivä oli erityisen liikuttava, sillä 7. lokakuuta 2023 lähtien yli 1 150 sotilasta on kuollut taistelussa Hamasia ja Hizbollahia vastaan. Lähes jokaisella israelilaisella perheellä on läheinen tai kaukainen sukulainen, joka on kuollut. Monia kyyneliä vuodatettiin.
Silti, kuten virallisessa Jom Ha’atzmaut -seremoniassa voitiin voimallisesti nähdä, muutamassa minuutissa koko kansakunta siirtyi surusta ilojuhlaan. Tuo hetki kertoo voimakkaasti Israelin kansan sitkeydestä. Juhlan huipennus oli Argentiinan presidentin Javier Milein, Israelin suuren ystävän, yllätysesiintyminen. Hänen ilmoituksensa, että Argentiina avaa pian suurlähetystön Jerusalemiin, otettiin ilolla vastaan erityisenä syntymäpäivälahjana tänä merkittävänä päivänä.
Israel on ollut sodassa Iranin jättiläistä ja sen monia sijaistaistelijoita vastaan jo kahden ja puolen vuoden ajan, mutta tänään juutalaisvaltio on vahvempi kuin koskaan. Talous on yllättävässä kasvussa, ja sekelin arvo on saavuttanut historiallisen huippunsa. Sotilaallisesti Israel on edelleen kiistaton alueellinen johtaja levittäessään voimaansa Lähi-itään.
Ja monella tapaa kansakunta lähestyy Jumalaa. Jopa David Zini, Israelin sisäisen turvallisuuspalvelu Shin Betin johtaja,
”Samalla kun Israel kukoistaa, seurakunnat ja kristityt, jotka seisovat Israelin rinnalla ympäri maailmaa, kohtaavat kasvavaa painostusta ja häirintää.”
kehotti Israelin päärabbinaattia perustamaan kansallisen kiitosjumalanpalveluksen. Zini sanoi, että jos tietäisimme sen, mitä hän tietää, niin ymmärtäisimme, että Israel on nähnyt niin paljon ihmeitä viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana, että se uhmaa kaikkia luonnollisia selityksiä. Meidän on kiitettävä siitä Jumalaa, Zini sanoi haastaen Israelin päärabbit! Kaikessa tässä näemme myös aivan uudenlaista avoimuutta israelilaisten, maan kansalaisjärjestöjen ja jopa valtion laitosten keskuudessa tehdä yhteistyötä kristittyjen kanssa. Meille avautuu ovia ennennäkemättömällä tavalla, kun israe -
lilaiset yhä enemmän ymmärtävät, että heidän lähimmät ystävänsä tänä päivänä ovat Raamattuun uskovia kristittyjä ympäri maailmaa.
Mutta tähän sisältyy haaste. Samalla kun Israel kukoistaa, Israelin rinnalla seisovat seurakunnat ja kristityt kohtaavat kasvavaa painostusta ja häirintää. Ei vain Euroopassa, vaan myös Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa kirkot ovat joutumassa radikaalien vasemmistolaisten ja islamilaisten ryhmien tähtäimeen. Antisemitismi on saavuttanut kaikkien aikojen huippunsa, ja pastorit saavat teologisilta instituutioilta vain vähän apua näiden kysymysten kohtaamiseen.
Tästä syystä olemme kutsuneet joitakin parhaimpia teologeja ja tutkijoita käsittelemään Israeliin liittyvää teologiaa, sionismin raamatullisia perusteita ja sitä, miten käsitellä rehellisesti kirkon historiaa. He tulevat 9.–11. kesäkuuta pidettävään Jerusalemin huippukokoukseen, historialliseen asiantuntijakokoukseen. Luotamme ja rukoilemme, että tästä kokouksesta lähtee voimakas viesti ajatellen tulevia kriittisiä päiviä. Lisätietoja kokouksesta osoitteessa: jerusalemsummit.icej.org Kerrothan tästä huippukokouksesta pastoreille ja seurakuntasi johtajille. Pyynnöstä on saatavilla rajoitettu määrä osallistumistukea.
Kristuksessa sinun,
JÜRGEN BÜHLER
ICEJ:N PRESIDENTTI
Elämme ajassa, jossa tietoa on enemmän kuin koskaan, mutta totuus tuntuu olevan välillä paksun usvan takana. Uutisvirrat, mielipiteet ja tulkinnat sekoittuvat toisiinsa niin, että yhä useammin kysymys ei ole siitä, mitä tiedämme, vaan siitä, mihin voimme luottaa.
Silti ihmisen sisin kertoo jotakin muuta. Kukaan ei etsi epärehellisiä ystäviä. Kukaan ei halua ostaa tuotetta, joka ei vastaa lupauksia. Kukaan ei kaipaa lisää puolitotuuksia elämäänsä. Meissä jokaisessa on syvä, lähes vaistomainen kaipuu totuuteen ja johonkin kestävään, aitoon ja muuttumattomaan.
Tämä kaipuu ei ole uusi. Jo kaksituhatta vuotta sitten Pontius Pilatus esitti ehkä historian kuuluisimman kysymyksen: “Quid est veritas?” – “Mikä on totuus?” (Joh. 18:38). Hän lausui sen kohdatessaan totuuden ruumiillistuman. Kysymys ei ollut vain filosofinen, vaan syvästi inhimillinen, ja se elää edelleen meissä.
Aikamme tekee tästä kysymyksestä entistä ajankohtaisemman. Informaation tulva voi hämärtää näkymän niin, että totuuden erottaminen tuntuu vaikealta. Kun jokaisella on oma “totuutensa”, vaarana on, että todellinen totuus menettää merkityksensä. Mutta sydämen tasolla ihminen
Raamatun tulisi
elämässämme olla totuuden lähde, jonka edessä peilaamme ja arvioimme muita totuusväittämiä.
ta hengelliseen taisteluun, eivät ainoastaan pistäydy Sanan äärellä hetkellisesti, vaan uppoutuvat siihen. Kolossalaiskirje 3:16: ”Kristuksen Sana asukoon teissä runsaana...” Totuuteen kietoutuneina meistä tulee ihmisiä, jotka jokaisen kriisin keskellä sanovat: ”Antakoon totuuden ratkaista”.
Luukas tekee syvällisen havainnon: “Nämä olivat mieleltään jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset. He ottivat Sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä Kirjoituksista, oliko asia niin.” (Apt. 17:11). He tutkivat kirjoituksia syvällisesti perehtyen, eivät vain pintapuolisesti silmäillen.
ei tyydy tähän. Me kaipaamme jotakin, mikä ei muutu mielipiteiden mukana.
Raamattu ohjaa etsimään totuutta lähteestä, joka ei horju. Se ei esitä totuutta vain käsitteenä, vaan jonakin, mikä voidaan kohdata. Samalla se muistuttaa, että Pyhä Henki toimii ihmisessä kuin hienovarainen tutka, joka ohjaa kohti sitä, mikä on totta.
Tähän liittyy myös syvä hengellinen periaate: kristitty, joka kietoo sielunsa Raamatun objektiiviseen totuuteen, muovaa samalla sydämensä kestämään elämän ja hengellisen taistelun haasteet.
Ne, jotka ovat parhaiten valmistautunei-
Raamatun tulisi elämässämme olla totuuden lähde, jonka edessä peilaamme ja arvioimme muita totuusväittämiä. Tarvitsemme maailmankuvan, joka muotoutuu Jumalan Sanan mukaan ja myös korjaantuu sen valossa.
Totuuden etsiminen ei ole vain jokin akateeminen älyllinen harjoitus. Se on matka, joka muovaa, koskettaa ja muuttaa koko ihmistä. Juuri tämän vuoksi se ei koskaan lakkaa olemasta ajankohtainen.
JANI SALOKANGAS
ICEJ SUOMEN TOIMINNANJOHTAJA
Sotkamon Missio Galleriassa avattiin 14. huhtikuuta Yad Vashemin holokaustinäyttely. Näyttely kertoo juutalaisten elämästä Euroopassa ja Saksan juutalaisvainojen kehittymisestä 1930-luvulta vuoteen 1945 saakka. Näyttelyn pääyhteistyökumppanina on ICEJ:n Suomen osasto.
”ICEJ Suomen näkökulmasta tämän työn tukeminen ei ole vain historiallinen tai kulttuurinen teko. Se on moraalinen velvollisuus. Me uskomme, että muistaminen on vastuuta, ja että hiljaisuus ei ole neutraalia silloin, kun viha kasvaa”, totesi ICEJ Suomen toiminnanjohtaja Jani Salokangas avajaistervehdyksessään.
”Haluamme omalta osaltamme olla rakentamassa maailmaa, jossa juutalaisuus ei ole pelon aihe, vaan luonnollinen ja arvokas osa yhteistä ihmisyyttämme. Maailmaa, jossa tämä sanoma tavoittaa kaikki – nuorista aina mummoihin ja pappoihin asti.”
Näyttelyn avajaisiin osallistunut ICEJ Suomen julistustyöntekijä Tuija Valtanen kertoi, että paikalla oli reilut kolmekymmentä henkilöä. ”Ilmapiiri oli koskettava, kun muistelimme kuutta miljoonaa surmattua juutalaista ja juutalaisten kokemaa ahdinkoa viime vuosina. Luin
kolme lyhyttä selviytyjän kirjettä, joiden sanoma karmeudessaan herätteli meitä muistamaan, ettei meidän tule vaieta pahan edessä.”
