Issuu

Ä ID IN K IELI JA KIR JALLIS UUS

OPETTAJAN OPAS

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

ÄIDIN K IELI JA KIR JALLIS UUS

OPETTAJAN OPAS

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

TIEDUSTELUT Edukustannus www.edukustannus.fi TILAUKSET Kirjavälitys Oy 010345100 koulut@kirjavalitys.fi KUSTANTAJA Edukustannus, Helsinki © Elisa Helin, Elisa Hurmerinta, Ulla Ilomäki-Keisala, Sari Muhonen, Elsi Santala ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2019 KOPIOINTIEHDOT Tämä teos on opettajan opas, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö edellyttää oikeudenomistajan luvan. Kopiosto ry myöntää teosten osittaiseen kopiointiin lupia. Tarkistakaa, mitkä valokopiointija digiluvat ovat kohdallanne voimassa. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan muuntelu on kielletty. ISBN 978-952-288-973-7 Ulkoasu ja taitto: Minna Komppa, Taittotalo PrintOne Kuvitus: Sari Airola Kartat: Kauko Kyöstiö, Spatio Oy Toimitus: Annakaisa Karikytö

Kuvalähteet s. 80 Iivari Määräkoeran Facebook-sivut s. 157 ylh. vas. Popperfoto / Getty Images, alh. vas. Wikimedia Commons s. 206 Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous valokuva Jaakko Avikainen / Lehtikuva; Kari Korhonen: Akseli Kala-Kallelan teos Ankervon kirous valokuva Jussi Nukari / Lehtikuva; Nina Kuukarin ja Klaus Barckin seinämaalaus valokuva Elsi Santala s. 233 Elisa Helin s. 234 Linda Bucklin / Shutterstock s. 240 Elisa Hurmerinta s. 249 ylärivin kuvat vasemmalta oikealle: Shutterstock / Ales Munt (merirosvon kuvat), Shutterstock / Puzzle Studio

SISÄLLYS Kuiske 5: tuoteperhe.................................................4 Kuiske 5 Lukutaito: jakson rakenne.....................6 Kuiske 5 Taitojen vihko: jakson rakenne.............8 Arviointi...................................................................... 10 Eriyttäminen.............................................................. 10

1. Vahvasti vauhtiin Jakson aloitus........................................................... 12 Aloitusaukeama: Lopullinen ratkaisu............... 14 Tunne itsesi................................................................ 18 Keskittymiskyky....................................................... 24 Kissavideosta kiipeliin............................................ 32 Kierompi tapa pilkata............................................. 38 Ihana, kamala some................................................ 44 Valitse ja luo.............................................................. 50

2. Kiehtova kieli Jaksoin aloitus.......................................................... 52 Aloitusaukeama: Minä eli mää............................ 54 A sanoi Agricola....................................................... 58 Murre on miun – yleiskieli on yhteinen........... 66 Murteet murroksessa............................................. 74 Itämurteet: Katsaus savolaismurteisiin........... 80 Länsimurteet: Katsaus lounaismurteisiin....... 88 Valitse ja luo.............................................................. 96

3. Kertojan matkassa Jakson aloitus........................................................... 98 Aloitusaukeama: Olenko minä tärkeä?..........100 Leijuva poika...........................................................104 Emman erilainen koti...........................................110 Näkymätön vieras.................................................116 Ruokakomeron salaisuus....................................124 Rohkeasti erilainen...............................................130 Valitse ja luo............................................................136

4. Ilmiömäiset keksinnöt Jakson aloitus.........................................................138 Aloitusaukeama: Aikajana..................................140 Lähtö..........................................................................144 Ammattina astronautti........................................150 Fiktiota ja faktaa avaruuslennoista.................156 Viisi kouriintuntuvaa todistetta Maan pyöreydestä................................................162 Saapuminen eksoplaneetalle...........................168 Valitse ja luo............................................................174

5. Mielikuvituksen matkassa Jakson aloitus.........................................................176 Aloitusaukeama: Ensimmäinen runo.............178 Kiehtova ja merkityksellinen Kalevala...........182 Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta............................................................190 Jukka-Pekka Joukahaisen ja Veli-Matti Väinämöisen kilvanlaulanta..........196 Kalevalaa kaikkialla...............................................202 Väinämöisen lähtö................................................208 Valitse ja luo............................................................214

6. Sankarit ja seikkailijat Jakson aloitus.........................................................216 Aloitusaukeama: Kalan salaisuus.....................218 Silmiöidenmeren salaisuus................................222 Merirosvot Itämerellä...........................................228 Itämeren hylyt........................................................234 Heroes of the Baltic Sea......................................240 Aavelaiva tuuliajolla.............................................250 Valitse ja luo............................................................256 Taitojen vihko vastaukset...................................258 Arviointi: kielitiedon kokeet..............................315

KUISKE 5: TUOTEPERHE Kuiske 5 Lukutaito

Ä I DI NKI E LI JA KI RJALLI SU US

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

5 LU KU TA ITO

LUKUTAI TO

Kuiske 5 Taitojen vihko

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

TA ITOJEN V IHKO Kielitieto ja tekstitaidot

taidot

ilo

tiedot

talteen!

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

KESKITY JA KIRJOITA

6 Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Elsi Santala

Kuiske 5 Lukutaito on kokoelma huolellisesti valittuja tekstejä ja rikasta, inspiroivaa kuvitusta. Lukutaito houkuttelee lukemaan, eläytymään ja tulkitsemaan. • Kirjassa on kuusi jaksoa, jotka voidaan käsitellä halutussa järjestyksessä. Ensimmäinen jakso soveltuu hyvin lukuvuoden alkuun. • Laaja-alaisen osaamisen tietyt tavoitteet (L1–L7) painottuvat eri jaksoissa. • Monipuoliset kertovat, kuvaavat, ohjaavat ja kantaa ottavat tekstit vahvistavat luetun ymmärtämisen taitoja ja laajentavat käsitystä ympäröivästä maailmasta. • Tehtävät kehittävät tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, luetun ymmärtämisen taitoa ja monilukutaitoa.

TUOTEPERHE

Kuiske 5 Taitojen vihko: Kielitieto ja tekstitaidot on tutkivaa otetta korostava tehtäväkirja, joka kehittää oppilaan kielitiedon, tekstitaidon ja itsearvioinnin taitoja. Taitojen vihko on oppilaan oma portfolio, johon oppilaan taidot, luovuus, osaaminen ja oppimisen edistyminen tallentuvat. • Vihkossa on kuusi jaksoa, jotka voidaan käsitellä halutussa järjes tyksessä. Ensimmäinen jakso soveltuu hyvin lukuvuoden alkuun, sillä sen avulla kerrataan neljännen luokan keskeisiä asioita. • Vihkossa lähdetään liikkeelle tavoitteiden asettamisesta ja itsearvioinnista, joihin palataan jakson lopussa. • Kielitiedon asiat opetetaan selkeiden opetussivujen avulla, minkä jälkeen niitä harjoitellaan monipuolisilla tehtävillä. • Tekstitaidon opetussivuilla mallinnetaan kertova, kuvaava, ohjaava tai kantaa ottava teksti, minkä jälkeen oppilas kirjoittaa oman tekstinsä ohjatusti. • Harjoittelen-aukeamilla harjoitellaan jaksosta riippuen tekstitaidon tai kielitiedon asioita.

Kuiske 5–6 Keskity ja kirjoita Kuiske 5–6 Keskity ja kirjoita tarjoaa rauhaa ja kiireettömyyttä kouluarkeen. Keskity ja kirjoita mahdollistaa hiljentymisen oppimisen äärelle, keskittymisen ja aivojen lepuuttamisen sekä silmä-käsi-koordinaation kehittämisen houkuttelevien aukeamien parissa. Vihkon teemana on lasten- ja nuortenkirjallisuus. • Tehtävissä harjoitellaan sujuvaa käsialaa, oikeinkirjoitusta ja luovaa tuottamista. • Luovien piirustus- ja väritystehtävien avulla tuetaan hienomotoriikan kehittymistä, mikä tukee myös lapsen oman käsialan kehittymistä. • Vihkoa voi käyttää myös eriyttävänä materiaalina.

Kuiske 5 Digi Kuiske 5 Digi on rikastettu Lukutaito-kirja, runsaampi Opettajan opas sekä Taitojen vihkon kielitiedon ja tekstitaidon opetettavien asioiden hakemisto. Digi sisältää myös laajan Kuiske 5 Arviointi -materiaalin. Digi innostaa erilaisia oppijoita ja tarjoaa mahdollisuuksia eriyttää alas- ja ylöspäin. Oppilaat voivat käyttää digimateriaalia myös omilla laitteillaan yksin ja yhdessä. • Valmiit tuntisuunnitelmat helpottavat opettajan työtä. • Virittely johdattelee oppitunnin aiheeseen innostavien ja monilukutaitoa kehittävien videoiden, kuvien, laulujen ja tehtävien kautta. • Tekstin käsittelyn eri vaiheet ohjaavat monipuolisten lukutekniikoiden ja -tapojen käyttöön.

• • • •

•

Lukutaito-kirjan tekstit on kuunneltavissa myös tekstiäänitteinä. Vuorovaikutus ja draama tuovat iloa, harjoituttavat vuorovaikutustilanteissa toimimista ja syventävät oppimista. Taitojen vihkon opetettavat asiat ovat Digissä helposti esitettävässä muodossa. Toiminnalliset tehtävät ja Digitehtävät mahdollistavat Kielitiedon asioiden lisäharjoittelun. Digistä voi tulostaa Kielitiedon lisätehtäviä. Kuiske 5 Arviointi sisältää luetun ja kuullun ymmärtämisen tekstit ja tehtävät, sanelut, toistokirjoitukset, kielitiedon kokeet ja arvioinnin apuvälineitä. Digi tarjoaa paljon välineitä eriyttämiseen (ks. tarkemmin Eriyttäminen s. 10).

Kuiske 5 Opettajan opas

Ä I D I N KI EL I JA K I R JA L L I SUUS

OP ETTAJAN O PAS

Elisa Helin Elisa Hurmerinta Ulla Ilomäki-Keisala Sari Muhonen Elsi Santala

Kuiske 5 Opettajan opas on painetussa muodossa oleva opettajan apuväline. Opettajan oppaassa on kielitiedon kokeet ja vastaukset. • Valmiit tuntisuunnitelmat helpottavat opettajan työtä. • Virittelyt johdattelevat oppitunnin aiheeseen innostavien tehtävien kautta. • Tekstin käsittelyn eri vaiheet ohjaavat monipuolisten lukutekniikoiden ja -tapojen käyttöön. • Vuorovaikutus ja draama tuovat iloa, harjoituttavat vuorovaikutus tilanteissa toimimista ja syventävät oppimista. • Oppaassa on Lukutaito-kirjan sisältö, Taitojen vihkon vastaukset sekä Arviointi-materiaalin kielitiedon koemateriaali.

TUOTEPERHE

KUISKE 5 LUKUTAITO: JAKSON RAKENNE JAKSON ALOITUS Jakson aloitusaukeamalla on herkullinen kuva ja tutkittava teksti, esimerkiksi runo, mielipide, selitys tai aikajana.

3. KERTOJAN MATKASSA

Olenko minä tärkeä? Sinä olet parasta mitä vanhemmillesi on tapahtunut. Sinä olet tärkeintä mitä he ovat saaneet aikaan. Joukkue ei olisi joukkue ilman sinua. Luokka ei olisi juuri teidän luokka ilman sinua. Sinusta ei ehkä aina tunnu siltä, mutta näin on asia. Kukaan toinen ei voi olla sinä. Siksi sinä olet tärkeä. Kreetta Onkeli, Selityspakki. 2013.

KUVAAVA TEKSTI: selitys

KUVAN LUKEMINEN

TEKSTIKOKONAISUUS Tekstiaukeamalla on teksti tai tekstikatkelma, joka voi olla kertova, kuvaava, ohjaava tai kantaa ottava teksti. Näkymätön vieras Kerran pimeänä ja sateisena iltana perhe istui kuistin pöydän ympärillä puhdistamassa sieniä. Koko pöytä oli peitetty sanomalehtipaperilla ja keskelle oli asetettu öljylamppu. Mutta kuistin nurkat olivat varjossa. – Myy on taas poiminut kangassieniä, isä sanoi. – Viime vuonna hän poimi kärpässieniä. – Toivotaan, että hän ensi vuonna poimii kantarelleja, sanoi äiti. – Tai ainakin haperoita. – Toivossa on hyvä elää, huomautti pikku Myy ja nauraa kikatti itsekseen. He puhdistivat edelleen ympärillään rauhallinen hiljaisuus. Äkkiä kuului kevyitä koputuksia ikkunaruutuun, ja enempää odottamatta Tuu-tikki astui kuistille ja pudisti veden sadetakistaan. Sitten hän piti ovea avoinna ja huusi houkuttelevasti sateeseen: – Tule, tule! – Kuka sinulla on mukanasi? kysyi Muumipeikko. – Ninni, sanoi Tuu-tikki. – Lapsen nimi on Ninni. Hän piti ovea jatkuvasti auki ja odotti. Ketään ei tullut. – Nojaa, Tuu-tikki sanoi ja kohautti harteitaan. – Olkoon sitten ulkona, jos on niin ujo.

KERTOVA TEKSTI: kertomus

LUKUTAITO

– Mutta eikö hän kastu, kysyi Muumipeikon äiti. – Mahtaako se paljonkaan haitata, kun on näkymätön, Tuu-tikki vastasi, tuli sisemmäksi ja istuutui. Perhe lopetti sienien puhdistuksen ja odotti selitystä. – Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein, hän muuttuu helposti näkymättömäksi, sanoi Tuu-tikki pistäen suuhunsa maamunan, joka muistutti pientä mukavaa lumipalloa. – Nojaa. Tuota Ninniä säikytteli pahasti eräs täti, joka oli ottanut tytön hoiviinsa, vaikkei pitänyt hänestä. Tapasin tädin, ja hän oli kauhea. Ei vihainen, käsitättekö, sellaisenhan voi ymmärtää. Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen. – Mitä on ironinen? kysyi Muumipeikko. – No, kuvittele että liukastut johonkin limasieneen ja läsähdät istumaan keskelle puhdistettuja sieniä, sanoi Tuu-tikki. – Tietenkin odotat äitisi suuttuvan, se olisi luonnollista. Mutta ehei, hänpä ei suutukaan, sanoo vain kylmästi ja musertavasti: ”Ymmärrän, että tuo on sinun käsityksesi tanssimisesta, mutta olisin kiitollinen, ellet tanssisi ruoassa.” Suunnilleen sellaista on ironia. JATKUU

KERTOVA TEKSTI: kertomus

TEHTÄVÄT Tekstin jälkeen on aina tehtävät 1–4. Joihinkin teksteihin on myös tehtävä 5. Tehtävät kehittävät tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, luetun ymmärtämisen taitoa ja monilukutaitoa. Tehtävä 2 Luetun ymmärtäminen ja sanasto

Tehtävä 1 Lukuelämys ja yhteys oppilaan kokemusmaailmaan

Lue teksti Näkymätön vieras . Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi .

a . Kuka tekstin henkilöistä haluaisit olla ja miksi? Perustele.

a . Tietenkin odotat äitisi suuttuvan, se olisi luonnollista.

b . Milloin olisit toivonut olevasi näkymätön?

b . Hän oli vain jäätävän kylmä ja ironinen. c . Lopulta lapsen ääriviivat alkoivat häipyä.

c . Miltä sinusta on tuntunut, jos sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti?

d . He olivat toisinaan hieman hupsuja, mutta suurin piirtein oikein kunnon väkeä.

d . Mitä olet tehnyt tilanteissa, joissa sinua on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti?

Lue teksti Näkymätön vieras . Kerro tai kirjoita, miten sanoisit alleviivatun kohdan toisin .

Tutki kertomusta Näkymätön vieras . Keksi ja kirjoita kuvaus, jossa Ninni tarkkailee kuistia näkymättömänä .

Mitä hän kuulee? Mitä hän tuntee? Mitä hän haistaa? Mitä hän maistaa?

Kylläpä nämä kuistin vanhat lattialankut narisevat jännittävästi...

Tehtävä 4 Tekstin tuottaminen

• Valitse henkilöt, jotka lähettävät toisilleen viestejä.

Tehtävä 5 Monilukutaito

Mysteeri Muumilaaksossa – kuka kilisee? Tehkää uutinen näkymättömän vieraan saapumisesta Muumilaaksoon .

Faktat kartalle

Väline ratkaisee

• Muodostakaa parit.

• Valitkaa väline, missä uutinen julkaistaan.

• Kirjoittakaa uutisen otsikko. Mysteeri Muumilaaksossa – kuka kilisee?

• Väline ratkaisee uutisen muodon ja osat.

• Kootkaa tiedot tapahtumista ja vastatkaa kysymyksiin:

Keksi ja kirjoita viestejä Ninnin saapumisesta muumitaloon .

pikku Myy, Muumipeikko, Tuu-tikki, Muumimamma, Ninni, ilkeä täti, Mörkö, Haisuli, Tiuhti ja Viuhti, Nipsu, Nuuskamuikkunen

Mitä hän näkee?

Tehtävä 3 Tekstin tutkiminen

Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Kuka tai ketkä olivat osallisina? Miten tapahtui? Miksi näin kävi?

Verkkouutinen

Televisiouutinen

– otsikko

– tunnusmusiikki

– ingressi eli johdanto

– uutisankkurit esittelevät uutisaiheen

– väliotsikot – tekstikappaleet

– asiantuntijahaastattelut

– kuva – kuvateksti

– mahdollisesti suora yhteys tapahtumapaikalle

– mahdollisesti videoklippi – kirjoittaja ja valokuvaaja

• Kirjoita viesti. Aloita viesti tervehdyksellä, johon sisältyy viestin saajan nimi. Hei Ninnin täti! Ninnillä on kaikki hyvin.

– lopetus – tunnusmusiikki

Toimittajat töissä • Jakakaa työt.

• Kirjoita vastausviesti.

• Kirjoittakaa ja kootkaa uutinen kokonaisuudeksi.

Ok.

• Jatka viestittelyä. Ninni on reipastunut paljon.

Uutinen maailmalle

Aha.

• Julkaiskaa uutinen luokassa.

