Issuu

MAINOSLIITE

Monikultturinen Suomi mahdollisuuksia – kasvua – hyvinvointia

Monikulttuurinen Suomi on Editor Helsingin tuottama asiantuntijajulkaisu. Editor Helsinki on itsenäinen yritysviestinnän asiantuntija. Vastaava tuottaja: Jarmo Perälä. AD: Pirja Suotamo. Toimittajat: Timo Mansikka-Aho, Mia Heiskanen, Maija-Liisa Saksa. Painopaikka: UPC Print. Editor Helsinki, tuotanto@editorhelsinki.fi, Valtteri Rantalainen, +358 40 561 7703, www.editori.fi.

Äitien oppiminen voimaannuttaa koko perheen Teksti: Timo Mansikka-Aho

antaalla toista vuotta toimiva Äidit mukana -hanke on jo osoittanut potentiaalinsa. Kielitaidon myötä maahanmuuttajaäidit pystyvät luomaan paremmat lähtökohdat niin omalle kuin lastensakin tulevaisuudelle. Hankkeella nähdään laajempiakin hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi perinteisen maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen vaihtoehtona.

Äidit ja lapset oppivat yhdessä

– Äidit mukana -hankkeessa äidit opettelevat lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perusteita yhdessä eka- ja tokaluokkalaisten kanssa, kertoo opetuksen järjestävän ammatillisen oppilaitoksen Careerian palvelupäällikkö Minna Perokorpi-Sulin. – Kun suomea käyttää aktiivisesti joka päivä, eri tilanteissa, oppiminen tehostuu selvästi. Tämä nopeuttaa pääsyä työelämään tai jatko-opintojen pariin. – Hanke antaa hyvän käsityksen suomalaisesta koulujärjestelmästä ja oppi-

materiaaleista, toteaa mukana olevan Lehtikuusen koulun apulaisrehtori Marju Kyllönen. – Näin äidit pystyvät auttamaan lapsia läksyjen teossa ja motivoimaan heitä koulunkäyntiin. Oppituntien ohella äidit ovat tutustuneet lähiympäristöön, vierailleet palokunnassa ja kirjastossa, saaneet ensiapukoulutusta ja opiskelleet Wilman käyttöä. Koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön on saatu selkeyttä ja toimivuutta. Äidit mukana tähtää äitien kouluttautumiseen ja työelämään pääsemiseen. Tämä antaa vahvan esimerkin sekä lapsille että maahanmuuttajayhteisön muille perheille. Vantaan kaupungin ohella esimerkiksi ELY-keskus ja TE-toimistot ovat kiinnostuneita hankkeen laajentamisesta. Minna Perokorpi-Sulin ja Marju Kyllönen näkevät siinä yhden vaihtoehtoisen mallin aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisen alkuvaiheeseen. | www.careeria.fi

MAINOSLIITE

MONIKULTTUURINEN SUOMI

Luottamus rakennetaan kasvotusten KUVA: JARMO PERÄLÄ

Tsempataan yhdessä – kumppanuudella työelämään! -kehittämishanke pyrkii edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Jos toiminta-ajatus sinällään kuulostaakin samansuuntaiselta kuin vastaavilla hankkeilla, toteutustapa on niin lähtökohdiltaan kuin tuloksiltaankin ainutlaatuinen. Hankerahalla mahdollistetaan uudenlaista kumppanuutta, jossa hyödynnetään maahanmuuttajien omaa osaamista. Järjestöihin palkatut maahanmuuttajataustaiset tsempparit työskentelevät yhdessä kunnan ja TE-toimiston työntekijöiden kanssa ja tarjoavat asiakkaille omakielistä ohjausta. Tsempparit toimivat myös tulkkeina ja auttavat ymmärtämään suomalaisen työja tapakulttuurin joskus yllättäviäkin piirteitä. Pienikin kannustus oikeassa kohdassa pystyy saamaan merkittäviä käänteitä aikaan.

Vantaan malli kiinnostaa

Projektipäällikkö Suvi Lindén (vas.) kertoo tsemppareiden kannustuksen tuoneen aivan uutta puhtia maahanmuuttajien työnhakuun. Teksti: Timo Mansikka-Aho

– Tsempataan yhdessä – kumppanuudella työelämään! perustuu siihen, että kaupungin ja TE-toimiston työntekijät jalkautuvat maahanmuuttajajärjestöjen tiloihin, kertoo projektipäällikkö Suvi Lindén. – Palvelu ei rajoitu vain yhteen elämän osa-alueeseen, vaan keskittyy asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun. Järjestöistä mukana ovat Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, Sahan-seura ry, Itä-Vantaan somalikulttuuriyhdistys ry ja Vantaan venäläinen klubi ry. Suuri osa maahanmuuttajista haluaisi työkokeilujen sijaan oikeisiin palkkatöihin – ja sehän on kaikkien osapuolten etu. Työnhaku on itsessään jo haastavaa kenelle tahansa, mutta maahanmuuttajan kohdalla kielitaito ja työnhakutaidot saattavat sen lisäksi olla riittämättömiä. Moni kohtaa myös työnhakuvaiheessa syrjintää 2

”Pienikin kannustus oikeassa kohdassa pystyy saamaan merkittäviä käänteitä aikaan.” taustansa vuoksi. Hyvät neuvot ja jatkuva kannustus ovat tässä kohtaa äärimmäisen tärkeitä.

