Issuu

Vaasan kaupungin

tiedotuslehti

Vasa stads

informationstidning

1/2015

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö

on ideoiden ja osaamisen vaihtokauppaa

Samarbetet mellan företag och läroanstalter är byteshandel av idéer och kunnande

s. 10

Vaasa vetää puoleensa – vetovoimaisuus lukuina Vasa är attraktivt – dragningskraften i siffror

s. 14

Vaasan viennin tulevaisuus on merellä ja raiteilla Havet och järnvägen viktiga i framtiden för Vasas export

Sisällys Pääkirjoitus ��2 Kulttuuri on kaikille – myös ikäihmisille ��3 Lyhyet uutiset �� 4 Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on ideoiden ja osaamisen vaihtokauppaa �� 7 Näin syntyvät kaupungin viittomakieliset videot �� 9 Vaasa vetää puoleensa – vetovoimaisuus lukuina ��10 Muumit saapuivat Satopuistoon ��12 Vaasan viennin tulevaisuus on merellä ja raiteilla ��14 Englanninkielinen opetus antaa lapselle eväät maailmalle ��16 Omavalvonta lisää tietoisuutta paloturvallisuudesta �� 17 Seutu saa kohta uusenergisiä putkiasentajia ��18 9.-luokkalaisilla valinnan paikka ��19 Mitä tapahtuu kasarmilla ��20 Terveydenhuollon ammattilainen viihtyy Vaasassa ��22 Sinun palveluksessasi ��23 Tapahtumia 2015 ��24

Innehåll

Ledare ��2 Kulturen finns för alla – även för äldre personer ��3 Korta nyheter ��5 Samarbetet mellan företag och läroanstalter är byteshandel av ideèr och kunnande �� 8 Så här görs stadens teckenspråksvideor �� 9 Vasa är attraktivt – dragningskraften i siffror ��11 Mumintrollen kom till Satoparken ��13 Havet och järnvägen är viktiga i framtiden för Vasas export �� 15 Undervisning på engelska ger vägkost för framtiden ��16 Egenkontroll ökar kännedomen om brandsäkerhet �� 17 Regionen får snart rörmontörer för ny energi ��18 Dags för 9:orna att välja ��19 Vad händer på kasernområdet ��21 Bra att jobba inom sjukvården i Vasa ��22 Till din tjänst ��23 Evenemang 2015 ��24 Kansikuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Anzhela Dobrovolskaya, Wan Qi ja Lin Han opiskelevat VAMK:ssa tietojenkäsittelyä. Anzhela Dobrovolskaya, Wan Qi och Lin Han studerar databehandling vid Vasa yrkeshögskola.

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Christina Knookala Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Vasa stads bildningsdirektör

Kuva / Bild: Jaakko J. Salo

Spontaanit kokeilut tuovat Vaasaan pöhinää

Spontana experiment skapar vimmel i Vasa

Luodaan yhdessä kaupunkiimme sopivaa pöhinää!

Låt oss tillsammans skapa lämpligt vimmel i vår stad!

Vaasan kaupungin strategiaan on merkitty mielenkiintoinen, vähän erikoinenkin sana: pöhinä. Sitä täytyy saada seudulle enemmän, mutta mistä se koostuu ja miten sitä voisi lisätä? Pöhinä on jotain sellaista, joka tekee Vaasasta vetovoimaisen ja kiinnostavan. Se koostuu esimerkiksi monipuolisista ja erikokoisista tapahtumista, kiehtovista nähtävyyksistä ja ainutlaatuisista kulttuuri-ilmiöistä. Se nousee lehtien otsikoihin ja kasvattaa asukkaiden hyvinvointia. On selvää, ettei kaupunki ihan yksin pysty pöhinää lisäämään. Kaupunki voi kuitenkin edesauttaa, inspiroida ja kannustaa antamalla muun muassa hyvät puitteet. Meillä on paljon toimivia tiloja tapahtumille ja uusia ”pöhinäpaikkoja” tulossa. Esimerkiksi entiselle linja-autoasemalle suunnitellusta Wasa Stationista tulisi valmistuessaan varsinainen tapahtumakeskus.Toria ei myöskään tule unohtaa, sillä siellä järjestetyt tapahtumat, kuten viime kesän Strongman-kisat, ovat usein todellisia yleisömagneetteja. Pöhinän lisäämistä helpottaa tapahtumajärjestäjän opas, jossa on kaikki tarvittava tieto helposti saatavilla. Kun puitteet ovat kunnossa, on ideoinnin vuoro. Tahdomme kannustaa sekä järjestöjä että yksittäisiä kuntalaisia kokeilemaan spontaanisti jotain uutta. Vaasan kokoisessa kaupungissa on aina jotain meneillään, ja vähäpätöiseltäkin tuntuvasta alun perin pienen piirin viihteestä voi kehittyä sosiaalisessa mediassa leviävä vetonaula. Mikä voisi olla vaasalainen vastine vaikkapa ravintolapäivälle? Eikö seuraava pop up -hitti voisi syntyä täällä?

Vasa stads strategi har antecknats ett intressant, kanske ovanligt ord: vimmel. Mera sådant borde fås till regionen, men vad består det av och hur kan det ökas? Vimmel är någonting som ger Vasa dragningskraft och gör staden intressant. Det består till exempel av mångsidiga evenemang av olika storlek, fascinerande sevärdheter och unika kulturfenomen. Det nämns i tidningsrubriker och förbättrar invånarnas välmående. Det är klart att staden inte alldeles själv kan öka på vimlet, men den kan utveckla, inspirera och uppmuntra genom att erbjuda bra ramar. Vi har många fungerande lokaler för evenemang och nya ”vimmelplatser” är på kommande. Till exempel Wasa Station, som planerats på det tidigare busstationsområdet, kommer när det blir färdigt att bli ett riktigt evenemangscentrum. Vi ska inte heller glömma torget, då evenemang som ordnas där, t.ex. Strongmantävlingen förra sommaren, ofta är verkliga publikmagneter. För att öka vimlet har utvecklas en guide för evenemangsarrangörer, där man lätt hittar uppgifter om allt som man behöver för att skapa ett evenemang. Då ramarna är i skick är det dags för idéerna. Vi vill uppmuntra både organisationer och enskilda kommuninvånare att spontant prova på någonting nytt. I en stad av Vasas storlek är det alltid någonting på gång och även underhållning som från början var tänkt i mindre skala kan i de sociala medierna utvecklas och spridas till en attraktion. Vad kunde exempelvis vara en Vasamotsvarighet till restaurangdagen? Kanske följande pop uphit kan uppstå här?

Kulttuuri on kaikille – myös ikäihmisille Miksi kulttuurista nauttimisen tulisi loppua, kun ihminen vanhenee? Tätä ajatusta haluaa kyseenalaistaa Vaasan kaupungin Kulttuurikeskuksen ja Ikäkeskuksen yhteisprojekti, Kulttuurikummit. Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Katja Lösönen

Kulttuurikummien tarkoitus on turvata aktiivinen ja elämänmakuinen vanhuus niille ikäihmisille, joiden mahdollisuudet päästä kulttuurin pariin ovat heikot. — Kulttuurielämykset voivat vähetä, kun muutetaan palvelutaloon. Näin

ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Haluamme normalisoida tältä osin ikäihmisten arkea ja vahvistaa kulttuurin asemaa luonnollisena osana hoivatyötä, kertoo Vuorikeskuksen vastaava viriketoiminnanohjaaja Sanna Ala-Hallila. — Kulttuurikummius ei vaadi kuin pienen idean ja aikaa muutaman kerran vuodessa. Toiminta voi olla mitä vaan kattoon ripustettavasta taidegalleriasta yksinlauluun, sanoo Kulttuurikeskuksen kulttuurisihteeri Leena Nyqvist.

Kuka tahansa voi ryhtyä kulttuurikummiksi

ripalvelua, jossa kulttuurituotannon yhdistykset ja oppilaitokset voivat ottaa vaasalaisen palvelutalon, vanhainkodin tai yhden Kaupungin sairaalan osaston kummikohteekseen. — Kulttuurikummina voi olla ihan itsekseenkin. Aloitimme nyt ensin haastamalla yhteisöjä. Verkostoituminen on päivän sana myös vanhustyössä, sillä kun raha vähenee, on yhteistyö tärkeää, sanoo Nyqvist. — Järjestöjä on ilmoittautunut jo ihan mukava määrä. Erityisesti ilahduttaa, kun toimijat ovat eri-ikäisiä. Kiinnostus on herännyt, ja jatkamme haastamista, kertoo Ala-Hallila.

Palvelutaloissa odottaa kiitollinen yleisö Nyqvist ja Ala-Hallila haluavat korostaa, ettei tarjottavaa kulttuuritoimintaa tarvitse suunnitella liikaa sen mukaan, että yleisönä ovat vanhukset. — Haluaisin häivyttää taiteen mystifiointia. Kaikki osaavat keskustella taiteesta ja nauttia siitä. Tärkeintä on aiheuttaa reaktio, sanoo Nyqvist. — Mikä tahansa taide-elämys voi saada vanhuksen unohtamaan kolotuksensa hetkeksi. Vaivojen sijaan voi keskustella vaikka siitä huvittavasta taulusta tai kummallisesta nuorisomusiikista, Ala-Hallila toteaa.

Kummitoiminta on palvelutalojen omaa tarjontaa täydentävää kulttuu-

Kulturen finns till för alla – även för äldre personer Varför borde man sluta njuta av kultur när man blir äldre? Denna tanke vill man ifrågasätta inom Vasa stads Kulturcenter och Seniorcentrets samarbetsprojekt Kulturfaddrarna. Text: Jaana Kinnari Bild: Katja Lösönen

Kulturfaddrarnas mål är att trygga en aktiv och livsbejakande ålderdom för äldre personer som har svårt att ta sig till kulturella aktiviteter. — De kulturella upplevelserna kan minska när man flyttar till ett servicehus. Så skulle det ändå inte behöva vara. Vi vill normalisera äldre personers vardag i detta och stärka kulturens ställning som en naturlig del av vårdarbetet, berättar Sanna Ala-Hallila, ansvarig ledare för rekreationsverksamheten vid Bergcentret. — Kulturfadderverksamheten kräver inte mer än en liten idé och tid några gånger per år. Verksamheten kan bestå av vad som helst, allt från ett konstgalleri upphängt i taket till solosång, säger Leena Nyqvist, kultursekreterare vid Kulturcentret.

Vem som helst kan bli kulturfadder Fadderverksamheten är kulturservice som kompletterar servicehusens eget utbud. Föreningar och läroanstalter inom kultur-

Ketä tahansa esiintymään innostunutta kulttuurikummia odottaa palvelutaloissa ja vanhainkodeissa kiinnostunut yleisö. I servicehusen och ålderdomshemmen väntar en intresserad publik på varje kulturfadder som är inspirerad av att uppträda.

produktionen kan som fadderobjekt välja ett servicehus eller ålderdomshem i Vasa eller en av Stadssjukhusets avdelningar. — Man kan också vara kulturfadder helt på egen hand. Vi har nu börjat genom att först utmana organisationer. Nätverkande är dagens motto även inom äldreomsorgen eftersom det är viktigt med samarbete när pengarna tryter, konstaterar Nyqvist. — Ett hyggligt antal organisationer har redan anmält sig. Speciellt glädjande är det att aktörerna är i olika åldrar. Intresset är väckt och vi fortsätter att utmana, berättar Ala-Hallila.

En tacksam publik väntar i servicehusen Nyqvist och Ala-Hallila vill poängtera att man inte alltför mycket behöver planera kulturverksamheten enligt det faktum att publiken består av äldre. — Jag skulle vilja skingra mystifikationen av konsten. Alla kan diskutera konst och njuta av den. Det viktigaste är att få till stånd en reaktion, konstaterar Nyqvist. — Vilken konstupplevelse som helst kan få en äldre person att glömma värken en stund. I stället för att tala om krämpor kan man till exempel diskutera den lustiga tavlan eller den egendomliga ungdomsmusiken, säger Ala-Hallila.

www.vaasa.fi/kulttuurikummit www.vasa.fi/kulturfaddrarna

LYHYET UUTI SE T

Uusi jalkapallostadion valmistuu Hietalahden kunnostettavalle jalkapallostadionille rakennetaan 4500 katettua istumapaikkaa ja 1500 kattamatonta istumapaikkaa. Kokonaismäärä täyttää UEFA:n stadionmääräysten mukaan CHL:n ja Eurooppa liigan 1-3 karsintakierroksen otteluiden kriteerit.

