Issuu

tuo

vien

LUKUKIRJA Opettajan opas A Iina Harju • Elisa Helin • Satu Ikkala • Ritva Ketonen Jerkka Laakkonen • Reetta Niemelä • Nora Surojegin

Koppiaiskameran sukellus Materiaalit • Lukukirja s. 40–43 • Taitojen vihko A s. 54–61 • Liitteet 33, 40, 44 • Oppilaan digi • Opettajan digi

Alli kauhistui. Hauen kita oli valtava. Lilli ei kuitenkaan huo-les-tu-nut. Se avasi yhteyden kameran kai-ut-ti-miin. Kuuleeko hauki? Täällä Lilli ja Kuona!

Kop-pi-ais-ka-me-ran su-kel-lus

Arvon hauki. Pääs-täi-sit-kö ka-me-ram-me jatkamaan matkaa?

So-fi-a a-va-si pyö-re-än huo-neen ik-ku-nan. Lil-li a-set-ti kop-pi-ais-ka-me-ran ik-ku-na-lau-dal-le. Ka-me-ra nou-si il-maan ja len-si me-ren yl-le. Siel-lä se su-kel-si ve-teen. Kaik-ki pi-dät-ti-vät hen-ke-ään. Kop-pi-ais-ka-me-ran vi-de-o nä-kyi Lil-lin lä-het-ti-mes-tä.

Ka-me-ram-me etsii vanhaa lai-van-hyl-ky-ä. Tiedätkö siitä mitään? Hauki sylkäisi kameran kidastaan. Pian uljas hauki kiisi kop-pi-ais-ka-me-ran rinnalla pi-me-äs-sä meressä. Alli hieraisi silmiään. Aivan kuin hauen y-lä-puo-lel-la olisi uinut jokin vielä paljon suurempi. Alli oli varmasti e-reh-ty-nyt. Hyvin syvällä meren pohjassa e-rot-tui-vat hylyn ää-ri-vii-vat. Hylky oli aivan mudan ja kasvien peitossa. Hauki pysähtyi. Alli kiitti mielessään haukea kilt-tey-des-tä. Hauki kääntyi ja katosi kau-kai-suu-teen.

Pin-nan al-la on hil-jais-ta. On-pa me-res-sä kau-nis-ta. Mi-nä y-ri-tän piir-tää noi-ta le-vi-ä.

Käsiteltävä tunne • uteliaisuus

Äkkiä Alli näki oudon sinisen hohteen kameran lä-het-tä-mäs-sä kuvassa. Silloin muutkin huo-ma-si-vat sen. Kop-pi-ais-ka-me-ra uis-ken-te-li aar-re-ark-ku-jen yllä. Niiden alta hohti sinistä valoa, joka valaisi hylyn si-sä-o-sat. Lapset kääntyivät katsomaan toisiaan. Yksi niistä pimeän valaisee. O-li-vat-ko he löytäneet yhden sa-tu-e-si-neis-tä?

Kat-so-kaa, tuol-la on hie-no sim-puk-ka. Kop-pi-ais-ka-me-ra uis-ken-te-li nyt jo lähellä kohtaa, jossa hylyn olisi pitänyt olla. Äkkiä vedestä ilmestyi suuri kita. Hauki nappasi kop-pi-ais-ka-me-ran ham-pai-siin-sa!

1. Millaista Tuiskun mielestä pinnan alla oli? 2. Miten Lilli sai yhteyden haukeen? 3. Miten kop-pi-ais-ka-me-ra löysi hylyn luokse?

Kuva Tutkitaan kuvaa

ENNEN LUKEMISTA

Kysymyksiä kuvasta • Mitä kuvan reunoissa on? (esim. viivoja, merkki, sanat REC ja koppiaiskamera) • Mistä paikasta kuva on? (meren pohjasta, pinnan alta) • Mikä meren pohjassa on? (hylky, uponnut laiva) • Mitä kaloja kuvassa on? (esim. hauki, ahven) • Miltä hauen ilme näyttää? (esim. ystävälliseltä, iloiselta, tyytyväiseltä) • Mitä kuvan ylälaidassa näkyy? (oppilaan oma vastaus) Voiko kuvan perusteella tietää? Nosta peukalo ylöspäin, jos voi. Käännä peukalo alaspäin, jos ei voi. • Merivesi on lämmintä. (ei voi) • Uponneessa laivassa on ollut purje. (voi) • Kuona rakastaa vettä. (ei voi) • Hauki on nälkäinen. (ei voi) • Merivesi on kirkasta. (voi) • Onkimalla voisi saada saalista. (voi) Keksitään itse lisää.

