Putaanvirran koulussa huomioidaan liikuntatuntien suunnittelussa ja toteutuksessa fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausten tuloksia
- Nuorten polku liikkumiseen: Liikunnan iloa lapsille ja nuorille
Suomalaisten urheiluseurojen laatujärjestelmä Tähtiseuraohjelma avuksi seuratyöhön
Päiväkodin johtajan mietteitä lasten liikunnasta ……………………………………………………………………………….30
Ilmoitukset: Sumeneeko ajatus – toiminnallisempi opiskelu freesaa s. 4, Keski-Suomen varhaisvuosien liikunnan toimijoiden tapaaminen Suomen mallin yhdyshenkilöiden tapaaminen s. 8 , Pallotellen koulutukset s. 9 Alhainen energian saatavuus urheilussa – tunnistus ja ehkääisy s. 12 , Valmentajasta harrasteliikunnan ohjaajaksi s. 15 JekkuJänö s. 17 Keski-Suomen kuntien kouluikäisten liikunnan edistäjien yhteinen tapaaminen s. 18, Liikuntatutor koulutus s. 20 Mielikuva-harjoittelu urheilijan tukena s. 23 Välkkäri – välituntiliikunnan ohjaajakoulutus 4.-6. oppilaille s. 27 Harrastamisen Suomen malli työpaja 28, Yläkoulun välkkäri – vertaisohjaajakoulutus s. 28, Millainen on vähän liikkuva lapsi webinaari s. 31
Tavoitteemme on kehittää verkkolehteä lukijoiden palautteen perusteella. Jos haluat antaa palautetta, esittää toiveita tai juttuvinkkejä, se käy kätevimmin osoitteessa https://www.kesli.fi/lapset-ja-nuoret/lapset-liikkeelle-keski-suomessa-ve/
Samassa osoitteessa näet aikaisemmin julkaistut lehdet
Tervetuloa kuntien kouluikäisten liikunnan edistäjien yhteiseen tapaamiseen!
Lasten ja nuorten vähentyneestä liikkumisesta ja sen aiheuttamista haittatekijöistä on puhuttu pitkään. 2020-luvun alkuvuosina kouluikäisten liikkeen lisäämiseksi on siirrytty puheista tekoihin. Toimenpiteiden toteuttamiseksi kunnat ovat voinut hakea rahoitusta, joka on mahdollistanut mm. liikunnan hanketyöntekijöiden palkkaamisen. Eri kunnissa uusien liikunnan hanketyöntekijöiden tehtävä nimikkeet eroavat toisistaan.
Kunnissa yhä useammin toteutetaan Liikkuva koulu ohjelmaa, järjestetään Harrastamisen Suomen mallin kerhoja, tarjotaan vähän liikkuville koululaisille liikuntaneuvontaa, luodaan Move! polkuja, autetaan pitämään paikallinen urheiluseuratoiminta elinvoimaisena, kehitetään koululaisille PT palveluja mahdollistetaan soveltava liikunta jne.
Kaikilla toimintamuodoilla on omat tavoitteensa ja tekijöillä omat tehtäväkuvaukset. Toiminnot sivuavat ja joiltakin osin liittyvät toisiinsa sekä osittain kohdistuvat samoihin lapsiin ja nuoriin
Joskus on hyvä yhdessä pohtia, kuinka kaikista toimintamuodoista rakentuu hyvä kokonaisuus, jossa vältetään päällekkäisyydet ja mikään ryhmä ei jää huomioimatta Samalla kun perustellusti tuetaan lapsia ja nuoria, joilla on liikunnassa haasteita, varmistetaan, että aktiivisesti liikkuvat eivät jää huomiotta.
Lisäksi kannattaa arvioida kohdistuvatko käytettävissä olevat rajalliset resurssit tarkoituksenmukaisesti Kuinka vältetään tilanne, jossa panostukset eivät kohdistu pelkästään toimenpiteisiin, joita tarvitsevat hyvin pieni osa lapsista ja nuorista.
Keski-Suomen Liikunta on jo muutama vuoden ajan järjestänyt kuntien Harrastamisen Suomen mallin yhdyshenkilöille tapaamisen, jossa on vaihdettu kokemuksia ja pyritty kehittämään toimintaa toisilta oppimisen periaatteella Tänä vuonna vastaava tapaaminen järjestetään torstaina 20 2 laajemmalla kokoonpanolla Tavoitteena on koota yhteen eri tehtävänimikkeillä olevia henkilöitä, joiden toimenkuvaan kuuluu kouluikäisten liikunnan mahdollistaminen ja edistäminen Tilaisuuteen ovat lämpimästi tervetulleita Harrastamisen Suomen mallin hankevastaavien lisäksi kuntien hyvinvointikoordinaattorit, Liikkuva koulu vastaavat, liikunnan hanketyöntekijät, kouluissa mahdollisesti toimivat Koulu PT:t sekä mielellään näemme paikalla myös kuntien vapaa-aikatoimen ja liikunnan viranhaltijoita tuomassa kokemusta ja näkemystä.
Tilaisuudessa mm kuullaan kolmen kunnan esimerkit kuinka he ovat rakentaneet eri toiminnoista kokonaisuuden, jossa huomioidaan erilaiset liikkujat.
Jouni Vatanen, Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Keski-Suomen Liikunta
P s Tilaisuuden tarkemman ohjelman näet tämän lehden sivulla 18
Pelkkä istuminen ja luentomainen oppimistyyli eivät tue kehon, mielen, jaksamisen eikä oppimiskyvyn hyvinvointia. Opettajia ja opiskelijoita kannustetaan kohti toiminnallisempaa opiskelua.
Keski-Suomen Liikunta järjestää
SUMENEEKOAJATUS– TOIMINNALLISEMPI
OPISKELUFREESAAKOULUTUKSEN
Aika: Keskiviikko 15.1.2025 klo 17.00 – 20.00
Paikka: Keski-Suomen Liikunnan koulutustila, Onkapannu 2 40700 Jyväskylä
Koulutuksen kohderyhmä: Yläkoulujen ja 2. asteen oppilaitosten opettajat.
Koulutuksen tavoitteet:
* Tarjota opettajille teoriaa toiminnallisemman opiskelun tueksi, käytännön vinkkejä aktiivisempiin oppitunteihin ja ideoita oppimisen tehostamiseen.
* Motivoida opettajia ottamaan käyttöön helposti omaksuttavia toiminnallisia työtapoja ja antaa tietoa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vaikutuksesta oppimiseen.
Koulutuksen sisältö: Koulutus on jaettu kolmeen 45 minuutin kokonaisuuteen.
Hyvinvoinnin vaikutukset oppimiseen ja aivoihin
* Hyvinvoinin ja oppimisen yhteys – milloin opimme parhaiten
* Miten liikunta edistää oppimista?
* Toiminnallisia harjoitteita
* Uni ja oppiminen
Keinoja stressin ja ahdistuksen hallintaan
* Mitä stressi ja ahdistus ovat?
* Keinoja rauhoittumiseen
* Mindfulness harjoitteita
* Miten liikunta lievittää stressiä ja ahdistusta
Keskittyminen
* Mitä on keskittyminen ja miten sitä voi tukea?
* Keskittymisen esteet ja ratkaisut
* Keskittymisharjoituksia
Kouluttaja:
Opettaja, kouluttaja, tutkija, tietokirjailija, FT Hannu Moilanen
Hannu on toiminut opettajana lähes 20 vuotta. Tällä hetkellä Hannu toimii fysiikan ja kemian opettajana Jyväskylän yliopiston normaalikoululla.
Hannu on toiminut useissa tulevaisuuden oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa sekä tehnyt tutkimustyötä oppimisen ja fyysisen aktiivisuuden välisestä yhteydestä.
Hannun koulutuksissa yhdistyy luontevalla tavalla tutkittu tieto ja vankka käytännön kokemus.
* Sisällöt integroivat opetussuunnitelman keskeisiä teemoja, kuten toiminnallisen oppimisen, hyvinvoinnin merkityksen oppimiselle, itsetuntemuksen ja tunnetaitojen kehittämisen sekä stressinhallinnan ja keskittymisen parantamisen.
* Koulutuksesta saa konkreettisia, tutkittuja työkaluja ja menetelmiä aktiivisempaan ja toiminnallisempaan opetukseen sekä syvällistä ymmärrystä miten kokonaisvaltainen hyvinvointi tukee oppimista.
Ilmoittautuminen:
Viimeistään keskiviikkona 8.1. https://www.kesli.fi/lapset-ja-nuoret/liikkuva-koulu-ohjelma/sumeneeko-ajatus-toiminnallisempi-o/
Ratkaisuja kaikkien ulottuvilla
Liikunnallisen elämäntavan toteutumisessa pääpaino on kasvuyhteisöjen ja yksilön vastuulla. Pelkästään julkisen sektorin panostukset eivät niitä ratkaise. Toimijoiden keskinäisen yhteistyön kehittämiseen tarvitaan uusia ideoita ja toimintamalleja. Nopeita reittiä hyviin tuloksiin ei ole olemassa, mutta hyviä ratkaisuja onneksi löytyy.