”Lisäksi käsittelin puheessani Yad Vashemin nimen merkitystä: ihminen ei ole vain numero, joka on laitettu käsivarteen, vaan jokaisella ihmisellä on nimi, perhe, yhteisö ja oma identiteetti ja juurensa. Yad Vashem haluaa nimenomaan palauttaa ihmisyyden arvon pimeän ajan keskelle.”
Holokaustinäyttely on esillä Missio Galleriassa (Kainuuntie 22, Sotkamo) 6. kesäkuuta asti, ja sinne on vapaa pääsy. Näyttely on avoinna ti-la klo 12.00–16.00.
Lisätietoa: www.missiogalleria.fi
LAHJOITA ICEJ:N HOLOKAUSTIN MUISTOA VAALIVAAN TYÖHÖN VIITENUMEROLLA 9800 01200.
Minulla oli kaksi mielenkiintoista kohtaamista jokin aika sitten. Ensimmäisessä eräs uskonsiskoni alkoi kertoa minulle, kuinka hän ihmetteli Jumalalle, kun ei ole saanut rukousvastauksia, vaikka on viipynyt Herran edessä. Jeesus puhui hänen sydämeensä, että hän ei ollut kysynyt oikeita kysymyksiä.
Tästä meni muutama kuukausi, kun kokousmatkallani toisella puolella Suomea toinen uskonsiskoni kertoi aivan vastaavaa, miten hän ihmetteli, kun rukousvastauksia ei kuulu, ja myös hän sai kuulla sydämessään, ettei ole kysynyt oikeita kysymyksiä.
Pysähdyin ja aloin miettiä, että nyt Jumala puhuu minulle näiden ystävien kautta. Meidän tulee tuntea kirjoitukset ja Jumalan voima, jotta voimme kysellä Jumalalta oikeita kysymyksiä ja saada selkeitä vastauksia, kun kyselemme johdatusta niin omiin tilanteisiimme kuin maailmanlaajuisiin kysymyksiin. Saamme vedota Jumalan Pyhiin kirjoituksiin rukousten alttarilla. ICEJ:n toiminnassa tärkeää on esirukous ja Jumalan Sanan opettaminen, jotta Jumalan tunteminen lisääntyy.
Jumalan Sana johdattaa meidät alkulähteelle. Aivan kuten Israelissa vedet virtaavat raikkaina pohjoisesta Danin alueelta kallion uumenista Genesaretinjärveen, josta vesi jatkaa matkaansa Kuolleellemerelle. Jumalan alkuperäiset lähteet ovat taivaallisissa. Ne ovat lähtöisin Isämme sydämeltä, ja Hengen virrat voivat virrata sydämiimme, kun Pyhä Henki avaa meille Jumalan salaisuuksia.
Näin ymmärryksemme lisääntyy ja pystymme käsittämään Herran tiet ja ajan, jonka keskellä elämme. Hänellä on edelleen valtaisa pelastussuunnitelma, jossa emme voi mitenkään ohittaa tai mitätöidä Israelin merkitystä. ”Ovathan he israelilaisia, joille kuuluu lapsenasema ja kirkkaus ja liitot. Heille Hän antoi lain ja lupaukset ja sääti jumalanpalveluksen. Heidän on kantaisät, ja heistä on Kristus (Messias) lihan puolesta. Hän on yli kaiken, Jumala, iankaikkisesti ylistetty. Aamen” (Room. 9:4–5).
Kevätkauden tilaisuudet ovat olleet siunattuja. Monissa paikoissa, joissa olen saanut vierailla, olen tavannut runsaasti ihmisiä, jotka ymmärtävät Israelin merkityksen aikamme keskellä ja Jumalan suunnitelmassa. He ovat vakaumuksen omaavia Jumalan lapsia ja loistavat kirkkaasti tässä pimeässä ajassa. Lämmin kiitos työmme tukijoille, rukoilijoille ja viestin eteenpäin viejille. Yhdessä voimme enemmän, ja näin voimme edelleen anoa armoa myös omalle kansakunnallemme.
TUIJA VALTANEN ICEJ SUOMEN JULISTUSTYÖNTEKIJÄ
HALUATKO TUKEA ICEJ:N KOTIMAAN ISRAEL-TYÖTÄ? LAHJOITA VIITENUMEROLLA 9800 04003.
Vain muutama päivä ennen kuin juutalaisten oli määrä juhlia purimia Israelissa, syttyi sota Iranin radikaalihallintoa vastaan. Monia juhlallisuuksia päädyttiin viettämään pommisuojissa, vaikka Israel toivoi nykyajan Hamanin – Iranin militanttien ajatollahien – kukistuvan nopeasti.
Purimia kuvataan Esterin kirjassa yhtenä Raamatun suurimmista vapautuksen ajoista. Noin vuonna 470 eKr. koko Persian juutalainen väestö tuomittiin tuhoon kuningas Ahasveroksen (Kserkses) hovin korkeimman henkilön, pahansuovan Hamanin yllytyksestä. Ahasveroksen uusi kuningatar Ester toimi vastaroolissa paljastamalla juonen kuninkaalle serkkunsa Mordokain kehotuksesta, joka toimi korkea-arvoisena virkamiehenä kuninkaan hovissa.
Jotta ymmärtäisit täysin tämän merkittävän tarinan, kehotan sinua lukemaan koko Esterin kirjan. Se sisältää ihmeellisen käänteen, jonka myötä juutalaiset voittivat, ja ne, jotka tavoittelivat heidän tuhoaan, tuhoutuivat itse.
Erityisesti Esterin kirjan neljännessä luvussa kerrotaan, kuinka tämä kuninkaallisen palatsin ylellisyydessä elävä kuningatar muuttui rohkeaksi naiseksi, joka oli valmis vaarantamaan kaiken kansansa selviytymisen vuoksi.
Kuningatar kuplassa Neljäs luku alkaa kylmäävällä kertomuksella Persian juutalaisten epätoivoisesta tilanteesta. ”Juutalaisten keskuudessa syntyi suuri suru” (Ester 4:3), ja monet heistä, Mordokai mukaan lukien, pukeutuivat säkkiin ja tuhkaan julkisena surunosoituksenaan. Näin tehdessään hän rikkoi kaikkia kuninkaallisen palatsin [vi-
rallisia] käytäntöjä. Kun kuningatar Ester kuuli tästä, hän lähetti välittömästi viestin Mordokaille.
Yllättäen hän ei näyttänyt olevan tietoinen juutalaisten maanmiestensä kohtaamasta ahdingosta. Sen sijaan hän lähetti serkkunsa luokse sanansaattajia, jotka veivät hänelle uusia vaatteita. Mordokai, korkea-arvoinen virkamies kuninkaan hovissa, tunnettiin kuningattaren sukulaisena. Aluksi Ester vaikutti hämmentyneeltä hänen ulkonäöstään ja painosti häntä vaihtamaan takaisin kunnialliset vaatteensa. Esterin maine oli vaakalaudalla – varsinkin kun kuningas ei ollut kutsunut häntä luokseen kolmeenkymmeneen päivään (Ester 4:11). Serkku, joka herättäisi negatiivista huomiota, oli viimeinen asia, jota hän tarvitsi. Kuningatar Ester näytti elävän palatsin
sosiaalisessa ja poliittisessa kuplassa tietämättömänä juutalaista kansaansa uhkaavasta vaarasta. Mordokai ratkaisi tämän sillä, mitä kutsuisimme nykyään ”tiedotuskampanjaksi”, tuoden kuningattaren ajan tasalle valtakunnan tapahtumista.
“Mordokai kertoi Hatakille [jonka Ester oli kutsunut] kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut, ja myös tarkalleen, kuinka paljon hopeata Haaman oli luvannut punnita kuninkaan aarrekammioihin juutalaisten tuhoamisesta. Myös jäljennöksen sen lain sanamuodosta, joka Suusanissa oli annettu heidän hävittämisekseen, hän antoi hänelle, että hän näyttäisi sen Esterille ja ilmoittaisi tälle asian sekä velvoittaisi häntä menemään kuninkaan luo anomaan armoa ja rukoilemaan häntä kansansa puolesta” (Ester 4:7–8).
Mordokai esitti hänelle tosiasiat. Nykypäivään käännettynä hän kertoi Esterille Iranin ja Qatarin hallitusten eri terroristiverkostoille lähettämistä valtavista rahasummista sekä Hizbollahin ja Hamasin suunnitelmista pyyhkiä Israel pois kartalta. Hän kertoi Esterille myös antisemitismin nopeasta kasvusta ympäri maailmaa ja siitä, kuinka yhä useammat hallitukset kääntävät selkänsä Israelille.
Hän kehotti Esteriä käyttämään vaikutusvaltaansa kuninkaan kanssa – tuomaan tämän tiedon kuninkaan eteen ja pyytämään muutosta politiikkaan.
Riskiarviointi
Ester suoritti sitten henkilökohtaisen riskiarvioinnin. Hän alkoi ymmärtää tilanteen vakavuuden. Periaatteessa hän oli todennäköisesti samaa mieltä siitä, että jotain oli tehtävä. Hän kuitenkin kertoi Mordokaille, että riski oli liian suuri. Kuninkaan valtaistuimen eteen ei voinut noin vain kävellä kutsumatta. Jokaista, joka rikkoi tätä kuninkaallista protokollaa, kohtasi kuolemanrangaistus –jopa kuningatarta itseään. Lisäksi hän oli epävarma asemastaan kuninkaan edessä, koska häntä ei ollut kutsuttu kuninkaan luo kokonaiseen kuukauteen.
Esterin henkilökohtaisen arvion mukaan oli liian vaarallista lähestyä kuningasta. Tämä viesti lähetettiin takaisin Mordokaille.
