osuuskuntalaisen oma lehti 4 / 2023
Bonuksia ja etuja! SI VU 22
Huolellisuus on valttia eläinkaupassa
Kriteerinä helppo ja toimiva navetta
On parempi ennakoida kuin parantaa
Uusi edustajisto on valittu
SIVU 4
SIVU 8
SIVU 18
SIVU 21
222 2
FAB
A
A
UUSKUN
T
OS
SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS
Huolehditaan tilasi tautisuojauksesta
Parempaa hyvinvointia Neuvo-rahan avulla PARASTA NYT – SIVU 3
”Emot ovat aina olleet lähellä sydäntäni” ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5
Vastustuskykyisiä ja terveitä vasikoita AJANKOHTAISTA – SIVU 6
Karjan hyvinvointi edellä TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8
Torju tuhoeläimet BIOTURVALLISUUS – SIVU 14
Onko tilan tautisuojaus kunnossa? ME VASTAAMME – SIVU 16
Riski on olemassa, mutta sitä voidaan hallita NÄKÖKULMA – SIVU 17
Järjestys ensin, puhtaus sitten ME KEHITÄMME – SIVU 18
Edustajistovaalien tulokset OSUUSKUNTA APUNASI – SIVU 21
Huippueläimiä turvallisesti ALKIOT – SIVU 23
Jokaisen yrittäjän on toiminnassaan varauduttava riskeihin. On talouteen liittyviä riskejä, henkilö-, liike-, sopimus-, vastuu-, tietoturva-, ympäristö- ja keskeytysriskejä ja niin edelleen. Lista on loputon. Varautuminen on viisautta, mutta mistä löytää apua, kun kaikkien riskien hallintaan ei ole itse mahdollista perehtyä? Tämän lehden teemana on bioturva eli tautisuojaus, jonka merkitys korostuu tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Suurien eläinmäärien ja isojen tuotanto tilojen saneeraus on karjanomistajille paitsi henkisesti ja fyysisesti kova ponnistus, myös taloudellisesti erittäin raskasta. Tiukkenevat ehdot esimerkiksi elintarvike teollisuuden sopimustuottajien salmonellavakuutuksille muistuttavat asiasta niillekin, joiden kohdalla riskit eivät ole realisoituneet. Samoin tekevät toistuvat uutiset tautiepidemioista, kuten afrikkalaisesta sikarutosta tai lintuinfluenssasta. Osuuskuntanasi haluamme auttaa tilasi sisäisen ja ulkoisen tautisuojauksen parantamisessa. Ulkoisella tauti suojauksella tarkoitetaan toimintatapoja, joilla estetään tarttuvien tautien tuominen karjaan tilan ulkopuolelta. Sisäinen tautisuojaus käsittää ne toimenpiteet, joiden avulla pystytään hoitamaan tilalla puhkeavat taudit ilman, että ne leviävät hallitsemattomasti koko karjaan. Tilojen tautisuojauskartoituksia tekevät Faban bioturvallisuuteen perehtyneet seminologit sekä Emovetin eläinlääkärit. Kartoitukseen voi käyttää Neuvo-rahoitusta. Kartoituksessa etsitään yhdessä tautisuojauksen riskipaikat ja tehdään niihin toimenpidesuunnitelmat. Parannuskohteita voi löytyä eläinten ryhmittelystä, tautisuluista, pesupisteistä tai haittaeläinten pääsystä tuotantotiloihin. Osuuskunnalta saat apuvälineet, laitteet ja ammattitaitoiset henkilöt tilasi tautisuojauksen parantamiseen. Faba osti lokakuussa haittaeläinten ja tuholaisten torjuntaan, desinfiointiin sekä homeentorjuntaan erikoistuneen Kuopion Desinfektiopalvelu Oy:n. Käytössäsi on nyt vahvaa osaamista myös haittaeläinten torjuntaan. Minimoidaan yhdessä tautiriskit! Marja Eskelinen Liiketoimintajohtaja
Anna palautetta! FABAN JÄSENLEHTI 4/23. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA:
Faba osk. Päätoimittaja Eve Kulmala, lehden toimitus Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, toimituskunta: Marja Eskelinen, Kalle Leino, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Lauri Ketola, Sanna Mäkinen, Ulla-Mari Sundelin-Ryytty, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala. Painopaikka Grano, 2023.
2 — FABA
• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten? • Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä? Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi
Neuvoraha antaa mahdollisuuden erilaisten suunnitelmien ja kartoitusten tekoon.
PARASTA NYT
Paranna tuottavuutta ja kehitä hyvinvointia Neuvo-rahoituksella Neuvo-rahoitus on fiksu apu karjan terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Sen avulla voi hankkia myös vinkkejä tilan kehittämiseen, hyvinvointiin ja työntekoon. Neuvo-raha antaa mahdollisuuden erilaisten suunnitelmien ja kartoitusten tekemiseen.
Kaikilla Emovetin eläinlääkäreillä ja osalla Faban asiantuntijoista on Neuvo-oikeudet. Eläinlääkärit voivat tehdä terveydenhuoltosuunnitelmia, bioturvallisuuskartoituksia sekä terveyden talousanalyysejä Neuvo-rahalla. Faban asiantuntijat tarjoavat neuvontaa sekä lypsykarja- että emolehmätilojen
hyvinvointiasioihin ja rekisteröintiin liittyen. Faban bioturvallisuuteen erikoistuneet seminologit on koulutettu bioturvallisuuskartoitusten tekemiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. He tekevät siten myös bioturvallisuusneuvontaa Neuvo-rahalla. Kysy lisää asiantuntijoiltamme ja Emovetin eläinlääkäreiltä!
FABA — 3
HUIPPUSONNIT
Parasta ja uusinta eläinainesta juuri sinun karjaasi: faba.fi
VH Salto (Sunrise x Crownmax) on todellinen huippuyksilö! Tyttäriltä löytyy hurjan korkeat maitokilot erinomaisilla pitoisuuksilla, upeaa runkoa ja hyvää utarerakennetta. Helppokäyttöinen sonni jokaisessa karjassa!
Huolellisuus eläinkaupassa ennaltaehkäisee parhaiten tarttuvia tauteja Suomi on tarttuvien tautien suhteen maailman parhaimmistoa. Yksittäisen tilan kannalta yksi suurimmista riskeistä saada epämiellyttäviä tuliaisia ovat ostoeläimet. Karjakoon kasvaessa eläinliikenne tilojen välillä on lisääntynyt ja samaan aikaan Suomeen on rantautunut kokoelma erilaisia tartunnallisia tauteja. Miten välttyä tartunnallisilta eläintaudeilta? Eläinten ostamisen pitäisi aina olla hallittua ja sitä kautta ottaa vain harkittuja riskejä. Näin riskeihin on mahdollista varautua, eikä päätöksiä tarvitse tehdä sokkona. Naseva on kansallinen työkalumme maailman huippuluokkaisimman eläinterveystilanteen ylläpitämiseen. Vuoden 2023 alussa Nasevaan kuului lypsykarjatiloista 95,5, % ja emotiloista 58,6 %. Naseva luokittelee tiloja eläin liikenteeseen liittyvien, yhdessä sovit tujen kriteerien mukaan. Sieltä pysty-
tään selaamaan karjan terveystilanne vuosia taaksepäin. Lisäksi Nasevaan kirjataan kaikki hoidot, erityistilanteet, tutkimustulokset sekä vuosikatsaukselta ja tilannekatsaukselta saadaan ajan tasaista tietoa karjan terveystilanteesta. Eläinlääkäri allekirjoittaa karjan terveystodistuksen liitteineen ja tämä dokumentti on paras apuväline arvioimaan tautiriskiä. Oman eläinlääkärin kanssa on hyvä keskustella eläinhankinnoista ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan järjestämään uusille eläimille karanteeni sekä minimoida stressitekijät. Faba tarjoaa eläinvälityspalvelua, jossa hyödynnämme sekä tuotosseurantajärjestelmää että Nasevaa. Lisäksi eläinten myynnin tukena ovat PCRutaretulehdusmääritykset, salmonellavapaus ETT:n ohjeen mukaisesti sekä tietenkin terveystodistukset liitteineen.
VR Alfie (VR Abin x VR Corona) on todellinen huippusonni, joka periyttää maitokiloja erinomaisilla pitoisuuksilla. Lisäksi VR Alfiesta saat karjaasi hyvää utarerakennetta, runkoa ja lypsynopeutta.
VJ Danka (VJ Domino x VJ C asino) on erittäin vahva tuotossonni hyvällä hedelmällisyydellä ja utareterveydellä. Lisäksi rungosta löytyy kapasiteettia ja lypsytyyppiä. Jalat ovat hyväasentoiset ja erinomaisesti kiinnittyneessä utareessa on kookkaat vetimet. Erinomaisen helppokäyttöinen parituskumppani!
