Joulukuu oli kunnon talvikuukausi vain Lapissa — 4
Sääkehitys joulukuussa — 6
Sää maailmalla ja ilmastonmuutoksen vaikutus — 7
Hannes-myrsky puhkui voimalla — 8
Kuukauden havainto — 11
Itämeri — 12
Arktiset alueet — 13
Kasvihuonekaasupitoisuudet Suomessa — 14
Tilastoista poimittua — 15
Lämpötiloja ja sademääriä joulukuussa — 16
Joulukuun kuukausitilasto — 18
Joulukuun tuulitiedot — 19
Lämpötilan viikkoennusteet — 20
Summary of December 2025 — 21
Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kuukautta jälkikäteen ja ladattavissa osoitteesta https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde.
JOULUKUUN SÄÄ JA TILASTOT: https://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu
Suomi sijaitsee matalapaineiden tyypillisellä kulkureitillä. Matalapainemyrskyt aiheuttavat vuosittain merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Myrskyjen dynamiikka, ominaisuudet ja vaikutukset tunnetaan jo melko hyvin, mutta ilmastonmuutoksen tuomat muutokset herättävät uusia kysymyksiä. Miten myrskyt muuttuvat tulevaisuudessa ja mitä se tarkoittaa yhteiskunnan kannalta?
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia myrskyihin on tutkittu, mutta niiden monimutkainen rakenne tekee tulevaisuuden arvioinnista haastavaa ja epävarmaa. Nykyisten tutkimustulosten valossa matalapaineiden kokonaismäärä saattaa vähentyä pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta kaikkein voimakkaimpien matalapaineiden määrä kasvaa. Alueelliset erot ovat suuria, ja ne liittyvät erityisesti suihkuvirtauksen sijainnin ja voimakkuuden muutoksiin, joiden ennustaminen on edelleen epävarmaa. Vaikka matalapaineiden keskimääräinen voimakkuus ei todennäköisesti muutu merkittävästi, äärimmäisimmät tapaukset voivat voimistua. Näiden muutosten taustalla olevia dynaamisia mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä.
Myrskyjen yhteiskunnallisten vaikutusten ennustaminen on vielä haastavampaa, sillä niihin vaikuttavat meteorologisten tekijöiden lisäksi ympäristöolosuhteet ja yhteiskunnan rakenteet, jotka myös voivat muuttua tulevaisuudessa. Erityisesti kaikkein voimakkaimpien myrskyjen vaikutusten tutkimus on vasta alussa, vaikka kyseessä on yhteiskunnan kannalta erittäin merkittävä aihe.
Juuri käynnistynyt Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen WIND-IMPACT-hanke, jota toteuttavat Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto, pyrkii pureutumaan syvemmin tähän aiheeseen. Hankkeessa tutkitaan, miten ja miksi myrskyt muuttuvat Pohjois-Euroopassa ja millaisia vaikutuksia niillä voi olla sähköverkkoon Fennoskandiassa. Tutkimus yhdistää korkearesoluutioisia ilmastomalleja, kuten Destination Earth -aloitteen simulaatiot, koneoppimismenetelmiä, sekä sähkökatkotilastoja. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla hankkeen tuloksia.
ILONA LÁNG-RITTER Ryhmäpäällikkö
Nykyisten tutkimustulosten valossa matalapaineiden kokonaismäärä saattaa vähentyä pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta kaikkein voimakkaimpien matalapaineiden määrä kasvaa.
-35,3 °C
Enontekiö, Kilpisjärvi, 31.12.
+8,9 °C
Jomala, Maarianhaminan lentoasema, 10.12.
Kuukauden ylin ja alin lämpötila
31,4 m/s 70 cm
Kuukauden suurin lumensyvyys, Kittilä, Kenttärova, 20.12.
Kuukauden kovin keskituulen nopeus merialueilla, Rauma, Kylmäpihlaja, 27.12.
