Hyvinvointi ja turvallisuus TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi
TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010 345100 koulut@kirjavalitys.fi
KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Terhi Maskonen, Elisabet Palenius, Riia Palmqvist, Sirpa Paso, Mikko Salmi, Katja Seppänen ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy
KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on oppikirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointi- ja digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty.
ISBN 978-952-288-625-5 2. painos, 2018 Ulkoasu ja taitto: Antti Ignatius Kuvitus: Jukka Fordell, Anita Polkutie Kartat: Simon Strömgård Toimitus: Anni-Elina Karvonen Kuvatoimitus: Hans Nordman
2
Teoksen tekemiseen on saatu tukea Suomen tietokirjailijat ry:ltä.
1. 2. 3. 4. 5. 6.
Viihtyisä koulu on yhteinen asia Lieviä vammoja voi hoitaa itse Sairaana pitää levätä Hyvät asennot edistävät terveyttä Terveydestä pidetään huolta Tunteita voi käsitellä
...6 ...8 ...10 ...12 ...14 ...16
Ruoan tuottaminen 7. Ruoka tuotetaan maatiloilla 8. Kasveja viljellään pellolla Lajintunnistussivu 9. Kotona voi kasvattaa ruokaa 10. Viljelyssä on monta vaihetta 11. Karjaa kasvatetaan ravinnoksi 12. Kanasta saadaan lihaa ja munia
...20 ...22 ...24 ...26 ...28 ...30 ...32
Pohjois-Euroopan luonto 13. Pohjoismaat ja Baltia ovat lähialueita 14. Jääkausi jätti jälkiä 15. Pinnanmuodot vaihtelevat maisemassa 16. Järvet ja joet ovat sisävesiä 17. Itämeri on herkkä merialue 18. Merivirta vaikuttaa ilmastoon ja luontoon
...36 ...38 ...40 ...42 ...44 ...46
Sähkö ja magnetismi 19. Sähkö on luonnonilmiö ...50 20. Monet arjen laitteet toimivat sähköllä ...52 21. Sähkö tarvitsee yhtenäisen kulkureitin ...54 22. Käytä sähköä turvallisesti ...56 23. Magneetin ympärillä on magneettikenttä ...58 24. Tutkitaan sähköä ja magnetismia ...60
Monenlainen vesi 25. Vesi kiertää luonnossa 26. Vedellä on kolme olomuotoa 27. Vedellä on useita eri ominaisuuksia 28. Veden matka juomavedeksi 29. Vettä kannattaa säästää 30. Vesi virkistää 31. Tutkitaan vettä
...64 ...66 ...68 ...70 ...72 ...74 ...76
Elämää Pohjoismaissa ja Baltiassa 32. Pohjoismaissa on vähän asukkaita 33. Ruotsi on naapurimaamme 34. Norja on rikas öljymaa 35. Tanska on saarivaltio 36. Islannin luonto on ainutlaatuista 37. Baltian maat ovat naapurivaltioita
...80 ...82 ...84 ...86 ...88 ...90
Materiaalit ja teknologia 38. Materiaaleista valmistetaan tuotteita 39. Puuta kasvaa lisää 40. Metalleja on rajallinen määrä 41. Kodeissa on myös haitallisia aineita 42. Tuotteella on elinkaari 43. Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen säästävät luontoa 44. Tutkitaan materiaaleja
...94 ...96 ...98 ...100 ...102 ...104 ...106
Kevät veden äärellä 45. Kevät on kasvun aikaa 46. Eläimiä veden pinnalla, pinnan alla ja pohjassa 47. Hyönteisillä on monta kehitysvaihetta 48. Saukko on nisäkäs 49. Kalojen elämää Lajintunnistussivu 50. Linnut palaavat keväällä Lajintunnistussivu
...110 ...112 ...114 ...116 ...118 ...120 ...122 ...124
Pohjoismaiden kartta Hakemisto Kuvalähteet
...126 ...128 ...129
3
Hyvinvointi ja turvallisuus Pohditaan yhdessä • Millaisissa paikoissa sinä viihdyt? • Mikä mielestäsi tekee paikasta viihtyisän? • Millaiset asiat tekevät yhteisistä tiloista sellaisia, että niissä ei ole mukava olla?
Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3-4 hengen ryhmiä. • Valitkaa koulun pihalta paikka, jonka voisi mielestänne tehdä viihtyisämmäksi. • Tehkää suunnitelma siitä, millä tavoin paikkaa pitäisi muuttaa. • Esitelkää suunnitelmat muille. • Pohtikaa, miten toteuttamiskelpoisia suunnitelmat ovat.
4
5
1
Viihtyisä koulu on yhteinen asia Luokkahuoneesi voi olla suuri tai pieni, uusi tai vanha. Jos saisit sisustaa luokkahuoneesi, millaisia muutoksia tekisit?
Hyvä ilmapiiri on osa viihtymistä Koulussa työskentelee päivittäin iso joukko lapsia ja aikuisia. Jokainen heistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa viihtyvyyteen. Tärkeä osa viihtymistä on hyvä ilmapiiri ja hyvä tunnelma. Hyvään ilmapiiriin vaikuttavat koulussa olevat ihmiset yhdessä. Viihtyisä koulu on sellainen, jossa jokaista kohdellaan reilusti ja tasapuolisesti. Monet viihtyvät kiireettömässä ja rauhallisessa ympäristössä. Viihtyvyyteen vaikuttavat myös koulurakennukseen liittyvät asiat, kuten kaikille sopivat työskentelytilat, turvallisuus ja valaistus. Kaikissa paikoissa, joissa työskentelee paljon ihmisiä, on yhteisiä sääntöjä. Myös sinun koulussasi on annettu ohjeita esimerkiksi siihen, miten yhteisiä tiloja käytetään. Ohjeiden tarkoitus on, että tilat pysyvät siisteinä ja kunnossa. Kun jokainen saa osallistua yhteisten sääntöjen laatimiseen, niistä on helppo pitää kiinni.
Siistillä ja turvallisella pihalla on mukava oleskella.
6
Yhteiset tilat pysyvät hyvässä kunnossa, kun jokainen huolehtii omista tavaroistaan.
Jokainen on vastuussa siisteydestä Siistissä ympäristössä on hyvä työskennellä. Epäjärjestys voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa keskittymistä. Yhteisten tilojen siisteys on jokaisen vastuulla. Tilat pysyvät hyvässä järjestyksessä, kun kaikki palauttavat tavarat omille paikoilleen käytön jälkeen.
Käsienpesuohjeet Kastele kädet. Ota pesunestettä käsiin ja hiero käsiä yhteen. Huuhtele kädet juoksevan veden alla. Kuivaa kädet puhtaaseen pyyhkeeseen.
Koulun wc-tiloja käyttävät joka päivä monet ihmiset. Pese kädet aina wckäynnin jälkeen ja ennen ruokailua, jotta bakteerit eivät leviä.
Hätätilanteita varten harjoitellaan Kouluille, kirjastoille ja muille yhteisille tiloille on laadittu pelastussuunnitelma hätätilanteita varten. Suunnitelma auttaa toimimaan silloin, kun rakennus täytyy saada nopeasti tyhjäksi esimerkiksi tulipalon sattuessa. Pelastussuunnitelman mukaista poistumista harjoitellaan kouluissa. Luokkasi seinällä on pohjapiirros, johon on merkitty poistumistiet. Ne ovat reittejä, joita pitkin pääsee turvallisesti ulos rakennuksesta. Jokaiselle ryhmälle on sovittu kokoontumispaikka, jossa opettajat tarkistavat, että kaikki ovat paikalla. Harjoitusten avulla opitaan toimimaan ripeästi ja turvallisesti hätätilanteissa.
Poistumistiet on merkitty vihreillä merkeillä. Merkissä on nuoli, joka osoittaa poistumissuuntaa.
tehtävät 1 Miksi käsien peseminen on tärkeää? 2 Mikä on poistumistie? 3 Keksi kolme asiaa, jotka voisit tehdä, että koulu olisi viihtyisämpi.