Osaatko kertoa, mitkä asiat ilahduttavat Ninniä? En. Tyttö on melkoinen vinkuja.

TEKSTIN TULKINTA JA TUOTTAMINEN

MONILUKUTAITO

VALITSE JA LUO Valitse ja luo -aukeama päättää jakson. Tehtävät vahvistavat tekstin tuottamisen prosessia suunnittelusta julkaisuun, vuorovaikutustaitoja, itse- ja vertaisarviointitaitoja sekä monilukutaitoa.

Valitse ja luo

Videotervehdys vieraasta maasta

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty .

• Tee videotervehdys luokkakavereillesi Suomeen.

1 . Valitse yksi aukeaman tehtävistä. 2 . Jos tehtävä on pari- tai ryhmätehtävä, muodostakaa ryhmät.

4 . Sovi, miten tehtävä arvioidaan. Esimerkiksi:

RYHDY HOMMIIN!

5 . Valitse, miten julkaiset tuotoksen muille.

• Ryhtykää nuuskimaan salaisuuksia. • Etsikää koulusta tai kotoa, sisältä tai ulkoa tavallisia, hylättyjä tai unohdettuja tavaroita. Valokuvatkaa tai piirtäkää esineet. • Jokaisella esineellä on oma tarinansa, jopa salaisuutensa. Keksikää ja kirjoittakaa esineiden tarinat tai miettikää, millaisia salaisuuksia niihin kätkeytyy. • Keksikää, miten kerrotte muille esineiden tarinat.

• Keksi, millaisessa perheessä asut ja millaista sinulla on uudessa koulussasi.

• Valitse esine, asia tai eläin, joka kuvaa sinua parhaiten. pingviini, saippuakupla, ilmapallo, tuuli

• Vastaa kysymyksiin. Kuka minä olen? Mistä minut on tehty? Miltä minä näytän? Millainen minä olen? Miten erotun muista? Mistä pidän? Mistä en pidä?

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

Tämä avain kuuluu varastoon numero 278...

Kerro vaihto-oppilasperheestäsi sekä koulustasi. Kerro, mitä kaipaat Suomesta ja mikä taas on parasta siellä, missä olet nyt. Lopeta tervehdys mukavan päivän toivotukseen. • Kuvaa videotervehdyksesi.

”Ainutlaatuinen ja vaarallinen minä”

Salaisuusnuuskijat vauhdissa

Tämä karkki oli myrkytetty ja...

Kerro lyhyesti, millaisessa maassa olet vaihto-oppilaana.

• Etsi tietoa valitsemastasi maasta. ilmasto, luonto, historia, ruokakulttuuri, kielet, koulutus, elinkeinot, nähtävyydet

• keskustelu opettajan kanssa • vertaisarviointi

Aloita paikallisella tervehdyksellä.

• Kuvittele olevasi vaihto-oppilaana maassa, johon olisit aina halunnut matkustaa.

3 . Mieti opettajan kanssa tehtävän tavoitteet.

• itsearviointi

• Kirjoita videotervehdyksesi käsikirjoitus.

Missä olen erityisen hyvä, jopa ainutlaatuinen?

• Vastauksistasi muodostuu kuvaus sinusta. Olen pingviini, jolla on kuiva iho ja lyhyet jalat. Vaapun, hypin ja etenen kömpelösti. Ryhmä on minulle tärkeä. Nauran, kun kutitetaan. Tarvitsen välillä omaa aikaa. Pidän kalasta, äyriäisistä ja liukumisesta lumessa. En välitä lentämisestä omin avuin. Olen kömpelönä melko söpö ilmestys!

Paha velho taikoi Emman isän...

MONILUKUTAITO JA ARVIOINTI

LUKUTAITO

KUISKE 5 TAITOJEN VIHKO: JAKSON RAKENNE JAKSON ALOITUS 1. VAHVASTI VAUHTIIN

1.1 .

Jakson aloitusaukeamalla on sama kuva kuin Lukutaito-kirjan vastaavassa jaksossa. Kuvan lukemista harjoitellaan erilaisten tehtävien avulla. Oppilasta ohjataan tulkitsemaan kuvaa myös luovan tuottamisen avulla – oppilas saa piirtää ja kirjoittaa kuvaan myös itse.

Tutki kuvaa.

a. Merkitse rastilla, mitkä kuvan esineet ja asiat löytyvät myös omasta huoneestasi.

b. Kerro parillesi, mitkä ovat oman huoneesi tärkeimmät esineet ja asiat.

2.2 .

Jatka kuvaa.

a. Keksi ja piirrä, millaisia julisteita tai tauluja seinällä on.

b. Keksi ja piirrä, mitä lapset katsovat näytöltä.

c. Keksi ja kirjoita, mitä kuvan eläimet voisivat ajatella.

TEKSTITAITO: kuvan lukeminen

TAVOITTEISTA TAITOIHIN -AUKEAMA

Tavoitteista taitoihin Jakson alussa:

Jakson lopussa:

Lue jakson tavoitteet yksi tavoite kerrallaan. Arvioi ja merkitse janalle punaisella värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. ●● Ympyröi jakson tavoitteista mielestäsi tärkeimmät. ●●

●●

Tavoitteista taitoihin -aukeamalla tutustutaan jakson tavoitteisiin ja asetetaan omia tavoitteita. Jakson lopussa oppilas palaa arvioimaan, miten hän on edistynyt jakson tavoitteissa. Oppilas voi saada myönteistä vertaispalautetta luokkatoveriltaan ja harjoitella palautteen antamista toiselle oppilaalle myös itse. Opettaja voi antaa oppimista edistävää palautetta parhaaksi katsomallaan tavalla.

●● ●●

Arvioi ja merkitse sivun 6 janalle sinisellä värillä, miten hyvin osaat kunkin taidon. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. Pyydä palautetta luokkakaveriltasi ja opettajaltasi.

Arvioi itse. Kirjoita, missä onnistuit erityisen hyvin. __________________________________________________________________________

Tavoitteet 1. Osaan kirjoittaa virkkeet ja

En os

aa vie

Sujuu, osaan! koska

lä.

__________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________

erisnimet isolla alkukirjaimella. (s. 8–9)

Kaveri kuiskaa. Pyydä kaveriasi arvioimaan sivun

2. Osaan kirjoittaa

tehtävä

yhdyssanat oikein. (s. 10–11) __________________________________________________________________________

3. Osaan käyttää yhdysmerkkiä

__________________________________________________________________________

yhdyssanoissa oikein. (s. 10–11)

__________________________________________________________________________

4. Osaan kertoa, millainen teksti hyötyjuttu on. (s. 12–14)

__________________________________________________________________________

5. Osaan käyttää hyvää lukutekniikkaa: ennakoida, silmäillä, lukea keskittyneesti ja kerrata. (s. 15–17)

Ope kuiskaa. Opettajan kehut ja vinkit.

6. Tunnistan erilaiset pää- ja sivulauseet. (s. 18–19)

7. Osaan tarkistaa tekstin oikeinkirjoituksen ja tehdä kappalejaon. (s. 20–21)

OPISKELUTAITO: tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

OPISKELUTAITO: itsearviointi, vertaisarviointi ja oppimista edistävä palaute

<TV5_ 17 Kuvitus: Voisiko tällä aukeamalla seikkailla hassuja kissoja? Ei liian söpöjä, vaan myös “poikamaiseen” huumoriin iskeviä. Opetuskokonaisuus liittyy Kierompi tapa pilkata -tekstiin. Voisiko olla ilkeitäkin kissoja?” Kuvatila on pieni, joten yksi vaihtoehto olisi, että ruutujen yläpuolelta kurkistelisi näitä erilaisia kissoja.

Päälause ja sivulause

1.1 .

Kun kirjoitat erilaisia tekstejä, kirjoitat lauseita ja virkkeitä. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy lopetusmerkkiin. Lauseessa on aina persoonamuotoinen verbi. Pää- ja sivulause erotetaan toisistaan pilkulla.

KIELITIETO-OPETUSSIVUT

Lisää sivulauseen alkuun sopiva sana ja virkkeen loppuun oikea lopetusmerkki.

Kielitiedon asiat opetetaan selkeiden opetussivujen avulla, minkä jälkeen niitä harjoitellaan monipuolisilla tehtävillä.

a. Oletko joskus nähnyt verkossa videota, _____________ loukkaa toista ihmistä ___ b. Kiusaaminen on yhtä vakavaa riippumatta siitä, _____________ kiusaaminen tapahtuu ___

Päälause määrää virkkeen lopetusmerkin

c. Miltä sinusta tuntuisi, _____________ saisit puhelimeesi ikävän viestin ___

Virkkeessä voi olla useampi lause. Päälause kertoo virkkeen tärkeimmän asian. Virkkeen lopetusmerkki valitaan aina päälauseen mukaan.

d. Tiedätkö, _____________ on tärkeintä somessa ___

toteava päälause

Katson kissavideoita, kun haluan rentoutua.

kysyvä päälause

Mitä sinä teet, kun haluat rentoutua?

käskevä päälause

Rentoudu päivittäin, että jaksat paremmin!

e. Tärkeintä on olla ystävällinen, _____________ varmasti onnistuu sinultakin ___ f. Muista aina, _____________ hyvä käytös kannattaa kaikkialla ___

2. 2.

että

Sivulause kertoo lisätietoja päälauseen asiasta. Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Sivulauseen tunnistaa sen ensimmäisestä sanasta.

a. Katson mieluiten sellaisia videoita, joissa

1. Konjunktiolause alkaa alistuskonjunktiolla. että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kunnes

Jos minulla on aikaa, katson suosikkivloggaajani uusimman videon.

2. Relatiivilause alkaa relatiivipronominilla. Pronomini joka viittaa edelliseen sanaan. Pronomini mikä viittaa koko edelliseen lauseeseen.

Vloggaajalla on oma kissa, joka tekee joskus hassuja juttuja. Vloggaajalla on oma kissa, mikä helpottaa kissavideoiden kuvaamista.

3. Kysyvä sivulause alkaa kysymyssanalla tai sanalla, jonka lopussa on kysymysliite -ko tai -kö.

Haluan nähdä, mitä aihetta uusin video käsittelee. Haluan nähdä, onko uusin video hyvä.

MUISTATKO? Tarvitset pilkkua myös luettelossa. Luettelossa kahden viimeisen asian väliin ei tule pilkkua. Harrastan vapaa-ajallani lukemista, piirtämistä ja jalkapalloa.

Jatka virkkeitä. Lisää sivulauseen alkuun sopiva sana. Käytä kutakin sanaa vain kerran.

Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla

KIELITIETO: virke, päälause ja sivulause

TAITOJEN VIHKO

jos

joissa

miksi

b. Video naurattaa, c. Toivoisin,

d. Olen aina ihmetellyt,

e. Tutki kirjoittamiasi sivulauseita. Merkitse sivulausetyyppi. KL = konjunktiolause

RL = relatiivilause

KSL = kysyvä sivulause

Kirjoita käsin tai koneella koulupäivääsi liittyviä virkkeitä, joissa on päälause ja sivulause.

KIELITIETO: virke, päälause ja sivulause

Hyötyjuttu

1.1 .

TEKSTITAITO-OPETUSSIVUT

Lue sivun 12 hyötyjuttu Näin luet asiatekstiä ja vastaa kysymyksiin.

a. Kuinka monta vaihetta hyvään lukutekniikkaan kuuluu?

Hyötyjutussa annetaan lukijalle neuvoja tai vinkkejä. Lukijaa voidaan neuvoa esimerkiksi uuden harrastuksen aloittamisessa tai upean kuvan ottamisessa. Hyötyjuttu on yleinen aikakauslehdissä ja niiden verkkojulkaisuissa.

Tekstitaidon opetussivuilla mallinnetaan kertova, kuvaava, ohjaava tai kantaa ottava teksti.

______________________________________________________________________________

b. Mikä vaiheista on sinulle tutuin? ______________________________________________________________________________

c. Mitä uutta opit hyvästä lukutekniikasta?

Näin luet asiatekstiä

______________________________________________________________________________

Pääotsikko kertoo tekstin aiheen. Otsikkoon ei kirjoiteta pistettä loppuun. Joskus otsikossa voi olla huuto- tai kysymysmerkki.

Uusien asioiden opiskelussa tärkeintä ei ole lahjakkuus tai loistava koulumenestys. Oikea asenne on se, mikä ratkaisee. Kääri hihat, keskity ja ryhdy sinnikkäästi töihin! Ahkerasti harjoittelemalla sinustakin voi tulla taitava lukija.

______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________

d. Minkä oppiaineiden opiskelussa voisit hyödyntää lukutekniikan kaikkia vaiheita?

Johdanto esittelee aiheen ja herättää lukijan kiinnostuksen.

1. VALMISTAUDU: poista häiriötekijät Järjestä itsellesi paikka, jossa voit keskittyä lukemiseen mahdollisimman hyvin. Laita puhelin, musiikki ja muut keskittymistäsi häiritsevät asiat pois. Kun keskityt pelkästään lukemiseen, aikaa kuluu vähemmän ja ymmärrät lukemaasi paremmin.

______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________

e. Mitä hyötyä tekstistä oli sinulle? Perustele.

Väliotsikko auttaa näkemään nopeasti, mitä aihetta sen alla oleva teksti käsittelee.

2. ENNEN LUKEMISTA: tutustu, silmäile ja ennakoi Tutustu tekstiin silmäilemällä sitä. Katso tekstin kuvia, lue otsikko, väliotsikot ja kuvatekstit. Jos tekstissä on lihavoituja sanoja, selvitä, mitä ne tarkoittavat. Ennakoi ja mieti, mistä aiheesta teksti kertoo. Pohdi, mitä jo tiedät tekstin aiheesta.

______________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________

2. 2. Tekstikappaleet kertovat tekstin aiheesta. Tärkein asia on usein kappaleen alussa. Kappale vaihtuu, kun asia, aika tai näkökulma vaihtuu.

3. LUKEMISEN AIKANA: keskity, lue ja ajattele Keskity lukemiseen ja ajattele koko ajan, mitä luet. Pysähdy vaikeiden sanojen kohdalla ja selvitä, mitä ne tarkoittavat. Kokeile lukemista ääneen – silmien ja korvien yhteistyö tehostaa lukemistasi. 4. LUKEMISEN JÄLKEEN: kertaa ja kokoa tietosi Kysy itseltäsi kysymyksiä tekstistä. Mitä juuri luin? Mitä opin? Mitä tiedän aiheesta nyt? Jos pitkän tekstin sisältöä on vaikea muistaa, voit kysyä kysymyksen itseltäsi esimerkiksi jokaisen kappaleen jälkeen. Tee muistiinpanot lukemastasi tekstistä. Kokoa tekstin tärkeimmät asiat lyhyesti esimerkiksi tukisanalistan tai ajatuskartan avulla. Kerro tietosi luokkakaverillesi, äidillesi, sisaruksellesi tai vaikka lemmikillesi.

Tutki sivun 12 hyötyjutun Näin luet asiatekstiä rakennetta ja vastaa kysymyksiin.

a. Mikä on tekstin aihe pääotsikon perusteella? ______________________________________________________________________________

b. Mikä on tärkeintä uusien asioiden opiskelussa johdannon mukaan? ______________________________________________________________________________

c. Kuinka monta tekstikappaletta tekstissä on yhteensä? ______________________________________________________________________________ Hyötyjutun kirjoittajan nimi

Lenita Salsa Lähde: Yle Areena

Kirjoita tiivistelmä sivun 12 hyötyjutusta. ●● ●● ●●

TEKSTITAITO: hyötyjuttu

TEKSTITAITO: hyötyjutun lukeminen

HARJOITTELENAUKEAMAT

Harjoittelen oikeinkirjoitusta ja kappalejakoa 1.1 .

Harjoittelen-aukeamilla harjoitellaan jaksosta riippuen tekstitaidon tai kielitiedon asioita.

4. 4.

2.2 .

joissa aihe vaihtuu. (4 kappaletta)

b. Ympyröi aiheet, joista tekstissä kerrotaan. (4 aihetta)

juhannus

Juhannus

lokakuu

Lokakuu

11 vuotias

11-vuotias

Nuijasota

nuijasota

paraspäivä

paras päivä

berliininmunkki

Berliininmunkki

joensuu

Joensuu

Suomenkieli

suomen kieli

maanantai

Maanantai

hius- tai hammasharja

hiusharja tai hammas-

A-luokka tiistai- ja torstaipäivät puhe-esitys

liikunta-asu

Ensimmäisenä osana on erisnimi, numero, lyhenne, kirjain, merkki tai vierasperäinen sana.

koulukirja ja -vihko

Sanojen yhteistä osaa ei haluta toistaa.

6.-luokkalainen

Yritä aina parhaasi,

että ahkeruus kannattaa!

Muista aina,

eri laitteiden käyttäminen

dun ääressä tai rentoudut katsomalla sarjoja tabletilla. Tee välillä taukojumppa! Katso ensin lähelle ja sitten kauas. Toista useamman ker-

Ensimmäisen kappaleen aihe: ________________________________ ________________________________

Toisen kappaleen aihe: ________________________________

ran. Kurkottele kohti kattoa, vaikka et yletäkään sinne saakka. Laske sen jälkeen sormen-

squash-ottelu

päät varovasti kohti lattiaa. Nouse hitaasti ylös. Muista ulkoilla usein. Sadesäälläkin voi ulkoilla, kunhan pukeutuu sopivasti. Vaikka ulkona olisi kammottava ilma, kierrä edes kerran talon ympäri. Ulkoilma piristää taatusti enemmän kuin laitteen ruudun tuijottaminen. Vietä joskus laitteeton lauantai tai kokonainen viikko. Se on parasta lepoa silmillesi, aivoillesi ja kehollesi.

5. 5.

millainen lukuvuosi tästä tulee.

Ole sitkeä silloinkin,

laitteen hajoaminen

sadesää

Oletko miettinyt, kuinka paljon käytät eri laitteita päivän aikana? Lähetät ehkä ystäväl-

Yhdistä päälause ja sivulause. Merkitse sivulausetyyppi. KL = konjunktiolause RL = relatiivilause KSL = kysyvä sivulause joka vaikuttaa opiskeluusi eniten?

laitteen katoaminen

taukojumppa

välipala

Anna joskus lomaa laitteillesi

syys- ja kevätkausi

Kuka on se henkilö,

ulkoilu

laitteeton aika

lesi kuvan aamupalastasi, teet koulun jälkeen koulutehtäviä kannettavalla tietokoneella, pelaat kavereidesi kanssa konsolipeliä tv-ruu-

Yhdyssanan osien välissä on kaksi samaa vokaalia.

