2/2019
Norssien
oppilaskuntapäivät
Helsingissä
Välituntitoimintaa Tampereella
Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti
Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja. Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.
Norsseissa tapahtuu monipuolista tutkimus-, kokeiluja kehittämistoimintaa.
Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.
Toimittaja: Sanna Isopahkala sanna.isopahkala@tuni.fi
Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?
Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa?
Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?
Lähetä tekstisi meille!
Toimittaja: Olli-Pekka Salo olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi
Yhteystietoja
eNorssi-verkoston puheenjohtaja Heikki Ervast heikki.ervast@ulapland.fi
eNorssi-verkoston projektivastaava
Sampo Forsström: sampo.forsstrom@uef.fi
Julkaisija: eNorssi-verkosto
HARREn puheenjohtaja Mikko Ripatti mikko.ripatti@uef.fi
Toimittajalta
Kevään eNorssi-seminaari järjestettiin sekä Helsingissä että
Tallinnassa. Jo keskiviikkona monet eNorssi-verkoston työryhmäläisistä istuivat preseminaareissa Helsingissä suunnitellen tulevaa.
Torstaina keskityimme ohjausteemaan loistavien alustajien johdolla. Seminaari jatkui Tallinnan laivalla.
Tässä Siriuksessa kerrotaan eNorssi-seminaarin lisäksi lähinnä Turun ja Tampereen kuulumisia. Lisäksi olen värittänyt lehteä kevätkuvillani, jotta kaikki muutkin saisivat iloa vuokkometsistämme.
Kevään kiireisimmät viikot edessä: arvioinnit ja kevätjuhlat, opetusharjoitteluiden loppuun saattamiset ja kaikenlaiset keskeneräiset projektit on saatava loppuun näiden jäljelllä olevien viikkojen aikana. Monilla meistä työ jatkuu Suvivirren jälkeen vielä soveltuvuuskokeissa.
Mielenkiinnolla tietenkin seuraamme myös hallitusneuvotteluita ja erityisesti sitä, mihin asemaan opetusta ja koulua koskevat linjaukset kääntyvät.
Hyvää loppukevättä ja palataan Siriuksen pariin taas ensi syksynä!
Sanna
Normaalikoulujen oppilasja opiskelijakuntapäivät
Turussa 10.-11.4.2019
Normaalikoulut järjestävät
vuosittain eri puolilla
Suomea oppilas- ja opiskelijakuntapäivät, joiden aikana norsseissa opiskelevat lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa, jakamaan ideoita ja antamaan neuvoja toisilleen sekä pitämään hauskaa.
Tällä kertaa oli Turun normaalikoulun vuoro järjestää kyseinen tapahtuma täällä
Turussa ja meille oli suuri kunnia järjestää ohjelmaa kaikille niille upeille ihmisille, joihin saimme tutustua kahden päivän aikana.
Ohjelmassa oli muun muassa unelmien työpaja, jossa ala- ja yläkoululaiset sekä lukiolaiset jaettiin ikäryhmänsä mukaan ryhmiin, joissa yhdessä pohdittiin unelmia ja niiden toteuttamista – eritoten sitä, miten oppilas- ja
opiskelijakunnan hallitus voisi edistää unelmien toteutumista omalla toiminnallaan.
Tämä oli todella tärkeä osa opiskelijakuntapäiviä.
Vierailijamme yöpyivät
laivahostelli Borella, minne siirryimme opiskelijakuntapäivien avaamisen ja unelmien työpajan jälkeen. Sieltä jatkoimme matkaa Turun linnaan, missä tutustuimme Turun historiaan opastetun kierroksen voimin.
Illallinen syötiin ravintola
Rantakertussa, jonka jälkeen useat vierailijoistamme pääsivät ylittämään Aurajoen Förillä. Ensimmäinen päivä huipentui erityismaininnan ansaitsevaan Turun musiikkiopiston Big Bandin tunnin mittaiseen esitykseen: upeasti tulkittuja kappaleita ja mahtava tunnelma!
Seuraava päivä alkoi jokirannassa järjestetyllä Amazing Race
-kilpailulla, joka sisälsi tehtäviä liittyen sekä Turkuun että monikielisyyteen.
Sen jälkeen päivämme jatkui Vimmassa, jossa meille esittäytyivät Turun nuorisovaltuusto ja Turun
Lasten Parlamentti. Sen lisäksi tamperelaiset vieraamme esittelivät meille välitunneillaan hyödyntämäänsä Just Dance -musiikkipeliä, jota pääsimme myös kokeilemaan käytännössä ja meillä oli todella hauskaa!
Päivä päättyi yhteiseen lounastamiseen Turun keskustassa sijaitsevassa panimoravintola
Koulussa. Sen jälkeen vieraat lähtivät vuorotellen takaisin omiin kotikaupunkeihinsa.