4 — FABA
Tiineitä ayrshire-hiehoja eläinkuljetusvaunussa matkalla uuteen navettaan.
Jos eläinten ostaminen tai myyminen on ajankohtaista, kannattaa olla yhteydessä Fabaan! Eläinkaupan ammattilaisemme ovat aina valmiita auttamaan eläinten ostamista ja myyntiä koskevissa asioissa.
3x vinkit
1. Muista työjärjestys!
ASIANTUNTIJA TÖISSÄ
”Emolehmät ovat aina olleet lähellä sydäntäni” Mänttä-Vilppulasta kotoisin oleva Sole asuu kotitilallaan. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2000-luvun vaihteessa, jolloin hän ryhtyi pitämään tilaa miehensä kanssa. Vaihdoksen yhteydessä lypsykarja vaihtui emolehmiin ja tilalla on noin 50 limousin-emoa. Lukion jälkeen Solea kiinnosti maatalouden ohella mm. tulkin ammatti. Tie vei kuitenkin Helsingin yliopistoon Viikkiin ja hän oli mukana oman tilansa töissä jo ennen valmistumistaan agronomiksi. Lisäksi Sole on työskennellyt maaseutusihteerinä ja hankevetäjänä sekä ollut teurastamolla alkutuotantopäällikkönä ja toiminut päätoimisena yrittäjänä. Seminologikurssille hän hakeutui kollegan vinkattua koulutuksesta. Faban seminologina Sole on työskennellyt vuodesta 2012, ja vuodesta 2018 myös emolehmäpuolen asiakkuusvastaavana. Hedelmällisyyskäynteihin kuuluvia tiineystarkastuksia Sole on tehnyt reilun vuoden myös ultraa käyttäen. Uusimpana lisänä toimenkuvaan on tulleet Biocheck-kartoitukset. Bioturvallisuudesta huolehtiminen on yhtä tärkeää sekä lypsy- että lihakarjatiloille, ja kar-
toituksia voidaan tehdä tuotantosuunnasta riippumatta. Bioturvakartoitukseen voi hyödyntää Neuvo-rahoitusta. Suurimman osan Solen työpäivistä vievät seminologin työt, ultrauskäynnit ja emopuolen tiineystarkastukset. Keskimäärin yksi päivä viikosta kuluu emopuolen asiakkuusvastaavan tehtäviä hoitaessa. Vaihtelu pitää työn mielenkiintoisena. ”Olen aina ollut erityisen innoissani hedelmällisyyskäynneistä ja tiineystarkastuksista menetelmästä riippumatta. Lisäksi emolehmät ovat sydäntä lähellä”, Sole kertoo. Erityisen palkitsevana hän kokee, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä saatuaan tarpeitaan vastaavaa palvelua. Vuosien varrella Sole kertoo havainneensa myös emokarjapuolen tilakoon kasvaneen ja toiminnan muuttuneen jatkuvasti ammattimaisempaan suuntaan. Oman tilan työt vievät vapaa-ajasta suuren osan. Sole tekee muun muassa paperitöitä ja auttaa lisäksi sekä eläinten että peltojen puolella. Kun aikaa jää, hän harrastaa koirien kanssa, lueskelee sekä käy keräämässä sieniä ja marjoja.
Kuka: Sole Raittila, seminologi, asiakkuusvastaava ja bioturva-asiantuntija Ikä: 55 vuotta Asuinpaikkakunta: Mänttä-Vilppula Mistä ei tunneta: Pätevyys ja lupa siementää myös lampaita
Bioturvasta puhuttaessa keskitytään usein ulkoiseen bioturvaan, kuten tautisulkuun tai haittaeläimiin. Olisi hyvä kuitenkin miettiä, miten pienillä, edullisilla toimilla saa parannettua myös tilan sisäistä bioturvaa. Yksi näistä on työjärjestys; mietitään, mitkä eläimet hoidetaan ensin ja jokaiselle ryhmälle on omat hoitovälineet. Esimerkiksi vasikkaosastolla merkitään juottoämpärit karsinakohtaisin numeroin, jolloin tiettyä ämpäriä käytetään vain tietyssä karsinassa. Näin ehkäistään esim. vasikkaripulin leviämistä.
2. Tyhjien emojen ylläpito ei kannata Emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä! Emon ylläpitokustannus/vuosi on n. 600–900 euroa, joten tyhjiä emoja ei ole taloudellista pitää. Jos mietityttää, ovatko omat tilat sellaisia, missä tarkastusten tekeminen onnistuu, voi seminologin pyytää maksuttomalle neuvontakäynnille. Yhdessä voidaan katsoa, ovatko tilat tarkastusten kannalta toimivat ja miten niitä voisi tarvittaessa muuttaa.
3. Emotarkkailu on kaikkien tilojen juttu Eläinvalinnan avuksi saa nykyään indeksit myös risteytyseläimille ja ne kannattaa hyödyntää! Emotarkkailupalveluun kuuluu indeksien lisäksi neuvontapalvelu. Eläinten punnitseminenkaan ei ole välttämätöntä, jos valitsee esimerkiksi FabaPihvi+ -tarkkailun. Jos on kiinnostunut vain indekseistä, FabaIndeksi on hyvä valinta.
FABA — 5
3 X PAREMPI BIOTURVALLISUUS
1. Huolehdi tautisulusta Hygieniasulku on yksinkertainen ja tehokas tapa estää tautien kulkeutuminen navettaan. Mikäli sulkua ei ole, tulisi vierailijoille olla silti suojavarusteet tilan puolesta: saappaat ja haalari tai siemennysessu, tai kertakäyttöiset suoja varusteet. Käsienpesumahdollisuus jo eläintiloihin tultaessa on suositeltavaa. Merkitse selkeästi, mistä ovesta vierailijat kulkevat.
2. Ajoreitit ja kuljetusjärjestelyt kuntoon Eläintenkuljetusautot ovat merkittävä riski taudinaiheuttajien leviämisessä ja sen vuoksi lastauspaikkoihin ja ajolinjoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Arvioi eläintenkuljetusautojen reitit ja lastauspaikat, välttäen yhteyttä muihin tilan osiin. Huomioi raadonkeräilyauton mahdollinen vierailu ja suunnittele säilytys- ja noutopaikka etukäteen. Myös tilan oma ajoliikenne on hyvä suunnitella niin, etteivät lietteen ja rehunjaon ajoreitit risteä, jolloin vältetään lannan kulkeutuminen renkaissa ruokintapöydälle.
3. Osastoi ja järjestä työvälineet Osastointi on keskeisiä asioita taudinaiheuttajien leviämisen hallinnassa karjan sisällä. Esimerkiksi ryhmäkarsinoissa käytetään ikäryhmiä, sairas- ja poikimakarsinat ovat erikseen ja ne desinfioidaan käytön jälkeen. Eri osastoilla on hyvä olla omat työvälineensä eikä niitä käytetä ristiin. Sisäistä bioturvallisuutta kartoitettaessa olisi hyvä aina myös miettiä, miten eläimiä saa tarvittaessa eristettyä. Teksti: Seminologi ja bioturvaasiantuntija Kaisa Nieminen Lue koko juttu Nauta-lehdestä 4/23
6 — FABA
Huolehdi tautisuojauksesta heti vasikoiden syntymästä asti Vasikoiden hyvä hoito syntymästä lähtien on osa jokaisen tilan sisäistä bioturvallisuutta eli tautisuojausta. Kunnollinen hoito ja ruokinta tuottavat vastustuskykyisiä vasikoita. Vasikan on saatava hyvälaatuista ternimaitoa heti syntymän jälkeen, niin paljon kuin se jaksaa juoda. Minimi määrä on 3–4 litraa ensimmäisen kahden tunnin aikana ja vähintään 2 litraa vielä seuraavan 12 tunnin aikana. Vasta-aineiden imeytyminen heikkenee merkittävästi neljä tuntia syntymän jälkeen. Emän ternimaidon vasta-aine pitoisuus mitataan Brix-mittarilla. On tärkeää, että pakkasesta löytyy aina hyvälaatuista ternimaitoa tai vaihto ehtoisesti kaapista ternimaidon korviketta tai t ehostetta. Näin jompaakumpaa voi antaa heti niille vasikoille, joiden emän ternimaito on heikkolaatuista. Jos vasikka ei juo itse, on ternimaito juotettava letkutuslaitteen avulla. Pääsääntöisesti vasikalle tulisi antaa maitoa tai maitojuomaa niin paljon kuin se haluaa juoda. Ensimmäisen vuorokauden aikana minimimäärä on 5 % elo-
painosta ja myöhemmin juottokaudella 12 % elopainosta/vrk. Suosituksen mukaan juottokertoja tulisi olla päivässä 3–4 ja niiden pitäisi olla päivittäin samaan aikaan ja juoman aina saman lämpöistä. Ruokinnan onnistumista seurataan vasikoiden kasvulla. Karjan eläinten hoitojärjestys on nuorimmista vanhimpiin. Näin vanhemmissa eläimissä mahdollisesti olevat taudinaiheuttajat eivät siirry vastustuskyvyltään heikompiin. Pienimmillä vasikoilla olisi hyvä olla myös omat hoito välineet ja juottoämpärit. Jollei kaikille ole omaa ämpäriä, pitää juottoämpärit pestä hyvin jokaisen vasikan jälkeen. Näin vähennetään tautien leviämisen riskiä. Lihavoidulla tekstillä mainittuja tuotteita on myynnissä Faban verkkokaupassa: www.faba.fi Tarvikkeet Vasikan hoito Löytyykö teidän navetasta jo kaikki?
