Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarnerannit Nalunaarut
Inuit Women’s Summit Declaration Sisimiut, Kalaallit Nunaat | 29 October 2025
Siulequt
Eqqaallugu ICC-mut aallartitat 2022-mi ICC-p ataatsimeersuarnerani Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata 2022-mi Ilulissaniit Nalunaarutaat aqqutigalugu, Uppernarsimmassuk ICC tassaammat toqqissisimaffiusoq, Inuit kikkuugaluarunik tikilluaqqusaaffigisaat ukiut, suiaassuseq, atoqatigiinnikkut kajungerisat, timi, ileqqunut oqaatsinulluunniit ilisimasat apeqqutaatinnagit,
Erseqqissarmassuk piumasaralugulu Inuit Nunaanni tamani piaartumik nunap atortulersugaaneratigut periarfissat akuerineqarsinnaanngitsut, inuiaqatigiit isumannaatsuunissaannut pisariaqartitsisoqarmat aaqqiivigineqassasut. Kikkut tamarmik najugaqarfimminni isumannaatsuunissaq pisariaqartippaat, ulorianartorsiortinneqaratik angerlarsimaffimminilu nukersorfigineqaratik, atornerluinernit qulangersimaneqassanatik, kinguaassiutitigut atornerlunneqassanatik, inatsisaatsuliorfigineqassanatillu. Inuiaqatigit isumannaatsut tassaapput inuiaqatigiit peqqissuusut, inuiaqatigiillu peqqissuusut naggueqatigiit Inuit inuunerissaarnissaannut tunngaviupput.
Aarleqqutigimmassuk Inuit aallarussaasarnernut pinerluffigineqartarnermullu persuttarneqarlutik pineqartarnerat allallu nunasiaataanermik tigumminnittut suliai eqqunngitsut taakkulu ingerlaqqittumik eqqumaffigineqarlutillu iliuuseqarfiginissaat, qulakkiissallugu politikkikkut ajornartorsiutit pineqartunullu tunngaviusut pingaartillugit aaqqiivigineqarnissaat,
Annerusumik, attaveqaqqaalernermiit Inuit nalaatarigaat nunasiaateqartunit naapertuilluanngitsunik annertuunik iliuuseqarfigineqarneq. Nunasiaataanerup kingunerisai annertoqaat ullumikkullu suli naapittarpagut nalaataqarnermit kingunerlutsitsinerit. Pisut taaneqartut misigisarpagut ataatsimoorfittut akersuunnitsigullu pissarsiarivagut nukissaq qaangiisinnaanerlu, ICC-p siulersuisui peqqullummatigit Inuit aaqqissuussamik innimiilliorfigineqartarnerisa eqqumaffigineqarnissaa, nunasiaateqanerullu kingunipiluinik qaangiiniarnermi nunagisami suliniutit tapersersoqqullugit, nunaqqatigiit qaangiiniarneranni, peqqissuuniarneranni inuunerissaarumanerannilu periutsinik pitsaasunik nassaarniaqqullugit.
Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarneranni aallartitat matumuuna: Qujaruppaat nuannaarutigalugulu Siunnersortinik Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata pernaammik Ottawami marsip ulluini 25-28, 2024-mi katersuutitsisimanerat, tassuuna ilinniarfigeqatigillutik, ataatsimuussusermik misigalutik tapersersoqatigiillutillu Inuit nunaanni tamarmi Inuit attaveqatigiilerniarlutik suleqatigiiffeqalerniarlutillu naapittarnerata pingaassusia uppernarsarneqarmat.
Eqqaallugu Issittumi Siunnersuisoqatigiit Isumannaatsuutinneqarnissaannik Nukittorsarneqarnissaannilu ICC 2024-mi Isummaminik saqqummiussaa, tassuunalu kajumissaarutigineqarmata Piujuaannartitsinermik tunngaveqarluni Ineriartortitsineq pillugu Suleqatigiissitat (SDWG) sulinera siammarneqassasoq, periusissiorfigineqassasoq ineriartorteqqinneqassasorlu isumaginninnikkut, kulturikkut eqqartuussiveqarnikkullu aaqqissuussinernik Issittup Inuinit pisariaqartutut isigineqartunik ilaqartussanngorlugu.
Qujarullugu Inuit Arnartaannik Ataatsimeersuartitsinissaq siulleq ingerlanniarlugu ICC-p siulittaasuata suliniuteqarsimanera, ICC Kalaallit Nunaat kiisalu Siulittaasup Allaffeqarfia aaqqissuisuunerannik qutsavigalugit, kiisalu Qeqqata Kommunia oktobarip ulluini
27-29, 2025, Kalaallit Nunaanni Sisimiuni ataatsimeersuarneq ingerlanneqartimmassuk, tamatumuunakkullu Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu pisinnaatitaaffiinik illersorneqarnissaat pillugu ilisimasanik periaatsinillu pitsaasunik avitseqatigiinnissaq pisinnaasimammat, iliuusissanik suliniutissanillu Inunnut tunngasorpianik inassuteqaasiortoqarsinnaanngorlugu, kiisalu naalagaaffiit killeqarfii pitarlugit Inuit siuttuuffigisaannik nukituumik tapersersuisoqarnissaa siunertaralugu Inuit Nunaanni tamarmi sivisuumik suleqatigiittoqarnissaa qularnaarneqarmat.
Nuannaarutigalugu arnat 42-t Alaskamit, Canadami Inuit Nunangannit, kiisalu Kalaallit Nunaannit pisut Sisimiuni najuummata, kiisalu Chukotkamiit Inuit arnat sisamat attaveqaatit atorlugit Ataatsimeersuarnermi Chukokta immikkut sammineqarmat peqataammata.