Hyvin kuvaava on se asiantuntijoiden usein käyttämä graafi liikunnan luonteen muuttumisesta vuosikymmenien aikana Siis se, jossa verrataan 1950lukua ja tätä päivää ja liikuttamisen aiheuttajaa. Arkija harrasteliikunnan suhteen ovat prosentit aika lailla kääntyneet päälaelleen. Mutta, tuo kyseinen vertailu koskee työikäisiä, ei lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten vähäisen liikunnan ja liikkumattomuuden syyt ovat tunnetut ja juontavat juurensa kuitenkin viime vuosikymmenten Suomen hyvinvointivaltion rakenteisiin.
Nyt, kun tiedämme syitä, on aika etsiä ratkaisuja. Sitten, kun on ratkaisut keksitty, on aika panostaa ongelmien ehkäisyyn, vähentämiseen ja jopa poistamiseen. Tähän on puututtu valtakunnan korkeimmalla päättävällä tasolla, Suomen hallituksessa. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta löytyy resursseja, joilla liikuntaa lisätään laajalla rintamalla, kaikenikäisille Ilman talousresursseja se ei onnistu ja siksi valtion varaukset liikunnallisen elämäntavan lisäämiseen ovat 20 miljoonaa euroa vuosittain Ihan merkittävä tuki, ainakin jos tasoa määritellään sillä talouden suhdanteella, jota nyt eletään
Nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta löytyy resursseja, joilla liikuntaa lisätään laajalla rintamalla, kaikenikäisille.
Julkinen sektori tukee, ei tee asioita puolestamme
Liikuntalaissa on määritelty liikunnan pohjan laajentaminen myös kuntien vastuulle Sitähän kunnat toki tekevätkin Mutta missä menee riittävän resurssoinnin raja? Yksi liikuntalain mukainen tehtävä kunnilla on liikuntapaikkojen rakentaminen Onko liikuntapaikkojen rakentaminen ratkaisu liikunnallisen elämäntavan edistämiseen? Havainnot siitä, että liikuntapaikkarakentaminen palvelee heitä joilla muutenkin on jo kalenteri täynnä liikuntaa, eivät liene aivan pielessä Lähiliikuntapaikkojen rakentamisella on kyllä onnistuttu tavoittamaan kaikenikäisiä, aiemmin liikuntaa väistäneitä kansalaisia. Kuntatalouden näkökulmasta on vain kestämätöntä investoida vähenevistä resursseista ja maksaa se ylläpito ja toistuvat peruskorjaukset jotakin.
Harrastamisen Suomen malli Mitähän tuosta päättäjien hyväntahtoisesta eleestä pitäisi ajatella? Ihan hyvä, että kiinnitetään huomio lasten ja nuorten mahdollisuuksiin harrastaa. Mutta sehän kuuluu sivistysvaltion tehtäviin ilman erillisiä projektejakin. Toisaalta, jokseenkin vieraalta tuntuu ”kaikki harrastaa” -teemainen lähestymistapa. Siitäkin hyötyvät todennäköisesti eniten ne lapset ja nuoret, jotka joka tapauksessa osallistuvat ja toimivat eri yhteisöissä. Tosin Suomessa on niin paljon erilaisia kasvuympäristöjä ja tarpeita, ettei ihan yksioikoista johtopäätöstä kannata vetää. Mutta ollaanko tässä matkalla kohti subjektiivista harrastamisen mallia, vähän päivähoito-oikeuden tapaan Sen myötä tulee helposti mieleen kotien ja vanhempien vastuun väheneminen
Ratkaisuna yhteisöjen tuki ja yksilön vastuu
Hallitukset ja talouden suhdanteet vaihtuvat Onhan näitä liikkumispanostuksia nähty jo vuosikymmeniä. Tietenkin tässä ajassa on erinomaisen hyvin saatavilla tutkimustietoa ja vaikuttavuusarviointia resurssipäätösten tueksi. Kovin hitaasti tuntuu kuitenkin liikunnan laiva kääntyvän Linjaukset, joissa resursseja vain lisätään ilman vaikuttavuusarviointien kriittisempää tarkastelua, ovat lyhytnäköisiä Vaikuttaa siltä, että talousresurssien imurointi on tärkeämpää kuin tulokset joita niillä tavoitellaan.
On ilmeistä, että mittavat taloudelliset panostukset hallitusohjelmassa, liikuntapaikkarakentamisessa tai Harrastamisen Suomen mallissa, eivät ratkaise lasten ja nuorten liikkumattomuuden ongelmaa Ratkaisevaa on kasvuyhteisöjen tuki ja esimerkki Näitä kasvuyhteisöjä ovat koti, päivähoito ja koulu sekä vapaa-ajan palvelut Ilman näiden tahojen sitoutumista ei päästä toivottuun kehitykseen
Ajankohtaisessa keskustelussa painottuu ihan liikaa taloudelliset näkökulmat liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi Sen sijaan olisi kaikkien päättäjien ja rahoittajien taholta tärkeää viestiä, että on otettava vastuu oman itsensä ja lähiyhteisön liikkuvan elämäntavan edistämisestä Siis sellainen vastuu, jossa reunaehtona ei saa olla taloudelliset perusteet.
Hyvinvointivaltio tukee, edistää ja luo puitteita jokaisen yksinoikeudelle ja velvollisuudelle huolehtia riittävästä liikunnasta. Tulitukea tosiaankin on saatavilla ja siitä toimivana esimerkkinä KeskiSuomessa mainittakoon Aluehallintoviraston, KeskiSuomen Liikunnan ja kuntien yhteistyö
Jorma Rihto Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden johtaja Viitasaaren kaupunki
* Teoriatietoa
* Käytännön vinkkejä
* Yhdessä keskustelua ja pohdintaa
Keski-Suomen varhaisvuosien
liikunnan toimijoiden tapaaminen
Aika ja paikka: Keskiviikkona 22.1.2025 klo 9.00 – 14.30 Keski-Suomen Liikunnan koulutustilat, Onkapannu 2 40700 Jyväskylä
Ohjelma:
klo 9.00 Kahvi ja sämpylä
klo 9.30 Tervetuloa ja Keski-Suomen Liikunnan ajankohtaiset asiat
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist on myöntänyt Liikunnan aluejärjestöille vuoden 2024 valtakunnallisen Liikkuvat-palkinnon. Liikunnan aluejärjestöjen todetaan olevan olennainen osa Liikkuvatkokonaisuuden toteutusta koko elämänkulussa.
Liikkeen lisääminen kaiken ikäisillä ihmisillä ja ihmisten hyvinvoinnin lisääminen liikunnan avulla ovat Liikunnan aluejärjestön toiminnan perusta. Aluejärjestöt ovat saaneet olleet mukana Liikkuvan koulun kehittämisestä vuodesta 2010 lähtien ja sen jälkeen yhteistyö kaikkien Liikkuvat-ohjelmien kanssa on ollut tiivistä ja antoisaa. Aluejärjestöt ovat innolla sitoutuneet edistämään perheiden, lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten liikkumista.
Keski-Suomen Liikunta järjestää keväällä 2025 Pallotellen koulutuksia, josta saa vinkkejä esi- ja alkeisopetukseen palloilun opetukseen.
Alustava aikataulu
Ti 8.4. klo 17.00 – 19.00 Piispala
To 10.4. klo 17.00 – 19.00 Keuruu
Ti 15.4. klo 17.00 – 19.00 Jyväskylä
Ke 16.4. klo 17.00 – 19.00 Laukaa Lisätietoja myöhemmin.
Koulutuksessa paljon käytännön harjoituksia
Tavallisen koululaisen kestävyysharjoittelu
Huipputason kestävyysurheilijoiden harjoittelussa yksittäisten harjoitusten sisältö on mietitty tarkkaan ja välillä on vaativia harjoituspäiviä, jolloin harjoitellaan sekä aamuettä iltapäivällä hengästyttävällä teholla, joskus taas kevyttä mutta pitkäkestoista. Suorituskyvyn maksimoinnissa pyritään yksilöllisesti optimiin, mutta millaista kestävyysharjoittelua tavallinen suomalainen tarvitsee?
Kestävyysvajeesta on oltu huolissaan ja nykyisellään liikkumattomuuden kustannusten arvioidaan Suomessa olevan vuositasolla miljardiluokkaa, mutta mitä teemme paikataksemme huolestuttavaa tilannetta? Kilpaurheilussa valmentautumisen periaatteina toimivat mm kuormittaminen (ja palautuminen), säännöllisyys, nousujohteisuus ja yksilöllisyys. Keskeistä on asteittain nostaa kuormitusta siten, että kun aiempaan kuormitustasoon on sopeuduttu eikä tuttu harjoittelu enää aiheuta elimistössä riittävää stressireaktiota, kuormitusta kasvatetaan Uusi taso voidaan saavuttaa harjoitusten kestoa, intensiteettiä tai tiheyttä kasvattamalla. Vaikka huippu-urheilijan suorituskyky ja harjoitukset ovat poikkeuksellisella tasolla, aivan samoilla periaatteilla toimii myös tavallisen kansalaisen elimistö Kestävyyssuorituksessa pitää hiilihydraattien ja rasvojen hapetuksen kautta vapauttaa energiaa lihaksille, verenkierron kautta kuljettaa sisäänhengitysilmasta napattua happea lihaksiin ja tuoda energia-aineenvaihdunnassa syntynyttä hiilidioksidia takaisin keuhkoverenkiertoon siirrettäväksi uloshengityksen kautta ulkoilmaan. Eri tasoisilla liikkujilla harjoitusten vauhdit ja matkat ovat eri tasoisia, mutta yhtä lailla annetut haasteet on tehty voitettaviksi
Vaikka huippu-urheilijan suorituskyky ja harjoitukset ovat poikkeuksellisella tasolla, aivan samoilla periaatteilla toimii myös tavallisen kansalaisen elimistö.
