b. He saavat tärkeää tietoa internetistä, kirjoista ja .
c. Oppilaat käyttävät vain lähteitä.
3. Lue tiivistelmä. Tee tehtävät.
a. Yliviivaa tekstistä sanat, jotka eivät tarkoita mitään. (3)
Ole tarkka, kun etsit tietoa netistä tai sosiaalisesta mediasta . Kuka tahansa voi ladata tietoa nettiin. Siksi on tärkeää tarkistaa tiedon hupu lähde eli kirjoittaja ja julkaisija Tutki, onko tekstin tiedoille luotettavia selityksiä ja perusteluja . Tietoa voi etsiä myös painetuista lähteistä eli kirjoista ja lehdistä . Ne ovat toimitettuja tekstejä, jotka on tarkistettu toimituksessa tai kustantamossa. Joskus tieto voi olla keuri vanhentunutta, joten tarkista julkaisuvuosi
Kaikkiin kuviin tai videoihin ei voi luottaa, koska kuvia voidaan muokata. Netissä on myös keksittyjä valeuutisia. Aina valeuutista ei tunnista helposti, koska tekoäly on oppinut kirjoittamaan hyvää suomen kieltä. Tarkista, mitä muut lähteet kertovat aiheesta. Jos siisso huomaat, että sinua yritetään huijata, kerro asiasta aikuiselle.
b. Kirjoita tiivistelmän korostetut sanat oikeiden otsikoiden alle.
Tiedon lähteitä Tärkeää tarkistaa!
Nyt lukemaan! s. 81–83
4. Lue teksti Luotettavan tiedon jäljillä . Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Tiedon luotettavuutta kannattaa aina arvioida / ihailla / kuvitella .
b. Luotettavassa tiedossa on monipuolisia kuvia / perusteluja / mielipiteitä .
c. Toimittajat noudattavat reseptien / käyttöohjeiden / journalistien ohjeita.
d. Valeuutisten tavoitteena on jakaa vitsejä / väärää tietoa / mainoksia .
e. Valeuutisesta kannattaa kertoa kaverille / poliisille / aikuiselle .
Tekstin pääidea:
f. Tiedon luotettavuus selviää tutkimalla tiedon alkuperää / hauskuutta / lukijaa .
5. Tutki sanoja. Yliviivaa sana, joka ei sovi joukkoon.
a. b. c. rento vitsikäs virallinen hauska luotettava tarkka järkevä epäilyttävä valhe huijaus todenmukainen väärä tieto
6. Tutki virkkeitä. Muuta alleviivatut kohdat yleiskielelle. Kirjoita virkkeet.
a. Oppilaat tutkii uutisia.
Oppilaat tutkivat
b. He tekee esitelmää.
c. Mio ja Kia etsii tietoa avaruudesta.
d. Tähdet on mielenkiintoisia.
e. Kirjat ja lehdet on hyviä lähteitä.
f. Pian oppilaat saa työnsä valmiiksi.
7. Tut ki hakusanoja. Keksi ja kirjoita hakusanoista kysymys.
a. Hakusanat: www tarkoittaa
Mitä www tarkoittaa?
b. Hakusanat: puhelimen keksijä
c. Hakusanat: videon ediointi
d. Hakusanat: suosituin videopeli
e. Hakusanat: tekoälyn määritelmä
f. Hakusanat: ilmoita nettikiusaamisesta
8. Tutki sanoja. Keksi sanojen vastakohdat. Ratkaise ristikko.
1. valeuutinen
2. epätosi
3. epätarkka
4. valheellinen
5. epätodellinen
6. epäaito
7. fiktio
8. epävirallinen
9. epäillä
Sanaluokat
Verbit
Verbit ilmaisevat tekemistä, tapahtumista ja olemista. Ne taipuvat persoonamuodoissa ja aikamuodoissa.
Tänään opiskelen ahkerasti.
Eilen emme opiskelleet mitään uutta, vaan kaikki kertasivat tuttuja asioita.
Nominit
Nomineihin kuuluu neljä sanaluokkaa. Nomineilla on yksikkömuoto ja monikkomuoto. Kaikki nominit taipuvat sijamuodoissa.
Substantiivit nimeävät asioita ja esineitä.
mänty, iloa, Musti, Vantaa, oppilaiden
Adjektiivit kuvailevat ja vertailevat asioita. hauskat, hauskoja, vihreä, vihreämpi, vihrein
Taipumattomat sanat
Numeraalit kertovat lukumäärän tai järjestyksen.
20, kolmea, sadas, tuhansille
Pronominit korvaavat muita sanoja.
minä, sinä, hän... tämä, tuo, se... joka, mikä moni, itse
Taipumattomilla sanoilla on erilaisia tehtäviä. Osalla taipumattomista sanoista on joitakin taivutusmuotoja.
Konjunktiot yhdistävät lauseita tai sanoja. Ne eivät taivu lainkaan. että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kunnes ja, sekä, tai, vai, mutta, vaan, eli, eikä
Huudahdukset ja tervehdykset eivät taivu lainkaan. vau, jihuu, äh, hei, heippa, jes
Aikaa, paikkaa, tapaa ja määrää ilmaisevat sanat saattavat taipua joissain sijamuodoissa.
Aika: eilen, tänään, nyt, kohta, usein
Paikka: ulkona, siellä, täällä, täältä
Tapa: ahkerasti, vauhdikkaasti, hyvin
Määrä: paljon, vähemmän, noin
y. 1. p., preesens
m. 3. p., imperfekti
m. 1. p., imperfekti, kieltomuoto
1. Tutki sanoja. Yliviivaa sana, joka ei kuulu joukkoon. Yhdistä jäljelle jäävät sanat oikeaan sanaluokkaan.
verbit substantiivit pronominit
kolme viidestoista laskemme viisikymmentä ensimmäinen
oppikirja äidinkieli oppilaat ulkona välitunti
hänen jonka moni ihminen kumpi
numeraalit adjektiivit taipumattomat sanat
2. Tutki virkkeitä. Kirjoita taipumattomat sanat oikeaan laatikkoon.
Moro ! Sanaluokat palaavat hyvin mieleeni tänään , kun opiskelen täällä ahkerasti
Eilen harjoittelin paljon ja sinnikkäästi , jotta nyt osaan! Jes !
Määrää ilmaisevat sanat (1)
Aikaa ilmaisevat sanat (3) Huudahdukset ja tervehdykset (2)
Paikkaa ilmaisevat sanat (1) Tapaa ilmaisevat sanat (3) Konjunktiot (3)
3. Täydennä virkkeet.
a. Tänään on päivä.
b. Tunnelma on .
c. Axel ja .
d. Axel ja Mila lainaavat lehtiä. lukevat ulkona. (verbi) (verbi) (adjektiivi) (adjektiivi) (pronomini) (pronomini)
4. Tutki tekstiä. Kirjoita tekstin korostetut nominit oikeaan laatikkoon.
Mitja ja Saana tutkivat monia asioita. Heitä kiinnostavat erilaiset aiheet . He katsovat videoita ja lukevat tietokirjoja . Kaikkein kiinnostavin aihe on historia. Myös luonto on lähellä Mitjan sydäntä . Erityisen paljon häntä kiehtovat linnut. Ehkä jonain päivänä
Mitja julkaisee itse tietovideon esimerkiksi lintujen kevätmuutosta Kahden kuukauden
päästä Etelä-Suomessa on jo kova kuhina , kun kymmenet lintulajit palaavat takaisin. Tiesitkö, että kuusi on hyvä pesäpuu monelle linnulle?
substantiiveja (11)
adjektiiveja (4) pronomineja (4)
5. Taivuta adjektiivia kylmä vertailumuodoissa. Täydennä virkkeet.
a. Tänään on päivä.
b. Huomenna on vielä paljon päivä.
c. Ylihuomenna on koko viikon kaikkein päivä.
d. Kaikki talvet jäävät hyvin mieleen.
e. Ovatko viime talvet olleet kuin tämä talvi?
f. Kaikkein talvet ovat jo mennyttä aikaa.
6. Kirjoita puuttuvat adjektiivin vertailumuodot.
suuri tärkeämpi
luotettavin varma aito
7. Keksi ja kirjoita kuvasta virkkeitä ohjeen mukaan.
adjektiivi + substantiivi + verbi Harmaa lintu lentää.
a. adjektiivi + substantiivi + verbi
b. adjektiivi + substantiivi + verbi + taipumaton sana
c. taipumaton sana + substantiivi + verbi + taipumaton sana + substantiivi
8. Tutki tekstiä. Merkitse kunkin sanan yläpuolelle oikean sanaluokan lyhenne.
V = verbi (7) S = substantiivi (8) A = adjektiivi (4)
P = prononomi (7) N = numeraali (2) T = taipumaton sana (9)
a. Eräässä mahtavassa mainoksessa luvattiin, että tämä upea tuote kasvattaa älyä.
b. Isäni osti minulle tuon huikean tavaran, kun manguin sitä tarpeeksi kauan.
c. Viihdyn sen kanssa todella mainiosti joka päivä!
d. Annan vihjeen: kaksi kovaa piilottaa enemmän kuin sata sivua!
9. Tutki korostettuja sanoja. Päättele ja kirjoita sanojen sanaluokat.
a. Oletko nähnyt häntä viime aikoina?
b. Rekulla on pitkä häntä
c. Kello on pian kuusi
d. Tuo kuusi on todella korkea.
e. Kakkuun laitetaan 100 g voita
f. Osallistu kilpailuun ja voita !
g. Kaikilla teillä on nyt liukasta.
h. Onko teillä läksyt tehtynä?
i. Nämä timantit ovat aitoja
j. Rakensin viime kesänä aitoja
10. Muuta sanoja ohjeen mukaan.
a. verbistä substantiivi
kävellä hiihtää ajatella rakastaa
c. adjektiivista verbi siisti sotkuinen meluisa itkuinen
b. substantiivista verbi harja istuin lepo oppi
d. verbistä adjektiivi puhdistaa hidastella tyhjentää kiukutella
11. Tutki kuvaa. Keksi ja kirjoita ainakin viisi kunkin sanaluokan sanaa.
a. substantiiveja
b. adjektiiveja
c. numeraaleja
d. pronomineja
e. verbejä
f. taipumattomia sanoja
1. Tutki kuvaa. Merkitse, sopiiko virke kuvaan.
a. Toimittaja nauhoittaa haastattelun.
b. Kirjahyllyssä on paljon satukirjoja.
c. Leppälän somekanava on todella suosittu.
d. Leppälä tekee joskus huoneessaan videoita.
e. Lapset katsovat Leppälän videoita usein.
f. Joona Leppälä haastattelee lapsia.
KYLLÄ EI
EI VOI PÄÄTELLÄ KUVASTA
Joona Leppälä
2. Tutki kuvaa. Valitse ja kirjoita virkkeeseen sopiva sana.
seuraaja valokuvaaja sisällöntuottaja avustaja haastattelu
a. ideoi ja tuottaa sisältöjä digitaaliseen mediaan.
b. tilaa sisällöntuottajan kanavaa.
c. on keskustelu, jossa kysellään kysymyksiä.
d. auttaa erilaisissa tehtävissä.
e. käyttää kameraa työvälineenään.
3. Lue tiivistelmä. Tee tehtävät.
a. Yliviivaa tekstistä sanat, jotka eivät tarkoita mitään. (3)
Uutisten tekemisestä kiinnostuneet lapset pääsevät juttukeikalle toimittajan ja valokuvaajan kanssa. Sisällöntuottaja ja tietokirjailija Joona Leppälä on kutsunut heidät kotiinsa. Haastattelu järjestetään rennosti Joonan olohuoneessa, joka on tuttu videoista. Huone on täynnä erilaisia digilaitteita, rakuja, kirjoja ja julisteita.