Chukotkami Inuit arnartaasa nipaat suliaallu immikkoortuni tulliuttuni oqaatigineqartutut nittarsaallugit
Nuannaarutigalugu Inuit nunaanni tamarmi tamatumalu avataani killeqarfiit pitarlugit inuit arnartaat suli attaveqatigiimmata, Chukotkami Inuit killeqarfiit pitarlugit suleqatigineqartuinnarnissaasa attaveqatigittuinnarneqarnissaasalu pingaassusia erseqqissarlugu. Qujarullugu oqaatsinik uummarsaaqqinnermi, Inuit oqaasiinik atuinissamik kinguaariillu akornanni ilinniartitsinermik siuarsaanermi Chukotkami Inuit arnartaasa siuttuunerat, kiisalu qangaaniit eqqumiitsuliortaasit assassoriaatsillu attanneqarnerini ineriartorteqqinneqarnerinilu siuttuummata. Angutinut piniartuusunik kiisalu ilaquttaminnut nunaqqatiminillu pilersuisuusunik Chukotkami Inuit arnartaasa tapersersuinerat malunnartillugu, taamaaliornermikkullu inuussutissaqarnissamut inuussutissaqarnikkullu oqartussaanissamut pisinnaatitaaffimmik ataatsimoorlutik attassimmata, taamalu eqaassuseq naleqqussarsinnaassuserlu aqqutigalugit inoqutigiit napasinnaalersimmatigit.
Nuannaarutigalugu Chukotkami Inuit arnartaasa atuakkanik saqqummersitsisarnermi sulinerat, aamma ilinniartitsisut atuartullu atuagassaannik, Inuit oqaasiisa kinguaariinni ingerlaqqinnissaannik takussutissalersuillutik nukittorsaallutillu.
Nuannaarutigalugu Chukotkami Inuit arnartaasa pisortatigoortumik aqutsinermi kiisalu suliniaqatigiiffinni naalakkersuisutigoortuunngitsuni siuttuunerat, Aamma nalunaarutigaat aallartitat najuuttut tamarmik: Ilungersorumammata killeqarfiit pitarlugit suleqatigiinnerup nanginneqarnissaa attatiinnarniarlugu nukittorsarniarlugulu, Inuit arnartaasa akornanni isumasioqatigiittarneq tapersersorniarlugu, aamma Inoqarfiit akornanni taakkulu iluini kiisalu Inuit nunaasa avataanni.
Ersersillugu Inuit arnartaasa Inuit nunaanni tamarmi tamatumalu avataani suliaannik siuttutullu sulinerannik tamattaalluta tulluusimaarutiginnikkatta.
Kajumissutsimik sulineq arnat sapiitsorpassuit sulineranni qitiusoq pillugu qujamasunnerput suaarutigaarput, taakkumi ilaqutariinnik isumaginnittarput amerlasuutigut tamakkiisumik suliffeqaatigalutik, kiisalu ullut tamaasa kulturikkut naleqartitanik inuusaasitoqqamilu attassiitigalutik.
Ersersillugu Inuit arnartaasa utoqqartaannut Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarnerannut najuuttunut asanninnerput qujamasunnerpullu, aammalu Chukotkami inoqatitsinnut attaveqaatitigut peqataallutik najukkaminni utoqqaat amerlasuut oqaatsinik, ileqqutoqqanik kultu-
31. Inuit inuiaqatigiillu allat ilungersorluta noqqaavigaavut Inuit arnartaasa siuttui suni tamani kiisalu qanorluunniit ittumik suliaqartut isumannaatsumik illersugaasumik sulisinnaanissaannut periarfissaqarteqqullugit, soorlu Inuit arnartaat inatsisilerinermik suliaqartut, inuit pissussaannut tunngasunik inuussutissarsiutigalugu suliaqartut, ilinniartitsisut, ernisussiortut, suliniartut, allarpassuillu Inuit arnartaasa suliffigisaat tapersersoqqullugit, ullut tamaasa ataatsimut pisinnaatitaaffivut pillugit sorsuuteqarnerini tusaaneqarnissaat ataqqineqarnissaallu siunertaralugu.
32. Kinguaassiornikkut pisinnaatitaaffinnut tunngasutigut misilittakkat oqaluttuallu katersorneqarnissaannik siammarneqarnissaannillu ilungersorluta noqqaassuteqarpugut, taamaaliornikkut Inoqarfiit tamaniittut kulturimik aallaavilimmik tapersersorneqarnissamut periarfissaqaqqullugit, aamma tarnikkut ikiuineq katsorsaanerlu eqqarsaatigalugit.
33. Nunat inoqqaavisa Periarfeerussat Inuartarineqartullu pillugit qisuariaatinut naalakkersuisutigut aaqqissugaanikkullu akisussaatitsisoqarnissaa kiisalu nuna tamakkerlugu iliuusissatut pilersaarutip piviusunngortinneqarnissaa anguniarumavarput
34. Suliniaqatigiiffiit peqatigiiffiillu illuliornissamut atugassanik aningaasanik tunineqarsimasut isumannaatsumik, akilerneqarsinnaasumik, naammattumik pisariaqartitsinermilu inissaqarniarneq eqqarsaatigalugu massakkut inissaaleqinerup arnanut persuttaanermit eqqugaasunut sunniutaanik paasinninnissaminnut akisussaatinneqarnissaat kajumissaarutigaarput.
35. Sulisitsisut kajumissaarpavut Inuit suliaminnit sunnigaallutik tarnikkut ikeqalersarnerat paasillugu akuereqqullugu taavalu Inuit nunaasa avataanni Inuit taakkulu kinaassusiisa illersorneqarnissaat anguniarlugu tarnikkut ikiligaaneq akuutinneqarnerlu eqqumaffigalugit pinngitsoorani pikkorissartoqartarnissaa anguniaqqullugu.
36. Kulturimut misikkarissuseq, taavalu tarnikkut ikiligaaneq eqqumaffigalugu peqataatitsilluni suleriaaseqarnermik ilalik suliniaqatigiiffinni tamani, eqqartuussiveqarfinni, ilinniarfinni, peqqissaavinni Inunnik sullissiviusuni atorneqartussanngortillugu, Inuit peqataatinneqarnerat piginnaanngorsaanerlu nukittorsarlugit, kiisalu peqqissaanermik, isumaginninnermik, aqutsinermik, inatsisilerinermik suliaqartut, allarpassuillu Inuit suliffigisaanni kulturimik paasisimasaqassusermut tarnikkullu ikiligaasimasunut misikkarissusermut piginnaanngorsaanerit ingerlanneqartuartussanngorlugit.
37. Kaammattorpavut naalakkersuisut inatsisinik atortitsinermut suliffeqarfii Inuit suliffimmut tassunga aqqutissiuuteqqullugit, kiisalu inatsisit angerlarsimaffimmut tunngasut inuillu pisinnaatitaaffiinut tunngasut ajornaatsumik akeqanngitsumillu inatsisitigut sullissinerit ikiuinerillu periarfissaalerseqqullugit, aamma Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii ilanngullugit.