Toivomme, että kaikilla oli lähtiessään hyvä mieli kuluneiden kahden päivän yhdessäolosta ja uusista ideoista, sillä meidän mielestämme nämä opiskelijakuntapäivät olivat erittäin onnistuneet.
Kohokohtana tämän vuoden opiskelijakuntapäivistä meille jäi erityisesti loistava yhteishenki. Pystyimme käymään porukalla mielenkiintoisia keskusteluja, muun muassa vaikuttamisesta ja politiikasta sekä saimme
paljon uusia ystäviä, joihin olemme olleet yhteydessä vielä opiskelijakuntapäivien jälkeenkin.
Opiskelijakuntapäivien järjestäminen oli todella mieluista meille kaikille, ja olemme saaneet paljon positiivista palautetta useilta vierailijoilta, mikä on lämmittänyt sydämiämme.
Haluamme kiittää vielä
kerran kaikkia, joihin saimme tutustua näiden kahden päivän aikana, ja jäämme innolla odottamaan, mitä tuloksia nämä opiskelijakuntapäivien aikana keksinyt ideat tuovat tullessaan.
Teksti: Senni Mäki Turun normaalikoulun lukion opiskelijakunnan viestintävastaava kuvat: Pirjo Lammila-Räisänen)
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun uuden yksikön, Rantakylän normaalikoulun viralliset vihkiäisjuhlat järjestetään torstaina 9.5. klo 15.00.
Tampereen Norssin lukiolaiset
EU-parlamentissa
Jokainen nuori haluaa vaikuttaa asioihin. Jokainen nuori haluaa itselleen myös hyvän tulevaisuuden. Tuumasta toimeen on kuitenkin ryhdyttävä, jos haluaa vaikuttaa. Luokkani 17C
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion Business linjalta on täynnä fiksuja ja erilaisia nuoria.
Luokkamme osallistui Ambassador School hankkeeseen syksyllä 2017. Teimme hankkeeseen ansiokkaan työn, minkä ansiosta lunastimme paikan Euroscola päivään Euroopan parlamenttiin Ranskan Strasbourgiin.
Euroscola on nuorten oma kokous, johon kutsutaan nuoria eri kouluista ympäri Euroopan unionia. Nuoret jaetaan eri valiokuntiin, joissa käsitellään erilaisia Euroopan unionia koskevia ongelmia. Työkieli Euroscolassa on pääasiassa englanti.
Euroscola päivä oli erittäin antoisa. Aloitimme päivän
aamiaisella, jälkeen siirryimme parlamentin istuntosaliin ja istuimme parlamentin jäsenten paikoille kuuntelemaan eri osallistujamaiden koulujen esittelypuheenvuoroja.
Iltapäivällä aloitimme ryhmätyöt jakautumalla eri valiokuntiin. Valiokunnat keskittyivät eri ongelmiin esimerkiksi maahanmuuttoon, ympäristöön, EU:n tulevaisuuteen, turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Saman aiheen saaneet ryhmät eri maista koottiin yhteen, ja nämä ryhmät tekivät omasta aiheestaan esityksen, joka arvioitiin päivän lopussa nuorten omassa täysistunnossa äänestämällä.
Työskennellessämme muiden nuorten kanssa huomasimme, että Suomessa asiat ovat oikeastaan todella hyvin.
Opintomatkan aikana tutustuimme myös Pariisiin. Pariisi on kaunis ja historiallinen paikka. Minuun teki suuren vaikutuksen Eiffel-
torni ja Pariisin pääkatu ChampsÉlysées. Pariisissa oloaikamme osui poliittisesti herkkään aikaan.
Mahdolliset mielenosoitukset
painoivat mieltä, mutta toisaalta kaupunki tuntui turvalliseltakin runsaiden poliisien ansiosta.
Pariisissa tapasimme myös OECD:n ja Unescon koulutusasiantuntija Aleksi Kaleniuksen
Suomen suurlähetystössä.
Kalenius luennoitsi
meille PISA tuloksista ja Suomen koulutustasosta.
Olen erittäin kiitollinen siitä,
että Norssi tarjoaa meille paljon erilaisia mahdollisuuksia. Jokainen meistä oppi varmasti jotain uutta ja mikä hienompaa, jokainen meistä pääsi vaikuttamaan.
Nuorten mielipiteitä kuunnellaan enemmän kuin moni luulee.
Olemmehan me nuoret Suomen, ja koko Euroopan tulevaisuus.
teksti: Tuomas Siiranen
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio kuva: Eija Niskanen
Välituntitoiminta virkistää
Tampereen norssissa
Tampereen norssissa on tänä vuonna järjestetty päivittäistä monipuolista välituntitoimintaa. Toiminnan taustalla oli ajatus saada houkuteltua yläkoululaisia kännykoiden parista tekemään jotain muuta virkistävää.