Täydellinen omistautuminen
Tätä seuraa Esterin kirjan kuuluisin kohta, Mordokain viimeinen vetoomus:
”Älä luulekaan, että sinä, kun olet kuninkaan linnassa, yksin kaikista juutalaisista pelastut. Jos sinä tänä aikana olet vaiti, tulee apu ja pelastus juutalaisille muualta, mutta sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte. Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?” (Ester 4:13–14)
Israel ja juutalaiset eivät olleet riippuvaisia hänen tuestaan, Mordokai sanoi kuningattarelle. Jos sinä pysyt hiljaa, pelastus tulee muualta. Tässä suhteessa Raamattu on selvä Israelin tulevaisuudesta: ”Jos väistyvät nämä [auringon, kuun ja tähtien] lait minun kasvojeni edestä, silloin myös lakkaavat Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan.” (Jer. 31:35–36).
Todellisuudessa kyse ei ollut Israelin selviytymisestä, vaan Esterin omasta selviytymisestä. ”Jos sinä tänä aikana olet vaiti, … sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte.” (Ester 4:14). Nämä sanat lävistivät Esterin sydämen. Hän vastasi vaatimalla kolmipäiväistä paastoa ja päätti mennä kuninkaan eteen julistaen rohkeasti: ”Jos tuhoudun, niin tuhoudun.”
Tämä päätös käynnisti nopean pelastusja vapautusprosessin tuon ajan juutalaisille. Silti tällä tarinalla on myös voimakas yhtymäkohta omaan aikaamme.
Seurakunta kuplassa
Aivan kuten kuningatar Ester, monet kristityt ja seurakunnat elävät nykyään kuplassa. Itse asiassa me kaikki teemme niin. Oletusarvoisesti meillä on taipumus keskittyä omiin kamppailuihimme ja seurakuntahankkeisiimme ja samalla jättää huomiotta ympärillämme olevat haasteet. Esterin suurin huolenaihe saattoi olla se, että kuningas oli jättänyt hänet huomiotta 30 päivän ajan.
Toukokuussa 1944 saksalainen pastori
Dietrich Bonhoeffer kirjoitti natsien vankisellistä: ”Kirkkomme, taisteltuaan yksinomaan oman säilymisensä puolesta näinä vuosina, ikään kuin se olisi itsetarkoitus, ei kykene tuomaan sovittavaa ja lunastavaa sanaa ihmiskunnalle ja maailmalle.”
Olemmeko tietoisia siitä, että monissa Euroopan maissa juutalaiset kohtaavat tilastojen mukaan paljon enemmän viharikoksia kuin mikään muu ryhmä –[jopa] merkittävästi enemmän? Jär jestyneissä paikoissa, kuten
Tanskassa ja Norjassa, juutalaiset joutuvat viharikosten
kohteeksi kolmekymmentä kertaa useammin kuin mikään muu ryhmä. Monissa Iso-Britannian kaupungeissa aktivistit kiertävät ovelta ovelle ja tekevät niin sanottuja ”mielipidekyselyjä», joissa kysytään asukkailta, boikotoivatko he Israelia vai tukisivatko he Palestiinan valtiota. Vastaukset ja osoitteet tallennetaan, mikä herättää juutalaisyhteisössä syvää pelkoa. Synagogiin hyökätään jälleen Saksassa ja ympäri Eurooppaa, ja joulukuussa hanukkaa viettäviä juutalaisia ammuttiin rannalla Australiassa, puhumattakaan jatkuvista vihaisista Israelin vastaisista mielenosoituksista ympäri maailmaa. Juutalaisviha on saavuttanut natsiSaksan alkuvuosiin verrattavan tason. Traagista kyllä, kuten 1930-luvulla, monet kirkot jatkavat toimintaansa normaaliin tapaan. Meidän on pyydettävä Herraa puhkaisemaan elämämme ja seurakuntiemme kupla ja herättämään meidät tämän hetken äärimmäiseen vakavuuteen.
Saatamme tuntea houkutusta pysyä välinpitämättöminä, koska useimmat juutalaiset eivät ole kristittyjä eivätkä siten ”kuulu meihin”. Bonhoeffer kirjoitti vuonna 1933 esseessään ”Kirkko ja juutalainen kysymys”: ”Kirkolla on ehdoton velvollisuus minkä tahansa yhteiskuntajärjestyksen uhreja kohtaan, vaikka he eivät kuuluisikaan kristilliseen yhteisöön.”
Mordokai käynnisti "tiedotuskampanjansa" tuodakseen kuningattarelle kansansa kohtaaman uhan. Tästä syystä ICEJ järjestää kesäkuussa Jerusalemin huippukokouksen, jossa varustetaan pastoreita, johtajia, teologeja ja maallikkoja työkaluilla opettaa Jumalan tarkoituksia Israelille saarnatuolista. Liity mukaan ja kerro tästä kutsusta myös muille.
Uusi riskiarviointi
Aluksi Ester ei ollut halukas maksamaan hintaa. Riski lähestyä kuningasta kutsumatta oli yksinkertaisesti liian suuri. Kysymys, joka meidän on kysyttävä itseltämme, kuuluu: “Olemmeko valmiita maksamaan hinnan?”
Äskettäin kaksi eurooppalaista seurakuntaa joutui perumaan suuren ICEJ-konferenssin tiloissaan ulkoisten uhkien vuoksi. Ne tukevat Israelia, mutta kokivat riskin liian suureksi isännöidä Israeliin liittyviä tapahtumia. Jotkut kansallisista maaosastoistamme kertovat, että pastorit kutsuvat heitä edelleen puhumaan, mutta sanovat kahden kesken: ”Kiitos, että tulitte seurakuntaani, sillä en voi [itse] enää puhua Israelista.” Nämä johtajat ovat antautuneet painostukselle ja valinneet hiljaisuuden.
Pohjimmiltaan tämä kysymys koskee Jeesuksen opetuslapseuskutsun ydintä. Jeesus varoitti opetuslapsiaan hänen seuraamisensa ”hinnasta” (Luuk. 14:25–33). Hän varoitti kaksinaismielisyydestä sanomalla, että ne, jotka tarttuvat auraan ja katsovat taakseen, eivät ole soveliaita Jumalan valtakuntaan (Luuk. 9:62). Edes perhesiteet eivät saa olla meidän ja Jumalan kutsun välissä elämässämme (Luuk. 14:26). Jeesuksen seuraaminen saattaa vaatia jopa valmiutta menettää henkemme hänen vuokseen (Mark. 8:35).
Juuri tämä oli Esterin todistus: ”Jos tuhoudun, niin tuhoudun.” Tämä ei ollut kohtalonuskoa, vaan lopullinen ilmaus antautumisesta ja kuuliaisuudesta Jumalan kutsulle.
Mikä on vaakalaudalla?
Mordokain sanat Esterille olivat selkeät Vaakalaudalla ei ollut Israelin selviytyminen, vaan hänen oma selviytymisensä. Saksa tarjoaa vakavan esimerkin. Ennen toista maailmansotaa Saksa tunnettiin syvästä kristillisestä perinnöstään –uskonpuhdistuksen ja pietismin maana. Henkilöt, kuten Luther, Zinzendorf, Bengel ja muut, vaikuttivat syvästi maailmaan. Kuitenkin, kun Hitler nousi valtaan, suurin osa kirkoista pysyi hiljaa, ja monet jopa liittoutuivat natsiliikkeen kanssa. Nykyään useimmat Saksan kirkot ovat tyhjiä ja niiltä puuttuu hengellistä elinvoimaa. Esterin saama varoitus “sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte” saattaa olla todellisempi kuin ymmärrämme.
Miten omien maidemme seurakunnat voivat? Rukoilkaamme niiden puolesta. Vielä yksi ajatus Mordokain vetoomuksesta Esterille: ”Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt
kuninkaalliseen arvoon?” (Ester 4:14)
Tämä lause iski minuun äskettäin uudella tavalla. Mordokai ei sanonut: ”Näin sanoo Herra”, vaan yksinkertaisesti: ”Kuka tietää...” Hän ei ollut täysin varma lopputuloksesta, mutta silti hän kehotti Esteriä toimimaan. Ja Ester meni, vaikka hän ei tiennyt, miten asia päättyisi.
Tämä muistuttaa meitä kolmesta Babylonissa olleesta miehestä, jotka tulisen pätsin uhatessa heitä julistivat kuningas Nebukadnessarille:
”Jos niin käy, voi meidän Jumalamme kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä, ja hän pelastaa myös sinun kädestäsi, kuningas. Ja vaikka ei pelastaisikaan, niin tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumartaen rukoile kultaista kuvapatsasta, jonka sinä olet pystyttänyt.” (Dan. 3:17–18)
Jumalamme voi ja tulee vapauttamaan – mutta vaikka Hän ei vapauttaisikaan, me emme kumarra.
Olemme siirtymässä aikaan, jolloin kirkko joutuu jälleen kerran juutalaiskysymyksen eteen. Mitä teemme heitä vastaan kohdistuvan pahan edessä?
Rukoukseni on, että monet löytäisivät rohkeutta ottaa selkeän kannan juutalaisten ystäviemme puolesta ja seistä heidän rinnallaan, koska:
• He ovat Jeesuksen luonnollinen perhe (Matt. 1:1);
• He antoivat meille Jumalan Sanan (Room. 3:2);
• Jeesus sanoi, että pelastus on juutalaisista (Joh. 4:22);
• Paavali sanoi, että he ovat rakkaita isien tähden (Room. 11:28);
• Me olemme heille velkaa (Room. 15:27); ja
• Yksinkertaisesti siksi, että meidät on kutsuttu siunaamaan heitä (1. Moos. 12:3).