116

Saalistetaan sanastoa Sanastotehtäviä kuvasta Jatka virkettä sanalla vesi niin, että virke sopii kuvaan. Sano koko virke. • Kala ui… (vedessä) • Ahvenet nauttivat… (vedestä) • Koppiaiskamera sukeltaa syvälle… (veteen) • Simpukka puhdistaa… (vettä) Nimeä kuvasta Nimeä kuvasta neljä veden alla elävää asiaa. (esim. hauki, ahven, levä, simpukka)

Sukelletaan kuvaan Koppiaiskamera kuvaa • Opettaja jakaa leikkijät pareiksi. • Heijastetaan luokan seinälle lukukirjan sivujen 40–41 kuva. • Kuvitellaan, että koppiaiskamera ottaa kuvia merenpohjasta. • Yksi pari kerrallaan tekee itsestään patsaan ja esittää koppiaiskameran ottamaa kuvaa. esim. Hauki vaanii ahventa. • Muut katsovat patsasta ja arvaavat, mistä on kyse. Kun arvaus osuu oikeaan, patsas muuttuu eläväksi ja esittää pienen vuoropuhelun. Esim.: ”Minä syön sinut!”/”Voi ei, äkkiä karkuun!” • Jatketaan leikkiä, kunnes kaikki ovat saaneet esittää patsasta.

Tarinan selkoteksti (Liite 40, s. 135)

Tarina Uuteen tarinaan virittäytyminen

ENNEN LUKEMISTA

Mihin tarinamme päättyi viimeksi? • Sofia avasi kartan takana olevan salaisen oven. Majakanvartijan kadonneet paperit olivat huoneessa. Kartasta näkyi aarrelaivan paikka. Koppiaiskamera lähetettiin tutkimaan hylkyä. Tutkitaan tarinan otsikkoa • Luetaan yhdessä ääneen tarinan otsikko Koppiaiskameran sukellus. – Millainen koppiaiskamera on? Tutkitaan ja silmäillään vuoropuheluita • Ketkä ovat mukana ensimmäisessä vuoropuhelussa? (Tuisku, Sofia, Luka ja Alli) • Ketkä ovat mukana toisessa vuoropuhelussa? (Lilli ja Kuona) • Ketkä hahmoista kysyvät jotakin? (Lilli ja Kuona) Mitä sanat tarkoittavat? • Tutustutaan seuraaviin sanoihin: kita (suu) uljas (komea, ylväs) hohde (loiste, kimallus)

Luetaan tarina

• Virke- ja tekstitasoiset lukijat lukevat tarinaa yksin tai parin kanssa vuorolukuna. • Jaetaan vuorosanat oppilaiden kesken ja luetaan niitä eläytyen. • Vastataan 2. kysymykseen. – Miten Lilli sai yhteyden haukeen? (Lilli sai yhteyden haukeen koppiaiskameran kaiuttimien avulla.) Luetaan tarinan loppuosa • Sanatasoiset lukijat lukevat tarinaa opettajan kanssa. Opettaja lukee tarinaa ääneen, ja oppilaat seuraavat tekstiä sormella omista kirjoistaan. Oppilaat lukevat yksittäisiä sanoja tai lyhyitä virkkeitä. • Virke- ja tekstitasoiset lukijat lukevat tarinaa yksin tai parin kanssa vuorolukuna virke kerrallaan. He harjoittelevat lukemaan tekstin sujuvasti. • Vastataan 3. kysymykseen. – Miten koppiaiskamera löysi hylyn luokse? (Hauki johdatti koppiaiskameran hylyn luo.)

Tutkitaan tarinaa

LUKEMISEN AIKANA

Kuunnellaan tarina Tarinan voi joko lukea ääneen tai kuunnella Opettajan digistä. Samalla kun tarinaa kuunnellaan, oppilaat seuraavat tekstiä sormella omista kirjoistaan. Luetaan tarinan alkuosa Tarinan alkuosa ja ensimmäinen vuoropuhelu on tavutettu ja kirjoitettu suuremmalla fontilla. • Luetaan tarinan alkuosa. • Sanatasoiset lukijat lukevat tekstin yhdessä opettajan kanssa. • Virke- ja tekstitasoiset lukijat lukevat tarinaa yksin tai parin kanssa vuorolukuna. • Jaetaan vuorosanat oppilaiden kesken ja luetaan niitä eläytyen. • Tutkitaan, löytyykö vastaus 1. kysymykseen. Vastataan kysymykseen. – Millaista Tuiskun mielestä pinnan alla oli? (Tuiskun mielestä pinnan alla oli hiljaista.) Luetaan tarinan keskiosa Jatketaan tarinan lukemista toisen vuoropuhelun loppuun asti. • Luetaan tarinaa kappale kerrallaan. Opettaja ohjaa oppilaat huomaamaan kappaleen vaihtumisen eli tyhjän rivin keskellä tekstiä. Tutkitaan jokaisen kappaleen jälkeen, saadaanko tekstistä vastaus kysymyksiin 2 ja 3. • Sanatasoiset lukijat lukevat tarinaa opettajan kanssa. Opettaja lukee tarinaa ääneen, ja oppilaat seuraavat tekstiä sormella omista kirjoistaan. Oppilaat lukevat yksittäisiä sanoja tai lyhyitä virkkeitä.

