Sirius
eNorssin TutKoKe-toiminnan tiedotuslehti nro 8 (3/2017)
Tässä numerossa kuulumisia eNorssiseminaarista Vaasasta, ”Vuoden yliopistoteko” Tampereella ja uuden norssilaisen tohtorin esittely.
Sirius - tähtitaivaan kirkkain kiintotähti
Normaalikoulut eli Norssit ovat yliopistojen harjoittelukouluja. Norssien tehtävänä on perusopetuksen lisäksi järjestää ohjattua opetusharjoittelua.
Norsseissa tapahtuu monipuolista tutkimus-, kokeiluja kehittämistoimintaa.
Siriuksen tavoitteena on tehdä tätä toimintaa tunnetuksi.
Haluaisitko esitellä omaa jatkotutkimustasi tai muuta
tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa?
Tai haluaisitko kirjoittaa yhteistyöstä normaalikoulujen kanssa?
Oletko käynyt mielenkiintoisella koulutusmatkalla, josta voisit raportoida?
Lähetä tekstisi meille osoitteeseen siriusenorssi@gmail.com
Toimittajat: Sanna Isopahkala Olli-Pekka Salo
Julkaisija: eNorssi-verkosto
Yhteystietoja
eNorssi-verkoston puheenjohtaja Tapio Heino: tapio.heino@utu.fi
eNorssi-verkoston projektivastaava Mikko Horila: mikko.horila@staff.uta.fi
HARREn (harjoittelukoulujen rehtorit)
puheenjohtaja Heikki Happonen: heikki.happonen@uef.fi
SIRIUS: siriusenorssi@gmail.com
sanna.isopahkala@staff.uta.fi olli-pekka.salo@norssi.jyu.fi
Moninaisuus ja kielikylpy esillä avauspuheissa
Vaasan eNorssiseminaarin aiheena oli moninaisuus.
Aihetta käsiteltiin pääosin kielen kannalta.
Mikäpä sen paremmin sopisikaan kaupungille, jossa jokainen puhuu sitä kieltä, minkä parhaiten osaa ja kieli jopa vaihtuu kesken lauseen.
Moninaisuus on paljon muutakin, sen tiedämme, mutta Vaasan eNorssi-seminaarissa saimme kattavan tietoiskun siitä, mitä moninaisuus on kielen tasolla.
- Olen itse pohtinut paljon kielen merkitystä identiteetille. Olenko sama Petri Salo puhuessani suomea ja puhuessani ruotsia, Åbo Akademin dekaani Petri Salo mietti seminaarin avauspuheessaan.
Hän haastoi kuulijoita
miettimään, millainen peruskoulu voisi olla tulevaisuudessa vuosikymmenien päästä.
- Uskon, että kouluista on sitten viety ovet pois ja näkyvyyttä on saatu lisää. Koulussa puhutaan paljon ja digitalisaatio käsitteenä on unohdettu.
Sen sijaan hyvät käytänteet toimivat perustana resurssien monipuoliselle hyödyntämiselle.
Dekaanin puheen jälkeen kielikylpyopetuksesta luennoi Karita Mård-Miettinen Vaasan yliopistosta.
- Kielikylpy on Vaasan lahja suomalaiselle koulutukselle, Mård-Miettinen kiitteli.
Monelle kuulijalle tuli yllätyksenä, miten laajaa kielikylpyopetus on. Se nimittäin kestää varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun saakka.
- Kielikylpy tarkoittaa varhennettua kieliohjelmaa, ja sen tavoitteena
on toiminnallinen monikielisyys eli se, että lapsi oppii hoitamaan asioitaan kyseisellä kielellä.
Kielikylpyopetus on vapaavalintainen, siten että vanhemmat valitsevat sen lapsen puolesta.
Mård-Miettisen näyttämät videoklipit vakuuttavat. Niissä suomenkielisistä kodeista olevat lapset keskustelevat oppitunnilla sujuvasti ruotsiksi.
Mielenkiintoista on se, että lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen aloitetaan vieraalla kielellä.
- Kielikylpyopetuksen tavoitteet ovat silti samat kuin yksikielisessä opetuksessa, Mård-Miettinen huomauttaa.
Vaasan yliopisto on 1990-luvun lopulta asti yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa tarjonnut kielikylpyopettajien perusja täydennyskoulutusta.
- Kielikylpyopetus on tutkimusperustaista, ihan kuten kaikki perusopetus Suomessa.
Linkki Mård-Miettisen esitykseen: http://www.enorssi.fi/enorssiverkosto/asiakirjoja-1/2016-2017/ MardMiettinen_Vaasa_2017.pdf
Teksti ja kuvat: Sanna Isopahkala
KUVATEKSTI
Yhdessä – tillsammans?
”Yhdessä –tillsammans?
Mahdollisuuksia ja haasteita monikielisessä ja monikulttuurisessa koulussa”.
Se oli Åbo Akademin soveltavan kasvatustieteen professorin Fritjof
Sahlströmin esityksen otsikko, Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Sahlström taustoitti puheenvuoroaan nostamalla esiin tämänhetkisiä koulun muuttamista edellyttäviä tekijöitä, kuten nopeasti kasvava kaksi- ja monikielisyys, luokkaerojen kasvu ja vanhempien koulutustason vaikutus lasten koulumenestykseen.
Lisäksi hän pohti, miten nämä voitaisiin huomioida opetuksessa ja koulutuksen kehittämisessä.
Älypuhelimet opetuksessa
Sahlströmin mukaan kateederiopetusta on edelleen varsin paljon, vaikka se ei edistä tasa-arvoa tai oppimisen mahdollisuuksia, vaan pikemminkin eriarvoistaa, sillä se osallistaa useimmiten vain pienen osan oppilaista.