TARVIKKEET AVUKSESI
Hiko tuttiämpärit Läpinäkyvät 9 l tuttiämpärit vasikoiden juottamiseen. Hinta 11 € (alv 0 %)
Hiko tuttipullo ja letkutuspullo Helposti puhdistettava muovinen 3 l pullo. Hinnat alk. 39,90 € (alv 0 %)
Calf Buddy juottokaukalot Calf Buddy juottokaukalot useammalle vasikalle. Hinnat alk. 115 € (alv 0 %)
8x
uutuudet Tarvikkeita monipuolisesti faba.fi Minitube pistoletinlämmitin Valmiille pistoleteille siemennystä odottamaan. Hinta 450 € (alv 0 %)
IntraCare sorkanhoitotuotteet Tutkitusti tehokkaat tuotteet DD:n hoitoon. Hinnat alk. 12,90 € (alv 0 %)
Minitube lämpöhaude Elektronisella ohjausyksiköllä ja digitaalisella näytöllä. Hinta 279 € (alv 0 %)
Demotec Easy Bloc sorkanhoitosetti Erinomainen apu sorkkaongelmien ratkaisemiseksi. Hinta 129,90 € (alv 0 %)
Sticky Dicky sorkkaliima Liima, jonka käyttö ei edellytä erillisiä lupia. Hinta 19,90 € (alv 0 %)
FABA — 7
TILAN ELÄMÄÄ
Karjan hyvinvointi edellä 8 — FABA
Maitorantalan tila Omistajat: Jonna ja Ville Nieminen Karjasta hieman yli 50 % holsteinia, loput ayrshireä Peltoa viljelyssä n. 100 ha
Maitorantalan tilalla uuden navetan suunnittelussa tärkein kriteeri oli töiden sujuvuus. Myös tautisuojaus ja eläinten hyvinvointi on otettu huomioon. Teksti ja kuvat: Anna Oksa-Pulliainen
Karjan jalostustavoitteena on ollut eläinten tasakokoisuus. Myös sopivuus robotille on tärkeää.
Maitorantalan tila sijaitsee hienolla paikalla Nurmijärven rannalla Sysmässä Päijät-Hämeessä. Talon pihasta aukeaa rinne kohti järveä ja navetta sijaitsee mäen toisella rinteellä. Tilan isäntäpari Jonna ja Ville Nieminen elävät kiireistä ja mielenkiintoista aikaa. He pyörittävät kahdestaan yhden robotin tilaa ja heillä on 3-vuotiaan pojan lisäksi elokuussa syntynyt tyttö. Jonna on tällä hetkellä vanhempainvapaalla, mutta työskentelee normaalisti oman tilan lisäksi 50 %:n työajalla VikingGeneticsin alkionsiirtoeläinlääkärinä. Navetan toiminnot onkin suunniteltu siten, että ne hoituvat 1,5 henkilön voimin. Ville otti tilan haltuunsa vuonna 2013 ja Jonna tuli mukaan vuonna 2015. Hiehopihatto rakennettiin kolme vuotta myöhemmin ja vuonna 2021 valmistui uusi robottinavetta. Tärkein kriteeri uuden navetan suunnittelussa oli helppous. Navettahommien on oltava tehtävissä yksin ja kenen tahansa pitäisi pystyä tekemään ne. Selkeä työnjako lisää tehokkuutta. Ville vastaa konepuolesta ja rehunteosta sekä isosta osaa navettatöistä. Jonna keskittyy jalostukseen, tiineytykseen liittyviin askareisiin sekä eläinlääkärin töihin. Faban seminologit käyvät myös tarvittaessa siementämässä. Erillisruokintaan päädyttiin helppouden perusteella, koska se pysyy samanlaisena ruokkijasta riippumatta. Navetan laajennuksen yhteydessä ostettiin vain yhdeksän hiehoa kahdesta eri karjasta. Hiehot ostettiin kesällä, jolloin karanteeni järjestyi laitumella. Tautiturvallisuuden painottamisen vuoksi karjassa oli aluksi pientä vajausta. Ratkaisu on kannattanut, sillä tilalla ei ole ollut tarttuvia sorkkasairauksia tai esimerkiksi kryptosporidioosia tai mycoplasmaa. Tilan eläinaineksen asiantuntijana toimi pitkään Faban Sanna Kosonen. Hiljattain asiantuntijaksi vaihtui Heikki Kirjavainen, joka oli jutuntekopäivänä rakenne arvostelu- ja jalostussuunnittelukäynnillä. ”Karjan u FABA — 9
Jonnan osuus töistä painottuu mm. jalostukseen, tiineytykseen liittyviin askareisiin sekä eläinlääkärin töihin.
10 — FABA
jalostustavoitteena on ollut eläinten tasakokoisuus, etenkin holsteinissa haetaan maltillista kokoa”, Jonna kertoo. Myös sopivuus robotille on ollut tärkeää. Alkiohuuhteluja tilalla tehdään noin kerran vuodessa ja alkionsiirtoja tehdään jonkin verran.
Tautisuojaus kunnossa Navetan ja hiehopihaton ympäristöt ovat siistejä, eikä pihalla näy ylimääräisiä rojukasoja, joissa jyrsijät voisivat pesiä. Huonot rehut kuljetetaan kuivalantalaan ja ostorehut ovat siiloissa suojassa. Näin jyrsijöillä ei ole ravintoa tarjolla, mikä edesauttaisi niitä lisääntymään. Hyvin suojattuihin rehuaumoihin haittaeläimet eivät myöskään pääse sotkemaan. Haittaeläinten torjuntasuunnitelma on kirjattu tilan omavalvontasuunnitelmaan. Bioturvallisuuden parantamiseksi Niemiset aikovat rakentaa säilörehulle siilot. Piha on hiekkapohjainen, navetan ympärillä on lisäksi soraa ja ovien kohdilla betonilaatta. Bioturvallisuuden näkökulmasta asfaltoitu piha on paras ja se on Niemistenkin tulevaisuuden haaveena. Ennen sitä piha ja tiet pidetään mahdollisimman hyvässä kunnossa ja kuivina. Kuran välityksellä
kuljetusautot voisivat tuoda tai kuljettaa eläintauteja eteenpäin. Välitysvasikoille on ryhmäiglu kauempana navetasta. Samoille kohdille tehdään aina tarvittaessa teuraseläimille odotusalue siirtoaidoista. ”Eläimet viedään sinne suojaan ruoan ja juoman kanssa odottamaan hakua. Autokuski voi noutaa eläimet itsenäisesti”, Jonna kertoo. Myös raatojen säilytyspaikka on kauempana navetasta. Kuljetusautojen ei siten tarvitse tulla kovin lähelle navettaa. Maitohuone sijaitsee navetan tienpuoleisessa päädyssä, johon maitoautolla pääsee helposti ilman, että tarvitse ajaa ympäri pihaa. ”Tämä ei ole kuitenkaan bioturvan kannalta paras ratkaisu. Lehmien rehunjakovälineiden reitti risteää maitoauton reitin kanssa. Ratkaisuun kuitenkin päädyttiin, jotta rehulaitteilla ei tarvitse ajaa navetan takaa ja toisella sivulla kulkevien lantareittien yli”, Jonna kertoo ja täsmentää, että näin navetta saatiin muuten suunniteltua toimivammaksi. Rehunjakoon, kuivitukseen sekä poikima- ja sairaskarsinoiden tyhjennykseen käytetään samaa pienkuormaaja, joka pestään heti likaisten töiden
jälkeen. ”Tavoitteena on, että parin vuoden päästä meillä olisi toinenkin pienkuormaaja, jolloin olisi oma laite rehun jakoon ja toinen likaisiin töihin. Jyrsijöiden lisäksi linnut voivat tuoda ikävän tuliaisen karjaan. Maitorantalan navetassa ikkunoita peittävät verkot, jotta lintuja ei pääsisi navettaan. Talvella ovet ovat kiinni, jolloin lintuja ei juuri näy. Navetassa ei ole ruokintapöydän päällä istumapaikkoja, joten pöydälle ei päädy lintujen ulostetta. Lintujen häätämiseen on harkittu BirdAlertin hankkimista ja hiehojen pihattoon ollaan hankkimassa ikkunaverkot. Vierailijoita varten on selkeästi kyltein merkitty ovi ja tilan väki käyttää omaa sisääntuloaan. Oven takana on oikeaoppisesti tautisulku. Likainen ja puhdas puoli on erotettu penkillä. Omat ulkovaatteet ja kengät jätetään likaiselle puolelle. Puhtaalta puolelta vierailijat voivat valita itselleen sopivat tilan haalarit ja puhtaat saappaat. Puhtaalla puolella on käsienpesuallas, saippuaa ja kertakäyttöpapereita käsien kuivaukseen. Tautisulun avulla pyritään estämään tautien kulkeutuminen vierailijoiden mukana. Kun tilalla käy paljon vierailijoita, kasvaa myös riski tautien kulkeutumisesta.