Luottamus tärkeintä

– Kun pitkään Suomessa asuneita maahanmuuttajia halutaan saada työelämään, on osapuolten välinen luottamus avainasemassa, Suvi Lindén painottaa. – Silta on rakennettava niin asiakkaan ja viranomaisten kuin myös järjestöjen ja viranomaisten välille. Tämä onnistuu parhaiten kasvokkaisen toiminnan avulla.

Vantaan innovatiivinen lähestymistapa on jo ensimmäisen toimintavuotensa aikana tuottanut tulosta. Jopa 45 prosenttia asiakkaista on edennyt hakuprosessissaan seuraavaan vaiheeseen, suurin osa työhön tai ammatilliseen koulutukseen. Suvi Lindén sanoo, että vielä merkittävämpi kehitys näkyy asiakkaiden itseluottamuksen kasvussa ja asenteessa työnhakua kohtaan. – Tsemppareiden innostus on välittynyt työnhakijoihin, ja ammattilaisemme ovat täystyöllistettyjä. Samalla olemme pystyneet hyödyntämään maahanmuuttajajärjestöjen valtaisaa osaamista ja vahvistaneet asiakkaiden luottamusta siihen, että viranomaisina olemme heidän puolellaan. Kun viranomaistoimintaa pyritään tehostamaan, ovat uudet toimintatavat suorastaan välttämättömiä. Tsempataan yhdessä – kumppanuudella työelämään! -hanke tarjoaa selkeän, asiakaslähtöisen konseptin, josta on varmasti hyötyä laajemmassakin mittakaavassa. Onnistunut startti on jo herättänyt kiinnostusta Vantaan mallin soveltamiseen myös muissa kaupungeissa. | Lue lisää: tsempataanyhdessa.wordpress.com www.vantaa.fi

MAINOSLIITE

KUVA: LAURA VANZO/VISIT TAMPERE

MONIKULTTUURINEN SUOMI

Tampereella tehdään hyvää työtä kansainvälisten osaajien parissa Tampere on satsannut määrätietoisesti maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseen ja työmarkkinoiden kansainväliseen avoimuuteen. Rogerio Da Conceicao on esimerkki kansainvälisestä osaajasta, joka löysi paikkansa Suomessa ja suomalaisilla työmarkkinoilla. Teksti: Mia Heiskanen

Rogerio Da Conceicao saapui Suomeen Etelä-Afrikasta 2009 ja on asunut siitä lähtien Tampereen seudulla suomalaisen puolisonsa kanssa. Kansainvälisen taustan omaava Rogerio kertoo saapuneensa Suomeen avoimin mielin, mutta kylmä ja pimeä talvi oli shokki – oudosta kielestä ja kulttuurista puhumattakaan. Säähän tottumaton Rogerio viettikin alkuun paljon aikaa neljän seinän sisällä. – Se oli sosiaaliselle ihmiselle vaikeaa ja olin pian valmis ottamaan minkä tahansa työn vain päästäkseni ihmisten ilmoille. Siivosin, työskentelin golf-klubilla, jaoin lehtiä ja tein vapaaehtoistyötä Lions-klubilla.

Mentorointiohjelma auttoi

Rogerio huomasi pian, että suomalaisesta puolisosta huolimatta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntajärjestelmään ei ollut helppo päästä sisään. Apu löytyi Talent Tampere -mentorointitoiminnasta. – Mentorini auttoi minua navigoimaan suomalaisille työmarkkinoille ja ohjasi minut polulle, jonka kautta löysin paikkani suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tampere Ambassadorit toimivat sanansaattajina

Rogerio haki kaiken aikaa vimmatusti töitä. – Tein kaikkeni, mutta en saanut kutsua haastatteluun. Onneksi olin tutustu-

Tampere vahvistaa seudun kansainvälisyyttä Rogerio Da Conceicao

nut Tampereen kaupungin kansainvälisen osaamisen päällikkö Mari Taverneen, jolta kuulin Tampere Ambassador-verkostosta. Verkoston tavoitteena oli ensisijaisesti edistää Tampereen kansainvälistä tunnettavuutta esimerkiksi kansainvälisten osaajien, matkailijoiden ja ulkomaisten yritysten silmissä. Rogerio lähti mukaan verkoston toimintaan. – Pääsin toimimaan sanansaattajana ja tapaamaan yritysten edustajia. Sain oman alan töitä, kun Aamulehti haastatteli minua Ambassador-toimintaan liittyen. Nyt Rogerio työskentelee Business Development Managerina Doranova Oy:ssä. – Vastaan yhtiön Afrikan markkinoista ja voin näin omalta osaltani tukea yrityksen kansainvälistymistä. Olen unelmahommissa! | www.tampere.fi