Joona selittää, että hänen työnsä on kuvata , editoida ja julkaista una videoita sekä kirjoittaa tietokirjoja. Hänellä on 256 000 seuraajaa. Joona on kiinnostunut erilaisista tiedeaiheista. Hän tutkii tarkasti tiedon lähteitä, koska hän ei halua tehdä asiavirheitä. Joonalle on tärkeää, ettei hän höpise huuhaata ja mielipiteitä, vaan jakaa tietoa sopo vastuullisesti.
b. Kirjoita tiivistelmän korostetut sanat oikeiden otsikoiden alle.
Ammatteja Verbejä
s. 85–86 tai s. 167–169 (selko) Nyt lukemaan!
4. Lue teksti Juttukeikalla . Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Joona viuhtoo / viittilöi / nyökkää vieraat peremmälle.
b. Lilja rauhoittaa / nauhoittaa / videoi keskustelun.
c. Yritykset maksav a t / saavat maksun / nautti v a t yhteistyöstä.
d. Joonaa pelotti aluksi, koska hän ei ole esiintyjä / asiantuntija / toimittaja .
e. Joona haluaa jakaa hauskoja ja viihdyttäviä / tarkkoja ja luotettavia / outoja ja kiehtovia tietoja.
Tekstin pääidea:
f. Sisällöntuottajan työ on vakavaa / vastuullista / vaarallista .
5. Tutki sanoja. Yliviivaa sana, joka ei sovi joukkoon.
a. b. c. myyttinen hankala kummallinen salaperäinen pelikonsoli pelivideo peliohjain pelikortit hölynpöly tosiasia huuhaa salaliittoteoria
Kuu on juustoa!
6. Tutki virkkeitä. Muuta alleviivatut kohdat yleiskielelle. Kirjoita virkkeet.
a. Me tultiin haastattelemaan sinua.
Me tulimme
b. Me sovittiin tästä, jos muistat.
c. Lapset kuvaa tämän haastattelun.
d. Myös he kysyy sinulta kysymyksiä.
e. Minä oon valmis.
f. Ootteko te valmiita?
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva haastattelu kysymys.
a. Vastaus: Olen ammatiltani sisällöntuottaja ja tietokirjailija.
Mikä Kuinka monta
b. Vastaus: Minulla on nyt 256 000 seuraajaa
c. Vastaus: K uvaan, editoin ja julkaisen videoita sekä kirjoitan työkseni .
Mitä Miksi
d. Vastaus: Videoiden kuvaamisesta tuli ammattini, koska rakastan tehdä videoita.
8. Lue teksti ja tutustu Kokoon. Tee esittely itsestäsi samaan tapaan.
KOKO
Luonteenpiirteet: Iloinen, reilu ja huomaavainen
Lempiasia: Ystävät ja perhe
Netissä: Koko on jatkuvasti yhteydessä kavereihin ja perheeseen somen kautta ja hän kuvaa videoita arjestaan ja harrastuksistaan.
Miten kaverit kuvaisivat häntä: "Kokolla on joku ihmevoima sovitella riitoja ja hän osaa hoitaa myös vaikeat aikuiset. Koko on hyvä kaveri, joka välittää muista ja uskaltaa puhua sen puolesta, mikä on oikein."
Harrastukset: Tanssi, partio
Elina Lappalainen, Uutisten jäljillä. 2024.
Nimi:
Luonteenpiirteet:
Lempiasia:
Netissä:
Miten kaverit kuvaisivat sinua:
Harrastukset:
Nominit taipuvat sijamuodoissa
Sijamuodot
Substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit ovat nomineja . Ne taipuvat samalla tavalla eli sijamuodoissa . Sijamuoto vaikuttaa sanan ja virkkeen merkitykseen.
Syön herkullista kakun
Sijamuoto
Nominatiivi on sanan perusmuoto.
Genetiivi ilmaisee usein omistajuutta.
Partitiivi ilmaisee usein toiminnan tai tunteen kohdetta.
Essiivi ilmaisee esimerkiksi jonakin olemista tai tilaa.
Translatiivi ilmaisee muutosta.
Paikallissijat kuvaavat yleensä paikkaa tai sen muutosta.
Esimerkki Vastaa kysymyksiin
Upea pöllö lentää.
Upeat pöllöt lentävät.
Upean pöllön pesä on hieno.
Upeiden pöllöjen pesä on hieno.
Ihailen upeaa pöllöä
Ihailen upeita pöllöjä
Pöllönä näkisin pimeässä.
Pöllöinä näkisimme pimeässä.
Haluan muuttua pöllöksi
Haluamme muuttua pöllöiksi
Pöllö on pesässä
Pöllö lentää pesästä
Pöllö lentää pesään
Pöllö on oksalla
Pöllö lentää oksalta
Pöllö lentää oksalle
Nominit taipuvat sijamuodoissa
Mikä? Kuka? Millainen?
Mitkä? Ketkä? Millaiset ?
Kene n ?
Keid en ? Minkä?
Mi tä ? Ke tä ?
Kei tä ?
Millaise na ?
Millaisi na ? Mi nä ?
Millaise ksi ?
Millaisi ksi ?
Mi ssä ?
Mi stä ?
Mih in ?
Mi llä ?
Mi ltä ?
Mi lle ?
1. Tutki virkkeitä. Yliviivaa väärä vaihtoehto.
a. Olen aina ajoissa koulussa / koululle .
b. Pakkaan jo iltaisin reppuni valmiille / valmiiksi .
c. Laitan herätyskellon soimaan seitsemäksi / seitsemässä .
d. Ajan reippaasti pyöränä / pyörällä kouluun.
2. Taivuta nomineja eri sijamuodoissa mallin mukaan.
substantiivi adjektiivi numeraali pronomini
auto koira hieno neljä sinä
auton neljän
autoa sinua
autona
autoksi hienoksi
autossa autosta autoon
autolla
autolta
autolle
3. Täydennä virkkeet.
a. Lisää virkkeisiin nominit uusi ja kirja oikeissa sijamuodoissa.
b. Nimeä käyttämäsi sijamuodot. Käytä lyhenteitä.
nom . = nominatiivi gen . = genetiivi part . = partitiivi sijamuoto
Eräältä tu bettajalta ilmestyi juuri .
Haluan lukea tuon heti!
Oletko sinä jo lukenut tuota ?
nominatiivi (2) genetiivi (2) partitiivi (3)
4. Tutki tekstiä. Kirjoita korostetut nominit oikeaan laatikkoon sijamuodon mukaan. Avaruus on aina kiinnostanut meitä ihmisiä. Maan pinnalta pääsee tutkimaan avaruuden ihmeitä erilaisilla välineillä. Vieraiden planeettojen tutkiminen kutkuttaa myös ajatuksia . Voisiko jossain kaukana avaruudessa olla muuta elämää ? Voiko tähdistä ennustaa tulevaa? Pääseekö turistina kuka tahansa matkalle avaruuteen ? Selviääkö matkasta ehjänä ? Muuttuuko Linnunrata lomamatkojen yhdeksi kohteeksi ? essiivi (2) translatiivi (2)
paikallissijat (6)
5. Lisää virkkeisiin substantiivi kissa oikeassa sijamuodossa.
Oletko koskaan miettinyt, millaista olisi viettää päivä ?
Kuvittele, että olet muuttunut yön aikana
(nominatiivi, yksikkö)
(translatiivi, monikko)
(essiivi, yksikkö)
(translatiivi, yksikkö)
tekisit, jos olisit ? Ajattele, jos kaikki luokkakaverisikin olisivat muuttuneet ! Millainen koulupäivä teillä olisi ? Haluaisiko opettaja opettaa
(essiivi, monikko)
Ehkä kaikilla alkaisivat päivät!
(genetiivi, yksikkö)
(partitiivi, monikko)
6. Muodosta sanoista virke. Taivuta nomineja sijamuodoissa tarpeen mukaan.
a. jäätelö maistuu hyvä
b. jääkaappi on kolme litra maito
c. he juoksevat piha kova vauhti
d. kissat maukuvat, jos ne on nälkä
e. pese käsi ennen ruokailu
f. syötkö sinä ravitseva lounas koulu
7. Tutki virkkeiden merkitystä. Piirrä virkkeet.
a. Lintu on pesä ssä . Lintu on pesä llä .
b. Juhlin voittaja n a . Juhlin voittaj aa .
8. Tutki tekstiä. Alleviivaa paikallissijoissa taivutetut nominit. (10)
Aarni ehti kouluun. Aamulla oli ympäristöoppia. Oppilaat etsivät
tietoa avaruudesta. Pian Aarnille selvisi, kuinka paljon avaruudessa on tähtiä. Vain harvat niistä voi nähdä kaukoputkella.
Aarni päätti, että hän menee myöhemmin Tähtitorninmäelle ihailemaan iltataivaan tähtiä. Pimeältä taivaalta voi bongata myös tähdenlennon.
9. Lisää pronomini joka tai mikä oikeassa sijamuodossa.
a. Ulkona paistaa aurinko , on todella ihanaa.
(mikä, nominatiivi)
b. Ulkona paistaa aurinko , on todella kirkas.
(joka, nominatiivi)
c. Onko sinulla ystävää , kanssa voit ulkoilla yhdessä?
(joka, genetiivi)
Mi ssä ?
Mi stä ?
Mih in ?
Mi llä ?
Mi ltä ?
Mi lle ?
d. Monet ulkoilevat päivittäin , ansiosta he ovat terveempiä.
(mikä, genetiivi)
e. Puissa pesii lintuja , on mukava tarkkailla.
(joka, partitiivi)
f. Käyn joka päivä metsässä , suosittelen kaikille.
(mikä, partitiivi)
10. Keksi sanoja, jotka sopivat sääntöön.
a. adjektiivi, joka alkaa m-kirjaimella ja on taivutettu genetiivissä:
b. substantiivi, joka alkaa s-kirjaimella ja on taivutettu genetiivissä:
Mars matkaan!
c. numeraali, joka alkaa k-kirjaimella ja on taivutettu paikallissijassa:
d. pronomini, joka alkaa m-kirjaimella ja on taivutettu partitiivissa:
11. Ke ksi ja kirjoita viisi virke ttä . Käytä jokaisessa virkkeessä ainakin kahta laatikon sanaa sellaisenaan.
yöksi hauskoja pelin palloa häntä värikästä minun sadassa meitä pihalla tuulessa mainiota
iltana lapsena koiralle keinuja pyörät kymmeneltä
12. Keksi ja kirjoita virke, jossa taivutat sanaa ystävä ohjeen mukaan.
a. nominatiivissa
b. genetiivissä
c. partitiivissa
d. essiivissä
e. translatiivissa
f. valitsemassasi paikallissijassa
1. Tutki kuvaa. Merkitse, sopiiko virke kuvaan.
a. Kuvassa on iso pelitapahtuma.
b. Näytöillä pyörii kuuluisan sometähden haastattelu.
c. Mainokset mainostavat tietokoneita.
d. Kaikkien pelaajien paidoissa on tuotemerkkejä.
e. Tapahtumaa voi seurata kotona videon välityksellä.
f. Vaateyritys maksaa pelaajille paitojen käyttämisestä.
18. Tunnistatko mainoksen somessa?
KYLLÄ EI
EI VOI PÄÄTELLÄ KUVASTA
2. Tutki kuvaa. Valitse ja kirjoita virkkeeseen sopiva sana.
a. Jos mainos on piilotettu muun sisällön joukkoon, se on .
b. Suosittu pelivideoiden tekijä voi olla faneille .
c. Lasten näkemät mainokset voivat vaikuttaa perheen .
d. Tuotemerkki vaatteessa tai videolla voi olla .
