Issuu

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2014

KYLÄJUHLAT 6.–7.9.2014

Sisällys Pääkirjoitus: Herttoniemen hullu vuosi .............. 3

Slummista paratiisiin – Muistoja Erätorin ostarilta ja

Herttoniemi-talo kutsuu tekemään ja

Eliel Muoniovaaran arkkitehtitoimistosta.......... 20

oleskelemaan .................................................... 4

Sigkrattiin Valkasta Siilarille ............................. 22

Herttoniemessä tuotetaan nyt aurinkosähköä ..... 6

Osallistavalla yhteistyöllä kulttuuria ja

Täydennysrakentamissuunnitelmat

kaupunkiviljelyä .............................................. 23

sähköistivät Herttoniemen ................................ 7

Työtä herttoniemeläisten hyväksi jo 60 vuotta –

Birger Brunila, Herttoniemen kaavoittaja ......... 10

Heryk juhlii 90 vuottaan .................................. 24

Siilitien ja Ahmatien koulut yhdistyvät ............. 12

Herttoniemi inspiroi taiteilijaa ......................... 26

Herttoniemen Hylkeet ja uudet tuulet .............. 13

Naapuruuspiirit leviävät Herttoniemestä .......... 28

Mitä kuuluu Viikin ja Vanhankaupunginlahden

Mihin katosi Viivin rediisipelto?

luonnolle? ....................................................... 14

– Kiintosaaren sata vuotta ................................ 30

Lasten toiveita Herttoniemen tulevaisuudesta ... 17

Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2014 Lehti ilmestyy syksyisin osana kyläjuhlan tapahtumia. Päätoimittaja Hilkka Helsti Toimitusvastaavat: Riitta Malve, Terhi Knopman ja Sakari Heikkilä Kannen kuva: Harmaahaikaran poikasia pesässä Vanhankaupunginlahden saaarella vuonna 2013. – Eero Haapanen

Raimo Mäkelä, varapuheenjohtaja, kotisivuja Facebook-asiat, tiedotus, jäsenrekisterin ylläpito Anita Raitio, alueryhmä Terhi Knopman, talousyhdyshenkilö Jaana Väisänen, kulttuuriasiat, talviuintiasiat Eero Rasijärvi Riitta Malve

Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2014

Jouni Tanska

Hilkka Helsti, puheenjohtaja

Herttoniemen Kyläjuhlat: Anita Raitio, Jouni Tanska, Raimo Mäkelä ja Jaana Väisänen

Sakari Heikkilä, sihteeri, Tiina Komulainen, viljelypalstavastaava

Heidi Jaskola

Talviuintiasiat Jaana Väisänen ja Hannele Ilves Seuran osoite Herttoniemi-seura ry PL 237 00811 Helsinki Sähköpostiosoite herttoniemiseura@gmail.com Pankkiyhteys FI80 1248 3000 0507 10 Taitto ja paino: Miktor ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)

Pääkirjoitus

Herttoniemen hullu vuosi Kuva: Risto Korhonen

uluneena vuonna on kaupunki pannut vauhtia herttoniemeläisiin. Länsi-Herttoniemeen on esitetty rankkaa täydennysrakentamista, on suunniteltu terveysaseman siirtämistä Kalastamaan sekä Siilitien ja Ahmatien koulujen hallinnollista yhdistämistä. Kivinokan tulevaisuus virkistysalueena oli kesään asti vaakalaudalla. Useiden tonttien vuokria aiotaan korottaa. Missään näissä hankkeissa ei ole lähdetty liikkeelle kaupunginosan ja sen asukkaiden omista näkemyksistä tai tarpeista. Lähtökohtana ovat olleet hurjat asukaslukutavoitteet (Helsinkiin halutaan satoja tuhansia uusia asukkaita) ja toisaalta sosiaali-, terveys- ja koulutoimen säästöt. Asuntojen kaavoittaminen ja rakentaminenhan on tietenkin hyvä juttu, jos sen tekee oikeaan paikkaan. Naapurissamme Roihupellon ja Herttoniemen teollisuusalueilla on toimivien ja menestyvien yritysten ohella rapistuvia kiinteistöjä ja tyhjiä tontteja. Miksi sinne ei kaavoiteta asuntoja? Alueesta saisi todella eloisan ja kiinnostavan miljöön, jossa työpaikat ja kodit lomittuisivat luontevasti. Esimerkkiä tarjoaa jo nyt kulmakunta, johon sijoittuu Herttoniemen ylpeys Planmeca ja upouudet asuinkorttelit sitä vastapäätä. Kaupunginosan viihtyisyyden ja omaleimaisuuden tuhoaminen runsaalla lisärakentamisella on sen sijaan mitä lyhytnäköisintä toimintaa. Yhtenäisenä säilynyt 1950-luvun miljöö

tyylipuhtaine taloineen, puistoineen ja kallioineen on asukkaiden mielestä suojelun arvoinen. Lisärakentamistahan tänne tulee toisaalle: Siilitien ja Kettutien kulmaukseen tulee asunnot ainakin viidellesadalle uudelle herttoniemeläiselle, kun entisen seurakuntatalon ja Teboilin tontit rakennetaan. Metroaseman ympärille, mm. Gigahertsin kortteliin on kaavoitettu asuntoja. Myös Herttoniemenrantaan rakennetaan uutta. Asukkaat ovat ainoa taho, jota kiinnostaa lähiympäristö ja sen hyvinvointi kokonaisuudessaan. Me saamme pitää huolta kulttuurihistoriallisista ja ympäristöarvoista. Päättäjille ja suunnittelijoille täytyy erikseen kertoa, jos alueella on hyvää arkkitehtuuria, arvokasta luontoa ja hienot virkistysalueet. Me saamme pitää huolta myös palvelujen toimivuudesta ja saavutettavuudesta. Jostain syystä viranomaiset

ja poliittiset päättäjät eivät pysty ilman meidän viestejämme järkevästi arvioimaan, kannattaako kouluja yhdistää, jos muutaman vuoden kuluttua lapsia on niin paljon, etteivät ne edes kouluihin mahdu. Me saamme pitää huolta myös alueen sosiaalisesta kestävyydestä, siitä että uudet asunnot ovat alueelle oikean kokoisia ja että suhde vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen välillä pysyy sopusuhtaisena. Tällä hetkellä Herttoniemi on muuten yksi kaupungin vuokra-asuntovaltaisimmista alueista. Yksityishenkilöinä asukkaat eivät juurikaan pysty vaikuttamaan kaupunginosaa koskeviin isoihin päätöksiin, mutta kaupunginosayhdistyksen kautta vaikuttaminen voi olla mahdollista. Herttoniemi-seura on täällä päin virallisestikin se taho, jota esimerkiksi kaavoittajan on kuultava. Herttoniemi-seurassa taas kuunnellaan asukkaita ja otetaan aktiiviset toimijat avosylin vastaan. Paikallisia asioita ja tapahtumia voi seurata Herttoniemi.fi -sivulta sekä Facebookin Herttoniemi kaikille -sivulta. Kannattaa myös liittyä sähköpostilistalle (linkki Herttoniemi.fi -sivulla). Oikeat kohtaamiset luovat kaupunginosahenkeä ja yhteisöllisyyttä, joista Herttoniemi on tunnettu. Tavataan siis puistoissa, lähikaupoissa, asukasilloissa, tapahtumissa ja Herttoniemi-talossa! Hilkka Helsti puheenjohtaja Herttoniemi-seura

Asukkaat ovat ainoa taho, jota kiinnostaa lähiympäristö ja sen hyvinvointi kokonaisuudessaan. HERTTONIEMELÄINEN

Jari Tienvieri ideasaaliineen Herttoniemitalon ideointipäivänä.

Herttoniemi-talo on kirjaston ja nuorisotilojen kokonaisuus Kettutiellä.

Herttoniemi-talo kutsuu tekemään ja oleskelemaan

erttoniemi-talo sijaitsee Länsi-Herttoniemessä Kettutiellä (Kettutie 8). Se koostuu Herttoniemen kirjaston ja Kettutien nuorisotalon toiminnasta ja tiloista kahdessa kerroksessa. Nyt herttoniemeläiset muovaavat siitä monitoimintataloa kaikkia asukkaita, järjestöjä, yrittäjiä ja muutakin väkeä varten. Monet järjestöt ovat jo tottuneet käyttämään näitä tiloja. Kesäkuun alussa sinne muutti Eränkävijäntorin tiloista Herttoniemen ruokapiiri ja luomukauppa. Haluamme Herttoniemi-talosta rennon paikallisten ihmisten yhteistoiminnan ja kohtaamisten paikan. Laaja joukko herttoniemeläisiä on ”pystyttänyt” Herttoniemi-taloa jo vuoden verran. Helsingin kaupunginkirjasto ja nuorisoasiainkeskus ovat antaneet täyden tukensa työlle. Herttoniemi-talon ideointipäivä järjestettiin yhdessä tammikuussa. Toista sataa ihmistä ideoi talon toimintaa ja mitä he itse haluaisivat olla siellä tekemässä. Huhtikuussa herttoniemeläiset järjestöt ja muut aktiivit tapasivat Herttoniemi-talossa, suunnittelivat yhteistyötä ja ennen kaikkea verkostoituivat. Herttoniemi-talon toteutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä em. virastojen ja 4

HERTTONIEMELÄINEN

mm. Hertsikan Pumpun, Herttoniemiseuran, Herttoniemen ruokaosuuskunnan ja Herttoniemen SPR:n aktiivien voimin. Talon suunnitteluryhmä työstää tällä hetkellä kirjaston sisustusta. Kirjastoon tuleva Kaiken kansan kahvila toteutuu syksyn aikana. Herttoniemi-talo on avoin, matalan kynnyksen toimintapaikka kaikille. Perinteisen järjestötoiminnan lisäksi siellä voivat kokoontua erilaiset porukat, vaikka kokkausklubi tai vanhat koulukaverit. Tiloissa voi järjestää 40-vuotissynttärit tai suvun silmäterän nimiäiset. Sinne voi tulla kertomaan matkoista maailmalla tai pitää tuoteesittelyjä tai kursseja eri aloilta. Herttoniemen kyläjuhlat avaavat Herttoniemi-talon syyskauden. Kirjastossa jatkaa toimintaansa Neulekahvila Virne ja SPR:n lukupiiri. Mukaan mahtuu vielä paljon muutakin. Kirjaston Kaiken kansan kahvila antaa mahdollisuuksia eri tahojen teematilaisuuksiin. Voisiko siellä sovittuina aikoina pyörittää kahvilaa ja myydä suussa sulavia kotileivonnaisia? Herttoniemi-talo antaa paljon mahdollisuuksia. Sen toiminta muotoutuu juuri sellaiseksi kuin me herttoniemeläiset sen muovaamme.

Kukaan ei sitä meille tarjoa valmiiksi pureskeltuna. Hertsikan Pumppu palkkaa alkusyksystä Herttoniemi-taloa varten koordinaattorin, jonka tehtävänä on rakentaa yhteistyöverkostoja Herttoniemi-talon ympärille ja tiedottaa kaikesta, mitä talossa tapahtuu. Koordinaattori palkataan Helsingin kaupungin myöntämän avustuksen turvin. Olet sydämellisesti tervetullut Herttoniemi-taloon, käyttämään sen palveluja ja tiloja, ja järjestämään siellä Sinulle mieluisaa toimintaa. Yleishyödyllinen toiminta saa tilat maksutta, muille tilan käyttökorvaus on hyvin kohtuullinen. Olet myös tervetullut mukaan talon suunnitteluryhmiin. Niistä saat lisätietoa vaikka minulta. Tilojen varaus onnistuu soittamalla Herttoniemen kirjastoon tai nuorisotalolle (numerot ohessa). Jos haluat viritellä jotain ideaa yhdessä muiden kanssa, koordinaattori auttaa. Tiedotamme koordinaattorin yhteystiedoista, heti, kun hän aloittaa työnsä. Tapaamisiin Herttoniemi-talossa! Eeva Kuuluvainen Hertsikan Pumppu-osuuskunta eeva.kuuluvainen@kolumbus.fi

APTEEKKIMME ON UUDISTUNUT! Olemme laajentaneet tuotevalikoimaamme. Tervetuloa palveltavaksi uuteen valoisaan myymäläämme.

Palvelemme:

METROASEMAN VIERESSÄ

ma-pe 8-20 la 9-17

Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki www.herttoniemenapteekki.fi Puh. (09) 759 4780

ELÄINLÄÄKÄRI TUIJA SALMINEN SOPULITIE 2, HERTTONIEMI PUHELIN 09-784 713

! A O L ETU

TERV

HERTTONIEMI-TALON VUOKRATTAVAT TILAT Haluatko järjestää juhlat tai pitää näyttelyn? Herttoniemi-talossa voit kokoustaa, järjestää synttärit tai vaikka kastejuhlan. Osa tiloista on maksullisia, mutta meiltä löytyy myös maksuttomia tiloja. Kysy lisää henkilökunnalta!

KIRJASTO varattavissa kokoustila (20 paikkaa), jossa kiinteä IT-varustus: dataprojektori, valkokangas, Wifi, PlayStation3 sekä näyttelytila. Varaukset: puh. (09) 310 85080, herttoniemi_kirjasto@hel.fi

NUORISOTALO

FYSIOTERAPIA HIERONTA AKUPUNKTIO BEMER TERAPIA Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki  (09) 783 856, www.hfh.fi

Sali: esiintymislava, piano, videotykki, n. 1-150 hlö Bänditila: bändisoittimia, n. 1-6 hlö Aula: keittiö, isolle ryhmälle n. 1-50 hlö Ryhmähuone Kolo: videotykki, tietokone, n. 1-8 hlö Ryhmähuone Pleikka: n. 1-6 hlö Ryhmähuone Kokous & takakeittiö: Videotykki, valkokangas, kokouspöydät, tuolit, 1-20 hlö Varaukset: puh.(09) 310 55990, http://kettutie.munstadi.fi/

helmet.fi hel.fi/kirjasto

HERTTONIEMELÄINEN

Herttoniemessä tuotetaan nyt aurinkosähköä

urinkosähkön tuottaminen on harvinaista asunto-osakeyhtiössä ja vielä harvinaisempaa kerrostaloissa. Herttoniemessä Susitielle asennettiin Naps Solar Systemsin aurinkosähköjärjestelmä, joka tuottaa vuositasolla noin yhden ison huoneiston kulutuksen verran sähköä. 3,5:n kilowatin nimellistehoisen järjestelmän hankintahinta asennuksineen on noin 6000 euroa. Ideana oli tehdä yhdestä asunnosta vuositasolla energiaomavarainen ja samalla kokeilla, miten luvitus onnistuu kerrostalossa. Asunto-osakeyhtiöltä tarvitaan lupa. Meidän yhtiössämme se meni sujuvasti: Tein kattavan esitteen niin hallitukselle kuin yhtiökokouksellekin. Joitain tarkentavia kysymyksiä tuli, mutta palaute kokonaisuutena oli todella kannustavaa. Toivottavasti tämä hanke kannustaa myös muita lisäämään aurinkosähkön käyttöä – jopa kerrostalossa. Jos useampi osakas on tällaisesta kiinnostunut, kannattaa pohtia tulisiko järjestelmä asentaa yhtiön toimesta. Monta pientä järjestelmää kytkettynä erillisiin sähköliittymiin ei ole yhtä kätevää ja kustannustehokasta – yksi pohdittava vaihtoehto olisi siirtyä takamittaukseen, jonka avulla takaisin-

HERTTONIEMELÄINEN

maksuaika jää lyhyimmäksi. Sen avulla yhä suurempi osa tuotannosta olisi mahdollista käyttää itse kiinteistössä. Takamittaus tarkoittaa, että kiinteistöön tulee esimerkiksi vain yksi sähköliittymä ja asunto-osakeyhtiö itse mittaroi ja laskuttaa sähkönkäyttäjiä.

Asennus Katolla käytettiin tiilikattoon tarkoitettuja kiinnikkeitä. Kiinnikkeisiin liitettiin alumiiniprofiilit ja näihin saatiin kätevästi paneelit kiinnitettyä. Johdotukset onnistuivat nopeasti, koska paneeleissa oli pikaliittimet valmiina. Johdotus vedettiin suojattuna pintavetona katolta alas ja siitä kellaritilan kautta sähkökeskukseen. Reikiä ei tarvinnut edes tehdä, koska reiät sattuivat löytymään valmiina. Asennus meni sujuvasti yhdessä päivässä. Sähkökeskukseen asennettiin verkkoinvertteri ja pari turvakytkintä. Verkkoinvertterin avulla tuotantoa pääsee jo kesän aikana seuraamaan verkosta reaaliaikaisesti. Laitteisto on tuottanut 9.4 – 23.6. yhteensä 980 kilowattituntia, eli juuri arvioidun tuotannon mukaisesti. Ylijäämäsähköä voi syntyä aurinkoisina päivinä huipputehona jopa 20

Janne Käpylehto: Mökille sähköt auringosta ja tuulesta, 2014

kertaa enemmän kuin sitä kuluu. Se myydään sähköyhtiölle ja hinta vaihtelee yhtiön sekä sopimustyypin mukaan. Kannattavinta on käyttää sähkö itse: ostosähkö veroineen ja siirtomaksu kanssa maksaa noin 0,13 euroa ja verkkoon syötetystä saa vain 0,03– 0,06 euroa kilowattituntia kohden. Janne Käpylehto www.pienenergia.com

Täydennysrakentamissuunnitelmat sähköistivät Herttoniemen Talvella esitellyt Länsi-Herttoniemen täydennysrakennussuunnitelmat saivat hyytävän vastaanoton. Asukkaat kannattavat onnistuneen 1950-luvun miljöön säilyttämistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto aikoo ottaa asukkaat mukaan suunnitteluun ensi syksynä.

oulun tienoilla Herttoniemi-seura sai tiedon siitä, että Länsi-Herttoniemeen suunnitellaan runsasta täydennysrakentamista. Arkkitehtitoimisto B&M oli piirrellyt massiivisen määrän taloja lasten leikkipuistoihin, kallioiden laidoille ja puistikoihin. Suunnitelma ei säästänyt edes Herttoniemen historiallista keskustaa, Erätoria. Toimeksianto oli tullut kaupunkisuunnitteluvirastolta, jolla oli tähtäimessä sijoittaa tuhansia uusia asukkaita Herttoniemeen. Herttoniemi-seura ja asukkaat aktivoituivat. Järjestettiin kaavakävelyitä, suunnittelutyöpajoja ja asukasilta. Kaavoittaja taas esitteli suunnitelmia omassa tilaisuudessaan, johon osallistui yli 300 asukasta. Siellä kävi ilmi, että suunnitelmat ovat vieläkin rajum-

pia ja laajempia kuin virallisessa kirjeessä oli esitetty. Keskustelu oli ennen näkemättömän aktiivista. Koskaan aiemmin ei Herttoniemi ole ollut näin laajan ruohonjuuritason arvioinnin ja tutkimuksen kohteena.

