Nikodeemuksen evankeliumi, jota aiemmin kutsuttiin Pontius Pilatuksen teoiksi LUKU 1 1 Hannas ja Kaifas, Summas ja Datam, Gamaliel, Juudas, Leevi, Neptalim, Aleksanteri, Kyyros ja muut juutalaiset menivät Pilatuksen luo Jeesuksen johdosta ja syyttivät häntä monista pahoista rikoksista. 2 Ja sanoi: me olemme varmoja siitä, että Jeesus on Joosefin, puusepän, poika, Mariasta syntynyt maa, ja että hän julistaa olevansa Jumalan Poika ja kuningas. eikä vain niin, vaan myös yrittää hajottaa sapatin ja isiemme lakeja. 3 Pilatus vastasi; Mitä hän julistaa? ja mitä hän yrittää hajottaa? 4 Juutalaiset sanoivat hänelle: meillä on laki, joka kieltää parantamasta sapattina. mutta hän parantaa sinä päivänä pahoin keinoin sekä rammat että kuurot, halvaantuneita, sokeita ja spitaalisia ja riivaajia. 5 Pilatus vastasi: "Kuinka hän voi tehdä sen pahoilla tavoilla? He vastasivat: hän on taikuri ja ajaa ulos riivaajia riivaajien ruhtinaan toimesta. ja niin kaikki asiat tulevat hänen alaisuuteensa. 6 Silloin Pilatus sanoi: riivaajien karkottaminen ei näytä olevan saastaisen hengen työtä, vaan lähteä Jumalan voimasta. 7 Juutalaiset vastasivat Pilatukselle: "Pyydämme korkeuttanne kutsumaan hänet tuomioistuimesi eteen ja kuulemaan häntä itse." 8 Silloin Pilatus kutsui sanansaattajan ja sanoi hänelle: millä tavalla Kristus tuodaan tänne? 9 Silloin sanansaattaja meni ulos ja tunsi Kristuksen ja kumarsi häntä. ja levitti vaipan, joka hänellä oli kädessään, maahan ja sanoi: "Herra, käy tämän päällä ja mene sisään, sillä maaherra kutsuu sinua". 10 Kun juutalaiset ymmärsivät, mitä sanansaattaja oli tehnyt, he huusivat (häntä vastaan) Pilatukselle ja sanoivat: "Miksi et antanut hänelle kutsua helmen kautta etkä sanansaattajan välityksellä?" Sanansaattajalle, kun hän näki hänet, kumarsi häntä ja levitti vaipan, joka hänellä oli kädessään, maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle: Herra, maaherra kutsuu sinua. 11. Silloin Pilatus kutsui sanansaattajan ja sanoi: miksi sinä näin teit? 12 Sanansaattaja vastasi: "Kun lähetit minut Jerusalemista Aleksanterin luo, näin Jeesuksen istuvan ilkeänä hahmona aasin selässä, ja heprealaiset huusivat: "Hoosianna, puiden oksia käsissään". 13 Toiset levittivät vaatteensa tielle ja sanoivat: 'Pelasta meidät, sinä taivaassa; autuas se, joka tulee Herran nimeen. 14 Silloin juutalaiset huusivat sanansaattajaa vastaan ja sanoivat: "Hebrealaisten lapset huusivat heprean kielellä; ja kuinka sinä, joka olet kreikkalainen, voisit ymmärtää hepreaa? 15 Sanansaattaja vastasi heille ja sanoi: "Kysyin yhdeltä juutalaiselta ja sanoin: Mitä tämä on, mitä lapset huutavat heprean kielellä?" 16 Ja hän selitti sen minulle sanoen: he huutavat Hoosiannaa, joka on käännettynä: oi, Herra, auta minua; tai, Herra, pelasta. 17. Pilatus sanoi heille: "Miksi te itse todistatte lasten puhumista sanoista, nimittäin vaikenemisestanne?" Mitä sanansaattaja on tehnyt väärin? Ja he olivat hiljaa. 18 Silloin maaherra sanoi sanansaattajalle: "Mene ja yritä kaikin keinoin tuoda hänet sisään". 19 Mutta sanansaattaja meni ulos ja teki niinkuin ennenkin; ja sanoi: Herra, tule sisään, sillä maaherra kutsuu sinua. 20 Ja kun Jeesus meni sisään lippujen kautta, jotka kantoivat lippuja, heidän päänsä kumartuivat ja kumarsivat Jeesusta. 21 Silloin juutalaiset huusivat kiihkeämmin lippuja vastaan. 22 Mutta Pilatus sanoi juutalaisille: "Minä tiedän, ettei teitä miellytä, että lippujen huiput kumarsivat ja kumarsivat Jeesusta; mutta miksi te huudatte lippuja vastaan, niinkuin he olisivat kumartaneet ja kumartaneet? 23 He vastasivat Pilatukselle: "Me näimme lippujen kumartuvan ja kumartamassa Jeesusta." 24 Silloin maaherra kutsui liput ja sanoi heille: miksi te näin teitte?
25 Liput sanoivat Pilatukselle: me olemme kaikki pakanoita ja kumarramme jumalia temppeleissä. ja kuinka meidän pitäisi ajatella mitään hänen palvomisesta? Pitimme vain tasovaatimuksia käsissämme, ja he kumartuivat ja palvoivat häntä. 26 Silloin Pilatus sanoi synagogan päämiehille: "Valitkaapa itsellenne väkeviä miehiä ja pitäkööt ne normit, niin katsotaan, taipuvatko he itsekseen". 27 Niin juutalaisten vanhimmat etsivät kaksitoista väkevintä ja voimakkainta vanhaa miestä ja panivat heidät pitämään normit, ja he seisoivat käskynhaltijan edessä. 28 Silloin Pilatus sanoi sanansaattajalle: "Vie Jeesus ulos ja tuo hänet takaisin". Ja Jeesus ja sanansaattaja menivät ulos salista. 29 Ja Pilatus kutsui liput, jotka ennen olivat kantaneet mittapuut, ja vannoi heille, että elleivät he olisi kantaneet niitä sillä tavalla, kun Jeesus ennen sisälle astui, niin hän katkaisisi heidän päänsä. 30 Silloin maaherra käski Jeesuksen tulla takaisin. 31 Ja sanansaattaja teki kuten ennenkin, ja rukoili kovasti Jeesusta, että tämä menisi viittansa päälle ja kävelisi sen päällä, ja hän käveli sen päällä ja meni sisään. 32 Ja kun Jeesus meni sisälle, kumartuivat lippukunnat niinkuin ennenkin ja kumarsivat häntä. KAPPALE 2 1 Mutta kun Pilatus näki tämän, hän pelästyi ja oli nousemassa istuimeltaan. 2 Mutta hänen aikeissaan nousta ylös, hänen vaimonsa, joka seisoi kaukana, lähetti hänen tykönsä sanoen: "Älä tee mitään sen vanhurskaan miehen kanssa". sillä minä olen kärsinyt hänestä paljon näyssä tänä yönä. 3 Kun juutalaiset sen kuulivat, sanoivat he Pilatukselle: emmekö me sanoneet sinulle: hän on taikuri? Katso, hän on antanut vaimosi uneksia. 4 Silloin Pilatus kutsui Jeesuksen ja sanoi: "Oletko kuullut, mitä he todistavat sinua vastaan, mutta et vastaa?" 5 Jeesus vastasi: "Jos heillä ei olisi valtaa puhua, he eivät voisi puhua; mutta koska jokainen hallitsee omaa kieltään puhua sekä hyvää että pahaa, katsokoon sitä. 6 Mutta juutalaisten vanhimmat vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: mitä me katsomme? 7 Ensinnäkin me tiedämme tämän sinusta, että olet syntynyt haureudesta; toiseksi, että sinun syntymäsi johdosta lapset tapettiin Betlehemissä; kolmanneksi, että isäsi ja äitisi Maria pakenivat Egyptiin, koska he eivät voineet luottaa omaan kansaansa. 8 Jotkut juutalaisista, jotka seisoivat vieressä, puhuivat suopeammin: Emme voi sanoa, että hän olisi syntynyt haureudesta; mutta me tiedämme, että hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, joten hän ei syntynyt haureuden kautta. 9 Silloin Pilatus sanoi juutalaisille, jotka väittivät hänen syntyneen haureuden kautta: "Tämä teidän kertomuksenne ei ole totta, sillä siellä oli kihla, niinkuin he todistavat, jotka ovat teidän omasta kansastanne." 10 Hannas ja Kaifas puhuivat Pilatukselle: "Katso kaikki tämä joukko ihmisiä, jotka huutavat, että hän on syntynyt haureudesta ja on noidantekijä". mutta ne, jotka kieltävät hänen syntyvän haureuden kautta, ovat hänen käännynnäisiä ja opetuslapsia. 11 Pilatus vastasi Hannakselle ja Kaifaalle: keitä ovat käännynnäiset? He vastasivat: he ovat pakanain lapsia, eivätkä he ole juutalaisia, vaan hänen seuraajiaan. 12 Silloin vastasivat Eleaser, Asterius ja Antonius ja Jaakob, Karas ja Samuel, Iisak ja Piinees, Krispus ja Agrippa, Hannas ja Juudas: Emme ole käännynnäisiä, vaan juutalaisten lapsia, ja puhumme totuutta ja olimme läsnä, kun Maria oli läsnä. oli kihlattu. 13 Silloin Pilatus puhui niille kahdelletoista miehelle, jotka tämän puhuivat, ja sanoi heille: "Minä loitsun teidät keisarin elämällä, ilmoittamaan uskollisesti, onko hän syntynyt haureudesta, ja ovatko ne asiat totta, mitä olette kertoneet." 14 He vastasivat Pilatukselle: "Meillä on laki, jonka mukaan meidän on kiellettyä vannoa, koska se on synti: vannokoot he keisarin elämän kautta, ettei se ole niin kuin olemme sanoneet, ja me tyytyväisiä surmaamme." 15 Silloin Hannas ja Kaifas sanoivat Pilatukselle: "Nämä kaksitoista miestä eivät usko, että me tiedämme hänen olevan alhainen syntynyt
ja olevan taikuri, vaikka hän teeskentelee olevansa Jumalan poika ja kuningas. uskomasta, että me vapisemme kuullessamme. 16 Silloin Pilatus käski kaikkia mennä ulos paitsi ne kaksitoista miestä, jotka sanoivat, ettei hän ollut haureudesta syntynyt, ja Jeesuksen vetäytyä kauas, ja sanoi heille: miksi juutalaiset aikovat tappaa Jeesuksen? 17 He vastasivat hänelle: he ovat vihaisia, koska hän paransi lepopäivänä. Pilatus sanoi: tapetaanko hänet hyvän työn tähden? He sanoivat hänelle: kyllä, herra. LUKU 3 1 Silloin Pilatus vihan täynnä meni ulos salista ja sanoi juutalaisille: "Minä kutsun koko maailman todistajaksi, etten löydä siitä miehestä mitään vikaa". 2 Juutalaiset vastasivat Pilatukselle: "Jos hän ei olisi ollut jumalaton, emme olisi tuoneet häntä sinun eteesi." 3 Pilatus sanoi heille: "Ottakaa hänet ja koetelkaa häntä lakinne mukaan". 4 Silloin juutalaiset sanoivat: "Meidän ei ole lupa ketään tappaa". 5 Pilatus sanoi juutalaisille: "Älä siis tapa, sinun on käsky, mutta ei minun". 6 Ja hän meni taas saliin ja kutsui Jeesuksen yksinään ja sanoi hänelle: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" 7 Jeesus vastasi ja sanoi Pilatukselle: "Puhutko sinä tämän itsestäsi, vai sanoivatko juutalaiset sen sinulle minusta?" 8 Pilatus vastasi ja sanoi Jeesukselle: Olenko minä juutalainen? Koko kansa ja juutalaisten hallitsijat ovat luovuttaneet sinut minulle. Mitä sinä olet tehnyt? 9 Jeesus vastasi ja sanoi: "Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani sotisivat, enkä olisi antanut juutalaisten käsiin." mutta nyt minun valtakuntani ei ole täältä. 10 Pilatus sanoi: "Oletko sinä siis kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinä sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja tätä tarkoitusta varten maailmaan tullut; ja tätä tarkoitusta varten minä tulin todistaakseni totuudesta; ja jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni. 11 Pilatus sanoi hänelle: mikä on totuus? 12 Jeesus sanoi: Totuus on taivaasta. 13 Pilatus sanoi: Sentähden ei totuus ole maan päällä. 14 Jeesus sanoi Pilatukselle: "Usko, että totuus on maan päällä niiden keskuudessa, jotka, kun heillä on tuomiovalta, ovat totuuden hallitsemia ja tekevät oikean tuomion. LUKU 4 1 Silloin Pilatus jätti Jeesuksen saliin, meni ulos juutalaisten luo ja sanoi: "En löydä Jeesuksessa mitään vikaa". 2 Juutalaiset sanoivat hänelle: mutta hän sanoi: minä voin tuhota Jumalan temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä. 3 Pilatus sanoi heille: millainen temppeli on se, josta hän puhuu? 4 Juutalaiset sanoivat hänelle: mitä Salomo rakensi neljäkymmentäkuusi vuotta, hän sanoi tuhoavansa ja rakentavansa kolmessa päivässä. 5 Pilatus sanoi jälleen heille: "Minä olen viaton sen miehen verestä". katsotko sitä. 6 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lasten päälle". Silloin Pilatus kutsui koolle vanhimmat ja kirjanoppineet, papit ja leeviläiset ja sanoi heille erikseen: älkää tehkö näin. En ole löytänyt mitään sinun syytöksissäsi (häntä vastaan) hänen parantamisestaan sairaita ja rikkomassa sapattia, joka olisi kuoleman arvoinen. 7 Papit ja leeviläiset vastasivat Pilatukselle: "Keisarin elämän mukaan, jos joku on pilkkaaja, hän on kuoleman arvoinen; mutta tämä mies on herjannut Herraa. 8 Silloin maaherra käski taas juutalaisia lähteä salista; ja kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: mitä minun pitää tehdä sinulle? 9 Jeesus vastasi hänelle: "Tee niinkuin on kirjoitettu". 10 Pilatus sanoi hänelle: kuinka se on kirjoitettu? 11 Jeesus sanoi hänelle: Mooses ja profeetat ovat ennustaneet minun kärsimyksestäni ja ylösnousemuksestani. 12 Tämän kuullessaan juutalaiset suuttuivat ja sanoivat Pilatukselle: "Miksi sinä enää kuulet sen miehen pilkkaa?"