Pehmeä vieroitus Imettäjälehmien ja vasikoiden sekä poikivien kestokuivikekarsinat kuivitetaan oljella. Sairaskarsinat erotetaan näistä aina tarvittaessa. Sairastu-
neita eläimiä voidaan pitää myös robotin takakierrossa. Eläinlääkärinä Jonna pystyy arvioimaan, mitkä sairaudet ovat tarttuvia, eli milloin eläin on erotettava muista ja karsina tarvitsee erikoispuhdistuksen. Erilliset poikima- ja sairaskarsinat ovat varmin tapa, mutta kustannussyistä tilalla päädyttiin nykyiseen ratkaisuun. Karsinoiden pehku vaihdetaan kolmen kuukauden välein, jolloin pohjalle levitetään kalkki desinfiointiaineeksi. Muutoin karsinat pidetään kuivina ja Stallreniä levitetään silloin tällöin. Jos karsinoihin tulee paljon eritteitä, otetaan kuiviketta reilummin pois ja tuodaan uutta tilalle. ”On tärkeä muistaa, että karsinat eivät saa olla liian täynnä. Poikimakarsinassa on kerrallaan enimmillään kaksi lehmää”, Jonna huomauttaa. Tilalla käytetään imettäjälehmiä. Vasikat ovat emänsä kanssa noin 1–3 päivää. Jos imettäjälehmillä on ruuhkaa, pidetään vasikka pidempään oman emänsä luona. Vasikat ovat imettäjälehmien kanssa 2–3 kk ikään, jolloin ne vieroitetaan juotolta. Vieroitus tapahtuu aina pareittain, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Vieroitus on kaksivaiheinen, jossa aluksi vasikoille laitetaan nenäläppä, joka estää niitä imemästä, mutta vasikat saavat olla vielä imettäjien seurassa 1–2 viikkoa. Tänä aikana seurataan, että vasikka syö tarpeeksi rehua. Tämän jälkeen vasikat siirtyvät hiehopihattoon. Vieroitus on pehmeämpi ja vasikat harvemmin huutavat.
Siistissä pihapiirissä ei ole jyrsijöille soveltuvia piilo- tai pesimispaikkoja.
u
FABA — 11
Tilalla on välitysvasikoille navetasta erillään oleva noutopaikka, josta kuljettaja voi hakea vasikat itsenäisesti.
Kaverin kanssa siirtyminen helpottaa muutosta ja on stressittömämpää. Bioturvan näkökulmasta imettäjälehmät sisältävät riskin. Pikkuvasikoiden ja lehmien ollessa samassa tilassa voi lehmien taudinaiheuttajia siirtyä vasikoille. Vasikat kuitenkin kasvavat erittäin hyvin, koska voivat juoda niin paljon kuin haluavat ja ne myös voivat hyvin. Tämän ansioista vastustuskykykin pysyy hyvänä. Imettäjälehmät säästävät lisäksi hoitajien työtä.
Separoitua lantaa ja hyvää hygieniaa Eläinten ryhmittelyn avulla hallitaan karjaan pääsevien tautien leviämistä sekä huomioidaan ruokinnassa jokaisen ryhmän tarpeet. Maitorantalan tilalta löytyvät seuraavat ryhmät: poikivat, sairaat, ummessa olevat, lypsyssä olevat kahdessa ryhmässä, vieroitettavat, vuosikkaat sekä tiineet hiehot. Umpeutusviikon ajaksi lehmät laitetaan omaan ryhmään. Kestokuivikeparsille ja lypsävien osastolle on omat lantakolat ja juoma-astioille omat pesuharjat. Juoma-astiat pestään säännöllisesti ja lisäksi, jos ne ovat likaantuneet. Lehmillä käytetään kuivikkeena separoitua lantaa. Tähän päädyttiin, koska haluttiin hyvin kuivitetut syväparret, joissa lehmien on kiva makoilla. Vaihtoehtoina olivat separoitu lanta tai hiekka. Hiekassa askarrutti sen vaikutus koneiden 12 — FABA
kestävyyteen sekä saatavuus ja hinta. Lantaa on saatavilla jatkuvasti ja se on kuivitusmuotona ekologinen. Separoitaessa fosfori jää kuivikkeeseen, joten pelloille ajettavassa lietteessä on vähemmän ravinteita. Separoitu lanta on kuivikkeena pehmeä eikä pölyä. Kuivike levitetään parteen pienkuormaajalla. Robotilla on pääpesu kolme kertaa päivässä. Jos maito menee erotteluun, on sen jälkeen kevyempi pesu. Lisäksi jokaisen lehmän jälkeen tehdään kuuma höyryhuuhtelu. Utareterveys on ollut hyvä ja kliinisiä utaretulehduksia on ollut 10-12 %:lla lehmistä. Tavoitteena olisi saada tulehduksien määrä vielä laskemaan alle 10 %:n, vaikka tilanne on nytkin jo hyvä. ”Myös jalostuksella on tärkeä rooli utareterveydessä”, Jonna toteaa. ”Liian pienet vetimet ottavat helpommin ilmaa, mikä aiheuttaa siten pöpöjen pääsyn utareeseen”, hän jatkaa. Navetasta poistuttaessa saappaat on helppo pestä lantaiselta alueelta poistuttaessa pesupisteellä. Eläinten seasta lähdettäessä ei myöskään astuta ruokintapöydälle, vaan poistuminen tapahtuu käytävän kautta. Maitorantalan tilalla moni asia on bioturvallisuuden osalta pitkälle mietittyä, vaikka kompromissejakin on jouduttu tekemään. Tulevaisuuden osalta navetan laajennusta ja biokaasun hyödyntämistäkin on mietitty, mutta aika näyttää, mihin suuntaan tilaa kehitetään.
TILAN OPIT
Hyvin kasvavat vasikat, toimiva kuivitus ja hyvä utareterveys 1. Separoitu lanta ja terveet utareet Parret on mitoitettava oikein niin, että lehmien lanta päätyy suoraan käytävälle. Lehmien on oltava tasakokoisia, jotta parsien mitoitus toimii kaikille. Parsien on oltava täynnä kuiviketta ja sitä lisätään riittävän usein. Kuiviketta ei varastoida, vaan se otetaan käyttöön heti separoinnin jälkeen. Kuiva-ainepitoisuuden on oltava riittävän korkea. Vain lanta ja virtsa separoidaan, erottelumaidot ja pesuvedet ohjataan erilleen.Lehmien robotilla käynnin on myös oltava riittävän tiheää.
2. Onnistunut umpikausi Onnistunut umpikausi näkyy usein ternimaidon hyvänä vasta-ainepitoisuutena. Valkuaisen, seleenin ja E-vitamiinin sekä rypsilisän saanti ovat avainasemassa. Umpikauden rehujen on oltava myös maittavia syömisen varmistamiseksi. Umpiosastolla on oltava lisäksi riittävästi tilaa, jotta lehmät mahtuvat syömään. Jos lukkoparressa on 12 paikkaa, on ihanteellinen eläinmäärä 6.
