Sirius
eNorssin TutKoKe-toiminnan tiedotuslehti nro 5 (1/2017)
Tässä numerossa mm.
asiaa digiaapisesta, 3D-mallintamisesta, vastuutyösysteemistä, kuulumisia BETTistä ja kahden uuden väitöskirjan esittely
Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti
Normaalikoulut eli
Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja. Norssien
tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.
Norsseissa tapahtuu monipuolista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa.
Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.
Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?
Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa?
Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?
Lähetä tekstisi meille osoitteeseen siriusenorssi@gmail.com
Toimittajat: Sanna Isopahkala
Olli-Pekka Salo
Julkaisija: eNorssi
Yhteystietoja
eNorssi-verkoston puheenjohtaja Tapio Heino: tapio.heino@utu.fi
eNorssi-verkoston projektivastaava Mikko Horila: mikko.horila@staff.uta.fi
HARREn (harjoittelukoulujen rehtorit)
puheenjohtaja Heikki Happonen: heikki.happonen@uef.fi
SIRIUS: siriusenorssi@gmail.com sanna.isopahkala@staff.uta.fi olli-pekka.heinonen@norssi.jyu.fi
Turun normaalikoulussa opiskellaan
Turun normaalikoulun puolentoista vuoden mittainen peruskorjaushanke valmistui ajallaan. Koulu on aloittanut toimintansa uusituissa tiloissa tammikuun 2017 alusta alkaen.
Pedagogiset lähtökohdat olivat peruskorjauksen keskiössä.
Avoimia oppimisympäristöjen rakentumista tukevat peruskorjauksen kautta aikaansaatu tilojen muunneltavuus, läpinäkyvyys ja hyvä akustiikka.
Muunneltavuus palvelee erilaisia pedagogisia tarpeita. Lasiseinien mukanaan tuoma läpinäkyvyys tukee yhteisöllisyyttä, luo avaruuden tunnetta ja helpottaa valvontaa. Hyvä akustiikka mahdollistaa puolestaan useiden opiskelumuotojen toteuttamisen yhtäaikaisesti.
Remontissa toteutettiin Kasvun polku -ajattelua. Oppilas tulee taloon ensimmäisen kerroksen kautta. Kasvun myötä hän kiipeää ylempiin kerroksiin, jolloin myös näköala, vastuu
ja vapaus laajenevat.
Peruskorjaushankkeen tavoitteena oli yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen tukeminen.
Kouluun rakennettiin useita oppimisauloja, jossa oppilaat kohtaavat luontevasti.
Myös remontin yhteydessä toteutettu ”alueellistaminen”
tukee vuorovaikutusta ja yhteistyön lisääntymistä.
Oppiaineet ja toiminnot, joiden välille toivotaan yhteistyötä, sijoitettiin lähelle toisiaan, jolloin muodostuu luonnontieteiden, taiteiden, käsityökasvatuksen, hyvinvoinnin jne. alueita.
Alakoulun puolella kieli-, taide-, science- ja mediapainotteiset linjat sijoittuvat lähelle toisiaan.
Moderni teknologia on luonteva osa opiskelua Turun normaalikoulussa. Luokissa on kosketus- ja passiivinäyttöjen rinnalla myös liitu- ja valkotauluja.
Koulussa jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen päätelaite.
Peruskoulussa käytössä ovat
iPadien lisäksi yhteiskäytössä olevat kannettavat tietokoneet.
uudessa oppimisympäristössä
Lukiossa jokaisella oppilaalla on henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet, joko koulun tarjoamina tai itse hankittuna. Erikoistilojen (auditorio, musiikkiluokat, käsityökasvatus) varustelu on huippulaatuista.
Turun normaalikoulun johtava rehtori Veli-Matti Hakanen on tyytyväinen peruskorjatun koulun lopputulokseen.
Hakanen muistuttaa, että uusi opetussuunnitelma edellyttää nykykoululta kykyä ohjata oppilas ja lukion opiskelija rakentamaan osaamistaan sekä ymmärrystään yhteistyössä muiden kanssa. Tavoite on myös ymmärtää osaamiskokonaisuuksien kautta eri ilmiöitä laajemmin kuin vain yhden oppiaineen näkökulmasta.
- Nämä asiat vaativat sitä, että oppimisympäristö sallii vuorovaikutuksen eri muodoissaan niin oppijoiden kuin eri oppiaineiden opettajien kesken. Uusi opetussuunnitelma
edellyttää myös tilojen mahdollistavan yksilöllisen
sekä itsenäisen oppimisen.
Näihin haasteisiin uudistettu koulurakennuksemme vastaa erinomaisesti, Hakanen sanoo.
Remontin myötä modernin teknologian tarjoamat mahdollisuudet lisääntyivät Turun normaalikoulussa.
- Uudistuva tietotekniikka kaikissa muodoissaan antaa oppijoille ja opettajille paljon uusia mahdollisuuksia löytää, jäsentää ja välittää tietoa. Uudistuksessamme myös tämä asia huomioitiin varustamalla luokat ajanmukaisella ja monipuolisella IT-teknologialla, Hakanen esittelee.