13 Pilatus sanoi heille: "Jos nämä sanat näyttävät teistä herjauksilta, niin ottakaa hänet, tuokaa hänet esipihaanne ja tuomitsekaa hänet lakinne mukaan." 14 Juutalaiset vastaavat Pilatukselle: "Lakimme sanoo, että hän on velvollinen saamaan kolmekymmentä yhdeksän lyöntiä, mutta jos hän tällä tavalla pilkkaa Herraa, hänet kivitetään." 15. Pilatus sanoi heille: "Jos tuo hänen puheensa oli herjausta, niin koettelette häntä lakinne mukaan". 16 Juutalaiset sanovat Pilatukselle: Meidän lakimme käskee meitä tappamasta ketään; me tahdomme, että hänet ristiinnaulittaisiin, sillä hän ansaitsee ristin kuoleman. 17 Pilatus sanoi heille: "Ei ole sopivaa, että hänet ristiinnaulitaan; häntä ruoskitaan ja lähetettäköön." 18 Mutta kun maaherra katsoi läsnä olevaa kansaa ja juutalaisia, näki hän monia juutalaisia itkien ja sanoi juutalaisten ylipapeille: "Ei kaikki kansa halua hänen kuolemaansa". 19 Juutalaisten vanhimmat vastasivat Pilatukselle: "Me ja kaikki kansa tulimme tänne juuri sitä varten, että hän kuolisi". 20 Pilatus sanoi heille: miksi hänen pitää kuolla? 21 He sanoivat hänelle: koska hän julistaa olevansa Jumalan Poika ja kuningas. LUKU 5 1 Mutta Nikodemus, juutalainen, seisoi maaherran edessä ja sanoi: minä rukoilen sinua, oi vanhurskas tuomari, että antaisit minulle vapauden puhua muutaman sanan. 2 Pilatus sanoi hänelle: puhu. 3 Nikodemus sanoi: "Minä puhuin juutalaisten vanhimmille ja kirjanoppineille ja papeille ja leeviläisille ja kaikelle juutalaisten joukolle heidän seurakunnassaan; Mitä sinä tekisit tämän miehen kanssa? 4 Hän on mies, joka on tehnyt monia hyödyllisiä ja loistavia ihmeitä, jollaisia ei kukaan maan päällä ole koskaan ennen tehnyt eikä tule koskaan tekemään. Anna hänen mennä, äläkä tee hänelle pahaa; jos hän tulee Jumalasta, hänen ihmeensä (hänen ihmeparannusnsa) jatkuvat; mutta jos ne tulevat miehistä, ne tulevat olematta. 5 Kun Jumala lähetti hänet Egyptiin, Mooses teki ne ihmeet, jotka Jumala oli hänelle käskenyt faraon, Egyptin kuninkaan, edessä. ja vaikka tuon maan taikurit, Jannes ja Jambres, tekivät taikuudellaan samoja ihmeitä kuin Mooses, he eivät kuitenkaan voineet tehdä kaikkea, mitä hän teki; 6 Ja ne ihmeet, joita noidat tekivät, eivät olleet Jumalasta, niin kuin te tiedätte, oi kirjanoppineet ja fariseukset; mutta ne, jotka niitä tekivät, hukkuivat, ja kaikki, jotka uskoivat heihin. 7 Ja nyt päästäkää tämä mies menemään; sillä juuri ne ihmeet, joista te häntä syytätte, ovat Jumalalta; eikä hän ole kuoleman arvoinen. 8 Niin juutalaiset sanoivat Nikodeemukselle: "Oletko sinä tullut hänen opetuslapsensa ja puhut hänen puolestaan?" 9 Nikodemus sanoi heille: "Onko maaherra tullut hänen opetuslapsensa, ja puhuuko hän hänen puolestaan?" Eikö Cæsar asettanut hänet tuohon korkeaan virkaan? 10 Kun juutalaiset sen kuulivat, he vapisivat ja kiristelivät hampaitaan Nikodeemukselle ja sanoivat hänelle: "Voitko ottaa vastaan hänen oppinsa totuuden vuoksi ja saada osasi Kristuksen kanssa?" 11 Nikodemus vastasi: Amen; Minä otan vastaan hänen oppinsa ja osani hänen kanssaan, niin kuin olette sanoneet. 12 Sitten eräs toinen juutalainen nousi ja pyysi käskynhaltijalta lupaa kuulla hänelle muutaman sanan. 13 Ja maaherra sanoi: "Puhu, mitä sinulla on mielessäsi". 14 Ja hän sanoi: "Minä makasin kolmekymmentäkahdeksan vuotta Jerusalemin lammaslammikolla, työskennellen suuressa sairaudessa ja odottaessani parannuskeinoa, joka saataisiin aikaan enkelin tulemisen kautta, joka jonakin aikana häiritsi vettä." ; ja jokainen, joka ensimmäisenä astui sisään veden levottomuuden jälkeen, tuli terveeksi kaikesta sairaudesta, jolla hänellä oli. 15 Ja kun Jeesus näki minun siellä nääntyvän, hän sanoi minulle: tuletko terveeksi? Minä vastasin: "Herra, minulla ei ole ketään, joka panee minut altaaseen, kun vesi on levoton." 16 Ja hän sanoi minulle: nouse, ota vuoteesi ja käy. Ja minä tulin heti terveeksi, otin sänkyni ja kävelin. 17 Silloin juutalaiset sanoivat Pilatukselle: "Herra maaherramme, kysy häneltä, mikä päivä hän parantui sairaudestaan".
18 Sairas vastasi: "Oli sapatti". 19 Juutalaiset sanoivat Pilatukselle: Emmekö me sanoneet, että hän paransi sapattina ja ajoi ulos riivaajia riivaajien ruhtinaan toimesta? 20 Sitten eräs toinen juutalainen tuli ulos ja sanoi: "Minä olin sokea, kuulin ääniä, mutta en nähnyt ketään; ja kun Jeesus kulki, kuulin väkijoukon kulkevan ohitse ja kysyin mitä siellä oli? 21 He kertoivat minulle, että Jeesus oli kulkemassa ohitse, ja minä huusin sanoen: Jeesus, Daavidin poika, armahda minua. Ja hän seisahtui ja käski tuoda minut hänen luokseen ja sanoi minulle: mitä sinä tahdot? 22 Minä sanoin: Herra, että saisin näköni. 23 Hän sanoi minulle: saa näkösi; ja kohta minä näin ja seurasin häntä iloiten ja kiittäen. 24 Toinen juutalainen tuli myös ulos ja sanoi: "Minä olin spitaalinen, ja hän paransi minut vain sanallaan sanoen: "Minä tahdon, ole sinä puhdas". ja pian minä puhdistuin spitaalistani. 25 Ja eräs toinen juutalainen tuli ulos ja sanoi: "Minä olin kiero, ja hän suoritti minut sanallaan". 26 Ja eräs nainen, nimeltä Veronica, sanoi: "Minua vaivasi verenvuodot kaksitoista vuotta, ja kosketin hänen vaatteensa helmaa, ja pian verenvuotoni lakkasi." 27 Niin juutalaiset sanoivat: meillä on laki, ettei naista saa hyväksyä todisteeksi. 28 Ja sen jälkeen toinen juutalainen sanoi: "Minä näin Jeesuksen kutsutun häihin opetuslastensa kanssa, ja Galilean Kaanassa oli viinin puute; 29 Ja kun viini oli juotu, hän käski palvelijoita täyttää kuusi siellä olevaa kattilaa vedellä, ja he täyttivät ne reunoja myöten, ja hän siunasi ne ja muutti veden viiniksi ja koko kansan. joi hämmästyneenä tästä ihmeestä. 30 Ja toinen juutalainen astui esiin ja sanoi: minä näin Jeesuksen opettavan Kapernaumin synagogassa; ja synagogassa oli mies, jossa oli perkele; ja hän huusi sanoen: anna minun olla; Mitä tekemistä meillä on sinun kanssasi, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut tuhoamaan meidät? Tiedän, että sinä olet Jumalan Pyhä. 31 Ja Jeesus nuhteli häntä sanoen: vaikene, saastainen henki, ja tule ulos ihmisestä; ja kohta hän tuli ulos hänestä, eikä tehnyt hänelle mitään pahaa. 32 Fariseus sanoi myös seuraavat asiat; Minä näin, että suuri joukko tuli Jeesuksen luo Galileasta ja Juudeasta ja meren rannikolta ja monista maista Jordanin ympärillä, ja hänen luokseen tuli monia sairaita, ja hän paransi heidät kaikki. 33 Ja minä kuulin saastaisten henkien huutavan ja sanovan: "Sinä olet Jumalan Poika". Ja Jeesus kielsi heitä ankarasti, etteivät he julistaisi häntä tunnetuksi. 34 Sen jälkeen toinen, jonka nimi oli Centurio, sanoi: "Minä näin Jeesuksen Kapernaumissa ja rukoilin häntä sanoen: "Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena". 35 Ja Jeesus sanoi minulle: minä tulen ja parannan hänet. 36 Mutta minä sanoin: "Herra, minä en ole sen arvoinen, että sinä tulet kattoni alle; vaan puhu vain sanaa, niin palvelijani paranee. 37 Ja Jeesus sanoi minulle: mene; ja niinkuin sinä uskot, niin tapahtukoon sinulle. Ja palvelijani parani siitä samasta hetkestä. 38 Silloin eräs aatelismies sanoi: "Minulla oli poika Kapernaumissa, joka makasi kuolemantuottamuksella". ja kun kuulin, että Jeesus oli tullut Galileaan, menin ja rukoilin häntä, että hän tulisi alas kotiini ja parantaisi poikani, sillä hän oli kuolemaisillaan. 39 Hän sanoi minulle: mene, poikasi elää. 40 Ja poikani parani siitä hetkestä. 41 Näiden lisäksi monet muut juutalaiset, sekä miehet että naiset, huusivat ja sanoivat: "Hän on todella Jumalan Poika, joka parantaa kaikki sairaudet vain sanallaan ja jolle perkeleet ovat kokonaan alamaisia." 42 Jotkut heistä kauempana sanoivat: "Tämä voima ei voi lähteä keneltäkään muulta kuin Jumalalta." 43 Pilatus sanoi juutalaisille: "Miksi perkeleet eivät ala teidän lääkäreitänne?" 44 Muutamat heistä sanoivat: "Perkeleiden alistamisen voima ei voi lähteä muusta kuin Jumalasta". 45 Mutta toiset sanoivat Pilatukselle, että hän oli herättänyt Lasaruksen kuolleista sen jälkeen, kun hän oli ollut neljä päivää haudassaan. 46 Kun maaherra tämän kuuli, sanoi hän vapisten juutalaisten joukolle: mitä hyötyä teitä on, jos vuodatte viatonta verta?