Joulukuu oli kunnon talvikuukausi vain Lapissa
Joulukuu oli maan etelä- ja keskiosissa paljon keskimääräistä leudompi ja suurelta osin lumeton. Sitä vastoin Lapissa oli hyvinkin talvista. Hannes-myrsky aiheutti loppukuusta vahinkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Joulukuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston reilusta +4 asteesta Pohjois-Lapin alimmillaan noin -11 asteeseen. Keskilämpötila oli Lapissa lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta muualla kuukausi oli yleisesti 3–4 astetta normaalikauden 1991–2020 keskimääräisiä arvoja lämpimämpi. Lounaissaaristossa joulukuu oli enimmäkseen havaintohistorian kolmanneksi lämpimin vuosien 2006 ja 2015 joulukuiden jälkeen, mutta esimerkiksi Maarianhaminassa oli vuodesta 1869 alkavan havaintoaikasarjan toiseksi lämpimin joulukuu. Etelä-Suomessa lämpötila pysyi joulukuussa pitkiä aikoja jopa 5–7 asteen vaiheilla ja myös maan keskiosissa oli pitkiä suojasääjaksoja. Erittäin lauhan sään katkaisivat vain lyhyet pakkasjaksot kuukauden 12.–14. päivinä, joulun alla 22.–24. päivinä sekä kuukauden lopussa, jolloin sää pakastui juuri vuodenvaihteen alla. Uudenvuodenaattona pakkanen kiristyi koko maassa tuntuvasti, ja uudenvuodenyönä pakkasta oli Etelä-Suomessa yleisesti noin 15 astetta, Lapissa paikoin yli 30 astetta. Lapissa joulukuun lauhin sääjakso osui joulun tienoille, jolloin leuto föhntuuli lämmitti etenkin maan länsi- ja pohjoisosia. Muuten lämpötila pysyi varsinkin Pohjois-Lapissa joulukuussa enimmäkseen selvästi pakkasen puolella.
Joulukuun ylin lämpötila, 8,9 °C, saavutettiin 10.12. Maarianhaminan lentoasemalla. Jouluna oli föhntuulen lämmittäessä lähes yhtä lauhaa, ja joulun tienoon ylin lämpötila, 8,7 °C, mitattiin Porissa joulupäivänä 25.12. Kuukauden alin lämpötila, -35,3 °C, mitattiin Enontekiön Kilpisjärvellä uudenvuodenaattona 31.12., joka oli pääsääntöisesti joulukuun selvästi kylmin päivä. Eräillä Pohjois-Suomen paikkakunnilla alimmat lämpötilat saavutettiin kuitenkin jo 13.–14. päivinä. Tällöin kylmintä oli Muonion Oustajärvellä, jossa 13.12. mitattiin -34,5 °C.
LAPISSA SATOI RUNSAASTI LUNTA
Joulukuussa satoi lähes koko maassa 50–80 mm. Etelä-Suomessa kuukauden sademäärä oli hyvin tavanomainen, maan keskivaiheilla enimmäkseen vähän keskimääräistä suurempi ja Lapissa paikoin jopa ennätyksellisen suuri. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä joulukuun sademäärä, 79,5 mm, oli vuodesta 1908 alkavan havaintoaikasarjan suurin. Koska kaikki tämä sade tuli lumena, muodostui lumipeite Lapissa vuodenaikaan nähden jopa harvinaisen paksuksi. Vuodenvaihteessa lumensyvyys oli Keski- ja Pohjois-Lapissa 40–65 senttiä.
Sitä vastoin Etelä-Suomessa lähes kaikki joulukuun sateet tulivat vetenä ja kuukausi oli lähes lumeton. Maan keskiosiin muodostui lumipeite itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta jouluksi yhtenäisen lumipeitteen raja vetäytyi uudestaan aina linjalle Lieksa–Kajaani–Oulu saakka.
LOPPUKUU OLI HYVIN TUULINEN
Joulukuun viimeinen viikko oli kaiken kaikkiaan hyvin tuulinen. Lapin tuntureilla esiintyi kovia myrskytuulia jo joulun pyhinä, ja heti joulun jälkeen 27.12. Länsi- ja Pohjois-Suomea koetteli harvinaisen voimakas Hannes-myrsky. Länsi-Suomen sisämaassa, Ahvenanmaalla ja Lapissa mitattiin Hannes-myrskyssä jopa 25–30 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia. Merialueilla kovin keskituulennopeus, 31,4 m/s, mitattiin Rauman Kylmäpihlajalla, ja 25–28 m/s välille yltäneitä keskituulennopeuksia havaittiin koko Pohjanlahden rannikkoalueella. Lapin tuntureilla tuulet olivat tietysti vielä kovempia.
Pohjoisen ja luoteen välisiä myrskytuulia havaittiin merialueilla vielä joulukuun 28.–30. päivinä, ja vasta uudenvuodenaattona tuulet hellittivät.
Ilari Lehtonen
SÄÄKEHITYS
Kuvat ovat Ilmatieteen laitoksen säätilanneanalyysejä ajanhetkiltä 12 UTC eli klo 14 Suomen normaaliaikaa (kesäaikana klo 15).