3. Lue tiivistelmä. Tee tehtävät.
a. Yliviivaa tekstistä sanat, jotka eivät tarkoita mitään. (3)
Mainoksen tavoitteena on, että katsoja ostaa tuotteen tai palvelun . Monet yritykset pyytävät somesuosikkeja mainostamaan erilaisia tavaroita , vaatteita , elintarvikkeita ja palveluita. Kun tubettaja saa rahaa palkaksi mainoksesta, se voi vaikuttaa tietoihin ja mielipiteisiin, joita tubettaja kertoo tuotteesta. Arvioi aina kriittisesti, onko tuote oikeasti niin ako hyvä tai tarpeellinen kuin mainoksessa sanotaan. Laki määrää merkitsemään mainoksen niin, että sen vui erottaa muusta sisällöstä selvästi. Mainos pitää merkitä julkaisuun selvästi esimerkiksi sanalla “ mainos ” tai “ kaupallinen yhteistyö ”. Aivan kaikki eivät reli kuitenkaan noudata mainonnan sääntöjä . Tutki julkaisuja tarkasti ja pohdi, onko pelisuositus tai syömishaaste sittenkin piilomainos
b. Kirjoita tiivistelmän lihavoidut sanat oikeiden otsikoiden alle.
Mainostettavat tuotteet Mainontaan liittyvät käsitteet
s. 89–93 tai s. 170–173 (selko) Nyt
Tunnistatko mainoksen somessa?
4. Lue teksti Tunnistatko mainoksen somessa? Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Somettajat ovat monelle nuorelle esikuvia / ystäviä / opettajia .
b. Lapset ja nuoret vaikuttavat perheen asuinpaikkaan / sääntöihin / ostopäätöksiin .
c. Saamme mainoksista ideoita siitä, mitä voimme lainata / tarvita / myydä
d. Kaupallisesta yhteistyöstä pitää kertoa julkaisun alussa / lopussa / kuvassa .
e. Oma arvosi ei riipu siitä, mitä voit syödä / ostaa / tehdä .
Tekstin pääidea:
f. Mainonnan uusin / ainoa / tärkein sääntö on, että mainos pitää erottaa muusta sisällöstä selkeästi.
5. Tutki sanoja. Yliviivaa sana, joka ei sovi joukkoon.
a. b. c. vaikuttaja sometähti uutinen seuraaja tilaaminen ajatteleminen seuraaminen kommentoiminen kaupallinen yhteistyö hassu eläinvideo alekoodi tuotesijoittelu
6. Tutki virkkeitä. Muuta alleviivatut kohdat yleiskielelle. Kirjoita virkkeet.
a. Sometähdet mainostaa joskus tuotteita.
Sometähdet
b. He saa yritykseltä palkkion.
c. Yritykset ostaa mainoksia.
d. Nuoret tutkii mainoksia kriittisesti.
e. Katsojat luulee, että he tarvitsee mainostettavan tuotteen.
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva kysymys.
a. Vastaus: Mainoksen tarkoitus on houkutella ostamaan.
Mikä
b. Vastaus: Yrityksiä kiinnostavat sellaiset vaikuttajat, joilla on paljon seuraajia.
Millaiset
c. Vastaus: Laki ja hyvän markkinoinnin periaatteet säätelevät mainontaa.
Mitkä
Vastaus: Mainonnan tärkein sääntö on se, että mainos erottuu muusta sisällöstä.
Mikä
8. Tutki mainoksen ilmauksia.
• Väritä kehut.
• Keksi ja piirrä tuote, joka sopii kehuihin.
Tunnistatko mainoksen somessa?
Tutkin tietotekstiä
Mistä videopelit ovat saaneet alkunsa?
Videopelien alkulähdettä on vaikea lähteä tarkkaan määrittämään. Yksi
aikaisimmista maininnoista sijoittuu vuoteen 1864, kun Charles Babbage kertoi kirjoituksissaan koneesta, joka voisi kyetä pelaamaan esimerkiksi shakkia ja ristinollaa. Babbage-parka, hän selvästi eli tässä maailmassa vähän liian aikaisin...
Ensimmäisiä oikeita videopelejä
Videopelejä alettiin ensimmäisen kerran tehdä noin vuoden 1950 tienoilla. Tuolloin osattiin tehdä jo yllättävän hyviä koneita, joita voitiin hyödyntää tutkimusten lisäksi sodankäynnissä. Vuonna 1952 brittiläinen professori teki osana tohtorin väitöskirjaansa toimivan ristinollapelin, jota kutsuttiin OXO:ksi. Tunnetuimmaksi nousi kuitenkin kuusi vuotta myöhemmin tehty peli, Tennis for Two, jossa kaksi pelaajaa pelasi vastakkain köykäisen näköistä tennistä. Myös vuonna 1962 tehty Spacewar! antoi ensimakua siitä, millaisia avaruusteemaisia pelejä voisi tulevaisuudessa tulla.
Pongista Nintendoon
Videopelien tunnetuimpana esi-isänä pidetään näistä aikaisemmistakin esimerkeistä huolimatta legendaarista Pongia, joka julkaistiin vuonna 1972. Kyseessä oli yksi ensimmäisiä kaupallisia kolikkopeliautomaatteja, ja kuten voit arvata, tuo kone keräsi runsain määrin lantteja tuohon aikaan.
Arcade-pelit nousivat suosioon ja loistivat erityisesti 1980-luvulla, mutta jonkin ajan päästä ne korvattiin kotikonsoleilla. Kotikonsoleita oli julkaistu jo aiemmin, mutta suosituimmaksi nousi vuonna 1983 julkaistu Nintendo Entertainment System. Jos olet enemmänkin kiinnostunut videopelien historiasta, suosittelen käymään Tampereella pelimuseossa! Voisin helposti viettää siellä koko päivän!
Joona Leppälä, ZoneVD uskomattoman tiedon jäljillä. 2022.
Nintendo Entertainment System julkaistiin vuonna 1983. Se nousi suosioon kotikonsolina.
1. Lue tietoteksti . Tutki sen rakennetta ja sisältöä. Merkitse oikea kirjain sitä vastaavan tekstin osan kohdalle.
a. Tietotekstin pääotsikko kertoo aiheen.
b. Lähde kertoo, mistä tekstin tiedot ovat peräisin.
c. Väliotsikko kertoo, mistä aiheesta seuraava kappale kertoo.
d. Johdannossa esitellään aihetta yleisellä tasolla.
e. Pääasia kerrotaan usein kappaleen ensimmäisessä virkkeessä.
f. Kappaleen aiheesta annetaan lisätietoa ja erilaisia esimerkkejä.
g. Kappalejako merkitään sisennyksellä tai tyhjällä rivillä.
h. Kuvasta ja kuvatekstistä voi saada lisää tietoa.
2. Tut ki pääasi oita ja lisätietoja. Valitse lisätiedot, jotka kerrotaan tekstissä.
a. Videopelejä alettiin ensimmäisen kerran tehdä vuoden 1950 tienoilla.
Professori teki toimivan ristinollapelin jo vuonna 1952.
Vuonna 1962 ilmestyi monia avaruusteemaisia pelejä.
Tunnetuimmaksi nousi peli Tennis for two.
b. Videopelien tunnetuin esi-isä on vuonna 1972 julkaistu Pong.
Kotikonsolit katosivat 1980luvulla.
Arcade-pelit olivat suosittuja 1980-luvulla.
Nintendo Entertainment System oli suosittu pelikonsoli.
3. Tutki tietotekstiä. Merkitse, sopiiko väite tietotekstiin vai ei.
a. Tietotekstissä kerrotaan faktoja eli tosiasioita.
b. Tietotekstin kieli on yleiskieltä.
c. Tietotekstissä on paljon esimerkkejä.
d. Tietotekstin pääasia on Joona Leppälä.
e. Tietotekstin tehtävänä on naurattaa lukijaa.
4. Alleviivaa tekstistä kolme ilmausta, joita voisit käyttää, kun kirjoitat tietotekstiä.
Tietotekstin rakenne
EI KYLLÄ
Kirjoitan tietotekstin
1. Val itse aihe tai keksi itse.
lautapeli harrastus tärkeä henkilö urheilulaji tai -joukkue
Aiheeni:
2. Suunnitt ele tiedonhankinta. Kirjoita kysymykset, joihin haluat vastaukset.
Millainen
3. Etsi tietoa ja tee lyhyitä muistiinpanoja tukisanalistan avulla. Kirjoita myös lähteet muistiin.
1. kappale eli johdanto:
Esittele tekstin aihe . Kerro aiheesta perustietoja.
2. kappale:
Kerro tärkein asia ensimmäiseksi. Anna lisätietoja ja esimerkkejä . Kirjoita väliotsikko , joka kertoo kappaleen aiheen.
3. kappale:
Kerro tärkein asia ensimmäiseksi.
Anna lisätietoja ja esimerkkejä .
Kirjoita väliotsikko , joka kertoo kappaleen aiheen.
4. Kuva ja kuvateksti:
Suunnittele kuva ja kuvateksti , jotka kertovat lisätietoja aiheesta.
Lähteet
Kirjoita tietojen ja kuvan lähteet muistiin.
4. Kirjo ita tietotekstillesi kiinnostava aiheeseen liittyvä pääotsikko. Otsikko voi olla esimerkiksi kysymys.
5. Pyydä suunnitelmastasi palautetta. Täydennä tai muokkaa suunnitelmaasi.
6. Kirjoita tietotekstisi.
7. Tarkista lopuksi tietotekstisi oikeinkirjoitus.
Aloitin virkkeet isolla alkukirjaimella.
Päätin virkkeet lopetusmerkkiin.
Erotin pää- ja sivulauseet toisistaan pilkulla.
Kirjoitin erisnimet isolla alkukirjaimella.
Kirjoitin yhdyssanat yhteen ja käytin tarvittaessa yhdysmerkkiä.
Jätin tyhjän rivin tekstikappaleiden väliin.
Tietotekstin kirjoittaminen
TARKISTA OIKEINKIRJOITUS!
Tarkistan taitoni
1. Tutki tekstiä. Nimeä sanojen sanaluokat sanojen yläpuolelle.
V = verbi (5) S = substantiivi (5) A = adjektiivi (2)
P = prononomi (2) N = numeraali (2)
T = taipumaton sana (5)
Oletko valmis? Testi alkaa nyt! Keskitytään siis tähän elämäsi tärkeimpään hetkeen.
Jos osaat nämä viisi tehtävää erinomaisesti, saat vähintään sata papukaijamerkkiä!
2. Alleviivaa virkkeistä nominit, jotka on taivutettu paikallissijoissa.
a. Uutisista voi löytää hyödyllistä tietoa. ( 1 )
b. Uutisissa kerrotaan usein myös uusista tutkimustuloksista. (3)
c. Niitä voi hyödyntää esimerkiksi omassa tietotekstissä. ( 2 )
d. Selaile puhelimella ja tietokoneella uutisia myös verkosta. (3)
e. Puhelimelta on helppo näyttää ja jakaa tietoa myös kaverille. (2)
f. Etsikää tietoa, josta on hyötyä omalle pienelle tutkimukselle
g. Kahdessa päässä tieto ja tarmo tuplaantuvat! (2)
3. Muodosta sanoista virke. Taivuta nomineja tarpeen mukaan.
a. menen retki metsä lauantai
b. pidätkö sinä talvi upea luonto
4. Tutki virkkeiden merkitystä. Piirrä virkkeet.
Ella on lumilinna lla . Ella on lumilinna ssa .