”Kun tähän lisätään se, että jokaisella oppilaalla ja lukion opiskelijalla on käytössään oma päätelaite, uskallan väittää, että koulumme on tällä hetkellä yksi ajanmukaisimmista opinahjoista Suomessa.” (VeliMatti Hakanen, johtava rehtori)
Teksti: Mirjam Virtanen
Kuvat: Veli-Matti Hakanen ja Pirjo
Lammila- Räisänen/Turun Normaalikoulu
Oma kieli ‒ opiskelukieli
Opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2016) monilukutaito sisältyy kaikkiin oppiaineisiin. Tekstien monikielisyys, monimuotoisuus ja monimediaisuus ovat nykypäivää. Teknisen lukutaidon lisäksi koululaisen on tärkeää oppia ymmärtämään lukemaansa. Hyvä luetun ymmärtäminen perustuu sujuvaan ja tarkkaan tekniseen lukutaitoon sekä kuullun ymmärtämisen taitoihin (Kendeou, Papadopoulos & Kotzapoulou, 2013).
Koululaisen on hyvä oppia kahdenlaista lukutaitoa: verkkolukutaitoa ja syventävää, perinteistä lukemista. Turun normaalikoulussa lukuvuosina 2014‒2016 oli 100 albaniankielistä oppilasta, joiden taitotasot vaihtelivat; yli puolella oli tyydyttävä suomen kielen taito kielen eri osa-alueilla.
Suurin osa heistä opiskeli perusopetuksessa. Yhteistyössä eri opettajat tukevat oppilaiden monikielisyyttä ja monilukutaitoa. Omakielinen opettaja ja
erityisopettaja kokeilivat, miten oppilas selviytyy ja miten hän oppii standardoiduista testeistä, perinteisistä ja digitaalisista tehtävistä sekä omalla kielellään että suomen kielellä. Tavoitteena oli arvioida erityisesti teknistä lukemista, luetun ja kuullun ymmärtämistä.
Mikäli oppilaalla oli heikko oman kielen osaaminen, se näkyi myös heikkoutena suomenkielisissä tehtävissä. Sen sijaan vahva oman äidinkielen osaaminen näkyi myös vahvana suomen kielen osaamisena. Tyydyttävä oman kielen osaaminen näyttäytyi vahvempana suomen kielen osaamisena heti, kun oppilaan suomen kielen taito parani.
Useimmilla oppilailla olikin akateeminen kielitaito vahvempi suomen kielellä kuin omalla kielellään. Digitaaliset tehtävät ja erilaiset oppimisympäristöt motivoivat oppilaita parhaiten molemmilla kielillä.
Uusien teknologioiden käyttö muuttaa lukutaitojen pedagogiikkaa, sillä se tekee mahdolliseksi valintojen tekemisen ja oppimisympäristön laajentumisen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että perinteiset teknologiat, kuten kynät, paperit ja oppikirjat, olisivat muuttuneet tarpeettomiksi.
Sen sijaan on tärkeää oppia aktiivisesti toimimaan monenlaisissa erilaisissa tekstiympäristöissä ja kasvaa kriittiseksi ja luovaksi tekstien parissa toimijaksi. Toisen kielen
oppiminen on monitahoinen ja nuori tieteenala, joka tutkii ihmisten kykyä oppia ja prosessoida toista kieltä ensikielen omaksumisen jälkeen.
Tavoitteenamme on jatkaa lukuvuonna 2017-2018 vuosiluokilla 1-2 vastaavaa arviointia ja testaamista suomen kielen eri osaalueilla kohderyhmänä albaniankieliset oppilaat.
Annele Laaksonen, erityisopettaja & Daut Gerxhalija, omakielinen opettaja/Turun normaalikoulu
Digiaapinen - lukemaan oppimisen väline
Turun normaalikoulun 1b-luokalla
otettiin syksyllä 2017 käyttöön
Otavan Seikkailujen digiaapinen painetun aapisen sijasta. Tarkoituksena oli tehostaa lukutaidon kehittymistä ja kielen oppimisen eri osaalueita monipuolisemmin.
Digiaapisen yksi mahdollisuuksista onkin saada kuunnella ja kuulla äänteitä, tavuja, sanoja, virkkeitä ja jopa tarinoita kotona. Tämä auttaa myös vanhempia tukemaan lastaan ja
harjoittelemaan lapsensa kanssa kotona noudattaen suomen kielen äänneoppia.
Digiaapinen on käyttöjärjestelmästä riippumaton, eli se tarjoaa myös mahdollisuuden äänittää lukemaansa, laitteella kuin laitteella.
Digiaapiseen kirjautuminen aiheutti alussa hankaluuksia, sillä käyttäjätunnus sisältää kaksi osaa, joihin molempiin
vaaditaan tunnusosa kirjautumisen onnistumiseksi.
Kuitenkin oppilaat ovat oivaltaneet tämän nopeasti, ja jo ennen syyslomaa kirjautuminen oli opittu, ja haluttu sivu, eli tehtävät aukesivat vaivatta.