Pakollisten ulkovälituntien oli todettu aiheuttavan kitkaa yläkoululaisten ja valvovien opettajien välillä. Pakon sijaan halusimmekin luoda oppilaille vetovoimatekijöitä järjestämällä niin ulos kuin sisälle monipuolisia aktiviteetteja.
Toisena syynä oli pihatilan ahtaus. Kun ylä- ja alakoulu muuttivat kokonaisuudessaan syksyllä saman katon alle, oli tarpeen ottaa myös sisätiloja aktiiviseen välituntikäyttöön.
Ohjelma on ollut monipuolista ja sitä on suunnitellut ja järjestänyt opettajat, oppilaat sekä seurakunnan ja kaupungin nuorisotyö. Vanhempainyhdistykset ovat tukeneet toimintaa rahallisesti, näillä varoilla on hankittu mm. lautapelejä ja kaksi ilmakiekkopöytää.
Tärkeä tekijä toiminnan onnistumiseksi onkin ollut se, että koko kouluyhteisö on sitoutunut toimintaan. Yhden tai muutaman ihmisen järjestettäväksi tämä olisi mahdoton tehtävä.
Yksi oleellisimmista asioista on myös ollut Välituntitoimintatyöryhmän perustaminen. Rehtorit polkaisivat välituntitoiminnan syksyllä käyntiin, jonka jälkeen siitä ja sen kehittämisestä on vastannut Välituntitoimintatyöryhmä.
Välituntitoiminnan parasta antia on yhteishengen ja kouluviihtyvyyden lisääntyminen. Oppilaat ovat myös näyttäneet nauttivan siitä, että ovat saaneet osallistua tällä tavoin oman koulupäivänsä sisällön suunnitteluun ja järjestämiseen.
Tätä toimintaa haluamme ehdottomasti jatkaa tulevinakin vuosina ja suosittelemme lämpimästi muitakin kokeilemaan!
Teksti: Suvi-Marja Hytönen Kuva: Sanna Isopahkala
Eläkepäiviä kohti
Turun yliopiston Rauman normaalikoulun johtavalla rehtorilla Tapio Heinolla on takanaan pitkä ja mielenkiintoinen työura.
Heino siirtyy eläkkeelle 1. elokuuta 2019. Hän opiskeli ylioppilastutkinnon jälkeen kasvatustieteen tiedekunnassa valmistuen kasvatustieteiden maisteriksi.
Rauman normaalikoulussa Heino on toiminut vuodesta 1990. Ensin luokanlehtorina, sen jälkeen v.1995-2006 vararehtorina ja vuodesta 20062019 johtavana rehtorina.
Heinon uraan mahtuu monenlaista muutosta koulumaailmassa. Suuri ja pitkäjänteistä työtä vaatinut prosessi oli koulun muuttuminen yhtenäisen perusopetuksen kouluksi. Tämä muutosprosessi kesti v.2007-2012.
Toinen Heinon saama merkittävä muutos on ollut koulukirjastomme nostaminen aktiiviseksi oppilaiden
luku- ja kohtaamispaikaksi.
Johtavaa rehtoria Tapio Heinoa ilahduttaa tällä hetkellä se, että koulu jää hänen eläkkeelle siirtyessä hyvään tilanteeseen: taloushallinnon, ammattitaitoisen henkilöstön sekä aktiivisesti toimivan yhteistyön kaupungin sekä yliopiston kanssa.
Loppuun voidaan siteerata Tapion mottoa, joka on hyvä meille kaikille: ”Älä koskaan anna periksi.”.
Tampereen norssin lukiolaiset opintomatkalla Roomassa
ja Pompejissa
Antiikin historian kurssin
opiskelijat tekivät toukokuun alussa opintomatkan
Roomaan ja Pompeijiin. Lukion opiskelijat toimivat oppaina antiikin historian kohteissa kuten Forum Romanumilla, Colosseumilla, Etruskimuseossa ja Pietarin kirkossa.
Kävimme tutustumassa myös
Villa Lanteen, jossa saimme
kuulla talon historiaa ja
suomalaisten tekemästä antiikin tutkimuksesta. Ihailimme myös Rooman parasta näköalaa.
Vierailimme myös Pompeijissa, jonne matkustimme junalla.
Pompeijissa tututstuimme tehtyihin kaivauksiin ja ihailimme säilyneitä seinämaalauksia sekä rakennuksia.
Teksti ja kuvat: Aulikki Leisku-Johansson
Joensuulaiset ITK-päivillä
Rantakylän normaalikoulun
lehtorit Teija Paavilainen ja
Sini Räty sekä IT-asiantuntijat
Mikko Kulmalainen ja Mikko
Sarajärvi pitivät ITK-konferensissa toimintasession aiheesta: Immersiiviset ilmiöt - 360 ja VR osana oppimista.