5. Täydennä tekstiin puuttuvat nominit nominatiivissa, genetiiviss ä tai partitiivissa. Nimeä kirjoittamiesi sanojen sijamuodot.
nom . = nominatiivi gen . = genetiivi part . = partitiivi
Etsin verkosta. Tärkein löytyy usein alusta. Silmäilen myös kaikkia ja katson tarkasti kaikki kirjasta. (tieto) (asia) (teksti) (väliotsikko) (kuva) tietoa part.
Arvioi taitojasi. Väritä. 6.
Erotan eri sanaluokkien sanat toisistaan ja osaan nimetä ne.
Ymmärrän, miten sijamuoto voi vaikuttaa sanan merkitykseen.
Osaan taivuttaa nomineja sijamuodoissa.
Tunnistan sijamuodot nominatiivi, genetiivi ja partitiivi.
Tunnistan paikallissijoja.
Keskityin tehtäviin ja työskentelin tavoitteellisesti jakson aikana.
Lähes aina!
Useasti
Joskus
Jakson tavoitteet
● Taivutetaan verbejä persoonamuodoissa ja aikamuodoissa.
● Harjoitellaan verbin persoona- ja aikamuotojen nimeämistä.
● Harjoitellaan tunnistamaan lauseesta predikaatti ja subjekti.
● Luetaan runoja, tietotekstejä ja kertomuksia.
● Kirjoitetaan runo kalevalamittaan.
1. Yhdistä persoonamuotoiset verbit oikeaan aikamuotoon. huomaan
preesens imperfekti
en löydä emme olleet kampasivat eivät löytäneet juostaan
Arvioi osaamistasi. Merkitse rasti.
En osaa vielä. Osaan vähän. Osaan hyvin. Osaan erinomaisesti.
2. Lisää virkkeisiin verbi opiskella oikeassa persoona- ja aikamuodossa.
a. Sinä koko illan.
(y. 2. p., preesens)
b. Me Kreikan historiaa.
(m. 1. p., imperfekti, kieltomuoto)
c. Kirjaston lukusalissa ahkerasti.
(passiivi, preesens)
d. Te sanakokeeseen tarpeeksi.
(m. 2. p., imperfekti)
Arvioi osaamistasi. Merkitse rasti.
En osaa vielä. Osaan vähän. Osaan hyvin. Osaan erinomaisesti.
3. Alleviivaa lauseesta verbi eli predikaatti. Yhdistä predikaatti sen tehtävään.
a. Joku laittaa keittiössä ruokaa.
b. Värisin vilusta.
c. Olen kotona aivan yksin.
d. Kirjapino kaatui yhtäkkiä.
Arvioi osaamistasi. Merkitse rasti.
Predikaatti ilmaisee olemista tuntemista tapahtumista tekemistä.
En osaa vielä. Osaan vähän. Osaan hyvin. Osaan erinomaisesti.
Merkitse kuvaan asiat, joita haluat erityisesti harjoitella tässä jaksossa.
21. Karhu hyökkää
1. Tutki kuvaa. Merkitse kuvaan, mitä tai ketä virke tarkoittaa.
Mikä on valtavan suuri vihainen metsän omena? (A)
Kenellä on paha aavistus eli kuka tietää, että kohta tapahtuu jotain pahaa? (B)
Mikä vinkaisee eli päästää kimeän ääneen, koska pelkää? (C)
Kuka karjuu eli huutaa vihaisesti ja kovalla äänellä? (D)
Mitä pelottaa niin, että se vapisee eli tärisee? (E)
Niilo
Akseli
Hiili
2. Valitse ja kirjoita sanat, jotka tarkoittavat melkein samaa.
sinnepäin nopeasti uudelleen koska toiseen suuntaan tämän jälkeen
Kertomuksen tapahtumapaikka on 1800-luvun Suomessa maaseudulla. Päähenkilö Niilo on lähtenyt Akselin ja tämän rohkean Hiili-koiran kanssa taas metsästämään.
1.
Äkkiä Hiili katoaa hiljaiseen metsään. Niilo ja Akseli kuulevat kaukaa Hiilin terävän haukun . Hiili on kohdannut valtavan suuren karhun . Hiili pyörii karhun kaksitoista ympärillä ja seuraavaksi puree sitä. Siksi karhu lyö käpälällään koiraa, jonka kyljestä alkaa vuotaa verta. Akseli suuttuu ja karjuu karhulle. Niilo tajuaa, että verenhimoinen karhu puolustaa ruokaansa. Maassa kuutiosta karhun lähellä on eläin, peura. Huolestunut Niilo haluaa lähteä pois, mutta Akseli ei suostu. Silloin voimakas karhu hyökkää poikia sieni kohti. Hurja eläin saavuttaa heidät nopeasti.
b. Merkitse oikea numero määritelmään sopivan sanan yläpuolelle.
1. kova ääni, jota koira pitää
2. kun ei kuulu mitään ääntä tai kuuluu vain vähän ääntä
3. suojelee omaansa viholliselta
4. puristaa jotain hampaiden välissä
5. suuri voimakas eläin, joka asuu metsässä
Nyt lukemaan! s. 105–107
Karhu hyökkää
4. Lue teksti Karhu hyökkää . Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Koiran haukku kuuluu kaukaa / läheltä / mäeltä .
b. Pojat näkevät karhun ja sen pennun / metsästäjän / koiran .
c. Karhu juoksee koiraa pakoon / kohti / karkuun
d. Karhu nousee takajaloilleen ja haistelee kalliota / puuta / ilmaa .
e. Karhu ei enää leiki / nuku / piiloudu .
Tekstin pääidea:
f. Akseli ei varo karhua, koska hän pelkää / puolustaa / varoo omaa koiraansa.
5. Pohdi sanan merkitystä. Täydennä taulukko.
Sana suomeksi Sana toisella kielellä
karhu
Sana virkkeessä Sanan selitys
6. Täydennä virkkeisiin verbit imperfektissä.
a. Me koiran ja karhun.
(nähdä, m. 1. p.)
b. Karhuja usein haaskalla syömässä.
(nähdä, passiivi)
c. Me koiralle monta kertaa.
(huutaa, m. 1. p.)
d. Koiralle turhaan. Se oli jo kaukana.
(huutaa, passiivi)
e. Me metsänpeittoon, kun näimme karhun.
(piiloutua, m. 1. p.)
f. Metsänpeittoon , jos hätä oli suuri.
(piiloutua, passiivi) näimme
Karhu hyökkää
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva kysymys.
a. Vastaus: Karhu oli vihainen, koska se luuli, että pojat vievät siltä peuran, jota karhu oli syömässä.
Miksi
b. Vastaus: Jos kohtaa karhun, ei kannata juosta eikä huutaa.
Mitä ei
c. Vastaus: Niilo pelastui, koska metsä suojeli häntä karhulta.
Miksi
8. Lue vihjeet. Jokaisella eläimellä on vain yksi hedelmä ja yksi asuste. Päättele ja piirrä.
• Karhulla on omena.
• Kahdella keskimmäisellä eläimellä on lippalakki.
• Ilveksellä on sama hedelmä kuin karhulla.
• Ilveksen vieressä olevan eläimen hattu on punainen.
• Hirven vieressä olevalla eläimellä on appelsiini.
• Reunimmaisella eläimellä on rusetti kaulassa.
• Ilveksen ja ketun välissä olevalla eläimellä on päärynä.
• Ketulla on pipo.
KARHU ILVES HIRVI KETTU
Verbin aikamuodot
Verbi taipuu aikamuodoissa
Yhdessä lauseessa on aina yksi persoonamuotoinen verbi . Se kertoo, mitä lauseessa tehdään tai tapahtuu. Verbi voi myös kysyä, käskeä tai kieltää.
Verbin persoonamuoto kertoo, kuka tekee tai ketkä tekevät. Verbin aikamuoto kertoo, milloin jotain tehdään tai tapahtuu.
Preesens kuvaa nykyhetkeä tai tulevaa. Perfekti kuvaa yleensä menneitä tapahtumia, joiden ajankohtaa ei tiedetä tarkasti tai jotka jatkuvat yhä.
Imperfekti ja pluskvamperfekti kuvaavat mennyttä, jo päättynyttä tapahtumaa.
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
Hän tekee loitsun. Hän teki loitsun. Hän on tehnyt loitsun. Hän oli tehnyt loitsun.
Perfektin ja pluskvamperfektin taivutus
Mennyt tai vielä jatkuva tapahtuma aikamuoto: perfekti
Mennyt jo päättynyt tapahtuma aikamuoto: pluskvamperfekti
y. 1. p. olen asunut en ole asunut olin asunut en ollut asunut
y. 2. p. olet asunut et ole asunut olit asunut et ollut asunut
y. 3. p. on asunut ei ole asunut oli asunut ei ollut asunut
m. 1. p. olemme asuneet emme ole asuneet olimme asuneet emme olleet asuneet
m. 2. p. olette asuneet ette ole asuneet olitte asuneet ette olleet asuneet
m. 3. p. ovat asuneet eivät ole asuneet olivat asuneet eivät olleet asuneet
passiivi on asuttu ei ole asuttu oli asuttu ei ollut asuttu
1. Yhdistä persoonamuotoiset verbit oikeaan aikamuotoon.
syöt oli syönyt on syönyt söi ei ollut maistettu emme maistaneet en maista ei ole maistanut preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
Verbin aikamuodot
y. 1. p.
y. 2. p.
y. 3. p.
m. 1. p.
m. 2. p.
m. 3. p.
passiivi
olen vienyt en ole vienyt
olemme vieneet
on viety
3. Taivuta verbiä jäädä pluskvamperfektissä.
y. 1. p.
y. 2. p.
y. 3. p.
m. 1. p.
m. 2. p.
m. 3. p.
2. Taivuta verbiä viedä perfektissä. olin jäänyt en ollut jäänyt emme olleet jääneet ei ollut jääty
passiivi
Hei, tänne se kala!
4. Tutki virkkeitä. Alleviivaa verbit. Verbiin voi kuulua1–3 sanaa.
a. Me emme ole nähneet koskaan luonnossa karhua.
b. Te olette nähneet karhun luonnossa yhden kerran.
c. Te olitte piiloutuneet kuvauskojuun erämaahan.
d. Siellä kuvaajat olivat odottaneet karhua kamerat valmiina.
f. Metsästä ei ollut kuulunut pienintäkään ääntä.
g. Viisaat karhut ovat vältelleet ihmisiä kautta aikojen.
5. Alleviivaa tekstin verbit (12). Kirjoita verbit oikeisiin laatikoihin.
Kontiolla on erinomainen kuulo- ja hajuaisti, joten se havaitsee ihmisen, ennen kuin ihminen on huomannut kontion. Otsot ovat kiertäneet ihmiset kaukaa aina, kun se on ollut mahdollista. Kerran näimme mesikämmennen illalla teltassa, kun hämärä oli laskeutunut. Karhu oli haistanut meidät. Istuimme aivan hiljaa. Karhu lähti pois. Muistelen tapausta usein. Me emme olleet kohdanneet karhua koskaan aiemmin.
Preesens
Imperfekti
Perfekti Pluskvamperfekti
6. Alleviivaa verbit. Kirjoita verbien persoona- ja aikamuodot. persoonamuoto aikamuoto
a. Tietäjä laulaa loitsun.
b. Emme ole kuulleet mitään.
c. Vanhat ukot iskevät juttua.
d. Varokaa kalavaleita!
e. Oletko kuullut Väinämöisestä?
f. Kyläläiset eivät huomanneet.
g. Mihin muut ovat lähteneet?
h. Kylässä oli kerrottu tarinoita.
y.
