P 50
978-952-288-625-5 www.edukustannus.fi
Elämää suomalaisessa luonnossa TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi
...6
2. Suo on kostea elinympäristö
...8
3. Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä ...11 Lajintunnistus
...14
TILAUKSET
4. Soilla elää lintuja
...16
Kirjavälitys Oy 010 345100 koulut@kirjavalitys.fi
KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Terhi Maskonen, Elisabet Palenius, Riia Palmqvist, Sirpa Paso, Katja Seppänen ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy 2. painos, 2018
KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.
ISBN 978-952-288-711-5 Ulkoasu ja taitto: Antti Ignatius Kuvitus: Jukka Fordell ja Anita Polkutie Kartat: Simon Strömgård Toimitus: Anni-Elina Karvonen Kuvatoimitus: Hans Nordman
2
1. Suomessa on monenlaisia ympäristöjä
5. Matelijat ja sammakkoeläimet lisääntyvät munimalla
...18
6. Karhu ja susi ovat suurpetoja
...20
7. Luonto tarvitsee suojelua
...22
Vastuu itsestä ja toisista 8. Nuoruus on matka aikuisuuteen
...26
9. Elämässä ystävystytään ja ihastutaan
...28
10. Jokainen päättää omasta kehostaan
...30
11. Vastuun ottamista voi harjoitella
...32
12. Päihteet ovat haitallisia
...34
13. Tupakka ja alkoholi ovat yleisiä päihteitä
...36
Aineiden ilmiöitä 14. Vesi on välttämätön aine
...40
15. Vesi on hyvä liuotin
...42
16. Happamuus on aineen ominaisuus
...44
17. Aineilla on kolme olomuotoa
...46
18. Aineita voidaan erottaa toisistaan
...48
19. Vesistöistä pidetään huolta
...50
20. Maaperä koostuu maalajeista
...52
21. Tutkitaan aineita
...54
Luonnon ehdoilla 22. Maapallolla on neljä lämpövyöhykettä
Tarvitsemme energiaa ...58
23. Kuumalla vyöhykkeellä kasvaa
ainavihreää metsää
...60
24. Savanni kasvaa sademetsän reuna-alueilla ...63 25. Australian luonto on ainutlaatuinen
...66
26. Kääntöpiireillä on kuivaa aavikkoa
...68
27. Maapallolla on enemmän merta kuin maata ...70 28. Vertaillaan maanosia
42. Energiaa on monessa muodossa
...108
43. Sähkö on energiaa
...110
44. Virtapiiri on sähkön kulkureitti
...112
45. Sähkömoottorissa tarvitaan magneettia
...115
46. Sähkövirtaa saadaan voimalaitoksesta
...117
47. Energiaa saadaan energialähteistä
...120
48. Tutkitaan energiaa
...122
...72
Eliöt sopeutuvat eri ympäristöihin Voimat vaikuttavat arjessa 29. Voima saa aikaan liikettä
...76
30. Liikkeen nopeus vaihtelee
...78
31. Kitka vastustaa liikettä
...80
32. Kappaleeseen vaikuttaa useita voimia
...82
33. Monet välineet helpottavat arkea
...84
34. Tutkitaan mekaanisia sovelluksia
...86
Maapallon monet kasvot
49. Pientareilla kasvaa monia lajeja
...126
Lajintunnistus
...128
50. Itämereen on levinnyt vieraslajeja
...130
51. Kaupunki on erityinen elinympäristö
...132
Lajintunnistus
...134
52. Kodeissa elää kutsumattomia vieraita
...136
53. Maatalousympäristössä elää
jyrsijöitä ja petoja
...138
Maailmankartta ...140
35. Elinolot vaihtelevat
...90
36. Kasveja viljellään eri puolilla maailmaa
...93
37. Merten äärellä on elämää
...96
38. Aavikoillakin asutaan
...98
39. Sademetsiä tarvitaan
...100
40. Asutus keskittyy kaupunkeihin
...102
41. Huolehditaan kestävästä kehityksestä
...104
Hakemisto
...142
Valokuvalähteet
...144
3
Elämää suomalaisessa luonnossa Pohditaan yhdessä • Missä sijaitsee lähin suo? • Minkälaisissa paikoissa on soita? • Mitä suolla voi tehdä?
Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3−4 hengen ryhmiä. • Menkää koulun lähiympäristöön. • Ottakaa kuva tärkeinä pitämistänne paikoista. • Ottakaa kuva eläimille ja kasveille tärkeistä paikoista. • Esitelkää kuvat ja kertokaa perustelut luokassa.
4
5
1
Suomessa on monenlaisia ympäristöjä Laita silmäsi kiinni ja ajattele luonnonympäristöä, joka on sinulle tärkeä. Millainen kohde tulee mieleesi?