Älypuhelimet ovat merkittävä osa nuorten ja siksi väistämättä myös koulun arkea. Sen vuoksi on tärkeä pohtia, mikä rooli puhelimilla on opetuksessa.
Keskustelua käydään yhä enemmän ruudun välityksellä, siksi Sahlström kannustikin opettajia ottamaan älypuhelimet paremmin mukaan opetukseen.
Kännykät tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia tuoda maailma ja muut ihmiset mukaan opetustilanteeseen monin tavoin. Luokittelu
siitä on väistämätön osa sosiaalista toimintaa.
Sahlström havainnollisti tätä videopätkillä, joissa lapset hyvin luontevasti luokittelivat itseään ja toisiaan, niin myönteisessä kuin kielteisessä mielessä.
Opettajan olisi hyvä puhua oppilaiden kanssa luokittelemisesta, vaikka se ei aina helppoa olekaan, koska tällöin saattaa joutua kohtaamaan omat ennakkoluulonsa.
Normikritiikki kannattaa kuitenkin ottaa osaksi arkea.
Erilainen luokittelu eli erilaiset tavat ottaa toinen mukaan piiriin tai sulkea hänet ulos
Oppilaiden osallistaminen
Oppilaiden osallistumista voi älypuhelinten opetuskäytön lisäksi lisätä esimerkiksi järjestämällä huonekalut uudelleen tai hyödyntämällä omatahtisen opetuksen mallia.
Oppilaat on hyvä ottaa myös mukaan, kun valitaan sisältöjä tai mietitään arviointitapoja.
Osallistaminen ei aina ole helppoa, sillä oman toiminnan
muuttaminen vaatii tuttujen toimintatapojen uudelleen
arviointia tai niistä irti päästämistä. Muutosta edesauttaa tavoitteiden asettaminen myös oppimisprosessiin ja työskentelyyn – uusien opetussuunnitelmien hengessä.
Tärkeintä kun ei ole opettaminen, vaan oppimisen mahdollistaminen.
Teksti: Olli-Pekka Salo Kuva: Sanna Isopahkala
”Normikritiikki kannattaa ottaa osaksi arkea.”
Luennolla kuunneltiin innostuneina.
Tembo? Panya? CLIL?
Universitetslektor
Mikaela Björklund (ÅA)
började sin presentation med en blandning av swahili och kroppsspråk för att synliggöra hur eleven kan lära sig via andra språk än sitt modersmål.
Med lite möda fick vi åhörare reda på att de swahili orden tembo och panya betyder
elefant och mus på svenska.
Björklund talade om CLIL (se inforutan) som språkstimulerande arbetssätt. I sin trespråkiga (!) presentation tog Björklund upp själva begreppet CLIL, men det väsentligaste meddelandet för åhörarna handlade om vårt uppdrag som lärare och lärarutbildare att förverkliga det som den nya läroplanen förutsätter av oss.
Varje lärare är språklärare, och vi ska sträva till att utöka elevens språkliga
medvetenhet och förstärka elevens språkliga identitet.
Som flerspråkig modell kan läraren förstärka fokusen på ett öppet och tolerant samhälle.
Skolans språkliga mångfald är en uppenbar rikedom som dock kan vara svår att upptäcka.
För att underlätta detta måste det här göras synlig i lärarutbildningen.
Till slut konstaterade Björklund att man kan “CLILifiera” undervisningen (Pörn & Törni 2010: http://www.kukako.net/ kukako.pdf) genom att konsekvent använda målspråket (men också,
för elevernas trygghet, visa att du förstår) samt använda gester och bilder för att stöda förståelsen.
Text: Olli-Pekka Salo
Foto: Sanna Isopahkala
Vad är CLIL (Content and Language Integrated Learning)?
• Två- eller flerspråkig undervisning
• En del av undervisningen (ofta 25–50 %) sker genom målspråket (t.ex. engelska, finska)
• Kan tillämpas i språkligt heterogena grupper
• Omfattande program → funktionell flerspråkighet
• Minimala program → positive attityder, ökad språklig medvetenhet
• CLIL principer: språk, innehåll, lärandefärdigheter
• Läs mer: Mehisto, P., Frigols , M.-J., & Marsh, D. (2008). Uncovering CLIL. MacMillan.
Oppimisen iloa etsimässä
Yhteistoiminnalliseen oppimiseen paneutunut
Kokkolan kaupungin sivistysjohtaja Peter Johnson oli päättänyt noudattaa omia oppejaan ja avattuaan yhteistoiminnallisuuden
taustaoletuksia, hän toteutti puolitoistatuntisen session pääosin yhteistoiminnallisesti.
Johnsonin esityksen aiheena oli ”Oppimisen iloa moninaisessa kasvuyhteisössä”.
Ratkaisu oli perusteltu, mutta ei kaikilta osin onnistunut,
sillä ryhmille keskusteltaviksi annetut teemat olivat niin
laajoja ja moniulotteisia, että muutaman minuutin keskustelut jäivät väistämättä tyngiksi.
Toisaalta työtapa sinänsä tarjoaa hienoja mahdollisuuksia omien ajatusten haastamiseen ja työstämiseen.
Johnson esitteli oppimisen ilon lisäämisestä hyvänä esimerkkinä Hauhon koulun pihan, josta on oppilaita osallistaen pyritty ja pystytty rakentamaan viihtyisä ja toimintaan kannustava kokonaisuus.
Yleisöstä noussut kommenttipuheenvuoro korosti, että koulujen kehittymisessä rehtoreilla on keskeinen rooli.