Osallistujat tutustuivat erilaisiin
tapoihin käyttää 360-kuvaa ja virtuaalitodellisuutta osana peruskoulussa toteutettavaa ilmiöoppimista. Toimintasession aikana he myös tutustuivat
oppilaan roolissa valmiiden VR-materiaalien käyttämiseen sekä tuottamiseen.
Jo aiemmin ITK:n päälavalla oli esillä norssiväelle tuttuja kasvoja. Koulun toimintakulttuurin muutos on mahdollisuus -esityksessä lavalla nähtiin mm. Aleksi Komu, Laura Hirsto ja Kimmo Nyyssönen päättämässä Savonlinna normaalikoulussa alkaneen ITK-esitysten sarjan.
Teksti ja kuvat: Kimmo Nyyssönen
TVT-ryhmän preseminaari Opetushallituksessa
Future Classroom Lab Finland (FCLab.fi) järjesti yhdessä eNorssin, Opetushallituksen sekä yritystoimijoiden kanssa workshopin Opetushallituksessa 24.4.2019. Paikalla oli nelisenkymmentä osallistujaa eNorssi-verkostosta, Innokas-verkostosta, DigiKillasta, Opetushallituksesta sekä yritysmaailmasta.
Päivän aikana mm. tutustuttiin Hummingbird-ohjelmointikitteihin, ThingLinkiin, Educraftoriin, ja Grib3D-ratkaisuihin. Tapahtumaa
oli mahdollistamassa myös Microsoft Finland, IlonaIT sekä LG.
- Tapahtuman tunnelmiin pääset palaamaan videon muodossa osoitteessa https:// youtu.be/ckfv3bimLqs
- Lisätietoja FCLab.fi-toiminnasta (Kohtio-konferenssin esitys): https://fclab.fi/wordpress/ wp-content/uploads/ fclab-kohtio-2019.pdf
FCLab.fi-tiimi: Mikko, Tuomo, Sampo, Pentti ja Aippi
Kevään eNorssi-seminaari
Helsingissä ja Tallinnan laivalla
Kevään eNorssi-seminaarin avaussanat lausui Helsingin normaalikoulun johtava rehtori
Tapio Lahtero. Hän painotti puheenvuorossaan norssien perustehtävien merkitystä.
- Jos käyn Opetushallituksessa kokoustamassa, siellä edelleen muistellaan OPSTuki2016koulutuksia ja puhutaan parhaillaan meneillään olevasta Arviointi-koulutuksesta.
Lahteron mukaan juuri Siriuksella on suuri merkitys meidän verkostolle ja toimijoille.
- Siriuksessa tutkimukset, kokeilut ja kehittämisraportit on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että sitä on helppo lukea, Lahtero kiitteli.
Teksti ja kuvat: Sanna Isopahkala
Ohjaajan tyyneys on kannatteleva väline
eNorssi-seminaarin teemana oli ”Minne olet menossa, norssi? Ohjaus nyt ja tulevaisuudessa.”
Ohjelma oli monipuolinen kokonaisuus ohjaukseen liittyviä asiantuntijaluentoja.
Työnohjaaja ja aikuiskasvatustieteen dosentti, KT Sanna Vehviläinen puhui taitavasta ohjausvuorovaikutuksesta.
- Ohjauksen määrittely on ollut minulle tärkeää. Olen halunnut mallintaa, mitä ohjaus on.
Vehviläisen mukaan ohjaus rakentuu kaikkien osapuolten työskentelynä. Ohjauksessa vaikuttaa usein keskenään jännitteisiä päämääriä.
- “Tasapainoilu” vaikuttaa olevan ohjausta luonnehtiva
piirre, Vehviläinen kuvaili. Ohjaus on institutionaalista toimintaa, jossa tärkeää on ohjattavalle merkittävien prosessien vahvistaminen. Myös toimijuus ja osallisuustaju vahvistuvat. Ohjausta voidaan tarkastella yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.
- Usein ohjausprosesseissa odotetaan jotain tuotosta. Se voi olla henkinen tuotos, tai tekstituotos.
Vehviläinen on huomannut, että ohjaajan mielenkiinto kohdistuu usein juuri siihen tuotokseen. Silloin unohtuu, että ohjaajan tehtävä ei ole puskea ohjattavaa kohti tuotosta vaan prosessin aikana asettua ohjattavan kumppaniksi.
- Kun ohjattavan ideat ja ajatukset tulevat osaksi ohjausprosessia, siinä yhdessä luodaan jotain mitä ei vielä aiemmin ollut olemassa. Se ei ole mahdollista, jos emme kuule ohjattavan
Sanna Vehviläinen (oik.) ja Pipsa Sassila (vas.)
tavoitteita ja päämääriä. Vehviläinen painotti, että onnistuneeseen ohjausprosessiin kuuluu myös se, että ohjattava valitsee itse sen mitä hänen kuuluu valita. Tällöin ohjattava ei odota, että joku tönii häntä eteenpäin, vaan on myös itse aktiivinen.
