eNorssin tutkoke-toiminnan tiedotuslehti nro 4 (3/2016)
Tässä numerossa
* Sirkusopetusta Tampereen normaalikoulussa
* Johtavat rehtorit ministeri Grahn-Laasosta tapaamassa
* Savonlinnan normaalikoulu huippukouluverkostoon
* Oppimaan oppimisen taitoja kehittämässä
* Uusi kirja laittaa aivot liikkeelle
Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja. Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.
Norsseissa on myös monipuolista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.
Toimittajat:
Sanna Isopahkala
Olli-Pekka Salo
Julkaisija: eNorssi
Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?
Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa? Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?
Vi tar förresten gärna emot texter på svenska också.
Lähetä tekstisi meille osoitteeseen siriusenorssi@gmail.com
Savonlinnan normaalikoululle
Itä-Suomen yliopiston viestintä palkitsi torstaina 15.12. Vuoden viestijän jokaisesta UEFin tiedekunnasta. Filosofisesta tiedekunnasta Vuoden viestijä -palkinnon sai Savonlinnan normaalikoulu.
Perusteiden mukaan johtava rehtori Mikko Ripatti on koulun opettajien kanssa tuonut toiminnallaan paljon positiivista julkisuutta sekä normaalikoululle, yliopistolle että koko Itä-Suomelle. Heidän pitkäjänteinen oppimisteknologiaan liittyvä kehitystyönsä on ollut ansaitusti otsikoissa näkyvän ja aktiivisen viestinnän ansiosta.
Tampereen normaalikoululla aloitettiin kuluvana lukuvuonna sirkuspainotuksen linja. Biologian ja maantiedon lehtori Minna van Nunen toimii sirkuspainotteisen perusopetuksen ryhmän luokanohjaajana.
Mistä sirkuspainotuksessa on kyse? Minna van Nunen kertoo siitä tällä videolla
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=zN4_YCZJBWM&feature=em-upload_owner
Sanna Isopahkala ja Tiina Pajuoja
Uuden opetussuunnitelman myötä alakouluihin tulivat valinnaiskurssit myös 4-6.-luokkalaisille. Tampereen normaalikoulun yhden valinnaiskurssin aiheena on sirkus.
Tänä syksynä alkanutta 5. ja 6. luokkien sirkusaiheista valinnaiskurssia on vetänyt lehtori ja musiikkiluokan opettaja Tiina
Pajunoja.
- Viime keväänä oppilaille suunnatussa ennakkokyselyssä sirkus nousi erittäin halutuksi vaihtoehdoksi, Pajunoja kertoo.
Niinpä yhden viikkotunnin valinnaiskurssia tarjottiin sekä viides- että kuudesluokkalaisille.
Kuudesluokkalaisten kurssi järjestettiin Sorin sirkuksen tiloissa lähellä normaalikoulua syksyn ensimmäisen puolikkaan aikana.
- Itselläni ei ole varsinaista sirkustaustaa. Innostuin kuitenkin asiasta, kun olin viime keväänä päivän mittaisella Taidekaaren järjestämällä opettajien koulutuksella sekä oppilaiden pajapäivässä Sorin Sirkuksessa.
Pajunoja huomasi päivän aikana, että hänen omasta liikunta- ja ilmaisutaustastaan löytyi runsaasti yhtymäkohtia sirkuksen toimintaan.
Perusvoimistelu, lihasvoima ja -kestävyys- sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoitteet ovat pohjatyötä myös sirkuksessa.
Monet lattia-akrobatia- ja pyramidirakentelut sopivat myös koulun liikuntatunneille.
- Nopeammin oppii kuitenkin neuvomaan kuin tekemään itse uusia temppuja. Ohjata voi, vaikka ei itse olisikaan virtuoosi kaikissa lajeissa, Pajunoja muistuttaa.
Kuudesluokkalaisten kurssilla oli Sorin sirkukselta vastuuopettaja, jolloin Pajunoja oli myös itse kurssilla myös oppipoikana.
Vastuuopettajana hän tietenkin vastasi oppilaiden siirtymisestä ja tiedottamisesta huoltajien suuntaan.