Koulujen kehittämistä miettiville Johnson antoi vihjeen tutustua Oulussa syksyllä aloittavan Hiukkavaaran koulun (ja monitoimitalon) pedagogisen suunnitelmaan https://kehittyvarehtori.files.wordpress. com/2014/02/hiukkavaaran-pedagoginen-suunnitelma-fordell-leskinenparkkinen-vorne-vc3a4c3a4rc3a4lc3a4-kehittyvc3a4-rehtori.pdf.
Loppuyhteenvetona Johnson käytti talk show’ta, johon hän pyysi yleisöstä vapaaehtoisia juontajiksi ja vieraiksi.
Osin käsikirjoitettu (juontajien repliikit) ohjelmanumero oli mukava päätös sessiolle, joka lupasi tarjottua enemmän.
Kritiikistä huolimatta tällaiset kokeellisemmat työmuodot ovat tervetulleita, sillä rohkeasti kokeilemalla ja uuteen heittäytymällä voi syntyä uusia oivalluksia ja uudenlaista toimintakulttuuria.
Teksti: Olli-Pekka Salo
Kuva: Sanna Isopahkala
Mitä preseminaareissa tapahtui? https://www.youtube. com/watch?v=VkH3PoY35HQ&feature=em-upload_owner
Työryhmät ovat päässeet tavoitteisiinsa, mutta työtä riittää jatkossakin
eNorssi-verkoston työryhmät (OPS, Ohjaajakoutus, TutKoKe, TVT ja verkko-oppiminen) kokoontuivat Vaasan seminaarissa torstaina.
Kaikille työryhmille annettiin yhteiseksi tehtäväksi arvioida verkoston kuluneen vuoden toimintaa peilaten sitä eNorssin Toiminta- ja taloussuunnitelmassa kirjattuihin tavoitteisiin.
Työryhmätyöskentelyyn kuului tietenkin myös tulevan lukuvuoden visiointia.
TVT- ja verkko-opetus
- Totesimme työryhmän kokouksessa, että uudet, yhteistyössä laaditut TVTstrategiat on otettu käyttöön syksyllä 2016, toinen työryhmän puheenjohtajista, Tuomo Tammi kertoo.
TVT-strategian pohjalta on laadittu koulukohtaisia toimeenpanosuunnitelmia.
- Arvioimme niiden toteutumista yhteisesti noin vuoden päästä.
TVT-ryhmän tavoitteena on ollut tehdä toimintaansa näkyväksi ja lisätä yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
- Harjoittelukoulut ovatkin olleet aktiivisesti mukana eri tapahtumissa, esimerkiksi ITK-konferenssissa, Tammi toteaa tyytyväisenä.
Ohjaajakoulutus
Ohjaajakoulutustyöryhmän
tavoitteena on ollut perustehtävänsä mukaisesti suunnitella ja toteuttaa erilaisia koulutuskokonaisuuksia.
Pitkällä aikavälillä on tavoitteena kouluttaa jokainen ohjaustyötä tekevä lehtori.
- Kuluneen lukuvuoden aiana olemme toteuttaneet kyselyn koulutustarvetta koskien. Kyselyyn vastasi 200 normaalikoulujen opettajaa, joista 167 ilmoitti saaneensa ohjauskoulutusta,
ohjaajakoulutusryhmän puheenjohtaja Anne Ervast kertoo.
Ervast huomauttaa, että koulutustarvekyselyn perusteella ohjaajien peruskoulutuksen taso on jo hyvä.
- Ohjauksen jatko- ja täydennyskoulutusta kuitenkin tarvitaan ja ohjaavat opettajat ovat tällä hetkellä erittäin motivoituneita lisäkoulutukseen.
Normaalikoulut ovat huolehtineet hyvin oman yksikkönsä ohjaajien peruskoulutuksesta, mutta erityisesti kaivataan moduuli 2 tasoista syventävää ohjaajakoulutusta.
Koulutusten toteuttamisen osalta nähdään tärkeiksi oman yksikön sisäisen kouluttautumisen lisäksi ohjaavien opettajien yhteiset valtakunnalliset koulutukset ja yhteistyö tiedekuntien ohjaavien opettajien kanssa.
Osa ohjaajista on jo hyvinkin pitkälle kouluttautuneita ohjauksen ammattilaisia.
Ohjaajakoulutuksen työryhmä on myös tuottanut uutta ohjausmateriaalia, mutta materiaalien viimeistely ja dokumentointi ovat vielä kesken.
Opetussuunnitelmatyö
OPS-työryhmä on tuottanut, kehittänyt ja jakanut oppimisen arviointiin liittyviä tukimateriaaleja.
Ne ovat toistaiseksi saatavissa yksiköiden ops-koordinaattoreiden kautta. Ops-työryhmän ohessa on työskennellyt S2-opetuksen opetussuunnitelman ja kielitietoisen koulun opetuksen tukimateriaaleja päivittänyt ryhmä.
- Tämä materiaali ovat nähtävillä eNorssin sivuilla, työryhmän puheenjohtaja Heli Lepistö kertoo.
Tutkimus, kokeilu ja kehittäminen
TutKoKe-työryhmässä oltiin tyytyväisiä siitä, että uusi
verkkojulkaisu Sirius on pikkuhiljaa saavuttanut lisää tunnettavuutta ja sen myötä norsseissa tapahtuva tutkimus-, kokeilu ja kehittämistyö tulevat näkyväksi verkoston ulkopuolellekin.
- Ensi syksynä meiltä ilmestyy myös seuraava osa harjoittelukoulujen julkaisusarjassa, ryhmän puheenjohtaja Hannu Juuso kertoo.
Aiemmin TutKoKe-ryhmä on vastannut ns. vuosijulkaisusta, josta jokainen yksikkö otti vastuun
vuorotellen. Kuluneena vuonna on koottu pysyvä julkaisutyöryhmä.