Voisin antaa monia muitakin syitä, mutta pohjimmiltaan kyse on yksinkertaisesti siitä, että tämä on oikein. Julistus ”jos tuhoudun, niin tuhoudun” saattaa olla uskontunnustus menneiltä ajoilta, mutta sillä on syvällinen merkitys myös meidän ajallemme.
JÜRGEN BÜHLER ICEJ:N PRESIDENTTI
Israelin suurlähettiläs Boaz Rodkin:
”Siirtyminen surusta iloon heijastaa kansakunnan resilienssiä”
vuonna, 22. huhtikuuta, Israel juhli 78. itsenäisyyspäiväänsä.
Israelissa Jom Ha’atzmaut, Israelin itsenäisyyspäivä, seuraa Jom HaZikaronia, muistopäivää kaatuneille sotilaille ja terrorin uhreille. Se toimii vuosittaisena, koskettavana muistutuksena siitä, mitä juutalaiset ovat uhranneet voidakseen elää vapaina kotimaassaan. Siirtyminen surusta iloon heijastaa kansakunnan resilienssiä eli selviytymiskykyä, joka on rakennettu sinnikkyyden ja toivon varaan.
Israelilainen sinnikkyys on aihe, jota usein korostamme. Se on tosiasia ja tunne, joka on syvästi juurtunut kansakuntaamme. Viime aikoina sitä ovat osoittaneet erityisesti Pohjois-Israelin asukkaat, missä yhteisöjen mosaiikki seisoo yhtenäisenä, vaikka heidän sitkeyttään koetellaan päivittäin Hizbollahin rakettien, ohjusten ja itsemurhadroonien armottomassa tulituksessa. Tämän alueen asukkaista – juutalaisista, muslimeista, kristityistä ja druuseista – on tullut kotimaansa vartijoita, jotka kieltäytyvät hylkäämästä rakastamaansa maata edes käsittämättömien vastoinkäymisten edessä.
Resilienssi tarkoittaa myös kykyä toipua nopeasti. Vaikka tämä pitääkin paikkansa monissa tapauksissa, esimerkiksi Israelin taloutta mitattaessa, me kansana odotam-
me edelleen sellaista tyyntä hetkeä, joka antaisi meille mahdollisuuden aloittaa toipuminen. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeita. Kaksi ja puoli vuotta tauotonta sotaa ohjuksien, rakettien, panttivankien, kuoleman ja tuhon sekä maailmanlaajuisen antisemitismin kanssa jättää jälkeensä sekä fyysisen että henkisen veronsa. Vaikka useimmat arvistamme ovat näkymättömiä, ne ovat todellisia ja tuskallisia.
Vallitsee laaja käsitys siitä, että todellinen muutos alueella edellyttää terrorin lähteitä rahoittavan järjestelmän purkamista. Nähtyämme murto-osan siitä, miten raa’asti Iranin hallinto on vallankumouskaartin IRGC:n kautta kohdellut omaa kansaansa, ei ole enää kyse pelkästään alueellisesta vakaudesta. Monet israelilaiset ovat valmiita kestämään pitkittyneitä vaikeuksia, jos se tarkoittaa tulevaisuutta, jossa Iranin kansa voi saada maansa takaisin ja jossa sen sijaisarmeijoiden – Hamasin, Hizbollahin ja huthien – jatkuva uhka vähenee.
Näette jatkossakin kuvia Israelin selviytymiskyvystä ja elämästä, joissa näkyy elinvoimaa ja runsautta, koska Israel on pohjimmiltaan elinvoimainen maa. Mutta näihin hetkiin liittyy myös uupumusta, pelkoa ja sellaista painetta, jota on vaikea välittää ulkopuolelle.
Tässä yhteydessä haluan ilmaista sydämellisen kiitollisuutemme teille, rakkaat lukijat. Kiitos jatkuvasta tuestanne – siitä, että näette meidät, että tunnustatte kohtaamamme todellisuuden ja että seisotte kanssamme rukouksessa, ajatuksin ja teoin. Solidaarisuutenne merkitsee enemmän kuin sanat voivat täysin ilmaista. Olemme myös syvästi tietoisia Suomen ja Israelin välisestä kestävästä ystävyydestä. Tämä suhde perustuu paitsi yhteisiin demokraattisiin arvoihin, myös yhteiseen ymmärrykseen selviytymiskyvyn, turvallisuuden ja valmiuden tärkeydestä. Suomen järkkymätön sitoutuminen omaan puolustukseensa ja itsemääräämisoikeuteensa saa vahvaa ymmärrystä israelilaisten keskuudessa, jotka samalla tavoin käsittävät kansakuntansa suojelemisen tarpeen. Näinä aikoina tällaiset kumppanuudet, jotka perustuvat kunnioitukseen ja yhteisiin periaatteisiin, ovat merkityksellisempiä kuin koskaan.
Hyvät lukijat, Jom Ha’atzmaut ei ole vain itsenäisyyden juhla. Se on päivä tunnustaa juutalaisvaltion ihme juuri tällä maa-alueella, joka kantaa historiaamme, uskoamme ja tulevaisuuttamme.
Mitä siis toivomme Israelin valtiolle tänään, sen 78. vuoden iässä?
Toivomme rauhaa. Toivomme vakautta. Toivomme kasvua, uudistumista ja toivoa. Toivomme jatkuvia saavutuksia tieteessä, koulutuksessa ja innovaatioissa – mutta myös jotain syvempää: yhteistä tulevaisuutta, joka perustuu kumppanuuteen, ymmärrykseen ja kunnioitukseen.
Elämä jatkuu kaikkialla Israelissa. Ei sellaisena kuin se oli, eikä sellaisena kuin haluaisimme sen olevan, mutta se jatkuu. Erilainen rutiini, erilainen todellisuus. Silti, elämä jatkuu edelleen vastuun ja toistemme tukemisen määrittämänä, joka ikinen päivä.
Pidämme kiinni selkeästä toiveesta, että vapaus ei jäisi vain kertomukseksemme, vaan että siitä tulisi tämän alueen todellisuus. Ei hauras, eikä väliaikainen, vaan todellinen vapaus, joka on perusta ihmisarvolle, vakaudelle ja erilaiselle tulevaisuudelle Lähi-idässä. Tämä ei ole naiivi toivo. Se on sellainen, josta emme voi luopua.
Kiitos, että olette tällä matkalla kanssamme. Jumala siunatkoon teitä kaikkia.
BOAZ RODKIN ISRAELIN SUOMEN-SUURLÄHETTILÄS
Israeliin voi kiteyttää yhteen lauseeseen: Israel on paikka, jossa sielu lepää!
Olen käynyt Israelissa lukuisia kertoja, mutta en ole vielä asunut siellä. Siitä huolimatta Israel tuntuu jo nyt toiselta kotimaalta. Israel on paikka, jossa tunnen oloni kotoisaksi ja jossa voin olla oma itseni. Kun olen muualla, ovat ajatukseni usein Israelissa. Ajattelen maan kaunista luontoa ja kaipaan sen eri vivahteita. Minusta on käsittämätöntä, miten niin pieneen maahan voi mahtua niin paljon erilaista luontoa.
Vesi on minulle tärkeä elementti, ja Israelissa minua kiehtoo se, miten jokaisella vesistöllä on aivan oma leimansa. Punaisellamerellä pääsee ihailemaan koralleja ja kauniita kaloja, Kuolleessameressä kelluminen ja mutakylvyt ovat ainutlaatuinen kokemus samoin kuin Välimeren lämpimistä aalloista nauttiminen. Olen myös melonut Jordan-joessa ja ihaillut kaunista Genesaretinjärveä eri puolilta. Myös Israelin vuoristomaisemista on tullut sielunmaisemani. En osaa päättää, pidänkö enemmän hiekanvärisistä vuorista Negevissä ja Kuolleenmeren ympäristössä vai
Galilean vihreistä kukkuloista. Tuoksuista minulle on jäänyt mieleen erityisesti viljapeltojen tuoksu sadonkorjuun aikaan.
Toinen minulle tärkeä asia Israelissa on ruoka. Pidän siitä, miten torien valikoima muuttuu vuodenaikojen ja jopa viikonpäivien mukaan. Tuoreiden leivonnaisten, hedelmien, vihannesten ja mausteiden tuoksu on huumaava ja irtokarkkilaarit houkuttelevia. Israelilainen aamiainen on mielestäni maailman paras, enkä ikinä kyllästy siihen. Matkani usein kruunaa pihvi ja lasillinen punaviiniä.
Olen viettänyt eniten aikaa Netaniassa ja Jerusalemissa, mutta myös Eilatissa ja Tel Avivin seudulla ja Safedissa. Jos minun pitää valita yksi lempipaikka Israelissa, on se ehdottomasti Jerusalem. Kaupungin tunnelma on monikulttuurinen, ja on mielenkiintoista istua siellä kahvilassa ja tarkkailla ihmisiä. Kirjava joukko ihmisiä eri uskontokunnista ja kulttuureista toimittaa arkisia askareitaan, käy töissä ja nauttii vapaa-ajastaan sulassa sovussa. Jerusalemissa nautin Vanhankaupungin tunnelmasta ja kävelemisestä kapeilla kujilla. Käynti Israelissa jää jotenkin vajaaksi ilman käyntiä Kotelilla, Länsimuurilla. Katselen muurin suuria kiviä, luen
psalmeja ja ajattelen kaikkia tärkeitä ihmisiä. Kotelilla tuntuu luonnolliselta kertoa huolista ja toiveista Hashemille, ja sieltä lähtiessä on aina turvallinen ja kevyt olo. Kaikkein tärkeintä Israelissa on kuitenkin ihmiset. Olen saanut vierailla ja viettää sapattia hyvin erilaisissa perheissä.