- Opin tässä yhteydessä paljon sirkuksen toimintakulttuurista, työtavoista, välineistä, sisällöistä ja ajatusmaailmasta.
Samalla kartoitin oman koulun välineistöä, suunnittelin hankintoja, tilasin välineitä, keräsin materiaaleja ja valmistin itse sirkusvälineitä omalle koululle, Pajunoja kertoo.
Sirkukseen kuuluva luovuuden ja yrittämisen kannustaminen sekä toisten esitysten kunnioittaminen tukevat myös uuden ops:n tavoitteita.
Viidennen luokan valinnaiskurssin Pajunoja on vetänyt yksin omalla koululla. Apulaisia hän on kuitenkin saanut yläkoulun sirkuslinjan oppilaista.
- Alkusyksystä meillä oli ollut yhteinen toimintapäivä oman luokkani ja yläkoulun sirkusluokan kanssa, jolloin sirkusluokkalaiset toimivat opettajina. Kokemus oli erittäin myönteinen ja innostava.
Niinpä Pajunoja lähti samantien rakentamaan yhteistyökuvioita yläkoulun sirkusluokan luokanohjaajan Minna van Nunenin kanssa.
Nyt viidesluokkalaisten valinnaiskurssi on sujunut siten, että muutaman oppilaan ryhmä valmistelee ja vetää tunnin Pajunojan apuna.
- Seuraavalla kerralla on taas eri vetäjät ja osittain uudet aiheet sirkusluokkalaisten omien vahvuuksien mukaan. Opettajana toimiminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.
Innokkaita opettajia löytyy kuitenkin helposti.
- Itse toimin vastuuopettajana ja pidän yllä työrauhaa, organisointia sekä kannustan molempia osapuolia. Sirkusluokkalaiset ovat jo konkareita sirkuksessa ja taitavia omissa lajeissaan, Pajunoja kuvailee.
Yläkoulun sirkusluokkalaisten esimerkki kannustaa pienempiä oppilaita ja näyttää suuntaa.
Sanna Isopahkala
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Opetushallituksen pääjohtaja
Olli-Pekka Heinonen tapasivat normaalikoulujen rehtoreita marraskuussa Helsingissä.
Tapaamisessa keskusteltiin normaalikouluissa tapahtuvasta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistyöstä, oppimisympäristöistä ja koulutusviennistä.
HARREn puheenjohtaja Heikki Happonen esitteli ministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja pääjohtaja Olli-Pekka Heinoselle yhteenvetoa harjoittelukoulujen toiminnasta. Esitystä kuunteli myös Tampereen normaalikoulun johtava rehtori Vesa Toivonen.
HARREn (Harjoittelukoulujen rehtorit) puheenjohtaja Heikki Happonen esitteli ministerille yhteenvedon yliopiston koulujen nykytilasta ja tulevaisuudenkuvasta.
- Erityisen kiinnostunut opetusministeriön väki oli norssien vahvasta kehittämisotteesta ja osaamisen laaja-alaisuudesta, Happonen kertoo.
Myös koulutusviennin näkökulmasta harjoittelukoulujen osaaminen oli kiinnostava aihe.
Yhteisiä tapaamisia suunniteltiin jatkuvaksi myöhemmin.
Tapaamisen yhteydessä Jyväskylän normaalikoulun johtava rehtori Pekka Ruuskanen luovutti ministerille koulun vasta julkaistun historian. Luovuttamista seuraamassa opetusneuvos Armi Mikkola sekä Turun normaalikoulun johtava rehtori Veli-Matti Hakanen.
Sanna Isopahkala
Teknologiayhtiö Apple myöntänyt Savonlinnan normaalikoululle Apple Distinguished School (ADS) -tunnustuksen ensimmäisenä kouluna Suomessa yhtä aikaa kahden muun koulun kanssa.
– ADS-kouluna saamme uusin-
ta oppimisteknologiaan liittyvää tietoa, koulutusta ja käyttäjäkokemusta sekä pääsemme jakamaan omaa osaamistamme entistä laajempien verkostojen kanssa, toteaa Savonlinnan normaalikoulun ict-työryhmän jäsen ja ADE-opettaja Sanna Metsälä.