Käytössä oleva digiaapinen on ollut käytössä beta-versiona, mutta on osoittanut tehonsa. Kuuntelemisen mahdollisuus ja erilaisten digitehtävien tekeminen on vahvistanut oppilaiden kuullunymmärtämistaitoja, kuin myös suullinen ilmaisu on vahvistunut.
Tärkeimpänä on kuitenkin ollut nähdä oppilaiden ilo ja innostus saada laittaa kuulokkeet korviin ja päästä oppimaan uutta tutun rungon avulla, jota digiaapinen noudattaa äänteestä toiseen.
Kuvat ja teksti: Katri Parviainen/ Turun normaalikoulu
Vastuutyösysteemi
Vastuutyösysteemi syntyi yhteisten keskustelujen pohjalta KT, opettajankouluttaja Anita Haatajan kanssa. Hän on kehitellyt aihetta ja väitöskirjassaan esittelee sen perin pohjin (Haataja 2015: )
Luokkani vastuutyösysteemi on kehittynyt vuosi vuodelta nykyiseen muotoonsa nyt jo kolmannella oppilasryhmällä. Oppilaat ovat vaikuttaneet alusta alkaen ratkaisevasti systeemiin ja sen toimintaan.
Lähdemme liikkeelle ensimmäisen luokan syksyllä siitä havainnosta, että asiat eivät
suju ja haasteita ja ongelmia esiintyy luokassa ja oppilaiden välillä. Kartoitamme haasteet ja ongelmat ja valitsemme 4-5 tärkeintä vastuutehtäviksi ryhmien koon mukaan.
Nykyisen ekaluokkani valinta oli pomo-, hiljaisuus-, läksy-, järjestys- ja sopuvastuu. Kullakin ryhmän oppilaalla on jokin em. vastuutehtävä, josta hän huolehtii 1-2 viikon ajan.
Sen jälkeen vastuutehtävästä raportoidaan vastuuvihkoon ja tehtävät vaihdetaan siten, että jokainen ryhmän
oppilas vuorollaan hoitaa kutakin vastuutehtävää.
Vuorovaikutuksen merkitys on suuri. Asioista joudutaan keskustelemaan ja sopimaan ryhmässä.
Sopuvastuuoppilaat auttavat sopuun ja läksyvastuuoppilaat huolehtivat, että ryhmän jokainen jäsen merkitsee läksyn. Pomoksi pääsevät vuorollaan myös arat ja hiljaiset oppilaat. Tehtävät antavat vastuuta ja vapautta. Oman ajattelun merkitys kasvaa.
Vastuutehtävien kautta oppilaat kasvavat myönteisesti kantamaan vastuuta. Heidän hallinnantunne tehtävissä vahvistuu, koska oppilaat itse määrittelevät ja
valitsevat vastuutehtävät.
Oppilaat näkevät konkreettiset tulokset tehtävistä ja pääsevät toimimaan turvallisessa pienryhmässä ja luokassa.
Onnistuminen vahvistaa itsetuntoa ja kehittää myönteistä suhtautumista tehtäviin. Vastuutehtävät koetaan myönteisenä, luokan yhteisenä asiana.
Rohkaistuakseen vastuunottoon oppilaat tarvitsevat monipuolisia kokemuksia sekä opettajan kannustavaa ohjausta ja toisten lasten vertaistukea.
Teksti: Helinä Rahman Kuva: Pirjo Lammila- Räisänen
Ilmiöpohjaisuus tietokoneella
Testasimme Turun normaalikoulussa erilaisia
luokkakäyttöön sopivia tietokoneita.
Yksi vaihtoehto oli Intel CMPC hybridi tabletti/laptop. Yhteistyö Intelin kanssa oli vireää ja jatkuu edelleenkin. Intelillä on kiinteät suhteet myös oppimateriaalituottajaan, Kalebriin, uuteen yhteistyökumppaniimme.
Kalebr on ilmiöpohjaiseen oppimiseen keskittynyt yhtiö, jonka tuotteet pyrkivät
edistämään 21. vuosisanan taitoja: onnellisuutta, kestävää kehitystä, koodausta ja innovaatiota.
Kohderyhmänään heillä on kaikenikäiset oppijat.
Työskentelyssä median, pelillistäminen ja STEMin (Science, technology, engineering and mathematics) avulla rikastetaan opetussuunnitelmaa ja positiivisen koulutuksen keinoin luodaan taitoja, joita tarvitaan kun valmistaudutaan tulevaisuuden työelämään.
tietokoneella työskentelyssä
Esimerkkiprojekti Happy
Plant rakentuu Intel arduino -levyn ympärille. Sen ja antureiden avulla voidaan kontrolloida ja hoitaa kasvia. Valmis opintopaketti sisältää arduinot sekä oppimateriaalin tutkittavaan aiheeseen.
Työssä käytettävä Projects oppimisympäristö on käyttöjärjestelmä riippumaton ja käytettävissä puhelimella, tabletilla, tietokoneella.
Tietysti jokaisella työkalulla on omat etunsa ja rajoitteensa.