39. Piumasaralugit inunnik imminut toqunnissaminnik eqqarsaateqartunik ikiuinissamut atortussat kulturimik aallaavillit naleqquttullu, inunnut tarnikkut peqqissaanermut ilinniarsimanngitsunut imaluunniit tamakkuninnga sulialinnut naatsorsuussat Inunnit ineriartortitaasut suliarineqassasut.
40. Nunasiaanerup kingunerinik sakkortuuliorfigeqatigiinnerit qanorluunniit ittut aallaaviinit aaqqillugit peerneqassapput, ataatsimut katsorsaqatigiinnissaq siunertaralugu nammineq tarnikkut ikitsinnik iluarsiiniarnissamut qimallugillu ineriartulernissamut qamuuna piginnaaneqareernerput akisussaaffeqarnerpullu nassuerutigalugu.
41. Akuersaarparput illersuisut illersortissaqanngitsullu illersornissaannut tamatta akisussaaffeqaratta, inuttut sulisutullu ataqqinassusii isumannaatsuunissaallu illersugassarigatsigit, kiisalu Inuit illersuisut, inatsisilerituut, pisinnaatitaaffinnillu sorsuutiginnittut tamarmik assigiinngisitsinermut aaqqissugaasumillu naligiinngisitsinermut akiuiniarnermi sallersaallutik ilungersortuummata. Taakku immikkoortitaaneq avataaniitsitsaanerlu nalaattarpaat, taavalu aaqqissugaasumik piaaralunilu apeqqusersorneqartuarneq nammagarisarpaat.
42. Naalakkersuisut tamaasa ilungersorluta noqqaavigaavut suulluunniit qanga pisimasut siunissamilu pisussat Inuit najugaannut, kiisalu Inunnut Inuit nunaanniittunut taakkulu avataanniittunut attuumassuteqarsinnaasut inatsisinut inuillu pisinnaatitaaffiinut tunngasortaasigut ikiuisarnissaannik peqataatitsisarnissaannillu.
- NAAVOQ -
Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarneranni pernaataasumi aallartitaasut sinnerlugit, Oktober 2025
Sara Olsvig
Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianni Siulittaasoq
38. Naalakkersuisut naalagaaffiillu tamaasa ilungersorluta kajumissaarpavut saammaateqatigiinnissamik nunasiaanerullu kingunerinik qaangiinissamik suliat Inunnit siulersugaasut aalajangigaasullu pisariaqartinneqarfiini tapersersoqqullugit, tamatumuuna nassuerutigalugu qangaanerusoq innarliisoqartarsimammat, taakkunuunatigut unioqqutitsinerit pillugit akisussaatitsisoqarsinnaanngorlugu, taama ittunik pisoqaqqinnginnissaa qularnaarneqartussanngorlugu kiisalu nunasiaateqarnermi periusaasimasut nutaatut ilusilerlugit ingerlateqqitat unitsinneqartussanngorlugit, uagut nammineq oqaluttuariumasatsinnik oqaluttuarisaanitsinnillu allaaserinninnitsinni Inuit siuttui tapersersoqqullugit, kiisalu Inuit meerartaat Inuit nunaanniittut taakkulu avataaniittut oqaluttuarisaanerminnik Inunnit isigalugu ilinniartinneqarnissaannut suliniusiorlutik atuarfimmilu sammisassiornissaannut tapersersoqqullugit.
siannut naleqqutissapput taavalu Utoqqartanit, katsorsaasunit nunaqqatigiinniillu siulersorneqassallutik.
16. Angerlarsimaffimmi peqqarniilliornermit, imigassamik aanngajaarniutinillu atornerluinermit, ikiligaanerniillu allanit eqqugaasut kulturimut naleqquttumik katsorsarneqarfigisinnaasaat, ilorrisaarfigisinnaasaat unnuiffigisinnaasaallu Inunnit aqutaasut najukkami pilersitaasut naalagaaffinnit pilersinneqarnisaannut taavalu aningaasassaqartinneqarlutillu sulisussaqarnissaata nukinginnassusia ilungersuullugu oqaatigalugu
17. ICC kajumissaarparput katsorsaaneq, atornerluinermut katsorsaaneq, tarnikkut ikiorneqarnissamut periarfissat, najukkami artorsaataasunik ilisimasanik tunngavillit akuuffiusumillu suleriaaseqarfiusunut kulturimullu naleqquttunut najukkami periusissiortoqarnissaanut aningaasaliissuteqarnissaannik naalakkersuisunut, naalakkersuisut sullissiveqarfiinut, peqatigiiffinnut suliniaqatigiiffinnullu ilungersuutigeqqullugu.
18. Nunasiaanermi peqqarniilliornerit aallaaviinik sunniutaannillu saqqummersunik aammalu nunasiaatillit ingerlaasiinit aqutseriaasiinillu atortitsinermit sivisoorsuarmik ingerlasimasunit saqqummerartuartunik paasinneqqullugit naalagaaffiit suliniaqatigiiffiillu Inunnik sullissisut kajumissaarpavut kiisalu saammaateqatigiinnissamik, akisussaatinneqarnissamut, nunaqqatigiiusugullu ilutsinni ataatsimut katsorsaqatigiinnissamut periarfissanik aallarnisaanissamut ikiuuteqqullugit.
19. Inuit Nunaani tamarmi naalakkersuisut, naalakkersuisuni sullissiveqarfiit, kiisalu suliniaqatigiiffiit kajumissaarpavut Inuit oqaasiinik, ilisimasaannik, ilinniartitseriaasiinik, kulturikkut ileqquinik inuttut ataqatigiilluni pitsaasumik inuunissamut illersuutitut toqqammavigisatsinnik uummasaaqqinneq attatiinnaqqullugu aningaasaliiffigeqqullugulu. Uummarsaaqqinneq kinaassusermut, attaveqarnermik, nunaqqatigiit ataqatigiinnerinik nukittorsaasarpoq, ataatsimullu katsoriartornissamik kinguaariinnillu maattussuseqarnissamik ilusilersuisuusarluni.