LUKEMISEN JÄLKEEN

Kysymyksiä tarinasta • Mistä lapset seurasivat koppiaiskameran videota? (Lillin lähettimestä) • Mikä otus nappasi koppiaiskameran kitaansa? (hauki) • Miten koppiaiskamera pelastui hauen kidasta? (Lilli ja Kuona pyysivät päästämään kameran vapaaksi.) • Mitä erikoista Alli näki kameran lähettämässä kuvassa? (sinistä hohdetta) • Lapset ovat uteliaita tutkimaan hylkyä. Mitä sinä olet tutkinut uteliaasti? (oppilaan oma vastaus) • Mitä lapset toivoivat löytäneensä? (yhden satuesineistä) Kerrotaan tarina omin sanoin • Muistellaan juonisarjakuvan (Liite 40, s. 135) avulla, mitä tapahtui tarinan alussa, keskellä ja lopussa. • Vaihtoehtoisesti opettaja voi kirjoittaa näkyviin sanat koppiaiskamera, hauki ja sininen hohde. Sanasto • Esitetään liikkein, äänin ja ilmein: uiskennella, napata hampaisiinsa, kääntyä, kadota

Sukelletaan tarinaan Nappaako hauki? • Rajataan sopiva leikkialue, jossa mahtuu juoksemaan. • Yksi leikkijöistä valitaan haueksi. Muut leikkijät ovat kaloja. • Hauki seisoo leikkialueen keskellä ja kalat reunalla. • Hauki saa liikkua kaikkialla leikkialueella. Kun hauki antaa merkin, kalat juoksevat turvaan leikkialueen vastakkaiselle puolelle. • Jos hauki koskee kalaan, kala muuttuu vesikasviksi. • Vesikasvit seisovat paikallaan ja yrittävät käsillään saada kaloja kiinni. Jos vesikasvi koskettaa kalaan, kala muuttuu vesikasviksi. • Leikki jatkuu, kunnes kaikki kalat ovat jääneet kiinni.

117

Lukeminen Luetaan tavut Sanatasoisen lukijan tehtäviä • Harjoitellaan lukemaan tavut sujuvasti. Luetaan tavurivit monta kertaa. • Opettaja lukee tavuriviä hetken ja pysähtyy. Oppilaat seuraavat tarkasti ja sanovat nopeasti seuraavan tavun. • Keksitään mahdollisimman monta sanaa, joissa on jokin tavuriveillä oleva tavu sanan alussa tai keskellä.

tau

tiu

tuo

koi

kei

rai

pois

hau

suo

kyl

sel

vat

syöt

pyrs

krot

syöt-ti

vat-sa

le-vät

sel-kä

hau-et

krot-ti

kyl-ki

ko-ti-lot

pyrs-tö

ma-ha

ra-vut

liik-ku-va

e-vä

krot-ti-ka-lat

va-lais-tu

suo-mu

si-ni-sim-pu-kat

am-mot-ta-va

Krot-ti-ka-la Krot-ti-ka-lat elävät merten sy-vyyk-sis-sä. Siellä on säk-ki-pi-me-ää. Krotilla on am-mot-ta-va suu, to-ra-ham-paat ja otsassa sauva. Otsassa oleva sauva toimii sen on-ki-va-pa-na. Sauvan päässä on valaistu syötti. Se on kuin pieni led-lamppu. Hitaasti liikkuva krotti hou-kut-te-lee pik-ku-ka-lo-ja luokseen valon avulla. Jotkut krotit osaavat sytyttää ja sammuttaa syöttinsä valon.

Virke- ja tekstitasoisen lukijan tehtäviä • Alemman rivin tavut löytyvät lukukirjan sivun 42 sanoista tai tekstistä. Etsitään tavut yhdessä parin kanssa. • Mitkä tavuista ovat sanan alussa? Mitkä tavuista ovat sanan keskellä tai lopussa?

sauva

Luetaan sanalaatikoiden sanat Sanatasoisen lukijan tehtäviä • Harjoitellaan lukemaan sanat tarkasti ja sujuvasti laatikko kerrallaan. • Pari valitsee sanan ja sanoo siitä alkutavun. Toinen etsii sanan ja lukee lopputavun tai -tavut. Virke- ja tekstitasoisen lukijan tehtäviä • Keksitään virkkeitä, joissa käytetään jotain sanalaatikon sanaa. Tehtävästä saa haastavamman, jos sanalaatikoiden sanoja ei saa taivuttaa. (esim. Kalalla on pyrstö.)