KAPPALE 6 1. Silloin Pilatus kutsui koolle Nikodeemuksen ja ne viisitoista miestä, jotka sanoivat, ettei Jeesus syntynyt haureudesta, ja sanoi heille: "Mitä minun pitää tekemän, sillä kansan keskuudessa on kuin meteli". 2 He sanoivat hänelle: emme tiedä; katsokoon sitä, kuka melua nostaa. 3 Pilatus kutsui taas kansan ja sanoi heille: "Te tiedätte, että teillä on tapana päästää teille yhden vangin pääsiäisjuhlaksi". 4 Minulla on tunnettu vanki, murhaaja, jota kutsutaan Barabbaksi, ja Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi, joista en löydä mitään, mikä ansaitsee kuoleman; ketkä heistä siis sinulla on mieleesi, että minun pitäisi päästää sinulle? 5 He kaikki huutavat ja sanovat: päästä meille Barabbas. 6 Pilatus sanoi heille: mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi? 7 He kaikki vastaavat: ristiinnaulittakoon. 8 Taas he huutavat ja sanovat Pilatukselle: "Etkö sinä ole keisarin ystävä, jos vapautat tämän miehen?" sillä hän on julistanut olevansa Jumalan Poika ja kuningas. Mutta oletko taipuvainen siihen, että hänestä tulee kuningas, ei keisari? 9 Silloin Pilatus vihastuneena sanoi heille: "Teidän kansanne on aina ollut kapinallinen, ja te olette aina niitä vastaan, jotka ovat palvelleet teitä?" 10 Juutalaiset vastasivat: keitä ovat ne, jotka ovat olleet meille avuksi? 11 Pilatus vastasi heille: "Teidän Jumalanne, joka vapautti teidät egyptiläisten kovasta orjuudesta ja toi teidät Punaisenmeren yli ikään kuin se olisi ollut kuiva maa, ja ruokki teitä erämaassa mannalla ja viiriäisten lihalla ja toi vettä kalliosta ja antoi sinulle lain taivaasta: 12 Te kiusoititte häntä kaikin tavoin ja halusitte itsellenne valettua vasikkaa, kumartelitte sitä ja uhrasit sille ja sanoitte: "Nämä ovat sinun jumalasi, Israel, jotka toivat sinut pois Egyptin maasta. 13 Sen tähden teidän Jumalanne oli taipuvainen tuhoamaan teidät; mutta Mooses rukoili puolestasi, ja sinun Jumalasi kuuli häntä ja antoi anteeksi sinun syntisi. 14 Sen jälkeen te vihastuitte ja olisitte tappaneet profeettanne Mooseksen ja Aaronin, kun he pakenivat majaan, ja te aina napisitte Jumalaa ja hänen profeettojaan vastaan. 15 Ja hän nousi tuomioistuimeltaan ja lähtisi ulos; mutta kaikki juutalaiset huusivat: "Me tunnustamme keisarin kuninkaaksi, emme Jeesuksen". 16 Kun tämä henkilö syntyi, viisaat tulivat ja tarjosivat hänelle lahjoja; Kun Herodes sen kuuli, hän hämmästyi ja olisi tappanut hänet. 17 Kun hänen isänsä sai tämän tietää, hän pakeni hänen ja hänen äitinsä Marian kanssa Egyptiin. Herodes, kuultuaan hänen syntyneen, olisi tappanut hänet; ja sen mukaisesti lähetti ja tappoi kaikki lapset, jotka olivat Betlehemissä ja kaikilla sen alueilla, kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat. 18 Kun Pilatus kuuli tämän kertomuksen, hän pelkäsi; ja käski hiljaisuuden kansan keskuudessa, jotka äänestivät, ja sanoi Jeesukselle: Oletko siis kuningas? 19 Kaikki juutalaiset vastasivat Pilatukselle: hän on juuri se henkilö, jonka Herodes halusi tappaa. 20 Silloin Pilatus otti vettä, pesi kätensä kansan edessä ja sanoi: "Minä olen syytön tämän vanhurskaan vereen; katso sitä. 21 Juutalaiset vastasivat ja sanoivat: "Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lasten päällemme". 22 Silloin Pilatus käski tuoda Jeesuksen eteensä ja puhui hänelle seuraavasti: 23 Sinun oma kansasi on käskenyt sinua tekemään itsestäsi kuninkaan; sen vuoksi minä, Pilatus, tuomitsen sinut ruoskittavaksi entisten maaherraen lakien mukaan; ja että sinut ensin sidotaan ja sitten hirtetään ristiin siinä paikassa, jossa olet nyt vankina; ja myös kaksi rikollista kanssasi, joiden nimet ovat Dimas ja Gestas. LUKU 7 1 Silloin Jeesus meni ulos salista ja kaksi ryöväriä hänen kanssaan. 2 Ja kun he tulivat siihen paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, he riisuivat häneltä vaatteensa ja vyöttäivät hänet liinavaatteella, ja panivat orjantappurakruunun hänen päähänsä ja ruoko hänen käteensä.
3 Ja samoin he tekivät kahdelle varkaalle, jotka hänen kanssaan ristiinnaulittiin, Dimasin oikealla puolella ja Gestas hänen vasemmalla puolellaan. 4 Mutta Jeesus sanoi: Isäni, anna heille anteeksi; Sillä he eivät tiedä mitä tekevät. 5 Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät arpaa hänen pukunsa päälle. 6 Sillä välin kansa seisoi paikalla, ja ylipapit ja juutalaisten vanhimmat pilkkasivat häntä sanoen: hän pelasti muita, pelastakoon nyt itsensä, jos voi; jos hän on Jumalan poika, niin astukoon alas ristiltä. 7 Myös sotilaat pilkkasivat häntä ja tarjosivat hänelle etikkaa ja sappia juotavaksi ja sanoivat hänelle: "Jos olet juutalaisten kuningas, pelasta itsesi". 8 Sitten Longinus, eräs sotilas, otti keihään, 1 lävisti hänen kylkensä, ja kohta tuli verta ja vettä. 9 Ja Pilatus kirjoitti nimen ristille heprealaisilla, latinalaisilla ja kreikkalaisilla kirjaimilla, ts. Tämä on juutalaisten kuningas. 10 Mutta toinen kahdesta Jeesuksen kanssa ristiinnaulitusta varkaasta, jonka nimi oli Gestas, sanoi Jeesukselle: jos sinä olet Kristus, niin pelasta itsesi ja meidät. 11 Mutta varas, joka oli ristiinnaulittu hänen oikealle puolelleen, jonka nimi oli Dimas, vastasi ja nuhteli häntä ja sanoi: "Etkö sinä pelkää Jumalaa, joka on tuomittu tähän rangaistukseen?" Me todellakin saamme oikein ja oikeudenmukaisesti vastaan tekojemme haitat; mutta tämä Jeesus, mitä pahaa hän on tehnyt? 12 Tämän huokauksen jälkeen hän sanoi Jeesukselle: Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi. 13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle, että tänä päivänä olet minun kanssani paratiisissa". LUKU 8 1 Ja oli noin kuudes tunti, ja pimeys oli koko maan päällä yhdeksänteen tuntiin asti. 2 Ja kun aurinko oli pimentynyt, katso, temppelin esirippu repesi ylhäältä alas; ja myös kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monet pyhien ruumiit, jotka nukkuivat, nousi. 3 Ja noin yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: Hely, Hely, lama zabacthani? joka on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? 4 Ja näiden jälkeen Jeesus sanoi: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni; ja tämän sanottuaan hän hylkäsi haamunsa. 5 Mutta kun sadanpäämies näki, että Jeesus näin huutaen antoi henkensä, hän ylisti Jumalaa ja sanoi: "Tämä oli totisesti vanhurskas mies". 6 Ja kaikki kansa, joka seisoi paikalla, hämmästyi suuresti nähdessään; ja pohtiessaan sitä, mitä oli tapahtunut, löivät heidän rintoihinsa ja palasivat sitten Jerusalemin kaupunkiin. 7 Sadanpäällikkö meni maaherran luo ja kertoi hänelle kaikesta, mitä oli tapahtunut. 8 Ja kun hän kuuli kaiken tämän, tuli hän äärimmäisen murheelliseksi; 9 Ja kutsui juutalaiset koolle ja sanoi heille: "Oletteko nähneet auringonpimennyksen ihmeen ja muut asiat, jotka tapahtuivat Jeesuksen kuollessa?" 10 Kun juutalaiset sen kuulivat, vastasivat he maaherralle: "Auringonpimennys tapahtui tapansa mukaan". 11 Mutta kaikki ne, jotka olivat Kristuksen tuttuja, seisoivat etäällä, samoin kuin naiset, jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta, ja näkivät kaiken tämän. 12 Ja katso, eräs Arimatialainen mies, nimeltä Joosef, joka myös oli Jeesuksen opetuslapsi, mutta ei julkisesti, juutalaisten pelossa, tuli maaherran luo ja pyysi maaherraa, että tämä antaisi hänelle luvan ottaa pois Jeesuksen ruumis ristiltä. 13 Ja maaherra antoi hänelle luvan. 14 Ja Nikodemus tuli ja toi mukanaan mirhaa ja aloe-seosta, jonka paino oli noin sata paunaa. ja he ottivat Jeesuksen alas ristiltä kyynelein ja sidoivat hänet pellavavaatteilla, joissa oli hajusteita, juutalaisten hautaustavan mukaan, 15 Ja asetti hänet uuteen hautaan, jonka Joosef oli rakentanut ja hakattu kalliosta, johon ei koskaan ketään ollut pantu; ja he vierittivät suuren kiven haudan ovelle.