#-merkki

kiusaaminen

c. Kirjoita kunkin kappaleen aihe tekstin viereen.

Tutki yhdysmerkin käyttöä sanoissa. Yhdistä yhdyssana oikeaan selitykseen. Ali-opettaja

3. 3.

Lue teksti Anna joskus lomaa laitteillesi ja tee tehtävät.

a. Merkitse tekstiin kappalejaot niihin kohtiin,

Alleviivaa oikea vaihtoehto.

Kolmannen kappaleen aihe: ________________________________

Neljännen kappaleen aihe: ________________________________

Miten meni? Väritä.

koska yrittämistä ei tarvitse katua. kun asiat eivät mene suunnitelmiesi mukaan.

Katso avoimin mielin,

Palaa sivulle 7 arvioimaan taitojasi.

Kielitieto ja tekstit

KIELITIETO: oikeinkirjoitus

KIELITIETO: kappalejako

runo

VIRKE

SANALUOKAT

TEKSTIT us

tom ker

SIVULAUSE NOMINIT yksikkö monikko sijamuodot

num

era

jek

substantiivit

pr on

alit

kä

LAUSEENJÄSENNYS

öt yju hy

I TA

i irjo sik

ko nju nk tio lau se

M TO AT M AT PU SAN

tus

PÄÄLAUSE

relatiivilause

tietoteksti

VERBIT persoona- ja aikamuodot

KUISKE 5 KIELITIETO JA TEKSTIT

KIELEN KUVAUS

ttu

kys yvä sivu lau se

Viidennen luokan kielitiedon asiat ja tekstit on koottu visuaaliseen muotoon. Kokonaiskuva opiskeltavista asioista helpottaa myös eri asioiden välisten yhteyksien hahmottamista.

–

”

i tiiv

PREDIKAATTI

yhdysm

erkki

äänne – kirjain

SUBJEKTI

eis

oro pu

ssa n

hel

is-

OIKEINKIRJ

OITUS

SANA

OIT

IRJ

INK

E OIK

kk pil

irjain lkuk iso a . ! ?

KE LAUSE, VIR

116

Alleviivaa kunkin kappaleen ensimmäinen virke. Kirjoita tiivistelmä käsin tai koneella. Muista otsikko.

TAITOJEN VIHKO

ARVIOINTI

ERIYTTÄMINEN

Kuiske 5 Digissä on laaja Kuiske 5 Arviointi -materiaali. Se tarjoaa välineitä monipuolisen arvioinnin toteuttamiseen. Opettaja valitsee materiaalista tehtäviä ja kokeita tarpeen mukaan.

Kuiske 3–6 eriyttää ainutlaatuisella tavalla. Jokainen oppilas voi opiskella saman materiaalin kanssa, sillä Kuiske mahdollistaa monipuoliset työskentelytavat ja ottaa huomioon erilaiset tavat oppia. Kaikkien oppilaiden käytössä olevaa Kuiske 5 Digiä voi käyttää monella tavalla. Myös Taitojen vihkoa sekä Keskity ja kirjoita -vihkoa voidaan hyödyntää eriyttämisessä.

Lukuvuoden alussa Ensimmäisen jakson aikana kerrataan neljännen luokan keskeisiä asioita. Jakson aikana saadaan hyvä käsitys oppilaan lähtötilanteesta viidennen luokan alussa monipuolisen arvioinnin avulla (Luetun ja kuullun ymmärtäminen 1, Sanelu 1, Toistokirjoitus 1 ja Kielitieto 1).

Formatiivinen ja summatiivinen arviointi Lukutaito-kirjan Valitse ja luo -tehtävät sekä Taitojen vihkon Tavoitteista taitoihin -aukeamat ohjaavat ja tukevat oppimista sekä edistävät itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Kuiske 5 Opettajan oppaan ja Kuiske 5 Digin Virittely-tehtävät sekä Vuorovaikutus ja draama -tehtävät tarjoavat mahdollisuuksia havainnoida oppilaan vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kuiske 5 Arviointi -materiaalin luetun ja kuullun ymmärtämisen tehtävät, sanelut ja toistokirjoitukset antavat tietoa oppilaan perustaidoista. Kielitiedon kokeet ovat pääsääntöisesti osa jaksojen summatiivista arviointia. Kielitiedon kokeet ovat liitteenä myös Opettajan oppaassa sivuilla 315–327.

LUKUTAITO Lukutekniikat Kuiske 5 Lukutaito ohjaa erilaisten tekstien pariin. Kuiske 5 Digissä on mahdollisuus nauttia teksteistä niitä kuunnellen tai lukien. Kun halutaan keskittyä luetun ymmärtämisen harjoitteluun, tarjoaa Lukutaito-osio siihen monipuoliset välineet. Jokaiseen Lukutaito-kirjan tekstiin on Digissä laaja luetun ymmärtämisen harjoituspaketti. Opettaja tai oppilas valitsee, milloin teksti halutaan pureskella mahdollisimman pieniksi paloiksi. Tekstin käsittely -osion Kuvan lukeminen -tehtävät johdattelevat tekstin aiheen ääreen ja herättelevät oppilaan ennakkotietoja aiheesta. Tietoa tekstistä -osiossa on tiivistelmä Lukutaito-kirjan tekstistä. Etenkin heikko lukija hyötyy siitä, että hän tietää etukäteen, mistä tekstissä on kysymys. Lue tai kuuntele -osiossa on Tutustu- ja Kertaa-osiot, jotka syventävät tekstin käsittelyä. Tutustuminen virittää ajatukset tulevaan tekstiin ja kertaaminen palauttaa pohtimaan tekstin keskeisimpiä asioita. Lue tai kuuntele -osiossa on mahdollisuus tekstin pilkkomiseen ja katkelmien vaiheittaiseen tarkasteluun tarkan lukemisen kysymysten avulla.

Äänikirja Lukutaito-kirjan tekstit ovat kuunneltavissa myös tekstiäänitteinä Kuiske 5 Digissä. Oppilas voi kuunnella tekstejä äänikirjana sekä koulussa että kotona omilla laitteillaan. Äänitteitä on mahdollista kuunnella kahdella eri lukunopeudella. Heikkoa lukijaa tukee myös mahdollisuus käyttää äänikirjaa ja painettua kirjaa yhdessä: tekstiä voi kuunnella samalla, kun seuraa tai lukee tekstiä painetusta kirjasta.

ARVIOINTI

Sananselitykset Lukutaito-kirjan tekstien sanoja on selitetty synonyymien, kuvien tai äänitteiden avulla Kuiske 5 Digissä. Oppilaan on helppo tarkistaa vieraalta tuntuvan sanan merkitys avaamalla sananselitys omalla puhelimellaan tai muulla laitteellaan. Sananselitykset tarjoavat apua luetun ja kuullun ymmärtämiseen.

Luetun ja kuullun ymmärtämisen arviointi Opettajan Arviointi-materiaaliin on valittu viidennen luokan keskeiset tekstit: hyötyjuttu, tietoteksti, kertomus, lehtiartikkeli, mainos ja laululyriikka sekä arvostelu. Jokainen teksti voidaan toteuttaa opettajan valinnan mukaan kuullun tai luetun ymmärtämisenä. Kaikista muista teksteistä paitsi mainoksesta ja laululyriikasta on aina valittavissa kaksi versiota: alkuperäinen teksti ja selkokielinen teksti. Selkoteksteihin on oma tehtäväsivunsa.

KIELITIETO JA TEKSTITAITO Koska kielitiedon ja tekstitaidon opetettavat asiat ovat oppilaan omassa, oppilaalle itselleen jäävässä Taitojen vihkossa, voi opetussivuja hyödyntää monella tavalla. Oppilas voi tehdä alleviivauksia, selityksiä, muistiinpanoja tai muita merkintöjä opetussivuille. Myös luokanopettaja tai erityisopettaja voi yhdessä tukea tarvitsevan oppilaan kanssa pohtia, mitkä opetussivun asioista ovat juuri nyt kaikkein keskeisimpiä. Taitojen vihkon sivulla 116 on visuaalinen kooste viidennen luokan keskeisistä kielitiedon ja tekstitaidon asioista. Se auttaa hahmottamaan asioiden välisiä suhteita. Taitojen vihkon oman tekstin tuottamisen tehtävät noudattavat mallinnuksissa opetettua rakennetta. Tekstin tuottamista tuetaan selkeillä ohjeilla, jotka etenevät kirjoitusviivaston vieressä vaihe vaiheelta. Kuiske 5 Digin Kielitieto ja tekstitaidot -osiossa on hakemisto, johon on koottu Taitojen vihkon opetettavat asiat. Opetussivujen digitaaliset versiot ovat hyvä apu asian opettamiseen luokassa. Ne mahdollistavat asioiden tarkastelun vaihe vaiheelta. Oppilas voi palata opetussivujen vaiheittaisiin versioihin digimateriaalissa myös itse.

Kuiske 5 Digin Kielitieto-osion Toiminnalliset tehtävät vahvistavat opiskeltuja kielitiedon asioita ja tarjoavat mahdollisuuksia asioiden harjoitteluun yhdessä luovasti, hauskasti ja kehollisesti. Digitehtävät mahdollistavat Kielitiedon asioiden lisäharjoittelun yksin tai yhdessä millä tahansa laitteella. Keskity ja kirjoita -vihkossa on runsaasti harjoituksia oikeinkirjoituksen vahvistamiseksi. Luova vihko sopii lisämateriaaliksi kaikille oppilaille.

YLÖSPÄIN ERIYTTÄMINEN Kuiske 5 Digi antaa avaimet itsenäiseen työskentelyyn yksin, parin kanssa tai pienissä ryhmissä. Oppilas voi esimerkiksi pohtia Lukutaito-osion Virittely-tehtäviä tai Teksin käsittely -tehtäviä omalla laitteellaan ja omassa tahdissaan yksin tai parin kanssa. Oppilas voi tutkia Vuorovaikutus ja draama -tehtäviä ja toteuttaa harjoituksia parin tai pienen ryhmän kanssa, tai he voivat harjoitella harjoituksen ohjaamista muulle ryhmälle. Kielitieto ja tekstitaidot -osiossa on Lisätietoa-osio opettajan tueksi. Kielestä kiinnostunut ja innostunut oppilas pääsee tutkimaan Lisätietoa-osiota myös itsenäisesti. Keskity ja kirjoita -vihkon houkutteleva ilme, tehtävistön kautta aukeava ikkuna lasten- ja nuortenkirjallisuuteen, väritys- ja piirustustehtävät sekä innostavat tehtävät kiinnostavat myös taitavia oppilaita.

ERIYTTÄMINEN

1. VAHVASTI VAUHTIIN

Laaja-alainen osaaminen

Kirjavinkki Lukekaa yhdessä tässä jaksossa:

1. Ajattelu- ja oppimaan oppiminen

3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

5. Tieto- ja viestintä- teknologinen osaaminen

Arviointi 4. Monilukutaito

Tekstit Lopullinen ratkaisu........................................................ 14 Tunne itsesi...................................................................... 18 Keskittymiskyky.............................................................. 24 Kissavideosta kiipeliin................................................... 32 Kierompi tapa pilkata.................................................... 38 Ihana, kamala some....................................................... 44 Valitse ja luo.................................................................... 50

Etsiväkerho Hurrikaani ja tyly tubettaja on Jari Mäkipään dekkarisarjan kahdestoista teos. Koko Pihlakylän koulu villiintyy, kun kouluun tulee uusi oppilas, Suomen suosituin tubettaja Jimpo. Kaikki eivät ole Jimposta yhtä innoissaan. Jimpon suosio ärsyttää joitakin, ja toisaalta Jimpo osaa olla ärsyttävä itsekin. Hän esittelee videoillaan muun muassa luokkatoverinsa tyyliä ja koulun ruokaa pilkkaavaan sävyyn. Etsiväkerho Hurrikaani saa tehtävän, kun Jimpo alkaa saada uhkaavia viestejä. Kuka on uhkausten takana ja miksi? Arvoituksen ratkaisee Etsiväkerho Hurrikaani.

Vahvasti vauhtiin

Jakson koe: Kielitieto 1.........................................................316 Valitse ja luo............................................................................... 50 Taitojen vihko • Tavoitteista taitoihin Kuiske 5 Arviointi • Luetun ja kuullun ymmärtäminen 1: hyötyjuttu Jalkapalloilijan pakolliset shortsit • Sanelu 1

Kuiske 5 Lukutaito ja Taitojen vihko LUKUTAITO

KIELITIETO JA TEKSTITAIDOT Taitojen vihko

Aloitusaukeama 1 oppitunti s. 6–7 Lopullinen ratkaisu Kertova teksti: runo Kuvan lukeminen

Jakson aloitus Tavoitteista taitoihin 1 oppitunti s. 4–7 Kuvan lukeminen, tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

Tunne itsesi 2 oppituntia s. 8–11 Kertova teksti: kertomus

Kielitieto 1 oppitunti s. 8–11 Kerrataan sanojen oikeinkirjoitusta.

Keskittymiskyky 3 oppituntia s. 12–15 Ohjaava teksti: hyötyjuttu

Tekstitaito 2 oppituntia Tutustutaan hyötyjuttuun ja kirjoitetaan oma hyötyjuttu. s. 12–14 Opiskelutaito 1 oppitunti Harjoitellaan lukutekniikkaa vaihe vaiheelta. s. 15–17

Kissavideosta kiipeliin 1–2 oppituntia s. 16–19 Kertova teksti: kertomus Kierompi tapa pilkata 3 oppituntia s. 20–23 Kertova teksti: kertomus

Kielitieto 1 oppitunti s. 18–19 Tutkitaan erilaisia pää- ja sivulauseita.

Ihana, kamala some 2–3 oppituntia s. 24–27 Kuvaava teksti: tietoteksti Kantaa ottava teksti: mielipidekirjoitus Valitse ja luo 2–3 oppituntia s. 28–29 Monilukutaito ja arviointi

Kielitieto ja opiskelutaito 1–2 oppituntia Harjoittelen oikeinkirjoitusta ja kappalejakoa. s. 20–21 Tavoitteista taitoihin s. 6–7

Vahvasti vauhtiin

ALOITUSAUKEAMA Kuiske 5 Lukutaito

Kuiske 5 Taitojen vihko

1 oppitunti s. 6–7 Lopullinen ratkaisu Kertova teksti: runo Kuvan lukeminen

1 oppitunti s. 4–7 Kuvan lukeminen, tavoitteiden asettaminen ja itsearviointi

Tekstin käsittely OPS T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista.

T6 Harjoitellaan erittelemään, arvioimaan ja tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä.

T14 Tutustutaan ulkomaiseen lastenkirjallisuuden klassikkoon ja jaetaan lukuelämyksiä.

Virittely OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista.

T8 Tulkitaan mediatekstiä ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen myös monimediaisessa ympäristössä.

Kehukaa kouluanne Kuvatkaa asioita, jotka ovat kehumisen arvoisia koulussanne. Esitelkää kuvia toisillenne. Voitte kirjoittaa kuviin kuvatekstit ja koota niistä kehunäyttelyn tai julkaista niitä koulun kotisivuilla, blogissa tai sosiaalisen median kanavilla.

Kuvan lukeminen 1. Mitä huoneessa on tehty viime aikoina? Esimerkiksi: Huoneessa on pelattu, kuunneltu kuulokkeilla, syöty keksejä, vaihdettu vaatteita, pakattu tai purettu reppu, piirretty ja väritetty, leikitty ja tehty läksyjä. 2. Mistä asioista pidät huoneessa? Oppilaan oma vastaus 3. Millaisessa huoneessa tykkäät opiskella, esimerkiksi tehdä läksyjä? Oppilaan oma vastaus 4. Millainen olisi mielestäsi viidesluokkalaisen unelmahuone? Oppilaan oma vastaus 5. Mitkä huonekalut ja välineet ovat tarpeellisia ja välttämättömiä viidesluokkalaisen huoneessa? Oppilaan oma vastaus

Lue tai kuuntele Tutustu 1. Kuka kirjailija on kirjoittanut runon? Runon on kirjoittanut Grigori Oster. 2. Minkä nimisessä teoksessa runo on julkaistu? Runo on julkaistu teoksessa Huviksi ja haitaksi. 3. Miksi arvelet, että runon henkilö päätyy tällaiseen lopulliseen ratkaisuun? Esimerkiksi: Runon henkilö on ehkä kyllästynyt repun pakkaamiseen. Hän saattaa ajatella, että tuhoamalla koulutarvikkeensa hänen ei tarvitse enää pakata reppuaan.

ALOITUSAUKEAMA

Kuiske 5 Lukutaito s. 7 Sanasto

Lopullinen ratkaisu Koulurepun pakkaamisen lopullinen ratkaisu: Kirjat alle, kynät päälle ja vihkoista kuorrutus. Ja sitten vain silppuat siihen hylätyt aineet ja lisäät kiehuvaa vettä ja nostat hellalle. Grigori Oster (suomentanut Teemu Kaskinen), Huviksi ja haitaksi. 1994.

lopullinen

viimeinen, peruuttamaton

ratkaisu

lopputulos, tulos, päätös

kuorrutus

kuorrute tai päällys esim. kakun kuorrute

silputa

tehdä, repiä tai pilkkoa pieniksi palasiksi

hylätty

unohdettu, pois heitetty, torjuttu

kiehuva

tulikuumaa, sata-asteista

Kertaa 1. Mitä asioita ja missä järjestyksessä reppuun pakataan? Kirjat pakataan alle, kynät päälle ja vihkoista tehdään kuorrutus. 2. Mitä hassua tai hullunkurista runossa on? Reppuun ei kannata kaataa kiehuvaa vettä, eikä sitä kannata nostaa hellalle. 3. Mitä tekstilajia runo muistuttaa? Se muistuttaa reseptiä.