Apple ADS-sertifikaatti on tunnustus yhtiön teknologian, oppimisympäristöjen ja ekosysteemin edistyneestä käytöstä, innovatiivisesta johtamisesta ja toimintatavoista oppimisessa ja opetuksessa sekä jatkuvasta osaamisen kehittämisestä.
Tunnustus on koettu kannustavana palautteena Normaalikoulun henkilökunnan keskuudessa. Myös koulun johtava rehtori Mikko Ripatti on tyytyväinen.
- Meiltä löytyy innovatiivista, teknologista ja uusia oppimisympäristöjä hyödyntävää osaamista, hän kiittelee.
Neljän lukuvuoden aikana Savonlinnan normaalikoulussa on kehitetty tulevaisuuden peruskoulua. Kaikilla koulun oppilailla, opetusharjoittelijoilla ja henkilökunnalla on käytössään henkilökohtainen iPad.
Kehittämistyötä on tehty Opetushallituksen osittain rahoittamien hankkeiden tuella.
- Toimintakulttuurimme on muuttunut entistä yhteisöllisemmäksi, oppilaskeskeisemmäksi ja oppilaiden kouluviihtyvyys on tutkitusti lisääntynyt, Ripatti kertoo.
Lisätietoja:
Johtava rehtori Mikko Ripatti, p. 050 540 1016
Professori Laura Hirsto, p. 050 380 4674
Lehtori Sanna Metsälä, p. 050 440 0130
Lehtori Kimmo Nyyssönen, p. 050 440 1013
Lehtori Jenni Suomalainen, p. 050 440 0138
IT-suunnittelija Aleksi Komu, p. 050 567 2458
Sähköposti: etunimi.sukunimi@uef.fi
Twitter: @Snorssi
Facebook: @Savonlinnannormaalikoulu
Kotisivu: Snor.fi
Savonlinnan normaalikoulu tekee jatkuvaa tutkimusyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen kanssa.
Aiheesta on tekeillä useita pro gradu -töitä, ja kasvatustieteen professori Laura Hirsto tutkii tällä hetkellä erityisesti mobiilioppimista.
Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti esittelee koulun saamaa tunnustusta.
Niina Rekiö-Viinikainen
Toteutin Jyväskylän Normaalikoulussa lukuvuoden mittaisen oppimaan oppimisen taitoja kehittämiseen keskittyvän projektin kahden yhdeksäsluokkalaisen oppilaan kanssa. Oppilailla oli erittäin runsaasti tuen tarvetta opiskelustrategioissa, itseohjautuvuudessa sekä motivaatiossa.
Molemmilla oli erityinen tuki ja yksilöllinen oppimäärä kahdessa oppiaineissa. Erityisopettajan yksilöllistä tukea he saivat sekä omassa ryhmässään samanaikaisopetuksena että pienryhmässä.
Oppilaat miettivät harjoittelijan kanssa millaisia taitoja tarvitsevat jatko-opinnoissaan ja elämässään.
Vaikka takana oppilailla oli lähes vuosikymmenen kokemus koulussa oppimisesta, tarvitsivat he edelleen runsaasti tukea oppimaan oppimiseensa. Kevätlukukaudella 2016 toteutuksessa oli mukana myös neljä erityisopettajaopiskelijaa, jotka työskentelivät pareittain oppilaiden oppimisen edistämiseksi. Projektin tavoitteena oli parantaa oppilaiden oppimaan oppimista, koulumotivaatiota ja koulumenestystä.
Projektin tausta-ajatuksena ja työkaluna toimi Juho Norrenan (2015) Luottamuksen kehä -mallista saadusta idealla toteutettu ”oppimisen kehä”. Haasteena oppilailla oli erityisesti oma-aloitteellisuuden puute, eivätkä he usein ymmärtäneet, kuinka koulussa käsiteltävät asiat liittyvät heidän elämäänsä.
