kuolema , hautaaminen ja ylösnousemus Niin Mooses kutsui koolle kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: "Menkää ja ottakaa itsellenne karitsa sukujenne mukaan ja teurastakaa pääsiäislammas. Ottakaa sitten kimppu iisoppia ja kastakaa se maljassa olevaan vereen ja sivelkää maljassa olevalla verellä ovenpäällistä ja molempia pihtipieliä. Älköön kukaan teistä menkö talonsa ovesta ulos ennen aamua. Sillä Herra kulkee rankaisemaan egyptiläisiä; ja kun Herra näkee veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, niin Herra kulkee oven ohi eikä salli tuhoojan tulla teidän taloihinne rankaisemaan teitä." 2. Moos. 12:21-23 Jos joku on tehnyt kuolemanrikkomuksen ja hänet rangaistaan kuolemalla, ja sinä ripustat hänet puuhun, älköön hänen ruumiinsa jääkö puuhun yöksi, vaan haudaa hänet samana päivänä, sillä hirtetty on Jumalan kirous, ettei maatasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, saastuisi. 5. Moos. 21:22-23 Sillä koirat ovat piirittäneet minut, jumalattomien joukko on minut piirittänyt. He lävistävät käteni ja jalkani. Minä voisin lukea kaikki luuni: he katsovat ja tuijottavat minua. He jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät arpaa puvustani. Psalmi 22:16-18 Ja kuudenkymmenenkahden viikon kuluttua Messias tuhotaan, mutta ei hänen itsensä. Ja tulevan ruhtinaan kansa hävittää kaupungin ja pyhäkön, ja sen loppu on vedenpaisumus, ja sodan loppuun asti on autius päätetty. Daniel 9:26 Ja minä vuodatan Daavidin suvun ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. Ja he katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet, ja he surevat häntä, niin kuin suretaan ainokaista poikaansa, ja he murehtivat häntä katkerasti, niin kuin murehditaan esikoistaan. Sakarja 12:10 Sillä ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä itse olin vastaanottanut: että Kristus kuoli meidän syntiemme tähden, niin kuin oli kirjoitettu, ja että hänet haudattiin, ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, 1. Korinttilaisille 15:3-4
Profeetta Jesaja Jesaja 53 1 Kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi on ilmoitettu? 2 Sillä hän kasvaa hänen edessään kuin hento kasvi, kuin juuri kuivasta maasta. Ei hänellä ole muotoa eikä kauneutta, ja kun me hänet näemme, ei ole siinä kauneutta, jota ihailisimme. 3 Hän on halveksittu ja ihmisten hylkäämä, tuskien mies ja tuskan tuttava. Me kätkimme kasvomme häneltä; hän oli halveksittu, emmekä pitäneet häntä arvossa. 4 Totisesti, hän kantoi meidän murheemme ja kantoi meidän murheemme; mutta me pidimme häntä lyötynä, Jumalan lyömänä ja ahdistettuna. 5 Mutta hän on haavoittunut meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavojensa kautta me olemme parantuneet.
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
6 Me kaikki olemme eksyneet kuin lampaat, olemme kääntyneet kukin omalle tielleen; ja Herra on heittänyt hänen päälleen kaikkien meidän pahat teot. 7 Häntä sorrettiin ja häntä ahdistettiin, mutta hän ei avannut suutansa. Hänet viedään teuraaksi kuin karitsa, ja niin kuin lammas, joka on äänetön keritsijänsä edessä, ei hänkään avaa suutansa. 8 Hänet otettiin vankilasta ja tuomiosta, kuka voi kertoa hänen syntyperänsä? Sillä hänet on karsittu pois elävien maasta, kansani rikkomusten tähden häntä on lyöty. 9 Ja hän teki hautansa jumalattomien pariin ja rikkaiden pariin kuolemassaan, sillä hän ei ollut tehnyt vääryyttä eikä hänen suussaan ollut petosta. 10 Herra näki hyväksi ruhmia häntä, hän saattoi hänet murheeseen. Kun sinä annat hänen sielunsa syntiuhriksi, hän saa nähdä jälkeläisensä, elää pitkään ja Herran tahto onnistuu hänen kädessään. 11 Hän saa nähdä sielunsa vaivan ja tulee ravituksi. Tietonsa kautta minun vanhurskas palvelijani vanhurskauttaa monet, sillä hän kantaa heidän pahat tekonsa. 12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja hän jakaa saaliin väkevien kanssa, sillä hän antoi sielunsa kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, ja hän kantoi monien synnit ja rukoili pahantekijäin puolesta.
Matteuksen evankeliumi Matteus 26 1 Ja kun Jeesus oli lopettanut kaikki nämä puheet, hän sanoi opetuslapsilleen: 2 Te tiedätte, että kahden päivän kuluttua on pääsiäisjuhla, ja Ihmisen Poika kavalletaan ristiinnaulittavaksi. 3 Silloin kokoontuivat ylipapit, kirjanoppineet ja kansan vanhimmat ylimmäisen papin, Kaifaan, palatsiin, 4 Ja neuvottelivat, kuinka ottaisivat Jeesuksen kavaluudella kiinni ja tappaisivat hänet. 5 Mutta he sanoivat: "Ei juhlapäivänä, ettei kansassa syntyisi meteliä." 6 Kun Jeesus oli Betaniassa, spitaalisen Simonin talossa, 7 Hänen luokseen tuli nainen, jolla oli alabasteripullo täynnä kallisarvoista voidetta, ja hän vuodatti sen hänen päähänsä hänen atrioidessaan. 8 Mutta kun hänen opetuslapsensa näkivät sen, he närkästyivät ja sanoivat: "Mihin tämä haaskaus on? 9 Olisihan tämän voiteen voinut myydä kalliilla hinnalla ja antaa köyhille. 10 Kun Jeesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: " Miksi vaivaatte naista? Hän on tehnyt minulle hyvän teon." 11 Köyhät teillä on aina keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina. 12 Sillä vuodattaessaan tämän voiteen minun ruumiilleni hän teki sen minun hautaamistani varten. 13 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä tätä evankeliumia saarnataan kaikessa maailmassa, siellä myös tämä, mitä tämä nainen teki, kerrotaan hänen muistokseen. 14 Silloin yksi kahdestatoista, nimeltään Juudas Iskariot, meni ylipappien luo 15 Ja sanoi heille: "Mitä te annatte minulle, niin minä annan hänet teille?" Ja he tekivät hänen kanssaan liiton kolmestakymmenestä hopearahasta. 16 Ja siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen hänet. 17 Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat hänelle: "Missä tahdot, että valmistamme sinulle pääsiäisaterian syötäväksi?" 18 Ja hän sanoi: " Menkää kaupunkiin sen miehen luo ja sanokaa hänelle: 'Opettaja sanoo: Minun aikani on lähellä; sinun luonasi minä syön pääsiäisen opetuslasteni kanssa.'" 19 Ja opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja he valmistivat pääsiäisaterian. 20 Illan tultua hän asettui aterialle niiden kahdentoista kanssa. 21 Ja heidän syödessään hän sanoi: " Totisesti minä sanon teille: yksi teistä kavaltaa minut." 22 Ja he olivat kovin murheellisia ja alkoivat toinen toisensa perään sanoa hänelle: "Herra, en kai se ole minä?" 2
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
23 Ja hän vastasi ja sanoi: " Joka minun kanssani kastaa kätensä vatiin, se kavaltaa minut." 24 Ihmisen Poika menee kyllä pois, niin kuin hänestä on kirjoitettu; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ellei hän olisi syntynytkään. 25 Niin Juudas, joka hänet kavalsi, vastasi ja sanoi: "Opettaja, en kai se ole minä?" Hän sanoi hänelle: " Sinäpä sen sanoit." 26 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi sen, mursi sen ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: " Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini." 27 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille sanoen: " Juokaa tästä kaikki; 28 Sillä tämä on minun vereni, uuden liiton, joka monen puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. 29 Mutta minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viiniköynnöksen antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutta teidän kanssanne Isäni valtakunnassa. 30 Ja veisattuaan kiitosvirren he menivät ulos Öljymäelle. 31 Silloin Jeesus sanoi heille: " Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan.'" 32 Mutta ylösnousemukseni jälkeen minä menen teidän edellänne Galileaan. 33 Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat sinuun, niin minä en ikinä loukkaannu." 34 Jeesus sanoi hänelle: " Totisesti minä sanon sinulle: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät." 35 Pietari sanoi hänelle: "Vaikka minun pitäisi kuolla sinun kanssasi, en sittenkään minä sinua kiellä." Samoin sanoivat kaikki opetuslapset. 36 Silloin Jeesus tuli heidän kanssaan paikkaan, jota kutsutaan Getsemaneksi, ja sanoi opetuslapsilleen: " Istukaa tässä, sillä aikaa kuin minä menen ja rukoilen tuolla." 37 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja kaksi Sebedeuksen poikaa ja alkoi murehtia ja vaipua tuskaan. 38 Silloin hän sanoi heille: " Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemanmurheen murtama; olkaa tässä ja valvokaa minun kanssani." 39 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: " Isäni, jos mahdollista on, niin menköön tämä malja minun ohitseni; ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." 40 Ja hän tuli opetuslasten luo ja löysi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: " Ettekö jaksaneet valvoa minun kanssani yhtäkään hetkeä?" 41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko. 42 Taas hän meni pois toisen kerran ja rukoili sanoen: " Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, ellei minun sitä juoda, niin tapahtukoon sinun tahtosi." 43 Ja hän palasi ja löysi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat rauhoittuneet. 44 Ja hän jätti heidät, meni taas pois ja rukoili kolmannen kerran, sanoen samat sanat. 45 Sitten hän tuli opetuslastensa luo ja sanoi heille: " Nukukaa vielä ja levätkää! Katso, hetki on lähellä, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin." 46 Nouskaa, lähtekäämme! Katso, hän on lähellä, joka minut kavaltaa. 47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan, tuli Juudas, yksi kahdestatoista, ja hänen kanssaan suuri joukko miekat ja seipäät käsissä, ylipappien ja kansan vanhinten lähettämiä. 48 Mutta se, joka hänet kavaltasi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jota minä suudan, hän se on; pitäkää hänet kiinni." 49 Ja kohta hän meni Jeesuksen luo ja sanoi: "Terve, Mestari!" ja suuteli häntä. 50 Niin Jeesus sanoi hänelle: " Ystävä, miksi tulit?" Niin he tulivat, kävivät Jeesuksen kimppuun ja ottivat hänet kiinni. 51 Ja katso, yksi niistä, jotka olivat Jeesuksen kanssa, ojensi kätensä, veti miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä korvan irti. 52 Niin Jeesus sanoi hänelle: " Pistä miekkasi takaisin tuppeen; sillä kaikki, jotka miekan ottavat, ne miekkaan hukkuvat."
3
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
53 Luuletko, etten voisi rukoilla Isääni, niin että hän antaisi minulle heti enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä? 54 Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin täytyy tapahtua? 55 Sillä hetkellä Jeesus sanoi kansalle: " Te olette lähteneet minua vastaan kuin ryöväriä miekat ja seipäät kädessä ottamaan kiinni. Minä olen joka päivä istunut teidän kanssanne opettamassa temppelissä, ettekä te ole ottaneet minua kiinni." 56 Mutta tämä kaikki tapahtui, että profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen. Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat. 57 Ja ne, jotka olivat ottaneet Jeesuksen kiinni, veivät hänet ylimmäisen papin Kaifaan luo, jonne lainopettajat ja vanhimmat olivat kokoontuneet. 58 Mutta Pietari seurasi häntä taampana ylimmäisen papin saliin asti, meni sisään ja asettui palvelijoiden joukkoon nähdäkseen, miten asia lopulta päättyisi. 59 Ylipapit ja vanhimmat ja koko neuvosto etsivät väärää todistusta Jeesusta vastaan, voidakseen tuomita hänet kuolemaan; 60 Mutta eivät löytäneet ketään; ja vaikka monta väärää todistajaa tuli, he eivät löytäneet yhtäkään. Viimein tuli kaksi väärää todistajaa, 61 Ja sanoi: "Tämä mies on sanonut: 'Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä'." 62 Ja ylimmäinen pappi nousi ja sanoi hänelle: "Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?" 63 Mutta Jeesus oli vaiti. Ylimmäinen pappi vastasi ja sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että sanot meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika?" 64 Jeesus sanoi hänelle: " Sinäpä sen sanoit; mutta minä sanon teille: tästedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä." 65 Silloin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Hän on puhunut pilkkaa; mitä me enää todistajia tarvitsemme? Katso, nyt te kuulitte hänen pilkkansa." 66 Mitä te arvelette?" He vastasivat ja sanoivat: "Hän on kuoleman ansaitseva." 67 Silloin he sylkivät häntä kasvoihin ja löivät häntä nyrkillä, ja toiset löivät häntä käsillään, 68 Sanoen: "Profetoi meille, Kristus, kuka sinua löi?" 69 Pietari istui ulkona kartanon edessä, ja eräs palvelijatar tuli hänen luokseen ja sanoi: "Sinäkin olit Jeesuksen, galilealaisen, kanssa." 70 Mutta hän kielsi kaikkien kuullen sanoen: "En tiedä, mitä sanot." 71 Ja kun hän oli mennyt ulos eiseen, näki hänet toinen palvelijatar ja sanoi siellä oleville: "Tämäkin oli Jeesuksen Nasaretilaisen kanssa." 72 Ja taas hän kielsi valalla vannoen: "En tunne sitä miestä." 73 Ja hetken kuluttua tulivat hänen luokseen ne, jotka siinä seisoivat, ja sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinäkin olet yksi heistä, sillä puheesi paljastaa sinut." 74 Silloin hän rupesi kiroilemaan ja vannomaan sanoen: "En tunne sitä miestä." Ja heti kukko lauloi. 75 Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka olivat hänelle sanoneet: "Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmasti minut kiellät." Ja hän meni ulos ja itki katkerasti. Matteus 27 1 Aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaakseen hänet. 2 Ja kun he olivat sitoneet hänet, veivät he hänet pois ja luovuttivat hänet maaherra Pontius Pilatuksen käsiin. 3 Silloin Juudas, joka oli hänet kavaltanut, näki, että Jeesus oli tuomittu, ja hän katui tekojaan ja vei ne kolmekymmentä hopearahaa takaisin ylipapeille ja vanhimmille, 4 He sanoivat: "Minä olen tehnyt syntiä kavaltaessani viattoman veren." He sanoivat: "Mitä se meidän asiaan kuuluu? Pidä sinä siitä huolta."
4
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
5 Ja hän heitti hopearahat alas temppeliin, lähti sieltä ja meni ja hirttäytyi. 6 Ja ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole lupa laittaa niitä uhrirahastoon, koska se on veren hinta." 7 Ja he neuvottelivat ja ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten haudattavaksi. 8 Sentähden sitä peltoa kutsutaan Veripelloksi, vielä tänäkin päivänä. 9 Silloin kävi toteen, mikä oli puhuttu profeetta Jeremian kautta, joka sanoo: "Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, sen arvioidun miehen hinnan, jonka he israelilaiset olivat arvioineet, 10 Ja annoin ne savenvalajan peltoa varten, niin kuin Herra oli minulle määrännyt. 11 Ja Jeesus seisoi maaherran edessä, ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Jeesus sanoi hänelle: " Sinäpä sen sanot." 12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat syyttivät häntä, hän ei vastannut mitään. 13 Niin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?" 14 Eikä hän vastannut hänelle sanaakaan, niin että maaherra ihmetteli suuresti. 15 Juhlan aikana maaherralla oli tapana päästää kansalle irti vanki, jonka he tahtoivat. 16 Heillä oli silloin kuuluisa vanki, nimeltään Barabbas. 17 Kun he olivat koolla, Pilatus sanoi heille: "Kumman te tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota kutsutaan Kristukseksi?" 18 Sillä hän tiesi, että he olivat kateudesta antaneet hänet käsiinsä. 19 Kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä sekaannu tuon vanhurskaan miehen asiaan, sillä minä olen tänä unessani paljon kärsinyt hänen tähtensä." 20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa pyytämään Barabbasta, mutta Jeesuksen tuhoamaan. 21 Maaherra vastasi heille: "Kumman näistä kahdesta tahdotte, että päästän teille vapaaksi?" He sanoivat: "Barabbaan." 22 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten pitää tekemän Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?" He kaikki sanoivat hänelle: "Ristiinnaulittakoon." 23 Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat sitä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!" 24 Kun Pilatus näki, ettei hän mitään saanut aikaan, vaan että meteli yhä yltyi, hän otti vettä ja pesi kätensä kansan edessä sanoen: "Minä olen viaton tämän vanhurskaan miehen vereen; katsokaa itse siihen." 25 Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Hänen verensä tulkoon meidän ja meidän lastemme päälle." 26 Silloin hän päästi heille Barabbaan irti, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. 27 Silloin maaherran sotilaat veivät Jeesuksen raastupaan ja kokosivat hänen ympärilleen koko sotilasosaston. 28 Ja he riisuivat hänet ja pukivat hänen ylleen helakanpunaisen viitan. 29 Ja he punoivat orjantappurakruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä sanoen: "Terve, juutalaisten kuningas!" 30 Ja he sylkivät hänen päälleen, ottivat ruo'on ja löivät häntä päähän. 31 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, ottivat he häneltä viitan pois ja pukivat hänen omat vaatteensa hänen ylleen ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi. 32 Ja ulos mennessään he tapasivat kyreneläisen miehen, nimeltä Simon; ja hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiään. 33 Ja kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, se on Pääkallon paikaksi, 34 He antoivat hänelle juotavaksi etikkaa, johon oli sekoitettu sappea; mutta maistoittuaan hän ei tahtonut juoda. 35 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja jakoivat hänen vaatteensa arpaa heittäen, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta: "He jakoivat minun vaatteeni keskenään, ja heittivät minun puvustani arpaa". 36 Ja he istuutuivat ja vartioivat häntä siinä;
5
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
37 Ja hän kiinnitti hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä, johon oli kirjoitettu: "TÄMÄ ON JEESUS, JUUTALAIDEN KUNINGAS". 38 Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle. 39 Ja ohikulkijat herjasivat häntä nyökytellen päätään, 40 ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat temppelin ja rakennat sen kolmessa päivässä, auta itseäsi. Jos olet Jumalan Poika, niin tule alas ristiltä." 41 Samoin ylipapit pilkkasivat häntä yhdessä lainopettajien ja vanhimpien kanssa ja sanoivat: 42 Muita hän on auttanut, itseään hän ei voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häntä. 43 Hän turvasi Jumalaan; pelastakoon nyt hän hänet, jos hän hänet tahtoo; sillä hän on sanonut: "Minä olen Jumalan Poika." 44 Myös varkaat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan, heittivät sitä hänen hampaisiinsa. 45 Kuudennesta tunnista lähtien koko maahan laskeutui pimeys, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen tuntiin asti. 46 Ja noin yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: " Eli, Eli, lama sabaktani? Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" 47 Muutamat siellä seisovista sanoivat sen kuullessaan: "Tämä mies huutaa Eliasta." 48 Ja heti yksi heistä juoksi luokseen, otti sienen, täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda. 49 Muut sanoivat: "Anna olla. Katsotaanpa, tuleeko Elias pelastamaan hänet." 50 Jeesus huusi taas suurella äänellä ja antoi henkensä. 51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat; 52 Ja haudat aukenivat, ja monien nukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös, 53 Ja he tulivat haudoista hänen ylösnousemuksensa jälkeen ja menivät pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille. 54 Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja kaiken muun, mitä tapahtui, he pelästyivät suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika." 55 Ja siellä oli monta naista, jotka seurasivat Jeesusta Galileasta ja palvelivat häntä taampana katselemassa. 56 Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen lasten äiti. 57 Illan tultua paikalle tuli rikas arimatialainen mies, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. 58 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski luovuttaa ruumiin. 59 Ja otettuaan ruumiin Joosef kääri sen puhtaaseen pellavakankaaseen, 60 Ja pani sen uuteen hautaansa, jonka hän oli kallioon hakkauttanut, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle ja meni pois. 61 Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka istuivat haudan kohdalla. 62 Seuraavana päivänä, valmistuspäivän jälkeisenä, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo, 63 ja sanoivat: "Herra, me muistamme tuon villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös.'" 64 Käske siis vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän on noussut kuolleista'. Silloin viimeinen eksytys on pahempi kuin ensimmäinen. 65 Pilatus sanoi heille: "Teillä on vartio; menkää ja pitäkää se varmana niin hyvin kuin taidatte." 66 Niin he menivät ja varmistivat haudan, sinetöivät kiven ja asettivat vartijan.