7
2
Lieviä vammoja voi hoitaa itse Sanonta kuuluu, että “vahinko ei tule kello kaulassa”. Mitä sanonta sinun mielestäsi tarkoittaa?
Venähdyksen hoito 1 kylmä
Kolmen kohdan ensiapu venähdykseen Sinäkin olet ehkä saanut pieniä vammoja, jotka on pystytty hoitamaan kotona tai koulussa. Esimerkiksi venähdys on yleinen lievä vamma. Venähdys on kipu lihaksessa. Sen voi aiheuttaa nopea äkillinen liike, kuten ponnistus tai heitto. Urheilussa voit välttää venähdyksiä, kun lämmittelet ja venyttelet lihaksia ennen suoritusta.
2 koho
Venähdykseen käytetään kolmen kohdan ensiapua: kylmä, koho ja kompressio. Ensin venähtäneen lihaksen päälle asetetaan kylmäpussi. Sitten venähtänyt kohta nostetaan kohoasentoon ja sidotaan joustavalla siteellä. Side toimii kompressiona eli puristavana tukena. Kolmen kohdan ensiapu vähentää turvotusta ja nopeuttaa paranemista. Venähtänyt lihas saattaa tuntua kipeältä jonkin aikaa, mutta paranee levossa yleensä itsestään.
3 kompressio
Riittävä lämmittely ennen urheilusuoritusta vähentää loukkaantumisia.
8
Murtumaa hoitaa lääkäri Kun kaadut tai putoat, seurauksena voi olla luun murtuma. Murtunut jalka tai käsi voi olla todella kipeä ja turvonnut, eikä sitä voi käyttää tavalliseen tapaan. Murtunutta kohtaa ei pidä turhaan liikutella, vaan täytyy mennä viipymättä lääkäriin. Lääkäri päättää, miten hoitoa jatketaan.
Palovammaa pitää viilentää vedellä
Kolmioliinan sitominen
1 Laita
kolmioliina käsivarsien alle.
Tuli, kiehuva vesi, kuuma höyry tai sähkövirta voivat aiheuttaa iholle palovamman. Palanut kohta kuumottaa ja punoittaa, ja siihen voi nousta rakkula. Tärkein ensiapu on viilentää palanutta kohtaa kylmällä vedellä. Jos palanut kohta on laaja, siihen tulee rakkuloita tai iho mustuu, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Nenäverenvuoto on yleensä vaaratonta Kun nenän limakalvojen verisuonet rikkoutuvat, nenästä vuotaa verta. Joillakin ihmisillä limakalvot ovat erityisen herkkiä rikkoutumaan. Verenvuodon voi aiheuttaa nenän kaivaminen, aivastaminen, limakalvojen kuivuminen tai nenään osuva isku. Kun nenästä vuotaa verta, nenä kannattaa ensin niistää tyhjäksi verihyytymistä ja puristaa sen jälkeen sormilla sieraimia yhteen nenän puolivälistä. Puristusta jatketaan etukumarassa asennossa kymmenen minuutin ajan. Nenäverenvuoto lakkaa yleensä nopeasti. Jos verta tulee paljon eikä puristaminen lopeta sitä, pitää mennä lääkäriin. Nenäverenvuodon tyrehdyttämisessä voi käyttää myös kylmäpussia otsalla tai niskassa, sillä kylmä supistaa verisuonia.
2 Sido pitkän sivun päät
niskan taakse niin, että käsivarsi jää suoraan.
3 Tee solmu
liinan kulmaan.
4 Anna käden
levätä liinaa vasten.
tehtävät 1 Mikä on ns. “kolmen kohdan ensiapu”? 2 Mikä voi aiheuttaa nenäverenvuodon? 3 Kuinka murtuneen jalan voi tukea. Ota selvää.
9
3 Sairaana pitää levätä “Yskä lähtee yskimällä”, sanotaan. Miten sinä hoidat itseäsi, kun sinulla on yskä?
Lepääminen edistää paranemista.