3. Vasta-aineita ja vierihoitoa Ternimaidon vasta-ainepitoisuus on aina mitattava ja vasikalle juotetaan vain hyvää ternimaitoa. Ternimaito on juotettava pullolla, jotta varmistutaan sen riittävästä saannista. Ternijuottoa on myös jatkettava pidempään, jos vasikka ei opi käymään tissillä. On myös varmistettava, että vasikan onnistuu käydä imemässä. Vasikat jaetaan imettäjälehmille iänmukaisiin ryhmiin, muuten isommat rohmuavat maidon pienemmiltä. Liharotuisten pitää olla ryhmässä aina nuorimpia. Vasikoita on seurattava, koska ne kertovat, jos kaikki ei ole kunnossa. Hälytysmerkkejä ovat vasikoiden huuto, seinien nuoleminen tai runsas veden juominen ja rehun syöminen sekä yleinen levottomuus. Vasikoiden määrä imettäjälehmää kohden on mitoitettava oikein.
4. Helpota siirtoja
Separoitu lanta on pehmeää eikä se pölyä. Lisäksi se on ekologinen vaihtoehto.
Paimenkoirista on apua yksintyöskentelyssä, sillä ne auttavat muun muassa eläinten siirroissa ja kuljetuksissa. Koirien apuna käyttämisen seurauksena eläimet ovat myös hyvin tottuneita erilaisiin siirtoihin rakennusten välillä, joten ne saa helposti siirrettyä kahden henkilönkin voimin.
FABA — 13
Onnistunut torjunta edellyttää suunnittelua ja ennakointia Teksti: Kalle Leino, Lauri Ketola ja Sanna Mäkinen / Kuva: Pexels
Haittaeläinten torjunnan tulisi olla kaikissa tuotantorakennuksissa ennalta suunniteltua. Haittaeläinten määrän rajoittaminen etukäteen on huomattavasti helpompaa kuin jo olemassa olevien yksilöiden hävittäminen. Torjunnassa suositellaan käytettävän rinnakkain biologisia, kemiallisia ja mekaanisia torjuntakeinoja, jotta haittaeläimet eivät totu johonkin tiettyyn valmisteeseen tai torjuntatapaan. Maitohuoneessa kemiallisten torjuntakeinojen käyttö ei kuitenkaan ole sallittua, jotta aineet eivät joudu tankkimaidon sekaan. Tässä on muutama vinkki yleisimpien haittaeläinten torjuntaan. Rotat ja hiiret levittävät tauteja sekä rikkovat irtaimistoa, kuten sähköjohtoja ja rehusäkkejä. Kaikki rehut ja muu ravinnoksi kelpaava materiaali tulisi olla suojattuna. Ruohikko ja ylimääräinen tavara raivataan rakennusten ympäriltä. Jyrsijöiden torjuntaan on myös olemassa erilaisia loukkuja ja myrkkyjä. Myös kärpäset levittävät tauteja sekä häiritsevät eläimiä ja ihmisiä. Kärpäsiä torjutaan huolehtimalla navetan yleisestä puhtaudesta sopivilla aineilla, sekä riittävästä ilmanvaihdosta, sillä kärpäset välttelevät viileää ja liikkuvaa 14 — FABA
ilmaa. Toukat tulisi hävittää keväällä ennen niiden kuoriutumista ja lisääntymistä. Tähän tarkoitukseen sopii hyvin esim. kuivadesinfiointiaineet. Aikuisten kärpästen torjuntaan löytyy sähköllä tai liimalla toimivia valopyydyksiä sekä kärpäspapereita. Linnut muodostavat suuren salmonella- sekä lintuinfluenssariskin. Lintujen pääsy ja pesiminen tuotantorakennuksiin kannattaa estää esimerkiksi peittämällä rakennukseen pääsyn mahdollistavat aukot verkoilla. Ulosteiden joutuminen rehuihin estetään kattamalla ja peittämällä rehuvarastot ja rehut huolellisesti. Lintujen karkotukseen on olemassa myös erilaisia karkottimia, kuten BirdAlert. Tuhoeläinten torjunnan voi tehdä itse, tai sen voi tilata esimerkiksi Faban uudelta tytäryhtiöltä Kuopion Desinfektiopalvelulta koko maan alueella. Lisäksi Faban valikoimasta löydät kattavan valikoiman erilaisia lintujen ja pieneläinten torjuntalaitteita: www.faba.fi Tarvikkeet Bioturvallisuus Lintujen ja pieneläinten torjunta
Tarttuvat sorkkasairaudet kuriin! Teksti: Elina Paakala / Kuvat: Faban arkisto
Kantasyöpymä on yleisin tarttuva sorkkasairaus Suomessa, sen esiintyvyys on n. 8 % sorkkahoidetuista eläimistä. Muut tarttuvat sorkkasairaudet (sorkkavälin liikakasvu, sorkkavälin ihotulehdus, sorkka-alueen ihotulehdus eli DD, sorkkasyylä sekä sorkkavälin ajotulehdus) ovat valtakunnan tasolla selvästi harvinaisempia. Yksitäisissä karjoissa ne voivat kuitenkin aiheuttaa epidemioita tai putkahdella esiin yksittäisissä eläimissä, jolloin ne vaikuttavat merkittävästi paitsi eläinten hyvinvointiin myös tilan talouteen. Jo yksikin vakava tarttuva sorkkasairaustapaus aiheuttaa satojen eurojen tulonmenetykset, etenkin piilokuluina, kuten hedelmällisyyden ja tuotoksen laskuna. Tarttuvia sorkkasairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja hallita hoitamalla sorkat säännöllisesti, kiinnittämällä huomiota tilan sisäiseen ja ulkoiseen tautitorjuntaan eli eläin- ja ihmisliikenteeseen sekä käyttämällä sorkkakylpyjä tarkoituksenmukaisesti. Kaikkien sorkkasairauksien tallentaminen SorkkaMobiilin, Minun Maatilani tai Nasevan kautta on tärkeää, jotta karjan tautitilannetta voidaan seurata. Kaikkein kätevimmin seuranta käy Faba Sorkka Moduulilla, josta selviää koko karjan tilanne mutta myös yksittäisten eläinten tautihistoria. Lisätietoja sorkkaterveydestä: www.faba.fi Karjan hyvinvointi Terveys Sorkkaterveys
Tarttuvien sorkkasairauksien taloudellinen merkitys on valtava.
Lämpökuvantaminen Lämpökuvantamalla voi nopeasti seuloa isonkin karjan lehmät sorkkaongelmien varalta. Kun sorkkasairaus havaitaan ja hoidetaan ajoissa, se ei ehdi äityä pahaksi ja aiheuttaa ontumista. Sorkkaterve eläin liikkuu ja syö hyvin, jolloin tuotos pysyy korkealla eikä hedelmällisyys kärsi. Terveillä jaloilla lehmät myös näyttävät kiimansa paremmin. Faban lämpökuvantamispalvelussa seminologi kuvaa lehmien sorkat tablettikameralla. Huomio kiinnitetään niihin eläimiin, joiden sorkkien lämpötilaerot poikkeavat toisistaan. Tämä kertoo alkavista sorkkasairauksista aikaisessa vaiheessa.
FABA — 15
Välitys- ja teurasnoudot on turvallisinta hoitaa erillisen lastausalueen kautta, kuvassa vasikoiden noutohäkki.
ME VASTAAMME
Bioturvallisuus karjatiloilla – mitä se käytännössä on? Mitä on ulkoinen bioturva? Ulkoisella bioturvalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joiden avulla estetään tautien pääsy karjatilalle. Tilan tautisuojauksen tavoitteena on suojautua ulkopuolisilta taudinaiheuttajilta mahdollisimman hyvin. Ensimmäinen tärkeä asia on tautisulku, jota käyttävät aina kaikki navettaan tulevat henkilöt tilan omasta väestä vierailijoihin. Eläinten teuras- ja välitysnoudot on bioturvallisuuden kannalta turvallisinta hoitaa tilasta erillään olevan lastausalueen kautta, jonne haettavat eläimet siirretään tilan puolesta. Jos eläimet haetaan navetalta, auton reitti ei saa kulkea puhtaiden reittien kautta. Auton pysähdyspaikan kohdalla ei myöskään saisi olla navetan ilmanottoaukkoja tai ne on suljettava noudon ajaksi. Haittaeläinten pääsy navettaan pitää estää, jotta ne eivät saastuta rehuja.