6
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
Matteus 28 1 Sapatin päättyessä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Maria Magdaleena ja toinen Maria katsomaan hautaa. 2 Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta, tuli ja vieritti kiven ovelta ja istui sen päälle. 3 Hänen kasvonsa olivat kuin salama ja hänen vaatteensa valkoiset kuin lumi. 4 Ja pelätessään häntä vartijat vapisivat ja tulivat kuolleiksi. 5 Enkeli vastasi naisille ja sanoi: "Älkää pelätkö; sillä minä tiedän, että te etsitte Jeesusta, joka ristiinnaulittiin." 6 Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut kuolleista, niin kuin hän sanoi. Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa Herra makasi. 7 Ja menkää kiireesti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen, että hän on noussut kuolleista; ja katso, hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä. Katso, minä olen teille sanonut. 8 Ja he lähtivät nopeasti haudalta pelon ja suuren ilon vallassa ja juoksivat viemään sanaa hänen opetuslapsilleen. 9 Ja kun he menivät viemään tätä hänen opetuslapsilleen, katso, Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: " Terve olkoon kaikki!" Ja he tulivat, tarttuivat hänen jalkoihinsa ja kumarsivat häntä. 10 Niin Jeesus sanoi heille: " Älkää pelätkö; menkää ja sanokaa veljilleni, että he menisivät Galileaan; siellä he näkevät minut." 11 Heidän mennessään katso, muutamat vartiostosta tulivat kaupunkiin ja ilmoittivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. 12 Ja kun he olivat kokoontuneet vanhinten kanssa ja neuvotelleet, he antoivat sotilaille paljon rahaa, 13 Sanoen: "Sanotteko: Hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja varastivat hänet meidän nukkuessamme?" 14 Ja jos tämä tulee maaherran korviin, me taivutamme hänet ja pelastamme teidät. 15 Niin he ottivat rahat ja tekivät niin kuin heitä oli opetettu; ja tämä puhe on yleisesti levinnyt juutalaisten keskuudessa vielä tänäkin päivänä. 16 Sitten ne yksitoista opetuslasta menivät Galileaan, vuorelle, jonne Jeesus oli heidät asettanut. 17 Ja kuin he näkivät hänet, he kumarsivat häntä; mutta jotkut epäilivät. 18 Ja Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille sanoen: " Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, 20 ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Aamen.
Markuksen evankeliumi Markus 14 1 Kahden päivän kuluttua oli pääsiäinen ja happamattoman leivän juhla; ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka he saisivat hänet kiinni kavaluudella ja tappaa. 2 Mutta he sanoivat: "Ei juhlapäivänä, ettei kansassa syntyisi meteliä." 3 Ja kun Jeesus oli Betaniassa spitaalisen Simonin talossa, tuli sinne nainen, jolla oli alabasteripullo täynnä todella kallisarvoista nardusvoidetta. Hän rikkoi pullon ja vuodatti voiteen hänen päähänsä. 4 Ja jotkut olivat närkästyneitä itsekseen ja sanoivat: "Miksi tätä voiteen haaskausta tapahtui?" 5 Olisihan sen voinut myydä enempään kuin kolmeensataan penninkiin ja antaa köyhille." Ja he napisivat häntä vastaan. 6 Niin Jeesus sanoi: " Antakaa hänen olla; miksi te häntä vaivaatte? Hän on tehnyt minulle hyvän työn."
7
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
7 Sillä köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, te voitte heille hyvää tehdä; mutta minua teillä ei ole aina. 8 Hän on tehnyt, minkä voi, ja tullut edeltäpäin voitelemaan minun ruumiini hautaamista varten. 9 Totisesti minä sanon teille: missä ikinä tätä evankeliumia saarnataan kaikessa maailmassa, siellä tämäkin, mitä hän teki, mainitaan hänen muistokseen. 10 Ja yksi kahdestatoista, Juudas Iskariot, meni ylipappien luo kavaltaakseen hänet heille. 11 Ja kun he sen kuulivat, he ihastuivat ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Ja hän mietti, miten hän sopisi kavaltaa hänet. 12 Ja happamattoman leivän ensimmäisenä päivänä, kun pääsiäislammas teurastettiin, hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Minne tahdot, että menemme ja valmistamme sinulle pääsiäisaterian?" 13 Ja hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: " Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies, joka kantaa vesiruukkua; seuratkaa häntä." 14 Ja minne hän meneekin, niin sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo: Missä on vierashuone, jossa minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?' 15 Ja hän näyttää teille suuren yläkerran huoneen, joka on kalustettu ja valmistettu; valmistakaa meille siellä. 16 Ja hänen opetuslapsensa menivät ulos ja tulivat kaupunkiin ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut, ja he valmistivat pääsiäisaterian. 17 Ja illan tultua hän tulee niiden kahdentoista kanssa. 18 Ja heidän istuessaan ja syödessään Jeesus sanoi: " Totisesti minä sanon teille: yksi teistä, joka syö minun kanssani, kavaltaa minut." 19 Ja he alkoivat murehtia ja sanoa hänelle toinen toisensa perään: "Enkö se ole minä?" Toinen sanoi: "Enkö se ole minä?" 20 Ja hän vastasi ja sanoi heille: " Yksi niistä kahdestatoista, joka minun kanssani kastaa leipää vadissa." 21 Ihmisen Poika tosin menee, niin kuin hänestä on kirjoitettu; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta Ihmisen Poika kavalletaan! Parempi olisi sille ihmiselle, ellei hän olisi syntynytkään! 22 Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille ja sanoi: " Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini." 23 Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. 24 Ja hän sanoi heille: " Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monen puolesta." 25 Totisesti minä sanon teille: minä en enää juo viiniköynnöksen antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena Jumalan valtakunnassa. 26 Ja veisattuaan kiitosvirren he menivät ulos Öljymäelle. 27 Ja Jeesus sanoi heille: " Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun, sillä kirjoitettu on: 'Minä lyön paimenta, ja lampaat hajaantuvat.'" 28 Mutta ylösnousemukseni jälkeen minä menen teidän edellänne Galileaan. 29 Mutta Pietari sanoi hänelle: "Vaikka kaikki loukkaantuisivat, en minä sittenkään." 30 Ja Jeesus sanoi hänelle: " Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä, tänä yönä, ennen kuin kukko kahdesti laulaa, sinä kolmesti minut kiellät." 31 Mutta hän puhui sitä ankarammin: "Vaikka minä kuolisin sinun kanssasi, en sittenkään sinua kiellä." Samoin sanoivat kaikki muutkin. 32 Ja he tulivat paikkaan, jonka nimi oli Getsemane; ja hän sanoi opetuslapsilleen: " Istukaa tässä, niin kauan kuin minä rukoilen." 33 Ja hän otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja rupesi hämmästymään ja olemaan hyvin surullinen; 34 Ja sanoi heille: " Minun sieluni on syvästi tuskallinen, kuolemaan asti; olkaa tässä ja valvokaa." 35 Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi maahan ja rukoili, että, jos mahdollista, se hetki menisi häneltä ohi.
8
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
36 Ja hän sanoi: " Abba, Isä, kaikki on sinulle mahdollista; ota pois minulta tämä malja. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." 37 Ja hän tuli ja löysi heidät nukkumasta ja sanoi Pietarille: " Simon, nukutko? Etkö jaksanut valvoa yhtäkään hetkeä?" 38 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko. 39 Ja taas hän meni pois ja rukoili ja puhui samat sanat. 40 Ja palatessaan hän löysi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat raukeammat, eivätkä he tienneet, mitä vastata hänelle. 41 Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: " Nukukaa vielä ja levätkää! Riittää jo, hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin." 42 Nouskaa, lähtekäämme! Katso, se, joka minut kavaltaa, on lähellä. 43 Ja heti, hänen vielä puhuessaan, tuli Juudas, yksi kahdestatoista, ja hänen kanssaan suuri joukko miekat ja seipäät käsissä, ylipappien, kirjanoppineiden ja vanhinten luota. 44 Ja se, joka hänet kavaltasi, oli antanut heille merkin sanoen: "Se, jota minä suudan, hän se on; ottakaa hänet ottakaa ja viekää hänet turvallisesti pois." 45 Ja heti tultuaan hän meni kohta hänen luokseen ja sanoi: "Mestari, opettaja!" ja suuteli häntä. 46 Ja he kävivät hänen kimppuunsa ja ottivat hänet kiinni. 47 Ja yksi niistä, jotka siinä seisoivat, veti miekkansa ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä korvan irti. 48 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: " Te olette lähteneet minua miekat ja seipäät kädessä ottamaan kiinni niinkuin ryövärin kimppuun?" 49 Minä olin joka päivä teidän kanssanne temppelissä opettamassa, ettekä te ottaneet minua kiinni; mutta kirjoitusten täytyy käydä toteen. 50 Ja he kaikki hylkäsivät hänet ja pakenivat. 51 Ja häntä seurasi nuorukainen, jonka alaston vartalo oli kääritty liinavaatteeseen; ja nuoret miehet ottivat hänet kiinni. 52 Ja hän jätti liinavaatteen ja pakeni heidän luotaan alastomana. 53 Ja he veivät Jeesuksen ylimmäisen papin luo, ja hänen kanssaan kokoontuivat kaikki ylipapit ja vanhimmat ja kirjanoppineet. 54 Ja Pietari seurasi häntä taampana aina ylimmäisen papin saliin asti ja istui palvelijoiden kanssa ja lämmitteli itseään tulen ääressä. 55 Ja ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan, voidakseen tuomita hänet kuolemaan, mutta eivät löytäneet. 56 Sillä monet todistivat väärin häntä vastaan, mutta heidän todistuksensa eivät olleet yhtäpitäviä. 57 Niin muutamat nousivat ja todistivat väärin häntä vastaan sanoen: 58 Me kuulimme hänen sanovan: "Minä hajotan tämän käsin tehdyn temppelin ja rakennan kolmen päivän kuluessa toisen, joka ei ole käsin tehty." 59 Mutta heidän todistuksensa eivät olleet yhtä mieltä. 60 Ja ylimmäinen pappi nousi keskelle ja kysyi Jeesukselta sanoen: "Etkö vastaa mitään? Mitä nämä todistavat sinua vastaan?" 61 Mutta hän oli vaiti eikä vastannut mitään. Ylimmäinen pappi kysyi häneltä taas ja sanoi hänelle: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?" 62 Ja Jeesus sanoi: " Minä olen; ja teidän on nähtävä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä." 63 Silloin ylimmäinen pappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mitä me enää todistajia tarvitsemme?" 64 Te olette kuulleet hänen pilkkansa. Mitä te arvelette? Ja kaikki tuomitsivat hänet kuoleman ansaan. 65 Ja jotkut alkoivat sylkeä hänen päälleen ja peittää hänen kasvonsa ja lyödä häntä ja sanoa hänelle: "Profetoi!" Ja palvelijat löivät häntä poskellaan. 66 Ja kun Pietari oli alhaalla palatsissa, niin sinne tuli yksi ylimmäisen papin palvelijoista.
9
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
67 Ja nähdessään Pietarin lämmittelevän hän katsoi häneen ja sanoi: "Sinäkin olit Jeesuksen Nasaretilaisen kanssa." 68 Mutta hän kielsi sanoen: "En tiedä enkä ymmärrä, mitä sanot." Ja hän meni ulos eteiseen, ja kukko lauloi. 69 Ja eräs palvelijatar näki hänet taas ja rupesi sanomaan ympärillä seisoville: "Tämä on yksi heistä." 70 Ja hän kielsi sen taas. Ja hetken kuluttua ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat taas Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi heistä, sillä sinä olet galilealainen, ja sinun puheesi on sen mukainen." 71 Mutta hän rupesi kiroilemaan ja vannomaan sanoen: "En tunne sitä miestä, josta te puhutte." 72 Ja kukko kiekaisi toisen kerran. Niin Pietari muisti Jeesuksen sanat, jotka hän oli sanonut hänelle: " Ennen kuin kukko kahdesti kiekaa, sinä kolmasti minut kiellät." Ja sitä ajatellessaan hän itki. Markus 15 1 Ja heti aamulla ylipapit pitivät neuvottelun vanhinten ja kirjanoppineiden ja koko neuvoston kanssa, ja sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja luovuttivat hänet Pilatukselle. 2 Ja Pilatus kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi ja sanoi hänelle: " Sinäpä sen sanot." 3 Ja ylipapit syyttivät häntä monesta asiasta, mutta hän ei vastannut mitään. 4 Ja Pilatus kysyi häneltä taas sanoen: "Etkö vastaa mitään? Katso, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan." 5 Mutta Jeesus ei vastannut vielä mitään, niin että Pilatus ihmetteli. 6 Niinä juhlina hän päästi heille irti yhden vangin, kenet he halusivat. 7 Ja siellä oli mies, nimeltä Barabbas, joka oli sidottu niiden kanssa, jotka olivat kapinoineet hänen kanssaan ja jotka olivat kapinassa tehneet murhan. 8 Ja väkijoukko alkoi huutaa ääneen ja pyytää häntä tekemään heille niin, kuin hän aina oli tehnyt. 9 Mutta Pilatus vastasi heille sanoen: "Tahdotteko, että päästän teille juutalaisten kuninkaan?" 10 Sillä hän tiesi, että ylipapit olivat antaneet hänet käsiinsä kateudesta. 11 Mutta ylipapit yllyttivät kansaa, että hän mieluummin vapauttaisi heille Barabbaan. 12 Niin Pilatus vastasi ja sanoi heille taas: "Mitä siis tahdotte minun tekevän hänelle, jota te kutsutte juutalaisten kuninkaaksi?" 13 Ja he huusivat taas: "Ristiinnaulitse hänet!" 14 Niin Pilatus sanoi heille: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Niin he huusivat entistä kovemmin: "Ristiinnaulitse hänet!" 15 Niin Pilatus, tahtoen tehdä kansalle mieliksi, päästi heille Barabbaksen, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. 16 Ja sotilaat veivät hänet saliin, jota kutsutaan pretoriumiksi, ja kutsuivat koolle koko joukkoosaston. 17 Ja he pukivat hänet purppuraan ja väänsivät orjantappurakruunun ja panivat sen hänen päähänsä, 18 Ja alkoivat tervehtiä häntä: "Terve, juutalaisten kuningas!" 19 Ja he löivät häntä päähän ruo'olla ja sylkivät hänen päälleen ja polvistuivat ja kumarsivat häntä. 20 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä purppurapuvun ja pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet ulos ristiinnaulittavaksi. 21 Ja he pakottivat erään ohikulkijan, Simonin, kyreneläisen, joka oli tulossa maaseudulta, Aleksanderin ja Rufuksen isän, kantamaan hänen ristiään. 22 Ja he veivät hänet Golgatalle, joka käännettynä on Pääkallonpaikka. 23 Ja he antoivat hänelle juotavaksi mirhalla sekoitettua viiniä, mutta hän ei ottanut. 24 Ja kun he olivat hänet ristiinnaulineet, jakoivat he hänen vaatteensa arvalla, kukin mitä saisi. 25 Ja oli kolmas hetki, kun he ristiinnaulitsivat hänet. 26 Ja hänen syytöksensä päälle oli kirjoitettu: "JUUTALAISTEN KUNINGAS". 27 Ja hänen kanssaan he ristiinnaulitsivat kaksi ryöväriä, toisen hänen oikealle ja toisen vasemmalle puolelleen.
10
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
28 Ja niin kävi toteen se Raamattu, joka sanoo: "Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon". 29 Ja ohikulkijat herjasivat häntä, nyökyttelivät päätään ja sanoivat: "Voi sinua, joka hajotat temppelin ja rakennat sen kolmessa päivässä! 30 Pelasta itsesi ja tule alas ristiltä. 31 Samoin ylipapitkin pilkkasivat häntä ja sanoivat keskenään: "Muita hän auttoi, itseään hän ei voi auttaa." 32 Astukoon nyt Kristus, Israelin kuningas, alas ristiltä, että me näkisimme ja uskoisimme." Ja ne, jotka hänen kanssaan ristiinnaulittiin, pilkkasivat häntä. 33 Ja kuudennen tunnin koittaessa tuli pimeys koko maan ylle hamaan yhdeksänteen tuntiin asti. 34 Yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: " Eloi, Eloi, lama sabaktani?" Se on käännettynä: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" 35 Ja muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, sanoivat sen kuullessaan: "Katso, hän kutsuu Eliasta." 36 Niin eräs mies juoksi ja täytti sienen etikalla, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Anna olla, katsotaanpa, tuleeko Elias ottamaan hänet alas." 37 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä. 38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas. 39 Ja kun sadanpäämies, joka seisoi hänen vastapäätä, näki hänen niin huutavan ja antavan henkensä, sanoi hän: "Totisesti tämä mies oli Jumalan Poika." 40 Siellä oli myös naisia, jotka kaukaa katselivat; heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin nuoremman ja Joosefin äiti, ja Salome. 41 (jotka myös seurasivat häntä Galileassa ollessaan) ja palvelivat häntä; ja monia muita naisia, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Jerusalemiin. 42 Ja kun ilta tuli, koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä, 43 Niin tuli Joosef Arimatialainen, arvossapidetty neuvonantaja, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa, ja meni rohkeasti sisään Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. 44 Ja Pilatus ihmetteli, jos Jeesus oli jo kuollut. Hän kutsui luokseen sadanpäämiehen ja kysyi tältä, oliko Jeesus jo kauan sitten kuollut. 45 Ja saatuaan tietää sen sadanpäämieheltä hän antoi ruumiin Joosefille. 46 Ja hän osti hienoa pellavaa, otti hänet alas, kääri hänet pellavaan ja pani hänet kallioon hakattuun hautaan ja vieritti kiven haudan ovelle. 47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Joosefin äiti, katselivat, minne hänet haudattiin. Markus 16 1 Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome tuoksuöljyjä tullakseen voitelemaan hänet. 2 Ja viikon ensimmäisenä päivänä, hyvin varhain aamulla, he tulivat haudalle auringon noustessa. 3 Ja he sanoivat keskenään: "Kuka vierittää meille kiven haudan ovelta?" 4 Ja kun he katsoivat, he näkivät kiven vieritettynä pois; sillä se oli hyvin suuri. 5 Ja hautaan mennessään he näkivät nuoren miehen istuvan oikealla puolella, puettuna pitkään, valkoiseen vaatteeseen; ja he pelästyivät. 6 Ja hän sanoi heille: "Älkää pelästykö; te etsitte Jeesusta Nasaretilaista, joka ristiinnaulittiin. Hän on noussut kuolleista, hän ei ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat." 7 Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsilleen ja Pietarille, että hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te saatte hänet nähdä, niin kuin hän teille sanoi. 8 Ja he lähtivät nopeasti ulos ja pakenivat haudalta, sillä he vapisivat ja olivat hämmästyneitä eivätkä sanoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät. 9 Kun Jeesus oli noussut kuolleista varhain viikon ensimmäisenä päivänä, hän ilmestyi ensin Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa. 10 Ja hän meni ja kertoi niille, jotka olivat olleet hänen kanssaan, heidän surressaan ja itkeessään. 11 Mutta he eivät uskoneet, kun kuulivat hänen elävän ja että nainen oli hänet nähnyt.
11
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
12 Sen jälkeen hän ilmestyi toisessa muodossa kahdelle heistä, heidän kävellessään maaseudulle. 13 Ja he menivät ja kertoivat sen muille, mutta he eivät uskoneet heitäkään. 14 Myöhemmin hän ilmestyi niille yhdelletoista heidän atrioinnissaan ja nuhteli heidän epäuskoaan ja sydämen kovuuttaan, koska he eivät uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousemuksen jälkeen. 15 Ja hän sanoi heille: " Menkää kaikkialle maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille." 16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. 17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajahenkiä, he puhuvat uusilla kielillä, 18 He nostavat käärmeitä, ja jos he juovat jotakin tappavaa, se ei heitä vahingoita; he panevat kätensä sairaiden päälle, ja ne paranevat. 19 Kun Herra oli puhunut heille, hänet otettiin ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. 20 Ja he menivät ulos ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssaan ja vahvisti sanan seuraavien merkkien kautta. Aamen.