Pohjoinen sijainti näkyy luonnossa Näet luonnossa edelleen viimeisen jääkauden aiheuttamia muutoksia. Ne näkyvät maisemassa sekä myös eläin- ja kasvilajistossa. Esimerkiksi sammakkoeläimet ovat levinneet Suomeen vasta jääkauden jälkeen. Suuri osa maamme järvistä muodostui jääkauden vaikutuksesta. Suomen pinta-alasta kymmenesosa on vettä, joten meillä on paljon veden ja rannan ympäristöihin kuuluvia eliölajeja. Maapintaalasta suurin osa on metsää ja suota. Suomen luontoon vaikuttavat maamme pohjoinen sijainti ja viileä ilmasto. Kasvi- ja eläinlajeilla on Suomessa erilaisia keinoja, joilla ne selviävät kylmyydestä.
Lähes kaikista ympäristöistä voi löytää sekä rakennettua ympäristöä että luonnonympäristöä.
Ympäristö jaetaan kahteen eri ryhmään Kaikki ympäristöt koostuvat elollisesta ja elottomasta luonnosta, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Elollista luontoa ovat kaikki eliöt. Elottomaan luontoon kuuluvat esimerkiksi maaperä, ilma, valoisuus, lämpötila ja vesi. Laajat metsäalueet ja järvet ovat tyypillisiä Suomen metsämaisemassa.
6
Niityt ovat vähentyneet eläinten laidunten häviämisen myötä. Siksi monille perhosille ei löydy enää sopivaa elinympäristöä.
Liito-orava elää metsissä, joissa on kuusien lisäksi lehtipuita. Tällaiset metsät ovat vähentyneet, ja siksi liito-orava on uhanalainen laji Suomessa.
Ympäristöt voidaan jakaa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön. Luonnonympäristössä ihmisen jäljet eivät näy, vaan se on alkuperäistä luontoa, kuten suota, metsää, vesistöä tai tunturia. Rakennettua ympäristöä ihminen on muuttanut ja muokannut. Siihen kuuluvat esimerkiksi kulkuväylät, pellot, sähkölinjat, rakennukset, puistot ja pihat. Monin paikoin luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö yhdistyvät. Esimerkiksi rakennetussa kaupunkiympäristössä voi olla jäljellä alkuperäistä luontoa ja luonnontilaisessa metsässä on ihmisen tekemiä polkuja.
Monimuotoisuus on tärkeää
tiivistelmä • Pohjoinen sijainti ja viileä ilmasto näkyvät maamme luonnossa. • Luonnonympäristö on alkuperäistä luontoa. • Rakennettu ympäristö on ihmisten muokkaama. • Monimuotoinen luonto sopeutuu ympäristön muutoksiin.
Eliölajit elävät elinympäristöissä, joissa on niille sopivat olosuhteet. Kussakin elinympäristössä elää juuri sinne sopeutuneita lajeja. Siksi onkin tärkeää, että elinympäristöjä on erilaisia. Luonnon monimuotoisuus on luonnossa havaittavaa erilaisuutta. Se voi olla elinympäristöjen monipuolisuutta ja eliölajien runsautta. Monimuotoinen luonto kestää ympäristön muutoksia ja pystyy sopeutumaan niihin. Jos monimuotoisuus vähenee, luonnon kyky palautua muutoksista vähenee. Seurauksena voi olla, että jokin elinympäristö tuhoutuu tai jokin eliölaji joutuu uhanalaiseksi. Uhanalaisuus tarkoittaa, että laji on vaarassa hävitä lopullisesti.
tehtävät 1 Mitä ovat luonnonympäristöt? 2 Mitä seurauksia voi olla luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä? 3 Valitse koulun piha-alueelta 1 m x 1 m alue. Kuinka monta eri kasvilajia alueella kasvaa?
7
2
Suo on kostea elinympäristö Suon pinta näyttää pehmeän kumpumaiselta. Siinä erottuu sammalmättäitä, heinää ja matalia varpuja. Miltä tuntuu, kun kävelet suolla?
Suot kehittyvät tasaisille paikoille Olet varmasti liikkunut joskus metsässä tai suolla. Metsä on Suomen yleisin luonnonympäristö ja suo on toiseksi yleisin. Soita on runsaasti maamme länsi- ja pohjoisosissa.
Soiden yleisyys johtuu kosteasta ja viileästä ilmastostamme. Vettä sataa enemmän kuin sitä haihtuu maasta. Tasaisella maanpinnalla vesi virtaa hitaasti ja sitä kertyy notkelmiin. Sopivissa olosuhteissa maa soistuu eli muuttuu suoksi. Soistuminen voi tapahtua eri tavoilla. Kun maa nousee ja vesi vetäytyy
Soiden kehittymistapoja
8
1 Vedestä kohoava maa soistuu.
2 Lampi kasvaa umpeen.
Rahkasammal hajoaa hapettomissa oloissa vähitellen turpeeksi.