Kovan intensiteetin intervalliharjoitukset ovat muodikkaita ja niillä voidaan saavuttaa nopeasti tuloksia Silti kestävyysurheilijoiden harjoittelusta tyypillisesti yli 80 % tapahtuu kevyellä intensiteetillä ilman reipasta puuskutusta. Kuntoilijamaratoonareilla tehdyssä harjoittelututkimuksessa havaitsimme, että vaikka harjoitusjakson alussa rajoitimme harjoitteluvauhteja totuttua matalammiksi, kunto kehittyi. Eli myös matalatehoisella liikunnalla on iso merkitys kestävyyden kehittymiselle Muutaman kerran viikossa harjoittelevilla kuntoilijoilla jopa arkiliikunnan määrän on havaittu vaikuttavan kuntotekijöihin.
Koululaisilla on myös havaittu, että aivojen vireystila on parempi aktiivisen liikkumisen jälkeen, mikä edesauttaa oppimista. Niinpä koulumatkojen liikkumista omin voimin on suositeltu – toki pitkämatkalaisille bussien aikataulut sanelevat paljolti voiko aamun bussista jäädä jo matkan varrelle ja kävellä lopun Onnistuisiko se alkuun yhtenä päivänä viikossa ja siitä mahdollisuuksien mukaan asteittain kasvattaen? Esimerkiksi aamuna, jolloin koulu alkaa hieman myöhemmin, voi koulumatkaa taittaa omin voimin Ellei molempiin, niin ainakin siihen suuntaan, mihin muun elämän aikataulut helpommin taipuvat. Iltapäivän kotimatka voi joskus olla aamua helpommin hyödynnettävissä kuntoilumielessä Kotimatkalla voinee helpommin pitää reipasta vauhtiakin – paita voi rauhassa kostua vaikka omaa reittiennätystä haastaessa.
Arkiliikunnan määrä voi toimia hyvänä pohjana, minkä päälle rakentaa varsinaista kuntoilua. Toki pohjakuntoa voi rakentaa erillisenä harjoittelunakin, jolloin sopivan kokoisia ja hiljalleen kasvavia haasteita voitetaan Vaikkapa sopivan mittaisia lenkkejä kävellen, hölkäten, pyöräillen, hiihtäen – mikä liikuntamuoto sitten tuntuukaan mielekkäältä. Joskus voi voittajafiiliksen saada ihan normaaliulkoilustakin, kun epämukavasta säästä huolimatta lenkin saa tehtyä: ”Eipäs räntäsade pystynyt minua estämään Minusta on vaikka mihin, kun vaan päätän niin!” Ja kun pohjaa liikkumiseen on hiukan kertynyt, osan harjoituksista voi toteuttaa reippaammalla intensiteetillä niin, että meno (ainakin välillä) hengästyttää. Hengästymisharjoituksia voi tehdä myös palloilun merkeissä, jos sopiva kaveriporukka vaan löytyy.
Ajankohtaista on, että vuodenvaihteen jälkeen osa meistä innostuu uudenvuodenlupausten myötä kuntoilemaan, mutta progressio on turhankin jyrkkää, joten muistetaanpa pitää sopivasti malttia ja lähteä asteittain haasteita kasvattamaan! Näin voidaan nauttia uusista saavutuksista useammin ja hyvää oloa & jaksamista riittää paremmin. Joitakin voi motivoida älykellojen tai vastaavien antama palaute, toisilla yhtä
hyvin toimii oma kirjanpito tai ihan vaan fiilis tekemisestä Suorituskyvystä enemmän kiinnostuneet voivat mitata kuntoaan erilaisilla testeillä, mistä esimerkkinä toimikoon koulusta tuttu MOVEtestipatteri
Jos urheilijoilla iso osa harjoittelusta tapahtuu maltillisesti ja väliin tehdään kovavauhtisia harjoituksia miltei uupumukseen saakka, niin kuinka tavallisen liikkujan harjoitusohjelma muodostuu? Parasta on nautiskella usein luonnon läheisyydestä –se tunnetusti madaltaa stressitasoja ja antaa puskuria kohtaamiimme haasteisiin! Välillä saa hengästyttää ja toisinaan sitten vauhti voi olla rauhallisempaa, harjoituksen kestoa samalla venyttäen Tärkeimpänä on omasta jaksamisesta huolehtiminen: kuten tasavallan presidenttimme on todennut ”tunti liikuntaa päivässä tuo kaksi tuntia jaksamista muuhun toimintaan” Vaikka harjoitukseen lähteminen tuntuukin joskus vaikealta, kotiin palatessa voi silti olla voittajafiilis – omat epäilyt jaksamisesta on voitettu vaikkei suorituksen numeroista mitään järisyttävää löytyisikään
Esa Hynynen, urheilufysiologian asiantuntija, kestävyysvalmentaja ja -kuntoilija
Miten alhainen energiansaatavuus vaikuttaa terveyteen ja suorituskykyyn (mm. mieliala, luusto, vastustuskyky)? Miten tunnistaa ja ennaltaehkäistä alhaista energiansaatavuutta? Mitkä ovat riittämättömän energiansaatavuuden riskitekijät? Johtuuko ylikuormitustila vain vähäisestä hiilihydraattien saannista? Miten koostaa tasapainoiset suorituskykyä edistävät ateriat?
Keski-Suomen Liikunta järjestää koulutuksen
Alhainen energiasaatavuus urheilussa – tunnistus ja ehkäisy
Aika: Tiistai 28.1.2025 klo 17.30-19.00
Paikka: Keski-Suomen Liikunnan koulutustila, Onkapannu 2 40700 Jyväskylä
Koulutuksen sisältö:
* Ravitsemuksen merkitys liikunnassa ja urheilussa
* Ravitsemuksen peruspilarit Alhainen energiansaatavuus - mikä se on ja mitä se aiheuttaa?
* Alhaisen energiansaatavuuden tunnistus ja ennaltaehkäisy
Koulutuksen kohderyhmä:
* Urheiluravitsemuksesta sekä riittävästä ravinnonsaannista liikunnassa kiinnostuneet
* Valmentajat,
* Urheilijat ja liikkujat
* Urheilevien nuorten vanhemmat
Kouluttajat:
Liikuntabiologian 4. vuosikurssin opiskelijat Maria Päivärinne ja Janna Virtanen. He ovat perehtyneet urheiluravitsemukseen ja erityisesti alhaiseen energiansaatavuuteen.
Osallistumismaksu: 20 € / osallistuja. Sisältäen opetuksen, koulutusmateriaalin ja kokoustarjoilun.
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautumiset tiistaihin 14.1. mennessä. https://www.kesli.fi/lapset-ja-nuoret/lasten-ja-nuorten-valmentajien-ja-o/alhainen-energiansaatavuus-urheilus/
Tiedustelut:
Keski-Suomen Liikunta Jouni Vatanen jouni.vatanen@kesli.fi
Jokainen meistä loistaa, kun valaistus on oikea
“Ootsä ihan hullu, jos sä luulet et me lähetään sun kaa juoksee johonki skutsii?”, tuumasi oppilaani muiden säestäessä nyökkäyksin. Elettiin vuoden 1998 elokuuta ja olin vastavalmistunut liikunnanopettaja täynnä ideoita ja intoa ensimmäisessä työpaikassani. Siitä hetkestä alkoi oma kasvutarinani opettajana. Itä-Helsingin ysiluokkalaiset osoittivat minulle sen, mikä on tässä työssä mielestäni tärkeintä: kohtaaminen, kuuntelu ja soveltaminen.