LUKU 9 1 Kun väärät juutalaiset kuulivat, että Joosef oli anonut ja hautannut Jeesuksen ruumiin, he etsivät Nikodeemusta. ja ne viisitoista miestä, jotka olivat todenneet maaherran edessä, että Jeesus ei syntynyt haureudesta, ja muita hyviä ihmisiä, jotka olivat osoittaneet hyviä tekoja häntä kohtaan. 2 Mutta kun he kaikki piiloutuivat juutalaisten pelosta, ilmestyi heille yksin Nikodemus ja sanoi: "Kuinka tämänkaltaiset voivat mennä synagogaan?" 3 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Mutta kuinka sinä uskalsit mennä synagogaan, joka oli Kristuksen liitto?" Olkoon osasi hänen kanssaan toisessa maailmassa. 4 Nikodemus vastasi: Amen! niin olkoon, että minulla on osani hänen kanssaan hänen valtakunnassaan. 5 Samoin Joosef, tullessaan juutalaisten tykö, sanoi heille, miksi te vihastutte minulle, että minä halusin Jeesuksen Pilatuksen ruumista? Katso, minä panin hänet hautaani, käärin hänet puhtaaseen liinavaatteeseen ja panin kiven haudan ovelle. 6 Minä olen toiminut oikein häntä kohtaan; mutta te olette toimineet väärin tuosta vanhurskasta, kun ristiinnaulitte hänet, annoitte hänelle juotavaksi etikkaa, kruunasit hänet orjantappuroilla, repäisitte hänen ruumiinsa ruoskailla ja rukoilitte hänen verensä syyllisyyttä teidän päällenne. 7 Tämän kuullessaan juutalaiset olivat levottomuutta ja ahdistusta; ja he ottivat Joosefin kiinni ja käskivät ottaa hänet vangiksi ennen sapattia, ja pidettiin siellä, kunnes sapatti oli ohi. 8 Ja he sanoivat hänelle: tunnusta; sillä tähän aikaan ei ole lupa tehdä sinulle mitään pahaa, ennen kuin viikon ensimmäinen päivä tulee. Mutta me tiedämme, että sinua ei pidetä hautaamisen arvoisena; mutta me annamme sinun lihasi taivaan linnuille ja maan eläimille. 9 Joosef vastasi: "Se puhe on kuin ylpeän Goljatin puhe, joka moitti elävää Jumalaa puhuessaan Daavidia vastaan." Mutta te kirjanoppineet ja tohtorit tiedätte, että Jumala sanoo profeetan kautta: "Kosto on minun, ja minä maksan teille yhden pahan sen verran, minkä olette uhanneet minua." 10 Jumala, jonka olet ripustanut ristille, voi pelastaa minut käsistäsi. Kaikki pahuutesi palaa päällesi. 11 Sillä kättään pesessään maaherra sanoi: "Minä olen puhdas tämän vanhurskaan verestä". Mutta te vastasitte ja huusit: "Tulkoon hänen verensä meidän ja lastemme päälle". Niinkuin olette sanoneet, hukkukaa ikuisesti. 12 Juutalaisten vanhimmat, jotka kuulivat nämä sanat, suuttuivat suuresti; ja ottivat Joosefin kiinni ja panivat hänet kammioon, jossa ei ollut ikkunaa. he kiinnittivät oven ja panivat sinetin lukkoon; 13 Ja Hannas ja Kaifas asettivat vartijan sen päälle ja neuvottelivat pappien ja leeviläisten kanssa, että he kaikki kokoontuisivat sapatin jälkeen, ja he päättivät, millä kuolemalla he Joosefin olisi surmattava. 14 Kun he olivat tehneet tämän, päämiehet, Hannas ja Kaifas, käskivät Joosefin synnyttää. LUKU 10 1Kun koko seurakunta tämän kuuli, he ihailivat ja hämmästyivät, koska he löysivät saman sinetin kammion lukosta eivätkä löytäneet Joosefia. 2 Sitten Hannas ja Kaifas menivät ulos, ja heidän kaikkien ihaillessaan Joosefin poissaoloa, katso, yksi sotilaista, joka vartioi Jeesuksen hautaa, puhui seurakunnassa. 3 Kun he vartioivat Jeesuksen hautaa, tapahtui maanjäristys; ja me näimme Jumalan enkelin vierivän pois haudan kiven ja istuvan sen päälle; 4 Ja hänen kasvonsa olivat kuin salama ja hänen vaatteensa kuin lumi; ja me tulimme pelosta kuin kuolleet. 5 Ja me kuulimme enkelin sanovan naisille Jeesuksen haudalla: älkää peljätkö! Tiedän, että te etsitte Jeesusta, joka ristiinnaulittiin; hän on noussut ylös, kuten hän ennusti. 6 Tulkaa katsomaan paikkaa, johon hänet haudattiin; ja menkää pian ja sanokaa hänen opetuslapsilleen, että hän on noussut kuolleista, ja hän menee teidän edellänne Galileaan. siellä te näette hänet, niin kuin hän sanoi teille. 7 Silloin juutalaiset kutsuivat koolle kaikki sotamiehet, jotka vartioivat Jeesuksen hautaa, ja sanoivat heille: keitä ovat ne naiset, joille enkeli puhui? Miksi ette tarttuneet niihin?
8 Sotilaat vastasivat ja sanoivat: "Emme tiedä, keitä naiset olivat; sitä paitsi meistä tuli kuolleita ihmisiä pelon kautta, ja kuinka voisimme saada ne naiset kiinni? 9 Juutalaiset sanoivat heille: "Niin totta kuin Herra elää, me emme usko teitä". 10. Sotamiehet vastasivat ja sanoivat juutalaisille: "Kun te näitte ja kuulitte Jeesuksen tekevän niin monia ihmeitä, ettekä uskoneet häntä, kuinka te uskoisitte meitä?" Te oikein sanoitte: Niin totta kuin Herra elää, sillä Herra totisesti elää. 11 Me olemme kuulleet, että te sulkitte Joosefin, joka hautasi Jeesuksen ruumiin, kammioon, sinetöidyn lukon alle. ja kun avasitte sen, ette löytäneet häntä sieltä. 12 Tuottakaa siis Joosefin, jonka panitte vartioimaan kammiossa, niin me tuotamme Jeesuksen, jota vartioimme haudassa. 13 Juutalaiset vastasivat ja sanoivat: me synnytämme Joosefin, tuottakaa te Jeesuksen. Mutta Joosef on omassa kaupungissaan Arimatheassa. 14 Sotilaat vastasivat: Jos Joosef on Arimatiassa ja Jeesus Galileassa, kuulimme enkelin kertovan naisille. 15. Tämän kuullessaan juutalaiset peljästyivät ja sanoivat keskenänsä: "Jos nämä asiat tulisivat julkisiksi, niin jokainen ruumis uskoo Jeesukseen." 16 Sitten he keräsivät suuren summan rahaa ja antoivat sen sotilaille, sanoen: "Kertokaa kansalle, että Jeesuksen opetuslapset tulivat yöllä, kun nukuitte, ja varastivat Jeesuksen ruumiin?" ja jos maaherra Pilatus kuulee tämän, me tyydytämme hänet ja turvaamme sinut. 17 Niin sotilaat ottivat rahat ja sanoivat juutalaisten käskyn mukaan; ja heidän raporttinsa levisi ulkomaille kansan keskuuteen. 18 Mutta eräs pappi Phinees, Ada koulumestari ja leeviläinen, nimeltä Ageus, he kolme tulivat Galileasta Jerusalemiin ja ilmoittivat ylipapeille ja kaikille, jotka olivat synagoogissa ja sanoivat: 19 Me olemme nähneet Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte, puhuvan yhdentoista opetuslapsensa kanssa ja istuvan heidän keskellään Öljymäellä ja sanovan heille: 20 Menkää kaikkeen maailmaan, saarnatkaa evankeliumia kaikille kansoille, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; ja jokainen, joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. 21 Ja kun hän oli sanonut tämän opetuslapsilleen, me näimme hänen nousevan ylös taivaaseen. 22 Kun ylipapit, vanhimmat ja leeviläiset kuulivat tämän, sanoivat he näille kolmelle miehelle: antakaa kunnia Israelin Jumalalle ja tunnustakaa hänelle, ovatko ne totta, minkä sanotte nähneenne ja kuulleensa. . 23 He vastasivat ja sanoivat: "Niin totta kuin isiemme Herra elää, Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, niinkuin me kuulimme Jeesuksen puhuvan opetuslastensa kanssa ja niinkuin me näimme hänen nousevan ylös taivaaseen." , joten olemme kertoneet sinulle totuuden. 24 Ja ne kolme miestä vastasivat ja sanoivat lisäten nämä sanat: "Jos me emme omista niitä sanoja, jotka me kuulimme Jeesuksen puhuvan ja että näimme hänen nousevan taivaaseen, niin me olisimme syyllisiä syntiin." 25. Silloin ylipapit nousivat heti ja pitivät lain kirjaa käsissään ja loihtivat näitä miehiä sanoen: älkäät tästedes enää julistako sitä, mitä olette puhuneet Jeesuksesta. 26 Ja he antoivat heille suuren summan rahaa ja lähettivät mukanaan muita ihmisiä, jotka vievät heidät omaan maahansa, etteivät he missään tapauksessa jäisi Jerusalemiin. 27 Silloin juutalaiset kokoontuivat kaikki yhteen ja ilmaisivat valitettavan huolensa ja sanoivat: "Mikä tämä ihmeellinen on, joka Jerusalemissa on tapahtunut?" 28 Mutta Hannas ja Kaifas lohduttivat heitä sanoen: "Miksi meidän pitäisi uskoa sotilaita, jotka vartioivat Jeesuksen hautaa, kun he kertoivat meille, että enkeli vieritti kiven pois haudan ovelta?" 29 Ehkä hänen omat opetuslapsensa kertoivat heille tämän ja antoivat heille rahaa, että he sanoisivat niin, ja he itse ottivat pois Jeesuksen ruumiin. 30 Ajattele sitä paitsi sitä, ettei ulkomaalaisille anneta kunniaa, koska hekin ottivat meidät suuren summan ja ovat ilmoittaneet meille niiden ohjeiden mukaan, jotka me heille annoimme. Heidän täytyy joko olla uskollisia meille tai Jeesuksen opetuslapsille.