Etsimme nuoruuden veteraaneja!

SUOMI 100 VUOTTA Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuotta suunnitellaan jo Vaasassa. Koko vuoden ajan satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestetään erilaisia tapahtumia. Seuraa tiedotusta!

Vaasa valmistautuu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin Ylioppilaskirjoitukset sähköistetään asteittain vuosina 2016-2019. Sivistystoimen TVT-pedagogi Peter Ahlroosin mukaan koulut pääsevät nyt valmistautumaan sähköisiin kirjoituksiin, sillä ohjeet sähköistyksestä ja tarvittavasta tekniikasta on julkaistu. Vaasassa valmistautuminen on alkanut hyvin. — Syksyn aikana pidettiin harjoittelutuokioita opettajien kanssa, ja kaikilla oppilailla on käytettävissä tarvittavat ohjelmat. Koulu vastaa jatkossakin tiloista mutta nyt myös virtapistokkeista ja verkkokaapeleista, kertoo Ahlroos. Opettajien tulisi antaa oppilaille paljon kirjoitustehtäviä koneella ja harjoitella heidän kanssaan ohjelmia, joita kirjoituksissa käytetään. Oppilaiden tehtävänä on omaksua tarvittava tekniikka. — Tietokoneettomalle oppilaalle tärkein hankinta olisi se oma kannettava, muistuttaa Ahlroos.

Kuva / Bild: Mikael Karlsson

Vaasan keskustassa sijaitseva Walkers-nuorisokahvila on ollut toiminnassa elokuusta 2013. Kahvila on avoinna arkipäivisin kello 10–16 ja lisäksi jalkautuu erilaisiin nuorisotapahtumiin pop up -kahvilana. Nuoret tarvitsevat rinnalleen turvallisia aikuisia. Walkers-waparina lahjoitat aikaasi nuorille, silloin kun sinulle itsellesi sopii. Olet nuoruuden veteraani ja läsnäolollasi tuet nuoren kasvua aikuisuuteen. Kiinnostuitko? Lisätietoa: Emine Ehrström, 040-483 9032 / www.vaasa.fi/walkers.

Stadion suunnitellaan siten, että lisää katsomopaikkoja voidaan rakentaa myöhemmin. Lisäksi nykyisen luonnonnurmen tilalle on tulossa lämmitettävä keinonurmi, joka pidentää harrastuskautta ja tekee stadionista monipuolisen harrastepaikan.

Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto ryhtyvät testaamaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Sundomissa. Älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Kyse on ensimmäisestä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) hankkeesta, joka liittyy älyverkkoihin.

Palosaaren kampusalueelle nousee EnergyLab Palosaaren sillan pieleen rakennettava Smart Energy -laboratorio on vaasalaisten korkeakoulujen ja alueen teollisuusyritysten yhteisiin tarpeisiin toteutettava laboratoriokokonaisuus. Se luo uudenlaiset mahdollisuudet kokonaisenergiajärjestelmän tutkimiseen. Laboratorio vahvistaa energiaklusterin asemaa maailmalla ja lisää tutkimusyhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välille.

— Rakennus valmistuu vuoden 2016 aikana, ja alkuvuodesta 2017 valmistuu polttoainelaboratorio. Polttomoottorilaboratorio on tutkimuksellisessa valmiudessa kesäkuussa 2017. Myöhemmin laboratoriokokonaisuus täydentyy muun muassa geo- ja uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja sähkönjakelun tutkimiseen erikoistuneilla yksiköillä, kertoo Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Erkki Antila.

Vasa förbereder sig inför elektroniska studentskrivningar Studentskrivningarna digitaliseras gradvis under åren 2016-2019. Enligt bildningsväsendets IKTpedagog Peter Ahlroos får skolorna nu förbereda sig inför elektroniska studentskrivningar, då anvisningar om digitalisering och den teknik som behövs har publicerats. I Vasa har förberedelserna börjat bra. — Under hösten har övningar gjorts med lärarna och alla elever har de program som behövs. Skolan ansvarar även i fortsättningen för utrym-

KORTA NY HE TER

mena men nu även för stickkontakter och nätkablar, berättar Ahlroos. Lärarna borde ge eleverna mycket skrivuppgifter på datorn och öva med dem program, som används i skrivningarna. Elevernas uppgift är att lära sig den teknik som behövs. — För elever som inte har en dator är den viktigaste anskaffningen en bärbar dator, påminner Ahlroos.

EnergyLab kommer till Brändö campusområde

Det nya fotbollsstadion blir färdigt

Smart Energy-laboratoriet som byggs invid Brändö bro är en laboratoriehelhet som byggs för Vasahögskolornas och områdets industriföretags gemensamma behov, och som kommer att skapa nya slags möjligheter för forskningen inom totalenergisystem. Laboratoriet stärker energiklustrets ställning ute i världen och ökar forskningssamarbetet mellan företag och högskolor.

På fotbollsstadion i Sandviken som ska iståndsättas byggs 4500 täckta sittplatser och 1500 icke-täckta sittplatser. Det totala antalet uppfyller enligt UEFA:s stadionbestämmelser kriterierna för matcher i CHL:s och Europaligans 1-3 kvalomgångar.

Byggnaden blir färdig under år 2016 och i början av år 2017 blir bränslelaboratoriet färdigt. Förbränningsmotorlaboratoriet är färdigt för forskningsverksamhet i juni 2017. Senare kompletteras laboratoriehelheten med enheter som är specialiserade på forskning om geoenergi och förnybar energi, smarta elnät och eldistribution, berättar Vasa universitets tekniska fakultets dekan Erkki Antila.

Stadion planeras så att man kan bygga mera läktarplatser senare. Vidare blir det i stället för den nuvarande naturgräsplanen en uppvärmd konstgräsplan som förlänger säsongen och gör stadion till en mångsidig idrottsplats.

Vi söker ungdomsveteraner! Ungdomscafét Walkers har fungerat sedan augusti 2013 i Vasas centrum. Cafét är öppet vardagar kl. 10-16 och sätts också upp som pop upcafé vid olika ungdomsevenemang. Unga behöver trygga vuxna vid sin sida. Som Walkers wolontär ger du av din tid till unga då när det passar dig själv. Du är veteran på ungdomar och med din närvaro stöder du ungas uppväxt mot vuxenhet. Blev du intresserad? Ytterligare information: Emine Ehrström, 040-483 9032 / www.vasa.fi/walkers

Pilotområde för smarta elnät i Vasa ABB, Vasa Elektriska-koncernen, Anvia och Vasa universitet börjar testa den nyaste smarta elnätsteknologin i Sundom. Målet med smartnätspilotprojektet är att förbättra eldistributionens pålitlighet samt att skapa förutsättningar för utnyttjande av vind- och solenergi i områdets hushåll. Det är fråga om det första projektet som ansluter sig till smartnät i programmet Innovativa städer (INKA).

FINLAND 100 ÅR År 2017 fyller Finland 100 år. Man har redan börjat planera jubileumsåret i Vasa. Under hela året ordnas olika evenemang till ära för 100-åriga Finland. Följ med informeringen!

LINKKIVINKKI: Tiesitkö, että Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa UNESCO:n luonnonperintökohde? Tuoretta matkailufilmiäkin kuvattiin siellä. Fiilistele videolta kesäistä Vaasaa osoitteessa: youtube.com/cityofvaasa LÄNKTIPS: Visste du att Kvarkens skärgård är Finlands enda naturarv på UNESCO:s världsarvslista? Den färska turismfilmen spelades in där. Lev dig in i sommar-Vasa på adressen: youtube.com/cityofvaasa

Pohjoismaiden merkittävimmän energiakeskittymän yritykset tarvitsevat osaajia. Seudulla on 140 alan yritystä. Niissä työskentelee 10 000 tekijää, joista 1 000 tekee kehitystyötä.

VAMK:n konetekniikan opiskelijat Eero Tuomaala, Juha Pylkkä, Mikko Heikkilä, sekä ABB:n Kimmo Levonen ja Jyrki Hangasmaa seuraavat, kun Antti Rautakorpi tutkii opiskelijatovereidensa kanssa kehittämäänsä tarrainta. Oppilasprojektin tuloksena tuotteiden pakkaaminen ABB:llä voi tehostua.

Maskinteknikstuderande vid Vasa yrkeshögskola Eero Tuomaala, Juha Pylkkä, Mikko Heikkilä, Kimmo Levonen och Jyrki Hangasmaa från ABB iakttar då Antti Rautakorpi undersöker gripverktyget som han har utvecklat med sina studiekamrater. Som ett resultat av elevprojektet kan packningen av produkter bli effektivare vid ABB.

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on ideoiden ja osaamisen vaihtokauppaa Technobothnialla ryhmä Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijoita on syventynyt robotin ääreen. Opiskelijat näppäilevät ohjainta, ja robotti tarttuu pahvilevyyn imukupeilla. Pahvilevy alkaa taittua ja hahmottua laatikoksi. Teksti: Jaana Kinnari Kuvat: Sami Pulkkinen

Pahvilevyn kiinnittymistä seuraavat myös ABB:n Breakers and Switches -yksikön tuotannonkehityspäällikkö Jyrki Hangasmaa ja tuotantoinsinööri Kimmo Levonen sekä Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön lehtori Mika Billing ja johtaja Jorma Tuominen. Pahvilevyyn tarrannut robotti liittyy Vaasan ammattikorkeakoulun robottiakatemian oppilasprojektiin, jonka tarkoitus on vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja tehostaa ABB:n tuotantovaiheita. — Oppilasprojekteissa opiskelijat pääsevät yritysten toimeksiantojen kautta suunnittelemaan oikeita laitteita ja tuotteita, selventää Billing.

Aidot kontaktit yrityksiin motivoivat Robottiakatemiassa on tällä hetkellä viisi toimeksiantoa. Yrityksien edustajat antavat opiskelijoille suuntaviivat, ja opiskelijat toimivat projektipäälliköinä ja opiskelevat hankkeen vastuunottoa. — Tarjoamme mielellämme opiskelijoille aitoja pulmia ratkaistavaksi. Opiskelijoilla on tuoreita näkemyksiä, joista voimme hyötyä. Meiltä opiskelijat saavat olennaista kokemusta, joka voi poikia opinnäytetyön ja myöhemmin työpaikankin. Kyse on todellisesta win-win-tilanteesta, kertoo Hangasmaa. Konetekniikan opiskelijat Mikko Heikkilä, Antti Rautakorpi, Eero Tuomaala ja Juha Pylkkä ovat siirtyneet koneistamaan tarraimeen reikiä

imukuppeja varten. Työn lomassa he juttelevat ABB:n edustajien kanssa tarraimen jatkokehittelystä. — Prototyyppi on nyt valmistumassa. Tämän jälkeen lähdetään työstämään teollisuusversiota, kertoo Rautakorpi. — Mielestäni projekti on onnistunut loistavasti. Tässä saa ihan eri tavalla tuntumaa teoriaan, kun pääsee suunnittelemaan itse alusta asti. Koska tästä on oikeasti hyötyä firmalle, motivoi se tekemään, Heikkilä kehuu.

Osaava työvoima on teollisuuden etu Johtaja Tuomisen mukaan Vaasan seudun energiakeskittymä menestyy, kun oppilaitokset ottavat huomioon seudun yritysten tarpeet. Vaasassa yhteistyö on tiivistä ja monipuolista. — Kehitämme koulutusta yhdessä yritysten kanssa. Opiskelijat tekevät opinnoissaan yhä enemmän projekteja suoraan työelämään, ja meillä on vaasalaisten yritysten tuotteita opetuskäytössä. Koulutamme yritysten henkilöstöä ja asiakkaita. Myös opettajilla on mahdollisuus käydä päivittämässä osaamistaan työelämäjaksolla yrityksissä. Henkilökohtaiset kontaktit ovat erityisen tärkeitä, Tuominen kuvaa. — On tärkeää, ettei täältä lähdetä aivan vihreänä maailmalle. Työelämässä asiat eivät mene aina suunnitellusti. Täällä opitaan siihen, ettei ideointi kaadu ensimmäiseen esteeseen, Billing lisää.