- Tavoittelemme sitä, että julkaisusarjasta tulee aiempaa yhtenäisempi ja työtä voidaan tehdä tehokkaammin, kun julkaisutyöryhmä saa työstään kokemusta.
Teksti ja kuvat: Sanna Isopahkala
Vaasassa perehdyttiin ohjaamiseen koko
lukuvuoden ajan
Ohjaajakoulutuksen
preseminaarissa kuultiin
Renata Svedlinin ja
Annika Lassuksen esitys siitä, miten
Vaasassa kartutettiin ohjaamiseen liittyvää
osaamista ja tietoutta koko lukuvuoden ajan.
Esitys oli hyvin mielenkiintoinen, joten annetaan Renatan ja Annikan itse kertoa prosessista.
”Meidät kutsuttiin pohjoismaiseen projektiin nimeltä ”Professionell utveckling genom vägledning”, joka käsittelee erilaisia ohjauksen ja harjoittelun tapoja. Tutkimusympäristönä toimivat kenttäkoulut.
Idea tehdä sarja fokusryhmähaastatteluja tuli alunperin Norjasta. Haastatteluilla on tarkoitus dokumentoida sitä, mitä kokeneet ohjaajat
ajattelevat ohjaamisesta.
Koemme, että on tarve saada selkeämpi käsitys omasta ohjausperinteestämme ja reflektoida ohjauskokemuksia ja ohjaukseen liittyviä mahdollisia malleja.
Muodostimme työryhmän, jonka tavoite oli tehdä näkyväksi koulussa ja tiedekunnassa oleva osaaminen.
Toukokuussa 2016 jäsenet miettivät tapoja totetuttaa opettajien omaa, ohjaukseen liittyvää täydennyskoulutusta. Keskeiseksi nousi kysymys siitä, miten kehitystehtävää voi eritellä ja miten kohdata yksittäisen opettajan tarpeet ja kiinnostuksen kohteet.
Suunnittelimme yhdessä Vasa Övning Skolan johdon kanssa lukuvuoden aloituksen ja johdannon lukuvuoden painoitukseen, joka oli ohjauksen kehittäminen.
Annika Lassus ja Renata Svedlin esittelivät VÖS:n ohjaukseen keskittynyttä täydennyskoulutusprosessia.
Minä (RS) olen pitkäjänteisesti paneutunut suomalaiseen ohjauskirjallisuuteen, muun muuassa erinomaiseen eNorssi-materiaaliin.
Pohjoismaisessa hankkeessa olemme keskutelleet keskeisestä ohjausalan kirjallisuudesta. Eri kielialueilla käytettävä terminologia on antanut paljon pohdittavaa.
Lisäksi olemme huomanneet, että ohjausta voi toteuttaa lukuisin eri tavoin. Analysoimalla näitä eroavaisuuksia voimme oppia omasta tavastamme ohjata ja ehkä
huomata sellaista, mitä olemme pitäneet itsestään selvänä.
Lukuvuoden alkajaisiksi toteutettiin lukuvuoden teeman avaus, jossa muun muassa kuultiin Renatan alustus aiheesta. Tämän lisäksi kollegoilta pyydettiin ehdotuksia ohjauksen teemoista, joihin he haluaisivat syventyä tai joista heillä itsellään olisi annettavaa muille.
Vastausten perusteella eri asteiden opettajista (mukana myös muutama tiedekunnan edustaja) luotiin sekaryhmät, joiden yhteisenä nimittäjänä
oli kiinnostus samaan syvennettävään aiheeseen.
Ryhmät saivat itse päättää työskentelytapansa ja sen, miltä lopputuotos tulisi näyttämään.
Ryhmät työskentelivät itsenäisesti lukuvuoden aikana ja maaliskuussa 2017 järjestettiin täydennyskoulutustilaisuus ”Gallery walk”-muotoisena.
ohjauksen elementtejä, olemme inspiroituneet jatkamaan ohjauksen pohtimista.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana ohjaus on ollut harjoittelukoulun kehitysteema ja myös aihe monisssa tiedekunnan ja harjoittelukoulun välisissä tapaamisissa.
Illan aikana sai tutustua niihin teemoihin, joihin toiset olivat syventyneet, mikä synnytti todellisen kollegiaalisen oppimisen areenan.
Vaasalaiset ohjaajat ovat saaneet vaikutteita niin eNorssi-verkostosta kuin yhteispohjoismaisista keskusteluista.
Paljon työtä on toki vielä tehtävä teoreettisesti ankkuroitujen kuvausten ja teoriapohjaisten ohjausmallien luomisessa.
Lukuvuoden aikana järjestettiin myös muutama pedagoginen kahvila, joissa oli kutsuttuja puhujia ja joissa opettajat saivat mahdollisuuden jakaa omaa erityisosaamistaan.
Kun olemme tehneet fokusryhmähaastatteluja, joissa olemme pyrkineet analyyttisesti kuvaamaan
Monille on ollut kiinnostavaa ja antoisaa työskennellä prossessisuuntautuneesti ryhmän tutkimuskysymyksestä lähtien.
On ollut upeaa saada olla osallisena ohjaukseen liittyvissä keskusteluissa, joissa fokuksena on ollut uteliaisuus muiden valitsemia teemoja kohtaan.
Muilta oppiminen on usein hyödyntämätön resurssi, ja ajan puute tai puutteellisesti
valmistellut tapaamiset estävät usein olemassa olevien visioiden toteuttamista.
Koulun toimintakulttuuria voi ja pitää tarkastella myös työn jatkuvan kehittämisen foorumina.