LUKU 11 1Niin Nikodeemus nousi ja sanoi: "Oikein te sanotte, te israelilaiset, olette kuulleet, mitä ne kolme miestä ovat vannoneet Jumalan lain kautta, jotka sanoivat: "Olemme nähneet Jeesuksen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä, ja me näimme". hän nousee taivaaseen. 2 Ja Raamattu opettaa meille, että autuas profeetta Elia otettiin ylös taivaaseen; Ja profeettojen pojat kysyivät Elisalta: missä on isämme Elia? Hän sanoi heille, että hänet on otettu ylös taivaaseen. 3 Ja profeettojen pojat sanoivat hänelle: "Ehkä henki on vienyt hänet jollekin Israelin vuorelle, niin ehkä me löydämme hänet sieltä". Ja he rukoilivat Elisaa, ja hän kulki heidän kanssaan kolme päivää, eivätkä he löytäneet häntä. 4 Ja nyt kuulkaa minua, te Israelin lapset, ja lähettäkäämme miehiä Israelin vuorille, ettei henki olisi vienyt Jeesusta pois, ja ehkä me sieltä löydämme hänet ja olisimme tyytyväisiä. 5 Ja Nikodeemuksen neuvo miellytti kaikkea kansaa; ja he lähettivät miehiä, jotka etsivät Jeesusta, mutta eivät löytäneet häntä. Ja he palasivat ja sanoivat: "Me kuljemme kaikkialla, mutta emme löytäneet Jeesusta, mutta olemme löytäneet Joosefin hänen kaupungistaan Arimatiasta". 6 Kun päämiehet tämän kuulivat, ja kaikki kansa iloitsivat ja ylistivät Israelin Jumalaa, koska Joosef löydettiin, jonka he olivat sulkeneet kammioon eivätkä löytäneet. 7 Ja kun he olivat suuren seurakunnan koonneet, sanoivat ylipapit: millä tavalla me tuomme Joosefin luoksemme puhumaan hänen kanssaan? 8 Ja he ottivat paperin ja kirjoittivat hänelle ja sanoivat: rauha olkoon sinulle ja koko perheellesi. Tiedämme, että olemme loukannut Jumalaa ja sinua vastaan. Ole iloinen voidessamme vierailla meidän isienne luona, sillä olimme täysin yllättyneitä pakenemisestasi vankilasta. 9 Me tiedämme, että teimme sinua vastaan ilkeän neuvon ja että Herra piti sinusta huolen, ja Herra itse vapautti sinut suunnitelmistamme. Rauha sinulle, Joosef, joka olet kunniallinen kaiken kansan keskuudessa. 10 Ja he valitsivat seitsemän Joosefin ystävää ja sanoivat heille: "Kun tulette Joosefin luo, tervehtikää häntä rauhassa ja antakaa hänelle tämä kirje." 11 Niinpä kun miehet tulivat Joosefin luo, he tervehtivät häntä rauhassa ja antoivat hänelle kirjeen. 12 Ja luettuaan sen Joosef sanoi: "Kiitetty olkoon Herra Jumala, joka vapautti minut israelilaisten käsistä, etteivät he voineet vuodattaa vertani". Kiitetty olkoon Jumala, joka on suojellut minua siipiisi alla. 13 Ja Joosef suuteli heitä ja vei heidät taloonsa. Ja seuraavana päivänä Joosef nousi aasilleen ja lähti heidän kanssaan Jerusalemiin. 14 Ja kun kaikki juutalaiset kuulivat tämän, menivät he häntä vastaan ja huusivat sanoen: Rauha, isä Joosef, tule tänne. 15 Hän vastasi: Herran menestys olkoon kaikelle kansalle. 16 Ja he kaikki suutelivat häntä; ja Nikodemus vei hänet kotiinsa valmistaen suuren viihteen. 17 Mutta seuraavana päivänä, valmistautumispäivänä, Hannas, Kaifas ja Nikodemus sanoivat Joosefille: "Tunnusta Israelin Jumalalle ja vastaa meille kaikkiin kysymyksiin, jotka me sinulle kysymme." 18 Sillä me olemme suuresti vaivanneet, että sinä hautasit Jeesuksen ruumiin; ja että' kun olimme sulkeneet sinut kammioon, emme löytäneet sinua; ja me olemme pelänneet siitä lähtien, tähän asti sinun ilmestymistäsi keskuuteen. Kerro siis meille Jumalan edessä kaikki, mitä on tapahtunut. 19 Niin Joosef vastasi ja sanoi: "Te panitte minut vankilaan valmistuspäivänä aamuun asti". 20 Mutta kun minä seisoin rukouksessa keskellä yötä, huoneen ympärillä oli neljä enkeliä; ja minä näin Jeesuksen auringon valona ja putosin maahan pelosta. 21 Mutta Jeesus, joka tarttui käteeni, nosti minut maasta, ja silloin kaste levitettiin minun päälleni. Mutta hän pyyhki kasvojani, suuteli minua ja sanoi minulle: älä pelkää, Joosef! katso minua, sillä se olen minä. 22 Silloin minä katsoin häneen ja sanoin: Rabboni Elias! Hän vastasi minulle: Minä en ole Elias, vaan Jeesus Nasaretilainen, jonka ruumiin sinä hautasit. 23 Minä sanoin hänelle: näytä minulle hauta, johon panin sinut.
24 Silloin Jeesus tarttui minua kädestä ja vei minut siihen paikkaan, johon panin hänet, ja näytti minulle liinavaatteet ja liinat, jotka panin hänen päänsä ympärille. Silloin tiesin, että se oli Jeesus, ja kumartasin häntä ja sanoin: Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä. 25 Jeesus otti jälleen minua kädestä, vei minut Arimatiaan omaan kotiini ja sanoi minulle: rauha olkoon sinulle! mutta älä mene ulos talostasi neljäntenäkymmenentenä päivänä; mutta minun täytyy mennä opetuslasteni luo. LUKU 12 1Kun ylipapit kuulivat kaiken tämän, he hämmästyivät ja lankesivat kasvoillaan maahan kuin kuolleet ja huusivat toisilleen ja sanoivat: Mikä on tämä ihmeellinen merkki, joka on tapahtunut Jerusalemissa? Tunnemme Jeesuksen isän ja äidin. 2 Ja eräs leeviläinen sanoi: "Minä tunnen monia hänen sukulaisiaan, uskonnollisia, jotka ovat tottuneet uhraamaan teurasuhreja ja polttouhreja Israelin Jumalalle temppelissä rukoilemaan." 3 Ja kun ylimmäinen pappi Simeon otti hänet syliinsä. hän sanoi hänelle: "Herra, anna nyt palvelijasi lähteä rauhassa, sinun sanasi mukaan." sillä minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen edessä: valkeuden, joka valaisee pakanoille, ja sinun kansasi Israelin kunnian. 4 Samoin Simeon siunasi Marian, Jeesuksen äidin, ja sanoi hänelle: minä ilmoitan sinulle siitä lapsesta; Hänet on määrätty monien lankeemukseen ja ylösnousemukseen ja merkiksi, jota vastaan puhutaan. 5 Niin, miekka lävistää myös sinun oman sielusi, ja monen sydämen ajatukset paljastuvat. 6 Silloin kaikki juutalaiset sanoivat: "Lähetäkäämme niiden kolmen miehen luo, jotka sanoivat nähneensä hänen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä". 7 Tämän jälkeen he kysyivät heiltä, mitä he olivat nähneet; joka vastasi yksimielisesti: Israelin Jumalan edessä me vahvistamme, että näimme selvästi Jeesuksen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä ja nousevan ylös taivaaseen. 8 Silloin Hannas ja Kaifas veivät heidät eri paikkoihin ja tutkivat heitä erikseen; jotka yksimielisesti tunnustivat totuuden ja sanoivat: he olivat nähneet Jeesuksen. 9 Silloin Hannas ja Kaifas sanoivat: "Lakimme sanoo: "Kahden tai kolmen todistajan suulla jokainen sana vahvistetaan". 10 Mutta mitä me olemme sanoneet? Siunattu Henok miellytti Jumalaa, ja hänet käännettiin Jumalan sanalla; ja siunatun Mooseksen hautauspaikka tunnetaan. 11 Mutta Jeesus annettiin Pilatukselle, ruoskittiin, kruunattiin orjantappuroilla, syljettiin, lävistettiin keihällä, ristiinnaulittiin, kuoli ristille ja haudattiin, ja hänen ruumiinsa kunniallinen Joosef haudattiin uuteen hautaan, ja hän todistaa, että hän näki hänet elossa. 12 Ja lisäksi nämä miehet ovat ilmoittaneet, että he näkivät hänen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä ja nousevan ylös taivaaseen. 13 Sitten Joosef nousi. sanoi Hannakselle ja Kaifaalle: Saatatte olla oikeutetusti suuren yllätyksen alaisena, että teille on kerrottu, että Jeesus on elossa ja noussut taivaaseen. 14 On todellakin hämmästyttävää, että hän ei vain itse nouse kuolleista, vaan myös herättää haudoistaan muita, joita monet ovat nähneet Jerusalemissa. 15 Ja nyt kuulkaa vähän: Me kaikki tunsimme siunatun Simeonin, ylipapin, joka otti Jeesuksen lapsena syliinsä temppelissä. 16 Tällä samalla Simeonilla oli kaksi omaa poikaansa, ja me olimme kaikki läsnä heidän kuolemassaan ja hautajaisissaan. 17 Menkää siis katsomaan heidän hautojaan, sillä nämä ovat avoinna, ja he ovat nousseet ylös; ja katso, he ovat Arimatian kaupungissa viettäen aikaa yhdessä hartausvirkoissa. 18 Jotkut ovat tosin kuulleet äänensä rukouksessa, mutta he eivät keskustele kenenkään kanssa, vaan he pysyvät mykkäinä kuin kuolleet. 19 Mutta tulkaa, menkäämme heidän luokseen ja käyttäytykäämme heitä kohtaan kaikella kunnioituksella ja varovaisuudella. Ja jos saamme heidät vannomaan, ehkä he kertovat meille ylösnousemuksensa mysteereistä. 20 Kun juutalaiset kuulivat tämän, he riemuitsivat suuresti.