Turun Normaalikoulun 6a-luokka on työskennellyt sciencetunneilla happy plant -projektin avulla elokuusta 2016 alkaen. Innostus on ollut suurta.
Parhaiten toimintamme esittyy videolla http:// projects.kalebr.com/video
Halutessanne voitte lisäksi tutustua alustaan ja yhtiöön osoitteessa http:// projects.kalebr.com
Teksti ja kuvat: Petri Ahokas
Kolmasluokkalaiset 3D-mallintajina
Savonlinnan normaalikoulun
kolmannen luokan oppilaat harjoittelivat 3D-mallintamista Blogify-appsilla. Perusidea on sama kuin legojen rakentamisessa tai Mindcraft-pelissä.
- Blogify on helppokäyttöinen 3D-mallinnusohjelma, jonka avulla lapsetkin voivat suunnitella kuutioista esineitä, lehtori Kimmo Nyyssönen kuvailee.
Koulu on hankkinut useamman tulostimen, jotta koko oppilasryhmän tuotokset saadaan tulostettua.
- Oppilaat olivat hyvin innostuneita tästä projektista, Nyyssönen kertoo.
Oheinen videolinkki näyttää, miten projekti eteni: https:// www.youtube.com/watch?v=pWbgktplgQ&feature=youtu.be
Majakka-messuilla esiteltiin
Kehittämiskouluverkosto
Majakka on peruskouluista muodostuva yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on toimia edelläkävijänä suomalaisen koulutuksen kehittämisessä.
Majakan tavoitteena on uudistaa toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa, edistää oppilaiden oppimista, kouluviihtyvyyttä ja motivaatiota, tukea opettajien osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista, kehittää johtamisen käytäntöjä sekä luoda ja levittää uusia innovaatioita.
- Majakka-verkosto kokoontuu alueellisesti syksyllä ja keväällä. Savonlinnan normaalikoulu on aktiivinen toimija ItäSuomen verkostossa, lehtori Sanna Metsälä kertoo.
Kevään 2017 tapaaminen ItäSuomen aluetapaaminen järjestettiin Kouvolassa tammikuun lopussa.
Ensimmäisenä seminaaripäivänä järjestettiin Majakka-messut.
Mukana olevat koulut pääsivät esittelemään kehittämiskohteitaan.
Savonlinnan normaalikoulun messuosastolla lehtori Merja Kuosmanen esitteli sähköisten työkalujen hyödyntämistä arvioinnissa, lehtori Sanna Metsälä tablet-pedagogiikkaa ja it-suunnittelija Aleksi Komu ja lehtori Kimmo Nyyssönen Koulu360-hanketta.
- Meidän messupisteen yhtenä aiheena oli virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen perusopetuksessa. Koulu360 hankkeessa oppilaat ideoivat, suunnittelevat ja tuottavat virtuaalisia oppimisympäristöjä uuden opsin tavoitteiden mukaisesti, Savonlinnan normaalikoulun itsuunnittelija Aleksi Komu kertoo.
Koulu360-hankkeen aikana tuotetaan uutta tietoa ja pedagogisia toimintamalleja virtuaalitodellisuuden opetuskäyttöön.
esiteltiin koulu360-hanketta
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa oppilaat tuottavat virtuaalisia oppimisympäristöjä vierailemalla eri paikallisissa kohteissa. Oppilaat suunnittelevat opettajan opastuksella mitä vierailtavassa kohteessa kuvataan ja mitä sisältöä sinne luotaisiin. Kuvaus
tapahtuu 360-kameroilla ja virtuaaliset oppimisympäristöt luodaan Thinglinkin avulla.
- Yliopiston puolelta tutkitaan miten virtuaalitodellisuuden käyttäminen opetuksessa vaikuttaa opiskelumotivaatioon ja oppimistuloksiin. Messupisteessä
esiteltiin, mitä valmiita materiaaleja ja appseja VR:n hyödyntämiseen opetuksessa löytyy, Komu jatkaa.
Majakka-messuilla vierailijat saivat kokeilla Google Expeditionssia, jossa käydään tutkimusmatkoilla ympäri maailmaa. Hankkeessa isossa osassa on oppilas, joka toimii aktiivisena tuottajana.
Messupisteellä vierailijat pääsivätkin tutustumaan myös oppilaiden tuotoksiin ja
käyttämään HTC Viveä jossa kokeillaan laskettelua, taideteosten tekemistä ja jousiammuntaa.
Lisätietoa Savonlinnan normaalikoulun Koulu360hankkeesta ja oppilaiden töistä löytyy osoitteesta snor.fi/koulu360
Majakka-koulujen valtakunnallinen tapaaminen on Messukeskuksessa Helsingissä 18.-19.4.
Rauman norssi sai Lukulan
Rauman norssin kirjasto on uusiutunut. Toden teolla taistoon lukutaidon elvyttämisen puolesta ryhtyvän Lukulan avajaisissa esitettiin huoli siitä, että tuhansien suomalaisnuorten lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän elämäänsä ja saattaa nostaa tien pystyyn jatkoopintoihin ja työelämään.
Rauman norssissa perustettiin vuonna 2015 kirjastoryhmä, joka koordinoi hanketta.