Mitä on sisäinen bioturva? Sisäisellä bioturvalla tarkoitetaan niitä toimia, joilla pyritään estämään tilalle päässeen taudin leviäminen ja suuret vahingot. Sisäisen bioturvallisuuden lähtökohta on eläinten oikea ryhmittely; vasikat ja nuorkarja iänmukaisiin ryhmiin ja lehmät tuotantovaiheen mukaisiin ryhmiin esim. umpeen menevät, ummessa
16 — FABA
olevat, poikivat, juuri poikineet (VIC-ryhmä) ja lypsyssä olevat. Sairasosasto on erillään. Eläimet hoidetaan nuoremmista eläimistä vanhempiin, jotta vanhemmissa eläimissä todennäköisemmin olevat taudinaiheuttajat eivät siirtyisi nuorempiin, vastustuskyvyltään heikompiin eläimiin. Ainakin pienimmillä vasikoilla, vasta poikineilla ja sairailla on syytä olla omat työvälineet (kuten kolat, ämpärit). Taudista riippuu, miten sairas eläin eristetään muista. Esimerkiksi hengitystieinfektioissa pitäisi sairaat erottaa jopa muusta navetasta erillään olevaan ilmatilaan. Pienten vasikoiden karsinat, poikimakarsinat ja sairaskarsinat tulisi puhdistaa ja de-
sinfioida aina yhden eläimen tai eläinryhmän jälkeen. Säännöllinen navetan pesu laskee tautipainetta kaikissa eläinryhmissä.
Miksi bioturvaan pitää kiinnittää huomiota? Bioturvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien karjanomistajien kannalta tärkeää. Tilalla puhkeava tauti voi aiheuttaa suuret taloudelliset tappiot sekä kustannuksina että tuotannon menetyksinä: menetetty maitotuotos, lääkitykset, saneerauskulut jne. Tarttuvia eläintauteja on nykyisin myös enemmän kuin aikaisemmin. Tilakoon kasvu asettaa suurempia vaatimuksia bioturvallisuuden parantamiseen, koska isoissa yksiköissä myös ongelmat ja seuraukset ovat suurempia. Seosrehuruokinnassa on omat hygieniariskinsä, jotka pitää huomioida. Taudin puhkeaminen tilalla ja sen saneeraus on kuormittava tilanne, joka voi vaikuttaa myös jaksamiseen. Eikä pidä unohtaa, että bioturvallisuus on osa elintarvikkeiden laatuketjua.
Mitä taudit maksavat? Nautojen tarttuvat taudit eivät välttämättä ole pikku juttu. Esimerkiksi herkästi tarttuva talviripuli voi käydä koko karjan läpi ja pahimmassa tapauksessa viedä lehmän tuotoksen
NÄKÖKULMA
Bioturva nautatiloilla – suojaudu riskeiltä
nollaan viikon ajaksi. Jos 150 lehmän karjassa puolet eläimistä sairastuu ja keskimääräinen lypsymäärä on 10 000 kg, menetetään pahimmillaan 17 000 maitokiloa. Tämä tarkoittaisi taloudellisesti hieman vajaata 10 000 euroa. Vasikkana sairastetulla ripulilla voi olla puolestaan hyvin kauaskantoisia vaikutuksia. Erään tutkimuksen mukaan vasikkana sairastettu ripuli laski ensikkotuotosta 350 kilolla. ETT:n Olli Ruohon tekemässä selvityksessä arvioitiin, että yhden lypsyrobotin eli noin 60 lehmän maidontuotantotilalla, salmonellasaneeraus aiheuttaa 80 000 € – 100 000 € kustannukset, mikäli tartunta on ehtinyt levitä vähänkin laajemmalle. Tästä voi jokainen karkeasti laskea, mitä kustannukset ovat kahden, kolmen tai neljän robotin tiloilla. Aivan yksi yhteen kulut eivät kuitenkaan kertaannu. Ruoho arvioi, että kalleimmat maitotilojen salmonellasaneeraukset ovat pyörineet 250 000 € – 300 000 € nurkilla.
Mikä on FabaBioturva? FabaBioturva-palvelun avulla selvitetään ulkoisen ja sisäisen tautisuojauksen riskit. Tila saa samalla avukseen toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla tilan bioturvallisuutta voi parantaa. Palvelua tekevät Faban bioturva-asiantuntijat sekä Emovetin eläinlääkärit ja palvelun käyttöön voi hyödyntää Neuvo-rahaa. Sisältö: • Käydään läpi tilan tautisuojausasiat navettakäynnillä ja täytetään Nasevassa BioCheck. Ugent -lomake • Tila saa BioCheck.Ugent -raportin, josta nähdään ulkoisen ja sisäisen tautisuojauksen riskikohdat • Asiakas ja asiantuntija valitsevat yhdessä kaksi merkittävintä tautisuojauksen riskiä, joiden korjaamiseksi laaditaan toimenpide-ehdotukset Hyödyt: • Yrittäjä saa valmiuden vähentää tarttuvien tautien riskiä • Tila pystyy muokkaamaan toimintaympäristön sellaiseksi, että tarttuvat taudit ovat ennalta ehkäistävissä • Pienennetään riskiä sairauksien tuomiin tulonmenetyksiin • Tila pystyy hoitamaan puhkeavat taudit niin, että ne ovat hallinnassa, eivätkä leviä koko karjaan.
Bioturvaan eli tuotannon suojelemiseen eläintaudeilta on jo vuosia kiinnitetty erityistä huomiota sika- ja siipikarjatuotannossa. Nautapuolella se ei ole vielä saanut niin suurta huomiota, vaikka esimerkiksi nautatilan salmonellasaneeraus voi tulla kalliiksi ja kestää kuukausia. Rehun ja juomaveden suojaaminen, yleinen siisteys ja haittaeläinten torjunta ovat keinoja, joilla tautiriskejä hallitaan myös nautatilalla. Suurin osa eläintilojen
Salmonellariskiä nautatilalla lisäävät eläinliikenne, vierailijat ja lähialueella olevat kohteet, jotka vetävät puoleensa jyrsijöitä tai lintuja. salmonellatapauksista ilmenee nautatiloilla, ja näistä aiheutuvia kustannuksia korvataan yleensä meijereiden tai teurastamoiden ryhmävakuutuksista. Salmonellariskiä nautatilalla lisäävät eläinliikenne, vierailijat ja lähialueella olevat kohteet, jotka vetävät puoleensa jyrsijöitä tai lintuja. Esimerkiksi seinien vierustalla olevat tavarat antavat jyrsijöille suojaa, maahan pudonneet viljat houkuttavat lintuja ja jyrsijöitä. Jos jyrsijä- tai lintu ongelma on suuri, kannattaa kääntyä alan ammattilaisen puoleen. Myös eläinterveyden ammattilaiset voivat tehdä Biocheck-kartoituksen, joka antaa havaintoja ja vinkkejä bioturvallisuuteen liittyen. Riski on aina olemassa, mutta sitä voidaan hallita. Pohjola Vakuutus on Suomen johtava salmonella vakuuttaja. Kari Tourunen, riskipäällikkö, maatila-asiakkaat Pohjola Vakuutus Oy
Vastaukset kysymyksiin koosti palvelupäällikkö Anna Oksa-Pulliainen.
FABA — 17
ME KEHITÄMME
Ehkäiseminen on parempi kuin parantaminen Hollantilaisen renessanssifilosofi Erasmus Rotterdamilaisen mielessä saattoi vuoden 1500 paikkeilla olla jokin koronan kaltainen tautiepidemia, kun hän kirjoitti otsikon lauseen. Teksti: Kalle Leino / Kuva: Faban arkisto
Ainakin hänen sanojansa lainattiin pandemian yhteydessä lääketieteellisissä julkaisuissa. Suomalaista nautatilaa Erasmus ei taatusti ajatellut. Silti sama ajatus sopii täsmälleen bioturvariskien hallintaan nykypäivän karjatilalla. Varsinkin jos vertailuun otetaan hankalimmat sairaudet, esimerkiksi salmonellan saneeraus tuotantotiloista. Bioturvallisuus määritellään esimerkiksi ”sarjana käytäntöjä, jotka estävät taudin leviämisen tilan eläimiin tai eläimistä” ja se siis tietysti pitää sisällään valtavaa määrää erilaisia toimenpiteitä tai järjestelmiä. Tässä jutussa on niistä valittu muutama. Bioturvakäytännöistä on kuitenkin usein muutakin hyötyä kuin vain tautiriskien hallinta. Monet biologista riskiä vähentävät käytännöt parantavat suoraan taloudellista tulosta ja työmukavuutta muutenkin kuin vain riskien ehkäisyn kautta.