Vehviläisen mukaan usein ohjaajan tyyneys on kannatteleva väline.
- Se on läsnäoloa ja tietenkin myös myötätunnon osoittamista silloin, kun se on tarpeen. Usein professionaalinen neutraalius on kuitenkin parasta. Myös se on
kannattelua, että annetaan kaikille tilaa olla, ja vähennetään tilaa siltä, joka yrittää ottaa sitä muilta.
Yksi toimiva keino ohjaamisessa on peilaaminen. Se tarkoittaa, että toistetaan omin sanoin, mitä ohjattava sanoo.
- Aluksi se voi tuntua tyhmältä, mutta sen tarkoitus on osoittaa, että olen kiinnostunut siitä mitä sanot, kutsun sinua kertomaan lisää ja haluan varmistaa, että ymmärsin oikein.
Teksti ja kuvat: Sanna Isopahkala
Kun opetus muuttuu, muuttuu
oppiminenkin
Apulaisprofessori Kalle
Juuti Helsingin yliopistosta puhui opetuksen tulevaisuudesta otsikolla Tiedonalojen digitaaliset käytänteet ja opetuksen työtavat. Juuti tarkasteli digitalisaation evoluutiota, jossa tietokoneen hoidettavaksi annetut tehtävät ovat laajentuneet rutiinitöistä vaativaan asiantuntijatyöhön.
Juuti visioi tulevaisuutta, jossa mahdollisia ovat rakennuksettomat ja opettajattomat koulut.
Juuti korosti, miten vaikea on verrata ns. perinteisin menetelmin ja toisaalta digitaalisin menetelmin aikaansaatuja oppimistuloksia, koska kyse on kahdesta erilaisesta opiskelun ja oppimisen tavasta.
Tietyllä hetkellä opiskellaan tiettyjä sisältöjä, joita opetetaan ja joiden osaamista arvioidaan tietyllä tavalla.
Kun sisällöt muuttuvat, on myös pedagogiikan ja arviointikäytäntöjen muututtava, jolloin myös oppimistulosten on väistämättä poikettava aikaisemmista.
Tämän vuoksi oppimistulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Keskeistä Juutin mielestä on miettiä, miten opetuksen muutosta edistetään ja kuka asettaa muutoksen suunnan.
Teksti: Olli-Pekka Salo Kuva: Sanna Isopahkala
Pelikirja ohjausfilosofian peilinä
Helsingin Normaalilyseon
lehtori Olli Määttä kertoi siitä, miten ohjausfilosofia voi toimia ohjaajan työkaluna. Määttä esitteli omaa ohjausfilosofiaansa jalkapalloon pohjautuvalla pelikirja-metaforalla, jonka taustalla on ollut tarve avata oman ajattelun perusteita.
Määtän tavoite on ollut elävöittää ohjauskeskusteluja ja paneutua metaforan avulla opettajuuden ydinkysymyksiin. Samalla aukio kirjoitettu ohjausfilosofia lisää ohjauksen läpinäkyvyyttä tuomalla esiin ohjaajan uskomukset ja ihanteet.
Määtälle erityisen tärkeää on välittömyyden kokemus ohjaustilanteissa sekä Sanna Vehviläisen omassa esityksessään esittelemää kannattelevaa näkökulmaa ohjaukseen.
Teksti: Olli-Pekka Salo Kuva: Sanna Isopahkala
”Ohjauskeskusteluihin on hiipinyt usein omaan elämään liittyviä aihepiirejä, joista ammentaa vertauksia. Kuten rakentaminen, remontointi, puutarhanhoito...”
Palautteesta edisteeksi
Kevätseminaari jatkui torstai-iltana laivalla, jossa
Jyväskylän normaalikoulun lehtori Olli-Pekka Salo esitteli näkökulmia valtakunnallisen palautekyselyn tuloksiin.
Opettajaksi opiskelevat ovat pääosin tyytyväisiä harjoitteluihin ja saamaansa ohjaukseen, mutta Salon mukaan tähän myönteiseen palautteeseen ei pidä tuudittautua, sillä aineistossa näkyy heikkoja signaaleja myös huolenaiheista.
Vaikka esimerkiksi tyytyväisyys harjoitteluihin näyttää pysyvän melko vakaana, tyytymättömyys harjoittelun ohjaukseen näyttää lisääntyvän vuosi vuodelta.
Salon alustuksen jälkeen seminaarin osallistujat saivat jakaa ryhmissä omia ajatuksiaan niin valtakunnallisesta palautekyselystä kuin paikallisista toimintatavoista. Verkosto julkaisee harjoittelun ohjaukseen keskittyvän teoksen ensi kevään Oulun seminaarin yhteydessä.
