Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2013
Herttoniemen kyläjuhlat 6.–8.9.2013
14
18
23
Sisällys Olkkari, talo, tori ja huvila – yhteisölliset
Hertsikan kyläjuhlien 6.–8.9. 2013 ohjelma.... 16
tilat houkuttavat.................................................. 3
Puistojen Herttoniemenranta............................ 18
Asukastalo Ankkuri siirtyy uuteen aikaan........... 4
Talviuintia Tuorinniemessä............................... 22
Asukastila jatkaa Erätorilla.................................. 5
Siilitien metroasema valmistui.......................... 23
Kylänraitilta naamakirjaan.................................. 7
Vihanneksia suoraan Herttoniemestä ............... 25
Herttoniemi muutoksessa................................... 9
Tarinoita Herttoniemestä.................................. 27
Karhunkaataja, pohjoisinta Herttoniemeä........ 10
Herttoniemen palstaviljelijän kesä.................... 28
Karhunkaataja asuinseutuna............................. 13
Lasten kasvimaa kukoistaa Siilitiellä................. 28
Ylipormestarin asukasilta Herttoniemessä......... 14
Karhutien 25–26 rivitalon historiikki netissä..... 29
Herttoniemi lukuina ........................................ 14
Partioon voi liittyä myös aikuisena.................... 30
Erätori muuttuu aidoksi toriksi.......................... 15
Mahdollisuuksien Herttoniemi.......................... 30
Herttoniemeläinen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2013 Lehti ilmestyy syksyisin osana kyläjuhlan tapahtumia. Päätoimittaja Hilkka Helsti Toimitusvastaavat: Henrik Nyholm, Virve Mertanen, Sakari Heikkilä, Heidi Jaskola Kannen kuva: Nina Repo Takakannen kuva: Veikko Somerpuro
Herttoniemi-seura ry:n johtokunta 2013 Puheenjohtaja Hilkka Helsti Erkki Merimaa, varapuheenjohtaja, kotikaupunkipolut ja Itä-Helsingin kulttuuriviikot Sakari Heikkilä, sihteeri, Herttoniemeläinen-lehti, kaavoitus- ja ympäristöasiat
Tiina Komulainen, viljelypalstavastaava Virve Mertanen, Herttoniemeläinen-lehti Raimo Mäkelä, kotisivuasiat, tiedotusvastaava Anita Raitio, talousyhdyshenkilö, kaavoitus- ja ympäristöasiat Jukka Saaresto, alueryhmä Jaana Väisänen, kulttuuriasiat Henrik Nyholm, Herttoniemi.fi vastaava päätoimittaja, jäsenrekisterin ylläpito, Herttoniemeläinen-lehti Muut johtokunnan jäsenet: Eero Rasijärvi
Seuran osoite Herttoniemi-seura ry PL 237 00811 Helsinki Sähköpostiosoite herttoniemiseura@gmail.com Pankkiyhteys FI80 1248 3000 0507 10 Taitto ja paino: Miktor ISSN 1235-5135 (painettu) ISSN 2341-6092 (verkkojulkaisu)
Olkkari, talo, tori ja huvila – yhteisölliset tilat houkuttavat
Kuva: Risto Korhonen
V
iime syksynä Erätori muuttui ensimmäistä kertaa parkkipaikasta pop up -ruokatoriksi kolmena lauantaina. Oli hienoa nähdä, miten arkisen harmaasta liikenneympäristöstä tuli värikäs ja houkutteleva ostospaikka. Myytävänä oli lähi- ja luomutuotteita laidasta laitaan. Ostin torilta muun muassa ihanat luonnonväriset villalangat, jotka tosin vielä odottavat muuttumistaan villatakiksi. Erätorin torikauppa on loistava osoitus siitä, miten herttoniemeläisten päässä muhineet ajatukset konkretisoituvat hyvinkin näkyväksi yhteisölliseksi toiminnaksi. Vastaava esimerkki on muutaman aktiivisen ihmisen aloitteesta syntynyt ja jo perinteeksi muuttunut Herttoniemen iso pihakirppispäivä sekä Herttoniemenrannan Kannupuiston ja Kipparikorttelin kirppikset. Asukkaiden osuuskunta Hertsikan Pumppu sai vuosi sitten kesäkuussa vuokrattua itselleen entisen Rainen kiskan tilat Erätorin laidalta. Asukastila löysi pian käyttäjänsä. Vuoden mittaan siellä on kokoontunut monenlaisia harrastuspiirejä, on pidetty juhlia ja kokouksia. Ruokapiiri ja Ruokaosuuskunta ovat saaneet sieltä viihtyisät toimitilat, ja luomuruoka on tehnyt hyvin kauppansa. Kaupunki
on avustanut Pumppua, mutta ei aivan riittävästi. Rahoitus on aiheuttanut paljon huolta ja päänvaivaa. Kesäkuussa asukastilan vuokravastuu siirtyi Ruokaosuuskunnalle, ja Pumppu jää tiloihin alivuokralaiseksi. Lisätuloja saadaan vuokraamalla huoneistosta työ- ja varastotilaa. Tällä konseptilla yhteistyö Hertsikan eri toimijoiden välillä sen kun tiivistyy, ja kaikki voivat jatkaa mukavia kokoontumisia yhteisessä olohuoneessamme. Riittääkö olkkari vai pitäisikö meillä olla koko talo? Herttoniemi-talo. Kuinka ollakaan, tämä hieno idea poiki huolestuttavista kaavasuunnitelmista, joiden mukaan kirjasto ja nuorisotalo purettaisiin (kuten muutkin rakennukset niiden viereltä) ja tilalle rakennettaisiin asuntoja. Kaavasuun-
nitelmat saivat ankaraa kritiikkiä, sillä lähikirjastosta ja nuorisotalosta pidetään täällä paljon. Kiinteistön kehittäminen Herttoniemi-taloksi, jossa olisi kirjaston ja nuorisotilan lisäksi asukastiloja, tuntuu erinomaiselta ajatukselta. Samalla täytyy miettiä sitä, miten kirjastopalvelut turvataan herttoniemenrantalaisille. Laivalahdenkaarella koulua vastapäätä on ollut tontti monitoimitalolle, mutta kaavaa ollaan nyt muuttamassa asuinrakentamista ja liiketiloja sallivaksi. Viehättävä Fastholman huvila Vanhankaupunginlahden rannalla on ollut monien herttoniemeläisten mielipaikka. Siellä voi retkeillä, hortoilla ja viljellä pienimuotoisesti tai vain nauttia luonnon rauhasta. Talo on kohtalaisessa kunnossa, mutta vaatii toki remontin. Fastholman huvilan omistaa Helsingin kaupunki ja sen ostosta on neuvoteltu pitkin vuotta. Tilanne on vielä auki ja toivomme ratkaisun löytyvän syksyllä. Ostajana olisi Hukkatila Oy, joka tekee yhteistyötä Herttoniemiseuran ja Fastholman huvilan ystävien kanssa. Hilkka Helsti Herttoniemi-seuran puheenjohtaja
HERTTONIEMELÄINEN 3
Asukastalo Ankkuri siirtyy uuteen aikaan
Ankkurista on vuosien varrella tullut muun muassa äitien, maahanmuuttajien ja nuorten kantapaikka. Lea Vetrin vetämänä talo on vakiinnuttanut asemansa herttoniemeläisten yhteisenä olohuoneena. Kesän korvalla toiminnanjohtajan tehtävissä sukupolvi vaihtui, mutta hyvä meno jatkuu. man löydät Ankkurin nettisivuilta.
Asukastalo Ankkurissa on uusi toiminnanjohtaja
Kulttuurikokkausta ja muuta kivaa
Herttoniemenrannan nuorisotalossa toimivan asukastalo Ankkurin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Lea Vetri jäi eläkkeelle keväällä. Lea Vetri jatkaa asukastaloyhdistyksen puheenjohtajana. Uudeksi toiminnanjohtajaksi saatiin Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) perhekahviloita Ankkurissa jo useamman vuoden vetänyt Laura Pulli. Hän on MLL Herttoniemen paikallisyhdistyksen tuore puheenjohtaja ja 4-vuotiaan Kallen äiti.
Maahanmuuttajille suunnattu kerhotoiminta jatkuu myös tänä vuonna. Ankkurissa on aiemmin muun muassa ommeltu yhdessä ja opeteltu virkkaamista valmistamalla upeita vauvanpeittoja Somalimaahan. Lisäksi Ankkurissa on paljon vaihtuvia tapahtumia, kuten kulttuurikokkauksia, kirpputoreja ja ensiapukursseja. Niitä järjestetään joka kuun ensimmäisenä viikonloppuna. Uutta toimintaa suunnitellaan tarpeen mukaan.
Herttoniemi-seura on Ankkurin hallituksessa
Nuorten vuoro tulee
Herttoniemenrannan asuillalla kastaloyhdistys Ankkurin hallituksessa ovat mukana Uusi toiminnanjohtaja Laura Pulli on Ankkurin veteraani, Samassa talossa toimii Helsingin Nuoret Kotkat, joka Herttoniemi-seura, Mieto MLL:n perhekahvilan vetäjä. järjestää talossa nuorisotoiry, MLL sekä alueen asuk- Kuva: Ahmed Barkhadlen mintaa iltapäivisin ja iltaikaita. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää alueen asukkaiden tulla jumppaamaan myös lapsen kans- sin. Nuoret Kotkat myös hoitaa tilan hyvinvointia, yhteistoimintaa ja viih- sa. Lapset voivat olla menossa mukana vuokraamisen. Asukastilaa voikin tymistä, tarjota toiminta- ja harrastus- tai Ankkurin harjoittelijat katsovat lap- kysellä nuorisotalopäälliköltä Sami Siltalopilta. mahdollisuuksia eri-ikäisille asukkail- sien perään. Tiistaisin ovat MLL:n muskarit ja Nähdään Ankkurissa! le sekä mahdollisuuden tavata muita keskiviikkoisin sekä torstaisin MLL:n Paasivaarankatu 6 ihmisiä. perhekahvilat. Perhekahvilan ohjelLaura Pulli
Lapset mukaan touhuamaan Asukastalo avasi jälleen ovensa kesälomien jälkeen elokuun puolessavälissä. Asukastalo Ankkurissa järjestetään syksyllä maanantaisin ja perjantaisin ilmainen naisten liikunta, johon voi 4 HERTTONIEMELÄINEN
Tarkemmat tiedot Ankkurin ohjelmasta ja ajankohtaisista tapahtumista löytyvät verkosta osoitteesta http://asukastaloankkuri.tarjoaa.fi/ Tilan vuokraukset sähköpostitse osoitteesta sami.siltaloppi@hnk.fi.
Asukastila jatkaa Erätorilla Yhteistä tekemistä asukkailla on paljon, mutta tiloja vähän. Onneksi herttoniemeläi sillä riittää luovuutta myös ongelmanratkaisuun. Tapahtumien ja tavaroiden lisäksi syntyy ideoita erilaisiin rahoitusjärjestelyihinkin, joiden turvin saatiin Erätorin tila pelastettua asukkaiden käyttöön. Yhteistyössä on voimaa.
V
uosi sitten osuuskunta Hertsikan Pumppu vuokrasi entisen Rainen kiskan Erätorilta asukastilaksi. Ei kestänyt kauaakaan, kun asukkaat alkoivat perustaa sinne neulekerhoa, joogaryhmää, lukupiiriä yms. Hertsikalaisten yhteinen olohuone oli syntynyt. Vuokra oli kova, mutta siihen saatiin tukea kaupungilta. Herttoniemen ruokaosuuskunta pääsi tilaan alivuokralaiseksi. Erätorin komein liiketila tarjosi hyvät puitteet sekä oman pellon tuotteiden sadon jakoon että ruokapiirille. Keväällä tilanne muuttui kriittiseksi, kun kaupunki vähensi asukastilan vuokratukea. Hertsikan Pump-
pu joutui toteamaan, etteivät rahat riitä koko vuoden vuokran maksuun. Etsittiin myös vaihtoehtoisia tiloja, mutta mitään vastaavaa ei löytynyt. Ruokaosuuskunnassa alettiin pohtia, miten tilaa voisi vuokrata edelleen lisätulojen saamiseksi. Alettiin kysyä käyttäjiä vuokrattaviin työpisteisiin ja takahuone päätettiin sisustaa vuokrattavaksi minivarastotilaksi. Kiinnostuneita alkoi löytyä.