Arki Israelissa on kiireistä, mutta sapatti on varattu perheelle, ystäville ja yhdessäololle. Vieraanvaraisuus on aivan omaa luokkaansa ja yhdessä pidetään huolta siitä, ettei kukaan jäisi yksin sapattina.
Israel on upea maa, mutta elämä siellä ei aina ole helppoa. Sodat muuttavat ihmisten arkea ja pakottavat ihmiset elämään poikkeustilanteessa. Ihmettelen ja ihailen heidän kykyään sopeutua ja sietää epävarmuutta. Israelin ulkoministeri Gideon Saar sanoi, että yleensä ihmiset pakenevat sotaa, mutta israelilaiset haluavat palata kotiin sodan syttyessä. Tämä kertoo paljon Israelista ja israelilaisista.
Am Israel chai!
CHAYA VOTKIN
HELSINGIN JUUTALAISEN SEURAKUNNAN PUHEENJOHTAJA
Israel merkitsee minulle paljon, se on minulle kuin toinen kotimaa. Olen tietenkin suomalainen ja rakastan kotimaatani, mutta Israelissa on jotain erityistä. Suuri osa sydämestäni on aina Israelin kanssa.
Kutsumukseni seistä Israelin rinnalla tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta vuonna 1990. En suunnitellut sitä itse, vaan se oli Jumalan erityinen kutsu. Olen kiitollinen siitä, että sain armon totella ja ottaa vastaan tuon kutsun, joka muutti elämäni. Olen järjestänyt muun muassa monia Israel-tapahtumia, joissa on ollut hyvää opetusta, ja auttanut juutalaisia ICEJ:n kautta heidän alijaprosessissaan koko 1990-luvun ajan.
Sittemmin Israel-työni on jatkunut monin eri tavoin ja yli kaikkien odotusten. Olen tehnyt monia matkoja Israeliin (ehkä 65 kertaa) vaimoni Kerstinin kanssa. ICEJ:n lehtimajanjuhlille olemme matkustaneet lähes vuosittain 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Lisäksi olemme osallistuneet ICEJ:n Envision-johtajuusseminaareihin ja muihin konferensseihin.
Israelissa ja sen pääkaupungissa Jerusalemissa vieraileminen herättää aina erityisen tunteen. Israel ei ole tavallinen maa.
Koko sen synty vuonna 1948 ja kehitys on suuri ihme, joka todistaa Jumalan suuruu-
desta ja profeetallisen sanan täyttymyksestä. Mahdollisuus vierailla Raamatun tapahtumien paikoissa herättää Jumalan Sanan eloon, koska Raamattu syntyi Israelissa ja Sanan kirjoittivat juutalaiset.
Tämä on syy siihen, miksi Israelia vastaan hyökätään niin paljon, ja miksi tuo maa on joutunut olemaan sodassa valtion uudelleen perustamisesta lähtien. Selviytyäkseen maan on täytynyt kehittää korkeatasoista puolustusteknologiaa sekä valmistautua esimerkiksi rakentamalla pommisuojia kaikkialle ja maanalaisia sairaaloita.
Kun Jeesus palaa Öljymäelle Jerusalemiin, siellä on kansa, juutalaiset, jotka ottavat Hänet vastaan, ja maa, Israel. Paholainen tietää tämän, ja hän yrittää kaikin voimin estää sen. Kätyriensä, kuten Iranin ja useiden terroristijärjestöjen kautta, hän yrittää tuhota kaikki juutalaiset ja ottaa maan haltuunsa. Se on kapinaa Jumalaa vastaan.
Israelin 78. vuoden alettua toivon israelilaisille turvallisempaa ja rauhallisempaa elämää. On raskasta elää jopa seitsemän rintaman massiivisen uhan alla Hamasin vuoden 2023 barbaarisen verilöylyn jälkeen. Lisäksi Israel on yhä eristäytyneempi, kun sen ilmatila on ollut suljettuna ja matkailu on olematonta. Vaikka sodankäynti on maalle kallista, pitkälle kehit-
tynyt puolustusteknologia on pelastanut monia ihmishenkiä.
Näen etuoikeutena sen, että saan olla aktiivinen Israel-kysymyksissä, jotka ovat vain lisääntyneet ajan myötä, ja puolustaa heidän oikeuttaan olemassaoloon, mitä myös Raamattu tukee. On etuoikeus saada toimia Israelin hyväksi monissa asioissa, joita ajan kuluessa on tullut vain lisää. Toivon, että myös suomalaiset päättäjät tukisivat aktiivisesti Israelin oikeutta omaan maahansa.
Meidän on rukoiltava entistä enemmän omien päättäjiemme, Israelin ja myös maan kristittyjen puolesta 2. Aikakirjan 7:14 mukaisesti. Olen rukoillut myös, etten tulisi välinpitämättömäksi, vaikka sodat vain jatkuvat, vaan että minulla olisi herkkyyttä sille, kuinka raskasta sota on Israelin kansalle.
Kantakaamme siis rukoustaakkanamme sitä, mikä on Jumalan sydämellä, ja osoittakaamme Israelille käytännön tukea ja rakkautta, jotta Israel tietää, ettei se ole yksin. ”’Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani’, sanoo Herra” (Jes. 40:1).
Onnittelut Israelille 78:sta ihmeiden vuodesta! Am Israel Chai!
FREDRIK EKHOLM
ISRAELIN KUNNIAKONSULI
Onkaunis keväinen päivä ja suuntana on Gan Yavne, missä sijaitsee ICEJ Suomen osaston tukema erityinen hanke. Perillä vastassa ovat iloinen projektikoordinaattori sekä toiminnanjohtaja Shoshi, joiden lämmin asenne luo heti iloisen ja kutsuvan ilmapiirin.
Hankkeen ydin on yksinkertainen, mutta merkitykseltään syvä: leivotaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa heidän ilokseen ja oppimisekseen ja myös myyntiä varten. Keittiössä kauhat heiluvat, kanelin- ja suklaantuoksu leijuu ilmassa ja nauru täyttää tilan. Iloinen musiikki soi taustalla, ja käsissä syntyy toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia. Yksi nuorista tytöistä sanoo ohimennen: “Tämä on taas viikon paras hetki.” Se lause kertoo hetken tärkeydestä. Se kertoo enemmän kuin pitkät selitykset. Tämä on tärkeää näille nuorille leipureille.
Toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret tulevat vaikeista lähtökohdista. Heidät on tuotu mukaan sosiaaliviranomaisten kautta perheistä, joissa heidän turvallisuuttaan tai hyvinvointiaan ei ole voitu taata, ja heidät on huostaanotettu. Juuri siksi tällaisella paikalla on valtava merkitys. Tämä ei ole vain keittiötila, vaan paikka, jossa heistä välitetään, heitä arvostetaan ja suojellaan.
Shoshi kuvaa työtään yksinkertaisesti, mutta koskettavasti: “Monet näistä lapsista ja nuorista tulevat todella vaikeista taustoista. Haluan antaa heille jotain positiivista ajateltavaa ja muistuttaa, että he ovat ihmisinä arvokkaita.” Hänen sanoissaan ei ole korulauseita, mutta niiden vaikutus näkyy nuorissa. “On hämmästyttävää nähdä, miten moni heistä puhkeaa kukkaan kokiessaan välittämistä ja turvaa.”
Tämä hanke on pieni, mutta merkittävä askel kohti eheämpää elämää. Se tarjoaa hetkiä, joissa huolet väistyvät ja tilalle tulevat ilo, onnistuminen ja yhteenkuuluvuus. On koskettavaa nähdä, miten me suomalaiset voimme olla mukana rakentamassa toivoa ja rakkautta – niinkin yksinkertaisella tavalla kuin tukemalla tätä leipomohanketta. Yksi munkki ja yksi kakku kerrallaan nämä nuoret leipovat tiensä kohti parempaa huomista.
Kesken kaiken yksi nuorista kysyy minulta: “Miksi te haluatte auttaa meitä?” Kun kerron, että Suomessa on suuri joukko kristittyjä, jotka rukoilevat heidän puolestaan ja tukevat tätä työtä, koska haluavat heille paremman tulevaisuuden, hän kuuntelee tarkasti. Vastaukseni on yksinkertainen: “Kristittyinä meitä on kutsuttu auttamaan toisiamme.”
Nuori hymyilee hetken hiljaisuuden
"Joskus pieni ripaus sokeria ja suuri annos välittämistä riittää muuttamaan päivän ja parhaimmillaan koko elämän suunnan."
jälkeen ja sanoo: “Tykkään teistä suomalaisista.” Ehkä juuri siinä kiteytyy jotakin olennaista. Kun nämä nuoret kokevat tulleensa nähdyiksi ja rakastetuiksi, heissä kasvaa jotakin, mikä kantaa paljon pidemmälle kuin yksi iltapäivä keittiössä. Tiivistän koskettavan päiväni nuorten kanssa tähän lauseeseen: Joskus pieni ripaus sokeria ja suuri annos välittämistä riittää muuttamaan päivän ja parhaimmillaan koko elämän suunnan.
Kiitos jokaiselle, joka antaa omastaan näiden lasten ja nuorten hyväksi. Yhdessä saamme olla tekemässä merkityksellistä lohdutuksen työtä.
JANI SALOKANGAS
ICEJ SUOMEN TOIMINNANJOHTAJA
TULE MUKAAN LAHJOITTAMALLA
ICEJ:N LASTEN JA NUORTEN
TYÖHÖN VIITENUMEROLLA 9800 02238.