Uusia oppimisympäristöjä rakentamassa
eNorssi-seminaarin perjantaiaamuna reilu parinkymmentä seminaarilaista kävi Tallinnassa tutustumassa paikalliseen koulutukseen suuntautuvaan IT-säätiöön #HITSAan (Hariduse Infotehnoloogia Sihtasutuse).
Säätiön takana ovat Viron valtio, Tartun yliopisto, Tallinnan teknillinen yliopisto, Eesti Telekom ja Viron IT-alojen liitto (ITL).
#HITSAssa meitä isännöi innovaatiokeskuksen projektijohtaja Aivar Hiio, joka kertoi Viron koulutusjärjestelmästä sekä meneillään olevasta tieto-ja viestintätekniikan kehittämisestä.
#HITSA on mukana eurooppalaisessa FCLab-verkostossa (Future Classroom Lab), jossa Suomesta ovat mukana Tampereen, Oulun ja Joensuun normaalikoulut. Lue lisää tästä mielenkiintoisesta hankkeesta täällä: https://fclab.fi/
Teksti ja kuva: Olli-Pekka Salo
Norssien uudet tohtorit
Tampereen norssin opettaja Seija Sihvo väitteli
maaliskuussa Saksassa
Alkusysäyksen työhöni sain noin kymmenen vuotta sitten saksalaisten kouluturistien myötä: ensimmäisten PISA -tulosten jälkeen Suomeen virtasi opetusalan ihmisiä ihmettelemään tämän pienen maan koululaitosta.
Mutta kun saksalaiset opettajat ja opiskelijat seurasivat opetusta, eivät he kokeneet löytävänsä tai näkevänsä suomalaisen koulun ”salaisuutta”. Luokissa
oli kyllä mukava tunnelma ja oppilaat tuntuivat opiskelevan mielellään, mutta mitään erityistä, mikä ikään kuin todistaisi Suomen koulumenestyksen, ei ollut nähtävissä.
Pitkään jatkunut yhteistyöni saksalaisten kollegojen kanssa ja erityisesti heidän kiperät kysymyksensä saivat minut tutkimaan peruskoulun syvintä olemusta tarkemmin. Ajatukseni oli päästä opetustilanteiden ytimeen eli tarkastella koulua sisältä päin - kahden
erilaisen, lähes vastakkaisen – suomalaisen ja saksalaisen koulujärjestelmän vertailun kautta. Vertailussani oli mukana Suomen yhtenäiskoulujärjestelmä ja saksalainen – tai badenwürttembergiläinen (Saksassa jokaisessa liittovaltiossa on omanlaisensa koulujärjestelmä) rinnakkaiskoulujärjestelmä.
Tässä rinnakkaiskoulujärjestelmässä oppilaat jakaantuvat oppimiskykynsä perusteella pääsääntöisesti kolmeen erilaiseen koulutyyppiin: Haupt- tai Werkrealschule (alin koulutyyppi), Realschule (keskitasoinen koulu) ja Gymnasium (ylin koulutyyppi).
Työni teoreettinen lähtökohta perustuu saksalaisen filosofin Axel Honnethin tunnustusteoriaan (Anerkennungstheorie).
Tutkimuksessani tarkastelen arvostuksen (Wertschätzung) ja tunnustuksen (Anerkennung) -käsitteiden ilmenemismuotoja
koululaisten arjessa: opettajan ja oppilaan välillä, kouluarvioinnissa sekä koulujärjestelmän suomissa mahdollisuuksissa. Vertailun pohjana ovat saksalaisten ja suomalaisten oppilaiden ja opettajien kokemukset ja käsitykset.
Työn empiirinen materiaali on koottu haastattelemalla ryhmäkeskustelujen (Gruppendiskussion) avulla noin 200 oppilasta Saksassa ja noin 100 oppilasta Suomessa, Tampereen kaupungin kouluissa.
Ryhmäkeskusteluissa on haastateltu 15-16 vuotiaita koululaisia ja myös muutamia opettajaryhmiä: noin 40 opettajaa sekä Saksassa että Suomessa. Ryhmäkeskustelut on analysoitu Prof. Ralf Bohnsackin (2013) dokumentaarisen menetelmän (dokumentarische Methode) mukaisesti, johon myös vertailun mahdollistava komparatiivinen analyysi sisältyy.