Sairastuminen vaikuttaa jaksamiseen
Monet taudit tarttuvat
Jokainen sairastuu joskus. Silloin olo voi olla väsynyt eikä oikein jaksa tehdä mitään. Yleensä lievät sairaudet paranevat, kun lepää riittävästi. Sairaana et voi mennä kouluun tai harrastuksiin, koska silloin tautisi voi tarttua muihin.
Kehosi normaali lämpötila on hieman alle 37 °C. Jos se nousee yli 38 °C, sinulla on kuumetta. Kuume ei ole sairaus, vaan se on merkki siitä, että kehossa on tulehdus.
Jos et malta levätä ja antaa sairauden mennä ohi, sairautesi voi pahentua. Voit myös sairastua jälkitauteihin. Jälkitauti on alkuperäisen sairauden jälkeen puhkeava tauti. Se voi olla vakavampi kuin alkuperäinen sairaus. Siksi esimerkiksi kuntoilu kannattaa aloittaa sairauden jälkeen vähitellen.
10
Jos korkea kuume on jatkunut yli 3 päivää, kannattaa käydä lääkärissä.
Aivastaessa sylkipisarat leviävät laajalle ympäristöön.
Nuhakuume eli flunssa on yleinen sairaus. Huomaat sairastuneesi flunssaan, kun nenäsi vuotaa, kurkku on kipeä, yskittää ja kuume nousee. Nuhakuume tarttuu usein helposti ihmisestä toiseen, kun niistät, aivastat, yskit tai kosketat sairaana toista ihmistä. Et tartuta muita yhtä helposti, kun muistat aivastaa tai yskiä hihaan ja pestä kätesi riittävän usein. Toinen tarttuva tauti on vatsatauti. Vatsatautiin sairastunut oksentaa, tai sairastuneen uloste on hyvin löysää ripulia. Ripulin ja oksennuksen mukana kehosta poistuu paljon nestettä. Siksi vatsataudin aikana on tärkeää juoda riittävästi, ettei elimistö kuivu.
Lääkkeet täytyy annostella tarkasti Lääkkeitä syödään, jotta sairaus paranisi tai olo helpottuisi. Osan lääkkeistä voi määrätä vain lääkäri. Lääkkeet lapselle antaa aina aikuinen, sillä niitä täytyy ottaa oikea määrä.
tehtävät 1 Mikä on jälkitauti? 2 Mitkä ovat flunssan oireet? 3 Mitä ovat yleisimmät lastentaudit? Ota selvää.
11
4
Hyvät asennot edistävät terveyttä “Ihminen on luotu liikkumaan”, sanotaan. Se tarkoittaa, että ihminen tarvitsee liikuntaa pysyäkseen terveenä. Kuinka paljon sinä olet tänään liikkunut?
Oikea työasento on tärkeä Istut koulupäivän aikana paljon. Lisäksi television tai tietokoneen ääressä voi kulua useita tunteja samassa asennossa. Istuminen kauan tai huonossa asennossa väsyttää ja saa hartioiden ja niskan lihakset kipeiksi. Huono asento voi myös aiheuttaa päänsärkyä, koska verenkierto päässä heikkenee.
Työasentoa kannattaa vaihdella. Hyvässä työympäristössä voi työskennellä monessa asennossa.
Hyvässä työasennossa käsivarsien tulisi olla pöydänpinnan tasolla, kun istuu selkä suorassa.
12
Työpöydän ja tuolin säätäminen sopiviksi sekä oikeat työasennot ehkäisevät lihasten kipeytymistä. Hyvässä työasennossa jalat ulottuvat istuimelta lattiaan tai jalkatukeen. Pidä istumisen välissä taukoja ja liikuttele paikallaan olleita lihaksiasi. Käytä välitunti liikkumiseen vaikka pihaleikeissä. Valitse vaatetus säätilan mukaan, niin liikkuminen on mukavaa.
Hyvä ryhti muuttaa ihmisen koko olemusta.
1 Pää on
keskellä.
2 Hartiat ovat
suorassa, eivät kiertyneinä eteen.