Luukkaan evankeliumi Luukas 22 1 Happamattoman leivän juhla, jota kutsutaan pääsiäiseksi, oli lähellä. 2 Ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka he saisivat hänet tapetuksi, sillä he pelkäsivät kansaa. 3 Silloin Saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin myös Iskariotiksi, joka oli yksi niistä kahdestatoista. 4 Ja hän meni pois ja keskusteli ylipappien ja sodanpäälliköiden kanssa, kuinka hän kavaltaisi hänet heille. 5 Ja he olivat iloisia ja tekivät liiton antaa hänelle rahaa. 6 Ja hän lupasi ja etsi tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille kansan poissa ollessa. 7 Sitten tuli happamattoman leivän päivä, jona pääsiäislammas oli teurastettava. 8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: " Menkää ja valmistakaa meille pääsiäisateria syödäksemme." 9 Ja he sanoivat hänelle: "Mihin tahdot meidän valmistavan?" 10 Ja hän sanoi heille: " Katso, kun menette kaupunkiin, teitä vastaan tulee mies, joka kantaa vesiruukkua; seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee sisään." 11 Ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, jossa minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa?' 12 Ja hän näyttää teille suuren yläsalin, joka on kalustettu; valmistakaa siellä. 13 Ja he menivät ja löysivät niin kuin hän oli heille sanonut, ja he valmistivat pääsiäisaterian. 14 Ja kun hetki koitti, hän asettui aterialle ja ne kaksitoista apostolia hänen kanssaan. 15 Ja hän sanoi heille: " Olen hartaasti halunnut syödä tämän pääsiäisaterian teidän kanssanne, ennen kuin kärsin. 16 Sillä minä sanon teille: en minä sitä enää syö, ennen kuin se täyttyy Jumalan valtakunnassa. 17 Ja hän otti maljan, kiitti ja sanoi: " Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. 18 Sillä minä sanon teille: minä en juo viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee. 19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille sanoen: " Tämä on minun ruumiini, joka teidän puolestanne annetaan. Tehkää tämä minun muistokseni." 20 Samoin myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: " Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän puolestanne vuodatetaan." 21 Mutta katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä. 22 Ihmisen Poika tosin menee, niin kuin on säädetty; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan! 12
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
23 Ja he alkoivat kysellä toisiltaan, kuka heistä olisi se, joka tämän tekisi. 24 Ja heidän keskuudessaan syntyi myös kiistaa siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi. 25 Ja hän sanoi heille: " Kansojen kuninkaat herroina käyttävät heitä, ja niitä, jotka käyttävät heidän ylitseen valtaansa, kutsutaan hyväntekijöiksi." 26 Mutta älkää tehkö niin, vaan joka teistä on suurin, olkoon niin kuin nuorin, ja joka on johtaja, niin kuin se, joka palvelee. 27 Kumpi on suurempi, se, joka atrioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka atrioi, ole suurempi? Minä olen teidän keskuudessanne niin kuin hän, joka palvelee. 28 Te olette ne, jotka olette pysyneet minun kanssani kiusauksissani. 29 Ja minä säädän teille valtakunnan, niin kuin minun Isäni on minulle säätänyt; 30 Että te söisitte ja joisitte minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istuisitte valtaistuimilla ja tuomitsisitte Israelin kahtatoista sukukuntaa. 31 Niin Herra sanoi: " Simon, Simon, katso, Saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja. 32 Mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei uskosi sammuisi; ja kun olet kääntynyt, vahvista veljiäsi. 33 Ja hän sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankilaan että kuolemaan." 34 Ja hän sanoi: " Minä sanon sinulle, Pietari: ei kukko tänä päivänä laula, ennen kuin sinä kolmasti kiellät tuntevasi minua." 35 Ja hän sanoi heille: " Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa, laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He sanoivat: "Ei mitään." 36 Niin hän sanoi heille: " Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, niin myös laukkunsa; ja jolla ei ole, myyköön vaatteensa ja ostkoon miekan." 37 Sillä minä sanon teille, että tämä, mikä on kirjoitettu, täytyy vielä käydä toteen minussa: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'; sillä minun kohtaloni ovat loppuneet. 38 He sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa." Hän sanoi heille: " Riittää." 39 Ja hän lähti ja meni tapansa mukaan Öljymäelle; ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä. 40 Ja kuin hän siihen paikkaan tuli, sanoi hän heille: rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. 41 Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili 42 sanoen: " Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun." 43 Ja hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä. 44 Ja suuressa tuskassa hän rukoili yhä hartaammin, ja hänen hikensä oli kuin veripisaroita, jotka putosivat maahan. 45 Ja kun hän nousi rukouksesta ja tuli opetuslastensa luo, hän tapasi heidät surun tähden nukkumasta. 46 Ja sanoi heille: " Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen." 47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko ihmisiä, ja yksi kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään ja lähestyi Jeesusta suudellakseen häntä. 48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: " Juudas, sinäkö kavaltat Ihmisen Pojan suudelmalla?" 49 Mutta kun ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tapahtuva, sanoivat he hänelle: "Herra, iskemmekö miekalla?" 50 Ja yksi heistä löi ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi pois hänen oikean korvansa. 51 Jeesus vastasi ja sanoi: " Kärsikää vielä tähän asti." Ja hän kosketti hänen korvaansa ja paransi hänet. 52 Niin Jeesus sanoi ylipapeille, temppelin vartijoille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet hänen luokseen: " Olette lähteneet ulos miekat ja seipäät kädessä niin kuin ryöväriä vastaan?" 53 Kun minä joka päivä olin teidän kanssanne temppelissä, ette ojentaneet käsiänne minua vastaan; mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden voima.
13
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
54 Niin he ottivat hänet, veivät hänet ja veivät hänet ylimmäisen papin taloon. Ja Pietari seurasi häntä taampana. 55 Ja kun he olivat sytyttäneet tulen keskelle salia ja asettuneet yhdessä, Pietari istuutui heidän joukkoonsa. 56 Mutta muuan palvelijatar näki hänen istuvan tulen ääressä, katsoi häntä tarkasti ja sanoi: "Tämäkin mies oli hänen kanssaan." 57 Ja hän kielsi hänet sanoen: "Nainen, en tunne häntä." 58 Ja hetken kuluttua toinen näki hänet ja sanoi: "Sinäkin olet yksi heistä." Niin Pietari sanoi: "En ole yksi heistä, mies." 59 Ja noin tunnin kuluttua toinen vahvisti ja sanoi: "Totisesti, tämäkin oli hänen kanssaan; sillä hän on galilealainen." 60 Niin Pietari sanoi: "Mies, en tiedä, mitä sanot." Ja heti, hänen vielä puhuessaan, kukko lauloi. 61 Ja Herra kääntyi ja katsoi Pietaria. Ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli sanonut hänelle: " Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti minut kiellät." 62 Ja Pietari meni ulos ja itki katkerasti. 63 Ja miehet, jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat häntä ja löivät häntä. 64 Ja he peittivät hänen silmänsä, löivät häntä kasvoihin ja kysyivät häneltä sanoen: "Profetoi, kuka sinua löi?" 65 Ja paljon muitakin pilkkaavia sanoja he puhuivat häntä vastaan. 66 Ja heti päivän koittaessa kansan vanhimmat, ylipapit ja kirjanoppineet kokoontuivat ja veivät hänet neuvostonsa eteen ja sanoivat: 67 Oletko sinä Kristus? Kerro meille." Niin hän sanoi heille: " Jos minä teille sanon, te ette usko. 68 Ja jos minäkin kysyn teiltä, ette vastaa minulle ettekä päästä minua menemään. 69 Tästedes Ihmisen Poika istuu Jumalan voiman oikealla puolella. 70 Niin he kaikki sanoivat: "Oletko sinä siis Jumalan Poika?" Hän sanoi heille: " Te sanotte, että minä olen." 71 He sanoivat: "Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Mehän olemme itse kuulleet hänen omasta suustaan." Luukas 23 1 Ja koko heidän joukkonsa nousi ja vei hänet Pilatuksen luo. 2 Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Me olemme havainneet tämän miehen villitsevän kansaa ja kieltävän antamasta keisarille veroa, sanoen itse olevansa Kristus, kuningas." 3 Ja Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: " Sinäpä sen sanot." 4 Silloin Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En löydä mitään syytä tässä miehessä." 5 Ja he olivat entistä vihaisempia ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, alkaen Galileasta tänne asti." 6 Kuultuaan Galileasta Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. 7 Ja heti kun hän sai tietää, että Jeesus kuului Herodeksen hallintoalueelle, hän lähetti hänet Herodeksen luo, joka itsekin oli niinä päivinä Jerusalemissa. 8 Ja nähdessään Jeesuksen Herodes ilahtui suuresti, sillä hän oli jo pitkään halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä paljon, ja toivoi näkevänsä hänen tekevän jonkin ihmeen. 9 Niin hän kyseli häneltä monin sanoin, mutta tämä ei vastannut hänelle mitään. 10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat ja syyttivät häntä kiivaasti. 11 Ja Herodes soturiensa kanssa halveksi häntä ja pilkkasi häntä, puki hänet hienoon vaatteeseen ja lähetti hänet takaisin Pilatuksen luo. 12 Ja sinä päivänä Pilatus ja Herodes ystävystyivät keskenään; sillä ennen he olivat olleet vihollisia keskenään. 13 Ja Pilatus, kutsuttuaan kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan,
14
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
14 Sanoi heille: "Te olette tuoneet tämän miehen minun luokseni, ikään kuin hän johtaisi kansaa. Ja katso, minä olen kuulustellut häntä teidän edessänne enkä ole havainnut tässä miehessä mitään syytä niihin asioihin, joista te häntä syytätte. 15 Eikä Herodeskaan, sillä minä lähetin teidät hänen luokseen, ja katso, hänelle ei ole tehty mitään, mikä ansaitsisi kuoleman. 16 Minä siis kuritan häntä ja päästän hänet vapaaksi. 17 (Sillä hänen täytyy ehdottomasti päästää heille yksi irti juhlan aikana.) 18 Ja he huusivat kaikki yhteen ääneen sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!" 19 (Joka kaupungissa tehdyn kapinan ja murhan tähden heitettiin vankilaan.) 20 Niin Pilatus, joka tahtoi vapauttaa Jeesuksen, puhui taas heille. 21 Mutta he huusivat sanoen: "Ristiinnaulitse hänet, ristiinnaulitse hänet!" 22 Ja hän sanoi heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole löytänyt hänestä mitään, mistä ansaitsisi kuoleman. Sentähden minä kuritan häntä ja päästän hänet menemään." 23 Ja he kiirehtivät kovalla äänellä ja vaativat, että hänet ristiinnaulittaisiin. Ja heidän ja ylipappien äänet saivat voiton. 24 Ja Pilatus päätti, että heidän pyyntönsä mukaan tulisi tehdä. 25 Ja hän vapautti heille sen, joka kapinan ja murhan tähden oli heitetty vankilaan, jota he olivat pyytäneet; mutta Jeesuksen hän luovutti heidän tahtonsa valtaan. 26 Ja viedessään häntä pois he ottivat käsiinsä Simonin, kyreneläisen, joka oli tulossa maaseudulta, ja panivat hänen päälleen ristin, että hän kantaisi sitä Jeesuksen perässä. 27 Ja häntä seurasi suuri joukko ihmisiä, myös naisia, jotka myös valittivat ja valittivat häntä. 28 Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: " Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. 29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: "Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja nisät, jotka eivät ole imettäneet." 30 Silloin he alkavat sanoa vuorille: "Langetkaa meidän päällemme!" ja kukkuloille: "Peittäkää meidät!" 31 Sillä jos näin tehdään vihreälle puulle, mitä tapahtuu kuivalle? 32 Ja hänen kanssaan vietiin kuolemaan kaksi muutakin pahantekijää. 33 Ja kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, siellä he ristiinnaulitsivat hänet ja pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle. 34 Niin Jeesus sanoi: " Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät." Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa. 35 Ja kansa seisoi katselemassa. Myös hallitusmiehet pilkkasivat häntä heidän kanssaan sanoen: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseään, jos hän on Kristus, Jumalan valittu." 36 Myös sotilaat pilkkasivat häntä, tulivat hänen luokseen ja tarjosivat hänelle etikkaa, 37 Ja sanoi: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi." 38 Ja hänen päälleen oli myös kirjoitettu päällekirjoitus kreikan, latinan ja heprean kirjaimin: "TÄMÄ ON JUUTALAIDEN KUNINGAS". 39 Ja yksi hirtetyistä pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: "Jos sinä olet Kristus, niin pelasta itsesi ja meidät." 40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä pelkää Jumalaa, kun olet samassa tuomiossa?" 41 Ja me tosin oikeudenmukaisesti, sillä me saamme ansaitsemamme palkan tekojemme mukaan; mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään väärää. 42 Ja hän sanoi Jeesukselle: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." 43 Ja Jeesus sanoi hänelle: " Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa." 44 Ja oli noin kuudes tunti, ja pimeys laskeutui koko maan ylle yhdeksänteen tuntiin asti. 45 Ja aurinko pimeni, ja temppelin esirippu repesi keskeltä.
15
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: " Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni." Ja näin sanottuaan hän antoi henkensä. 47 Kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, hän ylisti Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä mies oli vanhurskas." 48 Ja kaikki kansa, joka oli kokoontunut katsomaan sitä, mitä tapahtui, löi rintaansa ja palasi. 49 Ja kaikki hänen tuttavansa ja naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, seisoivat taampana ja katselivat tätä. 50 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Joosef, neuvonantaja; ja hän oli hyvä ja vanhurskas mies. 51 (Hän ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa;) hän oli kotoisin Arimatiasta, juutalaisten kaupungista, joka itsekin odotti Jumalan valtakuntaa. 52 Tämä mies meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. 53 Ja hän otti sen alas, kääri sen liinavaatteeseen ja laski sen kiveen hakattuun hautaan, johon ei ennen oltu ketään haudattu. 54 Ja sinä päivänä oli valmistuspäivä, ja sapatti lähestyi. 55 Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat perässä ja näkivät haudan ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin. 56 Ja he palasivat ja valmistivat tuoksuaineita ja voiteita ja lepäsivät sapatin käskyn mukaan. Luukas 24 1 Viikon ensimmäisenä päivänä, varhain aamulla, he tulivat haudalle ja toivat mukanaan valmistamansa tuoksuaineet ja muutamia muita. 2 Ja he löysivät kiven vieritettynä pois haudan suulta. 3 Ja he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. 4 Ja kun he olivat tästä hämmentyneitä, katso, heidän tykönään seisoi kaksi miestä hohtavissa vaatteissa. 5 Ja kun he pelästyivät ja kumarsivat kasvonsa maahan, he sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?" 6 Ei hän ole täällä, vaan on noussut ylös; muistakaa, kuinka hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa, 7 sanoen: "Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja kolmantena päivänä hänen pitää nouseman ylös." 8 Ja he muistivat hänen sanansa, 9 Ja palasivat haudalta ja kertoivat kaiken tämän niille yhdelletoista ja kaikille muille. 10 Ja ne olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muita naisia, jotka olivat heidän kanssaan ja jotka kertoivat tämän apostoleille. 11 Ja heidän sanansa tuntuivat heistä turhilta jutuilta, eivätkä he uskoneet niitä. 12 Niin Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja hän kumartui ja näki käärinliinat erikseen siellä; ja hän lähti pois ihmetellen itsekseen sitä, mitä oli tapahtunut. 13 Ja katso, kaksi heistä meni sinä päivänä Emmaus-nimiseen kylään, joka oli Jerusalemista noin kuudenkymmenen stadionin päässä. 14 Ja he puhuivat keskenään kaikesta tästä, mitä oli tapahtunut. 15 Heidän keskustellessaan ja pohtiessaan Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan. 16 Mutta heidän silmänsä olivat pimitettyinä, niin etteivät he tunteneet häntä. 17 Ja hän sanoi heille: " Mistä te puhutte keskenänne kävellessänne ja olette murheellisia?" 18 Toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?" 19 Ja hän sanoi heille: " Mitä?" He sanoivat hänelle: "Jeesuksesta Nasaretilaisesta, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja koko kansan edessä, 20 Ja kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.
16
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
21 Mutta me toivoimme, että hän oli lunastava Israelin. Ja kaiken tämän lisäksi on tänään kolmas päivä siitä, kun nämä tapahtuivat. 22 Niin, ja muutamat naiset meistä, jotka olivat aamulla haudalla, hämmästyttivät meitä; 23 Ja kun he eivät löytäneet hänen ruumistaan, he tulivat ja sanoivat nähneensä myös enkelinäyn, joka sanoi hänen elävän. 24 Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja löysivät niin kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet. 25 Niin hän sanoi heille: " Oi te hullut ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet! 26 Eikö Kristuksen pitänyt kärsimään näitä ja menemään kirkkauteensa? 27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille kaikissa kirjoituksissa, mitä hänestä oli sanottu. 28 Ja he lähestyivät kylää, johon he olivat menossa; ja hän teeskenteli menevänsä pidemmälle. 29 Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta jo häämöttää ja päivä on jo pitkällä." Niin hän meni sisään jäädäkseen heidän luokseen. 30 Ja tapahtui, että kun hän atrioi heidän kanssaan, hän otti leivän, siunasi sen, mursi ja antoi heille. 31 Ja heidän silmänsä avautuivat, ja he tunsivat hänet, ja hän katosi heidän näkyvistään. 32 Ja he sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme palanut meissä, kun hän puhui meille matkalla ja selitti meille kirjoitukset?" 33 Ja he nousivat samalla hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja löysivät ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan, 34 sanoen: "Herra on totisesti noussut ylös ja ilmestynyt Simonille." 35 Ja he kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja kuinka he tunsivat hänet leivän murtamisessa. 36 Ja heidän näin puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: " Rauha olkoon teille! 37 Mutta he pelästyivät ja pelästyivät suuresti ja luulivat nähneensä hengen. 38 Ja hän sanoi heille: " Miksi te olette niin hämmentyneitä? Ja miksi teidän sydämessänne nousee sellaisia ajatuksia?" 39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani, sillä minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja nähkää; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan. 40 Ja näin sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 41 Ja kun he eivät vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, hän sanoi heille: " Onko teillä täällä mitään syötävää?" 42 Ja he antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja palan hunajakennoa. 43 Ja hän otti sen ja söi heidän edessään. 44 Ja hän sanoi heille: " Nämä ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken piti käymän toteen, mikä on kirjoitettu minusta Mooseksen laissa, profeetoissa ja psalmeissa. 45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, että he ymmärtäisivät kirjoitukset, 46 Ja sanoi heille: " Näin on kirjoitettu, ja näin piti Kristuksen kärsimän ja nouseman kuolleista kolmantena päivänä, 47 Ja että parannusta ja syntien anteeksiantoa on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. 48 Ja te olette näiden asioiden todistajat. 49 Ja katso, minä lähetän teille Isäni lupauksen; mutta te pysykää Jerusalemin kaupungissa, kunnes teidät puetaan voimalla korkeudesta. 50 Ja hän vei heidät ulos aina Betaniaan asti, ja hän nosti kätensä ja siunasi heidät. 51 Ja tapahtui, että siunatessaan heitä hän erosi heistä ja hänet otettiin ylös taivaaseen. 52 Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten. 53 Ja he olivat alati temppelissä ylistäen ja kiittäen Jumalaa. Aamen.
17
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
Johanneksen evankeliumi Johanneksen evankeliumi 18 1 Puhuttuaan nämä sanat Jeesus meni opetuslastensa kanssa Kedronin puron tuolle puolelle. Siellä oli puutarha, johon hän meni opetuslapsineen. 2 Myös Juudas, joka hänet kavalsi, tiesi paikan, sillä Jeesus usein kokoontui sinne opetuslastensa kanssa. 3 Juudas otti siis vastaan joukon miehiä ja palvelijoita ylipapeilta ja fariseuksilta ja tuli sinne lyhtyjen, soihtujen ja aseiden kanssa. 4 Niin Jeesus, tietäen kaiken, mikä häntä kohtaisi, meni ulos ja sanoi heille: " Ketä te etsitte?" 5 He vastasivat hänelle: "Jeesusta Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille: " Minä se olen." Ja myös Juudas, joka hänet kavalsi, seisoi heidän kanssaan. 6 Niin pian kuin hän sanoi heille: "Minä olen se", he perääntyivät ja kaatuivat maahan. 7 Niin hän kysyi heiltä taas: " Ketä te etsitte?" He sanoivat: "Jeesusta Nasaretilaista." 8 Jeesus vastasi: " Minä olen sanonut teille, että minä se olen. Jos te siis minua etsitte, niin antakaa näiden mennä. 9 Että se sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut: " En minä ole kadottanut yhtäkään niistä, jotka sinä minulle annoit." 10 Silloin Simon Pietarilla oli miekka, hän veti sen ja iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi pois hänen oikean korvansa. Palvelijan nimi oli Malkus. 11 Niin Jeesus sanoi Pietarille: " Pistä miekkasi tuppeen. Enkö minä joisi sitä maljaa, jonka Isäni on minulle antanut?" 12 Silloin joukko-osasto, päällikkö ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni ja sitoivat hänet, 13 Ja veivät hänet ensin Hannaan luo; sillä tämä oli Kaifaan appi, joka oli sinä vuonna ylimmäisenä pappina. 14 Kaifas oli se, joka oli antanut juutalaisille neuvon, että yhden ihmisen oli parempi kuolla kansan puolesta. 15 Ja Simon Pietari seurasi Jeesusta, ja niin teki myös eräs toinen opetuslapsi. Tämä opetuslapsi oli ylimmäisen papin tuttu ja meni Jeesuksen kanssa ylimmäisen papin pihalle. 16 Mutta Pietari seisoi oven ulkopuolella. Silloin meni ulos se toinen opetuslapsi, joka oli ylimmäisen papin tuttu, ja puhui ovenvartijalle ja toi Pietarin sisään. 17 Niin ovenvartijatar sanoi Pietarille: "Etkö sinäkin ole yksi tämän miehen opetuslapsista?" Hän sanoi: "En ole." 18 Ja palvelijat ja palvelijat seisoivat siellä, tehneet hiilivalkean, sillä oli kylmä, ja he lämmittelivät itseään. Ja Pietari seisoi heidän kanssaan ja lämmitteli itseään. 19 Ylimmäinen pappi kysyi Jeesukselta hänen opetuslapsistaan ja hänen opetuksestaan. 20 Jeesus vastasi hänelle: " Minä olen julkisesti puhunut maailmalle; minä olen aina opettanut synagogassa ja temppelissä, joissa juutalaiset aina kokoontuvat; enkä ole salassa mitään puhunut." 21 Miksi minulta kysyt? Kysy niiltä, jotka kuulivat minua, mitä minä olen heille sanonut. Katso, he tietävät, mitä minä olen sanonut. 22 Ja kun Jeesus oli näin sanonut, yksi paikalla seisovista palvelijoista löi Jeesusta kämmenelle sanoen: "Niinkö vastaat ylimmäiselle papille?" 23 Jeesus vastasi hänelle: " Jos olen puhunut pahaa, niin todista, että se on pahaa; mutta jos olen puhunut oikein, miksi lyöt minua?" 24 Hannas lähetti hänet sidottuna ylimmäisen papin Kaifaan luo. 25 Simon Pietari seisoi ja lämmitteli. Niin he sanoivat hänelle: "Etkö sinäkin ole yksi hänen opetuslapsistaan?" Hän kielsi ja sanoi: "En ole." 26 Yksi ylimmäisen papin palvelijoista, sen sukulainen, jonka korvan Pietari sivalsi irti, sanoi: "Enkö minä nähnyt sinua puutarhassa hänen kanssaan?" 27 Niin Pietari kielsi taas, ja heti kukko lauloi. 18
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
28 Niin he veivät Jeesuksen Kaifaan luota tuomiosaliin. Oli varhainen aamu, eivätkä he itse menneet tuomiosaliin, etteivät saastuisi, vaan söisivät pääsiäisaterian. 29 Niin Pilatus meni ulos heidän luokseen ja sanoi: "Mitä syytä te esitätte tätä miestä vastaan?" 30 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Jos hän ei olisi rikollinen, emme olisi luovuttaneet häntä sinulle." 31 Niin Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja tuomitkaa hänet lakinne mukaan." Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Meidän ei ole lupa ketään tappaa, 32 Että Jeesuksen sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut antaen ymmärtää, millä kuolemalla hän oli kuoleva. 33 Niin Pilatus meni taas oikeussaliin, kutsui Jeesuksen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" 34 Jeesus vastasi hänelle: " Sanotko sinä tämän itsestäsi, vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet?" 35 Pilatus vastasi: "Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat antaneet sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?" 36 Jeesus vastasi: " Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani taistelisivat, ettei minua annettaisi juutalaisten käsiin. Mutta nyt minun valtakuntani ei ole täältä." 37 Niin Pilatus sanoi hänelle: "Oletko sinä siis kuningas?" Jeesus vastasi: " Sinäpä sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten minä olen tullut maailmaan, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni." 38 Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" Ja tämän sanottuaan hän meni taas ulos juutalaisten luo ja sanoi heille: "En löydä hänestä mitään syytä." 39 Mutta teillä on tapana, että minä päästän teille yhden irti pääsiäisenä. Tahdotteko siis, että päästän teille juutalaisten kuninkaan? 40 Niin he kaikki huusivat taas sanoen: "Älä häntä, vaan Barabbas!" Barabbas oli ryöväri. Johanneksen evankeliumi 19 1 Niin Pilatus otti Jeesuksen ja ruoski häntä. 2 Ja sotilaat väänsivät orjantappurakruunun ja panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuraisen viitan, 3 Ja he sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!" Ja he löivät häntä käsillään. 4 Niin Pilatus meni taas ulos ja sanoi heille: "Katso, minä tuon hänet teille ulos, tietääksenne, etten minä löydä hänestä mitään syytä." 5 Silloin Jeesus tuli ulos, päässään orjantappurakruunu ja purppurainen viitta. Ja Pilatus sanoi heille: "Katsokaa ihmistä!" 6 Kun siis ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, he huusivat sanoen: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitse, sillä minä en löydä hänessä mitään syytä." 7 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Meillä on laki, ja lakimme mukaan hänen pitäisi kuolla, koska hän teki itsensä Jumalan Pojaksi." 8 Kuullessaan tuon sanan Pilatus pelkäsi entistä enemmän. 9 Ja hän meni taas oikeussaliin ja sanoi Jeesukselle: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään. 10 Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja valta sinut ristiinnaulita?" 11 Jeesus vastasi: " Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä; sen synti, joka antoi minut sinun käsiisi, on suurempi." 12 Siitä lähtien Pilatus koetti päästää hänet irti, mutta juutalaiset huusivat sanoen: "Jos päästät tämän miehen menemään, et ole keisarin ystävä; jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, puhuu keisaria vastaan."