LINKKIVINKKI: www.opiskelevaasassa.fi

Samarbetet mellan företag och läroanstalter är byteshandel av idéer och kunnande

Företagen i Nordens viktigaste energikluster behöver kunniga arbetstagare. I regionen finns 140 företag inom branschen. I dessa arbetar 10 000 arbetstagare.

Vid Technobotnia sitter en grupp studerande från Vasa yrkeshögskola fördjupade bredvid en robot. Studerandena trycker på styranordningen och roboten tar tag i en pappskiva med sugkopparna. Pappskivan böjs och börjar likna en låda. Text: Jaana Kinnari Bilder: Sami Pulkkinen

Även ABB:s Breakers and Switches -enhetens produktionsutvecklingschef Jyrki Hangasmaa och produktionsingenjör Kimmo Levonen samt Mika Billing, Vasa yrkeshögskolas teknikenhets lektor och direktör Jorma Tuominen följer med det som händer med pappskivan. Roboten som greppat pappskivan ingår i Vasa yrkeshögskolas robotakademis elevprojekt, med vilket det är meningen att förstärka studerandenas kunnande och effektivera ABB:s produktionsskeden. — I elevprojekten får studerandena på uppdrag av företag planera verkliga anordningar och produkter, klarlägger Billing.

Verkliga kontakter till företag motiverar Vid robotakademin pågår för närvarande fem uppdrag. Företagens representanter ger studerandena riktlinjer och studerandena fungerar som projektchefer och lär sig att ta ansvar för projekt.

— Vi erbjuder gärna studerandena äkta problem som ska lösas. Studerandena har fräscha synpunkter som vi kan ha nytta av. Hos oss får de viktig erfarenhet som kan resultera i ett lärdomsprovsarbete och senare även en arbetsplats. Det är fråga om en verklig win-win -situation, berättar Hangasmaa. Maskinteknikstuderande Mikko Heikkilä, Antti Rautakorpi, Eero Tuomaala och Juha Pylkkä har börjat göra maskinellt hål på gripverktyget för sugkopparna. Samtidigt då de arbetar pratar de med ABB:s representanter om det fortsatta utvecklandet av gripverktyget. — Prototypen håller nu på att bli färdig. Efter det börjar vi arbeta med industriversionen, berättar Rautakorpi. — Jag tycker att projektet har lyckats fantastiskt bra. På det här sättet får man på ett helt annat sätt kontakt med teorin då man själv får vara med och planera från början. Eftersom firman på riktigt

har nytta av det här, motiverar det att jobba, berömmer Heikkilä.

Kunnig arbetskraft en fördel för industrin Enligt direktör Tuominen kommer Vasaregionens energikluster att ha framgångar då läroanstalterna beaktar företagens behov i regionen. I Vasa är samarbetet intensivt och mångsidigt. — Vi utvecklar utbildningen tillsammans med företagen. I studerandenas studier ingår allt mer projekt direkt för arbetslivet och vi använder Vasaföretags produkter i undervisningen. Vi utbildar företagens personal och kunder. Också lärarna har möjlighet att uppdatera sitt kunnande under arbetslivsperioderna vid företag. Personliga kontakter är speciellt viktiga, beskriver Tuominen. — Det är viktigt att man inte är alldeles grön då man far härifrån ut i världen. I arbetslivet går inte alltid allt som planerat. Här lär vi oss att idéerna inte stjälper vid det första hindret, tillägger Billing.

LÄNKTIPS: www.studeraivasa.fi

Näin syntyvät kaupungin viittomakieliset videot Vaasassa on syksystä 2013 alkaen tarjottu tietoa kaupunginhallituksen päätöksistä viittomakielellä. YouTubessa julkaistusta juttusarjasta ”Mitä kaupunginhallitus päätti” on tullut pysyvä ja pidetty palvelu. Miten videot tehdään? Teksti ja kuva: Jaana Kinnari

Kuvaukseen varatussa kokoushuoneessa videot viittova Elina Blundin ja viittomakielen kaksi tulkkia tarkistavat päivän tekstiä katsomalla tabletista Blundinin viittomaa harjoitusvideota. — Viitottava teksti on sama, joka julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Kääntäminen viittomakielelle voi olla haastavaa, sillä sanajärjestys on erilainen, eikä viittomakielessä ole kaikkia pikkusanoja. Ennen kuvausta tulkit tarkistavat kanssani, että sama sanoma välittyy, Vaasan kuurojen yhdistyksen puheenjohtaja, äidinkieleltään viittomakielinen Blundin selventää.

Vaasa toimii mallina muille Vaasassa asuu noin 70 kuuroa ja 200 kuulovammaista henkilöä. Blundinin mukaan videot on otettu kiitollisina vastaan, ja katsojamäärät ovat pysyneet hyvinä. — Vaasa on ollut edelläkävijä, ja kokeilumme on huomattu muuallakin. Esimerkiksi Helsingissä on myös ryhdytty viittomaan kaupungin päätöksistä.

Sisään marssivat Vaasan ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelijat, Pontus Strandberg ja Anton Westerlund kuvauslaitteineen. He ryhtyvät tottuneesti pystyttämään kameraa kuvausta varten. Viittomavideoiden kuvaamisesta opiskelijat saavat hyvää työkokemusta. Viime vuonna aiheesta syntyi jopa opinnäytetyö. Paikalle saapuu videoiden lukija, sosiaali- ja terveysviraston tiedotussihteeri Johanna Jussila paperiliuska kädessään. Hänen mielestään kuvaukset sujuvat nykyään rutiinilla. — Toki kuvaustilanteessa voi edelleen sattua kaikenlaista, kertoo Jussila.

Videot ovat tiiviin yhteistyön summa Viimein Blundin seisoo huoneen keskellä. Jussila ja tulkki ovat asettuneet kameran viereen. Strandberg antaa merkin kuvauksen käynnistymisestä. Blundin alkaa viittoa ja tulkki osoittaa lukijalle kynällä

Kaupungin viittomakieliset videot ovat kehittyneet hiljalleen tekijöiden karttuneen kokemuksen ja saadun palautteen myötä. Stadens videor med teckenspråkstolkning har småningom utvecklats i takt med att upphovsmakarna fått mera erfarenhet och tack vare den feedback som man fått. kohtaa tekstissä, jota Blundin parhaillaan viittoo. Videointi keskeytetään pian, sillä viittomat ovat olleet luentaa edellä. — Luinko minä kerrankin liian hitaasti, naurahtaa Jussila. — Minulla taisi olla nyt vauhti päällä, vastaa Blundin. Seuraava otto menee kerralla purkkiin.

Så här görs stadens teckenspråksvideor Vasa har sedan hösten 2013 erbjudit information om stadsstyrelsens beslut på teckenspråk. Artikelserien ”Vad beslutade stadsstyrelsen” som publiceras på YouTube har blivit en permanent och omtyckt tjänst. Hur görs dessa videor? Text och bilde: Jaana Kinnari

I mötesrummet som reserverats för videoinspelningarna granskar Elina Blundin, som teckenspråkstolkar på videorna, och två andra teckenspråkstolkar dagens text genom att titta på Blundins testvideo på en datorplatta. — Texten som teckenspråkstolkas är densamma som publiceras på stadens webbsidor. Översättningen till teckenspråk kan vara en utmaning eftersom ordföljden är en annan och alla småord inte finns i teckenspråket. Före inspelningen granskar tolkarna tillsammans med mig att samma budskap förmedlas, förtydligar Blundin, som har teckenspråket som modersmål och är ordförande för Vasa Dövas Förening.

Vasa är modell för andra I Vasa bor ungefär 70 döva och 200 hörselskadade personer. Enligt Blundin har videorna tagits emot med tacksamhet, och tittarsiffrorna har varit fina.

— Vasa har varit en föregångare, och vårt försök har också uppmärksammats på andra håll. I till exempel Helsingfors har man också börjat teckenspråkstolka stadens beslut. In tillsammans med sin inspelningsutrustning marscherar Pontus Strandberg och Anton Westerlund, två databehandlingsstuderande från Vasa yrkeshögskola. De börjar vant sätta upp kameran för filming. Av videoinspelningarna får de fin arbetserfarenhet. Förra året gav temat rentav upphov till ett lärdomsprov. Till platsen anländer videotextens uppläsare, social- och hälsovårdsverkets informationssekreterare Johanna Jussila med en bunt papper i handen. Hon tycker att inspelningarna numera går på rutin. — Visserligen kan det fortfarande hända allt möjligt under en inspelning, berättar Jussila.

Videorna är summan av ett nära samarbete Slutligen står Blundin mitt i rummet. Jussila och tolken har ställt sig bredvid kameran. Strandberg ger tecken om att inspelningen börjar. Blundin börjar teckenspråkstolka och för läsaren pekar en av de andra tolkarna med en penna på det ställe i texten som Blundin som bäst teckenspråkstolkar. Videoinspelningen avbryts snart, eftersom teckenspråkstolkningen har varit snabbare än läsningen. — Läste jag för en gångs skull för långsamt, skrattar Jussila. — Det verkar som om jag nu har en god fart, svarar Blundin. Följande tagning blir bra med en gång. LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/paatoksenteko LÄNKTIPS: www.vasa.fi/beslutsfattande

Vaasan seudun energiakeskittymän avainluvut Nyckeltal för Vasaregionens energikluster

30 % SUOMEN ENERGIATEKNOLOGIAVIENNISTÄ

30%

30 % AV FINLANDS ENERGITEKNOLOGIEXPORT

140 YRITYSTÄ Usea on globaali markkinajohtaja 140 FÖRETAG Flera är globala marknadsledare

Vaasa vetää puoleensa – vetovoimaisuus lukuina 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1/4 Suomen energia-alan työntekijöistä 10 000 ARBETSTAGARE 1/4 av Finlands arbetstagare inom energibranschen

Vaasan seutu on erittäin vetovoimainen ja menestyvä suhteessa muuhun Suomeen. Näin ainakin kuulee usein sanottavan. Väite ei ole pelkkää puhetta, sillä sitä puoltavat tiukat tilastotiedot. Teksti: Jonas Nylén, Jaana Kinnari Kuvitus: Mikael Matikainen

Energiakeskittymän menestys näkyy Vaasa kuuluu maan nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Se on kokoluokkansa huippua väestönkasvussa ja työpaikkojen määrän kehityksessä. Seutu on Suomen toiseksi kilpailukykyisin alue Helsingin jälkeen. Tärkein syy kasvuun on seudun energiakeskittymä, johon kuuluu 140 alan yritystä. Niissä työskentelee 10 000 tekijää, joista 1 000 tekee kehitystyötä. Yritysten vuosittaiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat yli 160 miljoonaa euroa.

Väkiluku kasvaa Vaasan seudun nykyinen asukasluku on 113 725 ja Vaasan kaupungin 67 001 (12/2014). Väestönkasvu on toiseksi suurin saman kokoluokan kaupunkiseutujen joukossa. Seudun väkiluku on kasvanut yli 8 000 asukkaalla vuodesta 2000. Lisäys näkyy erityisesti lasten ja nuorten aikuisten määrässä. 20–34-vuotiaiden määrä on kasvanut lähes 3 000:lla ja 0–6-vuotiaiden määrä lähes 1 300:lla kymmenessä vuodessa. Niiden yhteenlaskettu kasvu on suurempi kuin 65+ -vuotiaiden määrän kasvu. Väestötavoitteen mukaan Vaasassa asuu noin 80 000 asukasta ja Vaasan seudulla noin 135 000 asukasta vuonna 2030.

Energiakeskittymän vienti on noin 3,5 miljardia euroa. Se vastaa kolmasosaa koko Suomen energiateknologiaviennistä. Pohjanmaan viennin arvo on 4,6 miljardia euroa, mikä on 4. eniten maakunnista. Viennin arvo asukasta kohden on maan ylivoimaisesti suurin (25 402 euroa).

