Findus on yksi Pohjoismaiden suurimmista ruoka-alan toimijoista. Haluamme ymmärtää, miten digitaaliset trendit ja muuttuvat elintavat vaikuttavat suomalaisten syömiseen. Ruokailutottumukset ovat yhteiskunnallinen kysymys, jolla on yhteys terveyteen, vastuullisuuteen ja arjen valintoihin. Raportissa käydään läpi ruokaan liittyvää käyttäytymistä ja asenteita kartoittaneen tutkimuksen tuloksia sekä arkiruokaan vaikuttavia tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa.
Aikaa ruoanlaitolle?
Suomalaisten arkea muovaavat ajankäytön haasteet, hybridityö ja ruoan hinnannousu. Tässä raportissa käymme läpi ruokavalintoihin vaikuttavia tekijöitä: paljonko aikaa käytämme ruoanvalmistukseen, miksi terveellisyyden ja yksinkertaisuuden yhdistäminen on haasteellista ja mitä ruokailutottumuksillemme on tapahtunut hybridityön vuosina.
Arkiruokaa aikaa säästäen
Suomalaiset haluavat edelleen laittaa hyvää ruokaa, mutta käytännössä arkiruoan valmistusta sanelee entistä enemmän aika tai sen puute. Tutkimuksen mukaan useimmat käyttävät ruoanlaittoon arkena 20–60 minuuttia. Vain joka neljäs 18–29-vuotias käyttää arkiruoan laittamiseen yli 30 minuuttia. Tutkimus paljastaa myös, että miehillä on ruoanlaittoon vähemmän aikaa kuin naisilla. 34 % miehistä suostuu panostamaan ruoanlaittoon korkeintaan 20 minuuttia. Naisista samoin vastasi 21 %.
Noin joka neljännellä on arkena korkeintaan 20 minuuttia aikaa ruoanlaittoon.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kansainvälisistä tutkimuksista, joiden mukaan ihmiset haluavat ruoanlaiton sujuvan mahdollisimman vaivattomasti: siinä on oltava aiempaa vähemmän osasia, vähemmän päätöksiä ja vähemmän työvaiheita. International Food Information Councilin kattava amerikkalaisraportti osoittaa, että yhdeksi ruokavalintojen merkittävimmäksi taustavaikuttajaksi on noussut vaivattomuus. Se ohittaa tietyissä ryhmissä sekä hinnan että terveellisyyden.
”Aika on monilla kortilla.” Aterioita yksinkertaistamal-
la saamme vapautettua aikaa muuhun – ravitsevuudesta ja syömisen nautinnosta tinkimättä. Kompromisseja ei tarvitse tehdä, jos saamme ajankäytön ja laadun tasa painoon niin, että ateriat valmistuvat helposti ja vastuul lisesti myös arjen kiireen keskellä”
Henrik von Lowzow, Cluster Marketing Director Nordics, Findus
Hybridityön näkymätön vaikutus
syömiseen
Pandemia vaikuttaa elämäämme edelleen hybridityön muodossa. Se tarkoittaa joustavuutta, mutta myös arjen sirpaloitumista. Suunta vaikuttaa jo kääntyneen, mutta tietyt vaikutukset jäänevät elämään. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa suomalaisista ei koe ruokailutottumustensa muuttuneen, mutta lopuilla vastaajilla selkein muutos on ”oikeiden” aterioiden korvautuminen nopeilla ja yksinkertaisilla vaihtoehdoilla. Sama suuntaus on huomattu myös hybridityötä käsittelevissä tutkimuksissa. Ateriat ovat entistä liikkuvampia, satunnaisempia ja vähemmän sosiaalisia.
35 000 työssäkäyvän ruokai
lutottumuksia analysoinut
manlaajuinen tutkimus hybridityöläiset napostelevat enemmän aterioiden välillä kuin konttoreissa työskentelevät. Se ei ole välttämättä huono asia, mutta se kertoo ruoan roolin muuttumisesta. Syömisen on sovittava entistä joustavampaan arjen palapeliin.