Hertsikan Pumppu ja Ruokaosuuskunta yhteistyössä Kesäkuun lopulla tehtiin ratkaisu, jossa Pumppu ja Ruokaosuuskunta
sopivat Erätorin tilan vuokraamisesta, yhteistyöstä ja työnjaosta. Ruokaosuuskunta ryhtyi päävuokralaiseksi ja Pumppu alivuokralaiseksi. Lisätuloa tulee työpisteiden vuokrauksesta. Toiminta jatkuu entisellään, eli asukkaat voivat järjestää tiloissa omia tapahtumiaan. Sopimuksen mukaan osapuolet haluavat edistää herttoniemeläisten kaikenlaista yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä luoda joustavasti mahdollisuuksia kokoontumiselle ja tekemiselle Hiihtomäentie 37:n liikehuoneistossa. Tarkoitusta varten Ruokaosuuskunta on vuokrannut liikehuoneiston, jossa Pumppu on kumppanina. Ruoka-
Liity ruokapiiriin – tue asukastilaa Herttoniemen ruokaosuuskunta tarvitsee paikallisista ihmisistä tukijoita toiminnalleen. Liity kannatusjäseneksi (40 € per vuosi)! Ruokaosuuskunta pyörittää Herttoniemen ruokapiiriä, jonka jäsenenä tuet Ruokaosuuskuntaa (25 € per vuosi). Pidetään asukastila käytössä – vain yhdessä se on mahdollista.
Ruokapiiriin liittyminen Maksa nettipankissa http://ruokaosuuskunta.fi/ruokapiiriin-liittyminen/ tai tule käymään elokuussa ti klo 16–19 tai pe klo 16–18.
Ruokaosuuskunnan kannatusjäseneksi liittyminen Maksa 40 € verkkopankissasi Tilille: FI31 5724 1120 0896 38
Saaja: Herttoniemen ruokaosuuskunta Viestiin: oma nimi + sähköpostiosoitteesi jäsenviestejä varten
Yritykset mukaan yhteistyöhön Ruokaosuuskunta etsii paikallisia yrityksiä yhteistyöhön. Teemme yritysten kanssa erilaisia yhteistyökuvioita ja erityisesti paikalliset yritykset kiinnostavat osuuskuntaa. Tarkoituksemme on tukea paikallistaloutta. Jos yritysyhteistyö kiinnostaa, ota yhteyttä Olli Repoon, olirepo@ gmail.com (Olli yhdellä l:llä, ei ole toimituksen kirjoitusvirhe sähköpostiosoitteessa).
Tutustu Ruokaosuus kunnan toimintaan: www.ruokaosuuskunta.fi
HERTTONIEMELÄINEN 5
osuuskunta vastaa ruoanjakelu- ja kyläkauppatoiminnasta ja -tiloista, työhuoneen, työpisteiden ja varastotilan luovuttamisesta käyttäjille sekä niiden ja yhteisten tilojen hallinnoinnista. Hertsikan Pumppu -osuuskunta vastaa huoneiston varsinaisen asukastilan hallinnoinnista ja luovuttamisesta herttoniemeläisten kerhoihin ja kokoontumiseen. Lisäksi Pumppu järjestää asukastilassa erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joihin liittyy kahvila- ja myyntitoimintaa. Asukastilan käyttöä varten Pumppu ylläpitää sähköistä varausjärjestelmää (www.hertsikanpumppu.fi), jonka avulla tilan käyttöä suunnitellaan ja toteutetaan. Kylätilan käyttö edellyttää sopijaosapuolilta yhteistyökykyä, tiivistä yhteydenpitoa sekä käytännön asioiden sopimista. Työhuoneen, työpisteiden
ja varastotilan käyttäjät otetaan mukaan tilan käytön suunnitteluun. Herttoniemen ruokaosuuskunta laatii tilan käyttöön yhteiset pelisäännöt.
Kaikki hyötyvät ratkaisusta Sekä Ruokaosuuskunnan vetäjä Olli Repo että Pumpun puheenjohtaja Eeva Kuuluvainen iloitsevat ratkaisusta. Yhteistyö mahdollistaa hyvät tilat ja toimintamahdollisuudet myös jatkossa. Asukkaat voivat luottavaisin mielin suunnitella syksyn toimintaa ja mitä kaikkea uuttakin he haluavat yhteisessä kylätilassaan tehdä. Toiminnan järjestäminen on ihan asukkaista kiinni, Pumppu ja Ruokaosuuskunta huolehtivat vain tilojen tarjoamisesta. Yhteistyösopimuksen myötä tiloja muokataan ja remontoidaan entistä
paremmin toimiviksi. Ikkunattomaan takahuoneeseen rakennetaan vuokrattavia säilytyskomeroita ja avoimeen isoon tilaan tehdään säilytysratkaisuja ruokapiirin tavaroille. Täällä tietoa Hertsikan Pumpusta ja mm. tilojen varausohjeet http://www. hertsikanpumppu.fi/ Täällä lisätietoja asukastilasta http://ruokaosuuskunta.fi/asukastila/ Hilkka Helsti
Tule tutustumaan uudistettuun apteekkimme! UUtta reseptipalvelUssamme varastoautomaatti eli robotti toimittaa lääkkeet uusittuihin palvelupisteisiin. robotti huolehtii lääkkeiden varastoinnista ja henkilökunnalle jää enemmän aikaa asiakaspalveluun.
tUotevalikoimamme UUdistUU Uusitussa palveluvalinnassamme on entistä enemmän tilaa uusille tuotteille. kehitämme valikoimaamme jatkuvasti huomioiden asiakkaidemme toiveet.
Palvelemme: ma-pe 8.30-20 la 9-15 www.herttoniemenapteekki.fi
6 HERTTONIEMELÄINEN
METROASEMAN VIERESSÄ
Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki Puh. (09) 759 4780
A! O L U ET V R E T
Kylänraitilta naamakirjaan
Ennen naapurit saattoivat jäädä juttelemaan kadulla, nykyään kuulumiset vaihdetaan Facebookin erilaisissa keskustelu ryhmissä. Lyhimmät uutiset twiitataan naapurustoon ja samalla vähän kauemmaksi. Häviääkö alueellinen yhteisöllisyys, kun tietokoneelta aukeaa koko maailma?
Ankkuri syntyi kylänraitilla Herttoniemenrannan asukastalo Ankkurin tarina alkoi Kerttulinkujalta. Anneli Jaakkola oli huomannut, että alueen suunnitelmissa ei ollut minkäänlaista tilaa nuorisolle. Hän kertoi huomiostaan minulle illan hämärässä katulampun alla. ”Lähdetkö mukaan nuorisotaloa puuhaamaan”, hän kysyi minulta, ja minähän lähdin. Siitä tapaamisesta kehkeytyi lopulta erilaisten vaiheiden jälkeen asukas- ja nuorisotalo.
Silloin, 17 vuotta sitten, ei ollut Facebookia, tuttavallisemmin naamakirjaa, läheskään kaikilla ei ollut edes tietokonetta. Ensimmäisillä uuden alueen asukkailla oli kuitenkin kova hinku oppia tuntemaan toisiaan. Niinpä perustettiin yhdistyksiä, keskenään erimielisiäkin. Keskeneräisiä asioita alueella oli paljon, ja niihin piti puuttua. Yhteisenä tavoitteena oli luoda hyvä alue ja sille hyvä maine. Rakensimme porukalla onnellisten ihmisten kylää.
Yhteisöllisyyteen tarvitaan yhteisiä paikkoja Tuttavuuksia syntyy helposti hiekkalaatikoilla ja koirapuistoissa, lasten vanhemmilla ja koiran omistajilla kun on aina jotain yhteistä puhuttavaa kaltaistensa parissa. Leikkipuistot ovat pienten lasten ja heidän vanhempiensa henkireikä. Lapset tutustuvat toisiinsa päiväkodissa ja koulussa. Mutta kaikkien arki ei johda toisten ihmisten luo. Jos ei ole mitään erityistä syytä lähteä ulos, tuttavia ei niin HERTTONIEMELÄINEN 7
vain naapurustosta löydykään, sillä erilaisissa elämäntilanteissa naapurit helposti kiirehtivät toistensa ohi. Yhteiset asukastilat, kahvilat ja kirjastot ovat tarpeen erityisesti heille, joilla ei ole pakkoa kiirehtiä töihin tai joiden työpäivät eivät veny pitkälle iltaan. Ankkuri, Pumppu ja Kettutien kirjasto ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja niille, joita olutravintolat eivät kiinnosta.
Verkossa tavataan ketä vain ja milloin vain Töissään kiireisten pelastukseksi on tullut muun muassa naamakirja. Sen eri ryhmät yhdistävät samoista asioista kiinnostuneita. Keskusteluryhmän perustaminen on helppoa, ja mukaan voi liittyä kuka vain milloin vain, suljetuissa ryhmissä asiat voi halutessaan puida pienemmällä, valikoidulla porukalla. Herttoniemeläiset ovat löytäneet toisensa myös verkossa. Herttoniemen äidit -ryhmässä vaihdetaan lastenhoitovinkkejä ja kuulumisia. Erään äidin pyynnöstä ryhmän jäsenet myös esittäytyivät, jotta leikkipuistossa puheen aloittaminen olisi juohevampaa. Uutena vuotena pienten lasten äidit tekivät treffit, jotta ilotulitteet saatiin ammuttua yhteisvoimin ja ennen kuopusten nukkumaanmenoaikaa. Alueelle muuttamista suunnitteleva sai näppärästi tietoa päivähoitopaikoista. Herttoniemenrannan FB kirppis on aina auki. Ja mikä parasta, myytävää
Pahus, nettiyhteys ei taaskaan toimi. Mitä jos kävisit soittamassa kaverisi ovikelloa, asummehan sentään samassa rapussa. No en todellakaan, se on niitä sun sukupolves juttuja.
tavaraa ei tarvitse kanniskella minnekään, vaan se valokuvataan. Kirppisryhmässä välitetään vanhoja vaatteita, lastentarvikkeita, huonekaluja, astioita, koruja... Uuden kodin saavat niin liian pienet kengät kuin tarpeettomaksi jäänyt lamppu. Ryhmässä on paljon pienten lasten vanhempia, sillä vauvojen ja taaperoiden vaatteita tuntuu olevan jatkuvasti tarjolla. Facebookista löytyy myös ryhmä Herttoniemen äidit kirppistelee. Hertsikan pumppu -sivustoa seuraamalla tietää viimeiset uutiset Pumpun tilojen tapahtumista. On viljelyä, talkoita ja tempauksia, pop up -kauppaa
ja paljon muuta. Kylätilan uutisten lisäksi sivuilla osallistutaan ja otetaan kantaa Herttoniemen asioihin laajemminkin. Herttoniemi-sivustoja on jopa kaksi. Kaikilla näillä sivustoilla keskitytään keskustelemaan Herttoniemen uutisista. Seuraamalla sivustoja saat tuoreimmat tiedot muun muassa kaupunkisuunnittelusta, mielenosoituksista ja adresseista, joihin kannattaa käydä laittamassa nimensä. Herttoniemiseuran aktiivit kertovat viimeisimmät tiedot tuoreeltaan, ja niihin pääsee ottamaan kantaa heti. Itäväylä halkaisee Herttoniemen, minkä huomaa seuraamalla Herttoniemenranta-ryhmää. Rannassa vaihdetaan kuulumisten lisäksi paljon ihania valokuvia. Keskustelussakin on erilaiset äänenpainot esimerkiksi kun puhutaan kirjastosta. Kettutien puolustaminen oli vilkkaampaa Länsi-Herttoniemessä kuin Herttoniemenrannassa, jossa metroalueen kehittämissuunnitelmilta odotetaan helpotusta kirjaston puutteeseen. Vastakkainasetteluilta on onneksi säästytty, ymmärrystä erilaisille näkemyksille riittää Itäväylän molemmin puolin. Itäväylä ei onneksi halkaise Herttoniemen yhteisöllisyyttä, päinvastoin. ”Oot sä Virve”, kysyi kerran ääni Kettutien kirjastossa, ”näin kuvasi naamakirjassa.” Tästä se alkoi, uusi tuttavuus Itäväylän toiselta puolelta. Virve Mertanen Kuva: Jonna Hautamäki
Hiustesi iloksi! Osoite: Kettutie 4, 00800 Helsinki Varaa aika numerosta 040 7510055 Avoinna sopimuksen mukaan
www.ilox.fi TERVETULOA! Suolakivenkatu 16 B 14, 00810 Hki. P. 040-512 5603
8 HERTTONIEMELÄINEN
– Sanna
Reginankujan tontille suunnitellaan kerrostaloja ja ravintolatoimintaa Kuva: Sakari Heikkilä
Herttoniemi muutoksessa Herttoniemen alueelle on viimeisen vuoden aikana esitelty kaavamuutoksia, joista myös Herttoniemiseura on lausunut mielipiteensä. Osaa suunnitelmista on osattu odottaa jo pidemmän aikaa, mutta joukos sa on ollut myös uusia esityksiä asuin- ja teollisuusalueiden tiivistämiseksi ja elävöittämiseksi. Kartanon puiston puita hipova autotunneli Linnanrakentajantiellä oli asukkaille jymy-yllätys.