Vaasa houkuttaa yhä enemmän

Vaasassa on noin 8 800 ja Vaasan seudulla noin 11 200 teollista työpaikkaa. Vuosien 2006–2012 aikana teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi 1400:lla, mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa.

→→ Seudulla on noin 13 000 korkeakouluopiskelijaa.

Vuosien 2000–2012 aikana myös muille toimialoille on tullut 6 200 työpaikkaa lisää. Työpaikkoja on syntynyt varsinkin terveys- ja sosiaalipalveluihin,

koulutukseen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä rakentamiseen.

Vaasan seutu on maamme kansainvälisimpiä seutuja. Tähän syynä ovat vientiyrityksemme, kansainväliset korkeakoulut ja seudulla asuvat yli 100 kansallisuutta.

→→ Vaasan seutukunta on 2. kilpailukykyisin seutukunta ja Pohjanmaa 3. kilpailukykyisin maakunta. →→ Vaasan seudun muuttovetovoiman suhteellinen muutos oli paras vuosina 2000–2012.

1000 KEHITTÄJÄÄ Merkittävät henkilöresurssit T&K-työssä 1 000 UTVECKLARE Betydande personresurser i FoU-arbetet

Vasa är attraktivt – dragningskraften i siffror Vasaregionen har stor dragningskraft och är framgångsrik jämfört med övriga Finland. Så hör man åtminstone folk ofta säga. Påståendet är inte bara prat eftersom det stöds av strikta statistikuppgifter. Text: Jonas Nylén, Jaana Kinnari Illustrationer: Mikael Matikainen

Energiklustrets framgång är synlig Vasa hör till de stadsregioner som växer snabbast. Den toppar sin storleksklass när det gäller befolkningstillväxten och utvecklingen av mängden arbetsplatser. Regionen är Finlands näst konkurrenskraftigaste område efter Helsingfors. Den viktigaste anledningen till tillväxt är regionens energikluster, som omfattar 140 företag i branschen. Där arbetar 10 000 personer, av vilka 1 000 utför utvecklingsarbete. Företagens årliga satsningar på forskning och utveckling är över 160 miljoner euro. Energiklustrets export uppgår till ca 3,5 miljarder euro. Det motsvarar en tredjedel av hela Finlands energiteknologiexport. Värdet av Österbottens export är 4,6 miljarder euro, vilket är fjärde mest av landskapen. Exportens värde per invånare är överlägset störst av hela landet (25 402 euro). I Vasa finns ca 8 800 och i Vasaregionen ca 11 200 arbetsplatser inom industrin. Under åren 2006–2012 ökade antalet industriarbetsplatser med 1 400, vilket är överlägset mest jämfört med hela landet. Under åren 2000–2012 har även andra sektorer genererat ytterligare 6 200 arbetsplatser. Arbetsplatser har uppkommit i synnerhet inom social- och

80%

hälsovårdstjänster, utbildning, parti- och detaljhandel samt byggande. VIENNIN OSUUS ON NOIN 80 % YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA eli noin 3,5 miljardia euroa

Folkmängden ökar Vasaregionens nuvarande invånarantal är 113 725 och Vasa stads 67 001 (12/2014). Befolkningsökningen är näst störst bland stadsregioner i samma storleksklass. Regionens folkmängd har ökat med över 8 000 invånare sedan år 2000.

EXPORTENS ANDEL ÄR DVS. CA 80 % AV FÖRETAGENS OMSÄTTNING Ca 3,5 miljarder €

Ökningen märks speciellt i antalet barn och unga vuxna. Antalet 20–34-åringar har ökat med nästan 3 000 och antalet 0–6-åringar med nästan 1 300 på tio år. Deras sammanlagda tillväxt är större än ökningen av antalet personer som är 65+. Enligt befolkningsmålet kommer Vasa att ha ca 80 000 invånare och Vasaregionen ca 135 000 invånare år 2030.

4 400 000 000 €

Vasa attraherar i allt större grad Vasaregionen är en av vårt lands mest internationella regioner. Orsaken till detta är våra exportföretag, internationella högskolor och de över 100 nationaliteter som bor i regionen.

4,4 MILJARDIA € Energiakeskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto

→→ Det finns ca 13 000 högskolestuderande i regionen. →→ V a s a s e k o n o m i s k a r e g i o n ä r n ä s t konkurrenskraftigast och Österbotten är det tredje konkurrenskraftigaste landskapet. →→ I Vasaregionen var den relativa förändringen i flyttattraktiviteten bäst under åren 2000–2012.

4,4 MILJARDER € Den sammanlagda omsättningen av företag inom energiklustret

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/tilastot LÄNKTIPS: www.vasa.fi/statistik

Muumit saapuivat Satopuistoon

Kaupungin viheralueyksikössä tehdään määrätietoista ja edelleen jatkuvaa työtä leikkialueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden eteen.

Vaasan Hietalahdessa sijaitseva Satopuisto kunnostettiin kesällä 2014. Satopuistosta tekee erikoisen se, että hienon Muumi-teeman lisäksi siinä näkyy vahvasti kaupungin viheralueyksikön kädenjälki. Teksti: Jaana Kinnari Kuvat: Sami Pulkkinen

Malmönkadun ja Hietalahden kadun välissä sijaitseva Satopuisto on ihastuttanut kaupunkilaisia viime syksystä lähtien. Puistosta löytyy tekemistä eriikäisille: keinuja moneen makuun, trampoliini, hauska pikku Muumi-talo, auringonottopenkit ja pöytäryhmiä. Viralliset leikkivälineet ovat standardien mukaisia ja kotimaisen leikkivälinevalmistajan tekemiä. — Muumit sopivat mainiosti tähän puistoon. Suunnitteluvaiheessa keräsimme lähialueen asukkaiden mielipiteitä. Sieltä nousi esiin erityisesti toive, että puisto tarjoaisi jotain sekä lapsille että aikuisille, kertoo suunnittelusta ja rakentamisesta vastannut viheraluehortonomi Leila Roininen.

— Muumipuistoja on toki muuallakin Suomessa, mutta Satopuisto ei ole suoraan tehdaspaketista. Kaikki puurakenteet ovat yksikkömme tekemiä, kehuu Roininen.

Puurakenteet ovat viheralueyksikön omia luomuksia

Penkit odottavat ensi kesän auringonpalvojia

Koska puisto haluttiin kunnostaa todelliseen käyttöön ja tarpeeseen, pystytettiin alueelle monipuolisia välineitä ja rakenteita toiveiden mukaan. Puistosta syntyi viheralueyksikön saumattomalla yhteistyöllä ja innolla persoonallinen ja mietitty kokonaisuus.

Kaupunkilaiset ovat ottaneet puiston hyvin vastaan. Lehtien yleisönosastopalstoille on lähetetty ”Muumipuistosta” kiitoksia, ja erityisesti viikonloppuisin puistossa käy paljon perheitä eri puolilta kaupunkia. — Jo rakennusvaiheessa malttamaton yleisö kävi kyselemässä, joko pääsee, naurahtaa Ari Syrjänen.

Erityisen pidettyjä ovat puiset muumihahmot: puistossa seisovat komea Muumipappa, näyttävä Muumimamma ja ryhmä hattivatteja. Nämä ovat puutarhuri Arto Finnilän luomuksia. — Inspiroiduin teemasta. Katselin kuvia Muumilaakson asukkaista ja ryhdyin työstämään puuta. Tulevaisuudessa olisi mukava tehdä enemmänkin tällaisia omaperäisiä erikoistöitä, kertoo Finnilä.

Viime kesän helteissä tuuleton sisäpiha oli työmaana hikinen, mutta aurinko saa luvan paistaa tulevina kesäkuukausina. — Toivottavasti auringonottopenkeille tulee käyttöä ja ihmiset löytävät puistoon vaikkapa piknikille. Uusi tehokkaampi valaistus tekee leikkimisen mahdolliseksi kyllä talvikaudellakin, Roininen sanoo. Puistossa sijaitsi aikoinaan entinen kaupunginpuutarha, mikä innoitti istuttamaan leikkirakenteiden liepeille paljon hyötykasveja. Muun muassa päärynä-, omena- ja kirsikkapuut odottavat kukoistamistaan. Satopuiston kunnostus oli Roinisen mukaan erittäin ajankohtaista, sillä puisto palvelee myös piakkoin uudistuvaa raviradan aluetta. — Puistoalueet ovat ihmisen parasta aktivointia, sillä lapset oppivat jo niissä liikunnallisen elämäntavan. Pyrimmekin määrärahojen puitteissa peruskorjaamaan puistoja vuosittain, toteaa Roininen.

Viheralueyksikön Levente Szakali, Rauno Saksa, Mika Hikipää, Ari Syrjänen, Inger Norrgård, Leila Roininen, Kaj-Erik Grandell ja Timo Mäntykangas ovat osa luovaa joukkoa, joka loihti Satopuistoon muumiteeman. Grönområdesenhetens Levente Szakali, Rauno Saksa, Mika Hikipää, Ari Syrjänen, Inger Norrgård, Leila Roininen, Kaj-Erik Grandell och Timo Mäntykangas hör till den kreativa grupp som trollade fram Satoparkens mumintema.

Mumintrollen kom till Satoparken Satoparken, som finns i Sandviken i Vasa, renoverades sommaren 2014. Det som gör Satoparken speciell, förutom det trevliga mumintemat, är att man där också tydligt kan se grönområdesenhetens avtryck. Text: Jaana Kinnari Bilder: Sami Pulkkinen

Satoparken, som finns mellan Malmögatan och Sandviksgatan, har charmat stadsborna sedan förra hösten. I parken finns det något att göra för folk i alla åldrar: gungor av olika slag, en studsmatta, ett skojigt litet muminhus samt bordsgrupper och bänkar där man kan sola sig. Lekredskapen överensstämmer med de officiella standarderna och är tillverkade av en inhemsk lekredskapsproducent. — Mumintrollen passar utmärkt i parken. I planeringsskedet samlade vi in åsikter av närområdets invånare. I åsikterna framkom särskilt önskemålet att parken skulle erbjuda något för såväl barn som vuxna, berättar grönområdeshortonom Leila Roininen, som har haft ansvaret för planeringen och byggandet.

Träkonstruktionerna är grönområdesenhetens egna kreationer Eftersom man ville iståndsätta parken för att den verkligen ska användas och fylla ett faktiskt behov, har man uppfört mångsidiga redskap och konstruktioner i enlighet med önskemålen. Genom grönområdesenhetens helgjutna samarbete och entusiasm har parken blivit en personlig och genomtänkt helhet. — Det finns för all del muminparker även på andra ställen i Finland, men Satoparken kommer inte direkt ur ett fabrikspaket eftersom alla träkonstruktioner har tillverkats av vår egen enhet, säger Roininen stolt.

Inom stadens grönområdesenhet utför man ett målinriktat och kontinuerligt arbete för att lekområdena ska vara trivsamma och säkra.

Speciellt omtyckta är parkens muminfigurer av trä: den stiliga Muminpappan, den praktfulla Muminmamman och gruppen av hattifnattar. De är trädgårdsmästare Arto Finniläs kreationer.

— Jag blev inspirerad av temat. Jag tittade på bilder av Mumindalens invånare och började bearbeta träet. I framtiden skulle det vara trevligt att få utföra fler sådana här originella specialarbeten, säger Finnilä.

Bänkarna väntar på sommarens soldyrkare Stadsborna har tagit emot parken väl. I tidningarnas insändarspalter har folk tackat för ”Muminparken”, och särskilt under veckosluten besöks den av många familjer från olika håll i staden. — Redan i byggskedet var det sådana som otåligt kom till parken och frågade om de inte får komma dit redan, skrattar Ari Syrjänen. I somras när det var så varmt väder var innergården, där det inte blåste något, svettig som byggnadsplats men under de kommande sommarmånaderna får solen gärna skina. — Jag hoppas att bänkarna där man kan sola sig används och att människorna kommer till parken t.ex. på picknick. Ny effektivare belysning gör att man nog kan leka där även under vintersäsongen, säger Roininen. I parken fanns en gång den tidigare stadsträdgården, som har inspirerat till att plantera mycket nyttoväxter vid lekkonstruktionerna. Bland annat väntar päron-, äppel- och körsbärsträden på att få börja blomstra. Enligt Roininen var det mycket aktuellt att renovera Satoparken eftersom den också betjänar travbanans område, som ska renoveras inom kort. — Parkerna är utmärkta ställen för att aktivera människor eftersom barnen redan där lär sig en motionsinriktad livsstil. Inom ramen för anslagen strävar vi också efter att grundligt renovera parker varje år, säger Roininen.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/leikkipuistot LÄNKTIPS: www.vasa.fi/lekomraden

NARVIK

MO I RANA

THE BOTHNIAN CORRIDOR

Vaasan ja Uumajan yhteinen satamayhtiö aloitti toimintansa vuoden alussa.