Israelin ja Iranin välisen sodan keskellä
ICEJ:n kotisairaanhoitotiimi oli erityisen kiireinen tänä keväänä kotikäyntien lisääntyessä ennen juutalaista pesahjuhlaa.
Kiireen keskellä sairaanhoitajamme Corrie van Maanen kuitenkin huolehti siitä, ettei eräs merkittävä syntymäpäivä jäänyt huomaamatta; kotihoidon asiakkaamme Luba täytti näet sata vuotta!
Tiimimme tapaa Israeliin muuttaneen neuvostojuutalaisen Luban joka viikko. Yhden äskettäisen vierailun aikana Luba suri tulevaa syntymäpäiväänsä: ”En halua juhlia sitä”, hän vakuutti. Luballa ei ole perhettä Israelissa, sillä hänen poikansa ja miniänsä kuolivat muutama vuosi sitten. Hän kuitenkin odotti innolla, että hänen Saksassa asuva lapsenlapsensa ja toinen amerikkalainen sukulaisensa saapuisivat juhlimaan tätä erityistä päivää. Mutta heidän lentonsa peruttiin sodan vuoksi. Niinpä Corrie lupasi vierailla Luban luona hänen syntymäpäivänään ja toi mukanaan kaksi työtoveriaan, kukkia ja ilmapalloja. Pian myös Luban naapurit ja ystävät saapuivat paikalle ja niin hänen pienessä viihtyisässä yksiössään oli peräti kaksitoista juhlavierasta. Kaksi ystävää järjesti juhlat ja valmisti venäläisiä ruokia. Pettymykseltä tuntunut tilaisuus muuttui iloiseksi juhlaksi. Luba piti lyhyen, humoristisen puheen: ”Jos luulette, että sata vuotta on pitkä aika, voin vakuuttaa, ettei se ole!”
Corrie kertoi myöhemmin Luban matkasta Israeliin uutena maahanmuuttajana. ”Hän lähti entisestä Neuvostoliitosta eläkeläisenä ja juhlii nyt 100-vuotispäiväänsä Israelin maaperällä. Tämä on minulle alijan ydin”, Corrie sanoi. ”Hän saapui, oppi kielen ja kotiutui Israeliin.”
Nykyinen sota-aika on erittäin vaikea monille vanhuksille, jotka eivät pääse turvahuoneisiin tarpeeksi nopeasti. Jopa Luban syntymäpäiväjuhlien aikana sireeni soi, ja kaikki siirtyivät portaikkoon. Hän itse otti sen kuitenkin rauhallisesti vastaan osana erityistä päiväänsä.
Lohdutusta sodan uuvuttamalle
Esterille
Toiseen kotisairaanhoidon asiakkaaseen Esteriin* Corrie tutustui viisitoista vuotta sitten. Vieraillessaan hiljattain Esterin luona Aradissa, Corrie näki, että sodan pelko oli uuvuttanut tämän 88-vuotiaan yksinään asuvan naisen. Lähtiessään Corrie hyvästeli Esterin lämpimästi, mutta kuinka kukaan olisi voinut tietää, mitä olisi edessä vain kaksi päivää myöhemmin?
Myöhään samana iltana Aradissa asuva sairaanhoitajaystävä lähetti Corrielle viestin ja pyysi häntä tarkistamaan Esterin voinnin, koska iranilainen ohjus oli juuri osunut tuohon Negevin aavikkokaupunkiin. Corrie yritti välittömästi ottaa häneen yhteyttä, mutta tuloksetta. Vasta seuraavana aamuna Ester vastasi. ”Corrie, olen elossa, mutta ikkunani ovat särkyneet, enkä tiedä, mitä tehdä”, hän sanoi.
”Sydämessäni on suuri pelko.”
Esterin asunto oli kadun päässä ohjuksen iskeytymispaikasta, mutta räjähdyksen voima särki hänen olohuoneensa ikkunat. Kuin ihmeen kautta hän oli silloin makuuhuoneessa eikä loukkaantunut vakavasti.
Corrie otti yhteyttä sairaanhoitajaystäväänsä, joka ryhtyi välittömästi toimeen. Alle kahdessa tunnissa hän oli tarkistanut Esterin voinnin ja siivonnut asunnon. Ystävä lähetti Corrielle viestin, että Ester keitti teetä saadakseen ajatuksensa pois stressistä.
”Teen juominen ja ahdistuksesta kertominen ovat kotihoidon ydin”, Corrie sanoo. ”Koin sinä päivänä tiimityön merkityksen, ja sen, kuinka vuosien varrella rakentuneiden suhteiden kautta osoitamme olevamme täällä ja rohkaisemme vanhuksia olemaan luovuttamatta.”
Samana päivänä Ester sai ihmeellisesti uudet lasit olohuoneensa ikkunoihin. Corrie kävi hänen luonaan myöhemmin samana päivänä ja kysyi, pitäisikö hänen tulla vielä uudelleen. ”Kyllä, tule”, sanoi Ester. Niinpä seuraavana päivänä Corrie matkusti jälleen Aradiin, vaikka sireenit ulvoivat ja hän joutui matkan aikana suojautumaan ohjuksilta.
Pesahin iloa yksinäisille
Pesah on tärkeä juutalainen juhla, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua perinteiseen seder-ateriaan. Corrie halusi muistaa yksinäisiä viemällä kukkia niille kotisairaanhoidon asiakkaille, jotka olisivat yksin pesahina. Yksi vastaanottajista oli erittäin iloinen nähdessään Corrien. ”Tule, haluan halata sinua vielä kerran, koska tulit tänään kukkien kanssa”, hän huudahti. ”Kaikki nämä vuodet suhteita rakentaessamme ovat juuri tällaisia aikoja varten”, Corrie kertoi. ”Tämä on vaikeaa aikaa, mutta kriisin keskellä voimme päästä lähemmäksi näitä kallisarvoisia ihmisiä. Olemme osa heidän elämäänsä, ja meidät on kutsuttu seisomaan Israelin kansan rinnalla, vain ollaksemme täällä heitä varten.”
Kiitos, että tuet ICEJ:n kotisairaanhoidon arvokasta työtä. Voit lahjoittaa viitenumerolla 9800 02115
LAURINA DRIESSE
ICEJ JERUSALEM
*Nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Nettipassi Hinta: 50 €
• juhlatilaisuudet netissä
• videoarkiston katseluoikeus 31.1.2027 asti
Nettipassi Plus Hinta: 125 €
- juhlatilaisuudet netissä ja katseluoikeus 31.7.2027 asti
- ICEJ 2027 -seinäkalenteri (suomenkielinen)
- Exodus-julkaisun osat 1 ja 2
Nettipassi Plus + Lahjoitus Hinta: 175 €
• juhlatilaisuudet netissä
• videoarkiston katseluoikeus 31.7.2027 asti
• ICEJ 2027 -seinäkalenteri (suomenkielinen)
• Exodus-julkaisun osat 1 ja 2
• 50 euron lahjoitus ICEJ:n työhön
Iltaisin LIVElähetykset suomeksi tulkattuna. Mukana myös useita suomenkielisiä seminaariopetuksia!
Nettipassi alkaen 50€
Nettipassilla pääset kotisohvaltasi mukaan juhlan innostaviin opetuksiin, ylistykseen ja rukoukseen sekä kansainväliseen tunnelmaan. Iltatilaisuudet tulkataan suomeksi, ja juhla-alustalta löydät myös suomenkieliselle yleisölle suunnattuja opetusmateriaaleja.
Osta nettipassi: www.icej.fi/kauppa
Lisätietoa: Puh. 020 7181 280 tai 040 740 6166
Lue lisää: feast.icej.org/fi
Eteläkorealaisten ystävien kanssa valmistaudutaan Jerusalem-marssille.
Käytyään Israelissa useamman kerran tuli lahtelaiselle Mari Hyväriselle vahva tunne, että maahan täytyy tulla ehdottomasti myös lehtimajajuhlien aikaan. Ensimmäisen kerran hän oli juhlilla ICEJ:n Suomen osaston matkaryhmässä vuonna 2013.
”Ensimmäinen kokemukseni lehtimajanjuhlilla sytytti ja kosketti, ja sen jälkeen olen halunnut palata sinne aina uudelleen”, Mari kertoo. Nyt hän on osallistunut juhlille jo seitsemän kertaa.
”Jesajan kirjan kehotus lohduttaa juutalaista kansaa todella konkretisoitui juhlilla”, Mari kertoo. ”Siellä selkiytyi ja kirkastui myös se, että kristinusko lähtee nimenomaan juutalaisesta perustasta.”
Mieleenpainuvia ovat olleet juhlien antoisat aamuluennot, joihin hän on aina halunnut osallistua, sekä upeat iltatilaisuudet ja koskettavat todistuspuheenvuorot.
Marista erityistä juhlassa on se, että siellä voi tavata eri puolilta maailmaa tulevia uskovia, jotka ovat kaikki jotenkin ”Israel-henkisiä”. ”Aina ei ole yhteistä kieltä, mutta silti on yhteenkuuluvaisuuden tunne ihmisten välillä.”
Hengellisesti Maria on koskettanut myös vaikuttava erämaajuhla, joka pidettiin viime vuonna Juudean erämaassa Kfar HaNokdimissa. ”Illan pimetessä täysikuun loisteessa juhlaväki nousi seisomaan ja yhtyi ylistykseen. Musiikin pauhu oli valtava. Silloin koin, että nyt taivaissa tapahtuu jotain!”
Myös Jerusalem-marssi nostaa Marin mieleen monia ihania muistoja. Marssilla kristityt eri maista kulkevat lippujaan heiluttaen läpi kaupungin keskustan ja
tuhannet israelilaiset seuraavat katujen varsilla tätä suosittua tapahtumaa.