20. ICC kajumissaarparput siunissami katersuuttarnernik ataatsimeersuartarnernillu ingerlatsiinnaqqullugu kinguaassiornikkut sakkortuuliortarnerit assigiinngitsut paasilluarneqarnissaat qanorlu iliuuseqarfigineqarnissaat siunertaralugu, tamatuma ilanngullugit Inuit arnartaasa ernissagunik allamukartariaqartarnerat, tamatumani nunasiaanerup nalaani kinguaassiornikkut sakkortuuliortarnerit massakkut kiisalu saqqummeralersut qanoq annertutiginerat paasilluarlugu.
21. Inuttut ataasiakkaatut ataatsimoortutullu pisinnaatitaaffinnik aaqqissugaasumik unioqqutitsivigineqartarnerit pillugit nalunaarsuisoqarnissaanik kiisalu misilittakkanik oqaluttuassanillu aarleqquteqarani avitseqatigiiffiusinnaasunik noqqaassuteqarpugut, tamatumani ilanngullugit inatsisitigut ataataqanngitsunut, kinguaassiornikkut pisinnaatitaaffinnut, suiaassutsikkut pisinnaatitaaffinnut, Nunat inoqqaavinut periarfeerussanut inuartarineqarsimasunullu tunngasut, kinguaassiornikkut sakkortuuliorfigineqarnerit, kiisalu kinaassutsikkut pisinnaatitaaffiit ilanngullugit isiginiassalugit, tamatumuunakkut Inuit inoqarfiini tamani kulturimut naapertuuttumik tapersorneqarnissamut katsorsarneqarnissamullu periarfissiisoqassalluni.
22. Qanga siunissamilu pisartussat Inoqarfinnut nunallu immikkoortuinut kiisalu Inunnut nunagisaminniittunut nunagisattalu avataaniittunut aarleqqutigineqarsinnaasunut tunngatillugu inatsisiti-
gut kiisalu inuttut pisinnaatitaaffitsigut naalakkersuisut inatsisilerinikkut ikiuunnissaannik peqartaatitsinissaannillu kajumissaarpavut.
23. Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaata kiisalu Arnat qanorluunniit ittumik immikkoortitaasarnerisa atorunnaarsinneqarnissaanik Naalagaaffiit Isumaqatigiissutaata atortuulersinneqarnissaat kajumissaarutigaarput, tamatumuunakkut paasilluarlugu toqqammavissat taama ittut Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik siuarsaanermi kiisalu naalagaaffinnik akisussaatitsinermi pingaaruteqavimmata.
24. Ineqarniarnikkut, inuussutissaqarnikkut, suliffissaqarnikkut nalorninartorsiornerit Inuit meerartaannik nuutitsisarnerup, aamma angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerup kiisalu Inuit angajoqqaarsiaasinnaasut amigaataasarnerisa ataqatigiinnerannik paasinninnissamut qanorlu iliuuseqarfiginninnissamut naalakkersuisut oqartussallu attuumassuteqartut piumaffigaavut
25. Uppernarsarparput Inuit meerartaat ilaqutaallu pinngitsaaliissummik nuutitaanermit eqqugaasimasut piffissaq eqqorlugu, naapertuilluartumik kulturimullu naleqquttumik eqqartuussivilersuussinissamut pisinnaatitaaffeqarmata, aammalu oqartussat piumaffigaavut Inuit meerartaat pillugit eqqartuussivikkut sulianik pisariaqanngitsumik kinguarsaaqqunagit.
26. Naalakkersuisut piumaffigaavut Inuit meerartaat ilaquttaminnit nunaqqatiminnillu pinngitsaaliisummik peersitaasimasut pillugit suleqatigiissitanik pilersitseqqullugit, tamatumuunakkut meeqqanik isumaginninnermut oqartussat aalangiitinnagit suliat pillugit paasissutissat periaatsillu tamarmik sukumiisumik nalilersorneqarnissaat qularnaarlugu, pingaartumik inoorlaat imaluunniit qitornavissiassanngortitassat eqqarsaatigalugit.
27. Nunaani tamarmi naalakkersuisut, naalakkersuisuni sullissiveqarfiit, kiisalu suliniaqatigiiffiit aammalu Inuit Inuit nunaasa avataanni najugaqartut piumaffigaavut angerlarsimaffimmi sakkortuuliortarnerup allanngortinneqarnissaa, aaqqinneqarnissaa, katsorsaanissaq, peqqissititseqqinnissaq, aammalu angutinik tamatumani iliortartuusunik katsorsaanissaq eqqarsaatigalugu iliuusissanik ineriartortitseqqullugit atuutsitsileqqullugillu, tamatumani Inuit piviusumik suleqatigalugit, Inuit naleqartitaat, ileqqui, suleriaasii inuiaqatigiinnilu ingerlaasii naapertorluigit.
28. Tarnikkut sullissiviit nunaqqatigiinnik aallaavillit, maattussusermik, atugarissaarnermik aammalu ataatsimoorlunik peqqissiartoqatigiinnissamik nukittorsaaviusut periarfissaanerata pingaassusianik naalakkersuisut suliniaqatigiiffiillu Inunnik sullissisut paasinninnissaannik piumaffigaavut.
29. Inuit najugaanni naqisimaneqarsimasut sakkortuuliorfigeqatigiittarnerat ataatsimoortumik paasineqaqqullugu kiisalu aallaaviinik paasinninnikkut akiorniaqqullugulu Inuit ilungersorluta noqqaavigaavut, tamatumani ilanngullugit eqqarsaatigalugit nunasiaanerup kinguaariinnut sunniutigisimasai, naligiinnginneq, naqisimaneqarneq qamunga pulatitaq, tassa ilinniartitsinerit kulturimik aallaavillit, oqaloqatigiinneq katsorsaanermillu suliniutit aqqutigalugit.
30. Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu pisinnaatitaaffiinik akuersinissamut Inuit angutitaat iliuuseqaqqullugit ilungersorluta noqqaavigaavut aammalu inoqarfiit naalakkersuisullu akimorlugit inuit ataasiakkaat ataatsimoortukkuutaallu katsorsarnissaat akisussaatitsisoqarnissaalu tapersersoqqullugu.
rikkullu periaatsinik kinguaassanut ingerlateqqitassanik paarsisimasunik oqaluttuanik kimeqaqisunik avitseqatigimmatigut, pingaartumillu Ausuittuq-mi (Grisefjord) utoqqartaasoq Liza Ningiuq, oqaluttuaanut oqaasiinullu pissatsinnartunut imaattunut qutsavigaarput: “Nunaqqatigiinnut isaavittut ippugut, nukittusariaqarpugut.”