LULEÅ

TRONDHEIM

UMEÅ

MIDWAY ALIGNMENT

VAASA SEINÄJOKI

TAMPERE GÄVLE

OSLO

HELSINKI ÖREBRO

STOCKHOLM

St PETERSBURG

TALLIN

RAIL BALTICA

GÖTEBORG

NORDIC TRIANGLE

RIGA

COPENHAGEN

ÖRESUND BRIDGE

MOTORWAYS OF THE SEA

Vaasan vientireitit. Kehittyvä lauttayhteys Uumajaan tehostaa vientiä. Vasas exportrutter. Färjförbindelsen till Umeå utvecklas och effektiverar exporten.

Kuva / Bild: Midway Alignment

Vaasan viennin tulevaisuus on merellä ja raiteilla Vaasassa on Suomen kannalta erittäin tärkeää vientiteollisuutta: 80 % yritysten tuotannosta menee vientiin. Kaupunki pyrkii pitämään huolta siitä, että yrityksillä on hyvät logistiset yhteydet maailmalle. Teksti: Jaana Kinnari Kuvat: Jaakko J. Salo

— Aluekehittämisen pääteemana on ollut se, että ihmiset ja tavarat kulkisivat tehokkaasti ja edullisesti, kertoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Kaupunki reagoi elinkeinoelämän toiveisiin Järvikadun perusparannus Wärtsilä Oyj Abp:n toiveesta on yksi esimerkki siitä, miten kaupunki voi tulla nopeasti vastaan elinkeinoelämän hankkeissa.

Yritys halusi suurten moottoreiden testaustoimintaa varten logistisesti paremman järjestelyn Järvikadun puoleiseen päätyyn, ja kuntatekniikka reagoi toiveeseen nopeasti. — Wärtsilä maksoi Järvikadun perusparannuksesta oman osuutensa ja kaupunki valitsemansa muut muutokset. Järvikatua korotettiin Wärtsilän hallin kynnyksen tasolle, tietä levennettiin ja pyörätie muutettiin kulkemaan osittain Onkilahden puolelta. Liikenteenohjaus ja sulkupuomit mahdollistavat

sen, että erikoiskuljetus pystyy lähtemään tehtaalta jouhevammin, kertoo teknisen toimen johtaja Markku Järvelä.

Kvarken Ports vilkastuttaa vientiä Vaasassa pyritään kehittämään niin sanottuja multimodaalisia reittejä, jotka muodostavat parhaimman mahdollisen kuljetusyhdistelmän maalla, merellä ja ilmassa.

Havet och järnvägen viktiga i framtiden för Vasas export Vasas exportindustri är ur Finlands synvinkel synnerligen viktig: 80 % av företagens produktion går i export. Staden försöker sköta om att företagen har bra logistikförbindelser ut i världen. Text: Jaana Kinnari Bilder: Jaakko J. Salo

— Huvudtemat för regionutvecklingen har varit att människor och varor rör sig effektivt och förmånligt, säger Vasas stadsdirektör Tomas Häyry.

Staden reagerar på näringslivets önskemål

Vasas och Umeås gemensamma hamnbolag inledde sin verksamhet i början av året.

— Vaasan seudun yritykset ovat energiateknologian kärjessä, mutta sijainnin merkitystä täytyy jatkuvasti miettiä, sillä kuljetuskustannukset eivät saisi olla merkittävästi korkeampia kuin Euroopassa. Yritykset tekevätkin valtavasti töitä paikantaakseen vientireittiensä pullonkaulat, kertoo Vaasanseudun Kehitys Oy:n logistiikka-asiantuntija Riitta Björkenheim. Vaasan kannalta merkittävin kehityskohde on kuljetusmäärien kasvattaminen merelle ja raiteille. Vaasan ja Uumajan yhteinen satamayhtiö Kvarken Ports aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Kvarken Portsin lisäksi Euroopassa on vain yksi kahden maan välinen satamayhtiö Malmön ja Kööpenhaminan välillä. — Kehitämme infrastruktuuria tavaraliikennöinnin osalta ja edistämme yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. Olemme tehneet paljon investointeja satamassa kilpailukykyisemmän kuljetuksen aikaansaamiseksi. Uusi kenttäalue ja nosturikalusto palvelevat paremmin erityisesti vientiteollisuutta, sanoo Kvarken Portsin toimitusjohtaja Matti Esko. — Wasalinen myötä meillä on varsin hyvä ja kehittyvä lauttayhteys Uumajaan, josta tavarat voidaan reitittää edelleen Norjan tai EteläRuotsin satamiin. Uskon, että yhteisen satamayhtiön ja aktiivisen kehittämisen ansiosta tavaramäärät kasvavat ja vienti tehostuu, jatkaa Esko.

Grundförbättringen av Träskgatan, som gjordes på Wärtsilä Oyj Abp:s begäran, är ett exempel på hur staden snabbt kan komma emot i näringslivets projekt. Företaget ville ha logistiskt bättre arrangemang mot Träskgatan för testning av stora motorer och kommuntekniken reagerade snabbt på önskemålet. — Wärtsilä betalade sin andel av grundförbättringen av Träskgatan och staden de övriga förändringar som valdes. Träskgatan höjdes till samma nivå som Wärtsilähallens tröskel, vägen breddades och cykelvägen ändrades så att den delvis går på Metvikens sida. Trafikregleringar och avstängningsbommar möjliggör smidigare specialtransporter från fabriken, berättar tekniska direktören Markku Järvelä.

Kvarken Ports sätter fart på exporten I Vasa strävar man efter att utveckla s.k. multimodala rutter, vilka bildar den bästa transportkombinationen på land, till havs och i luften. — Företagen i Vasaregionen är i täten då det gäller energiteknologi, men hela tiden måste vi tänka på vårt läge, eftersom transportkostnaderna inte får vara märkbart högre än i Europa. Därför arbetar företagen mycket med att lokalisera flaskhalsarna på sina rutter, berättar Vasaregionens Utveckling Ab:s logistikexpert Riitta Björkenheim. För Vasas del är det viktigaste utvecklingsobjektet att utöka transportmängderna till havs och längs järnvägen. Vasas och Umeås gemensamma hamnbolag Kvarken Ports inledde sin verksamhet i början av detta år. Utöver Kvarken Ports finns det i Europa endast ett annat hamnbolag som bildats mellan två länder, dvs. Malmö och Köpenhamn. — Vi utvecklar infrastrukturen för godstrafikens del och främjar samarbetet med serviceproducenterna. Vi har gjort stora investeringar i hamnen för att få konkurrenskraftigare transporter. Det nya fältområdet och lyftkransmaterielen betjänar bättre särskilt exportindustrin, säger Kvarken Ports verkställande direktör Matti Esko. — I och med Wasaline har vi en synnerligen bra och utvecklingsbar färjförbindelse till Umeå, varifrån varor kan transporteras vidare längs rutterna till hamnarna i Norge och södra Sverige. Jag tror att tack vare vårt gemensamma hamnbolag och aktiva utveckling kommer godsmängderna att öka och exporten att effektiveras, fortsätter Esko.

Englanninkielinen opetus antaa lapselle eväät maailmalle Kansainvälisyys on yksi Vaasan valttikorteista. Monikulttuurisessa Vaasassa kasvaa myös kansainvälisiä lapsia, sillä tarjolla on englanninkielistä opetusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Sami Pulkkinen

IB-lukiolainen Nea Kaivonen on ollut vaihdossa EteläKoreassa. Kielistä ja kulttuureista kiinnostunut Kaivonen ei pidä mahdottomana sitäkään, että palaisi vielä joskus Aasiaan. Hän on alkanut opiskella kiinan kieltä. IB-gymnasisten Nea Kaivonen har varit utbyteselev i Sydkorea. Kaivonen som är intresserad av språk och kulturer tycker inte att det är omöjligt att hon ännu någon gång skulle återvända till Asien. Hon har börjat studera kinesiska.

Toisen kielen omaksuminen on helpompaa, kun lapsi pääsee tutustumaan kieleen luonnollisissa tilanteissa. Kansainvälisen opinpolun voi aloittaa Vaasa English Playschoolissa, jossa on käytössä kielikylpymenetelmä. Henkilökunnasta moni on juuriltaan brittiläinen, ja he puhuvat lapsille pelkästään englantia alusta asti. — Toimintamme perustuu suomalaiseen varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan, mutta lisäämme sekaan esimerkiksi monikulttuurisia tapahtumia. Lapset oppivat jo ensimmäisen syksyn aikana valtavasti, päiväkodin johtaja Teija Vähälummukka kertoo.

Englanninkielisestä eskarista koulun kielikylpyyn Lapset omaksuvat viimeistään esikouluun mennessään tarvittavan kielitaidon peruskoulua varten.

Vaasassa voi käydä vaikka koko opinpolkunsa englanniksi. Siirtymä on tehty helpoksi varsinkin päiväkodin ja koulujen välillä.

Vieraskielistä opetusta järjestetään Suvilahden koululla ja Vasa övningsskolassa 1.–6. luokille ja Merenkurkun koululla vuosiluokille 7.–9. — Oppilaistamme noin puolet on vieraskielisessä opetuksessa. Vuosiluokilla 1.–2. englanninkielinen osuus opetuksesta on noin 80 %, 3. luokalla noin 50 % ja 4.–6. luokilla noin 40–50 %, kertoo Suvilahden koulun rehtori Johanna Olsson.

IB-lukiosta lähtölaukaus maailmalle Englanninkielinen koulutus helpottaa kansainvälisten perheiden asettumista Vaasaan ja houkuttelee muitakin seudun asukkaita. Laihialainen Nea Kaivonen opiskelee Vaasan International Baccalaureate -lukiossa toisella vuosikurssilla. — Valitsin IB-tutkinnon, koska olen kiinnostunut kielistä ja kulttuureista. Siirtyminen suomenkielisestä opetuksesta täysin englanninkieliseen oli aluksi hieman haastavaa, mutta kyllä siihen tottui. Kaivosen mukaan IB-lukio sopii niille, jotka tähtäävät Suomen rajojen ulkopuolelle. — Kansainvälinen tutkinto avaa ovia maailmalle. Lukion jälkeen minua kiinnostaisi opiskella liiketaloutta tai englannin opettajaksi. Pohjois-Amerikkaan tai Ruotsiin olisi hienoa päästä opiskelemaan.

Undervisning på engelska ger vägkost för framtiden Internationalistet är ett av Vasas trumfkort. I mångkulturella Vasa växer det upp internationella barn, då det i staden finns engelskspråkig undervisning ända från småbarnsfostran till högskolorna. Text: Jaana Kinnari Bild: Sami Pulkkinen

Det är lättare att tillägna sig ett annat språk då barnet kan bekanta sig med språket under naturliga förhållanden. Man kan börja på en internationell lärostig i Vasa i English Playschool, där språkbadsmetoden tillämpas. I personalen finns många som är av brittisk härkomst och de pratar endast engelska med barnen genast från början. — Vår verksamhet baserar sig på den finländska läroplanen för småbarnsfostran, men vi kompletterar den med t.ex. mångkulturella evenemang. Barnen

I Vasa kan man gå hela sin lärostig på engelska. Övergången har gjorts lätt i synnerhet mellan daghem och skola.

lär sig mycket redan under den första hösten, berättar daghemsföreståndare Teija Vähälummukka.