Täydennyskoulutusvuoden työn tuloksen kerätään virtuaaliseen ohjauskäsikirjaan Ofice365alustalle. Virtuaaliseen ohjauskäsikirjaan tulee tuotoksia ja materiaalia myös pohjoismaisesta verkostosta.
Käsikirjan aineiston on tarkoitus toimia eräänlaisena säilöntäpaikkana, jota voidaan päivittää ja täydentää tarpeen mukaan.
Toivottavasti se voi toimia koontipaikkana, joka auttaa meitä tarttumaan ohjauksen eri puoliin ja joka inspiroi meitä matkoillamme moniulotteisen ohjauksen tiedon poluilla.”
Teksti: Renata Svedlin ja Annika Lassus Kuvat: Sanna Isopahkala
”Lisäksi olemme huomanneet, että ohjausta voi toteuttaa lukuisin eri tavoin. Analysoimalla näitä eroavaisuuksia voimme oppia omasta tavastamme ohjata ja ehkä huomata sellaista, mitä olemme pitäneet itsestään selvänä.”
eNorssi-verkoston
vastuunkantaja vaihtuu –
Mikko Horilan tilalle
projektivastaavaksi
tulee Sampo
Forsström
Nyt jo yli 15-vuotiasta eNorssi-verkostoa johtaa sen johtoryhmä ja puheenjohtaja, mutta käytännön organisointia tekee projektivastaava.
Sitä tehtävää on seitsemän viimeisen vuoden ajan hoitanut Tampereen yliopiston normaalikoulun
lehtori Mikko Horila. Vaasan seminaarissa hän luovutti viestikapulan uudelle projektivastaavalle, joka on Sampo Forsström Itä-Suomen yliopiston Joensuun normaalikoulun lehtori.
- Eilen illalla muistamisia vastaanottaessa tuntui, kuin olisin ollut eläkejuhlissa. En kuitenkaan aio jäädä eNorssiverkostosta eläkkeelle, Mikko Horila sanailee hymyillen. Hän kuvailee tehtävän olleen välillä yksinäistä puurtamista, silloin kun se on seminaariilmoittautumisten muistuttelua
ja aikatauluista huolehtimista.
- Mutta työn paras puoli taas on tämä verkosto: innostunut porukka, joka on aina tukena, Horila kuvailee.
Hänen työsopimuksensa projektivastaavana jatkuu heinäkuun loppuun asti, joten seuraavasta, Rovaniemellä järjestettävästä syysseminaarista on vastuussa Horilan seuraaja.
Sampo Forsström ryhtyy työhön luottavaisin mielin.
- eNorssi-verkosto on hieno organisaatio. Teidän ja meidän työtä arvostetaan valtavasti, Forsström muistuttaa.
Joensuun normaalikoulussa työskentelevä Forsström on ollut eNorssin toiminnassa mukana yli kymmenen vuotta.
- Se into ja ammattitaito, jolla opettajat verkostossa toimivat, ovat tehneet valtavan vaikutuksen ja sitä työtä on hienoa olla omalta osaltani tukemassa. Odotan innolla yhteisiä talkoita, tuleva projektivastaava hehkuttaa.
Teksti ja kuvat: Sanna Isopahkala
Kuvaterveisiä Vaasan seminaarista
Kuvaterveisiä Vaasan seminaarista
Tampereen yliopisto palkitsi
normaalikoulun lukion ”Vuoden yliopistoteko”
–tunnustuksella
Toukokuisena kevätaamuna
astelen sisään
Atalpa-nimisestä rakennuksesta.
Sen ovessa lukee Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatutkimuksen instituutti, Tutkijakollegium, ja lisäksi ”Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio”.
Olen menossa kuuntelemaan
lukion opiskelijoiden ja lukion rehtorin Jere Lepolan ajatuksia siitä, millaista on ollut viettää ensimmäinen lukuvuosi yliopiston kampuksella.
- Onhan täällä erilaista, kun näkee vain vanhempia opiskelijoita.
Yläkoulussa ja lukiossa aiemmin oli aina paljon niitä nuorempia samassa koulussa. Nyt me olemme nuorimpia täällä, kolmannen vuosikurssin opiskelija Emma pohtii.
Lukiolaiset opiskelevat kolmessa
eri rakennuksessa, Atalpan lisäksi samassa pihapiirissä
olevassa Pinnissä ja vähän kauempana olevassa Virrassa.
- Täällä on vapaampi ilmapiiri. Olemme täällä lähempänä aikuisten maailmaa, Sonja kuvailee.
Molemmat muistavat, että alkusyksystä uusi tilanne tuntui sekavalta, mutta nyt siihen on jo tottunut.
- Nyt tuntuu kivaltakin, että kun vaihtaa rakennusta välillä, niin pääsee samalla pihalle, Sonja hymyilee.
Tampereen yliopiston
normaalikoulun lukiossa on normaalin lukiolinjan lisäksi
kaksi painotusta: Business Norssi eli Talous- ja elinkeinoelämän lukiolinja ja Sirkustaiteen lukiolinja. Tytöistä Sonja opiskelee Business Norssissa.
- Tänä vuonna perustimme oman yrityksen. Osallistuimme myös liikeideakilpailuun, Sonja kertoo.
oppi hienosti, miten virallisia papereita täytetään ja mitä vastuun kantaminen sekä työn jakaminen tarkoittaa.
Hänen mukaansa kurssilla
Emma on kirjoittanut jo osan aineista ylioppilaskirjoituksissa ja syksyllä hän kirjoittaa loput.
- Haluaisin lääkikseen, ja tuntuu että siihen meidän koulu valmentaa tosi hyvin. Koulukohtaisia kursseja on ainakin biologiassa ja fysiikassa.
Rehtori Jere Lepola kuuntelee tyttöjen kommentteja tyytyväisenä.