19
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
13 Kuultuaan tuon sanan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja istui tuomarinistuimelle, paikkaan, jonka nimi on Litokivi, hepreaksi Gabbata. 14 Ja oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes hetki; ja hän sanoi juutalaisille: "Katso, teidän kuninkaanne!" 15 Mutta he huusivat: "Vie pois, vie pois! Ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Ristiinnaulitsenko teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Meillä ei ole kuningasta, vaan keisari." 16 Niin hän luovutti hänet heille ristiinnaulittavaksi. Ja he ottivat Jeesuksen ja veivät hänet pois. 17 Ja ristiään kantaen hän meni ulos paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, hepreaksi Golgataksi. 18 Ja he ristiinnaulitsivat hänet ja kaksi muuta hänen kanssaan, toisen kummallekin puolelle ja Jeesuksen keskelle. 19 Ja Pilatus kirjoitti päällekirjoituksen ja pani sen ristiin. Ja päällekirjoituksena oli: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas". 20 Monet juutalaiset lukivat tämän päällekirjoituksen, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia; ja se oli kirjoitettu hepreaksi, kreikaksi ja latinaksi. 21 Niin juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: ’Juutalaisten kuningas’, vaan että hän on sanonut: ’Minä olen juutalaisten kuningas’." 22 Pilatus vastasi: "Minkä olen kirjoittanut, sen olen kirjoittanut." 23 Kun sotilaat olivat ristiinnaulineet Jeesuksen, ottivat he hänen vaatteensa ja tekivät ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osan, sekä hänen ihokkaansa; ihokas oli saumaton, ylhäältä alas kauttaaltaan kudottu. 24 Niin he sanoivat keskenään: "Älkäämme repikö sitä, vaan heittäkäämme siitä arpaa, kenen se on oleva." Näin kävi toteen se kirjoitus, joka sanoo: "He jakoivat minun vaatteeni keskenään ja heittivät puvustani arpaa." Sotilaat tekivätkin näin. 25 Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar Maria, Kleofaan vaimo, ja Maria Magdaleena. 26 Kun Jeesus näki äitinsä ja rakastamansa opetuslapsen siinä seisovan, hän sanoi äidilleen: " Nainen, katso, poikasi!" 27 Silloin hän sanoi opetuslapselle: " Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa. 28 Tämän jälkeen Jeesus, tietäen, että kaikki oli jo täytetty, sanoi, että kirjoitus kävisi toteen: " Minun on jano." 29 Siellä oli nyt astia täynnä etikkaa. He täyttivät sienen etikalla, panivat sen iisopin päähän ja veivät sen hänen suuhunsa. 30 Kun Jeesus oli ottanut etikkaa, hän sanoi: " Se on täytetty." Ja hän kallisti päänsä ja antoi henkensä. 31 Koska oli valmistuspäivä, etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi – se sapatti oli suuri päivä – juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristille naulittujen sääret murrettaisiin ja ruumiit otettaisiin pois. 32 Silloin sotilaat tulivat ja murskasivat ensimmäisen ja toisen hänen kanssaan ristiinnaulitun sääriluut. 33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänen jo kuolleen, he eivät rikkoneet hänen jalkojaan, 34 Mutta yksi sotilaista lävisti keihään hänen kylkensä, ja sieltä vuoti heti verta ja vettä. 35 Ja se, joka sen näki, todisti, ja hänen todistuksensa on tosi; ja hän tietää puhuvansa totta, jotta te uskoisitte. 36 Sillä tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen: "Älköön häneltä luuta rikottako." 37 Ja vielä toinen kohta sanoo: "He katsovat häneen, jonka he lävistivät." 38 Tämän jälkeen Joosef Arimatialainen, joka oli Jeesuksen opetuslapsi, mutta salaa juutalaisten pelosta, pyysi Pilatukselta lupaa ottaa Jeesuksen ruumiin. Pilatus antoi hänelle luvan. Niin hän tuli ja otti Jeesuksen ruumiin.
20
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
39 Myös Nikodeemus, joka ensi kertaa oli tullut Jeesuksen luo yöllä, toi mirhan ja aloen seosta, noin sata naulaa. 40 Niin he ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen käärinliinoihin tuoksuaineiden kanssa, niin kuin juutalaisten tapa on haudata. 41 Mutta siinä paikassa, jossa hänet ristiinnaulittiin, oli puutarha, ja puutarhassa uusi hauta, johon ei oltu vielä ketään haudattu. 42 Sinne he siis laskivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä; sillä hauta oli lähellä. Johanneksen evankeliumi 20 1 Viikon ensimmäisenä päivänä varhain, kun vielä oli pimeä, Maria Magdaleena tuli haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudalta. 2 Niin hän juoksee ja tulee Simon Pietarin luo ja sen toisen opetuslapsen luo, jota Jeesus rakasti, ja sanoo heille: "He ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, minne he ovat hänet panneet." 3 Niin Pietari meni ulos ja se toinen opetuslapsi ja tulivat haudalle. 4 Niin he juoksivat molemmat yhdessä; ja toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja saapui haudalle ensimmäisenä. 5 Ja hän kumartui ja katsoi sisään ja näki käärinliinat siellä, mutta ei kuitenkaan mennyt sisään. 6 Silloin Simon Pietari tuli hänen perässään ja meni hautaan ja näki siellä käärinliinat, 7 Ja hikiliina, joka oli hänen päänsä päällä, ei käärinliinojen mukana, vaan erillään kokoon käärittynä, toisessa paikassa. 8 Silloin meni sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensin tullut haudalle, ja hän näki ja uskoi. 9 Sillä he eivät vielä tienneet kirjoitusta, että hänen piti nouseman kuolleista. 10 Niin opetuslapset menivät taas kotiinsa. 11 Mutta Maria seisoi ulkona haudan äärellä ja itki. Ja itkiessään hän kumartui ja katsoi hautaan, 12 Ja näki kaksi valkopukuista enkeliä istuvan, toisen pääpuolessa ja toisen jalkojen puolessa, siinä missä Jeesuksen ruumis oli maannut. 13 He sanoivat hänelle: "Nainen, mitä itket?" Hän vastasi heille: "He ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, minne he ovat hänet panneet." 14 Ja sanottuaan tämän hän kääntyi takaisin ja näki Jeesuksen seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus. 15 Jeesus sanoi hänelle: " Nainen, mitä itket? Ketä etsit?" Nainen luuli hänen olevan puutarhuri ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet hänet täältä vienyt, niin sano minulle, minne olet hänet pannut, niin minä otan hänet pois." 16 Jeesus sanoi hänelle: " Maria." Maria kääntyi ja sanoi hänelle: "Rabboni!" Se on: "Rabbuuni!" 17 Jeesus sanoi hänelle: " Älä koske minuun, sillä en minä ole vielä noussut Isäni luo; vaan mene minun veljieni luo ja sano heille: 'Minä nousen Isäni luo ja teidän Isänne luo, ja Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo.'" 18 Maria Magdaleena tuli ja kertoi opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle nämät sanonut. 19 Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, ehtoona, kun opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelon vuoksi. Silloin Jeesus tuli heidän luokseen, seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: " Rauha teille! 20 Ja näin sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Silloin opetuslapset iloitsivat nähdessään Herran. 21 Niin Jeesus sanoi heille taas: " Rauha teille! Niin kuin Isä lähetti minut, niin lähetän minä teidät. 22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi heille: " Ottakaa Pyhä Henki. 23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut, ja joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt. 24 Mutta Tuomas, yksi kahdestatoista, jota kutsuttiin Didymukseksi, ei ollut heidän kanssaan, kun Jeesus tuli.
21
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
25 Niin muut opetuslapset sanoivat hänelle: "Me olemme nähneet Herran." Mutta hän sanoi heille: "Ellen minä näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen jälkiin ja kättäni hänen kylkeensä, en minä usko." 26 Ja kahdeksan päivän kuluttua hänen opetuslapsensa olivat taas sisällä, ja Tuomas heidän kanssaan. Silloin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, seisoi keskellä ja sanoi: " Rauha teille!" 27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: " Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen." 28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!" 29 Jeesus sanoi hänelle: " Tuomas, sinä uskot, koska sinä minut näit. Autuaita ovat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!" 30 Ja monta muutakin tunnustekoa Jeesus teki opetuslastensa nähden, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan: 31 Mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimensä kautta. Johanneksen evankeliumi 21 1 Näiden tapausten jälkeen Jeesus taas ilmestyi opetuslapsille Tiberiaanjärvellä; ja tällä tavoin hän ilmestyi. 2 Siellä olivat yhdessä Simon Pietari ja Tuomas, jota kutsuttiin Didymukseksi, ja Natanael Galilean Kaanasta, ja Sebedeuksen pojat sekä kaksi muuta hänen opetuslapsistaan. 3 Simon Pietari sanoi heille: "Minä menen kalaan." He sanoivat hänelle: "Mekin lähdemme sinun kanssasi." He lähtivät ja astuivat heti venheeseen, mutta sinä yönä he eivät saaneet mitään. 4 Mutta kun jo aamu koitti, Jeesus seisoi rannalla; mutta opetuslapset eivät tienneet, että se oli Jeesus. 5 Silloin Jeesus sanoi heille: " Lapset, onko teillä mitään syötävää?" He vastasivat hänelle: "Ei." 6 Ja hän sanoi heille: " Heittäkää verkko venheen oikealle puolelle, niin saatte." Niin he heittivät, mutta eivät enää jaksaneet vetää sitä kalojen paljouden tähden. 7 Niin se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, sanoi Pietarille: "Se on Herra." Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, vyötti hän kalastajavaatteensa ylleen, sillä hän oli alasti, ja heittäytyi mereen. 8 Ja muut opetuslapset tulivat pienellä venheellä – sillä he eivät olleet kaukana maasta, vain noin kahdensadan kyynärän päässä – ja vetivät perässään verkkoa kaloineen. 9 Heti maihin tultuaan he näkivät siellä hiilitulen ja sen päällä kalaa ja leipää. 10 Jeesus sanoi heille: " Tuokaa tänne niitä kaloja, jotka nyt saitte." 11 Simon Pietari nousi venheelle ja veti maihin verkon, joka oli täynnä suuria kaloja, sata viisikymmentä kolme; ja vaikka niitä oli niin paljon, verkko ei kuitenkaan revennyt. 12 Jeesus sanoi heille: " Tulkaa ja syökää einettä." Eikä kukaan opetuslapsista rohjennut kysyä häneltä: "Kuka sinä olet?" He tiesivät, että se oli Herra. 13 Niin Jeesus tulee, ottaa leivän ja antaa heille, ja samoin kalan. 14 Tämä on jo kolmas kerta, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen noustuaan kuolleista. 15 Kun he olivat einehtineet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: " Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä?" Pietari sanoi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että minä rakastan sinua." Pietari sanoi hänelle: " Ruoki minun karitsoitani." 16 Hän sanoi hänelle taas toisen kerran: " Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Hän sanoi hänelle: "Rakastan, Herra; sinä tiedät, että minä rakastan sinua." Hän sanoi hänelle: " Ruoki minun lampaitani." 17 Hän sanoi hänelle kolmannen kerran: " Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?" Pietari tuli murheelliseksi siitä, että hän sanoi hänelle kolmannen kerran: "Rakastatko minua?" Ja hän sanoi hänelle: "Herra, sinä tiedät kaikki; sinä tiedät, että minä rakastan sinua." Jeesus sanoi hänelle: " Ruoki minun lampaitani." 18 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, sinä ojennat kätesi, ja toinen vyöttää sinut ja vie sinut, minne et tahdo.
22
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
19 Tämän hän puhui antaakseen ymmärtää, millä kuolemalla hän oli kirkastava Jumalaa. Ja tämän sanottuaan hän sanoi hänelle: " Seuraa minua." 20 Niin Pietari kääntyi ja näki seuraavan opetuslapsen, jota Jeesus rakasti; se opetuslapsi, jota Jeesus ehtoollisen aikana oli pitänyt Jeesuksen rinnalla ja sanonut: "Herra, kuka sinun kavaltaa?" 21 Nähdessään hänet Pietari sanoi Jeesukselle: "Herra, mitä tämän pitää tehdä?" 22 Jeesus sanoi hänelle: " Jos minä tahdon hänen jäävän siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinua koskee? Seuraa sinä minua." 23 Niin tämä puhe levisi veljien keskuuteen, ettei tuo opetuslapsi kuole. Mutta Jeesus ei sanonut hänelle: "Hän ei kuole", vaan: " Jos minä tahdon hänen jäävän siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun kuuluu?" 24 Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi. 25 On myös paljon muuta, mitä Jeesus teki. Jos ne kaikki erikseen kirjoitettaisiin, luulen, ettei koko maailma voisi käsittää niitä kirjoja, jotka pitäisi kirjoittaa. Aamen.
Apostolien teot Apostolien teot 1
1 Edellisen kirjoitukseni, oi Teofilus, olen kirjoittanut kaikesta, mitä Jeesus alkoi sekä tehdä että opettaa, 2 siihen päivään asti, jona hänet otettiin taivaaseen, annettuaan Pyhän Hengen kautta käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut, 3 Joille hän myös kärsimisensä jälkeen monin varmoin todistein osoitti olevansa elävä, ilmestyen heille neljäkymmentä päivää ja puhuen Jumalan valtakuntaa koskevista asioista, 4 Ja kokoontuttuaan heidän kanssaan hän käski heitä olemaan lähtemättä Jerusalemista, vaan odottamaan Isän lupausta, jonka te, kuten hän sanoo, olette minulta kuulleet. 5 Sillä Johannes tosin kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei monien päivien kuluttua. 6 Kun he olivat siis kokoontuneet, he kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tänä aikanako sinä ennallistat Israelille valtakunnan?" 7 Ja hän sanoi heille: " Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä on oman valtansa voimalla asettanut." 8 Vaan te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti. 9 Ja kun hän oli tämän sanonut, heidän nähdessään hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään. 10 Ja kun he katselivat taivaalle hänen mennessään, katso, heidän tykönään seisoi kaksi miestä valkoisissa vaatteissa; 11 ja sanoivat: "Galilean miehet, mitä te seisotte ja katselette taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva takaisin samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän."
Nikodemoksen evankeliumi Luku 1 1 Hannas, Kaifas, Summas, Datam, Gamaliel, Juudas, Leevi, Naftali, Aleksander, Kyyros ja muita juutalaisia menivät Pilatuksen luo Jeesuksen johdosta ja syyttivät häntä monista pahoista rikoksista. 2 Ja sanoi: "Meille on vakuutettu, että Jeesus on puuseppä Joosefin poika, syntynyt Mariasta, ja että hän julistaa itsensä Jumalan Pojaksi ja kuninkaaksi; eikä ainoastaan niin, vaan yrittää purkaa sapatin ja isiemme lait." 3 Pilatus vastasi: "Mitä hän väittää? Ja mitä hän yrittää purkaa?" 4 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Meillä on laki, joka kieltää parantamasta sapattina; mutta hän parantaa sinä päivänä pahoin keinoin rampoja ja kuuroja, halvattuja, sokeita ja spitaalisia ja riivattuja."
23
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
5 Pilatus vastasi: "Kuinka hän voi tehdä tällaista pahoin keinoin?" He vastasivat: "Hän on noita, ja riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajahenkiä, ja niin kaikki on hänen alamaistaan." 6 Niin Pilatus sanoi: "Näyttää siltä, ettei riivaajien ulos ajaminen ole saastaisen hengen työtä, vaan Jumalan voimasta tulevaa." 7 Juutalaiset vastasivat Pilatukselle: "Pyydämme teitä, korkeutenne, kutsumaan hänet tuomioistuimenne eteen ja kuulemaan häntä itse." 8 Silloin Pilatus kutsui luokseen sanansaattajan ja sanoi hänelle: "Millä tavoin Kristus tuodaan tänne?" 9 Silloin lähettiläs meni ulos ja tunsi Kristuksen, kumarsi häntä ja levitti maassa olevan viitan ja sanoi: "Herra, kävele tätä pitkin ja mene sisään, sillä maaherra kutsuu sinua." 10 Kun juutalaiset näkivät, mitä sanansaattaja oli tehnyt, he huusivat Pilatukselle ja sanoivat: "Miksi et kutsunut häntä palvojan kautta etkä sanansaattajan?" Sillä sanansaattaja, nähdessään hänet, kumarsi häntä, levitti kädessään olevan viitan maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle: "Herra, maaherra kutsuu sinua." 11 Silloin Pilatus kutsui sanansaattajan luokseen ja sanoi: "Miksi teit näin?" 12 Sanansaattaja vastasi: "Kun lähetit minut Jerusalemista Aleksanterin luo, näin Jeesuksen istuvan halpana hahmona aasintamman selässä, ja heprealaisten lapset huusivat: "Hoosianna", pitäen puiden oksia käsissään. 13 Toiset levittivät vaatteensa tielle ja sanoivat: "Pelasta meidät, sinä joka olet taivaassa; siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!" 14 Niin juutalaiset huusivat sanansaattajaa vastaan ja sanoivat: "Hebrealaisten lapset esittivät ilohuutonsa heprean kielellä; kuinka sinä, joka olet kreikkalainen, voisit ymmärtää hepreaa?" 15 Sanansaattaja vastasi heille ja sanoi: "Minä kysyin yhdeltä juutalaiselta: 'Mitä lapset huutavat heprean kielellä?'" 16 Ja hän selitti sen minulle sanoen: "He huutavat Hoosiannaa", joka käännettynä on: "Oi Herra, pelasta minut" tai: "Oi Herra, pelasta." 17 Niin Pilatus sanoi heille: "Miksi te itse todistatte lasten sanoja vastaan ja olette vaiti? Mitä pahaa sanansaattaja on tehnyt?" Ja he olivat vaiti. 18 Silloin maaherra sanoi sanansaattajalle: "Mene ulos ja koeta kaikin keinoin saada hänet tänne." 19 Mutta sanansaattaja meni ulos ja teki niin kuin ennenkin ja sanoi: "Herra, tule sisään, sillä maaherra kutsuu sinua." 20 Ja kun Jeesus kulki sisään lippuja kantavien sotilaiden kanssa, niiden päälliköt kumartuivat ja osoittivat kunnioitusta Jeesuksen edessä. 21. Niinpä juutalaiset huusivat entistä kiivaammin vänrikkijoukkoja vastaan. 22 Mutta Pilatus sanoi juutalaisille: "Tiedän, ettette pidä siitä, että lippujen huiput itsestään kumarsivat ja palvoivat Jeesusta; mutta miksi te huudatte lippuja vastaan, ikään kuin ne olisivat kumartaneet ja palvoneet?" 23 He vastasivat Pilatukselle: "Me näimme lippujen omistajien kumartavan ja rukoilevan Jeesusta." 24 Silloin maaherra kutsui luokseen vänrikkimiehet ja sanoi heille: "Miksi te näin teitte?" 25. Vääntäjät sanoivat Pilatukselle: "Me olemme kaikki pakanoita ja palvomme jumalia temppeleissä; miten meidän pitäisi ajatella hänen palvomisestaan? Me pidimme vain lippuja käsissämme, ja he kumartuivat ja palvoivat häntä." 26 Niin Pilatus sanoi synagogan esimiehille: "Valitkaa te itsellenne väkeviä miehiä ja pitäkööt he lippuja. Katsotaan, taipuvatko he sitten itsestään." 27 Niin juutalaisten vanhimmat etsivät kaksitoista vanhinta ja vahvinta miestä, asettivat heidät pitämään lippuja maaherran eteen. 28 Silloin Pilatus sanoi sanansaattajalle: "Vie Jeesus ulos ja tuo hänet jollain tavalla takaisin sisään." Niin Jeesus ja sanansaattaja menivät ulos salista.