S
uuri osa Herttoniemen aluetta koskevista muutoksista juontaa juurensa laskelmiin, joiden mukaan Helsingin asukasluku tulee kasvamaan vuoteen 2035 mennessä vähintään kymmenillä, mahdollisesti jopa sadoilla tuhansilla. Helsingistä olisi siis löydyttävä lisää tonttimaata ja kaupungin ensisijaisena pyrkimyksenä on ollut tiivistää asuntorakentamista hyvien julkisten yhteyksien varrelta, kuten juuri Herttoniemestä. Myös tuleva Kruunuvuorenrannan asuinalue aiheuttaa muutospaineita Herttoniemen alueelle, erityisesti kasvavan läpikulkuliikenteen vuoksi. Herttoniemen yritysaluetta pyritään saamaan vetovoimaisemmaksi yrityksille ja toisaalta alueelle suunnitellaan myös jonkin verran asuntorakentamista. Nykyisen Megahertsin viereen, vielä rakentamattomalle tontille, suunnitellaan lisää kauppatiloja. Herttoniemi-seura on nähnyt tarpeelliseksi alueen säilyttämisen ennen kaikkea yritysten käytössä, mutta vaatinut myös alueelle rakennettavaksi uimahallia ja palveluasuntoja senioreille. Kivinokan kohtalosta on keskusteltu jo vuosia. Kaupunki haluaisi alueen ainakin osittain asuntorakentamisen piiriin, mutta alueen toimijat ovat olleet asiasta jyrkästi toista mieltä. Alueen suunnitteluperiaatteet on tarkoitus käsitellä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunnassa vielä kuluvan vuoden syksyllä. Pää-
töksenteon pohjaksi tehdään näillä näkymin kolme erilaista ehdotusta, joista yksi säilyttäisi alueen virkistyskäytössä mutta tehostaisi alueen käyttöä, toinen toisi alueelle n. 4 000 asukasta ja kolmas 11 000 asukasta. Herttoniemi-seura tulee seuraamaan tilannetta tarkasti.
Kruunuvuorenrannan liikenne kulkee Herttoniemen kautta Kruunuvuorenrannan rakentaminen tulee olemaan yksi suurimmista Helsingin rakennusprojekteista. Alueelle muuttaa vuoteen 2020 mennessä n. 11 000 uutta asukasta. Vaikka Kruunuvuorenranta tullaan mitä luultavimmin yhdistämään kantakaupunkiin sillalla, lisää alueen rakentaminen liikennevirtoja myös Herttoniemen alueella. Itäväylän päällä oleva liikenneympyrä onkin suunniteltu korvattavaksi Itäväylän ja Laajasalon välillä tunnelilla ja muun liikenteen osalta eritasoliittymin. Hankkeen mahdollinen toteutuminen on kuitenkin näillä näkymin vasta 2020-luvulla.
Herttoniemenrantaan palvelujen sijasta asuntoja Herttoniemenrannassa on rakentamattomia tontteja, joista on nyt esitelty uudet suunnitelmat. Monitoimitalolle varatulla tontilla osoitteessa Laivalahdenkaari 1 sijaitsee tällä hetkellä
parkkipaikka, mutta tontille on tarkoitus rakentaa asuintaloja. Herttoniemiseura vaati lausunnossaan muutoksia esitettyyn suunnitelmaan; rakennuksista tulisi varata tilaa alueen asukkaiden käyttöön ja osa tiloista tulee varata vanhusten palvelutalolle. Lisäksi koulun läheisyys aiheuttaa omat vaatimuksensa alueen liikennejärjestelyjen suhteen, joista Herttoniemi-seura ja koulun vanhempainyhdistys ovat muistuttaneet alueen suunnittelijoita. Herttoniemenrannassa Reginankujan päässä olevalle tontille on tehty uusi suunnitelma. Alueelle suunnitellusta hotellista on luovuttu, ja uusi suunnitelma toisi tontille kerrostaloja ja kesäkahvilan. Herttoniemi-seura on esittänyt, että tontille sijoitettava ravintola- ja juhlapaikkatoiminta olisi ympärivuotista ja että alueelle rakennettavat talot istuisivat suunnitelmissa luonnosteltuja paremmin nykyiseen asuntokantaan. Alueen asukkailla on myös huoli katoavista parkkipaikoista. Sakari Heikkilä Heräsikö kiinnostus muihin Hertto niemeä ja Herttoniemenrantaa kos keviin suunnitelmiin? Lisää tietoa löytyy kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Etusivu Lisätietoa Helsingin väestö kehityksen ennusteista: http://www.hel.fi/hel2/ksv/ julkaisut/yos_2012-3.pdf
HERTTONIEMELÄINEN 9
Karhunkaataja, pohjoisinta Herttoniemeä Karhunkaataja, Herttoniemen pohjoisin aarre on uhattuna, jos luonnontilaiset kalliot ja metsät jäävät suunniteltujen asuntojen alle. Suositusta lähivirkistys alueesta nirhataan tilaa tiiviille kaupunkirakentamiselle.
E
n vielä kevään koittaessa ollut kuullutkaan alueesta nimeltä Karhunkaataja. Toukokuussa sähköpostiini tupsahti kaupunkisuunnitteluviraston tiedote, jonka mukaan Karhunkaatajan alueelle suunnitellaan tiivistä asuinrakentamista. Karttaa hajamielisesti vilkaistessani kuvittelin, että kysymys on varmaan jostain hylätystä Roihupellon alueen korttelista, joka saisi nyt uuden elämän. Hyppäsin oitis pyörän selkään ja lähdin tutustumaan alueeseen. Hämmästykseni oli suuri kun havaitsin, että kysymys olikin viheralueesta Sissosentien takana. Viljelypalstat ja koirankoulutusalue näkyvät Viikintielle, mutta niiden takana oleva iso ja komea luonnontilainen kallio- ja metsäalue oli minulle ennestään tuntematon. Metsässä risteilevät polut kuitenkin paljastivat heti, että kyseessä on suosittu lähivirkistysalue. Juuri sellainen, jossa on mukava leikkiä, tehdä pieni kävelylenkki tai ulkoiluttaa koiraa.
Kaupunki suunnittelee lisää asutusta Viilarintien kupeeseen linjattu pikaraitiotie Raide-Jokeri on kaupungin aikeiden takana. Myllärintien pysäkille halutaan mahdollisimman paljon käyttäjiä eli tiivistä asutusta. Tavoiteltua asukasmäärää ei ole vahvistettu, mutta jopa paria tuhatta on vilauteltu. Tuon määrän voisi suhteuttaa vaikka Länsi-Herttoniemen asukaslukuun, 10 HERTTONIEMELÄINEN
Karhunkaatajan alue
joka on wikipedian mukaan 8 076 asukasta. Suunnittelijat eivät kuitenkaan ole ottaneet huomioon alueen virkistysarvoa lähialueiden asukkaille, sen merkitystä eläimille viherkäytävänä eivätkä liioin aluetta ympäröivää rakennettua miljöötä. Sekä Myllypurossa että Herttoniemessä Karhunkaatajan naapurusto koostuu omakoti- ja rivitaloista. Pikaraitiotien toteuttaminen ei ole millään muotoa kiinni Karhunkaatajan alueen rakentamisesta. Kyseessä on 25 km pituinen poikittaislinja, joka tulee korvaamaan suositun bussijokerilinjan 550. Reitti tulee kulkemaan Itäkeskuksesta Tapiolaan tai Otaniemeen – linjauksesta keskustellaan vielä Espoon puolella. Raide-Jokeri yhdistää isoja keskuksia, ja sen reitin varrella on satojen tuhansien helsinkiläisten ja espoolaisten työpaikat ja kodit. Raide-Jokerin suunnitelmiin voi tutustua sivuilla http://raidejokeri.info/.
Asukkaat huolestuivat Ei kestänyt kauaakaan, kun nettiin ilmaantui aktiivisten asukkaiden Terhi Knopmanin ja Hillevi Vähälä-Arangon laatima adressi Herttoniemen virkistysalueen puolesta http://www. adressit.com/herttoniemen_virkistysalueen_sailyttamisen_puolesta. Adressin on allekirjoittanut tätä kirjoittaessani lähes 200 asukasta. Siinä todetaan, että metsä on alueen lasten luonnollinen leikkipaikka. Metsässä on tavattu useita eri eläinlajeja, ja alue toimii viherkäytävänä Viikin eläimistölle. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kolme arvokkaaksi metsäkohteeksi luokiteltua metsäaluetta. Alueella sijaitsee myös geologisesti arvokas kohde, ns. hiidenkouru. Kalliokouru on muodostunut jäätikön sulamisvesien uurtamana. Adressissa vaaditaan, että kaavoituksella varmistetaan alueen virkistyskäytön säilyminen ja turvataan
eläinten kulkuväylä Viikin sekä Myllypuron metsien suuntaan.
Herttoniemi-seura tukee lausunnossaan alueen asukkaita Herttoniemi-seuran kannanotossa korostettiin, että mahdollisen pienimuotoisen rakentamisen tulee sijoittua alavalle osalle, missä on nyt viljelypalstoja, koirankoulutusalue ja pelikenttä. Viljelypalstat tulee kuitenkin korvata jossain toisaalla, ja myös uusille asukkaille tulee tarjota mahdollisuus pienimuotoiseen kaupunkiviljelyyn. Herttoniemi-seura totesi, että kalliometsällä on huomattava virkistysarvo alueen asukkaille, minkä vuoksi se on jätettävä sekä nykyisten että tulevien asukkaiden lähivirkistysalueeksi.
Asukkaat suunnittelutyöpajassa Aluetta suunnitteleva arkkitehti Anri Linden kutsui asukkaat työpajaan, joka pidettiin12.6. Helsinki-päivänä kokoontuikin parisenkymmentä asukasta ja joukko kaupungin virkamiehiä rakentelemaan ryhmissä legopalikoista taloja karttapohjalle. Ryhmät saivat aikaan hyvin samansuuntaiset
Karhunkaatajan viljelypalsta Kuva: Terhi Knopman
suunnitelmat, joissa omakoti- ja rivitalot ryhmittyivät alavalle maalle Viikintien varrelle. Jossain ryhmässä muutama pienkerrostalo sijoitettiin melusuojaksi tai Jokeri-pysäkin tienoille. Kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä, että mikään kauppa ei alueella menesty, mutta kioskilla voisi olla pieniä mahdollisuuksia pysäkin tuntumassa.