Ratkaisuksi löytyi tilojen irrottaminen ylimmän ja alimman kerroksen oppimaisemista, joihin yliopiston tilasuunnittelu suunnitteli kirjastoon sopivia uusia kalusteita.
Ilman uusien seinien rakentamista onnistuttiin luomaan kirjasto, joka tulevaisuudessa toivon mukaan herättää lukuinnostuksen koululaisten keskuudessa.
Kirjasto haluttiin keskeiselle paikalle ja tiiviiseen käyttöön opetuksessa sekä kirjat
Yläkerran oppimaisemaan rakennettiin kirjasto 5-9-luokkalaisille. Lukulan avajaisia juhlittiin koulussa koko päivän 12.1.2017.
helposti saataville. Vahvaa yhteistyötä tehtiin myös yliopiston kirjaston kanssa.
Huoli lukutaidon puolesta ei ole turha. PISAn lukutaitotutkimuksesta vastaava Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta yliopistotutkija Inga Arffman on kertonut, että 15-vuotiaista peräti 11 prosentilla eli noin 6 800:lla lukutaito ontuu pahasti. Luku on kasvanut, sillä vuonna 2000 se oli vain 7 prosenttia. Kaikkien 15-vuotiaiden lukutaidon
taso ei ole heikentynyt samalla tavoin, vaan erot lukutaidossa ovat yhä selvemmin jakamassa nuoret menestyjiin ja kelkasta putoajiin.
Arffmanin mukaan lukutaidon taso on heikentynyt eniten huono-osaisimpien perheiden lapsilla. Hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso sen sijaan on pysynyt yleensä erinomaisena.
Myös ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut. Monet suomalaistytöt ovat edelleen erinomaisia lukijoita. Pojissa sen sijaan on entistä enemmän niitä, joiden lukutaito on surkea.
Arffman arvioi, että yksi selitys lukutaidon rappeutumiseen on kaunokirjallisuuden lukemisen väheneminen. Noin kolmasosa nuorista ei lue omalla ajallaan ollenkaan, pojista ”lukemattomia” on peräti puolet.
Koulujen kirjastot ovat nyt avainasemassa. Niitä on ryhdytty kehittämään usein epämääräisistä tai olemattomista kirjavarastoista houkutteleviksi ja toimiviksi tietokeskuksiksi, joita hyödynnetään aktiivisesti kaikessa opetuksessa ja oppiaineiden
välisessä yhteistyössä.
Omat kirjastot ovat erityisen tärkeitä kouluille, joiden välittömässä läheisyydessä ei ole yleistä kirjastoa. Pisatutkimuksessa selvisi, että erot kaupunkien ja maaseutujen oppimistuloksissa ovat isot.
Lukeva ihminen kehittää niin ajattelu-, ongelmanratkaisu-, keskittymis- kuin empatiakykyäänkin ja lisää tietojaan ympäröivästä maailmasta. Lukutaitoa pidetään perustaitona, jota ilman meidän on mahdotonta selvitä.
Maailmassa on tällä hetkellä 260 miljoonaa lasta, jotka eivät osaa lukea ollenkaan tai niin huonosti, ettei sillä taidolla tule toimeen.
Paljon tai melko paljon lukevien lasten ja nuorten sanavarastossa on jopa 70 000 sanaa, kun taas vähän tai ei ollenkaan lukevien on pärjättävä 15 000 sanalla.
Varsinainen lukemisen taito syntyy harjoittelemalla, lukemalla paljon. Hyvä lukutaito on kaiken oppimisen perusta.
Teksti: Tapio Heino
Kuvat: Ramona Raynor-Karjalainen ja Esa Hakkarainen
Helsingin Viikin TutKoKe-tori
Helsingin yliopiston Viikin
normaalikoulun TutKoKeryhmä toteutti lokakuussa ”TutKoKe-torin”.
Kyseessä oli iltapäivätilaisuus, jossa esiteltiin koulussa meneillään olevia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita.
Tilaisuudessa esiteltiin muun muassa väitöskirjatutkimuksia, kansainvälisissä konferensseissa esitettyjä tutkimuksia ja meneillään olevia kokeiluja.
Osallistujat oli jaettu kahteen ryhmään, jotta mahdollisimman monta erilaista esitystä saatiin yhteiseen tietoisuuteen.
Keskustelu oli vilkasta.
Sen lomassa nautittiin kouluravintolamme herkkuja.
Seuraavan kerran tämä tilaisuus järjestetään huhtikuussa yhdessä Ratakadun norssin kanssa, ja mukana on toivottavasti vieläkin enemmän mielenkiintoista kuultavaa.