3 Selkä on
Lihakset auttavat jaksamaan
suora.
Ryhti tarkoittaa kehon ja erityisesti selkärangan asentoa. Ryhtisi on hyvä, kun seisot suorana hartiat alhaalla etkä jännitä lihaksiasi turhaan. Ryhti säilyy, kun lihakset ovat hyvässä kunnossa. Huonokuntoiset lihakset eivät jaksa pitää kehoa suorassa. Huono ryhti saattaa tehdä lihakset kipeiksi.
Sopiva valaistus on tärkeää silmille Tietokoneen tai muun kuvaruudun katseleminen rasittaa silmiä. Siksi on tärkeää, että työpisteen valaistus ja kuvaruudun kirkkaus on säädetty oikein. Valaistus on osa hyvää työympäristöä. Valaistuksen tulisi olla riittävän kirkas, eikä pöydän pinta saisi heijastaa. Näkökyky saattaa heiketä, jolloin tarvitaan silmälaseja. Terveydenhoitaja voi tarkistaa näkösi ja ohjata tarvittaessa silmälääkärille.
tehtävät 1 Mitä hyötyä on säädettävästä työtuolista? 2 Miten tietokoneella ollessa voi vähentää silmien rasittumista? 3 Suunnittele ja toteuta sopiva taukojumppa.
13
5
Terveydestä pidetään huolta Sanonta kuuluu: “Tauti tapansa näyttää.” Muistele sitä, kun olet ollut sairas. Miten tautisi eteni?
Terveyttä seurataan jatkuvasti Terveys on kaikille tärkeä asia. Sinunkin kasvuasi, kehitystäsi ja terveyttäsi on seurattu koko lapsuutesi ajan. Pienenä kävit neuvolassa, ja nyt koululaisena kehitystäsi seuraa kouluterveydenhoitaja. Suurin osa lapsista on rokotettu erilaisia tauteja vastaan. Rokotuksilla estetään sairauksia etukäteen. Rokotusten ansiosta moni vaarallinen tauti on hävinnyt kokonaan.
Allergiat, astma ja diabetes ovat yleisiä lapsilla Voit vaikuttaa omaan terveyteesi, kun nukut ja liikut riittävästi sekä syöt terveellisesti. Voit silti sairastua johonkin tautiin, niin kuin kuka tahansa. Useita sairauksia pystytään hoitamaan lääkkeillä lääkärin valvonnassa. Osa sairauksista voi kestää koko elämän. Tällaisia pitkäaikaissairauksia ovat esimerkiksi allergiat, astma ja diabetes.
14
Kouluterveydenhoitaja antaa rokotuksen.
Allergiat ovat melko yleisiä sairauksia. Allergiassa ihmisen elimistö reagoi jotakin allergiaa aiheuttavaa ainetta eli allergeenia kohtaan. Useille allergiaa aiheuttavat puiden siitepöly, eläimistä lähtevä pöly ja ruoka-aineet, kuten pähkinät, viljat tai hedelmät. Allergian oireita voivat olla esimerkiksi ihottuma, kutina, nenän ja silmien vuotaminen tai aivastelu. Joskus oireet ovat niin voimakkaita, että tarvitaan lääkärin apua.
Kilpikonna saattaa soveltua lemmikiksi myös sellaiselle, joka on allerginen eläinpölylle.
Astma on keuhkoputkien tulehdussairaus, joka aiheuttaa pitkään kestävää yskää. Tulehduksen on yleensä aiheuttanut virus tai allergeeni. Yskän lisäksi muita oireita ovat hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Astman oireita hoidetaan yleensä lääkkeillä, joita hengitetään suun kautta. Diabetes eli sokeritauti on myös melko yleinen lasten sairaus. Diabeetikon oma elimistö ei tuota tarpeeksi insuliinia. Insuliini on aine, jonka avulla elimistö säätelee ravinnosta saatavan sokerin määrää. Koska diabeetikon elimistö ei tuota insuliinia, hän lisää sitä itse kehoon pumpun tai ruiskun avulla. Diabeetikon veren sokeripitoisuus mitataan usein, jotta tiedetään, paljonko insuliinia pitää ruiskuttaa. Diabeetikko yrittää myös pitää veren sokeripitoisuuden tasaisena syömällä säännöllisesti.