- On mukava kuulla, että lukiolaiset ovat kokeneet ilmapiirin täällä vapaaksi ja näkevät uuteen tilanteeseen tottumisessa myönteisiä asioita.
Fyysisten tilojen vaihtumisen lisäksi tämän lukuvuoden uudistuksia oli kaikkia lukioita koskeva opetussuunnitelman uudistus.
- Tosin lukioissa uudistus oli paljon maltillisempi kuin peruskoulussa, Lepola huomauttaa.
Hän on kuitenkin havainnut, että opetus ja varsinkin arviointi ovat saaneet uusia muotoja.
- Jo ennen opetussuunnitelman
käyttöön ottoa meidän opettajat
lähtivät rohkeasti kokeilemaan erilaisia arviointimenetelmiä perinteisen paperikokeen sijaan.
Esimerkin hän kertoo biologian kurssilta, jossa arviointi suoritettiin laborointien myötä.
- Yksi ryhmä kerrallaan teki laborointeja ja toiset olivat paikalla katsomassa. Opiskelijat antoivat tilanteessa toisilleen myös vertaispalautetta.
Tunnustus
Tampereen yliopiston rehtori on myöntänyt Vuoden
Yliopistoteko –palkinnon
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolle.
Palkinnon vastaanottivat vt. johtava rehtori Arja AaltoLaaksonen ja lukion rehtori
Jere Lepola. Palkintosumma on 5000 euroa, joka käytetään opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen.
- Lukion toimiessa osana kampusta normaalikoulun ja muun yliopiston toimijat kohtaavat ja oppivat toisiltaan luonnollisessa vuorovaikutuksessa, todetaan palkinnon perusteluissa.
Palkinto on merkittävä koko normaalikoulun näkyvyyden lisäämiseksi yliopiston tasolla. Lukion rehtori Jere Lepola kuunteli tyytyväisenä opiskelijoiden kommentteja.
Teksti ja kuvat: Sanna Isopahkala
Pedagogiset messut vuosittainen
tapahtuma Tampereella
”Iso osa opiskelijoista antoi positiivista palautetta. Lähinnä palautetta tuli siitä, että opetusharjoittelijat saivat messuilla erinomaisen mahdollisuuden tutustua muihinkin kuin vain omiin opetettaviin oppiaineisiin.” (Jukka Männistö, messujen vastuuhenkilö)
Opettaja opiskelijan roolissa
Viimeiset kolme vuotta olen ollut pääasiassa opettajan roolissa.
Opetan oppilailleni asioita, joita olen itse kymmenien vuosien opiskelujeni aikana oppinut.
Laadin heille kokeita, jotka testaavat heidän oppimistaan.
Maaliskuussa 2017 sain astua takaisin opiskelijan rooliin, kun vastaväittäjä testasi osaamistani väitöstilaisuudessa: olin samassa asemassa kuin kuka tahansa opettamistani oppilaista ja opiskelijoista.
Monen vuoden työ takana ja vielä oli viimeinen rutistus edessä.
Ennen väitöspäivää arki oli hektistä, sillä opettajan työni lisäksi piti valmistautua viimeiseen suureen koitokseen.
Luin väitöstutkimukseeni liittyviä uusimpia julkaisuja. Kävin läpi väitöskirjaani. Valmistelin lectio praecursorian. Aivan kuten abiturientit valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin, jossa
kulminoituu heidän kolmen vuoden opiskelunsa tulos.
Matka maisterista matematiikasta väitelleeksi tohtoriksi ei ollut mikään läpihuutojuttu.
Ensimmäinen haaste oli löytää tutkimuksen kohde. Onneksi Turun yliopiston matematiikan laitokselle oltiin juuri perustamassa kryptografian, eli tietojen salaamiseen, keskittyvää tutkimusryhmää.
Kryptografiassa minua kiehtoi erityisesti se, että pystyin yhdistämään tutkimuksessa molemmat intohimoni: teoreettisen ja abstraktin matemaattisen ajattelun sekä käytännön tietotekniikan.
Saatoin luoda käytännön tietoturvan ratkaisuja, jotka kykenin matematiikalla osoittamaan toimiviksi ja turvallisiksi.
Tutkimustyön tekeminen sisältää
paljon vapauksia. Pystyin rytmittämään työtäni varsin vapaasti inspiraatiopuuskieni mukaan. Kun on vapauksia, on myös vastuu - vastuu siitä, että tutkimustyö etenee jotain päämäärää kohti.
Alussa tietenkin tuntui kaukaiselta ajatukselta, että työlläni olisi jokin päämäärä. Päivä päivältä olin kuitenkin lähempänä sitä tilannetta, että suurin työ olisi tehty ja olisi enää viimeisen näytön paikka – väitöstilaisuus.
Matkalle mahtuu myös mutkia. Aloitin väitöstutkimuksen tekemisen 2010 heti seuraavana syksynä maisteriksi valmistumiseni jälkeen.
Olin tohtorikoulutettavana päätoimisesti kolme vuotta, jonka aikana sain kipinän opettajan työhön. Auskultoin keväällä 2013 Turun normaalikoulussa, minkä jälkeen opettajan työt tulivat kuvioihin väitöskirjatyön ohelle.
Vuodesta 2014 lähtien olin enemmän päätoimisesti opettaja kuin väitöskirjatutkija. Opettajan työ, erityisesti vastavalmistuneena, ei ole
kovin helppoa. Aikaa menee kaikenlaiseen suunnitteluun ja uuden oppimiseen. Kun on lisäksi väitöskirja työn alla, niin ajankäytön hallinta tuli olennaiseksi osaksi arkea.