Teksti: Ilari Lehtonen
2.12. Joulukuun alussa Pohjois-Atlantilla oli laaja matalapaineen alue ja maamme itäpuolella Venäjällä laaja korkeapaine. Meille virtasi etelän puolelta lauhaa ja kosteaa ilmaa. Lappiin asti leutoa ilmaa ei kuitenkaan yltänyt, ja siellä lämpötila pysytteli pakkasen puolella. Ajoittain pakkanen oli varsin kireääkin. Lapin yli itään liikkui myös useita matalapaineita lumisateineen.
10.12. Matalapainetoiminta Pohjois-Atlantilla jatkui vilkkaana. Lounaasta saapuneen okkluusiorintaman jälkipuolella Etelä-Suomeen virtasi hyvin leutoa ilmaa, ja Maarianhaminan lentoasemalla mitattiin illalla kuukauden ylin lämpötila, 8,9 °C. Lapissa jatkui lumisateiden sävyttämä pakkassää. Keski-Lapissa lunta oli jo puolisen metriä.
19.12. Joulunalusviikolla maan etelä- ja keskiosissa vallitsi erittäin leuto lounainen ilmavirtaus. Sää oli myös epävakaista. Maan keskiosissa oli joulukuun puolivälissä 10–20 senttiä lunta, mutta lauhan sään takia lumiraja nousi uudestaan suunnilleen linjalle Joensuu–Kajaani–Oulu. Sen sijaan Lapissa lumipeite vahvistui entisestään.
27.12. Jouluna Skandien vuoriston yli puhalsi leuto föhntuuli, mutta joulun jälkeen ilmavirtaus alkoi kääntyä pohjoiseen ja muuttui kylmemmäksi. Lapin yli kaakkoon liikkui matalapaine, joka aiheutti Länsi- ja Pohjois-Suomessa Hannes-myrskyn. Sää jatkui tuulisena useita päiviä. Tuulet hellittivät vasta uudenvuodenaattona, jolloin pakkanen samalla kiristyi koko maassa tuntuvasti.
JOULUKUUN SÄÄ MAAILMALLA JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS LÄMPÖTILOIHIN
MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA
Joulukuun keskimääräinen maa- ja merialueiden pintalämpötila oli mittaushistorian viidenneksi lämpimin. Joulukuun keskilämpötila, 13,15 °C, oli 0,49 °C lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 1,42 °C lämpimämpi verrattuna esiteollisen ajan 1850–1900 keskiarvoon.
EUROOPASSA joulukuu oli neljännkesi lämpimin mittaushistoriassa ja 1,99 °C vertailukauden 1991–2020 tavanomaista joulukuuta lämpimämpi.
POHJOIS-AMERIKKASSA
esiintyi silmiinpistäviä lämpötilaeroja: Kanadassa oli äärimmäisen kylmää, kun taas Yhdysvaltojen länsiosissa oli keskimääräistä lämpimämpää.
EUROOPAN ARKTISET ALUEET
kokivat myös keskimääräistä korkeampia lämpötiloja joulukuussa. Erityisesti Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Grönlannissa oli tavanomaista lämpimämpää.
SUOMESSA joulukuun keskilämpötila oli Helsingissä 2,5 °C ja Sodankylässä -9,2 °C. Joulukuu oli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Helsingissä arviolta noin 2,5 °C ja Sodankylässä noin 3,6 °C lämpimämpi kuin vuoden 1900 ilmastossa.
Nykyilmastossa näin lämmin joulukuu toistuu Helsingissä arviolta kerran noin viidessä vuodessa ja Sodankylässä noin joka toinen vuosi. Vuoden 1900 ilmastossa yhtä lämmin joulukuu toistui Helsingissä arviolta kerran noin 25 vuodessa ja Sodankylässä noin joka neljäs vuosi.
MAAILMAN MERET
Vaikka suurimmassa osassa Pohjois-Tyynenmerta merenpinnan lämpötila oli selvästi keskimääräistä korkeampi, keski- ja itäosissa merenpinnan lämpötila oli lähellä tai alle vuosien 1991–2020 keskiarvon, mikä heijastaa siirtymistä ENSO-neutraalista heikkoon La Niña -tilaan. Alhaisimmat merenpinnan lämpötilat mitattiin Arabianmerellä, Intian valtameren lounaisosassa, eteläisen Tyynenmeren keskiosassa sekä Tasmaninmerellä ja Eteläisellä jäämerellä Australian kaakkoisrannikon edustalla.