Työn tarkoituksena oli tutkia, millä tavalla emotionaalisen, kognitiivisen ja sosiaalisen tunnustuksen eri tasot koulussa toteutuvat ja milloin ne eivät toteudu. Tutkimustulokset auttavat
tunnistamaan opetusympäristöön vaikuttavia tekijöitä kahdessa erilaisessa kouluympäristössä ja mahdollistavat täten myös keskustelun mahdollisista seurauksista ja kehitystehtävistä pedagogiseen käytäntöön kummassakin maassa. ***
Suomalaista peruskoulua on laajalti pidetty tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen menestystarinana. Vielä muutama vuosi sitten, kun haastattelin suomalaisia oppilaita ja opettajia, tämä koulun hyvä ydin tuntui vain vahvistuvan:
Suomalaisten oppilaiden suhtautuminen koulujärjestelmäänsä oli aika homogeeninen. He pitivät kummallisena sitä ajatusta, että neljännen luokan jälkeen oppilaat jaettaisiin eri kouluihin oppimistulosten perusteella. Eniten heitä askarrutti tässä yhteydessä se, että eihän kukaan ole kaikessa tai kaikissa aineissa huono tai hyvä.
Lisäksi he pitivät oman koulujärjestelmänsä etuna
Kuvat: Kimmo Nyyssönen
Norssien uudet tohtorit
sitä, että erilaisilta oppilailta voi oppia enemmän kuin
samanlaisilta, yhteistyö erilaisten oppilastovereiden kanssa tuntuu hedelmällisemmältä.
Erilaisuus on heille rikkaus:
”Ja ne jotka on jossain asiassa toisia parempia, saattaa olla jossain toisessa asiassa niitä muita huonompia ja sillon ne jotka on parempia, auttaa niitä huonompia taas toistepäin sitten tarvittaessa. //mmm// Esimerkiks jos joku on hyvä matikassa, se auttaa sitä, joka on huonompi matikassa, mut taas se joka on huono matikassa, voi olla hyvä vaikka jossain puutöissä, ja se auttaa sitä sitten siellä puutöissä”.
”Niin ja ne heikommatkin voi niinku oppia niiltä paremmilta, kun on niitä parempiakin siinä luokassa, niin voi kanssa oppia enemmän siinä sillon, samalla”.
Suomalaiset opettajat, joista vanhimmat itse ovat kokeneet rinnakkaiskoulujärjestelmän, pitävät lasten jakamista ”jyviin ja akanoihin” haitallisena myös identiteetin ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Se ei vahvista itsetuntoa, jos stigmatisoituu huonojen
porukkaan eikä myöskään kehitä tervettä itsetuntoa, jos on aina tarve olla parempi kuin muut. Opettajatkin korostavat sitä, että ei kukaan ole joka aineessa tai joka hetki huono eikä myöskään aina joka asiassa paras; nämä asiat voivat nuoren kehittyessä vaihdella jopa päivittäin.
”Se saa kokemusta just siitä, ettei aina niin kun voi olla paras ja joskus myös aikuisena täytyy auttaa niin kun muita, et se oppii myös auttaan ja sitte öö kommunikoimaan just niitten kanssa, jotka ei oo ehkä niin hyviä”. ”Niin ja just sitä niin ku monimuotoisuutta ja kärsivällisyyttä opettaa, että ei oo vaan niin ku yhdenlaisia ihmisiä”…
Suomalaiset oppilaat arvostivat opettajien pätevyyttä ja sitä, että opettajiin saattoi luottaa. Opettajat tietävät, mitä opettaa ja miten opettaa. Oppimisen kannalta he pitävät tärkeänä sitä, että suhde opettajaan on mutkaton. Kunnioitus toista kohtaan toteutuu, kun se on molemminpuolista.
”Nii ja mun mielestä just suomalaiset opettajat on tosi
inhimillisiä, semmosia niinku et ottaa just oppilaiden mielipiteitä huomioon ja kysyy tosi paljon oppilailta ja sit niin kun on oikeesti kiinnostuneita oppilaiden tulevaisuudesta ja siitä, että onks se ymmärtäny sen asian ja ei vaan niin kun oleta, että näin on”.
Opettajan auktoriteetti muodostuu oppilaiden mielestä siitä, että opettajat hallitsevat aineensa, mutta ennen kaikkea siitä, että heidän kanssaan on helppo tulla toimeen, että heihin voi luottaa – myös ihmisinä. He odottavat opettajalta selkeää johtajuutta, mutta se toimii vain ystävällisyyden ja inhimillisyyden kautta.
Opetuksessa he pitävät tärkeänä sitä – kuten saksalaisetkin oppilaat – että opetus suunnataan oppilaille mielenkiintoisella tavalla, että se liitetään oppilaiden maailmaan ja että asioita tehdään myös huumorin kautta, ei aina samalla tavalla vaan tekemisen tapaa vaihdellen. Opettajan kanssa täytyy voida puhua, etäisen opettajan tunnilla on vaikeampi oppia.
niinku kuunnella sitä niinku johtajaa, pomoo ja niin ku tehä sen ohjeitten mukaan . Että et sää sielläkään voi vaan niin kun lähtee kaverin kanssa johonkin ja tehdä mitä vaan, koska kyllähän se vaikuttaa sit siihen, että saaks sää olla siellä töissä vai et vai heitetääks sut pihalle sieltä”.