IB-gymnasiet ett startskott ut i världen

Från engelskspråkig förskola till språkbad i skola

Den engelskspråkiga utbildningen gör det lättare för internationella familjer att bosätta sig i Vasa och lockar också andra invånare i regionen. Nea Kaivonen från Laihela studerar andra året vid International Baccalaureate -gymnasiet i Vasa. — Jag valde IB-examen, eftersom jag är intresserad av språk och kulturer. Att övergå från finskspråkig till helt engelskspråkig undervisning var i början lite svårt, men man blev snabbt van vid det.

Barnen har senast då de börjar i förskolan tillägnat sig de språkfärdigheter som de behöver i grundskolan. Undervisning på främmande språk ordnas vid Suvilahden koulu och Vasa övningsskola på årskurserna 1-6 och vid Merenkurkun koulu på årskurserna 7-9. — Av våra elever är cirka hälften i undervisning på främmande språk. På årskurserna 1-2 är den engelskspråkiga undervisningens andel cirka 80 %, på årskurs 3 cirka 50 % och på årskurserna 4-6 cirka 40-50 %, berättar Johanna Olsson, rektor för Suvilahden koulu.

Enligt Kaivonen passar IB-gymnasiet dem som siktar på en framtid utanför Finlands gränser. — En internationell examen öppnar dörrarna mot världen. Efter gymnasiet är jag intresserad av att studera företagsekonomi eller till lärare i engelska. Att få studera i Nordamerika eller Sverige skulle vara roligt.

Egenkontroll ökar kännedomen om brandsäkerhet Österbottens räddningsverk har tagit i användning egenkontroll för småhusens brandsäkerhet. Egenkontroll innebär att ägarna bedömer själv brandsäkerheten i sin bostadsfastighet. Nykyään pientalon asukkaat tekevät kotinsa palotarkastuksen täyttämällä lomakkeen ja palauttamalla sen pelastuslaitokselle. Nuförtiden gör småhusinvånarna brandsynen i sitt hem genom att fylla i en blankett och returnera den till räddningsverket.

Omavalvonta lisää tietoisuutta paloturvallisuudesta Pohjanmaan pelastuslaitos on ottanut käyttöön omavalvonnan pientalojen paloturvallisuudessa. Omavalvonta tarkoittaa sitä, että omistajat arvioivat asuinkiinteistönsä paloturvallisuuden itse. Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Shutterstock

— Pientalojen asukkaat saavat postitse paloturvallisuuden arviointilomakkeen ja opaskirjan. Asukkaat tekevät kotinsa palotarkastuksen täyttämällä lomakkeen ja palauttamalla sen pelastuslaitokselle. Lomakkeen tietojen perusteella Pelastuslaitoksella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä, kertoo Pohjanmaan pelastuslaitoksen palomestari Riikka Oravainen.

Kun tekee itse, oppii Omavalvontamallin mukaan toteutettava paloturvallisuustarkastus tehdään pientaloihin noin kymmenen vuoden välein tietty asuinalue kerrallaan. Suotavaa kuitenkin olisi, että asukkaat tarkistavat itse asumuksensa useammin, sillä vastuu kodin turvallisuudesta on aina asukkaalla itsellään. Pelastusviranomaiset valvovat pelastuslain mukaisten, paloturvallisuuteen liittyvien velvollisuuksien toteutumista. Oravaisen mukaan uusi toimintamalli helpottaa kaikkia osa-

Text: Jaana Kinnari Bild: Shutterstock

— Småhusägarna får per post en utvärderingsblankett och en broschyr om brandsäkerhet. Invånarna utför en brandsyn i sitt hem genom att fylla i blanketten och returnerar den till räddningsverket. Utgående från uppgifterna på blanketten beslutar Räddningsverket om eventuella fortsatta åtgärder, berättar brandmästare Riikka Oravainen vid Österbottens räddningsverk.

Då man gör själv lär man sig

puolia. Tarkoitus on ennen kaikkea lisätä ihmisten omaa tietoisuutta paloturvallisuudesta. — Aikaisemmin pelastusviranomainen tuli osoittamaan oman kodin puutteet. Nyt on itse perehdyttävä kotinsa paloturvallisuuteen. Omavalvontamallilla pyritään motivoimaan asukasta huomaamaan kotinsa paloturvallisuuteen vaikuttavat asiat. Tulemme kyllä edelleen pyydettäessä paikan päälle käymään, sanoo Oravainen.

En granskning av brandsäkerheten, som görs enligt egenkontrollmodellen, utförs i småhus med cirka tio års mellanrum i ett visst bostadsområde åt gången. Men rekommendabelt är dock att invånarna själva granskar sin bostad oftare, eftersom ansvaret för hemmets säkerhet alltid vilar på invånaren. Räddningsmyndigheterna övervakar att förpliktelserna i enlighet med räddningslagen och i anslutning till brandsäkerhet förverkligas. Enligt Oravainen gör den nya verksamhetsmodellen det lättare för alla parter. Syftet är framför allt att öka människornas egen medvetenhet om brandsäkerhet. — Tidigare kom räddningsmyndigheten hem och pekade på bristerna. Nu måste man själv sätta sig in i hemmets brandsäkerhet. Med egenkontroll försöker vi motivera invånaren att lägga märke till sådant som inverkar på brandsäkerheten. Vi kommer nog fortsättningsvis dit hem på begäran, säger Oravainen.

Palovaroitin on halpa henkivakuutus

Brandvarnaren är en billig livsförsäkring

Viime kesänä lähetettiin asukkaille ensimmäiset lomakkeet ja tänä vuonna jatketaan toimintamallia. — Kymenlaakson pelastuslaitos otti omavalvonnan ensimmäisenä käyttöön, ja siellä uusi tapa on toiminut mainiosti. Oman kokeiluvuotemme aikana pohdimme kehitysehdotuksia. Ehkä jatkossa siirrytään sähköiseen lomakkeeseen, kertoo Oravainen.

Förra sommaren skickades de första blanketterna till invånarna och i år fortsätter vi med verksamhetsmodellen. — Räddningsverket i Kymmenedalen var först med att ta egenkontrollen i bruk och där har det nya sättet fungerat utmärkt. Under vårt eget experimentår funderar vi på olika utvecklingsförslag. Kanske vi i fortsättningen övergår till en elektronisk blankett, berättar Oravainen.

Oravaisen mukaan yleisin puute pientalojen paloturvallisuudessa on palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus. — Toimiva palovaroitin on edelleen se paras keino ehkäistä palovahinkoja. Toinen melko yleinen puute on se, että kaksikerroksisiin taloihin ei ole asennettu palotikkaita yläkerran makuuhuoneista.

Enligt Oravainen är den vanligaste bristen i småhusens brandsäkerhet att det inte finns en brandvarnare eller att den inte fungerar. — En fungerande brandvarnare är fortsättningsvis det bästa sättet att förebygga brandskador. En annan ganska vanlig brist är att tvåvåningshus inte har brandstege från övre våningens sovrum.

LINKKIVINKKI: www.pohjanmaanpelastuslaitos.fi LÄNKTIPS: www.pohjanmaanpelastuslaitos.fi

Seutu saa kohta uusenergisiä putkiasentajia Energisyys näyttäytyy Vaasan seudulla monilla elinkeinoelämän ja koulutuksen osa-alueilla. Vaasan aikuiskoulutuskeskus on saanut uuden opintolinjan: uusenerginen putkiasentaja. Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Jaana Kinnari

Syksyllä 2014 uudella linjalla aloitti 17 opiskelijaa. Koulutuksen rahoittajana toimii ELY-keskus ja joidenkin opiskelijoiden kohdalla muutamia yrityksiä. —Putkiasentajan peruskoulutusta on täydennetty uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvällä osaamisella. Edellinen tutkintohan perustui pitkälti fossiilisiin polttoaineisiin. Olemme panostaneet myös uuteen opintoja tukevaan laitteistoon. Koulutuksessa on nyt enemmän myös yrittäjyyttä koskevia opintoja, minkä vuoksi uusi tutkinto on vähän laajempi, kertoo Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen rakentamisen, talotekniikan ja turvallisuuden kouluttaja Petri Latvala. Vaasassa ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta nuorille ja aikuisille sekä lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille tarjotaan I Vasa ges vid kahdeksassa åtta läroanstalter opinahjossa. yrkesinriktad grund- , vidare- och kompletteringsutbildning samt gymnasieutbildning för ungdomar och vuxna.

Vanhaa hyväksi havaittua ja uusia innovaatioita Vaasan aikuiskoulutuskeskuksella opiskelijat tekevät parhaillaan putkitöiden perusharjoituksia pattereilla ja vesikalusteilla. Koska opintolinja on tuore, aivan vielä he eivät ole päässeet tekemään uusenergisiä harjoitustöitä. Intoa ja uteliaisuutta on kuitenkin jo valmiina. — Koulutus vaikuttaa hyvältä. Hain tähän, koska olin kiinnostunut putkitöistä ja uusenergisyys tuli tässä mukavana kaupanpäällisenä. Odotan mielenkiinnolla harjoitustöitä lämpöpumppujen ja aurinkopaneeleiden parissa, sanoo Joakim Sinisalo. Andre Aniste irroittaa parhaillaan harjoitusseinämään asentamiaan putkia. Hän halusi laajentaa rakennuksilta kerääntynyttä kokemustaan putkitöihin. — Työmarkkinat tulevat laajemmiksi, kun suoritan myös putkiasentajan tutkinnon. Uusenergisyys on varsin tervetullutta kokemusta. Tässä yhdistyy itselläni sekä uusi että vanha, kertoo Aniste.

Regionen får snart rörmontörer för ny energi Energin finns med i Vasaregionen inom många delområden i näringslivet och utbildningen. Vasa vuxenutbildningscenter har fått en ny studielinje: rörmontör för ny energi. Text: Jaana Kinnari Bild: Jaana Kinnari

Hösten 2014 började 17 studerande på den nya linjen. Utbildningen finansieras av NTM-centralen och för några studerande av företag. — Grundutbildningen för rörmontörer har kompletterats med kunnande som ansluter sig till förnybara naturresurser. Den föregående utbildningen grundade sig i mycket på fossila bränslen. Vi har

också satsat på ny apparatur som stöd för studierna. I utbildningen ingår nu också mera studier i företagsamhet, varför den nya examen är något mera omfattande, berättar Petri Latvala utbildare vid Vasa vuxenutbildningscenters enhet för byggande, husteknik och säkerhet.

Gammalt och väl beprövat samt nya innovationer Vid Vasa vuxenutbildningscenter gör studerandena som bäst grundövningar för rörarbeten med värmeelement och vattenarmatur. Eftersom studielinjen är ny, har vi inte riktigt ännu kunnat göra några övningsarbeten i ny energi. Entusiasm och nyfikenhet finns det nog redan.

— Utbildningen verkar vara bra. Jag sökte hit då jag var intresserad av rörarbeten och det här med ny energi kom som ett trevligt plus på köpet. Jag väntar med spänning på praktikarbetet med värmepumpar och solpaneler, säger Joakim Sinisalo. Andre Aniste lösgör som bäst rör som han har installerat på övningsväggen. Han ville utvidga sin erfarenhet från byggplatsen till rörarbeten. — Arbetsmarknaden utvidgas eftersom jag också ska avlägga rörmontörsexamen. Ny energi är en mycket välkommen erfarenhet. För mig är det här en kombination av både nytt och gammalt, berättar Aniste.

MIKÄ VAASAN TOINEN ASTE? Vaasan ammattiopisto, Vaasan lyseon lukio ja Vasa gymnasium. Toiselle asteelle haetaan yhteishaussa osoitteessa www.opintopolku.fi

Essi Mittilä

Töihin metallialalle Essi Mittilä kävi 9-luokalla tutustumassa Vaasan ammattiopistoon ja kiinnostui metallialasta. Syksyllä 2014 alkoivat kone- ja metallialan opinnot. Kuvat ja teksti: Anne Kytölä, Prowomedia Oy

— Hain Vaasan ammattiopistoon, koska haluan tehdä töitä käsilläni. Metalliala on hyvä valinta etenkin Vaasan seudulla, jossa on monipuolisesti alan teollisuutta. Uskon, että löydän oman alani töitä, kun valmistun, Essi sanoo. Essi on kaksoistutkinto-opiskelija, hän suorittaa ammattitutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinnon.