24
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
29 Niin Pilatus kutsui luokseen ne sotilaat, jotka olivat aiemmin kantaneet lippuja, ja vannoi heille, että elleivät he olisi kantaneet lippuja sillä tavalla Jeesuksen aiemmin mennessä sisään, hän hakkaisi heidän päänsä poikki. 30 Silloin maaherra käski Jeesuksen tulla taas sisään. 31 Ja sanansaattaja teki niin kuin ennenkin ja pyysi hartaasti Jeesusta nousemaan viittansa päälle ja kävelemään sen päällä; ja hän käveli sen päällä ja meni sisään. 32 Ja kun Jeesus meni sisään, niin sotajoukot kumartuivat niin kuin ennenkin ja osoittivat hänelle kunnioitusta. Luku 2 1 Kun Pilatus tämän näki, hän pelästyi ja aikoi nousta istuimeltaan. 2 Mutta kun hän aikoi nousta, hänen oma vaimonsa, joka seisoi taampana, lähetti hänelle sanan: "Älä sekaannu tuon vanhurskaan miehen asiaan, sillä minä olen kärsinyt paljon hänen tähtensä näyssä tänä yönä." 3 Tämän kuultuaan juutalaiset sanoivat Pilatukselle: "Emmekö me sanoneet sinulle: 'Hän on noita?' Katso, hän on pannut vaimosi näkemään unta." 4 Niin Pilatus kutsui Jeesuksen luokseen ja sanoi: "Oletko kuullut, mitä he todistavat sinua vastaan, etkä vastaa mitään?" 5 Jeesus vastasi: "Jos heillä ei olisi puhumiskykyä, he eivät voisi puhua; mutta koska jokainen osaa puhua sekä hyvää että pahaa, katsokoon sitä itse. 6 Niin juutalaisten vanhimmat vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Mitä meidän pitää odottaman?" 7 Ensinnäkin tiedämme sinusta tämän, että synnyit haureuden kautta; toiseksi, että syntymäsi vuoksi lapset tapettiin Betlehemissä; kolmanneksi, että isäsi ja äitisi Maria pakenivat Egyptiin, koska he eivät voineet luottaa omaan kansaansa. 8 Muutamat paikalla seisovista juutalaisista puhuivat myönteisemmin: "Emme voi sanoa, että hän olisi syntynyt haureudesta; mutta tiedämme, että hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, joten hän ei ole syntynyt haureudesta." 9 Niin Pilatus sanoi juutalaisille, jotka väittivät hänen syntyneen haureudesta: "Teidän kertomuksenne ei pidä paikkaansa, sillä kihlaus oli olemassa, niin kuin ne todistavat, jotka ovat teidän omaa kansaanne. 10 Hannas ja Kaifas puhuivat Pilatukselle: "Koko tämä kansanjoukko on katsottava, jotka huutavat, että hän syntyi haureudesta ja on noita; mutta ne, jotka kieltävät hänen syntyneen haureudesta, ovat hänen käännynnäisiä ja opetuslapsiaan. 11 Pilatus vastasi Hannakselle ja Kaifakselle: "Keitä nuo käännynnäiset ovat?" He vastasivat: "He ovat pakanoiden lapsia, eivätkä ole tulleet juutalaisiksi, vaan hänen seuraajiaan." 12 Silloin vastasivat Eleasar, Asterius, Antonius, Jaakob, Karas ja Samuel, Iisak ja Pinees, Krispus ja Agrippa, Hannas ja Juudas: "Me emme ole käännynnäisiä, vaan juutalaisten lapsia ja puhumme totta, ja olimme läsnä, kun Maria kihlattiin." 13 Niin Pilatus puhui niille kahdelletoista miehelle, jotka näin puhuivat, ja sanoi heille: "Minä vannotan teitä keisarin elämän kautta, että te uskollisesti tunnustatte, syntyikö hän haureudesta, ja että ne asiat, jotka olette kertoneet, ovat totta." 14 He vastasivat Pilatukselle: "Meillä on laki, jonka mukaan meitä kielletään vannomasta, koska se on synti. Vannokoot he keisarin hengen kautta, ettei asia ole niin kuin olemme sanoneet, ja me tyydymme kuolemaan." 15 Niin Hannas ja Kaifas sanoivat Pilatukselle: "Nuo kaksitoista miestä eivät usko, että me tiedämme hänen olevan alhaista syntyperää ja noita, vaikka hän teeskentelee olevansa Jumalan poika ja kuningas. Me emme kuitenkaan usko sitä niin paljon, että vapisemme sitä kuullessamme." 16 Silloin Pilatus käski kaikkien muiden paitsi niiden kahdentoista miehen mennä ulos, jotka sanoivat, ettei hän ollut syntynyt haureudesta, ja Jeesuksen vetäytyä taemmalle ja sanoi heille: "Miksi juutalaiset yrittävät tappaa Jeesuksen?"
25
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
17 He vastasivat hänelle: "He ovat vihaisia siitä, että hän paransi sairaita sapattina." Pilatus sanoi: "Tappaisivatko he hänet hyvän teon tähden?" He sanoivat hänelle: "Kyllä, herra." Luku 3 1 Silloin Pilatus, täynnä vihaa, meni ulos salista ja sanoi juutalaisille: "Minä otan koko maailman todistajaksi, etten löydä siinä miehessä mitään syytä." 2 Juutalaiset vastasivat Pilatukselle: "Jos hän ei olisi ollut paha mies, emme olisi tuoneet häntä sinun eteesi." 3 Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja tuomitkaa häntä lakinne mukaan?" 4 Niin juutalaiset sanoivat: "Meidän ei ole lupa ketään tappaa." 5 Pilatus sanoi juutalaisille: "Käsky: Älä siis tapa, se on teidän, eikä minun." 6 Ja hän meni taas saliin, kutsui Jeesuksen luokseen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" 7 Niin Jeesus vastasi ja sanoi Pilatukselle: "Sanotko sinä tämän itsestäsi, vai sanoivatko juutalaiset sen sinulle minusta?" 8 Pilatus vastasi ja sanoi Jeesukselle: "Olenko minä juutalainen? Koko kansa ja juutalaisten hallitusmiehet ovat antaneet sinut minun käsiini. Mitä olet tehnyt?" 9 Jeesus vastasi ja sanoi: "Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta; jos minun valtakuntani olisi tästä maailmasta, niin minun palvelijani taistelisivat, eikä minua olisi annettu juutalaisten käsiin; mutta nyt minun valtakuntani ei ole täältä. 10 Pilatus sanoi: "Oletko sinä siis kuningas?" Jeesus vastasi: "Sinäpä sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten minä olen tullut maailmaan, ja sitä varten minä olen tullut todistamaan totuuden puolesta. Ja jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni." 11 Pilatus sanoi hänelle: "Mikä on totuus?" 12 Jeesus sanoi: "Totuus on taivaasta." 13 Pilatus sanoi: "Totuutta ei siis ole maan päällä." 14 Jeesus sanoi Pilatukselle: "Usko, että totuus on maan päällä niiden keskuudessa, jotka, kun heillä on tuomiovalta, elävät totuuden hallinnassa ja muodostavat oikean tuomion." Luku 4 1 Silloin Pilatus jätti Jeesuksen saliin, meni ulos juutalaisten luo ja sanoi: "En löydä Jeesuksessa mitään syytä." 2 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Mutta hän on sanonut: 'Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja kolmessa päivässä sen jälleen rakentaa.'" 3 Pilatus sanoi heille: "Millainen temppeli se on, josta hän puhuu?" 4 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Sen, jota Salomo rakensi neljäkymmentäkuusi vuotta, hän sanoi purkavansa ja rakentavansa uudelleen kolmessa päivässä." 5 Pilatus sanoi heille taas: "Minä olen viaton tuon miehen vereen; pitäkää siitä kiinni." 6 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Hänen verensä tulkoon meidän ja meidän lastemme päälle." Silloin Pilatus kutsui kokoon vanhimmat, lainopettajat, papit ja leeviläiset ja sanoi heille keskenään: "Älkää tehkö niin; en ole havainnut teidän syytöksessänne mitään, mikä ansaitsisi kuoleman, että hän olisi parantanut sairaita ja rikkonut sapattia." 7 Papit ja leeviläiset vastasivat Pilatukselle: "Keisari eläköön, jos joku on jumalanpilkkaaja, hän on kuoleman ansainnut; mutta tämä mies on pilkannut Herraa." 8 Niin maaherra käski taas juutalaisten mennä ulos haudasta, kutsui Jeesuksen luokseen ja sanoi hänelle: "Mitä minun pitää sinulle tekemän?" 9 Jeesus vastasi hänelle: "Tee niin kuin kirjoitettu on." 10 Pilatus sanoi hänelle: "Kuinka se on kirjoitettu?" 11 Jeesus sanoi hänelle: "Mooses ja profeetat ovat ennustaneet minun kärsimyksestäni ja ylösnousemuksestani.
26
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
12 Tämän kuullessaan juutalaiset närkästyivät ja sanoivat Pilatukselle: "Miksi sinä enää tahdot kuulla tuon miehen pilkkaa?" 13 Pilatus sanoi heille: "Jos nämä sanat tuntuvat teistä jumalanpilkalta, ottakaa hänet ja viekää hänet oikeuteenne ja tuomitkaa häntä lakinne mukaan." 14 Juutalaiset vastaavat Pilatukselle: "Meidän lakimme sanoo, että hän on velvollinen saamaan yhdeksän ja kolmekymmentä ruoskaa, mutta jos hän tällä tavoin pilkkaa Herraa, hänet kivitetään." 15 Pilatus sanoi heille: "Jos hänen puheensa oli jumalanpilkkaa, koettakaa häntä lakinne mukaan." 16 Juutalaiset sanoivat Pilatukselle: "Meidän lakimme kieltää meitä tappamasta ketään; me tahdomme, että hänet ristiinnaulittaisiin, koska hän ansaitsee ristinkuoleman." 17 Pilatus sanoi heille: "Ei sovi ristiinnaulita häntä; ruoskittakoon hänet ja lähetettäköön pois." 18 Mutta kun maaherra katsoi läsnä olevaa kansaa ja juutalaisia, hän näki monien juutalaisten kyynelevän ja sanoi juutalaisten ylipapeille: "Koko kansa ei halua hänen kuolemaansa." 19 Juutalaisten vanhimmat vastasivat Pilatukselle: "Me ja kaikki kansa olemme tulleet tänne juuri sitä varten, että hän kuolisi." 20 Pilatus sanoi heille: "Miksi hänen pitäisi kuolla?" 21 He sanoivat hänelle: "Koska hän julistaa olevansa Jumalan Poika ja kuningas." Luku 5 1 Mutta eräs juutalainen Nikodemos seisoi maaherran edessä ja sanoi: "Minä pyydän sinua, vanhurskas tuomari, että sallisit minun puhua muutaman sanan." 2 Pilatus sanoi hänelle: "Puhu." 3 Nikodeemus sanoi: "Minä olen puhunut juutalaisten vanhimmille, kirjanoppineille, papeille, leeviläisille ja koko juutalaisten joukolle heidän kokoontumisessaan: Mitä te tahdotte tehdä tälle miehelle?" 4 Hän on mies, joka on tehnyt monia hyödyllisiä ja loistavia ihmeitä, jollaisia kukaan ihminen maan päällä ei ole koskaan ennen tehnyt eikä tule koskaan tekemään. Päästäkää hänet menemään älkääkä tehkö hänelle pahaa; jos hän tulee Jumalalta, hänen ihmeteot (hänen ihmeparannuksensa) jatkuvat; mutta jos ne ovat ihmisiltä, ne raukeavat. 5 Niinpä Mooses, kun Jumala lähetti hänet Egyptiin, teki faaraon, Egyptin kuninkaan, edessä ne ihmeet, jotka Jumala oli hänelle käskenyt; ja vaikka tuon maan velhot, Jannes ja Jambres, tekivät taikuudellaan samat ihmeet kuin Mooses, he eivät kyenneet tekemään kaikkea, mitä hän teki; 6 Ja ne ihmeet, jotka tietäjät tekivät, eivät olleet Jumalasta, kuten tiedätte, oi kirjanoppineet ja fariseukset; vaan ne, jotka ne tekivät, hukkuivat, ja kaikki, jotka niihin uskoivat. 7 Päästäkää nyt tämä mies menemään, sillä juuri ne ihmeet, joista te häntä syytätte, ovat Jumalasta, eikä hän ole kuoleman ansainnut. 8 Juutalaiset sanoivat siis Nikodemokselle: "Oletko sinä hänen opetuslapsekseen tullut ja puhut hänen puolestansa?" 9 Nikodemos sanoi heille: "Onko maaherrakin tullut hänen opetuslapsekseen ja pitääkö hän puheita hänen puolestaan? Eikö keisari asettanut häntä tuohon korkeaan asemaan?" 10 Tämän kuullessaan juutalaiset vapisivat ja kiristelivät hampaitaan Nikodemokselle ja sanoivat hänelle: "Ota vastaan hänen oppinsa totuudeksi ja ole osasi Kristuksen kanssa!" 11 Nikodeemus vastasi: "Aamen; minä otan vastaan hänen oppinsa ja osani hänen kanssaan, niin kuin te sanoitte." 12 Niin nousi eräs toinen juutalainen ja pyysi maaherralta lupaa kuulla häntä muutaman sanan. 13 Niin maaherra sanoi: "Puhu, mitä mielesi tekee." 14 Ja hän sanoi: "Minä makasin kolmekymmentäkahdeksan vuotta Jerusalemin lammaslammikon luona, kärsien suurta sairautta ja odottaen parantumista, jonka tekisi enkeli, joka määrättynä aikana sekoittaisi veden; ja jokainen, joka ensimmäisenä veden sekoittamisen jälkeen astui sinne, parani, olipa hänellä mikä tahansa sairaus.
27
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
15 Ja kun Jeesus näki minun siellä kituvan, hän sanoi minulle: "Tahdotko tulla terveeksi?" Minä vastasin: "Herra, minulla ei ole ketään, joka veisi minut lammikkoon, kun vesi kuohahtaa." 16 Ja hän sanoi minulle: "Nouse, ota vuoteesi ja kävele." Ja minä tulin heti terveeksi, otin vuoteeni ja kävelin. 17 Juutalaiset sanoivat siis Pilatukselle, herralle maaherrallemme: "Kysy häneltä, minä päivänä hän parani sairaudestaan." 18 Sairas vastasi: "Se oli sapattina." 19 Juutalaiset sanoivat Pilatukselle: "Emmekö me sanoneet, että hän paransi sairaita sapattina ja ajoi ulos riivaajahenkiä riivaajain päämiehen voimalla?" 20 Niin tuli ulos eräs toinen juutalainen ja sanoi: "Minä olen sokea, kuulen ääniä, mutta en näe ketään; ja kun Jeesus kulki ohi, kuulin minä ihmisjoukon kulkevan ohitseni ja kysyin, mitä siellä oli?" 21 He kertoivat minulle, että Jeesus kulki ohitseni. Silloin minä huusin ja sanoin: "Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!" Hän seisahtui ja käski tuoda minut luokseen ja sanoi minulle: "Mitä tahdot?" 22 Minä sanoin: "Herra, että saisin näköni takaisin." 23 Hän sanoi minulle: "Saavuta näkösi." Ja kohta näin sen ja seurasin häntä iloiten ja kiittäen. 24. Eräs toinen juutalainen tuli ulos ja sanoi: "Minä olin spitaalinen, ja hän paransi minut ainoastaan sanallaan sanoen: 'Minä tahdon, puhdistu'." Ja kohta minä puhdistuin spitaalistani. 25 Ja toinen juutalainen tuli esiin ja sanoi: "Minä olen väärämielinen, ja hän oikaisi minut sanallaan." 26 Ja eräs nainen, nimeltä Veronica, sanoi: "Minä olen kärsinyt verenvuodosta kaksitoista vuotta, ja minä kosketin hänen vaatteidensa tupsua, ja kohta verenvuotoni lakkasi." 27 Juutalaiset sanoivat siis: "Meillä on laki, ettei naista sallita todistaa." 28 Ja muiden asioiden jälkeen eräs toinen juutalainen sanoi: "Minä näin Jeesuksen kutsuttuna häihin opetuslapsineen, ja Galilean Kaanassa oli viinin puute." 29 Ja kun kaikki viini oli juotu, hän käski palvelijoita täyttämään kuusi ruukkua, jotka siellä olivat, vedellä, ja he täyttivät ne reunoille asti, ja hän siunasi ne ja muutti veden viiniksi, ja kaikki ihmiset joivat hämmästyneinä tästä ihmeestä. 30 Ja eräs toinen juutalainen astui esiin ja sanoi: "Minä näin Jeesuksen opettavan Kapernaumin synagogassa; ja synagogassa oli mies, jossa oli riivaaja; ja hän huusi sanoen: "Anna minun olla! Mitä meidän on sinun kanssasi tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tiedän, että sinä olet Jumalan Pyhä." 31 Niin Jeesus nuhteli häntä sanoen: "Vaikene, saastainen henki, ja lähde miehestä." Ja kohta henki lähti hänestä eikä vahingoittanut häntä lainkaan. 32 Ja muuan fariseus sanoi myös seuraavaa: Minä näin, että Jeesuksen luokse tuli paljon ihmisiä Galileasta ja Juudeasta ja rannikkoseuduilta ja monista Jordanin ympäristön maista, ja paljon sairaita tuli hänen luokseen, ja hän paransi heidät kaikki. 33 Ja minä kuulin saastaisten henkien huutavan ja sanovan: "Sinä olet Jumalan Poika." Ja Jeesus varoitti heitä ankarasti tekemästä hänestä tunnetuksi. 34 Tämän jälkeen sanoi eräs toinen, nimeltä Centurio: "Minä näin Jeesuksen Kapernaumissa ja rukoilin häntä sanoen: 'Herra, palvelijani makaa kotona halvattuna.'" 35 Ja Jeesus sanoi minulle: "Minä tulen ja parannan hänet." 36 Mutta minä sanoin: 'Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.' 37 Ja Jeesus sanoi minulle: "Mene, ja niin kuin uskoit, niin sinulle tapahtukoon." Ja palvelijani parani siitä hetkestä. 38 Silloin eräs aatelismies sanoi: "Minulla oli poika Kapernaumissa, joka makasi kuolemaisillaan; ja kun kuulin, että Jeesus oli tullut Galileaan, menin ja rukoilin häntä, että hän tulisi minun talooni ja parantaisi poikani, sillä hän oli kuolemaisillaan." 39 Hän sanoi minulle: "Mene, poikasi elää."