ANTARKTIKSEN MERIJÄÄ
Merijään laajuus oli joulukuussa mittaushistorian seitsemänneksi pienin, noin 10 % joulukuun tavanomaista laajuutta pienempi. Vastaavia joulukuun poikkeamia on havaittu vuodesta 2017 lähtien.
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA JOULUKUUSSA 2025 JAKSON 1991–2020 KESKIARVOSTA MAAILMALLA (VASEMMALLA) JA EUROOPASSA (OIKEALLA).
LISÄTIETOA
https://climate.copernicus.eu/climate-bulletins
Lähde: Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Hannes-myrsky puhkui voimalla
Joulun jälkeen Länsi- ja Pohjois-Suomeen iskenyt Hannesmyrsky oli vaikutuksiltaan 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky Suomessa.
Heti joulun jälkeen lauantaina 27. joulukuuta Suomeen saapui luoteesta harvinaisen voimakas talvimyrsky Hannes, joka aiheutti vahinkoja laajoilla alueilla maan länsi- ja pohjoisosissa. Myrsky kehittyi suursäätilanteessa, jossa Pohjois-Atlantilla oli Islannin eteläpuolella laaja korkeapaineen alue, jonka pohjoispuolitse ylätroposfäärin suihkuvirtaus puhalsi Grönlannin ja Norjanmeren yli kohti Skandinaviaa. Norjanmeren pohjoisosassa oli voimakas barokliininen vyöhyke, jossa eräs matalapaineen keskus alkoi tapaninpäivänä syventyä Jan Mayenin saaren itäpuolella. Seuraavana päivänä tämä matalapaine liikkui Pohjois-Lapin yli kaakkoon, ja matalapaineen jälkipuolella myrskytuulet voimistuivat iltapäivän ja illan aikana luoteesta alkaen.
Myrsky oli voimakkaimmillaan lauantaina illalla. Pohjanlahdella keskituulen nopeus oli 10 metrin korkeudella laajoilla alueilla arviolta noin 25 m/s. Rannikon sääasemilla, joilla tuulimittarit on usein sijoitettu ohjeellista 10 metrin korkeutta ylemmäs, mitattiin 25–28 m/s keskituulennopeuksia koko länsirannikon mitalla Ahvenanmaalta aina Kemin edustalle asti. Rauman Kylmäpihlajalla, jossa tuulimittarit on sijoitettu poikkeuksellisen korkealle, lähes 40 metrin korkeuteen, keskituulen nopeudeksi mitattiin kovimmillaan peräti 31,4 m/s. Märketin majakalla Ahvenanmerellä keskituulen nopeudeksi mitattiin 28,7 m/s, ja Perämerellä kovimmat lukemat, 27,8 m/s, havaittiin Nahkiaisten majakalla Raahen edustalla.
Puuskissa tuulen nopeus oli läntisillä merialueilla kovimmillaan noin 35 m/s. Merialueiden kovin tuulenpuuska, 37,2 m/s, havaittiin Kylmäpihlajalla. Maa-alueilla kovin havaittu tuulenpuuska järvenselkien ja tunturien lakialueiden ulkopuolella oli Enontekiön Näkkälässä havaittu tasan 30,0 m/s. Maarianhaminan lentoasemalla tuulen nopeus oli puuskissa kovimmillaan 29,8 m/s, Kauhavan lentokentällä 29,2 m/s ja Toholammin Laitalassa 28,9 m/s. Kovia, yli 25 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia havaittiin siis laajalla alueella Ahvenanmaalta Pohjanlahden rannikon maakuntien kautta aina Pohjois-Lappiin ulottuvalla alueella.
Lapissa myrskytuulia havaittiin myös Inarijärvellä ja Lokan tekojärvellä sekä tietysti tunturien lakialueilla. Saanatunturin laella keskituulennopeus oli kovimmillaan 37,9 m/s ja kovin havaittu tuulenpuuska puhalsi 44,0 m/s.
HANNES-MYRSKY VAIKUTTI LÄNSIJA POHJOIS-SUOMESSA
Hannes-myrskyn vaikutusalue kattoi maan länsija pohjoisosat. Pelastustoimelle kertyi reilusti yli 4000 vahingontorjuntatehtävää, ja sähköt olivat samanaikaisesti poikki enimmillään yli 180 000 kotitaloudelta. Pahimmilla tuhoalueilla viimeisiä sähkökatkoja korjattiin vielä yli viikon päästä myrskyn jälkeen. Myrsky aiheutti suuret, arviolta 3,5–4 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Vaikutuksiltaan Hannes oli 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky
Suomessa joulukuun 2011 Tapani-myrskyn ja marraskuun 2001 Janika-myrskyn jälkeen..