Tupasvilla on yleinen soilla kasvava sarakasvi.
kauemmas, ranta voi muuttua suoraan suoksi. Suo voi muodostua myös, kun vesistö, esimerkiksi lampi, kasvaa umpeen. Metsämaahan taas voi kertyä vettä painanteisiin, ja metsä soistuu niissä paikoissa vähitellen.
Suolla on turvetta Suon maalaji on turvetta. Sitä muodostuu kuolleista suokasveista, jotka hajoavat viileässä, happamassa ja vähähappisessa suovedessä. Näissä olosuhteissa kasvit hajoavat vain vähän. Turvekerros paksunee hitaasti, noin millimetrin vuodessa. Vanhoilla soilla turvetta voi kuitenkin olla jopa 10 metriä. Soilla kasvaa runsaasti sammalia. Erityisesti rahkasammalilla on merkitystä turpeen muodostumisessa. Rahkasammal kasvaa siten, että kun sen yläosa kasvaa pituutta, alaosa hajoaa turpeeksi.
Suolla elää kasveja ja eläimiä Suon kasvit kasvavat happamassa ja kosteassa turpeessa. Turpeen paksuus ja veden määrä vaikuttavat siihen, mitä kasveja suolla kasvaa. Yleisimpiä suon kasveja ovat sammalet ja sarat. Sarat muistuttavat ulkonäöltään heiniä, mutta niiden varsi on umpinainen. Soilla kasvaa vain vähän puita. Suolla elää runsaasti pieniä selkärangattomia eläimiä, kuten hämähäkkejä ja hyönteisiä. Yleisiä hyönteisiä ovat sääsket, paarmat ja perhoset. Selkärankaisista eläimistä eniten soilla elää lintuja. Siellä niille on runsaasti pesimäpaikkoja ja hyönteisiä ravinnoksi. Suon kosteudessa viihtyvät myös matelijat ja sammakot.
3 Metsä muuttuu
vähitellen suoksi.
9
Suomi on yksi maailman soisimpia maita.
Suot ovat vähentyneet Suot ovat vähentyneet Suomessa sadan vuoden aikana. Jäljellä on enää noin kolmasosa luonnontilaisista soista. Soita on raivattu pelloiksi ja niitä on ojitettu metsän kasvatusta varten. Osa soista on otettu turvetuotantoon. Soilta kerätään turvetta, jota käytetään polttoaineena ja kasvualustana. Luonnontilaisten soiden väheneminen on herättänyt huolta, joten niitä on alettu suojella. Erityyppisiä soita on liitetty soidensuojelualueisiin. Näillä alueilla saa liikkua, marjastaa ja metsästää, mutta soita ei saa ojittaa.
10
tiivistelmä • Soita muodostuu eri tavoin. • Turve on suon maalaji. • Soita suojellaan, koska ne ovat vähentyneet.
tehtävät 1 Mistä johtuu, että Suomessa on paljon soita? 2 Miten turvetta muodostuu? 3 Mikä on kouluasi lähinnä oleva suoalue? Selvitä kartasta.
3
Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä Tupasvillan kukat näyttävät siltä, kuin suota peittäisi lumiharso. Suopursun väkevän tuoksun voit tuntea pitkien matkojen päähän. Mitä muita suon kasveja tunnet?
Korvessa kasvaa paljon samoja kasvilajeja kuin tuoreessa kangasmetsässä.
Korvessa kasvaa kuusia Voit luokitella suot eri suotyyppeihin sen mukaan, kasvaako niillä puita. Korpi ja räme ovat soita, joilla kasvaa puita. Neva ja letto ovat avosoita, joilla puita ei kasva. Korvessa kasvaa kuusia ja jonkin verran koivuja. Korven turvekerros on ohut. Kasvillisuus on rehevää, ja se muistuttaa tuoretta kangasmetsää. Korpisuon tyypillisiä kasveja ovat mustikka, muurain eli lakka, mesiangervo ja metsäkorte. Sammalista yleisimpiä ovat rahkasammal ja karhunsammal.
Lakka on arvostettu luonnonmarja.
11
Kasvuolot rämeellä ovat karut ja männyt kasvavat siellä hitaasti.
Räme on melko kuiva suo
Neva on märkä suo
Noin puolet maamme soista on rämeitä. Rämeellä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä ja runsaasti varpuja, kuten suopursuja, vaivaiskoivuja, suokukkia, juolukoita, karpaloita ja kanervaa. Varvut voivat olla korkeita ja muodostaa tiiviin kerroksen. Rämeillä ei kasva juuri ollenkaan heiniä. Suon pohjalla kasvaa rahkasammalta.