Kaavakävelyt kirkastivat näkemyksiä Ensimmäiselle kaavakävelylle 28.12. osallistui yli viisikymmentä herttoniemeläistä. Hädin tuskin joulunpyhistä palautuneet asukkaat kävelivät tihkusateessa kaikki suunnittelukohteet läpi. Aikaa kului kolmisen tuntia, mikä kertoi sekä kohteiden runsaudesta että tutustumisen perusteellisuudesta. Jokaiseen aiottuun rakennuspaikkaan

laitettiin tiedote, jossa kysyttiin: haluatko, että tähän rakennetaan talo? Täydennysrakentamiseen aiottuja paikkoja tutkittiin tarkoin sekä maiseman, luonnon että käytännön seikkojen kannalta. Katsastettiin näkymiä, kuulosteltiin melua. Mietittiin, miksi kyseiseen kohtaan ei ole arkkitehti Birger Brunilan laatimassa, 1940-luvun lopulla tehdyssä kaavassa suunniteltu rakentamista. Asukkaiden joukosta alkoi nousta esiin asiantuntijoita, jotka avasivat muidenkin silmät näkemään tuttua maisemaa uusin silmin. Yksi näistä oli itsekin asemakaavasuunnittelijana toiminut Veikko Repo. Toiset osasivat selvittää kaavoituksen saloja lainopillisten sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallisen asiantuntemuksensa ansiosta. Myöhemmin järjestettiin vielä

Arkkitehti Tuomas Seppänen (vas.) B&M arkkitehtitoimistosta esitteli suunnitelmia kaupungin tiedotustilaisuudessa. Pöydän takana myös Herttoniemen aluearkkitehti Timo Karhu (kesk.) ja toimistopäällikkö Kari Piimies (oik.) kaupunkisuunnitteluvirastosta. HERTTONIEMELÄINEN

Länsi-Herttoniemeä on jo täydennetty ja tiivistetty. Näin totesi ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander asukasillassa, jonka teemana oli Kansallinen kaupunkipuisto Helsingin ja Herttoniemen mahdollisuutena.

kaksi kaavakävelyä. Kaikille kävelyille osallistui useita kymmeniä asukkaita. Jorma Harjumäki kuvasi ensimmäisen kävelyn videolle ja sitä on katsottu Youtubesta tähän mennessä lähes 500 kertaa. https://www.youtube.com/ watch?v=sJdnkXiRWsU

Kansallisesta kaupunkipuistosta etsittiin ratkaisua Herttoniemen kirkon auditorion täyteen vetäneessä asukastilaisuudessa pohdittiin Kansallista kaupunkipuistoa Herttoniemen mahdollisuutena. Asiasta alusti ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä. Asukkaat vaativat tilaisuudessa Herttoniemi-seuraa viemään aloitetta kaupunkipuistosta eteenpäin. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena. Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.

Kalliot eivät kasva takaisin Yhteisillä kävelyillä kiteytyi käsitys Herttoniemen parhaista ominaisuuksista. Luonnon muotoja seuraava rakentaminen, kalliot, metsät ja 1950-luvun yhtenäinen arkkitehtuuri tekevät Herttoniemestä viihtyisän ja harvinaisen onnistuneen asuinympäristön. Brunilan alkuperäisessä kaavassa talot sijoitettiin kallioiden laidoille niin, että komeimmat kalliot säästettiin lasten leikkeihin, virkistysalueiksi ja nä8

HERTTONIEMELÄINEN

Sanna Stellan kertoi Peuratien puistossa kaavakävelijöille ja Timo Karhulle, että lapset tarvitsevat lähipuistoja. Timo Karhu lupaili, ettei tähän puistoon todennäköisesti kaavoiteta mitään.

köalapaikoiksi. Luonto virtaa esteettä talojen lomaan, minkä vuoksi näkymät ikkunoista ovat aina miellyttävän vihreät ja vaihtelevat.

Erätorilla arjen palvelut ja historian siipien havinaa Pisteenä i:n päällä Hertsikassa on Erätori, Suomen vanhin ostoskeskus. Alueen ulkopuolella asuva suunnittelija ei varmaankaan pysty näkemään päältä, kuinka tärkeä tämä muutaman ravitsemusliikkeen, yhden lähikaupan, kioskin ja kahvilan kehystämä aukio on asukkaille. Erätorin rajautuminen Ahmatien kouluun ja koulun pihaan tekee siitä Herttoniemen sykkivän sydämen. Ertsu on vanhalle Hertsikalle suurin piirtein sama kuin Senaatintori Helsingille.

Yhteisiä kaavatyöpajoja Kaavakävelyiden ohella järjestettiin työpajoja. Herttoniemi-seura kutsui koolle ensimmäisen työpajan tammikuussa, heti kaupungin järjestämän kaavainfon jälkeen. Kirjaston seinät paukkuivat kun herttoniemeläiset tungeksivat sinne tutkimaan kaavasuunnitelmia ja käsittelemään niitä ryhmissä. Kaikki eivät mahtuneet mukaan. Suunnitelma ruodittiin tarkoin ja pohdittiin myös täydennysrakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia. Yksi ryhmistä pohti Länsi-Herttoniemeä kokonaisuutena. Huomattiin, että koko Länsi-Herttoniemen asuntoalue on todettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Länsi-Herttoniemen pientaloalue on sitä paitsi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). 1950-luvulla rakennettu Herttoniemi olisi ympäristöministeriön kriteereiden mukaan mahdollista liittää myös osaksi kansallista kaupunkipuistoa. Rakennettu ympäristö nivoutuu hienosti maisemallisesti arvokkaaseen Vanhankaupunginlahden luontoon. Kaikki tämä näkyy myös arjessa, täällä viihdytään.

Herttoniemi-seuran mielipide punnittiin tarkoin Kaavakeskusteluiden pohjalta Herttoniemi-seura laati täydennysrakennussuunnitelmista kannanoton. Siinä korostettiin kulttuurihistoriallisia ja luonnon arvoja, jotka on tunnistettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Huomautettiin, että Länsi-Herttoniemi on poikkeuksellisen hyvin eheänä säilynyt jälleenrakennuskauden asuinalue. Alueelle tyypillistä ovat avokalliot, korttelien kallioiset puistot sekä asutuksen ja luonnon välinen vuoropuhelu. Kaupunkirakenne ja rakennukset ovat aikansa merkittävien arkkitehtien suunnittelemia. Painotettiin sitä, että Herttoniemi liittyy saumattomasti Vanhankaupunginlahden virkistys- ja luonnonsuojelualueisiin. Kannanotto on luettavissa kokonaisuudessaan netissä sivulla http://www.herttoniemi.fi/index.php/herttoniemi-seura/ kannanotot-lausunnot/3092-lansiherttoniemen-asemakaavan-muutostaydennysrakentaminen

Suunnitelma oli täynnä isoja ongelmia Kaavoituksen ideasuunnitelmassa ei ollut yhtään paikkaa, johon kaikkien kuultujen asukkaiden mielestä olisi voinut huoletta rakentaa. Tämän vuoksi Herttoniemi-seurakaan ei käynyt esittämään mitään yksittäistä kohdetta kaavoitettavaksi. Suunnitelma oli täynnä isoja ongelmia, minkä vuoksi päätimme ehdottaa sen palauttamista kokonaan uuteen valmisteluun. Totesimme, että Länsi-Herttoniemen alue on kokonaisuudessaan arvokas, joten alueelle tulisi laatia em. lähtökohdista kokonaiskaava, jonka yhteydessä tutkitaan alueen rakennusperinnön, asemakaavan ja luontoarvojen vaalimisen ja suojelun tarve. Samalla voitaisiin tarkastella myös täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kokonaiskaavan tulisi käsittää Länsi-Herttoniemi Viikintieltä ja Siilitien metroasemalta Herttoniemen metroaseman alueelle. Herttoniemeen on jo aiempien kaavasuunnitelmien mukaan tulossa lisärakentamista esimerkiksi metroaseman yhteyteen ja Siilitien – Kettutien alueelle. Niinpä totesimme, että tarkastelussa tulisi huomioida jo toteutetut ja suunnitellut mittavat lisärakennuskohteet. Samoin esitimme tutkittavaksi palveluiden tarpeen suhteessa nykyiseen ja tulevaan asukasmäärään sekä lisääntyvän liikenteen aiheuttamat vaikutukset. Länsi-Herttoniemihän on rakennettu aikana, jolloin yksityisautoilu oli todella vähäistä ja kadut mitoitettiin sen mukaisesti. Autot täyttävät nykyään katujen varret ja talojen pihat, mikä tekee toisaalta puistoista ja virkistysalueista entistäkin tärkeämpiä.

Mielipiteitä tulvi kaupunkisuunnitteluvirastoon Seuran mielipide ei ollut suinkaan ainoa – ideasuunnitelmaa kommentoitiin kaupunkisuunnitteluvirastolle 120 mielipiteessä. Niitä kirjoittivat yksityiset asukkaat, asukasryhmät, taloyhtiöt ja yhdistykset, kuten Herttoniemen omakotiyhdistys. Aluearkkitehti Timo Karhu kertoo, että yleisvaikutelma mielipiteissä on

Tässä kuvassa on osa Länsi-Herttoniemeen aiotuista rakennuspaikoista (oranssi ruudutus). Asukastilaisuudessa 15.1. esitettiin vielä lisää mahdollisia rakennuspaikkoja, kuten Erätori.

rakentamista vastustava. Hän kokoaa mielipiteet vuorovaikutusraporttiin ennen seuraavaa suunnitteluvaihetta. Arkkitehtitoimisto B & M on työskennellyt kevään mittaan edelleen ja ideasuunnitelma on valmistunut. Timo Karhun mukaan ideat ovat tarkentuneet alkuvaiheessa esitellyistä. Tavoite on ollut edelleen löytää potentiaalisia rakennuspaikkoja. Jatkossa näitä paikkoja punnitaan tarkemmin vaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Tässä yhteydessä tarkastellaan asumisoloja, toteutettavuutta, kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia kysymyksiä sekä luontoarvoja.

Seuraavaksi tehdään suunnitteluperiaatteet

mielipiteiden ja ideasuunnitelman pohjalta ryhtyä laatimaan täydennysrakentamisen suunnitteluperiaatteita. Tätä työtä varten aloitetaan yhteistyö myös asukkaiden kanssa, missä Herttoniemiseura on osallisena. Vuorovaikutusmenettelyn yksityiskohtia ei vielä tiedetä, mutta työtä tulee hoitamaan vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila kaupunkisuunnitteluvirastosta. Näyttää siltä, että vasta ensi syksynä saadaan käyntiin jotain konkreettista sen osalta. Suunnitteluperiaatteet tullaan esittelemään lautakunnassa. Kaavamuutoksiin ryhdytään vasta, jos/kun suunnitteluperiaatteet on hyväksytty lautakunnassa. Teksti ja valokuvat: Hilkka Helsti

Asukkaiden aktiivisuudella lienee osansa siihen, että nyt aiotaan saatujen 9

Birger Brunila, Herttoniemen kaavoittaja

irger Brunila oli yksi niistä neljästä arkkitehdistä, jotka vaikuttivat voimakkaimmin Helsingin ja muuhunkin kaupunkisuunnitteluun itsenäisyyden ajan alusta 1900-luvun puoliväliin. Eliel Saarinen ja Bertel Jung olivat visionäärisiä suunnittelijoita. Otto-Iivari Meurman vei perinnettä eteenpäin ja opetti tulevia arkkitehtipolvia. Birger Brunila taas oli toteuttaja ja perinteen kantaja omassa suunnittelu-, kirjoittamis- ja johtamistyössään. Kauppaneuvos Julius Tallberg oli kaukokatseinen kaupunkipoliitikko, motivaattori ja rahoittaja, joka laittoi nelikon liikkeelle. Nelikon työskentely monissa eri rooleissa toistensa kanssa 1910-luvulla kantoi Helsingin kaupunkisuunnittelussa Birger Brunilan eläkkeelle lähtöön asti vuonna 1948. Herttoniemen kaava oli Brunilan viimeisimpiä suunnittelutöitä.

Herttoniemen asemakaava Helsinki oli kasvanut vuosisadan alussa kohisten. Kaupunki osti vähitellen useimmat Helsingin seudun kartanot ajatellen tulevaisuuttaan. Vuosina 1919–1920 ostettiin Herttoniemen kartano ja vuonna 1927 Kulosaaren kartano. Sekin sijaitsi suureksi osaksi Herttoniemen maantieteellisellä niemellä. Herttoniemen hahmo jo vuoden 1915 Saarisen suunnitelmassa vaikuttaa tutulta. Keskellä niemeä oli teollisuusalue ratoineen. Rannalle sijoittuu öljysatama. Suunnitellusta tiestä ja teollisuusalueesta asuinalueen erottaa syvä kasvillisuuden suoja-alue. Helsingin ja Porvoon välinen maantie rakennettiin 1930-luvulla. Helsingin kaupunki rakensi tien Kulosaaren ja Herttoniemen kohdalla. ”Herttoniemen Bulevardin” ajokaistoja erottivat 10

HERTTONIEMELÄINEN

Kasvu arkkitehdiksi

Birger Brunila. Kuva on otettu todennäköisesti 1910-luvulla. Valokuvaaja on Valokuvaamo Universal. Arkkitehtuurimuseo

vihervyöhykkeet ja väylää reunustivat pyörätiet. Tulevan asuinalueen rajasi teollisuusalueesta ja tiestä leveä puistovyöhyke. (Tämä puisto tuhoutui sittemmin Itäväylän myötä.) Herttoniemen maantieteellisen niemen keskeisimmät kaavat hahmoteltiin noilta perusteilta 1930 ja 1940-luvulla Birger Brunilan johdolla. Asuinalueen kaava vahvistettiin vuonna 1946. Herttoniemeläiset voivat nauttia asuntojen valoisuudesta sekä intiimeistä ja usein pitkistä näkymistä pihojen yli ja puistoihin. Vaihtelevat maaston muodot ovat olennainen osa rakennetunkin kaupungin luonnetta. Kallioille pääsee kiipeämään ja niiltä avautuu hienoja näkymiä. Kaiken tämän on saanut aikaan Birger Brunila, joka kaavaa piirtäessään sijoitti talot huolella maaston muotoja kunnioittaen.

Birger Brunila (1882–1979) kasvoi Kotkan Hietasessa johtaja, konsuli Daniel Brunilan ja hänen vaimonsa Idan perheessä. Bruniloitten yhdestätoista lapsesta vain neljä eli aikuisikään saakka. Kahdeksanvuotiaana Birger perheineen muutti Viipuriin. Lapsena Birger pääsi käymään Helsingissä ja kesällä vuonna 1898 hän matkusti Lontooseen. Paluumatka kulki Kööpenhaminan kautta. Kaupunki teki Birgeriin jopa paremman vaikutelman kuin Lontoo. Matkoillaan poika kiinnitti huomiota kaupunkien luonteeseen ja kaupunkisuunnitteluun. Hän tiesi jo varhain, että haluaa arkkitehdiksi. Valmistuttuaan vuonna 1905 Polyteknisestä opistosta Birger Brunilalla oli mahdollisuus tehdä perheensä kustantama laaja tutustumismatka Englantiin ja Keski-Eurooppaan, mm. Hollantiin. Tuolloin hän sai elämänikäisiä vaikutteita puutarhakaupunkiaatteesta ja työväenasumisproblematiikasta.

Ammatillinen toiminta Kansainväliset vaikutteet ja kansainvälisyys pysyivät tärkeinä Birger Brunilalle. Hän matkusti laajasti myöhemminkin Euroopassa ja hänen ammatilliset suhteensa etenkin Pohjoismaihin olivat läheiset. Brunila oli herrasmies, loistava kielitaitoinen seuramies ja tilaisuuksien järjestäjä. Tästä hyötyivät sekä työelämä, ystävät, että suuri lämmin sukuyhteisö ja kaksilapsinen perhe. Hän oli myös kirjallinen alansa vaikuttaja toimiessaan 1912–1929 ”Arkkitekten/ Arkkitehti”-lehden toimittajana, alkuun päätoimittajanakin. Birger Brunila työskenteli aluksi itsenäisenä suunnittelijana mm.