Kehämallin tavoitteena oli tehdä oppilaille näkyväksi heidän oman osuutensa vaikutus oppimiseen ja koulumotivaatioon. Tavoitteena oli työstää ja kehittää neljää osa-aluetta: keskittyminen ja työskentely, opiskelustrategiat, motivaatio ja itsetuntemus.
Tavoitteena oli päästä oppimisen kehällä mahdollisimman kauas keskellä olevasta opettajasta eli oppia ymmärtämään oman työn, sitoutumisen ja vastuun ottamisen merkitys koulunkäynnissä ja oppimisessa.
Ajatus oppimisen kehästä visuaalisena mallina tuntui käyttökelpoiselta sovellettuna myös yläkoululaisen koulumaailmaan, vaikka Norrena (2015) onkin käyttänyt Luottamuksen kehä -malliaan alakoululaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien työstämisessä.
Jokainen kehän neljästä osa-alueesta pohjustettiin huolellisesti ennen niiden sitomista oppimiseen. Ensimmäinen tehtävä oli järjestää väittämät/tavoitelauseet siten, että sisäkehälle sijoitettiin taidot, jossa opettajan tuki on runsasta ja oppilaan oma tekeminen vähäistä. Ulkokehälle sijoitettiin eniten omaa osallistumista ja sitoutumista vaativat osataidot.
Luottamuksen kehä on Juho Norrenan (2015) kehittämä ideologia opetuksen eriyttämiselle oppilaiden itseohjautuvuuden mukaan. Luottamuksen kehä sopii oppiainerajat ylittäviin laajoihin projekteihin, mutta sitä voi soveltaa myös yksittäisissä oppiaineissa tai yksittäisten oppilaiden oppimaan oppimisen taitojen kehittämisessä.
Luottamuksen kehä on yhdessä oppilaiden kanssa rakennettu kaavio, joka koostuu sisäkkäisistä kehistä. Opettaja ja oppilaat määrittelevät yhdessä, mitä mikäkin kehä tarkoittaa käytännössä. Ajatuksena on, että jokainen kehä edustaa työskentelyn tiettyä tasoa, joka tuo mukanaan vastuuta ja vapauksia.
Varsinaisella luottamuksen kehällä on kolme kaarta. Uloimmalla ovat oppilaat, jotka selviävät projektin kaikista vaiheista itsenäisesti. He saavat valita myös aiheet ja työtavat itse. Toiseksi uloimmalla kehällä olevat oppilaat tarvitsevat hieman ohjausta ja keskiössä olevat eniten ohjausta tarvitsevat. Oppilaan oma toiminta ja tavoitteenasettelu määrittävät, mille kehälle hän kulloinkin sijoittuu.
Norrena, J. 2015. Innostava koulun muutos: Opas laaja-alaisen osaamisen opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
1) Perehtyminen Norrenan Luottamuksen kehä -malliin (huhti-kesäkuu 2015)
2) Itsearviointitaitojen harjoittelua erityisesti matematiikan, englannin ja äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla (syyslukukausi 2015)
3 )Luottamuksen kehä -mallin soveltaminen yläkoulun erityisopetuksen tarpeisiin; osa-alueiden ja tavoitteiden laadintaa (marras-joulukuu 2015)
4) Yhteissuunnittelua ja mallin työstöä erityisopettajaopiskelijoiden kanssa (tammi-helmikuu 2016)
5) Ensimmäinen opiskelijapari yhdessä ohjaajan kanssa suunnittelee mallin ja aloittaa toteutuksen (helmikuu-maaliskuu 2016)
6) Toinen opiskelijapari jatkaa työskentelyä (maalis-huhtikuu 2016)
7) Ohjaaja vie projektin loppuun (toukokuu 2016)
Oppilaiden edistysaskeleiden kirjaaminen käytännön tasolla tapahtui lisäämällä kehälle muistilappuja, joissa taitojen kehittyminen konkretisoitiin.
