Kylväjän vertaus Matteus 13:1–23 1 Sinä päivänä Jeesus lähti talosta ja istui meren rannalle. 2 Ja hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, niin että hän astui venheeseen ja istui; ja kaikki kansa seisoi rannalla. 3 Ja hän puhui heille paljon vertauksilla sanoen: " Katso, kylväjä meni kylvämään; 4 Ja kun hän kylvi, putosivat jotkut siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. 5 Jotkut putosivat kivikkoisiin paikkoihin, joissa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat heti ylös, koska niillä ei ollut syvää maata. 6 Ja auringon noustessa ne paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuihtuivat. 7 Ja jotkut putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne. 8 Mutta toiset putosivat hyvään maahan ja kantoivat sadon, jotkut satakertaisesti, jotkut kuusikymmentäkertaisesti, jotkut kolmekymmentäkertaisesti. 9 Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon. 10 Niin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Miksi puhut heille vertauksilla?" 11 Hän vastasi ja sanoi heille: " Teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu. 12 Sillä jolla on, sille annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. 13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, koska he näkevät, eivät näe, ja kuulevat, eivät kuule, eivätkä ymmärrä. 14 Ja heissä toteutuu Esaiaan ennustus, joka sanoo: "Kuulen kuullen teidän pitää kuultavan, ettekä ymmärtävän, ja näkemällä teidän pitää näkemän, ettekä käsittämän". 15 Sillä tämän kansan sydän on paatunut, ja heidän korvansa ovat työläästi kuulevat ja silmänsä he ovat sulkeneet, etteivät he koskaan näkisi silmillään eivätkä kuulisi korvillaan eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi enkä minä parantaisi heitä. 16 Autuaat ovat teidän silmänne, sillä ne näkevät, ja teidän korvanne, sillä ne kuulevat.
1
17 Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet. 18 Kuulkaa siis kylväjän vertaus. 19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, silloin tulee paholainen ja tempaa pois sen, mikä kylvettiin hänen sydämeensä. Tämä on se, joka kylvettiin tien oheen. 20 Mutta joka kylvettiin kivikkoiseen paikkaan, se on se, joka kuulee sanan ja ottaa sen heti ilolla vastaan; 21 Mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän pysyy vainoharhaisena; sillä kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, hän kohta loukkaa itseään. 22 Mikä orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huolet ja rikkauden viettely tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi. 23 Mutta hyvään maahan kylvetty on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen; ja se myös kantaa hedelmän ja tekee sadon, mikä satakertaisesti, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.
Markus 4:1–20 1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren rannalla; ja hänen luokseen kokoontui suuri joukko ihmisiä, niin että hän astui venheeseen ja istui meressä; ja kaikki kansa oli meren rannalla maalla. 2 Ja hän opetti heille paljon vertauksilla ja sanoi heille opetuksessaan: 3 Kuulkaa; katso, kylväjä lähti kylvämään: 4 Ja tapahtui, että hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja taivaan linnut tulivat ja söivät sen. 5 Ja osa putosi kiviselle maalle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi heti ylös, koska sillä ei ollut syvää maata. 6 Mutta auringon noustessa se paahtui, ja koska sillä ei ollut juurta, se kuihtui. 7 Ja osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tuottanut hedelmää. 8 Ja osa putosi hyvään maahan ja antoi sadon, joka nousi oraalle ja kasvoi, ja antoi sadon: jotkut kolmekymmentä, jotkut kuusikymmentä ja jotkut sata. 9 Ja hän sanoi heille: " Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." 10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, ne, jotka olivat hänen ympärillään, ja ne kaksitoista, kysyivät häneltä vertauksesta. 11 Ja hän sanoi heille: " Teidän on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta ulkopuolella oleville kaikki tämä tapahtuu vertauksissa, 12 Että he näkevinään näkisivät, mutta eivät huomaisi, ja kuullen kuulisivat, mutta eivät ymmärtäisi, etteivät he joskus kääntyisi ja heidän syntinsä annettaisi heille anteeksi. 13 Ja hän sanoi heille: " Ettekö ymmärrä tätä vertausta? Kuinka te sitten voisitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?" 14 Kylväjä kylvää sanan. 15 Ja nämä ovat ne, jotka tien oheen ovat, ja niihin kylvetään sana; mutta kun he sen kuulevat, Saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan. 16 Ja nämä ovat myös ne, jotka kylvettiin kiviseen maahan; jotka, kun he kuulevat sanan, ottavat sen heti ilolla vastaan, 17 Heillä ei kuitenkaan ole juurta itsessään, joten he kestävät vain ajan. Myöhemmin, kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he kohta lankeavat. 18 Ja nämä ovat ne, jotka kylvetään orjantappuroihin; ne, jotka kuulevat sanan, 19 Mutta tämän maailman huolet ja rikkauden viettely ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. 20 Ja jotka kylvettiin hyvään maahan, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, jotkut kolmekymmenkertaisesti, jotkut kuusikymmentäkertaisesti ja jotkut satakertaisesti. 2
Luukas 8:4–15 4 Ja kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä tuli hänen luokseen jokaisesta kaupungista, hän puhui vertauksella: 5 Kylväjä meni kylvämään siementään, ja kylväessään osa putosi tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen. 6 Ja osa putosi kalliolle, ja heti kun se nousi oraalle, se kuihtui, koska siltä puuttui kosteutta. 7 Ja osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat sen mukana ja tukahduttivat sen. 8 Ja osa putosi hyvään maahan ja nousi ylös ja kantoi satakertaisen hedelmän. Ja tämän sanottuaan hän huusi: " Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" 9 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Mikä tämä vertaus mahtaa olla?" 10 Ja hän sanoi: " Teille on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille vertauksissa, että he näkemällä eivät näkisi ja kuulemalla eivät ymmärtäisi. 11 Vertaus on tämä: Siemen on Jumalan sana. 12 Tien oheen jääneet ovat ne, jotka kuulevat; sitten tulee Paholainen ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi. 13 Kalliolle pudonneet ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan; mutta heillä ei ole juurta; he uskovat vain hetken, mutta kiusauksen hetkellä luopuvat. 14 Mikä orjantappuroihin putosi, ovat ne, jotka kuultuaan lähtevät, mutta tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauksiin ja nautintoihin eivätkä tuota täyttä hedelmää. 15 Mutta mikä hyvään maahan putosi, sitä ovat ne, jotka sanan kuultuaan säilyttävät sen hyvässä ja vilpittömässä sydämessä ja tekevät hedelmää kärsivällisesti.
3