W.G.Palmqvistin ja Gustaf Nyströmin kanssa. Vuodesta 1907 vuoteen 1912 hän toimi Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin assistenttina ja omassa toimistossaan arkkitehtina. Vuonna 1912 Brunilasta tuli Helsingin ensimmäisen asemakaavaarkkitehdin, Bertel Jungin apulainen ja 1.2.1917 Jungin seuraaja kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Brunila jatkoi rakastamaansa kaupunkisuunnittelua eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Muistelmissaan Birger Brunila huomautti nähneensä valmiina kaikki ne projektit, joiden parissa hän työskenteli. Toisin kuin talonrakentajalle, tämä on kaupunkisuunnittelijalle harvinainen tilinpäätös. Vain keskustasuunnitelma jäi Brunilan aikana toteutumatta.

Brunila: kaupunki on olemassa asukkaita varten Birger Brunila piti asemakaavatyötä innostavana ja tavattoman tärkeänä. Vuonna 1945 hän kirjoitti kaavoituksen ajankohtaisista haasteista julkaisussaan ”Suur-Helsingin asemakaavakysymyksiä”. Hän huomautti pyrkimyksestä luoda terveellisempiä ja valoisampia asuntoja kuin tiheään rakennettu suurkaupunki tarjoaa.

Asemakaavasuunnittelussa tuli olla lähtökohtana ihmiset ja heidän tarpeensa. Brunila totesi, että kaupunki on olemassa asukkaita varten eikä päinvastoin. Hän painotti asuntoalueiden tarkoituksenmukaista, taloudellista ja kaunista muodostelua. Sen seurauksena asuntoalueet saavat avonaisemman, vapaamman leiman ja leviävät yhä kauemmaksi kaupungin keskustasta. Brunila tiesi, ettei kaavoitus ole helppoa. Hän korosti kaikkien osapuolien mukaanottoa: ”Mutta samalla voi kehityksen nopea kulku täysin muuttaa jo valmiiksi laaditut suunnitelmat ja aikaansaada uusia arvaamattomia vaikeuksia. Vain kaikkien asiasta kiinnostuneiden voimien yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa hyvä tulos ja luoda yhdyskunnan tulevaisuudelle luja perusta. Teknikot eivät voi yksin ohjata kehitystä, siihen tarvitaan myöskin viranomaisten, maanomistajien, jopa koko yhteiskunnan tuki.” Muistelmiensa lopuksi Brunila jättää perintönään jälkipolville kaupunkinäkemyksensä:

”On luonnollista, että kaupungin täytyy kasvaa, mutta se ei saa kehittyä ylikansoitetuksi metropoliksi, jota vallitsevat pelottavat kerrostalot ja katukuilut, joissa hälyisä liikenne tukahduttaa kaiken viihtyisyyden. Kaupungin täytyy päinvastoin muodostaa harmoninen organismi läheisessä yhteydessä luontoon, yhteisö, jossa elämänrytmi on rauhallinen ja jossa yksittäiset ihmiset tuntevat olevansa kotona. Se vanha miljöö, jonka olemme saaneet perintönä, pitää ilman ehtoja pelastaa.” Lähteet: • Birger Brunila: Arkitekter och Annat Folk, Hki 1966 = m • Suur-Helsingin asemakaavakysymyksiä, Hki 1945 = SHak • Arkkitehtuurimuseo-arkkitehtiesittelyt • Suomalaisuuden Kirjallisuuden Seura, Biografiakeskus 17.2.2003 • Herttoniemeläinen 22.8.2005

Teksti: Leena Vallinkoski-Sipilä Kuva: Arkkitehtuurimuseo Herttoniemen kuvat: Raimo Mäkelä

HERTTONIEMELÄINEN

Siilitien ja Ahmatien koulut yhdistyvät

eillä Herttoniemssä on kaksi upeaa omaleimaista koulua, joita olemme yrittäneet pelastaa syksystä 2013 asti! Alueellamme on Ahmatiellä sijaitseva juuri peruskorjattu Herttoniemen ala-asteen koulu sekä Siilitiellä Hilleripuiston vieressä sijaitseva Siilitien peruskoulu. Muutaman vuoden sisällä kumpikin koulu on ollut opetusviraston toimesta lakkautusuhan alla. Nyt syksyllä 2013 saimme alustavan tiedon, että jälleen meidän alueellamme tehdään kouluverkkotarkistusta ja alueen kouluja suunnitellaan yhdistettäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi kummankin perinteikkään koulun lakkauttamista ja uuden koulun perustamista. Uusi koulu toimisi jatkossa kummankin koulun tiloissa, koska oppilaat eivät yhteen kouluun mahdu.

Siilitien koululla Syyksi meille vanhemmille ilmoitettiin opetusvirastosta oppilasmäärien väheneminen alueellamme sekä säästöjen tarve. Tämä perustelu tuntui vieraalta, kun samaan aikaan alueellamme suunnitellaan laajaa täydennysrakentamista. Tästä alkoi pitkä prosessi, jonka aikana me vanhemmat ja muut alueen aktiivit olemme laatineet lausuntoja, vastaesityksiä, olleet yhteydessä ope12

HERTTONIEMELÄINEN

tusvirastoon, kaupungin tietokeskukseen, kaupunkisuunnitteluvirastoon ja lopulta poliittisiin päättäjiin sekä tiedotusvälineisiin. Osa poliittisista päättäjistä kävikin tutustumassa molempiin kouluihimme. Asukastilaisuuden yhteydessä järjestimme yhdessä lasten kanssa mielenilmauksen Siilitien peruskoulun pihalla. Osallistuimme myös Senaatintorilla järjestettyyn mielenilmaukseen lähikoulujen säilyttämisen puolesta. Prosessin aikana monet lapset ovat oppineet vaikuttamisen jaloa taitoa!

Senaatintorilla Suurimpana ongelmana opetusviraston esityksessä oli se, ettei alueemme tuleva täydennysrakentaminen ja sen myötä alueelle muuttavat uudet asukkaat olleet mukana opetusviraston laskelmissa. Useista yhteydenotoista huolimatta väestöennusteita ei korjattu. Tästä syystä opetusviraston valmistelu on virheellistä ja vaatimuksemme on ollut alueemme uuden väestölaskelman odottaminen, joka valmistuu kesäkuussä 2014. Tähän eivät opetusvirasto ja osa opetuslautakunnan jäsenistä suostuneet. Helpottavaa oli kuitenkin huomata, että osa poliittisista päättäjistä opetuslautakunnassa oli kanssamme samaa

mieltä, jäsenet Jalovaara ja Nyman äänestivät sen puolesta, että asia siirrettäisiin syksyyn. Nyt jännityksellä odotamme, miten asian käsittely etenee kaupunginhallituksessa. Onko meidän kaupunkilaisten selvityksille ja vastaesitykselle annettu mitään painoarvoa äänestämiemme päättäjien toimesta vai viekö puuttellinenkin virkavalmistelu voiton koulujemme kohtalosta päätettäessä? Iloksemme kaupunginhallitus on kokouksessaan 2.6.2014 linjannut yhdistymistä koskien seuraavasti: Kaupunginhallitus kehottaa huolehtimaan siitä, että vuosiluokkien 1–2 opetusta järjestetään yhdistyvän koulun molemmissa toimipisteissä. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksen mukaan yhdistyvässä koulussa turvataan joustavat opetusjärjestelyt ja montessoripedagogiikan ikäintegraation toteutuminen voimassa olevien säädösten puitteissa. Näillä eväillä saamme toivottavasti alueellemme hyvässä yhteistyössä rehtorin, kummankin koulun opettajien sekä oppilaiden ja vanhempien kanssa luoduksi uuden upean koulun! Johanna Laisaari Kuvat Hilkka Helsti

Herttoniemen Hylkeet ja uudet tuulet Herttoniemen Hylkeet on Herttoniemiseuran talviuimarijaosto. Herttoniemiseura vuokraa vuosittain Liikuntavirastolta Tuorinniemen uimakopit ja -laiturin avantoineen talviuimarien käyttöön talvikaudeksi (1.9. – 31.5.). Mennyt talviuintikausi oli vilkas: kymmeniä uusia uimareita liittyi Hylkeisiin ja vastaavasti kymmeniä poistui, muutti, katosi… Vilkkaimpana kuukautena käytiin avannossa reilusti yli 700 kertaa! Siivousrinkiin liittyi uusia vapaaehtoisia. Herttoniemen kyläjuhlien aikaan syyskuun alussa pidettiin Avoimet Ovet ja esiteltiin talviuintia Tuorinniemen uimalaiturilla. Joulukuussa järjestettiin Kynttiläuinnit talvihämärissä glögin kera. Herttoniemen kyläjuhlien aikana ovat pukukopit taas avoinna kaikille ja uimarit esittelevät talviuintiharrastusta kiinnostuneille.

Herttoniemen Hylkeiden jäseneksi liittyminen • Jäseneksi voi liittyä 1.9. – 15.9. tai 1.1. – 15.1.

• Herttoniemen Hylkeiden jäseneksi haluava ilmoittautuu sähköpostitse vastuuhenkilölle (hanneleilves@hotmail.com). Mikäli sähköpostiosoitetta ei ole, voi ilmoittautua tekstiviestillä (puh. 040 5232 484). • Ilmoittautumisen yhteydessä tarvitaan nimi, osoite, puhelinnumero ja toivottu laskutustapa (mieluiten sähköposti). • Ilmoittautumisen jälkeen Herttoniemiseura lähettää laskun. Laskussa ovat seuran vahvistama liittymismaksu, jolla saa käyttöönsä avaimen pukukoppeihin sekä vuosimaksu. Liittymismaksu 25 euroa + vuosimaksu 35 euroa. Maksettuasi laskun (ja maksu näkyy järjestelmässä) ilmoittaudu vastuuhenkilölle ja sovi avaimen noutamisesta. Tuo maksukuitti mukanasi, kun tulet hakemaan avainta. Vanhoille jäsenille lähetetään syyskuussa vuosimaksulaskut. Toivomme, että uimarit muistaisivat ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa (mieluiten sähköpostiosoitteen), jotta

laskut löytäisivät perille. Karhulaskujen ja kyselyjen lähettäminen on aikaa vievää ja aiheuttaa kustannuksia. Herttoniemen Hylkeiden toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin lukuun ottamatta laskutusta, jossa olemme tarvinneet tilitoimiston apua. Kun lopetat talviuinnin, ilmoita siitä sähköpostilla ja palauta avain vastuuhenkilölle postitse. Vastuuhenkilön nimi ja osoitetiedot löytyvät sekä laskusta että uimakopin seinältä. Tervetuloa Herttoniemiseuran talviuimareihin, Herttoniemen Hylkeisiin! Tätä kirjoitettaessa on kevät ihanimmillaan: auringon lämpöä, kevätkukkia, lintukonsertteja aamuvarhaisella ja hymyileviä kasvoja. Meriveden lämpötila huimat 6 astetta! Uimisiin! Herttoniemessä 9.5. 2014 Hannele Ilves, Herttoniemen Hylkeiden vastuuhenkilö Kuva Kaija Eerikäinen

Hiustesi iloksi!

20 vuotta osaamista

Itämaisessa tanssissa, Pilateksessa ja kehonhuollossa osoitteessa Hiihtäjäntie 4 Saara Soikkeli puh. 050 5171 675 e-mail saara.soikkeli@tanssikeidas.fi Itämainen tanssi • Pilates • Kehonhuolto • Tilauskurssit • Tilanvuokraus

Osoite: Kettutie 4, 00800 Helsinki Varaa aika numerosta 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan

www.ilox.fi TERVETULOA! – Sanna Ollila ja Mari Vilo –

Mitä kuuluu Viikin ja Vanhankaupunginlahden luonnolle?

iikin luontovalvoja ja kirjailija Eero Haapanen oli lupautunut kertomaan vuosikymmenien kokemuksestaan koskien Vanhankaupunginlahden luontoa. Haastattelu oli sovittu Kuusiluotoon ja odottelemme Arabianrannassa hiljaa lähestyvää soutuvenettä. Vene karahtaa rantakiviin ja Eero astuu maalle tervehtimään. Päivettynyt herra on toiminut alueella luontooppaana useina vuosina. Lisäksi hän työskentelee Viikin luontovalvojana seuraten muun muassa alueen pesintäpönttöjen tilannetta. On odotettavissa laajaa tietämystä alueesta.

Kuusiluoto Hyppäämme veneeseen ja suuntaamme Vanhankaupunginlahden selän yli kohti Kuusiluotoa. Moderni ranta-alue ja tiivis kerrostaloympäristö jää taakse ja edessä siintää pieni saari, jossa on Karlssonien suvun vanha punamultainen mökki. Kontrasti maisemissa on suuri olan taakse vilkaistessa. Ohitamme saaren ja maisemat muuttuvat luonnonläheisemmiksi. Kun saavumme perille ja venettä kiinnitetään laituriin, kerrostalomiljöö on jo unohtunut. Kuusiluodossa on metsän ja kallioiden keskellä vanha punamultainen puuhuvila sekä perinteinen pihapiiri kasvimaalla ja syreeneillä, jossa luonto on vahvasti esillä. 14

HERTTONIEMELÄINEN

Sarvipöllöemo Vanhankaupunginlahdella.

Metsäkauriit Kiertelemme Eeron kanssa lämpimillä kallioilla ja keskustelemme alueelle hiljattain kotiutuneista nisäkäslajeista. Vuonna 2003 asettuivat metsäkauriit Vanhankaupunginlahden ympäristöön. Poikueet syntyvät rauhallisissa ruovikoissa, joita alueelta löytyy. Talvisin metsäkauriita autetaan selviytymään ruokintapisteiden avulla. Kanta on pikkuhiljaa lisääntynyt ja riistakameran avulla nykyisin alueella tiedetään asustavan 11 metsäkaurista. Eräs kauriiden suosimista paikoista on itärannalla Fastholmassa. Herttoniemeläiselle ulkoilijoille lumenkaatopaikan, oksa- ja hakealueiden vaikeakulkuisessa maastossa unenomaisen kevyesti loikkivat kauriit ovat tuttu näky. – Kauriit ovat tottuneet elämään rakennusviraston alueen häiriöiden kanssa. Samasta syystä alue on eristynyt ja siksi rauhallinen.

Vilistäjiä ja vesihirmuja Viikin eläimistä alueella on elänyt pitkään nisäkkäistä kärppiä ja lumikkoja. Aivan viime vuosina myös saukko ja näätä ovat kotiutuneet alueelle. Helpoiten saukon jäljet löytyvät Vanhankaupungin kosken rannalta, mistä löytyy talvisin saukolle virtaavan veden ansioista kalanpyydystysmahdollisuus.

Ne vaeltavat myös pitkin Viikinojaa. Talvella se paljastuu jäljistä ojan jäällä, jolta se pulahtaa suliin kohtiin. Tosin liikkeellä voi olla piisamikin, joita on enemmän. – Saukon ei tiedetä pesivän lahden ympäristössä, Vantaanjoen törmissä kylläkin. Sen sijaan piisameilla on runsaasti pesiä rantojen tuntumassa. Mäyrämetsässä lähellä Herttoniemeä todennäköisesti asustaa harvalukuinen joukko mäyriä supikoirien naapureina. Eero pitää valitettavana, että myös mäyrät vaarantuvat supikoirien metsästyksessä.

Laulujoutsen pesi ensimmäisen kerran Viikin lintutorneissa voi ihailla maisemia ja tarkkailla lintuja. Toisinaan voi nähdä jopa lahdella saalistavan merikotkan nappaamassa mukaansa valkoposkihanhen. Alueella pesii kanahaukka vuosittain ja ruskosuohaukka epäsäännöllisesti. Viikinmäessä pesii nuolihaukka, joka käy alueella saalistamassa. Iltaisin voi kuulla sarvipöllön (korkeus n.35 cm) huhuilun tai lehtopöllön (korkeus n.40 cm) hieman kissan nau’untaa muistuttavan ääntelyn. Sitruunavästäräkkiä, viitakerttusta ja punavarpusta tullaan katsomaan ulkomaita myöten.

Näätä kurkistelee kuvaajaa Kininokan vanhassa metsässä toukokuussa vuonna 2013.

ressa.

assaa

ä ke

en tän

ikan ön po l l ö p i Sarv

amm sänä L

Arkuudestaan tunnettuja, uusia lintuja on ilmestynyt alueelle. Kuusiluodossa surisee kesäkuussa yksinäinen järripeippokoiras, joka ei ole jostain syystä jatkanut muuttomatkaa tuttuun tunturikoivikkoon. Vaikka se ei tavoittaisi puolisoa laulullaan, houkuttelee se lukuisia lintuharrastajia paikalle. Laulujoutsen puolestaan hautoo ruovikossa kesäkuussa oleiltuaan alueella ensin pari kesää pesimättä. Kurjen kotiutumisen merkit ovat selvät ja nyt odotellaan pesänrakennuspuuhia ruovikossa. Virosta levinneet haikarat ovat pesineet pienellä Klobbenin saarella jo melkein kymmenen vuotta. Kesäkuussa parikymmentä haikarapariskuntaa hoitaa kukin omaa jälkeläiskatrastaan kookkaissa pesissä, jotka sijaitsevat puiden latvoissa. ”Esimerkiksi niiden pesintää olisi mielenkiintoista seurata web-kameralla, jos rahoitus hankkeelle löytyisi,” toteaa Eero.