”En ole ikinä selvinnyt sieltä kuivin silmin”, Mari paljastaa ja selittää, kuinka israelilaiset tulevat kyynelehtien halaamaan ja kiittävät siitä, että kristityt ovat saapuneet paikalle ja muistavat heitä.
”Siellä pääsee kurkistamaan juutalaiseen sielunmaisemaan”, hän jatkaa ja kertoo, kuinka tämä näkyi erityisen vahvasti viime vuonna Israelin käydessä sotaa Hamasia vastaan. ”Paikalliset näkivät, että iso joukko kristittyjä aidosti välittää heistä ja rukoilee heidän puolestaan.”
Mari suosittelee lehtimajanjuhlaa lämpimästi kaikille kristityille, ja varsinkin niille, jotka eivät vielä ymmärrä Pyhän maan merkitystä. ”Juhla avaa ymmärrystä Israelista ja voi syventää myös omaa rukouselämää. Paikan päällä maan pystyy kokemaan ja aistimaan ihan eri tavalla, eikä Israel jätä ketään kylmäksi!”
Ensikertalaiselle hän suosittelee osallistumista lehtimajanjuhlaan ICEJ:n matkaryhmässä. Matkaan sisältyy juhlaohjelman lisäksi retkiä, jossa käydään esimerkiksi Kuolleellamerellä ja tutustutaan Jerusalemin Vanhaankaupunkiin.
Kiitosta hän antaa myös asiantuntevasta opastuksesta: ”Se on kuin menisi valmiiseen pöytään. Matkalla saa perusteellista tietoa eri paikoista, eikä tarvitse itse etsiä kaikkea.”
Mari kertoo käyneensä Raamatun maassa jo viitisentoista kertaa. ”Se on jännä, miten maa imaisee mukaansa, ja sydän palaa sinne aina uudelleen. Israeliin päästyäni en ole muualle enää lähtenytkään!”
Tulevaisuuden suhteen Mari toivoo, että nykyinen vaikea tilanne maassa muuttuisi
sellaiseksi, että Israeliin pääsisi jo tulevan syksyn aikana.
”Katso Siionia, juhliemme kaupunkia! Sinun silmäsi näkevät Jerusalemin, turvaisan asuinpaikan, telttamajan, jota ei siirretä, jonka vaarnoja ei ikinä repäistä irti, jonka köysistä ei yksikään katkea. Sillä voimallinen on meillä siellä Herra.” (Jes. 33:20–21)
SUSANNA RAJALA ICEJ SUOMEN VIESTINTÄKOORDINAATTORI
Ensi syksynä Jerusalemissa? ICEJ:n lehtimajanjuhla 2026 järjestetään 25.–30. syyskuuta teemalla ”Herra ärjyy Siionista” (Jooel 3:16). Juhlaan voi osallistua sekä paikan päällä että internetin välityksellä. Lue lisää ja varaa paikkasi jo tänään: feast.icej.org/fi
VIERASKYNÄ
Jerusalemin kansainvälinen kristillinen suurlähetystö (ICEJ) on ollut maailmanlaajuinen järjestö aina siitä lähtien, kun se vuonna 1980 perustettiin. Sen perustajajäsenet tulivat useista länsimaista, ja myös Jerusalemissa työskentelevä henkilökunta on ollut värikäs sekoitus omistautuneita vapaaehtoisia keskimäärin neljästätoista maasta. Paikallisia tukiryhmiä syntyi pian Jerusalemin suurlähetystön perustamisen jälkeen, ensin Länsi-Euroopan maissa, kuten Suomessa, Norjassa, Saksassa ja Sveitsissä, ensisijaisesti varojen keräämiseksi työlle.
Vähitellen tämä verkosto laajeni vahvistaen ICEJ:n näkyä, jossa tavoitteena on yhdistää jokaisen maailman maan seurakunnat Israeliin. Tällä hetkellä meillä on 95 aktiivista maaosastoa, joissa on ainakin yksi virallisesti nimitetty edustaja.
Nämä kansalliset osastot muodostavat toimintamme selkärangan: yli 85 prosenttia tuloistamme tulee niiden kautta. Kyse ei ole kuitenkaan vain rahasta. Nuo osastot ovat kuin eri puolilla maailmaa toimivia saappaitamme, jotka puhuvat seurakunnissa, järjestävät mielenosoituksia ja vaikuttavat jopa poliittiseen kehitykseen. Ei ole esimerkiksi sattumaa, että Yhdysvaltojen jälkeen toinen maa, joka siirsi suurlähetystönsä Jerusalemiin, oli Guatemala: kristitty valtio, jossa osastomme johtaja, tohtori Luis Solares, on ollut keskeinen vaikuttaja ilmaisemassa uskovien mielipidettä. Samoin Fidžin äskettäiseen päätökseen perustaa suurlähetystönsä Jerusalemiin ovat vaikuttaneet ICEJ:n edustajat.
Jerusalemin kansainvälinen kristillinen
suurlähetystö (ICEJ) on ollut maailmanlaajuinen järjestö aina siitä lähtien, kun se vuonna 1980 perustettiin.
ICEJ:n maailmanlaajuinen verkosto on jaettu alueisiin, joita johtaa nimitetty alueellinen koordinaattori. Alueista tulee Jerusalemin päätoimistomme jatke, ja ne jakavat alaosastojen valvonnan taakan. Niiden tukemiseksi järjestetään alueellisia kokouksia, jotka suunnitellaan alueiden tarpeisiin. Joissakin tapauksissa olemme käyttäneet aikaa ICEJ:n toiminta-ajatuksen opettamiseen ja tiedon jakamiseen, toisilla alueilla järjestämme julkisia konferensseja. Alueelliset konferenssit ovat osoittautuneet tehokkaimmaksi tavaksi vahvistaa ICEJ-perheen sisäistä yhteyttä. Kuten yksi osallistuja asian ilmaisi: ”Mi-
nulla oli kyllä tietoa ICEJ:n työstä, mutta nyt olen sydämessäni sisäistänyt sen.” Nämä kokoukset tarjoavat myös hyvän tilaisuuden tavata paikallista juutalaisyhteisöä, Israelin suurlähetystön edustajia tai paikallisia hengellisiä ja hallinnollisia vaikuttajia.
Äskettäin Aasian alueelta tuli uusi aloite, kävi näet ilmi, että johtajien kutsuminen Israeliin Envision-konferenssiin on vaikeaa. Konferenssin tarkoituksena on esitellä ICEJ:n toimintaa uusille pastoreille ja johtajille. Siksi Aasiasta ehdotettiin Envisionin tuomista sinne. Envision Aasia -konferenssista tuli vuoden 2026 pilottihanke, ja se kokosi satoja pastoreita Itä-Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta Indonesiaan huhtikuun lopussa.
Tällä hetkellä työmme keskittyy erityisesti Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Ottaen huomioon, että noilla alueilla on miljoonia evankelisia uskovia, ICEJ:n työ on siellä melko aliedustettuna. Toinen tärkeä seikka on kasvava vihamielisyys Israelia kohtaan Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, jota ilmenee poliittisella tasolla ja jopa seurakunnissa, joissa korvausteologia näyttää löytävän uutta jalansijaa. Samalla kun meidän on vastattava näihin haasteisiin, on viisasta rakentaa uusi tukikohta globaaliin etelään, missä seurakunta kasvaa ja myönteinen suhtautuminen Israelia kohtaan on edelleen vahvaa.
MOJMIR KALLUS
ICEJ:N KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJA
isoäitinsä on tällä lennolla, eikä hän ole nähnyt isoäitiään kuuteen vuoteen. Voitko ottaa meistä kuvan? Tämä on tärkeä päivä!” huudahti israelilainen Noa, joka suorittaa asepalvelustaan Bnei Menashe yhteisössä. ICEJ yhtyy hänen innostukseensa.
Yhteensä 244 Bnei Menashe -juutalaista saapui Israeliin huhtikuisella alijalennolla, joka on osa Israelin hallituksen ”Aamunkoiton siivet” -operaatiota, jonka tavoitteena on tuoda jäljellä olevat 5 000 Bnei Menashea Intiasta Israeliin vuoteen 2030 mennessä. ICEJ tukee sataa maahanmuuttajaa ensimmäisestä 600 hengen ryhmästä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Israelin Juutalaistoimiston kanssa. Bnei Menashe -juutalaisten uskotaan polveutuvan pohjoisesta juutalaisheimosta, jonka assyrialaiset karkottivat vuonna 722 eKr. He pakenivat Kiinaan Silkkitietä pitkin, josta Kiinan keisari karkotti heidät ja anasti heidän ”pyhän kirjansa” – Toorakääröt. He muuttivat Koillis-Intian Mizoramin ja Manipurin maakuntiin, missä he asuivat suhteellisen nimettöminä 1800-luvulle asti, jolloin brittiläiset lähetyssaarnaajat ”löysivät” yhteisön uudelleen ja panivat merkille heidän juutalaiset tapansa.
Yhteisö on säilyttänyt suullisen perinteensä ja pitää itseään Manassen jälkeläisinä. He viettävät sapattia, suorittavat juutalaisuuteen pohjautuvia hautausriittejä ja laulavat ”Sikpui”-laulua, lyyristä kertomusta Egyptistä lähdöstä. Vuonna 2005 Israelin sefardipäärabbi Shlomo Amar tunnusti heidät virallisesti Manassen kadonneeksi heimoksi.