PUHTAUDEN PUOLESTA
Kallioinen metsäalue jätettiin kaikissa asukkaitten tekemissä suunnitelmissa virkistykseen ja metsän eläinten käyttöön. Odotamme nyt, mitä tapahtuu seuraavaksi. Luvassa on Anri Lindenin kaavaluonnoksia, jotka julkaistaneen ensi syksynä. Hilkka Helsti
ELÄINLÄÄKÄRI TUIJA SALMINEN
Kysy pölyttömästä linjasaneerauksesta! Jero Liimatainen, puh. 040 451 6124 4
SOPULITIE 2, HERTTONIEMI PUHELIN 784 713
LTQ-Partners Oy Kirvesmiehenkatu 4, 00880 Helsinki www.ltq.fi puh. 020 741 7150 ja 040 455 9020 HERTTONIEMELÄINEN 11
Karhunkaataja K
arhunkaatajan alueen tiiviimpi rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Tuolloin myös isoisäni Aimo Lindqvist päätti rakentaa talon Ajopolulle. Tosin Ajopolku ei ollut tuolloin vielä ajettava tie. Lindqvist sai Nokian kaapelitehtaalta, silloiselta työnantajaltaan, luvan lainata iltaisin kuorma-autoa. Hän ajoi töiden jälkeen hakemaan maa-aineskuorman ja levitti sen Ajopolulle ennen kotiin menoa. Näin pikkuhiljaa tie valmistui, ja hän pääsi ajamaan autolla omalle tontille talonrakennusprojektin pariin. Perheemme muutti Karhunkaatajan alueelle kun olin lapsi. Lapsuudessa leikimme ystävien kanssa ns. Karhumetsässä, kiipeilimme kallioilla ja rakentelimme majoja. Talviset hiihtoretket alkoivat suoraan kotipihalta metsän kautta Viikin laduille. Aikuisena kahden lapsen vanhempana päätimme mieheni kanssa rakentaa talon omakotialueelle ja muuttaa takaisin kotiseudulle. On nostalgista seurata omien lasten kapuamista samoille siirtolohkareille ja nähdä hei-
12 HERTTONIEMELÄINEN
dän poimivan mustikoita samoista mättäistä kuin itse lapsena. Arvostamme luonnonläheisyyttä lasten elinpiirissä.
Virkistysalue on suositumpi kuin koskaan Mutta kaikki muuttuu. Metsän arvostus ja alueen kävijämäärät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Suuri osa ulkoilijoista tulee paikalle autolla. Koirankoulutusalueella käy paljon harrastajia, joista osa saapuu Länsi-Helsingistä asti, mikä kertoo vastaavien alueiden puutteesta. Palstaviljelmille on enemmän hakijoita kuin mitä niitä riittää jaettavaksi. Myllypuron pururata jäi uuden puutalokylän rakentamisen alle ja virkistysalueen merkitys vain kasvaa lähiympäristön asukkaiden keskuudessa. Olimme naapurimme 50-vuotissyntymäpäivillä, kun kuulin uutisen, että alueelle suunnitellaan rakentamista. Ajatus tuntui oudolta: Suuressa virkistyskäytössä ja harrastustoiminnassa
Oravapari kelopuussa
asuinseutuna arvostettu alue. Heräsi kysymys, onko viranomaisilla riittävästi tietoa alueen merkityksestä.
Lainsuojaamia lepakoita metsässä Alueen säilyttämiseksi virkistyskäytössä laadittiin adressi perusteluineen. Kaupunkisuunnitteluvirastossa huomattiin, että alue on ihmisille tärkeä, ja he ottivat asukkaat mukaan suunnitteluun: kaavoituksen ideointia varten päätettiin järjestää suunnittelutyöpaja asiasta kiinnostuneille. Järjestimme retken alueelle kaupunkisuunnitteluviraston edustajille ja työpajaan ilmoittautuneille. Mukana oli myös rakennusviraston metsäsuunnittelija Antti Siuruainen (MMM), joka ihaili metsästä löytyviä paksun kaarnan peittämiä n. 200 vuotta vanhoja, punertavia, käkkyräisiä mäntyjä. Myös vanhat harmaat kelopuut asukkaineen koettiin tärkeiksi. Osallistujien ihastusta herätti kauniiden maisemien pitkä syvyyssuunta. Mieleen
nousivat Kallvikin männiköt astetta tuoreempana versiona. Alueen eläimistö on yllättävän monipuolinen. Vielä 30 vuotta sitten kävi hirvipari juomassa metsän reunalla sijaitsevasta uima-altaasta. Nykyisin ei hirviä ole näkynyt, mutta metsäkauriiseen voi kyllä törmätä. Viikin puolella on kauriille järjestetty ruokintapisteitä, ja alueen eläimet liikkuvat metsästä toiseen varsinkin yöaikaan. Maakuntakaavassa onkin ymmärretty alueen merkitys ekologisena käytävänä: Alueelle on kaavoitettu viheryhteys Viikin ja Myllypuron metsien suuntiin. Metsässä asuu ihmisten iloksi maailman ainoita lentäviä nisäkkäitä; lepakoita. Yksi lepakko voi syödä yön aikana jopa 3 000 hyttystä tai vastaavan kokoluokan hyönteistä. Lepakoiden suojelua koskevat samalla tavoin tiukasti lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä kieltävät lait kuten liito-oravaakin. Saalistusalueen suojelun tärkeys on huomioitu erityisesti EUROBATS-sopimuksessa.
Ehdotus viheralueen kehittämiseksi Taustatietojen perusteella esitimme suunnittelutyöpajassa näkemyksen alueen säilyttämisestä ja kehittämisestä viheralueena. Tässä esityksessä kävely-yhteyksiä ehdotetaan parannettavan alavalla osuudella, liikenteen meluhaittoja pyritään vähentämään erilaisin ratkaisuin, ekologista käytävää pyritään vahvistamaan ja virkistysmahdollisuuksia lisäämään mm. pallokentän tai minigolf-radan muodossa. Tämän näkemyksen allekirjoitti suurin osa työpajaan osallistuneista asukkaista. Kaupunkisuunnitteluvirasto harkitsee ehdotusta ja muita työpajassa esiin tulleita näkökulmia. Syksyllä saamme kuulla kaupunkisuunnitteluviraston mielipiteen alueen tulevaisuudesta. Terhi Knopman Kuvat: Terhi Knopman
HERTTONIEMELÄINEN 13 Karhunkaatajan kalliomaisemaa
Ylipormestarin asukasilta Herttoniemessä
Y
lipormestarin asukasillassa 24.1.2013 keskusteltiin Herttoniemen ja Herttoniemenrannan ajankohtaisista asioista ja tulevaisuudesta Jussi Pajusen johdolla. Viitisensataa herttoniemeläistä kokoontui kysymään kaupungin korkeimmilta virkamiehiltä paikallisista asioista Herttoniemen yhteiskoulun liikuntasaliin. Asukkaita kiinnostivat mm. kaavoitus, liikenne, palvelut ja tontinvuok rien korotukset. Edellisen kerran vastaava asukasilta järjestettiin vuonna 1982. Koko tilaisuus on edelleen katsottavissa Helsinki-kanavalta http:// www.helsinkikanava.fi/fi/asukasillat/ ylipormestarin-asukasilta-herttoniemessa-24-1.2013 Hilkka Helsti
Kaupungin virkamiehet ja Herttoniemen asukkaat kohtasivat asukasillassa Kuva: Janne Käpylehto
Herttoniemi lukuina Vuonna 1972 yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista Herttoniemen asuntokunnis ta oli n. 25 % Vuonna 2013 yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista Herttoniemen asuntokunnista oli n. 50 %
Herttoniemen peruspiirin asukasluku vuonna 2012 ja ennuste vuodelle 2022
1972
vuonna 2012:
26 849
25% 2013
50%
asukasta
ennuste vuodelle 2022:
11,7 %
herttoniemeläisistä sai toimeen tulotukea vuonna 2012.
v. 1992
Muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat Herttoniemessä
v. 2013
389 3492 asukasta asukasta
29 065 asukasta
33,5 m2
Herttoniemessä asuvalla on käytettävissään keskimäärin 33,5 m2 asumistilaa. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus
14 HERTTONIEMELÄINEN
Erätori muuttuu aidoksi toriksi Herttoniemen ruokaosuuskunta järjestää tulevan syksyn 2013 aikana kolme toripäivää, jolloin Erätorilta voi ostaa lähi- ja luomutuottajilta muun muassa juureksia, kasviksia, yrttejä, kukkia, lihaa, leipää, juustoja sekä nauttia aidosta toritunnelmasta. Torilla myy dään myös ruokaosuuskunnan luotsaaman Kaupunkilaisten oman pellon tuotteita.
I
dea toripäivään syntyi ruokaosuuskunnan perustajan Olli Revon mielessä, kun hän seuraili parkkipaikkana toimivan Erätorin elämää. Torilla on hieno nimi, mutta tori ei ollut koskaan toimittanut oikean ruokatorin virkaa. Tilanne täytyi Ollin mielestä korjata. Olli sai idean ruokaosuuskunnan ruokapiirin laajentamisesta muutamaksi päiväksi koko torille. Toripäivää tuli Ollin mukaan suunnittelemaan Herttoniemiseuran puheenjohtaja Hilkka Helsti ja ruoka osuuskunnan jäsen Outi Alanko- Kahiluoto. He ottivat yhteyttä Helsingin kaupungin eri päättäjäportaisiin ja saivat lopulta luvan pitää toria yhtenä päivänä kerran kuussa. Tori pidettiin vuonna 2012 elo-, syys- ja lokakuussa. Torin suosio oli taattu.
Perinteistä torin ideaa Pop-Up Toripäivillä haluttiin kehittää niin, että myös torimyyjille myyntireissu olisi kannattava. Torissa yhdistettiin ruokapiirin ajatusta torimyyntiin. Ruokapiiriläiset tilasivat torin tuottajilta tuotteita etukäteen hiukan edullisemmalla hinnalla, jolloin myyjät tiesivät jo tullessaan saavansa jonkinlaista myyntiä aikaiseksi. Samalla myyjät pystyivät ennakoimaan kunkin tuotteen menekkiä. Tällä menetelmällä myös ruokapiiriläiset pystyivät varmistamaan suosikkituotteen saannin. Kaikki muu torimyynti oli tuottajille ekstraa. Monet suosituimmista tuotteista loppuivatkin kesken. Vuoden 2012 toripäivien tunnelmaa kiiteltiin. Syksyn 2013 toripäiviä odotetaan jo innolla. Nina Repo
• Toripäivät vuonna 2013 ovat klo 10–14 lauantaisin 17.8., 21.9. ja 26.10.2013. Merkitse päivät jo kalenteriin. • Torilla myydään myös Kaupun kilaisten oman pellon tuotteita. • Ruokapiiriin voit liittyä ottamalla yhteyttä www.ruokaosuuskunta. fi/ruokapiiri. • Herttoniemen ruokaosuuskunta käsittää ruokapiirin ja Kaupun kilaisten oman pellon. Ruoka osuuskunta perustettiin vuonna 2011. • Lisätietoa syksyn toreista www.ruokaosuuskunta.fi/ pop-up-kylakauppa/.
Viime vuoden toripäivillä oli hyvä tunnelma ja kauppa kävi Kuva: Nina Repo
HERTTONIEMELÄINEN 15
Herttoniemen kyläjuhlat Herttoniemen kyläjuhlat tarjoavat tänä vuonna ohjelmaa perjantaista aina sunnuntaihin saakka. Juhlia aloitellaan jo syyskuun alussa, kun paikallinen Hääppöset-yhtye vie uuden ”Tarinat soimaan” -konserttinsa Kettutien palvelutalon asukkaille.