1. VAHVASTI VAUHTIIN

KUVAN LUKEMINEN

KERTOVA TEKSTI: runo

ALOITUSAUKEAMA

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys Lue tai kuuntele runo Lopullinen ratkaisu. Keskustele lukukokemuksestasi. a. Missä kuljetat koulukirjojasi ja -välineitäsi päivittäin? Oppilaan oma vastaus b. Mitä pakkaat koulureppuusi tai -laukkuusi lähes päivittäin? Oppilaan oma vastaus c. Mitkä asiat tai esineet pakkaat koulureppuusi tai -laukkuusi vain tiettynä päivänä? Miksi? Oppilaan oma vastaus d. Mitä reppusi tai kassisi pohjalta tai taskuista löytyy? Oppilaan oma vastaus

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen Lue runo Lopullinen ratkaisu. Kerro tai kirjoita sanan synonyymi. a. lopullinen viimeinen, peruuttamaton b. ratkaisu lopputulos, päätös c. silputa tehdä, repiä tai pilkkoa pieniksi palasiksi d. hylätty unohdettu, pois heitetty, torjuttu

Tehtävä 3: Tekstin tuottaminen Keksi ja kirjoita luetteloita kouluun liittyvistä asioista. Voit luetella koulun tiloja ja paikkoja, huonekaluja, liikuntavälineitä, kouluruokia, välituntivälineitä ja niin edelleen.

ALOITUSAUKEAMA

Vuorovaikutus ja draama OPS

T1 Harjoitellaan omien ajatusten ja mielipiteiden jakamista sekä toisten kuuntelemista. T2 Harjoitellaan huomioimaan toisia ryhmätilanteessa. T3 Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

Repun kertomaa Esitelkää itsenne repustanne löytyvän esineen avulla. • Muodostakaa parit. • Esittele itsesi parillesi jonkin repustasi löytyvän esineen avulla. Kerro nimesi, esittele valitsemasi esine ja kerro, mitä se kertoo sinusta. Pari painaa esittelyn mieleensä. Vaihtakaa vuoroja. • Käykää luokassa yhteinen esittelykierros, jossa jokainen esittelee parinsa.

Vahvasti vauhtiin Tehkää patsaita koulun erilaisista tilanteista. • Muodostakaa neljän hengen ryhmät. • Tehkää ryhmänä itsestänne patsas, joka kuvaa annettua tilannetta. • Muodostakaa patsaat mahdollisimman nopeasti. • Voitte esittää patsaan muille ennen seuraavaan tilanteeseen vaihtamista. Tilanteet: – välituntileikki – kouluruokailussa nauttimassa oppilaiden lempiruokaa – liikuntatunnilla pelissä – ympäristöopin tunnilla tekemässä tutkimustehtävää luonnossa – liikuntatunnilla suunnistamassa – opintoretkellä museossa – musiikin tunnilla – äidinkielen ja kirjallisuuden tunnilla lukemassa – kotona tekemässä läksyjä – kirjastokäynnillä

ALOITUSAUKEAMA

TUNNE ITSESI Kuiske 5 Lukutaito

Kuiske 5 Taitojen vihko

2 oppituntia s. 8–11 Kertova teksti: kertomus

1 oppitunti s. 8–11 Kerrataan sanojen oikeinkirjoitusta

Pohtikaa runoa 1. Mikä on runon nimi? Runon nimi on Vikojen korjaaminen. 2. Millaisten vikojen korjaamiseen runossa annetaan ohjeita? Runossa annetaan ohjeita hörökorvien, vinon nenän ja kiristävän pipon korjaamiseen. 3. Miten runossa neuvotaan korjaamaan vino nenä? Nenää neuvotaan uittamaan cappuccinossa.

Virittely OPS

T4 Kehitetään myönteistä viestijäkuvaa. T8 Tulkitaan mediatekstiä ja luodaan

4. Mitä tarkoittaa sanonta ”pipo on tiukalla”? ”Pipo on tiukalla” tarkoittaa, että on hermostunut tai pinna on kireällä. 5. Miten arvelet neuvojen toimivan käytännössä? Oppilaan oma vastaus

mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen.

Tekstin käsittely Lukekaa runo

OPS

Vikojen poistaminen

T5 Harjoitellaan ennakoivaa lukemista, sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämisen strategioita.

Jos korvat ovat hörössä, niitä haudotaan kahviplörössä, jos taas on nenä vinossa, sitä uitetaan cappuccinossa. Mutta jos pipo on tiukalla, pitää kahdesti kovaa pieraista. Tuula Korolainen 2018, Taivasta hipoo hännänpää. Lasten keskus.

T6 Tutkitaan ja tulkitaan kertovaa tekstiä. T8 Kehitetään kirjallisuudentuntemusta, tutkitaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen.

T10 Harjoitellaan kuvaavan tekstin tuottamista.

TUNNE ITSESI

Kuvan lukeminen 1. Millaisessa paikassa naru lappuineen voisi olla esillä? Esimerkiksi: Naru voisi olla esillä luokan seinällä. 2. Mikä lapuista on mielestänne tärkein? Oppilaan oma vastaus 3. Millaisen lapun itse kiinnittäisitte naruun? Oppilaan oma vastaus 4. Mitä muuta narussa roikkuu? Narussa roikkuu sukka ja käsine. 5. Minkä tärkeän esineen itse laittaisitte naruun roikkumaan? Oppilaan oma vastaus

Tietoa tekstistä Lisätietoa kirjasta Ihme on teos ennakkoluuloista ja niiden kohtaamisesta. Se kertoo koskettavasti Augustista, jonka kasvot ovat epämuodostuneet. Vaikka hän näyttää erilaiselta, hän on muutoin kuin kuka tahansa kymmenvuotias poika. August on opiskellut kotikoulussa tähän saakka, mutta aloittaa nyt viidennen luokan oikeassa koulussa. Monet

suhtautuvat erikoisen näköiseen Augustiin aluksi varautuneesti. Häntä tuijotetaan ja hänen on vaikea saada ystäviä. Teoksessa tuodaan esiin eri näkökulmien avulla myös muiden henkilöiden sisäisiä haavoja. Ihme muistuttaa siitä, kuinka jokainen on ainutlaatuinen ja kuinka tärkeää on katsoa ihmistä pintaa syvemmälle. Teoksesta on tehty myös elokuva, joka on ilmestynyt Suomessa vuonna 2018.

Tiivistelmä tekstistä Tekstin minäkertoja ja päähenkilö August on syksyn ensimmäisellä äidinkielen tunnilla. Hän tapaa ensimmäistä kertaa myös uuden äidinkielenopettajansa herra Brownen. Browne pyytää oppilaita kirjoittamaan vihkoonsa sanan ohjenuora. Se tarkoittaa sanontaa tai sääntöä, joka auttaa tekemään tärkeitä asioita koskevia päätöksiä. Seuraavaksi Browne pyytää oppilaita kertomaan heille tärkeistä asioista. Oppilaat nostavat esiin monia tärkeitä asioita, esimerkiksi perheen ja ystävät. Opettaja kirjoittaa oppilaiden kertomat asiat taululle. Browne muistuttaa oppilaita siitä, että kaikkein tärkeintä on kuitenkin oppia tuntemaan itsensä. Sen vuoksi he ovat äidinkielen tunnilla. Jack vitsailee luulleensa, että he ovat tunnilla oppimassa äidinkieltä.

TUNNE ITSESI

Lue tai kuuntele

Tunne itsesi 1. Kun kello soi, kaikki vaikenivat, ja opettaja kääntyi ympäri ja katsoi meitä. Hän sanoi, että hänen nimensä oli herra Browne, ja sitten hän alkoi puhua siitä, mitä me tekisimme tällä lukukaudella. Jossakin vaiheessa Hyppy ajassa -kirjan ja Shen of the Sean välissä hän huomasi minut, mutta jatkoi vain puhumista. Enimmäkseen minä vain piirtelin vihkooni kun hän puhui, mutta vilkuilin aina välillä muita oppilaita. Charlotte oli tällä tunnilla. Samoin Julian ja Henry. Miles ei ollut. Herra Browne oli kirjoittanut liitutaululle suurin mustin tikkukirjaimin: O-H-J-E-N-U-O-R-A 2. – No niin, kirjoittakaapa tämä äidinkielenvihkonne ensimmäisen sivun ylälaitaan. Me teimme työtä käskettyä, ja hän sanoi: – Okei, kuka kertoo minulle, mikä ohjenuora on? Tietääkö joku? Kukaan ei nostanut kättään. Browne hymyili, nyökkäsi ja kääntyi taas kirjoittamaan liitutaululle:

OHJENUORAT = TOSI TÄRKEIDEN ASIOIDEN SÄÄNTÖJÄ! 3. – Siis niin kuin motto? joku huikkasi. – Niin kuin motto! Browne sanoi ja nyökytteli jatkaessaan taululle kirjoittamista. – Kuin kuuluisa sitaatti. Kuin onnenkeksin teksti. Mikä tahansa sanonta tai sääntö, joka motivoi teitä. Käytännössä ohjenuora on mikä tahansa sellainen asia, joka auttaa meitä tekemään päätöksiä, jotka koskevat todella tärkeitä asioita. Hän kirjoitti sen kaiken liitutaululle ja kääntyi sitten jälleen meitä kohti. – No niin, kertokaahan minulle joitakin todella tärkeitä asioita, hän sanoi meille. 4. Pari tyyppiä viittasi, ja kun hän osoitti heitä, he vastasivat, ja hän kirjoitti vastaukset liitutaululle tosi, tosi huonolla käsialalla: SÄÄNNÖT. KOULUTYÖ. LÄKSYT. – Mitä muuta? hän kysyi kirjoittaessaan eikä edes kääntynyt. – Heitelkää vain asioita! Hän kirjoitti taululle kaiken, mitä jengi sanoi.

Tutustu 1. Muodostakaa parit. 2. Silmäilkää tekstiä minuutin ajan ja laittakaa teksti sitten pois. 3. Pohtikaa, mikä on tekstin tapahtumapaikka. 4. Pohtikaa, mistä teksti voisi kertoa.

Lukemisen aikana 1. Mitä olet tehnyt ensimmäisillä viidennen luokan äidinkielen tunneillasi? Oppilaan oma vastaus

4. Millaisia tärkeitä asioita oppilaat voisivat kertoa opettajalle? Esimerkiksi: tärkeitä asioita voivat olla perhe, ystävät ja lemmikit. 5. Mitkä asiat ovat kaikille ihmisille todella tärkeitä? Esimerkiksi: Kaikille ihmisille todella tärkeitä asioita ovat ruoka, juoma, perhe, koti ja lukutaito. 6. Mikä voisi olla opettaja Brownen tarkoittama kaikkein tärkein asia? Esimerkiksi: Se voisi olla ystävällisyys tai rakkaus.

7. Mistä asioista äidinkielen tunneilla yleensä keskustellaan? Esimerkiksi: Äidinkielen tunneilla keskustellaan kirjallisuudesta, kirjoittamisesta, elokuvista ja 3. Mitä hyötyä ohjeista ja säännöistä voi olla? toisten huomioimisesta. Esimerkiksi: Ne voivat auttaa tekemään jonkin vaikean asian. Niiden avulla voidaan ratkaista ongelmia. 2. Mitä sana ohjenuora voisi tarkoittaa? Esimerkiksi: Se voisi tarkoittaa ohjetta tai sääntöä.

TUNNE ITSESI

Kuiske 5 Lukutaito s. 8–10 PERHE. VANHEMMAT. LEMMIKIT. 5. Yksi tyttö huusi: – Ympäristö!

Browne kirjoitti taululle ”Jumala”, hän ei ollut hakenut sitä. Mitään sanomatta hän kirjoitti:

YMPÄRISTÖ

– Keitä me olemme, hän sanoi ja alleviivasi kunkin sanan lausuessaan ne. – Keitä me olemme! Me! Eikö vain? Millaisia ihmisiä me olemme? Millainen ihminen sinä olet? Eikö se ole kaikkein tärkeintä? Eikö se ole juuri sellainen kysymys, joka meidän pitäisi esittää itsellemme kaiken aikaa? ”Millainen ihminen minä olen?” – Sattuiko kukaan huomaamaan tämän koulun sisäänkäynnin vieressä olevaa kylttiä? Lukiko kukaan, mitä siinä sanotaan? Kukaan? Hän katsoi ympärilleen, mutta kukaan ei tiennyt vastausta. – Siinä sanotaan: ”Tunne itsesi”, hän sanoi, hymyili ja nyökkäsi sitten. – Ja me olemme täällä sitä varten, että te opitte tuntemaan, keitä te olette. – Minä luulin, että me olemme täällä oppimassa äidinkieltä, Jack murjaisi, ja kaikki nauroivat. – No joo, ja sitä myös! Browne vastasi, mikä oli minusta tosi coolisti tehty häneltä. 7.

Hän kirjoitti liitutaululle ja lisäsi: MEIDÄN MAAILMAMME! – Hait, koska ne syövät kuolleita juttuja merestä! sanoi yksi pojista, jonka nimi oli Reid, ja Browne kirjoitti: HAIT – Mehiläiset! – Turvavyöt! – Kierrätys! – Ystävät! – Selvän teki, Browne sanoi ja kirjoitti kaiken sen taululle. Kun hän oli valmis, hän kääntyi jälleen meitä kohti. – Mutta kukaan ei ole vielä nimennyt kaikkein tärkeintä asiaa. 6. Me kaikki katsoimme häntä ihan pihalla. – Jumala? sanoi joku, ja huomasin, että vaikka

Sanasto lukukausi

KEITÄ ME OLEMME!

R. J. Palacio (suomentanut Inka Parpola), Ihme. 2012.

Kertaa kouluvuosi jaetaan kahteen osaan: syksyyn ja kevääseen

tehdä työtä käskettyä sanonta: tehdä juuri niin kuin pyydetään tai käsketään motto

ohje, neuvo

sitaatti

lainaus toisen sanomasta tai kirjoittamasta asiasta

motivoida

auttaa ja kannustaa tekemään jokin asia

heitellä

tässä tekstissä: sanoa, kertoa

ympäristö

ihmistä ympäröivä luonto tai paikat

kierrätys

jätteiden lajitteleminen tai hyväkuntoisen tavaran antaminen tai myyminen jollekin toiselle

mitään sanomatta

ei puhunut mitään

murjaista

sanoa hauskalla tavalla

1. Mitä äidinkielen tunnilla tehtiin? Opettaja kertoi, mitä lukukauden aikana tultaisiin tekemään. Sen jälkeen hän kirjoitti taululle sanan ohjenuora ja kertoi, mitä se tarkoittaa. Tunnilla keskusteltiin tärkeistä asioista. 2. Millaiselta opettajalta herra Browne vaikuttaa? Esimerkiksi: Hän vaikuttaa innostuneelta ja huumorintajuiselta. 3. Mikä on opettaja Brownen mielestä kaikkein tärkeintä? Hänen mielestään kaikkein tärkeintä on tietää, keitä me olemme ja oppia tuntemaan itsensä.

TUNNE ITSESI

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tutkiminen

Lue teksti Tunne itsesi. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

Valitse alla olevista ohjenuorista mieleisesi. Kerro tai kirjoita, miten se sopii sinuun.

a. Mitkä oppilaiden ehdottamista tärkeistä asioista ovat tärkeitä myös sinulle? Oppilaan oma vastaus

Harjoitus tekee mestarin.

b. Mikä asia tai mitkä asiat ovat sinulle todella tärkeitä? Oppilaan oma vastaus

Kaikki alkaa vähästä.

c. Millaisia elämänohjeita olet kuullut tai nähnyt? Esimerkiksi: Vie männessäs tuo tullessas. Hädässä ystävä tunnetaan.

Ei sääntöä ilman poikkeusta.

d. Millaisen elämänohjeen antaisit nuoremmalle lapselle, vanhemmillesi tai opettajallesi? Esimerkiksi: Voit aina olla ystävällinen kaikille, vaikka et olisikaan ystävä jonkun kanssa.

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen Lue teksti Tunne itsesi. Kerro tai kirjoita, miten sanoisit tekstin kohdan toisin. a. Teimme työtä käskettyä. Esimerkiksi: Ryhdyimme heti töihin. b. Heitelkää vain asioita! Esimerkiksi: Ideoikaa rohkeasti ja sanokaa asioita, jotka tulevat ensimmäisenä mieleenne! c. Tunne itsesi. Esimerkiksi: Opi ymmärtämään ja tuntemaan, millainen olet ihmisenä. Tunne vahvuutesi, kehittämisen kohteesi. luonteesi ja tapasi toimia eri tilanteissa. d. Jack murjaisi. Esimerkiksi: Jack sanoi vitsikkäästi.

TUNNE ITSESI

Jokainen on oman onnensa seppä.

Käytä aika hyväksesi!

Tehtävä 4: Tekstin tuottaminen Keksi ja kirjoita teksti asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä. • Kirjoita lista asioista, joita arvostat. perhe, vanhemmat, ystävät, lemmikit, harrastus, koulu, suosio, raha, vaatteet • Pohdi, miten tärkeät asiat näkyvät omassa elämässäsi ja kuinka paljon käytät niihin aikaa. • Otsikoi tekstisi: Todella tärkeitä asioita • Aloita tekstisi sanoilla: Kaikkein tärkein asia elämässäni on...

Vuorovaikutus ja draama OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista.

Tärkeä mininäytelmä Tehkää ryhmissä lyhyitä näytelmiä. • Muodostakaa kolmen hengen ryhmä. • Valitkaa alla olevista sanoista yksi sana.

T3 Harjoitellaan ilmaisemaan ajatuksia

hait

läksyt

säännöt

ja mielipiteitä erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

kierrätys

mehiläinen

turvavyö

kissa

meidän maailmamme

ympäristö

koulu

äiti

perhe

Tärkeysjana Kertokaa tärkeysjanan avulla, mitkä asiat ovat teille erittäin tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä. • Sopikaa, missä kohtaa luokassa on tärkeysjana. Toisessa päässä on ”Erittäin tärkeää minulle” ja toisessa ”Ei ollenkaan tärkeää minulle”. • Pohdi, onko asia sinulle erittäin tärkeä, ei ollenkaan tärkeä vai jotain siltä väliltä. • Asetu lähelle oman mielipiteesi mukaista paikkaa. • Perustele paikkasi vieressäsi oleville oppilaille.

• Keksikää lyhyt näytelmä valitsemastanne sanasta. Sanaa ei saa sanoa näytelmässä ääneen. • Esittäkää näytelmänne muille. • Arvaavatko muut, mihin sanaan näytelmänne liittyy?