Lapissa Hannes-myrsky katkaisi myös lentoliikenteen Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemilla muutamien tuntien ajaksi. Myrskyn osuminen keskelle Lapin joulumatkailun vilkkainta sesonkia aiheutti etenkin Rovaniemellä kaaosmaisen tilanteen satojen turistien jäädessä jumiin lentoasemalle.
Suomessa Hannes-myrskystä selvittiin ilman kuolonuhreja, mutta Ruotsissa kolme henkilöä menehtyä jäätyään kaatuneiden puiden alle. Ruotsissa myrsky nimettiin Johannes-myrskyksi, ja se vaikutti etenkin maan pohjoisosissa.
MYRSKYTUHOJEN SYNTYYN VAIKUTTAVAT LUKUISAT TEKIJÄT
Suomessa on haja-asutusalueilla edelleen paljon metsissä kulkevia ilmasähköjohtoja, ja matalapainemyrskyjen merkittävimpiin vaikutuksiin meillä lukeutuvat voimakkaiden tuulien aiheuttamat laajat sähkökatkot. Hiljattain julkaistussa väitöstutkimuksessa osoitettiin, että myrskyvahinkojen aiheuttamien sähkökatkojen määrä riippuu monista eri tekijöistä, joiden yhteisvaikutus muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden (kuva 1).
Sähkökatkojen määrä alkaa kasvaa nopeasti, kun tuulen nopeus puuskissa ylittää 20 m/s. Sähkökatkojen syntyyn ensisijaisesti vaikuttava meteorologinen tekijä on voimakkaiden tuulenpuuskien esiintymisen alueellinen laajuus. Tuhoja kasvattaa myös myrskyn pitkäkestoisuus. Kaikista suurimmat tuhot liittyvät tyypillisesti luoteesta saapuviin myrskyihin, joissa rajuin tuuli puhaltaa
Kuva 1. Käsitekaavio sähköverkon myrskytuuliriskeihin vaikuttavista meteorologisista, ympäristöön liittyvistä ja infrastruktuuriin liittyvistä tekijöistä.
yleisimmin lännestä, luoteesta tai pohjoisesta. Toisaalta kaakosta saapuvat myrskyt ovat usein hidasliikkeisiä, ja niissä voimakas tuuli puhaltaa harvinaisista ilmansuunnista kuten idästä tai koillisesta. Näissä tapauksissa kovien tuulien pitkäkestoisuuden takia vahinkojen kokonaismäärä voi olla huomattava, vaikka tuhot ovat pääsääntöisesti paikallisia.
Maan routa vähentää myrskytuhoja merkittävästi kiinnittämällä puut tiukemmin maahan. Sähkökatkojen määrää routa vähentää jopa yli 80 %. Kesällä myrskytuhoja lisää maan roudattomuuden lisäksi se, että täydessä lehdessä olevat lehtipuut ovat paljon alttiimpia tuulivahingoille kuin lehdettömät puut.
Ei-meteorologisista tekijöistä sähköverkon haavoittuvuuteen ja siten myrskyjen kokonaisvaikutuksiin vaikuttavat muun muassa metsän ominaisuudet (puiden korkeus, puiden korkeuden suhde rungon paksuuteen ja metsän pääpuulaji), sähköverkon rakenne (maakaapelointi vai ilmajohdot) sekä alueelliset erot verkon kunnossapidossa. Etelä-Suomessa esimerkiksi sähköverkko on laajalti maakaapeloitu, eikä verkko ole siten yhtä altis vahingoille kuin esimerkiksi Itä-Suomessa. Pohjois-Suomessa taas sähköverkon haavoittuvuutta pienentää se, että metsät ovat matalampia ja harvakasvuisempia kuin etelämpänä. Hannes-myrsky oli monin tavoin tyypillinen laaja-alaisia vahinkoja aiheuttava myrsky. Se saapui luoteesta, myrskyn vaikutusalue oli laaja ja osui osittain tiheästi asutuille alueille. Lisäksi maa oli roudaton koko Länsi-Suomessa Oulun eteläpuolella ja myrsky oli pitkäkestoinen: Pohjanmaalla yli 20 m/s puhaltaneita tuulenpuuskia esiintyi noin 6–12 tunnin ajan. Myrskyn tuhovoimaa pahensi myös se, että alailmakehän pystyrakenne oli erittäin suosiollinen rajuille tuulen-