Inuit Arnartaasa pisinnaatitaaffiisa tunngavii, Sakkussat Periusissallu
Uppernarsarlugu Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu inuttut pisinnaatitaaffii kulturitsinnut nunaqqatigiittullu attaveqatigiinnitsinnut atalluinnarmata.
Erseqqissarlugu Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaanni inuit pisinnaatitaaffii nunarsuaq tamakkerlugu atuuttut, inuit pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkani inatsisitigut pituttorsimaffiusut assigiinngitsuni ittutut, naleqqussarlugit oqaatigeqqitaammata aaqqissugaammatalu, Nunat Inoqqaavisa atugaannut aalajangersimasunut tunngasunngortitaammata.
Uppernarsaqqillugit pisinnaatitaaffivut imminnut pinngitsoorsinnaanngitsut, imminnut ataqatigiissut, immikkoortinneqarsinnaanngitsut, ilaannarsiorneqarsinnaanngitsut kiisalu pileqqaarneranili pigeriikkavut, soorlu Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaanni uppernarsarneqartoq, aamma imminut aqunnissamut pisinnaatitaaffiit, Nunat Inoqqaavisut inuttut pisinnaatitaaffitsinni tamannik atuinissatsinnut iluaquteqarnissatsinnullu pinngitsoorneqarsinnaanani toqqammavissaasoq. Naalakkersuisunut tamanut paaseqquarput Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat aaqqiissutissatut aalajangersagaammat, Nunat inoqqaavisa inuttut pisinnaatitaaffimminnik tamanut atuuttunik allat assigalugit atugassarisaminnik tamakkiisumik iluaquteqarnissaannik siunertaqartumik. Taamaammat Nunat inoqqaavinik taakkulu pisinnaatitaaffiinik akuersinissamut naalagaaffiit pisussaaffiat inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunat tamalaat isumaqatigiissutaannik tunngaveqarpoq, taannalu naalagaaffinnut pituttuisuuvoq apeqqutaatinnagu nunat taakku nunatut inatsisiminni tamatuminnga atuuttussanngortitsisimanersut, soorlu Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Immikkut Nalunaaruteqartartuata Nunat Inoqqaavisa Akuerisaanerat pillugu nalunaarusiamini tamanna oqaatigigaa, (A/HRC/60/29).
Nunat inoqqaavisa arnartaasa niviarsiarartaasalu, aamma Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu, pisinnaatitaaffii uppernarsaqqillugit taakkulu Naalakkersuisunit tamanit akuerineqarnissaat kajumissaarutigalugu, soorlu Arnanik assigiinngisitsisarnerit suulluunniit atorunnaarsinniarlugit Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaanni allassimasoq (CEDAW), uppernarsarlugu isumaqatigiissut taanna tunngavigalugu Tamanut Inassuteqaammi nr. 39-mi toqqammavilerneqarmata Nunat inoqqaavisa arnartaasa niviarsiarartaasalu inuttut ataasiakkaatut ataatsimoortutullu pisinnaatitaaffii ataatsimoortumik isiginnittaaseq atorlugu paasineqartussaammata. Noqqaassutigalugu Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu tamarmik inuunerisa illersugaanissaat, isumannaatsuunissaat ataqqineqarnissaallu, Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Amerikamiut Nalunaarutaata, tassanilu kinguaassiutitigut peqqarniitsuliorfigitinnermit eqqissisimatitaanermut isumannaatsuunermullu aalajangersakkat misissoqqinneqarnissaanut pisussaaffilerluni.
Eqqaallugu Nunat Inoqqaavi Inuiaallu Naggueqatigiit Naalagaaffinni Namminersortuniittut pillugit Sulisoqarneq pillugu Kattuffiup Isumaqatigiissutaa nr.169- i (ILO Convention 169) aalajangersagaq
33 naapertorlugu naalagaaffiit pisussaaffeqarmata suleriaatsinik, naligiimmik aningaasaliinissamik piariaqartunillu tamanik iliuuseqassallutik suliani Inunnut tunngassuteqartunik tamanik pilersaarusiornermi, ataqatigiissaarinermi, ingerlatsinermi naliliisarnermilu Inuit tamakkiisumik peqataanissaat qularnaarniarlugu, aamma tamatumani suliniutit, naalakkersuinikkut ingerlaatsit aammalu inatsisiliornerit eqqarsaatigalugit.
Paasillugu pisinnaatitaaffinnik taakkuninnga unioqqutitsineq inuit ataasiakkaat naalliunnissaat sinnerujussuarlugu sunniuteqartarmata. Suiaassutsikkut ammillu qalipaataatigut immikkoortitsineq ilaqutariissutsip, atugarissaarnerup, tarnikkut peqqissutsip, kulturikkut kinaassutsip, nunaqqatigiit ataatsigiinnerata, kiisalu nunamut atanerup sukutsitaanut tamanut akornusiisarmata.
Taamaammat naalakkersuisuvut tamaasa tusartikkumavavut peqqarniilliortarnerup tamatuma sorlaanut tamakkiisumik qanoq iliuuseqarnissaq siunertaralugu siammasissumik inuiaqatigiinnilu suut immikkoortut aqqutigalugit iliuuseqarnissap pingaasussusianik.
Ilaqutariiussutsitsinni, nunaqqatigiinni, nunatsinni kiisalu Inuit Nunaanni tamarmi, aamma Inuit nunaata avataanni Inunni najugaqartuni Inuit arnartaasa ataatsimoornissaat attanniarlugu minnerunngitsumillu Inuiattut immikkuullarissutit imminut naalakkersorsinnaanermut Inuit tamamik pisinnaatitaaffii attanniarlugit Inuit arnartaat siumut isigisimammata nuannaarutigalugu Paasilluarlugu sakkortuuliornerit immikkoorsitaanerillu Inuit arnartaasa ullumikkut nalaatagaat nalaatsornerinnakkut pisuuneq ajormata. Taakku nunasiaatillit politikkiisa, inuiaata ilaasa qaffasinnerunerannik eqqarsartaatsip, aaqqissugaasumillu immikkoorsitsinerup kinguneriinnarmatigit. Naak isumaliortaatsit taama ittut ajortuunerarlugit iperarumaneqartarsimagaluartut kisiannili kinguneri inatsisit, naalakkersuisoqarnerup innuttaasunillu sullissinerup aaqqissugaanerini suli amiakkoqarput.