Tällä kertaa tilaisuudessa kuultiin seuraavat esitykset:
Paavo Pulkkinen: Luova ongelmanratkaisu yläluokkien matematiikan opetuksessa
Elina Särkelä: Nuorten tulevaisuuskertomukset ja refleksiivinen oppiminen (väitöskirjatyö)
Tapani Saarinen: First Lego League: Monialaisuus, robotiikka ja ohjelmointi samassa Lego-paketissa
Reetta Nisonen: Pelipedagogisen
Seppo-alustan (ent. SmartFeet) käyttö opetuksessa
Niklas Koppatz & Aleksi Markkanen: Parikoe yläasteen matematiikassa
Anja Huurinainen-Kosunen & Sari Muhonen: Ohjelmoinnillisen ajattelun kehittäminen vertaisoppimisen keinoin alakoulussa
Ari Myllyviita: Flipped Classroom (Tokiossa tiedeopetuksen konferenssissa pidetty esitys)
Oppimisen itsesäätelytaitojen
Tutkivan oppimisen taustalla on käsitys aktiivisesta oppijasta, jonka tiedonrakentelu muistuttaa tieteellistä tutkimusprosessia.
Prosessi on nuorelle oppijalle sekä opettajalle haastava, sillä se edellyttää huolellista valmistautumista ja oppilaiden tutkimusprosessin ohjausta.
Ilmiöpohjainen oppiminen sisältää saman oppimiskäsityksen, jonka tavoitteena on vahvistaa
oppimisen itsesäätelytaitoja, etenkin metakognitiivisia eli oppimaan oppimisen taitoja.
Oppijat muotoilevat kysymyksiä, joihin hakevat vastauksia opettajan opastamin keinoin, esimerkiksi haastattelemalla, kokeellisen tutkimuksen keinoin, ja etsimällä jo olemassa olevaa tietoa Internetistä.
utkimusprosessin aikana he neuvottelevat etenemistavoista,
auvo ja kiro ─
kehittäminen maantiedossa
tietolähteistä, kysymyksistä, asioista ja ilmiöistä sekä raportoinnista muiden oppijoiden kanssa.
Esittelen linkkinä olevassa artikkelissa väitöskirjatutkimukseni narratiivisen analyysin tulokset, jotka pohjautuvat laadulliseen haastattelututkimukseen.
Tutkimuskysymykset ovat: Millaisia kertomuksia oppijat tuottavat tutkivan oppimisen
mallista? Mitkä seikat ja oppimisen apuvälineet ovat hyödyllisiä oppiaineen tietojen ja taitojen ja niin sanottujen 2000-luvun taitojen oppimisen kannalta?
Esiteltävä tutkimus koskee maantieteen oppiainetta, jonka 8. luokan kurssi opiskeltiin tutkivan oppimisen keinoin.
Oppijat työskentelivät kahden tai kolmen oppilaan tiimeinä koko kurssin ajan. Kolmetoista
haastateltavaa nuorta ovat kolmesta noin kahdenkymmenen oppilaan opetusryhmästä.
Euroopan maantiedettä käsittelevällä kurssilla hyödynnettiin digitaalista oppimisympäristöä Moodlea tiedon jakamiseen, ja karttojen piirtämistä ja digitaalisten pelien rakentamista sisällön oppimiseen sekä yhdessä tekemällä oppimisen taitojen kartuttamiseen.
Enemmistö kertomuksista (8/13) osoittaa tutkivan oppimisen sopivan hyvin maantieteen opiskeluun, ja tutkiva oppiminen tukee sekä asiasisältöjen että niin sanottujen 2000-luvun taitojen oppimista.
Yksi kertomus kuvasi oppijan, joka hyötyi tutkivan oppimisen menetelmästä oppiaineen tietojen ja taitojen osalta, mutta ei sosiaalisten taitojen osalta.
Näille oppijoille on yhteistä vahva positiivinen käsitys omasta minäpystyvyydestään ja hyvät oppimisen itsesäätelytaidot.
Vastakertomus 1 osoittaa, että osa oppijoista (4/13) koki kärsivänsä tutkivan oppimisen menetelmästä.
He eivät osanneet säädellä ponnistuksiaan ja heidän ajanhallintataitonsa olivat puutteelliset. He olisivat kaivanneet enemmän tukea opettajalta.
Kyseiset oppijat eivät kokeneet kontrolloivansa oppimistaan, päinvastoin.
Tunne hallinnan puuttumisesta näkyi ahdistuneisuutena kahden oppijan kertomuksissa.
Tulokset osoittavat vahvan minäpystyvyyden tunteen omaavien oppijoiden hyötyvän tutkivasta oppimisesta, ja se vahvistaa heidän itsesäätelytaitojaan oppimisen osalta.
Sen sijaan oppijat, joilla oli heikot ajanhallintataidot ja muut oman käyttäytymisen säätelytaidot, eivät hyötyneet tästä opetusja oppimismenetelmästä.
He nauttivat heille annetusta autonomiasta ja vapaudesta tehdä valintoja itsenäisesti.
Juuri näiden heikkojen itsesäätelytaitojen omaavien
oppilaiden tunnistaminen ja tukeminen on opettajan toiminnan keskeisiä haasteita opetussuunnitelmien ja -ympäristöjen muuttuessa.
Linkki autenttiseen artikkeliin: http://www. tandfonline.com/eprint/ vyRzuIbTmRZhXAfRFHtD/full
Teksti ja kuva: Merja Kuisma
Lapsia kannattaa kuunnella
Alakoulun pihan sovittaminen yhteen eri-ikäisten lasten ympäristöllisten tarpeiden kanssa on vaativa tehtävä.