Luetaan teksti Sanatasoisen lukijan tehtäviä • Harjoitellaan lukemaan tekstistä lyhyitä ja tuttuja sanoja sujuvasti. • Etsitään tekstistä tavutetut sanat. Harjoitellaan lukemaan nämä pitkät sanat ensin tavu kerrallaan ja lopulta liukuen nopeammin. • Tutkitaan sanalaatikoiden sanoja. Mitkä sanat löytyvät tekstistä? Virketasoisen lukijan tehtäviä • Harjoitellaan lukemaan virkkeitä sujuvasti. • Harjoitellaan tunnistamaan virkkeen lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki, huutomerkki). • Luetaan virkkeet monta kertaa peräkkäin. Tekstitasoisen lukijan tehtäviä • Harjoitellaan lukemaan teksti tarkasti ja sujuvasti. Luetaan teksti monta kertaa peräkkäin. • Harjoitellaan tunnistamaan virkkeen lopetusmerkit (piste, kysymysmerkki, huutomerkki). Lukuvuoro vaihtuu aina lopetusmerkin kohdalla. • Pari sanoo luvun. Toinen etsii tekstistä sanat, joissa on kyseinen määrä tavuja.

118

valaistu syötti

hampaat pyrstö

kylki

evät

Luetaan sujuvasti Tavumestari Tarvikkeet: Opettajan digin tavu- tai sanakortit, väline ajan mittaamiseen. Kortit ovat Opettajan digissä Koppiaiskameran sukellus -tarinan lisämateriaalien kohdalla. • Päätetään aluksi, pelataanko tavu- vai sanakorteilla. • Oppilaat toimivat pareittain tai pienissä ryhmissä. Jokaisella ryhmällä on pino tavu- tai sanakortteja. • Ensimmäisellä lukijalla on korttipino kädessään nurinpäin. Oppilas kääntää pöydälle näkyviin tavu- tai sanakortin ja sanoo tavun tai sanan ääneen mahdollisimman nopeasti. Oppilas kääntää heti seuraavan kortin ja sanoo taas tavun tai sanan ääneen mahdollisimman nopeasti. Näin jatketaan, kunnes aika loppuu. • Jos oppilas lukee kortin tavun tai sanan väärin, hän laittaa kortin alimmaksi kädessään olevaan pinoon. • Oppilaalla on yksi minuutti aikaa lukea tavuja tai sanoja. • Lopuksi lasketaan, kuinka monta korttia oppilas on lukenut oikein. • Peliä voi pelata myös yksin. Vuorolukua • Opettaja jakaa oppilaat pareihin. • Luetaan lukukirjan sivun 42 Krottikala-tekstin virkkeitä vuorotellen. • Harjoitellaan aluksi yhdessä. Opettaja lukee yhden virkkeen ääneen ja oppilaat seuraavan. Samalla kun opettaja lukee, oppilaat seuraavat tekstiä sormella omista kirjoistaan. • Opettaja voi myös lopettaa lukemisen yllättäen, jolloin oppilaat jatkavat mahdollisimman nopeasti virkkeen loppuun. • Tehtävän voi tehdä myös pienessä ryhmässä tai koko luokan kanssa.

Elämää meressä

Tietoteksti

Kirjoittaminen Sanelu

Rak-ko-hau-ru Olen pieni, kasveja muis-tut-ta-va levä. Viihdyn vedessä. Olen kalojen, katkojen ja ko-ti-loi-den suurta herkkua.

• Saneluissa harjoitellaan sanalaatikoiden haastavia sanoja ja huudahduksia.

Si-ni-sim-puk-ka

Sanasanelu • Sanelussa opettaja sanelee huudahduksia. Tehtävä tehdään Taitojen vihkon takasivujen saneluviivastolle (s. 94). • Opettaja sanoo sanan. Tavutetaan sana yhdessä ennen kuin oppilas kirjoittaa sen. 1. suo-mu 2. pyrs-tö 3. liik-ku-va 4. krot-ti-ka-la • Opettaja kirjoittaa sanan tavuittain taululle. Oppilas tarkistaa oman sanansa.

Olen nil-vi-äi-nen. Viihdyn toisten si-ni-sim-pu-koi-den seurassa. Meillä on paljon tehtävää joka päivä. Annamme suojan pienille meren e-li-öil-le. Puh-dis-tam-me valtavat määrät vettä. Pystyn yksin puh-dis-ta-maan jopa kaksi litraa vettä tunnissa.