Neva on märkä ja vähäravinteinen avosuo. Vetisyyden ja paksun turvekerroksen vuoksi nevalla ei kasva puita. Yleisimmät kasvit nevoilla ovat rahkasammal ja sarat, kuten pullosara ja tupasluikka. Mättäillä voi kasvaa varpuja.
Juolukka muistuttaa ulkonäöltään mustikkaa. Se on kuitenkin korkeampi kuin mustikka ja sen marjat ovat kookkaat.
12
Turvekerros voi olla nevalla useita metrejä paksu.
Nevalla voi olla suonsilmäkkeitä, joissa suovesi on niin lähellä maan pintaa, että se peittää kasvillisuuden. Tällaisessa kohdassa suolla kulkijaa saattaa upottaa, sillä silmäkkeen pohja voi olla syvällä.
Tupasluikka kasvaa mättäinä nevalla.
Luonnontilassa olevia lettoja on vähän. Niitä on aikaisemmin raivattu pelloiksi.
Letto on runsasravinteisin suo Letto on harvinaisin suotyyppi. Letot ovat runsasravinteisia avosoita, joita on pääasiassa Pohjois-Suomessa. Ravinteiden ansiosta lettosoilla kasvaa runsaasti eri kasvilajeja ja kasvillisuus on rehevää. Lettosoilla kasvaa yleisesti heiniä, saroja ja ruohokasveja. Rahkasammalten lisäksi lettosuolla kasvaa myös ruskosammalia ja kultasammalta. Leton pinta voi olla paikoin veden peitossa. Rätvänä on letoilla kasvava ruohokasvi.
tiivistelmä • Korven turvekerros on ohut, ja siellä kasvaa kuusia. • Rämeellä kasvaa mäntyjä ja runsaasti erilaisia varpuja. • Neva ja letto ovat avosoita.
tehtävät 1 Mitä ovat avosuot? 2 Vertaile rämeen ja nevan kasvillisuutta. 3 Millainen kasvi on pikkukihokki? Ota selvää.
13
Lajintunnistus
14
metsäkorte
mesiangervo
suotyyppi: korpi
suotyyppi: korpi
isokarpalo
suopursu
suokukka
suotyyppi: korpi, neva, räme
suotyyppi: korpi, räme
suotyyppi: neva, räme
vaivaiskoivu
punarahkasammal
suotyyppi: korpi, neva, räme
suotyyppi: korpi, neva, räme
korvenkarhunsammal
pullosara
suotyyppi: korpi
suotyyppi: neva, letto
15
4
Soilla elää lintuja
Syksyllä voit seurata kurkien muuttoa. Ne kokoontuvat pelloille, nousevat parvena ilmaan ja muodostavat auran. Miltä kurjen ääni kuulostaa?
Suo on hyvä pesimäpaikka
Kahlaajat liikkuvat avosoilla
Talvella et juuri kuule suolla lintujen ääntä. Harva lintulaji elää siellä läpi vuoden. Monet suon asukkaat ovat muuttolintuja, jotka saapuvat sinne keväällä pesimään. Suolla linnut voivat pesiä rauhassa, sillä avoimessa maastossa pedot ja munia ryöstelevät eläimet eivät pääse yllättämään. Suolla eläviä lintulajeja ovat esimerkiksi kurki, niittykirvinen, metsähanhi, liro ja keltavästäräkki. Pohjois-Suomen soilla on runsaammin lintuja kuin Etelä-Suomen soilla.
Avosoilla elää eri lintulajeja kuin puustoisilla soilla. Tyypillisiä avosoiden lintuja ovat kahlaajat, jotka elävät myös erilaisten vesistöjen rannoilla. Kahlaajilla on pitkät jalat, joilla ne voivat kahlata matalassa vedessä. Pitkällä, herkällä nokallaan ne etsivät ravintoa veden pohjasta tai kosteasta maaperästä. Niiden pääravintoa ovat selkärangattomat eläimet. Kahlaajat ovat kooltaan pieniä tai keskikokoisia. Monella lajilla on varpaissa pienet räpylät, jotka helpottavat liikkumista liejuisessa maastossa.
Kahlaajalajien jalat ovat eripituiset. Pituuteen vaikuttaa se, miltä syvyydeltä linnut etsivät ravintoa.
suokukko
taivaanvuohi
16
pikkukuovi liro
Kurki on kookas lintu, jonka siipiväli voi olla yli kaksi metriä. Kurjen ravintoa ovat selkärangattomat eläimet, sammakot, marjat ja muut kasvien osat.
Suokukkojen soidinaika on huhtitoukokuussa. Urosten höyhenpeite on silloin komeimmillaan.
Liro ja suokukko ovat kahlaajia
Värikkäällä ulkonäöllä on tärkeä merkitys soidinmenoissa, sillä suokukot eivät juuri ääntele. Soidinmenojen tarkoituksena on houkuttaa naaras parittelemaan. Suokukkokoiraat kokoontuvat yhteen ja miekkailevat nokillaan. Naaras parittelee sen koiraan kanssa, joka on pärjännyt soitimella hyvin.