21 Sitten Hannas ja Kaifas, Nikodemus, Joosef ja Gamaliel menivät Arimatiaan, mutta eivät löytäneet heitä haudoistaan; mutta kun he kävelivät ympäri kaupunkia, he sitoivat heidät polvilleen heidän hartauksissaan: 22 Sitten he tervehtivät heitä kaikella kunnioituksella ja kunnioituksella Jumalaa kohtaan ja veivät heidät Jerusalemin synagogaan, ja sulkivat portit ja ottivat Herran lain kirjan, 23 Ja panivat sen heidän käsiinsä ja vannoivat heidät Jumalan Adonain ja Israelin Jumalan kautta, jotka puhuivat meidän isillemme lain ja profeettojen kautta, sanoen: "Jos uskotte Jeesuksen, joka herätti teidät kuolleista, niin sanokaa." meille, mitä olette nähneet ja kuinka te nousitte kuolleista. 24 Karinus ja Lenthius, Simeonin kaksi poikaa, vapisivat kuullessaan tämän, ja järkyttyivät ja huokasivat. ja samalla he katsoivat ylös taivaaseen ja tekivät ristin merkin sormet kielellään. 25 Ja kohta he puhuivat ja sanoivat: "Antakaa meille kullekin paperi, niin me kirjoitamme teille kaikki, mitä olemme nähneet". Ja he istuivat kukin ja kirjoittivat sanoen: LUKU 13 1 Herra Jeesus ja Isä, joka olet Jumala, myös kuolleitten ylösnousemus ja elämä, anna meille lupa julistaa salaisuuksiasi, jotka näimme kuoleman jälkeen ja jotka kuuluvat sinun ristillesi; sillä me olemme sinun nimesi kautta vannoneet. 2 Sillä sinä olet kieltänyt palvelijoitasi julistamasta salaisia asioita, jotka sinun jumalallisella voimallasi helvetissä tekivät. 3 Kun meidät asetettiin isiemme luokse helvetin syvyyteen, pimeyden pimeyteen, yhtäkkiä ilmestyi auringon väri kuin kulta, ja purppuranvärinen valo valaisi paikan. 4 Tällä hetkellä Aadam, koko ihmiskunnan isä ja kaikki patriarkat ja profeetat, iloitsi ja sanoi: "Se valo on iankaikkisen valon luoja, joka on luvannut muuttaa meidät iankaikkiseen valoon." 5 Silloin profeetta Jesaja huusi ja sanoi: Tämä on Isän ja Jumalan Pojan valo, minun ennustukseni mukaan, kun olin elossa maan päällä. 6 Sabulonin maa ja Jordanin tuolla puolen Neftalim, kansa, joka vaelsi pimeydessä, näki suuren valon; ja niille, jotka asuivat kuoleman varjon alueella, valo nousee. Ja nyt hän on tullut ja valistanut meidät, jotka istuimme kuolemassa. 7 Ja kun me kaikki iloitsimme valosta, joka loisti meille, tuli isämme Simeon keskuuteenmme ja onnitteli koko joukkoa ja sanoi: "Kiittäkää Herraa Jeesusta Kristusta, Jumalan Poikaa". 8 jonka minä otin syliini, kun lapsi temppelissä ja Pyhän Hengen liikuttama sanoi hänelle ja myönsi: 1 Nyt minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka sinä olet valmistanut kaikkien ihmisten edessä. , valo, joka valaisee pakanat ja kansasi Israelin kunnia. 9 Kaikki pyhät, jotka olivat helvetin syvyyksissä, iloitsivat tämän kuultuaan sitä enemmän. 10 Sen jälkeen tuli esiin pieni erakko, ja jokainen kysyi: kuka sinä olet? 11 Hän vastasi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa, Johannes Kastajan ja Korkeimman profeetan, joka kulki ennen hänen tuloaan valmistaakseen tiensä antaakseen pelastuksen tuntemuksen kansalleen syntien anteeksianto. 12 Ja minä Johannes, kun näin Jeesuksen tulevan luokseni, Pyhän Hengen liikuttamana, sanoin: Katso, Jumalan Karitsa, katso häntä, joka ottaa pois maailman synnit. 13 Ja minä kastoin hänet Jordan-virrassa, ja näin Pyhän Hengen laskeutuvan hänen päällensä kyyhkysen muodossa, ja kuulin äänen taivaasta sanovan: Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt. 14 Ja nyt kulkiessani hänen edellään minä tulin tänne kertomaan teille, että Jumalan Poika tulee seuraavaksi meidän luoksemme, ja kuin päivän kevät korkeudesta tulee meidän luoksemme, jotka olemme pimeydessä ja kuoleman varjo. LUKU 14 1 Mutta kun ensimmäinen mies, isämme Aadam, kuuli nämä, että Jeesus kastettiin Jordanissa, huusi hän pojalleen Seetin ja sanoi: 2 Ilmoita pojillesi, patriarkoille ja profeetoille, kaikki ne asiat, jotka kuulit arkkienkeli Mikaelilta, kun lähetin sinut paratiisin porteille anomaan Jumalaa, että hän voiteli pääni, kun olen sairaana.
3 Silloin Seet lähestyi patriarkkoja ja profeettoja ja sanoi: "Minä Seth, kun rukoilin Jumalaa paratiisin porteilla, näin Herran enkelin, Mikael ilmestyi minulle sanoen: "Minä olen Herralta lähettänyt sinun luoksesi." ; Minut on nimitetty johtamaan ihmisruumiita. 4 Minä sanon sinulle Seet: älä rukoile Jumalaa kyynelein, vaan rukoile häneltä öljyä laupeuden puusta, jolla voitelet isäsi Aadamin hänen päänsärkyynsä. 5 Sillä et voi saada sitä millään tavalla viimeiseen päivään ja aikoihin, nimittäin siihen asti, kunnes viisituhatta viisisataa vuotta on kulunut. 6 Silloin Kristus, Jumalan armollisin Poika, tulee maan päälle herättämään jälleen Aadamin ihmisruumiin ja samalla herättämään kuolleiden ruumiit, ja kun hän tulee, hänet kastetaan Jordanissa: 7 Silloin hän voitelee armonsa öljyllä kaikki, jotka häneen uskovat; ja hänen armonsa öljy jatkuu tuleville sukupolville, niille, jotka syntyvät vedestä ja Pyhästä Hengestä iankaikkiseen elämään. 8 Ja kun siihen aikaan Jumalan armollisin Poika, Kristus Jeesus, tulee alas maan päälle, hän vie isämme Aadamin paratiisiin, armon puun luo. 9 Kun kaikki patriarkat ja profeetat kuulivat kaiken tämän Seetiltä, he iloitsivat enemmän. LUKU 15 1 Kun kaikki pyhät riemuitsivat, katso, Saatana, kuoleman ruhtinas ja päällikkö, sanoi helvetin ruhtinaalle: 2 Valmistautukaa ottamaan vastaan itse Jeesus Nasaretilainen, joka kerskaili olevansa Jumalan Poika, mutta kuitenkin pelkäsi kuolemaa ja sanoi: "Minun sieluni on murheellinen kuolemaan asti". 3 Lisäksi hän teki monia vammoja minulle ja monille muille; sillä hän paransi sanallaan ne, jotka minä tein sokeiksi ja rampuiksi, ja ne, jotka minä kiusasin useiden riivaajien kanssa. niin, ja ne, jotka minä tuon sinulle kuolleina, hän väkisin ottaa sinulta pois. 4 Tähän helvetin ruhtinas vastasi saatanalle: "Kuka on se niin voimakas ruhtinas, ja silti mies, joka pelkää kuolemaa?" 5 Sillä kaikki maan valtiat ovat minun vallalleni alamaiset, jotka sinä olet alistanut voimallasi. 6 Mutta jos hän on niin voimakas ihmisluonnossaan, niin minä vakuutan sinulle totuuden vuoksi, että hän on kaikkivaltias jumalallisessa luonnossaan, eikä kukaan voi vastustaa hänen voimaansa. 7 Kun hän siis sanoi, että pelkää kuolemaa, hän aikoi saada sinut ansaan, ja se on sinulle onneton iankaikkisesti. 8 Silloin saatana vastasi ja sanoi helvetin ruhtinaalle: "Miksi sinä epäilit ja pelkäsit ottaa vastaan tuon Jeesuksen Nasaretilaista, sekä sinun että minun vihollisesi? 9 Minä kiusasin häntä ja yllytin vanhaan kansani, juutalaiset, innolla ja vihalla häntä vastaan? 10 Minä teroitin keihään hänen kärsimyksensä vuoksi; Minä sekoitin sapen ja etikan ja käskin hänen juoda ne; Valmistin ristin ristiinnaulitakseni hänet ja naulat lävistämään Ibiksen käsien ja jalkojen; ja nyt hänen kuolemansa on lähellä, minä tuon hänet tänne, alamaiseksi sekä sinulle että minulle. 11 Silloin helvetin ruhtinas vastasi ja sanoi: sinä sanoit minulle juuri nyt, että hän otti minulta pois kuolleet väkisin. 12 Ne, joita on pidetty täällä, kunnes he saivat jälleen elää maan päällä, vietiin täältä pois, ei heidän omalla voimallaan, vaan Jumalalle esitettyjen rukousten kautta, ja heidän kaikkivaltias Jumalansa otti heidät minulta. 13 Kuka siis on se Jeesus Nasaretilainen, joka sanallaan on ottanut minulta pois kuolleita rukoilematta Jumalaa? 14 Ehkä se on se, joka otti minulta pois Lasaruksen, kun hän oli ollut neljä päivää kuollut, ja hän sekä haisi että mätä, ja jonka minä kuolleena minulla oli, mutta hän herätti hänet henkiin voimallaan. . 15 Saatana vastasi ja vastasi helvetin ruhtinaalle: Se on sama henkilö, Jeesus Nasaretilainen. 16 Sen kuultuaan helvetin ruhtinas sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua niiden voimien kautta, jotka sinulla ja minulla on, ettet tuota häntä minun tyköni". 17 Sillä kun kuulin hänen sanansa voimasta, vapisin pelosta, ja koko minun jumalaton joukkoni oli samaan aikaan järkyttynyt; 18 Emmekä voineet pidätellä Lasarusta, mutta hän ravisteli itseään, ja kaikilla pahuuden merkeillä hän lähti heti pois luotamme; ja juuri se maa, jossa Lasaruksen ruumis oli, poisti hänet pian elossa.
19 Ja minä tiedän nyt, että hän on Kaikkivaltias Jumala, joka voi tehdä sellaisia asioita, joka on mahtava vallassaan ja mahtava ihmisluonnossaan, joka on ihmiskunnan Vapahtaja. 20 Älkää siis tuoko tätä henkilöä tänne, sillä hän päästää vapauteen kaikki, jotka minä pidän vankilassa epäuskon alla ja sidottuina heidän syntiensä kahleisiin, ja johdattaa heidät iankaikkiseen elämään. LUKU 16 1 Ja kun Saatana ja helvetin ruhtinas näin keskustelivat keskenään, yhtäkkiä kuului ääni kuin ukkonen ja tuulen kohina, joka sanoi: "Nostakaa porttinne, te ruhtinaat!" ja nouskaa, te iankaikkiset portit, niin kirkkauden kuningas tulee sisälle. 2 Kun helvetin ruhtinas kuuli tämän, sanoi hän saatanalle: "Mene pois minun tyköäni ja poistu minun asunnoistani; jos olet voimakas soturi, taistele Kuninkaan kanssa. Mutta mitä tekemistä sinulla on hänen kanssaan? 3 Ja hän karkotti hänet asuinpaikastaan. 4 Ja ruhtinas sanoi jumalattomille palvelijoilleen: Sulje julmuuden pronssiportit ja paastota ne rautakangoilla ja taistele rohkeasti, ettemme joutuisi vangiksi. 5 Mutta kun kaikki pyhien joukko kuuli tämän, he puhuivat suurella vihan äänellä helvetin ruhtinaalle: 6 Avaa porttisi, jotta Kirkkauden Kuningas pääsee sisälle. 7 Ja jumalallinen profeetta Daavid huusi sanoen: Enkö minä maan päällä totisesti profetoinut ja sanonut: oi kun ihmiset ylistäisivät Herraa hänen hyvyydestään ja hänen ihmeistänsä ihmislapsille. 8 Sillä hän on murtanut vaskiportit ja särkenyt rautakangot. Hän on ottanut heidät heidän pahuutensa tähden, ja heidän vääryytensä tähden he ovat vaivattuja. 9 Tämän jälkeen toinen profeetta, nimittäin pyhä Jesaja, puhui samalla tavalla kaikille pyhille, enkö minä oikein profetoinut teille, kun olin elossa maan päällä? 10 Kuolleet elävät, ja ne nousevat ylös, jotka ovat haudoissaan, ja he iloitsevat, jotka ovat maan päällä; sillä kaste, joka on Herralta, tuo heille pelastuksen. 11 Ja minä sanoin toisessa paikassa: oi kuolema, missä on sinun voittosi? Oi kuolema, missä on pistosi? 12 Kun kaikki pyhät kuulivat tämän Jesajan puhuvan, sanoivat he helvetin ruhtinaalle: Avaa nyt porttisi ja ota pois rautakangas. sillä sinä olet nyt sidottu, etkä sinulla ole valtaa. 13 Silloin kuului suuri ääni, niinkuin ukkosenjylinä, joka sanoi: "Nostakaa porttinne, te ruhtinaat!" ja korottautukaa, te helvetin portit, niin kirkkauden kuningas astuu sisään. 14 Helvetin ruhtinas havaitessaan saman äänen toisti, huusi ikäänkuin hän olisi tietämätön: Kuka on tuo kunnian kuningas? 15 Daavid vastasi helvetin ruhtinaalle ja sanoi: "Minä ymmärrän sen äänen sanat, koska minä puhuin ne hänen henkensä kautta." Ja nyt, kuten olen edellä sanonut, minä sanon sinulle: Herra, vahva ja voimallinen, Herra, väkevä taistelussa: hän on kunnian kuningas, ja hän on Herra taivaassa ja maan päällä; 16 Hän katsoo alas kuullakseen vankien huokauksia ja päästääkseen kuolemaan tuomitut. 17 Ja nyt, sinä saastainen ja haiseva helvetin ruhtinas, avaa porttisi, jotta Kirkkauden Kuningas pääsee sisälle; sillä hän on taivaan ja maan Herra. 18 Kun Daavid puhui tätä, väkevä Herra ilmestyi miehen muodossa ja valaisi ne paikat, jotka ennen olivat olleet pimeässä, 19 Ja rikkoi kahleet, joita ei aikaisemmin voitu murtaa; ja voittamattomalla voimallaan katsoi niitä, jotka istuvat syvässä pimeydessä pahuuden tähden ja kuoleman varjossa synnin tähden. LUKU 17 1 Jumalallinen Kuolema ja sen julmat virkailijat, jotka kuulivat nämä asiat, joutuivat pelkoon useissa valtakunnissaan, kun he näkivät valon kirkkauden, 2 Ja itse Kristus äkisti ilmestyi heidän asuntoihinsa; Niin he huusivat ja sanoivat: "Sinun sidotut olemme". sinä näytät tarkoittavan hämmennyksemme Herran edessä. 3 Kuka sinä olet, jolla ei ole merkkiäkään turmeluksesta, vaan se kirkas ulkonäkö, joka on täydellinen todiste suuruudestasi, jota et näytä huomaavan?