Pitkän koulupäivän jälkeen oli vielä jaksettava kirjoittaa seuraavaa artikkelia, jonka deadline saattoi sattua juuri pahimpaan koe- ja arviointiruuhkaan koululla. Mikä sitten sai minut jaksamaan? Ennen kaikkea se, että koin molempien töiden tekemisen mielekkääksi ja haastavaksi.
Tiesin, että vaikka nyt on haastava tilanne, se ei kestä ikuisesti. Saan palkintoni, kun olen saattanut työni valmiiksi. Tiesin myös, että jos nyt jaksan haastavatkin tilanteet kunnialla, olen askeleen lähempänä tohtorinhattuani.
Väitöstilaisuuden jälkeen oloni oli helpottunut. Olin onnistunut osoittamaan pätevyyteni vastaväittäjälleni, kollegoilleni ja läheisilleni, jotka olivat paikalla kuuntelemassa väitöstäni.
Muutamien päivien aikana
mieleni täytti myös haikeus ja tyhjyys: suuri urakka oli saatu
päätökseen, ja mieltä vaivasi, mitä väitöskirjatutkimuksen jättämän tyhjiön tilalle tulisi.
Minun ei tarvinnut arvuutella kauaa. Lyhyen matematiikan ylioppilaskokeet, IB-matematiikan IA-työt ja koeviikon kokeet tulivat tarkistettavaksi heti seuraavina viikkoina. Paluu arkeen koitti siis hyvin pian.
Lisätietoa väitöksestäni: https://www.utu.fi/fi/ Ajankohtaista/Tapahtumat/ Sivut/home.
Noora Nieminen, FT
”Mikä sitten sai minut jaksamaan? Ennen kaikkea se, että koin molempien töiden tekemisen mielekkääksi ja haastavaksi. ”
Saksalaisia kiinnostaa yhtenäiskoulun kehittyminen
- Pisasta se kaikki
lähti, muistelee
Tampereen yliopiston normaalikoulun saksan kielen lehtori Kirsi Aaltonen-Kiianmies. Olemme saaneet vieraaksemme saksalaisia kasvatustieteen opiskelijoita Ludvigsburgin yliopistosta.
- Haluamme vertailla Suomen ja Saksan koulua ja koulutuksen kehittymistä, vieraat kertovat. Myös Saksassa tunnetaan
yhtenäiskoulu, paitsi että heillä se tarkoittaa 5.-9. luokkia.
- Erityisesti meitä kiinnostaa yhtenäiskoulun kehittyminen Suomessa.
Toinen saksalaisia vieraita innostava asia on opettajaoppilassuhde. Opiskelijat ovatkin saaneet tehtäväkseen tarkkailla sitä, kun seuraavat oppitunteja Tampereen normaalikoulussa.
Yhteistyö Ludvigsburgin ja Tampereen yliopistojen välillä on alkanut jo vuonna 2009 ja se jatkuu yhä.
Teksti: Sanna Isopahkala
Kuva: Tuomo Tammi
Yrittäjämäisyys kiinnostaa
maailmalla
Millaisia oppilaita
haluat kasvattaa? Todennäköisesti itseensä luottavia, ennakkoluulottomia, luovia, vuorovaikutustaitoisia, määrätietoisia ja tuloksia aikaan saavaksi. Eikö näin?
Samoja piirteitä haluat varmaan opettajaopiskelijoissa.
Uudet opetussuunnitelmat kautta linjan nostavat yrittäjyyskasvatuksen esille. Edellä mainittujen ominaisuuksien kehittäminen liittyy eritoten yrittäjyyskasvatukseen.
Toki sivussa vahvistetaan myös oppijan työelämävalmiuksia ja orientaatiota yrittäjyyteen. Ei mikään pikku juttu!
Teema ei ole ajankohtainen ainoastaan Suomessa.
Aihe on globaalisti akuutti.
Monessa maassa tähdätään sosiaalisen ja taloudellisen elinvoimaisuuden vahvistamiseen.
Suomi on kansainvälisellä tasolla yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä. Olemme kehittäneet pedagogiikkaa. Aiheen parissa tehdään mittavassa määrin poikkitieteellistä tutkimusta.
Olemme olleet ensimmäisiä maita, jotka ovat tuoneet yrittäjyyskasvatuksen koulutuksen strategioihin ja opetussuunnitelmiin.
Iranilainen koulutuksen huippudelegaatio Turun normaalikoulussa
Iranilainen koulutusalan delegaatio haki toukokuussa ideoita Turun normaalikoulusta yrittäjyyskasvatuksen ja muun
opetuksen kehittämiseen.
Yksityiskoulujen omistajille, rehtoreille ja ministeriön edustajille esiteltiin muun muassa Digitreenari lukioihin! -hanketta, johon Turun normaalikoulu osallistuu tutkimuslähtöisesti.
Projektissa luodaan lukiolaisten yrittäjämäisyyden ”personal trainer -konsepti”, joka tukee opiskelussa. Se ohjaa myös tulevaisuuden työelämään ja jatko-opintoihin. Hanketta rahoittaa Opetushallitus (www.digitreenari.fi).
Projektia on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa vahvemmin opettajankoulutukseen.
Tätä työtä tukee muun muassa vuosina 2010-2014 toteuttu YVI-hanke (www.yvi.fi).
Hankkeessa tuotiin yrittäjyyskasvatus mukaan sekä yleissivistävään että ammatilliseen opettajankoulutukseen.
Samalla luotiin opettajankoulutuksen mittava yrittäjyyskasvatuksen
kehittäjäverkosto.
Turun normaalikoulun koordinoimassa hankkeessa tuotettiin yli 50 kansainvälistä julkaisua, väitöskirjoja ja graduja. Hanke sai tunnustuksen mm. EU:lta ja tasavallan presidentiltä.