Tärkeitä asioita Luokan sopimusten noudattaminen Oma perhe Ystävät Toimia rehellisesti ja luotettavasti Asioiden loppuun saakka tekeminen Toisten huomioon ottaminen Erilaisuuden hyväksyminen Harrastukset Ystävän luotettavuus Koulun sääntöjen noudattaminen Luonnossa liikkuminen Roskien lajitteleminen Eläimet Kirjat Elokuvat Liikennesääntöjen noudattaminen Hyvät ruokailutavat

TUNNE ITSESI

KESKITTYMISKYKY Kuiske 5 Lukutaito

Kuiske 5 Taitojen vihko

3 oppituntia s. 12–15 Ohjaava teksti: hyötyjuttu

Tekstitaito 2 oppituntia Tutustutaan hyötyjuttuun ja kirjoitetaan oma hyötyjuttu. s. 12–14 Opiskelutaito 1 oppitunti Harjoitellaan luku tekniikkaa vaihe vaiheelta. s. 15–17

Virittely OPS

T1 Harjoitellaan omien ajatusten ja mielipiteiden jakamista sekä toisten kuuntelemista.

T8 Tulkitaan mediatekstiä ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen.

Arvioi, miten väite sopii sinuun. Väitteitä: – Välipalan syöminen ennen läksyjen tekoa auttaa keskittymään kotitehtäviin. – Aamupäivän tunneilla on helpompi keskittyä kuin iltapäivän tunneilla. – Jonkin asian, esimerkiksi sinitarran, näprääminen helpottaa keskittymistäni. – Kavereiden viestit puhelimeeni häiritsevät keskittymistäni. – Koululounaan jälkeen on helpompi keskittyä. – Luokassa keskityn paremmin, jos istun lähellä opettajaa. – Opiskeleminen parhaan kaverin vieressä auttaa minua keskittymään. – Todella mielenkiintoisen asian opiskeluun on helppo keskittyä. – Jos luokassa on pulinaa, keskittyminen tehtävien tekemiseen on vaikeaa. – Ryhmätyöhön keskittyminen onnistuu hyvin, vaikka muutkin ryhmät juttelevat samaan aikaan. – En vilkuile puhelintani, kun opiskelen. – Keskittymistä voi harjoitella aivan samoin kuin vaikkapa kestävyysjuoksua. – Pystyn keskittymään omaan työskentelyyni ainakin 15 minuuttia, vaikka ympärilläni on muita ihmisiä. – Keskityn hyvin, jos saan työskennellä yksin.

Arvioikaa omaa keskittymistänne Arvioi, miten väite sopii sinuun. Sopikaa, millä merkillä näytätte vastauksenne. Esimerkiksi

sopii minuun

ei sovi minuun

sopii minuun joskus

KESKITTYMISKYKY

– Jos olen nukkunut huonosti, minun on vaikea keskittyä opiskeltaviin asioihin. – Pystyn keskittymään tehtävään kuin tehtävään ainakin 30 minuuttia. – Asetan puhelimeni Älä häiritse -tilaan, kun teen kotitehtäviäni. – En käytä puhelinta tai muita laitteita enää iltakahdeksan jälkeen.

Tekstin käsittely

Tietoa tekstistä

OPS

Tiivistelmä tekstistä

T5 Harjoitellaan ennakoivaa lukemista, sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämisen strategioita.

Toimittaja Marjaana Lahola on kirjoittanut EteläSuomen Sanomiin hyötyjutun, joka käsittelee keskittymiskyvyn parantamista. Hän on haastatellut juttuaan varten lahtelaisia koulupsykologeja ElseMari Stenstrandia ja Carita Ekmania. Toimittaja on kirjoittanut hyötyjutun haastattelun perusteella. Hyötyjuttu kertoo vinkkejä siitä, millä tavoin tai millä asioilla voi parantaa keskittymiskykyään. Nuku riittävästi. Valitse hyvä istumapaikka. Rauhoita itseäsi pitämällä käsissä esineitä. Liiku, kun et jaksa keskittyä enää. Pohdi, mikä kiinnostaa sinua. Kokeile uusia apukeinoja monta kertaa, jotta tiedät, onko niistä hyötyä. Jokaisella on erilainen keskittymiskyky. Puolen tunnin keskittymiskyky on riittävän hyvä.

T6 Tutkitaan ja tulkitaan ohjaavaa tekstiä. T7 Tarkastellaan erilaisia tiedonlähteitä. T10 Harjoitellaan ohjaavan tekstin tuottamista, myös monimediaisessa ympäristössä.

Kuvan lukeminen 1. Mitä terveellisiä herkkuja ja välipaloja näet kuvassa? Kuvassa on marjoja, hedelmiä ja juureksia: mansikoita, mustikoita, appelsiini, ananas, vesimeloni, päärynä, punajuuria ja porkkanoita. 2. Miksi tyttö nukkuu silmälaput silmillään nojatuolissa? Esimerkiksi: Ne suojaavat valolta ja auttavat nukahtamisessa, kun haluaa nukkua päivällä. 3. Miksi tytöllä on villasukat jalassa? Esimerkiksi: Sukat tuovat lämpöä ja mukavuutta, kun ottaa päiväunet. 4. Mitä muistikirjassa voisi olla tai lukea? Siinä voisi olla esimerkiksi muistiinpanoja, runoja, mietelauseita tai kertomuksia.

KESKITTYMISKYKY

Lue tai kuuntele

Kuiske 5 Lukutaito s. 12–13

Keskittymiskyky Keskittymiskykyään voi yrittää parantaa monella tavalla. Kikoista voi olla apua myös, jos ajatus alkaa karkailla kesken koulutehtävien.

jatukset eivät pysy asiassa, tuoli tuntuu epämukavalta. Koko ajan tekee mieli tehdä jotain muuta. Keskittymiskykyä tarvitaan niin koulussa kuin työelämässäkin. Lahtelaiset koulupsykologit Else-Mari Stenstrand ja Carita Ekman antoivat vinkkejä, joilla keskittymiskykyään voi yrittää parantaa.

5. Mieti, mikä motivoi

Huomioi itseäsi ja pane merkille, mitkä asiat parantavat tai heikentävät keskittymistäsi. Kokeile apukeinoja useammin kuin kerran, sillä yksi kokeilu ei välttämättä kerro, oliko keinosta apua. Myös mindfulness-harjoituksia on käytetty keskittymiskyvyn parantamiseen. Eri-ikäiset tarvitsevat ympäristön tukea eri tavoin. Pienelle lapselle apua voi olla illan rauhoittumisrituaalista: esimerkiksi iltasadusta tai päivän tapahtumista juttelemisesta.

1. Syö, juo ja nuku Väsyneenä ja nälkäisenä on vaikea keskittyä. Nuku siis tarpeeksi ja syö säännöllisesti. Valitse mieluiten sellaista naposteltavaa, joka pitää verensokerin tasaisena. 2.

2. Valitse sopiva istumapaikka Istu paikassa, jossa keskittyminen on itselle helpointa. Koululuokassa se voi olla edessä lähellä opettajaa, luokan rauhallisella reunustalla tai takana, mistä näkee koko luokan.

6. Tarkkaile itseäsi ja tee toistoja

+ Keskittymiskyky on rajallinen

3. Tee käsillä Piirtely auttaa omaksumaan tietoa. Myös stressipallon, spinnerin tai vaikka sinitarran hypistely voi helpottaa keskittymistä – mutta ei, jos esine vie koko huomion. Myös muistiinpanojen tekeminen auttaa. 4.

4. Liiku välillä Jo pieni heijausliike voi helpottaa keskittymistä. Apua voi olla jumppapallosta tai istuintyynystä, jolla voi liikehtiä. Kokeile myös nousta välillä seisomaan ja käy vaikka juomassa vettä. Opiskeluasioita voi käydä läpi kaverin kanssa kävellessä. Opettajan kanssa kannattaa keskustella, mitkä keinot ovat luokassa sallittuja. 5.

Kiinnostavaan asiaan on helpompi keskittyä kuin tylsään. Myös yksitoikkoiseen tehtävään voi olla hankala keskittyä. Kannattaa miettiä, mikä itseä motivoi: miksi tämän asian tekeminen tai oppiminen olisi juuri itselle hyödyllistä?

KESKITTYMISKYKY

Keskittymiskyky on yksilöllistä; joku ei voi keskittyä minuuttia pidempään, toinen voi keskittyä pitkäänkin kerrallaan. Puolen tunnin keskittymiskyky on jo hyvä, sanoo koulupsykologi Else-Mari Stenstrand. Ei siis kannata ruoskia itseään, jos ei pysty keskittymään tuntikausia kerrallaan. 8. Marjaana Lahola, Etelä-Suomen Sanomat 15.8.2017.

Tutustu 1. Mikä on tekstin pääotsikko? Tekstin pääotsikko on Keskittymiskyky. 2. Mitä sana keskittymiskyky tarkoittaa? Esimerkiksi: Keskittymiskyky tarkoittaa kykyä tai taitoa paneutua johon asiaan ilman, että huomio kääntyy välillä muualle. 3. Mitä väliotsikoita tekstissä on? Tekstin väliotsikot ovat seuraavat: 1. Syö, juo ja nuku, 2. Valitse sopiva istumapaikka, 3. Tee käsillä, 4. Liiku välillä, 5. Mieti, mikä motivoi, 6 Tarkkaile itseäsi ja tee toistoja sekä +Keskittymiskyky on rajallinen. 4. Missä teksti on julkaistu? Teksti on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa.

7. Miten arvelet ihmisen iän vaikuttavan keskittymiskykyyn? Esimerkiksi: Eri-ikäiset tarvitsevat ympäristön tukea eri tavoin. Pienelle lapselle apua voi olla illan rauhoittumisrituaalista, esimerkiksi iltasadusta tai siitä, että jutellaan päivän tapahtumista. 8. Kuinka kauan arvelet, että ihminen, jolla on hyvä keskittymiskyky, jaksaa keskittyä yhteen asiaan yhtäjaksoisesti? Esimerkiksi: Puolen tunnin keskittymiskyky on jo hyvä.

Sanasto keskittymiskyky

kyky keskittyä yhteen asiaan yhtäjaksoisesti

ajatus alkaa karkailla ajatukset siirtyvät muihin asioihin

Lukemisen aikana

tasainen

samanlaisena pysyvä, muuttumaton

1. Missä tai mihin keskittymiskykyä tarvitaan? Esimerkiksi: Keskittymiskykyä tarvitaan niin koulussa kuin työelämässäkin, jotta opiskelu ja töiden tekeminen sujuvat mahdollisimman hyvin.

reunustalla

reunalla, sivussa

hypistely

näplääminen, koskettelu

sallittuja

luvallisia, hyväksyttyjä

yksitoikkoinen

tasainen, kyllästyttävä, samanlaisena jatkuva

2. Mitkä asiat haittaavat keskittymistäsi? Esimerkiksi: Väsymys ja nälkä haittaavat keskittymistäni.

rauhoittumisrituaali rauhoittava tapa, joka tehdään aina samalla tavalla

3. Mistä istumapaikka kannattaa valita luokassa, jos haluaa keskittyä? Istu paikassa, jossa keskittyminen on itselle helpointa.

yksilöllinen

henkilökohtaista, ihmiskohtaista

ruoskia

piiskata, lyödä, olla liian ankara

4. Mitä välineitä tai tavaroita voisi hypistellä sormin, jos on vaikea keskittyä opiskeluun? Esimerkiksi stressipallon, spinnerin tai vaikka sinitarran hypistely voi helpottaa keskittymistä.

Kertaa

5. Miksi jumppapallosta tai istuintyynystä voi olla apua keskittymiseen? Esimerkiksi: Jo pieni heijausliike voi helpottaa keskittymistä.

1. Mikä lehtijutun ohjeista voisi olla sellainen, jota kokeilet seuraavaksi keskittymiskykysi parantamiseksi koulussa tai kotona? Oppilaan oma vastaus 2. Millainen keskittymiskyky sinulla on? Oppilaan oma vastaus

6. Mitä kannattaa miettiä, jos tehtävä on yksitoikkoinen tai tylsä? Esimerkiksi: Kannattaa miettiä, mikä itseä motivoi: miksi tämän asian tekeminen tai oppiminen olisi juuri itselle hyödyllistä?

KESKITTYMISKYKY

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tutkiminen

Lue teksti Keskittymiskyky. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

Tutki tekstiä Keskittymiskyky. Vastaa kysymyksiin.

a. Mitä tekstin vinkkejä voisit kokeilla parantaaksesi keskittymiskykyäsi? Oppilaan oma vastaus b. Milloin sinun on vaikea keskittyä opiskelemaan uusia asioita? Esimerkiksi: Jos jotain ikävää on tapahtunut, on vaikea keskittyä. c. Miten saat itsesi opiskelemaan yksitoikkoisia tai epämieluisia tehtäviä? Oppilaan oma vastaus d. Mikä on hassuin tapa, joka on auttanut sinua keskittymään? Oppilaan oma vastaus

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen

a. Kuka on kirjoittanut tekstin? Tekstin on kirjoittanut Marjaana Lahola. b. Keitä asiantuntijoita on haastateltu tekstiä varten? Tekstiä varten on haastateltu kahta koulupsykologia, Else-Mari Stenstrandia ja Carita Ekmania. c. Missä teksti on julkaistu? Teksti on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa. d. Kenelle teksti on tarkoitettu? Teksti on tarkoitettu erityisesti koululaisille. e. Miksi teksti on kirjoitettu? Tekstin tarkoituksena on antaa vinkkejä ja ohjeita keskittymiskyvyn parantamiseen koulussa.

Tehtävä 4: Tekstin tuottaminen

Lue teksti Keskittymiskyky. Kerro tai kirjoita, miten sanoisit alleviivatun kohdan toisin.

Keksi ja kirjoita nurinkurinohje: Näin varmistat, että keskittyminen on mahdotonta.

a. Kannattaa miettiä, mikä itseä motivoi. Esimerkiksi: Kannattaa miettiä, mikä itseä kiinnostaa ja innostaa.

• Käytä ohjeessasi samoja verbejä kuin tekstissä Keskittymiskyky. Voit keksiä ja käyttää ohjeessasi myös muita käskymuotoisia verbejä. liiku, hypistele, piirtele, syö, juo, nuku, valitse, istu, tee, kokeile, mieti, tarkkaile

b. Keskittymiskyky on rajallinen. Esimerkiksi: Keskittymiskyky vaihtelee ihmisestä ja tilanteesta riippuen. c. Keskittymiskyky on yksilöllinen. Esimerkiksi: Osa ihmisistä keskittyy kauemmin ja paremmin kuin toiset. d. Ei kannata ruoskia itseään, jos ei pysty keskittymään tuntikausia kerrallaan. Esimerkiksi: Ei kannata olla itselleen liian ankara tai vaatia liikaa.

KESKITTYMISKYKY

• Kirjoita otsikko: Näin varmistat, että keskittyminen on mahdotonta • Numeroi ja kirjoita antamasi ohjeet. 1. Liiku mahdollisimman paljon ja koko ajan. Kiertele ympäri luokkaa, hypi ja pompi (myös pöydän päällä). 2. Hypistele jatkuvasti jotain. Häiritse myös muita hypistelylläsi: hypistele vieruskaverin koulutarvikkeita, edessä istuvan hiuksia ja opettajan tietokoneen näppäimistöä. ...

Tehtävä 5: Monilukutaito Hyödyllinen juttu! Tehkää oma hyötyjuttu.

Ideamyrsky • Muodostakaa parit. • Kirjatkaa ylös kaikki mieleenne tulevat aiheet, joihin viidesluokkalaiset voisivat tarvita vinkkejä. Ideoikaa erilaisia juttuaiheita kolme minuuttia. herääminen, aamutunnit, paras selfie • Valitkaa yksi aiheistanne ja päättäkää toteutustapa.

Lehtijutun toteutus • Keksikää otsikko. Näin pääset aamulla ylös sängystä Näin ehdit ajoissa kouluun

• Kertokaa, miksi aihe on tärkeä. On tärkeää päästä ajoissa ylös, että ehdit valmistautumaan koulupäivään.

Vlogin toteutus • Suunnitelkaa aloitus videollenne. Moikka! Tässä jutussa annamme vinkkejä siitä ...

• Keksikää vähintään viisi vinkkiä. 1. Laita useampi herätyskello soimaan. Sijoittele niitä ympäri huonettasi. 2. ...

Suunnitelkaa lehtijuttunne ulkoasu.

Suunnitelkaa ja kuvatkaa vloginne.

• Pohtikaa, millaiset kuvat tukevat vinkkejänne.

• Pohtikaa, mitä asioita haluatte videossanne näkyvän.

• Päättäkää, piirrättekö vai valokuvaatteko kuvat.

• Etsikää sopiva kuvauspaikka. • Kuvatkaa videonne.

• Ottakaa mallia tekstin Keskittymiskyky asettelusta ja muotoilusta. • Kirjoittakaa teksti ja piirtäkää tai liittäkää siihen kuvat.

Esitelkää hyötyjuttunne muille.

KESKITTYMISKYKY

Vuorovaikutus ja draama OPS

T2 Harjoitellaan omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia.

T3 Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla.

Keskity ja kuvaile esinettä Tarvitsette erilaisia pienikokoisia esineitä. Harjoituksessa kuvaillaan esinettä parille tuntoaistin avulla. • Muodostakaa parit. • Sulje silmäsi. Parisi antaa sinulle käteen jonkin pienen esineen. • Pidä silmät kiinni ja kuvaile mahdollisimman tarkasti, miltä esine tuntuu tai millainen esine on. • Vaihtakaa rooleja.

Tietoiskuja Kuvitelkaa, että olette keskittymiskyvyn asiantuntijoita. Tehkää pareittain lyhyitä tietoiskuja asiantuntijan roolissa. • Muodostakaa parit. • Valitkaa aihe. syöminen nukkuminen liikkuminen käsillä tekeminen, esim. sinitarran näpertely istumapaikan valitseminen harjoitteleminen monta kertaa

• Valmistelkaa tietoiskunne. Perustelkaa asiaanne faktoilla, kokemuksilla tai esimerkeillä. • Harjoitelkaa esittämään tietoiskunne asiantuntijamaisesti. Käyttäkää sopivia ilmeitä ja eleitä. Puhukaa selkeästi, asiallisesti ja vakuuttavasti. • Esittäkää tietoiskunne. Vinkki! Voitte tehdä myös hullunkurisia, hauskoja tietoiskuja!