Liro on yleisin suolla elävä kahlaaja. Sen pesä on yleensä suon mättäällä heinien ja varpujen suojassa. Se saattaa pesiä myös hylätyssä linnunpesässä puussa. Naaraat muuttavat talvehtimaan Afrikkaan, kun poikaset ovat kuoriutuneet. Koiraat jäävät huolehtimaan poikasista. Suokukot saapuvat soille pesimään toukokuussa. Silloin koiras ja naaras ovat erinäköiset. Koiraalla on tuuhea, värikäs kauluri, ja sen poskilla on paljaat iholäikät.
tiivistelmä • Avoin suo on rauhallinen pesimäpaikka. • Kahlaajilla on pitkät jalat ja pitkä nokka. • Soidinmenoja seuraa parittelu.
Viime vuosikymmeninä suokukot ovat vähentyneet, koska niiden talvehtimisalueiden ympäristö on muuttunut. Suokukoista onkin tullut Euroopassa erittäin uhanalainen laji.
tehtävät 1 Millainen paikka suo on pesimiseen? 2 Millaisia lintuja ovat kahlaajat? 3 Millaiset soidinmenot on kurjella? Ota selvää.
17
5
Matelijat ja sammakkoeläimet lisääntyvät munimalla Maasta kuuluu hiljaista rapinaa. Huomaat, että käärme liukuu nopeasti eteenpäin. Millaisilla paikoilla olet nähnyt käärmeitä?
Sammakkoeläimet ja matelijat ovat selkärankaisia Sammakkoeläimillä ja matelijoilla on selkäranka. Ne ovat vaihtolämpöisiä, eli niiden ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Koko maailman sammakkolajeista kolmannes on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Yhtenä syynä on kosteikkojen tuhoutuminen, jolloin sammakoiden elinalueet vähenevät. Toinen syy on, että sammakoiden iho ei suojaa niitä lisääntyneeltä auringon ultraviolettisäteilyltä. Kolmanneksi niiden lisääntymistä heikentävät ympäristön torjunta-aineet ja kemikaalit, jotka kertyvät sammakoiden elimistöön. Suomessa elävät sammakkolajit ovat kaikki rauhoitettuja. Se tarkoittaa, että eläimiä ei lakiin perustuen saa vahingoittaa, häiritä tai pyydystää. Voit nähdä Suomessa viisi eri matelijalajia. Niitä ovat sisilisko, vaskitsa, kyy, rantakäärme ja kangaskäärme. Kyytä lukuun ottamatta kaikki matelijat ovat rauhoitettuja. Matelijoita uhkaa ihmisten käärmeisiin kohdistuva vaino. Käärmeitä jää myös autojen alle, kun ne liikkuvat talvehtimispaikoille.
18
Vaskitsa on jalaton lisko. Se liikkuu hitaammin kuin käärme.
Sammakko tarvitsee kosteutta Sammakko elää monenlaisissa ympäristöissä. Aikuinen sammakko hengittää keuhkojen lisäksi kostealla ihollaan, joten märkä suo sopii sille elinympäristöksi. Sammakko tarvitsee lisääntymiseen vettä. Sammakot kerääntyvät keväällä lammikoihin ja ojiin kutemaan. Koiraat kutsuvat naaraita kurnuttamalla. Sammakkokoiras tarrautuu naaraaseen kiinni, naaras laskee veteen mätimunansa ja koiras hedelmöittää siittiöillään mädin.
Sammakon muodonvaihdos
Kyyn ravintoa ovat sammakot, sisiliskot, linnunpoikaset ja pikkunisäkkäät. Se löytää saaliin hyvän hajuaistinsa avulla.
Kyykäärmeellä on sahalaitakuvio Kyykäärme on väriltään harmaa, ruskea tai musta, ja sillä on litteä kolmiomainen pää. Yleensä sen selässä näkyy sahalaitakuvio. Kyykäärmeiden elinympäristöä ovat kalliot, rannat sekä niittyjen ja soiden reuna-alueet.
Munat kypsyvät lämpimässä vedessä muutamassa viikossa, ja niistä kuoriutuu nuijapäitä eli sammakon toukkia. Nuijapäällä on nuijamainen pää, pitkä pyrstö ja pään sivuilla ulkokidukset. Kun nuijapää kasvaa, kidukset muuttuvat vähitellen sisäkiduksiksi. Seuraavaksi sille kehittyvät jalat. Lopulta pyrstö ja kidukset häviävät ja sammakko siirtyy maalle.
tiivistelmä • Matelijat ja sammakkoeläimet ovat selkärankaisia ja vaihtolämpöisiä. • Sammakon muodonvaihdoksessa toukasta kehittyy vähitellen aikuinen. • Kyykäärme on maamme ainoa myrkkykäärme.