Reittejä ihmisille ja eläimille Ihmisten ja eläinten yhteiselo on toiminut hyvin kiitos rakennettujen ulkoilureittien. Pääosin ihmiset käyttävät merkittyjä reittejä, jolloin luonnoneläinten pärjääminen kaupunkiolosuhteissa paranee. Eero pitää tärkeänä, että ulkoilijat pääsevät reittejä pitkin nauttimaan kauniista maisemakohdista. Hän mainitsee erityisesti Hakalan arboretumin, joka toimii sisäänkäyntinä monelle alueelle saapuvalle. ”Hakalan metsään on istutettu eri puolilta maailmaa kotoisin olevia puulajeja ja alueen pitäminen hyvässä kunnossa on tärkeää.”

Ajankohtaisessa vanhankaupunginlahden hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelussa puntaroidaan uusiakin polkuja. Niiden rakentamisessa huomioidaan etenkin reittien eläimille aiheuttama häiriö. Vanhankaupunginlahden eläinkanta on päässyt kehittymään alueelle johtavien viherkäytävien ansioista. Käytäviä pitkin mm. metsäkauriit ovat päässeet siirtymään Viikkiin rikastuttamaan eläinlajistoa. Sauko n jälkiä lum essa Viikissä Viherkäytäviksi kutsutaan luontoalu. eita tai harvaan rakennettuja alueita, joiden avulla eläimet pääsevät etenemään. Käytävät yhdistävät luontoalueita toisiinsa sekä johtavat ennen pitkää taajamien ulkopuolelle luontoon tai maaseudulle. Ilman viherkäytäviä eläimet jäisivät eristyksiin lajitovereistaan, jolloin eläinkanta heikkenisi hiljalleen. Koiranomistajilla on erityinen mahdollisuus suojella eläimiä. Eero muistuttaa koirien kiinnipitämisen merkityksestä. Etenkin kelautuva talutushihna, joka tar- Kaksi lehtopö llöe joaa koiralle vapaan liikkumisen viime toukokuuss moa piilokuvassa F a. Löytys itkö kumm astholmassa kymmenenkin metrin säteellä, atkin? vaarantaa lintujen pesimistä. ”Kaupungissa yhteiselon onnistumiseksi täytyy yrittää sovitella monien eläinten tarpeita. Koirilla on tärkeä rooli mm. ihmisten yksinäisyyden hoitajina ja ihmisten liikkeelle saajina. Mutta vapaana ollessaan koirat voivat myös estää maankamaralla olevien lintujen kuten lehtokurpan, pajulinnun, metsäkirvisen, keltasirkun ja tavin pesinnän onnistumisen. Haapanan pesä Kuusiluodossa vuonna 2005. HERTTONIEMELÄINEN

Apua kaivataan Lintukanta supistuisi nopeasti ilman ihmisen apua. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi loukutetaan Vanhankaupunginlahden alueella supikoiria ja minkkejä. Nämä vieraseläinlajit käyttävät ravinnokseen maassa ja kosteikoissa pesivien lintujen munia ja poikasia. Minkit saalistavat myös puissa sijaitsevista linnunpesistä. Eräänä talvena alueelta metsästettiin noin 100 supikoiraa. Järviruo’on runsas leviäminen aiheuttaa kosteikkojen vähenemistä. Järviruokoa on yritetty vähentää viime vuosina talkoovoimin raivaussahojen avulla. Hävitys vaatisi raskaampaa kalustoa, mutta työhön ei ole löytynyt rahoittajaa. Ongelma on ilmeisesti osittain kaupungin budjetoinnissa, jossa virkistysalueiden kuten uimarantojen putsaamiseen tarkoitettua kalustoa ei ole voitu käyttää ympäristönsuojelullisiin toimenpiteisiin. Asiasta käydään neuvotteluja. Ihmisten keskuudessa on järviruoko-ongelman myötä syntynyt huoli rahoitusongelmista. Tringa, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys toivoo, että alueelle löytyisi yhteistyöyritys, ”manageri” auttamaan alueen hoidon rahoittamisessa. Manageri-yrityksen kanssa olisi mahdollista tehdä laajempaakin yhteistyötä. ”Luonnonsuojelualueen kehitys kuitenkin edennyt positiiviseen suuntaan. Nykytilanne on merkittävästi parempi kuin lapsuusaikoina 1970-luvulla. En osannut edes unelmoida siitä. Veden laatu on parantunut ja näin uposlehtiset vesikasvit lisääntyneet. Laidunniittyjen ansiosta myös niittylintuja on levinnyt alueelle.”

Kartioakankaali ja lampaat Kuusiluotoon odotetaan lammaskatrasta hoitamaan maisemaa tänäkin kesänä. Ne ovat onnistuneet tärkeässä tehtävässään Vanhankaupunginlahden kulttuuriekologisen klubin niittyprojektissa. ”Kartioakankaalin ilmestyminen ruohomättäille on todennäköisesti lampaiden laiduntamisen ansiota. Viime vuosina myös perinneympäristöissä viihtyvä käenpiika on pesinyt saarella.” Lammassaaren kosteilla niityillä käyskentelee lauma lehmiä samassa 16

HERTTONIEMELÄINEN

puuhassa. Eero ehdotti alueen edellisessä hoito- ja käyttösuunnitemassa karjaa myös Fastholman maisemahoitotöihin. Venematkalla takaisin kohti Arabianrantaa Eero soutaa verkkaiseen tahtiin ja maisema vaihtuu. Rannalle astuttaessa ja kerrostaloja katsellessa ympäristön muutos on hätkähdyttävä. Tulevaisuuden näkymistä kysyttäessä Eero ottaa realistisen kannan: ”Luonnossa on niin paljon vaihtuvia muuttu-

jia, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Monia yllätyksiä on ollut vuosien varrella. Uusien lajien saapumisen lisäksi esimerkiksi Kivinokkaan on muodostunut uusi lintujen suosima kosteikko. Ehkäpä luonnonsuojelualue voisi laajentua tulevaisuudessa.” Vierailulla Vanhankaupunginlahdella Terhi Knopman ja Riitta Malve-Tamminen Kuvat Eero Haapanen

Pornaisten niemi 1930-luvun puolivälissä, tukinuittajien rantaa.

Luonto suojasi Karlssonien lapsia – Vierailu Kuusiluodossa on myös aikamatka sadan vuoden taakse.

Vanhankaupunginlahti on tänään monin tavoin suojeltu, kansainvälisesti arvostettu lintukosteikko. Sen sijaan Sörnäisten rysäkeisarit, joka on Eeron viime vuonna julkaistu kirja, tarjoaa toisenlaisen näkymän lahdelle viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla. Siellä liikkuu Venäjän keisarikunnan laivastoa, sisällissodan kaarteja, salakuljettajia, kalastajia ja vuosikymmenten ajan myös Vanhankaupungin konstaapeli Karl Spaak. Eero haastatteli kirjaa varten kalastaja Erik Karlssonia ja tutustui muun muassa poliisin arkistoihin. ”Kirjan aihe tuli eteeni, en valinnut sitä. Miljöö ja stoorit, joita kuulin, olivat niin kiehtovia, että ne oli pakko kirjoittaa. Kirja toivottavasti lisää Vanhankaupunginlahden arvostusta tuomalla esiin tietoa yhdestä näkökulmasta.” Kirjan henkilöille lahden luonto oli ennen muuta ravinnon- ja toimeentulonlähde. Kieltolain aikana se tarjosi salakuljetetun alkoholin kätköpaikkoja. Samalla Vanhankaupunginlahti merkitsi lepoa ja virkistystä työläisille lyhyinä vapaahetkinä. Kirja myös osoittaa, että Kuusiluodossa Karlssonien lapset olivat terveempiä kuin kaupungissa asuessaan. ”Historiaan tutustuminen vapauttaa mielikuvitusta. Historiaa voi tutkia myös tekemällä asiota, joita tehtiin sata vuotta sitten. Kuten rysäkalastusta, jota kuusiluotolainen kalastaja Finnbäck opetti meille eräänä vuonna.” Eero Haapanen: Sörkan rysäkeisarit, Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia, SKS 2013

Laura, 9 v.

Herttoniemessä järjestettiin keväällä kilpailu 7–10 -vuotiaille lapsille. Aiheena oli

Lasten toiveita Herttoniemen tulevaisuudesta

Saimme hyviä kirjoituksia ja piirustuksia, kiitos kaikille osallistuneille. Osa

Olipa kerran unelmien Herttoniemi. Siellä on 2000 vesiliukumäkiä. Kuukauden välein käytiin koulua. Koulua oli aina 3 tuntia. Koulussa oli aina pelattava robbery Bobia. Kaikki olivat robbery Bobissa viimeisessä tasossa. Mutta palataan asiaan. Koulussa käydään joka viikko vesipuistossa. Joissain vesiliukumäissä on ikäraja. Esim. PUURDA on vesiliukumäki jossa on ikäraja. Ikäraja siinä on K11. Ja toinen vielä, SASGREEM! Sasgeemin ikäraja on K16. Mona

Unelmien Herttoniemi  Unelmien Herttoniemestä pitäisi tulla hyvin vihreä. Autojen käyttöä pitäisi vähentää. Herttoniemeen pitäisi rakentaa poliisilaitos, koska tällä on aika paljon humalaisia. Herttoniemeen pitäisi rakentaa patsas, joka kuvaisi hymyä, jota pitäisi tuoda Herttoniemeen. Meret pitäisi pitää puhtaana ja kaikki vesialueet. Kalastajat eivät voi kalastaa täällä Helsingissä, koska vesi on niin saastunutta. Tupakoita ei saisi polttaa ollenkaan. Siitä pitäisi pitää enemmän huolta. Aro, 8

UNELMIEN HERTTONIEMI  Unelmien Herttoniemessä pitäisi olla kauheasti trampoliineja ja kauppoja, joissa olisi ilmaisia karkkeja limsaa ja iPadeja. Koulussa olisi joka päivä jäätelöä, pitsaa ja hampurilaisia. Katujen pitäisi olla trampoliinista. Koulun liikuntasalissa olisi jalkapallomaaleja ja hyviä jalkapalloja. Herttoniemessä pitäisi olla myös kauppakeskus, jossa myydään urheiluvälineitä, leluja ja herkkuja. Kauppakeskuksessa pitäisi olla myös joka viikko jotain uutuussipsejä maisteltavaksi. Kauppakeskuksen nimi olisi Hertsikeskus. Herttoniemessä olisi JÄTTIMÄINEN jalkapallostadion, jossa on lämmitetty nurmikenttä. Stadionilla olisi Kotipizza ja Hesburger. Herttoniemessä olisi myös Supercell-toimisto. Herttoniemen ala-asteella voisi olla kaikilla oppilailla pyörivä ja pehmeä tuoli. Koulussa pitäisi olla myös paljon sohvia löhöilyä varten. Opettajien pitäisi käyttää löysiä verkkareita eikä tiukkoja farkkuja. Herttoniemeen pitäisi saada myös paljon enemmän sekoilupaikkoja. Myös joka tien varressa pitäisi olla karkkipuoti. Koulussa pitäisi saada paljon useammin herkkuja. Herttoniemeen pitää saada myös Tenpputemmellys. Koulussa pitäisi saada pelata myös vähän useammin Clash of clanssia. Meillä pitäisi olla myöskin paljon lyhyempiä koulupäiviä esim. klo.10:00 – 12:00. Koulusta pitäisi saada kotiin ilmaiseksi iPadeja. Metroasemalla pitäisi olla paljon karkkikauppoja. Myös luksus kylpylä minulle ilmaiseksi. Siellä olisi porealtaita, saunoja, jättivesiliukumäkiä ja vesivirtauksia. Kirjastossa pitäisi olla Applen tietotieto koneita ja Applen tabletteja eli pädejä eli iPadeja ja niissä pitäisi olla Clash of clans. Herttoniemessä olisi kiva, jos täällä olisi huvipuisto. Valtteri, 10

Jokaisen pihalla on uima allas. Sitten koulua käydään vain tiistaina. kaikki on ilmaista. kaikilla on omat lemmikit. kaikki asuVAT pilvenpiirtäjissä. sitten koulussa kaikki on vanhanaikaista. kenelläkään ei ole iltapäiväkerhoa. kaikkien kodin lähellä on vesiputous. sitten jokaiseN taloyhtiöN katolla on iso vesihuvipuisto. ja kaikilla on tosi iso puhelin ja myöskin hieno. sitten kaikki tytöt harrastavat tanssia. kaikki tuleVAT kouluun hevoskärryillä. sitten kaikkien koti sisältää yläkerran ja alakerran. kaikilla perheillä on limusiini. kai-killa lapsilla on oma huone. sitten kaupoissa ei myydä mitään muita kun fjallravenin reppuja. Ada

Unelmien Herttoniemi UNELMIEN HERTTONIEMI Haluaisin että kotiseudultani Unelmien Herttoniemessä oli löytyisi terassikahvio. HaluSuomen isoin vesipuisto. Siellä aisin myös, että puistossa olisi oli 50 liukumäkeä ja siellä kävi e iso akvaario jossa olisi kaloja. on 3000 ihmistä päivässä. Se oli orh Olisi kivaa jos Herttoniemessä sa K en, Ii n u t t Suomen susituin. 200 allasta, 90 e K sla olisi joka kesä sirkus. Piirsi: Kai poreallasta ja 30 saunaa. Siellä oli Haluaisin että kotiseudullani säilyisi myös ranta ja jäätelökioski. Siellä Herttoniemen ala-asteen koulu, Leikkipuisto kävi 55 ihmistä eli se oli tosi suosittu paikka. Herttoniemi ja Susipuisto. Siellä aina paistoi aurinko ja sen lähellä oli Haluaisin että Ärkioskia ei olisi ja että Suksipuishotelli nimeltä unelmien Herttoniemi ja siellä toa ei olisi. oli tosi hieno ravintola. Lili, 9 Minea nj aA

Unelmien Herttoniemi Minä tahtoisin, että Susipuistoon tulisi valot. Urheilukentälle pitäisi tulla tekonurmi tai aito nurmi. Muuten Susipuisto on Susipuisto eikä mikään Hiihtomäen puistikko. Haluaisin, että Herttoniemeen tulisi Hoplop. Haluaisin että Herttoniemeen tulisi oma eläintarha ja vain kunnon herttoniemeläiset pääsisivät sinne. Haluaisin, että Herttoniemeen tulisi kunnon karkkikauppa. Haluaisin, että tänne tilisi iso uimahalli. Sinne tulisi 25 vesiliukumäkeä, 20 lastenallasta, 15 aikuistenallasta ja 5 kylmä- ja poreallasta. Hoplopin vieressä olisi iso halli, joka olisi täynnä trampoliineja silleen, että katto ja seinät olisivat täynnä trampoliineja. Perttu, 9

UNELMIEN HERTTONIEMI Haluaisin, että Herttoniemessä olisi oma karkkikauppa, jossa olisi irtokarkkihylly. Sen kaupan nimi olisi Akokanaama. Haluaisin, että Herttoniemessä olisi paljon puita ja muita kasveja. Herttoniemessä pitäisi olla ilmainen pizzeria, joka on ainoastaan lapsille. Herttoniemen urheilukentän jalkapallokentällä pitäisi olla tekonurmi. Mielestäni Herttoniemessä pitäisi olla Clash of Clans-puisto. Herttoniemessä voisi olla useammin pihakirpputoripäiviä. Herttoniemeen pitäisi kasvattaa kiipeilypuita. Mielestäni Herttoniemessä pitäisi olla lastenleikkikaivos, jossa voisi ”hakata” kiveä ja sieltä tulisi vastaan esim. rautaa. Herttoniemessä pitäisi olla Minecraft-puisto, jossa voisit olla Minecraft-tyyppi, voisi leikkiä monen Minecraft-kaverin kanssa, voisitte leikkiä nälkäpeliä. Herttoniemessä pitäisi olla ilmainen zekoilupuisto. Herttoniemen pitäisi olla tällainen. Verneri, 9

appalainen 1–3 A

Minkä haluaisit säilyvän? Minkä haluaisit muuttuvan?

piirustuksesta palkitaan Herttoniemi t-paidalla. Jos juttusi on tässä lehdessä, ole hyvä ja lähetä koko) sekä paidan väritoive (punainen eläinaiheinen paita tai siniturkoosi hyppyrimäkeä kuvaava paita) osoitteeseen: herttoniemiseura@gmail.com. Mukavia lukuhetkiä t. Herttoniemi-seura

Mitä haluaisit, että kotiseudultasi löytyisi tulevaisuudessa?

unelmista on helpommin toteutettavissa kuin toiset. Esimerkiksi hedelmäpuiden kasvattaminen, joka tuli esiin useassa kirjoituksessa. Katsotaan miten me vanhemmat saamme lasten tärkeitä toiveita näkyviin tulevaisuudessa. Kiitämme kouluja, opettajia, nuorisotaloja ja kirjastoa avusta. Lehdessä julkaistusta kirjoituksesta tai

nni k

Kysyimme:

Unelmien Herttoniemi  Olisi kiva jos urheilukentän hiekkakenttä vaihdettaisiin tekonurmikentäksi. Haluaisin myös lisää leikkipuistoja. Joitakin leikkipaikkoja voitaisiin uudistaa. Ravintoloita voisi tulla lisää. Tänne voisi laittaa myös uudet skeittirampit. Sami, 10