Eqqaallugu uppernarsaqqillugulu Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat Nunat Inoqqaavisa atajuarnissaannut, ataqqineqarnissaannut atugarissaarnissaanullu minnerpaaffiliisuummata, tassuuna erseqqissarlugu naalagaaffiit inunnillu sullissiviit pisinnaatitaaffinnik taakkuninnga ima atortitsissammata maligassanik taakkuninnga siuarsaatitut, imaanngitsoq killilersuutitut.
Akueralugu Inuit arnartaasa, nunaqqatigiit, Inuiaqatigiillu inuttut pisinnaatitaaffitsigut aaqqissugaasumik unioqqutitsivigineqartarnerat immini inuunermik innarliinerummat, inuit pisinnaatitaaffiisigut pisussaaffiit naleqquttumik atortinneqarnissaat tamatumuuna erseqqissarlugu.
Paasillugu inuttut isumannaatsuunissamut tunngasut nalinginnaalluunniit pitsaaliorneqarnerat qaleriiaattutut ittunik kingunerluttarmata, tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnut allanut sunniuteqartumik, soorlu nerisassaqarnermut, ilinniartitaanermut, kulturikkullu ataannarnissamut. Taamalu inuunermut pisinnaatitaaffimmik unioqqutitsineq inuit ataqqinassusiannik naalakkersuisullu pisussaaffiinik attassinikkut iluatsinngitsoorluinnarnermut takussutissaammat.
Paasillugu Inuit arnartaat ilinniagaqartarmata kulturitsinnik atuiffiunngingajattuni, aammalu pisinnaatitaaffivut naqissuserumallugit tamakkiisumillu peqataajumalluta kulturikkut aallaavitta aammalu inuiaqatigiit pissaaneqarnerusut akornanni aqqutissarsiortariaqartaratta.
Paasillugu Inuit arnartaat niviarsiarartaallu najukkami, nunani imminnut qanitariinnilu nunarsuarmioqatigiinnilu allannguinermut pitsanngorsaanermullu aqqutaalluinnartuusarmata. Inuit arnartaat inuunermik ilisimasanillu ingerlatitsisuupput kiisalu sulinermikkut Inuit ataasiakkaatut ataatsimoortullu pisinnaatitaaffiinik attassisuullutillu siuarsaasuupput.
Inuit arnartaat, meeqqat suiaassutsikkullu allaassutillit eqqarsaatigalugit persutaanermik pinaveersaartitsineq isumannaatsuutitsinerlu
Inuiaqatigiit sukutsitaanni tamani kiisalu ammip qalipaataa tunngavigalugu Inuit arnartaasa nunarsuatsinni Nunat inoqqaavisa arnartaat allat assigalugit eqqugaanissamut qanilluinnarnerannik aarleqquteqarnertik ersersillugu, tassunga aamma ilaatillugit Inuit suiaassutsikkut immikkut kinaassusillit, aaqqissugaasumik immikkoorsitsineq, kiisalu sakkortuuliorfigineqartarnerit atornerlugaanerillu amerlanerujussui, kiisalu periarfeerunneqartarnerat inuartarineqartarnerallu eqqarsaatigalugit. Unioqqutitsinerit tamakku kinguneri arnanut, niviarsiaqqanut, imaluunniit suiaassutsikkut allaassutilinnut ataasiakkaanut sunniuteqaannaratik aamma Inuit nunagisatsinni tamani, aammalu Inuit nunagisatta avataannit inunnut tamanut kinguneqartarput. Inissaaleqinerup peqqarniilliornermik, nuuttariaqarnermik, ilaqutariillu avissaartuunnerannik suli ajornerulersitsisarnera aammaarlugu oqaatigineqarpoq, kiisalu Inuit arnartaasa kiisalu ilaqutariit isumannaatsuunissaannik, ataqqinartumik inuunissaannik, inuttullu pisinnaatitaaffiinik qularnaarinninnermut ilaatillugu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqartutut ersersillugu.
Paasillugu ajornartorsiutit tamakku inuiaqatigiit sukutsitaanut tamanut siammarsimammata, soorlu inatsisitigut ataataqanngitsut, qitornarsianngortitsisarneq, kinguaassiornikkut peqqissuseq eqqarsaatigalugit, akueralugu inatsisitigut ataataqanngitsut inissisimanerat immini meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngasuinnaanngimmat aammali arnat pisinnaatitaaffiinut tunngammat, kinguaariit pitarlugit anaananut ilaqutariinnullu eqquisuusumik 1
Paasillugu inissaaleqineq aammalu Inuit meerartaasa angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarnerat imminnut ataqatigiimmata, maluginiarlugu naleqquttumik angerlarsimaffeqarnissamut periarfissat killeqarnerat pissutigalugu meeqqat ilaquttaminniiginnarnissaat nunaqqatimillu akornanniiginnarnissaat aporfilersorneqartarmat.
Uppernarsarlugu Inuit meerartaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut kulturiminnik, oqaatsiminnik, kinaassutsiminnillu attassiinnarnissamut pisinnaatitaaffeqarmata, taavalu inissinneqassagunik ilagisaminnut imaluunniit angajoqqaarsianut immissut kulturilinnut oqaasilinnullu inissinneqartarnissaat salliutinneqartariaqarmat. Nunasiaanerup nalaani kinguaassiornikkut unioqqutitsisarnerit annerusumik ilisimaneqalernissaat
Paasillugu inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerit, ammip qalipaataanik immikkoortitsinerit, aaqqissugaasumik immikkoortitsineq, tassa inuiaqatigiinni ingerlaasitigut, soorlu inatsisitigut ataataqanngitsut, pinngitsaalisaallutik naartusinnaajunnaartitaanerit, nakorsaatinik misileraaffigineqarnerit, naartunaveersaasersuinerit, Inuit arnartaannut niviarsiarartaannullu tutsinneqarsimasut Inuit tamarmik inuttut ataasiakkaatut ataatsimoortutullu pisinnaatitaaffiinut sun-
Ataqqiniarlugu arnat, anaanatut, ajakkutut/atsakkutut, aanaatut kiisalu ernisussiortutut naalungiarsunnik, anaananik angerlarsimaffinnillu isumassuisuunerat. Ernisussiortut Inoqarfinni sulisuusut, naalungiarsunnik anaananngortunillu pingaaruteqavissumik sullissisuusut ataqqiniarlugit.