Kahden Vartiokylän yläkoulun vuoden jälkeen sain viran viereisestä koulusta, Helsingin yhteislyseosta (HYL) Kontulasta. Hyllissä on yläkoulun perusopetuksen lisäksi lukio taito- ja taide-ainelinjoineen Itselleni rakas tanssitaide sai koulussamme siivet Yhteisproduktiot oppilaiden ja taito- ja taideaineiden kollegojen kanssa olivat helmihetkiä koulun arjessa. Hyllissä työskentelin kahdeksan merkityksellistä ja ikimuistoista vuotta Vuodesta 2008 alkaen olen toiminut liikunnan ja terveystiedon lehtorina noin tuhannen ihmisen kokoisessa Huhtasuon yhtenäiskoulussa opettaen 7.–9. luokkalaisia jyväskyläläisiä nuoria
Työurani sosioekonomisesti haasteellisilla ja monikulttuurisilla alueilla on tarjonnut minulle lukemattoman määrän moninaisia tilanteita ja kohtaamisia Opetuksen jatkuva soveltaminen on kiinteä osa arkeani Uskon, että ”jokainen meistä loistaa, kun valaistus on oikea ” Koen, että tehtävänäni on säätää valaistusta niin, että jokainen voi loistaa omilla vahvuuksillaan ja tuntea olevansa arvokas, hyvä ja kelpaava Kunnioittava, erilaisuuden salliva ja kannustava ilmapiiri on mielestäni tärkeä edellytys oppimiselle Tunnemuisto on aina voimakkaampi sekä pysyvämpi kuin opittu taito tai
tieto. Kasvatustyö on ollut työnkuvassani isossa roolissa. Pyrin olemaan työssäni lujasti lempeä, kohtaan kärsivällisesti kasvun pyörteissä olevia nuoria ja nautin kulkea nuorten rinnalla Opettajana koenkin olevani laajemmin ajateltuna hyvinvoinnin opettaja Liikunnan ja terveystiedon oppitunneillani pyrin opettamaan oppilailleni monipuolisten sisältöjen ja vaihtelevien opetusmenetelmien avulla elämänmittaisia hyvinvointitaitoja Siksipä Liikkuva koulu –hanke on ollut minulle sydämen asia sen alkumetreistä asti Tuntuu merkitykselliseltä tarjota mahdollisuuksia ja työkaluja hyvinvoivempaan arkeen etenkin niille nuorille, joille omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on ollut kimurantimpaa haastavien kasvuolosuhteiden vuoksi Siirtyessäni Itä-Helsingistä Jyväskylään ja Huhtasuon yhtenäiskouluun toimimme väistötiloissa keskustassa vanhan vaaleanpunaisen Cygnaeus-koulun pihassa, Jyväskylän yliopiston kampuksen ja Hippoksen kupeessa Väistökoulussa oli pieni liikuntasali, jonka me yläkoulun liikunnanopettajat annoimme suosiolla pienten alakoululaisten käyttöön ja varasimme yläkoululaisille liikuntatiloja Hippoksen alueelta. Tulostin silloin seinälle tekstin: “If you wait for perfect
conditions you´ll never get anything done”. Sama motto on edelleen työpisteelläni ja toimii hyvänä ohjenuorana arjessa. Omalla asenteella on valtaisa merkitys työhyvinvoinnissa Hain sisäilmahaasteisesta entisestä koulurakennuksestamme IKEAn kassillisen palloja (muistaakseni neljä koripalloa ja neljä lentopalloa). Suuntasin kassi olalla Hippoksen syövereihin Ilmoitin koulumme Liikkuva koulu –pilottiin ja välituntisin avasin pallokassin salat oppilaiden välituntikäyttöön parakkipihamme ainoan ulkokoristelineemme juurelle. Sittemmin pääsin osallistumaan uuden koulurakennuksemme suunnitteluun ja kehittämiseen Liikkuva koulu –ideologiaa hyödyntäen Vuosien varrella koko kouluyhteisömme on tehnyt valtavan pitkäjänteistä yhteistyötä oppilaiden hyvinvoinnin eteen. Kun Huhtasuon yhtenäiskoulu palkittiin valtakunnallisesti Vuoden Liikkuvaksi kouluksi 2022 sekä Vuoden Lasten liikuttajaksi Keski-Suomessa 2022 olin suunnattoman ylpeä ja kiitollinen timanttisesta työyhteisöstämme. Kun kimpoilin pitkin ja poikin Hipposta IKEAn kassi olallani kilahti sähköpostiini yhteistyökutsu Liikunnan lehtoreilta. “Olisinko halukas tuomaan oppilasryhmiäni mukaan opiskelijoiden harjoitteluryhmiksi?” Ai että olisinko? Sydän onnesta sykkyrällä aloitin yhteistyön Halusin tarjota oppilailleni elämyksiä kaikilla herkuilla Ja sitähän se oppilailleni on ollutkin! He ovat päässeet mm. kieppumaan telinevoimistelusalin volttivöihin, kokeilemaan scoop ballia palloilusaliin ja tanssimaan afrotanssia rumpalin säestämänä Oppilaideni onnellisten kasvojen lisäksi huomasin nauttivani suunnattomasti liikunnan opiskelijoiden kanssa tekemästäni yhteistyöstä Opiskelijat janoavat haasteellisiin tilanteisiin vinkkejä, keinoja ja osaamista Koinkin ilokseni, että minulla on harjoittelijoille paljon annettavaa käytännön näkökulmasta. Uusi koulurakennuksemme valmistui vuonna 2014 mutta yliopistoyhteistyömme jatkuu edelleen Olemme
harjoittelijoiden kanssa myös suunnitelleet ja toteuttaneet koko yhtenäiskoululle vuosien varrella ikimuistoisia toiminnallisia tapahtumia mm. Unelmien liikuntapäiviä, Para School Dayn ja Huhtasuon Hyvinvointiviikot Lisäksi olen päässyt toimimaan liikunnanopettajaopiskelijoiden päättöharjoittelu-vaiheen ohjaavana opettajana. Yliopistoyhteistyö on rikastuttanut omia työvuosiani kaikkinensa valtavasti: Kun antaa myös saa
Opettajuus on mielestäni elämänmittainen ja elämänmakuinen matka Se muuttaa muotoaan, kulkee nykyhetkessä sekä on elävä, hengittävä ja tunteva prosessi. Uskon vahvasti, että “vierivä kivi ei sammaloidu” . Pyrin suuntaamaan katseeni hiukan etuviistoon ja pysymään ajassa kiinni Professori Juha T Hakalan mukaisesti olen myös sitä mieltä, että on suuri onni saada työskennellä omilla vahvuuksillaan ja ei aina tarvitse kurottaa ulkopuolelle oman mukavuusalueensa. Riittämättömyyden tunnetta on opittava sietämään ja “riittävään hyvä” on oiva määre moneenkin työtehtävään, jotta itse pysyy hyvinvoivana.
Olen valtaisan kiitollinen Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry:ltä saamastani huomionosoituksesta. Kun saavuin palkitsemisen ja Salon opintopäiväviikonlopun jälkeen töihin, juoksi oppilasjoukko minua käytävällä vastaan “Ethän sä jätä meitä? Mihin kouluun sä nyt meet kun sä oot Suomen paras ope? Paljonko sä sait palkinnoks? Saatko sä palkan korotuksen?” . Liikuttuneena rauhoittelin heitä ja kerroin, että olen onnellinen omassa työpaikassani heidän opettajanaan Juhlan aiheet elämässä ovat upeita mutta suurin onni löytyy arjesta
Kiitollisena
Katja Sjöblom-Korhonen
Huhtasuon yhtenäiskoulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Vuoden liikunnanopettaja 2024
Onnea Katja
Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry valitsi Huhtasuon yhtenäiskoulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Katja Sjöblom-Korhosen vuoden liikunnanopettajaksi.
Keski-Suomen Liikunta onnittelee Katjaa valinnan johdosta!
Koulutus auttaa luomaan sekä ohjaajalle että harrastajalle sujuvamman ja mielekkäämmän kokemuksen harrasteliikuntaryhmissä!
Lasten ja nuorten harrasteliikuntaryhmien toiminta ja seurojen kilpailuihin tähtäävä toiminta eroavat jonkin verran toisistaan. Paljon on myös yhtäläisyyksiä. Harrastuspainotteisten ryhmien ohjaajien osaamista ja ammattitaitoa on tiedostaa erot ja hyödyntää yhtäläisyydet.
Keski-Suomen Liikunta järjestää koulutuksen
Valmentajasta harrasteliikunnan ohjaajaksi
– uudet taidot harrastepainotteisten liikunnan ryhmien ohjaamiseen
Aika: Torstaina 6.2.2025 klo 17.30 – 19.00
Paikka: Keski-Suomen Liikunnan koulutustila, Onkapannu 2 40700 Jyväskylä.
Koulutuksen sisältö
- Erilaisten oppijoiden huomioiminen
- Vaihtelevan motivaatiotason omaavien lasten ja nuorten kohtaaminen
- Konkreettiset työkalut ja menetelmät vähän liikkuvien liikuntataitojen ja -innostuksen kehittämiseen
Koulutuksen kohderyhmä
Harrastamisen Suomen mallin ryhmien ohjaajat sekä kaikki harrastepainotteisen liikunnan ryhmien ohjaajat.
Kouluttaja
Ella Kaikumaa, Ellalla on useamman vuoden työkokemus Harrastamisen Suomen mallin kehittämis- ja koordinointityöstä.
Osallistumismaksu: 20 € / osallistuja. Sisältäen opetuksen, koulutusmateriaalin ja kokoustarjoilun.
Ilmoittautuminen: maanantaihin 27.1. mennessä osoitteessa: https://www.kesli.fi/lapset-ja-nuoret/liikkuva-koulu-ohjelma/valmentajasta-harrasteliikunnan-ohj/
Putaanvirran koulussa huomioidaan liikuntatuntien suunnittelussa ja toteutuksessa fyysisen toimintakyvyn
Move!-mittausten tuloksia.