Tulevaisuuden Herttoniemessä olisi UFOJA ja lentoautoja. Talot olisivat omakotitaloja ja Herttoniemestä löytyisi hedelmäpuita. Viljami 9 v

HERTTONIEMELÄINEN

Kaikki söisivät karkkia erikoisten hampaiden avulla. Nuorisotalolle tulisi enemmän diskoja ja tapahtumia. Kaikilla olisi paljon ystäviä ja kaikki tuntisivat toisensa. Erätorille voisi tulla kioski ja ruokapiiri saisi halvemman vuokran. Koulun jalkapallokentän tilalle tulisi Hoplopmainen rata. Herttoniemi-päivillä myytäisiin hattaraa. Herttoniemen päälle rakennettaisiin hissiverkosto, jolla pääsisi minne tahansa Herttoniemen alueelle. Veden päälle rakennettaisiin uimahalli, jonka altaan pohjasta näkisi oikeaan järveen. Uimahallin päällä olisi jättikahvila. Kaikki herttoniemeläiset liittyisivät ruokapiiriin ja ruokaosuuskuntaan. Siilitien ja Ahmatien alaasteita ei yhdistettäisi ja leikkipuistoja huollettaisiin urakalla. Teinit eivät heittelisi roskia ympäri Herttoniemeä ja jonnekin rakennettaisiin tivoli. Rantaan rakennettaisiin kunnon uimaranta, jossa ei olisi levää. Kouluun saisi tulla pyörillä. Koulussa olisi kaakaoautomaatti ja koulun alla kulkisi metrolinja ja koululaiset saisivat koulubussikortit. Koulun pihaa laajennettaisiin reilusti, samoin Herttoniemeä. Herttoniemen rantaan rakennettaisiin paljon vanhoja taloja. Kaikki täydennys- ja purkusuunnitelmat unohdettaisiin ikuisesti! Pihla 9 v Erätorille tulisi nakkikioski, jossa myytäisiin pelkkiä nakkeja. Koulun piha olisi kokonaan kiipeilytelinettä. Jokainen herttoniemeläinen saisi ilmaiseksi asunnon. Olisi myös ilmainen ruokakortti, jolla saisi ilmaiseksi ruokaa ja lapset saisivat myös ilmaiseksi leluja. Veroja maksettaisiin vain joka toinen vuosi ja koululaisilla olisi joka toinen vuosi lomaa. Koulun pihat eivät olisi läheskään näin tylyjä kuin nykyään. Herttoniemen koulu olisi niin iso ja sokkeloinen, että se puikkelehtisi talojen välissä. Roskat saisi heittää maahan ja joka yö tulisi roskanimukoneita. Joka yö koko Herttoniemi olisi täynnä siivousrobotteja.

Vilma 8 v Kaikki talot olisi rakennettu yhteen yhdeksi taloksi siksi, koska voisi mennä kaverille joka päivä.

Artur 7 v

Unelmien Herttoniemi on rauhallinen. Siellä on kielletty: nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet. Siellä ollaan ympäristöystävällisiä. Siellä ei käytetä bensaa. Siellä kuljetaan sähköautoilla. Patterit toimivat höyryllä. Siellä ei riidellä. Vanhemmat leikkivät lastensa kanssa. Siellä ei edes tiedetä mitä tarkoittaa tappelu. Siellä ei ole kirosanoja. Siellä ei välitetä miten pukeutuu kunhan on vaatteet vain päällä. Siellä kasvit saavat kasvaa rauhassa. Televisiossa pyörii taas Muppet Show. Siellä ei tunneta sanoja: orjuus, paremmuus, stressi. Julkkiksia ei ole on, ehkä lahjakkaita ja tunnettuja ihmisiä, mutta kaikki ovat tasa-arvoisia. Siellä tunnetuin sana on: Rauha. Kaikki auttavat toisiaan. Kukaan ei valehtele, tappele, riitele, ole saita, varasta, kiusaa tai ole hulivili. Kukaan ei määräile ketään, päätökset tehdään yhdessä. Yhteistyöhön uskotaan, siksi kaikki tehdään yhdessä. Kukaan ei pidä metelistä. Kukaan ei sotke (pieniä lapsia ei lasketa). Kaikki taudit on saatu kuriin niin että kukaan ei voi sairastua niihin. Unelmien Herttoniemessä on rauhallista ja kaikki on hyvin. Anni Unelmien Herttoniemi Haluaisin, että olisi puhdasta ja kukaan ei roskaa, ja olisi kiiltävää vettä ja siellä olisi paljon kilpikonnia. Sitten haluaisin, että olisi värikästä ja olisi paljon jätskikoneita. Sitten Herttoniemenrannassa olisi valaita ja paljon kaloja. Marika, 9 UNELMIEN HERTTONIEMI Unelmien Herttoniemen pitäisi olla semmoinen että Herttoniemessä olisi iso kauppakeskus, jossa myydään kaikkea todella hyvää. Haluaisin että siellä olisi vaatekauppoja, pelikauppoja, urheilukauppoja, Hesburger, lelukauppoja ja ruokakauppoja. Sinne olisi kiva myös tulla metro ja se tulisi Erätorille. Sinne tulisi iso pilvenpiirtäjä ja siellä pilvenpiirtäjän päällä menee hissi. Kauppakeskus olisi iso, koska sinne pitäisi mahtua koko Euroopan isoin Prisma ja muita hyviä paikkoja niin kuin ravintolamaailma missä on Kotipizza, jäätelökiska ja Raksi. Kauppakeskuksen pihalle tulisi iso pelihalli, jossa voi testata kaikkia pelejä ja samaan halliin tulee Supercellin toimisto jossa voi käydä vierailulla. Myös siihen tulisi uimahalli missä on kaikkea mitä voi ja kirkas vesi. Myös siihen pelihalliin tulisi kauppa, josta voi ostaa pelejä. Haluaisin, että sinne vähän matkan päähän tulisi Tempputemmellys mikä olisi vähän isompi ja hauskempi ja se olisi rakennettu pyramidin sisälle jossa asuu ihmisiä. Haluan myös ison lentokonekentän talojen keskelle, joka olisi todella pieni ja sieltä lähtee Finnairin lentokoneet. Haluan, että siellä pelihallissa on paljon 60 euron ipadeja ja Supercellin toimistosta pystyy vakoilla pelihallia. Haluan myös, että Linnanmäki siirretään Herttoniemeen joka tulisi kaikkien talojen viereen jossa olisi todella hulluja laitteita. Myös kauppakeskuksen vuoristorata on todella pitkä. Se menisi koko kauppakeskuksen läpi joka kaupan, ravintolan ja menisi ulkona katoksessa jos sataa vettä. Kasperi, 10 Piirsi: Laura, 9 v.

Unelmien Herttoniemessä kadut pysyisivät puhtaina ja talot hyväkuntoisina. Kouluruoka laitettaisiin myyntiin asukastilalle ja vanhoille ihmisille olisi bussi, joka kuljettaisi heidät ostamaan pumpulta ruokaa ja kuljettaisi heidät takaisin. Sitten Herttoniemessä olisi kerran vuodessa lastenpäivät. Lastenpäivillä herttoniemeläiset lahjoittaisivat, jos haluaisivat, rahaa lastensairaalalle. Herttoniemessä olisi pieni vaihtokauppa, jossa olisi herttoniemeläisten vanhoja tavaroita. Kaupassa voisi antaa vanhoja tavaroita ja ottaa tilalle jonkun uuden vanhan tavaran. Herttoniemessä kadut olisivat pomppulinnoja, joita hypittäisiin eteenpäin. Herttoniemessä olisi kesäisin ilmaista jäätelöä joka päivä ja saisi pystyttää oman kaupan milloin vaan. Tällainen olisi unelmieni Herttoniemi. Ida 10 v

Unelmien Herttoniemi  unelmien Herttoniemen pitäisi olla… Ainakin olen koko ajan Melkein astumassa koiran ripulin päälle, joten mielestäni ihmisten pitäisi korjata paremmin koiransa jätökset. olen myös miettinyt, jos ne Rakentaisivat jättipilvenpiirtäjähotellin. Ja, etteivät ne rakentaisi kiivinokkaan taloja, sillä me uimme siinä vielä. SIInä ei ole mitään tilaa Millekkään tyhmille taloille! tai minnekkään muallekkaan! jos siellä on tilaa, se ei tarkoita, että niiden on pakko rakentaa jotain!  Haluaisin että herttoniemessä olisi joku jättimäinen leikkipuisto ja että R-kioskin hinnat vähän pienenisivät. herttoniemen lähelle tai herttoniemeen rakennetTaisiin Lentokenttä. Herttoniemen nimi olisi PRONIEMI. Herttoniemessä pitäisi olla luksuskylpylä. Ihmiset olisivat kaikki tosi onnellisia ja olisi joku jättituliaiskauppa. lenni, 10

–3 ,1 nna a Ja

Unelmien Herttoniemi Haluaisin, että kaikilla olisi omakotitalo, jossa olisi uima-allas ja oma piha ja että ikinä ei olisi kylmä. Haluaisin myös, että olisi puhdas luonto ja että kaikki eläisivät rauhassa. Kaikki olisivat kivoja ja kilttejä. Myös että kaikki olisi aika halpaa ja että kukaan ei olisi allerginen millekkään. Kaikkien talojen vieressä olisi kauppa, jossa myytäisiin kaikkea ja myös että kukaan ei asuisi yksin. Tia, 10

Olipa kerran Herttoniemi ja siellä oli koko Suomen isoin vesipuisto. Sinne meni päivän aikana yli 5000 ihmistä. Siellä oli 100 vesiliukumäkeä, 20 poreallasta, 50 hyppytornia ja 30 saunaa. Siellä oli myös artisteja joka viikolla. Kerran sinne meni tyttö, joka kävi kaikissa vesiliukumäissä, saunoissa, porealtaissa ja hyppytorneissa ja kaikissa muissakin uima-altaissa mitä en maininnut ja kun tytön aika oli lähteä kotiin niin hän sanoi se oli maailman paras päivä. Sofia

Piirsi: Saara, Silmu j

Unelmien Herttoniemi Vuonna 2040 Herttoniemi olisi kokonaan syötävää, mutta vain silloin kuin haluaisi ja silloin kun ei haluasi niin se olisi vain ihan normaali. Kaikkialla olisi urheilu- ja kuntoilulaitteita ja kaikkialla voisi luistella ja voisi pomppia vaan ja lentää vapaasti ilman maan vetovoimaa. Kauppoihin voisi teleporttailla ja kaikki olisi ilmaista. Kaikissa taloissa olisi uima-allas ja jokainen talo olisi omakotitalo. Talot leijuisivat ja pitäisi ostaa vaan tontti ja siirtää talo sinne. Tärkein asia: roskaus ja saastuttaminen lopetettaisiin kokonaan. Herttoniemellä pitäisi olla oma liikunta- ja uimahalli, lätkäjengi ja oma jääkiekkohalli. Hotelli olisi ihan mahtava, jos sellainen olisi. Myös trampat olisi kivoja. Mutta se Kivinokan rakennus juttu on tyhmä. Miten siellä sitten enää uidaan? Touko, 9

alepa.fi

UNELMIEN HERTTONIEMI Haluaisin, että Alepassa olisi irtokarkkeja, ja että Herttoniemessä olisi uimahalli. Olisi kiva, että vanhat talot säilyisivät, ja ettei roskattaisi. Haluaisin, että Herttoniemessä olisi oma lelukauppa. Olisi hyvä jos ei saastutettaisi. Olisi kiva jos olisi karkkikauppa, ja ettei kukaan olisi köyhä. Olisi hyvä, jos olisi puhdas luonto. Toivoisin, että kaikki olisi kivoja. Minttu, 9

Piirsi: Valtteri Puttonen, Otso Seppälä ja Urho Varjus, 1–3 A

Unelmien Herttoniemi Toivon että Herttoniemen tulevaisuudessa olisi paljon puita. Herttoniemessä pitäisi olla uimahalli ja että Herttoniemen urheilukentällä olisi tekonurmi. Herttoniemessä on liian vähän ravintoloita. Tänne pitäisi saada burgerking ja joku hyvä pizzaravintola. Toivon että Herttoniemi pysyisi suurin piirtein saman laisena. Minun mielestä kaikkien talojen pitäisi pysyä samanlaisina ja toivon että Herttoniemen kouluja ei muutettaisi. Herttoniemeen pitäisi rakentaa suomen oma Legoland. Helsingin jalkapallo klubin pitäisi rakentaa niille oma stadion tänne Herttoniemeen. Herttoniemen metroasema pitäisi uudistaa. Herttoniemeen pitäisi tulla supercellin toimist jonne voisi ilmaiseksi mennä kokeilemaan Clash of clanssia ja muita pelejä. Herttoniemessä pitäisi olla pihakirpputori ainakin kolme kertaa vuodessa. Herttoniemessä pitäisi olla kierrätyskeskus, johon voi viedä kaikki vanhat jutut. herttoniemeen ei minun mielestä pitäisi rakentaa lisää taloja eikä muita höskiä. kaikkien pitäisi liittyä Herttoniemen peltoosuuskuntaan. herttoniemessä pitäisi olla enemmän kaikenlaisia tapahtumia Esim. Elokuvatapahtuma, jossa herttoniemeen tUotaisiin liikuteltava ruutu. Laulutapahtuma, jossa lauletaan kaikenlaisia kansanlauluja, jotka kaikki tietäVÄT. Herttoniemeen pitäisi tehdä tilaa viljelyksille ja muuta sellaista. Elias

Unelmien Herttoniemi Haluaisin että Herttoniemeen jäisi: Ahmatien koulu, Susipuisto ja Alepa. Mutta minä haluaisin, että Herttoniemeen rakennettaisiin: Clash of clans-puisto, Megazone ja muuta kivaa. Herttoniemessä olisi vielä kivempaa, jos siellä olisi enemmän puistoja. Minun mielestä Herttoniemeen pitäisi tulla tekonurmi ja enemmän tenniskenttiä ulos. Haluaisin että Herttoniemen metroasemalle tulisi jäätelöbaari. On ärsyttävää lähteä jonnekin Itikseen uimaan, joten Herttoniemeen pitäisi rakentaa uimahalli. Arttu, 9 Haluaisin Herttoniemeen korkean hotellin ja huvipuiston ja jalkapallostadiumin. Myös haluaisin rannan, ja hedelmäpuita ja meren. Okko 8 v

PIRTEÄMPI ILME JA ENEMMÄN VALINNANVARAA! Alepa on uudistunut ja siksi kauppareissun tekeminen on entistäkin mukavampaa. Valinnanvaraa on runsaammin, sillä valikoimat ovat laajentuneet. Lisäksi Alepan myymälöihin on rakennettu paikka paistouunille sekä Deli-Kahvibaari ja oma piste Makulan tuotteille sekä Veikkauksen peleille. Jotkut asiat ovat tietenkin ennallaan: Alepan huokeat hinnat ja reilu Bonus kaikista ostoksista. Tervetuloa piipahtamaan Alepa Herttoniemeen ja Erätoriin, ihan tähän naapuriin!

toimituskulut

690

Alk.

ruokakauppasi netissä

alepa.fi/kauppakassi

paistopisteestä

Alepa Herttoniemi: Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki, puh. 010 76 69470. Avoinna 24 h. Alepa Erätori: Kettutie 2, 00800 Helsinki, puh. 010 76 69860 . Avoinna: ma-la 7-23 ja su 10-23. (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

naapuri, jonka tunnet nimestä.

HERTTONIEMELÄINEN

Slummista paratiisiin – Muistoja Erätorin ostarilta ja Eliel Muoniovaaran arkkitehtitoimistosta

Eliel Muoniovaaran lempinimi Lilu tulee Lillanista, jolla perhe kutsui nuorinta lasta. Eliel oli kuitenkin aikuisena lähes 190 cm pitkä.

Lilun akatemia oli elämäntapa, johon kuuluivat työntekijät ja perhe.

rätorin ympäristö on muuttunut vain vähän Runebergin päivästä vuonna 1956, jolloin Leena ja Matti Muoniovaara loikkivat uuden kodin portaat alas jännittäen ensimmäistä koulupäivää Herttoniemen kansakoulussa. Leena oli silloin toisella luokalla ja Matti ensimmäisellä. – Porrashuonetta vasta laatoitettiin ja rakennuksen viimeistely oli muutenkin kesken. Pikkuveljemme Heikki jäi leikkimään rakennusmiesten seuraan. Myöhemmin hän jopa nukkui päiväunia työmaalla, Matti muistelee nelilapsisen perheen muuttoa Katajanokalta Herttoniemeen, Erätorin ostoskeskuksen toimistosiipeen, jossa oli myös kaksi asuntoa. Sisarusten isä, arkkitehti Eliel Muoniovaara eli Lilu oli suunnitellut ostoskeskuksen. Perheen asunnosta hän teki persoonallisen ja varusti sen muutamilla erikoisuuksilla. Koti jatkui arkkitehtitoimistoon, joka sijaitsi sen vieressä. – Tuntui, että olisin muuttanut slummista paratiisiin. Täällä oli jännittävämpää, oli skutsi, urtsi ja kaverit, Matti kuvailee poikaviikarin kokemusta.