”Et sää kyllä jatkossakaan jossain työelämässä, kyllä sun pitää
Lukuisat viime aikojen uutiset ovat kuitenkin antaneet suomalaisesta koulusta aivan päinvastaista kuvaa kuin tutkimustulokseni: koululaisten oppimistulokset ovat laskussa ja erityisesti heikosti menestyvien oppilaiden määrä on voimakkaassa kasvussa. On myös havaittu, että tytöt uupuvat ja pojat syrjäytyvät, osaamistulosten ja yhteiskuntaluokan välinen suhde on tiivistynyt.
Inkluusion nimissä opetusluokat muuttuvat entistä heterogeenisemmiksi ja riittävän tuen puutteessa opettajien työmäärä on kasvanut niin, että monet opettajat toimivat äärirajoillaan.
Peruskoulu on alun perin perustettu mahdollisuuksien tasa-arvolle: periaatteelle, jonka
Norssien uudet tohtorit
mukaan jokaisella nuorella on sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan ja asuinalueeseen katsomatta yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus oppia ja menestyä.
Väitöstutkimuksessani perehdyin siihen, mikä on suomalaisen peruskoulun salaisuus ja se säilyttämisen arvoinen hyvä ydin: opettajan ja oppilaiden välillä vallitsee molemminpuolinen kunnioitus, opettajan ammattitaitoon luotetaan ja siihen, että opettaja ottaa huomioon jokaisen oppilaan ja jokainen oppilas saa tukea tarvittaessa.
Kun kouluille ja opettajille suotaisiin riittävästi resursseja uudistusten toteuttamiseeen, olisi tie tähän hyvään ytimeen mahdollista löytää uudelleen.
***
Seija Sihvon väitöskirjaa ”Wertschätzung in deutschen und finnischen
Schulen - Eine rekonstruktive Untersuchung der Schülerund Lehrerorientierungen“ voi tilata saksalaisen kustantamon „Verlag Dr. Kovac – Fachverlag
für wissenschaftliche Literatur“ sivuilta osoitteesta: www.verlagdrkovac.de Kuvassa tuore tohtori – Frau Doktor Seija Sihvo – professoriensa kanssa. Vasemmalla Freiburgin pedagogisen korkeakoulun professorit Bettina Fritzsche ja Hans-Georg Kotthoff. Oikealla tiedekunnan johtajiston edustajana professori Gudrun Schönknecht sekä professori Matti Meri Helsingin yliopistosta.
Seuraavan sivun kuvassa tuore tohtori – Frau Doktor Seija Sihvo –professoriensa kanssa. Vasemmalla Freiburgin pedagogisen korkeakoulun professorit Bettina Fritzsche ja HansGeorg Kotthoff. Oikealla tiedekunnan johtajiston edustajana professori Gudrun Schönknecht sekä professori Matti Meri Helsingin yliopistosta.
Auf dem Weg zur Mündigkeit sollen alle Heranwachsenden die bestmögliche Bildung erhalten, damit sie in der Lage sind, selbstständige Urteile zu treffen und ihre gesellschaftlichen Lebensbedingungen nicht einfach als gegeben hinzunehmen.
Nach dem finnischen Philosophen und Hegelschüler Snellman (1806–1881) kann kein gerechter Staat es sich leisten, dass ein Mensch weniger ausgebildet wird als ein anderer, dass „ein Bauer weniger Wissen braucht als ein Pfarrer – im Gegenteil“.
Dieses Buch bietet Einblicke in die schulische Wirklichkeit in zwei kulturell verschiedenen Kontexten. Deutsche und finnische Schüler*innen und Lehrer*innen erzählen über ihre Erfahrungen in Bezug auf das Schüler-Lehrer-Verhältnis und die schulische Leistungsbewertung. Axel Honneth´s Anerkennungstheorie bietet den theoretischen Rahmen für die Analyse. Das Buch wendet sich an Dozierende und Studierende der Erziehungswissenschaften und Soziologie, Personen in der Lehrerausbildung sowie Akteure der pädagogischen Praxis.
Dr. Seija Sihvo ist Lektorin für Fremdsprachen und Lehrerausbildung in der Schule „Tampereen yliopiston normaalikoulu“ an der Universität Tampere, Finnland.
ISBN 978-3-339-11072-5
Wertschätzung in deutschen und finnischen Schulen
Eine rekonstruktive Untersuchung der Schüler- und Lehrerorientierungen
Verlag Dr. Kovač
Seija Sihvo
Tulevia tapahtumia
28.-30.8.2019 eNorssi-seminaari Joensuussa
Oppilaskuntien ohjaajat kokoontuvat syyskuussa
9.10.2019 eNorssin Ohjaajakoulutus Moduuli 3. Joensuussa
21.11. - 22.11.2019 Kasvatustieteen päivät Joensuussa