Lämmin vastaanotto lentokentällä Vaikka lento saapui vasta illan suussa, olivat Noa ja joukko teini-ikäisiä Bnei Menasheja innoissaan ja energisiä. He kantoivat julistetta, jossa yhdistyvät Intian ja Israelin liput, toivat muistokylttejä sodassa kuolleille Bnei Menashe -sotilaille ja tanssivat jokaisen Ben Gurionin kaiuttimista soivan isänmaallisen laulun tahtiin. Se oli täydellinen esimerkki Israeliin saapuvien uusien maahanmuuttajien tavoitteesta integroitua uuteen kotimaahansa. Kun ensimmäiset maahanmuuttajat astuivat ulos koneesta, ääni oli valtava. Perheet ja ystävät hurrasivat, kamerat räpsyivät ja valot välkkyivät. Shalom Aleichem -laulu läpäisi metelin, ja ”tervetuloa Israeliin” ja ”tervetuloa kotiin” -tervehdysten sinfonia täytti lentokentän. Uusia tulijoita ympäröi myös ICEJ:n rakkaus ja tuki joka askeleella punaisella matolla, joka sekin
VOIT TUKEA ALIJA-JA EXODUSTYÖTÄ VIITENUMEROLLA 9800 03004.
toivotti heidät tervetulleiksi maahan. Heidän saapuessaan ICEJ:n varapresidentti David Parsons piteli tervetulobanderollia, avustustyöntekijä Jannie Tolhoek tarjosi tikkukaramelleja ja halauksia pienimmille matkailijoille, kun taas ICEJ:n alijatyön johtaja Nicole Yoder kirjaimellisesti jakoi tämän Bnei Menashe -juutalaisten matkan heidän lennollaan New Delhistä Tel Aviviin.
”Olkaa vahvoja ja rohkeita!” Koska monet Bnei Menashen jäsenet asuvat syrjäisissä kylissä, aloittivat nämäkin muuttajat matkan useita päiviä aiemmin: ensin kokoontuakseen Koillis-Intiaan ja sitten New Delhiin, jossa Nicole Yoder toivotti heidät tervetulleiksi. New Delhissä he myös juhlivat ensimmäistä juutalaista juhlapäiväänsä, Israelin itsenäisyyspäivää, Israelin Juutalaistoimiston ja ICEJ:n henkilökunnan kanssa.
”Tänään muistan, mitä Joosua sanoi esi-isillenne, kun he tulivat ensimmäisen kerran Luvattuun maahan: ’Olkaa vahvoja ja rohkeita.’ Alija on ilo, mutta matkan varrella on myös monia haasteita”, sanoi Yoder. ”Muistakaa, te ette tee tätä matkaa yksin. Herra, teidän Jumalanne, on kanssanne, minne ikinä menettekin. Siunaamme teitä, että voitte juurtua syvälle maahan; oppia kielen; löytää työtä ja kehittää syviä yhteisösiteitä. Olette merkki kansoille siitä, että Herra on Jumala, ja Hän on aina uskollinen. Olkaa vahvoja ja rohkeita!»
Vaikka tervetuloseremonia oli toiveikas uusi alku Bnei Menashe -juutalaisille, kohtaavat uudet maahanmuuttajat monia esteitä. Heidän on selviydyttävä jokapäiväisestä elämästä Israelissa – käytettävä julkista liikennettä, avattava pankkitilejä, allekirjoitettava vuokrasopimuksia, opittava uusi kieli, löydettävä työpaikka ja sopeuduttava kulttuurisesti. Samaan aikaan monilla perheillä on Intiassa edelleen rakkaitaan, jotka odottavat omaa vuoroaan tehdä alija.
Lahjoituksesi ICEJ:n alijatyöhön helpottaa Bnei Menashe -juutalaisten kotiutumista Israeliin ja tukee myös muiden yhteisön jäsenten kotiinpaluuta. Kiitos lahjastasi!
NAOMI AMMON
ICEJ JERUSALEM
JERUSALEMIN KANSAINVÄLISEN
KRISTILLISEN
SUURLÄHETYSTÖN
SUOMEN OSASTO RY
Postiosoite
Ullanlinnankatu 5 B 9 00130 Helsinki
Lankapuhelin 0207 181 280 (mpm/pvm)
Matkapuhelin 040 740 6166
Sähköposti
icej@icej.fi
Internet www.icej.fi
Avoinna ti ja to klo 9–14 ke klo 9–16
ICEJ Suomen osasto
ICEJ Suomi
Tilaa uutiskirje www.icej.fi/osallistu/ tilaa-uutis-tai-rukouskirje/
SANA
JERUSALEMISTA
Päätoimittaja
Jani Salokangas
Toimitus
Annika Ibrahim, Johanna Manner ja Susanna Rajala
Käännökset
Susanna Rajala
Taitto
Leijonamedia
Painopaikka
Grano Oy, Vaasa ISSN 0784-7556
Kuvat
ICEJ, Istock, AP, Wikimedia, Getty Images, Reuters, Pixabay, Shutterstock, Unsplash
Arkistolehdet issuu.com/icejsuomenosasto
ICEJ RADIOSSA JA TV:SSÄ
Sana Jerusalemista
Jumalan Sanan opetusta sekä ajankohtaista tietoa ICEJ:n työstä ja Israelista tiistaisin klo 19.03 Radio Dein taajuuksilla.
Ajankohtainen Israel
Perjantaisin parillisilla viikoilla klo 16.30 Radio Patmoksen taajuuksilla. Ohjelmassa käsitellään Israeliin ja juutalaisuuteen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Elävä yhteys
Ohjelma sinulle, joka kaipaat Jumalaa ja haluat löytää tosi Ystävän. ICEJ:n Suomen osaston neuvoa-antavan komitean jäsen Juha Ketola TV7:llä maanantaisin parittomilla viikoilla klo 20.30. Uusintoja lähetetään viikoittain.
su 14.6. klo 16.00
Lahden baptistilähetysseurakunta Uudenmaankatu 14
ma 15.6. klo 18.00
Mikkelin vapaaseurakunta
Savilahdenkatu 26
ti 23.6. klo 18.00
Haukiputaan helluntaiseurakunta
Pöllönperäntie 2
ke 24.6. klo 18.30
Muhoksen helluntaiseurakunta Veturitie 1
to 25.6. klo 18.00
Tornion helluntaiseurakunta Keskikatu 21
3.–5.7. klo 19 alkaen
Betania-kodin kesäjuhla Houhajärventie 1124, Sastamala
TOIMINNANJOHTAJA
JANI SALOKANGAS
la 4.7. klo 15.00 & klo 18.00 Israel-weekend Frank Mangs Center Kristinestadsvägen 884, Böle (Närpiö)
su 5.7. Israel-konferenssi 3.-5.7. Rauhan majatalo Myötärinteentie 451, Kajaani Lisätietoa ja ilmoittautumiset: info@rauhanmajatalo.fi / 040-5185954
JESAJA 62 -RUKOUSILLAT JOKA KUUKAUDEN ENSIMMÄINEN KESKIVIIKKO
Klo 19 Saarijärven helluntaiseurakunta, Matinkuja 1.
Klo 18 Siilinjärven vapaaseurakunta, Asematie 7. Yhteiskristillinen rukousilta.
Muutokset ovat mahdollisia. Seurakuntavierailut myös nettisivullamme: www.icej.fi
Otamme mielellämme vastaan toiveita seurakuntavierailuista. Jos olet kiinnostunut ICEJ:n puhujista, voit ottaa yhteyttä tapahtumakoordinaattoriin: icej@icej.fi
Jätä pysyvä jälkesi Israelin maahan
Testamentilla varmistat sen, että sinun arvojasi ja haluasi kunnioitetaan, niin että sinulle rakkaat asiat jäävät elämään myös sinun jälkeesi.
ICEJ Suomen osasto on yleishyödyllisenä yhteisönä vapaa perintöverosta. Näin ollen ICEJ Suomen osastolle osoitettu omaisuus voidaan täysimääräisenä käyttää tahtosi mukaan Israelin kansan siunaamiseen.
Halutessasi voit saada juridista apua testamentin laatimiseen. Lisätietoa ICEJ:n toimistolta.
Ota yhteyttä: icej@icej.fi tai 040 740 6166
Uusittu versio suositusta opetuskirjasta, nyt mukana myös työkirja!
Mahtava työkalu seurakunnan pyhäkoulun opettajille ja vanhemmille!
sisältäen postikulut
Tilaukset: icej.fi/kauppa icej@icej.fi tai 040 740 6166
Kustantaja: ICEJ Suomen osasto • Toimittanut: Tuija Valtanen
Kaikki tilaukset, muutokset ja ilmoitukset voi tehdä myös ICEJ:n nettisivuilla www.icej.fi
Haluan Sana Jerusalemista -lehden ja ICEJ:n ystäväkirjeen maksutta kotiini
Haluan liittyä jäseneksi ICEJ Suomen osastoon, jäsenmaksu 35 € / v. / henkilö
Haluamme liittyä avioparijäseniksi, 65 € / vuosi
Haluan liittyä ainaisjäseneksi, kertamaksu 350 €
Haluan lehden mukana ruotsinkielisen koosteen
Haluan näkövammaisten äänikirjeen ja lehden
Osoitteenmuutos
Minulle saa lähettää uutiskirjeen ja kuukausittaisen Jesaja 62 -rukouskirjeen sähköpostitse
Nimi
Osoite
Postitoimipaikka
Vanha osoite
Sähköpostiosoite
Puhelin
Päiväys ja allekirjoitus
MUISTA
POSTIMERKKI
Jerusalemin kansainvälisen kristillisen suurlähetystön
Suomen osasto ry.
Ullanlinnankatu 5 B 9 00130 Helsinki