Hauki Olen pitkä ja kapea kala. Vatsani on vaalea. Kylkeni ovat vihreät ja selkäni melkein musta. Suuri suuni on täynnä te-rä-vi-ä hampaita. Minulla voi olla jopa 700 hammasta! Syön e-lääk-se-ni muita kaloja. Tästä syystä ihmiset sanovat minua pe-to-ka-lak-si. Voin elää jopa 30-vuo-ti-aak-si.

1. Mikä on rak-ko-hau-ru? 2. Mitä si-ni-sim-pu-kat tekevät? 3. Miksi haukea sanotaan pe-to-ka-lak-si?

Monilukutaito Tutkitaan tietotekstiä • Tutkitaan tietotekstiin liittyviä kuvia. – Mitä kuvia sivulla on? (levä, simpukka ja kala) – Mitkä niistä osaat nimetä? (oppilaan oma vastaus) – Nimetään yhdessä kuvat. (rakkohauru, sinisimpukka ja hauki) • Luetaan kaikki sivulla olevat otsikot. • Luetaan tietotekstit yhdessä ääneen virke kerrallaan. Nostetaan peukalo pystyyn sen virkkeen jälkeen, jossa on itselle uutta tietoa. • Vastataan lukukirjan sivun 43 kysymyksiin. 1. Mikä on rakkohauru? (Rakkohauru on pieni, kasveja muistuttava levä.) 2. Mitä sinisimpukat tekevät? (Sinisimpukat antavat suojan pienille meren eliöille ja puhdistavat vettä.) 3. Miksi haukea sanotaan petokalaksi? (Hauki syö muita kaloja elääkseen.) • Taitojen vihkossa (t. 16, s. 61) harjoitellaan etsimään tietotekstistä tietoa alleviivaamalla ja tehdään ajatuskartta hauesta. Haukileikki • Opettaja kiinnittää luokkaan laput, joissa lukee sinisimpukka, rakkohauru ja hauki. • Leikkijät kuuntelevat vihjeen ja liikkuvat oikean sanan luo. • Opettaja sanoo esimerkiksi: – Puhdistan vettä. (sinisimpukka) – Vatsani on vaalea. (hauki) – Olen kotiloiden herkkua. (rakkohauru) – Minulla voi olla jopa 700 hammasta. (hauki) – Muistutan kasveja. (rakkohauru) – Annan suojan pienille eliöille. (sinisimpukka)

Virkesanelu • Sanelussa opettaja sanelee kaksi virkettä. Opettaja sanoo virkkeet kaksi kertaa. Tehtävä tehdään Taitojen vihkon takasivujen saneluviivastolle (s. 95). 1. Tule äkkiä tänne! 2. Väistä tiellä olevaa kuoppaa!

Tuottava kirjoittaminen • Kirjoita tarinan otsikko: Krottikalan supervoimat. • Mitä supervoimia krottikalalla on? Voit hyödyntää lukukirjan sivulta 42 saamaasi tietoa tai keksiä omia. • Kirjoita krottikalan supervoimista lista. Esimerkiksi: Pystyn elämään pimeässä meren syvyyksissä.

Sanataide Simpukka kertoo tarinaa • Istutaan piiriin. • Katsotaan lukukirjan sivujen 40–41 kuvaa. Ryhdytään kertomaan yhteistä tarinaa muutama sana tai virke kerrallaan. • Päätetään aluksi yhdessä tarinan päähenkilö, joka on sukeltanut veden alle ja pohditaan, miksi hän on sinne sukeltanut. • Kertojalla on kädessään jokin käteen sopiva kertojan merkki, esim. simpukankuori. Kertoja antaa kiven eteenpäin ja vuoro vaihtuu vieruskaverille. • Opettaja saa tarinan aikana sanoa, että nyt tarinassa tapahtuu jotain yllättävää. Opettaja voi auttaa tarinan kertomisessa myös kysymällä kysymyksiä. Aikuinen voi kirjoittaa tarinan muistiin.

119

Kielitieto

Sanasto

Taitojen vihkossa harjoitellaan kieltomuotoa, käskyjä ja huudahduksia. Asiaa harjoitellaan yhdessä ennen Taitojen vihkon tehtäviä. Yhteisten harjoitusten aikana kiinnitetään huomiota siihen, miten tekemisen sanat muuttuvat kieltomuotoon tai siitä takaisin myöntömuotoon. Harjoitellaan kirjoittamaan huutomerkki käskyjen ja huudahdusten perään. Kieltomuotoa voi harjoitella myös kirjoittamalla virkkeitä virkekorttien avulla (Liite 44, s. 139).

Taitojen vihkon sanastotehtävissä (t. 10–13, s. 58–59) harjoitellaan leikkimiseen liittyviä huudahduksia (Varo! Hae aikuinen apuun! Älä mene sinne!) sekä tutustutaan lukukirjan tarinan haastaviin sanoihin ja sanontoihin. Viereisen sivun tehtäviä voi käyttää lisäharjoituksena (Liite 33, s. 121). Tehtävien vastaukset ovat tulostettavina Opettajan digissä Kirjoittamisen lisämateriaaleista löytyvän Kielitiedon ja sanaston lisätehtävä -paketin osana.