KESKITTYMISKYKY

KISSAVIDEOSTA KIIPELIIN Kuiske 5 Lukutaito 1–2 oppituntia s. 16–19 Kertova teksti: kertomus

Virittely OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista.

T8 Tulkitaan mediatekstiä ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen.

T14 Tutustutaan kotimaiseen lastenkirjallisuuteen ja jaetaan lukuelämyksiä.

Lukekaa runo Kuuluisuus Kissasirkuksessa Odette on tähti. Sivukujilta se lähti ja nousi puomille ja nuoralle ja trapetsille, mikään liian vaikeaa ei ollut sille. Mutta johtaja on usein vaikeuksissa, sillä diivakissa astuu esiin vain kun itse haluaa. Jos joku pakottaa, jää näyttämölle pissa. Tuula Korolainen 2018, Taivasta hipoo hännänpää. Lasten keskus.

Pohtikaa runoa 1. Mistä Odette-kissa on lähtöisin? Odette on lähtöisin sivukujilta. 2. Mistä taidoistaan Odette on kuuluisa? Odette on taitava nuoralla ja trapetsilla. 3. Miksi sirkuksen johtaja on usein vaikeuksissa? Diivakissa astuu esiin vain, kun itse haluaa. 4. Mitä tapahtuu, jos diivakissan pakottaa näyttämölle? Näyttämölle jää vain pissa. 5. Miksi runon nimi on Kuuluisuus? Runo kertoo kuuluisasta kissasta.

Kissavideosta kiipeliin

Tekstin käsittely OPS

T5 Harjoitellaan tarkkaa lukemista. T6 Harjoitellaan erittelemään, arvioimaan ja tulkitsemaan monimuotoisia tekstejä.

T8 Tutkitaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen. T10 Harjoitellaan kertovan tekstin tuottamista.

Tietoa tekstistä Lisätietoa kirjasta Kirjailija Alice Pantermullerin ja kuvittaja Daniela Kohlin kirjasarjasta Lotta Levoton on ilmestynyt kolme teosta: Lotta Levoton ja suuri kanikaaos, Lotta Levoton ja lättälampaat sekä Lotta Levoton ja konnankohellus. Kirjoissa kerrotaan Lotta Levottoman elämästä humoristisesti kuvin ja tekstein. Kirjan luvut koostuvat Lotan päiväkirjamerkinnöistä.

Tiivistelmä tekstistä Lotta haluaisi nähdä televisiosta Maailman typerimmät eläimet -ohjelman edes kerran, koska hänen ystävänsä puhuu hauskasta ohjelmasta usein. Ohjelmaan voi lähettää videoita eläimistä, jotka tekevät jotain hassua ja kummallista. Tytöt päättävät kuvata ohjelmaan videon yhdessä. Lotta ja Pippuri ovat juosseet uudelle asuinalueelle, jossa he törmäävät kissaan, joka menee lopulta yhden talon kissanovesta sisään ja katoaa. Pippuri ehdottaa Lotalle, että tämä menee kissan perässä luukusta sisään. Lotta jää luukkuun kiinni. Samalla kun Lotta pyristelee, potkii ja huutaa apua luukussa, Pippuri kuvaa tilanteesta videon. Pippuri näyttää Lotalle kännykällä kuvaamansa videon, jonka tytöt päättävät lähettää Maailman typerimmät lemmikkieläimet -ohjelmaan, jossa jaossa on 100 euron palkkio. Tytöt suunnittelevat, mitä he ostavat, jos saavat palkinnon videostaan.

Kissavideosta kiipeliin

Lue tai kuuntele

Kissavideosta kiipeliin

2. Kissa vain tassutteli ympäriinsä kyllästyneenä. Yhden talon luona oli avonainen, tyhjä autotalli ja se kävi siellä. Sitten se meni kissanovesta sisään taloon ja katosi.

Ihan tyhmää. Siinä me seistiin eikä tiedetty mitä tehdä. – Missä kissat asuu? Pippuri kysyi minulta. Hä? Mitä Pippuri nyt höpisi? Silloin hän tirskui: – Kermostalossa! Minua nauratti, mutta silloin Pippuri sanoi, että minun pitäisi ryömiä kissanluukkuun kissan perässä. Silloin minua ei enää naurattanut. 3. – Miten niin minun? kysyin. – Sehän on selvä, hölmö, Pippuri sanoi. – Sinä olet paljon pienempi ja laihempi kuin minä, sinähän vasta juuri täytit kymmenen. Minä en enää ollenkaan mahtuisi läpi.

Kissavideosta kiipeliin

Se oli tietysti totta. Niinpä minä ryömin. Mutta en minäkään enää mahtunut luukusta läpi. Jäin jumiin . Suunnilleen siitä, missä minulla on maha. Ensin minua alkoi pelottaa , että ne ihmiset jotka täällä asuu, tulevat kotiin. Ne eivät takuulla tykkää, jos minä roikun niiden kissanluukussa.

Päivää!

Mutta aika pian olin jo ihan paniikissa. Mitä jos en pääse irti enää koskaan? Ja minä huusin . Onneksi Pippuri oli siellä ja kiskoi minut koivista ulos. Mutta vasta kun olin kiljunut kamalan kauan. Jatkoin huutamista myös, kun Pippuri veti minua ulos, koska se sattui .

sisällä

Apua!

ulkona

Oven poikkileikkaus

1. Lotta haluaisi nähdä Maailman typerimmät eläimet -ohjelman edes kerran, mutta ei saa, koska ohjelma tulee niin myöhään ja on isän mielestä roskaa. Lotan ystävä Pippuri puhuu ohjelmasta usein, ja se kuulostaa Lotan mielestä järjettömän hauskalta. Ohjelmaan voi lähettää videoita eläimistä, jotka tekevät jotain kummallista. Jos video pääsee lähetykseen, kuvaaja saa sata euroa. Lotta ja Pippuri päättävät kuvata vitsikkään eläinfilmin yhdessä.

Luukku oli niin pieni, että joka paikassa rutisi, jaloissa, kylkiluissa ja käsivarsissa. Vihdoin olin ulkona, mutta ei ollut ollenkaan hauskaa, että Pippuri vain nauroi koko ajan.

Kuiske 5 Lukutaito s. 16–18

Tutustu 1. Mikä on tekstin otsikko? Tekstin otsikko on Kissavideosta kiipeliin. 2. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta kissavideo? Oppilaan oma vastaus

Sitten hän näytti minulle kännykkänsä. Hän oli kuvannut minua koko ajan, kun olin kiinni luukussa ja kiljuin ja potkin. 4.

3. Mitä tarkoittaa, että joku on kiipelissä tai joutunut kiipeliin? Esimerkiksi: Se tarkoittaa, että joku on pulassa tai joutunut pulmalliseen tilanteeseen. 4. Miten kissavideosta voisi joutua kiipeliin eli pulmalliseen tilanteeseen? Oppilaan oma vastaus

Pippuri sanoi, että voitaisiin lähettää filmi ohjelmaan, koska se oli niin hauska.

an Maeraimilm mät

typ

Lukemisen aikana 1. Millainen voisi olla tv-ohjelma, jonka nimi on Maailman typerimmät eläimet? Oppilaan oma vastaus 2. Mitä kissa todennäköisesti tekee, jos se näkee avonaisen autotallin tai auki olevan kissanluukun? Esimerkiksi: Kissa pujahtaa sisään. 3. Mitä Lotta voisi tehdä seuraavaksi? Esimerkiksi: Lotta voisi kieltäytyä Pippurin ehdotuksesta.

Silloin minunkin oli pakko taas nauraa, vaikka kylkiluut tuntuivatkin vielä

vähän murtuneilta. Kun me oltiin naurettu tarpeeksi, me lähdettiin pois uudelta asuinalueelta. Koko ajan me juteltiin siitä, mitä ostamme kun saamme kumpikin 50 euroa. Pippuri sanoi, että hän haluaa ostaa kauko-ohjattavan robottidinosauruksen tai rullalaudan. Tekstit Alice Pantermüller ja kuvitus Daniela Kohl (suomentanut Johanna Förster), Lotta Levoton ja suuri kanikaaos. 2012.

4. Mitä Lotta voisi ajatella Pippurin kuvaamasta videosta? Esimerkiksi: Lottaa voisi harmittaa, että Pippuri kuvasi häntä salaa.

Sanasto kummallinen erikoista, outoa tassutella

kävellä

avonainen

tässä kirjassa: ovet auki

kissanluukku luukku, aukko tai ovi, josta kissa kulkee sisälle ja ulos ryömiä

liikkua matalana hitaasti ja varovasti

jäädä jumiin jäädä kiinni roikkua

riippua

paniikissa

suuressa hädässä

kiskoa

vetää tai repiä voimakkaasti

koivet

jalat

Kertaa 1. Miksi Lotta meni Pippurin sijaan kissan perässä luukkuun? Hän oli pienempi kuin Pippuri. 2. Mitä Lotta pelkäsi luukussa? Hän pelkäsi, että talon asukkaat tulisivat paikalle ja että hän ei pääsisi luukusta irti. 3. Miksi tyttöjen video syntyi helposti? Pippuri kuvasi sen siinä hetkessä, kun Lotta jäi luukkuun kiinni.

Kissavideosta kiipeliin

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tutkiminen

Lue teksti Kissavideosta kiipeliin. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

Tutki kertomusta Kissavideosta kiipeliin. Vastaa kysymyksiin.

a. Mitä mieltä olet Pippurin kuvaamasta videosta? Oppilaan oma vastaus

a. Mitä tietoja kuvitus antaa Lotasta? Esimerkiksi: Lotta pitää eläimistä, koska hänellä on päällään lammaspaita. Lotta on lyhyempi ja laihempi kuin Pippuri.

b. Miksi hauskat eläinvideot ovat niin suosittuja? Esimerkiksi: Osa ihmisistä nauttii eläinten kommellusten katsomisesta. Eläinvideoissa on huumoria ja hauskoja sattumuksia. c. Millaisia videoita sinä olet kuvannut ystäviesi kanssa? Oppilaan oma vastaus d. Millaisen videon haluaisit tai voisit lähettää esimerkiksi ohjelmaan ”Hauskat kotivideot” tai ”Maailman typerimmät eläinvideot”? Oppilaan oma vastaus

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen Lue teksti Kissavideosta kiipeliin. Vastaa kysymyksiin. a. Miksi Pippuri ei heti auttanut Lottaa, kun Lotta oli juuttunut kissanluukkuun? Pippuri halusi kuvata tilanteen videolle. b. Miksi Pippuri kuvasi Lottaa? Esimerkiksi: Pippuri tajusi, että kuvaamalla hän voisi ikuistaa hassun tilanteen. Lisäksi videon voisi lähettää kilpailuun, ja tytöt voisivat voittaa rahapalkinnon. c. Miten Lotta suhtautui Pippurin kuvaamaan videoon? Video oli Lotankin mielestä hauska. d. Mitä olisi voinut tapahtua, jos talon asukkaat olisivat tulleet kotiin, kun Lotta oli jumissa kissanluukussa? Esimerkiksi: He olisivat voineet hämmästyä, ihmetellä tai nauraa tilanteelle.

Kissavideosta kiipeliin

b. Mitä tietoja kuvitus antaa tapahtumista? Esimerkiksi: Lotta jää jumiin kissanluukkuun. c. Kirjoita sanat, jotka on korostettu tekstissä. Tekstistä on korostettu seuraavat kohdat: Ha! Ha! Ha! Ha! Ha!, kissanluukkuun, Jäin jumiin., pelottaa, paniikissa, huusin, sattui, Apua!, sisällä, ulkona, Ha! Ha!, niin hauska, Ha! Ha!, Maailman typerimmät lemmikkieläimet, vähän murtuneilta, robottidinosauruksen ja rullalaudan. d. Pohdi, miksi osa sanoista on korostettu tekstissä. Esimerkiksi: Sanat kertovat tekstin tärkeimmistä tapahtumista ja Lotan tunteista.

Tehtävä 4: Tekstin tuottaminen Keksi ja kirjoita hassun eläinvideon kuvakäsikirjoitus. • Keksi ja kirjoita videon kuvakäsikirjoitus jostain hassusta tilanteesta. • Valitse aihe tai keksi itse. Koira syö kokonaisen täytekakun. Kissa jää puuhun. Undulaatti visertää koulun puussa. Orava pujahtaa postiluukusta. • Piirrä kolme ruutua: alkutilanne, tapahtuma ja lopetus. • Piirrä jokaiseen ruutuun yksi oleellinen tapahtuma. • Kirjoita kuvan alle tai viereen, mitä ruudun kuvassa tapahtuu.

Vuorovaikutus ja draama OPS

T3 Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa. T4 Harjoitellaan toimimista erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Kissa ja katsojat Leikkikää leikkiä Kissa ja katsojat. • Sopikaa, ketkä luokassanne ovat kissoja ja ketkä katsojia. Molempia voi olla yhtä monta. • Katsojat asettuvat makuulle luokan lattialle silmät auki. • Kissat liikkuvat ympäri luokkaa niin, että eivät astu kenenkään yli, vaan kiertävät katsojat. • Kissat yrittävät saada ilmeillään, eleillään ja äänillään katsojat hymyilemään tai nauramaan. • Jos katsojan ilme värähtää, roolit vaihtuvat eli katsojasta tulee kissa ja kissasta tulee katsoja.

Kissavideon tai tv-ohjelman dubbaus Tehkää dubbausharjoitus. • Muodostakaa 3–4 hengen ryhmä. • Valitkaa kissavideo tai jokin tuttu TV-ohjelma, esim. urheiluohjelma, josta poistatte äänet. • Puhukaa eli dubatkaa videon äänet. • Harjoitelkaa dubbausta useaan kertaan. • Esittäkää dubbauksenne muulle luokalle.

Kissavideosta kiipeliin

KIEROMPI TAPA PILKATA Kuiske 5 Lukutaito

Kuiske 5 Taitojen vihko

3 oppituntia s. 20–23 Kertova teksti: kertomus

1 oppitunti s. 18–19 Tutkitaan erilaisia pää- ja sivulauseita.

Virittely OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista. T8 Tutkitaan kirjallisuutta ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen.

T13 Vahvistetaan kielitietoisuutta, innostetaan tutkimaan ja tarkkailemaan kieltä.

Lukekaa sarjakuva

Mikael Wulff & Anders Morgenthaler

Kierompi tapa pilkata

Tutkikaa sarjakuvaa 1. Mitä on tapahtunut? Lehmä on julkaissut sonnista kuvan sosiaalisessa mediassa. 2. Mitä sonni ajattelee siitä, että lehmä on julkaissut hänestä kuvan? Sonni ei pidä siitä, että hänestä on julkaistu kuva. 3. Miksi sonni ei ole ilahtunut tapahtuneesta? Se ei pidä tapahtuneesta, koska se ei näytä mielestään edustavalta kuvassa. 4. Mistä sarjakuvan vitsi syntyy? Vitsi syntyy siitä, että sonni on nautaeläin, mutta nauta-sanaa voidaan käyttää myös haukkumasanana.

Tekstin käsittely

Tietoa tekstistä

OPS

Lisätietoa kirjasta

T5 Harjoitellaan ennakoivaa lukemista, sujuvaa

Etsiväkerho Hurrikaani ja tyly tubettaja on Jari Mäkipään dekkarisarjan kahdestoista teos. Koko Pihla kylän koulu villiintyy, kun kouluun tulee uusi oppilas, Suomen suosituin tubettaja Jimpo. Kaikki eivät ole kuitenkaan Jimposta yhtä innoissaan. Jimpon suosio ärsyttää joitakin, ja toisaalta Jimpo osaa olla ärsyttävä itsekin. Hän esittelee videollaan muun muassa luokka toverinsa tyyliä ja koulun ruokaa pilkkaavaan sävyyn. Etsiväkerho Hurrikaani saa tehtävän, kun Jimpo alkaa saada uhkaavia viestejä. Kuka on uhkausten takana ja miksi? Arvoituksen ratkaisee Etsiväkerho Hurrikaani.

lukemista ja tekstin ymmärtämisen strategioita.

T8 Kehitetään kirjallisuudentuntemusta, tutkitaan lapsille ja nuorille tarkoitettua kirjallisuutta ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen. T10 Harjoitellaan kertovan tekstin tuottamista.

Kuvan lukeminen 1. Missä paikassa kuvan lapset voisivat olla? Esimerkiksi: He voisivat olla jonkun kellarissa. 2. Mistä kuvan lapset voisivat tuntea toisensa? Esimerkiksi: He voisivat käydä samaa koulua. 3. Millaista videota kolme lasta voisivat katsoa puhelimelta? Esimerkiksi: He voisivat katsoa jotain kuuluisaa tubettajaa. 4. Mitä he pitävät videosta? Perustele. Esimerkiksi: He näyttävät pitävän videosta, sillä he näyttävät iloisilta. 5. Mitä seinää maalaava tyttö ajattelee? Esimerkiksi: Häntä ärsyttää, että muut katsovat puhelinta eivätkä auta häntä.

Tiivistelmä tekstistä Pihlakylän kouluun on tullut uusi oppilas Jimpo, joka on kuuluisa tubettaja. Etsiväkerho Hurrikaanin jäsenet katsovat hänen uusimman videonsa, paitsi Viivi, joka keskittyy maalaamiseen. Video kertoo Jimpon ensimmäisestä koulupäivästä uudessa koulussa. Hän esittelee päivän asunsa ja kertoo erikoisesta kouluruoasta. Lopuksi hän kertoo yhdestä koulun mielenkiintoisesta oppilaasta. Karoliina luulee ensin, että Jimpo aikoo mainita hänet, sillä hän on Jimpon tilaaja ja fani. Jimpo esittelee kuitenkin videolla Karpan. Jimpo matkii videolla Karppaa ja saa Karpan näyttämään tyhmältä. Videon nähneet hurrikaanilaiset eli Karoliina, Jenni ja Jesse jäävät ihmettelemään Jimpon ilkeätä videota.