3. p. preesens
7. Lisää virkkeisiin verbi liikkua oikeassa persoona- ja aikamuodossa.
a. Minä hitaasti ja varovasti.
(y. 1. p., pluskvamperfekti)
b. Sinä kotia kohti.
(y. 2. p., pluskvamperfekti, kieltomuoto)
c. Jumppasalissa reippaasti.
(passiivi, pluskvamperfekti)
d. Te omilta paikoiltanne ilman lupaa.
(m. 2. p., perfekti)
e. Lapset sohvalta koko aamuna .
(m. 3. p., perfekti, kieltomuoto)
f. Keittiössä yöllä kenenkään huomaamatta .
(passiivi, perfekti)
8. Alleviivaa virkkeistä verbit . Muuta verbien persoonamuoto. Kirjoita virkkeet.
a. Sinä et ole ahminut puolukoita.
y. 1. p.
Minä en ole ahminut puolukoita.
b. Oletteko kuiskanneet hiljaa?
y. 2. p.
c. Olen hiipinyt karkuun.
m. 1. p.
d. Olet piiloutunut pensaaseen.
m. 2. p.
e. Me emme ole nähneet karhua.
m. 3. p.
9. Alleviivaa persoonamuotoiset verbit. Ympyröi tekstissä käytetyt aikamuodot.
a. Muinaiset suomalaiset uskoivat, että väkeä eli eräänlaista voimaa oli kaikessa elävässä . Toisissa asioissa väki oli hyvin voimakasta . Tulen väki oli tiedetty aina erityisen vahvaksi. Siksi monissa kylissä oli suhtauduttu tuleen varovaisesti ja kunnioituksella.
b. Ajateltiin, että maailma oli syntynyt, kun sotkalintu oli muninut munan alkumereen. Muna halkesi , ja sen kuorista syntyivät taivaankansi ja maanpinta. Maailman synnystä kerrotaan eri tarinoita eri kulttuureissa. preesens / imperfekti / perfekti / pluskvamperfekti
c. Kalevalan taruissa maan läpi oli kulkenut suuri puu, joka päättyi Pohjantähteen ja pimensi auringon . Nykyään epäillään, että "suuri tammi" oli itse asiassa valtava pölypilvi. Kun meteoriitti oli iskeytynyt maahan, se oli nostanut ilmaan pölypilven, joka näytti valtavalta puulta.
halki itse asiassa paikalle reunalla vieläkin viereen
Tietoteksti kertoo suomalaisesta kansanperinteestä eli vanhoista uskomuksista, tiedoista ja tavoista. Muinaiset suomalaiset uskoivat, että maailma syntyi linnun munasta. Muna halkesi, ja kuoren paloista tuli taivas ja maa. Suomalaiset ajattelivat myös, että metsä on pyhä eli tölkki kunnioitettava ja tärkeä paikka. Ihmiset uskoivat, että metsässä asui haltijoita eli olentoja karvoja, joilla oli erityisiä voimia. Ihminen saattoi kadota metsänpeittoon, eli metsä peitti hänet ja ihminen eksyi. Karhu oli ennen vanhaan niin pyhä eli kunnioitettava eläin, että sen oikeaa nimeä ei saanut sanoa. Siksi karhulla on paljon lempinimiä. Kaikilla elävillä olennoilla oli väkeä eli voimaa. Tietäjillä oli erityisen paljon voimaa, kun he lauloivat loitsuja Muinaisten sukka suomalaisten lauluista moni säilyi vuosisatoja.
b. Merkitse oikea numero määritelmään sopivan sanan yläpuolelle.
1. kunnioitettava ja tärkeä
2. vanhat uskomukset, tiedot ja tavat
3. olento, jolla on erityisiä voimia
4. erityisen voimakas laulu
5. ihmiset, jotka elivät todella kauan aikaa sitten
s. 109–111 tai
s. 174–175 (selko) Nyt lukemaan!
Suomalainen kansanperinne
4. Lue teksti Suomalainen kansanperinne. Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Maailma syntyi, kun lintu muni munan mereen / taivaalle / pesään .
b. Ennen sanottiin, että saalista haetaan / kerätään / pyydetään metsältä.
c. Haltijoiden maahan saattoi nähdä, kun katsoi kaivoon / lähteeseen / lätäkköön
d. Tursaat eli vesihiidet olivat ve si en / veneiden / vuorten haltijoita.
e. Karhua ja hirveä pidettiin metsän vartijoina / kuninkaina / henkinä .
Tekstin pääidea:
f. Muinaiset suomalaiset uskoivat, että kivissä / miekoissa / sanoissa on ihmeellistä voimaa.
5. Pohdi sanan merkitystä. Täydennä taulukko. muinainen
f. Me karhua myös kontioksi ja otsoksi. (laulaa) (nähdä) (kuulla) (tutustua) (lukea) (sanoa) olemme laulaneet
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva kysymys.
a. Vastaus: Tietäjät kutsuttiin sairaiden luo, koska he osasivat parantaa loitsuilla.
Miksi
b. Vastaus: Ihmiset uskoivat, että tietäjät osaavat muuttua eläimiksi.
Miksi Mitä
c. Vastaus: Villit luonnon eläimet olivat tärkeitä muinaisille suomalaisille, koska heidän elämänsä oli riippuvainen metsästä.
8. K eksi sanoja ohjeen mukaan .
a. Vaihda sanasta aina yksi kirjain kerrallaan. Kuinka monta sanaa keksit?
kala, pala, palo...
pesi, vesi, veli...
b. Keksi sanoja, joissa on sama alkusointu eli sanat alkavat samoilla äänteillä.
kala, kaveri, kakku... muru, munia, mummo...
Lauseenjäsenet: predikaatti ja subjekti
Lauseessa on aina predikaatti
Lauseenjäsenet kuvaavat sanojen tehtävää lauseessa. Yhdessä lauseessa on aina yksi persoonamuotoinen verbi eli predikaatti . Se kertoo, mitä tehdään tai tapahtuu.
Väinö soitti kanteletta. Ilmarinen ei ole takonut vielä sampoa.
Subjekti kertoo tekijän
Subjekti kertoo, kuka tai mikä tekee. Subjekti voi olla ihminen, eläin tai asia.
Väinö soitti kanteletta. Louhi ja Aino suuttuivat Väinämöiselle.
Lauseessa ei ole aina subjektia. Jos predikaatti on passiivissa, tekijää ei tiedetä. Joskus tekijä näkyy vain verbin persoonamuodossa, eikä subjektilla ole omaa sanaa lauseessa. On myös muita lauseita, joista tekijää ei näe.
Subjektin tunnistaa myös siitä, että se taipuu vain kolmessa sijamuodossa . nominatiivi genetiivi partitiivi
Väinö soitti kanteletta. Väinön piti lähteä. Väinöä harmitti.
1. Alleviivaa lauseiden predikaatit eli persoonamuotoiset verbit.
a. Me emme ole löytäneet metsästä maahisia tai keijuja.
b. Me etsimme niitä monta päivää.
c. Löysitkö sinä metsästä keijuja?
d. Maahinen ei liiku päiväsaikaan metsässä.
e. Metsässä on asunut aina karhuja.
f. Maahisten maailma ei näytä samalta kuin ihmisten maailma.
2. Tutki tekstiä ja ratkaise sana.
• Alleviivaa predikaatit. (8)
• Ympyröi kaikista lauseista subjekti. Kirjoita niiden ensimmäiset kirjaimet viivoille.
a. Minä kerään mustikoita metsässä.
b. Anni lähti mukaan retkelle.
c. Aleksi soitti vanhemmilleen.
d. Hän ei löytänyt kumisaappaitaan.
e. Ihmiset arvostavat metsää.
f. Viikonloppuisin nuoret retkeilevät.
g. Metsässä asuu eläimiä.
h. Ne pelkäävät äänekkäitä ihmisiä.
.
3. Täydennä virkkeisiin subjektit, jotka sopivat parhaiten predikaatteihin .
Metsän veikein taruolento on . yleisö karhu karhu ja hirvi Emmi minä oppilaat
a. Aamulla lähden kouluun.
b. Koulussa pitää esitelmän metsän eläimistä.
c. kuuntelee tarkasti esitystä.
d. ovat metsän kuninkaita.
e. on saanut monta lempinimeä.
f. lukevat tietokirjaa karhuista.
4. Alleviivaa lauseista predikaatit. Yhdistä oikeaan aikamuotoon.
a. Oletko käynyt maahisten maassa?
b. Niiden maailma kääntyi ylösalaisin.
c. Siellä on elänyt otuksia aikojen alusta asti.
d. Kurkistakaa lähteeseen, mutta olkaa varovaisia.
e. Eräs liian utelias lapsi oli kadonnut.
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
5. Alleviivaa lauseista predikaatit. Yhdistä predikaatti sen tehtävään.
a. Salaperäisessä metsässä piileskelee joku.
b. Hämärä metsä jännittää meitä.
c. Puun takana on joku piilossa.
d. Äkkiä pimeä väistyy, kun aurinko tulee esiin.
e. – Huhhuh! sinä huokaisit helpottuneena.
6. Keksi samaan lauseeseen erilaisia predikaatteja.
a. Ihmiset iltaisin.
b. Ihmiset iltaisin.
c. Ihmiset iltaisin.
d. Ihmiset iltaisin.
e. Ihmiset iltaisin.
Predikaatti ilmaisee olemista tuntemista tapahtumista tekemistä sanomista.
7. Alleviivaa lauseiden predikaatit. Kirjoita, mikä tai kuka on lauseen subjekti.
subjekti
a. Väinämöinen teki kanteleen hauen leukaluusta.
b. Pohjolassa me kuuntelimme kaunista soittoa.
c. Saattoipa joku hieman torkahtaa.
d. Yhtäkkiä soittaja keskeytti soittamisen.
e. Sinä jatkoit vielä uniasi.
f. Kurkilauma kirkui taivaalla.
8. Kirjoita kuvan avulla virkkeitä, joissa on subjekti ja predikaatti. Alleviivaa kirjoittamasi predikaatit ja ympyröi kirjoittamasi subjektit.
Eväät katoavat, koska
Jos hyppäätte lampeen,
a.
b.
c. d. Kohta Varo, että
9. Alleviivaa tekstistä predikaatit. Kirjoita sopivat predikaatit kohtiin a–e.
Soitamme yhdessä kanteletta. Bändimme ei soita vanhaa musiikkia vaan uusimpia hittejä. Minä olen soittanut kanteletta 5-vuotiaasta asti. Muskarissa soitettiin helppoja lauluja. Valkopartainen opettajamme oli rakentanut itse oman kanteleensa.
a. Predikaatti on kieltomuoto.
b. Predikaatti on perfektissä.
c. Predikaatti on pluskvamperfektissä.
d. Predikaatti ei kerro, mikä tai kuka tekijä on.
e. Tekijä näkyy vain predikaatin persoonamuodossa.
epätoivoinen selittämättömiä riitaisa sysimusta tyttö vanha
Kauan sitten Suomessa kerrottiin ja laulettiin kansanrunoja. Elias Lönnrot keräsi kansanrunoja ja kokosi niistä Kalevalan lentokoneen. Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1835. Kalevala kertoo Kalevalan ja Pohjolan taistelusta. Kalevalaa johti ja hallitsi vanha tietäjä Väinämöinen , joka osasi käyttää yliluonnollisia kykyjään aina tarvittaessa. Väinämöinen teki ensimmäisen kanteleen hauen leukaluusta. Pohjolassa hallitsi vessaharjassa Louhi eli Pohjan akka, jolla oli yliluonnollisia kykyjä. Moni halusi vaimokseen Louhen vanhimman tyttären eli kauniin Pohjan neidon. Lopulta seppä Ilmarinen sai hänet vaimokseen, koska seppä takoi Louhelle ihmekoneen eli sammon . Kalevalan muita tunnettuja henkilöhahmoja ovat sinä sisarukset Aino ja Joukahainen, Lemminkäinen ja Lemminkäisen äiti.
b. Merkitse oikea numero määritelmään sopivan sanan yläpuolelle.