Oppilaita ohjattiin kiinnittämään huomiota oppimaan oppimisen taitoihinsa, asettamaan itselleen tavoitteita ja niiden saavuttamisessa tuettiin vahvasti. Suullisen palautteen tukena visuaalinen palaute auttoi hahmottamaan tavoitteenasettelua ja saavuttamaan tavoitteita pienin askelin. Tehtäväkehys auttoi oppilaita oman oppimistyylin tunnistamisessa ja kannusti kehittämään yksilöllisesti asetettuja tavoitteita.
Vaikka edistys ei useinkaan ollut nopeaa ja heti näkyvää, harjoitus ja sinnikäs asian esillä pitäminen veivät taitoja eteenpäin. Uskoa edistymiseen kasvatti se, että nuori ja aikuinen seurasivat säännöllisesti edistymistä ja edistymisestä jäi jälki kehälle (keltaiset laput). Mallista näki kuinka oppimistaidot edistyvät ja niistä annettiin nuorelle säännöllisesti palautetta.
Opettajan tuella sanoitettu itsearviointi oli koossa muutamassa minuutissa. Näin koottu arviointiaineisto antoi moneksi tunniksi aineksia yhteiseen keskusteluun kehittämisen suunnasta. Oppilaat hyötyivät mallintamisesta sekä visuaalisesti että puheen avulla. Kehän avulla oli helppo konkretisoida tavoitteiden päämäärää.
Ohjaajan rooli harjoittelussa oli erittäin tärkeä. Ohjaajaa tarvittiin erityisesti realististen tavoitteiden asettamiseen, motivoimiseen, palautteen antamiseen, tehtävien paloittelemiseen, uusien tavoitteiden asettamiseen sekä jo saavutettujen taitojen ylläpitoon ja siirtämiseen oppimiseen yleisemmin.
Projekti oli mielenkiintoinen ja uskon, että sen avulla oppilaiden itsetuntemus, oppimaan oppimisen taidot sekä opiskelumotivaatio paranivat. Uskon projektin myös ennaltaehkäisseen poissaoloja, jotka helposti lisääntyvät, mikäli oppilas kokee, ettei hänen tekemisillään ole merkitystä tai että häntä ei arvosteta oppijana.
Itsearviointi oli mukana lähes jokaisella oppitunnilla. Kuvassa oppilas arvioi kykyä käyttää harjoittelemiaan strategioita.
Opimme ohjaajina erityisesti sen, kuinka vaikeaa sisäistä motivaatiota on kehittää ja kuinka ”pysyviä” oppilaan kokemukset itsestä oppijana ovat. Heikon itsetunnon ja itsetuntemuksen muuttaminen vaatii paljon työtä.
Oman työskentelyn ja oppimisen määrätietoinen ja pitkäkestoinen arviointi parantaa oppilaan oppimismahdollisuuksia.
Harjoittelijoiden päällimmäisinä kokemuksina olivat myönteiset kokemukset oppilaan kokonaisvaltaisesta ja pitkäjänteisestä ohjaamisesta ja tukemisesta.
Olli-Pekka Salo
Jyväskylän normaalikoulun fysiikan ja kemian lehtori Hannu Moilanen julkaisi syksyllä 2016 kielenopettajasiskonsa Helena Salakan kanssa kirjan Aivot liikkeelle (PS-kustannus), jossa esitellään runsaasti työtapoja, joissa liikkuminen yhdistyy luontevaksi osaksi oppituntia ihan tavallisessa luokassa ilman erityisiä välineitä.
Hannu kertoo videohaastattelussa kirjan taustoista ja omasta opetuksestaan.
Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=wH4lpR1CNqk
Norssien oppilas- ja opiskelijakuntapäivät
Norssien oppilas- ja opiskelijakuntapäivät järjestetään seuraavaksi Oulussa 25.1.-26.1.2017. Päivien otsikkona on ”Nähhää Oulusa ja ollaa ölövinä!”
Päivien ohjelma löytyy eNorssin sivuilta.
Ainedidaktiikan symposiumi 2017
Seuraava Ainedidaktiikan symposiumi järjestetään perjantaina 10.2.2017 Helsingissä. Päivien teemana on Jatkuvuus ja muutos opettajankoulutuksessa. Symposiumia edeltävänä torstaina järjestetään työpaja aloitteleleville tutkijoille.