Insuliinipumppu ruiskuttaa automaattisesti insuliinia ihon alle. Pumppu helpottaa monen diabeetikon sairauden hoitoa.
tehtävät 1 Kuka seuraa koululaisten kasvua ja kehitystä? 2 Miten diabetesta hoidetaan? 3 Miten allergiaa sairastava voidaan huomioida a. junassa, b. hotellissa? Ota selvää.
15
Tunteita voi käsitellä
6
Sananlasku opettaa: ”Voit antaa murheen lintujen lentää pääsi ylitse, mutta älä anna niiden tehdä pesää päähäsi.” Millä keinoilla sinä saat mielesi iloiseksi?
Asioihin voi suhtautua eri tavoin
Tunteet vaihtelevat
Kaksoset näyttävät usein samanlaisilta, mutta he voivat silti olla hyvin erilaisia. Toinen voi olla vilkas ja toinen rauhallinen. Heidän temperamenttinsa eroavat, vaikka heidän ulkonäössään ja iässään ei ole eroja. Temperamentti tarkoittaa ihmisen tapaa reagoida eri asioihin. Joku ärsyyntyy helposti, kun taas toinen suhtautuu samaan tilanteeseen rauhallisesti.
Koet joka päivä erilaisia tunteita. Useimmat tunteet ovat laimeita ja vaihtuvat nopeasti. Aamulla saatat olla surullinen. Kun tapaat kavereita, suru unohtuu. Tilalle tulee uusia, ehkä vahvempia tunteita.
Omalla asenteella voi vaikuttaa siihen, miten asiat onnistuvat. Jos suhtautuu asioihin myönteisesti, vaikeatkin asiat tuntuvat siltä, että niistä voi selvitä. Niihin keksii myös helpommin ratkaisuja. Toisen ihmisen tunteita voi tunnistaa ilmeistä. hämmästys
ilo viha inho
pelko suru
16
Temperamentti vaikuttaa myös siihen, miten vahvasti tunnet erilaisia tunteita. Kaikki eivät näytä tunteitaan samalla tavalla. Joku hymyilee ollessaan iloinen, toinen näyttää ilonsa nauramalla äänekkäästi. Tärkeää on, että ei toimi tunnetilassaan väärin ja loukkaa ketään. Joskus voi olla epäkohteliasta nauraa ääneen. Koskaan ei myöskään saa lyödä toista, vaikka olisi kuinka vihainen.
Voit tunnistaa toisen ihmisen tunteita ilmeistä.
Oma tapa reagoida vaikuttaa siihen, miten tilanteet etenevät.
Onnistumisesta kannattaa iloita. Ohhoh, mikä kaatuminen. Kuin suoraan elokuvasta! Onneksi selvisin ehjänä.
Epäreilua! Miksi tämä kävi minulle? Kuka laittaa kirjat takaisin reppuuni?
Mieliala pysyy samana pitkään Olet iloinen, kun saat viestin ystävältäsi. Se saa sinut hyvälle mielelle. Voikin sanoa, että sinulla on hyvä mieliala. Mieliala vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja siihen, millä tavoin olet muiden ihmisten kanssa. Joskus elämässäsi tapahtuu ikäviä asioita, joille et voi mitään. Sen seurauksena mieliala voi olla alakuloinen. Sanotaan, että mieli on maassa. Alakuloinen mieliala on ohimenevää. Se on mielen tapa käsitellä tapahtuneita asioita. Pienestä murheesta voi kuitenkin kasvaa suurempi, jos sitä ei selvitä. Siksi on tärkeää, että jokaisella on joku, jonka kanssa voi keskustella asioistaan. Sellaisia ihmisiä ovat omat perheenjäsenet ja ystävät. Koulussa voi keskustella myös opettajien tai terveydenhoitajan kanssa.
tehtävät 1 Mitä temperamentti tarkoittaa? 2 Miksi pienet murheet kannattaa selvittää? 3 Mitkä asiat saavat sinut hyvälle tuulelle? Kirjoita lista.