Perjantai 6.9. 2013. Herttoniemen nuorisotalo, Kettutie 8 • Virpi Suutarin ”Hilton”-elokuva, nuorisotalon sali. Pituus 75 min, ikäraja K-12 • elokuva alkaa klo 19.00 • kahvio
Lauantai 7.9. 2013. • Herttoniemen Syke: viikonlopun tunnit ovat kaikille avoimia ja ilmaisia • Päiväkoti Ankkurinappi, Laivalahdenkaari 18 D, avoimet ovet • Montessori-päiväkoti, Laivalahdenportti 6, avoimet ovet Tuorinniemi • 12.00–14.00 Avoimet ovet Tuorinniemen uimapaikalla • Herttoniemi-seuran talviuimarit, Herttoniemen Hylkeet esittäytyy • tarjolla on tietoa talviuinnista, sen terveysvaikutuksista ja tarvittavista varusteista • mahdollisuus liittyä talviuintiseuraan ja siivousrinkiin • kahvitarjoilun ohessa vastaamme kysymyksiinne ja esittelemme toimintaamme Eränkävijätori, Hiihtomäentie 37 • kirpputori klo 13.00–16.00 • 42 myyntipaikkaa, joihin ilmoittautuminen alkaa 13.8.2013 • musiikista vastaa Börje Hiltusen MarkanJazz Hertsikan Pumppu, Hiihtomäentie 37 • klo 10.00–14.00 • vapaaehtoistoiminnan ”Mahdollisuuden markkinat” • kahvila
16 HERTTONIEMELÄINEN
6.– 8.9.2013 Kettutien nuorisotalo, Kettutie 8 B • herttoniemeläistä ohjelmaa • ES-OU and Ridial Band – senegalilaista musiikkia • klo 19.00 iskelmälliset tanssit 1950- ja 1960-luvun hengessä • Shady Birds & Soria -yhtye • paras ajalle sopiva vaate palkitaan • illan päätteeksi nostalginen karaoke
Sunnuntai 8.9. Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 • 10.00 messu ja kirkkokahvit Herttoniemen liikuntapuisto, Siilitie 12 • 10.00 tapahtuman avajaiset • lasten juoksukilpailu 4–10-vuotiaille, ilmoittautuminen klo 10.45 alkaen kilpailu klo 12 (HerTo) • HerTon puffetti • Tammisalon VPK • Hääppösten ”Tarinat soimaan”-konsertti • lasten juoksukilpailun palkintojen jako Urheilukentällä tapaat myös herttoniemeläistä järjestö- ja seuratoimintaa.
Uunituoreet tiedot löydät Herttoniemi.fi-sivuilta, Herttoniemen postituslistalta ja Facebookista.
HERTTONIEMELÄINEN 17
Puistojen Herttoniemenranta Herttoniemenrannassa on 9 000 asukasta erilaisine tar peineen ja kaikille löytyy puisto, missä nauttia ulkoilmas ta ja muiden seurasta. Tai omasta rauhasta, jos se tuntuu mukavimmalta. Puistoverkosto on henkilömäärään näh den pieni, mutta se on täynnä elämää. Rantaraitilla on virtaa Ihmisvirta kulkee rantaraittia pitkin: ei kai ole herttoniemenrantalaista, joka ei rantaraittia käyttäisi. Sen toisessa päässä ovat Kipparvuoren upeat näköalapaikat ja kalliot, joilta pääsee Itäväylän alitettuaan Kivinokkaan, Herttoniemen siirtolapuutarhaan ja Viikkiin, Viikinlahden ympäri etenemällä Arabiaan. Suolakiven kadun suuntaan reitti kulkee Amiraali Cronstedtin torin poikki ja venesataman vieritse edelleen niemen ympäri Annikanpuistoon ja Tuorinniemen uimarannalle, Herttoniemen kartanonpuiston vierestä mattolaiturin ohi Marjaniemeen tai Tiiliruukinlahden ympäri Tammisaareen ja Laajasaloon. Tiiliruukinlahden kiertäjinä on lenkkeilijöitä, jotka uskollisesti seuraavat rantaviivaa juosten tai kävelysauvoilla vauhtiaan kirien. Rantaraittia käytetään ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina. Menopelit vaihtelevat suksista polkupyöriin ja perheen pienimpien lastenrattaisiin. Välillä voi levähtää vaikkapa Fifty Cities -taidepenkillä. Rantaraitin todellinen erikoisuus löytyy Laajasalon sillan lähettyviltä, jonne on tehty paikallisen asukkaan ideoima koirien oma uimaranta.
Tuorinniemessä sykkii alueen sydän Tuorinniemen puisto on kaikkien mieleen. Sen helmi on uimaranta nurmineen ja komeine kallioineen. Kesällä auringossa lämpiävät kalliot keräävät auringonpalvojia, talvella ne täyttyvät mäkeä laskevista lapsista. Lapsille ”Tuoris” jatkuu leikkipuistona, jossa tarjoillaan kesäisin ruokaa. Pienellä hiekkakentällä voi pelata pal18 HERTTONIEMELÄINEN
lopelejä, talvella se jäädytetään luistelijoille. Leikkipuisto on myös pienten lasten vanhempien henkireikä, jossa saa vaihtaa kuulumisia. Samassa rakennuksessa leikkipuiston kanssa ovat päiväkoti ja sivukoulu. Lapset voivat olla Tuorinniemessä tuttujen aikuisten hoidossa päiväkoti-ikäisistä pikku koululaisiksi. Puiston Linnanrakentajantie puoleisella sivulla on pieni hiekkakenttä ja skeittirampit, jotka ovat vähän isompienkin lasten ahkerassa käytössä. Tuorinniemen suosio koitui myös sen kohtaloksi. Mukavan paikan kallioilla löysivät myös vandaalit, jotka tuikkasivat tuleen niin grillin kuin tanssilavan. Onneksi uimarien pukusuojat säilyivät, ja uimaan pääsevät edelleen myös avantoon hurahtaneet.
Matka jatkuu merelle Meri antaa Herttoniemenrannalle sen ominaisen laadun: ilman merta paikka olisi tukehduttavan täysi ja paljon tylsempi paikka asua. Ihmisvirran meno ei pääty rantaviivaan, vaan matka jatkuu merelle. Sinne voi suunnata uimalla, veneellä sekä talvella jäätä pitkin kävellen, hiihtäen tai luistellen. Merestä on huviksi ja hyödyksi. Uimarit saavatkin varoa verkkoja Killingholman salmessa. Varhaisimpiin muistoihini kuuluu talvella siimojaan kokeneen kalastajan lahja uteliaalle pienelle pojallemme: jäätynyt kuha. Kevätjäillä jännitämme joukolla sulaa uhmaavia pilkkijöitä.
HERTTONIEMELÄINEN 19
Juuret kartanon puistossa Kruunun jalokivi on ehdottomasti Herttoniemen kartanonpuisto. Sen 1500-luvulle asti juontavassa histo riassa ovat koko alueen juuret. Barokkipuisto säännöllisine muotoineen ja englantilainen maisemapuisto metsineen ja lampineen ovat kauneinta Helsinkiä. Laajoille nurmikentille mahtuu useampikin perhe piknikille ja tilaa riittää vielä lasten juosta. Eivätkä äänet häiritse, vaikka sattuisi olemaan paikalla yksinään romaania lukemassa. Alkuperäiseen puutarhaan kuuluivat myös marjapensaat ja hedelmäpuut, mutta niistä on jäljellä vain päärynäpuu, joka on sitäkin komeampi. Minun kesäni ei ala ennen kuin valtava päärynäpuu on puhjennut kukkaan.
Sorsavuori vihertää keskellä Herttoniemenrannan keskellä on kaksiosainen Sorsavuorenpuisto, lasten leikkipaikka ja kevyen liikenteen läpikulkureitti alueen halki. Sen kallioinen länsipuoli pienine lampineen on seikkailuleikkeihin inspiroivaa luonnonmukaista aluetta ja itäpuoli taas perinteisempää puistoa. Kallion alla on pysäköintiluolia. Pysäköintiluolien kahden sisäänmenoaukon betonikansi näkyy kallion pinnassa. Läntisen sisäänmenoaukon kantta somistaa taiteilija Rebekka Szalain betonikivestä tehty mosaiikkityö ”Aallot”. Kallion päällä on pronssikautinen röykkiöhauta. Sen lähelle on rakennettu itäisen rinteen leikkipaikalle johtavan liukumäen pohja. Puiston itäpuolella on paljon kasvillisuutta. Harvinaisuuksia ovat erikoiset lepät, jotka näyttävät suomalaisilta lepiltä, mutta ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta. Harvinaisuuksiin kuuluvat myös Pohjois-Amerikan intiaanien ravintokasvina käyttämä puhvelinmarja, joka muistuttaa tyrniä, sekä vanhoissa puistoissa yleinen kiiltoheisi. 20 HERTTONIEMELÄINEN
Kallioisen puolen rajana on Laivalahden puistotie, jonka suunnitteluun asukkaatkin osallistuivat, pienet koululaiset mukaan lukien. Asukkaiden toivomuksesta puistotien varrelta löytyvät muun muassa voimakkaasti tuoksuvat syreenit ja ryytimaan laventelit. Alueen päärynäpuut kantavat syksyisin maukkaita hedelmiä.
Korttelipuistoista pihojen jatke Tiuhaan rakennettujen talojen pihat liittyvät saumattomasti toisiinsa, ja
paikoittain ne laajenevat yhteisiksi korttelipuistoiksi. Kullakin korttelipuistolla on oma luonteensa. Osa toimii vilkkaiden päiväkotilasten pihana, osassa voi istua kaikessa rauhassa lukemassa.
Kannupuistosta on pelikentäksi ja kirpputoriksi Kannupuiston voi ajatella Sorsavuoren raitin jatkeeksi. Kannupuistossa lapset saavat pelata. Koska puiston nurmi on laakson pohjassa, se on sen verran vino, että isompien poikien pelialustaksi se ei kelpaa, mutta pienet harjoittelevat ensimmäisiä pelejään innokkaasti palloa potkien ja koreja heitellen. Välillä lähitalojen äideistä joku innostuu organisoimaan nurmelle kirpputorin. On siellä paistettu vohveleitakin, kun löytyi tarpeeksi pitkä sähköjohto, joka ylettyi puistosta kotitalon sähkörasiaan. Pienten lasten uudenvuodenraketit lähetetään Kannupuistosta, kun isompien lasten kanssa mennään mieluummin Tuorinniemeen.
Rouvienpolun puistot Rouvienpolun varrelle sijoittuvat korttelipuistot Tuorinniemenrannasta lähtien ovat Kerttulin-, Margareetan- ja Sisselenpuisto. Nimet kantavat alueel la asuneiden historiallisten naisten nimiä. Kerttulinpuisto, lasten suussa ”leppispuisto” betonisten leppäkerttujen mukaan, on perheen pienimpien mieleen. Puisto toimii päivisin naapurikorttelin päiväkodin pihana, minkä vuoksi leikkialue on rajattu korkealla teräsaidalla. Margareetanpuistossa kokeiltiin eri ruusulajien kestävyyttä kaupunkioloissa. Nyttemmin istutukset eivät enää yllä alkuvuosien loistoonsa, vaan ruotsinpihlajat ja hevoskastanjat kilpailevat huomiosta pensasruusujen kanssa. Puiston kivituhkaisella osalla on edelleen hyvä pelata esimerkiksi
petankia. Torikiveykseltä ovat lasten äänet vähentyneet, kun heidän pelaamisensa estettiin betoniporsain ja kukkaruukuin katutason asukkaiden toivomuksesta. Sisselenpuistosta suunniteltiin piknik-puisto. Koska tasainen nurmi houkutteli kesäisin äänekkäisiin pallopeleihin, puistoon lisättiin pieni nyppylä. Nuorten pelaajien sijaan puiston penkeillä istuu nyt pussikaljaporukoita ja läheisissä ravintoloissa piipahtaneita aikuisia turinoimassa. Puiston laidalla on myös katoksia nuorten seurustelupaikaksi.
Muita olevia ja tulevia korttelipuistoja Petter Wetterin puisto jatkaa kevyen liikenteen reittien yhdistämää puistikkojen ketjua, kun kulku etenee Sisselenpuistosta metroasemalle päin. Puistosta on kulkuyhteys vieressä oleviin vanhusten palvelutaloon ja asuintaloihin. Aukiolla voi pelata shakkia.