1. shamaani, jolla on erikoisia kykyjä
2. soitin, joka on tehty hauen leukaluusta
3. alue, jonka kansaa Väinämöinen johti
4. alue, jonka kansaa Louhi johti
5. ihmekone, jonka Ilmarinen takoi
s. 113–116 tai s. 176–179 (selko) Nyt lukemaan!
Kalevala ja sen henkilöt
4. Lue teksti Kalevala ja sen henkilöt . Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Väinämöinen käyttää yliluonnollisia kykyjään aina / heti / tarpeen vaatiessa .
b. Kalevalan kansa tarvitsee sammon kuljettamiseen suuren joukon / laivan / lastin .
c. Joukahainen haluaa aina olla rento / paras / nopea kaikessa.
d. Aino ilmestyy Väinämöiselle kerran auringon / kalan / neidon hahmossa.
e. Lemminkäinen on luonteeltaan seikkailunhaluinen / ujo / hauska .
Tekstin pääidea:
f. Kalevalan ja Pohjolan kansat taistelevat veneestä / kosijoista / sammosta .
väännän teistä vahvan solmun pujottelen pyörittelen
lausun vielä solmun sanat:
Sykkyrä mykkyrä langan lii kieputa vieputa vallan vii nuoran nöpö langan lepsu kireä korea kii
Kaija Pispa, Prinssi Pipariksi. 2007.
1. Tutki runon rakennetta . Merkitse oikea kirjain sitä vastaavan tekstin osan kohdalle.
a. runon nimi
b. Säe on yksi runon rivi. Kalevalamittaisessa runossa yhdessä säkeessä on kahdeksan tavua.
c. Alkusointu syntyy, kun peräkkäiset sanat alkavat samoilla äänteillä.
d. Kalevalaisessa runoudessa sama asia toistetaan kahdella eri tavalla peräkkäisissä säkeissä.
e. Säkeistössä on monta säettä.
f. Kirja, jossa runo on julkaistu, ja julkaisuvuosi.
g. runon kirjoittajan nimi
Lisää säkeisiin puuttuvat tavut.
jon ka ra vä
a. Nau pal jo päi !
b. Et vai suu su hän reen ruun vu
3. Ke ksi lisää sanoja, joissa on sama alkusointu.
maha, maku, mansikka, kaveri, kansi, kantele, poliisi, pohja, pohjoinen,
4. Keksi ja kirjoita, mite n voit sanoa saman asian toisella tavalla .
a. Kohta nauran makeasti.
b. Hyppään huiman hypyn veteen.
2.
Kirjoitan kalevalamittaisen runon
1. Kirjoita kalevalamittainen runo. Runosi on loitsu, jolla yrität vaikuttaa valitsemaasi aiheeseen. Valitse loitsun aihe.
2. Keksi ja kirjoita sanoja loitsuun.
a. Keksi aiheeseen sopivia sanoja.
b. Tutki a-kohdan sanoja. Kirjoita sanoja, joissa on sama alkusointu.
3. Keksi ja kirjoita valitsemastasi aiheesta kahdeksantavuisia säkeitä. Käytä tehtävässä 2 keksimiäsi sanoja.
sauna pyörä sukset sukat joku muu
4. Pyydä loitsustasi palautetta. Täydennä tai muokkaa loitsua.
5. Viimeistele loitsusi.
• Kirjoita säkeet parhaalla käsialallasi.
• Keksi ja kirjoita loitsullesi
6. Tarkista lopuksi loitsusi oikeinkirjoitus.
TARKISTA OIKEINKIRJOITUS!
Aloitin virkkeet isolla alkukirjaimella.
Päätin virkkeet lopetusmerkkiin.
Kirjoitin jokaisen säkeen omalle rivilleen.
Yhdessä säkeessä on kahdeksan tavua.
Kirjoitin erisnimet isolla alkukirjaimella.
Kirjoitin yhdyssanat yhteen ja käytin tarvittaessa yhdysmerkkiä.
Tarkistan taitoni
1. Yhdistä persoonamuotoiset verbit oikeaan aikamuotoon.
olin nukkunut nukuimme on nukkunut nukkuvat ei ollut miettinyt eivät miettineet et mieti en ole miettinyt
preesens imperfekti perfekti pluskvamperfekti
2. Lisää virkkeisiin verbi tutkia oikeassa persoona- ja aikamuodossa.
a. Mari vanhoja arvoituksia.
(y. 3. p., pluskvamperfekti)
b. Minä vanhaa arkkua kokonaan.
(y. 1. p., pluskvamperfekti, kieltomuoto)
c. Yliopistossa Kalevalan taruja.
(passiivi, perfekti)
d. Professorit sammon tarua.
(m. 3. p., perfekti, kieltomuoto)
3. Alleviivaa lauseiden predikaatit. Kirjoita, mikä tai kuka on lauseen subjekti. subjekti
a. Merellä Louhi ja Väinö taistelivat.
b. Sampo upposi meren pohjaan.
c. Se hajosi tuhansiksi palasiksi.
d. Milloin te luette Kalevalaa ?
4. Tutki tekstiä ja ratkaise sana.
• Alleviivaa predikaatit. (6)
• Ympyröi kaikista lauseista subjekti. Kirjoita niiden ensimmäiset kirjaimet viivoille.
a. Kokko-lintu on jättiläiskotka.
b. Kuolemansa jälkeen Aino muuttuu kalaksi.
c. Nyt neito ui veden syvyyksissä.
d. Pohjolassa neidot eivät halua kosijoita.
e. Ennustus ei ole toteutunut.
f. Lemminkäinen keksii vaarallisia ideoita.
Kalevalan legendaarinen soitin on .
5.
Arvioi taitojasi. Väritä.
Osaan taivuttaa verbejä persoonaja aikamuodoissa.
Tunnistan ja osaan nimetä verbien persoona- ja aikamuodot.
Tiedän predikaatin ja subjektin tehtävän lauseessa.
Keskityin tehtäviin ja työskentelin tavoitteellisesti jakson aikana. .
Löydän lauseesta predikaatin.
Löydän lauseesta subjektin.
Lähes aina!
Useasti
Joskus
Jakson tavoitteet
● Opiskellaan lyhenteitä.
● Kerrataan ja kirjoitetaan pää- ja sivulauseita.
● Tutustutaan rinnastuskonjunktioihin.
● Luetaan salapoliisiaiheisia tekstejä.
● Tehdään kuvakäsikirjoitus ja salapoliisielokuvan traileri.
1. Yhdistä sana ja sen lyhenne.
la klo g ma m maanantai
liikunta (oppiaine)
kello metri gramma lauantai mu cm li hi SE
Suomen ennätys musiikki (oppiaine) senttimetri historia (oppiaine)
Arvioi osaamistasi. Merkitse rasti.
En osaa vielä. Osaan vähän. Osaan hyvin. Osaan erinomaisesti.
2. Alleviivaa verbit. Yhdistä pää- ja sivulauseet.
Nauroiko opettaja makeasti,
Kävele reippaasti kouluun,
Olen hoitanut koulun hyvin,
Kevätaamuina herää helposti, mikä tuntuu nyt mukavalta. koska on niin valoisaa. että ehdit ajoissa! kun kerroit vitsin?
Arvioi osaamistasi. Merkitse rasti.
En osaa vielä. Osaan vähän. Osaan hyvin. Osaan erinomaisesti.
3. Keksi ja täydennä puuttuva pää- tai sivulause.
a. Pelaan tietokoneella, vaikka
b. Jäätelösi ehtii sulaa, kun
c. , jos lämpö mittari näyttää +27 astetta.
Arvioi osaamistasi. Merkitse rasti.
En osaa vielä. Osaan vähän. Osaan hyvin. Osaan erinomaisesti.
Merkitse kuvaan asiat, joita haluat erityisesti harjoitella tässä jaksossa.
26. Opetellaan salakirjoituksia
1. Tutki kuvaa. Merkitse kuvaan, mitä tai ketä virke tarkoittaa.
Salakirjoitus eli kirjoitus, jota ei ymmärrä ilman ratkaisukoodia. (A)
Ratkaisukoodi eli tieto, jonka avulla salaisen viestin voi selvittää. (B)
Vastaanottaja eli henkilö, joka saa viestin. (C)
Lähettäjä eli henkilö, joka on lähettänyt viestin tai paketin. (D)
Pyöreä esine , josta on etsitty Kiina ja Egypti. (E)
2. Tutki kuvaa. Valitse ja kirjoita virkkeeseen sopiva sana.
aukkoja salaisuus päällekkäin ääriviivat suikale
a. Kirjeen pitää ratkaista.
b. Laita kaksi paperia
c. Voit lukea viestin, kun katsot paperiin leikattuja .
d. Piirrä paperiin leikattujen kolojen lyijykynällä.
e. Leikkaa ohut paperia.
3. Lue tiivistelmä. Tee tehtävät.
a. Yliviivaa virke, joka ei sovi tekstiin.
Salakirjoitus on koodi, jonka avulla voi lähettää salattuja viestejä. Vain lähettäjä ja vastaanottaja tietävät salakirjoituksen ratkaisukoodin. Ilman ratkaisukoodia salakirjoitusta ei voi lukea. Salakirjoituksen avulla voi lähettää viestejä, joita ei halua kaikkien ymmärtävän.
Ihmiset ovat käyttäneet salakirjoituksia tuhansia vuosia. Ympäri maailmaa on keksitty monia erilaisia tapoja tehdä salakirjoitusta. Helpon salakirjoituksen voi tehdä aakkosjärjestyksen avulla siten, että vaihtaa kirjainten paikkoja. Silloin kirjaimet tarkoittavat eri kirjaimia kuin oikeasti. Salaviestin sanat voi piilottaa kirjeen tekstiin. Kiinalaisessa neliössä salaviesti kirjoitetaan vaihtamalla kirjainten lukusuuntaa. Kiinalainen ruoka on hyvää. Muinaiset egyptiläiset keksivät kiertää suikaleen paperia kynän ympärille. Irrotetussa paperissa näkyy vain yksittäisiä kirjaimia. Voit myös itse keksiä oman salakirjoituksen.
b. Ympyröi tekstistä kaikki sanat, jotka tarkoittavat ihmistä . (6)
c. Alleviivaa tekstistä kohta, jossa kerrotaan, mihin salakirjoituksia tarvitaan. Opetellaan salakirjoituksia
Nyt lukemaan! s. 129–131
4. Lue teksti Opetellaan salakirjoituksia . Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Tekstissä opetetaan, miten aakkosjärjestys / ristikoita / salakirjoitusta tehdään.
b. Jos haluat lukea salakirjoituksen, tarvitset suurennuslasin / oppaan / koodin .
c. Salakirjoituksia on käytetty aina / tuhansia vuosia / satoja vuosia
d. Sala-aakkoset on helppo / vaikea / tunnettu salakirjoitus.
e. Kirjeen tekstiin voi piilottaa numerokoodin / salaviestin sanat / avaimen .
d. Yön pimeinä tunteina he hiljaa pois palatsista.
e. Pian faaraon kissat ikkunan aukosta sisään.
f. Ne huoneessa, kunnes pysähtyivät salakätkön eteen. (piilottaa) (kiivetä) (irrottaa) (hiipiä) (kiinnittää) (kiertää)
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva kysymys.
a. Vastaus: Sauvaviestin vastaanottajalla pitää olla yhtä paksu kynä kuin lähettäjällä .