28
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
40 Ja poikani oli siitä hetkestä lähtien terve. 41 Näiden lisäksi myös monet muut juutalaiset, sekä miehet että naiset, huusivat ja sanoivat: "Hän on totisesti Jumalan Poika, joka parantaa kaikki taudit ainoastaan sanallaan, ja jolle kaikki riivaajat ovat alamaisia." 42 Jotkut heistä sanoivat edelleen: "Tämä voima ei voi tulla keneltäkään muulta kuin Jumalalta." 43 Pilatus sanoi juutalaisille: "Miksi riivaajat eivät ole tottelevaisia teidän lääkäreillenne?" 44 Jotkut heistä sanoivat: "Riivaajien alistaminen ei voi tulla muualta kuin Jumalasta." 45 Mutta toiset sanoivat Pilatukselle, että hän oli herättänyt Lasaruksen kuolleista, sitten kuin tämä oli ollut haudassa neljä päivää. 46 Kuullessaan tämän maaherra vapisi ja sanoi juutalaisten joukolle: "Mitä hyötyä teille on vuodattaa viatonta verta?" Luku 6 1 Niin Pilatus kutsui kokoon Nikodemoksen ja ne viisitoista miestä, jotka sanoivat, ettei Jeesus ollut syntynyt haureudesta, ja sanoi heille: "Mitä minun pitää tehdä, kun kansasta on nousemassa meteli?" 2 He sanoivat hänelle: "Emme tiedä; katsokoot sitä ne, jotka metelin nostavat." 3 Niin Pilatus kutsui taas kansan tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että teillä on tapana, että minä päästän teille yhden vangin irti pääsiäisjuhlan aikana; 4 Minulla on tunnettu vanki, murhaaja, jonka nimi on Barabbas, ja Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi, jossa en löydä mitään, mikä ansaitsee kuoleman; ketkä heistä siis te tahdotte, että minun pitäisi teille päästää? 5 He kaikki huusivat ja sanoivat: "Päästä meille Barabbas!" 6 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten pitää tekemän Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?" 7 He kaikki vastaavat: "Ristiinnaulittakoon!" 8 He taas huusivat ja sanoivat Pilatukselle: "Et ole keisarin ystävä, jos päästät tämän miehen vapaaksi? Hän on julistanut olevansa Jumalan Poika ja kuningas. Mutta oletteko te sitä mieltä, että hänestä pitäisi tulla kuningas eikä keisari?" 9 Silloin Pilatus täynnä vihaa sanoi heille: "Teidän kansanne on aina ollut kapinoiva, ja te olette aina niitä vastaan, jotka ovat olleet teille palveluksessa?" 10 Juutalaiset vastasivat: "Ketkä ovat ne, jotka ovat olleet meille hyödyllisiä?" 11 Pilatus vastasi heille: "Teidän Jumalanne, joka vapautti teidät egyptiläisten kovasta orjuudesta ja vei teidät Punaisenmeren yli kuivan maan lailla, ruokki teitä erämaassa mannalla ja viiriäisenlihalla, toi veden kalliosta ja antoi teille lain taivaasta, 12 Te vihoititte häntä kaikilla tavoillanne ja halusitte itsellenne valetun vasikan, ja kumarsitte sitä ja uhrasitte sille ja sanoitte: "Tämä on sinun jumalasi, Israel, joka vei sinut pois Egyptin maasta, 13 Sentähden teidän Jumalanne halusi teidät tuhota, mutta Mooses rukoili teidän puolestanne, ja teidän Jumalanne kuuli häntä ja antoi anteeksi teidän pahat tekonne. 14 Sen jälkeen te raivostuitte ja olisitte tahtoneet tappaa profeettojanne, Moosesta ja Aaronia, kun he pakenivat majaan, ja te napisitte aina Jumalaa ja hänen profeettojaan vastaan. 15 Ja hän nousi tuomarinistuimeltaan ja aikoi mennä ulos; mutta kaikki juutalaiset huusivat: "Me tunnustamme keisarin kuninkaaksi emmekä Jeesusta." 16. Heti hänen syntymänsä jälkeen tietäjät tulivat ja toivat hänelle lahjoja. Kuullessaan tästä Herodes pelästyi kovasti ja olisi tappanut hänet. 17 Kun hänen isänsä sai tietää tästä, hän pakeni hänen ja hänen äitinsä Marian kanssa Egyptiin. Kuultuaan hänen syntymästään Herodes olisi tappanut hänet ja lähetti surmaamaan kaikki lapset Betlehemissä ja koko sen ympäristössä, kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat. 18 Kuullessaan tämän puheen Pilatus pelästyi ja käski kansan olla hiljaa, kun he metelivät, ja sanoi Jeesukselle: "Oletko siis kuningas?" 19 Kaikki juutalaiset vastasivat Pilatukselle: "Hän on juuri se, jonka Herodes halusi tappaa."
29
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
20 Niin Pilatus otti vettä, pesi kätensä kansan edessä ja sanoi: "Minä olen viaton tämän vanhurskaan vereen; pitäkää siitä huolta." 21 Juutalaiset vastasivat ja sanoivat: "Hänen verensä tulkoon meidän ja meidän lastemme päälle." 22 Silloin Pilatus käski tuoda Jeesuksen eteensä ja puhui hänelle näin: 23 Oma kansasi on syyttänyt sinua kuninkaan ottamisesta; sen tähden minä, Pilatus, tuomitsen sinut ruoskittavaksi entisten käskynhaltijoiden lakien mukaan; ja sinut ensin sidotaan, sitten ripustetaan ristille siihen paikkaan, jossa nyt olet vankina; ja sinun kanssasi on oltava kaksi rikollista, joiden nimet ovat Dimas ja Gestas. Luku 7 1 Niin Jeesus meni ulos salista ja ne kaksi ryöväriä hänen kanssaan. 2 Ja kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, he riisuivat hänet vaatteet ja vyöttivät hänet liinavaatteeseen ja panivat hänen päähänsä orjantappurakruunun ja antoivat ruovon hänen käteensä. 3 Ja samoin he tekivät kahdelle ryövärille, jotka oli ristiinnaulittu hänen kanssaan, Dimas hänen oikealle ja Gestas vasemmalle puolelleen. 4 Mutta Jeesus sanoi: "Isäni, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät." 5 Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät arpaa hänen puvustaan. 6 Sillä välin kansa seisoi siinä, ja ylipapit ja juutalaisten vanhimmat pilkkasivat häntä sanoen: "Muita hän on auttanut; auttakoon nyt itseään, jos voi; jos hän on Jumalan Poika, niin tulkoon nyt alas ristiltä." 7 Myös sotilaat pilkkasivat häntä ja ottivat etikkaa ja sappea ja tarjosivat hänelle juotavaksi ja sanoivat hänelle: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi." 8 Silloin eräs sotilas Longinus otti keihään ja lävisti hänen kylkensä, ja pian siitä vuoti verta ja vettä. 9 Ja Pilatus kirjoitti ristiin nimen hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi, nimittäin: Tämä on juutalaisten kuningas. 10 Mutta toinen niistä kahdesta ryöväristä, jotka ristiinnaulittiin Jeesuksen kanssa, nimeltään Gestas, sanoi Jeesukselle: "Jos sinä olet Kristus, niin auta itsesi ja meidät." 11 Mutta oikealle puolelle ristiinnaulittu varas, jonka nimi oli Dimas, vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä pelkää Jumalaa, joka olet tuomittu tähän rangaistukseen? Me kyllä saamme oikeudenmukaisesti tekojemme rangaistuksen; mutta mitä pahaa tämä Jeesus on tehnyt?" 12 Tämän huokauksen jälkeen hän sanoi Jeesukselle: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." 13 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa." Luku 8 1 Ja oli noin kuudes tunti, ja pimeys oli koko maan päällä yhdeksänteen tuntiin asti. 2 Ja auringon pimentyessä, katso, temppelin esirippu repesi ylhäältä alas; ja myös kalliot repeäivät, ja haudat aukenivat, ja monet nukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. 3 Ja noin yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Hely, Hely, lama zabactani?" Se on käännettynä: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" 4 Ja tämän jälkeen Jeesus sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni." Ja tämän sanottuaan hän antoi henkensä. 5 Mutta kun sadanpäämies näki, että Jeesus näin huusi ja antoi henkensä, hän ylisti Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä mies oli vanhurskas." 6 Ja kaikki paikalla seisovat olivat nähdessään kovin hämmästyneitä ja miettivät tapahtunutta, löivät rintaansa ja palasivat sitten Jerusalemin kaupunkiin. 7 Sadanpäämies meni maaherran luo ja kertoi hänelle kaiken, mitä oli tapahtunut. 8 Ja kuultuaan kaiken tämän hän oli kovin murheellinen; 9 Ja hän kutsui juutalaiset koolle ja sanoi heille: "Oletteko nähneet auringonpimennyksen ihmeen ja muut, jotka tapahtuivat Jeesuksen kuollessa?"
30
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
10 Kuultuaan sen juutalaiset vastasivat maaherralle: "Auringonpimennys tapahtui tavallisen tapansa mukaan." 11 Mutta kaikki, jotka tunsivat Kristuksen, seisoivat taampana, samoin kuin naiset, jotka olivat seuranneet Jeesusta Galileasta, ja katselivat kaikkea tätä. 12 Ja katso, eräs Arimatiasta kotoisin oleva mies, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi, ei tosin julkisesti, juutalaisten pelon vuoksi, tuli maaherran luo ja pyysi maaherraa antamaan hänelle luvan ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. 13 Ja maaherra antoi hänelle luvan. 14 Ja Nikodeemus tuli ja toi mukanaan mirhan ja aloen seosta, noin sadan naulan painoisen. Ja he ottivat Jeesuksen ristiltä kyyneleet silmissä ja sitoivat hänet käärinliinoihin tuoksuyrttien kanssa, niin kuin juutalaisten tapa oli haudata hänet. 15 Ja he panivat hänet uuteen hautaan, jonka Joosef oli rakentanut ja hakattu kalliosta, johon ei ollut vielä ketään pantu; ja he vierittivät suuren kiven haudan ovelle. Luku 9 1 Kun väärämieliset juutalaiset kuulivat, että Joosef oli kerjännyt ja haudannut Jeesuksen ruumiin, he etsivät Nikodemosta ja niitä viittätoista miestä, jotka olivat todistaneet maaherran edessä, ettei Jeesus ollut syntynyt haureuden kautta, sekä muita hyviä ihmisiä, jotka olivat osoittaneet hyviä tekoja häntä kohtaan. 2 Mutta kun he kaikki juutalaisten pelon vuoksi kätkeytyivät, ilmestyi heille ainoastaan Nikodemos ja sanoi: "Kuinka tällaiset voivat mennä synagogaan?" 3 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Kuinka sinä, joka olet Kristuksen liittolainen, rohkenit mennä synagogaan? Olkoon sinun osasi hänen kanssaan tuonpuoleisessa." 4 Nikodemos vastasi: "Aamen; niin minä saan olla osani hänen kanssaan hänen valtakunnassaan." 5 Samoin Joosef tuli juutalaisten luo ja sanoi heille: "Miksi te olette minulle vihaisia, koska pyydän Jeesuksen, Pilatuksen, ruumista? Katso, minä olen pannut hänet hautaani, käärinyt hänet puhtaaseen liinaan ja pannut kiven haudan ovelle. 6 Minä olen tehnyt oikein häntä kohtaan, mutta te olette tehneet väärin ja pelottaneet tuon vanhurskaan, kun ristiinnaulitsitte hänet, juotitte hänelle etikkaa, kruunasitte hänet orjantappuroilla, revitte hänen ruumistaan ruoskilla ja rukoilitte, että hänen verensä oli teidän päällenne langetettu. 7 Kuullessaan tästä juutalaiset olivat levottomia ja pelon vallassa; ja he ottivat Joosefin kiinni ja käskivät panna hänet vankeuteen ennen sapattia, ja häntä pidettiin siellä sapatin loppuun asti. 8 Ja he sanoivat hänelle: "Tunnusta, sillä tällä hetkellä ei ole lupa tehdä sinulle mitään pahaa, ennen kuin viikon ensimmäinen päivä koittaa." Mutta me tiedämme, ettette tule hautaamisen arvoisiksi, vaan me annamme lihasi taivaan linnuille ja maan eläimille. 9 Joosef vastasi: "Tuo puhe on kuin ylpeän Goljatin puhe, joka pilkkasi elävää Jumalaa puhuessaan Daavidia vastaan. Mutta te lainopettajat ja opettajat tiedätte, että Jumala sanoo profeetan kautta: 'Minun on kosto, ja minä maksan teille takaisin saman pahan kuin te olette minulle uhanneet.'" 10 Jumala, jonka te olette ripustaneet ristille, kykenee pelastamaan minut teidän käsistänne. Kaikki teidän pahuudenne kääntyy teidän päällenne. 11 Sillä maaherra sanoi käsiään pestyään: "Minä olen viaton tämän vanhurskaan verestä." Mutta te vastasitte ja huusivat: "Hänen verensä tulkoon meidän ja meidän lastemme päälle! Niin kuin olette sanoneet, teidän on tuhouduttava ikuisesti." 12 Kuullessaan nämä sanat juutalaisten vanhimmat raivostuivat kovin; ja he ottivat Joosefin kiinni ja panivat hänet kammioon, jossa ei ollut ikkunaa; he sulkivat oven ja sinetitivät lukon; 13 Ja Hannas ja Kaifas asettivat vartijan sen eteen ja neuvottelivat pappien ja leeviläisten kanssa, että heidän kaikkien tulisi kokoontua sapatin jälkeen, ja he suunnittelivat, mihin kuolemaan he Joosefin panisivat. 14 Tämän tehtyään hallitusmiehet Hannas ja Kaifas käskivät tuoda Joosefin ulos.
31
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
Luku 10 1 Kun koko seurakunta kuuli tämän, he ihmettelivät ja hämmästyivät, sillä he löysivät saman sinetin kammion lukosta, mutta eivät löytäneet Joosefia. 2 Niin Hannas ja Kaifas menivät ulos, ja kun kaikki ihmettelivät Joosefin lähtöä, katso, yksi sotilaista, jotka vartioivat Jeesuksen hautaa, puhui seurakunnalle. 3 Heidän vartioidessa Jeesuksen hautaa, tapahtui maanjäristys; ja me näimme Jumalan enkelin vierittävän kiven pois haudan haudalta ja istuvan sen päälle. 4 Ja hänen kasvonsa olivat kuin salama ja hänen vaatteensa kuin lumi; ja meistä tuli pelon tähden kuin kuolleita. 5 Ja me kuulimme enkelin sanovan naisille Jeesuksen haudalla: "Älkää pelätkö; minä tiedän, että te etsitte Jeesusta, joka ristiinnaulittiin; hän on noussut kuolleista, niin kuin hän ennusti. 6 Tulkaa ja katsokaa paikkaa, johon hänet haudattiin, ja menkää pian ja sanokaa hänen opetuslapsilleen, että hän on noussut kuolleista, ja hän menee teidän edellänne Galileaan; siellä te näette hänet, niin kuin hän teille sanoi. 7 Niin juutalaiset kutsuivat koolle kaikki sotilaat, jotka vartioivat Jeesuksen hautaa, ja kysyivät heiltä: "Keitä ovat ne naiset, joille enkeli puhui? Miksi ette ottaneet heitä kiinni?" 8 Sotilaat vastasivat ja sanoivat: "Emme tiedä, keitä naiset olivat; meistä tuli pelosta kuin kuolleita, kuinka me olisimme voineet ottaa heidät kiinni?" 9 Juutalaiset sanoivat heille: "Niin totta kuin Herra elää, me emme usko teitä." 10 Sotilaat vastasivat juutalaisille ja sanoivat: "Kun te näitte ja kuulette Jeesuksen tekevän niin monta ihmettä, ettekä uskoneet häntä, kuinka te voisitte uskoa meitä? Oikein te puhutte: 'Niin totta kuin Herra elää, sillä Herra totisesti elää.'" 11 Olemme kuulleet, että te suljitte Joosefin, joka hautasi Jeesuksen ruumiin, kammioon sinetöidyn lukon alle, ja kun te avasitte sen, ette löytäneet häntä sieltä. 12 Tuokaa siis esiin Joosef, jonka panitte vartioon kammioon, niin me tuomme esiin Jeesuksen, jota vartioimme haudassa. 13 Juutalaiset vastasivat ja sanoivat: "Me tuomme Joosefin, te tuokaa Jeesuksen." Mutta Joosef on kotikaupungissaan Arimatiassa. 14 Sotilaat vastasivat: "Jos Joosef on Arimatiassa ja Jeesus Galileassa, niin me kuulimme enkelin ilmoittavan sen naisille." 15 Tämän kuullessaan juutalaiset pelkäsivät ja sanoivat keskenään: "Jos nämä tulisivat julki, kaikki uskoisivat Jeesukseen." 16 Niin he kokosivat suuren summan rahaa ja antoivat sen sotilaille sanoen: "Kertokaa kansalle, että Jeesuksen opetuslapset tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat Jeesuksen ruumiin. Jos maaherra Pilatus saa kuulla tästä, me tyydytämme hänet ja pidämme teidät turvassa." 17 Sotilaat ottivat rahat ja puhuivat niin kuin juutalaiset olivat heitä käskeneet, ja heidän tietonsa levisi kansan keskuuteen. 18 Mutta eräs pappi Pinees, opettaja Ada ja leeviläinen, nimeltä Ageus, kaikki kolme tulivat Galileasta Jerusalemiin ja ilmoittivat asiasta ylipapeille ja kaikille synagogassa oleville: 19 Me näimme Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte, puhuvan yhdentoista opetuslapsensa kanssa ja istuvan heidän keskellään Öljymäellä ja sanovan heille: 20 Menkää kaikkialle maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille kansoille, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen; ja jokainen, joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. 21 Ja kun hän oli sanonut nämä opetuslapsilleen, näimme hänen nousevan taivaaseen. 22 Kun ylipapit, vanhimmat ja leeviläiset kuulivat tämän, he sanoivat näille kolmelle miehelle: "Antakaa kunnia Israelin Jumalalle ja tunnustakaa hänelle, ovatko ne asiat totta, jotka sanotte nähneenne ja kuulleenne." 23 He vastasivat ja sanoivat: "Niin totta kuin meidän isiemme Herra elää, Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala! Niin kuin kuulimme Jeesuksen puhuvan opetuslastensa kanssa ja näimme hänen nousevan taivaaseen, niin olemme kertoneet teille totuuden."
32
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
24 Ja ne kolme miestä vastasivat edelleen ja sanoivat vielä nämä sanat: "Jos emme tunnustaisi niitä sanoja, jotka kuulimme Jeesuksen puhuvan, ja että näimme hänen nousevan taivaaseen, olisimme syyllisiä syntiin." 25 Silloin ylipapit nousivat heti ja pitivät lain kirjaa käsissään ja pyysivät näitä miehiä sanoen: "Älkää enää tästedes julistako sitä, mitä olette puhuneet Jeesuksesta." 26 Ja he antoivat heille suuren summan rahaa ja lähettivät heidän mukanaan muita saattamaan heidät heidän omaan maahansa, etteivät he missään nimessä jäisi Jerusalemiin. 27 Niin juutalaiset kokoontuivat kaikki yhteen ja ilmaisivat surunsa ja sanoivat: "Mikä tämä omituinen asia on, joka on tapahtunut Jerusalemissa?" 28 Mutta Hannas ja Kaifas lohduttivat heitä sanoen: "Miksi meidän pitäisi uskoa niitä sotilaita, jotka vartioivat Jeesuksen hautaa, kun he sanoivat, että enkeli vieritti kiven pois haudan ovelta?" 29 Ehkä hänen omat opetuslapsensa olivat kertoneet heille tämän ja antaneet heille rahaa, että he puhuisivat niin, ja he itse veivät Jeesuksen ruumiin. 30. Muistakaa sitä paitsi, ettei muukalaisille pidä antaa kunniaa, koska hekin ottivat meiltä paljon rahaa ja ovat meille ilmoittaneet sen niiden ohjeiden mukaan, jotka me heille antaisimme. Heidän täytyy olla uskollisia joko meille tai Jeesuksen opetuslapsille. Luku 11 1 Niin Nikodeemus nousi ja sanoi: "Oikein te sanotte, te Israelin lapset! Te olette kuulleet, mitä nuo kolme miestä vannoivat Jumalan lain kautta, kun he sanoivat: 'Me näimme Jeesuksen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä ja me näimme hänen nousevan taivaaseen.'" 2 Ja Raamattu opettaa meille, että siunattu profeetta Elia otettiin taivaaseen; ja kun profeettojen pojat kysyivät Elisalta: "Missä on isämme Elia?", hän sanoi heille, että hänet otettiin taivaaseen. 3 Ja profeettojen oppilaat sanoivat hänelle: "Ehkä henki on vienyt hänet johonkin Israelin vuorista, sieltä ehkä löydämme hänet." Ja he armollisesti pyysivät Elisalta, ja hän vaelsi heidän kanssaan kolme päivää, eivätkä he löytäneet häntä. 4 Ja nyt kuulkaa minua, oi Israelin lapset, ja lähettäkäämme miehiä Israelin vuorille, ettei henki olisi vienyt Jeesusta pois, ja siellä me ehkä löydämme hänet ja tyydymme. 5 Ja Nikodemoksen neuvo miellytti kaikkea kansaa, ja he lähettivät miehiä etsimään Jeesusta, mutta eivät löytäneet häntä. Ja he palasivat ja sanoivat: "Me kiersimme ympäri, mutta emme löytäneet Jeesusta, mutta me löysimme Joosefin hänen kaupungistaan Arimatiasta." 6 Tämän kuullessaan päämiehet ja kaikki kansa iloitsivat ja ylistivät Israelin Jumalaa, koska Joosef oli löydetty. He olivat sulkeneet hänet kammioon, mutta eivät löytäneet. 7 Ja kun he olivat koonneet suuren joukon, ylipapit sanoivat: "Millä tavoin me tuomme Joosefin luoksemme puhumaan hänen kanssaan?" 8 Ja he ottivat paperinpalan ja kirjoittivat hänelle sanoen: "Rauha olkoon sinulle ja koko perheellesi! Me tiedämme, että olemme rikkoneet Jumalaa ja sinua vastaan. Suokaa suopeasti käydä katsomassa meitä isiänne, sillä me yllätyimme täysin pakoonne vankilasta." 9 Me tiedämme, että meillä oli ilkeämielinen suunnitelma sinua vastaan, ja että Herra piti sinusta huolta, ja Herra itse pelasti sinut aikeistamme. Rauha olkoon sinulle, Joosef, joka olet kunnioitettu koko kansan keskuudessa. 10 Ja he valitsivat seitsemän Joosefin ystävää ja sanoivat heille: "Kun tulette Joosefin luo, tervehtikää häntä rauhassa ja antakaa hänelle tämä kirje." 11 Niinpä miehet saapuivat Joosefin luo, ja he tervehtivät häntä rauhanomaisesti ja antoivat hänelle kirjeen. 12 Ja kun Joosef oli sen lukenut, hän sanoi: "Kiitetty olkoon Herra Jumala, joka pelasti minut israelilaisten käsistä, niin etteivät he voineet vuodattaa minun vertani. Kiitetty olkoon Jumala, joka on suojellut minua siipiesi alla." 13 Ja Joosef suuteli heitä ja otti heidät kotiinsa. Seuraavana päivänä Joosef nousi aasin selkään ja meni heidän kanssaan Jerusalemiin.