Suomalainen yrittäjyyskasvatusosaaminen huipputasoa
Suomalainen opettajankoulutus profiloituu myös yrittäjämäisyyden edelläkävijänä.
Toteutamme myös jatkossa OKM:n uudistunutta yrittäjyyskasvatuksen strategiaa, joka on kansainvälisesti uraauurtava (ks. yrittäjyyslinjaukset koulutukseen).
Lisäksi toimintamme profiloituu erinomaisesti mm. EU:n YK:n ja OECD:n strategioihin.
Opettajankoulutuksemme vahvistuu kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden suuntaiseksi. Tämä jos mikään vahvistaa omaa osaamistamme.
Lisäksi se ohjaa kansainväliseen
yhteistyöhön. Eittämättä myös koulutusviennin saralta avautuu tulevaisuudessa ennalta arvaamattomia mahdollisuuksia.
Jaana Seikkula-Leino KT, yrittäjyyskasvatuksen dosentti / lehtori, Turun yliopisto, normaalikoulu jaana.seikkula-leino@utu.fi
”Suomi on kansainvälisellä tasolla yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä. Olemme kehittäneet pedagogiikkaa. Aiheen parissa tehdään mittavassa määrin poikkitieteellistä tutkimusta.”
Norssilaisia CERN-tiedeleirillä
Helsingin normaalilyseon, Helsingin Yliopiston Viikin normaalikoulun ja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukioiden opiskelijoita, opettajia ja opetusharjoittelijoita osallistui CERN-tiedeleirille toukokuussa 2017.
Tiedeleiri tarjoaa lukiolaisille, opetusharjoittelijoille ja opettajille erinomaisen mahdollisuuden tutustua hiukkasfysiikan huippututkimukseen ja kansainvälisen tiedeyhteisön toimintaan.
Tiedeleiriosuuden lisäksi matkalla päästiin siedättämään korkeanpaikankammoa ja vuoristokestävyyttä Alpeilla 3800 metrin korkeudessa Aiguille du Midi -nimisellä huipulla.
Teksti: Juha Järvinen
Kuva: Miikka Turkkila
Kehittämisen välkkeitä
Majakan seminaarissa
Opetushallituksen kehittämiskouluverkosto
Majakka järjesti valtakunnallisen seminaarin 18.–19.4.2017 Helsingissä.
Majakan pitkäjänteistä kehittämistyötä on tehty vuodesta 2014 lähtien alueellisesti ja nyt oltiin toista kertaa koolla valtakunnallisesti kaikkien koulujen yhteisessä seminaarissa.
Harjoittelukouluista mukana olivat Oulun ja Savonlinnan normaalikoulut.
Seminaarin ensimmäisen päivän aamussa pääjohtaja Olli-Pekka
Heinonen ja johtaja Jorma
Kauppinen visioivat tulevaa ja kertoivat ajankohtaisista asioista.
Pienen Liikkuva Koulu -tuokion jälkeen Peter Johnson ja Hannu Laukkanen vetivät talk show’n, jossa oli mukana oppilaita, opettajia ja kouluhallinnon edustajia.
Keskustelua käytiin Majakkatoiminnan näkymisestä kunnissa ja kouluissa.
Ensimmäisen päivän iltapäivä oli pyhitetty Majakkamessuille. Messuilla päästiin tutustumaan Majakka-koulujen kehittämishankkeisiin.
Savonlinnan normaalikoulun lehtori Kimmo Nyyssönen ja ITsuunnittelija Aleksi Komu olivat rakentaneet oman messuosaston Koulu360-hankkeen tiimoilta.
Osastolla kävijät saivat tutustua norssin oppilaiden tekemiin virtuaalitodellisuusprojekteihin.
Lisäksi kävijöillä oli mahdollisuus kokeilla HTC Vive -merkkistä VR-järjestelmää ja lisätyn todellisuuden Microsoftin HoloLenssejä. Savonlinnalaisten messuosasto oli erittäin suosittu ja keräsi runsaasti kehuja. Seminaarin toisen päivän aamuun oli järjestetty työpajoja, joissa käsiteltiin kehittämiskouluverkosto Majakan innovaatioita toiminnallisesti.
Iltapäivällä pääsivät ääneen mm. projektipäällikko Ira Alanko Valtioneuvoston kansliasta, projektipäälliköt Sanna VahtivuoriHänninen ja Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä, päällikkö Anneli Rautiainen Opetushallituksen kokeilukeskuksesta ja toimitusjohtaja Ulla Nord Me-säätiöstä.
Kaksipäiväisen seminaarin anti oli monipuolinen, ja se antoi uskoa kunnille ja mukana oleville kouluille jatkaa välkkymistä Majakkana lähiympäristölleen.
Lisätietoja: http://www.oph.fi/ kehittamishankkeet/ kehittamiskouluverkosto/tietoa
Teksti ja kuvat: Kimmo Nyyssönen ja Aleksi Komu
Tulevia tapahtumia
Merkitykset, ajattelu ja oppiminen historiassa - konferenssi
Jyväskylässä 7.–8.6.2017
Lisätietoja:https://teho2017.wordpress.com/ SUHO:n kesäpäivät Kokkolassa 26.-28.7.2017 eNorssi-seminaari ja TutKoKe-symposium Rovaniemellä 6.-8.9.2017 lisätietoja: www.enorssi.fi
EAPRIL-konferenssi
Hämeenlinnassa 29.11.–1.12.2017
Lisätietoja: https://www.eapril.org/eapril-2017
Sinivuokko (Hepatica nobilis tai Anemone hepatica) on sinikukkainen, keväisin kukkiva pienikokoinen leinikkikasvi.