HERTTONIEMELÄINEN

Leo-sedän Dodge Ostarin lapset olivat lähellä ajan tapahtumia ja ilmiöitä. – Eräänä päivänä, kun olin äidin asialla alakerrassa Gustafssonin myymälässä, kauppias kuiskasi uutisen, että heille tulee Wrigley -purukumia myyntiin, Matti kertoo. Uuden Suomen ja Huvudstadsbladetin yhteisen konttorin näyteikkunassa oli esillä ajankohtaisia uutisvalokuvia. Erityisesti Kennedyn murha ja Luciaehdokkaat ovat jääneet Leenan ja Matin mieleen. – Melody Makers-lehdestä ja New Musical Expressistä luettiin viimeisimmät popmusiikki uutiset. Ne tulivat Ertsun lehtikioskiin, joka työnnettiin joka päivä torille, Leena kertoo. Muoniovaarojen kotiportaan pielessä toimi levybaari, josta Leena osti

ensimmäisen levynsä, Elvis Presleyn Jailhouse Rockin. Musiikki pääsi valloilleen kotiportaan kellaritilassa, jonka Lilu järjesti lapsilleen ja heidän kavereilleen. Toisinaan Lilun toimiston eteen pysäköitiin harvinainen, kiiltävä Dodge, jota pojat kokoontuivat ihailemaan. – Auto oli Leo-sedän, Teoran toimitusjohtaja Leo Lyytikäisen, jolle isä piirsi taloja, myös Erätorin ostarin. Hän oli Lilun veljen sotakaveri. Lilu, joka myöhemmin erikoistui elokuvateatteriarkkitehtuuriin, suunnitteli ensimmäisen elokuvateatterinsa Erätorille. Idea elokuvateatterin rakentamisesta rakennuksen tyhjään keskiosaan tuli rakennuttajalta, PohjaYhtymältä. Muoniovaaran lapsille Kino Herttua oli kotiteatteri, jossa he kävivät usein, koska liput olivat edullisia. – Elokuvat avasivat kuvallisen maailman. Muistan hyvin Tarzanit, Eddie Constatin elokuvat ja varhaisteininä Sissi-elokuvat, sanoo Leena, joka harrastaa edelleen elokuvia. Matti näki Disneyn piirretyn Peter Panin ainakin kymmenen kertaa.

Esteettisesti lyhin reitti Arkkitehtitoimisto tunnettiin Lilun akatemiana, jossa myös lapset touhusivat ja saivat varhain oikeita tehtäviä. Matti vahvisti tussilla pohjapiirustuksia ja Leena valitsi julkisivuvärejä. Ei ihme, että kummastakin tuli arkkitehteja. Suunnittelutöiden ohessa kuunneltiin klassista musiikkia gramofonilla ja luettiin venäläistä kirjallisuutta toimiston laajasta kirjahyllystä. Toimistossa työskennellyt arkkitehti Eero Oulasvirta muistaa pitkät keskuste-

Lukiolaiset Reijo Wilenius, Jukka Sainio ja Matti Muoniovaara ovat kokoontuneet jälleen kerran istumaan tuuletusputkien hatuille Fazerin eteen. Se oli yksi Matin lempipaikoista Herttoniemessä Valion baarin ja nuorten kellarikämpän ohessa.

lut Dostojevskin teoksista ja Ludwig Wittgensteinin Tractatuksesta. – Lilu oli myös taitava maalari. Hän piti tärkeänä, että maalaamme ja piirrämme elävää mallia. Oli myös hauska huomata, miten vastapäisen talon ikkunoista seurattiin maalaushetkiä uteliaina, Eero kommentoi. Kun töitä tehtiin yötä myöten arkkitehtuurikilpailujen yhteydessä, Lilu saattoi ehdottaa taukoa. – Hän totesi yhtäkkiä, että nyt lähdetään ajelulle keskustaan esteettisesti lyhintä reittiä pitkin. Se oli hyvin lilumaista. Sitten me kaikki siirryimme hänen sitruunan keltaiseen Peugeotiinsa ja ajoimme rantoja pitkin, kertoo Eero. Myös matematiikka kiinnosti Elieliä. Hän kehitti laskentamallin, jonka avulla katsomiskokemuksen mukavuus optimoitiin elokuvateattereissa. Hiljaisina aikoina hänellä oli tapana antaa jokin matemaattinen ongelma Eerolle ratkaistavaksi. – Kerran ikkunoiden edessä, Aeron pihassa eräs pikkupoika putosi roskanpolttouuniin. Lilu näki sen ja ryntäsi välittömästi ulos sammuttamaan palavaa poikaa paljain käsin. Sellainen hän oli, rohkea ja vastuuntuntoinen. Liekit sammuivat, mutta valitettavasti poika ei loppujen lopuksi pelastunut. Samalla Lilun kädet paloivat pahasti. Seuraavien viikkojen aikana hän piirsi kääreeseen asetetulla hiilellä.

Erätori antaa rapautuneen vaikutelman Matti huomauttaa, että Erätorille suunniteltiin liikerakennus, koska ostosTuuletusputkien hatut Fazerin edessä Erätorilla olivat lasten ja nuorten suosima istumapaikka, jossa seurattiin torin elämää. Useimmissa liikkeissä ja asuntojen parvekkeilla oli iloiset raidalliset markiisit varjostamassa ikkunoita.

Arkkitehdit Leena ja Matti Muoniovaara ovat Erätorilla yhdessä lähes viidenkymmenen vuoden jälkeen.

keskus -käsite oli vielä tuntematon. Muoniovaarojen mielestä sen hahmoa edelleen tasapainoisena ja ympäristöön sopivana. Yksinkertaisesta julkisivusta löytyy muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia parvekkeista viistottuun kulmaan, kuten muissakin Lilun muissakin töissä. Lilu suunnitteli myös alkuperäiset valomainokset. Leenan mielestä parasta on katto, vaikka entinen punainen oli parempi kuin nykyinen vaalean harmaa. Matti suree alkuperäisen, hienon terastirappauksen korvaamista pinnoitteella ja teipattuja näyteikkunoita. Kumpikin harmittelee talojen ja ympäristön yksityiskohtien rapautumista ja korjaamisen unohtamista. – Mutta tori on myös parantunut, kun uudet liikennejärjestelyt rauhoittavat sitä. Pysäköintipaikoilla voisi olla vieläkin vähemmän tila, vaikka määrä olisi sama, Matti ehdottaa. Eero muistaa, että korkeat tornitalot suunniteltiin liikerakennuksen taakse maiseman parantamiseksi.

– Ilman niitä kokonaisuus olisi ollut lattea, Eero korostaa. Entä mitä Lilu ajattelisi Länsi-Herttoniemen täydennysrakentamisesta, jonka luonnoksessa Erätorin ostari ehdotetaan purettavaksi? Arkkitehdilta, joka on suunnitellut Aikatalon Ateneumin taakse ja vanhan Maxim-elokuvateatterin uudisrakennuksen, voi odottaa ennakkoluulottomuutta. – Moderni rakennus vanhan vieressä antaa vain arvoa vanhalle ja korostaa sen kauneutta, sanoo Eliel syntymäpäivähaastattelussaan Helsingin Sanomissa vuonna 1968. – Arkkitehdin on oltava hellävarainen, hän ei saa antaa oman makunsa pilata luonnon kauneutta tai kaupunkikuvaa, Lilu päättelee Aikatalon suunnittelua koskevassa haastattelussa Veikkaaja -lehdessä vuonna 1961. Kirjoittaja Riitta Malve-Tamminen Kuvat Arkkitehtuurimuseo

Anton Eliel Muoniovaara, 1918–1993 • Valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1945. • Töissä muun muassa Alvar Aallon toimistossa 1945–48. • Toimi professori Antero Pernajan assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa 1949–52. • Oma arkkitehtitoimisto vuodesta 1949 lähtien. • Harrasti matematiikkaa, filosofiaa, kirjallisuutta, musiikkia ja purjehdusta, järjesti taideharrastusiltoja.. • Keskeisiä suunnittelutöitä: • Kerrostaloja ja rivitaloja, Länsi-Herttoniemessä Kettutie 4, Mäyrätie 12 ja Majavatie 10–14, Munkkivuoressa Ulvilantie 19 ja Lauttasaaressa Isokaari, Ehrensvärdintie 15 • Liike- ja toimistotiloja, Erätorin ostoskeskus, Aikatalo ja Metallitalo • Elokuvateattereita n. 60, mm Kino Herttua, Bristol, Maxim

HERTTONIEMELÄINEN

Sigkrattiin Valkasta Siilarille

lettiin v-57. Budjasimme Mäkelänkartsa 45 puol-kunnallisessa luukussa. Katutason handeleista slumpattiin parturi ja suutarin palvelut, sekä tsökattiin mölö, että muu skruudattava. Hyyry käytiin bungaamassa kosarin himassa, jossa isännöitsijä keräsi fyrkat. Naapuri haussissa oli bastu. Pihan kakrut jeesas basen pitäjää stikkaamalla klapit klitsuun. Duunista sai snadisti karkki fyrkkaa. Bastua käytettiin ahkeraan, koska himassa oli ankeet tvettaus mestat. Meillä oli kiviksessä mökki ja mutsilla snadi plantaasi johon stikattiin jyviä jemmaan. Meille taaveille mesta oli kliffa. Saimme metskata, tsimmata ja kartanosta sai snadia hyyryä vastaan loonata rutsarin, jolla pääsi skiglailemaan. Kivikseen piti dallata tai sjöraa fillarilla. Kuliksen gamla silta oli snadi ja siinä piti olla tarkkiksena, ettei bilikat sjörannut klappeille. Siltaa pitkin sjöras Kuliksen skuru. Sit koitti päivä, ku ruvettiin duunaamaan kamat pilikaan ja tsörattiin siilarille. Kamat kärättiin nyyaan himaan ja tsiikaattiin haavi auki, ku skitussa oli amme. Luukku oli 2 h ja tsöke. Siihen piti änkee mutsi,faija ja

HERTTONIEMELÄINEN

neljä kakruu. Proidin kanssa jätettin faija muden kanssa järkäämään kamat mestoille ja lähdettiin tsiikailemaan löytyykö brassaus mestoja. Hersikan vanha hynda oli tosi spuli kakrun öögilla tsiidattuna. Siilarilla prennattiin talous krääsä omissa polttiksissa. Se, mitä ei prenattu, niin se kärrättiin Mylliksen kaatikselle. Kaatis oli kliffa mesta, sillä fasu kärräs taatelii yms. skruudattavaa, joita taavit stikkas munnariin. Ei pamlattu mistään ogelma krääsästä, vaan sinne kärättiin kaikki skeida. Spulina kundina oli pykkaamassa Mylliksen kaatiksen päälle uusia hausseja. Vuosi 2014. Siilari on ollut ja on kliffa mesta budjata. Meidän kaikkien Hersikalaisten on vastustetteva kaikkia heikennyksiä, joita stadin byrokraatit kehittelee. Onko se demokratiaa, asukkaiden/yhdistysten lausunnoilla pyyhitään pölyt pöydältä? Missä todellinen valta? Preivin skrivasi Eero Kuvat Eero Rasijärven albumista Vallilasta ja Herttoniemestä

Osallistavalla yhteistyöllä kulttuuria ja kaupunkiviljelyä Päiväkoti Satama on yksi Helsingin kaupungin päiväkodeista Herttoniemenrannassa. Syksyllä 2013 päiväkodin vanhempainillan yhteydessä päiväkodin lasten vanhemmat päättivät käynnistää vanhempaintoimikunnan.

anhempaintoimikunta pääsi ensimmäisen toimintavuotensa aikana määrittämään alusta alkaen sitä, millaista on osallistava yhteistyö päiväkodin ja vanhempien välillä. ”Halusimme, että vanhempaintoimikunta ei ole vain toimintaa lasten vanhemmilta lapsille, vaan myös vanhemmilta toisille ja lapsilta toisille.”, toteaa Niina Laajapuro päiväkoti Sataman vanhempaintoimikunnasta. Yksi ensimmäisistä vanhempaintoimikunnan järjestämistä tapahtumista oli lasten ensiapukurssi, jonne oli vanhempien lisäksi mahdollisuus osallistua myös päiväkodin henkilökunnalla. ”Halusimme myös hyödyntää päiväkodin lasten vanhemmilla olevaa osaamista ja sitä kautta onkin järjestynyt kevään Pihaseikkailutapahtumaan sellokonsertti ja eskarilaisten oman lehden taitto”, Laajapuro jatkaa.

Eelis ja Niina Laajapuro valmistelevat huvimajaa pihatalkoissa

Vanhempaintoimikunta päätti myöskin olla uudistamassa päiväkodin pihaa ja mahdollistamassa lapsille tilaisuus kokeilla kaupunkiviljelyä päiväkodin pihassa. Huhtikuun alussa lapset istuttivat tomaattia ja erilaisia yrttejä esikasvatukseen ja kesäkuun alussa lasten huolella hoivaamat kasvit pääsivät vihdoin istutettavaksi pihalle lasten ja vanhempien yhteisissä pihatalkoissa. Myös paikallisia yrityksiä lähti mukaan pihan uudistamiseen ja näin oli mahdollista istuttaa pihalle myöskin kesäkukkia. ”Pihatalkoissa oli puuhaamassa sekä lapsia ja aikuisia ja osallistumisen kautta lapset innostuivat pihasta ja kasvimaan hoidosta”, Laajapuro kertoo. Päiväkoti Sataman vanhempaintoimikunta ei ole yhdistyspohjainen ja toiminta hakee varmasti vielä tulevinakin vuosina muotoaan. ”Toisaalta tärkeää on se, että kunakin vuonna aktiivisilla toimijoilla on mahdollisuus

Aada Heikkilä istuttamassa kesäkukkia.

määrittää toiminta itsellensä sopivaksi. Herttoniemenrannassa ja Herttoniemessä on useissa päiväkodeissa aktiivista vanhempaintoimikunnan toimintaa ja olemme myöskin pohtineet millaista toimintaa useamman päiväkodin aktiiviset vanhemmat voisivat järjestää yhdessä.”. Niina Laajapuro toteaa. Vaikka vanhempaintoimikuntien ja -yhdistysten toiminta on tutumpaa kouluissa, on jo ensimmäinen toimintavuosi näyttänyt kuinka tällaiselle toiminnalle on paikkansa myös päiväkodeissa. Kiitokset pihan uudistamisen on mahdollistamisesta: • Päiväkoti Sataman henkilökunta • Helsingin Rengaspalvelu • Puutarhanikkarit Kirjoitus ja kuvat: Sanja Mursu HERTTONIEMELÄINEN

Työtä herttoniemeläisten hyväksi jo 60 vuotta

HERYK JUHLII 90 VUOTTAAN

elsingin Yhteiskoulu ja Realilukio, nykyinen Herttoniemen yhteiskoulu, aloitti toimintansa Helsingin keskustassa Wladimirinkatu 34:ssä syksyllä 1924. Perustajiin kuului koulun ensimmäinen ja pitkäaikainen rehtori Väinö Musikka. Oppilaitos tunnettiinkin yleisesti Musikan kouluna sen siirtyessä vuonna 1931 keskustassa isompiin Hämäläiseltä osakunnalta vuokrattuihin tiloihin Kampinkatu 4 – 6. Nykyinen Tavastia esiintymislavoineen toimi siis pitkään Musikan koulun juhlasalina. 1950-luvulla keskustan koulutilat jäivät sodan jälkeisille suurille ikäluokille liian pieniksi ja muuttosuunnitelmat Herttoniemeen alkoivat. Herttoniemen yhteiskoulun rehtoriksi valittiin huhtikuussa 1954 Jouko Teperi. Hänen tehtävänään oli saattaa 24

HERTTONIEMELÄINEN

alulle Musikan koulun toimintaa jatkaneen Herttoniemen Oppikouluyhdistyksen päätös rakentaa oma koulutalo nykyiselle paikalleen. Kolmena peräkkäisenä keväänä 1954 – 1956 oppikoulun pääsykokeet järjestettiin vielä sekä Kampinkadulla että Herttoniemen väliaikaistiloissa. Valitut oppilaat opiskelivat Herttoniemessä kaupungin omistamassa vanhassa puukoulussa, osa jatkoi Musikan koulussa.

Rahat koko yhteisön kasvatustyön tukemiseksi Ajatus muutosta Erätorin kupeeseen oli tosiasia, mutta uuden koulutalon rakentaminen vaati vielä rahaa ja yhteistyötä. Rahoituksen hankkimiseksi tarvittiin omaa pääomaa ja lainarahaa. Käytännössä tämä tarkoitti vapaaeh-

toisia lahjoittajia, erilaisia tempauksia ja keräyksiä ja ennen muuta uskoa hankkeeseen. Koulun juhlasalin eteisaulaan sijoitetuissa uusituissa Donatores-kunniatauluissa on lahjoittajina toimineiden henkilöiden, yhdistysten ja liikelaitosten nimet. Jokainen lahjoittaja perusteli osallistumistaan sillä, että halusi antaa rahat Herttoniemen koko yhteisön kasvatustyön tukemiseen. Joidenkin lahjoittajien omat lapset olivat koulun tulevia oppilaita. Lainaa saatiin 13 eri rahalaitokselta tai yhteisöltä. Monien värikkäiden käänteiden jälkeen Herttoniemen yhteiskoulun koulutalo valmistui, ja vihkiäisiä vietettiin 22.3.1958. Opetus uusissa tiloissa pääsi alkuun. Koulutalo oli rakennettu aineluokkajärjestelmän edelläkävijäksi Suomessa. Vuosien saatossa opetus-

tiloja on saneerattu. 2000-luvun alussa valmistui lisäsiipi, jossa sijaitsevat muun muassa ruokala ja erityisopetuksen sekä kuvataiteen ja musiikin opetustilat. Vanhan puolen luokkahuoneet on viime vuosien aikana korjattu vastaamaan nykyisiä digiajan tarpeita.