33
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
14 Ja kun kaikki juutalaiset kuulivat tämän, he menivät häntä vastaan ja huusivat sanoen: "Rauha olkoon sinun tulostasi, isä Joosef!" 15 Hän vastasi: "Herran siunaus olkoon koko kansan yllä." 16 Ja kaikki suukottivat häntä, ja Nikodemos vei hänet kotiinsa valmistettuaan suuret pidot. 17 Mutta seuraavana päivänä, koska oli valmistuspäivä, Hannas, Kaifas ja Nikodeemus sanoivat Joosefille: "Tunnusta Israelin Jumalalle ja vastaa meille kaikkiin niihin kysymyksiin, joita me sinulle kysymme, 18 Me olemme olleet kovin huolissamme siitä, että haudasit Jeesuksen ruumiin, ja että me lukitsimme sinut kammioon emmekä löytäneet sinua, ja olemme pelänneet siitä lähtien, tähän päivään asti, jolloin ilmestyit meidän keskellemme. Kerro siis meille Jumalan edessä kaikki, mitä on tapahtunut. 19 Joosef vastasi ja sanoi: "Te panitte minut vankilaan valmistuspäivänä aamuun asti." 20 Mutta kun seisoin rukoilemassa keskellä yötä, taloa ympäröi neljä enkeliä; ja minä näin Jeesuksen auringon kirkkauden kaltaisena ja kaaduin pelosta maahan. 21 Mutta Jeesus tarttui minua kädestä, nosti minut maasta, ja kastetta pirskotettiin päälleni; mutta hän pyyhki kasvoni, suuteli minua ja sanoi minulle: "Älä pelkää, Joosef; katso minua, sillä minä se olen." 22 Silloin minä katsoin häneen ja sanoin: "Rabboni Elias!" Hän vastasi minulle: "Minä en ole Elias, vaan Jeesus Nasaretilainen, jonka ruumiin sinä haudasit." 23 Minä sanoin hänelle: "Näytä minulle hauta, johon minä sinut panin." 24 Silloin Jeesus otti minua kädestä ja vei minut siihen paikkaan, johon olin hänet laskenut, ja näytti minulle käärinliinat ja hikiliinan, jonka olin kietonut hänen päänsä ympärille. Silloin minä tiesin, että se oli Jeesus, ja minä kumarsin häntä ja sanoin: "Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!" 25 Jeesus otti minua taas kädestä, vei minut Arimatiaan, kotiini ja sanoi minulle: "Rauha olkoon sinulle, mutta älä mene ulos talostasi ennen neljättäkymmentä päivää, sillä minun täytyy mennä opetuslasteni luo." Luku 12 1 Kuullessaan kaiken tämän ylipapit hämmästyivät ja lankesivat kasvoilleen maahan kuin kuolleet ja huusivat toisilleen sanoen: "Mikä ihmeellinen merkki on, joka on tapahtunut Jerusalemissa? Me tunnemme Jeesuksen isän ja äidin. 2 Ja muuan leeviläinen sanoi: "Tunnen monia hänen sukulaisiaan, uskonnollisia ihmisiä, jotka ovat tottuneet uhraamaan teurasuhreja ja polttouhreja Israelin Jumalalle temppelissä rukousten kera." 3 Ja ylimmäinen pappi Simeon otti hänet syliinsä ja sanoi hänelle: "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet valmistanut kaikkien kansojen eteen: valon valaisemaan pakanoita ja kirkkauden kansallesi Israelille." 4 Samoin Simeon siunasi Marian, Jeesuksen äidin, ja sanoi hänelle: "Minä sanon sinulle tuosta lapsesta: Hän on pantu monen lankeemukseksi ja nousemiseksi ja merkiksi, jota vastaan puhutaan." 5 Niin, miekka lävistää sinunkin oman sielusi, ja monien sydänten ajatukset paljastuvat. 6 Niin kaikki juutalaiset sanoivat: "Lähettäkäämme sana niiden kolmen miehen luo, jotka sanoivat nähneensä hänen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä." 7 Tämän jälkeen he kysyivät heiltä, mitä he olivat nähneet. He vastasivat yhteen ääneen: "Israelin Jumalan edessä me vahvistamme, että me selvästi näimme Jeesuksen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä ja nousevan taivaaseen." 8 Silloin Hannas ja Kaifas veivät heidät eri paikkoihin ja kuulustelivat heitä erikseen; ja kaikki tunnustivat totuuden ja sanoivat nähneensä Jeesuksen. 9 Silloin Hannas ja Kaifas sanoivat: "Meidän lakimme sanoo: 'Kahden tai kolmen todistajan suulla jokainen asia on vahvistettava'."
34
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
10 Mutta mitä olemme sanoneet? Siunattu Henok miellytti Jumalaa, ja Jumalan sana muutti hänet; ja siunatun Mooseksen hautapaikka tunnetaan. 11 Mutta Jeesus luovutettiin Pilatukselle, ruoskittiin, kruunattiin orjantappuroilla, syljettiin päälle, lävistettiin keihäällä, ristiinnaulittiin, kuoli ristillä ja haudattiin, ja kunnianarvoisa Joosef hautasi hänen ruumiinsa uuteen hautaan, ja hän todistaa nähneensä hänet elävänä. 12 Ja nämä miehet ovat myös sanoneet nähneensä hänen puhuvan opetuslastensa kanssa Öljymäellä ja nousevan taivaaseen. 13 Niin Joosef nousi ja sanoi Hannakselle ja Kaifakselle: "Teillä on varmaankin suuri hämmästys siitä, että teille on kerrottu Jeesuksen elävän ja nousseen taivaaseen." 14 On todella ihmeellistä, että hän ei ainoastaan itse nouse kuolleista, vaan herättää myös muita haudoistaan, jotka monet ovat nähneet Jerusalemissa. 15 Ja nyt kuunnelkaa minua vähän: Me kaikki tunsimme autuaan Simeonin, ylimmäisen papin, joka otti Jeesuksen syliinsä lapsena temppelissä. 16 Tällä samalla Simeonilla oli kaksi omaa poikaa, ja me kaikki olimme läsnä heidän kuolemassaan ja hautajaisissaan. 17 Menkää siis ja katsokaa heidän hautojaan, sillä ne ovat avoinna, ja he ovat nousseet ylös; ja katso, he ovat Arimatian kaupungissa ja viettävät yhdessä aikaansa hartaissa toimituksissa. 18 Jotkut tosin ovat kuulleet heidän äänensä rukouksessa, mutta he eivät puhu kenenkään kanssa, vaan pysyvät mykkinä kuin kuolleet. 19 Mutta tulkaa, menkäämme heidän luokseen ja käyttäytykäämme heitä kohtaan kaikella kunnioituksella ja varovaisuudella. Ja jos saamme heidät vannomaan, ehkä he kertovat meille joitakin ylösnousemuksensa salaisuuksia. 20 Kuullessaan tämän juutalaiset iloitsivat suuresti. 21 Niin Hannas ja Kaifas, Nikodemos, Joosef ja Gamaliel menivät Arimatiaan, mutta eivät löytäneet heitä heidän haudoistaan, vaan he kuljeskelivat kaupungissa ja sitoivat heidät polvilleen heidän rukoillessaan. 22 Niin he tervehtivät heitä kaikella kunnioituksella ja Jumalan nöyryytyksellä ja veivät heidät Jerusalemin synagogaan. He sulkivat portit ja ottivat Herran lain kirjan. 23 Ja pannen sen heidän käteensä, vannoi heille Herran Jumalan ja Israelin Jumalan kautta, joka on puhunut meidän isillemme lain ja profeettojen kautta sanoen: "Jos te uskotte häneen, joka herätti teidät kuolleista, Jeesukseen, niin kertokaa meille, mitä olette nähneet ja kuinka teidät herätettiin kuolleista." 24 Simeonin kaksi poikaa, Charinus ja Lenthius, vapisivat kuullessaan nämä asiat, ja he pelästyivät ja voihkivat; ja samalla he katsoivat ylös taivaaseen ja tekivät ristinmerkin sormillaan kielellään. 25 Ja heti he puhuivat ja sanoivat: "Antakaa meille kullekin paperia, niin me kirjoitamme teille kaikki, mitä olemme nähneet." Ja he istuutuivat kukin ja kirjoittivat sanoen: Luku 13 1 Oi Herra Jeesus ja Isä, joka olet Jumala, myös kuolleiden ylösnousemus ja elämä, anna meille lupa julistaa sinun ristillesi liittyviä salaisuuksiasi, jotka näimme kuoleman jälkeen; sillä me olemme vannoneet sinun nimeesi. 2 Sillä sinä olet kieltänyt palvelijoitasi julistamasta salaisia asioita, jotka sinun jumalallinen voimasi teki helvetissä. 3 Kun meidät asetettiin isiemme kanssa helvetin syvyyksiin, pimeyden mustuuteen, yhtäkkiä ilmestyi auringon väri kuin kulta ja valtava purppuranvärinen valo valaisi paikan. 4 Pian tämän jälkeen Aadam, koko ihmiskunnan isä, kaikkien patriarkkojen ja profeettojen kanssa iloitsi ja sanoi: "Se valo on iankaikkisen valon luoja, joka on luvannut siirtää meidät iankaikkiseen valoon." 5 Silloin profeetta Jesaja huusi ja sanoi: "Tämä on Isän ja Jumalan Pojan valo, minun ennustukseni mukaan, kun minä elin maan päällä."
35
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
6 Sebulonin maa ja Naftalin maa Jordanin tuolla puolella, kansa, joka vaelsi pimeydessä, näki suuren valon; ja niille, jotka asuivat kuoleman varjon maassa, valo koittaa. Ja nyt hän on tullut ja valistanut meidät, jotka istuimme kuolemassa. 7 Ja meidän kaikkien iloitessamme meille loistaneesta valosta, isämme Simeon tuli meidän keskuuteenmme ja onnitteli koko joukkoa sanoen: "Kunniattakoon Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika!" 8 Jonka minä lapsena otin syliini temppelissä ja Pyhän Hengen liikuttamana sanoin hänelle ja tunnustin: 1 "Nyt minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet valmistanut kaikkien kansojen eteen, valoksi valistamaan pakanoita ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille." 9 Kuullessaan tämän kaikki helvetin syvyyksissä olevat pyhät iloitsivat sitä enemmän. 10 Sen jälkeen tuli esiin eräs pieni erakko, ja kaikki kysyivät häneltä: "Kuka sinä olet?" 11 Johon hän vastasi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa, Johannes Kastaja, Korkeimman profeetta, joka kulki hänen edellään valmistaakseen hänen tiensä, antaakseen kansalleen pelastuksen tuntemuksen syntien anteeksiantamiseksi." 12 Ja minä, Johannes, kun näin Jeesuksen tulevan luokseni, Pyhän Hengen liikuttamana minä sanoin: "Katso, Jumalan Karitsa, katso, hän, joka ottaa pois maailman synnit." 13 Ja minä kastoin hänet Jordanvirrassa ja näin Pyhän Hengen laskeutuvan hänen päälleen kyyhkysen muodossa ja kuulin äänen taivaasta sanovan: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt." 14 Ja nyt, kulkiessani hänen edellään, tulin tänne alas ilmoittamaan teille, että Jumalan Poika on seuraavaksi vieraileva luonamme ja tuleva, niin kuin aamunkoitto korkeudesta, meidän luoksemme, jotka olemme pimeydessä ja kuoleman varjossa. Luku 14 1 Mutta kun ensimmäinen ihminen, meidän isämme Aadam, kuuli tämän, että Jeesus oli kastettu Jordanissa, hän huusi pojalleen Setille ja sanoi: 2 Ilmoita pojillesi, patriarkoille ja profeetoille, kaikki ne asiat, jotka kuulit ylienkeli Mikaelilta, kun lähetin sinut paratiisin porteille pyytämään Jumalaa voitelemaan pääni, kun olin sairas. 3 Silloin Set, lähestyen patriarkkoja ja profeettoja, sanoi: "Minä, Set, kun rukoilin Jumalaa paratiisin porteilla, näin Herran enkelin Mikaelin ilmestyvän minulle ja sanovan: 'Minut on lähetetty sinulle Herralta; minut on määrätty johtamaan ihmisruumiita.'" 4 Minä sanon sinulle, Set, älä rukoile Jumalaa kyynelin äläkä ano häneltä armon puun öljyä, jolla voidella isäsi Aadamin päänsärkyyn; 5 Koska et voi sitä mitenkään saada ennen viimeistä päivää ja aikoja, nimittäin ennen kuin viisituhatta viisisataa vuotta on kulunut. 6 Silloin Kristus, Jumalan armollisin Poika, tulee maan päälle herättämään Aadamin ihmisruumiin ja samalla herättämään kuolleiden ruumiit, ja kun hän tulee, hänet kastetaan Jordanissa: 7 Sitten hän armonsa öljyllä voitelee kaikki ne, jotka uskovat häneen; ja hänen armonsa öljy jatkuu tuleville sukupolville, niille, jotka syntyvät vedestä ja Pyhästä Hengestä iankaikkiseen elämään. 8 Ja kun Jumalan armollisin Poika, Kristus Jeesus, tulee maan päälle, hän johdattaa isämme Aadamin paratiisiin, armon puuhun. 9 Kuullessaan kaiken tämän Setiltä kaikki patriarkat ja profeetat iloitsivat entistä enemmän. Luku 15 1 Kaikkien pyhien riemuitessa, katso, Saatana, kuoleman ruhtinas ja päällikkö, sanoi helvetin ruhtinaalle: 2 Valmistautukaa ottamaan vastaan itse Jeesus Nasaretilainen, joka ylpeili olevansa Jumalan Poika, mutta oli kuolemanpelkoinen mies ja sanoi: "Minun sieluni on kuolemanmurheen murtama."
36
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
3 Sitä paitsi hän teki minulle ja monille muille paljon pahaa; sillä ne, jotka tein sokeiksi ja rammoiksi, ja ne, joita myös kidutin useilla pahoilla henkillä, hän paransi sanallaan; ja ne, jotka toin sinulle kuolleina, hän ottaa sinulta väkisin pois. 4 Tähän helvetin prinssi vastasi Saatanalle: "Kuka on tuo niin mahtava prinssi, joka kuitenkin pelkää kuolemaa?" 5 Sillä kaikki maan valtiaat ovat minun valtani alaisia, jotka sinä olet voimallasi alistanut. 6 Mutta jos hän on niin voimakas inhimillisessä luonnossaan, niin vakuutan sinulle totuudessa, että hän on kaikkivaltias jumalallisessa luonnossaan, eikä kukaan ihminen voi vastustaa hänen voimaansa. 7 Kun hän siis sanoi pelkäävänsä kuolemaa, hän aikoi sinut kietoa ansaan, ja se on sinulle onnettoma iankaikkisesti. 8 Silloin Saatana vastasi ja sanoi helvetin ruhtinaalle: "Miksi epäilit ja pelkäsit ottaa vastaan Jeesusta Nasaretilaista, sekä sinun että minun vastustajaani?" 9 Minäkö kiusasin häntä ja yllytin vanhaa kansani, juutalaiset, kiivauteen ja vihaan häntä vastaan? 10 Teroitin keihään hänen kärsimystään varten; sekoitin sappea ja etikkaa ja käskin hänen juoda sen; valmistin ristin hänen ristiinnaulimiseksi ja naulat lävistämään Iibin kädet ja jalat; ja nyt hänen kuolemansa on lähellä, tuon hänet tänne, sekä sinun että minun alamaisena. 11 Silloin helvetin ruhtinas vastasi ja sanoi: "Sinäpä sanoit minulle, että hän väkisin otti minulta kuolleet pois." 12 Ne, jotka on pidetty täällä, kunnes he eläisivät jälleen maan päällä, vietiin täältä pois, eivät heidän omalla voimallaan, vaan Jumalalle osoitettujen rukousten kautta, ja heidän kaikkivaltias Jumalansa otti heidät minulta. 13 Kuka sitten on tuo Jeesus Nasaretilainen, joka sanallaan otti minulta kuolleet pois ilman Jumalan rukousta? 14 Ehkä hän on sama, joka otti minulta pois Lasaruksen, kun tämä oli ollut neljä päivää kuolleena, ja joka sekä haisi että mätäni, ja jonka minä olin ottanut haltuuni kuin kuolleen, mutta joka kuitenkin herätti hänet henkiin voimallaan. 15 Saatana vastasi ja sanoi helvetin ruhtinaalle: "Se on juuri sama henkilö, Jeesus Nasaretilainen." 16 Kuultuaan sen helvetin ruhtinas sanoi hänelle: "Minä vannotan sinua minun ja sinun vallan kautta, ettet tuo häntä minun luokseni." 17 Sillä kun kuulin hänen sanansa voimasta, minä vapisin pelosta, ja kaikki jumalaton seurakuntani järkyttyi samaan aikaan; 18 Emmekä kyenneet pidättämään Lasarusta, vaan hän ravisti itseään ja lähti heti pois luotamme kaikkine pahansuopaisuuden merkkeineen; ja maa, jossa Lasaruksen ruumis oli, ajoi hänet heti elävältä ulos. 19 Ja minä tiedän nyt, että hän on Kaikkivaltias Jumala, joka voi tehdä sellaisia asioita, joka on mahtava vallassaan ja mahtava inhimillisessä luonteessaan, joka on ihmiskunnan Vapahtaja. 20 Älä siis tuo tätä tänne, sillä hän vapauttaa kaikki ne, joita pidän epäuskon vankeina ja sidottuina heidän syntiensä kahleilla, ja johdattaa heidät iankaikkiseen elämään. Luku 16 1 Ja kun Saatana ja helvetin ruhtinas näin keskustelivat keskenään, yhtäkkiä kuului kuin ukkosenjyrinä ja tuulen pauhu, joka sanoi: "Nostakaa porttinne, oi te ruhtinaat; ja nouskaa, oi ikuiset portit, niin Kunnian Kuningas käy sisään." 2 Kun helvetin ruhtinas kuuli tämän, hän sanoi Saatanalle: "Mene pois minun luota ja poistu asuinpaikoistani; jos olet mahtava soturi, taistele Kunnian Kuningasta vastaan." Mutta mitä tekemistä sinulla on hänen kanssaan? 3 Ja hän ajoi hänet pois asuinpaikoistaan. 4 Ja prinssi sanoi jumalattomille virkamiehilleen: "Suljekaa julmuuden messinkiportit ja lukitkaa ne rautatangoilla ja taistelkaa rohkeasti, ettemme joutuisi vangeiksi."
37
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
5 Mutta kun kaikki pyhien joukko kuuli tämän, he puhuivat suurella vihan äänellä helvetin ruhtinaalle: 6 Avaa porttisi, jotta kunnian kuningas voi käydä sisään. 7 Ja jumalallinen profeetta Daavid huusi sanoen: "Enkö minä maan päällä ollessani todella ennustanut ja sanonut: 'Oi, jospa ihmiset ylistäisivät Herraa hänen hyvyydestään ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmisten lapsille?'" 8 Sillä hän on murskannut vaskiportit ja katkaissut rautasalvat. Hän on ottanut heidät heidän pahuutensa tähden, ja heidän vääryytensä tähden heitä on kuritettu. 9 Tämän jälkeen toinen profeetta, nimittäin pyhä Jesaja, puhui samalla tavalla kaikille pyhille: "Enkö minä oikein ennustanut teille eläessäni maan päällä?" 10 Kuolleet heräävät eloon, ja ne, jotka ovat haudoissaan, nousevat jälleen, ja ne, jotka ovat maassa, iloitsevat, sillä Herralta tuleva kaste tuo heille pelastuksen. 11 Ja minä sanoin toisessa paikassa: "Oi kuolema, missä on sinun voittosi? Oi kuolema, missä on sinun pistimesi?" 12 Kun kaikki pyhät kuulivat Jesajan puhuvan tästä, he sanoivat helvetin ruhtinaalle: "Avaa nyt porttisi ja ota pois rautasalpasi, sillä sinä olet nyt sidottu etkä voi mitään." 13 Silloin kuului suuri ääni, ikään kuin ukkosenjyrinä, joka sanoi: "Nostakaa porttinne, te ruhtinaat, ja kohotkaa, te helvetin portit, niin Kirkkauden Kuningas käy sisään." 14 Helvetin prinssi kuuli saman äänen toistuvan ja huusi ikään kuin olisi ollut tietämätön: Kuka on tuo Kunnian Kuningas? 15 Daavid vastasi helvetin ruhtinaalle ja sanoi: "Minä ymmärrän tuon äänen sanat, koska puhuin ne hänen henkensä kautta. Ja nyt, kuten olen edellä sanonut, minä sanon sinulle: Herra on väkevä ja mahtava, Herra on mahtava sodassa! Hän on kunnian Kuningas, ja hän on Herra taivaassa ja maan päällä; 16 Hän on katsonut alas kuullakseen vankien voihkimisen ja päästääkseen kuolemaan tuomitut. 17 Ja nyt, sinä saastainen ja haiseva helvetin prinssi, avaa porttisi, jotta Kunnian Kuningas voi käydä sisään; sillä hän on taivaan ja maan Herra. 18 Daavidin puhuessa tätä, Herran mahtava ilmestyi ihmisen hahmossa ja valaisi ne paikat, jotka ennen olivat olleet pimeydessä, 19 Ja katkaisi kahleet, joita ennen ei voitu katkaista, ja voittamattomalla voimallaan rankaisi niitä, jotka istuivat synkässä pimeydessä vääryyden tähden ja kuoleman varjossa synnin tähden. Luku 17 1 Kuullessaan nämä asiat jumalaton Kuolema ja sen julmat palvelijat valtasivat pelko eri valtakunnissaan, kun he näkivät valon kirkkuuden, 2 Ja Kristus itse ilmestyi yhtäkkiä heidän asuinsijoilleen; niin he huusivat ja sanoivat: "Sinä sidot meidät; näytät tarkoittavan meidän hämmennystä Herran edessä." 3 Kuka sinä olet, jolla ei ole mitään turmeluksen merkkiä paitsi tuo kirkas ulkomuoto, joka on täydellinen todiste suuruudestasi, mutta jota et näytä vieläkään huomaavan? 4 Kuka sinä olet, niin voimakas ja niin heikko, niin suuri ja niin pieni, halpa ja kuitenkin ensi luokan sotilas, joka voit komentaa palvelijan muodossa kuin tavallinen sotilas? 5 Kunnian Kuningas, kuollut ja elävä, vaikka kerran teurastettu ristillä? 6 Joka makasi kuolleena haudassa ja tulit elävänä alas luoksemme, ja kuolemassasi kaikki olennot vapisivat ja kaikki tähdet liikkuivat, ja nyt sinulla on vapautesi kuolleiden keskellä ja aiheutat levottomuutta legioonillemme? 7 Kuka sinä olet, joka vapautat perisynnin kahleissa pitämät vangit ja tuot heidät takaisin entiseen vapauteensa? 8 Kuka sinä olet, joka levität niin loistavaa ja jumalallista valoa niiden ylle, jotka synnin pimeys sokaisi?