Sen vuoksi koulupihan suunnittelijoiden ja rakentajien tulisi tuntea ne moninaiset tavat, joilla eri-ikäiset lapset yleensä käyttävät ympäristöjään, osoittaa kasvatustieteiden maisterin
Päivi Vesalan väitöstutkimus.
Vesalan tutkimukseen sisältyi Joensuun normaalikoulun ulkoympäristön peruskorjaus, jossa tutkimuskoulun piha rakennettiin kokonaan uudelleen.
- Peruskorjausta voidaan
pitää monin tavoin onnistuneena. Tämä käy ilmi oppilaiden koulupihakokemuksista, joita kartoitettiin yli kaksi vuotta kestäneessä ympäristökasvatuksen seurantaprojektissa, tuore tohtori kertoo.
Valokuvin, tekstimateriaalein ja haastatteluin kerätty tutkimusaineisto osoitti, että
alakoululaiset kiintyvät vahvasti välituntipaikkoihinsa.
Muun muassa pyörätelineen tai koulutalon tiiliseinän kaltaisilla fyysisillä kohteilla on heille tulosten mukaan aivan eri merkitys kuin aikuisille.
Siksi ei ole yhdentekevää, millaiseksi koulupiha rakennetaan ja miten oppilaiden annetaan sitä hyödyntää.
- Fyysinen koulupihaympäristö ei ole neutraali koulutoiminnan
tausta vaan oppilaiden hyödyntämä ja heihin aktiivisesti vaikuttava tekijä, Vesala kertoo tutkimuksensa pohjalta.
Luontaisesti ympäristön kohteista virittyvät lapset keksivät paikoille mitä luovimpia käyttötapoja.
Alakoululaisia viehättää koulupihan paikoissa samat seikat, joita aiemmat lasten urbaanien ympäristöjen ja mielipaikkojen tutkimukset ovat todenneet.
Oppilaat hakeutuvat paikkoihin, jotka tuottavat etenkin
koulupihan suunnittelussa
tuntoaistimuksia, virkistävät tai rauhoittavat mieltä sekä mahdollistavat ystävien kanssa olemisen ja toiminnan. Oppilaat muokkaavat ympäristöä ja käyttävät leikeissään mielellään luonnonmateriaaleja.
Tutkija Vesala esittää koulupihojen arvioinnin ja suunnittelun sekä päätöksenteon käyttöön ehdotuksensa lasten muuttuvaa paikkasuhdetta myötäilevän koulupihan suuntaviivoista. Tarjoumiltaan runsas ideaalipiha mahdollistaa paikkojen luovan ja kokeilevan käytön.
- Monipuolisten kiinteiden leikkipaikkojen lisäksi etenkin viides- ja kuudesluokkalaiset kaipaavat pihalle muunneltavia paikkoja, joihin he ”voivat jättää oman jälkensä”.
Linkki väitöskirjaan:
http://epublications.uef.fi/pub/ urn_isbn_978-952-61-2093-5/
Kasvatustieteen tohtori Päivi Vesala, Itä-Suomen yliopisto/ Joensuun normaalikoulu
Uusia näkökulmia vieraan kielen
Kielenoppimisen tutkimuksessa huomio on viime vuosina kääntynyt luokkahuoneesta myös sen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen.
Tutkijoita on alkanut kiinnostaa yhä enemmän, miten vierasta kieltä voidaan oppia luonnollisena osana elämää. Oulun yliopistossa viime joulukuussa tarkistettu Hilkka Koivistoisen
väitöstutkimus tarkastelee englannin kieltä ja kielenoppimista osana lasten arkea.
- Väitöstyössäni haastetaan niin sanottua perinteistä tutkimusta, jossa päähuomio rajataan koulussa tapahtuvaan opetukseen ja testitilanteisiin, Itä-Suomen yliopiston Joensuun normaalikoulun lehtori ja tuore tohtori Hilkka Koivistoinen kertoo.
Väitöstyön osatutkimukset käsittävät useita konteksteja: oppilaiden koteja, opettajankoulutusta ja koulua. Koulu- ja luokkahuonekontekstin lisäksi kahden osatutkimuksen
haastattelutilanteet oppilaiden kodeissa haastoivat vanhemmat - tärkeät ”kielikasvattajat” keskustelemaan ja tutkimaan omaa rooliaan lapsensa kielenoppimiseen liittyvien erilaisten käytänteiden tukijana.
Tutkimuksessa esitellään kielenoppimisen tutkimukseen soveltuva lähestymistapa, joka tuottaa uudenlaista näkökulmaa kielten opetuksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä.
- Tutkimuksen tuloksena näkyväksi tuotettu ymmärrys kielen oppimiseen liittyvästä muutoksesta voi vaikuttaa välillisesti valtakunnallisiin linjauksiin, opetussuunnitelmaan ja opettajankoulutukseen, Koivistoinen uskoo.