Liikuntapuiston lajeja ovat jalkapallo, yleisurheilu, koripallo, minikoripallo, lentopallo, tennis, luistelu ja jääkiekko. Lisäksi on nähty intialaisia ja muita brittiläisen kansanyhteisön jäseniä pelaamassa krikettiä. Liikuntapuiston vierestä talojen välistä löytyy pikkuinen Niittaajanpuisto. Toteutuessaan alueen uudet kaavat toisivat Herttoniemenrantaan vielä kaksi uutta yhteistä tilaa, torimaisen aukion Reginankuja 3:een ja puiston Laivalahdenkaari 1:een, koulun viereen. Puistojen eteen on nähty paljon vaivaa. Aiempina kesinä kaupungin työntekijät ovat pitäneet huolta runsaasta kasvillisuudesta. Tänä kesänä kirkkaita suojavaatteita ja mönkijöitä ei ole näkynyt. Hakkeiden sijasta kasvien juurilla on roskia, kun kaupunki ostaa puistotyön alihankkijalta. Asukkaiden onkin syytä olla valppaina, jotta hienoja puistoja ei päästetä ränsistymään. Virve Mertanen Kuvat: Virve Mertanen HERTTONIEMELÄINEN 21
Kuvat: Sakari Kiuru
Talviuintia Tuorinniemessä Talviuintia on harrastettu Tuorinniemessä yli 15 vuotta. Laji kiinnostaa jatkuvasti ihmisiä, jotka haluavat kokeilla jotain uutta ja huo lehtia omasta hyvinvoinnistaan. Talviuinnin tekevät mahdolliseksi ja mukavaksi talviuinnin taustajoukot: intohimoiset uimarit sekä muut yhteisöllisestä toiminnasta pitävät.
H
erttoniemi-seura vuokraa pukukopit kaupungilta, maksaa vuokrat, sähköt ja muut kulut. Kadonneita jäseniä ja avaimia yritetään tavoittaa sähköpostilla ja puhelimitse, uusia avaimia teetetään, tiedotteita lähetetään, lumet luodaan, hiekoitushiekat kannetaan koppeihin ja wc-paperit vessoihin. Avajaiset, kynttiläuinnit ja hiihtolomauinnit järjestetään tarjoiluineen, uudet uimarit neuvotaan paikan päällä ”talon tavoille” ja turvalliseen uintikulttuuriin. Liikuntavirastoon pidetään aktiivisesti yhteyttä.
tilojen siisteydestä, koska emme olleet tyytyväisiä siivousfirman tapaan hoitaa siivousta. Siivousrinkiin kuuluu tällä hetkellä kahdeksan henkilöä. Kaiken kaikkiaan uimareihin kuuluu n. 250 jäsentä, joten aika pieni mutta toimelias joukko otti vastuun myös sii vouksesta. Pidim me vuoden aikana muutaman suunnittelukokouksen ja jaoimme viikkosiivousvuorot kunkin aikatauluihin sopiviksi. Työ oli mukavaa, ja kehitimme kukin omat hauskat rutiinimme siivittämään siivousta. Jatkamme syksyllä 2013 toimintaamme.
pi, p o m n ”Täss´ o pi! ” ota kop
Homma pyörii vapaaehtois voimin Kaikki tämä tehdään vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluvat muun muassa sitoutuminen, vastavuoroisuus, yhteistyö, toiminnan ilo ja mahdollisuus oppia uutta. Kuka tahansa voi tehdä vapaaehtoistyötä aikataulujensa ja voimavarojensa mukaan. Perustimme syksyllä 2012 vapaaehtoisuuteen pohjautuvan siivousringin huolehtimaan uimakoppien ja wc22 HERTTONIEMELÄINEN
Tulkaa siis joukkoomme uudet uimarit ja uudet siivousrinkiläiset! Joinakin aamuina lumi on pyryttänyt polut umpeen – mutta ah! – joku on ehtinyt tehdä lumityöt, ja polku laiturille on auki. Tai näin: Pakkasyön jälkeen avanto on jääkuoren peitossa, voi harmi! Mutta hei, joku hakkaa jo petkeleellä avantoon reikää, johon mahtuu polskimaan. Saa pyörähdellä jäähileiden kanssa ja uida jäälauttojen seassa kunnes pumppu taas toimii. Ja pulahduksen jälkeen lämpimässä kopissa voi tunnelmoida vilttiin kääriytyneenä lyhdyn loisteessa… Hannele Ilves, Herttoniemi-seuran talviuimarit, Herttoniemen Hylkeet Tervetuloa tutustumaan talviuintiin ja Hylkeiden t oimintaan Tuorinniemessä Herttoniemen kyläjuhlien aikaan lauantaina klo 12–14!
Kuvat: Raimo Mäkelä
Siilitien metroasema valmistui Siilitien metroaseman peruskor jaus valmistui toukokuun lopus sa. Aseman täydellinen uudista minen alkoi viime vuoden maa liskuussa ja asema oli käytössä koko remontin ajan. Aseman kehittäminen jatkuu läheisessä yhteydessä kaupungin historiaan. Teknisesti vaativan rakennuksen suunnittelija on Cederqvist & Jäntti Architects.
lausumaan kiviverhouksen nähtyään: ”Tämä tuo mieleen kiukaan, hienon kiukaan.”
Asemalle pääsee pyörällä Metroaseman yhteyteen on rakennettu 80 uutta liityntäliikenteen polkupyöräpaikkaa. Polkupyöräpaikkojen määrä lisääntyy vielä 40 uuden pyöräpaikan
ja 54 autopaikan rakentamisen sekä jalankulku- ja autoreittien muokkaamisen alettua kesäkuussa 2013. Työt valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Muutostöiden urakoitsijana on kaupungin oma tuottaja Stara. Itäväylän ramppien liittymät rakennetaan tässä yhteydessä pisaratyyppiseksi kiertoliittymäpariksi. Se lisää turvallisuutta sekä helpottaa ja-
S
iilitien metroaseman peruskorjauksella etsittiinkin tapoja uudistaa tulevaisuudessa muitakin asemia niiden käyttöä katkaisematta. Aseman poikkeuksellinen korkeus syntyi tästä lähtökohdasta. Aseman länsipäähän rakennettiin hätäpoistumistie. Uutuuttaan hohtava asema asettuu vähitellen tutuksi asukkaiden ja käyttäjien mielessä. Kun metrosta astuu ulos, tuntuu kodikkaalta, kuin tulisi kotiinsa. Aseman äänimaailmaa koristaa suunnittelijoiden asentama käen kukunta – sehän tietää perinteisesti onnea. Tamperelainen vierailija loihe HERTTONIEMELÄINEN 23
HE RT TA N E N SE N TÄ Ä N!
Kipparlahden apteekki Herttoniemenranta Hitsaajankatu 13, 00810 Helsinki puh 020 741 5260 ma-pe 9-20, la 10-15 www.kipparlahdenapteekki.fi
Syksy saapuu ja sen mukana perinteiset Herttoniemi-päivät – tervetuloa mukaan! T. Kipparlahden apteekki Liity nyt maksuttomasti avainasiakkaaksemme! www.avainapteekit.fi
lankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylitystä. Siilitien pohjoisreunaan rakennetaan kaksi metriä leveät jalkakäytävä ja pyörätie sekä pysäköintipaikat 12 henkilöautolle. Kadun eteläreunaan rakennetaan kolme metriä leveä kuorma-autojen pysäköintikaista sekä säilytetään 3,3 metriä leveä jalkakäytävä. Siilitien eteläreuna on metroaseman sisäänkäyntien puoleinen osa katu aluetta ja siksi jalankulkijoiden suosima. Sen viihtyisyydestä ja käytettävyydestä huolehtiminen nyt tapahtuvan jalankulkureittien muokkaamisen yhteydessä onkin tärkeää. Olisi toivottavaa, että etelänpuoleisen jalka käytävän ahtauteen ja kallistuksiin metroasemasta länteenkin voitaisiin kiinnittää jatkokehittelyssä huomiota. Liityntäpysäköintialueen ja Väinö Valveen puiston väliin rakennetaan noin 38 metriä pitkä tukimuuri, jotta puiston suojeltava museotie voidaan säilyttää. Muurin läheisyydestä joudutaan poistamaan puita.
Museotietä on varjeltava Siilitien metroaseman seutu on kulttuurisesti tärkeä osa Helsinkiä. Metroaseman vieressä on paitsi keskiajalta periytyvä vanhan tien osa, myös muita kaupungin kehitystä kuvaavia näkymiä ja muistoja. Museotie on vanhan Herttoniemen vanhin historiallinen muistomerkki. Sen selkeä merkitseminen olisi tärkeää tämän tulevaisuudessa varmasti monia mahdollisuuksia tarjoavan muistomerkin säilymiselle. 24 HERTTONIEMELÄINEN
Osa nurmettumisen alle peittyneestä muinaisesta mukulakiveyksestä kävelytien ja museotien risteyksessä nostettiin muutamia vuosia sitten erehdyksessä koristamaan pientä porrasta, joka on naapurustossa asuneen viimeisen jääkärikenraalin, Väinö Valveen nimeä kantavasta puistosta tulevan kävelytien päässä. Kivien alkuperä ei varmaankaan ollut rakentajien tiedossa. Kivet toivottavasti palautetaan paikalleen, kun porras pysäköintipaikan muutosten yhteydessä poistetaan.
Siilitiellä tehtiin taidetta Siilitie 1 asemaa vastapäätä, aivan Siilitien metroaseman ovesta avautuvassa näkymässä, koostuu viidestä pitkästä, viihtyisän näköisestä, vihreästä lamellitalosta. Ne ovat arkkitehti Kaj Englundin piirtämiä. Hän oli tärkeimpiä asuntoarkkitehtuurimme kehittäjiä sodan jälkeisessä Suomessa. Etenkin Siilitie 1:n K-rappu oli Suomen sodanjälkeiselle kulttuurielämälle elintärkeä. K-rapussa asui tuotteliaimman kautensa, lähes kaksikymmentä vuotta 1970-luvulle asti, runoilija Arvo Tur tiainen, ”Stadin Arska”, puolisonsa kirjailija Brita Polttilan kanssa. Lukemattomat koululaispolvet muistavat koulujuhlissa lausutut Turtiaisen helsinkiläisyyttä kuvaavat runot kokoelmasta ”Minä paljasjalkainen” (1962 ”…oli Pikilää ja Pakilaa... jne.”). Läheisyydessä asui muitakin kulttuurielämän vaikuttajia, erityisesti kulttuuriyhdistys Kiilan jäseniä, mm. runoilija Elvi Sinervo.
Brita Polttilan keskeinen asema Reidar Särestöniemen mentorina oli ratkaiseva taiteilijan kehittymiselle. Särestöniemestä tulikin yksi suurimmista taidemaalareistamme. Turtiaiset löysivät tälle Lapissa kohtaamalleen luonnonlahjakkuudelle asunnon aluksi läheltään Herttoniemestä ennen kuin yhdessä etsivät ja löysivät uusia koulutusteitä. Siilitien metroaseman seudulla hienot aiempien aikojen muistot yhdistyvät tulevaisuuteen, uuden aseman mukanaan tuomaan elämään. Lähteet: HKL ja Helsingin rakennusvirasto; Eva Packalén: Herttoniemi, Kylä, kartano, kaupunginosa (2008); Juha Ilvas: Reidar Särestöniemen maailma (2000); Herttoniemeläinenlehti 2006.
Leena Vallinkoski-Sipilä
Kuva: Raimo Mäkelä
Vihanneksia suoraan Herttoniemestä Tänä kesänä herttoniemeläiset ovat voineet saada ruokapöytäänsä tuoreita vihanneksia suoraan omalta asuinalueeltaan. Puutarhuri Jan Liesaho viljelee ensimmäistä kesää Herttoniemen kartanoilla.
V
iime vuosina Herttoniemi on tullut tunnetuksi aktiivisesta ruokapiiristään ja ruokaosuuskunnastaan. Aikaisemmin viljellä on voinut Herttoniemi-seuran hallinnoimilla viljelypalstoilla. Nyt viljelijä Jan Liesaho, 37, eli Stadin puutarhuri on ottanut Herttoniemen kartanon puolentoista hehtaarin pellot haltuun. ”Herttoniemeläiset ovat ottaneet minut posiitivisesti vastaan”, hän sanoo. Pelloilla viljellään muun muassa raparperia, parsaa, sipulia ja suositaan harvinaisempia lajikkeita. Liesaho toimittaa tuotteita suoraan yhteistyöravintoiloihin Ravintola Nokkaan ja Restaurant Askiin. Ajatus on kuitenkin myös mahdollistaa tuoreet tuotteet yksityisten henkilöiden saataville. ”Toivon mukaan tuotteita jää niin paljon yli, että syksyllä laittaisi pöydän
pellon reunaan ja möisi suoraan kaupunkilaisille”, Liesaho sanoo. Jan Liesaho on valmistunut valtiotieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2006 ja työskennellyt teatterituottajana. Muutama vuosi sitten hän päätyi opiskelemaan aikuisopintoina puutarhuriksi, kun näki sattumalta kaverinsa lukevan kasvikirjaa ja kiinnostui. Kaveri opiskeli puutarhuriksi, ja pian Liesaho seurasi tämän jalanjälkiä espoolaiseen Överby-ammattikouluun.