9.-LUOKKALAISILLA VALINNAN PAIKKA. Yhteishaku 24.2.-17.3.2015 DAGS FÖR 9:ORNA ATT VÄLJA. Gemensam ansökan 24.2-17.3.2015

Språk och rättsvetenskap

Ovet auki maailmaan Vaasan lyseon lukiosta syksyllä ylioppilaaksi kirjoittanut Matti Myllyaho miettii parhaillaan, mihin amerikkalaiseen yliopistoon hän lähtee opiskelemaan kauppatieteitä. — Kauppatieteiden opetus on Suomessa erinomaista, mutta olen halunnut ulkomaille opiskelemaan 10-vuotiaasta asti. Nyt siihen tuli tilaisuus, opiskelustipendin saanut Matti kertoo. Vaasan toisen asteen koulutuksen urheilupainotuksen ansiosta Matti pystyi yhdistämään lukioopintoihin vaativan kilpaharjoittelun.

ANDRA STADIET I VASA, VAD ÄR DET? Vasa yrkesinstitut, Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium. Man ansöker till andra stadiet via gemensam ansökan på adressen www.studieinfo.fi

Joakim Sandelin, abiturient vid Vasa gymnasium tycker att de är bra att Vaasan lyseon lukio och Vasa gymnasium finns under samma tak. Text och bild: Anne Kytölä, Prowomedia Oy

—Gymnasiernas samarbete ger de studerande väldigt goda möjligheter att studera t.ex. språk säger Joakim, som själv bl.a. har studerat ryska och spanska. Gymnasisterna kan också studera vissa Vasa universitets och Helsingfors universitets kurser.

Matti Myllyaho

Joakim Sandelin

LINKKIVINKKI: opintopolku.fi LÄNKTIPS: studieinfo.fi

Mitä tapahtuu kasarmilla? Vaasan kulttuurihistoriallisesti arvokas kasarmialue näyttää suunnilleen samalta kuin millaiseksi August Boman sen suunnitteli noin 130 vuotta sitten. Rannikkopatteristo lakkautettiin 1990-luvun lopussa, mutta sieviä puurakennuksia asuttavat uudet toimijat. Teksti: Jaana Kinnari Kuvat: Sami Pulkkinen

Vaasan kaupungin kulttuurijohtaja Sanna Bondaksen mukaan kasarmirakennukset ovat tehokkaassa käytössä ja alueella on monipuolista toimintaa. — Kasarmia asuttavien tahojen toiminnan voisi karkeasti jakaa kulttuuriin, varhaiskasvatukseen ja taideopetukseen sekä tanssiin. Rakennukset saattavat olla nykyään tuttuja erityisesti lapsiperheille, sillä niissä on toiminut ja toimii yhä muun muassa päiväkoteja. Myös Pikku Aasin Nukketeatteri ja teatteri Soiva Sammakko sijaitsevat kasarmialueella, kertoo Bondas.

Pieniä ja suuria taiteentekijöitä Monet tuntevat alueen nykyään Kulttuurikasarmina. Varuskunnan poistuttua erilaiset kulttuuriorganisaatiot ja yhdistykset muuttivat tiloihin. Vaasan Taiteilijaseuran haaveena oli iso taidekeskus, jossa olisi kuvataiteilijoiden näyttely- ja työtiloja, kuva-

taidekoulutusta ja taidelainaamo. Aivan suunnitellun kaltaista keskusta ei alueesta syntynyt, mutta nykytilanne muistuttaa tätä visiota hieman. — Taiteen perusopetus TaiKon järjestää lapsille ja nuorille kuvataidekoulutusta Kasarmi 11:n upeissa tiloissa. Kuvataiteen lisäksi opetusta tarjotaan käsitöissä, tanssissa ja teatteritaiteessa, kertoo TaiKonin johtava opettaja Mia Wiik.

taiteilijoiden yhteisö. Kuvataiteilija Tiina Lehtimäki esittelee Kasarmi 13:ssa ateljeensa. — Tämä tila on ollut käytössäni pari vuotta. Täällä saa sopivassa suhteessa työskentelyrauhaa ja kollegoiden seuraa. Toteutan teokseni sekatekniikalla, ja tietyissä työvaiheissa on tärkeää, ettei työskentely keskeydy. Muut kunnioittavat tällöin suljettua oveani, kertoo Lehtimäki.

Kasarmi 13:ssa sijaitsevat puolestaan Vaasan Taiteilijaseuran ylläpitämä taidegalleria Black Wall Gallery ja Vaasan Taidelainaamo, joka välittää Vaasan Taiteilijaseuraan kuuluvien taiteilijoiden teoksia.

Työtilojen sijainti samassa rakennuksessa on myös otollista maaperää inspiraatiolle ja yhteisille projekteille. Esimerkiksi viime vuoden Pohjanmaan museon näyttely, Satuja aikuisille, syntyi Lehtimäen, Nina Vanan ja Kaarina Heikinheimon yhteistyönä. — Satuja aikuisille -projektia tuskin olisi tapahtunut, jos en olisi koskaan kohdannut täällä Kaarinaa ja Ninaa, toteaa Lehtimäki.

Kasarmilla asuu inspiraatio Kaupunki vuokraa alueelta työtilaa pienyrittäjille, ja siten Kulttuurikasarmiin on muodostunut myös tiivis

Kulttuurikasarmin toimijat löydät entiseltä kasarmilta, Koulukadun, Korsholmanpuistikon, Raastuvankadun ja Tiilitehtaankadun rajaamalta alueelta.

Kulturkasernens aktörer hittar du på det gamla kasernområdet, som avgränsas av Skolhusgatan, Korsholmsesplanaden, Rådhusgatan och Tegelbruksgatan.

Kuvataitelija Tiina Lehtimäen ateljeen teokset odottavat seinältä riisumista uusien töiden tieltä. Verk i bildkonstnär Tiina Lehtimäkis ateljé väntar på att tas ner från väggen för att ge plats åt nya verk.

Kaarina Heikinheimo on pakkaamassa tekstiiliteostaan, joka on matkalla pääkaupunkiseudulle virastotilaa koristamaan.

Vad händer på kasernområdet?

Kaarina Heikinheimo håller på att packa ett av sina textilverk som ska till huvudstadsstadsregionen och där pryda en lokal i något ämbetsverk.

Vasas kulturhistoriskt värdefulla kasernområde ser i stort likadant ut som August Boman planerade det för ungefär 130 år sedan. Kustartilleriet lades ner i slutet av 1990-talet, men de vackra träbyggnaderna har nya invånare. Text: Jaana Kinnari Bilder: Sami Pulkkinen

Enligt Vasa stads kulturchef Sanna Bondas är kasernbyggnaderna i effektiv användning, och verksamheten i området är varierande. — Den verksamhet som aktörerna på Kasernområdet bedriver kan grovt indelas i kultur, småbarnsfostran och konstundervisning samt dans. Byggnaderna torde i dag vara bekanta för i synnerhet barnfamiljer eftersom bl.a. daghem har funnits/ finns fortfarande i dem. Också dockteatern Lilla Åsnan och teatern Den Klingande Grodan finns på kasernområdet, berättar Bondas.

Små och stora konstnärer Idag känner många till området som Kulturkasernen. Då garnisonen lades ner flyttade kulturorganisationer och föreningar in i lokalerna. Vasa konstnärsgilles dröm var ett stort konstcentrum med utställnings- och arbetslokaler för bildkonstnärer, bildkonstutbildning och ett artotek. Området blev inte exakt ett sådant centrum som man hade planerat, men situationen i dag påminner lite om den visionen. — Den grundläggande konstundervisningen TaiKon ordnar bildkonstutbildning för barn och unga i de fina lokalerna i Kasern 11. Förutom bildkonst ges undervisning också i hantverk, dans och teaterkonst, berättar TaiKons ledande lärare Mia Wiik. I Kasern 13 finns konstgalleri Black Wall Gallery och Vasa Artotek som upprätthålls av Vasa konstnärsgille. Artoteket lånar ut verk av konstnärer som hör till konstnärsgillet.

Kasernområdet fyllt av inspiration Staden hyr arbetslokaler på området till småföretagare, vilket har gjort att det på Kulturkasernområdet också bildats en nära konstnärsgemenskap. Bildkonstnär Tiina Lehtimäki förevisar sin ateljé på Kasern 13. — Den här lokalen har jag haft i två år. Här får man i lämpliga doser arbetsro och kollegors sällskap. Jag gör mina verk i blandteknik, och i vissa arbetsskeden är det viktigt att jag inte blir avbruten, och då respekterar man min stängda dörr, berättar Lehtimäki. Arbetslokalernas placering i samma byggnad är också en gynnsam grogrund för inspiration och gemensamma projekt. Till exempel förra årets utställning vid Österbottens museum, Sagor för vuxna, gjordes gemensamt av Lehtimäki, Nina Vana och Kaarina Heikinheimo. — Projektet Sagor för vuxna skulle knappast ha blivit av om jag aldrig skulle ha mött Kaarina och Nina här, konstaterar Lehtimäki.

Myös nämä löydät Kulttuurikasarmilta: Tanssikoulu Kipinä, taiteilijoiden työhuoneita (Kasarmi 14), Novian Teater Casa, Pohjanmaan Tulkkikeskus, Lasten ja Nuorten Kuntoutus Tria Ky Också följande finns på Kulturkasernen: Dansskolan Kipinä, konstnärers arbetsrum (Kasern 14), Novias Teater Casa, Österbottens Tolkcentral, Tria Ky Habilitering för Barn och Ungdomar

www.vaasa.fi/kulttuurikasarmi www.vasa.fi/kulturkasern facebook.com/vaasankulttuurikasarmi

Terveydenhuollon ammattilainen viihtyy Vaasassa Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Jaana Kinnari

Vaasan korkeakoulujen laadukkuus ja monipuolisuus houkuttelee opiskelijoita ympäri maailmaa. Kenialainen sairaanhoitaja Sospeter Kimani tykästyi Vaasaan niin, että päätti asettua kaupunkiin opintojen jälkeen. — Tulin Vaasaan suoraan Keniasta vuonna 2003. Siskoni opiskeli täällä sairaanhoitajaksi ja suositteli minulle koulutusta, joka oli kuulemma yksi maailman parhaimpia. Terveydenhoitoala on aina ollut myös minun juttuni, joten hain Vaasan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan kansainväliseen koulutusohjelmaan, kertoo Kimani. Ulkomailta Vaasaan muuttaville tietoa kielikursseista ja muista käytännön asioista antaa kansalaisinfossa toimiva Welcome Office.

Vaasan sopiva koko viehätti

De som flyttat till Vasa från utlandet får information om språkkurser och andra praktiska saker från Welcome Office i medborgarinfon.

Opiskeluiden parissa vierähti neljä vuotta. Ulkomaalaisten opintoihin kuuluu vielä yksi ylimääräinen kielikylpyvuosi. — Ruotsin taitoni on vähän vahvempi, sillä olin työharjoittelussa ja kesätöissä Mustasaaressa. Nyt työskentelen Vaasan päivystyspoliklinikalla. Pidän paljon sairaanhoitajan töistä, koska haluan tehdä ihmisten hyväksi jotain. Kun voi auttaa toista, se motivoi jaksamaan ja saa hyvälle mielelle.

Kimani sopeutui Vaasaan hyvin, sillä hän on itsekin kotoisin pieneltä paikkakunnalta. Kaikki on pyörämatkan päässä, eikä matkustaminen autolla tai bussilla kestä liian kauan. — Vaasa on kehittynyt paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Monikulttuurisuus näkyy katukuvassa. Tämä alkaa olla nykyaikainen kansainvälinen kaupunki, johon ulkomaalaisenkin on yhä helpompaa tuntea kuuluvansa.

Kinkkinen kielikysymys Kimanin mukaan oman haasteensa maahanmuuttajien työllistymiseen tuo se, että työntekijöiltä odotetaan molempien kotimaisten kielten hallitsemista. — Maahanmuuttajalla on usein tietoa ja osaamista, mutta ei työskentelyyn vaadittavaa kielitaitoa. Kielikursseja tarvittaisiin lisää. Vapaa-ajalla Kimani pelaa muun muassa jalkapalloa ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. — Tänne jääneiden opiskelutoverieni kanssa olemme muodostaneen tiiviin, perheeltä tuntuvan yhteisön, jossa kasvaa uusi sukupolvi kansainvälisiä vaasalaisia.