17
18
Ruoan tuottaminen Pohditaan yhdessä • Mitä olet tänään syönyt? • Tiedätkö, mistä ruoka-aineet olivat peräisin? • Valitsetko koskaan ruokaasi sen mukaan, mistä se on peräisin?
Toimitaan yhdessä • Muodostakaa 3-4 hengen ryhmiä. • Pohtikaa, mitä kotieläimiä maatilalla elää ja mitä ääniä siellä voisi kuulua. • Valmistakaa äänimaisema maatilan äänistä. • Esittäkää äänimaisemanne muille. • Kuulijat voivat osallistua ehdottamalla tai tekemällä äänimaisemaan lisää ääniä.
19
7
Ruoka tuotetaan maatiloilla Erik ei syö lihaa, Matti rakastaa kanavartaita ja Liisan mielestä porkkanat ovat ihania. Mistä ruoasta sinä pidät?
Energian siirtyminen ravinnon mukana
Ruoasta saa energiaa Tarvitset energiaa kasvamiseen, hengittämiseen, lämpimänä pysymiseen ja liikkumiseen. Saat energiaa ruoasta, jota syöt. Ruoka tuotetaan maatiloilla. Siellä kasvatetaan kasveja ja eläimiä ruoaksi.
20
Yleisiä ravinnoksi käytettäviä eläimiä ovat nauta, sika ja kana. Eläimetkin tarvitsevat ravinnokseen kasveja. Kasvit puolestaan valmistavat tarvitsemansa ravinnon auringonvalon avulla.
Pellon muokkaaminen viljelyä varten
1 Pelto täytyy ensin kääntää
eli kyntää auran avulla.
2 Äestäminen pehmentää maata ja
estää rikkaruohojen kasvun.
3 Peltoon kylvetään
haluttu viljelykasvi.
Kasvukausi vaihtelee etelässä ja pohjoisessa Suomessa maanviljely keskittyy kesään, koska silloin kasvien kasvuolot ovat parhaimmat. Aikaa, jolloin kasvit kasvavat, sanotaan kasvukaudeksi. Kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 5 °C. Kasvukausi kestää eteläisessä Suomessa 180 vuorokautta ja pohjoisessa vain 100 vuorokautta. Etelä-Suomessa viljellään paljon viljaa ja muita kasveja. Muualla Suomessa maatalous painottuu karjan kasvatukseen.
Monet asiat vaikuttavat satoon Erilaiset asiat määrittävät sen, millaisia kasveja paikassa kasvaa. Näitä kasvupaikkatekijöitä ovat esimerkiksi maaperä, lämpötila, valoisuus ja kosteus. Kasvupaikkatekijät vaikuttavat siihen, millaisissa paikoissa kasvit kasvavat parhaiten. Suomessa viljellään kasvilajeja, jotka selviävät täällä, vaikka kasvukausi on lyhyt, alkukesä kuiva ja loppusyksy kostea. Viljelijä pystyy parantamaan satoa muokkaamalla kasvupaikkatekijöitä. Esimerkiksi liian kostean maan voi ojittaa, jolloin ylimääräinen vesi valuu
Kasvukauden alkamis- ja loppumisajankohdat vaihtelevat eri puolilla Suomea.
pellolta pois. Liian kuivaa maata voi kastella ja lannoittaa. Oikea kasvupaikka valitaan joko puiden varjosta tai valoisalta pellolta. Kasvukautta voi pidentää myös suojaamalla taimet harsolla keväällä. Harso suojaa kasveja kylmältä. Paljon lämpöä tarvitsevia kasveja viljellään kasvihuoneissa. Kasvihuoneet rakennetaan lasista tai muovista, ja niissä voidaan säätää valon, lämmön ja kosteuden määrä kasveille sopiviksi.
tehtävät 1 Mihin ihminen tarvitsee energiaa? 2 Miten viljelijä pystyy parantamaan satoa? 3 a. Nimeä kasvutekijä, joka rajoittaa kasvua. b. Keksi asiaan ratkaisu.