Matelijat lisääntyvät munimalla. Kyyn poikaset kuoriutuvat kuitenkin jo emon sisällä, joten ne syntyvät elävinä. Kyynaaras ei huolehdi poikasista niiden syntymän jälkeen, vaan ne selviytyvät heti itsenäisesti. Kyy kasvaa vähitellen, mutta sen iho ei kuitenkaan veny tai kasva samaan tahtiin. Käärmeen suomuinen nahka uusiutuu nahanluonnissa, kun vanha nahka irtoaa ja korvautuu uudella. Kyy on maamme ainoa myrkyllinen käärmelaji. Se aistii maanpinnasta ihmisen askeleet ja pyrkii pakenemaan, mutta yllätettynä se saattaa purra. Kyyn purema vaatii aina lääkärin hoitoa.
tehtävät 1 Mitä tarkoittaa eläinlajin rauhoittaminen? 2 Kerro sammakon lisääntymisestä. 3 Mitä matelijoita ja sammakkoeläimiä luokkakaverisi ovat nähneet? Tee diagrammi.
19
6 Karhu ja susi ovat suurpetoja Tiedät varmaan kansantarinoita, joissa esiintyy susi tai karhu. Mitä nimityksiä niistä käytetään tarinoissa?
Suurpedot kuuluvat luontoon Suomen luonnossa elää neljä suurpetoa: karhu, susi, ahma ja ilves. Nämä suurikokoiset nisäkkäät metsästävät ravinnokseen muita eläimiä. Ne syövät kuitenkin myös hyönteisiä, marjoja ja muiden eläinten raatoja. Suurpedoilla on raateluhampaat, joilla ne pystyvät repimään lihan saaliistaan. Raateluhampaita ovat terävät kulmahampaat, jotka ovat muita hampaita kookkaammat. Suurpedoilla ei ole vihollisia. Tästä syystä ne ovat ravintoketjun huipulla.
20
Suurpedot herättävät keskustelua, josta sinäkin olet ehkä kuullut. Osa ihmisistä pelkää suurpetoja tai ei pidä niistä johtuen esimerkiksi omasta elinkeinostaan. Osa haluaa suojella suurpetoja. Suurpetojen määrää tarkkaillaan ja säädellään suojelutoimilla. Ahma on kokonaan rauhoitettu. Muiden suurpetojen metsästämiseen voi saada metsästyslupia Suomen riistakeskukselta. Suurpetojen metsästystä määrää laki. Laissa sanotaan myös, minkä rangaistuksen saa luvattomasta metsästyksestä. Luvaton metsästys on uhka suurpedoille, sillä niitä on Suomen alueella kuitenkin vähän.
Susi on toiseksi suurin suomalainen suurpeto. Se on 100–140 cm pitkä ja painaa noin 20–50 kg.
Karhun pituus on 130−250 cm. Naaraat painavat 60–170 kg ja urokset 100–300 kg.
Susi on laumaeläin
Karhu on Euroopan suurin peto
Suomessa elää noin 200 sutta. Eniten susia on Itä-Suomessa. Susi elää noin seitsemän yksilön laumoissa. Laumaan kuuluvat uros ja naaras sekä niiden jälkeläiset. Viimeistään kahden vuoden ikäisenä jälkeläiset lähtevät laumasta etsimään omaa kumppania.
Karhu on kaikkiruokainen. Se saalistaa hirviä ja kauriita ja syö lisäksi raatoja, marjoja, sieniä, hyönteisiä ja kaloja.
Laumasta on hyötyä, kun se metsästää suuria saaliseläimiä. Eläimet juoksevat hirven, metsäpeuran tai poron kiinni, piirittävät ja kaatavat sen. Saalis jaetaan lauman kesken. Susilauma liikkuu ja metsästää omalla reviirillään. Lauma merkitsee reviirinsä rajat virtsalla. Näin muut sudet tietävät, että niillä ei ole tulemista sinne. Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina. Se jaksaa kulkea pitkiä matkoja ja pyrkii välttelemään ihmistä.
Karhu elää suurimman osan vuotta yksin. Touko-kesäkuussa karhulla on kiima-aika, jolloin sukukypsän naaraan munasolu on valmis hedelmöitykseen. Tällöin uroskarhut hakeutuvat naaraitten läheisyyteen ja taistelevat siitä, kuka saa paritella naaraan kanssa. Karhun kantoaika eli aika, jonka poikaset ovat kohdussa, on noin kahdeksan kuukautta. Karhu synnyttää tammihelmikuussa 1–3 poikasta talvipesään. Poikaset saavat ravintoa imemällä maitoa talviunta viettävästä emosta. Poikaset seuraavat emoaan seuraavan vuoden kesään asti. Suomessa elää noin 1 900 karhua. Karhu on suojeltu, ja sen vuoksi karhujen määrä on kasvanut nelinkertaiseksi muutaman kymmenen vuoden aikana.
tiivistelmä • Suomen suurpetoja ovat karhu, susi, ahma ja ilves. • Susi elää laumassa. • Karhu on peto, jonka ravintoon kuuluvat myös raadot ja kasvit.
tehtävät 1 Mitkä ovat Suomen suurpedot? 2 Kerro karhun lisääntymisestä. 3 Millaiset elintavat ovat ahmalla tai ilveksellä? Ota selvää.