Järjestys Bioturvan yhteydessä puhutaan melko harvoin järjestyksestä, vaikka se on bioturvan perusta. Ajoittain epäjärjestystä perustellaan kiireellä. Väite kuuluu, että hyvä järjestys edellyttää aikaa, eikä sitä aina ole. Perustelu on väärä. Organisaatioilla, joilla on todella kiire, järjestys on paras. Palokunnilla, sotilailla tai vaikka autotehtaan linjalla tavarat ovat paikallaan ja kaikelle tarvittavalle löytyy paikka. Sotkua lisäävä päätelmä on, että kaikenlaista epämääräistä tavaraa kannattaa varastoida nurkissa, koska sitä voidaan joskus tarvita. Ajattelua helpottaa, kun ymmärtää, että silloin kun jostain tavarasta tai työkalusta ei ole hyötyä, siitä on haittaa. Ylimääräinen, harvoin tai ei koskaan käytettävä 18 — FABA
rompe vaatii tilaa ja vaikeuttaa puhtaanapitoa. Tämä myös lisää tarpeellisten työkalujen, välineiden tai dokumenttien turhaa haeskelua ja sen vaatimaa ylimääräistä aikaa. Navetan hyvä järjestys on edellytys tehokkaalle puhtaanapidolle – järjestys ensin, puhtaus sitten. Kun tarpeellinen tavara on oikeilla paikoillaan ja tarpeeton kokonaan poissa, voidaan navetta puhdistaa helpommin eikä jyrsijöille tai muille tuholaisille jää ruokaa tai suojaa.
Puhtaus Puhtaus on miellyttävää sekä ihmisille että eläimille. Yleisin palaute Faban pesupojille navettapesun jälkeen on hämmästely valoisuuden lisääntymisestä. Seinät ja katot tummuvat vähitellen, mutta puhdistuvat nopeasti, ja eron huomaa. On selvää, että puhtaus vähentää yleistä tautipainetta ja patogeenejä ja vähentää sorkka- ja utareongelmia. Tautipaine vähenee myös karjan hoitajilta. Hollannissa ja esimerkiksi Ruotsissa on yleistynyt ruokintapöytien pinnoitus, jolla rosoinen betonipinta saadaan tasaiseksi, ja sen puhtaanapito on helppoa. Lehmän makuaisti on monin verroin tarkempi kuin ihmisen. Kun ruokintapöytä ei ime hajuja tai makuja, rehu syödään ”puhtaalta lautaselta” ja sen maittavuus paranee ja haitallisten mikrobien määrä vähenee. Faba on tarjonnut viime kesästä asti myös pinnoituspalveluja asiakkailleen.
Tautien leviämisen ehkäisy Suomessa on jo kohtuullisesti käytössä ulkoinen bioturva, jonka tavoitteena on estää taudinaiheuttajien pääsy tilalle.
Tähän liittyy esimerkiksi ETT:n ylläpitämä positiivilista rehun valmistajista tai maahantuojista, lukitut ovet, sisääntulojen tautisulut, vieraille varatut eri kokojen haalarit ja saappaat ja niin edelleen. Materiaalia ja ohjeita tähän löytyy esimerkiksi juuri ETT:n tai hankkeiden nettisivuilta. Sisäinen bioturvallisuus ehkäisee sairauksien leviämistä tilan sisällä. Tämä näkökulma jää meillä joskus vähemmälle huomiolle kuin suuremman tautipaineen kanssa kamppailevissa maissa kuten Hollannissa. Sisäiseen tautisuojaan kuuluu esimerkiksi sairaiden eläinten pito muista erillään, ruokintapöydän puhtaus, likaisten ja puhtaiden alueiden erottaminen toisistaan. Elintarviketehtaan tehdasvierailulla kävijä kuljetetaan aina puhtaammasta alueesta kohti likaisempaa, esimerkiksi teurastamossa valmiiden tuotteiden pakkaamon ja lähettämisen kautta kohti leikkaamoa ja teurastusta. Sama käytäntö on hyvä ottaa käyttöön myös tilalla: päivän työt aloitetaan nuorimmista tai tautiherkimmistä eläimistä kuten vasikoista ja siirrytään sitten täysikasvuisiin eläimiin. Tilan käytännöistä saa yleiskuvan ja parannussuunnitelman Biocheck-palvelulla, johon osa Faban seminologeista ja kaikki Emovetin eläinlääkärit on koulutettu.
Rottasota Rotat saastuttavat rehuja, rikkovat pakkausmuoveja ja säkkejä, pilaavat rakenteita, sähkölaitteita – parhaassa tapauksessa jopa autoista tai traktoreista - ja vesijohtoja. Rotta
Navettapesu vähentää tautipainetta. Moni hämmästyy myös valoisuuden lisääntymisestä pesun jälkeen.
ulostaa 20–50 kertaa päivässä ja levittää esimerkiksi salmonellaa. Rotta lisääntyy otollisissa oloissa hyvin nopeasti. Otolliset olot lisääntyvät talvien lämmetessä. Rottia voidaan torjua tilan omin voimin, mutta ammattilainen hoitaa työn tehokkaasti, systemaattisesti, tehokkailla loukuilla ja asianmukaisesti myrkyillä. Faban uusi tytäryhtiö, Kuopion Desinfektiopalvelu, hoitaa useiden kymmenien maatilojen jyrsijätorjunnan. Yritys myy ja asentaa esimerkiksi lintupiikkejä rakennusten ulokkeisiin tai katosten alle, paikkoihin, joihin ei haluta lintujen ulostetta, tai verkottaa ilmanvaihtoaukkoja tai muita rakennuksen riskipaikkoja. Yritys hoitaa tuhohyönteistorjuntaa, ja myy esimerkiksi valopyydyksiä kärpästorjuntaan tai lepakkopönttöjä luontaisen kärpästorjunnan lisäämiseksi. Nimestään huolimatta Kuopion Desinfektiopalvelu palvelee asiakkaita koko Suomen alueella. FABA — 19
TULE MUKAAN!
TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI
x3
Lämpimät onnittelut uudelle edustajistolle! Osuuskunnan vahvuus on, että asioista päättävät sen omistajien valitsemat edustajat. On hienoa esittää onnittelut osuuskuntamme uudelle edustajistolle! Edustajisto on jäsenten vaikutuskanava osuuskunnassa. Se valvoo jäsenten valtuuttamana Faban toimintaa ja on mukana linjaamassa tulevaa kehitystä. Eteenpäin katsova ja innostunut edustajisto on osuuskunnan vahvuus. Edustajistolla on osuuskunnan sääntöjen mukaisia tärkeitä tehtäviä. Jotta hallitus ja toimiva johto voivat tulevaisuudessa viedä osuuskuntaa oikeaan suuntaan, on tärkeää saada tehtävään edustajiston näkemykset ja tuki.
Osuuskunnan pitää myös jatkossa pystyä vastaamaan omistajiensa odotuksiin ja tarpeisiin.
Rakennekehitys menee koko ajan eteenpäin ja osuuskunnan pitää myös jatkossa pystyä vastaamaan omistajiensa odotuksiin ja tarpeisiin. Siinä tehtävässä edustajistolla on merkittävä rooli. Osuuskunnan jatkuvan menestymisen edellytyksenä on, että pystymme näkemään tulevaisuuteen, ennakoimaan tulevia tarpeita ja varmistamaan omalta osaltamme omistajiemme menestyksen. Hallitus, ja uskon myös, että toimiva johto, odottavat innolla rakentavan ja innostavan yhteistyön alkua uuden edustajistomme kanssa. Tehdään yhdessä Fabasta entistä vahvempi Arjen kumppani omistajillemme! Anna Lappalainen hallituksen jäsen
20 — FABA
26.–27.1. Sarka-messut, Seinäjoki Faba on mukana vuoden ensimmäisillä maatalousalan messuilla! Tule osastollemme tutustumaan tuotteisiin ja palveluihin sekä tietenkin jututtamaan asiantuntijoitamme. Nähdään tammikuussa Seinäjoen Sarka-messuilla!
Faban webinaarit Kevään webinaarikausi on jälleen täynnä mielenkiintoisia ja ajankohtaisia aiheita, joita ovat pohtimassa huippuasiantuntijat. Webinaarien tarkemman ohjelman löydät Faban verkkosivujen tapahtumakalenterista: faba.fi/fi/ajankohtaista. Webinaarit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Jokaisen webinaarin tallenne julkaistaan myös jälkikäteen verkkosivuille katsottavaksi.