Millainen
b. Vastaus: Kerro vastaanottajalle salakirjoituksen avain ennen kuin lähetät salaviestin.
Mitä
c. Vastaus: Erilaisia salakirjoituksia on kehitetty ympäri maailmaa.
Missä
8. Selvitä salakirjoitus ristikon avaimen avulla.
Vinkki! Katso apua Lukutaito-kirjan sivulta 130.
Kirjoita salaviestin virke:
Lyhenteet
Lyhenteet
Lyhenteiden avulla sana voidaan kirjoittaa lyhyesti ajan ja tilan säästämiseksi.
Lyhenteitä käytetään esimerkiksi erilaisissa ilmoituksissa ja ohjeissa.
Lyhenteitä kannattaa käyttää harkiten, jotta teksti pysyy selkeänä. Luettaessa lyhenne luetaan kokonaisena sanana. Osa lyhenteistä kirjoitetaan ilman pistettä ja osa päättyy pisteeseen.
Lyhenteitä ilman pistettä
dl desilitra g gramma kpl kappale l litra pkt paketti prk purkki/purkillinen pss pussi rkl ruokalusikallinen
tl teelusikallinen
tlk tölkki
Hki Helsinki
Tku Turku
Tre Tampere
hlö henkilö krs kerros nro numero
Lyhenteitä, jotka päättyvät pisteeseen
ap. aamupäivä ark. arkisin
ip. iltapäivä os. osoite puh. puhelinnumero pvm. päivämäärä huom. huomaa
n. noin ns. niin sanottu s. sivu yht. yhteensä ym. ynnä muuta
1. Yhdistä sana ja sen lyhenne.
dl prk tl rkl purkillinen desilitra ruokalusikallinen teelusikallinen esimerkiksi päivämäärä noin huomaa pvm. n. huom. esim. h tunti ke keskiviikko kk kuukausi klo kello ma maanantai min minuutti pv päivä to torstai vkl viikonloppu vrk vuorokausi
Lyhenteet
Makea mansikkarahka
250 g mansikoita
2 dl vispikermaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 prk maitorahkaa
Vatkaa kerma ja sokerit vaahdoksi.
Sekoita kaikki ainekset keskenään.
Lindan koripallotreenit ma klo 18–20 ke klo 16–17.30 to klo 18–19
Tule paikalle aina 30 min aiemmin! La klo 11 peli!
a. Etsiväkerholaiset selvittävät eli tapahtumat tarkasti.
b. He ottavat johtolangat talteen eli ne pussiin.
c. Etsivät puhuttavat eli silminnäkijöitä.
d. Etsivät tarkkailevat eli aina ympäristöään.
e. Etsivät seuraavat epäiltyä salaa eli häntä.
f. He katsovat ympärilleen eli katseellaan koko alueen.
3. Lue tiivistelmä. Tee tehtävät.
a. Yliviivaa virke, joka ei sovi tekstiin.
Kun etsivä eli salapoliisi saa tehtävän, hän aloittaa aina tiukan tutkintavaiheen. Tutkintaan täytyy käyttää monia keinoja, jotta tapahtumat todella selviävät. Ensimmäiseksi taitava salapoliisi tutkii tapahtumapaikan tarkasti.
Pätevä etsivä kerää johtolankoja, juttelee silminnäkijöiden kanssa ja hakee tietoa netistä ja kirjoista. Langasta voi neuloa lämpimät sukat. Joskus huolellinen etsivä varjostaa eli seuraa varovasti epäilyttäviä tyyppejä kadulla ja yrittää löytää vihjeitä mysteerin ratkaisemiseen. Tutkinnan tarkoitus on saada selville tapahtumien kulku eli se, mitä on tapahtunut.
Osaava salapoliisi kuvaa jalanjäljet ja ottaa sormenjäljet talteen jauheen ja teipin avulla. Valpas salapoliisi havainnoi joka hetki ympäristöään. Hän poimii pinseteillä pieniä todisteita pussiin ja tutkii niitä suurennuslasilla. Isoista todisteista otetaan valokuva. Etsivän taitoja voi harjoitella etsiväkerhossa.
b. Ympyröi tekstistä adjektiivit , joilla kuvaillaan etsivää eli salapoliisia. (5)
c. Alleviivaa tekstistä yhdyssanat. (13)
s. 133–135 tai
s. 180–182 (selko) Nyt lukemaan!
Etsiväkerhon käsikirja
4. Lue teksti Etsiväkerhon käsikirja . Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Etsivät keräävät johtoja / tietoja / palapelin paloja .
b. Pienikin hiekanjyvä / tiedonjyvä / täysjyvä voi olla tärkeä.
c. Etsivä haravoi käsillään / katseellaan / haravalla tapahtumapaikan.
d. Etsivä ei tunge kättään taskuun / roskikseen / nenään .
e. Etsivä havainnoi / varjostaa / ihailee ympäristöään aina kaikkialla.
Tekstin pääidea:
f. Hyvä etsivä haluaa mainetta ja kunniaa / selvittää tapahtumat / toimia nopeasti .
5. Pohdi sanan merkitystä. Täydennä taulukko.
Sana suomeksi Sana toisella kielellä
salapoliisi
Sana virkkeessä Sanan selitys
6. Täydennä virkkeisiin verbit preesensissä.
a. Etsiväkerholaiset johtolankoja.
(löytää, m. 3. p.)
b. He tietoa silminnäkijöiltä.
(kerätä, m. 3. p.)
c. Kerholaiset johtolankoja.
(hävittää, m. 3. p., kieltomuoto)
d. Etsivät aina kaiken tarkasti.
(tutkia, m. 3. p.)
e. Salapoliisit kaikkialla ympäristöään.
(tarkkailla, m. 3. p.)
f. Etsiväkerho Hurrikaanin uudesta käsikirjasta lisää tietoa!
(saada, y. 3. p.)
käsikirja
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva kysymys.
a. Vastaus: Etsivän tehtävä on kerätä tietoa.
Mikä
b. Vastaus: Etsiväkerhossa harjoitellaan salapoliisitaitoja.
Mitä
c. Vastaus: Todisteita pitää etsiä, koska totuutta ei saa selville arvaamalla.
Miksi
a. Mikä suurenee, mitä enemmän se repeää?
oma nimi reikä hyvin väärin tie
kirja keksit
b. Mikä kuuluu sinulle, mutta muut käyttävät sitä eniten?
c. Mikä menee kauas, mutta ei liikahda paikaltaan?
d. Minkä voi avata ja sulkea, aloittaa ja lopettaa?
e. Mikä sana on väärin, kun se on oikein, ja oikein kun se on väärin?
f. Mitä teet, kun menet yhdestä reiästä sisälle ja tulet kolmesta ulos?
g. Mikä se on, jonka haluat kertoa, mutta jos kerrot, se katoaa?
Päälauseen ja sivulauseen kertaus
Päälause ja sivulause
Päälause kertoo virkkeen tärkeimmän asian. Sivulause tarkentaa päälauseen asiaa. Päälauseen ja sivulauseen väliin tulee pilkku.
Jokaisessa lauseessa on aina persoonamuotoinen verbi .
Nukun aamuisin pitkään, kun loma alkaa Kun loma alkaa, nukun aamuisin pitkään
Virkkeen lopetusmerkki valitaan aina päälauseen mukaan.
Eikö olekin mukavaa, että on lämmintä ja aurinkoista?
Lomalla loikoillaan, mikä rentouttaa
Muista tarkkailla, juotko tarpeeksi vettä!
Sivulauseen voi tunnistaa sen ensimmäisestä sanasta
Konjunktiolause alkaa alistuskonjunktiolla .
Menen uimaan, kun vedet lämpenevät.
Relatiivilause alkaa relatiivipronominilla .
että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kunnes
Pronomini joka viittaa edelliseen sanaan. Pronomini mikä viittaa koko edelliseen lauseeseen. Molempia pronomineja voi taivuttaa sijamuodoissa.
Ajoin pyörällä, joka rämisi. Kiristin pyörän ruuveja, mikä hiljensi räminän.
Kysyvä sivulause alkaa kysymyssanalla tai sanalla, jonka lopussa on kysymysliite -ko tai -kö . Pohdin, mitä tekisin tänään. Päätin kysyä, lähteekö kaverini uimaan.
Rinnastuskonjunktiot
Rinnastuskonjunktioilla voidaan yhdistää kaksi päälausetta tai kaksi sivulausetta. Rinnastuskonjunktioita käytetään myös yhdistämään sanoja esimerkiksi luettelossa. Rinnastuskonjunktioita ovat: ja, sekä, tai, vai, mutta, vaan, eli, eikä
Saavuin rantaan ja päätin mennä heti uimaan. Minä en uinut kauas vaan palasin pian rannalle. Onneksi lokki ei saanut leipiä, keksejä tai mansikoita repustani.
Päälause ja sivulause
1. Alleviivaa päälauseet. Lisää sopiva lopetusmerkki.
a. Lähdemme eväsretkelle, jos sää sallii
b. Menemmekö koko päiväksi, jotta ei tule kiire
c. Suunnittelen tarkkaan, mitä otan evääksi
d. Päätä jo pian, koska en jaksa odottaa
e. Toivotaan säätä, joka sopii retkeilyyn
f. Kun olemme kaikki yhdessä, juhlat onnistuvat
g. Retkellä on rento tunnelma , mikä tekee päivästä hauskan
2. Alleviivaa verbit. Ympyröi sivulauseen aloittavat sanat ja lisää pilkut.
a. Kesä harmittaa hiihtäjää vaikka hiihto onnistuu kesälläkin.
b. Mitä teen kesällä kun haaveilen talvesta ja lumesta?
c. Emme hiihdä hiekalla vaikka kaipa amme suksille!
d. Jos kaipaat suksille harkitse vesihiihtoa.
e. Koska vesihiihto tapahtuu veden päällä uimataito on välttämätön
f. Vesisukset ovat leveät jotta ne kantavat hiihtäjää veden pinnalla.
g. Kapeat sukset odottavat varastossa kunnes lumi jälleen sataa maahan.
3. Keksi ja kirjoita päälauseisiin sopivat sivulauseet.
a. Viihdyn kavereideni kanssa,
b. Meillä on aina hauskaa, koska jos kun vaikka
4. Etsi ja ympyröi piilotetut sanat, joilla voi aloittaa sivulauseen.
miksi mikä joka kuka jolla jos kun että jotta koska
SATEENVARJOTTA HELMIKÄÄTY
SYYTTÖMIKSIKIN
ALKUKANTAINEN
TUULIAJOLLA
RIKOSKATSAUS
KIRJOKANSI
KOTIKUNTA
MENETTÄÄ
VARJOSTAA
5. Keksi ja kirjoita sivulauseet loppuun.
a. Huomasin hahmon, joka
b. Tarkkailin häntä, koska
c. Hahmo lähestyi minua, mikä
d. Pohdin kovasti, kuka
e. Yllätyin täysin, kun
f. Olisi pitänyt arvata, että
6. Tutki tekstin lauseita.
• Ympyröi sivulauseen aloittava sana ja lisää pilkut.
• Merkitse virkkeen perään oikea sivulauseen lyhenne.
e. Jäljet johtivat , jossa syyllinen eli nukkui sikeästi päiväuniaan.
(substantiivi)
f. ei ollutkaan kateissa, vaan nukkujalla . (adjektiivi) (adjektiivi) (adjektiivi) (substantiivi)
(substantiivi) (substantiivi) (substantiivi)
Päälause ja sivulause
9. Tutki virkkeitä.
a. Alleviivaa päälauseet.
b. Ympyröi sivulauseen aloittavat sanat ja lisää pilkut.