Uppernarsarlugu Inuit arnartaat Inunnit ernisussiortunit tamakkiisumik isumagineqarnissamut pisinnaatitaaffeqarmata, nunagisaminni erninissamut pisinnaatitaaffeqarmata, kiisalu Inunnit peqqissutsikkut tapersersorneqarsinnaatitaammata.
Paasilluarlugu arnap timini namminerpiaq oqartussaaffissarimmagu kiisalu kinguaassiornikkut Inuit arnartaasa assigiinngitsunik soqqusaalliorfigineqartarneri assuaralugu, kiisalu inuit ataasiakkaat ataatsimoorlutillu pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerit, soorlu Kalaallit Nunaanni arnanik niviarsiaqqanillu 4.000 sinneqartunik spiralilersuinerit, ilarpassui akuersisitseqqaarnani pisimasut; assuaralugit Inuit arnartaasa naartunerminni erninerminnilu ammip qalipaataatigut immikkoortinneqartarnerat; namminneq nunagisaminni erninissamut periarfissaqartitaannginnerat; pisariaqanngitsunik navianartunillu nakorsatigut akuerinngisaminnik iliorfigineqartarnerat, tamarmik erninermut atatillugu toqusartut amerlanerujussuinik kinguneqartarnerat, arnanut inuunerup sinneranut kingunerluttarnerat, tarnikkut ikilerneqaataasarnerat, arnanullu kanngusuutaasarnerat, aapparisaasa ilaqutaasalu eqqugaasarnerat, sakkortuuliornermut qaffasissumut attuumassuteqartarnerat.
Paasilluarlugu kinguaassiornikkut soqqusaalliorfiginnittarnerit ataatsimoortumik pisinnaatitaaffinnik unioqqutitsinerummata, inuit amerliartornerannik killiliisimallutik, arnat naalungiarsuillu ilaquttaminnit nunaqqatiminnillu pisariaqartitsileruttorfimminni isumagineqarnissaannik pinngitsoortitsinerusarmata.
Inerniliilluta uagut Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarnerannut najuulluta peqataasugut
Eqqaamavavut uummatitsinniitillugillu arnaqativut peqatigisinnaanngisavut, qimagussimasut, kiisalu naalliunnartorsiortut, uparuarneqarsimasumik uparuarneqarsimanngitsumilluunniit.
Nersorpavut Inuit arnartaat atukkanik allannguisimasut, nunasiaanerup kingunipiluinik ilisimaneqartunik, sakkortuuliorfigineqarnermik, kiisalu assigiinngisitsinermik akiuinialersimasut allannguisullu, taamalu kinguaassat peqqissiartornissaannut, ataqqinartumik inuuneqarnissaannut imminnullu oqartussaaffiginissaannut aqqutissiuisimasut. Arnat tassaapput nunaqqatiminnik akornanni nukittoqutaasut; oqaatsitsinnik, ileqqutoqqatsinnik tammatsaaliisut, kiisalu pingaartitanik inuiaqatigiit Inuit atassutigisaannik inuusaasiannillu ingerlatitseqqiisut
Ersersillugu Ataatsimeersuarnermut peqataasunut tamanut Ataatsimeersuarnerup iluatsilluarnissaanut tunniussaqarluarsimanerannut qujamasungaarnerput, ilaquttatik nunaqqatitillu qimallugit Inuit tamarmik pisinnaatitaaffiinik ilungersuutiginninerup nqaninneqarnissaannut peqataanissamut piffissaqarsimammata.
Uppernarsarlugu Inuit kinaassusiannik ersersitsineq peqqissiartornerup ilagilluinnarmagu.
meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut ataatassarsiuunneqartarnerat pillugu aalajangersakkanik Kalaallit Nunaanni inatsisit soqanngillat. Taamaalillutik meeqqat aappariinnerup avataatigut inunngortut ataataminnit kingornussinissamut pisinnaatitaaffeqanngillat. Oqaaseq “Inatsisitigut ataataqanngitsut” inunnut inatsisitigut ataataqanngitsunut taaguutaavoq. niuteqarsimammata.
Qamaniitsillugit Inuit kinguaariit tulliit katsoriartornermut namminneq ingerlalersimasut katsorsarnerlu inuunerminni ingerlaarfimminni aqqutit nutaat atorlugit ingerlateqqissagaat. Nalunaarut manna taakkununnga kiisalu siuaasatsinnut, sapiillutik nukitullutillu ilungersunartunik tamanik akiuisimasunut pigitipparput.
Taamaammat Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarnerannut aallartitaasugut isumaqatigiippugut:
1. Peqqussagivut ICC-p siuttui qinigaaffiup 2026-2030-ip ingerlanerani Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarnerata tullissaannik aaqqissueqqullugit kiisalu ICC siunissami siuttorisartagassai kajumissaarlugit qinigaaffinni tamani Inuit Arnartaasa Ataatsimeersuarnerinik ingerlatsisaqqullugit.
2. ICC peqqussagipput Issittumi Siunnersuisoqatigiit sulineranni Inuit arnartaasa pisinnaatitaaffiisa sammineqarnerat nukittunerulerseqqullugu, aamma Nammanneqarsinnaasumik Ineriartortitsineq pillugu Suleqatigiissitani sulineq siammartussanngorlugu, periusissiorfiusussanngorlugu ineriartorteqqinneqartussanngorlugulu taamalu Issittup Inoqqaavisa pisariaqartutut isigisaat naapertorlugit inooqatigiinnermut kulturimut eqqartuussiveqarnermullu tungasunik ilaqartussanngorlugu.
3. ICC, Inuit nunaanni tamarmi naalakkersuisut, naalakkersuisuni sullissiveqarfiit, kiisalu suliniaqatigiiffiit kajumissaarpavut sulinermut tunngavimminni, suliniutiminni, tapersiisarnerminnilu tamani inuit pisinnaatitaaffiinik tunngaveqarluni suleriaaseq atuleqqullugu, tassa Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat kiisalu nunat tamalaat inuit pisinnaatitaaffii pillugit malitaat naapertorlugit, aalajangiinerni Inunnut taakkulu pisinnaatitaaffiinut tunngassuteqartuni tamani peqataasarnissaat ilungersuutigeqqullugu.
4. Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartitsinermik pikkorissaanermillu Inuit aqutaannik pilersitsisoqarnissaa kajumissaarutigalugu
5. Inuit arnartaasa killeqarfiit pitarlugit attaveqatigiinnerannik nukittorsaaneq isummersoqatigiittarneranillu tapersersuinerup ingerlateqqinneqarnissaa ilungersuutigissagipput taavalu naalakkersuisut siuttulu tamatumunngattaaq kajumissaarlugit, aamma tamatumani ilanngullugit Inoqarfiit iluini taakku akornanni kiisalu Inuit nunaasa avataanni najugaqartut.
6. Naalakkersuisut, naalakkersuisuni sullissiviit, peqatigiiffiit kiisalu suliniaqatigiiffiit kajumissaarpavut Inuit arnartaasugut niviarsiarartaasugullu pisinnaatitaaffitta attanneqarnissaannut illersorneqarnissaannullu pisussaaffimminnik tiguseqqullugit paasinnilluaqqullugillu, naalakkersuisunit piumasaralugu arnat niviarsiaqqallu pisinnaatitaaffiinik ataqqisariaqassusiinillu inatsiseqarnermi eqqartuussiveqarnermilu attassinissamut tapersersueqqullugit kiisalu aningaasanik sulisunillu atueqqullugit.
7. Eqqunngitsuliortarnerit oqaluttuarisaanermi pisarsimasut, tarnikkut ikinut eqqumaffiginninneq, immikkoorsitsinerit oqaluttuarisaanermi pisarsimasut pillugit pinngitsoorani qaammarsaasussaatitaaneq pillugu naalakkersuisunut, naalakkersuisut sullissiveqarfiinut, peqatigiiffinnut kattuffinnullu ICC sunniiniaqqullugu kajumissaarparput kiisalu Inuit nunagisaanni tamani inoqarfinni Inuillu nunaasa avataanni Inuit najugaqartut akornanni siuttoqarneq oqimaaqatigiissaaqqeqqullugu.
9. Naalakkersuisut tamaasa kajumissaarpavut nunani tamalaani Sulisoqarneq pillugu Kattuffiup Isumaqatigiissutaannik nr. 169mik kiisalu Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaannik tamakkiisumik atuutsitsileqqullugit Inuit, kiisalu Inuit suliniaqatigiiffiinik tamakkiisumik suleqateqarlutik.
10. Naalakkersuisut, naalakkersuisut sullissiveqarfii, Inuit siuttui tamaasa kajumissaarpavut Inuit nunasiaanerminnit tarnikkut ataatsimut innarligaanerinik ilisimaneqartunik paasinneqqullugit qanorlu iliuuseqarfiginneqqullugit.
11. Nunasiaanerup kinguneranik eqqugaasut imminnut sakkortuuliorfigeqatigiittarnerisa qanoq imaqarneranik sumillu pissuteqarneranik paasititsiniaanerit paasissutissiisarnerillu annerusut aqqutigalugit sakkortuuliorfigeqatigiittarnerup qanoq iliuuseqarfigineqarnissaa kajumissaarutigaarput, kiisalu sakkortuuliorfigeqatigiittarnerup sorlappiai qanoq iliuuseqarfiginiaqqullugit, aamma tarnikkut ikit kanngusuutillu eqqarsaatigalugit, tamatumuunakkut suliani tamakkunani tapersersoqatigiinnissaq siunertaralugu kiisalu tarnikkut ikit ataatsimoorussat inuillu ataasiakkaat pigisaasa suliarinerini kinaluunniit kisimeeqqunagu.
12. Naalakkersuisut naalakkersuisullu sullissiveqarfii tamaasa kajumissaarpavut inuit imminut toqunnissamik eqqarsaateqartut qanoq iliuuseqarfiginiarlugit tapersersorniarlugillu periaatsinik Inuit suliaannik siuttuuffigisaanillu pitsanngorsaaqqullugit siammartereqqullugillu, tamatumani Inuit nunaanni suliniutinik pioreersunik toqqammaveqarneq inerisaaqqinnerlu atorlugit, aamma Inunnut Inuit nunaasa avataanni najugaqartut eqqarsaatigalugit.
13. Paasissutissanik inuit atugaannik tamanik, pingaartumik arnanut meeqqanullu sunniuteqartunik, ersersitsisunik katersuisoqarnissaa siammarterisoqarnissaalu qularnaarniarlugit paasissutissat tamakku nunat inoqqaavisanik siulersorneqalernissaat pilersitseqataaffigineqalernissaallu naalagaaffinnit, ilisimatusarnermut aningaasaliisartunit paasissutissanillu Nunat inoqqaavisa oqartussaaffiginnittussaanerannik ilisimatusartunit piaartumik akuerineqarlunilu atortinneqalissasoq ilungersuutigeqqullugu taamaaliornikkut Inuit arnartaat siuttuilu ajornartorsiutinik inuunerminnut attuumassuteqartunik pingaarnersiuineq pillugu paasisimasaqarlutik aalajangiiniarsinnaanngorlugit aammalu ajornartorsiutit tamakku aaqqiissutissaattut naleqquttutut isigisaminnik ineriartortitsisinnaanngorlugit.
14. Kajumissaarutigalugu Inuit suliniaqatigiiffii ingerlatsiviillu taakku suleqataat Inunnit siulersugaasumik paasissutissanik katersisassasut, tamatumani Inuit Ilisimasaat taamaannerisut ataqqillugit, kiisalu Inuit pillugit paasissutissat naapertuilluartumi pineqarnissaat ilungersuutigalugu.
8. Naalakkersuisunut akuereqquarput Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik atortitsinissaq Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaata ataani kiisalu inuit pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkani allanit pisussaaffiummat apeqqutaatinnagu Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaannik pisortatigoortumik atortuulersitsisoqarsimanersoq.
15. Inuit Nunaani tamarmi naalakkersuisut, naalakkersuisuni sullissiveqarfiit, kiisalu suliniaqatigiiffiit aammalu Inuit Inuit nunaasa avataanni najugaqartut kajumissaarpavut Inuit angutitaasa, arnartaasa ilaqutariillu kulturimik aallaaveqartumik peqqissiartornissaat tapersersoqqullugu aningaasaliiffigeqqullugulu. Katsorsaariaatsit Inuit pingaartitaannut, oqaasiinut, ilisimanneriaa-