21
8
Kasveja viljellään pellolla Ruisleipä on suomalaisille tuttu, mutta monesta muusta maasta sitä ei saa. Mistä viljoista leipää voidaan valmistaa?
Suomessa viljellään neljää perusviljaa Syksyllä koulujen alkaessa huomaat, että viljapellot ovat muuttuneet keltaisiksi. Vilja on valmista korjattavaksi, eli se on tuleentunut. Suomessa viljellään neljää perusviljaa: vehnää, ruista, ohraa ja kauraa. Viljat ovat tärkeä osa ihmisen ravintoa. Jyvistä, jotka ovat viljakasvien siemeniä, valmistetaan erilaisia jauhoja ja hiutaleita. Niistä voi valmistaa esimerkiksi puuroa, leipää tai pullaa. Vehnä ja ruis ovat tärkeät leipäviljalajimme. Vehnä vaatii pitkän kasvukauden ja hyvän maaperän. Se kylvetään maahan joko keväällä tai Etelä-Suomessa myös syksyllä. Ruis kylvetään maahan aina syksyllä. Se ei ole yhtä tarkka maaperän ja kasvukauden suhteen kuin vehnä. Ohraa ja kauraa voi viljellä kaikkialla Suomessa. Suurin osa ohrasta ja kaurasta menee eläinten ruoaksi eli rehuksi. Siksi niitä kutsutaan rehuviljoiksi. Ohrasta valmistetaan myös olutta. Kauran kukintoa sanotaan röyhyksi, mutta muiden viljojen kukinto muodostaa tähkän. Jyvissä olevan vihneen pituuden perusteella viljalajit voi erottaa toisistaan.
22
Viljan tie leiväksi kauppaan
1 Vilja puidaan ja kuivatetaan.
2 Myllyssä vilja
3 Jauhoista leivotaan
jauhetaan jauhoksi.
4 Leipä kuljetetaan
leipomossa leipää.
kauppaan.
5 Asiakas ostaa
leivän.
Öljykasveista saa ruokaöljyä Rypsi on Suomen tärkein öljykasvi. Sen tunnistaa kirkkaankeltaisesta kukinnosta pellolla. Rypsi vaatii melko pitkän kasvukauden. Se kylvetään keväällä hyvin muokattuun maahan. Sato korjataan myöhään syksyllä, ja siemenet kuivataan heti puinnin jälkeen. Siemenistä puristetaan öljyä, jota käytetään ruokaöljyihin ja margariiniin. Muita Suomessa kasvavia öljykasveja ovat rapsi, auringonkukka ja öljypellava.
Nurmikasveja viljellään rehuksi Nurmea kasvatetaan eläinten rehuksi. Yleisimpiä nurmikasveja ovat timotei, puna-apila ja nurminata. Nurmikasvit ovat monivuotisia ja nopeakasvuisia, joten niistä voi saada kaksikin satoa kesän aikana. Nurmikasveista säilötään usein tuorerehua talveksi.
Pelloilla näkee usein muovipaaleja, joissa on tuorerehua. Rehu valmistetaan nurmikasveista.
tehtävät 1 Mitkä ovat a. leipäviljoja, b. rehuviljoja? 2 Mitkä ovat yleisimpiä nurmikasveja? 3 Millainen kasvi on rapsi? Ota selvää.
23
Lajintunnistussivu viljelykasveja
vihne
24
vehnä levinneisyysalue
ohra levinneisyysalue
ruis levinneisyysalue
kaura levinneisyysalue
rypsi levinneisyysalue
auringonkukka levinneisyysalue
timotei levinneisyysalue
puna-apila levinneisyysalue
nurminata levinneisyysalue
vihanneksia
tomaatti
sipuli
kurkku
lehtisalaatti
kesäkurpitsa
marjoja
mansikka
vadelma
pensasmustikka
karviainen
mustaherukka
punaherukka
25