”Ope hei, tää on kivaa! Leikitäänkö vielä uudelleen?” toteaa useampi viidennen luokan oppilas syöttöhipan jälkeen koripallotunnin aluksi. Ajattelen mielessäni: ”Jees, tunnin motivointi on onnistunut.” Kun liikuntatunti alkaa lasten liikkumisen ilolla ja kaikkien osallistumisella, voi opettaja olla tyytyväinen Tässä kirjoituksessa esittelen ajatuksiani koululiikunnasta.
Ihminenhän on luotu liikkumaan. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä ennakkoluulottomammin ja riemukkaammin hän nauttii liikkeestä ja liikkumisesta
Alkuopetuksen oppilaat tykkäävät liikunnasta, ja he innostuvat melko pienistä asioista liikuntatunneillajoskus riittää, että he pääsevät juoksemaan liikuntasalia ympäri tai pelaamaan perinteistä polttopalloa He oppivat suhteellisen nopeasti liikuntataitoja, kun heille vain opetetaan. Tosin nykyään lapsilla saattaa olla suuria eroja motorisissa taidoissa, kun he aloittavat koulupolkunsa
Mitä ylemmälle luokkatasolle mennään, sitä haastavampaa on liikunnan opettaminen. Erot vapaaajan liikuntatottumuksissa aiheuttavat vuosi vuodelta suuremman hajonnan myös koululaisryhmien liikuntaosaamiseen ja asenteisiin Yläkouluikäisistä saattaa olla enää pieni osa monipuolisia liikkujia.
Miten innostaa oppilaita liikkumaan?
Koen tärkeänä liikuntatunnin aloituksen Mikä on se alkuleikki tai -peli, joka tempaisee oppilaat innolla liikkumaan? Miten motivoin eli miten markkinoin oppitunnin oppilaille?
Eri luokka-asteilla oppilaiden liikunnalliset valmiudet ja tasoerot voivat olla suuret. Tällöin opettajan on eriytettävä liikuntatunteja, jotta jokainen oppilas kehittyisi omien taitojensa mukaan Yleensä muistetaan eriyttää alaspäin, mutta yhtä tärkeää on eriyttää ylöspäin Tämä vaatii opettajalta hyvää oppilaantuntemusta ja entistä tarkempaa tuntien suunnittelua. Lisähaasteita eriyttämiseen voivat tuoda esimerkiksi kooltaan suuri liikuntaryhmä, pienet tilat tai välineiden puute
Vuosien varrella minulla on ollut monenlaisia liikuntaryhmiä opetettavana. Yhtenä tärkeänä tekijänä liikkumaan innostamisessa nostaisin liikuntaryhmän positiivisen ilmapiirin vaikutuksen liikuntatunteihin Jos ryhmässä on oppilaita, jotka omalla myönteisellä asenteellaan vaikuttavat positiivisesti koko ryhmään, sellainen liikuntaryhmä on lottovoitto Myös opettaja voi omalla esimerkillään ja kannustavalla toimintatavallaan luoda ja muuttaa oppilaiden liikunta-asenteita positiiviseen suuntaan.
Liikuntatuntien sisältöihin ja monipuolisuuteen kannattaa panostaa Oppilaat innostuvat liikkumisesta ihan eri tavalla, jos jonkin leikin, pelin tai harjoitteen nimi on tietokonepelimaailmasta.
Esimerkkinä voisin mainita Minecraftjoukkuepelin: rakenna linnoitus, yritä varastaa vastapuolen joukkueelta ruokaa tai timantteja sekä polta toisen joukkueen pelaajia palloilla Netti on pullollaan uusia, innostavia ja mielekkäitä leikkejä, pelejä ja liikuntatehtäviä. Ideoita on hyvä jakaa myös kollegoiden kanssa. Ja ennen kaikkea liikuntatuntien tulisi olla kivoja, jotta saadaan niitä myönteisiä liikuntakokemuksia
Huolenaiheita
Valtakunnallisena huolenaiheena on ollut jo pidemmän aikaa lasten ja nuorten motoristen taitojen sekä kestävyys- ja lihaskunnon heikkeneminen Tähän on herätty kehittämällä vuonna 2016 5 ja 8 vuosiluokan valtakunnallinen Move!-mittaus- ja palautejärjestelmä Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa oppilaita huolehtimaan omatoimisesta fyysisestä toimintakyvystä Miten tässä kannustamisessa on onnistuttu? Luulen, että siinä olisi paljon kehitettävää
En tiedä, miten muissa kouluissa toimitaan, mutta meidän koulussamme on huomioitu liikuntatuntien suunnittelussa ja toteutuksessa fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausten tuloksia. Meillä on juuri marraskuun loppupuolella, kun valtakunnalliset
Move!-tulokset tulevat, kahden viikon ajan liikuntaohjelmassa viestejä ja kuntoilua. Tämän liikuntajakson aluksi on analysoitu Move!-mittausten tuloksia yhdessä viidennen luokan oppilaiden kanssa, eli katsottu, miten heillä ovat menneet mittaukset verrattuna muun Suomen samanikäisten oppilaiden mittauksiin. Näin oppilaat ovat saaneet kipinän harjoitella tietoisesti omaa fyysistä toimintakykyään Monipuolisten ja vauhdikkaiden viestien tarkoituksena on ollut nostaa oppilaiden sykettä intervallityyppisesti, ja kuntoilussa olemme vahvistaneet lihaskuntoa kullekin ikätasolle sopivien leikkien, pelien tai kuntopiirien avulla Samalla on annettu kestävyys- ja lihaskuntoa vahvistavia vinkkejä vapaa-ajalle.
Kahden viikon kuntoilujakso ei tietenkään auta pitkällä aikavälillä Sykettä nostattavaa liikettä, lihaskuntoa vahvistavia harjoitteita ja motorisia taitoja kehittäviä pelejä ja leikkejä on hyvä pitää ohjelmassa ympäri vuoden. Tässä onkin haasteita kodeille, kouluille sekä lapsia ja nuoria liikuttaville yhteisöille. Taikasanoja tai -temppuja ei kenelläkään ole, mutta yhdessä tekemällä ja innostamalla saamme muutosta aikaan.
Sirke Paukku
Putaanvirran koulun luokanopettaja
Jekku-jänö lisää liikettä varhaiskasvatukseen sekä innostaa lapset ja varhaiskasvattajat liikkumaan yhdessä.
Maksuttomat
Jekku-jänö materiaalit ovat ladattavissa Liikunnan aluejärjestöjen sivuilta: https://www.liikunnanaluejarjestot.fi/varh aisvuodet/jekku-jano/
* Kokemusten vaihtoa
* Toisilta oppimista
* Yhdessä kokonaisuuden rakentamista
Mitä voidaan oppia toisilta harrastamisen Suomen mallin toiminnasta? Millaisia hankehakuja on aukeamassa vuoden 2025 aikana? Millaisia toimenpiteitä eri kunnissa tehdään koululaisten liikunnan edistämiseksi? MitenMove!-mittausten tuloksia hyödynnetään? Millaisia kokemuksia on vähän liikkuvien koululaisten liikuntaneuvonnasta?
Keski-Suomen Liikunta kutsuu kuntien Harrastamisen Suomen mallin hankevastaavat / yhdyshenkilöt, hyvinvointikoordinaattorit, hanketyöntekijät, Liikkuva koulu vastaavat, Koulu PT:t ja liikunta- ja vapaa-aikatoimen viranhaltijat
Keski-Suomen kuntien kouluikäisten liikunnan
edistäjien yhteiseen tapaamiseen
Aika ja paikka: Torstaina 20.2.2025 klo 9.30 – 15.00 Keski-Suomen Liikunnan koulutustilat, Onkapannu 2, 40700 Jyväskylä
Ohjelma:
9.30 Tervetuloa ja Keski-Suomen Liikunnan ajankohtaiset
10.00 Harrastamisen Suomen mallin nykytilanne KeskiSuomen kunnissa
11.00 – 12.00 Lounas
12.00 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston puheenvuoro
- Ylitarkastaja Simo Luukkainen
12.30 Kuntaesimerkit Kouluikäisten liikunnallisen elämäntavan edistämisen toimenpiteet meidän kunnassa
- Keuruu – hyvinvointikoordinaattori Tino Kohonen
- Hankasalmi – Hyvinvointipäällikkö Miikka Laihonen ja liikuntapalveluvastaava Antti Ikonen
14.00 Koulun personal trainer (Koulu PT) kannustaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä suunnittelee jatkotoimenpiteitä Move!-mittausten tulosten perusteella
- Hankekoordinaattorit Reeta Jääskeläinen ja Liisa Liekkinen, Jyväskylä
14.45 Tilaisuuden yhteenveto ja päätöskahvit
15.00 Hyvää kotimatkaa
Ilmoittautuminen
Tiistaihin 12.2. klo 14.00 mennessä https://www.kesli.fi/lapset-ja-nuoret/liikunnallisenelamantavan-edistami/kouluikaisten-liikunnanedistajien/
Liikunta on ilmainen ihmelääke aivoille
Keski-Suomen Liikunta järjestää yläkoulun ja 2. asteen opettajille keskiviikkona 15.1. Sumeneeko ajatus – toiminnallisempi opiskelu freesaa koulutuksen. Kouluttajana toimiva opettaja, tutkija ja tietokirjailija Hannu Moilanen toteaa ”Liikunta on ilmainen ihmelääke aivoille.