4 Kuka sinä olet, niin voimakas ja niin heikko, niin suuri ja niin pieni, ilkeä ja kuitenkin ensimmäisen luokan sotilas, joka voi käskeä palvelijan muodossa kuin tavallinen sotilas? 5 Kirkkauden kuningas, kuollut ja elävä, vaikka kerran teurastettu ristillä? 6 Kuka makasi kuolleena haudassa, ja tulit elävänä alas meidän luoksemme, ja sinun kuolemassasi kaikki olennot vapisivat, ja kaikki tähdet järkyttyivät, ja nyt sinulla on vapaus kuolleiden joukossa ja häiritsit meidän legioonejamme? 7 Kuka sinä olet, joka vapautat perisynnin kahleissa olleet vangit ja tuot heidät entiseen vapauteensa 8 Kuka sinä olet, joka levität niin loistavan ja jumalallisen valon niille, jotka synnin pimeys teki sokeiksi? 9 Samalla tavalla kaikki paholaisten legioonat joutuivat samankaltaiseen kauhuun, ja he huusivat kaikkein alistuvimmalla pelolla ja sanoivat: 10 Mistä tulee, oi sinä Jeesus Kristus, että sinä olet mies, joka on niin voimallinen ja loistokas majesteettisuudessa, niin kirkas, ettei sinulla ole tahraa, ja niin puhdas, että sinulla ei ole rikosta? Sillä tuo maan alempi maailma, joka on aina tähän asti ollut meille alamainen ja josta saimme veron, ei koskaan lähettänyt meille sellaista kuollutta miestä, ei koskaan lähettänyt sellaisia lahjoja kuin nämä helvetin ruhtinaille. 11 Kuka siis olet, joka sellaisella rohkeudella astut asuntojemme joukkoon, etkä vain pelkää uhata meitä suurimmilla rangaistuksilla, vaan myös yrität pelastaa kaikki muut kahleista, joissa pidämme heidät? 12 Ehkä sinä olet se Jeesus, josta Saatana juuri nyt puhui ruhtinaallemme, että ristin kuoleman kautta olit saamassa kuoleman voiman. 13 Sitten Kuningas tallaa kuolemaa, otti helvetin ruhtinaan, riisti häneltä kaiken hänen voimansa ja vei maallisen isämme Aadamin mukaansa kunniaan. LUKU 18 1 Silloin helvetin ruhtinas otti Saatanan ja sanoi hänelle suurella viitteellä: oi sinä tuhon ruhtinas, Beelsebubin tappion ja karkotuksen tekijä, Jumalan enkelien pilkka ja kaikkien vanhurskaiden inhoama! Mikä sai sinut toimimaan näin? 2 Sinä tahtoisit ristiinnaulita Kirkkauden Kuninkaan ja hänen tuhollaan olet luvannut meille hyvin suuria etuja, mutta tyhmänä et tiennyt mistä olit. 3 Sillä katso nyt, kun Jeesus Nasaretilainen, hänen loistavan jumaluutensa kirkkaudella, karkottaa kaikki pimeyden ja kuoleman hirvittävät voimat; 4 Hän on murtanut vankilamme ylhäältä alas, karkottanut kaikki vangit, vapauttanut kaikki sidotut, ja kaikki, jotka ennen olivat tapana voihkia kidutustensa painon alla, ovat nyt loukannut meitä, ja olemme kuin tappiomme. heidän rukouksensa. 5 Jumalattomat valtakuntamme ovat alistettuja, eikä mikään osa ihmiskunnasta ole jäänyt alamaiseksi, mutta toisaalta he kaikki uhmaavat meitä rohkeasti; 6 Tosin ennen kuolleet eivät koskaan uskaltaneet käyttäytyä röyhkeästi meitä kohtaan, eivätkä vankeina koskaan voineet olla iloisia. 7 Oi Saatana, sinä kaikkien jumalattomien ruhtinas, jumalattomien ja hylättyjen isä, miksi yritit tätä riistoa, koska vangimme olivat tähän asti olleet ilman pienintäkään toivoa pelastuksesta ja elämästä? 8 Mutta nyt ei yksikään heistä huoka, eikä heidän kasvoillaan näy pienintäkään kyynelettä. 9 Oi ruhtinas Saatana, sinä suuri helvetin alueiden vartija, kaikki etusi, jotka olet hankkinut kielletystä puusta, ja paratiisin menettämisestä, olet nyt menettänyt ristin puun takia; 10 Ja sinun onnesi loppui silloin, kun ristiinnaulit Jeesuksen Kristuksen, kunnian kuninkaan. 11 Sinä olet toiminut vastoin omaa etuasi ja minun etuani, kuten nyt huomaat niillä suurilla piinalla ja loputtomilla rangaistuksilla, joita olet joutunut kärsimään. 12 Oi Saatana, kaiken pahan ruhtinas, kuoleman luoja ja kaiken ylpeyden lähde, sinun olisi ensin pitänyt tutkia Jeesuksen Nasaretilaisen pahoja rikoksia, ja sitten olisit huomannut, ettei hän ollut syyllinen mihinkään kuoleman arvoiseen virheeseen.
13 Miksi uskalsit ilman syytä tai oikeutta ristiinnaulita hänet ja olet tuonut meidän seuduillemme viattoman ja vanhurskaan ihmisen, ja siten olet menettänyt kaikki syntiset, jumalattomat ja epävanhurskaat koko maailmassa? 14 Kun helvetin ruhtinas näin puhui Saatanalle, Kuningas sanoi Beelsebubille, helvetin ruhtinaalle, Saatana, ruhtinas tulee olemaan sinun valtasi alamainen ikuisesti Aadamin ja hänen vanhurskaiden poikiensa huoneessa, jotka ovat Kaivos. LUKU 19 1 Silloin Jeesus ojensi kätensä ja sanoi: "Tulkaa minun tyköni, kaikki minun pyhäni, jotka ovat minun kuvakseni luotuja, jotka kielletyn hedelmän puu ja perkele ja kuolema ovat tuominneet. 2 Elä nyt minun ristini puulla; paholainen, tämän maailman ruhtinas, on voitettu ja kuolema voitettu. 3 Silloin kaikki pyhät liittyivät yhteen Korkeimman Jumalan käden alle; ja Herra Jeesus tarttui Aadamin käteen ja sanoi hänelle: rauha olkoon sinulle ja kaikki sinun vanhurskas jälkeläisesi, joka on minun. 4 Silloin Aadam heittäytyi Jeesuksen jalkojen juureen ja puhui hänelle kyynelein, nöyrällä kielellä ja kovalla äänellä sanoen: 5 Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet nostanut minut etkä ole saanut vihollisiani iloitsemaan minusta. Herra, minun Jumalani, minä huusin sinua, ja sinä olet parantanut minut. 6 Herra, sinä nostit minun sieluni haudasta; sinä olet pitänyt minut hengissä, etten menisi kaivoon. 7 Laulakaa Herralle, kaikki hänen pyhät, ja kiittäkää hänen pyhyyttään muistettaessa. Sillä hänen vihansa kestää vain hetken; hänen edukseen on elämä. 8 Samoin kaikki pyhät, jotka kumartuivat Jeesuksen jalkojen juureen, sanoivat yhdellä äänellä: Sinä olet tullut, oi maailman Lunastaja, ja olet tehnyt kaiken, minkä olet ennustanut lain ja pyhien profeettojesi kautta. 9 Sinä olet lunastanut elävät ristilläsi, ja olet tullut alas meidän luoksemme, että pelastaisit meidät ristin kuolemalla helvetistä ja voimallasi kuolemasta. 10 Oi, Herra, niinkuin sinä olet asettanut kunniasi merkit taivaaseen ja pystyttänyt lunastukses merkin, ristisi maan päälle! niin, Herra, aseta ristisi voiton merkki helvetissä, jotta kuolema ei enää voisi palvella. 11 Silloin Herra ojensi kätensä ja teki ristin merkin Aadamille ja kaikille hänen pyhilleen. 12 Ja tarttui Aadamiin hänen oikeasta kädestänsä, hän nousi helvetistä, ja kaikki Jumalan pyhät seurasivat häntä. 13 Silloin kuninkaallinen profeetta Daavid huusi rohkeasti ja sanoi: 1 Laulakaa Herralle uusi laulu, sillä hän on tehnyt ihmeitä; hänen oikea kätensä ja pyhä käsivartensa ovat tuoneet hänelle voiton. 14 Herra on ilmoittanut pelastuksensa, hän on ilmoittanut vanhurskautensa pakanain edessä. 15 Ja kaikki pyhien joukko vastasi sanoen: tämä kunnia on kaikilla hänen pyhillään. Amen, ylistäkää Herraa. 16 Sen jälkeen profeetta Habakuk 3 huusi ja sanoi: Sinä lähdit pelastamaan kansasi, ja pelastamaan kansasi. 17 Ja kaikki pyhät sanoivat: 4 Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; sillä Herra on meidät valinnut. Tämä on meidän Jumalamme aina ja iankaikkisesti; hän on hallitseva meitä iankaikkisesti, amen. 18 Samoin kaikki profeetat puhuivat hänen ylistyksensä pyhiä asioita ja seurasivat Herraa. LUKU 20 1 Sitten Herra piti Aadamia kädestä ja luovutti hänet arkkienkeli Mikaelille; ja hän vei heidät paratiisiin, täynnä armoa ja kirkkautta; 2 Ja kaksi hyvin vanhaa miestä kohtasi heidät, ja pyhät kysyivät heiltä: keitä te olette, jotka ette ole vielä olleet kanssamme helvetissä ja olette saaneet ruumiinne paratiisiin? 3 Yksi heistä vastasi ja sanoi: "Minä olen Henok, joka on käännetty Jumalan sanalla; ja tämä mies, joka on minun kanssani, on Elia tisbiläinen, joka oli käännetty tulisissa vaunuissa." 4 Täällä me olemme tähän asti olleet, emmekä ole maistaneet kuolemaa, vaan olemme nyt palaamassa Antikristuksen tullessa, kun olemme aseistettuina jumalallisilla merkeillä ja ihmeillä, osallistuaksemme hänen kanssaan taisteluun ja tappaaksemme meidät