Väitöstutkimuksen tutkimusstrategia – neksusanalyysi - osoittautui toimivaksi otteeksi tarkastella erilaisia oppilaan arkiympäristön tarjoumia vieraan kielen oppimiselle. Kielen oppiminen ja opetus
opetuksen ja oppimisen tarkasteluun
nähdään monimutkaisena, ajoittain kaoottisena ja vähitellen yhteisöllisen toiminnan ja osallistumisen kautta kehittyvänä prosessina ja kielen oppimisen ekologiana.
Tutkimuksen aineistoa kerättiin koulusta, oppilaiden kotoa ja yliopiston kieltenopettajien koulutuksesta. Kieltenopiskelijoiden oppilaille toteuttaman kansainvälisen verkkoprojektin aikana tehtyjen havaintojen perusteella kaksi 12-vuotiasta suomalaista oppilasta valittiin osatutkimuksiin heidän erilaisten toimintatapojensa vuoksi.
Käsitykset siitä, miten vieraan kielen oppimisprosessin nähdään tapahtuvan, nivoutuvat käytännössä niin huoltajan, oppilaan, opettajan kuin opettajaksi opiskelevan kielenoppijahistoriaan, omaksuttuihin käsityksiin, käytänteisiin ja uskomuksiin.
Muutos on hidasta ja
edellyttää monitahoista ja moninäkökulmaista keskustelua opetus-oppimisprosesseista tämän päivän arjessa, jossa vieraan kielen opettajilla ja opettajia kouluttavilla on keskeinen rooli.
Koivistoisen vastaväittäjänä toimi dosentti Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta.
Linkki väitöskirjaan: http:// jultika.oulu.fi/files/ isbn9789526214122.pdf
Terveisiä Indonesiasta
Tampereen yliopisto järjestää koulutusvientiä Indonesiaan.
Näissä merkeissä indonesialaisia opettajia kouluttamassa ja paikallisia oppilaita tapaamassa Tampereen normaalikoulun perustasteen rehtori Irma Kakko.
Indonesialaiset koulutuksessa mukana olevat opettajat vierailevat Tampereella maaliskuussa 2017.
Kuulumisia Bettistä - myös norssilaisia
Lontoossa vuosittain
toteutettava Bett http://www. bettshow.com/ on maailman suurin opetusteknologiaan keskittyvä messutapahtuma.
- Bettissä on mahdollisuus saada muutamassa päivässä tarkka käsitys siitä, millaisia ovat opetusteknologian uudet tuulet, siksi minäkin osallistuin tapahtumaan, Tampereen yliopiston normaalikoulun lehtori Mikko Horila kertoo.
Tämän vuoden tapahtumassa korostui lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) ratkaisut, 3D-mallinnus, 360-kuvaaminen, oppimisympäristöt sekä erilaiset ohjelmointiin liittyvät ratkaisut.
Samalla messut antoivat oivan mahdollisuuden verkostoitua laitetoimittajien ja palvelutuottajien kanssa sekä kuulla laadukkaita esityksiä alan huippupuhujilta Bett-areenalla.
norssilaisia paikalla useista yksiköistä
- Ehkä se sellainen suurin tuliainen messuilta oli virtuaalitodellisuuden matalan kynnyksen ratkaisut, joita pyritään kokeilemaan täällä omallakin koululla tulevan kouluvuoden aikana, Horila pohtii.
Bettissä vieraili noin 35 000 vierasta ja tuosta joukosta arviolta 500 oli suomalaisia. Norssilaisia paikalla oli noin 40.
Tulevia tapahtumia
eNorssin kevätseminaari
27. - 28.4.2017 Vaasassa (teemana ”Moninaisuus”) preseminaarit
TVT- ja ohjaajakoulutuksen ryhmille ke 26.4.2017
Merkitykset, ajattelu ja oppiminen historiassa - konferenssi Jyväskylässä 7.–8.6.2017
Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksessa, Historian ja etnologian laitoksessa sekä Jyväskylän normaalikoulussa toimiva Tutkivaa ja eläytyvää historian opetusta (TEHO) -ryhmä, järjestää historian opetukseen ja opetuksen tutkimukseen keskittyvän konferenssin Merkitykset, ajattelu ja oppiminen historiassa Jyväskylän yliopistossa 7.–8.6.2017. Lisätietoja:https://teho2017.wordpress.com/
EAPRIL-konferenssi
Hämeenlinnassa 29.11.–1.12.2017
EAPRIL (European Association for Practitioner Research on Improving Learning) on eurooppalainen järjestö, joka edistää oppimisen ja opiskelun käytännönläheistä tutkimusta. Konferenssin teemana on Inspired by the visions of future education and learning.
Konferenssin pääpuhujiksi ovat lupautuneet Minna Huotilainen (University of Helsinki), Jozef Kessels (The Learning Company, NL) ja Ruben Vanderlinde (Ghent University, BE). Lisäksi ohjelmassa on esimerkiksi paljon erilaisia workshopeja, posterisessioita, symposiumeja, keskustelutilaisuuksia ja vierailuja.
Lisätietoja: https://www.eapril.org/eapril-2017