Pellot löytönä pyöräretkeltä Liesaholla on ollut viisi vuotta Vuosaaren Uutelassa kaupungin viljelypalsta. ”Se on ollut hauska harrastus. Nysvääminen siellä alkoi tuntua liian pieneltä. Mietin, että pitäiskö tehdä jotain isompaa”, Liesaho sanoo. Syk-
syllä 2011 Liesaho oli pyöräretkellä ja sattui löytämään Herttoniemen kartanon alueen. ”Katsoin, että tässä on pellot ja nämä näyttävät hieman vasurilla hoidetuilta. Ajattelin, että makea paikka. Selvitin, kuka paikkaa pyörittää, ja kysyin, huvittaisiko aluetta vuokrata minulle”, Liesaho sanoo. Liesaho oli valmistautunut saamaan vastaukseksi jyrkän ein, mutta pellot omistavassa Svenska odlingens vänner i Helsinge -säätiössä innostuttiin ajatuksesta. Herttoniemen kartanon alueella on pitkät viljelyperinteet, mutta viime vuodet peltoja on hoidettu vain maisemapeltoina. Viime kesänä Liesaho oli pelloilla työharjoittelussa ja sai laittaa paikkoja valmiiksi itselleen. Silloin Liesaho myös päätti viljellä luonnonmukaisesti, vaikka luomumerkinnän saaminen on työlästä. ”PähkäiHERTTONIEMELÄINEN 25
lin, että pistetään nyt rima korkealle ja haetaan sitä.” Tällä hetkellä Liesahon viljelemät vihannekset ovat niin sanottuja siirtymäajan tuotteita, vaikka hän noudattaa luomun ehtoja jo nyt.
Harrastuksesta ammatti Koko vuodeksi töitä ei vielä riitä, mutta voi jo sanoa, että Liesaho on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Toimistohommia ja paljon muuta tehneenä Liesaho on monesti miettinyt työn mielekkyyttä. Päätös viljelyyn ryhtymisestä on kypsynyt pitkään. ”Halusin, että teen jotain mikä on varmasti hyödyllistä. Hyvää ruokaa ihmiset ainakin tarvitsevat, ja etenkin ekologisesti kasvatettua. Itse tekeminen ja sadonkorjuu on antoisaa, se tuntuu tärkeältä ja järkevältä”, Liesaho sanoo. ”On palkitsevaa, kun saa kaikki kaapit täyteen herkkuruokaa.” Helsingin kaupungilla on viljapeltoja, ja harrastuksena kaupungissa viljellään paljon, mutta Liesaho on ainoa tiedossa oleva näin laajasti viljelevä yksityinen toimija Helsingissä. Herttoniemi ei ole kovin tuttu alue Liesaholle. Entuudesta hän tiesi, että Herttonie-
26 HERTTONIEMELÄINEN
messä on viriiliä kotiseututoimintaa. ”Olen aistinut, että tämä on kiva paikka”, Liesaho sanoo ja myöntää, ettei oman pellon lisäksi ehdi juuri muuta ihmettelemään. Viljely ei Liesahon mukaan ole rakettitiedettä, mutta viljelijän pitää tietää perusopit ja jaksaa kitkeä rikkaruohoja sekä tehdä töitä säällä kuin säällä. Koska Liesaho on viljelijänä ensikertalainen ja vasta luo rutiineja, kaikki on tuntunut haasteelliselta. ”Jännittää hirveästi, tekeekö oikein vai väärin ja onnistuuko.” Katastrofin merkkejä ei ole ollut ilmassa vielä. ”Satoakin on tullut”, Liesaho toteaa. Hän haluaa avata aluetta ulospäin, ja siksi viljelyn ohessa on muuta toimintaa. Alueella vierailee ryhmiä ja esimerkiksi viidesluokkalaisille Laajasalon ruotsinkielisen ala-asteen oppilaille hän on opettanut perunan viljelyä. ”Tämä on kaikille avoin alue. Tänne voi tulla pitkin kesää katsomaan miten asiat edistyvät.”
Paikallista ruokaa Liesahon tavoitteena on, ettei pelloilla viljellä tusinatuotteita. ”Koitamme löytää harvinaisempia lajikkeita.” Hän
haluaa jalostaa suomalaisten ruokatottumuksia tarjoamalla tuotteita, joista ihmisillä ei ole kokemusta. Liesahon viljelemiä vihanneksia voi kutsua paitsi lähiruoaksi myös paikalliseksi ruoaksi. Paikallista ruokaa voikin surutta ihastella, se on nykyisin mitä suurinta ylellisyyttä. Ruoankin tuotanto kun on seurannut globaaleja trendejä ja muuttanut entistä etäämmälle syöjistä. Tosin viime vuosien ruoan arvostuksen lisääntyminen näkyy siten, että kuluttajat vaativat yhä enemmän tietoja ruoan tuotannosta ja varmuuden sen ekologisesta kestävyydestä. Jan Liesaho on tässä yksi suunnannäyttäjistä. Toivon mukaan vihannekset löytävät ruokapöytiin ympäri Helsinkiä tämän kesän jälkeenkin, sillä Lies aholla on kymmenen vuoden pituinen vuokrasopimus peltoihin. Herttoniemen kyläjuhlien vuoden 2011 slogan ”eletään kuin pellossa” ei voisi tänä päivänä pitää enemmän paikkaansa. Sandra Lamppu ja Henrik Nyholm Kuvat: Sandra Lamppu
Tarinoita Herttoniemestä Kirjoissa Herttoniemi tarjoaa mielenkiintoisen ympäristön romaanien henkilöille. Se on myös kirjailijoiden kotipaikka ja monien tietokirjojen aihe, sillä Herttoniemessä on tehty historiaa. Herttoniemi on innoittanut myös elokuvan tekijöitä ja muusikoita. Taiteilijoiden Herttoniemi on sekä romantiikan että ahdistuksen kotipaikka.
A
ntti Tuomaisen vuonna 2010 Vuoden Johtolanka -palkinnon voittanut rikosromaani Parantaja (2010) sijoittuu lähitulevaisuuteen, ilmastonmuutoksen runtelemaan Helsinkiin. Romaanissa päähenkilö etsii rakastamaansa toimittajavaimoaan, joka on kadonnut selvittäessään sarjamurhan taustoja. Pariskunnan koti on Herttoniemessä, korkealla mäellä Mäyrätiellä, josta näkyy kauas Arabianrantaan. Näky on lohduton, sillä Arabianranta on tulvien vuoksi pimeä ja sähkötön. Kirjan omaperäinen, vahva henkilö- ja miljöökuvaus löytyy palkinnon perusteista. Lukijan on kuitenkin syytä valmistautua kohtaamaan aika raju Helsinki hylättyine taloineen, vedellä täyttyneine metroineen, pakolaisineen ja muukalaisineen.
Elämäkertoja Samoille seuduille pääsee piipahtamaan myös Henrik Tikkasen Majavatie 11 -omaelämäkerran avulla (1979). Kuvataiteilija Inari Krohn muistelee lapsuuttaan kirjassaan Muusa kirjahyllyssä (2004). Hän muutti Herttoniemeen vuonna 1953 Hiihtomäentie 30 A:han. Herttoniemi vilahtaa myös Inari Krohnin kirjassa Musta ja muut värit (2006). Se on itsenäinen teos, vaikka jatkaakin Muusa kirjahyllyssä -teoksen tarinaa. 1960-luvulle sijoittuvassa fiktiivimuotoisessa taiteilijaromaanissa taideopiskelija vuokraa Herttoniemen kartanon huvimajan ateljeeksi. Martti Raninin muistelmissa Käsi otsalla! (2004) siirrytään Siilitie 1:een, josta hänen perheensä sai neljännen lapsen syntymän jälkeen kaupungin asunnon. Saara Raninin, Martin poikien mummin esiinnyttyä Komisario Palmu -elokuvan konnan roolissa pihoilta kuului poikien rallatus minun mummini on mur-haa-jaaa!
Koettua vai kuviteltua? Marja-Liisa Vartion Kaikki naiset näkevät unia -romaanissa (1960) ei mainita Herttoniemeä nimeltä, mutta se on houkuttelevaa tulkita romaanin päähenkilön rouva Pyyn kotipaikaksi. Vartio oli juuri muuttanut Herttoniemeen Karhutielle rivitaloon, jonka historiikki julkaistaan tänä syksynä Herttoniemi. fi-sivuilla. Romaanissa kuvattu keskiikäisen kotirouvan uutuuttaan hohtava ja henkistä tyhjyyttään kumiseva koti muistuttaa kovin Karhutien asuntoja.
Nuoret, ne nuoret Nuortenkirjassa Villihaukka (2004) Ben Kalland kertoo 13-vuotiaasta Herttoniemessä asuvasta Maxista, joka löytää isänsä kanssa loukkaantuneen villihaukan. Max haluaa hoitaa linnun terveeksi, vaikka asiantuntijat ovat asiasta eri mieltä. Max ei kuitenkaan anna periksi. Herttoniemen Nuorisohotelli on päässyt sekä kirjaan että elokuvaan. Matti Laitinen kuvaa kirjassaan Kissankasvattaja, romaani kuntoutuksen maailmasta (2002) 80-luvun Herttoniemeä, joka on kirjan päähenkilölle, hotellissa asuvalle Pertille lähinnä paidanvaihtopaikka. Saman paikan syrjäytymisvaarassa olevia asukkaita Virpi Suutari kuvaa rosoisen kauniissa uutuuselokuvassaan Hilton! Täällä ollaan elämä (2013).
Piakkoin ensi-iltaan tulevassa Sami Laitisen Huojuvassa kuussa 12-vuo tiaat herttoniemeläiset Antti ja somali taustainen Muhis ovat olleet parhaat kaverukset jo tarhasta asti. Ystävyys joutuu koetukselle, kun skinheadit janoavat kostoa somaleille, joita he pitävät pahoinpitelijöinä, vaikka ruhjeiden syynä on tosiasiassa Antin aiheuttama vahinko. Elokuvan keskeisenä ajatuksena on itseensä luottamisen välttämättömyys.
Kartanon tarinat ja kulissit Herttoniemen kartanoa kuvataan useissa historiaa ja puutarhatietoa kuvaavissa tietokirjoissa. On se päässyt myös Sami Aaltosen kirjaan Aavetaloja (2002). Kartanossa kuvattuja elokuvia on pitkä lista. Vilahtaa se ohimennen hääpaikkana myös Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avio liitto -elokuvassa (2012), joka juuri nousi yli 400 000 katsojaa keränneiden kotimaisten elokuvien eliittiin.
Musiikin Herttoniemi Herttoniemeä käsittelevän musiikin osalta nuori sukupolvi on paikannut selvän aukon. YouTubessa soi muun muassa Shavan 79 (Hertzigassa aamubussissa), netistä löytyy myös Ruudolfin rap-kappale Herttoniemest ikuisuuteen; yhdessä ne tuovat oman mielenkiintoisen lisänsä Herttoniemikuvauksiin. Virve Mertanen
Lähteitä ja lisää tietoa internetissä · Herttoniemi.fi-sivulla on Herttoniemen kirjas ton henkilökunnan avulla koottu kuvaus kirjoista, jotka sijoittuvat Herttoniemeen tai joissa Hertto niemi mainitaan lyhyesti. http://www.herttoniemi. fi/index.php/historia-ja-kulttuuri-mainmenu-259/ herttoniemi-kirjallisuudessa-mainmenu-363 · Tarinoiden Helsinki on Helsingin kaupunginkir jaston tuottama karttapalvelu, johon on koottu Hel singissä tapahtuvaa ja kaupunkiin liittyvää kirjal lisuutta, musiikkia ja elokuvia. Kaupungin tarinoita voit selailla suoraan Helsingin kartalta. Mukana on
myös kirjastosta kysyttyä -palvelun vastauksia. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ · Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekun nan Kansalaismuisti-hankkeen myötä syntyivät kansalaisten tietoihin, kuten muistiin ja valokuviin, perustuvat Siilitien tarinat. http://www.helsinki.fi/ kansalaismuisti/siilitie/index.htm · Jari Sedergrenin blogissa on melko tyhjentävä sel vitys elokuvista Herttoniemessä. http://elokuvat. blogspot.fi/2004/11/herttoniemi-nytelmelokuvis sa-1920-1970.html
HERTTONIEMELÄINEN 27
Herttoniemen palstaviljelijän kesä Herttoniemi-seuralla on Fasthol massa 137 palstaa ja 188 vilje lijää. Toimintamme on alkanut 1986, ja osa tuolloin aloittaneista viljelijöistä on mukana toimin nassa vielä tänäkin päivänä. Kaupunki on luvannut lisää pals toja tulevien kesien viljelmiin.