Kantakirjasta genomiaikaan – suomalainen lypsykarjanjalostus 125 vuotta Kirja suomalaisesta lypsykarjanjalostuksesta ja sen kehityksestä varhaisista vaiheista nykypäivään. Teoksessa kuvataan yleistajuisesti genomiikan teoreettista taustaa ja sen soveltamista lypsykarjajalostukseen. Kirjassa käydään läpi myös lypsykarjatalouden nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tuodaan esiin Suomen menestys lypsykarjan jalostamisessa. Kirjan voi ostaa Faban verkkokaupasta: faba.fi Hinta: 53 € (alv 0 %)
OSUUSKUNTA APUNASI
Uusi edustajisto valittu – jäsenet äänestivät aktiivisesti Sähköisesti järjestetty osuuskuntavaali innosti Faban jäseniä käyttämään nopeaa ja varmaa tapaa osallistua osuuskunnan uuden edustajiston valintaan. Äänestys-% koko vaalissa oli 19,9 %. Alueelliset karjakerhot olivat tälläkin kertaa vahvasti mukana jo ehdokasasettelussa ja aktiivisia myös omien ehdokkaidensa kampanjoissa. Ensimmäistä kertaa ehdokaslistoissa oli näkyvissä kirjaintunnuksen lisäksi listan nimi. Faban uuteen edustajistoon valittiin 28 edustajaa, joista 24 Maidontuotanto-vaalipiiristä neljältä eri vaalialueelta ja 4 Lihantuotanto-vaalipiiristä. Ehdokkaita vaalissa oli kaikkiaan 74 yhteensä 13 ehdokaslistalta. Jokaiselta ehdokas listalta tuli valituksi vähintään yksi edustaja. Uuden edustajiston keski-ikä oli vaalin aikaan 43,8 vuotta. Sen jäsenistä 17 on naisia ja 11 miehiä. Vaali aluejaon ja karjakerhojen ehdokasasettelua kohtaan osoittaman aktiivisuuden ansiosta edustajiston jäsenet edustavat myös maantieteellisesti vahvasti koko karja-Suomea ja erilaisia kotieläinyrityksiä. Uuden edustajiston jäsenten karjojen keskikoko on lypsykarjoissa 97,5 lehmää ja lihakarjojen osalta 97,3 emolehmää.
Faban edustajistoon kaudelle 2024–2027 valittiin seuraavat henkilöt: Lypsykarjaedustajat • Erkkilä Leena • Hakkarainen Heidi • Heikkinen Eetu • Hurvi Kirsti • Härkänen Saija • Juutinen Tuukka • Kangas Ari • Karvinen Katri • Kasurinen Hanna-Mari • Kemppainen Mikko • Kivelä Niina • Kivioja Tuukka • Lasen Mikael • Madetoja Reija • Mulari Laura • Murto Emma • Perttuli Laura • Pietikäinen Janne • Piispanen Lari • Sillanpää Porre Satu • Sorvisto Sari • Taipale Tero • Tanni Johanna • Timonen Jaana
Kauhava Toivakka Kuopio Ypäjä Raasepori Vieremä Kauhajoki Tampere Inari Kiuruvesi Kokkola Siikalatva Pedersören kunta Sievi Suomussalmi Asikkala Kuusamo Pielavesi Mikkeli Kurikka Ylivieska Savitaipale Sastamala Kitee
Lihakarjaedustajat: • Pesonen Maiju • Pulkka Eeva-Kaisa • Sippola Mikko • Särs Stefan
Petäjävesi Vieremä Sysmä Kruunupyy
FABA — 21
ARJEN KUMPPANI
Yhdessä eteenpäin – kohti tuottavampaa huomista
1
Keskitä ja hyödynnä bonus!
Bonusta kertyy kolmen kuukauden jaksoissa 1–5 % ostojen perusteella. Bonusta kertyy sopimusten perusteella seminologin ja eläinaineksen asiantuntijan palveluista sekä siemen-, tarvike- ja korvamerkkiostoista. Myös digipalvelut kerryttävät bonusta. Lisätietoa bonuksesta löydät Faban kotisivuilta. Hyvitettävän bonuksen minimisumma bonusjaksolla 10 euroa.
2 3
Muista myös lisähyvitys!
Lisähyvitystä kertyy vuoden ajalta 1–7 % annosostojen perusteella, kun kumppanuussopimuksessasi on tasona SiemenKasvu tai SiemenPlus. Lisähyvitystä kerryttävät Faban verkkokaupasta ja seminologeilta ostetut annokset.
Vaikuta osuuskunnan toimintaan
Osuuskunnan jäsenenä pääset vaikuttamaan toimintaan ja osuuskunnan kehittämiseen! Osuuskunta on olemassa jäseniään varten. Osuuskunnan ylin hallintoelin on kahdesti vuodessa kokoontuva edustajisto, joka valitaan vaaleilla. Seuraavat edustajistovaalit käydään tänä vuonna. Edustajisto valitsee osuuskunnalle hallituksen, joka kokoontuu noin 10 kertaa vuodessa. Hallitus myös asettaa vuosittain lypsykarjan ja lihakarjan jalostusvaliokunnat, jotka valmistelevat jalostukseen liittyviä päätöksiä. Vaaleissa voit vaikuttaa koko osuuskunnan toimintaan!
4
Laajin ja monipuolisin sonnivalikoima
Teemme yhteistyötä kaikkien merkittävien jalostusyritysten kanssa mahdollistaen Faban asiakkaille parhaimmat ja tilan tavoitteisiin sopivimmat sonnit. Sonnivalinnassa painotamme niitä ominaisuuksia, jotka ovat suomalaisille maidontuottajille taloudellisesti tärkeimpiä. Faban tarjoamalla sonniaineksella saat karjaasi tuotosta, pitoisuuksia, terveyttä sekä tasaisuutta.
5
Kehittyvät palvelut erilaisten karjatilojen tarpeisiin
Teemme jatkuvasti määrätietoista kehitystyötä karjatilojen menestymisen eteen. Tehtävämme on tehdä karjanomistajien arjesta helpompaa. Monipuoliset tuotteet ja palvelut sekä toimintaa tehostavat digipalvelut tukevat tilojen omien tavoitteiden saavuttamista. Vuosikymmenien kokemuksella olemme huomanneet, että hyvinvoiva ja tuottava karja tarkoittaa usein onnellista omistajaa.
22 — FABA
Alkioilla tautiturvallisesti uutta eläinainesta karjaan Teksti: Jaana Vuolteenaho / Kuva: Faban arkisto
Alkionsiirtoja ja -huuhteluita käytetään uuden ja paremman eläinaineksen saamiseksi karjaan. Alkionsiirto on samalla tautiturvallinen tapa kehittää karjaa. Alkioiden kautta ei ole havaittu tautien siirtyneen vastaanottajaeläimeen tai -karjaan. Tekemällä alkiohuuhtelun omalle hyvälle jalostuseläimelle, saat alkioita sekä omaan käyttöön että myyntiin. Alkiotoiminta on kehitetty sitä varten, että huippunaaraista saataisiin useampia jälkeläisiä. Keinosiemennys mahdollisti aikoinaan vastaavasti ison määrän jälkeläisiä huippusonneille. Huuhteluja on tehty muun muassa useammalle vanhemmalle lehmälle, joista ei ole saatu tyttäriä. Alkiohuuhtelun avulla on pystytty säilyttämään suku ja sen hyvät geenit. Suomessa myynnissä olevat alkiot on huuhdeltu tarkkojen ohjeistusten ja säädösten mukaisesti. Huuhtelueläimellä on omat kriteerinsä, esim. terveyden suhteen. Käytetyn siemenen tulee olla hyväksyttyä ja itse huuhteluprosessi tehdään aina ohjeiden mukaisesti. Alkioiden käsittely ja säilytys on myös tarkasti kontrolloitua. Tuontialkioiden mukana saadaan terveys paperit ja ne tarkastetaan tuonnin yhteydessä.
Parempi eläinaines ja laajempi geneettinen pohja ovat varmasti syyt useimmille alkionsiirroille. Myös uuden rodun tuominen karjaan on turvallista ja tehokasta alkioiden avulla; saadaan heti puhdasrotuinen eläin. Rodun vaihtamisessakin alkiot ovat nopein ratkaisu. Laajennusvaiheessa on tärkeää miettiä, miten navetta saadaan mahdollisimman optimaalisessa ajassa täyteen. Elävien eläinten ostamisessa on aina oma riskinsä. Käyttämällä X-lajiteltuja alkioita varmistetaan isompi määrä lehmävasikoita ja voidaan täyttää navetta omilla eläimillä. Uusimmat alkiot löytyvät aina Faban Alkio kaupasta, johon pääset oheisesta QR-koodista.
FABA — 23
faba.fi TOIMIPISTEET
PALVELUT
PL 40 (Urheilutie 6D) 01301 Vantaa
Siemenen ja typen jakelu 040 311 5308 (ma–pe klo 8–14)
Hollolan toimipiste: PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola
Tarvikejakelu 040 311 5347 (ma–pe klo 8–14)
VAIHDE 020 747 2020 (klo 9.00–15.00)
ASIAKASPALVELU asiakaspalvelu@faba.fi
Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!
FABA SOMESSA
@fabaosk
@Faba osk
@faba_osk