Muuta virkettä • Oppilaat asettuvat luokan etureunaan riviin. • Opettaja sanoo virkkeen, esim.: ”Mummi siivoaa majakkaa.” • Oppilaat kävelevät luokan takareunaan ja sanovat virkkeen kieltomuodossa, esim.: ”Mummi ei siivoa majakkaa.” • Opettaja sanoo uuden virkkeen, tällä kertaa valmiiksi kieltomuodossa, esim.: ”Koppiaiskamera ei osaa sukeltaa.” • Oppilaat kävelevät takaisin luokan etureunaan, muuttavat virkkeen ja sanovat sen, esim.: ”Koppiaiskamera osaa sukeltaa.” • Leikin sujuessa oppilaat voivat keksiä vuorotellen muutettavia virkkeitä.

Kerrataan tarinan sanastoa

Ohjaa Roska-Robo kotiin • Toimitaan pareittain. • Toinen oppilaista on Roska-Robo, toinen on ohjaaja. Ohjaaja päättää, minne johdattaa Robon. • Ohjaaja antaa Robolle ohjeita, esim.: ”Kävele kolme askelta!” / ”Pysähdy!” / ”Käänny ympäri!” Samalla ohjaaja pitää tarkasti silmällä, ettei Robo törmää mihinkään. Jos edessä on este, Robo jää paikoilleen eikä liiku. • Vaihdetaan rooleja, kun Robo on päässyt perille. Juoksusanelu Valmistelut: Opettaja kirjoittaa erillisille papereille viisi virkettä ja kiinnittää paperit käytävään sopivalle korkeudelle. 1. Onpa hieno paketti! 2. Ole varovainen! 3. Mene äkkiä piiloon! 4. Tule takaisin! 5. Hyppää pois! Tarvikkeet: vihko ja kirjoitusvälineet jokaiselle oppilaalle • Oppilas kirjoittaa vihkoonsa allekkain luvut 1–5. • Oppilas liikkuu sovitulla tavalla käytävään virkkeiden luo. Hän lukee virkkeen ja painaa sen mieleensä. Oppilas palaa paikalleen ja kirjoittaa virkkeen vihkoonsa. Virkkeen saa käydä lukemassa niin monta kertaa, että saa kaikki sanat kirjoitettua. • Oppilas käy käytävässä niin monta kertaa, että on kirjoittanut jokaisen luvun kohdalle virkkeen. • Lopuksi virkepaperit haetaan käytävästä luokkaan. Alleviivataan yhdessä virkkeistä virkkeen tunnusmerkit. Oppilaat tarkistavat kirjoittamansa virkkeet vihkoista itse.

120

Esitetään tarinan sanoja ja sanontoja pantomiimina tai näytellen • Esitetään seuraavat virkkeet pareittain: – Lilli katsoo lähetintä. – Lilli lähettää postia. – Hauen suu on suuri. – Hauen suu on pieni. – Alli kiittää mielessään. – Alli sanoo ääneen: ”Kiitos!” • Esitetään seuraavat sanat liikkein, ilmein tai äänin: pidättää henkeään, kauhistuu, hieraisee silmiään Keskustellaan selityksistä • Tutkitaan Taitojen vihkon sivun 59 tehtävän 12 selityksiä pareittain tai pienissä ryhmissä. – Kumpi selitys sopii virkkeeseen? – Mikä toisessa selityksessä on väärin?

Harjoitellaan kielen rakennetta Varo palloa! • Oppilaat seisovat piirissä. Opettaja voi halutessaan kirjoittaa taululle vuorosanat valmiiksi. • Aloittaja huudahtaa: ”Varo palloa!” Muut vastaavat yhteen ääneen: ”Joo!” ja menevät äkkiä kyykkyyn. • Jos aloittaja sanoo: ”Älä mene sinne!”, muut leikkijät jähmettyvät hiljaa paikoilleen. • Jos aloittaja huudahtaa: ”Tuolla pohjalla on jotain!”, kaikki sanovat: ”Ooh!” ja kurkistavat piirin keskelle. • Jos aloittaja huudahtaa: ”Hae aikuinen apuun!”, kaikki vastaavat: ”Joo!” ja vaihtavat nopeasti paikkaa piirissä. • Vaihdetaan uusi aloittaja jokaisen kysymyksen jälkeen. S2-materiaali on kokonaisuudessaan tulostettavissa Opettajan digistä.

Liite 33 • Sanasto 1.

