Issuu

ELÄMÄN HaLuOSA 3

WANHAT 2026

Penkkareiden viedessä abit lukulomalle, siirtyvät kakkoset lukion wanhoiksi.

Kiitokset tanssinopettajille Kimmolle ja Heidille. Isot kiitokset juontajille, Sara Saariselle ja Elmeri Hirvikoskelle! Upean puheen piti Hermanni Haavisto. Kuvia otti lukiomme ensimmäisen vuoden opiskelija Sohvi Saarela.

Lisää wanhojen kuvia löytyy Instagramista: harjavallanlukio54 ja Facebookista: Harjavallan lukio.

Talviliikuntapäivä lukiolla

OPKH UUTISIA

Uusia tuulia opiskelijakunnan hallituksessa

Abien siirtyessä lukulomalle oli aika valita hallitukselle uusi puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja. Ekassa kuvassa poseeraavat

Sohvi Saarela (PJ) ja Erika Heikkilä (VPJ). Paljon onnea heille äänestyksen voitosta.

Tokassa kuvassa entinen puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä ja Atte Koivisto.

He hoitivat hienosti vastuullisia roolejaan ja olivat aktiivisesti mukana lukion arjessa sekä erilaisissa hankkeissa. Kiitokset teille kaikesta.

OPKH TEEMAPÄIVIÄ

Teemaviikolla lähdettiin kivasti

osallistumaan erilaisin asustein

Teemoja olivat, ”ota mukaan muu kuin reppu”, ”pelipaitapäivä”, ”after ski” ja ”pukeudu väärään tilaisuuteen”.

Teemapäiviä ideoi ja toteuttaa

@harjavallan_lukio_opkh (Instagram)

LAKITUS

Vappuna perinteikkäästi Harjavallan lukion puheenjohtaja Sohvi Saarela ja varapuheenjohtaja

Erika Heikkilä lakittivat Emil Cedercreutzin museon Tyttö-patsaan. Tätä perinnettä on jatkunut jo vuosia lukiolla.

Kiitos museolle vappujuhlista!

OPKH ja laatulukion toiminta

Harjavallan lukion opiskelijakunta ja osa lähilukioiden opiskelijakunnista tapasivat toisensa Eurajoen lukiolla.

Ensin oli välipalaa ja kylkeen suut makeaksi kanelipullilla. Sen jälkeen ryhmäydyttiin ja tutustuttiin toisiimme, minkä jälkeen päästiin juttelemaan opiskelijakunnan toiminnasta –vaikuttamisesta, yhteishengestä ja siitä, miten asioita hoidetaan. Lopuksi vielä yhteinen keskustelu ja pieni esittely Eurajoen koulusta.

Iso kiitos Leena Gustafssonille (Eurajoen lukion opiskelijakunnan ohjaaja) tapahtuman järjestämisestä.

Pyrimme toiminnalla pitämään yhteyttä lähilukioiden kanssa ja tekemään yhteistyötä.

Harjavallan lukion uudet ylioppilaat:

Heikkilä Lauri August

Heinonen Amanda Iida Aleksandra

Hiljanen Neeanoora Amanda

Ketonen Iida Mathilda

Koivisto Aino Marjatta

Koivisto Atte

Laine Nuppu Anna Eliina

Leppänen Tilda Pauliina

Lindgren Maria Aino Aleksandra

Matomäki Ester Auroora

Matomäki Iines-Kristiina

Ojala Venla Vanamo

Paalanen Lilia Auli Marian

Pelkonen Aada-Amanda Helena

Hannele

Pyykkö Minea Lumi Margareta

Rosendahl Emilia Aleksandra

Soe Erik

Trumstedt Anni Maria

Vento Sanni Tilda Tuulikki

Vilkman Ellanoora Anneli

Lakitettavat tulevat saliin

Alkusanat

Suvivirsi (säkeistöt 1 ja 3)

Seurakunnan puheenvuoro

Tiina Heino

Lukiolaisten musiikkiesitys

Vilma Laukkanen, Sara Timoska

Alphaville: Forever young

Riemuylioppilaan puhe

Sirpa Björkbacka

Rehtorin puhe

Sari Lukka

Todistusten jako, lakitus

Ylioppilaaksi julistaminen

Abba: Slipping through my fingers

Vilma Laukkasen oma sovitus

Uuden ylioppilaan puhe

Sanni Vento

Gaudeamus igitur

Satakunnan laulu

Ylioppilaat ottavat onnitteluja vastaan Harjavaltasalin aulassa

Yhteiskuva Harjavaltasalissa

Ylioppilaat käyvät sankarihaudoilla.