Bra att jobba inom sjukvården i Vasa Text: Jaana Kinnari Bild: Jaana Kinnari

De högklassiga och mångsidiga högskolorna i Vasa lockar studerande från hela världen. Sjukskötaren Sospeter Kimani från Kenya blev så förtjust i Vasa att han bestämde sig för att bli kvar i staden efter studierna. — Jag kom till Vasa direkt från Kenya år 2003. Min syster studerade här till sjukskötare och rekommenderade utbildningen åt mig, som lär vara en av de bästa i världen. Sjukvårdsbranschen har också alltid varit min grej, så jag sökte till det internationella sjukskötarutbildningsprogrammet vid Vasa yrkeshögskola, berättar Kimani.

Vasas lämpliga storlek tilltalade Studierna räckte fyra år. I utlänningarnas studier ingår dessutom ett extra språkbadsår.

— Jag är lite bättre på svenska, då jag har praktiserat och sommarjobbat i Korsholm. Nu arbetar jag på Vasas jourpoliklinik. Jag tycker väldigt mycket om sjukskötararbetet, eftersom jag vill göra någonting för människor. Då man kan hjälpa någon annan motiverar det att orka och man blir på bra humör. Kimani hade lätt att anpassa sig till Vasa då han också själv är från en liten ort. Allt finns på cykelavstånd och det tar inte så länge med bil eller buss heller. — Vasa har utvecklats mycket under de senaste tio åren. Den kulturella mångfalden märks i gatubilden. Vasa börjar bli en modern internationell stad, där även utlänningar har allt lättare att känna sig hemma.

Knepig språkfråga Enligt Kimani innebär kravet på kunskaper i båda inhemska språken som ställs på arbetstagarna en utmaning i sig vid sysselsättandet av invandrare. — Invandrarna har ofta kunskap och färdighet men inte den språkkunskap som krävs i arbetet. Det skulle behövas mera språkkurser. På fritiden spelar Kimani bland annat fotboll och tillbringar sin tid med familj och vänner. — Med de studiekamrater som har blivit kvar här har vi bildat en gemenskap som känns som en familj där det växer upp en ny generation internationella Vasabor.

www.welcomeoffice.fi

Teksti ja kuvat: Jaana Kinnari Text och bilder: Jaana Kinnari

Kuka olet? Arja Sipilä, Siivouspalveluiden palveluesimies sekä toisinaan Sipi Sammakko.

Vem är du? Arja Sipilä, Städservicens serviceförman och ibland Sipi Sammakko.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Vastaan siivoojien työnjaosta, kustannuksista, työtehoseurannasta ja sijaistuksista. Toimin Sipi Sammakkona, joka vierailee päiväkodeissa kertomassa esimerkiksi heijastimen käytön, siisteyden ja lajittelun tärkeydestä.

Hur ser en typisk arbetsdag ut? Jag ansvarar för städarna när det gäller arbetsfördelningen, kostnaderna, uppföljningen av arbetseffektiviteten och vikariearrangemangen. Jag fungerar också som Sipi Sammakko, som besöker daghem för att berätta om aktuella saker, t.ex. hur viktigt det är att använda reflex liksom med renlighet och sortering.

Miten tulit Vaasan kaupungin palvelukseen? Olen ollut palveluammatissa 15-vuotiaasta asti, viimeiset 11 vuotta yrittäjänä. Vaasaan päädyin Salosta. Tässä tehtävässä olen viihtynyt nyt neljä vuotta. Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta? Parasta ovat päivittäiset kontaktit asiakkaisiin ja työtiimiin. Myös Sipi Sammakon siivouskoulu on piristävä lisä. Haastavinta on sovittaa säästötoimet työntekijöiden hyvinvointiin.

SINUN

PALVELUKSESSASI

DIN TJÄNST

Missä asiassa Vaasa voisi mielestäsi kehittyä? Sipi Sammakon Siivouskoulu voitaisiin kutsua useamminkin paikalle! Energiaklusterin kannattaa huomioida jätteiden hyötykäyttö. Matkailumainontaa voisi tehostaa. Miten työkaverit kuvailisivat sinua? Tykkää tehdä ihmisten kanssa töitä, työhyvinvoinnin ylläpitäjä.

TILL

Hur kom det sig att du började arbeta för Vasa stad? Jag har jobbat i servicebranschen ända sedan jag var 15 år, de sista 11 åren som företagare. Till Vasa kom jag från Salo. I den här uppgiften har jag trivts nu i fyra år. Vad är det bästa med ditt jobb? Och vad är det mest utmanande? Det bästa är de dagliga kontakterna till kunderna och arbetsteamet. Även Sipi Sammakkos städskola är ett inspirerande komplement. Det mest utmanande är att anpassa sparåtgärderna till arbetstagarnas välbefinnande. Hur tycker du att Vasa kunde utvecklas? Man kunde kalla på Sipi Sammakkos städskola oftare! Energiklustret kunde med fördel beakta avfallsåtervinningen. Turistreklamen kunde göras mer effektiv. Hur skulle dina kolleger beskriva dig? Trivs med att arbeta med människor och att jobba med arbetshälsa.

Kuka olet? Mirja Hurri, Vähänkyrön yhteispalvelupisteen palveluneuvoja.

Vem är du? Mirja Hurri, kundrådgivare vid Lillkyro samserviceenhet

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Työpäiväni koostuu pääsääntöisesti asiakkaiden neuvomisesta puhelimitse, sähköpostilla ja kasvotusten. Alkuviikolla on usein enemmän vilskettä.

Hur ser en typisk arbetsdag ut? Min arbetsdag består huvudsakligen av att ge råd till kunder per telefon, e-post och ansikte mot ansikte. I början av veckan är det oftast mer liv och rörelse.

Miten tulit Vaasan kaupungin palvelukseen? Olin Vähänkyrön kunnan palveluksessa noin 30 vuotta samantyyppisissä asiakaspalvelutehtävissä. Kuntaliitoksen jälkeen sain onneksi jäädä tänne. Vähäkyröläiset ovat tyytyväisiä, kun vastassa on tuttu henkilö.

Hur kom det sig att du blev anställd av Vasa stad? Inom Lillkyro kommun arbetade jag ca 30 år i kundserviceuppgifter av liknande slag. Efter kommunsammanslagningen kunde jag lyckligtvis bli kvar här. Lillkyroborna är nöjda när de får möta en bekant person.

Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta? Pidän työtiimistäni ja asiakastyöstä. On sekä haastavaa että motivoivaa, kun meille tulee monenlaisia kysymyksiä kuntatekniikan kiemuroista sosiaalitoimen palveluihin. Hankaliinkin kysymyksiin haluan hankkia asiakkaalle vastauksen ja ohjata eteenpäin.

Vad är det bästa med ditt jobb? Och vad är det mest utmanande? Jag tycker om mitt arbetsteam och kundarbete. Det är både utmanande och motiverande när vi får många slags frågor, de kan handla om allt från kommunteknikens snirklar till socialsektorns tjänster. Jag vill kunna besvara även svåra frågor som kunderna har och vägleda dem vidare.

Missä Vaasa voisi mielestäsi kehittyä? Toivoisin, että tulevaisuudessa otettaisiin paremmin huomioon Vähänkyrön ja Vaasan loppujen lopuksi melko pitkä välimatka. Tulisi säilyttää lähipalvelut ja parantaa kulkuyhteyksiä.

Hur tycker du att Vasa kunde utvecklas? Jag önskar att man i framtiden på ett bättre sätt skulle beakta det ändå rätt så stora avståndet mellan Lillkyro och Vasa. Närservicen borde bevaras och trafikförbindelserna förbättras.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua? Iloinen, tarkka, asiakaspalveluhenkinen.

Hur skulle dina kolleger beskriva dig? Glad, noggrann, kundserviceinriktad.

Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Tiina Salonen Toimittaja/redaktör: Jaana Kinnari Toimitusneuvosto/Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/Vasa stads översättningsbyrå

Julkaisija ja kustantaja/Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa, Vasa Puh. /Tfn (06) 325 1045 www.vaasa.fi Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032

Kannen kuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen/ Vaasan kaupungin graafiset palvelut/Vasa stads grafiska tjänster Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 55 000 kpl/st.

Palaute / Feedback: tiedotuslehti@vaasa.fi Seuraava tiedotuslehti ilmestyy huhtikuussa 2015 / Följande informationstidning utkommer i april 2015

fb.com/vaasankaupunki twitter.com/vaasavasa pinterest.com/vaasa youtube.com/cityofvaasa

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

TAPAHTUMAKALENTERI UUDISTUI! Raikas ulkonäkö ja uudet ominaisuudet tutussa EVENEMANGSosoitteessa KALENDERN events.vaasa.fi. FÖRNYADES! Fräsch framtoning och nya egenskaper på den bekanta adressen events.vaasa.fi

Illustraatio/Illustration: Tom Miiros

Tapahtumia 14.2. - 9.8.2015 Evenemang HELMIKUU ○ FEBRUARI 13.2.

Koko perheen luistelurieha, Hietalahden pesäpallostadion Skridskojippo för hela familjen, Sandvikens bobollsstadion

14.2.–24.5. Kuka sinä olet / Vem är du?, Teemu Mäki, Kuntsi

21.2. POLAR SOUND FESTIVAL Elastinen, Robin, Kuningas Pähkinä & Setä Tamu, Vaasa Arena

19.2.

Premiär: Den där fjärde, Wasa Teater

20.-21.2.

Pakkasmarkkinat / Vintermarknad

22.2.

Luontoliikuntapäivä / Naturmotionsdag, Hietasaari / Sandö

MAALISKUU ○ MARS 16.-19.3.

Vaasa EnergyWeek

19.-21.3.

Henkäys elämää, Lis Laviola ja Anna-Leena Mäki-Penttilä, Vaasan Kaupunginteatteri (fb.com/henkays)

20.3.

Ghost Brigade & Slivers of Silence, HulluPullo

21.3.-10.5.

Kahvia kiitos! / Kaffe, tack! Tikanojan taidekoti / Tikanojas konsthem

HUHTIKUU ○ APRIL Premiär 20.3. Farbror Fedja katten och hunden Wasa Teater

3.4.

Lapko, Doo-Bop Club

10.4.

CMX, HulluPullo

10.-12.4.

Ylikivat ylioppilasteatterifestivaalit (vaasanylioppilasteatteri.fi)

18.-19.4.

Pohjanmaan suurmessut / Österbottens Stormässa (www.suurmessut.fi)

(www.wasateater.fi)

Kuva: /Foto: Mari Kettula

TOUKO-ELOKUU ○ MAJ-AUGUSTI

Ensi-ilta 21.3. Viidakkokirja Vaasan kaupunginteatteri (teatteri.vaasa.fi)

Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

fb.com/vaasankaupunki

1.5.

Vappumarkkinat / Första maj-marknad

9.5.

Koko perheen liikuntarieha, Botniahalli Motionsjippo för hela familjen, Botniahallen

9.-17.5.

Pyöräilyviikko / Cykelvecka

13.-17.5.

Vaasan kuorofestivaalit / Vasa Körfestival (www.vaasachoirfestival.fi)

4-7.6 .

Powercup (www.powercup.info)

13.6.

Kalastuksen päivä / Fiskets dag

26.-29.6.

Suviseurat / SRK:s sommarmöte, Söderfjärden

29.6.-1.7.

Merenkurkun suurmarkkinat / Kvarkens stormarknad

3.-5.7.

Wasa Footballcup

6.-12.7.

Eurooppalainen ruokatori / Europeiska mattorget

30.7.-6.8.

Korsholman Musiikkijuhlat / Musikfestspelen Korsholm (www.korsholmmusicfestival.fi)

6.8.

Taiteiden yö / Konstens natt (taiteidenyo.vaasa.fi)

7.-9.8.

Vaasan Marssi (www.vaasanmarssi.fi)

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa. Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.