puuskille. Viime vuosina on havaittu kovempiakin tuulia Lyly-myrskyssä 1.11.2024 ja Aapeli-myrskyssä 2.1.2019, mutta näiden myrskyjen vaikutusalueet olivat paljon pienempiä. Lyly-myrskyn pahimmat tuhot rajoittuivat lähinnä Uudenkaupungin ja Porin väliselle rannikkoalueelle ja Aapeli-myrskyn tuhot Ahvenanmaalle sekä Pohjanmaan aivan rannikkoalueelle. Pohjois-Lapissa oli viimeksi yhtä kova myrsky myös vain pari vuotta sitten 27.2.2023, jolloin reittilennot eivät niin ikään päässeet kovan tuulen takia laskeutumaan Pohjois-Lapin lentokentille, mutta tämäkin myrsky rajoittui lähinnä vain Pohjois-Lappiin. Myrskyjen vaikutuksia pystytään ennustamaan esimerkiksi vaikutusennustemalleihin turvautuen. Yhteiskunnan kannalta ennaltaehkäisevä varautuminen erilaisten varautumistyökalujen avulla säästää selvää rahaa, ja myrskyjen vaikutusten ymmärtäminen ja mallintaminen on siten tärkeää ja palvelee monia eri sektoreita. Jotta luonnonuhkien ja yhteiskunnan altistumisen ja haavoittuvuuden välisiä monimutkaisia vuorovaikutuksia voidaan ymmärtää, on sopivien meteorologisten ja ei-meteorologisten parametrien valinta vaikutusarviointeihin välttämätöntä.
Ilona Láng-Ritter
Ilari Lehtonen
Ari-Juhani Punkka
LISÄTIETOJA
• Ilona Láng-Ritterin väitöskirja Windstorm impacts in the electrical grid: Meteorological and non-meteorological drivers on ladattavissa Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuarkistosta Heldasta.
KUUKAUDEN HAVAINTO
Hannes-myrsky oli vaikutuksiltaan 2000-luvun tähän mennessä kolmanneksi merkittävin matalapainemyrsky Suomessa.
Lapissa myrsky aiheutti myös lentokaaoksen, kun lentoliikenne keskeytyi
Lapin lentoasemilla kovan tuulen takia useiden tuntien ajaksi kesken vilkkaimman joulusesongin.
Ilmatieteen laitos on tuottanut Itämeren pintalämpötila- ja jääanalyysit Marine Copernicuksen aineistosta. Keskiarvot on laskettu päivittäisistä arvoista. Jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä. Asemakohtaiset kuvaajat perustuvat Ilmatieteen laitoksen mareografihavaintoihin.
KESKIMÄÄRÄINEN ITÄMEREN PINTALÄMPÖTILA JA JÄÄTILANNE
Meriveden keskimääräinen pintalämpötila joulukuussa 2025 (vas.) ja pintalämpötilan poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Meriveden lämpötilan havaitut päiväkeskiarvot joulukuussa 2025 on esitetty yhdeksältä asemalta. Jääanalyysi kuvaa jäätilanteen kuukauden keskiarvoa, ja jään klimatologia kuvaa jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020.
MERIVEDEN KORKEUS
HAMINA PITÄJÄNSAARI
FÖGLÖ DEGERBY
PIETARSAARI LEPPÄLUOTO
HELSINKI KAIVOPUISTO
RAUMA PETÄJÄS
KEMI AJOS 12 | ILMASTOKATSAUS 12/2025
Meriveden korkeus suhteessa teoreettiseen keskivedenkorkeuteen joulukuussa 2025. Kuvaajissa on esitetty mareografeilla tunneittain mitattu keskimääräinen vedenkorkeus. Keltainen vaakaviiva kuvaa matalan vedenkorkeuden varoitusrajaa.
ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS JA POIKKEAMA TAVANOMAISESTA JOULUKUUSSA
Keskimääräinen merijään laajuus arktisella alueella oli joulukuussa 2025 11,3 miljoonaa km², joka oli 1,1 miljoonaa km² (noin 9 %) alle vuosien 1991–2020 keskiarvon. Tämä oli pienin arktisen merijään laajuus joulukuussa 47 vuoden satelliittimittauksissa. Aiempi pienuusennätys oli joulukuulta 2024 ja sitä edellinen joulukuulta 2016.