: Kieltomuoto

Valitse kuvaan sopiva virke. Kirjoita virke. Ufo ei pysähdy. Laama ei unohtanut lahjaa.

Sisilisko ei kastu. Tiikeri ei nuku.

Dinosaurus ei leiki. Kanalla ei ole kenkiä.

Lue virke. Kirjoita virke kiel-to-muo-dos-sa.

a. Puutarhassa kukkii kukkia. b. Puussa on maja. c. Leppäkertut lentävät nopeasti. d. Puutarhuri lähtee lomalle.

121

Taitojen vihko Kop-pi-ais-ka-me-ran su-kel-lus

Kirjoita oikea lo-pe-tus-merk-ki. . ? !

Kielto, käsky ja huudahdus

a. Kop-pi-ais-ka-me-ra sukeltaa meressä

Kiel-to-muo-to kertoo, mitä ei tehdä tai mitä ei tapahdu.

b. Miksi lapsia jännitti

Lilli ei huolestu. Lapset eivät tunteneet haukea.

c. Varo haukea

Virkkeessä voi olla käsky tai huudahdus. Käskyn ja huu-dah-duk-sen lopussa on huu-to-merk-ki. !

e. Päästä kamera vapaaksi hauki

d. Hauki nappasi kameran kitaansa

Päästä kamera takaisin veteen! Onpa meressä kaunista!

Väritä vir-ke-rei-tit.

Varokaa

sukeltajan

Älä

koske

Ottakaa

sen

merellä

liikkuvia

piikikäs

siihen

minut

sinun

mustekalan

hurjia

aluksessa

paljain

mukaan

evät

hylkyyn!

merirosvoja!

ankkurin!

käsin!

seikkailuun!

verkkoon!

Har-joit-te-le huu-to-mer-kin kir-joit-ta-mis-ta.

! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! 2.

Ohjelmoi Ros-ka–Ro-bo. Kirjoita Robolle käskyjä. E-si-mer-kik-si:

Liiku nopeasti! Etsi runorulla!

Kerää roskat maasta!

E-si-mer-kik-si:

• Valitse yksi virke. Kirjoita se vii-vas-tol-le.

Varokaa merellä liikkuvia hurjia merirosvoja! 5.

Kirjoita kuvaan so-pi-vi-a huu-dah-duk-si-a. E-si-mer-kik-si:

Varokaa merirosvoja! Nostakaa purjeet! Äkkiä pakoon!

Älä mene yksin veteen! Palaa kotiin ennen yötä! 54

Valitse kuvaan sopiva virke. Kirjoita.

Nam nam,

mikä pyörä!

Yök,

aivan hiljaa!

Koppiaiskamera ei sukella.

Vau,

miten her-kul-li-nen pannari!

Lossi–Tane ei lennä.

Hys,

äl-löt-tä-vä li-ma-möyk-ky!

Koppiaiskamera ei sukella. Majakassa ei pala valo.

Kala ei ole suuri. Lilli ei ui.

Levät eivät heilu. Lossi-Tane ei lennä.

Lilli ei ui. Kala ei ole suuri. Majakassa ei pala valo. Levät eivät heilu. 7.

Yhdistä virkkeen alku ja loppu. Yhdistä oikeaan kuvaan.

Lue virke. Kirjoita virke kiel-to-muo-dos-sa.

Tutki lii-ken-ne-merk-ke-jä. Täydennä ohjeet tai käskyt. Suun-nit-te-le omat merkit. E-si-mer-kik-si:

Varo taivaalta putoavaa linnunkakkaa! Nauti ystävän seurasta! Saa roikkua puissa!

a. Sofia avaa pyöreän ikkunan.

Sofia ei avaa pyöreää ikkunaa. b. Kamera sukeltaa mereen.

Kamera ei sukella mereen.

oppilaan oma vastaus

Varo

c. Hauki nappaa kameran kitaansa.

Hauki ei nappaa kameraa kitaansa. d. Hylky on mudan peitossa.

Saa

Hylky ei ole mudan peitossa. 56

122

10. Lue vuo-ro-sa-nat. Kirjoita sopivaan pu-he-kup-laan.

Älä mene sinne! Varo palloa!

12. Kumpi selitys on oikein? Merkitse rasti.

Hae aikuinen apuun! Tuolla pohjalla on jotain!

b. Kop-pi-ais-ka-me-ra näkyi Lillin lä-het-ti-mes-tä.

Hae aikuinen apuun!

Varo palloa!

Kukaan ei hen-git-tä-nyt. Kaikki hen-git-ti-vät hitaasti. Lilli katsoi kop-pi-ais-ka-me-ran kuvaa laitteelta. Lilli lähetti kop-pi-ais-ka-me-ral-le postia.

Älä mene sinne!