Tampere ottaa kansainvälistymisen vakavasti: rakennamme parhaillaan kaupungin työllisyyspalveluiden organisaatioon uutta kansainvälisen osaamisen palvelukokonaisuutta. Kevään aikana laadittava strateginen ohjelma luo pohjan sille, miten Tampereen kaupungissa viedään eteenpäin keskeisiä tavoitteita: kansainvälisten osaajien houkuttelua, osaajien työelämälinkitystä ja maahanmuuttajien työllistymispalveluja. Tyhjästä meidän ei tarvitse ponnistaa, sillä kansainvälisen osaamisen parissa on tehty Tampereen seudulla hyvää työtä jo pitkään. Hetki on oikea uuden palvelukokonaisuuden rakentamiseen, sillä kaupungilla on vahva tahtotila kansainvälistymiseen. Tampere panostaa vahvasti maahanmuuttajien kansainvälisen osaamiskeskuksen ja Talent Hub -ekosysteemin kehittämiseen. Mari Taverne kansainvälisen osaamisen päällikkö, Tampereen kaupunki

MAINOSLIITE

MONIKULTTUURINEN SUOMI

Viktória Tóth selvittää Silta-Valmennuksen ammattivertaisryhmäläisille työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia.

Työelämäohjaaja vähentää kulttuurikitkaa Työpaikoilla tarvitaan ihmisiä, joilla on osaamista perehdyttää maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä työpaikan käytäntöihin, ja ohjata heitä myös muissa arjen asioissa. Kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja moninaisuuden ymmärrystä työpaikalla voi parantaa kouluttamalla työntekijöiden joukosta työelämäohjaajia kulttuuritulkeiksi. Mallia pilotoidaan parhaillaan Ote työhön -hankkeessa Helsingissä ja Tampereella. Teksti: Maija-Liisa Saksa

Opettaja Viktória Tóth hankki työelämäohjaajan koulutuksen Tampereella. Hän hyödyntää sitä nyt hankkeen ammattivertaisryhmän ohjaajana. Maahanmuuttajana hänellä on kokemusta työpaikan löytämisen vaikeudesta sekä uudenlaisiin työtapoihin sopeutumisessa. – Uskon, että varsinkin paljon maahanmuuttajia työllistävillä työpaikoilla työelämäohjaajista olisi iso apu. Suomessa luotetaan usein liiankin paljon siihen, että työntekijä pärjää pelkän työnopastuksen avulla. Maahanmuuttajat eivät välttämättä uskalla tai osaa kysyä kaikista itselle epäselviksi jääneistä työyhteisöön liittyvistä asioista. Nimetyn työelämäohjaajan puoleen olisi helppo kääntyä, arvioi Tóth.

Kaikki voittavat

Myös koordinaattori Katri Mäkinen Silta-Valmennus ry:stä näkee työpaikoilla olevan tarvetta työelämäohjaajille. – Työelämäohjaajan avulla työyhteisöön perehdyttäminen on sujuvaa. Työntekijään heti työsuhteen alussa panostanut työnantaja saa parhaimmillaan maahanmuuttajasta todella motivoituneen ja ahkeran työntekijän, jolloin syntyy kaikki voittavat -tilanne. Vaikka työntekijän kotouttaminen ei työnantajan tehtävä varsinaisesti olekaan, tehdään työpaikoilla tärkeää työtä kotoutumisen tukemiseksi. 4

Työntekijään heti työsuhteen alussa panostanut työnantaja saa parhaimmillaan maahanmuuttajasta todella motivoituneen ja ahkeran työntekijän, jolloin syntyy kaikki voittavat -tilanne. Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen vahvistamisesta hyötyy koko työyhteisö. Myös pääluottamusmies Eija Paananen Palvelukeskus Helsingistä korostaa työelämäohjaajien tarpeellisuutta työpaikoilla. – Koko työyhteisö voisi paremmin, kun työelämäohjaajat olisivat selvittämässä työyhteisön pulmatilanteita.

Koulutusmalli vapaasti käyttöön

– Kun Ote työhön -hanke päättyy tämän vuoden lopussa, on pilotoimamme työelämäohjauksen koulutusmalli vapaasti käytettävissä. Työelämäohjaajakoulutus onollut suosittua, ja suosittelemmekin erityisesti ammattijärjestöjen ottavan mallin osaksi toimintaansa, sanoo hankepäällikkö Hanna Takolander Työväen Sivistysliitosta. – On järkevää valmistautua siihen, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrä työpaikoilla kasvaa koko ajan, muistuttaa Takolander. |

Ote työhön -hanke • Rahoittaja: Euroopan Sosiaalirahasto ESR • Päätoteuttaja on Työväen Sivistysliitto TSL • Osatoteuttajia: Helsingin aikuisopisto, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopisto ja Silta-Valmennus. • Yhteistyökumppanina on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.