Kierompi tapa pilkata

Lue tai kuuntele

Kuiske 5 Lukutaito s. 20–21

Kierompi tapa pilkata 1. Pihlakylän koulu menee sekaisin, kun kouluun tulee uudeksi oppilaaksi Suomen suosituin tubettaja, Jimpo. Faniparvi pyörii Jimpon ympärillä, mutta kaikki eivät ole yhtä innoissaan. Etsiväkerho Hurrikaani pääsee pian selvittämään mysteeriä. Karoliina hihkaisi kännykkänsä takaa ja nappasi muiden huomion. – Mitä nyt? Jenni kysyi. – Jimpo julkaisi just uuden videon! – Vau, esitteleekö se siinä pitkiä kalsareitaan? Jesse tokaisi ja jatkoi: – Nämä ei hierrä eikä kierrä ja maksaa vaivaiset viisisataa euroa. 2. Karoliina ei kuunnellut vaan sanoi: – Tämän nimi on ”Ekat kokemukset Pihlakylästä”. Otsikko houkutteli kännykän ympärille kaikki muut paitsi Viivin. – Näissä seinissä on vielä aika paljon hommaa, hän sanoi. – Tämä video kestää vain kaksi minuuttia, Karoliina sanoi. Viivi tuhahti ja iski maalitelan seinään niin, että keltaista roiskahti vähän siniharmaan puolelle. Hän jatkoi telaamista kiukkuisena. Videolla Jimpo puhui jalustalla seisovalle kameralle omassa huoneessaan. Hänen takaansa pilkotti vaatteita pursuava rekki. Ovessa oli jonkun jalkapalloilijan juliste. 3. – Totta se on: mä olen muuttanut Pihlakylään, Jimpo aloitti. – Tänään oli eka koulupäivä ja tapasin aika monta uutta tyyppiä. – Mainitseekohan se musta jotain? Karoliina pohti ääneen.

Kierompi tapa pilkata

– Miksi se niin tekisi? Jesse kysyi. – Koska mä kerroin fanittavani sitä ja tiesin sen tilaajien määränkin. – Se varmaan jättikin lähtemättömän vaikutuksen. Jimpo esitteli ensimmäisen koulupäivän asunsa. Niin huppari kuin lippiskin olivat kokovalkoiset ja molemmat Biitiltä. Seuraavaksi Jimpo kertoi syöneensä elämänsä erikoisimman kouluruoan. Homejuusto nakkikastikkeessa oli nerokas keksintö, joka sai hänet odottamaan innolla seuraavan päivän lounasta. 4. – Siinä näette, Karoliina sanoi, – osaa se kehuakin. – Toi on vain kierompi tapa pilkata, Jesse sanoi. – Höpö höpö. Antakaa sille mahdollisuus! Videota oli jäljellä parikymmentä sekuntia, kun Jimpo mainitsi, että hänen luokallaan oli yksi erityisen mielenkiintoinen persoona. Karoliina punastui ja kuiskasi: – Apua! Seuraavaksi video leikkasi kuvaan, jossa Jimpo oli pukenut päälleen reikäisen t-paidan ja ylisuuren mainoslippalakin, jonka alta hiukset valuivat silmille. Hän matki selvästi Karpan olemusta ja mongersi: – Täällä Pihlakylässä ei mitään muotijuppeja kaivata. Meillä piisaa stailia ihan omasta takaa! Höö-höh-höö! Hurrikaanilaiset tuijottivat totisina näytöllä pelleilevää Jimpoa. Videon viimeisessä kuvassa Jimpo oli taas oma trendikäs itsensä ja totesi: – Jep, että tällaista jengiä on Pihlakylässä! 5. Jari Mäkipää, Etsiväkerho Hurrikaani ja tyly tubettaja. 2016.

Tutustu

Sanasto

1. Lue tekstin otsikko. 2. Millaista on mielestäsi kiero käytös? Oppilaan oma vastaus

hihkaista

sanoa innostuneesti

pilkottaa

näkyä vähän

pursuava

todella täynnä

3. Millaista kiusaamista tai haukkumista olet nähnyt videoissa tai niiden kommenteissa? Oppilaan oma vastaus

mainita

sanoa

4. Minkä nimisestä kirjasta teksti on? Teksti on kirjasta Etsiväkerho Hurrikaani ja tyly tubettaja.

jättää lähtemätön vaikutus jäädä mieleen pilkata

haukkua, sanoa jotain ilkeätä

persoona

ihminen, henkilö

olemus

millainen joku on

mongertaa

puhua epäselvästi

piisata

riittää, on

Lukemisen aikana 1. Miltä sinusta tuntuisi, jos kouluunne tulisi uusi oppilas, joka olisi kuuluisa jostakin? Esimerkiksi: Se voisi olla jännittävää. 2. Millaisen videon haluaisit näyttää ystävillesi? Esimerkiksi: Haluaisin näyttää ystävilleni videon, joka on ollut omasta mielestäni hauska.

Kertaa 1. Kirjoita kertomuksen juoni kymmenellä sanalla. 2. Muodostakaa parit. 3. Kertokaa toisillenne kertomuksen juoni sanojenne avulla.

3. Mitä arvelet, että Jimpo voisi kertoa ensimmäisestä koulupäivästään? Esimerkiksi: Hän voisi esitellä koulua, luokkakavereitaan, opettajiaan ja ajatuksiaan uudesta koulusta. 4. Mitä hurrikaanilaiset voisivat ajatella Jimpon kouluruokaa koskevasta mielipiteestä? Esimerkiksi: Heidän mielestään Jimpo pitää heidän koulunsa kouluruoasta. 5. Mitä hurrikaanilaiset voisivat ajatella nähtyään koko videon? Esimerkiksi: He voisivat ajatella, että video on hauska.

Kierompi tapa pilkata

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tutkiminen

Lue teksti Kierompi tapa pilkata. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

Tutki kertomusta Kierompi tapa pilkata. Keksi ja kirjoita lyhyt, mutta mahdollisimman tarkka kuvaus yhdestä tekstin henkilöstä.

a. Miksi toiset katsoivat totisina Jimpon julkaisemaa videota? Jimpo pilkkaa videolla Karppaa. b. Mitä haluaisit sanoa Jimpolle, jos tapaisit hänet videon julkaisemisen jälkeen? Oppilaan oma vastaus c. Millaisia videoita ei mielestäsi kannattaisi julkaista? Esimerkiksi: Ei kannata julkaista videota, joka voi loukata toista ihmistä. d. Miksi tekstin otsikko on Kierompi tapa pilkata? Tekstissä kiusataan matkimalla Karppaa tunnistettavasti videolla.

Karoliina Jimpo Karppa

Viivi inen tyttö, joka Viivi on päättävä ä olennaiseen. haluaa keskitty stua Jimpon Hän ei jaksa inno skittyy videosta, vaan ke iiviä ärsyttää, maalaamiseen.V että muut...

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen Lue teksti Kierompi tapa pilkata. Keksi ja kirjoita virke, jossa käytät annettua sanaa. Sanaa saa taivuttaa.

Tehtävä 4: Tekstin tuottaminen

a. hihkaista Esimerkiksi: Opettaja hihkaisee, kun on aika lopettaa ryhmätyö.

Keksi ja kirjoita esittely valitsemastasi tubettajasta tai vloggaajasta.

b. nerokas Esimerkiksi: Keksintö on nerokas. c. kiero Esimerkiksi: Tunnen yhden kieron tyypin. d. mongertaa Esimerkiksi: Mongerran aamulla huomenet kaikille perheenjäsenilleni. e. staili Esimerkiksi: Ihailen ystäväni stailia. f. jengi Esimerkiksi: Meidän jengi on kaikkein paras!

Kierompi tapa pilkata

• Valitse yksi kiinnostava tubettaja tai vloggaaja. • Kokoa valitsemastasi henkilöstä tietoja tukisanalistaan tai ajatuskarttaan: nimi tai nimimerkki, ikä, tilaajamäärä, videoiden määrä, videoiden aiheita, suosikkivideosi, inhokkivideosi jne. • Valitse tubettajan tai vloggaajan videoista suosikkisi ja tutki sitä tarkemmin. videon nimi, julkaisupäivä, näyttökertojen määrä, kommenttien määrä, esimerkkejä sekä myönteisistä että ikävistä kommenteista • Kirjoita esittely.

Tehtävä 5: Monilukutaito My Day Tee video, jossa esittelet omaa tavanomaista päivääsi.

Suunnitelma • Kirjoita tukisanalistan avulla ne asiat, jotka toistuvat tavallisen päiväsi aikana. – aamutoimet: hampaiden harjaus, aamupala...

Vuorovaikutus ja draama OPS

T2 Harjoitellaan omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia. T3 Harjoitellaan ilmaisemaan ajatuksia ja mielipiteitä erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa.

T4 Harjoitellaan toimimista erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.

– koulumatka – oppitunnit – välitunnit – kouluruokailu – harrastukset ja vapaa-aika – iltatoimet

Toteutus • Esittele itsesi videon alussa. • Kuvaa valitsemasi tilanteet päivän aikana. • Selosta tapahtumia samalla, kun kuvaat. • Editoi otokset yhdeksi videoksi.

VINKKI! Voit kuvata videon koulussa ja näytellä eri tilanteita, jos kuvaaminen vapaa-ajalla päivän mittaan eri tilanteissa ei onnistu.

Julkaisu • Katsokaa videoita yhdessä pienissä ryhmissä. • Vertailkaa, mitä samanlaista ja mitä erilaista videoissanne on.

Starat, fanit ja tavikset Harjoitelkaa roolin ilmaisemista kehollisesti. • Jakautukaa kolmeen ryhmään: kuuluisiin tubettajiin, tubettajien suurimpiin faneihin ja taviksiin. • Liikkukaa tilassa vapaasti ilmaisten kävelytyylillänne, eleillänne ja ilmeillänne omaa roolianne. Älkää käyttäkö ääntänne liikkuessanne. • Pysähtykää tervehtimään vastaantulijaa. • Jos vastaantulija on fani, muutut faniksi. Jos olet jo valmiiksi fani, saat alkaa käyttää ääntäsi liikkuessasi. • Liikkukaa taas vapaassa tilassa uudessa roolissanne. • Jatkakaa niin kauan, että kaikki ovat faneja.

Tubettaja kuumassa tuolissa • Siirtäkää luokan tai ryhmän eteen yksi tuoli, “kuuma tuoli”. • Kukin oppilas miettii, ketä tubettajaa hän voisi esittää kuumassa tuolissa. • Kun oppilas istuu kuumaan tuoliin, hän esittelee itsensä muille kertomalla, kuka tubettaja hän on. • Muut voivat esittää hänelle kysymyksiä. Tubettaja vastaa kuumassa tuolissa kysymyksiin roolinsa mukaisesti. Kysyjä 1: ”Miksi innostuit tubettamisesta?” Tubettaja: ”Innostuin tubettamisesta...” Kysyjä 2: ”Millaisia kommentteja olet saanut videoistasi?” Tubettaja: ”Olen saanut erilaisia kommentteja. Esimerkiksi...” Kysyjä 3: ”Mikä on parasta videoiden tekemisessä?” Tubettaja: ”Parasta videoiden tekemisessä on…” • Oppilas voi itse valita, milloin hän poistuu kuumasta tuolista. Hänen pitää vain ilmoittaa jokin syy lähdölleen. ”Joudun lähtemään, koska minulla on fanitapaaminen lähikirjastossa.”

Kierompi tapa pilkata

IHANA, KAMALA SOME Tekstin käsittely

Kuiske 5 Lukutaito 2–3 oppituntia s. 24–27 Kuvaava teksti: tietoteksti Kantaa ottava teksti: mielipidekirjoitus

OPS

T4 Harjoitellaan toimimista erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa. T5 Harjoitellaan ennakoivaa lukemista, sujuvaa lukemista ja tekstin ymmärtämisen strategioita.

OPS

T9 Rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään tekstiä tuottamalla.

T7 Käytetään monipuolisia tiedonlähteitä.

T10 Harjoitellaan kantaa ottavan tekstin

T8 Tulkitaan mediatekstiä ja luodaan mahdol-

tuottamista.

Virittely

lisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen.

Kuvan lukeminen Selvittäkää, onko netti- tai somekiusaamista luokkalaistenne arjessa.

1. Tutki sivujen 24–26 kuvia. Missä samankaltaisia kuvia voi nähdä? Esimerkiksi: Vastaavia kuvia voi nähdä sosiaalisessa mediassa tai kaverin kuvagalleriassa.

• Käykää asiat a.–k. läpi yksi kerrallaan. Onko sinuun tai tuntemaasi henkilöön kohdistunut seuraavia asioita? Viittaa, jos vastauksesi on kyllä. • Millaisia ajatuksia luokkanne vastaukset herättävät?

2. Millaisessa paikassa tai tilanteessa sivun 25 yhteistä selfietä ottavat henkilöt voisivat olla? Esimerkiksi: Henkilöt voisivat olla ystävän syntymäpäivillä.

Onko sinuun tai tuntemaasi henkilöön kohdistunut seuraavia asioita?

3. Valitkaa yksi sivun 26 selfieistä eli omakuvista. Esitelkää henkilö: ikä, nimi, ystävät, harrastukset ja niin edelleen. Keksikää, millaisessa tilanteessa kuva on otettu. Oppilaan oma vastaus

Keskustelkaa nettikiusaamisesta

Asioita, jotka ovat kiusaamista netissä ja somessa a. ilkeät viestit b. ilkeät kommentit henkilön itse julkaiseman kuvan tai videon yhteydessä c. nolojen videoiden julkaiseminen ilman lupaa d. nolojen kuvien julkaiseminen ilman lupaa e. henkilökohtaisten asioiden levittäminen ilman lupaa f. samaan ryhmään lisääminen toistuvasti ilman lupaa g. ryhmästä poistaminen h. jättäminen ryhmän ulkopuolelle i. haukkuminen pelisovelluksessa j. epätoivotut seksuaaliset viestit tai kuvat k. ahdistelevat ehdotukset

Ihana, kamala some

Kyllävastausten lukumäärä

4. Kuvitelkaa, että juuri tänään on elämänne paras päivä. Mitä asioita päivän aikana ottamissanne kuvissa olisi? Oppilaan oma vastaus 5. Kuvitelkaa, että ottaisitte selfien itsestänne juuri nyt. Millaisia hashtageja eli avainsanoja voisitte liittää kuvan yhteyteen? Esimerkiksi: #kamut #yhdessä

Tietoa teksteistä Lisätietoa kirjasta Ihana, kamala some Tietoteksti on Oikeella tavalla online -tietokirjasta. Teoksessa annetaan hyviä vinkkejä ja neuvoja vuorovaikutukseen verkossa. Teoksessa esitellään internetin ja sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia koululaisia puhuttelevalla tavalla ja samastuttavien esimerkkien kautta. Aiheita ovat muun muassa maine, kiusaaminen, käyttäytyminen ja tekijänoikeudet. Myöskään vaikeita asioita ei ohiteta, vaan teoksessa otetaan kantaa myös haitalliseen sisältöön ja neuvotaan, kuinka toimia ongelmatilanteissa. Vastaa omista kirjoituksistasi Linda Hartosen mielipidekirjoitus Vastaa omista kirjoituksistasi on julkaistu Länsi-Savo-lehdessä ja verkkosivuilla. Kirjoitus on yksi valtakunnallisen sanomalehtiviikon aikana Etelä-Savon alueella kirjoitetuista mielipidekirjoituksista, joita Etelä-Savo julkaisi sanomalehtiviikon päätteeksi vuonna 2015.

Tiivistelmä tekstistä Ihana, kamala some Verkossa kannattaa muistaa samat hyvän käytöksen periaatteet kuin oikeassakin elämässä. Haukku satuttaa yhtä paljon verkossa kuin suoraan toiselle sanottuna. Toisaalta ystävällisyys tuntuu yhtä mukavalta verkossa kuin muutenkin. Kannattaa miettiä tarkasti,

millaisia asioita itsestään kertoo verkossa. Myös omiin julkaisuihin voi sisältyä paljon tietoa esimerkiksi siitä, missä paikoissa käy. Ei kannata hyväksyä kaveriksi tai seuraajaksi vieraita ihmisiä, sillä he pääsevät tutkimaan tietojasi ja julkaisujasi. Et haluaisi vieraita tutkimaan kotiasikaan. Mieti aina tarkasti, mitä olet julkaisemassa, ettei sinun tarvitse katua asiaa myöhemmin. Älä julkaise kenenkään kuvia ilman lupaa. Vastaa omista kirjoituksistasi Verkkosivujen kommenteissa on usein ikäviä, nimettömästi kirjoitettuja kommentteja. Kommenttien kirjoittajien kannattaisi muistaa, että ruudun toisella puolella on oikea ihminen. Sanat satuttavat oikeasti. Yleisö tai se, että voi kirjoittaa nimettömästi, saattaa yllyttää kiusaamiseen. Jos kiusaaja on samasta koulusta, kannattaa ottaa yhteyttä kouluun. Myös nettipoliisille voi kertoa asiasta. Ota kuvakaappaus ilkeistä kommenteista todisteeksi. Kannattaa myös miettiä, mitä laittaa muiden nähtäväksi. Jokaisen pitää ottaa vastuu omista kirjoituksistaan, kuvistaan ja videoistaan.

Ihana, kamala some

Lue tai kuuntele

Kuiske 5 Lukutaito s. 24–26

Ihana, kamala some TIESITKÖ? Some eli sosiaalinen media tarkoittaa verkkoympäristöä ja sovelluksia, joissa voit lähettää viestejä ja julkaista sisältöä.

Verkossa toimimista pidetään usein vastakohtana ”oikealle elämälle”. Me kaikki kuitenkin tiedämme, että haukku satuttaa internetissä ihan yhtä syvästi kuin kasvotustenkin. Ystävällinen ele puolestaan voi olla aivan yhtä merkittävä ja tuntua aivan yhtä ihanalta, vastaanotti sen sitten verkossa tai kasvotusten. Sillä, mitä sanot tai teet online, on suuri merkitys paitsi sinulle itsellesi myös muille ihmisille. Hyvässä ja pahassa. 1

Mitä ei kannata julkaista?