38
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
9 Samalla tavalla kaikki paholaisten legioonit valtasivat samanlaisen kauhun, ja he huusivat alistuvimmalla pelolla ja sanoivat: 10 Mistä se tulee, oi sinä Jeesus Kristus, että sinä olet niin mahtava ja majesteettiselta kirkkaudelta loistokas mies, niin kirkas, ettei sinussa ole tahraa, ja niin puhdas, ettei sinussa ole rikosta? Sillä tuo alempi maan maailma, joka tähän asti oli meille alistettu ja josta me saimme veroja, ei ole koskaan ennen lähettänyt meille sellaista kuollutta miestä, ei ole koskaan lähettänyt sellaisia lahjoja helvetin ruhtinaille. 11 Kuka sinä siis olet, joka niin rohkeasti astut asuinsiimme, etkä ainoastaan pelkää uhata meitä suurimmilla rangaistuksilla, vaan myös pyrit pelastamaan kaikki muut niistä kahleista, joissa heitä pidämme? 12 Ehkä sinä olet se Jeesus, josta Saatana juuri puhui meidän ruhtinaallemme, että sinä ristinkuoleman kautta olit saamassa kuoleman vallan. 13 Sitten Kunnian Kuningas tallasi kuoleman jalkoihin, otti kiinni helvetin prinssin, riisti häneltä kaiken vallan ja vei maallisen isämme Aadamin mukanaan kirkkauteensa. Luku 18 1 Silloin helvetin ruhtinas otti Saatanan ja sanoi hänelle suurella vihkimisellä: "Oi sinä tuhon ruhtinas, Beelsebubin tappion ja karkotuksen aiheuttaja, Jumalan enkelien pilkka ja kaikkien vanhurskaiden inhoama! Mikä sai sinut toimimaan näin?" 2 Sinä tahtoisit ristiinnaulita Kunnian Kuninkaan ja hänen tuhonsa kautta lupasit meille suuria etuja, mutta et tyhmänä ymmärtänyt, mitä teet. 3 Sillä katso, nyt Jeesus Nasaretilainen, loistavan jumalallisuutensa kirkkaudella, ajaa pakoon kaikki pimeyden ja kuoleman kauhistuttavat voimat; 4 Hän on murskannut vankilamme ylhäältä alas, päästänyt irti kaikki vangit, vapauttanut kaikki sidotut, ja kaikki, jotka ennen voihkivat piinansa painon alla, ovat nyt pilkanneet meitä, ja heidän rukouksensa uhkaavat voittaa meidät. 5 Jumalattomat valtamme ovat alistetut, eikä mikään osa ihmiskunnasta ole enää meidän alaisuudessamme, mutta toisaalta ne kaikki uhmaavat meitä rohkeasti; 6 Vaikka kuolleet eivät ennen koskaan uskaltaneet käyttäytyä meitä kohtaan röyhkeästi eivätkä vankeina voineet koskaan missään tilanteessa olla iloisia. 7 Oi Saatana, sinä kaikkien pahojen ruhtinas, jumalattomien ja hylättyjen isä, miksi yrittäisit tällaista tekoa, kun vangeillamme ei tähän asti ollut pienintäkään toivoa pelastuksesta ja elämästä? 8 Mutta nyt ei kukaan heistä voihkele, eikä kenenkään kasvoilla näy pienintäkään kyyneltä. 9 Oi prinssi Saatana, sinä helvetillisten alueiden suuri vartija, kaikki etusi, jotka sait kielletyn puun kautta ja Paratiisin menetyksen kautta, olet nyt menettänyt ristin puun kautta; 10 Ja kaikki sinun onnesi sitten loppui, kun ristiinnaulitsit Jeesuksen Kristuksen, kirkkauden kuninkaan. 11 Olet toiminut sekä omaa että minun etuani vastaan, kuten tulet pian huomaamaan niistä suurista piinoista ja äärettömistä rangaistuksista, joita olet kärsimäisillään. 12 Oi Saatana, kaiken pahan ruhtinas, kuoleman aiheuttaja ja kaiken ylpeyden lähde, sinun olisi ensin pitänyt tutkia Jeesus Nasaretilaisen pahoja rikoksia, ja silloin olisit havainnut, ettei hän ollut syyllistynyt mihinkään kuoleman ansaitsevaan rikokseen. 13 Miksi uskalsit, ilman syytä tai oikeutta, ristiinnaulita hänet ja tuoda meidän alueellemme viattoman ja vanhurskaan ihmisen ja siten kadottaa kaikki syntiset, jumalattomat ja epävanhurskaat ihmiset koko maailmassa? 14 Samalla kun helvetin ruhtinas näin puhui Saatanalle, Kunnian Kuningas sanoi Beelsebubille: helvetin ruhtinas, Saatana, ruhtinas on oleva sinun valtasi alainen ikuisesti Aadamin ja hänen vanhurskaiden poikiensa sijasta, jotka ovat minun.
39
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
Luku 19 1 Silloin Jeesus ojensi kätensä ja sanoi: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te pyhäni, jotka olette luotuja minun kuvakseni, jotka kielletyn hedelmän puu ja perkele ja kuolema tuomitsivat; 2 Elä nyt ristini puun luona; paholainen, tämän maailman ruhtinas, on voitettu, ja kuolema on voitettu. 3 Silloin kaikki pyhät yhdistettiin Korkeimman Jumalan käden alle, ja Herra Jeesus tarttui Aadamin käteen ja sanoi hänelle: "Rauha olkoon sinulle ja kaikille vanhurskaille jälkeläisillesi, jotka ovat minun." 4 Silloin Aadam heittäytyi Jeesuksen jalkojen juureen, puhutteli häntä kyynelin, nöyrästi ja suurella äänellä sanoen: 5 Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä nostit minut ylös etkä antanut vihollisteni iloita minusta. Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut. 6 Herra, sinä nostit minun sieluni haudasta, sinä pidit minut elossa, etten joutuisi alas tuonelaan. 7 Veisatkaa Herralle, kaikki te hänen pyhänsä, ja kiittäkää hänen pyhyyttään muistellessanne. Sillä hänen vihansa kestää vain hetken, hänen suosionsa on elämä. 8 Samoin kaikki pyhät lankesivat Jeesuksen jalkojen juureen ja sanoivat yhteen ääneen: "Sinä olet tullut, maailman Lunastaja, ja olet todella täyttänyt kaiken, minkä olet edeltä ilmoittanut lain ja pyhien profeettojesi kautta." 9 Sinä lunastit elävät ristilläsi ja tulit alas meidän luoksemme, että ristin kuolemallasi pelastaisit meidät helvetistä ja voimallasi kuolemasta. 10 Oi Herra, niin kuin sinä olet asettanut kirkkautesi liput taivaaseen ja pystyttänyt lunastuksesi merkin, ristisi, maan päälle! niin, Herra, aseta ristisi voiton merkki helvettiin, ettei kuoleman tarvitsisi enää vaikuttaa meitä. 11 Silloin Herra ojensi kätensä ja teki ristinmerkin Aadamin ja kaikkien hänen pyhiensä päälle. 12 Ja hän otti Aadamia oikeasta kädestä ja nousi helvetistä, ja kaikki Jumalan pyhät seurasivat häntä. 13 Silloin kuninkaallinen profeetta Daavid huusi rohkeasti ja sanoi: "Veisatkaa Herralle uusi virsi, sillä hän on tehnyt ihmeitä; hänen oikea kätensä ja pyhä käsivartensa ovat tuoneet hänelle voiton." 14 Herra on tehnyt pelastuksensa tiettäväksi, vanhurskautensa hän on näyttänyt pakanakansoille. 15 Ja koko pyhien joukko vastasi sanoen: "Tämä kunnia kuuluu kaikille hänen pyhilleen. Aamen! Ylistäkää Herraa!" 16 Sen jälkeen profeetta Habakuk huusi ja sanoi: "Sinä lähdit liikkeelle pelastamaan kansaasi, todella, pelastamaan kansaasi." 17 Ja kaikki pyhät sanoivat: 4 "Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, sillä Herra on valistanut meidät. Tämä on meidän Jumalamme aina ja iankaikkisesti; hän on hallitseva meitä iankaikkisesti. Aamen." 18 Samoin kaikki profeetat puhuivat hänen ylistystään pyhistä sanoista ja seurasivat Herraa. Luku 20 1 Silloin Herra piti Aadamia kädestä ja antoi hänet ylienkeli Mikaelin haltuun; ja hän johdatti heidät paratiisiin, täynnä armoa ja kirkkautta; 2 Ja kaksi hyvin vanhaa miestä kohtasi heidät, ja pyhät kysyivät heiltä: "Keitä te olette, jotka ette ole vielä olleet kanssamme helvetissä ja joiden ruumiit on sijoitettu paratiisiin?" 3 Yksi heistä vastasi ja sanoi: "Minä olen Henok, joka muutettiin Jumalan sanalla; ja tämä mies, joka on minun kanssani, on tisbeläinen Elia, joka muutettiin tulisilla vaunuilla." 4 Tässä me olemme tähän asti olleet emmekä ole maistaneet kuolemaa, mutta nyt olemme palaamassa Antikristuksen tulemuksessa, aseistettuina jumalallisilla merkeillä ja ihmeillä, kohtaamaan hänet taistelussa ja tulemaan hänen surmaamikseen Jerusalemissa ja temmatuksi jälleen elävinä pilviin kolmen ja puolen päivän kuluttua. 5 Ja pyhän Eenokin ja Eliaan kertoessa tätä, katso, paikalle tuli toinen mies kurjassa hahmossa kantaen ristinmerkkiä harteillaan.
40
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
6 Ja kaikki pyhät näkivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuka sinä olet? Sinun kasvosi ovat kuin varkaan; ja miksi kannat ristiä hartioillasi?" 7 Hän vastasi ja sanoi: "Oikein sanot; sillä minä olin varas, joka tein kaikkinaista pahuutta maan päällä." 8 Ja juutalaiset ristiinnaulitsivat minut Jeesuksen kanssa; ja minä havaitsin ne hämmästyttävät asiat, jotka tapahtuivat luomisessa Herran Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä. 9 Ja minä uskoin hänen olevan kaiken Luoja ja Kaikkivaltias Kuningas; ja minä rukoilin häntä sanoen: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." 10 Hän katsoi kohta rukoukseeni ja sanoi minulle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa." 11 Ja hän antoi minulle tämän ristinmerkin sanoen: "Kanna tämä ja mene Paratiisiin; ja jos Paratiisin vartija enkeli ei päästä sinua sisään, näytä hänelle ristinmerkki ja sano hänelle: Jeesus Kristus, joka nyt on ristiinnaulittu, on lähettänyt minut tänne sinun luoksesi." 12 Kun tein tämän ja kerroin kaikki nämä asiat paratiisin vartijan enkelille, ja hän kuuli ne, hän avasi heti portit, toi minut sisään ja asetti minut paratiisin oikealle puolelle, 13 sanoen: "Odottakaa tässä hetki, kunnes Aadam, koko ihmiskunnan isä, menee sisälle kaikkien poikiensa kanssa, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen, ristiinnaulitun, pyhät ja vanhurskaat palvelijat. 14 Kuultuaan kaiken tämän varkaan kertomuksen kaikki patriarkat sanoivat yhteen ääneen: "Kiitetty ole sinä, Kaikkivaltias Jumala, iankaikkisen hyvyyden Isä ja armon Isä, joka olet osoittanut niin suurta suosiota niille, jotka olivat syntisiä häntä vastaan, ja olet tuonut heidät paratiisin armoon ja asettanut heidät runsaiden ja hengellisten antimiesi keskelle, hengelliseen ja pyhään elämään." Aamen. Luku 21 1 Nämä ovat ne jumalalliset ja pyhät mysteerit, jotka näimme ja kuulimme. Minulla, Charinuksella ja Lenthiusella ei ole lupaa julistaa muita Jumalan mysteerejä, kuten arkkienkeli Mikael meille määräsi, 2 sanoen: "Menkää minun veljieni kanssa Jerusalemiin ja pysykää rukouksissanne julistaen ja ylistäen Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta, koska hän on herättänyt teidät kuolleista yhdessä itsensä kanssa." 3 Älkääkä puhuko kenenkään kanssa, vaan istukaa mykkinä, kunnes tulee aika, jolloin Herra sallii teidän kertoa hänen jumalallisuutensa salaisuudet. 4 Ylienkeli Mikael käski meidän edelleen mennä Jordanin tuolle puolelle, ihanaan ja lihavaan seutuun, jossa on monia, jotka ovat nousseet kuolleista yhdessä meidän kanssamme Kristuksen ylösnousemuksen todisteeksi. 5 Sillä meille, jotka nousimme kuolleista, on vain kolme päivää suotu, jotta meidät olisimme nousseet ylös viettämään Herramme pääsiäistä vanhempiemme kanssa ja todistamaan Kristuksesta, Herrasta, ja meidät on kastettu pyhässä Jordanin virrassa. Eikä heitä nyt kukaan näe. 6 Tämän verran Jumala salli meidän teille kertoa; antakaa siis hänelle kiitosta ja kunniaa ja tehkää parannus, niin hän armahtaa teidät. Rauha olkoon teille Herralta Jumalalta Jeesukselta Kristukselta ja meidän kaikkien Vapahtajalta. Aamen, aamen, aamen. 7 Ja kun he olivat lopettaneet kirjoittamisen ja kirjoittaneet kahdelle erilliselle paperinpalalle, Karinus antoi kirjoituksensa Hannaan, Kaifaan ja Gamalielin käsiin. 8 Lenthius antoi samoin kirjoittamansa Nikodemoksen ja Joosefin käsiin; ja heti ne muuttuivat erittäin valkoisiksi eivätkä niitä enää nähty. 9 Mutta heidän kirjoittamansa havaittiin olevan täysin yhtäpitävä, eikä toisessa ollut yhtä kirjainta enempää tai vähempää kuin toisessa. 10 Kun koko juutalaisten seurakunta kuuli kaikki nämä Karinuksen ja Lenthiusin hämmästyttävät kertomukset, he sanoivat toisilleen: "Totisesti kaikki nämä ovat Jumalan tekemiä, ja kiitetty olkoon Herra Jeesus aina ja iankaikkisesti. Aamen."
41
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
11 Ja he kulkivat ympäriinsä suuressa huolessa, pelossa ja vapisten ja löivät rintoihinsa ja menivät pois kukin kotiinsa. 12 Mutta heti kaikki tämä, mitä juutalaiset synagogissaan kertoivat Jeesuksesta, Joosef ja Nikodeemus kertoivat maaherralle. 13 Ja Pilatus kirjoitti muistiin kaikki nämä tapahtumat ja merkitsi kaikki nämä tilit juhlasalinsa yleisiin arkistoihin. Luku 22 1 Sen jälkeen Pilatus meni juutalaisten temppeliin ja kutsui koolle kaikki hallitusmiehet, lainopettajat ja lainopettajat ja meni heidän kanssaan temppelin kappeliin. 2 Ja käski sulkea kaikki portit ja sanoi heille: "Minä olen kuullut, että teillä on eräs suuri kirja tässä temppelissä; pyydän siis teitä tuomaan sen minun eteeni." 3 Ja kun neljän temppelin palvelijan kantama suuri kirja, joka oli koristeltu kullalla ja jalokivillä, tuotiin, Pilatus sanoi heille kaikille: "Minä vannotan teitä isienne Jumalan kautta, joka on tehnyt tämän temppelin ja käskenyt sen rakentaa, ettette salaa minulta totuutta." 4 Te tiedätte kaiken, mitä siinä kirjassa on kirjoitettu; sanokaa siis minulle, jos olette Raamatusta löytäneet mitään siitä Jeesuksesta, jonka te ristiinnaulitsitte, ja minä maailmanaikana hänen olisi pitänyt tulla. Näyttäkää se minulle. 5 Sitten he vannottivat Hannaan ja Kaifaan ja käskivät kaikkien muiden heidän kanssaan olevien mennä ulos kappelista. 6 Ja he sulkivat temppelin ja kappelin portit ja sanoivat Pilatukselle: "Sinä, oi tuomari, olet vannottanut meidät tämän temppelin rakentamisen kautta julistamaan sinulle totuuden ja oikeuden." 7 Ristiinnaulittuamme Jeesuksen, tietämättämme, että hän oli Jumalan Poika, vaan oletimme hänen tekevän ihmetekojaan jonkin taian avulla, kokosimme suuren kansan tähän temppeliin. 8 Ja kun me keskustelimme keskenämme Jeesuksen tekemistä ihmeteoista, löysimme monia oman maamme todistajia, jotka julistivat nähneensä hänet elossa hänen kuolemansa jälkeen ja kuulleensa hänen puhuvan opetuslastensa kanssa ja nähneensä hänen nousevan taivaiden korkeuksiin ja menevän niihin; 9 Ja me näimme kaksi todistajaa, joiden ruumiit Jeesus herätti kuolleista, ja he kertoivat meille monista ihmeellisistä asioista, joita Jeesus oli tehnyt kuolleiden keskuudessa, joista meillä on kirjallinen kertomus käsissämme. 10 Ja meillä on tapana vuosittain avata tämä pyhä kirja seurakunnan edessä ja etsiä sieltä Jumalan neuvoa. 11 Ja seitsemästäkymmenestä kirjasta ensimmäisessä, jossa ylienkeli Mikael puhuu Aadamin, ensimmäisen ihmisen, kolmannelle pojalle, me löysimme kertomuksen siitä, että viidentuhannen viidensadan vuoden kuluttua Kristus, Jumalan rakkain Poika, tuli maan päälle, 12 Ja me pohdimme edelleen, että kenties hän oli juuri se Israelin Jumala, joka puhui Moosekselle: "Sinun on tehtävä todistuksen arkki; sen pituus olkoon kaksi ja puoli kyynärää, leveys puolitoista kyynärää ja korkeus puolitoista kyynärää." 13 Näiden viiden ja puolen kyynärän perusteella Vanhan testamentin arkin rakentamista varten me havaitsimme ja tiesimme, että viidentuhannen ja puolen (tuhannen) vuoden kuluttua Jeesus Kristus tulisi ruumiin arkissa eli majassa; 14 Ja niin meidän pyhät kirjoituksemme todistavat, että hän on Jumalan poika ja Israelin Herra ja kuningas. 15 Ja koska meidän ylipappimme hänen kärsimisensä jälkeen hämmästyivät niistä ihmeistä, jotka hän teki, me avasimme tuon kirjan tutkiaksemme kaikki sukupolvet Joosefin ja Marian, Jeesuksen äidin, sukupolveen asti, olettaen hänen olevan Daavidin jälkeläistä. 16 Ja me löysimme luomiskertomuksen ja sen, milloin hän teki taivaan ja maan ja ensimmäisen ihmisen, Aadamin, ja että siitä lähtien vedenpaisumukseen oli kaksituhatta kaksisataa kaksitoista vuotta.
42
Jeesuksen Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus
17 Ja vedenpaisumuksesta Abrahamiin yhdeksänsataa kaksitoista. Ja Abrahamista Moosekseen neljäsataa kolmekymmentä. Ja Mooseksesta kuningas Daavidiin viisisataa kymmenen. 18 Ja Daavidista Babylonin vankeuteen viisisataa vuotta. Ja Babylonin vankeudesta Kristuksen ihmiseksi tulemiseen neljäsataa vuotta. 19 Kaiken summa, joka on viisituhatta ja puoli (tuhatta). 20 Ja näin näyttää siltä, että Jeesus, jonka me ristiinnaulitsimme, on Jeesus Kristus, Jumalan Poika, totinen ja kaikkivaltias Jumala. Aamen.
43