Oppiminen on mahdollista vain silloin, kun opiskelija voi hyvin Miten opettaja voi edistää hyvinvointia opetuksen aikana? Fysiikan ja kemian opettajana Moilanen tietää, että aineen opettaminen on mahdotonta, jos opiskelijan ”vastaanotin ei ole kunnossa”.
– Paraskaan opettaja ei voi onnistua, jos oppilas nukkuu tunnilla, tai hän on niin ahdistunut, ettei pysty kuuntelemaan
Opettaja ei voi ratkaista vaikeaa masennusta tai mielenterveysongelmia tunnin aikana. Lievä ahdistus, stressi ja väsymys ovat Moilasen mukaan kuitenkin normaaleja tunnetiloja, joita voi oppia säätelemään, kun oppii keinoja.
– Pidän tunnillani liikuntapainotteisen tauon silloin, kun luokan vireystila vaikuttaa alhaiselta Jos taas ryhmä tuntuu rauhattomalta, teemme hengitysharjoituksen kesken tunnin, Moilanen valaisee esimerkein
Vaihtelemalla opetusmetodiikkaa, tekemällä opetuksesta moniaistisempaa ja toiminnallisempaa, ja pitämällä erilaisia taukoja, voidaan vaikuttaa opiskelijoiden vireystilaan, keskittymiseen ja sitä kautta oppimiseen.
– Nykyihmisen tiktok-aivot eivät jaksa keskittyä 75minuutin yhtäjaksoiseen luentoon, eikä se ole oppimisen kannalta hyvä metodi, Aivot liikkeellekirjan kirjoittanut tutkija kuittaa
Opettajille suunnatussa koulutuksessa on kolme osiota Ensimmäisessä valotetaan hyvinvoinnin ja oppimisen yhteyttä ja korostetaan liikunnan ja unen merkitystä. Toisessa työpajassa harjoitellaan stressin ja ahdistuksen hallintaa ja kolmannessa keskitytään keskittymiseen
– Liikunta on ilmainen ihmelääke aivoille. Se edistää valmiuksia keskittyä, lisää tarkkaavaisuutta ja muistiin tallentamista. Taustalla pitää olla riittävästi unta, Moilanen summaa
– Koulutuksen sisältö ja koulutusmateriaali tarjoavat erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, miksi opiskelusta kannattaa tehdä toiminnallisempaa. Koulutuksessa kokeillaan keinoja, joilla se onnistuu Kerrotaan siis sekä miksi että miten
Teksti Maija Arosuo
Liikuntatutorkoulutus
Liikuntatutorkoulutuksessa ideoidaan ja suunnitellaan liikuntatapahtumia ja –kampanjoita erilaiset liikkujat huomioiden. ”Mikä meillä toimii”
Liikuntatutorit toimivat lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa liikkumisen lisääjinä ja liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäjinä. Liikuntatutorit kannustavat ja aktivoivat toisia oppilaita liikkumaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat ”oman oppilaitoksen näköistä” liikuntaa.
Koulutuksen teemoja ovat
* Liikkeen lisäämisen hyödyt
* Erilaisten opiskelijoiden huomioiminen
* Keinoja istumisen tauottamiseen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen
* Liikuntatapahtuman tai fyysistä aktiivisuutta lisäävän kampanjan suunnittelu
* Oppilaitoksen vuosikellon ideointi ja laatiminen
Koulutuksen käytännön toteutus
Koulutus järjestetään luokkahuoneessa. Koulutuksen osallistuvia opiskelijoita mielellään 8-20. Koulutus järjestetään voidaan järjestää myös 2-3 oppilaitoksen yhteisenä tilaisuutena.
Koulutuksen kesto Koulutus kestää 4 tuntia.
Koulutuksen hinta Koulutuksen hinta on 360 € + kouluttajan matkakulut. Sisältäen opetuksen ja materiaalin.
” Koulutuksen jälkeen ymmärrän paremmin, että terveyden kannalta tarvitaan molempia sekä istumisen vähentämistä että kuormittavampaa liikuntaa”
ÄKSport - Nuorten polku liikkumiseen: Liikunnan iloa lapsille ja nuorille
ÄKSport-projekti innostaa äänekoskelaisia lapsia ja nuoria liikkumaan monipuolisesti ja löytämään oman liikunnallisen polkunsa. Jamkin Hyvinvointiyksikön vetämä projekti tarjoaa mahdollisuuden monipuolisiin ja laadukkaisiin lajikokeiluihin ilman sitoutumispakkoa. Projektin tavoitteena on luoda uudenlainen liikuntaharrastusmalli, joka myös edistää liikunnallista elämäntapaa 11–13-vuotiaille nuorille.
Liikkumisen ilo ja yhdenvertaisuus keskiössä
ÄKSport-projekti tuo uudenlaisen lähestymistavan lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön koordinoima projekti pyrkii vastaamaan liikkumattomuuden kasvavaan haasteeseen Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus löytää liikunnan ilo turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä, ilman sitoutumispakkoa tai korkeita kustannuksia. Projektin ytimessä on ajatus, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus liikkua ja löytää itselleen mieluisa harrastus
Usein liikunnan esteinä ovat kodin läheltä puuttuvat harrastusmahdollisuudet, liian aikainen erikoistuminen yhteen lajiin tai ajanpuute
ÄKSport-projekti pyrkii poistamaan nämä esteet tarjoamalla monipuolisia ja helposti lähestyttäviä lajikokeiluja heti koulupäivien jälkeen Toiminta sijoittuu lähelle nuorten arkea, mikä vähentää kuljetustarvetta ja tekee osallistumisesta helppoa, jolloin liikkuminen nivoutuu luontevasti osaksi päivittäistä elämää
ÄKSport-hanke toteutetaan yhteistyössä Äänekosken kaupungin, paikallisten urheiluseurojen ja KeskiSuomen Liikunta ry:n kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomi liikkeelle -ohjelma. Hankkeen toteutusaika on 01.08.202431.12.2025.
ÄKSport-projekti tarjoaa monipuolisia ja helposti lähestyttäviä lajikokeiluja heti koulupäivien jälkeen.
Uudenlainen liikuntaharrastusmalli
ÄKSport-projektin tavoitteena on luoda uudenlainen liikuntaharrastusmalli, joka vastaa lasten ja nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. Projekti tarjoaa mahdollisuuden kokeilla useita eri lajeja ammattivalmentajien ohjauksessa ilman sitoutumista tavoitteelliseen harjoitteluun tai seurasidonnaisuuteen
Harjoitustoiminnasta vastaavat projekti-idean ”isät”, eli Äänekosken Huiman miesten jalkapallon edustusjoukkueen päävalmentaja Heikki Nurmi ja Huiman miesten koripallojoukkueen päävalmentaja Tommi Koskinen. Lisäksi harjoituksia ovat luotsaamassa eri lajeihin erikoistuneet valmentajat. Projekti tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden kokeilla monia eri lajeja ja ehkäisee drop out -ilmiötä, samalla mahdollistaen siirtymisen lajista toiseen (drop through). Lapset ja nuoret ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja luomassa oman näköistä, arkeen sopivaa yhteisöllistä toimintaa
Projektissa hyödynnetään myös uusia teknologioita ja digitaalisia ratkaisuja, jotka tekevät liikunnasta entistä houkuttelevampaa ja saavutettavampaa Esimerkiksi liikuntasovellukset ja pelillistäminen voivat motivoida lapsia ja nuoria liikkumaan enemmän ja seuraamaan omaa edistymistään Osallistava lähestymistapa on merkittävä osa ÄKSportia Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöihin, kuten lajivalintoihin, ja heitä rohkaistaan olemaan aktiivisesti mukana myös projektin viestinnässä Näin varmistetaan, että toiminta on nuorten näköistä ja aidosti kiinnostavaa
Paikalliset urheiluseurat ja liikunta-alan toimijat tuovat hankkeeseen asiantuntemusta ja resursseja, jotka mahdollistavat monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen.
Äänekosken vahvuudet projektin tukena
Projektin toiminta keskittyy Äänekoskelle, joka tarjoaa monipuoliset ja korkeatasoiset puitteet liikuntatoiminnalle Kaupungin modernit liikuntahallit, monitoimiareenat, uimahallit ja ulkoilureitit luovat erinomaiset mahdollisuudet järjestää lajikokeiluja eri ympäristöissä. Lähiluonto on vahvasti mukana hankkeen toteutuksessa, sillä luontoliikunnan mahdollisuuksia hyödynnetään esimerkiksi pelillistämisen keinoin.
Paikalliset urheiluseurat ja liikunta-alan toimijat tuovat hankkeeseen asiantuntemusta ja resursseja, jotka mahdollistavat monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen. Lisäksi yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää, jotta liikunta voidaan integroida osaksi lasten ja nuorten arkea.
Pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin
ÄKSportin tavoitteena on luoda pysyvä muutos lasten ja nuorten liikuntatottumuksissa Projektissa pilotoidaan innovatiivisia toimintamalleja, jotka innostavat nuoria löytämään liikunnallisen elämäntavan ja sitoutumaan siihen. Liikunnan kautta saavutettu hyvinvointi voi heijastua pitkälle nuorten tulevaisuuteen, aina opiskelusta työelämään asti
Projektin odotetaan myös vähentävän liikkumattomuuden aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia, kuten tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä mielenterveysongelmia. Yhteisöllinen ja positiivinen ilmapiiri lisää nuorten osallisuutta ja auttaa rakentamaan terveellisempiä elämäntapoja Kun nuoret osallistuvat aktiivisesti hankkeen kehittämiseen, heistä tulee myös oman toimintaympäristönsä vaikuttajia ja innostajia Äänekosken nuoret ovat projektin keskiössä, mutta ÄKSportin vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle. Toiminta luo pysyviä malleja, jotka voivat innostaa ja ohjata muitakin kuntia kehittämään lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia Näin ÄKSport toimii tärkeänä tienraivaajana tulevaisuuden liikuntakulttuurin rakentamisessa.
Mielikuvaharjoittelu tarjoaa valmentajalle tehokkaan työkalun urheilijoiden itseluottamuksen, keskittymiskyvyn ja tunteiden hallinnan tukemiseksi. Tule oppimaan, kuinka mielikuvaharjoittelun avulla voidaan lisätä motivaatiota, vähentää ahdistusta ja parantaa suorituskykyä. Tämä koulutus yhdistää viimeisimmän tutkimustiedon käytännön harjoituksiin, joiden avulla voit viedä urheilijoidesi valmennuksen uudelle tasolle.
Keski-Suomen Liikunta järjestää koulutuksen
Mielikuvaharjoittelu urheilijan tukena
Aika: Torstaina 13.3. klo 17.30 – 19.00
Paikka: Keski-Suomen Liikunnan koulutustila, Onkapannu 2 40700 Jyväskylä
Koulutuksen sisältö:
-Mielikuvaharjoittelun perusteet ja fysiologiset sekä psykologiset hyödyt
-Käytännön mielikuvaharjoitukset ja niiden suunnittelu
-Mielikuvaharjoitteet osaksi valmennusta
Koulutus koostuu sekä teoriasta että käytännönharjoituksista
Koulutuksen kohderyhmä:
* Eri lajien nuorten ja aikuisten, erityisesti kilpaurheilijoiden, valmentajat, sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet
Kouluttajat:
* Liikuntafysiologian maisteriopiskelijat Eveliina Heikkilä ja Jannika Malinen. Kouluttajat ovat perehtyneet opinnoissaan myös liikuntapsykologiaan.
Osallistumismaksu: 20 € / osallistuja. Sisältäen opetuksen, koulutusmateriaalin ja kokoustarjoilun.
Ilmoittautuminen:
Tiistaihin 4.3. mennessä osoitteessa: https://www.kesli.fi/lapset-ja-nuoret/lasten-ja-nuorten-valmentajien-ja-o/mielikuvaharjoittelu-urheilijan-tuk/
Suomalaisten urheiluseurojen laatujärjestelmä
Tähtiseuraohjelma avuksi seuratyöhön
Tähtiseura-ohjelma on liikunnan aluejärjestöjen, lajiliittojen ja Suomen Olympiakomitean yhdessä kehittämä ja ylläpitämä laatuohjelma, joka tukee suomalaista urheiluseuratoimintaa. Laatuohjelmaan ovat sitoutuneet kaikki 15 liikunnan aluejärjestöä ja 47 lajiliittoa sekä tietenkin järjestelmän ”äiti” Suomen Olympiakomitea.
Tähtiseuraohjelma kehittää kotimaista seurakulttuuria ja auttaa seuratoimijoita heidän työssään Kun seuratoimintaa tarkastellaan ja kehitetään säännöllisesti, sen laatu paranee ja toimijoiden, niin vapaaehtoisten kuin työsuhteisten, työ helpottuu Tähtiseurassa toiminta on laadukasta ja vastuullista
Laatuohjelma kutsuu mukaansa kaikenkokoiset suomalaiset seurat Ohjelma tarjoaa seuratoimijoille helppokäyttöisen Tähtiseura-verkkopalvelun Suomisportissa, erilaisia työkaluja seuratoiminnan helpottamiseksi ja asiantuntijoiden apua seuran
itsearviointiin ja auditointiin Lisätietoa Tähtiseuraohjelmasta voit kysyä liikunnan aluejärjestöjen tai ohjelmassa mukana olevien lajiliiton seurakehittäjiltä sekä Olympiakomitean seuratoiminnan asiantuntijoilta
Laatuohjelma kutsuu mukaansa kaikenkokoiset suomalaiset seurat.
Lasten ja nuorten Tähtiseuramerkin keväällä 2024 saavuttaneiden seuroille esitettiin kahdeksan kysymystä
1. Haastateltavan nimi ja rooli seurassa?
2. Kuinka monta lapsijäsentä seurassanne on?
3. Milloin seurassa syntyi päätös
Tähtiseuraprosessin aloittamisesta?
4. Kuka toimi prosessin vastuuhenkilönä seurassa?
ÄÄNEKOSKEN URHEILIJAT, YLEISURHEILU
1. Henna Salonvaara, toiminnanjohtaja
2. 250-300 lapsijäsentä
3. vuonna 2021
4. toiminnanjohtaja
5. Mitkä laatukriteerit tuottivat seurassanne eniten pohdintaa ja työtä?
6. Mitä selkeitä kehitystoimia prosessin myötä seurassa tapahtui?
7. Millaista hyötyä prosessista seuralle oli?
8. Mitä haluaisitte sanoa seuroille, jotka miettivät Tähtiseuraprosessin aloittamista?
5. Valmennuksen linjaus ja urheilijan polku, ne tehtiin ensimmäistä kertaa.
6. Seuralle luotiin valmennuksen linjaus ja urheilijan polku ja talousohjesääntö. Vastuullisuusosio lisättiin nettisivuille, johon kuuluvat pelisäännöt ja toimintamalli häirintätapauksissa.
7. Toimintamallit ovat tuntuneet erittäin hyville ja jatkossa on helpompi nojata päätöksenteossa näihin dokumentteihin ja pelisääntöihin. Lisäksi seuran toiminta ei ole "yhden ihmisen käsissä", vaan prosessi on turvannut jatkuvuutta ja madaltanut kynnystä tulla mukaan seuratyöhön erityisesti vapaaehtoisena.
8. Tähtiseuraprosessiin on hyvä varata aikaa, erityisesti jos resursseja on rajallisesti. Prosessi kuitenkin kannattaa, sillä se selkeyttää koko seuraväelle yhteisiä käytänteitä. Tämä taas helpottaa valtavasti seuran arjen pyörittämistä. Tähtimerkki on myös näkynyt harrastajien suuntaan erittäin hyvänä asiana.
JYVÄSKYLÄN LIITOKIEKKOILIJAT RY, FRISBEEGOLF
1. Jouni Kallio, juniorivastaava
2. 140 lapsijäsentä
3. 2022 syksyllä
4. Juniorivastaava
5. Valmennuksen tavoitteiden ja linjausten kirjoittaminen.
7. Metatyötä avattiin ja kirjattiin, ja siitä keskusteltiin jaoston aktiivien kanssa. Roolituksia pystytään nyt jakamaan paremmin, kun työt ja prosessit on listattu ja vuosikellot tehty.
8. Prosessiin kannattaa lähteä vaikka tavoitteena ei olisikaan heti saada prosessia läpi. Hyviä vinkkejä toiminnan kehittämiseen saa heti.
3. Päätös lähteä mukaan tähtiseuraprosessiin on syntynyt vuonna 2020.
4. Vastuuhenkilönä on toiminut junioripäällikkö.
5. Urheilutoiminnan laatukriteereiden täyttäminen vaati eniten pohdintaa ja työtä, sillä moni asia pohjautui hiljaiseen tietoon, eikä näitä toimintoja voinut avata auditoinnin alkuvaiheessa.
6. Prosessin myötä Juniorikoripallo jaostolle muodostettiin monia uusia konkreettisia työkaluja, joita hyödynnetään seuratoiminnan arvioimisessa ja kehittämistyössä myös jatkossa. Näin Tähtiseura-ohjelma ja seuran kehittäminen nivoutuvat jatkuvaan tekemiseen ja toimintaan. Samalla tehty työ ja asioiden perusteellinen dokumentointi turvaa seuratyön jatkuvuutta, ja uusien toimijoiden on helpompi tulla toimintaan mukaan, kun kattava perehdytyspaketti ja tulevaisuuden suuntaviivat ovat aina valmiina.
7. Ylipäätään prosessi auttoi hahmottamaan seuran toiminnan oleellisia kehityskohtia ja toisaalta tunnistamaan ja sanoittamaan jo valmiiksi hyviä käytänteitä.