Jerusalemissa, ja viedään jälleen elävänä pilviin kolmen ja puolen päivän kuluttua. 5 Ja kun pyhä Hanok ja Elias kertoivat tästä, katso, tuli toinen mies kurjassa hahmossa kantaen ristin merkkiä harteillaan. 6 Ja kun kaikki pyhät näkivät hänet, sanoivat he hänelle: kuka sinä olet? Sillä sinun kasvosi ovat kuin varkaan; ja miksi kannat ristiä harteillasi? 7 Hän vastasi ja sanoi: "Oikein te sanotte, sillä minä olin varas, joka teki kaikenlaista vääryyttä maan päällä". 8 Ja juutalaiset ristiinnaulitsivat minut Jeesuksen kanssa; ja minä katselin niitä yllättäviä asioita, joita tapahtui luomistyössä Herran Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä. 9 Ja minä uskoin hänen olevan kaiken Luoja ja Kaikkivaltias Kuningas; ja minä rukoilin häntä sanoen: Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi. 10. Hän katsoi kohta rukoukseni ja sanoi minulle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä olet minun kanssani paratiisissa". 11 Ja hän antoi minulle tämän ristinmerkin sanoen: Kanna tämä ja mene paratiisiin. ja jos enkeli, joka on paratiisin vartija, ei hyväksy sinua, näytä hänelle ristin merkki ja sano hänelle: Jeesus Kristus, joka nyt on ristiinnaulittu, on lähettänyt minut tänne sinun luoksesi. 12 Kun minä tein tämän ja kerroin enkelille, joka on paratiisin vartija, kaikki nämä asiat, ja hän kuuli ne, avasi hän kohta portit, esitteli minut ja asetti minut oikealle puolelle paratiisiin, 13 Sanoen: "Jää tässä vähän aikaa, kunnes Aadam, koko ihmiskunnan isä, tulee sisälle kaikkien poikiensa kanssa, jotka ovat ristiinnaulitun Jeesuksen Kristuksen pyhät ja vanhurskaat palvelijat." 14 Kun he kuulivat kaiken tämän varkaan kertomuksen, sanoivat kaikki patriarkat yhteen ääneen: Kiitetty ole sinä, Kaikkivaltias Jumala, iankaikkisen hyvyyden Isä ja laupeuden Isä, joka olet osoittanut sellaista armoa niille, jotka olivat syntisiä vastaan. hänet, ja olet tuonut heidät paratiisin armoille ja asettanut heidät suurien ja hengellisten tarjontaasi hengelliseen ja pyhään elämään. Aamen. LUKU 21 1 Nämä ovat jumalallisia ja pyhiä salaisuuksia, jotka näimme ja kuulimme. Minä, Charinus ja Lenthius emme saa julistaa muita Jumalan salaisuuksia, kuten arkkienkeli Mikael käski, 2 Sanoen: "Menkää veljieni kanssa Jerusalemiin ja jatkakaa rukouksia, julistaen ja ylistäen Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta, koska hän on herättänyt teidät kuolleista samaan aikaan kuin itsensä." 3 Älkääkä puhuko kenenkään kanssa, vaan istukaa mykkäinä, kunnes tulee aika, jolloin Herra sallii teidän kertoa hänen jumaluutensa salaisuuksista. 4 Kauempana arkkienkeli Mikael käski meitä menemään Jordanin toiselle puolelle, erinomaiseen ja lihavaan maahan, jossa on monia, jotka noussut kuolleista meidän kanssamme todistamaan Kristuksen ylösnousemuksesta. 5 Sillä meillä on vain kolme päivää aikaa kuolleista, jotka olemme nousseet viettämään meidän Herramme pääsiäistä vanhempiemme kanssa ja lausumaan todistuksemme Kristuksesta, Herrasta, ja meidät on kastettu pyhään Jordanin virtaan. Ja nyt niitä ei kukaan näe. 6 Tämä on yhtä paljon kuin Jumala salli meidän puhua sinulle; ylistäkää ja kunnioittakaa häntä ja tehkää parannus, niin hän armahtaa teitä. Rauha teille Herralta Jumalalta Jeesukselta Kristukselta ja meidän kaikkien Vapahtajalta. Amen, Amen, Amen. 7 Ja kun he olivat lopettaneet kirjoittamisen ja kirjoittaneet kahdelle erilliselle paperille, Karinus antoi kirjoittamansa Hannaan, Kaifaan ja Gamalielin käsiin. 8 Lenthius antoi myös kirjoittamansa Nikodeemuksen ja Joosefin käsiin; ja heti ne muuttuivat tavattoman valkoisiksi muodoiksi, eikä niitä enää näkynyt. 9 Mutta se, mitä he olivat kirjoittaneet, havaittiin täydellisesti yhtäpitäväksi, sillä yksi kirjain ei sisältänyt enemmän tai vähemmän kuin toinen. 10 Kun koko juutalaisten seurakunta kuuli kaikki nämä Charinuksen ja Lenthiuksen yllättävät suhteet, sanoivat he toisilleen: "Totisesti, kaikki tämä on Jumalan tekemä, ja kiitetty olkoon Herra Jeesus aina ja iankaikkisesti, amen. 11 Ja he kulkivat ympäri suuren huolen, pelon ja vapisten, ja löivät rintoihinsa ja menivät kukin kotiinsa.
12 Mutta heti kaiken tämän, mitä juutalaiset kertoivat synagogissaan Jeesuksesta, Joosef ja Nikodemos ilmoittivat kohta maaherralle. 13 Ja Pilatus kirjoitti muistiin kaikki nämä tapahtumat ja pani kaikki nämä tilit salinsa julkisiin arkistoihin. LUKU 22 1 Tämän jälkeen Pilatus meni juutalaisten temppeliin ja kutsui koolle kaikki ruhtinaat ja kirjanoppineet ja lainopettajat ja meni heidän kanssaan temppelin kappeliin. 2 Ja käski sulkea kaikki portit, ja sanoi heille: "Minä olen kuullut, että teillä on suuri kirja tässä temppelissä; Haluan siis teitä, että se tuodaan minun eteeni. 3 Ja kun se suuri kirja, jonka neljä temppelin palvelijaa kantoivat ja joka oli koristeltu kullalla ja jalokivillä, tuotiin, Pilatus sanoi heille kaikille: "Minä vannotan teitä isienne Jumalan nimeen, joka on tehnyt tämän temppelin ja käskenyt sen rakentaa. rakennettu, ettette salaisi minulta totuutta. 4 Te tiedätte kaikki, mikä on kirjoitettuna siihen kirjaan; Sano siis nyt minulle, jos olette Raamatusta löytäneet jotakin Jeesuksesta, jonka te ristiinnaulitsitte, ja mihin aikaan maailmassa hänen piti tulla: osoita se minulle. 5 Ja vannottuaan Hannasta ja Kaifasta he käskivät kaikkia muita, jotka olivat heidän kanssaan, lähtemään kappelista. 6 Ja he sulkivat temppelin ja kappelin portit ja sanoivat Pilatukselle: "Sinä tuomitsit meidät vannomaan tämän temppelin rakentamisen kautta, että julistamme sinulle sen, mikä on totta ja oikein". 7 Sen jälkeen kun olimme ristiinnaulinneet Jeesuksen, emme tienneet hänen olevan Jumalan Poika, mutta olettaen hänen tekevän ihmeensä jollakin taikuudella, kutsuimme koolle suuren seurakunnan tähän temppeliin. 8 Ja kun keskustelimme keskenämme niistä ihmeistä, joita Jeesus oli tehnyt, löysimme monia todistajia omasta maastamme, jotka ilmoittivat nähneensä hänet elävänä hänen kuolemansa jälkeen ja että he kuulivat hänen puhuvan opetuslastensa kanssa ja näkivät. hän nousee taivaiden korkeuteen ja astui niihin; 9 Ja me näimme kaksi todistajaa, joiden ruumiit Jeesus herätti kuolleista, jotka kertoivat meille monia outoja asioita, joita Jeesus teki kuolleiden keskuudessa, joista meillä on kirjoitettu kertomus käsissämme. 10 Ja meillä on tapanamme joka vuosi avata tämä pyhä kirja ennen kokousta ja etsiä sieltä Jumalan neuvoja. 11 Ja me löysimme ensimmäisestä seitsemästäkymmenestä kirjasta, jossa arkkienkeli Mikael puhuu ensimmäisen ihmisen Aadamin kolmannelle pojalle, kertomuksen siitä, että viidentuhannen viidensadan vuoden kuluttua Kristus, Jumalan rakkain Poika, tuli maan päälle, 12 Ja me vielä ajattelimme, että kenties hän oli Israelin Jumala, joka puhui Moosekselle: "Sinun on tehtävä todistuksen arkki". kaksi ja puoli kyynärää olkoon sen pituus, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea. 13 Näillä viidellä ja puolella kyynärällä Vanhan testamentin arkin rakentamista varten me ymmärsimme ja tiesimme, että viiden tuhannen ja puolen (tuhannen) vuoden kuluttua Jeesuksen Kristuksen oli määrä tulla arkissa tai ruumiin tabernaakkelissa ; 14 Ja niin meidän kirjoituksemme todistavat, että hän on Jumalan poika ja Israelin Herra ja kuningas. 15 Ja koska hänen kärsimyksensä jälkeen ylipappimme olivat hämmästyneitä hänen keinoistaan tehdyistä merkeistä, avasimme kirjan tutkiaksemme kaikki sukupolvet Joosefin ja Marian, Jeesuksen äidin, sukupolveen asti, olettaen hänen kuuluvan Daavidin siemen; 16 Ja me löysimme kertomuksen luomisesta ja siitä, mihin aikaan hän loi taivaan ja maan ja ensimmäisen ihmisen Aadamin, ja siitä vedenpaisumukseen asti, oli kaksituhatta kaksisataa kaksitoista vuotta. 17 Ja vedenpaisumuksesta Abrahamiin yhdeksänsataakaksitoista. Ja Abrahamista Moosekselle neljäsataa kolmekymmentä. Ja Moosekselta kuningas Daavidille viisisataa kymmenen. 18 Ja Daavidista Babylonin vankeuteen, viisisataa vuotta. Ja Babylonin vankeudesta Kristuksen inkarnaatioon, neljäsataa vuotta. 19 Kaikkien summa, joka on viisi tuhatta ja puoli (tuhatta). 20 Ja niin näyttää siltä, että Jeesus, jonka me ristiinnauliimme, on Jeesus Kristus, Jumalan Poika, totinen ja Kaikkivaltias Jumala. Aamen.