Ohjelma:

Harjavallan lukion uudet ylioppilaat:

Hyvät juhlavieraat ja läheiset, arvoisa rehtori sekä opettajat ja erityisesti kanssavalmistuneet. Kiitos kun olette tulleet tänne meidän vappulakkien jakotilaisuuteen! No, vitsit vitseinä, tämä on nyt se hetki, mitä varten me olemme ahertaneet viimeiset kolme vuotta. Voi pojat mikä matka!

Lukio on ollut suurin koettelemus, mikä tähänastiseen pieneen elämääni on tyrkätty. Lukion aloittaminen oli suuri harppaus, tien toiselle puolelle. Me jatkettiin yläasteelta lukioon pääpiirteittäin samalla porukalla, se oli kuin yläasteen jatkoaika. Ja mainittakoon, että meidän meininki olikin - opettajien kauhuksi - sen mukaista. Todellisuus kuitenkin lävähti aika nopeasti päin kasvoja, täällähän piti jotain tehdäkin. Kun aloitin lukion, ihmettelin, miten nopeasti opettajat puhuivat kirjoituksista sekä valmistumisesta. Siihen tuntui olevan puoli elämää aikaa. No, räpäytin silmiäni ja olinkin kirjoitussalissa hakkaamassa Abittia käyntiin vikaa kertaa. Lukio piti sisällään monia ikimuistoisia hetkiä, joita me kaikki tulemme varmasti muistelemaan vielä keinutuolissa. Abivuosi oli kuitenkin herättelevin, kun arkiset asiat tapahtuivatkin jo viimeistä kertaa.

Havahduin tilanteissa, jotka ymmärsin jo silloin jäävän viimeisiksi. Toivoin tavallisten koulupäivien ja hetkien jatkuvan hitusen pidempään, meillä oli vaan niin hauskaa. Nämä hetket näen kastepisaroina, ne kiiltävät hetken auringossa ja haihtuvat sitten pois.

Olen aina pitänyt päättäjäispäivän tunnelmasta. Kaikki ovat iloisia ja olo on kepeä, kesä aivan nurkan takana eikä millään jaksaisi kuunnella opettajien viimeisiä sanoja. On tehnyt mieli purkittaa sitä tunnelmaa varastoon talvea varten. Kuitenkin tähän päivään valmistautuessa olo oli enemmänkin haikea. Tämä matka - joka on osan kanssa aloitettu jo päiväkodista - on nyt päättymäisillään. Ikuisuudelta tuntunut koulumatka näkyykin enää vain taustapeilistä. Maailman myllerryksessä tämä on ollut pysyvä yksikkö, jonka ääreen aina palata. Sen puuttuminen saa minut vähän hämilleen. Mitäs nyt sitten? Nyt maailma on avautumassa, ja se tuntuu välillä ylivoimaiselta. Meidän on nyt ensimmäistä kertaa mahdollista tehdä mitä tahansa, se on aivan uutta. Se on myös aivan järkyttävän pelottavaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Helpottavaa on kuitenkin nähdä tulevaisuus suurena seikkailuna, mehän olemme vasta lähtöruudussa. Tätä puhetta kirjoittaessa yritin parhaani mukaan tiivistää ajatukseni lukiomatkastamme. Tärkeimpänä viestinä kuitenkin haluan herätellä meitä siihen, että me tehtiin se! Luottakaa muhun, kun mä sanon ettei se aina tuntunut itsestäänselvyydeltä. Meidän ryhmä on aina ollut eloisa ja olen pystynyt luottamaan siihen, että loppupeleissä meillä on hauskaa. Siitä mä myös toivon, että meidän vuosiluokkamme muistetaan, ei tylsää hetkeä 23ab:n kanssa.

Haluan kiittää ihan jokaista, joka on tässä matkassa ollut meidän tukenamme. Läheiset ja ystävät, olette olleet korvaamattoman arvokkaita ihan jokaiselle meistä. Opettajista erityisesti haluan kiitää meidän ryhmänohjaajiamme Saraa ja Annaleenaa, te piditte meidät ruodussa, kiitos siitä! Puhun varmasti jokaisen puolesta, teidät opettajat tulemme muistamaan.

Mutta nyt on meidän aikamme siirtyä eteenpäin, jättää koulun käytävät taaksemme ja sulkea koodillinen ulko-ovi viimeisen kerran. Vaalikaamme näitä muistoja, joita olemme yhdessä keränneet. Kiitos nauruista ja kokemuksista, joita tämä pieni lukionpahanen on meille tarjonnut. Kiitos!