8. Seuroja, jotka pohtivat Tähtiseuran kehityspolulle lähtemistä, kannustamme ehdottomasti uskaltautumaan mukaan! Työ saattaa tuntua isolta, mutta se on palkitsevaa.
JÄMSÄN NAISVOIMISTELIJAT RY, VOIMISTELU
1. Anni Rossi, seurakoordinaattori
2. 250 lapsi- ja juniorijäsentä
3. vuonna 2021
4. Seurakoordinaattori Anni Rossi
5. Urheilutoiminta (urheilijan ja liikkujan polku, valmennuksen linjaus): Toimintatapojen yhtenäistäminen ja kirjallinen linjaaminen ohjaajien toimintatapojen selkeyttämiseksi ja helpottamiseksi urheilutoiminnan laadun kehittymiseksi vaati seuralta ehdottomasti eniten.
6. Seura päivitti toimintalinjan ja arvot.
7. Seura loi ohjaus-ja valmennuslinjauksen ohjaajien toiminnan tueksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Linjauksella pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään seuran sisäisiä toimintatapoja. Tätä alettiin jalkauttamaan keväällä 2024. Jalkauttamistyötä jatketaan. Seura loi kirjallisen vastuullisuusohjelman ja pohti toimintatapojaan vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmasta paljon. Asiat olivat hyvällä tolalla, mutta niiden sanoittaminen teki hyvää. Toimintatavat kirkastuivat ja "hiljaista tietoa" saatiin kirjalliseksi käytäntöä tukemaan. Läpinäkyvyys lisääntyi ja nettisivut selkeytyivät.
8. ALOITTAKAA!!! Todella hyvä työkalu jokaisen seuran toiminnan tueksi, paljon ideoita ja ajatuksia. Ei paineita prosessin loppuun saattamisesta, tärkeintä että edes lukisi työkalun kriteeristöt läpi ja seura pohtisi omia kehityskohteitaan!
Kiitos vastanneille seuroille ja onnittelut upeasta kehitystyöstä!
Laura Härkönen, seurakehittäjä, Keski-Suomen Liikunta
Välkkäri – Välituntiliikunnan
Välkkärikoulutuksessa harjoitellaan ohjaajana toimimista sekä opitaan erilaisiapelejä, kisailuja, leikkejä ja liikuntaharjoitteita
ohjaajakoulutus 4.-6. luokan oppilaille
Koulutuksen teemoja ovat
* Välituntiliikunnan erityispiirteet
* Liikuntatuokion mallileikkejä ja –pelejä
* Vihjeitä välituntileikkien, -pelien ja harjoitteiden ohjaamiseen
* Välkkäritoiminnan käynnistäminen koulussa
Koulutuksen kesto
Koulutus kestää 3 tuntia.
Koulutuksen käytännön toteutus
Koulutus järjestetään koulukohtaisena tilaisuutena, jonka osallistujamäärä mielellään on 8-20 oppilasta. Koulutuksen ajan tulee olla käytössä liikuntasali ja osallistujilla sisäliikuntavarustus.
Koulutuksen hinta
Koulutuksen hinta on 360 euroa + kouluttajan matkakulut. Sisältäen koulutuksen ja materiaalin.
Koulutuksen tilaaminen ja tiedustelut
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Jouni Vatanen puh. 050 552 4997 tai sähköposti jouni.vatanen@kesli.fi
Jokainen oppilas viettää peruskoulun aikana välitunnilla yhteensä 2.000 tuntia. Voisiko ja kannattaisiko välitunnilla vietettävää aikaa käyttää oppilaiden liikunnan määrän lisäämiseen?
Harrastamisen Suomen malli -työpaja
* Harrastustoiminnan määrän, laadun ja arvostuksen kehittämiseksi
Mikä on Harrastamisen Suomen mallin työpaja?
Harrastamisen Suomen malli -työpaja kokoaa yhteen kunnan koulu-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikatoimen edustajat sekä harrastustoiminnan järjestäjät.
* luodaan yhteinen näkemys paikkakunnan harrastustoiminnan nykytilanteesta
* sovitaan eri tahojen rooleista ja keskinäisestä työnjaosta
* ratkaistaan yhdessä ohjaajahankintaan liittyviä haasteita
* tehostetaan toiminnasta tiedottamista ja markkinointia
Miten toteutetaan käytännössä ja mitä tavoitellaan?
* Harrastamisen Suomen malli -työpaja koostuu 1–3 tapaamisesta.
* Tapaamisten tuloksena syntyy pysyvä toimintatapa, jolla paikkakunnan lasten ja nuorten harrastustoimintaa pystytään jatkuvasti kehittämään.
Tiedustelut ja sopimiset: Jouni Vatanen puh. 050 552 4997, jouni.vatanen@kesli.fi
Organisoituminen Työpajassa kartoitettavat asiat
Toteutus kunnan omana toimintana vai ostopalveluna
Nykytilan kartoitus 1 2 3 4 5 6 7
Harrastuspainotteisen toiminnan erityispiirteet
Tiedottaminen ja markkinointi
Lasten ja nuorten osallistaminen
Ohjaajien osaamisen kehittäminen
Koulutuksessa esitellään käytännön esimerkkejä koulupäivän aikaisesta liikkumisesta!
Yläkoulun välkkäri – Vertaisohjaajakoulutus
Yläkoulun välkkärit toimivat vertaisohjaajina, koulunsa liikunnallisen toiminnan aktivoijina ja oppilasvaikuttajina kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että välkkärit omalla panoksellaan lisäävät fyysistä aktiivisuutta koulupäivään ja parantavat kouluviihtyvyyttä.
Koulutuksen teemoja ovat
* Liikunnan lisäämisen mahdollisuudet yläkoulussa
* Taukojumpat, turnaukset, haastekisat, kampanjat liikkeen lisääjinä
* Oppilaiden omat ideat ja toiveet liikettä lisäämään
* Toiminnan suunnittelu ja suunnitelman vieminen toteutukseen.
Koulutuksen käytännön toteutus
Koulutus järjestetään koulukohtaisena tilaisuutena, jossa on mukana mielellään 8-20 oppilasta.
Koulutuksen ajan tulee olla käytössä liikuntasali ja osallistujilla sisäliikuntavarustus.
Koulutuksen kesto
Koulutus kestää 3 tuntia.
Koulutuksen hinta
Koulutuksen hinta on 360 € + kouluttajan matkakulut. Sisältäen opetuksen ja materiaalin.
Yläkoulun Välkkäri-koulutuksessa oppilaiden osallisuus on keskiössä opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilaat ovat vahvasti mukana koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämisen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Päiväkodin johtajan mietteitä lasten liikunnasta
Olin kuukausi sitten KesLin järjestämässä liikuntakoulutuksessa, jonka aiheena oli ”yhteistyöllä elämäntapaa rakentamassa”. Koulutuksessa oli mukana varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksen henkilökuntaa. Koulutuksen sisältö oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Koulutuksen lopuksi osallistujia pyydettiin jakaantumaan erilaisiin ryhmiin, riippuen omasta vaikutustaustasta. Vaikka ryhmävalintani oli selkeä, sai tehtävä minut miettimään omaa taustaani.
Olen pienestä tytöstä asti voimistellut ja liikkunut paljon. Oma seurani on ollut Palokan Naisvoimistelijat Ry (nykyisin Palokan Ilo ry ) Ohjasin seurassa noin 12 vuotta eri ikäisten lasten sekä aikuisten liikuntaa. Toimin myös johtokunnassa 10 vuotta, joista kaksi viimeistä vuotta olin puheenjohtajana Vuodesta 2016 olen toiminut Suomen Voimisteluliiton kouluttajana Koulutan liitossa neljää eri koulutusta ja olen myös seuratutor.
Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri ja olen työskennellyt pienten opena 15 vuotta Opettajana olen hyödyntänyt liikunnan osaamistani ja olen suunnitellut monipuolista ja innostavaa liikuntaa lapsille, lasten mielenkiinnon kohteet huomioiden Kouluttajan työssä voin taas hyödyntää opintojani ja tuoda paljon pedagogista näkökulmaa voimisteluun.
Kummassakin työssäni olen aina pyrkinyt korostamaan lapsen sensitiivisen kohtaamisen tärkeyttä Minulle tärkeintä on se, että lapsella on hyvä olla ja että hän kokee itsensä arvostetuksi ja tärkeäksi Tärkeää on, että hän saisi osallistua mahdollisimman paljon toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Yhdessä teemme toiminnasta kaikille mukavaa, mielekästä ja tavoitteellista
Rakkain roolini on tietenkin olla kahden lapsen äiti. Tyttäreni harrastaa cheerleadingiä ja on siinä super taitava. Poikani on mieletön jalkapalloilija ja osaa vaikka mitä On ihana seurata heidän matkaansa ja samalla tukea heitä kaikessa mitä he tekevät.
Tärkeintä on liikunnan riemu, olit missä roolissa tahansa <3
Hanna Halttunen Päiväkodin johtaja Fabriikin päiväkoti, Jyväskylä