Herttoniemeläiset haluavat pitää koulunsa 1970-luvulla Suomessa rinnakkaiskoulut muutettiin peruskouluiksi Lapin läänistä alkaen. Tällöin yksityiset oppikoulut monella paikkakunnalla muutettiin kunnan kouluiksi. Aluksi Helsingissä näytti siltä, ettei taistelua yksityisten oppikoulujen olemassaolon puolesta tarvinnut käydä, vaan ne voisivat jatkaa työtään korvaavina kouluina. Kuitenkin vuoden 1975 aikana pääkaupungissakin yksityisiä oppikouluja painostettiin luovuttautumaan kaupungille. Ajan henki vaati sitä. Rehtori Jouko Teperi on koulun historiikissa muistellut, että kaupunki painosti yksityisiä oppikouluja lopettamaan toimintansa kiristämällä niiden taloutta sekä vääristelemällä väestöennusteita ja muita tilastoja. Helsingin yksityiskoulut puolustautuivat Teperin johdolla ja osoittivat väitteet vääriksi. Myös herttoniemeläiset kannattivat alueensa yhteiskoulun toiminnan jatkamista yksityisenä korvaavana kouluna. Vuoden 1976 syys-lokakuussa kerättyyn adressiin kertyi peräti 755 herttoniemeläisvaikuttajan nimet, ja valtuusto myönsi Oy Helsingin yhteiskoulu ja Realilukiolle korvaavan koulun aseman samana vuonna joulun alla. Yksityisiä kouluja jäi tuolloin Helsinkiin 18. Näin Herttoniemen yhteiskoulusta tuli oman alueensa lähikouluna toimiva peruskoulu, jossa maksutonta opetusta annetaan niin yläkoulussa kuin lukiossakin. 1980-luvun lopussa Helsingissä lukioiden määrää supistettiin. Herttoniemen yhteiskoulu joutui jälleen puolustamaan olemassaoloaan. Alueen vaikuttajien ja vanhempien päättäväisen toiminnan seurauksena lukio sai jatkaa toimintaansa. Viime vuosina opiskelijoiksi on halunnut lähialueen nuoria enemmän kuin on voitu ottaa. Motivoituneet lukiolaiset ovat kirjoittaneet ylioppilaiksi hyvin tuloksin. Jouko Teperi toimi koulun rehtorina vuoteen 1985. Yli kolmekymmenvuotisen rehtorintoimensa jälkeen hän jatkoi puheenjohtajana koulun ylläpitäjän Oy Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukion hallituksessa kahteen otteeseen yhteensä vajaat kymmenen vuotta. Teperin jälkeen koulun rehtoreina ovat toimineet Tuulikki Ruokojärvi (ent. Malinen), Veli-Antti Lipsanen, Marja-Liisa Vehkamäki ja Mikko Kamula. Nykyään koulun toimivan johdon muodostavat rehtori Johanna Kallio ja apulaisrehtori Ari Leväniemi.

Kirsti Kamppinen Lähde: Jouko Teperi (1997): Helsingin Yhteiskoulu ja Realilukio ja Herttoniemen yhteiskoulu 1924 – 1994.

SÄÄSTÄ€ YLI 110

MEILLÄ ONNISTUT!

Nyt onnistujan aloituspaketti kaupan päälle (arvo yli 110 €). Aloituspaketti sisältää: - 45 min yksilövalmennus - Aktiivinen yhteydenpito - Kehonkoostumusmittaus 2 krt vuodessa

Luota kotimaiseen - meillä onnistut. * Vain uusille asiakkaille. Edellyttää toistaiseksi voimassa olevaa tai 24 kk määräaikaista sopimusta. Ikäraja 17v.

Forever Herttoniemi Hitsaajankatu 10, 00810 Helsinki, puh. 010 396 2230

HERTTONIEMELÄINEN

Herttoniemi inspiroi taiteilijaa Keraamikko Outi Leinosen yksi lempipaikoista on Karhutien kotitalon terassi. Siellä hän mielellään istuu ja tarkkailee takapihaa, kunnes orava, siili, punarinta tai lumikko näyttäytyy. Luonnon tarkkailu on Outille tärkeää, keraamikon työn ensimmäinen vaihe.

nsin äiti teki pienelle Outille muovailuvahasta pikkiriikkisen astiaston. Sitten Outi muovaili kaverinsa kanssa lumesta vauvat, laittoi ne kenkälaatikkoon ja veteli narusta pitkin Herttoniemeä. Taideteolliseen korkeakouluun päästyään Outi oivalsi, että muovailu, keramiikka on hänen alaansa, se taide, joka syntyy yksinäisyydessä ja hitaasti. – Ihanteellinen tilanne on se, että saan tehdä töitä rauhassa, omaa tahtiani. Mallin tarkkailu ja märän saven käsittely on minusta kaikkein kivointa. Olen huomannut, että pienet lapsetkin rauhoittuvat, kun he saavat tehdä jotakin käsillään. Lapset jaksavat yllättävän hyvin keskittyä muovailuun, Outi Leinonen sanoo. Lähes koko hänen tuotantonsa on syntynyt Herttoniemessä. Noin neljänkymmenen vuoden aikana Outi Leinosella on ollut yli kaksikymmentä yksityisnäyttelyä ja lukuisia yhteis26

HERTTONIEMELÄINEN

näyttelyjä, myös ulkomailla. Uransa huomattavimman tunnustuksen hän sai viime vuonna, kun hänet valittiin Vuoden keraamikoksi.

Koira kotiutti uudelleen Herttoniemeen Outin ollessa parivuotias perhe muutti Töölöstä Herttoniemeen, ensin Karhutielle kerrostaloon ja perheen kasvaessa Susitielle. Ikävä kyllä Outin varhaiset, valoisat muistikuvat Herttoniemestä saivat tummia sävyjä siinä vaiheessa, kun hän siirtyi Herttoniemen yhteiskouluun. – Minä en viihtynyt koulumaailmassa ollenkaan. Tunsin itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi. Vaihdoin koulua, kirjoitin ylioppilaaksi Vuosaaren yhteiskoulusta. Olisinpa silloin tiennyt, että epäviihtyminen vain kuuluu tiettyjen ihmisten luonteeseen. Monet tulevat taiteilijat ovat tunteneet koulunkäyntiä kohtaan samanlaista vastenmielisyyttä, Outi toteaa. Kun hänen miehensä Pekka Vuorinen ilmoitti suhteen alkuvaiheessa löytäneensä heille asunnon Herttoniemen Susitieltä, Outi oli aika kauhuissaan. Kuinka hän voisi lähteä takaisin paikkaan, josta hänellä oli niin ikävät muistot. Muutettuaan tänne hän tunnusteli ympäristöä ensin varovasti,

kunnes pikku hiljaa uskalsi käydä jopa Eränkävijäntorilla. Kun perheeseen tuli koira, chow-chow-rotuinen Hertta, Outin oli pakko laajentaa reviiriä. Niin hän vähitellen tutustui paikkaan ja ihmisiin uudelleen ja alkoi viihtyä. Myöhemmin lenkkikaverina oli vielä toinenkin chow-chow, Papu. Aluksi Outi teki töitä pienessä kellaritilassa Mäyrätiellä. Mutta toive oli päästä kerrostalosta väljempiin tiloihin. Ja Herttakin tuntui tarvitsevan lisätilaa. Karhutien kulahtaneen näköinen omakotitalo oli ollut myynnissä pitkään. Mineriittilevyillä päällystettyä rumaa taloa ei kukaan halunnut ostaa.

Taide on tutkimista ja ihmettelyä Outi Leinosen ensimmäinen näyttely oli vuonna 1977 Galleria Katariinassa. Työt olivat pieniä ihmisfiguureja, joista yksi esitti aviomiestä kylpemässä Susitien istuma-ammeessa. – Kutsumme työtä nimellä Aleksis Kivi kylvyssä, koska Pekalla oli siinä vaiheessa punainen parta ja hän todella muistutti vähän kansalliskirjailijaa. Sen jälkeen olen tehnyt ihmishahmoja aika vähän. Minulle tuli vaihe, jolloin rupesin suurentamaan luonnonaiheita, esimerkiksi siemeniä. Ne olivat esillä näyttelyssä nimellä Talvipäivän seisaus. Aiheen kehittely lähti auringonkukan siemenestä ja siitä, että meillä talvet ovat niin pitkiä ja harmaita. Siemen aiheena liittyi kevään odotukseen ja toivoon, että jossakin sittenkin piilee elämää, Outi kertoo. – Kun katson mitä tahansa mönkiäistä tai kasvia, hämmästyn, miten monimutkainen ja hieno se on. Taide on paljon tutkimista ja ihmettelyä. Arvostan voikukkaa, olen ikuistanut keramiikkaan sen koko kehityskaaren. Vähän aikaa sitten toteutin pitkäaikaisen toiveeni: tein ensimmäiset pikkulinnut, sinitiaisen ja punarinnan. Pikkulinnut ovat haastavia, varsinkin ohuet jalat ovat keraamikolle vaikeita toteuttaa. Niihin Outi sai apua naapurilta, joka väänsi jalat rautalangasta.

Johnny Korkman

– Päätimme teollista muotoilua opiskelevan ystävämme, Nikkasen Petrin kanssa ostaa talon. Ei meillä pääomia ollut, mutta jostakin vain riivimme rahat kokoon. Kun köyhät ihmiset ryhtyvät niin hulluun yritykseen, ei muuhun ollutkaan enää rahaa kuin maaliin. Maalasimme kaiken sisältä vakoiseksi, ja mineriitin poisto ja laudoitus tehtiin talkoilla. Petri Nikkanen tyttöystävineen asui talon yläkerrassa ja Outi Pekan kanssa alakerrassa. Isosta autotallista tuli Outille uusi työtila. Siellä hän edelleen tekee keramiikan likaisimmat työvaiheet, sekoittaa savia, värittää ja lasittaa. Polttouuni sopi hyvin puretun saunan paikalle.

Olohuoneessa komeilee kaksi viimeisintä työtä, varispariskunnan kookkaat rintakuvat. – Lintu on uskomattoman kiehtova ja tyylikäs, niin pienet varpuset kuin suuret haukatkin. Kerran meidän kuistin ikkunaan lensi talitiainen, ja löysin sen portaalta pökertyneenä. Huomattuani, että se on elossa, aloin lämmittää sitä käsissäni. Siitä se rupesi vähitellen virkoamaan ja istahti lopulta sormelleni kietoen varpaansa sen ympärille. Miten sellainen pieni, olematon höyhenpallo voikaan olla niin täynnä elämää. Se tuntui ihan sähkövirtana minussa asti. Hetken mietiskeltyään lintu lensi puun oksalle. Se oli suuri elämys.

Kottikärryt keramiikassa Outi Leinosen tuotannossa on toki muutakin kuin luontoa. Jotkut työt vaikuttavat silmänkääntäjän tempulta: keramiikkainen ilmapallo näyttää katonrajassa höyhenenkevyeltä tai keraamiset kirjat houkuttivat kääntämään sivua. Pot Viaporin 40-vuotisnäyttelyssä Suomenlinnassa taideteokset saivat veden kielelle. Galleriaan oli katettu juhlapöytä, johon Outi oli kollegoiden tekemien keramiikkaisten täytekakkujen ja karjalanpiirakoiden joukkoon loihtinut erehdyttävän aidon näköisiä keramiikkaleivoksia. Jotkut herttoniemeläiset ovat hankkineet Outin töitä. Aiheet ovat saattaneet liittyä tilaajan omaan elämään, kuten erään naapurin tilaama kottikärrylaatta, joskus Outia on pyydetty tekemään lahja lähikoulun opettajalle tai syntymäpäiväksi. – Jos toivotaan työtä joksikin tietyksi päiväksi ja tiettyä aihetta, täytyy

ajoissa ottaa yhteyttä. Muuten on vain tyydyttävä siihen, mitä minulla sattuu olemaan työhuoneella.

Joitakin töitä on vaikea antaa eteenpäin. – Tein ensimmäisestä koirastamme Hertasta kokonaisen näyttelyn. Niistä töistä minun oli tavattoman vaikea luopua. Mutta onneksi useimmat Hertta-patsaat ovat saaneet hyvät kodit. Minulle saatetaan vieläkin soittaa ja ilmoittaa, että ”Hertta voi ihan hyvin”. Surin Herttaa syvästi, Outi kertoo. Outi Leinonen ei tee astioita, vaikka ihailee kauniita kippoja ja vateja, myös kollegoiden tekemiä kuppeja ja lautasia. Isänsä jälkiä seuraten Outin poika Olli opiskelee arkkitehdiksi. Kun Olli oli vaihdossa Japanissa, vanhemmat kävivät poikaa tervehtimässä. – Olli tutustutti meidät siellä asuvaan rouvaan, joka antoi meille hienot teekupit. Kun katson kuppeja, muistan reissun, ihanan japanilaisen rouvan ja japanilaisen vieraanvaraisuuden. www.kolumbus.fi/vuorinen.leinonen/ Teksti: Tuula Kasanen Kuvat Pekka Vuorinen HERTTONIEMELÄINEN

Naapuruuspiirit leviävät Herttoniemestä – Haluatko tehdä vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa?

käihmisten Naapuruuspiiri sai ideansa Mellunkylän alueella toteutetusta vertaisryhmätoiminnasta. Päätimme syksyllä 2008 perustaa samalla idealla ryhmän Siilitielle ja seuraavana keväänä Meriporttiin. Ryhmä sai nimekseen Naapuruuspiiri. Se kokoontuisi kerran viikossa klo 13–15 ja se olisi lähellä ikäihmisiä, joiden toimintakyky riittää lähialueilla liikkumiseen. Verkostokontaktiemme välityksellä saimme Naapuruuspiirille maksuttomat tilat Herttoniemen terveysasemalta. Ylilääkäri Satu totesi, että hän oli toivonut jo 20 vuotta sitten, että terveysasemalla olisi sosiaalisen kohtaamisen paikka. Aluksi terveysaseman Naapuruuspiirissä oli vain muutama osallistuja, mutta puskaradion ja hyvän kokemuksen myötä lukumäärä alkoi kasvaa ja on ollut parhaimmillaan 13 henkilöä. Seuraava haaste oli, mistä saada ohjaaja ryhmään. Vapaaehtoisten rekrytoiminen ei ollutkaan ihan helppoa. Syksyllä 2010 Herttoniemipäivien Herttoniemenrannan sauvakävelyryhmässä tapasin Kalevi Möttösen, joka kertoi haluavansa tehdä vapaaehtoistyötä. Ajattelin, että tässä voisi olla mahdollisuus ja kysyin Kalevilta, että haluaisiko hän alkaa ohjaamaan Naapuruuspiiriä terveysasemalla. Niin Kalevi ryhtyi kehittelemään ohjelmaa kokoontumisiin ja minä puolestani

aloin koordinoida erilaisia vierailijoita kokoontumisiin silloin tällöin. Totesimme Kalevin kanssa, että osallistujilla on monenlaisia voimavaroja, eikä heitä sen vuoksi pidä nähdä pelkkinä kohteina vaan myös toimijoina. Niin ryhmästä muodostui vähitellen avoin vertaisryhmä, jossa rouvat täyttävät päiväkirjan ja keittävät kahvit omatoimisesti. Sitten Kalevi oli taas valmis uusiin haasteisiin ja hän totesi, että toimintamalli pitää levittää joka paikkaan. Minä pidin sitä hyvänä ajatuksena. Sosiaali- ja lähityön yksikkö sekä sosiaaliviraston vapaaehtoistoiminta ja myöhemmin kotihoito tulivat mukaan kehittämään Naapuruuspiirimallia. Syksyllä 2012 Pasilassa Pasilatiimissä mukana oleva asumisneuvoja Maarit kutsui Kalevin ja minut Pasilan asukastalolle kertomaan NP:n levityksestä. Tapaamisen jälkeen Pasilan Naapuruuspiiri alkoi kehittyä monenpolven yhteistyönä Länsi-Pasilassa. Naapuruuspiirin käynnistäminen Siilitien ikäihmisille sai myönteisen vastaanoton Siilitie 11:ssa, jossa aloitimme neuvottelut talotoimikunnan jäsenten, isännöitsijän ja vastuuverkoston kanssa. Naapuruuspiiriavajaiset Siilitie 11:sta pidettiin 14.11.2012. Naapuruuspiirin tarjoiluiden sponsoriksi lupautui Kipparlahden apteekki. Edellä mainitun lisäksi, ei pidä unohtaa ikäihmisiä itseään. Heillä on

Vetäjät Soile Atacocugu ja Kalevi Möttönen Herttoniemen kirkolla pidettävän naapuruuspiirin avajaisissa viime keväänä. 28