21
7
Luonto tarvitsee suojelua Joillekin saimaannorpan tai liito-oravan suojelu on tärkeää, ja toiset ovat huolissaan Itämeren veden tilasta. Mikä sinusta on arvokasta ja suojelun arvoista luonnossa?
Ihminen aiheuttaa haittoja ympäristölle Suomessa etäisyydet eri paikkojen välillä ovat pitkiä. Siksi moni tarvitsee päivittäin autoa liikkumiseen. Viileässä ilmastossa asuntoja täytyy lämmittää. Tuotteet, joita käytämme arjessa, on valmistettu tehtaissa.
Puhdas vesi ja ilma ovat elämän perusedellytyksiä.
Liikenne, lämmittäminen ja teollisuus ovat välttämätön osa elämää. Niistä seuraa kuitenkin ympäristöongelmia, jotka ovat ihmisen aiheuttamia, ympäristölle tai eliöille haitallisia muutoksia. Ympäristöongelmia on erilaisia, ja ne liittyvät usein toisiinsa. Maailmanlaajuisia ongelmia ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen.
Luontoa suojelemalla suojellaan elämää Elollinen ja eloton luonto muodostavat kokonaisuuden. Muutokset ilman, veden tai maaperän tilassa vaikuttavat elolliseen luontoon. Vastaavasti suuret muutokset elollisessa luonnossa vaikuttavat elottomaan luontoon. Puhdas luonto ylläpitää eliöiden tervettä elämää. Ihmisen toiminta on pilannut luontoa ja kuluttanut luonnonvaroja. Paljon on kuitenkin myös tehty ympäristön suojelemiseksi. Jokaisen on tärkeää ymmärtää, miten omat valinnat vaikuttavat ympäristöön. Sinäkin varmaan tiedät tapoja toimia ympäristöystävällisesti.
22
Moni Suomessa myytävä tuote on valmistettu Aasiassa. Kulutuksen vähentämisellä on siis maailmanlaajuisia vaikutuksia.
Monet järjestöt toimivat luonnonsuojelun puolesta.
Karhunkierros on suosittu vaellusreitti Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa.
Jokainen voi vaikuttaa ympäristöön
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita
Vastuu ympäristöongelmien ratkaisusta on aikuisilla. Lapset ja nuoret voivat kuitenkin vaikuttaa ympäristöön omilla toimillaan. Jokapäiväisillä teoilla voi vaikuttaa koko maapallon ympäristön tilaan. Jokainen voi vähentää kulutusta. Sen voi tehdä kierrättämällä sekä säästämällä energiaa.
Kansallispuistoissa luonto pyritään säilyttämään koskemattomana. Niiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus, ja samalla niissä voi retkeillä. Luonnon monimuotoisuutta pidetään yllä siten, että ihminen puuttuu luonnon kiertokulkuun mahdollisimman vähän. Kaikki luontoa muuttava toiminta on luonnonsuojelualueilla kielletty.
Sinun esimerkkisi voi kannustaa muitakin toimimaan ympäristöystävällisesti. Omassa koulussa ja lähiyhteisössä voi puuttua epäkohtiin ja etsiä sopivia ratkaisuja muiden kanssa. Erilaiset järjestöt ja yhdistykset järjestävät luonnonsuojeluun liittyvää toimintaa. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton alaisuudessa toimii Luonto-Liitto, joka järjestää nuorille ympäristötoimintaa, kuten leirejä, koulutusta ja retkiä. Maailman luonnonsäätiön eli WWF:n Suomen järjestö puolestaan valmistaa oppimateriaaleja koululaisille.
tiivistelmä • Elollinen ja eloton luonto vaikuttavat toisiinsa. • Ympäristöongelmat ovat ihmisen aiheuttamia haitallisia muutoksia ympäristössä. • Jokainen voi vähentää kulutusta ja kierrättää. • Kansallispuistoissa säilytetään luonnon monimuotoisuutta.