Tiesitkö että Väinö Riikkilä kirjoitti aikanaan 12 nuortenkirjaa? Kuudessa niistä seikkailevat Pertsa ja Kilu. Vuonna 1948 valmistui ensimmäinen kirja jossa jahdataan timanttirosvoja. Silloin ei tiedetty nähtäisiinkö Pertsa ja Kilu televisiossa. Ohjaaja Vili Auvinen pohti kuvaisiko hän kirjojen pohjalta tv-sarjan. Auvinen ryhtyi toimeen.
Niinpä vuonna 1970 julkaistiin nuorten seikkailusarja Viimeiset kaanit jossa nähtiin myös tavallista perhe-elämää. Tuolloin oli tärkeää että lapset tekivät kotitöitä.
Vanhempia toteltiin kyselemättä mikä tuli ilmi sarjassa. Vaikka pojilla oli seikkailut kesken he tulivat aina kotiin syömään. Pojat veneilivät merellä koska he asuivat meren äärellä. Pojat törmäsivät roistoihin joita poliisit olivat pitkään etsineet.
Neuvokkaat ja rohkeat Pertsa ja Kilu saivat aina rikolliset satimeen.
c. Kirjoita ympyröimiesi sanojen ensimmäiset tavut järjestyksessä viivoille.
10. Jatka virkettä ohjeen mukaan. Keksi ja kirjoita sivulause ohjeen mukaan.
Ol ko kus nyt elo van, sa laps toi vat ean ri sarjan ratkaisi na? Esim.
a. Relatiivilause
Pojat kuulevat pankkiryöstöstä,
b. Konjunktiolause
Pertsan ja Kilun loma muuttuu,
c. Kysyvä sivulause
Poliisit ihmettelevät,
Päälause ja sivulause
11. Etsi ja ympyröi sanajonoista rinnastuskonjuktiot (8). Kirjoita. ja sekä tai vai mutta vaan eli eikä
a. s o l m u t t a s a l a p o l i i s i k a n a v a a n
b. i t s e k ä s r i e m u t a i k a n u o r i s o l l a
c. p e l i k e r t o a j o k i r e i k ä t a l o t ä m ä
d. k o i r a h a r j a k a m e r a k a t u v a i k e a
12. Täydennä virke. Kirjoita viivalle sopiva rinnastuskonjunktio.
a. Paikalla oli paljon ihmisiä, kukaan ei nähnyt roistoa.
b. Hieno sormus oli kadonnut, kahvilasta oli viety pullat.
c. Mysteeri rikos oli pakko selvittää.
d. Tilanne oli hankala, kukaan tiennyt, mitä pitäisi tehdä.
e. Asia ei omin voimin selvinnyt, etsivän apu oli tarpeen.
f. Etsivä tutki kahvilan lattiaa kuvasi jalanjälkiä.
g. Syyllinen oli puussa istuva varis pullaa nakertava orava.
h. Enää ei siis kenenkään tarvitse pelätä, mitä luulet?
13. Keksi puuttuva sivulause. Kirjoita virkkeet vihkoosi.
a. Päivä alkoi huonosti, koska…
b. Nukuin pommiin, vaikka…
c. Koulumatkalla hermostuin, kun…
d. Kompastuin käpyyn, joka…
e. Ehtisin ajoissa, jos…
14. Keksi puuttuva päälause. Kirjoita virkkeet vihkoosi.
a. , koska minä päätin niin.
b. , vaikka sinä nauraisit.
c. , jos saan apua.
d. , että muistan paremmin.
e. , kun vain ryhdyn tekemään.
Päälause ja sivulause
28. Nuuhku ja huoleton pitsavaras
1. Tutki kuvaa. Merkitse kuvaan, mitä tai ketä virke tarkoittaa.
Lämmin paikka varpaille, jotka palelevat. (A)
Pussi, jonka rapina saa koiran kipittämään paikalle. (B)
Koiran kehon heiluva osa, joka kertoo paljon sanomatta mitään. (C)
Roikkuu suusta ja tekee lammikon lattialle. (D)
Koiran tärkeä astia. (E)
2. Tutki kuvaa. Valitse ja kirjoita virkkeeseen sopiva sana.
käskeä lauma ei peräänny haukkuu rapsuttelu
a. Välillä koiraa täytyy tiukasti.
b. Perhe on koiran turvallinen .
c. Koiran mielestä on ihanaa.
d. Joskus koira vinkuu ja .
e. Jos koira haistaa herkkuja, se vaan suuntaa eteenpäin.
3. Lue tiivistelmä. Tee tehtävät.
a. Yliviivaa virke, joka ei sovi tekstiin.
Nuuhku kipittää yökoulussa käytävällä. Se huomaa tuoksuvan pitsalaatikon lattialla. Nuuhku haluaisi maistaa pitsaa, mutta ei uskalla. Se pelkää, että saa toruja. Yllättäen nelijalkainen, ruskeanharmaa siimahäntä pinkaisee pitsaa kohti ja nappaa siitä palan. Ison hiiren näköinen rotta piiloutuu kaapin alle. Nuuhkun suojelurefleksi laukeaa. Se haukkuu ohuet viikset väristen ja ryntää perään, mutta liian myöhään.
Luokan järjestäjä huomaa, että monta pitsaa on hävinnyt. Nuuhkulla oleva GoProkamera käynnistetään. Nuuhku rientää aluksi keittiöön ja sitten luokkiin selvittämään syyllistä. Isorotta eli Rattus norvegius painaa täysikasvuisena 140–500 grammaa. Nuuhku ei ole vieläkään saanut mitään syötävää. Häntä heiluen se porhaltaa kohti Pauliinaa ja nappaa tältä salaa karkkipussin. Onneksi pitsavarkaus lopulta selviää Nuuhkun videoiden avulla.
b. Ympyröi tekstistä kaikki sanat, jotka tarkoittavat juoksemista . (5)
c. Alleviivaa tekstistä kohta, jossa kerrotaan mitä Nuuhku pelkää.
s. 137–141 tai
s. 183–185 (selko) Nyt lukemaan!
Nuuhku ja huoleton pitsavaras
4. Lue teksti Nuuhku ja huoleton pitsavaras. Ympyröi oikea vaihtoehto.
a. Laatikossa on herkullista pitsaa / karkkia / koiranruokaa .
b. Viiksekäs hahmo muistuttaa talonmiestä / kissan aamiaista / karvatossuja .
c. Nuuhku suojelee pitsalaatikkoa käpälällä än / hännällä än / puremalla
d. Talonmiehellä on vatsa täynnä pitsaa / rotanloukku varpaassaan / keliakia .
e. Nuuhku komentaa toista koiraa / peilikuvaansa / lapsia .
Tekstin pääidea:
f. Varsinainen varas olikin talonmies / melkoinen yllätys / siimahäntä .
f. Pentukoirat johtoja aikansa kuluksi. (rapsutella) (pissata) (tuijottaa) (torua) (valua) (purra)
Nuuhku ja huoleton pitsavaras
7. Ke ksi ja kirjoita vastaukseen sopiva kysymys.
a. Vastaus: Nuuhku oli koululla yökoulussa.
Miksi
b. Vastaus: Yökoulussa katosi pitsoja.
Mitä
c. Vastaus: Syyllinen löytyi videon avulla.
Miten
8. Ryhdy etsiväksi, ja selvitä kuvan lasten nimet. Samalla selvität, kuka löysi opettajan kadonneet avaimet.
• Reino ei ole reunassa.
• Kalle on mahdollisimman kaukana Benistä.
• Ben on oikeassa reunassa.
• Venla on Kallen vieressä.
• Hannan vasemmalla puolella on kaksi oppilasta.
• Hanna on Reinon ja Venlan välissä.
• Tuiskun ja Hannan välissä on yksi oppilas.
Avainten löytäjä on:
Selvitä lasten järjestys! Avainten löytäjä on viides vasemmalta...
Nuuhku ja huoleton pitsavaras
Tutkin elokuvakerrontaa
1. Tutkitaan kuvakokoa.
Kuvakoko
Elokuva kuvataan siten, että kamera on vaakasuunnassa . Kuvakoko tarkoittaa kuvan rajausta. Kuvakokoa vaihtelemalla kiinnitetään katsojan huomio haluttuun asiaan. Usein kohtaus alkaa yleiskuvalla , joka näyttää tapahtumapaikan. Puolikuva sopii hyvin hahmojen välisen dialogin kuvaamiseen, kun taas lähikuvalla näytetään katsojalle henkilöiden tunteita.
erikoislähikuva lähikuva puolikuva yleiskuva
a. Keksi ja piirrä yleiskuva. b. Keksi ja piirrä puolikuva. c. Keksi ja piirrä lähikuva.
2. Tutki eri kuvakulmia. Alleviivaa oikea kuvakulma.
Kuvakulma
Kuvakulma tarkoittaa kameran sijaintia kuvattavaan nähden. Yleensä kamera pidetään ihmissilmän korkeudella. Alakulmassa kamera on kasvojen alapuolella. Yläkulmassa kamera on kasvoja korkeammalla.
alakulma silmän korkeus yläkulma
Elokuvakerronta
alakulma silmän korkeus yläkulma
alakulma silmän korkeus yläkulma
3. Tutkitaan otosten yhdistämistä.
Otoksista tarinaksi
Elokuvan tekijä yhdistää kuvatut otokset toisiinsa. Näistä osista katsoja kokoaa mielessään tarinan. Katsoja kuvittelee itse myös sen, mitä jää kuvan ulkopuolelle tai otosten väliin. Hän täyttää itse tarinan aukot ja päättelee, mitä voisi tapahtua.
a. Keksi ja piirrä kuvasarjaan puuttuva kuva.
b. Keksi ja kirjoita, mitä kuvasarjassa tapahtuu.
4. Suunnittele oma taikatemppu. Piirrä kuvasarja.
Katsojaa voi huijata taikatempuilla
Katsoja voidaan yllättää tai häntä voidaan huijata leikkauksilla eli yhdistämällä luovasti otoksia. Esimerkiksi:
1. Kamera asetetaan tukevasti paikoilleen.
2. Hahmo esittää tekevänsä taikatempun.
3. Kuvaus pysäytetään, ja hahmo poistuu kuvasta.
4. Kuvaus käynnistetään uudelleen, jolloin vaikuttaa siltä, että hahmo on kadonnut täysin selittämättömästi.
Tällä tekniikalla voidaan kävellä seinien läpi, taikoa joku pois, tehdä muodonmuutos jne.
Tarkistan taitoni
1. Ratkaise ristikko. Kirjoita lyhenteet sanoina.
krs ti v ark. min
2. Täydennä vihjeiden avulla alistuskonjunktiot.
3. Täydennä relatiivipronominit. puh.
Itsearviointi k k ä j s u o i n
4. Kirjoita kuvasta ohjeen mukaan virkkeitä.
a. Virkkeessä on päälause ja sivulause, joka alkaa konjunktiolla.
b. Virkkeessä on päälause ja sivulause, joka alkaa relatiivipronominilla.
c. Virke alkaa sivulauseella.
Arvioi taitojasi. Väritä. 5.
Tunnistan yleisimmät lyhenteet.
Ymmärrän, milloin lyhenteitä voi käyttää.
Tunnistan sivulauseen aloittavan sanan.
Osaan luetella alistuskonjunktiot ja relatiivipronominit.
Osaan nimetä kolme eri sivulausetyyppiä.
Osaan erottaa pää- ja sivulauseen toisistaan pilkulla, kun kirjoitan.
Tunnistan rinnastuskonjunktiot.
Keskityin tehtäviin ja työskentelin tavoitteellisesti jakson aikana.