Tuolla pohjalla on jotain!

a. Kaikki pi-dät-ti-vät henkeään.

c. Äkkiä vedestä ilmestyi suuri kita.

Vedestä ilmestyi valtava suu.

d. Hylky oli aivan mudan ja kasvien peitossa.

Hylky näkyi selvästi vedessä.

e. Alli kiitti mielessään haukea kilt-tey-des-tä.

Alli sanoi hauelle ääneen jotain.

f. Kop-pi-ais-ka-me-ra uis-ken-te-li arkkujen yllä.

Kamera ui arkkujen y-lä-puo-lel-la.

Vedestä ilmestyi iso kivi.

Hylyn pinta oli täynnä kasveja ja mutaa.

Alli ajatteli, että hauki oli kiltti.

Kamera lensi arkkujen y-lä-puo-lel-la.

13. Yhdistä sopiva sana. Kirjoita virke.

Meren pohjassa kasvaa

leipiä. leviä.

Meren pohjassa kasvaa leviä. Alli hieroi

silmiään. siipiään.

Alli hieroi silmiään. Alli kiitti ystävällistä 11. Osaatko näitä il-mauk-si-a jollain muulla kielellä?

hauen. haukea.

Alli kiitti ystävällistä haukea.

Kerro parille.

14. Mikä sana ei kuulu joukkoon? Ympyröi.

16. Tutustu haukeen

Kirjoita ym-py-röi-dyis-tä sanoista virke.

mustikka

vadelma

sukeltaja

viinimarja

mansikka

puolukka

nenä

napa

nilkka

näkee

niska

naama

edessä

takana

ylhäällä

välissä

vedessä

alhaalla

onnellinen

tyytyväinen

ruudullinen

ahvenen

raidallinen

turvallinen

Sukeltaja näkee vedessä ahvenen. 15. Kumpaan väite sopii? Lue teksti ja merkitse oikea kirjain. ahven A hauki H molemmat M Ahven on Suomen kan-sal-lis-ka-la. Sen vatsa on vaalea ja selkä on vihreä. Sen selässä on tummia pys-ty-rai-to-ja. Ahvenen väritys vaihtelee sen e-lin-pai-kan mukaan. Sen vat-sa-e-vät ja pyrstö ovat pu-na-o-rans-sit. Ahven on par-vi-ka-la. Se syö e-läin-plank-to-ni-a, mutta van-hem-pa-na myös pik-ku-ka-lo-ja. Ahven voi elää jopa 20–vuo-ti-aak-si. Hauki on pitkä ja kapea kala. Sen vatsa on vaalea, kyljet vihreät ja selkä melkein musta. Hauen suu on täynnä te-rä-vi-ä hampaita. Sillä voi olla jopa 700 hammasta. Hauki on pe-to-ka-la. Se syö elääkseen muita kaloja. Hauki voi elää jopa 30–vuo-ti-aak-si.

1. Se on kala.

2. Sen selässä on tummia raitoja. 3. Se on muodoltaan pit-ku-lai-nen.

A H

4. Se tunnetaan Suomen kan-sal-lis-ka-la-na. 5. Se on vaa-le-a-vat-sai-nen.

6. Sen la-ji-to-ve-rit voivat olla jopa 30–vuo-ti-ai-ta. 7. Se elää parvessa.

8. Sen suussa voi olla jopa 700 hammasta. 60

• Lue teksti. Hauki on pitkä ja kapea kala. Sen vatsa on vaalea, kyljet vihreät ja selkä melkein musta. Hauki on 40–120 cm pitkä. Se painaa 0,5–15 kg. Hauki on pe-to-ka-la pienestä pitäen. Se syö elääkseen muita kaloja. Hauen suu on täynnä te-rä-vi-ä hampaita. Sillä voi olla jopa 700 hammasta. Hauki voi elää jopa 30–vuo-ti-aak-si. E-si-mer-kik-si:

• Al-le-vii-vaa tekstistä vastaukset ky-sy-myk-siin eri väreillä. Al-le-vii-vaa si-ni-sel-lä: Mitä hauki syö? Al-le-vii-vaa pu-nai-sel-la: Minkä kokoinen hauki on? Al-le-vii-vaa vi-o-le-til-la: Mitkä ovat hauen tun-to-mer-kit? Al-le-vii-vaa vih-re-äl-lä: Mitä muuta tietoa sait?

• Tee a-ja-tus-kart-ta hauesta.

Kirjoita al-le-vii-vaa-ma-si asiat a-ja-tus-kart-taan.

Tun-to-mer-kit

Koko

pitkä ja kapea, vaalea vatsa, vihreät kyljet, melkein musta selkä

40–120 cm pitkä, painaa 0,5–15 kg

HAUKI

Muuta E-si-mer-kik-si:

Ravinto

voi olla jopa 700 hammasta

muut kalat

H 61

123