Merijään pinta-ala jatkoi joulukuussa vuodenajalle tyypillistä kasvuaan, mutta jäällinen ala oli suurimman osan kuukaudesta ajankohtaan nähden ennätyksellisen pieni. Kuukauden päättyessä arktisen merijään pinta-ala oli 12,45 miljoonaa km², joka on havaintohistorian pienin arvo vuodenvaihteessa.
Marraskuun tapaan jäätä oli joulukuussa huomattavasti tavanomaista vähemmän Jäämeren Euraasian puolen läntisessä sektorissa ja toisaalta Kanadan koillisosissa. Osissa näitä alueita myös ilman lämpötilat olivat joulukuussa paljon keskimääräistä korkeammat.
Merijään keskimääräinen peittävyys arktisella alueella joulukuussa 2025 (vas.) ja merijään peittävyyden poikkeama jakson 1991–2020 keskiarvosta (oik.). Katkoviivat kuvaavat jäällisen alueen keskimääräistä rajaa jaksolla 1991–2020, kun jäällisen alueen rajana pidetään jään 15 %:n peittävyyttä.
LÄHTEET
ECMWF Copernicus Climate Change Service
Suomennos: Ilmastokatsaus-toimitus
Kasvihuonekaasuhavainnot ovat alustavia ja voivat vielä muuttua tarkistusprosessin aikana.
PALLAS - SAMMALTUNTURI UTÖ
1 kk
1 vuosi
Useita vuosia
(ppm = parts per million, tilavuuden miljonasosa ja ppb = parts per billion, tilavuuden miljardisosa)
Hiilidioksidi- (CO2) ja metaani- (CH4) pitoisuuksien havaitut tuntikeskiarvot viimeisen kuukauden jaksolla (ylin rivi) sekä viimeisen vuoden jaksolla (keskimmäinen rivi) Pallas-Sammaltunturin ja Utön asemilla. Alarivin kuvissa esitetään hiilidioksidipitoisuuden kehitys useamman vuoden ajalta.
TAUSTATIETOA
• Hiilidioksidi (CO2) ilmakehässä on peräisin kasvien ja maaperän hengityksestä sekä polttoprosessista ja sementintuotannosta.
• Metaanin (CH4) merkittävimmät päästöt ilmakehään tulevat soilta, maakaasun purkautumisesta, märehtijöistä, kaatopaikoilta, riisinviljelystä ja fossiilisten polttoaineiden käsittelystä.
• LUE LISÄÄ: ilmatieteenlaitos.fi
Jouluna yhtenäisen lumipeitteen raja oli harvinaisen pohjoisessa, suunnilleen linjalla Lieksa–Kajaani–Oulu. Esimerkiksi Lieksan Kolilla oli ensimmäinen musta joulu yli puoleen vuosisataan. Sitä vastoin KeskiLapissa lunta oli vähintään puoli metriä, ja siellä joulu oli monin paikoin yksi havaintohistorian runsaslumisimmista.
TILASTOISTA POIMITTUA
LÄMPÖTILOJA
HELSINKI, KAISANIEMI JOKIOINEN
JYVÄSKYLÄ
JOENSUU
SEINÄJOKI, PELMAA
SIIKAJOKI, RUUKKI
UTSJOKI, KEVO
Joulukuussa 2025 päivittäin mitattu vuorokauden keskilämpötila (°C, musta käyrä), ylin lämpötila (°C, punainen käyrä) ja alin lämpötila (°C, sininen käyrä) sekä vuorokauden sademäärä (mm, siniset pylväät). Lämpötilan tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1991–2020. Harmaa käyrä kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 %:n arvoa eli mediaania, ja harmaa varjostus kuvaa aluetta, jonka sisällä noin 97 % vuorokauden keskilämpötiloista tilastollisesti esiintyy.
SODANKYLÄ
KESKILÄMPÖTILA
SADEMÄÄRÄ
KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
SADEMÄÄRÄ PROSENTTEINA
VERTAILUKAUDESTA 1991–2020
JOULUKUUN KUUKAUSITILASTO
HAVAINTOASEMA
AURINGONPAISTETUNNIT
KUUKAUSISUMMA
PAIKKAKUNTA 2025 1991–2020
UTÖ 18,3 26
MAARIANHAMINA 21,6
TURKU 23,2 24
HELSINKI 24,9 23
JOKIOINEN 11,0 22
KOUVOLA 19,3 14
JYVÄSKYLÄ 0,7 10
KUOPIO 2,9
KORSNÄS 19,6
OULU 0,0
ROVANIEMI 0,0
SODANKYLÄ 0,0 1
UTSJOKI 0,0 0
15.12.