Sinulle ei ehkä tulisi mieleenkään jakaa julkisesti puhelinnumeroasi, osoitettasi, pankkitunnuksiasi tai kotisi vara-avaimen paikkaa. Ymmärrät kertomattakin, että tuollaisten tietojen julkaiseminen ei ole kovin järkevää, eikö vain? Aina ei ole yhtä ilmeistä, kuinka paljon tietoa yhteen julkaisuun todellisuudessa sisältyy. Viaton postaus koulujen välisen futisottelun tuloksesta saattaa pahimmassa tapauksessa paljastaa, mitä koulua ja luokkaa käyt.

Somejulkaisujesi perusteella voi olla yllättävän helppo päätellä, missä kuljet milloinkin. On tietenkin todennäköistä, että kukaan ei koskaan tule nuuskimaan julkaisujasi, kidnappaamaan sinua ja vaatimaan vanhemmiltasi lunnaita, mutta sinun on silti syytä olla valppaana. Parempi katsoa kuin katua. 2.

Kaveriksi kavereita

Monet sosiaalisen median palvelut perustuvat kaveriverkoston luomiseen. Kokoa kaverilistasi kavereista, älä kavereiden kavereista. Hyväksymällä tuiki tuntemattomien tyyppien kaveripyyntöjä kutsut vieraita ihmisiä penkomaan kaikkea sitä, mitä olet julkaissut aiemmin ja mitä tulet julkaisemaan jatkossa. Sehän on vähän sama asia, kuin avaisit heille kotiovesi ja kutsuisit sisään kaivelemaan tavaroitasi... Ja ei. Et ole tyly, vaikka torjut tuntemattomien pyynnöt. Toimit omaksi parhaaksesi, ja sinulla on siihen täysi oikeus! 3.

Mitä tulikaan jaettua?

Ehkä tiedät tunteen. Kun tuli jaettua jotain sosiaalisessa mediassa ja kohta kadutti. Ja jos ei heti, niin ehkä viikkoja tai jopa vuosia myöhemmin kaduttaa. Siispä ennen kuin postaat, mieti:

Tutustu 1. Lue kokonaisuuden pääotsikko ja väliotsikot. 2. Mistä aiheista teksti kertoo otsikoiden perusteella? Teksti kertoo sosiaalisen median hyvistä ja huonoista puolista. Teksti kertoo siitä, mitä ei kannata julkaista, kavereista, jakamisesta, luvan pyytämisestä ja siitä, että pitää ottaa vastuu omista kirjoituksista. 3. Millaisia tekstejä kokonaisuudessa on? Kokonaisuudessa on tietoteksti ja mielipidekirjoitus.

Lukemisen aikana 1. Mitä samanlaista tai erilaista on verkon ja todellisen elämän keskusteluissa tai kommenteissa? Esimerkiksi: Verkossa voi keskustella nimettömästi ja ilman kuvaa. Kummassakin voi satuttaa toista ihmistä haukkumalla.

Ihana, kamala some

2. Millaisia tietoja ei mielestäsi kannattaisi julkaista verkossa tai sosiaalisessa mediassa? Esimerkiksi: Omaa osoitetta tai tarkkoja tietoja itsestään ei kannata julkaista. 3. Miksi ei kannata hyväksyä kavereiksi, seuraajiksi tai tilaajiksi vieraita ihmisiä? Esimerkiksi: Vieras ihminen voi olla ihan kuka tahansa. Ei kannata kertoa omista asioistaan ihan kenelle vain. 4. Mitä kannattaisi miettiä, ennen kuin julkaisee mitään verkossa tai sosiaalisessa mediassa? Esimerkiksi: Kannattaisi miettiä, onko julkaisusta haittaa itselle tai muille. 5. Mitä pitäisi tehdä ennen kuin julkaisee kuvan toisesta henkilöstä? Esimerkiksi: Ennen kuvan julkaisemista pitäisi kysyä lupa. 6. Mitä mieltä olet verkon tai sosiaalisen median ilkeistä kommenteista? Oppilaan oma vastaus

• Mitä mummi sanoisi? Entä paras kaverisi? Pahin vihollisesi? Julkaisusi voi saavuttaa yllättävän paljon yleisöä... • Jos kommentoit toisen ihmisen tekemisiä tai sanomisia, sanoisitko hänelle saman kasvotusten? • Entä jos olet joskus julkkis? Millaiselta julkaisusi näyttäisi iltapäivälehden kannessa? • Huolestuttaako julkaisun sisältö sinua? Miksi sitten julkaiset sen?

Kysy lupa

Sinulla on takuulla kavereistasi kuvia, joissa nämä näyttävät hassuilta. Älä jaa niitä ilman lupaa. Älä itse asiassa julkaise kenestäkään mitään ennen kuin kysyt asianosaiselta. Myöskään vanhempasi eivät saa julkaista kuvia sinusta ilman lupaa. 5. Louie Stowell (suomentanut Anna-Reetta Sipilä), Oikeella tavalla online. 2017.

Vastaa omista kirjoituksistasi

Länsi-Savo 6.2.2015

6. Ruma! Näytät ihan lehmältä! Näin helposti voi ihmistä netissä haukkua, mutta kuinka moni uskaltaisi päin naamaa haukkua toista tuollaisilla sanoilla?

7. Mistä voisi johtua, että ilkeiden kommenttien kirjoittaminen verkossa tai sosiaalisessa mediassa on yleisempää kuin kasvotusten haukkuminen? Esimerkiksi: Kirjoittaminen ei tunnu niin pahalta kuin asian sanominen ääneen. 8. Mitä suosittelet tekemään, jos saa ilkeitä kommentteja verkossa tai sosiaalisessa mediassa? Esimerkiksi: Kannattaa kertoa kommenteista luotettavalle aikuiselle.

Monesti blogien tai muiden nettisivujen kommenteista löytyy negatiivista palautetta, jonka on useimmiten kirjoittanut nuori anonyymisti. Ihan ensimmäisenä pitäisi muistaa, että ruudun toisella puolella olija on myös ihminen, jota sanat voivat satuttaa. Kiusaajia saattaa yllyttää kiusaamaan se, että luullaan, että voidaan laukoa törkeyksiä ilman kiinni jäämistä. Myös suuri yleisö voi yllyttää kiusaamiseen. 7. Useasti kiusaaja on samasta koulusta kuin kiusattava itse, joten kannattaa olla yhteydessä kouluun. Nettipoliisille on hyvä kertoa kiusaamisesta. Ilkeistä kommenteista kannattaa ottaa kuvakaappaus, jotta sinulla on todiste kiusaajaa vastaan. Aina nettiin laittaessa kannattaa miettiä, soveltuuko asia sinne, koska kuka vain voi nähdä sen ja jakaa sitä eteenpäin. En nyt tietenkään sano, ettei nettiin saa laittaa kuvia tai videoita. Toki niitä saa laittaa, mutta pitää ottaa vastuu omista kirjoituksista, kuvista tai videoista. 8. Linda Hartonen Mäntyharjun Yhtenäiskoulu

asianosainen

tässä tekstissä: ihminen, joka näkyy kuvassa tai videossa

yllyttää

kannustaa, innostaa

soveltua

sopia, kuulua

Kertaa 1. Mitä tiesit tekstien asioista etukäteen? Oppilaan oma vastaus 2. Mikä asia yllätti sinut? Oppilaan oma vastaus

Sanasto vastakohta

aivan toisenlainen

ele

tässä tekstissä: toisen huomioiminen

ilmeinen

selvä, varma

valpas

tarkka

3. Mikä on mielestäsi kaikkein tärkein asia teksteissä? Esimerkiksi: Ole ystävällinen myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Mieti tarkasti, ennen kuin julkaiset mitään.

tuiki tuntematon aivan vieras kasvotusten

siten, että näkee toisen kasvot

takuulla

varmasti

Ihana, kamala some

Tehtävät Tehtävä 1: Lukuelämys

Tehtävä 3: Tekstin tutkiminen

Lue tekstit sivuilta 24–25. Keskustele tai kirjoita lukukokemuksestasi.

Tutki mielipidekirjoitusta sivulta 26. Vastaa kysymyksiin.

a. Mitä ihania tai kamalia asioita sosiaaliseen mediaan liittyy? Esimerkiksi: Sosiaalisessa mediassa ystävällisyys ilahduttaa ja toisen ihmisen nolaaminen ja pilkkaaminen satuttaa. Viattomalta tuntuva postaus voi joskus johtaa ikävyyksiin.

a. Kuka on kirjoittanut tekstin? Tekstin on kirjoittanut Linda Hartonen.

b. Millaisia kokemuksia sinulla on sosiaalisesta mediasta? Oppilaan oma vastaus c. Mitä hyötyä ja iloa sosiaalisesta mediasta on sinulle ja ystävillesi? Esimerkiksi: Yhteyden pitäminen ystäviin on helppoa sosiaalisen median avulla. d. Mitä pitää ottaa huomioon, kun toimitaan sosiaalisessa mediassa? Kannattaa pohtia, mitä julkaisee ja mitä julkaisusta seuraa. On tärkeää muistaa käyttäytyä hyvin muita kohtaan myös sosiaalisessa mediassa.

b. Missä teksti on julkaistu? Teksti on julkaistu Länsi-Savossa. c. Mitä mieltä kirjoittaja on kommentoinnista sosiaalisessa mediassa? Kommentit ovat usein negatiivisia ja ilman nimeä kirjoitettuja. Kirjoittajan mielestä omista julkaisuista pitää ottaa vastuu. d. Mitä kirjoittaja suosittelee tekemään, jos joutuu nettikiusaajan tai ilkeiden kommenttien kohteeksi? Kirjoittajan mielestä kannattaa olla yhteydessä kouluun tai nettipoliisiin. Ilkeistä kommenteista kannattaa ottaa kuvakaappaus. d. Mitä kirjoittaja toivoo lukijan miettivän? Kannattaa miettiä, soveltuuko julkaisu kyseiseen paikkaan. Omista kirjoituksista, kuvista ja videoista pitää ottaa vastuu.

Tehtävä 2: Luetun ymmärtäminen

Tehtävä 4: Tekstin tuottaminen

Lue tekstit sivuilta 24–25. Vastaa kysymyksiin.

Keksi ja kirjoita lyhyt mielipidekirjoitus sosiaalisen median hyvistä tai huonoista puolista.

a. Millaisia tietoja yhdestä julkaisusta voi saada selville? Julkaisusta voi selvitä, mitä luokkaa ja koulua käyt tai missä kuljet milloinkin. b. Millaisia asioita kannattaa miettiä ennen julkaisua? Kannattaa miettiä, mitä muut sanoisivat julkaisustasi ja miltä julkaisusi näyttää myöhemmin. Kommentoidessasi muiden julkaisuja kannattaa miettiä, sanoisitko saman asian kasvotusten. c. Mitä sinun pitää varmistaa, ennen kuin julkaiset kuvia muista henkilöistä? Tarvitset aina luvan julkaisuun kuvassa olevilta henkilöiltä. d. Kuka päättää, mitä kuvia sinusta julkaistaan sosiaalisessa mediassa? Tekstin mukaan saat itse päättää, mitä kuvia sinusta julkaistaan.

Ihana, kamala some

• Keksi ja kirjoita kiinnostava otsikko, josta mielipiteesi käy ilmi. • Jatka kertomalla oma mielipiteesi sosiaalisesta mediasta. • Perustele mielipidettäsi esimerkeillä, omilla kokemuksillasi ja havainnoillasi sekä sivujen 24–25 tiedoilla. • Esitä lopuksi kehotus, jossa suosittelet sosiaalista mediaa tai kehotat vähentämään sen käyttöä.

Vuorovaikutus ja draama OPS

T1 Harjoitellaan omien kokemusten, ajatusten ja mielipiteiden jakamista erilaisissa viestintäympäristöissä. T3 Harjoitellaan luovaa ilmaisua draaman ja leikin avulla. Harjoitellaan erilaisia viestintätilanteita. T10 Harjoitellaan kantaa ottavan tekstin tuottamista, myös monimediaisessa ympäristössä.

Somen ongelmatilanteita Tehkää lyhyt esitys, jossa esitätte yhden sosiaaliseen mediaan liittyvän ongelmatilanteen. • Muodostakaa kolmen hengen ryhmät. • Valitkaa tai keksikää itse, mihin ongelmaan haluatte tarttua. ryhmästä poistaminen nolon kuvan julkaiseminen ilman lupaa ilkeä kommentti henkilökohtaisen asian levittäminen ilman lupaa • Tehkää esitys, jossa esitätte valitsemanne ongelmatilanteen. • Harjoitelkaa esitystänne ja esittäkää se muille. • Pohtikaa esityksen jälkeen yhdessä, miten esityksen ongelmatilanteen voisi ratkaista.

Tuhat tykkäystä! Tehkää kuvapäivityksiä still-kuvina kuvitteelliselle sosiaalisen median kanavalle lukuvuotenne parhaista hetkistä. • Muodostakaa neljän hengen ryhmä. • Kuvitelkaa ja keksikää, millaisia mahtavia hetkiä voisitte kokea viidennellä luokalla. naurukohtaus matematiikan tunnilla, ryhmähalaus juhlapäivänä, yhteiset nyyttikestit • Suunnitelkaa keksimästänne hetkestä still-kuva. • Keksikää kuvallenne kolme hashtagia (#). • Esittäkää kuvanne ja sanokaa hashtaginne.

Ihana, kamala some

VALITSE JA LUO Kuiske 5 Lukutaito

Kuiske 5 Taitojen vihko

2–3 oppituntia s. 28–29 Monilukutaito ja arviointi

1–2 oppituntia s. 20–21 Harjoittelen oikeinkirjoitusta ja kappalejakoa. s. 6–7 Tavoitteista taitoihin

Omat elämänohjeet OPS

T4 Kehitetään myönteistä viestijäkuvaa. T9 Rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana.

T10 Harjoitellaan ohjaavan tekstin tuottamista T12 Harjoitellaan tekstin tuottamisen prosesseja ja tuotetaan tekstejä yhdessä.

Suunnittelu Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 1. Valitse yksi aukeaman tehtävistä. 2. Jos tehtävä on pari- tai ryhmätehtävä, muodostakaa ryhmät. 3. Mieti opettajan kanssa tehtävän tavoitteet. 4. Sovi, miten tehtävä arvioidaan. Esimerkiksi: • keskustelu opettajan kanssa • itsearviointi • vertaisarviointi 5. Valitse, miten julkaiset tuotoksen muille.

RYHDY HOMMIIN!

Tehtävä • Keksikää ja kirjoittakaa elämänohjeita, jotka kannustavat ja auttavat teitä eri tilanteissa. Elämänohje, joka • kannustaa tekemään läksyt hyvin • kannustaa liikkumaan • korostaa riittävän yöunen merkitystä • kertoo ystävien merkityksestä • muistuttaa meille tärkeästä asiasta. • Valitkaa mielestänne tärkein ja onnistunein elämänohjeenne. • Valitkaa toteutustavaksi kuvaaminen tai piirtäminen. • Kirjoittakaa elämänohjeenne kuvaan. • Esitelkää elämänohjeenne muille.

Arviointikuisketta Tavoitteena on: • keksiä ja kirjoittaa kannustavia elämänohjeita • osallistua tasapuolisesti työskentelyn eri vaiheisiin • kuvittaa elämänohjeeseen sopiva kuvitus kuvaamalla tai piirtämällä • toteuttaa elämänohje suunnitellulla ja sovitulla tavalla • esitellä elämänohje muille. Kun tehtävä on valmis, arvioikaa yhdessä ja opettajan kanssa, miten hyvin saavutitte tavoitteet.

Valitse ja luo

Eläimellistä menoa

Somepäiväkirja

OPS

T4 Harjoitellaan toimimista erilaisissa, myös

T7 Harjoitellaan tiedonhankintaa.

monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.

T9 Rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan

T8 Tulkitaan mediatekstiä ja luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin sekä lukukokemusten jakamiseen myös monimediaisessa ympäristössä.

kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään tekstiä tuottamalla.

T9 Rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään tekstiä tuottamalla. T12 Harjoitellaan tekstin tuottamisen prosesseja ja tuotetaan sekä arvioidaan tekstejä yhdessä.

T10 Harjoitellaan kuvaavan tekstin tuotta mista, myös monimediaisessa ympäristössä.

Tehtävä Somepäiväkirja • Pohdi, mihin tarvitse sosiaalista mediaa päivittäin. • Tee päiväkirja, johon keräät tietoa omasta sosiaalisen median käytöstäsi viikon ajalta. • Kirjoita, mitä teet sosiaalisessa mediassa ja kuinka kauan siihen kuluu aikaa. ma

– Katsoin aamulla viestit ja kirjoitin viestejä. Aika: 15 min. – Luin...

ti ke to pe la

Tehtävä • Etsikää hauska eläinvideo. • Suunnitelkaa ja harjoitelkaa esitys, jossa toistatte videon tapahtumat ja tilanteen ihmisinä. • Kuvatkaa ihmisvideonne. • Näyttäkää video luokkalaisillenne. • Vertailkaa videotanne alkuperäisiin eläinvideoihin.

Arviointikuisketta Tavoitteena on: • osallistua tasapuolisesti ryhmätyöskentelyn eri vaiheisiin • suunnitella ja harjoitella esitys, jossa toistuvat eläinvideon tapahtumat ja tilanteet ihmisen tai ihmisten roolissa • käyttää mielikuvitusta ja luovuutta ihmisvideon tekemisessä • vertailla eläin- ja ihmisvideota toisiinsa suullisesti tai kirjallisesti. Kun tehtävä on valmis, arvioikaa yhdessä ja opettajan kanssa, miten hyvin saavutitte tavoitteet.

• Kirjoita lopuksi johtopäätöksiä omasta sosiaalisen median käytöstäsi. Johtopäätökset: Käytän sosiaalista mediaa eniten...

VINKKI!

VINKKI! Voit ladata puhelimeesi sovelluksen, joka seuraa puhelimen käyttöäsi. Tutki tuloksia viikon kuluttua.

Arviointikuisketta Tavoitteena on: • pohtia, mihin tarvitsee sosiaalista mediaa päivittäin • suunnitella etukäteen, kuinka kerää tietoa omasta sosiaalisen median käytöstä • seurata ja kerätä tietoa omasta sosiaalisen median käytöstä viikon ajalta • kirjoittaa lopuksi johtopäätöksiä omasta sosiaalisen median käytöstä. Kun tehtävä on valmis, arvioi yhdessä opettajan kanssa, miten hyvin saavutit tavoitteet.

Valitse ja luo