Suomessa on lähes 40 kansallispuistoa. Niitä on perustettu valtion omistamille alueille, joissa on sekä tyypillistä suomalaista luontoa että luonnonnähtävyyksiä. Kansallispuistoissa liikutaan merkityillä reiteillä. Niissä on retkeilijöitä varten tulentekopaikkoja ja yöpymiseen tarkoitettuja telttailualueita tai autiotupia.
tehtävät 1 Mitä vaikutuksia ihmisen toiminnalla on luontoon? 2 Mitä jokainen voi tehdä suojellakseen ympäristöä? 3 Miten saimaannorppaa on suojeltu? Ota selvää.
23
Vastuu itsestä ja toisista Pohditaan yhdessä • Mistä asioista saat kantaa itse vastuuta? • Mistä asioista et voi vielä päättää itse? • Miten voit vaikuttaa kaikkien yhteiseen hyvinvointiin?
Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3−4 hengen ryhmiä. • Haastatelkaa koulun eri-ikäisiä oppilaita mieluisasta vapaa-ajan viettotavasta. • Tehkää tuloksista yhteenveto. • Vertailkaa eri-ikäisten oppilaiden vastauksia.
24
25
8
Nuoruus on matka aikuisuuteen Hyvässä seurassa on mukava tehdä matkaa. Ketkä ovat tukena sinun elämässäsi, kun kuljet kohti aikuisuutta?
Kehitys tapahtuu useiden vuosien aikana. Ulkonäön tunnistettavia piirteitä näkyy vauvaiästä asti.
Murrosikä muuttaa nuorta Siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen tapahtuu jokaisella omassa aikataulussaan. Murrosikä on nimensä mukaisesti murrosten ja muutosten aikaa. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä, vaan vuosien kuluessa. Sinäkin käyt läpi murrosiän muutokset kehossasi ja mielessäsi. Murrosiässä kasvat pituutta ja kehosi muodot muuttuvat. Kehoon liittyvää muutosta sanotaan fyysiseksi kehitykseksi.
26
Myös mielessä tapahtuu isoja muutoksia, vaikka ne eivät näy ulospäin. Murrosiässä ajattelun taidot kehittyvät ja uudenlaiset asiat herättävät mielenkiintoa. Maailmankuva eli käsitys ympärillä olevasta maailmasta ja omasta toiminnasta laajenee. Ymmärrys erilaisia asioita kohtaan kasvaa. Tätä ymmärryksen ja omien tunteiden tunnistamisen kehittymistä sanotaan psyykkiseksi kehitykseksi.
Itsetunto syntyy vuorovaikutuksessa
Olen tait ava uimari.
hallinen. Olen rau
Ihmiselle kehittyy jo varhain käsitys Osaan hyvin siitä, millainen ihminen juuri hän on. matematiikkaa. Nuoruusiässä käsitys edelleen täydentyy, kun huomaa olevansa ainutlaatuinen yksilö. Käsitykseen omasta minästä vaikuttavat läheisten ihmisten mielipiteet ja heiltä saatu palaute. Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa muovaa meitä vauvasta lähtien. Tämän vuorovaikutuksen tuloksena sinullekin on kehittynyt itsetunto. Se on käsitys itsestä ja omasta arvosta. Itsetuntoon voi myös vaikuttaa. Kun pystyy ajattelemaan itsensä arvokkaana, jaksaa huolehtia itsestään ja voi hyvin. Silloin on myös helpompi arvostaa muita ihmisiä.
Osaan piirtää hyvin.
Minulla on paljon kavereita.
Osallistun mielelläni . kilpailuihin
Omia vahvuuksiaan kannattaa opetella käyttämään apuna elämässä.
Itsensä tunteminen on tärkeää Sinäkin saatat pohtia muutoksia, jotka liittyvät ulkonäköösi. Ennen ihosi oli sileä, ja nyt siinä voi olla näppylöitä ja se tuntuu rasvaiselta. Juuri silloin kun oma ulkonäkö alkaa kiinnostaa, saattavat ilmestyä ensimmäiset siihen liittyvät ongelmat. Vertailet ehkä helposti itseäsi muihin ja saatat tuntea epävarmuutta.
Hyvä itsetunto ja positiivinen minäkäsitys liittyvät toisiinsa.
tiivistelmä • Kehittyminen lapsesta nuoreksi tapahtuu pitkän ajan kuluessa. • Itsetunto on käsitys itsestä ja omasta arvosta. • Uskalla olla oma itsesi.
Kukaan ei ole samanlainen kuin sinä. On tärkeä löytää itsestä hyviä asioita ja arvostaa itseään ainutlaatuisena ihmisenä. Pohdi omia vahvuuksiasi ja nauti niistä. Keskity hyviin asioihin. Uskalla olla oma itsesi ja erilainenkin, jos siltä tuntuu.
tehtävät 1 Mitä tarkoittaa maailmankuva? 2 Miten itsetunto kehittyy? 3 Millaisia vahvuuksia sinulla on? Mieti ensin itse. Kysy sitten kotiväeltä. Vertailkaa tuloksia.
27