HERTTONIEMELÄINEN

kiinnostava, laaja elämänkokemus ja sen mukana tuomaa viisautta, jotka ovat voimavaroina kohtaamisissa. Voimavarana olemisesta hyvänä esimerkkinä on Kalevi, joka on ollut vahva, tasavertainen kehittäjä yhdyskuntatyöntekijän rinnalla. Pääsimme Innopalkintoehdokkaaksi kymmenen parhaan joukkoon Innomarkkinoilla syksyllä 2013. Kerroimme ideasta Ideatorilla 11.3.2014 valtakunnallisilla Kohtaamispaikkapäivillä Espoon Kulttuurikeskuksessa. Keväällä 2014 kävimme esittelemässä Naapuruuspiiri-ideaa kantakaupungissa Vanhusten Turva Ry:ssä ja myöhemmin Viiskulman terveysasemalla lääkärien kokouksessa, jossa oli edustettuna eteläisen Helsingin kaikki terveysasemat. Pääsimme mukaan esittelemään ja saamaan ideoita Naapuruuspiiriin Sitran uuden turvallisuuden ideapajassa keväällä 2014. Kalevi koordinoi itsenäisesti tilat Herttoniemen kolmannelle Naapuruuspiirille Herttoniemen kirkolta. Hän toteutti uuden Naapuruuspiirin mahdollistavat tapaamiset kirkkoherran ja diakonien kanssa ja neuvotteli kirkon Naapuruuspiirille sponsoriksi K-Hertan Herttoniemestä. Avajaiset pidettiin 8.4.2014 ja paikalla oli 50 osanottajaa. Uusia kontakteja syntyy jatkuvasti ja on syntynyt esim. Herttoniemen paikallisen kehittämisen toimintamallin Kehrän tiimoilta. Naapuruuspiiri-ideaa ollaan levittämässä nyt Kontulaan Mikaelin seurakunnan tiloihin, Palvelukoti Sofiaan Laajasaloon Kuvernöörintielle ja Onnitaloon Tammisaloon. Ja tässä rohkaisemme samalla kaikenlaisia muusikoita, runonlausuja, yhdistysten edustajia jne. ottamaan yhteyttä Naapuruuspiirien yhteyshenkilöihin, jotta voivat tulla esittelemään osaamistaan ja ilahduttamaan Naapuruuspiirejä. Meille on tärkeää Naapuruuspiirissä, että sinne ovat aina tervetulleita yksinäiset ikäihmiset, vaikka se sitten olisi toteutettukin monenpolven- tai vaikka maahanmuuttajatoimijoiden kanssa tehtävänä yhteistyönä tai muul-

la tavoin. Toivomme, että uudet Naapuruuspiirit syntyvät paikkoihin, katvealueille, jossa ei ikäihmisille ole tarjolla palveluita. Toivomme myös kaikenlaista paikallista ja monitahoista yhteistyötä Naapuruuspiirien käynnistämiseksi ja siitä vastuun ottamiseksi. Tehdään Naapuruuspiirejä iloisessa ja innostuneessa yhteistyössä tavallisen ihmisen taidoilla! Levitetään tietoa Herttoniemessä lähteneestä toimintatavasta vaikkapa yli valtakunnan rajojen! Kirjoittaja Soile Atacocugu Kuva Hilkka Helsti Yhteyshenkilöt (jos haluat Naapuruuspiireihin esiintymään tai vapaaehtoiseksi): • Herttoniemen terveysaseman ja Siilitie: soile.atacocugu@hel.fi, 09-31073206 (myös Naapuruuspiirien käynnistämiseen liittyvät infomateriaalit) • Herttoniemen kirkko: karoliina.hamalainen@evl.fi, 09-2340 3339 / 050 433 7339 • Palvelukoti Sofia: tiina.kuisma@palvelukotisofia.fi, 09-622 96 10 • Onnitalo: marja.tammisto@onnitalo.fi, 044 5307036 • Ikäihmisten Naapuruuspiirin Facebook sivut: https://www.facebook. com/pages/Ik%C3%A4ihmistenNaapuruuspiiri/388109407931249

HERTTONIEMELÄINEN

Mihin katosi Viivin rediisipelto? – Kiintosaaren sata vuotta Erätorilla myytiin paikallista lähiruokaa eli Kiintosaaren vihanneksia ennen suurta hautausmaahanketta.

aksi hiihtoretkeläistä harhaili talvella 1910 Vanhankaupunginlahden itärannalla. He olivat etsimässä perheilleen talon paikkaa, koska edessä oli jälleen kerran muutto. Kohtuuhintaisen asunnon löytäminen oli kiven alla kaupungissa. Kun miehet pääsivät lumen verhoamalle, autiolle saarelle, he huomasivat löytäneensä paratiisin. Paikka tunnetaan virallisesti Fastholmana, mutta asukkaille se on ollut Kiintosaari. Maa kuului Herttoniemen kartanolle. Kun tulijat tiedustelivat mahdollisuutta ostaa palan saarta ja alavaa kannasta, kartanon isäntä Johan Bergbom toppuutteli sanoen, että vuokrataan ensin ja katsotaan myymistä myöhemmin. Sisällisodassa joukko punaisia kuitenkin ampui hänet kotonaan. Viimeistään sen jälkeen Kiintosaaren omistus siirtyi Helsingin kaupungille.

Veneellä maitoa hakemaan

Mölysammakot häiritsivät unta

Ensimmäisten asukkaiden perässä saarelle muutti muitakin asuntopulan vaivaamia perheitä. Loppujen lopuksi rannoilla oli seitsemän taloa ulkorakennuksineen, puutarhoineen ja laitureineen. Parhaimmillaan asukkaita oli seitsemisenkymmentä. Lapsille riitti leikkiseuraa omasta takaa. Saarelaiset ansaitsivat elantonsa muun muassa ammattiviljelijöinä, jotka kasvattivat vihanneksia laajoilla pelloilla sekä vanginvartijoina, raitiovaununkuljettajana ja poliisina. Lahden poikki soudettiin töihin, kauppaan Kulosaareen ja tansseihin Lammassaareen. Kun Ryönälahti ei ollut vielä kaisloittunut, maitoa haettiin ruuhella lahden toisella puolella sijainneesta maatalosta. Jokainen Kiintosaaren talous kalasti kotitarpeiksi muun muassa lahnaa, suutaria, kuhaa ja ahventa.

Vanhojen asukkaiden muistoissa saari oli poikkeuksellisen kaunis paikka. Asuinrakennukset sijaitsivat lähellä rantaa, töyrään päällä isojen puiden varjossa. Näkymät avautuivat rauhalliselle lahdelle ja kasvavaan Hermanniin. Puutarhat kukoistivat talojen takana tuulen suojassa. Talojen rakentaminen korkeimmille paikoille oli viisasta toistuvien tulvien takia. Eräs iäkäs saarelainen näkee yhä unia eräästä suurtulvasta, jolloin vesi lähestyi taloja ja saarelta pääsi pois vain veneellä. Vielä viisikymmentä vuotta sitten Kiintosaarella oli runsaasti kyitä. Pöllöt pesivät asutussa saaressa lukuisina ja toisinaan sinne eksyi hirviä. Etenkin keväisin saarelaiset kuuntelivat kookkaan mölysammakon äänekästä kurnutusta. Paikallinen tarina kertoo, että 30-luvulla muuan saksalainen soti-

Maalinnoituksen satama Pian Helsingin ympäristöön ryhdyttiin rakentamaan maalinnoituksia, kun venäläiset varustautuivat saksalaisten hyökkäykseen. Nykyisen Fastholman lintutornin paikkeille ilmestyi vuonna 1914 satama, jonne proomu toi kiviä Herttoniemen linnoituksen eli Rajakallion redutin rakentamiseen. Satamasta lähti raide ylös harjanteelle. Kivet kuljetettiin sitä pitkin todennäköisesti hevosten vetämillä vaunuilla. Vielä 20-luvulla lapset huvittelivat laskemalla raidetta pitkin alas. Se näkyy vanhoissa ilmakuvissa ja pengertä pitkin kulkee yhä polku tervaleppäluhdan läpi. Satamaan unohtui linnoitustöistä kiviä, jotka käytettiin Kiintosaaren rakennuksissa. 30

HERTTONIEMELÄINEN

Kiintosaarelainen vihannesviljelijä Viivi Levander rediisimaallaan joskus 40-luvulla. Pelolla ja puutarhassa kasvatettiin myös kaalia, salaattia, persiljaa, tilliä, kurkkuja ja punajuuria. Aluksi sato myytiin Kauppatorilla, myöhemmin tukkutorilla. Myös Erätorin Matti Vainion kaupassa oli tarjolla Levanderin pelon tuotteita. Kiintosaaren ja Herttoniemen välinen pelto- ja ruovikkoalue oli 60-luvulle saakka avoin. Kiintosaarelaiset näkivät postilaatikkonsa, jotka oli kiinnitetty suureen kuuseen tienristeyksessä metsäselänteellä.

lashenkilö laski mölysammakoita lahdelle sillä tarkoituksella, että niitä voisi pyydystää ihmisten ravinnoksi. Sammakot kuitenkin valvottivat erästä kiintosaarelaista isäntää siinä määrin, että hän metsästi otuksia, kunnes viimeinen hiljeni 50-luvulla. Luontotutkijat eivät vahvista tarinaa mölysammakoiden ilmestymisestä Vanhankaupunginlahdelle, vaan se on edelleen arvoitus. Lehdissä kuitenkin kirjoitettiin 30-luvulla, miten mölysammakoita ammuttiin Saunalahdella niiden häiritsevän kurnutuksen takia.

Hautausmaahanke siirsi saarta? Kun Herttoniemeen rakennettiin lähiötä 1950-luvulla, kaupunki neuvotteli sen rannalla sijaitsevien huviloiden ja mökkien omistajien kanssa talojen myymisestä ja vaihtamisesta uusiin kerrostaloasuntoihin. Tarjouksia tehtiin myös kiintosaarelaisille. Muutaman vuoden kuluttua saarelaiset kuulivat hautausmaasta, jota suunniteltiin heidän puutarhoihinsa ja plantaaseilleen. Ne olivat siirtynyt Helsingin evankelisluterilaisten seurakuntien omaisuudeksi maanvaihdossa kaupungin kanssa. Kun hautausmaata ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1964, saari oli jo lähes autio ja taloja purettiin. Peltojen pintamaat kuorittiin valtaviksi kasoiksi. Mutta hautausmaan rakentaminen keskeytettiin nopeasti maansiirtoon liittyvien vaikeuksien takia. Muun muassa märän savimaan täyttäminen osoittautui loputtomaksi. Paikalliset asukkaat huomasivat jo silloin, että täyttämisen jälkeen maa kohosi muualla ympärissä. Jostain syystä Pieni Kiintosaari, jonne pääsi maitse, yhtäkkiä loittoni rannasta. Kun hautausmaa-projekti kariutui, vanhan hyppyrimäen alapuolella kasvavaan ruovikkoon tehtiin kaksi aurauslumen vastaaottokenttää. Myöhemmin viereen tuli haketus- ja oksien varastointialue. Metsittyvä ympäristö houkutteli tuomaan romujätteitä. Viime talvena Kiintosaaren karttoja otettiin jälleen esille, kun Kivinokan kesämajoille kaavailtiin uutta sijoituspaikkaa. Hautausmaavaraus on edelleen voimassa. Helsingin seurakuntayhtymästä kuitenkin kerrotaan, että hankkeen toteuttaminen on auki ja paikka soveltuisi vain tuhkahautaukseen. Voisiko saaren palauttaa luontoparatiisiksi? Rajoittuuhan se tänään laajaan luonnonsuojelualueeseen. Ei kai olisi mahdotonta, että siellä sijaitsisi myös pieni ekohautausmaa, joka olisi ainoastaan luonnonniitty kenen tahansa tuhkan siroittelua varten. Ja tietenkin myös rediisiplantaasi. Kirjoittaja Riitta Malve-Tamminen Juttuun on haastateltu vanhoja kiintosaarelaisia, Helsingin maalinnoituksia tutkinutta arkeologi John Lagerstedtia, tutkija Markus Pihaa Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöitä.

Kotimaasta maailmalle – jo yli 40 vuoden ajan.

Suomalainen perheyritys Planmeca Oy on maailman johtavia hammaslääketieteen laitevalmistajia. Yhtiön kotimaassa suunnittelemat ja valmistamat tuotteet ovat myynnissä ympäri maailman, yli 120 eri maassa. Planmecan palveluksessa on maailmanlaajuisesti 2 600 työntekijää, joista Suomessa noin 900.

Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä.

www.planmeca.fi

Haluan liittyä Herttoniemi-seuran jäseneksi Nimi: _________________________________________ Arvo tai ammatti: ________________________________ Syntymäaika: _____________ Puhelin: ______________ Postiosoite: ____________________________________ Sähköposti: ____________________________________ Olen kiinnostunut seuraavista Herttoniemeä koskevista asioista: ______________________________________________ ______________________________________________ ________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus: _____________________________________________ Postitetaan osoitteeseen: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 HKI

Herttoniemi-seuran jäseneksi voi liittyä myös Herttoniemiseuran kotisivun www.herttoniemi.fi kautta. Liity samalla myös Herttoniemi-seuran sähköpostilistalle.

Herttoniemen kyläjuhlat 2014 Herttoniemen kyläjuhlat tarjoavat tänä vuonna ohjelmaa lauantaina ja sunnuntaina. Huomioi, että ohjelmisto saattaa muuttua. Tuoreet tiedot löydät aina herttoniemi.fi -sivuilta.

Lauantai 6.9. 2014 Herttoniemen yhteiskoulu (Kettutie 6 tai Hiihtomäentie 43)

• 10.00–15.00 kirpputori piha-alueella, sateella koulun sisällä. Myyntipaikka on ilmainen. Ota pöytä, rekki tms. myyntipaikka mukaan. • koulun kirpputoripöytä • Kahvio (9 B-luokan latinan opiskelijat) • 12.00 Arno Kotron haastattelupisteessä on aiheena “Kirjoittamalla vaikuttaminen”. Vieraana on HS:n poliittisen toimituksen esimies Marko Junkkari • 10.00–15.00 Stadin Slangi Ry esittäytyy, slumpattavana myös erilaista slangikamaa • 13.00 Slangikuoro shungaa. Tulkaa lysnaan sbulilla jengillä kuoron snygejä stygejä

Leikkipuisto Herttoniemi (nurmialue, Karhutie 11) • 10.00–11.00 Tai Chi (Marja Nurmi) • Tunnin aikana tutustutaan taijin periaatteisiin ja tehdään liikesarjan liikkeitä

Päiväkoti Herttoniemi (Susitie 2-6)

• 10.00–14.00 Lasten leluja vaatekirppis, kahvio ja kasvomaalausta • Järjestäjänä päiväkodin vanhempaintoimikunta • Tuotot lasten kulttuuri- ja retkitoimintaan.

Asukastalo Ankkuri (Paasivaarankatu 6) • 11.00 Konkaribrunssi • 13.00–16.00 Kulttuurikahvila ja kirppis

Tuorinniemi, Herttoniemenranta

• 12.00–14.00 Avoimet ovet Tuorinniemen uimapaikalla • Herttoniemi-seuran talviuimarit Herttoniemen Hylkeet esittäytyy • Tarjolla on tietoa talviuinnista, sen terveysvaikutuksista ja tarvittavista varusteista • Mahdollisuus liittyä talviuintiseuraan ja siivousrinkiin • Kahvitarjoilun ohessa vastaamme kysymyksiinne ja esittelemme toimintaamme

Keskusaukio, Herttoniemenranta (Laivalahdenkaari 3) • 15.00 Kotikaupunkikävely Herttoniemenrannassa • Kesto noin 3 tuntia • Reitti kulkee pääosin hoidettuja katuja ja kujia, mutta myös puiston puolella poiketaan ja kallioille kiipeillään, joten tukevat kengät jalkaan! • Oppaana kotikaupunkipolkujen toimittaja, kaupunkiopas Pauli Saloranta • Aineisto on myös omatoimiretkeilijöiden käytettävissä herttoniemi.fi-sivuilla.

Herttoniemi-talo: nuorisotalo (Kettutie 8)

• 10.00–15.00 Hertsikan Pumppu järjestää kyläkahvilan. Tarjolla herkullista lounaskeittoa, kahvia, teetä, mehua sekä kotileivonnaisia. Ja ennen kaikkea iloisia ihmisiä ja mukavaa seuraa. Tervetuloa! • 12.00–14.00 Sadonkorjuutori • 14.00–17.00 “Oppimisen pajat”, joissa asukkaat voisivat opettaa omia taitojaan esim. taidetta, käsitöitä, ruokaa ja tietotekniikkaa naapureille. Osaatko jotain, mitä haluaisit opettaa toisille? • 14.00–17.00 Piirroselokuvia lapsille • 18.00–19.00 Tuttuja yhteislauluja (Jyrki Tenni säestää)

Sunnuntai 7.9. 2014 Herttoniemen liikuntapuisto (Siilitie 12)

• 10.00–14.00 Kirpputori liikuntapuiston jalkapallokentällä. Myyntipaikka on ilmainen. Ota pöytä, rekki tms. myyntipaikka mukaan. • 10.00–11.30 Ilmoittautuminen lasten juoksukilpailuun (HerTo) • 12.00–13.30 Lasten juoksukilpailu (HerTo) • 14.00 Juoksukilpailujen palkinnonjako (HerTo)

Paikalla myös: • 10.00–13.00 poniratsastusta • HerTo:n kahvio • Laatikkopyörien koeajoa • Partiolippukunta Helsingin Eräkaverien suunnistuspolku • Alueen seuroja ja yhdistyksiä mm. • Partiolippukunta Rantasipit Herttoniemenrannasta

Asukastalo Ankkuri (Paasivaarankatu 6)

• 14.00–15.00 Rivitanssin opetusta (Capital Heels)

Herttoniemelainen 2014