Symposiumin sivuilta saat lisää tietoa ilmoittautumisesta yms.
Abstraktien jättöpäivä on 13.1.2017.
Sanna Isopahkala
Remontin vuoksi Tampereen normaalikoululla tarvittiin väistötiloja. Aluksi lukio oli lähdössä väistöön yhdeksi lukuvuodeksi yliopiston keskustakampukselle. Nyt ratkaisusta on kuitenkin tulossa pysyvämpi.
- Yliopiston hallitus päätti elokuussa, että lukio jää toistaiseksi yliopiston keskustakampukselle, lukion apulaisrehtori Jere Lepola kertoo.
Tampereen normaalikoulun lukiossa on jo aiemmin ollut talous- ja elinkeinoelämään painottunut Business-linja. Yliopistolle siirtymisen myötä lukio saa vahvemman leiman “tiedelukiona”.
- Lukio-opiskelijat voivat valita yliopiston kurssitarjonnasta noin 70 kurssin joukosta opintoja ja saada nämä kurssit sisällytettyä lukio-opintoihinsa, Lepola esittelee.
Puolen vuoden kokemuksen jälkeen apulaisrehtori tietää, että opiskelijat ovat suhtautuneet muutokseen valtaosin varsin positiivisesti.
- Ongelmia on aiheuttanut lähinnä parkkipaikkojen löytäminen, ruokailun aikaisuus ja koeviikon muutokset.
“Myös yliopisto-opiskelijat ovat löytäneet lukiokursseille ainakin kieliopinnoissa.”
Kuluva lukuvuosi on sujunut siten, että lukion opetusta annetaan yliopistolla kolmessa kiinteistössä, Atalpassa, PinniB:ssä ja Virrassa. Näistä Atalpa on pääpaikka, jossa on suurin osa opetustiloista.
Erikoisluokat, kuten luonnontieteen laboratoriot, kuvataide ja musiikki on yhteiskäytössä opettajankoulutuksen kanssa, Lepola kertoo.
Jatkossa toiveena on saada opetustiloja entistä enemmän Atalpan lähistöltä, jolloin sekä opettajien että opiskelijoiden kulkeminen kiireisen työpäivän aikana vähenisi.
Lukioon täksi vuodeksi valittujen opiskelijoiden keskiarvot nousivat jonkin verran edellisestä vuodesta.
- On kiinnostavaa nähdä, jatkuuko keskiarvojen nousu. Mikäli näin tapahtuu, on siihen todennäköisesti kaksi syytä: keskeinen sijainti ja yliopiston yhteys, Lepola pohtii.
Tampereen normaalikoulun lukiolla on opiskelijoiden ylläpitämä nettisivusto , jossa voit tutustua tarkemmin koulun toimintaan.
Linkki: http://www.tynl.fi/
Tampereen normaalikoulun lukiolaiset opiskelijakunnan yleiskokouksessa yliopiston kampuksella, jossa lukiolaiset nykyään opiskelevatkin.
Lisää tietoa seminaarista kevään ensimmäisessä Siriuksessa. eNorssin kevätseminaari
eNorssin kevätseminaari toteutetaan ensimmäistä kertaa Vaasassa. Seminaarin teemana on ”Moninaisuus - meneekö kaikki kuten Strömsössä?” Varsinainen seminaari toteutetaan 27.-28.4.2017 ja mahdollisesti ainakin osa ryhmistä kokoontuu preseminaariin jo keskiviikkona 26.4.2017.
Merkitykset, ajattelu ja oppiminen historiassa -konferenssi
Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksessa, Historian ja etnologian laitoksessa sekä Jyväskylän normaalikoulussa toimiva Tutkivaa ja eläytyvää historian opetusta (TEHO) -ryhmä, järjestää historian opetukseen ja opetuksen tutkimukseen keskittyvän konferenssin Merkitykset, ajattelu ja oppiminen historiassa Jyväskylässä 7.-8.6.2017. Abstraktien jättöpäivä on 15.1.2017.
Lisätietoja konferenssin sivuilta.