K
ausi alkaa huhtikuussa viljelijätapaamisella. Toukokuussa pääsee jo möyhimään maata ja tekemään ensimmäisiä istutuksia. Fastholmassa pyritään luonnonmukaiseen viljelyyn. Vuosina 2014–15 saamme kaupungilta uuden palsta-alueen, johon mahtuu 30 palstaa. Niitä jonottaa jo 87 innokasta uutta viljelijää. viljelyterveisin Tiina Komulainen, palstavastaava, Herttoniemi-seura ry
Tänä vuonna pidimme siivoustalkoot. Kuvassa talkooväkeä perhe Svanda ja kenttävastaava Kaarina.
Alueella on oma ihana mikrokosmos mäkien katveessa, Viikin peltojen reunalla.
Jerzyn ja Kreta
Lasten kasvimaa kukoistaa Siilitiellä Siilitien lasten kasvimaa on ilahduttanut länsiherttoniemeläisiä kulu van kasvukauden ajan. Aloite Hillerin puiston uuden skeittipaikan ja Siilitien peruskoulun väliin sijoittuvan noin puolen aarin suuruisen kohopenkkiviljelmän perustamiseen tuli koululta, sen luokanopettaja Heli Pihlajoelta.
H
eli toimii Siilitien peruskoulun ekotukihenkilönä, joka vastaa koulun ympäristöohjelman laatimisesta ja vuosisuunnittelusta. Tarkoituksena on tukea kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja siihen kasvattamista koulussa. Heli ohjaa myös koulun oppilaiden muodostamaa ympäristöraatia, jonka tehtävänä on kannustaa kouluyhteisöä ympäristöystävälliseen toimintaan ja seurata ympäristösuunnitelman toteutumista. Ympäristöraadin tavoitteita ovat ruoka- ja biojätteen vähentäminen koulussa sekä ruuan alkuperän pohti28 HERTTONIEMELÄINEN
mis- ja virkistyspaikaksi. Se perustettiin Hillerin leikkipuiston peruskorjatun skeittipaikan yhteyteen pari päivää vapun jälkeen.
Yhteinen maa on parasta minen. Ruuan kasvattamisen haasteiden ja ilojen sekä kansalaisaktiivisuuteen kannustamisen tueksi Heli haki apua kaupunkiviljelyn parissa tunnetuksi tulleelta Dodo ry:ltä. Pinja Sipari Dodosta otti mukaansa Janne Länsipuron Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksestä tapaamaan Heliä, ja ajatus koulupuutarhasta syntyi alkukeväisen tapaamisen aikana nopeasti. Siilitien peruskoulun 3a-luokan oppilaat ja ympäristöraatilaiset perustivat kasvimaan koko koulun, leikkipuisto Hillerin, läheisen päiväkodin ja muiden alueen lasten ja nuorten oppi-
Koulun tontti todettiin viljelyn kannalta liian kuivaksi. Yhteistyö leikkipuiston, päiväkodin ja koko naapuruston kanssa arveltiin helpommaksi, kun viljelmä on ”yhteisellä” maalla. Naapurusto otettiin mukaan lasten kasvimaahankkeeseen, koska naapuruston maisemakävelyllä toivottiin mahdollisuutta osallistua puistotalkootoimintaan. Toivomus on kirjattu Herttoniemen viheraluesuunnitelmaan. Leikkipuisto sijaitsee suojaisella ja viehättävällä rinnealueella koulun läheisyydessä, ja rinteen suuntaiset hyötykasvipenkit sointuvat maisemaan
Karhutien 25–26 rivitalon historiikki netissä Helsingin vanhimman rivitalon yli 60-vuotinen historia ilmestyy syksyn aikana nettiin Herttoniemi-sivuille. Erityislaatuisen arkkitehtuurin lisäksi talotarinaa värittävät entisten ja nykyisten asukkaiden muistikuvat aina vuodelta 1950. Talossa ovat asuneet monet kulttuurihenkilöt, muun muassa Jarno Pennanen, Anja Vammelvuo ja Marja-Liisa Vartio, joka on tuotannossaan kertonut tunnelmistaan rivitalon asukkaana. Historiikista välittyy myös se, millaisia käsityksiä ihmisillä oli puoli vuosisataa sitten asumistasosta, perheistä ja naapuruudesta. Tuula Kasanen
hyvin. Viljelmän perustaminen sopi hyvin myös alueen työvaiheeseen, sillä se säästi osaltaan puiston rakennustöiden jälkeisiä uuden nurmikon perustamisen ja hoidon kuluja. Naapurit ja ohikulkijat ovat suhtautuneet hankkeeseen kannustavasti, ja monet ovat tulleet myös mukaan sen hoitoon. Kasvimaan avulla on hyvä testata, kohdistuuko asukaslähtöisenä ja lasten- ja nuorten omana toimintana toteutettuun puistonhoitohankkeeseen ilkivaltaa asutun alueen ja liikuntapaikkojen läheisyydessä. Toistaiseksi mitään merkkejä ilkivallasta ei ole ollut, päinvastoin mm. skeittipaikan käyttäjistä on saatu talkooapua puutarhaan. Heli Pihlajoki, Siilitien peruskoulu Janne Länsipuro, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys HERTTONIEMELÄINEN 29
Partioon voi liittyä myös aikuisena Herttoniemenrannan partio toimintaa ollaan aktivoimassa uudelleen, sillä partio on suosittu harrastus alueella. Herttoniemen puolella toimii Helsingin Eräka verit -lippukunta, mutta kaikki halukkaat eivät pääse toimintaan mukaan tällä hetkellä. Herttonie menrannassa on aikaisemmin ol lut oma lippukunta, mutta muu tamiin vuosiin siellä ei ole ollut partiotoimintaa. Nyt tavoitteena on saada Herttoniemenrantaan kin uudestaan oma lippukunta!
O
ma lippukunta -haaveen toteuttamiseksi kesäkuun 9. päivä pidettiin leikkipuisto Tuorinniemessä partiotapahtuma. Tapahtumassa sai kokeilla muun muassa lasten luontopolkua, isokokoista huojuvaa tornia sekä pallopyramidin rakentamista. Vohveleiden syönnin ohella juteltiin partiosta ja alueen partiotoiminnasta. Monia kiinnostuneita lapsia
kävi paikalla ja muutamia aikuisiakin saatiin tapahtumasta mukaan.
Aikuiset nuorten tueksi
Pääkaupunkiseudun alueella tehdään partiossa noin miljoona tuntia vapaaehtoistyötä vuodessa, joka vastaa noin 600 nuorisotyöntekijän työtä.
Partiota harrastetaan paikallisyhdistyksissä eli lippukunnissa. Samassa kaupungissa on usein monia lippukuntia, sillä ajatus on tarjota harrastustoimintaa lähellä kotia. Vapaaehtoiset aikuiset mahdollistavat partiotoiminnan toteutumisen lippukunnissa ja harrastuksen edullisena pitämisen. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, pelkkä kiinnostus riittää mukaan tulemiseen. Uusille aikuisille on tarjolla Tervetuloa partioon -kurssi, joka antaa hyvät perustiedot partiotoiminnasta. Pääkaupunkiseudun partiolaiset järjestävät vuosittain lukuisia kursseja, aina ensiaputaitojen oppimisesta lippukunnan viestintään. Aikuisille partio tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja olla mukana tukemassa alueen lapsi- ja nuorisotoimintaa. Ja mikä parasta, partiossa saa uusia elämyksiä ja pääsee ko-
Mahdollisuuksien Herttoniemi Muutin kesällä 2011 Länsi-Herttoniemeen vanhaan puiseen pienkerrostaloon. Tutustuin oitis aivan ihanaan alakerran mummoon, joka kertoo meidän yhteisissä kahvihetkissämme tarinoita vanhasta Herttoniemestä. Ne ovat mielenkiintoista kuultavaa. Jokaiselle kahvihetkellä on oma tarinansa. Hyvin mummo on myös selvillä nykypäivän tapahtumista. Hän tietääkin kaikki pihapiirin asiat. Häneltä voi tarvittaessa tarkistaa, onko taloon muuttanut uusi asukas, ketkä ovat eronneet tai kenelle on syntynyt vauva. Mitä kaikkea mummo näkeekään päivän mittaan ikkunoistaan! Monia ihania länsiherttoniemeläisiä. Tällä tarinalla halusin kertoa, kuinka paljon saa iloa ja kuinka paljon sitä voi muillekin antaa, kun on ystävällinen ihmisille ja hymyilee. Siten saa aivan varmasti uusia herttoniemeläisiä ystäviä. 30 HERTTONIEMELÄINEN
Herttoniemi on aina kiehtonut minua: pidän niin vanhan puolen historiasta kuin uuden puolen kauniista merimaisemista. Herttoniemi on kaupunginosa, jonka säilymistä ja kehittymistä pitää vaalia. Katsopa näin syksyn korvalla, kuinka kaunis ympäröivä metsä onkaan. H = Hehkeä E = Energinen R = Raikas T = Taiteellinen T = Tiedostettu O = Onnellinen N = Näkyvä I = Iloinen E = Eloisa M = Monikulttuurinen I = Ihana Heidi Jaskola Kuva: Antti Tuomi-Nikula
Tule tutustumaan ja juttelemaan seuraa van kerran Herttoniemen kyläjuhlilla ja seuraa ajankohtaisia asioita Facebookissa osoitteessa: https://www.facebook.com/ PartiotaHerttoniemenrantaan keilemaan ja tekemään asioita, joita ei muuten välttämättä kokeilisi tai tekisi. Partio on monipuolinen ja luonnonläheinen harrastus kaikenikäisille. Toiminta perustuu yhdessä tekemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Partio on kasvatusjärjestö, jonka kasvatustavoitteena on tukea lapsen ja nuoren kasvua aktiiviseksi, itsenäiseksi ja vastuuntuntoiseksi yksilöksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Ryhmätoimintaan pääsee mukaan ensimmäiseltä luokalta alkaen. Ryhmillä on omat viikoittaiset kokoontumisensa ja viikkotoiminnassa opittuja taitoja hyödynnetään käytännössä retkillä, leireillä ja vaelluksilla. Tärkeintä on oppiminen itse tekemällä – pienimmätkin osallistuvat tekemiseen ja vastuun kantamiseen ikäiselleen sopivalla tavalla. Julija Semenuka Kuva: Julija Semenuka
Haluan liittyä Herttoniemiseuran jäseneksi Nimi: ________________________________________ Arvo tai ammatti: ______________________________ Syntymäaika: ___________ Puhelin: _______________ Postiosoite: ___________________________________ Sähköposti: ___________________________________ Olen kiinnostunut seuraavista Herttoniemeä koskevista asioista:
Parturi - Kampaamo SALON
Vienne Hiihtomäentie 19 00810 Helsinki P. 09 - 788 588
_____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ _____________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus: ________________________
________________________
Postitetaan osoitteeseen: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 HKI
Herttoniemi-seuran jäseneksi voi liittyä myös Herttoniemi-seuran kotisivun www.herttoniemi.fi kautta. Liity samalla myös Herttoniemi-seuran sähköpostilistalle.