Euromonitorin ja IFIC:n kuluttajatutkimusten
Hybridityö on vaikuttanut eniten nuorten ruokailutottumuksiin.
Hybridityö on vaikuttanut nuorten ruokailutottumuksiin.
10 % syö entistä useampia ate rioita ja 13 % syö aterian sijasta usein yksinkertaisia välipaloja.
mukaan maailmalla on käynnissä muutos, jossa terveellisyys ja vaivattomuus eivät enää ole toistensa vastakohtia. Kuluttajat eivät kaipaa täydellistä ruokaa, vaan ruokaa, joka edistää terveyttä, valmistuu nopeasti ja on helposti saatavilla. Ihanteiden korvaaminen reali teeteilla on uudenlaista terveysajatte lua, ja monet näkevät pakasteet fiksu na valintana. Ne ovat ravitsevia, säilyvät hyvin ja vähentävät ruokahävikkiä.
Yksinkertainen = terveellinen?
Suurin osa tutkimuksiimme vastanneista sanoo , että yksinkertaisuudella on terveellisessä ruoanlaitossa merkittävä rooli. Eikä yksinkertaisuus tarkoita tässä yhteydessä pelkästään ruoanlaiton helppoutta, vaan myös nopeutta, helppoa saatavuutta ja soveltuvuutta kiireiseen arkeen. Näitä asioita toivovat erityisesti naiset ja nuoret. Vaikuttaa siis siltä, että joustavien ja aikaa säästävien ratkaisujen tarve kasvaa samassa tahdissa arjen hektisyyden kanssa.
Joka kolmannen suomalaisen mielestä
terveellisesti syöminen on liian kallista.
Yli 50-vuotiailla yksinkertaisuus ei korostu yhtä selkeästi. Se johtunee vanhempien ikäryhmien pienemmistä aikataulupaineista. Helppojen ateriaratkaisujen kysyntä on suurinta niillä, joilla aikaa ja joustovaraa on vähiten.
Ideoita kaivataan
Suomessa kolme suurinta estettä terveelliselle syömiselle
ovat hinta, ideoiden puute ja kiire. Kuten aiemmassa
You eat what you scroll -raportissamme kerroimme, että
Ruotsalaiskuluttajista säästää Finduksen tekemän kartoituksen mukaan ostamalla pakasteita tuoretuotteiden sijaan.
”Samalla kun ruoan laittoon käytetty aika lyhenee”
”Samalla kun ruoanlaittoon käytetty aika lyhenee, nopeiden ja kätevien ratkaisujen kysyntä kasvaa. Yritämme nyt ideoida, kuinka voisimme vastata tähän lisääntyneeseen kysyntään tasapainoisella tavalla.” Henrik von Lowzow, Cluster Marketing Director Nordics, Findus.
Mitä lieden ääressä vietetyn ajan lyhentyminen tarkoittaa käytännössä?
Tekoäly on luovinut tiensä arkemme eri osa-alueille, muutaman viime vuoden aikana myös keittiöön. Jatkossa kodinkoneet tulevat tekemään aina vain suuremman ja suuremman osan arkiaskareistamme, ja tekoäly voi esimerkiksi kartoittaa jääkaapin ja pakastimen sisällön ja suunnitella aineksista kokonaisen aterian.
Lieden ääressä vietetyn ajan lyhentyminen ei tarkoita pitkällä aikavälillä ruoan merkityksen vähentymistä, vaan entistä optimaalisempia valintoja. Kun teknologia ottaa
yhä enemmän vastuuta suunnittelusta ja päätöksente osta, painopiste siirtyy itse ruoanlaitosta lopputulokseen: helposti valmistettavia ruokia, jotka sopivat arkeen mutkattomasti. Jatkossa kuluttajat odottavat yhä enemmän ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan säästä aikaa, vaan myös vähentävät arjen stressiä ja auttavat pitämään kiinni hyvistä rutiineista. Keittiö ei ole enää paikka, jossa stressi lisääntyy, vaan jossa arkinen taakka kevenee.
haastatteluina 28. lokakuuta – 16. marraskuuta 2025.