LUMENSYVYYS
31.12.
PARAINEN, UTÖ
KALAJOKI, ULKOKALLA
0–1 m/s tyyni
1–4 m/s heikko
4–8 m/s kohtalainen
8–14 m/s navakka
14–21 m/s kova
21– m/s myrsky
Tuulitilastoissa on käytetty 10-min keskituulta. Tuuliruusuissa käytetyn aineiston havaintoväli on 10 min ja kovatuuliset päivät -taulukossa 1 min. ILMASTOKATSAUS 12/2025 | 19
Taulukon asemien kovatuuliset päivät (suurin 10 minuutin keskituulen nopeus vähintään 14 m/s) on esitetty oranssilla ja myrskypäivät (vähintään 21 m/s) punaisella värillä.
Ennuste on tehty 19.1.2026, ja se perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) tuottamaan aineistoon.
19.1.–25.1. 9.2.–15.2.
26.1.–1.2. 16.2.–22.2. 2.2.–8.2. 23.2.–29.2.
Ennustettu keskimääräinen ilman lämpötila 2 metrin korkeudella (°C) seuraavien kuuden viikon aikana (ylemmät kuvat) ja ennustetun lämpötilan poikkeama (°C) edellisten 20 vuoden keskiarvosta (alemmat kuvat).
December saw proper winter only in Lapland
December was much milder than usual in the southern and central parts of Finland while Lapland experienced considerably colder weather and received a lot of snowfall. Intense windstorm Hannes battered western and northern Finland on 27 December.
The mean temperature in December varied from above +4 °C in the southwestern archipelago to around -11 °C at the lowest in northern Lapland. The mean temperature was close to the long-term average from 1991–2020 in Lapland, while it was mostly 3–4 °C above the average elsewhere. In the southwestern archipelago December was unusually mild. In Mariehamn it was even the second mildest December on records starting from 1869.
In southern Finland, the temperature remained in December long periods even between 5–7 °C, while Lapland experienced proper winter weather, with temperatures mainly staying well below freezing. In the south, there were only short cold periods from 12th to 14th, just before Christmas and during the last few days of the month. The last day of the month was in most places the coldest in December. In southern Finland, the temperature plunged on New Year’s Eve to around -15 °C and in the north locally below -30 °C, and the lowest temperature of the month, -35.3 °C, was measured in Kilpisjärvi, Enontekiö.
The highest temperature in December, 8.9 °C, was measured at Mariehamn Airport on the 10th. It was almost equally mild on Christmas, when a temperature of 8.7 °C was measured at Pori Airport on the 25th. Around Christmas, the temperature rose above freezing also in Lapland due to warm Foehn winds.
The precipitation level in December varied mainly between 50–80 mm, being close to the long-term average in the south, while in the north even new records were set at some locations. In Tähtelä, Sodankylä, for instance, the level of precipitation, 79.5 mm, was the highest on records starting from 1908. As all of this precipitation fell as snow, the snow depth increased substantially. At the end of the month, the snow depth in central and northern Lapland varied between 40–65 cm, and the snow cover was thicker than usual.
In the south, on the other hand, almost all of precipitation in December fell in the form of rain. Due to mild weather after mid-December, the snow cover retreated by Christmas to the north of the line Lieksa–Kajaani–Oulu.
The last week of December was remarkably windy. The strongest winds occurred on the 27th, when unusually strong windstorm Hannes hit western and northern Finland. 10-minute sustained wind speed reached 25–28 m/s along the whole western coast with the highest reading of 31.4 m/s measured at Kylmäpihlaja Lighthouse. Gust wind speeds reached 25–30 m/s in inland locations. Even stronger winds were observed at fell tops in Lapland. The windstorm left 180,000 households without electricity, and temporarily closure of airports in Lapland hampered thousands of travellers.
Ilari Lehtonen
-35.3 °C
Kilpisjärvi, Enontekiö, 31.12.
+8.9 °C
Mariehamn Airport, Jomala, 10.12.
Highest and lowest temperatures
HIGHLIGHTS: DECEMBER 2025
• Fifth-warmest December globally, with an average surface air temperature of 13.15°C, 0.49°C above the 1991-2020 average for December.
• The average temperature over European land was 2.68°C, 1.99°C above the 1991-2020 average, making it the joint-fourth-warmest December.
• Most of Europe had warmer-than-average temperatures, with the most pronounced anomalies found over central Norway, Sweden and Iceland.
• Storms during December led to flooding in southwestern England and Wales, southern France, and eastern Greece.
